• 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 3.1.2010 SUNNUNTAI 1 EU-edustaja Mitro Repo: Eurooppa on aatteiden myllerryksessä ­ sivu 12 Uudenvuoden tervehdyksiä Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Inkoosta ­ sivu 8 Säännöllisyys avainsana omaan terveyteen ­ sivu 17 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN klo 12­18. SMAK TILL VARDAG FRÅN K-CITYMARKET MAKUA ARKEEN K-CITYMARKETISTA HINNAT VOIMASSA SU­TI 3.­5.1.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖN­TIS 3.­5.1.2010, IFALL INGET ANNAT UPPGES. 1. pkt RÖD LÄNK Apetit PIZZAT 280­300 g pakaste, 3,00­3,57 /kg 1. kpl VANILJGLASS Euro Shopper Euro Shopper sis. pantin 0,40 Atria punainen LENKKI 500 g 2,00 /kg 1. MÅ-TI RÅGBRÖD LÄSKEDRYCKER Olvi VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l 0,40 /l PLÄTTAR Atria OHUKAISET 400 g 2,50 /kg MA-TI Vaasan RUIS- tai JÄLKIUUNISYDÄN 330­430 g 2,33­3,03 /kg 33 43 330 430 2,33 3,03 /kg 430 2,3 3,,0 ,33 3 VANILJAJÄÄTELÖ 1 l 0,50 /l, yks. 0,75 /pkt (0,75 /l) SPAGETTI 1 kg 1,00 /kg 1. pk t Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Kaikki tarjouksemme löydät kätevästi www.k-citymarket.fi 1. ps 2 UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT pk t 1. raj. 1 erä /talous 1. ps Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). Alla våra erbjudanden hittar du behändigt på www.k-citymarket.fi www.k-citymarket.fi Närmare information på www.kesko.fi/Vastuullisuus Asemakulma/Stationshörnet 2, puh./tfn 020 720 2200 MA­TI/MÅN.­TIS. 8­21, KE/ONS. 6.1. suvljettu, TO­PE/TOR.­FRI. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU­SÖN 12­18. Syö arkenakin monipuolisesti ­ helpot vinkit K-RuokaPirkassa.
• 2 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Björkhagen, muistojen tanssilava Björkhagenin tanssilava Kauklahdessa Mankinjoen varressa oli 1950- ja 60-luvulla pääkaupunkiseudun ja koko silloisen läntisen ja keskisen Uudenmaan suosituin tanssipaikka. Sen omisti Köklax Svenska Arbetarförening, ja tanssit alkoivat lavalla toukokuussa 1950. Lavaa suurennettiin pariinkin otteeseen, kunnes se 1961 oli suurimmillaan. Tanssien pääjärjestäjät olivat lähellä asuneet Ritva ja Stig Tallberg sekä Arvo Streng. He hankkivat lavalle muusikoita, tekivät ilmoituksia ja laittoivat niitä tolppiin ja seiniin ympäri Espoota, Luomaa ja Kauklahtea. Myös sanomalehdissä oli mainoksia. Monet tulivat junalla tai tilausbussilla, joka pysäköi tien toiselle puolelle. Tanssipaikalle tultiin myös veneellä jokea pitkin. Jotkut tulivat omalla autolla. Eräänä juhannuksena väkeä oli yli 2000, ja tavallisinakin tanssi-iltoina 1000­1500 henkeä, jos oli hyvä orkesteri soittamassa Peter Cavonius kirjoitti muistiin Björkhagenin lavalla esiintyneitä muusikoita ennen kuin lava purettiin. Mukana oli runsaasti suomalaista tähtikaartia, mm. Anki Lindqvist, Beat Makers, Blue Diamonds, Dallapé, Eino Grön, Irina Milan, Eugen Malmsten, Exotic, Hurriganes ja Remu Aaltonen, Irwin Goodman, JOKU iso orkesteri (kuka tietäisi nimen?) soittamassa Björghagenin pihalla. Jim Pembroke, Juice Leskinen, Jussi Raittinen and The Boys, Kirka ja Creatures, Laila Kinnunen, Onni Gideon, Ragni Malmsten, Reijo Taipale, Renegades, Ricky Sorsa ja Zoo, Rock Ressio, Roosters, Sleepy Sleepers, Teddy and The Tigers, The Delta Rhytm Boys, Topmost ja Frank Pappa, Torben ja Jörgen Lundgren (Lollipopsorkesterista), Vicky Rosti, Tapani Kansa, Pentti Lasanen, Vieno Kekkonen, Brita Koivunen, Lasse ja Georg Liemola, Eino Virtanen, Onni Gideon, Topi Sorsakoski ja Agents. Kauklahtelaisia orkestereita olivat Okeyboys, jossa soittivat Kurt Kjellberg, Ingvar Rönnberg, Lasse Lindgren, Bertel Lindfors ja Stig Lönnberg sekä Za-Za, jossa soitti ed. mainittu Lasse, Allu Halme, Utta Leijonqvist, Arne Portsu Johansson ja Pale Eriksson. MUUSIKOITA kanttiinin edessä. Molemmat kuvat otti Soukan Kameroiden Toivo Kalliomäki. pulloa sisään lavalle. Joskus joku kuitenkin toi, ja poliisin oli kaadettava viina maahan. Herbert Winberg oli yksi poliiseista. Jotkut kylän pojat olivat poliisin kannoilla ja kiusoittelivat laulamalla îHerbert, olet kohtalon lapsi.... Herbert oli iso mies, mutta kun hän lähti poikien perään, he menivät kotipihalle, ja sinne ei Herbertillä ollut asiaa. pulaa. Jotkut kauklahtelaiset olivat helpottuneita kun melu ja liikenne lakkasi, mutta monen mieleen Björkhagen kuitenkin tuo nuoruuden kultaisen ajan. Moni on löytänyt sieltä puolison tai ainakin ihastunut ja ehkä rakastunutkin Mankinjoen rannalla. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Björkhagenissa järjestettiin vuosittaiset Kauklahtipäivät, mutta sitten lava jäi käyttämättömäksi ja purettiin muutama vuosi sitten. Lähde: MARJA-LIISA LINDELL: Kauklahti, kotikylämme, Helsinki 2008 Tanssia pakkasessa ja missikisat Tanssien järjestäjä kertoivat, että kerran Eugen Malmsten tuli junalla Kauklahteen mukanaan painava haitari. Bergströmin lihakaupasta tuotiin makkaraa Björkhageniin, ja makkaraauto pysähtyi ja otti Malmstenin kyytiin. Kesäaika oli silloin hyvin vilkasta Kauklahdessa. Sellainenkin merkintä löytyi, että vuonna 1971 22.5. illan tansseissa viisi astetta pakkasta. Björkhagenissa järjestettiin myös missikisoja, ja valittiin monena vuonna kesätyttö. Jotkut yrittivät päästä tansseihin ilman lippua jokea pitkin, mutta siellä oli vahdit ja myöhemmin piikkilanka, johon pojat jäivät joskus kiinni. Myös urheilukentän aidan yli pojat yrittivät päästä, sillä se oli heille mieluisaa leikkiä. Tanssipaikalle ei saanut tuoda alkoholia, ja poliisi oli vahtimassa, että kukaan ei tuonut viina- Vain muistot jäljellä Tanssilava suljettiin 1977, kun talkootyön tekijöistä ja parkkipaikoistakin alkoi olla Jeesus siunaa lapsia on ihanin kertomus Raamatussa! Leena Järvinen vastaa seurakunnan perhetyöstä Risteile Tukholmaan alennusmyynteihin! Perhetyöstä vastaava lapsityönohjaaja Leena Järvinen alkoi elokuun alusta sovitella Tertun saappaisiin astumista Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa. Espoossa asuva ja siellä alkuun lastentarhanopettajan ja sittemmin Olarin seurakunnan lapsityön ohjaajan töitä tehnyt Leena on kotoisin, Padasjoelta Hämeestä. Uusi työhaaste Kirkkonummella tuntui sopivalta tähän elämänvaiheeseen. ­ Olarin seurakunnassa minulla oli laaja skaala asioita hoidettavana, sillä vastasin pyhäkoulu-, perhekerhotyöstä, lasten päivä- ja koululaisten iltapäiväkerhoista ja yhteyksistä päivähoitoon. Täällä puolestaan on yksi, mutta sitäkin laajempi siivu perhekerhotyötä; on ensi kertaa äidiksi ja taaperoryhmiä, raamattupiirejä, avoimia ja perinteisiä perhekerhoja, yhteensä niitä on 26, Leena Järvinen arvioi muutoksia, joihin hän uudessa työssään on joutunut paneutumaan. Kirkkonummella lapsityön vastuualueita on jaettu. Riitta Sjöman vastaa päiväkerhotyöstä ja Nina Hotman vastuulla ovat yhteydet päivähoitoon, pyhäkoulu- ja pikkulapsityö. ­ On hienoa, että asioita voi jakaa heidän kanssaan. Kollegat on myös pieni haaste näin alkuun, kun niin pitkään totuin vastaamaan yksin kaikesta, hän myöntää. Uutta oli myös etukäteisilmoittautuminen kerhoihin. ­ Onneksi tarjonta on runsas ja jokaiselle halukkaalle löytyi kerhopaikka. Laatuahan tässä on ajateltu, että työlle saadaan hyvät puitteet, tuumii Leena, jonka työssä tosiaan näkyy se, miten paljon Kirkkonummella on lapsiperheitä ja myös suurilapsisia perheitä. Lasten aito palaute parasta Perhekerhotyössä ollaan Leenan mukaan avainasemassa, siellä luodaan monien kohdalla ensimmäiset aikuisiän kosketukset seurakuntaan. ­ Äidit saavat vertaistukea samanlaisessa tilanteessa olevilta ja voivat jakaa arjen asioita, hän pohtii perhekerhotyön merkitystä, jolla on Kirkkonummella jo vuosikymmenten mittainen historia takanaan ja sille perinteelle on Leenasta hyvä jatkaa. ­ Tämä vuosi on kulunut työhön perehtymisessä. On tärkeää selvittää, millaiset toimintakulttuurit täällä on ja sitten vasta, jos muutospaineita ilmenee, niitä on alettava ratkoa. Mi- 50 34 24 B-hyt ti /kok o hyt ti o hyt /kok ti /kok o hyt ti A-/BL -hytti C-/B2 P-hytt i Hintaan lisätään matkatoimiston palvelumaksu. Tarjouslähdöt 7.-31.1.2010. Tarjouspaikkoja rajoitettu määrä. Koskee vain uusia varauksia. Ikäraja joka päivä 21 v. tään uusia linjauksia ei minulla ole, tuumii Leena, joka on kokenut tärkeäksi ensi alkuun käydä kehityskeskusteluja ohjaajien kanssa ja vierailla myös kerhoissa ­ Hätäsijaisuuksia olen tehnyt myös yllättävissä sairaustapauksissa, kertoo Leena, jonka mukaan ainut huolenaihe työssä onkin ollut sijaisvoimavarojen niukkuus. Syksyn yhteinen ponnistus lapsityössä oli perhetapahtuman "Yhdessä lapsen kanssa" järjestäminen kaikilla kolmella alueella; keskustassa, Veikkolassa ja Masalassa. Sen jälkeen alkoivat jouluvalmistelut. ­ Täällä on tehty hyvää työtä ja pidän sitä suuressa arvossa. Työ lapsiperheiden kanssa tuo toivoa ja iloa elämään, koko ajan mennään eteenpäin! sanoo Leena, josta on ollut hienoa kuulla las- LEENA Järvinen vastaa nykyään Kirkkonummella seurakunnan perhekerhotyöstä. tenohjaajien arvioita työstään. ­ Palkitsevinta heistä ovat lapset ja heiltä saatu aito palaute ja toki myös äitien kiitos on tärkeää. ­ Jeesus siunaa lapsia on ihanin kertomus Raamatussa! LIISA KOSONEN Kauttamme myös ExpressBus-liput -50 %! Osta myös ateriat etukäteen - säästät selvää rahaa! Karjaa Laaksokatu 1 019-278 2800 Kirkkonummi Munkinmäentie 15 09-296 5000 Huoneistokeskuksella ennätysjoulukuu Joulukuu jatkaa loppuvuoden 2009 kauppamäärien kasvua. Viimeisten viiden vuoden joulukuun kauppamäärien keskiarvoihin verrattuna vuoden loppu piirtää jopa ennätyksellisen korkeaa käyrää lähes 20 prosentin kasvulla. Viime vuoden joulukuuhun verrattuna kauppamäärä on tuplaantunut. Aktiivisuutta oli poikkeuksellisesti jopa jouluviikolla, jolloin asuntokauppa on perinteisesti viettänyt vuosilomaa. Vilkas joulukuu tulee nostamaan koko vuoden välittäjien tekemän käytettyjen asuntojen kauppamäärän yli 64.000 asuntoon, eli varsin normaaliin 2000luvun asuntokaupan tasoon, arvioi Huoneistokeskus. Huoneistokeskuksen kenttäjohtaja Merja Siivosta mietityttää kuitenkin markkinatilanne alkuvuotta ja kevättä kohden: "Kuluttajien luottamusindikaattori nousi joulukuussa, ollen nyt ennätyksellisen korkealla, eli 14,4. Vielä marraskuussa arvo oli 10,9 ja pitkäaikainen keskiarvokin 12,9. Viimeksi tällaisia lukuja nähtiin marraskuussa 2007, asuntokaupan ollessa pitkän aikavälin huippulukemissa. Kuluttajat luottavat siis tulevaisuuteen ja tämä näkyy jo joulukuun kauppamäärissä. Joulukuun lukemat nostavat alan koko vuoden kauppamäärän normaalille tasolle ja siten ollen tarjonnan määrä on avainasemassa kevättä kohden", summaa Siivonen. Huoneistokeskus ja sen emokonserni Realia Group enteilivät joulukuun alussa julkaistussa Markkinakatsauksessa asuntokaupalle selvää markkinahäiriötä vuoden alkuun. "Uudistuotannon vähyys tulee pirstomaan normaaleja asuntokaupan ketjuja, sillä suomalaiset vaihtaisivat mieluiten uuteen asuntoon, mutta joulukuun aktiivisuus sekä asuntokauppojen että tarjonnan määrän kasvussa enteilevät piristystä ainakin pääkaupunkiseudun asuntokaupalle alkuvuonna. Muu maa seuraa yleensä pääkaupunkiseudun tilannetta hieman viiveellä" kertoo Siivonen.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 3 Kirkkotorin S-marketin laajennus käynnistyy Osuuskunta Varuboden käynnistää tammikuun alussa S-market Kirkkonummen uudistuksen. Laajennus näkyy kautta linjan kaikissa tuoteryhmissä, painottuen kuitenkin erityisesti tuoreja pakastetuotevalikoimiin. Tämä näkyy käytännössä muun muassa kylmä- ja pakastehyllyjen määrän kasvuna. - Marketin nykyinen tekniikka on vanhentunutta ja riittämätöntä, joten koko taustakoneisto ja kylmäkalusto uusitaan, energiatehokkuutta korostaen, linjajohtaja Bengt Vinberg kertoo. Myymälän asiakasvirta on kasvanut kuluvana syksynä ja haluamme vastata asiakkaidemme kysyntään ja panostaa asioinnin helppouteen ja viihtyvyyteen. Tavoitteena on tarjota keskisuuren, modernin ja hyvin varustetun marketin palvelut. Varubodenin lähes kokonaan omistama Kirkkotorin kiinteistö on keskeisellä paikalla ja S-market Kirkkonummi on monen keskusta-asukkaan lähikauppa. Palvelujen säilyttäminen torin ympärille on toivottu. Varuboden käynnistää myöhemmin talvella myös Ravintola Rosson ja Pub Varellan remontit. Kirkkotorin kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän osittainen uusiminen tehdään remontin yhteydessä. S-marketin laajennuksen yhteydessä avataan Presso itsepalvelukahvila kassojen välittömässä yhteydessä, jossa voi nauttia tuoretta kahvia ja pullaa. Itsepalvelukahvila on uusi konsepti, ja moduuli on ensimmäinen lajissaan Varubodenin S-marketeissa. Jos kahvila saa hyvän vastaanoton, saatamme panostaa Pressoihin myös muissa marketeissa, Vinberg kertoo. S-market Kirkkonummi palvelee normaalisti remontin aikana. Työt pyritään tekemään niin, että asiakkaille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Laajennuksen arvioidaan valmistuvan helmikuun puolessa välissä. Etusivun kuva: ÄÄNIVYÖRYN kesän EU-vaaleissa saanut Mitro Repo on kokenut mielekkääksi työnsä EU-parlamentissa, jossa hän on täysjäsenenä Sisämarkkinat ja kuluttajasuoja-valiokunnassa ja varalla Kulttuuri-, koulutus- ja nuorisovaliokunnassa. Rauhaisasti vietettyyn joululomaan Nuuksion maisemissa on kuulunut paljon lumitöitä, kun avattavana on ollut mm. polku "kalliolla korkealla" sijaitsevaan kotikirkkoon. Kuva: LIISA KOSONEN Tasapainotusohjelma Siuntioon maaliskuussa Siuntion kunnan talouden tasapainotusohjelmaa laatimaan on nimetty kunnanhallituksen toimesta yhdeksänhenkinen ohjausryhmä. Itse tasapainotusohjelman on oltava valmiina 1. maaliskuuta mennessä, jolloin Siuntion valtuusto kokoontuu. Luottamusmiehistä ohjausryhmään nimettiin rkp:n Rabbe Dahlqvist ja Marcus Nordström, kokoomuksen Janne Laakkonen ja Elisa Calin, demareiden Pekka Keränen ja vihreiden Kristian von Essen. Virkamiehistä ohjausryhmässä ovat mukana kunnanjohtaja JuhaPekka Isotupa, hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto ja talouspäällikkö Marjut Tassberg. Tasapainotusohjelman laatimisessa kuntaa avustaa Audiator-yhtiöt, jonka konsultti on laatinut 13.12.2009 päivätyn Siuntion talouden tila ja tasapainottamisprosessi asiakirjan, joka jaettiin valtuutetuille valtuuston 14.12.2009 kokouksessa. Etuosto-oikeuttakin vielä setvitään: Kirkkonummi haluaa ostaa Strömsbyn tontin Kirkkonummen kunnanhallitus päätti 21.12. kokouksessaan, että Kirkkonummi haluaa ostaa Helsingin kaupungilta vapaaehtoisella kaupalla Helsingin kaupungille myydyn rantatontin Strömsbystä. 2,44 hehtaarin merenrantatontti vaihtoi omistajaa 340 000 euron kauppahinnalla viime maaliskuussa. Kunta ei käyttänyt tuolloin etuosto-oikeuttaan, koska se ei saanut lainkaan tietoa tapahtuneesta kiinteistön luovutuksesta. Jos vapaaehtoinen kauppa ei toteudu, niin kunta vie asian eteenpäin etuosto-oikeuden käyttämistä varten ja hakee menetetyn määräajan palauttamista. Samalla todettiin, että tehty päätös korvaa kunnanhallituksen päätöksen 30.11.2009. Kunnanhallitus päätti 26.10.2009 kun oli käynyt ilmi, että kiinteistöä koskeva kiinteistönluovutusilmoitus ei ollut saapunut kuntaan, selvityttää asian. Kunnanhallitukselle on ehdotettu jo kahteen kertaan päätökseksi, että se merkitsisi tiedokseen, ettei etuosto-oikeutta voida enää käyttää. Tuorein päätös tässä etuostoasiassa syntyi äänin 211. Kyuseisen tontin naapurimaanomistajat ovat Helsingin kaupunki ja Kirkkonummen kunta. Kunnanhallituksen jäsen Ari Harinen (sd.) ehdotti lisäksi , että kunnanhallitukselle tuodaan tieto miten ja milloin tieto kaupanteosta on saapunut kuntaan, jos ei kaupanvahvistajan kautta. Tiettävästi sekä Kirkkonummen että Helsingin edustajat ovat neuvotelleet alueen tulevasta käytöstä. Luottamusmiestasolla keskusteluja ei kuitenkaan ole käyty ainakaan Kirkkonummella. Kansanäänestystä ei järjestetä Siuntiossa Siuntion kunnanvaltuusto on joulukuisessa kokouksessaan päättänyt, ettei kunnassa järjestetä neuvoa antavaa kansanäänestystä kuntaliitosasiassa. Asian tiimoilta oli jätetty 279 henkilön allekirjoittama kuntalaisaloite. Kokoomuksen Merja Rahkola-Toivanen ehdotti valtuustossa Kari Vierisen kannattamana, että kunnanvaltuusto päättäisi, että tässä vaiheessa ei ole tarpeellista järjestää neuvoa antavaa kansanäänestystä. Rahkola-Toivasen ehdotus sai tuekseen 14 valtuutettua, jotka olivat Calin, Holm, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Oinonen, Paasikivi, Parviainen, Penttinen, Pesonen, Savinainen, Tuomi, Westermarck ja Vierinen. Dahlqvist, von Essen, Forsblom, Grotell, Grundström, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Raivio, Rehnberg ja Varpio äänestivät kansanäänestyksen puolesta. Oliko kuntaliitostilaisuuksissa kielellistä tasa-arvoa? Kirkkonummi-Inkoo-Siuntio kuntaliitosesiselvitykseen liittyvien kokousten kielellinen tasaarvo mietityttää inkoolaista rkp:n kunnanvaltuutettu Erik Holmbergiä, joka on jättänyt asian tiimoilta valtuustoaloitteen. Aloitteen allekirjoittanut kunnanvaltuutettu vaatii, että Inkoon kunnanhallitus selvittää kunnanvaltuustolle kirjallisesti seuraavaan kunnanvaltuuston kokoukseen meneteltiinkö kuntaliitosesiselvitystä käsitelleessä valtuuston kuulemisessa Inkoon valtuustosalissa 9.11.2009 klo 1719 voimassa olevan lainsäädännön ja säädösten mukaisesti siinä suhteessa, että jaettu kirjallinen materiaali oli vain suomeksi, selvityskonsultti saattoi esitellä selvityksen vain suomeksi ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan johdolla käyty keskustelu käytiin vain suomeksi, kunnanjohtaja tiivisti osan konsultin selvityksestä ruotsiksi. Lisäksi Erik Holmberg kysyy aloitteessaan meneteltiinkö Kirkkonummen-Inkoon-Siuntion kunnanvaltuutettujen yhteisessä valtuustoseminaarissa Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa, Kirkkotallintie 6, 9.12.2009 klo 18-21 voimassa olevan lainsäädännön ja säädösten mukaisesti siinä suhteessa, että etukäteen jaettu materiaali oli vain suomeksi, kokoustilan ovella oli tilaisuudessa osa materiaalista käännettynä ruotsiksi, konsultti esitteli asian suomeksi ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajan johdolla käyty keskustelu käytiin vain suomeksi. Tontti- ja mittauspalveluiden hintoja tarkistetaan 1.2.2010 Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kokouksessaan 17.12. hyväksyä maankäytön tulosalueen uudet palveluhinnastot. Uudet taksat astuvat voimaan 01.02. 2010. Kaavoitusyksikkö ja tontti- ja mittauspalvelut myyvät erilaisia palveluita ja tuotteita sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Tällä hetkellä käytössä oleva palveluhinnasto on vuodelta 2001. Tästä johtuen sekä ulkoisen että sisäisen myynnin hinnastot on päätetty päivittää hintojen ja myytävien tuotteiden osalta. Ulkoinen hinnasto koskee tontti- ja mittauspalveluiden, kaavoitusyksikön ja kopiolaitoksen tuotteita ja palveluita. Verottomia tuotteita ovat: Lupa-asiakirjojen karttakopiot, rekisteriotteet, viralliset kaavaotteet ja Kunnangeodeetin etuostotodistukset. Verollisia tuotteita ovat: Mittaus- ja laskentatyöt, epäviralliset otteet, maanomistajaluettelot, muut toimitusmaksut, painetut kartat, tulosteet ja kopiot, skannaus, laminointi sekä numeeriset aineistot. Budjettiin tehtiin vähäisiä muutoksia Inkoossa Vuoden 2010 talousarvio hyväksyttiin Inkoon kunnanvaltuustossa vähäisin muutoksin. Ainoa määrärahoihin kohdistuva muutos budjettikirjaan tuli kun sdp:n Soile Gustafsson ehdotti valtuutettujen Wilhola (kok) ja Wikström (sit) kannattamana 7 000 määrärahaa luottamushenkilöiden koulutukseen ja seminaareihin kunnanhallituksen vastuualueelle. Budjetin käsittelyn yhteydessä kokoomuksen Wilhola ehdotti rkp:n Westerholmin kannattamana, että sivulta 39 poistetaan teksti "Toimintaympäristön muutokset ja muutospaineet: Suomenkielisen väestön osuus kunnassa kasvaa, mikä heijastuu Merituulen koulun toimintaan ja tilantarpeisiin. Västankvarns skolans toimintaedellytykset on tutkittava, koska oppilaaksiottoalueen oppilasmäärät tilastojen mukaan muuttuvaî. Wilhola ehdotti poistetun tekstin tilalle seuraavaa tekstiä: Koulujen toimintamallit ja kouluverkko kartoitetaan sivistys-sektorin ohjelmassa. Wilhola ehdotti sitoutumattomien Jernströmin kannattamana sivulle 41 seuraavaa tekstimuutosta: Muodollisesti pätevä ja osaava henkilökunta muutetaan muotoon Pätevä ja osaava henkilökunta. Samalle sivulle tehtiin myös seuraava tekstimuutos Wilholan ja Jernströmin esityksestä: Kaikki Inkoon koulut noudattavat KiVakouluperiaatetta, kansallista koulukiusaamista ehkäisevää ohjelmaa muutetaan muotoon: Kaikki Inkoon koulut noudattavat koulukiusaamista ehkäisevää KiVa-koulu -ohjelmaa. Demareiden Gustafsson ehdotti valtuutettu Rautasen kannattamana seuraavaa lisäystä sivulle 58, teknisen lautakunnan hallinto: Uusi vesihuollon kehittämissuunnitelma tehdään ja tuodaan viimeistään vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Uudessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tulee myös selvittää mahdollisuus liittää Degerbyn jätevedet Siuntiosta Kirkkonummelle rakennettavaan jätevesirunkoputkeen. Wilhola ehdotti valtuutettu Rautasen (vihr) kannattamana sivulle 60 seuraavaa tekstilisäystä kohtaan Katuvalaistuksen hoito, ulkoilualueiden ja kiinteistöjen vartiointi-palvelut kilpailutetaan tai toteutetaan vaihtoehtoisella tavalla viimeistään kesäkuussa 2010: Samalla selvitetään mahdollisuudet saada EU-tukea elohopeavalojen vaihtamiseen kunnassa Uudenkaupungin mallin mukaisesti sekä selvitetään muut mahdolliset ekologiset kuntahankkeet. Rkp:n Erik Holmberg ehdotti valtuutettu Rejströmin kannattamana seuraavaa teksti-muutosta sivulle 67: Sisäsaariston osayleiskaavaa tarkistetaan muutetaan muotoon Sisäsaariston osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan. Sitoutumattomien Wikström ehdotti valtuutettu Nurmen kannattamana, että sivulta 85 poistetaan kohta hallinto. Lisäaikaa sivistyssektorin ohjelmalle Inkoossa Inkoon kunnanvaltuusto on suhtautunut myötämielisesti sivistyslautakunnan anomukseen saada lisäaikaa kunnan koulutoimen ja päivähoidon selvityksiä varten. Selvitys on valmistuttava 30.4.2010 mennessä. Myös kansalaisopistoselvitystä varten myönnettiin lisäaikaa ja tämän työn pitää olla valmis 31. maaliskuuta mennessä. Sivistyslautakunnan tehtävänä on selvittää maaliskuun loppuun mennessä mahdollisuudet ostaa kansalaisopistopalveluja muilta opistoilta. Selvitystyö on aloitettu, mutta laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi virkamiehet tarvitsevat työlle lisäaikaa. Koko sivistyssektoria koskeva suunnitelma/ohjelma vuosille 2010 - 2013 (päivähoito, perusopetus, vapaa-aika, kansalaisopisto) laaditaan siis huhtikuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä laaditaan koulujen toiminnan kehittämissuunnitelma ja oppilaaksiottoalueet tarkistetaan. Edellä mainittu suunnitelma/ohjelma on käsiteltävä kunnanvaltuustossa 31.5.2010 mennessä. Jatkuu sivulla 14
• 4 Terveyspalvelut N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Siivousta K KIRK ONU LII MEN KUN M Avoinna ma-pe 17­20 avainkortilla joka päivä klo 6­22 KUNTOSALIT 3 KPL MIEHILLE JA NAISILLE · SPINNING SALI (SOUTU JA PYÖRÄ) TANSSISTUDIO · PERSONAL TRAINER · FYSIOTERAPIA · HIERONTA www.kirkkonummen-liikuntakeskus.net Munkinmäentie 19, 02400 Kirkkonummi Kauneudenhoitoa Eläinlääkäreitä Hammaslääkäreitä KESKUS TA Puh. 298 9383 Kirjanpitopalveluja Palveluja tarjotaan Hautauspalveluja Hammasteknikoita Lakiasiat Työsuorituksia Uudenmaan Porakaivo Oy UUDISRAKENNUKSET JA SANEERAUSKOHTEET Muutostyöt öljy- ja sähkölämmityksestä maalämmitykseen · · · · Lämpökaivojen poraus Vesikaivojen poraus Lattialämmitysputket Tarvikemyynti · · · · Maalämpöpumppujen asennukset Pumppuasennukset Vesikiertoiset seinäpatterit Kaikki alan asennus- ja huoltotyöt Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n sertifioima asentaja. Kaikki työt avaimet käteen tai sopimuksen mukaan. Uudenmaan Porakaivo Oy R.T. Broberg, Puh. 09 256 5289 ja 0400 440 852 Österbyntie 112, 02400 Kirkkonummi uudenmaan.porakaivo@kolumbus.fi www.uudenmaanporakaivo.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 Koulutusta 5 Kuulutus Sivonen kehityspäälliköksi ammattikoulutuskuntayhtymään Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän kehityspäälliköksi on valittu kasvatustieteen maisteri (KM) Sirpa Sivonen. Hakijoita tehtävään oli yhteensä 64. Sirpa Sivonen siirtyy kehityspäällikön tehtävään FCG Efeko Oy:n johtavan konsultin tehtävästä. Sivosella on laaja kokemus erilaisten organisaatioiden kehittämisestä, ml. oppilaitokset ja yritykset. Sivonen aloittaa kehityspäällikön tehtävässä tammikuussa 2010. Asuntomarkkinat Kiitokset asiakkaillemme vuodesta 2009 ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Uusia korkeatasoisia terassitaloja Sepänkannakselle! Rauhalliselle ja luonnonläheiselle Sepänkannaksen alueelle rakennetaan 14 kytketyn erillistalon yhtiö jossa yhdistyvät korkeatasoinen arkkitehtuuri, korkea varustetaso ja laadukkaat suunnitteluratkaisut. Huoneistot ovat kaksitasoisia ja ne limittyvät luontevasti ulkotiloihin alakerran terassin ja yläkerran suuren parvekkeen kautta. Kaikissa asunnoissa takka ja lattialämmitys. Maalämpö! Kohteeseen voi ennakkomarkkinoinnin aikana jättää myös alustavan varauksen! Soita ja kysy lisää. Huoneistokoot: 4-5h+k+s 128 m2 alk. mh. 236723 , vh. 338176 4h+k+s 131 m2 alk. mh. 243922 , vh. 348460 4-5h+k+s 129 m2 alk. mh. 239295 , vh. 341850 4h+k+s 110 m2 alk. mh. 211750 , vh. 302500 4-5h+k+s 105 m2 alk. mh. 202125 , vh. 288750 4h+k+s 98 m2 alk. mh. 191463 E, vh. 273518 Osoite: Hankaintie Rakentaja/rakennuttaja: Insinööritoimisto LaRa Oy RS-pankki Sampo Pankki Oyj Ennakkomarkkinoinnissa! Kansankoraaleja ja veisuja Siuntiossa Kansankoraaleja ja veisuja on kuultavissa Siuntion kirkossa lauantaina 23. tammikuuta 2010 klo 16.00 alkaen. Vanhoja, kauniita koraaleja Suomen rannikkoseuduilta, Ruotsista ja Virosta esittää Kvarnrot -ryhmä. Kvarnrot- ryhmässä esiintyvät Katarina Kvarnström laulu, Teddy Granroth viulu ja kosketinsoittimet sekä Kaarle Mannila lyömäsoittimet. Kirkkotori 2 Irma Janger LKV 0207 80 3812 0500 506 955 Anne Kurkinen 0207 80 3818, 040 772 4511 Ari Riikonen LKV Tiina Rapola0207 80 3815 Heinonen, LKV 0500 704 085 0207 80 3813 0500 418 961 Tarja Alaoja LKV myyntisihteeri 0207803816 02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810 faksi 020 780 3811 Avoinna: ma­ to 9 ­17, pe 9 ­16 Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %). Ymmärrämme kodin arvon. huoneistokeskus.fi Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme.
• 6 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Uudet kuntayhtymät tiivistävät yhteistyötä Helsingin seudun joukkoliikennettä sekä vesi- ja jätehuoltoa hoitavat uudet kuntayhtymät aloittivat toimintansa vuoden vaihtuessa Pääkaupunkiseudun kaupungit järjestävät ensi vuoden alusta seudun joukkoliikenteen sekä vesi- ja jätehuollon palvelut uudelta pohjalta. Kaksi uutta kuntayhtymää HSL Helsingin seudun liikenne ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut aloittavat toimintansa vuoden 2010 alusta. Joukkoliikenteen järjestämistehtävä sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatiminen siirtyy kesällä perustetulle Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle eli HSL:lle. Uuteen kuntayhtymään yhdistyvät YTV:n liikenneosaston ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelu- ja tilaajatoiminnot sekä matkalippujen tarkastus. Liikennekuntayhtymä HSL keskittyy seudulliseen joukkoliikennesuunnitteluun ja Helsingin seudun bussiliikenteen kilpailuttamiseen. HKL jatkaa metro- ja raitioliikenteen palvelujen tuottajana entiseen tapaan. Yhteensä HSL:n palveluksessa on noin 340 työntekijää. Tavoitteena on, että kuntayhtymään liittyy lähivuosina uusia jäsenkuntia nykyisten kuuden eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen lisäksi. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaa myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustojen hyväksymän perussopimuksen mukaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY jatkaa YTV:n organisaatiorakenteen pohjalta seudun jätehuollosta huolehtimista. Kaupungit sopivat myös omien vesilaitostensa yhdistämisestä ja liittämisestä uuteen kuntayhtymään. HSY:n suurimmaksi toimialaksi tulee vesihuolto, joka jatkaa vesilaitosten pitkää perinnettä nyt seudullisella pohjalla. YTV:n toiminnoista HSY:hyn siirtyvät myös ilmanlaadun seuranta sekä seutu- ja ympäristötiedon käsittely. Suomen suurimmassa ympäristöalan toimijassa, HSY:ssä työskentelee lähes 800 henkilöä. Joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen suunnittelu laajempana kokonaisuutena avaa uusia mahdollisuuksia aiempaa kattavamman palveluverkoston luomiselle. Asiakasinformaation ja palveluiden yhtenäinen ilme helpottaa matkustajaa löytämään vaivattomasti tarvitsemaansa tietoa. Ympäristöpalveluiden hoito yhteisessä organisaatiossa antaa mahdollisuudet järjestää alueen palvelut tehokkaammin. Lähivuosien tavoitteena on muun muassa kuntien vesimaksujen hinnoittelun yhtenäistäminen. Kuluttajille selvä etu on myös yhtenäisistä tieto- ja asiakaspalvelujärjestelmistä saatavat hyödyt. Uusien organisaatioiden myötä päättyy YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan 39-vuotinen taival. YTV on ollut Suomessa edelläkävijä kuljetuspalveluiden kilpailuttamisessa sekä tehokkaan jätehuollon järjestämisessä ja talousjätteen hyödyntämisessä. Vuosien varrella saavutettu osaaminen säilyy pohjana molemmissa uusissa organisaatioissa, HSL:ssä ja HSY:ssä. H y v ä ä a l k u v i i k ko a ! Aurinko nousee 9.23 ja laskee 15.27 La 2.1. Aapeli, Gerhard, Gert *ORT Sylvester, Tapio, Serafim Su 3.1. Elmeri, Elmo, Elmer, Helmer *ORT Malakia, Harto Ma 4.1. Ruut, Rut *ORT Isto Ti 5.1. Lea, Leea *ORT Pentti, Tauno, Sylvi Ke 6.1. Loppiainen, Trettondagen, Harri, Harry, Harriet *ORT Teofania, Herran kaste Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Vesihuoltoa rakennetaan (KS N:o 1-14.1.1970) Kirkkonummella rakennetaan tämän vuoden talousarvion mukaan vesihuoltolaitosta mm. seuraavasti: Pääviemäriä varten on varattu 600 000 mk:n siirtomääräraha, Veikkolan vesihuollon suunnitteluun 20 000 mk, Kyrkvallan vesijohtoon 67 000 mk, Finnsbacka-Piippola viemäriin 15 000 mk, Kvarnby I -Meiko vesijohtoon 350 000 mk, Gillobacka-Jorvas viemäriin 600 000 mk, Hindersbyn ulkoiseen viemäriin 110 000 mk ja sisäiseen viemäriin ja vesijohtoon 320 000 mk, Jorvaksen pumppaamoon L.M. Ericssonin tehdasta varten 172 000 mk. Suunnitteluun on kunnallistekniikassa varattu 90 000 mk ja siirtomäärärahaksi 50 000 mk. Kirkonkylän kansakoulun liittymismaksuiksi on varattu 14 400 mk. Pienet hankkeet pois YVA-menettelystä Valtioneuvosto päätti tänään muuttaa ympäristönsuojeluasetusta siten, että ympäristövaikutuksiltaan pienet hankkeet siirretään ympäristöluvan piiristä kevyemmän rekisteröinnin piiriin. Samalla asetusmuutoksella selkeytetään valtion ja kunnan lupaviranomaisten toimivaltajakoa. Muutos tulee voimaan 1.1.2010. Muutoksen myötä ilmakaasutehtaat, pintavettä käyttävät raakaveden puhdistuslaitokset, voiteluöljytehtaat ja kuitusementtilevytehtaat eivät enää ole luvanvaraisia. Lisäksi joillekin toiminnoille asetetaan kapasiteettiraja, jonka ylittävälle laitokselle tulee hakea lupaa. Esimerkiksi maataloudessa tapahtuva biopolttoaineen valmistus ei tarvitse ympäristölupaa, jos toiminta on pienimuotoista (alle 3 000 tonnia vuodessa). Asetuksella valtiolta kuntien lupatoimivaltaan siirretään joitakin pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia toimintoja, jotka ovat prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin kunnassa nykyisin käsiteltävät toiminnot. Kunnan toimivallasta valtiolle siirtyvät puolestaan kaikki pilaantumisen yhdennettyä torjuntaa koskevan IPPC-direktiivin mukaiset luvanvaraiset laitokset. Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä nykyisten ympäristölupavirastojen tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoihin ja nykyisten alueellisten ympäristökeskusten tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Asetukseen tehdään vastaavat viranomaismuutokset. Suomessa joutuu selittelemään raittiutta, mutta ei juomista! Tein hetken mielijohteesta päätöksen, että en käytä lainkaan alkoholia, en edes sosiaalitilanteissa. Kuvittelin lapsellisesti, että päätös koskee vain minua itseäni ja on oma asiani. Luonteeni mukaisesti, jos kerran päätän jotakin, pidän sen, riippumatta ympäristön ja lähimmäisten mielipiteistä. Päätöksestäni on jo lähes 10 vuotta. Sitä edelsi hyvin tavanomainen suomalainen alkoholinkäyttö. Kaikissa tilanteissa jossa ilmaista viinaa sai, juotiin joukolla pää täyteen. Olin ammatissa, jossa joutui "edustamaan" ja isännöimään hyvinkin janoisia vieraita. Humalaisuutta ei pahemmin kaihdettu. *** Vuosia myöhemmin ajattelen, että jos olisin päätöksen tehdessäni tiennyt minkälaista herjausten, huhujen ja painostusten ryöppyä joutuu kestämään, olisin tuskin uskaltanut ryhtyä näin rohkeaan tekoon. Ensimmäinen pitkä juhlapäivällinen tutussa joukossa täysraittiina oli yllättävä kokemus. Join alkudrinkistä pakollisen osan ja siirsin lasini vähin äänin "fiikuksen alle". Pahaksi onnekseni kärähdin tästä liikkeestä. Seurueemme kovaäänisin kailotti, että mikäs sinulla on, eikös maistu... jne. Yritin hyssytellä, että se oli pahaa tai en tykännyt ynnä muita latteuksia. Juttu jatkui ja jouduin keskelle rinkiä selittämään. Päivällispöydässä yritin saada lasiini alkoholitonta viiniä. Sitä lähdettiin näkyvästi hakemaan, ja koko pöytäseurue joutui odottelemaan, ja taas uusi kovaääninen keskustelu. Silloin tein selväksi ensimmäisen kerran, että olen tehnyt päätöksen olla koskaan enää juomatta alkoholia. Minua tulivat onnittelemaan entiset krooniset alkoholistit, pilkkaamaan vannoutuneet juopot ja salajuopot voivottelemaan. Autokuskina vietetyt raittiit illat olivat lastenleikkiä tämän rinnalla, mitä sain kokea koko sen pitkän, viisituntisen iltajuhlan aikana. *** Tästä seurasi, että aloin karttaa juoppojen kanssa juhlimista, joka oli kuulunut oleellisesti ammattiini. Joskus sovin hovimestarin kanssa, että minulle samannäköistä, mutta alkoholitonta. Toisinaan otin lasiini samaa kuin muilla, mutta työntelin täyden lasini vierustoverilleni, joka vaihtoi mielellään lasini nopeasti tyhjennettyyn omaansa. Usein kärysin juomattomuudestani ja lähes aina jouduin seurueen silmätikuksi ja uskomattoman röyhkeän kuulustelun kohteeksi. Usein myöhemmin illalla sain kuulla toinen toistaan törkeämpiä loukkauksia. Yhdestä juhlasta minut on ohjattu ulos tarkkailijana. Illan emäntä tuli sanomaan seurueen jäsenen pyynnöstä, että läsnäoloni on kiusallinen, ja hän voisi tilata taksin. Kun ilmoitin, että ajan itse, hän tarkisti, että olenko varma, että en ole ottanut salaa. *** Pahin raittiin aikani kokemus oli äskettäinen pitkä bussimatka tutussa porukassa. Olin työssäni ollut usein saman kaltaisten "rälläysmatkojen" vetäjä, mihin mukana olleet olivat tottuneet. Kukapa huomasi sitä, että vetäjällä oli harvoin mahdollisuus juhlia, koska perillä odottivat työtehtävät. Nyt olin samanlaisella matkalla vieraana. Matkan valmisteluissa ilmoitettiin, että omia eväitä voi ottaa mukaan, mutta tarjoiluakin löytyy. Tiesin mitä tämä tarkoittaa ja että kuuden tunnin ajon jälkeen ja perillä seurue olisi umpikännissä - kuten aina. Raittiuspäätöksestäni tiesi vain pieni osa mukanaolevista, mutta kun matka alkoi aamupaukulla, niin jo ensimmäisten ryyppyjen aikana tieto siitä levisi ja siitä kuulutettiin hyvin hilpeään sävyyn ihmettelemällä, että katsotaan nyt kuinka monta kilometriä päätökseni pitää. Minä puolestani kuulutin silloin kaikille, että päätös on tehty kauan sitten ja pidän sen, enkä selittele. Joku vastasi, että otetaan me, joilla on terve maha... kippis! Jossakin vaiheessa yritin nukkua, kuten pitkillä matkoilla on tapani saadakseni ajan kulumaan. Aina havahduin siihen, että joku pyrki puheilleni. Sain paljon ystävällisiä neuvoja. Eräs tiesi, että lääkäri oli minulle sanonut, että yksikin ryyppy niin henki pois ja niinpä hän lupasi, että ei anna lasistaan edes maistaa, vaikka polvillani pyytäisin. Sanoin hänelle, että en halua, enkä ole käynyt vuosiin edes lääkärissä ja ihmettelin huhun alkuperää. Kotona purkaessani laukkuani, löysin puoliksi juodun konjakkipullon, jossa oli mukana kortti: Tässä vähän lohtua. Oli varmaan kamala reissu, mutta ota tämä alkuun, niin kyllä se unohtuu. Entäpä, jos olisin ollut alkoholisti? Tuollaisesta ryöpytyksestä ei yksikään oikea alkoholisti olisi selviytynyt. Tein saman tien yhden hyvän päätöksen lisää. En osallistu enää koskaan tämänkaltaiselle retkelle entisten ystävieni mukana. En uskalla, sillä saatan sanoa jotakin, jota joudun katumaan. Olen äärettömän kiitollinen perheelleni ja nykyisille ystävilleni. Olen todella kiitollinen, että pääsin pois työstä ja elämäntavasta, ennenkuin alkoholi muuttui kuninkaakseni, sillä nyt olisin joko juoppo tai kuollut. Elämä ilman päihteitä on ELÄMÄÄ! ONNEKAS RAITIS NTTI KOMME
• Kirkkonummen Sanomat Sunnuntaina Maanantaina N:o 1 ­ 3.1.2010 Tiistaina Keskiviikkona 7 -4 Kirkkonummi Inkoo Inkoo -15 Siuntio Inkoo -15 Kirkkonummi -10 Siuntio Inkoo -8 Kirkkonummi -5 Siuntio -8 Siuntio -7 Kirkkonummi -13 3 -7 -12 Selkeää Puolipilvistä -3 7 Pilvistä -6 7 -5 Lumikuuroja Lumisadetta -2 6 Tuulen suunta ja -nopeus 8 -4 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS Inkoolaiset syksyn r etkillä Suomen ja Norjan La pissa Alkusyksyn kauniit ja lämpimät säät olivat suosiollisia retkillemme pohjoisessa. Ensimmäisen viikon vaelsin Äkäslompolon tutuissa tunturimaisemissa kymmenen muun naisen kanssa, ja toisen viikon kolmen odottelupäivän jälkeen kiersin Inkoon Eläkkeensaajien kanssa bussiretkellä (45 henk.) Suomen ja Norjan pohjoisimmissa osissa. Ruska oli tänä syksynä väritykseltään hyvin haaleaa, keltaisen ollessa päävärinä, punaista maaruskaa näimme hyvin vähän. Mutta olihan lämmin, ja melkein koko ajan poutaa, mikä parasta. Viime keväänä varasimme Eila Laxenin kanssa paikan samalle viikon patikkaja tunturivaellusretkelle Äkäslompoloon. Eila oli toinen vetäjistä, hän veti meille joogan joka aamu klo 7.00. Toisen vetäjän, Pia Raution, johdolla joka aamu ja ilta kaksi naista vuorotellen yhdessä teimme viikon aikana ruoat koko ryhmälle. Päivien ohjelma oli selhauska ja meistä kaikista tuli hyviä ystäviä. Tapasimme myöhemmin syksyn aikana täällä Inkoossa, katselimme ottamiamme valokuvia ja muistelimme yhteistä vaellusviikkoamme Lapissa. Kun ensimmäinen viikko oli ohi, ja muut patikoijat lähteneet pois, jäin odottelemaan Inkoon Eläkkeensaajia, heidän piti lähteä parin päivän päästä Inkoosta kohti pohjoista yöpyen ensimmäisen yön Kemissä. Toisena matkapäivänä he tulivat hakemaan minut Äkäslompolosta, ja sieltä ajoimme Leville, josta lyhyen pysähdyksen jälkeen suuntasimme kohti Kilpisjärveä. Siellä yövyttiin ja seuraavana aamuna bussi suuntasi Norjan puolelle kohti Tromssaa. Norjan puolella maisemat muuttuvat mahtaviksi, Suomen tunturit ovat kauniit, mutta paljon matalammat kuin Norjan lumihuippuiset vuoret. Kiersimme vuonojen upeita rantoja pitkin. Välillä pysähdyimme kuvaamaan ja jaloittelemaan. Tromssa on Pohjois-Norjan suurin kaupunki, tutustuimme siihen muutaman tunnin ajan, ja suuntasimme sitten Altaan, jossa yövyimme. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa Suomen puolelle kohti Inaria kiertäen pohjoisen reittiä alkuperäisestä suunnitelmasta vähän poiketen. Inarissa viivyimme kolme yötä, joista ensimmäisenä päivänä teimme hienon retken laivalla Inarin järvelle. Nousimme maihin keskellä järveä sijaitsevalle Ukonkivi -nimiselle kalliosaarelle. Retken päätelaiturissa osa meistä jäi pois laivasta ja patikoimme kiertäen Inarin järven rantaa n. 11 km matkan takaisin Inarin keskustaan. UKONKIVI Inarin järvessä. Seuraavana aamuna lähdimme bussilla Inarista itään eli Norjan puolelle Pykeään entisen Petsamon alueen pohjoispuolelle. Se oli hieno retki, mielestäni paras osa tätä toisen viikon matkaa. Sää oli aurinkoinen ja maisemat taas erilaiset, ja Pykeän pieni kaupunki kiinnostava. Sinne on muuttanut aikoinaan paljon suomalaisia, ja vielä nykyäänkin suurin osa asukkaista puhuu suomea, nuoriso kuitenkin heikommin. Palasimme samana iltana takaisin Inariin ja seuraavana aamuna oli lähtö kohti etelää, toki kahden yöpymisen kanssa matkan varrella ennen Inkooseen saapumista. Olin lähtenyt junalla pohjoiseen reilut kaksi viikkoa aikaisemmin ja siten palasin takaisinkin. Rovaniemellä nousin yöjunaan ja olin seuraavana päivänä kotona Inkoossa tyytyväisenä kaikkeen kahden ja puolen viikon aikana näkemääni, tunturissa vaellukseen ja bussikierrokseen pohjoisessa. Inkoon Eläkkeensaajat saapuivat bussilla takaisin kotiin sitä seuraavana päivänä. Olimme kaikki ottaneet paljon kuvia matkan aikana, niitä on ollut mukava katsella jälkeenpäin torstaitapaamisissa. Teksti ja kuvat SOILE GUSTAFSSON VIIKON ensimmäisenä päivänä aamujunalla tulleet teimme heti patikkaretken saavuttuamme perille. keä: Aamujoogan jälkeen söimme tukevan aamiaisen, laitoimme voileivät ja kahvit/teet eväiksi reppuun päivän patikkaretkelle ja lähdimme tunturiin klo 9.45. Palasimme iltapäivällä klo 15.00 ja klo 17.00 välillä takaisin tähän meille vuokrattuun suureen honkamökkiin. Iltaisin ruokailun jälkeen oli joka illalle suunniteltu erilaista ohjelmaa, yhdet synttärijuhlatkin sattuivat mukaan. Viikko oli INKOON Eläkkeensaajien ryhmä kiipesi Ukonkivelle. YHDENTOISTA naisen porukka yhteiskuvassa. TROMSSAN venesatama. ÄKÄSJOEN sillalta Äkäslompolon keskustassa kuvattu maisema.
• 8 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Inkoon kunnanhallituksen pj. Teresa Grönholm: Janne Laakkonen, Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja Yhteen hiileen "Asioilla on aina puhaltamisen taito on tapana järjestyä" entistä tärkeämpää Kulunut vuosi 2009 jää mieliimme muutoksen vuotena. Talouden romahtamisen mukanaan tuoma epävarmuus on varmasti koskettanut tavalla tai toisella meitä jokaista. Inkoon kunnassa tämä näkyi palvelurakenteen muutoksissa ja erilaisten säästötoimenpiteiden muodossa. Mielestäni kuntamme selvisi vaikeasta vuodesta suhteellisen hyvin. Olenkin erityisen iloinen siitä, että säästyimme irtisanomisilta ja lomautuksilta. Vaikeina aikoina yhteistyön ja yhteen hiileen puhaltamisen taito on entistä tärkeämpää. Samalla myös perusarvomme mitataan, ja perheen, ystävien, työtovereiden, sekä muiden läheisten ihmisKuin tilauksesta saimme tänä vuonna, pitkästä aikaa, valkean joulun. Se tuli ehkä suurempaan tarpeeseen kuin aiemmin. Lumen mukanaan tuoma valo piristää mieltä pitkän, harmaan kauden jälkeen ja auttaa jaksamaan eteenpäin. Talvinen luonto tarjoaakin oivan mahdollisuuden virkistyä ulkoillen rauhallisessa ja puhtaassa ympäristössä jota kuntamme tarjoaa. Nauttikaamme kauniista talvisäästä, jotta voimme aloittaa uuden vuoden 2010 uusin voimin ja levänneinä. Toivotan hyvää ja onnellista uutta vuotta 2010 kaikille inkoolaisille. TERESA GRÖNHOLM Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Inkoo Asioilla on aina tapana järjestyä - Näin sanoi isoäitini, kun haasteita oli elämässä - ja aina niistä on selvitty. Siuntio valmistautuu juhlimaan 550 -vuotishistoriaansa raikkain menoin. 550 vuotta on pitkä aika ja siihen liittyy paljon perinteitä. Minulle on opetettu, että täytyy löytää sekä tunnistaa juurensa, jotta voi kasvaa ihmisenä. Mikä on sen hienompaa kuin sanoa olevansa paljasjalkainen länsi-uusimaalainen Siuntiosta. Minulle ja monelle muulle asuinseutu on kulttuuriseutu, jonne juuret ovat kasvaneet. Ne ovat kasvaneet niin kiinni siihen, ettei niitä irroteta kuntaliitoksilla tai poliittisilla päätöksillä. Koska ne ovat iskostuneet ihmisen mieliin ja eritoten sydämiin. Vuosi 2009 on ollut odotusten vuosi. Kunnassamme organisaatio on uudistunut, uusia käytänteitä on otettu käyttöön ja mikä parasta uusi hienoja työntekijöitä on saatu loistavan työyhteisöömme. Haluan erityisesti kiittää kuluneesta vuodesta Teitä työn sankareita, ilman Teitä emme olisi onnistuneet. Vuosi 2009 on ollut itselle INKOON kunnanhallituksen puheenjohtaja Teresa Grönholm. ten merkitys korostuu. Toistemme tukeminen, läheisistä välittäminen sekä inhimillisyys ovatkin saaneet suuren roolin arjessamme. Kirkkonummen kunnanhallituksen pj. Timo Haapaniemi JANNE Laakkonen, Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja. JANNE Laakkonen kommunstyrelsens ordförande i Sjundeå. raskas, mutta opettavainen vuosi. Alku vuodesta esimies töissä sanoi, että joko olet asianajaja tai sitten poliitik- ko, mutta molempia et ehdi olemaan. Kesti viisi minuutti ennen kuin vastasin hänelle, että haluan tulla kansakunnan poliitikoksi ja annoin avaimet käteen. Tätä ei pitäisi sanoa, mutta yhteisten asioiden hoitoon käytetty aika on verottanut myös ystäviä. Anteeksi heille. Aina ei ole voinut näyttää kuinka väsynyt on ja nukkumattomat yöt stressasivat. Kaiken olen sen eteen tehnyt, että kuntamme voi nyt hyvin. Olemme tekemässä nollatuloksen vuositasolla, eli ei yhtään tappiota. Säästöjä olemme saaneet noin 1,2 miljoonaa euroa kasaan. Uusia opettajia olemme rekrytoineet noin kymmenkunta, Ja paljon muuta. Itse en tätä tietenkään ole tehnyt, vaan loistava virkamieskunta ja koko luottamuselimistö, jota haluan erityisesti kiittää. Siuntio on tästä eteenpäin myös Siuntio ja kuntalaiset nyt on 550 juhlavuoden aika. Hyvää alkavaa juhlavuotta. JANNE LAAKKONEN Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja Hyvää ja Haastavaa Uutta Vuotta 2010! Tämä vuoden vaihde on meille kaikille haastavin miesmuistiin. Maailmantalouden ongelmat heijastuvat Suomeenkin voimakkaina ja myös me kirkkonummelaiset joudumme niistä kärsimään. Paineet kunnan talouteen ovat erittäin suuret. Tarvitaan elvytystä, mutta samalla myös toimintojen uudistamista. Kirkkonummella on jo meneillään hyviä elvytystoimia ja lisää on tulossa lähivuosien aikana. Jo vuosia elintärkeänä pitämämme Kantatie 51:n muuttaminen moottoritieksi on vihdoin käynnistynyt. On hienoa, että hankkeen eteen tehty mittava yhteistyö on tuonut sen mukaan valtion elvytystöihin. Kunnan tärkeitä palvelu- ja liikenneinvestointeja rakennetaan myös edelleen melkoisella vauhdilla, jotta kunnan kehittäminen ei pysähdy ja taloudellisen taantuman vaikutuksia voidaan lieventää. 70-vuotta sitten suomalaisnaiset ja -miehet taistelivat Talvisodassa yhtenä rintamana ylivoimaista vihollista vastaan. Varusteet olivat puutteelliset, kylmyys ja nälkä painoivat, mutta he tekivät yhdessä talvisodan ihmeen lähes mahdottomassa tilanteessa. Meidän tämän päivän mutta ennen kaikkea se edellyttää yhteistä tahtoa ja yhteistyötä tuottaa esimerkiksi kunnan palvelut uusilla tavoilla, tehokkaammin ja samalla työntekijöidenkin työympäristöä parantaen. Se ei vaadi lisää rahaa, vaan oikeaa asennetta, idearikkautta ja valmiutta uudistuksiin. Meidän on myös oltava valmiita vähemmän tärkeiden toimintojen karsimiseen. Omaa hyvinvointiamme voimme kaikki lisätä käyttämällä kirkkonummelaisia ja suomalaisia tuotteita ja palveluja aina, kun se on mahdollista. Vaikeina aikoina on erityisen tärkeää myös pitää huolta itsestään ja lähimmäisistään. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan tärkein menestystekijä tulevaisuudessa. Näihin oman ja perheen hyvinvoinnin sekä kunnan talouden tervehdyttämistalkoisiin toivotan kaikki kirkkonummelaiset aktiivisesti ja rakentavasti mukaan. Samalla toivotan kaikille kunnan asukkaille ja yrityksille sekä muille tämän lehden lukijoille Hyvää ja Rakentavan Yhteistyön Vuotta 2010! TIMO HAAPANIEMI Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Kirkkonummi Janne Laakkonen kommunstyrelsens ordförande i Sjundeå "Saker och ting brukar alltid ordna sig" Saker och ting brukar alltid ordna sig - så sade min farmor, då det fanns utmaningar i liver - och alltid har man klarat dem . Sjundeå kommun förbereder sig för att fira sin 550 årig historia med friska tag. 550 år är en lång tidsperiod med många traditioner. Jag har blivit lärt så att människan skall både hitta och känna igen sina rötter för att hon skall kunna växa som människa. Finns det någonting bättre än att saga att jag är en infödd västnylänning från Sjundeå. För mig och för många andra betyder hembygden en kulturregion var man har sina rötter. Rötterna finns så inne i denna kultur att varken kommunsammanslagningar eller politiska beslut kan rycka loss dem eftersom rötterna finns i människors sinne och framför allt i hjärtan. År 2009 har kommit med många förväntningar. Den kommunala organisationen har förnyats, nya praxis har tagits i bruk och vilket som är det bästa, vi har fått nya fina arbetstagare med i vår ypperliga arbetsgemenskap. Jag vill tacka speciellt Er arbetets hjältar, utan er hade vi inte kunnat klara detta år. År 2009 har varit för mig ett tungt men lärorikt år. I början av året sade min chef att antingen är du jurist eller politiker, men bådadera hinner du inte vara. Det tog för mig fem minuter för att svara honom att jag vill bli nationens politiker och jag överräckte nycklarna till honom. Man borde inte säga detta men tiden som jag har använt för att sköta gemensamma ärenden har också tärt även på vänner. Jag ber om ursäkt för dem. Alltid har man inte kunnat visa hur trött man är och hur sömnlösa nätter har stressat. Jag har gjort allt för att vår kommun har det bra. Vi kommer att få nollresultat på årsnivå d.v.s. ingen förlust. Vi har kunnat skrapa ihop 1,2 miljoner i inbesparingar. Vi har rekryterat ett tiotal nya lärare och mycket annat. Själv har jag naturligtvis inte gjort detta utan den ypperliga tjänstemannakåren och hela förtroendemannaorganisation som jag speciellt vill tacka så här inför jubileumsåret. Sjundeå förblir Sjundeå också i framtiden så även kommuninvånare, nu är det dags för 550 års jubileumsår. Jag vill tillönska er Ett gott kommande jubileumsår JANNE LAAKKONEN kommunstyrelsens ordförande i Sjundeå TIMO Haapaniemi, Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja. TIMO Haapaniemi, kommunstyrelsens ordförande i Kyrkslätt. talousongelmamme ovat vaikeita ja haastaviakin, mutta niitä ei voi verrata lähellekään niihin uhrauksiin, joita vanhempamme ja esivanhempamme aikanaan tekivät suomalaisen hyvinvoinnin ja isänmaan tulevaisuuden eteen. Siksi meidän on ilman suuria valituksia tehtävä oma osamme talouden kuntoon saamiseksi ja tämän hetkisen laman voittamiseksi. Se edellyttää pientä vyönkiristystä, Timo Haapaniemi, kommunstyrelsens ordförande i Kyrkslätt Gott Nytt År 2010! Detta årsskifte är det mest utmanande i mannaminne för oss alla. De världsekonomiska problemen återspeglas starkt också i Finland och även vi Kyrkslättsbor lider av dem. Trycket på kommunens ekonomi är mycket stort. Stimulans behövs, men samtidigt också förnyande av verksamheter. I Kyrkslätt pågår redan goda stimulansåtgärder och fler är på kommande under de närmaste åren. Ombyggnaden av stamväg 51 till motorväg har äntligen inletts, ett projekt som vi i åratal hållit för livsviktigt. Det är fint att det omfattande samarbete som gjorts nu har fört projektet till statens stimulanspaket. Kommunens viktiga investeringar inom service och trafik fortsätter i rask takt så att utvecklingen av kommunen inte avstannar och så att effekterna av den ekonomiska recessionen kan lindras. För 70 år sedan stred finländska kvinnor och män i vinterkriget som en enad front mot en överlägsen fiende. Utrustningen var bristfällig, kölden och hungern påfrestande, men tillsammans åstadkom de vinterkrigets under i ett nästan omöjligt läge. Våra ekonomiska problem av idag är svåra och utmanande, men de kan inte närmelsevis jämföras med de uppoffringar som våra föräldrar och far- och morföräldrar under sin tid gjorde för den finländska välfärdens och fosterlandets framtids bästa. Därför måste vi utan större klagomål göra vår andel för att få ekonomin i skick och övervinna den nuvarande lågkonjunkturen. Det förutsätter en smärre åtstramning, men framförallt en gemensam vilja och samarbete för att till exempel producera kommunens service på nya sätt, effektivare och samtidigt genom att förbättra arbetsmiljön för arbetstagarna. Det kräver inte mer pengar utan rätt attityd, idérikedom och förändringsberedskap. Vi måste också vara beredda att gallra bland de mindre viktiga verksamheterna. Vår egen välfärd kan vi alla förbättra genom att använda varor och tjänster producerade i Kyrkslätt och Finland alltid då det är möjligt. Jag hälsar alla Kyrkslättsbor välkomna att aktivt och konstruktivt delta i detta ekonomiska saneringstalko. Samtidigt önskar jag alla kommunens invånare och företag samt övriga läsare av denna tidning ett Gott och Konstruktivt Samarbetsår 2010! TIMO HAAPANIEMI Kommunstyrelsens ordförande i Kyrkslätt
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 9 Palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä kysymyksiä ja niihin etsii vastauksen Kirkkonummen kirjaston henkilökunta. Kysymykset voivat käsitellä aivan mitä vain, jätehuollosta vieheisiin ja koiran madottamiseen. Erityisen mielellään otetaan vastaan kysymyksiä koskien Kirkkonummea ja sen lähialueita; historiaa, merkittäviä paikkoja, luontoa, merkkihenkilöitä yms. Toimituksella on oikeus muokata tai lyhentää tekstiä. Kysymyksiä ja kommentteja vastauksiin voi lähettää osoitteeseen toimitus@kirkkonummensanomat.fi tai Kirkkonummen Sanomat PL 28, 02400 Kirkkonummi. Postiin otsikoksi "Kysy mitä vain". Muista liittää kysymykseesi nimesi tai nimimerkkisi ja asuinpaikkasi. Viime kerralla selvitettiin jokamiehen oikeuksia koskien kalastusta ja aiheen tiimoilta Nim. Hölmistynyt (Kuntalainen veronmaksaja, joka ei omista rantaa) ihmetteli miksei soutelu ole samalla tavoin sallittua. Liekö järven rannalta tullut aiheetonta noottia, mutta kyllä jokamiehen oikeuksiin kuuluu vesialueiden käyttäminen myös tä- hän tarkoitukseen. Eli luonnossa liikkuja saa veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä. Tietenkin turhan häiriön esim. kovan melun aiheuttaminen on kiellettyä. Sitten uusiin kysymyksiin, jotka käsittelevät ajankohtaan sopivasti joulun ja uudenvuoden viettoa. Kokoonnumme aina aattopäivänä seuraamaan joulurauhan julistusta ja nyt alkoi askarruttamaan, että missä vaiheessa joulurauha päättyy eli kuinka monta päivää pitää muistaa käyttäytyä fiksummin kuin yleensä. Nim. HaHa, Kirkkonummi Niin, sitä ei heti tule ajatelleeksi, että joulurauha ei toki kestä seuraavaan jouluun asti. Joulurauhan julistuksella on perinteitä keskiajalta saakka ja sen seuraaminen on varmasti monessa perheessä tärkeä osa aaton viettoa. Vanhassa pohjoismaisessa lainsäädännössä joulurauha alkoi 21.12. ja kesti 20 päivää. Vaikka julistuksessa mainitaan rauhan rikkomisesta saatavat erityisen ankarat rangaistukset, ei joulurauhalla ole tänä päivänä enää lain voimaa. Voiko joulupukille kirjoittaa myös joulun jälkeen? Nim. Lahjoihin pettynyt Pukki tuskin tuntee vaihto- ja palautusoikeutta, mutta ottaa vastaan reklamaatiota ja muutakin postia ympäri vuoden osoitteeseen Joulupukki 96930 Rovaniemi, Napapiiri. En löydä mistään tarkempaa tietoa miten Hyvää Uutta Vuotta toivotetaan thain kielellä. Nim. Anastasia Suk san wan pee mai. Internetissä on lukuisia sivustoja, jossa erilaisia fraaseja kerrotaan eri kielillä. Kannattaa varmistaa kirjoitusasu vielä esim. sanakirjan tai turisteille tarkoitetun matkailusanaston avulla, joissa usein on valmiina yleisimpiä tervehdyksiä ym. Ääntäminen ja painotukset pitää vielä kysäistä paikallisilta tai muilta kielen taitajilta. Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille toivottaa myös kirjaston henkilökunta! Loppiaisena herkutellaan/Trettondag är kalasdag Myymälämme on suljettu loppiaisena ke 6.1./Vår butik är stängd trettondagen 6.1. Hinnat voimassa tammikuun loppuun Priserna gäller till slutet av januari 15 Atria Naudan takuu murea ulkofilee/ Garanterat mör nöt ytterfilé Kariniemen Hunajamarinoituja fileepihvejä/Filébiffar i honungsmarinad Suomalainen/Finsk 6 kpl/st., 1 kg 5 70 8 49 Heimon kala Savukirjolohifilee/ Rökt regnbågsfilé 700 g (12,13/kg) 0 1 Hinta voimassa ma-su/Priset gäller mån-sön 4.­10.1. 89 Valio Arkijogurtti/ Vardagsyoghurt 1 kg 2 248 565 163 Valio Polar 5 % tai/eller 15 % 600­700 g (9,42­8,07/kg) 99 Ingman Creamy herkkujäätelö/ delikatessglass 0,9 l (3,32/kg) 90 /kg 0 67 Oululainen Reissumies 235 g (2,85/kg) Suomalainen/Finsk 047 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.1.­28.2. 2 Hinta voimassa ma-su/Priset gäller mån-sön 4.­10.1. 79 Atria Naudan paistijauheliha/ Nöt stek malet kött 10 % 400 g (6,98/kg) 62 Rainbow Valkosipuliperunat/ Vitlökspotatis 750 g (2,16/kg) Grandiosa Kiviuunipizza/ Pizza, pakaste/djupfryst, 300­315 g (8,27­7,87/kg) Rainbow Appelsiini- tai Omenatäysmehu/ Apelsineller Äppeljuice 1l 1990 Hartwall Karjala 24-pack 7,92 l (2,06/l) (sis./inneh. 16,30 + pantti/pant 3,60) 0 49 /kg Puola/Poland omena/äpple 1. lk./kl. 0 29 /kg Suomi/Finland Keräkaali/ Vitkål 1. lk./kl. Rainbow Tuuttimonipakkaus/ Strutmultipack 6 kpl/st., 416­417 g (3,92­3,91/kg) Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden.fi Palautteesi on meille tärkeää!/ Din åsikt är viktig! asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 7626 660 Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. www.s-kanava.fi
• 10 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Sokerilta Petroskoin televisioon Teknikko Martti Puumalainen vietti sanojensa mukaan makeaa elämää Sokeritehtaalla Kantvikissa. Hän muutti Aunen kanssa Haukivuorelle. Sieltä on ollut lyhyempi työmatka Venäjälle ja Aunelle on tilava puutarha. Lähellä on järvi, mistä saa kalaa niin emännälle keittiöön kuin pihalla liikkuville siileille. Martti jäi Sokerilta sairaseläkkeelle. Mutta työvuodet kuitenkin toisaalla jatkuivat. Hän suoritti piispa Eero Huovisen johdolla saarnalupatutkinnon tuomiokapitulissa. Tämä oikeutti hänet toimimaan Inkerin kirkossa, Kontupohjan seurakunnan diakonina hoitaen myös papin tehtäviä kaksi ja puoli vuotta. Martti oli 6,5 vuotta Hatsinan kirkkoherrana. Hatsina on Inkerinmaan sydänaluetta, 30 km Pietarista. ­ Kontupohjan aika sattui ajankohtaan 1990-luvulla. Niin lapsia, nuoria kuin vanhempaa väkeä kokoontui suurin joukoin kylissä kouluilla, kulttuuritaloilla ja Kontupohjan seurakunnan kirkkotilassa, entisessä kaupan huoneistossa. Aineellista apuakin tuli vietyä, elintarvikkeita ja vaatteita sen verran kuin pakettiauton tila salli. Ilolla muistelen tuota aikaa, kertoo Martti. Merkittävä tehtävä Kontupohjan aikana oli se, kun Martilla ja Kontupohjan espoolaisella papilla, Oiva Hujasella oli itsenäinen suunnittelu ja esiintyminen Petroskoin television aloittamassa kristillisessä ohjelmasarjassa. Sen sisältö vastasi alkuvaiheessa rippikoulutuntejamme Katekismuksen ja Raamatun sanalla oli olennainen osa ohjelmaa. Martin sanat tekstitettiin venäjäksi. Monet television työntekijät tulivat tutuiksi. Nyt Kontupohjassa on vietetty oman kirkon viisivuotisjuhlia. Joensuun rovastikunnan seurakunnat vastasivat suurimmaksi osaksi kirkon kirkossa on nyt 80 seurakuntaa Muurmanskista Siperian Krasnojarskiin. Osalla seurakuntia on useita ystävyysseurakuntia. Näin on esim. Kontupohjalla, Petroskoilla ja Hatsinalla. Hatsinalla on viisi ystävyysseurakuntaa ja Espoon rovastikunnan seurakunnat, joukossa Kirkkonummen suom. seurakunta, kertoo Martti Puumalainen. Martin työtä tuli jatkamaan Petroskoista kotoisin oleva pastori Andrei Tuhkanen. Hän oli suorittanut teologiset opinnot Keltossa Inkerin kirkon koulutuskeskuksessa. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi asetti Andrein Hatsinan seurakunnan kirkkoherran virkaan 25.10. 2005. Samaan aikaan saatiin kirkkoon 37 äänikertaiset urut. Niiden hankinta ja rahoituksen järjestäminen vei aikaa viisi vuotta. Jorma Hynninen, jonka tytär on Korsossa kanttorina, otti osaltaan urkuasian sydämelleen. Hänellä oli useita konsertteja urkurahaston hyväksi esiintyen täysin ilmaiseksi. Martin kirkkoherran virka päättyi siis neljä vuotta sitten. Mutta matkat yli rajan eivät ole loppuneet. Nyt marraskuussa hän oli 20 hengen kanssa neljän päivän joulutervehdysmatkalla Hatsinassa, vähän aikaisemmin Kontupohjassa. Martti on Hatsinan ystävyysseurakuntien yhdyshenkilö Suomessa. Puhujamatkoja on ohjelmassa eri puolilla Suomea. Hatsinan seurakunnassa on jäseniä noin 400. Suomenkielisten määrä pienenee. Jumalanpalveluksia ja muitakin tilaisuuksia tulkataan tai pidetään yksinomaan venäjän kielellä. Kun urkujen käyttöönotto tapahtui joulukuun neljäntenä 2005, niin silloin Martti oli mukana neuvottelemassa mm. kesän 2006 leireistä, jotka ovat jo useiden vuosien ajan olleet osa Inkerin kirkon seurakuntien toimintaa. MARTTI ja Aune seurakuntatalolla tilaisuuden väliajalla. MARTTI on tullut tutuksi seurakunnan tilaisuuksissa vuosien varrella ennen Venäjälle menoakin. Hänellä oli tilaisuuden loppuhartaus Lyanilla, Pappilan navetan vintillä 1980-luvun alkupuolella. Istumassa Kauko ja Ilona Koljonen, Siiri Liski ja Tauno Siekkeli. Ystävyysseurakuntien antamilla avustusmäärärahoilla voidaan leirejäkin paremmin järjestää. Martin ystävyysseurakuntiin lähettämä kirje kesän 2006 leireistä kertoi seuraavaa: Kaikki leirit pidetään Pietarin alueella. ­ Rippikoululeiri Keltossa. ­ Lastenleirit: Tammikuussa Länsi-Inkerin rovastikunnan seurakuntien kanssa, kesäkuussa suomalaisten kanssa Tihkovitsan leirikeskuksessa, 25 km Hatsinasta. Heinäkuussa Keltossa. ­ Nuorten leiri elokuussa Tihkovitsassa. ­ Eläkeläisten (vanhusten) leiri elokuussa Hatsinassa. ­ Kirkkokuoron vierailu Suomessa. Moni suomalaisista työntekijöistä niin Inkerin kirkon piispana ollut Vihdin eläkkeelle siirtynyt kirkkoherra Leino Hassinen, Hyvinkään seurakunnan eläkerovasti Hannu Pelkonen, Martti Puumalainen kuin monet muutkin ovat toimineet Inkerin kirkossa talkoolaisena, matkakuluja ja pientä päivärahaa saaneena, mutta myös henkisesti rikastuneena. Osa kirkkomme lähetysjärjestöjen työntekijöistä on saanut palkkaa, joka on maksettu Suomesta. Kirkon Ulkomaanapu, seurakuntien avustusten ja seurakuntalaisten kolehtieurojen avulla on voinut auttaa seurakuntia rakennustoiminnassa. Tästä viimeisenä esimerkkinä Petroskoin kirkon rakennusrahastoon jumalanpalveluksissa kolmen vuoden aikana kerätyt kolme kolehtia. Kelton koulutuskeskuksessa lähellä Pietaria opiskelee eri puolilta Venäjää sijaitsevista seurakunnista tulleita nuoria Inkerin kirkon virkoihin. Tästä on yhtenä esimerkkinä Martin seuraaja Hatsinassa. Nyt äsken 70 vuotta täyttänyt Martti ja Aune voivat viettää Haukivuorella yhteisiä päiviä. Oli ilo vierailla ja olla yötäkin Viktor Klimenkon kanssa heidän kauniissa kodissa toukokuussa. Vikillä oli kirkkokonsertti, tuotto Pipliaseuran Raamattu Suomen suvulle keräykseen. Aune ja Martti haluavat kiittää niin sokerilaisia, muita ystäviä kuin seurakuntaa. SAMULI ALASPÄÄ MARTIN eläkevuodet Inkerin kirkon palveluksessa, ensin diakonina ja viime vuodet kirkkoherrana olivat työntäyteisiä ja kokemuksista rikkaita. Hänen seurassaan Karhumäen alueella Velikaja Gubassa on Valentina Aljosina ja tyttären poika Dima. rakennuskustannuksista. Kaupunki oli lahjoittanut tontin ja paperitehdas tiilet. ­ Vielä noin 15 vuotta sitten monilla ihmisillä oli arkuutta, jopa pelkoakin tulla hengellisiin tilaisuuksiin. Pelot täysin poistuivat jo Jeltsinin ja Putinin aikana. Tilaisuuksiin tullaan arkailematta. Inkerin Kekkonen ei huolestunut KGB:n Rusman työneuvottelussa Useita kertoja pistäytyi 1980-luvun alussa Kirkkonummella seurakuntatalolla vieras, Neuvostoliiton suurlähetystön diplomaatti Eduard Rusman. Kerran hänen poiketessaan ohikulkumatkalla ­ kuten hän sanoi ­ kysyi allekirjoittaneelta eteisessä, onko mahdollisesti kirkkoherra Iivari Rämä paikalla. "Kyllä hän ja meitä muitakin työntekijöitä, sillä hetken kuluttua alkaa työneuvottelumme. Sopisiko Teidän tulla mukaan?" Oli poikkeuksellinen, aamuhetken tapaaminen, kun KGB:n mieheen saimme tutustua. Minulla oli seurakunnassa vastuullani 30 vuoden ajan tiedotusasiat, osa työtäni, ilmoitukset, tekstiä ja kuvia seurakuntasivulle. Minulla oli tällä kertaa mukana kamera, otin vieraastamme kuvan. On ollut vuosien varrella mielessä kirjoittaa ja liittää kuva tekstin mukaan. Nyt tämä vihdoin toteutuu, kun luin Ratakatu 12 Suojelupoliisi 1949 ­ 2009 kirjan. Kirkkoherra toivotti vieraan tervetulleeksi. Rusman kertoi työstään, mm. siitä, kun hän joutuu lakimiehenä ottamaan yhteyttä Neuvostoliitossa kuolleiden suomalaisten sukulaisiin perintöasioiden merkeissä. Hän toi esille sen, kuinka heillä on uskonnonvapaus. No, mitä se on, me työntekijät kyllä tiesimme sen olevan lähinnä sitä, kun saa ajatella sisimmässään mitä vaan. Ateismi oli merkittävä osa kommunismia. Mummojen kyllä sopi mennä kirkkoon, mutta toisille usein tuli ongelmia. Kun eläkeläiset kuolevat, enää ei ole uskovia. Mitä harvoja kirkkoja oli, niin ne ovat sen jälkeen tarpeettomia. Papit Suomessa eivät olleet voineet ottaa näkyvästi esille kommunismin ateismia työssään mm. siksi, kun SKDL:n kannattajat olisivat nähneet kirkon (pappien) toimivan heitä vastaan. Eduard Rusman oli KGB:n mies. KGB:n toiminnalla oli Suomessa kolme päälinjaa, poliittinen tiedustelu ja vaikuttaminen mm. Kekkonen, Koivisto, Kanerva ja muita nappulaliigalaisia, tieteellis-tekninen tiedustelu ja illegaalitoiminta. Rusman toimi illegaalitoiminnan asialla tullessaan tapaamaan kirkkoherra Iivari Rämää. Eduard Rusman tuli kesällä 1978 diplomaattiharjoittelijaksi Turun pääkonsulaattiin. Hän oli tutustunut vähän aikaisemmin Tallinnassa Maskun henkikirjoittajana toimineeseen varatuomari Olli Terttiin. Nyt Rusman, tavatessaan uudelleen Tertin, alkoi kysellä mm. henkikirjojen ja kirkonkirjojen tietojen päällekkäisyydestä ja Ruotsiin muuttaneiden rekisteröinnistä. Rusman siirtyi 3. lähetystösihteeriksi Helsinkiin. Hän herätti jälleen suojelupoliisin, Suopon piirissä huomiota v. 1983, kun hän kirkkoherra Iivari Rämää lähestyi samalla tapaa kuin aikaisemmin Terttiä. Oliko Iivarin valintaan vaikuttanut mm. se, kun hän oli ollut nuorena siirtolaispappina Ruotsissa. Rämä oli tavannut siellä sinne muuttaneita inkeriläisiä unohtamatta Porkkalan vuokra-aikaa. Ainakin kaksi kertaa juttelin Rusmanin kanssa kirkkoherranvirastossa ennen Rämän ilmestymistä paikalle. Ehdin ajatella näinkin, taitaa olla KGB:n miehiä. Hän kertoi viihtyvänsä hyvin Suomessa. Täällä on ystävällisiä ihmisiä. Ympäristö on puhdasta. Näemme kesällä diplomaattikilvillä varustettuja Humaljärvelle kalastamaan menneiden venäläisten autoja, pysäköitynä Volsiin vievän tien varrella. Olenko käynyt Neuvostoliitossa, hän kysyi. Ensi kerran, kun Josef Stalin oli viimeistä kesää 1957 Leninin vieressä mausoleumissa. Yllättävän lyhyeltä gruusialainen Stalin näytti. Kysymykseeni millä asioilla Rusman on ollut, Iivari ei lähemmin kertonut. He olivat olleet keskustelemassa mm. Sokeritehtaan yläkerrassa Kantvikissa. Rusman oli tullut tapaamaan kutsumatta. Ei soittanut etukäteen. Iivari kertoi soittaneensa Rusmanista Suopoon. Mies tunnettiin siellä. Rusman oli illegaalisissa henkilöasioissa, joka liittyy lainvastaiseen maanalaiseen toimintaan. Sama illegaali liittyy vakoiluun ja tiedustelutoimintaan. Peitetarinoita, henkilöllisyyksiä toisten elävien tai kuolleiden tiedoilla. Tehtaankadulla oli verraten vahva illegaaleja hoitaneen Nlinjan edustus. Se johtui suomalaisten henkilöllisyyksien käytöstä ja Suomen käytöstä kulkumaana. Illegaalilla oli aina vähintään kolmet paperit, yhdet keksityn elämäntarinan eli "legendan" mukaiset ja kestävät, kahdet rajan ylityksiä varten. Rudolf Abelilla oli viidet. (Ratakatu 12) Suomen tunnetuin tapaus näihin illegaaliasioihin liittyy ortodoksipapin Vladimir Tsvetkovin nimeen yhdistetty laaja toiminta. Kopioitiin tietoja kirkonkirjoista. Täydennettiin niihin nimiä, ja tietoja saatiin etenkin ulkomaille muuttaneista. KGB sai myös käyttöönsä lomakkeita. Sodan aikana oli neuvostoliittolaisten käsiin jäänyt myös luovutetun Karjalan eräiden ortodoksiseurakuntien kirkonkirjoja. Ei ihme, "uusia" suomalaisia putkahti esiin milloin mistäkin maailman kol- PUHEENVUORO Eduard Rusmanilla. Pöydän takana pastori Pentti Mentu, Helsingistä Logos laivalta tullut kanadalainen vieras ja oikealla Iivari Rämä. kasta. Eduard Rusmanin työstä osa liittyi illegaalien henkilöpaperien hankinnan pohjatyöhön. Hän ei onnistunut Kirkkonummella. Myöskään hän ei ollut kovin tärkeä henkilö. Kekkoselle kerrottiin Rusmanista. Ei anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin, hän oli todennut. Rusman puhui aika hyvää suomea, älykäs, hienoluonteinen ja hienokäytöksinen henkilö. Toisenlaiseksi kuvataan suojelupoliisissa mm. kirkkonummelaisen, Kylmälässä asuvan Suomi-Neuvostoliitto-seuran entisen talouspäällikön Eero Salmen hyvää ystävää Albert Akulovia, yksi Salmen hyvin tuntemista KGB:n miehistä. Akulovilla oli majurin arvo tullessaan kolmannelle komennukselle keväällä 1968. Lisätähdet eivät olleet pahitteeksi, kun hän hoiti näitä illegaalijuttujakin. Suomalaiset antoivat hänelle lempinimen "Tappajahai" (akula ­ hai). Hän oli pieni ja dosentin näköinen, niin kuin Seppo Sarlund oli murjaissut, joskin viekas ja omanarvontuntoinen. Ratakadulla käytettiin lempinimeä "Aku". Suopon, turvallisuuspoliisimme suurin työnantaja, päävastustaja on aina tullut idästä. Kirja Ratakatu 12 kertoo tästä, pienen viraston arjesta kansainvälisen tiedustelun kuohuissa, ennen kaikkea Neuvostoliiton KGB:n toiminnasta maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Poliittisten hyvien suhteiden vuoksi, Paasikiven ja Kekkosen aikana Suomen neuvostoliittolaiset pitivät helppona kohdemaana. "Kananpoika ei ole lintu eikä Suomi ulkomaa", sanottiin. Teksti ja kuva: SAMULI ALASPÄÄ
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 11 ALE REA ALE Myymälämme on suljettu loppiaisena ke 6.1./Vår butik är stängd trettondagen 6.1. Peltonen Ultima Cap Jr LASTEN JA NUORTEN SUKSIPAKETIT/SKIDPAKET FÖR BARN OCH UNGA hintaan sisältyy sukset, hiihtokengät ja sauvat/i priset ingår skidor, skidskor och stavar Vapor Pro LUISTIMET/SKRIDSKOR Tuuk LS Pro -terä Fasteel-metallilla. Leveä lesti/Skärstomme Tuuk LS Pro av Fasteel. Bred läst. YTH VAPOR IX JÄÄKIEKKOHANSKAT ISHOCKEYHANDSKAR Koot/Storlekar: YT www.s-kanava.fi 99,90 34,90 37,90 39,90 SR JR 19,90 26,90 29,90 JR SR CCM 02 LUISTIMET/SKRIDSKOR Harrastajan yleisluistin. Miellyttävä Cambrelle-sisävuori. Proformance Carbon -terä. Leveä lesti./Universalmodell för amatörer. Behagligt innerfoder av Cambrelle. Skär Proformance Carbon. Bres läst. 59,90 39,90 4500 JÄÄKIEKKOKYPÄRÄ RISTIKOLLA/ISHOCKEYHJÄLM + VISIR Koot/Storlekar: XS, S, M, L tai/eller XL. 24,90 Minni HARJOITUSLUISTIN/ TRÄNINGSSKRIDSKOR Koot/Storlekar: 26-29 29,90 Mia TAITOLUISTIN/ KONSTÅKNINGSSKOR Koot/Storlekar: 27-42 CCM Glitter Girl TAITOLUISTIN/ KONSTÅKNINGSSKOR Koot/Storlekar: 28-35 44,90 MA-TI/ MÅN-TIS 4.-5.1. PRISMA.FI ENEMMÄN PERHEMARKET 5,65 Atria PORSAAN ULKOFILEE/ GRIS YTTREFILÉ n./ca 1,5 kg /kg 8,90 Snellman MAUSTETTU NAUDAN SISÄPAISTI/KRYDDAD NÖT INRESTEK n./ca 1,2 kg /kg 5,65 Kariniemi BROILERIN FILEEPIHVIT/ BROILER FILÉBIFFAR hunajamarin./honungsmarin. 6 kpl/st., 1 kg 2,49 Atria NAUDAN PAISTIJAUHELIHA/NÖT STEK MALET KÖTT 10% 400 g (6,23/kg) 1,69 Chile AVOKADO/ AVOCADO MYCKET MER FÖR FAMILJEN /kg Kreikka/Grekland NAVEL APPELSIINI/APELSIN 0,69 /kg 1,38 Vaasan RUISPALAT/RÅGBITAR 660 g (2,09/kg) Fazer PAAHTOLEIVÄT/ ROSTBRÖD 285-335 g (3,12-2,66/kg) 0,89 Rainbow KIVENNÄISVEDET TAI VICHY/MINERALVATTEN ELLER VICHY 1,5 l (0,37/l) (sis./inneh. 0,55 + pantti/pant 0,40) 0,95 1,59 Meira KULTA KATRIINA KAHVI/KAFFE 500 g (3,18/kg) Atria PUNAINEN LENKKI/ RÖD LÄNKKORV myös kevyt/även lätt 500 g (1,98/kg) Atria LIHAPULLAT/ KÖTTBULLAR 360 g (2,64/kg) 0,99 0,95 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 Rainbow RANSKALAISET/ POMMES FRITES 450 g (1,24/kg) 0,56 PUH./TFN (09) 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Atria PIZZA 200 g (3,25/kg) 0,65 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Rainbow APPELSIINI- TAI OMENATÄYSMEHU/ APELSIN- ELLER ÄPPELJUICE 1l 0,47 APTEEKKI APOTEK asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 PUH./TFN (09) 250 1520 puh./tfn. 010 7626 662. Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, su/sön 12-18. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 12 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat "Vihreänä punikkina olen päässyt jo yllättävän hyvin sisälle asioihin" ­ Tämä on ollut johdatusta, sanoo Mitro Repo EU-työstään Ajomatka Isä Mitron luo Nuuksion piilopirtille Hännänhuippuun jännittää etukäteen jouluaatonaaton myräkkäkelissä. Perille kuitenkin pääsen, joskin aurauksen puuttuessa auto on jätettävä kauaksi ja loppumatka taitettava kävellen. Perillä odottaa elämässään uuden lehden kääntänyt ja siihen tyytyväinen mies. ­ Olen tietoisesti halunnut olla pois turhasta julkisuudesta, sillä alussa on ollut niin paljon oppimista. Ei ole uskottavaa lähteä soitellen sotaan, sanoo Suomen EU-edustaja, Mitro Repo, josta viimeksi on kuultu kevään vaalikohun aikaan, kun hän sai määräyksen olla käyttämättä papillisia tunnuksia sinä aikana, kun hän edustaa Suomea EU:ssa. ­ Käytännössä kirkon mielivaltainen päätös tarkoitti sitä, että menetin samalla pappis- ja ammattioikeuteni!, puuskahtaa Mitro, joka sanoo yhä olevansa järkyttynyt kirkkonsa reaktiosta, ovathan ortodoksipapit saaneet hänen mukaansa osallistua politiikkaan jo 1920-luvulta alkaen. ­ Sikälikin se oli käsittämätön, sillä ortodoksipiispat ovat tähän asti kunnioittaneet oikeuskansleri Risto Leskisen v. 1973 antamaa päätöstä siitä, että kanoneilla ei ole mitään valtaa yli Suomen perustuslain ja yleensähän ihmisiä palkitaan siitä, että he ottavat kantaakseen yhteiskuntavastuuta, mutta minun kohdalla se tulkittiinkin rangaistavaksi teoksi, mies yhä ihmettelee, samoin kuin yllättävän hyvää vaalitulostaan. ­ Lakeihin ei saa jättää yhtään porsaanreikää sille, että uskonnolliset yhteisöt voisivat käyttää mielivaltaa jäseniään kohtaan. Ihmisoikeuksia ei saa loukata millään uskonnollisella verukkeella, tähdentää Mitro Repo. Hän sanoo olevansa vuonna 1988 edesmenneen arkkipiispa Paavalin aatteenkantaja siinä, että hänkin toivoo Suomen ortodoksisen kirkon tulevan vielä täysin itsenäiseksi kirkkokunnaksi. ­ Aika on kypsä minusta myös valtion ja kirkon suhteiden uudelleen järjestämiselle, hän arvioi. Kirkkonummen keskustaan 105-paikkainen päiväkoti Kirkkonummen keskusta-alueen järjestyksessä kymmenes päiväkoti tulee olemaan ruotsinkielinen Gillobackan päiväkoti. Tehdyn päivähoidon tarvesuunnitelman mukaan ruotsinkielistä tarvitaan nopeammin kuin suomenkielistä, joka toteutetaan Gillobackan jälkeen. Gillobackan päiväkoti toteutetaan 105 hoitopaikan suuruisena tyyppipäiväkotina, joka sijoitetaan Pohjois-Kolsarin asemakaavan kortteliin 866. Tyyppipäiväkodista ei laadita erillistä hankesuunnitelmaa. Hankkeelle on varattu vuosien 2010 ­ 2012 taloussuunnitelmassa rahaa vuodelle 2010 50.000 euroa ja vuodelle 2011 2.600.000 euroa. Asiasta päätti kunnanhallitus kokouksessaan 21.12. Puhelimen käytöstä aloite Inkoossa LUNTA riitti joulun aikaan vaivoiksi asti. Isoin urakka on lapioida kulkuväylä ylös kalliolle rakennettuun Mitron omaan kotikirkkoon. sauvaansa, joka oli kaksi kertaa pituiseni ja että nyt olen ensimmäinen ortodoksipappi EU-parlamentissa! Samalla matkalla Mitro tapasi n. 200 suomalaista itsenäisyyspäiväjuhlissa ja häntä haastateltiin niin radioon kuin TV:hen. Hänen kielitaitonsa herätti kaikkialla suurta ihmetystä. ­ Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä on yhä suuret jännitteet, hän kertoo ja sanoo tehneensä komissiolle kysymyksen uskonnollisten vähemmistöjen kansalaisoikeuksista Turkissa. ­ Ekumeeninen patriarkka ja patriarkaatti ovat erittäin tukalassa asemassa Istanbulissa, hän toteaa. män henkisiä asioita, sanoo Mitro. Hänellä on tekeillä tässä valiokunnassa varjomietintö yliopistojen ja liikeyritysten yhteistyön mahdollisuuksista ja toinenkin koskien EFTA-maiden ja sisämarkkinoiden välistä suhdetta. ­ Olen päässyt îvihreänä punikkinaî aika hyvin jo nyt sisälle asioihin, hän naurahtaa. Mitro Repo -niin, saako häntä Isä Mitroksi enää kutsuakaan? ­ kertoo tehneensä jo usean suullisen kysymyksen EU-parlamentissa. ­ Seuraava kysymykseni koskee internet- ja kännykkälainoja, mitkä saattavat johtaa ymmärtämättömät käyttäjät helposti tukaliin tilanteisiin, sillä reaalikorko voi hipoa jopa 300%, kertoi Mitro, joka on ennättänyt jo luoda suhteita yli ryhmä- ja kieli- ja uskontorajojen. Erinomaisena asiana hän pitää keskusteluja kovan tason poliittisten päättäjien kanssa; presidenttien, pääministerien, diplomaattien, sekä eri maiden ortodoksiedustajien kanssa, joita on huomattava määrä mm. Kyprokselta, Kreikasta, Bulgariasta ja Romaniasta. Parlamentissa on kolme pappiskollegaa, kaksi reformoitua ja yksi luterilainen naispappi Tanskasta. ­ Ilmapiiri parlamentissa on aivan mahtava! Siellä ei ole enää vääränalaista kilpailevaa tarkoitushakuisuutta, vaan toisiansa arvostavia osaajia, hän kiittää. Kaikessa oli aistittavissa aitoa yhdessäolon iloista tunnelmaa, hän kuvaili kokemuksiaan toivoen joululta sitä, että juhlan päähenkilö ei Suomessakaan unohtuisi ja että ymmärtäisimme täälläkin pitää kiinni vanhoista jouluperinteistämme. Itse hän halusi rauhoittaa joulunsa vietettäväksi vain lähimpien ihmisten kanssa, koska työ on antoisuudestaan huolimatta välillä aika rankkaa. Inkoon kunnanvaltuustossa jätettiin ennen joulua aloite, joka koskee kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan oikeutta käyttää kunnan puhelinta. Aloitteen allekirjoitti yhdeksän valtuutettua, joista ensimmäinen oli Mikael Carlberg. - Me allekirjoittaneet katsomme, että kunnanhallituksen tulee ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin nyt syntyneiden korkeiden puhelinkustannusten johdosta, sillä niitä ei enää voida pitää kohtuullisina. Katsomme, että syyt on selvitettävä, ja että puhelinten käytölle on laadittava yksiselitteiset säännöt, toteavat aloitteen jättäneet yhdeksän valtuutettua. Aloitteen jättämisen aiheutti se, että valtuuston puheenjohtaja Heimo Hakalan puhelinkustannukset ovat nousseet vuoden aikana useisiin tuhansiin euroihin. Johdatuksessa Tulevaan vuoteen liittyy paljon matkustamista, mm. 24 kotimaan matkaa ­ sen verran niitä edustajille maksetaan. Kyproksen kirkko on kutsunut hänet jälleen vierailulle ja luvassa on matkat myös Amerikkaan ja Venäjälle, Romaniaan ja Ukrainaan. Uudessa tehtävässään Mitro on kokenut vahvaa johdatusta. ­ Voin palvella kirkkoani, jolla on erityinen paikka sydämessäni, nyt kenties enemmän kuin tavallisena pappina, samoin Suomen luterilaista kirkkoa, hän arvioi. Sitoutumattomana demarina vaaleihin lähtenyt mies sanoo löytäneensä itsestään sosiaalidemokraatin. ­ Työväenliike teki aikanaan merkittävää työtä hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseksi taistellessaan työnväen oikeuksien puolesta. Nyt tätä aatetta on syvennettävä ja löydettävä myös uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskuntavastuuta, Mitro Repo pohtii ja pitää tässä tärkeänä eri aatteiden keskinäistä vuoropuhelua ja ihmisten aktivoimista kansalaistoimintaan. ­ Eurooppa on aatteiden myllerryksessä. Huomisen poliittisilta johtajilta vaaditaan sisäistettyä tunnetta ihmiskasvoisesta moniarvoisuudesta. Hyvinvointi ei aina ole kiinni vain rahasta ja mannasta, vaan henkisestä hyvinvoinnista, mielekkäästä elämästä ja mielekkäästä työstä, tähdentää Mitro, jonka piilopirtillä elämän nautintoihin kuuluu pulahtaminen uimaan hyisen kylmään Siikajärveen. ­ Vanheneminen, se vasta nuorentaa! Suosittelen ottamaan vastaan uusia haasteita, jos vain kutsu käy kohdalle! hän kannustaa ja iloitsee myös uusista, äskettäin valmistuneista kotisivuistaan, ennen kuin pyrähdän antoisan kohtaamisen jälkeen ­ nyt jo auratuille teille ­ kotimatkalle. LIISA KOSONEN Inkoon terveyskeskuksen kerhotilat kohta käyttöön Inkoon kunnanvaltuuston joulua edeltäneessä kokouksessa sosiaalidemokraattien valtuutettu Soile Gustafsson tiedusteli kunnanjohtajan kyselytuokiossa, milloin terveyskeskuksen alakerran kerhotilat voidaan ottaa normaaliin käyttöön sikainfluenssa vastaanoton päättymisen jälkeen. Kunnanjohtaja Jarl Boström vastasi, että tiloissa tullaan tekemään korjaustöitä terveyskeskuksen hammashuollon tilojen korjauksen yhteydessä. Korjaustyöt saadaan Boströmin mukaan valmiiksi helmikuussa, jolloin kerhotilat voidaan ottaa normaaliin käyttöön. Tärkeä valiokuntapaikka Mitro Repo sai ihmeekseen erittäin tärkeäksi kokemansa täysjäsenyyspaikan Sisämarkkinat ja kuluttajasuojavaliokunnassa. ­ Tässä valiokunnassa linjataan sisämarkkinoiden toimintatavat ja kuluttajasuojaoikeudet. Meidän on muistettava, että markkinat ovat eurooppalaisia varten eikä päinvastoin, hän tähdentää ja naurahtaa, että tässä valiokunnassa uuden oppiminen ei tule koskaan päättymään. ­ Siinä saa todella kouriintuntuvaa tietoa markkinoista ja eurooppalaisen hyvinvoinnin tekijöistä. Nyt esimerkiksi ollaan tutustuttu lääkedirektiiveihin ja tuoteselvityksiin. Suomalaiset eivät Mitron mukaan aina osaa arvostaa EU-edustajiaan. ­ Olli Rehnin menestys on hyvä esimerkki luottamuksesta, mitä edustajiamme kohtaan tunnetaan, hän muistuttaa Brysselissä käy myös paljon lobbaajia ja erilaisia delegaatioita selvittämässä asioitaan. ­ Vieraat tavataan yleensä lounaan merkeissä. Ateriayhteys onkin luonteva yhdessäolon muoto. Aika pysähtyy ja samalla kun syödään, puhutaan asiaa ja kohdataan toisemme, Mitro kertoo ja sanoo myös suomalaisten lobbaajien oppineen tämän eurooppalaisen kulttuuriperinteen. Inkoon kirjasto auki poikkeuksellisesti Inkoon kirjastolla on nyt uudenvuoden aikaan tavallisuudesta poikkeavat aukioloajat. Perjantaina 1.1.2010 kirjasto on suljettu ja lauantaina 2.1. kirjastossa voi asioida klo 10-13. Maanantaina 4.1. Inkoon kirjasto pitää oviaan avoinna klo 1219 ja tiistaina 5.1. klo 10-15. Loppiaisena 6.1. kirjasto on suljettu. Torstaina 7.1. kirjastoon pääsee jälleen klo 12-19, 8.1. klo 10-17 ja 9.1. klo 10-13. Kyproksessa juhlapuhujana EU-vaaleihin mukaan lähteminen ei ole kaduttanut miestä hetkeäkään, sillä se on avannut tekevälle miehelle mielekkään ja omaksi kokemansa tehtäväkentän. Joulukuun alussa hän edusti EU-parlamentin sosialistiryhmää Nikosiassa Kyproksen sisarpuolueen 40-vuotisjuhlissa. Hän tapasi siellä Kyproksen presidentin ja arkkipiispa Khrysostomoksen sekä muita Kyproksen merkkimiehiä ja kuskinakin toimi entinen puolustusministeri! ­ Se oli minun ensimmäinen ulkopoliittinen matkani, jota voi kutsua lähes valtiovierailuksi. Puhuin yli 1000 hengelle nykykreikan kielellä ja ilmeisesti aika lennokkaasti, sillä jokaisen lauseen jälkeen minulle taputettiin ja puheeni jälkeen kaikki ­ presidenttiä ja arkkipiispaa myöten ­ nousivat pariin otteeseen seisomaan, hehkuttaa mies. ­ Kerroin puheessani että sain aikanaan tavata Kyproksen presidentin, arkkipiispa Makarioksen tämän Suomen vierailulla 1968 ja kuinka kannoin kirkossa hänen valtikka- Eurooppalaista joulunodotusta Mitro Repo pitää Brysselin eurooppalaisesta, monikulttuurisesta ilmapiiristä ja hyvästä ruoasta. ­ Belgia on tosin surrealismin ja symbolismin tyyssija ja siksi ehkä mahtava EU-koneisto, josta olen löytänyt tosin samoja piirteitä, sopii sinne hyvin, Mitro arvioi, mutta tunnustaa huolensa, ettei kasvava byrokratia vain ryöstäytyisi käsistä. Mitroa viehättää myös eurooppalainen joulunodotus, jossa maltettiin odottaa adventtiin asti, ennen kuin markkinahumu alkoi ja jouluvalot sytytettiin. ­ Strasburgia voi todella kutsua oikeaksi joulukaupungiksi. Myös parlamenttiin rakennettiin kaunis seimiasetelma, joulukuusi olkikoristeineen tuli Hollannista ja ympäri kaupunkia oli kauniisti koristeltuja puita. Ihmiset lähtivät perhekunnittain ja sukupolvittain herkuttelemaan joulutoreille ruokapatojen ääreen. Perusturvan ja opetuksen kantelut aluehallintovirastolle Lääninhallitusten toiminta päättyy ja niiden tehtävät siirretään uusille aluehallintoviranomaisille. 1.1. 2010 lukien kuntien toiminnasta ja päätöksistä tehdyt kantelut osoitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Pääosa kansalaisten lääninhallitukselle tekemistä kanteluista on koskenut sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa sekä opetustointa. Asiakkaan kannalta muuttuvat käytännössä ainoastaan kanteluja vastaanottavan ja käsittelevän viraston nimi ja yhteystiedot. Sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa ja ympäristöterveydenhuoltoa koskevat kantelut osoitetaan 1.1. 2010 lukien EteläSuomen aluehallintovirastolle, johon sosiaali- ja terveysosaston henkilökunta siirtyy. Perusopetukseen, lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen liittyvät kantelut osoitetaan 1.1. 2010 lukien Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnalliskantelut osoitetaan 1.1. 2010 lukien Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, ovatko kunnan viranomaiset toimineet voimassa olevien lakien mukaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee myös perintätoimintaan kohdistuvat kantelut koko maata koskien. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Hämeenlinnassa ja toimipaikat Helsingissä ja Kouvolassa. Varjomietintöjä tulossa Varajäsenenä Mitro Repo kuuluu kulttuuri-, koulutus- ja nuorisovaliokuntaan. ­ Käytännössä sekin vastaa täysjäsenyyttä, sillä minulla on oikeus osallistua kokouksiin, joissa käsitellään enem-
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 13 Mies , pidä huolta itsestäsi Moni lupaa uuden vuoden kunniaksi aloittaa liikuntaharrastuksen tai painonpudotuksen. Tulevana vuonna nämä lupaukset on helppo pitää, sillä Kirkkonummen terveyskeskus järjestää ilmaisen terveyskatsastuksen kaikille 35­45 vuotiaille miehille. Keväällä 2009 alkanut Mies40-projekti jatkuu edelleen, ja uudet miehet ovat tervetulleita mukaan. "Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus kirkkonummelaisille miehille", toteaa projektihoitaja Svetlana From. Mies40 tarjoaa miehille ilmaisen kuntotarkastuksen ja terveysneuvontaa. Projektiin on helppo lähteä mukaan. "Ensin pitää täyttää terveyskysely terveyskeskuksen nettisivuilla. Viikon sisällä kyselyn täyttämisestä on tarkoitus mennä laboratorioon", From selittää. Laboratoriossa mitataan rasva- ja sokeriarvot sekä CRP eli tulehdusarvo. Mikäli aihetta ilmenee, tarjoaa terveyskeskus tapaamisen terveydenhoitajan kanssa. "Yleensä laboratoriotulokset kiinnostavat miehiä, sillä moni ei ole käynyt verikokeissa pitkään aikaan", terveydenhoitaja Mona Svartström kertoo. Moni motivoituukin huolehtimaan itsestään heti tulokset saatuaan. "Jotkut ovat ottaneet jo etukäteen asioista selvää ja muuttaneet elintapojaan, kun he tulevat terveydenhoitajan vastaanotolle. Tulokset toimivat ikään kuin hälytyskellona", Svartström kertoo. Terveydenhoitajan vastaanotolla laboratoriotulokset käydään perusteellisesti läpi. "Puhumme ennen kaikkea siitä, miten mies voi itse vaikuttaa terveydentilaansa", Svartström toteaa. Vastaanotolla mitataan verenpaine, vyötärömitta ja painoindeksi. Jos verensokeri tai kolesteroli on koholla, täyttää mies diabetes- ja sydän- ja verisuonitauti -lomakkeet, joiden avulla lasketaan riski sairastua. motaudin, olemme onnistuneet työssämme." Projektin tavoitteena on ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta. Elämäntapaohjauksen avulla on tarkoitus pienentää sairastumisriskiä. Liira pitää tärkeänä, että miehet uskaltautuvat laboratorioon asti. Pelkkä terveyskyselyn täyttäminen Internetissä ei riitä. "Sairastumisriskiä ei voi tietää ilman verikokeita. Moni mies kärsii esimerkiksi korkeasta kolesterolista", hän sanoo. "Toivomme, että mahdollisimman moni käyttäisi tämän tilaisuuden hyväkseen", hän sanoo. asti päättänyt, etten jätä tätä kesken." Nyt Miilukangas on käynyt laboratoriossa, terveydenhoitajan vastaanotolla sekä UKK-kävelytestissä. Seuraavaksi on vuorossa osallistuminen tammikuussa alkavalle kuntokurssille. Ravitsemusinfoon hän aikoo mennä yhdessä vaimonsa kanssa. "Olen tästä todella innoissani. Jonkun pitää vetää minut sohvalta ylös, ja tämä vaikuttaa hyvältä keinolta siihen", Miilukangas sanoo. Nuorempana Miilukangas harrasti monipuolisesti liikuntaa. "Olen pyöräillyt ja pelannut jääkiekkoa. Sählyäkin pelasin kolmesti viikossa", hän luettelee. Liikunta kuitenkin jäi viiden lapsen isältä lastenhoidon myötä. "Lapset harrastavat paljon, mutta itse ei ole tullut mentyä mihinkään." Nyt miehen tavoite on selvä. "Olen lihonut kahden vuoden aikana 15-20 kiloa. Kiloista pitää päästä eroon. Kun näin hieno projekti kerran järjestetään, koen jo vähän velvollisuudeksenikin osallistua tähän. Monissa muissa kunnissa tällaista ei ole tarjolla", hän toteaa. TUULI LINDGREN Viiden lapsen isä innostui projektista "Vaimo näki lehdessä Mies40-ilmoituksen ja totesi, että tuonnehan sinun täytyy mennä", kertoo projektiin osallistuva Janne Miilukangas. Suunnittelijana ja rakennuttajana toimiva Miilukangas täytti terveyskyselyn jo viime keväänä. Laboratorioon hän meni vasta syksyllä. "Työpaikan vaihtuminen lykkäsi laboratorioon menoa, mutta olin kuitenkin alusta KEVÄÄLLÄ 2009 alkanut Mies40-projekti jatkuu edelleen, ja uudet miehet ovat tervetulleita mukaan. le. 35­45 -vuotiaiden miesten Kuntokurssin vetäjän Anni Mitä vaikeitakin hammassairauk- Frostin mukaan tulokset lautaselle? sia on vielä helppo hoitaa, ovat olleet positiivisia. Tärkeä osa Mies40-pro- siksi hammaslääkärissä käy"Monesti miehistä tuntuu jektia on ravitsemusneuvon- minen on tärkeää. vaikealta lähteä liikkumaan nan antaminen. Tarkoitukyksin. Liikuntaryhmässä kasena on kannustaa miehiä Ryhmässä verit motivoivat ja liikunta huolehtimaan itsestään ja liikkuminen on on monipuolista", Svetlana terveydestään. "Monella täFrom sanoo. Projektin kolmän ikäisellä miehellä on kii- kannustavaa mas kuntokurssi starttaa reinen elämänrytmi. Perhe Toinen tärkeä hyvinvoin- 11.1. 2010. ja työ voivat viedä aikaa nin osa-alue on liikunta. omalta itseltä. On tärkeää Mies40 sisältää ilmaisen Ennaltaehkäisy on huolehtia myös itsestään", UKK-kävelytestin. Testissä tärkeää Svetlana From muistuttaa. kävellään kaksi kilometriä Monesti kiireisten ihmis- mahdollisimman ripeään Johtava ylilääkäri Helena ten ruokailutottumukset tahtiin. UKK-instituutin ke- Liira pitää Mies40-projektia ovat pielessä. Ravitsemus- hittämän testin avulla mita- tärkeänä ennaltaehkäiseväinfot tarjoavat mahdollisuu- taan hengitys- ja verenkier- nä työnä. "Jos voimme täden kuulla oikeanlaisesta ra- toelimistön kuntoa sekä lii- män avulla välttää yhdenkin vitsemuksesta. Myös puoli- kuntaelimistön toimintaky- diabeteksen tai sepelvaltisot ovat tervetulleita tilai- kyä. suuksiin. Testiin osallistuva saa Seuraava ravitsemusneu- kuntoindeksiarvon, joka kervonta järjestetään 14.1. 2010. too hänen sen hetkisestä Ravitsemusterapeutti Katrii- kunnostaan. Tällä hetkellä na Lammi jakaa silloin vink- vain alle kolmasosa terveyskejä terveellisten elintapo- kyselyn täyttäneistä liikkuu jen noudattamiseen. riittävästi. Suurimman osan Mies40-projektiin osallis- olisi tärkeää lisätä liikuntaa. tuvat pääsevät myös ilmaiMies40 järjestää yhteisseen hammashuoltoon. Suun työssä kansalaisopiston terveys on olennainen osa hy- kanssa kolme kuukautta vinvointia. Tulehdukset kestäviä kuntokursseja. Tähampaissa voivat altistaa hän mennessä liikuntaryhesimerkiksi sydänsairauksil- miä on järjestetty kaksi. FAKTALAATIKKO ­ terveyskysely sekä lisätietoa Mies40-projektista löytyy osoitteesta http://www.kirkkonummi.fi/mies40 ­ ilmoittautumiset kursseille verkossa www.kirkkonummi.fi/kansalaisopisto tai vastauspalvelunumeroon 010191442 ­ Mies40 kiittää yhteistyöstä Kirkkonummen uimahallia, kansalaisopistoa, fysioterapiaa, hammashoitoa sekä ravitsemusterapeutti Katriina Lammia Maukasta tammikuussa Läckert i januari Muista Bonus! Kom ihåg Bonus! Löydä Nuuksio -hankkeella parannusta palveluihin Metsähallituksen EteläSuomen luontopalvelut käynnistää Löydä Nuuksio hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa Nuuksion kansallispuiston retkeilypalveluita ja niiden saavutettavuutta. Hanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Parannuskohteita ovat mm. kansallispuiston retkeilyreittien kestävyyden ja esteettömyyden tukeminen. Myös retkeilijöitä ohjaavat portit ja opasteet tehdään tärkeimmille liikenneväylille ja reiteille, jotka johtavat kansallispuiston kupeeseen rakennettavaan Suomen luontoa esittelevään luontokeskukseen. Löydä Nuuksio -hankkeen myötä on tarkoitus kehittää laajemminkin koko pääkaupunkiseudun viheralueverkostoa, vahvistaa pääkaupunkiseudun luontoympäristön kestävyyttä ja kansainvälistä vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia. Hanke hyödyttää myös Nuuksion järviylängöllä toimivia matkailu-, virkistyspalvelu- ja ohjelmapalveluyrityksiä Hankkeessa aiotaan kehittää myös Nuuksion kansallispuiston sähköistä asiakaspalvelua. Projektin vaikuttavuutta seurataan innovatiivisella palautejärjestelmällä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuosina 2009 ­ 2011 on 412 000 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja valtio eli käytännössä Uudenmaan ympäristökeskus rahoittavat 300 000 euroa. Yhteistyökumppaneina olevat pääkaupunkiseudun kunnat osallistuvat hankkeeseen osarahoittajina. S-Etukortilla/Med S-Förmånskortet Lehtipihvi + ranskalaiset Palloiluhallille paras paikka Inkoon Torpissa? Inkoon tekninen lautakunta on keskustellut joulukuisessa kokouksessaan kuntaan suunnitteilla olevan palloiluhallin paikasta. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Petri Nurmi otti palloiluhallihankkeen keskusteltavaksi mahdollisen hallin sijoituspaikkaa ajatellen. Lautakunta keskusteli useista vaihtoehdoista, jotka olivat museoalueen viereinen hiekkakenttä, paloaseman viereinen alue, alue Torpissa Tykkitien varrella (kunto-radan takana), Merituulen koulun urheilukentän viereinen alue, Spannängarna (Nestettä vastapäätä) ja kaukolämpölaitoksen viereinen alue. Tekninen lautakunta suhtautui palloiluhallihankkeeseen myönteisesti. Sijoituspaikoista keskusteltiin ja tekninen lautakunta piti Torpin aluetta parhaimpana vaihtoehtona kyseisen kaltaiselle hallille. Uusi yhdistys, Ingå hallförening r.f., aikoo rakentaa Inkooseen 80 x 40 m kokoisen palloiluhallin. Kunta ei osallistu itse investointiin vaan kunnan roolina on luovuttaa maa-alue 20 vuoden vähimmäisvuokra-ajalla ja ostaa hallista tietty määrä harjoitus-/toiminta-aikaa. Lövbiff + fransk potatis (ilman S-Etukorttia/utan S-Förmånskort 14,90) Siuntio/Sjundeå, Flemingintie/ Flemingsvägen 2. Puh./Tfn 010 442 6160. VB-Center EXPRESS Palvelemme/ Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-22, la/lör 10-22, su/sön 12-21. www.varuboden.fi
• 14 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Mihin katosivat Inkoon venesatamien rahat? Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Tähtitornin tie auraamatta Lähdin sunnuntaina 27.12. illalla tähtinäytöstä pitämään yleisölle tähtitornillemme Volsiin Bergvikintien varrelle. Mutta Bergvikintietä ei ollut aurattu! Piti siis kahlata syvässä lumessa 600 metriä tähtitornille. Yleisöksi saapui yksi henkilö, muut varmaan kääntyivät takaisin, kun huomasivat tilanteen. Maanantai-iltana tie oli edelleen auraamatta huomautuksestamme huolimatta. Kunta on luovuttanut Kirkkonummen Komeetta ry:lle 4000 neliön havaintopaikan käyttöoikeuden Bergvikintien varrelta. Paikalla on nyt kolme tähtitornia. Ja siellä pidetään tähtinäytöksiä yleisölle selkeällä säällä joka sunnuntai-ilta syyskuusta huhtikuuhun. Parasta havaintoaikaa on talvi, kesällä tähdet eivät näy. Kunnan pitäisi hoitaa asiat niin, että havaintopaikallemme on esteetön pääsy aina. Tähän kuuluu luonnollisesti lumen auraus Bergvikintieltä. Sen varrella on myös gsm-tukiasema. Tähtitornit ovat sinne johtavan tien varressa. SEPPO LINNALUOTO Kirkkonummen Komeetta ry:n sihteeri Tätä arvoitusta on vuosi sitten valittu satamajohtokunta yrittänyt ratkaista koko olemassaolonsa ajan. Vaikeata on ollut. Varmaa on, että vain murto-osa rahoista, jotka vuosina 2004-2008 on kerätty Suomen kalleimpina kunnallisina venepaikkamaksuina, on käytetty paikallisten veneilijöiden (=maksajien) hyväksi. Venesatamat muodostettiin kunnalliseksi liikelaitokseksi vuonna 2004. Viiden vuoden 2004-2008 aikana rahastetuista yli miljoonasta eurosta oli vuoden 2008 lopussa jäljellä 3.400 euroa siis käytännössä ei mitään. Mitä tällä rahalla on saatu aikaan? - Joka kevät pari miestä ja työlautta käyttävät 1-2 viikkoa saadakseen peräpaalut jonkinlaiseen ojennukseen. - Joku kunnantalolta lä- hettää keväisin laskut n. 650 veneilijälle ja tämän jälkeen jakaa uusille hakijoille n. 4050 vaihtopaikkaa. - Siinä ne oleellisimmat vuotuiset työt ovatkin. Vain aivan välttämätön on tehty ­ ei aina sitäkään. - Satamat ovat valtaosin vain ränsistyneet entisestään, veneitä uppoaa ja irtoaa vuosittain pettävien satamarakenteiden vuoksi, kunnon ruoppaus on tehty viimeksi 16 vuotta sitten, jne. - Onhan toki uuttakin saatu aikaan: vuonna 2006 ilmestyi muutama onneton sähkö- ja vesipiste kirkonkylän laitureille. Vuonna 2008 rakennettiin pieni "Strandlaituri". Viimeksi mainittu onkin sitten aivan luku sinänsä. Laiturin toisella sivulla on 11 uutta venepaikkaa. Muu osa laiturista on käynti- ja las- tauspaikkoja, joiden ei liikelaitoksen perustamispäätösten mukaan pitäisi lainkaan kuulua satamaliikelaitoksen piiriin. Kuitenkin koko 80.000 euron investointi on kirjattu satamien kirjanpitoon. Tämä tarkoittaa, että jokainen paikallinen venepaikan vuokraaja on maksanut tästä laiturista n. 40 % vuoden 2008 maksustaan, eli keskimäärin 120 euroa, ja pelkästään näistä käyntipaikoista n. 60 euroa. Ketkä sitten olivatkaan ne onnekkaat, jotka keksivät tämän idean ja saivat sen toteutettua ennen kuin liikelaitokselle nimettiin johtokunta? Mikään vastuunsa tunteva johtokunta ei olisi heittänyt tällaista rahamäärää tähän tarkoitukseen, kun satamien korjausvelka on kestämättömällä tasolla ja rahat ovat hukassa. Suosittelen kunnanjohtaja Boströmille ja muutamalle muullekin vastuuhenkilölle venesatamien viime vuosien taloudenpidon perusteellista, avointa selvittämistä ja tehtyjen virheiden korjaamista sen sijaan, että he yrittävät kaikin keinoin "lakaista roskat maton alle". Boström on kuluneen vuoden aikana toistuvasti esittänyt satamajohtokunnan lakkauttamista yms.. En ole varma tuleeko johtokunta onnistumaan tehtävässään. Sitä vastoin olen varma, että tähänastisella systeemillä meillä ei muutaman vuoden kuluttua olisi sen paremmin satamia kuin rahaakaan. HARRI WIKSTRÖM Inkoon Venesatamat -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Onnea vaan heillekin! Joulukuun ensimmäisenä päivänä tekivät Kirkkonummen Sanomien (no. 95/101209) uutisen mukaan kuntamme henkilöstöjaoston neropatit päätöksen, joka sopii kuin nenä päähän tähän aikaan ja tilanteeseen, heidän pelisilmänsä ei pettänyt missään vaiheessa. Tulosalueiden vetäjien palkkoja korotettiin näet taannehtivasti 011009 lähtien. Näiden viisaiden ihmisten nimet löytyvät Kirkkonummen Sanomien numerosta 98/201209 nimimerkki Isoveljen pakinasta sivulta 29. Jossain päin kuntaa ilmeisesti on pyritty säästöihinkin, mutta se, että kunnan tilikauden tulos jää negatiiviseksi, ei ilmeisesti voi olla vaikuttamatta siihen, että tulosalueiden vetäjien palkkoja nostetaan reippaasti, jopa yli 10% eli 50...400 kuukaudessa - hehän ovat kaikkensa tehneet. Mutta kuinka paljon saavatkaan ne, jotka tuon tuloksen itse asiassa tekevät, ainakaan heillä ei tämän jälkeen ole mitään tarvetta tyytyä yhtään vähempään. Mutta onneksi minäkin saan korotuksen eläkkeeseeni, en tosin taannehtivasti, vaan ensi vuoden alusta alkaen, korotus on ruhtinaalliset 0,23% - en todellakaan tiedä, miten tämän suunnattoman - useita kymppejä vuodessa - summan käyttäisin. EERO KUOSMANEN Evitskog Helsingin yliopiston Observatorion kohtalo Olen ihmetellen seurannut Helsingin yliopiston Observatorion asioita. Yliopiston johto on karkottamassa tähtitieteen tutkijoita vuodenvaihteessa Observatoriolta Kumpulan kampukselle. Vuonna 2010 voimaan tulevan uuden yliopistolain myötä Helsingin yliopiston hallinto päätti muuttaa organisaatiorakennettaan yhdistämällä pienempiä laitoksia suuremmiksi. Samassa yhteydessä myös Tähtitieteen laitos päätettiin lakkauttaa 31.12.2009. Tulee mieleen, ollaanko tähtitieteen tutkimusta yleisemminkin ajamassa alas? Yliopiston tutkimuksen arvioinnissa kolme vuotta sitten tähtitiede sai parhaimmat arvosanat! Observatorio oli esimiehen asuntona 1960-luvun loppuun saakka. Silloin entinen esimies jäi eläkkeelle ja 3.12.1969 nuoremmat tähtitieteen tutkijat ja opiskelijat ilman yliopiston lupaa muuttivat Observatoriolle. Sillä kertaa yliopisto suhtautui Observatorion valtaajiin hyvin ymmärtäväisesti ja ryhtyi jo seuraavana päivänä muuttamaan tiloja tutkimuskäyttöön sopiviksi. Tutkijat ovat olleet siellä siis vasta 40 vuotta. Voisin ehkä kannattaa sitä, että Observatoriosta tulisi tähtitieteen yleisökeskus. Se mahtuisi sinne hyvin yhdessä tähtitieteen tutkijoiden kanssa. Mutta tuleeko yleisökeskuksesta mitään? Ehkäpä ainoa, joka voisi sitä ylläpitää, olisi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Siis siten, että Ursan kirjasto, kirjankustannus ja myymälä muuttaisivat Observatoriolle. Mutta tilojen vuokra ei saisi olla paljoa korkeampi kuin nykyään. Mutta Ursan kanssa ei asiasta ole lainkaan neuvoteltu. Suunnitelmien mukaan Observatoriota remontoidaan 2011-12 ja sinne tulisi tähtitieteen yleisökeskus vuonna 2012. Näyttää siis siltä, että ensi vuonna on tyhjillään oleva Observatorio, mikäli tähtitieteilijät tosiaan sieltä lähtevät? SEPPO LINNALUOTO tähtitieteilijä Masala Lanta on valtaa Lanta on talonpojan käsissä pörssiyhtiöille vaarallinen ase. Se mahdollistaa energiaomavaraisuuden lisäämisen. Ehkä juuri siksi Suomessa on hevosenlannan polttaminen kielletty. Suurin osa kaupunkitallien lannasta päätyy kaatopaikalle, koska se luokitellaan jätteeksi. Hevosen elimistön läpi kulkenut heinä pysyy heinänä, vaikka hiukan ruskettuu. Ei edes Suomen ympäristöministeriö voi olla niin tyhmä, ettei erota lantaa kaatopaikkajätteestä. Hevosenlannan polton estäminen lailla takaa vain, ettei taas yksi bioenergian muoto pääsisi haastamaan ydinvoimaa. Yhden hevosen päivittäin tuottama lanta- ja kuivikemäärä vastaa kolmea litraa polttoöljyä. Suomen nykyisellä hevosmäärällä saataisiin korvattua yli 76 miljoonaa öljylitraa vuodessa. Edes EU ei estä hevosenlannan energiakäyttöä. Suuret energiayhtiöt eivät omista hevostiloja tai muitakaan maatiloja. Lantaan perustuva bioenergia on niille kiusa. Poliitikkojen tehtävä on valvoa, että energiantuotanto tapahtuu pörssiyhtiöiden ehdoilla. Esimerkiksi Fortumin on jostakin syystä helpompi saada päättäjät puolelleen kuin jonkin maatalousyrittäjän, joka saa tarjottua korkeintaan kahvit. ANNI VIITASAARI agrologiopiskelija Alajärvi Joulusta Oli joulu. On syöty ja vähän juotukin. Lapset saavat siltä ainoalta koko maailman rakastamalta Korvatunturin joulupukilta lahjansa. Salaiset toiveet oli kuultu ja ymmärretty. Mutta mitä henkistä panostusta joulu vaatikaan lapsilta? Odotusta, pelkoa ja jännitystä. Moitteetonta käytöstä, ehkä. Sitten aikuisten kalliisti tai hyvin kalliisti ostama pukki tulee. Kyselee, onko muistettu olla kilttejä, muistettu vuoden aikana sitä sun tätä. Entä ensi vuonna, mitä lupaat tehdä paremmin? Kuinka pukki tietää? Jännittää niin. Lapset laulavat rohkeuden viime rippeillä pukille taatakseen lahjat. Aikuiset myhäilevät, meidän lapset. Kodissa rauha ja hyvä tahto. Onko tapahtunut megaluokan harhautus? Koko maailman tuntema yksi ja ainoa ihailun kohde osoittautuu milloin isäksi, vaariksi, naapurin sedäksi tai joksikin muuksi. Olet ymmärtänyt väärin, sanotaan. Illuusion harha. Johtaako kaikki tämä siihen, että ei enää välitetä, mikä on totuus ja että vain saadaksemme hyötyä itsellemme olemme valmiit seuraamaan sokeasti vääriä auktoriteetteja - muulloinkin kuin jouluna. SARA Budjettiin tehtiin vähäisiä... Jatkoa sivulta 3 Valtuutettu Wikström ehdotti valtuutettu Nurmen kannattamana seuraavia muutoksia sivuille 88 ja 89: îTaulukosta sivulta 88 poistetaan sarake arvio 2010 ja sen otsikko siirretään sarakkeeseen ehdotus 2010. Tämän sarakkeen luvut toistetaan myös sarakkeissa suunnitelma 2011 ja suunnitelma 2012. Perustelu: Satamajohtokunta on parhaan kunnassa löytyvän kompetenssin kanssa yksimielisesti päätynyt näihin lukuihin. Päteviä perusteita näiden muuttamiseen ei ole esitetty. Kohta Inkoon Venesatamille varatut palkkaosuudet poistetaan. Perustelu: Irrelevantti, koska se ei perustu faktoihin, eikä ole satamajohtokunnan hyväksymä. Kohta Tehdään asiakastyytyväisyyskysely poistetaan. Perustelu: Johtokunta ei ole käsitellyt asiaa. Rivit Käyttömenot /venepaikka ja siihen liittyvät tekstit poistetaan. Perustelu:Irrelevantti, harhaanjohtava ja sitä paitsi väärin laskettu.î Valtuuston puheenjohtajan tiedusteltua voidaanko käsittelyn aikana esitetyt ja kannatetut ehdotukset hyväksyä yksimielisesti kunnanvaltuusto päätti hyväksyä talousarvion 2010 - taloussuunnitelman 2010 -2012 edellä mainituin muutoksin.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 sinnekin suuntaan on luvassa merkittäviä muutoksia. ­ Meille tulee käyttöön täysin uusi etujousitus Öhlinsiltä. Uskon, että pyörä istuu siltäkin osin paremmin ajotyylilleni. Ducati lupasi jo viime kaudella satelliittitiimeille vastaavan kilvanajokaluston kuin tehdastallin kuljettajillekin. Kallio pääsi todistamaan tositoimissa, että tuo lupaus myös lunastettiin. ­ Pyörissä ei ollut mitään suurempia eroja ja pitkälti saman tyylin pitäisi jatkua. Tehdastallin kuljettajat saavat uudet osat ensimmäisenä käyttöönsä, mutta sehän on aivan normaali käytäntö. Ducatin taustoilla jysähti syksyllä melkoinen uutispommi, kun sen GP-projektin naruja alusta lähtien käsissään vakaasti pitänyt Livio Suppo ilmoitti siirtyvänsä Hondan leipiin. Vaikutusvaltaisen Suppon tilalle nostettiin korvaaja omasta piiristä, eli Ducatin testikuljettajana aiemmin töitä paiskinut Vittoriano Guareschi. ­ Tulin aina hyvin toimeen Suppon kanssa ja olisin tietenkin halunnut hänen jatkavan. En usko, että tällä vaihdoksella on vaikutusta itse kilpailutoimintaan. Entinen aktiivikuljettaja Guareschi on varmaan ihan hyvä mies tuohon hommaan. Hän osaa ajatella asioita kuskin kannalta, näkee Kallio. 15 Tiistai 5.1. 15.00 Parkinson-kerho. Kuukausitapaaminen Palvelutalolla. Johtoryhmä klo14.00. Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys ry Kyrkslätt-Sjundeå Hjärtförening rf Kylpylämatka Tallinnaan Kalev Spa hotelliin, su-to 711.3.2010. Hintaan sisältyy majoitus 2 hengen huoneissa, puolihoito, 10 hoitoa ja matkat ilm. Tarjalle 05-511 4451. Kallio odottaa innolla Ducatin uutta pyörää MotoGP-luokan vuoden tulokkaaksi kiirehtinyt Mika Kallio odottaa jo innolla uutta kautta, joka käynnistyy virallisesti helmikuun alussa Sepangin radalla Malesiassa ajettavilla kolmen päivän mittaisilla testeillä. Kalliolle ja hänen espanjalaiselle tiimikaverilleen Aleix Espargarolle tarjoutuu Malesiassa tilaisuus ensimmäisiin maistiaisiin Ducati GP10-pyörän puikoissa. ­ En ole ajanut sillä vielä metriäkään, mutta kaikki vaikuttaa siltä, että pyörän kehitys on kulkenut siihen suuntaan, mitä itsekin haluan. Odotan, että uusi pyörä sopii käteeni paremmin, kertoo Paolo Campinotin johtamassa Pramac Racing Teamissa toiseen kauteensa valmistautuva Kallio. Uusi Ducati Desmosedici on nähty radalla jo kahteen otteeseen. Tehdastallin kuljettajat, kuninkuusluokan vuoden 2006 ja 2007 maailmanmestarit, Nicky Hayden sekä Casey Stoner ottivat uutukaiseen tun- MIKA Kallio. Kuva: Pramac Racing Team. tumaa kauden päättäneissä Valencian testeissä. Tulokaskuljettajiin Aspar-tiimin riveissä lukeutuva Hector Barbera puolestaan pääsi kokeilemaan GP10-pyörää myöhemmin Jerezissä. ­ Stoner ja Hayden kehuivat pyörää jo Valenciassa. Stoner ajoi sillä heti kovempia kierrosaikoja kuin aiemmalla pyörällä, joten alku vaikuttaa ainakin lupaavalta. Ducatin moottorin luonne on aivan erilainen ja pyörän pitäisi olla helpompi ajettava. Yamaha vaikutti viime kaudella rauhallisimmalta ja siihen suuntaan Ducatillakin ollaan menossa, vahvistaa Kallio. Kallio haki pitkälti koko tulokaskautensa tuntumaa lähinnä Ducatin etupäähän. Nyt Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. VUOKRALLE tarjotaan kaksio 52m2 Kirkkonummen keskusta. P. 0407221054. MYYDÄÄN omakotitalo, 4h, k, s, at. N. 4 km Kirkkonummen keskustasta. Puh. 040-5513906. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Torstai 7.1. Parkinson-kerhon tanssitunnit jatkuvat torstaisin klo 14.00­15.00. Palvelukeskuksen liikuntasalissa.Tanssimme eri maiden kansantansseja. Vanhat sekä uudet tanssijat. 18.30 Autisti- ja Aspergerlasten vanhempien vertaisryhmän tapaaminen Masalan kirjastolla. Samaan aikaan nuorten ryhmä kirjaston lukusalissa. Ilm. irenetuovinen1@yahoo.com. Vuoden 2010 verokortit Noin 4,5 miljoonaa asiakasta saa tiedon vuoden 2010 veroprosentistaan 15.1.2010 mennessä, kun Verohallinnosta postitetaan 3,2 miljoonaa palkkaverokorttia ja 1,3 miljoonaa ilmoitusta eläkkeen pidätysprosentista. Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2010. Tammikuussa 2010 toimitaan vielä vuoden 2009 verokortin mukaan. rokortin voi edelleen tilata myös puhelimitse numerosta 020 697 000. Lisätietoa verokorteista on osoitteessa www.vero.fi . Samassa osoitteessa on myös veroprosenttilaskuri, jolla verokortin muutostarvetta voi arvioida. Veroprosentin korottamiseen ei tarvita uutta verokorttia, vaan työntekijä voi itse ilmoittaa työnantajalle suuremman perus- tai lisäprosentin. Kallio pitää jäällä ajotuntumaa yllä Kallio ei ole pistänyt pahakseen viime aikojen pakkasia, päinvastoin. Hän on ehtinyt vastata jääradan kiehtovaan kutsuun jo joulun alla. ­ Jäärata on harjoittelun osalta tärkeä juttu, kun MotoGP-luokassa on testikielto päällä. On aina hyvä päästä jonkun pyörän päälle ja pitää ainakin jossain määrin ajotuntumaa yllä. Jäärata on hyvä treenimuoto. Katsotaan nyt, jos sitä innostuisi ajamaan jäällä vielä jonkun kisankin, vinkkaa Kallio. Kallio ei ole suinkaan levännyt laakereillaan talvitauon aikana. ­ Olen pyrkinyt parantamaan kuntopuolta ja hankkimaan lisää voimaa salilla. Tuo harjoittelu tähtää siihen, että jaksan ajaa paremmin pitkäkestoisia kisoja. Ennen kauden alkua sitten irrotellaan paikkoja ja kauden kuluessa pysytään poissa saleilta, että paikat eivät mene tukkoon. Sinänsä lihaksia ei kannata suuremmin kasvattaa, sillä ne ovat vaarassa puutua kisan kuluessa. Fyysisen kunnon lisäksi luonnollisesti myös henkisen vireystilan ylläpitäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää. ­ Tauolla tehdään omia juttuja ja haetaan etäisyyttä, sillä edessä on taas pitkä ja raskas kausi. MotoGP-luokassa nähdään ensi kaudella iso tukku uusia kuljettajia Barberan lisäksi. Ben Spies ajaa Yamahalla ja Kalliolle pienemmistä luokista tutuista kuljettajista Hiroshi Aoyama ja Marco Simoncelli Hondalla, sekä Alvaro Bautista Suzukilla. ­ Tämä on ihan hyvä juttu MotoGP-luokalle, jossa sama ikäpolvi on vaikuttanut jo pitkään. Uudet ja nuoret kuljettajat lisäävät samalla myös mielenkiintoa. Verokorttimuutos kätevimmin verkossa Vuosittain 1,5 miljoonaa asiakasta hakee tulojen tai vähennysten muuttumisen takia muutosta verokorttiinsa. Verokortin pidätysprosentin muutoksen voi laskea ja tilata kätevimmin verkossa osoitteessa www.vero.fi/verokortti . Tänä vuonna verkkopalvelun kautta haettiin jo yli 400 000 muutosverokorttia. Vuoden 2010 verokorttipalvelu avattiin 28.12. klo 12, ja jo ensimmäisenä päivänä palvelun kautta haettiin lähes 5 000 verokorttia. Verkkopalvelun käyttäjä tarvitsee henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Ve- Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI­ SIUNTIO­INKOO ALUEELLA LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan. KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Vt. päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.80 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.40 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 17 Liikunta, ruokailu ja uni Säännöllisyys avainsana omaan terveyteen panostamisessa Allekirjoittanut otti viime elokuussa vastaan haasteen Aktiivinen elämäntapa voimavaraksi-kurssille osallistumisesta. Siuntiossa nyt jo seitsemän kertaa järjestetty kurssi ohjaa osallistujia tarvittavien muutosten myötä panostamaan omaan terveyteen. Aktiivisuuskurssi ei ole laihdutuskurssi ihmeohjeilla vaan sen aikana jalostetaan ajatusta "aikaa elää" ja siihen yhdistetään sopiva liikunta, terveelliset ruokailutottumukset sekä riittävä yöuni. Vaikka viimeinen sysäys kuntokuurille lähtemisestä tulikin henkilökohtaisen haasteen muodossa, niin ajatus oman elämän rytmittämisestä on hautunut mielessä jo pitkään. Ruokavalion, liikunnan ja nukkumisen säännöllisyys on ollut kateissa ja selkärankaa tämän kolminaisuuden kuntoon saattamiseksi lähdin hakemaan Niemisen Minnan ja Pursiaisen Hilkan vetämältä "Aktiivinen elämäntapa voimavaraksi"-kurssilta Siuntiosta. Motivaatiota kurssille antoivat liian pieneksi (?!?) menneet vaatteet, huonohkoksi päässyt kunto sekä ruokatottumukset, joihon kuuluivat liian usein coca-cola, irtokarkit sekä pullan puputtaminen. Myös tavaratalon sovituskopin kelmeässä valossa suoritettu vaatteiden sovittaminen antoi lisäpontta ajatukselle, että oman kehonsa eteen tarttis tehrä jotain. Ennen kurssille lähtöä eniten askarrutti, mistä nipistäisin aikaa liikunnalle kun nykyisessäkin elämänrytmissä tekemistä piisaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin ihan riittämiin. Hämmästyttävää olikin se, kuinka helposti (perheen tuella tietenkin) aika 2-3 kertaa viikossa tapahtuviin ohjattuihin liikuntahetkiin löytyi. Ja kun maanantain, keskiviikon ja torstain liikkumisiin tottui, niin niitä alkoi jo odottaa ja keho suorastaan vaati hikoilutuokiotaan. Kurssin aikana totesinkin useaan otteeseen, että tällainen elämän perusasioiden opettaminen pitäisi kuulua kaikkien täysi-ikäisten ihmisten elämään säännöllisin väliajoin. Ensimmäisen kerran oikeaoppista syömistä, liikkumista ja nukkumista voisi opettaa kotoa pois muuttaville nuorille. Seuraavan kerran (viimeistään) oppeja pitäisi päivittää keski-iän kynnyksellä ja vielä kerran kun eläkeikä alkaa häämöttää. Jokaiselle ikäluokalle aktiivinen elämäntapa voimavaraksi kurssi antaa jotakin ja ainakin Minna ja Hilkka osaavat räätälöidä oppinsa kurssilaisten mukaan. Punaisena lankana kaikille kulkee Minä Oy:n hyvinvointi nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Elintapasairaudet ovat lisääntyneet Suomessakin aivan pöyristyttävästi ja esim. kakkostyypin diabetesta sairastaa maassamme jo yli puoli miljoonaa henkilöä, osa tietämättään ! Terveydenhoidon sijaan Suomessa satsataan uskomattomia summia sairaanhoitoon kun yksilötasolla tehty työ terveyden ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi tulisi pitkässä juoksussa paljon halvemmaksi. Lääkepillereiden sijaan ennaltaehkäiseväksi hoidoksi voitaisiin määrätä vaikkapa sauvakävelyä sekä vesi-ja steppijumppaa. Ja jos pillereiden napsimiseen on muodostunut jo addiktio, niin ei hätää. Purkista voi ja pitää ottaa ainakin D-vitamiinia (talvikuukausien ajan) sekä omega-rasvahappoja. STEPPIJUMPASSA syke nousi nopeasti ylös hyvän musiikin tahdissa. MITTANAUHA näytti kurssilaisten vyötärömitasta kadonneet sentit. dot olivat uhkana jos nestetasapaino ei ollut kunnossa. Tavallinen kävely muuttui pian sauvakävelyksi ja tehot kasvoivat sen myötä. Sykemittaritkin otettiin avuksi, jotta itse kukin pystyi paremmin seuraamaan sydämensä tahtia mm. ylämäkiä kulkiessamme. Näillä lenkeillä korvaamattomana apuna ja tsempparina toimi Minnan aviomies Jari, joka lempeästi kannusti meitä keski-ikäisiä rouvia löytämään sisäisen sporttispurttinsa Siuntion pururadalla. Jari toimi myös kannustajana kun siirryimme tutustumaan kuntosalin ihmeelliseen maailmaan lihasvoimaa kasvattamaan ja rappustyöskentelyyn sisätiloissa. Jari saikin meiltä muutamalta naiselta lempinimen "mies, joka ei tunne kelloa" kun Hyvinvointikeskuksen rappusten juoksemiseen käytetty aika tuntui vaan kasvavan Minnan ohjeistuksesta huolimatta. Vaativat treenit olivat kuitenkin nautinnollisia hetkiä. Ilman vieressä kannustavaa sparraria en ikimaailmassa olisi saanut itsestäni sellaisia tehoja irti kuin sain näillä kuntosalikäynneillä. Pää punaisena stepperillä tai kuntopyörällä polkiessa tunsi sananmukaisesti tehneensä jotakin ja kaikkensa antaneena oli ihanaa päästä vilvoittavaan suihkuun. Kurssin loppupuolella liikuntaohjelmaan tuli myös steppijumppa ja kuntonyrkkeily. Molemmissa olin ensikertalainen ja kummankin lajin kanssa tapahtui vesijumppaan verrattava hurahtaminen. Liikunta on ihanaa ! Liikunnan ohella Aktiivikurssiin kuuluu teoriapäiviä, jolloin käydään läpi hyvinvointiin liittyviä asioita tarkasti, mutta ymmärrettävästi. Myös ruoanlaitto kuuluu kurssin ohjelmaan. pa mahdollisesti hieman kiinteämpi ? Työsarkaa vatsakummun ja kylkiläskien hävittämisessä kyllä vielä riittää eli pitkäkestoisia liikuntasuorituksia on edessä pitkin kevättä vähintään kolme kertaa viikossa. Joulua edeltänyt flunssakausi ja pyhien aikaan makean puputtaminen olivat repsahdustuokioita, jolloin en voinut ylpeänä esitellä liikunta-ja ruokapäiväkirjaa kenellekään, mutta heti välipäivinä otin itseäni niskasta kiinni. Telkkarin tuijottaminen vaihtui takaisin liikkumiseen ja jouluiset suklaakonvehdit mandariineihin sekä omeniin. Tammikuussa alkaa onneksi ohjatut liikuntatuokiot, itselleni se tietää Minnan vesi-ja steppijumppaan osallistumista. Myös seuraava, järjestyksessään kahdeksas Aktiivinen elämäntapa voimavaraksi kurssi alkaa 30. tammikuuta. Voin sydämestäni suositella kurssia ihan kaikille, jotka haluavat panostaa omaan sekä kurssilla saatujen oppien myötä myös läheistensä elämänlaatuun. Aktiivisuus elämäntavaksi ohjaa kurssilaisia tarvittavien muutosten myötä panostamaan omaan terveyteen. Aktiivisuuskurssi ei ole laihdutuskurssi ihmeohjeilla vaan siellä haetaan vastausta kysymyksiin: Kuinka minä itse voin? Onko minulla aikaa syödä, liikkua ja nukkua? Kurssin aikana tämä tärkein ajatus - aikaa elää - vahvistuu ja jalostuu jokaisen omien tarpeiden mukaiseksi ammattitaitoisten ohjaajien ohjauksessa. Liikunnalla ja terveellisemmällä ruualla moni meistä jaksaisi paremmin niin työssä kuin kotona, ja elämänlaatumme paranisi. Kurssin vetäjinä toimivat Siuntion supernaiset Hilkka Pursiainen ja Minna Nieminen, jotka ovat kertakaikkisen loistavia alallaan. Hilkka ravinto- ja Minna liikuntapuolella. Ilmoittautuminen: liikuntamixeri.inzoi@dnainternet.n et, 0405827488 Minna Nieminen. SATU HOLMLUND KUNTONYRKKEILY on hauskaa. Mia iskee ja Minna ottaa lyöntejä vastaan. Potkase, kauhase Kurssin aikana liikunnan määrää kasvatettiin pikkuhiljaa. Aluksi "opeteltiin" kävelemään Siuntion Hyvinvointikeskuksen luonnonkauniissa ympäristössä. Muutaman kävelykerran jälkeen retkiä maustettiin ripauksella rappusten kipittämistä. Kuulostaa ja onkin rankkaa, mutta yllättävän hauskaa. Vesijumppa tuli kuvioihin myös pian. Elämäni ensimmäinen ohjattu vesiliikunta vei sydämeni mukanaan. Laji, johon tykästyin heti ensimmäisellä kerralla. Minnan altaan reunalta huutelemasta "potkase, kauhase" fraasista tuli tuttu viikkojen myötä. Jumpan jälkeen pulahdin kurssikaverin kanssa ulkoaltaassa ja sieltä päädyimme parantamaan maailmaa höyrysaunan lempeään lämpöön. Ensimmäisten viikkojen aikana suurimmaksi ongelmaksi nousi riittävän juomisen opetteleminen. Jos päivän aikana ei juonut riittävästi, niin illan lenkillä tai vesijumpassa kieli kuivui kitalakeen kiinni. Vesijumpassa myös suonenve- HILKKA Pursiainen (kuvassa oik) opasti kauppareissulla J-P:lle, Hannelle ja Eijalle kuinka tuotteiden tavaraselostuksia pitää tulkita. LOSTIN sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Monica Grönmark keskustelemassa Aktiivikurssilaisten eli Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotuvan ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Laakkosen kanssa kurssin päättäjäisjuhlassa. Uusi kurssi alkaa tammikuussa Kolmen kuukauden säännöllisen liikunnan, järkevöityneen ruokailun sekä riittävien yöunien jälkeen voin tunnustaa voivani paremmin, olevani virkeämpi ja jo- VESIJUMPASSA ei sananmukaisesti tullut hiki, mutta naama punaisena siellä sai kyllä huhkia. KASSI-ALMA kävi vesijumpasta tutun pötkylän kanssa viihdyttämässä kurssilaisia päättäjäisjuhlassa.
• 18 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN klo 12­18. HINNAT VOIMASSA SU­TI 3.­5.1.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖN­TIS 3.­5.1.2010, IFALL INGET ANNAT UPPGES. Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi WC-PAPPER 24 rl och HUSHÅLLSPAPPER 16 rl Serla TALOUSPYYHE 16 rl Kuvioitu, (7,60) 0,42/rl ja Serla WC-PAPERI 24 rl Valkoinen, (10,30) 0,37/rl -13% ERÄ SÄKIT YHTEISHINTAAN 15 50 ERÄ -50% VINTERKLÄDER Ä Lasten TOPPAVAATTEITA Mallit ja koot vaihtelevat myymälöittäin. Esim. Remu BABYHAALARIT 34,50 (69,00) TRIKÅSKJORTAR -50% kg TRIK ÅB U A TRIK ÅBLUSAR TRIKÅBLUSAR IKÅB ÅBLU SNÖRSTÖVLETTER Lasten TRIKOOPAITOJA Naisten ERÄ TRIKOOPUSEROITA Esim. Inspiré naisten nahkaiset NAUHANILKKURIT Väri musta. Koot 36­41. -40% Esim. 9,97 (19,95) 50 % Kuva viitteellinen. Ale 29 95 (59,90) 8,97 (14,95) Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Kaikki tarjouksemme löydät kätevästi www.k-citymarket.fi UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationshörnet 2, puh./tfn 020 720 2200 MA­TI/MÅN.­TIS. 8­21, KE/ONS. 6.1. suljettu, TO­PE/TOR.­FRI. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU­SÖN 12­18. www.k-citymarket.fi Samtal till nummer som b^rjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). Alla våra erbjudanden hittar du behändigt på www.k-citymarket.fi Närmare information på www.kesko.fi/Vastuullisuus
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 3.1.2010 19 PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN klo 12­18. HINNAT VOIMASSA SU­TI 3.­5.1.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖN­TIS 3.­5.1.2010, IFALL INGET ANNAT UPPGES. Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi ERÄ 15,6' TEJP- OCH BYXBLÖJOR 9 PS2-SPEL 95 kpl LAPTOP 15,6" HP Compaq 615 KANNETTAVA TIETOKONE 15,6" Tehokas prosessori ja uudistettu käyttöjärjestelmä takaavat sujuvan käytön. AMD Athlon X2 QL-66 -tuplaydinprosessori 2,2 GHz. 2 Gt:n keskusmuisti ja 160 Gt:n kiintolevy. Integroitu ATI Radeon HD3200 -näytönohjain. Web-kamera, wlan ja tallentava DVD-asema. Windows 7 Home Premium. Takuu 12 kk. Libero PS2-PELEJÄ TEIPPIja HOUSUVAIPAT Säästöpakkaukset. 0,15­0,30/vaippa. -22% -120 2 pkt 20 . 12 90/pkt 12,90/pkt 349 . Hi Hi a ilma K-Plussa-korttia Hinta ilman K Plussa kor ttia Hinta ilman ussa u a kor Hinta ilman K-Plussa-korttia Hinta ilman K Plussa kor tt a inta ta n u ussa ko tti o 499 499 499,- Severin BR9666 ERÄ PÖLYNIMURI 49 KUDDE 90 Väri sininen. Liitäntäteho 1400 W. Pienikokoinen ja kevyesti kulkevaimuri. Moottorisuoja ja poistoilmasuodatin. Pölypussin täyttymisen ilmaisin. Mukana tekstiilisuutin ja tekstiiliharja. Severin BR9666 -imuriin sopii Sini-pölypussi art. 2710. Takuu 2 vuotta. ROCK BAND -INSTRUMENTPAKET Teno Viivi ROCK BAND -SOITINSETTI PS2/PS3 tai Xbox360 TYYNY Koko 45 x 55 cm. -50% DAMMSUGARE SÄÄSTÄ 40 % 2 95 (4,95) UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationshörnet 2, puh./tfn 020 720 2200 MA­TI/MÅN.­TIS. 8­21, KE/ONS. 6.1. suljettu, TO­PE/TOR.­FRI. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU­SÖN 12­18. www.k-citymarket.fi 29 lman lussa- or t t us a tt ti H a ilman K-Plussa-korttia Hinta ilma K-Plussa kortti Hinta ilman K-Plussa-kor ttia Närmare information på www.kesko.fi/Vastuullisuus 90 5 9 59,90 59,90 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Kaikki tarjouksemme löydät kätevästi www.k-citymarket.fi Samtal till nummer som b^rjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). Alla våra erbjudanden hittar du behändigt på www.k-citymarket.fi
• 20 N:o 1 ­ 3.1.2010 Kirkkonummen Sanomat PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN klo 12­18. SMAK TILL VARDAG FRÅN K-CITYMARKET MAKUA ARKEEN K-CITYMARKETISTA HINNAT VOIMASSA SU­TI 3.­5.1.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖN­TIS 3.­5.1.2010, IFALL INGET ANNAT UPPGES. BRO LER FILE S IMLO BROILER FILE´STRIMLOR ROI M BROILER FILE´STRIMLOR FILE´STRIMLOR Kariniemi Kananpojan FILEESUIKALEET 250­300 g 5,00­6,00 /kg 2 rs 3. 3 MA-TI Tuore, Superior 9 palana sis.pääruoka, perunavaihtoehto o ja salaatti 90 kg 95 kg FINLÄNDSK GARANTERAT MÖR ROSTBIFF, I BIT Suomalainen, takuumurea HEL, SUPERIOR FORELL PAAHTOPAISTI RÅGLIMPA LANTBRÖD KIRJOLOHI kokonaisena MÅ-TI DELIKATESSALADÅB MA-TI Primula MA-TI Primula MA-TI Makuliha RUISLIMPPU 47 475 4,19 /kg 4,1 kg 475 g 4,19 /kg MAALAISLEIPÄ 42 420 5,12 /kg 5, 5,1 kg ,12 420 g 5,12 /kg HERKKUH Y YTEL HERKKUHY Y TELÖ HERKKUHYYTELÖ ELÖ 1 Smaklig husmanskost från vår värmedisk! Må-lö kl.11-15 lunch inneh.huvudrätt, potatisalternativ och sallad 99 kpl 2 Valio 19 kpl 9 JUBILEUMS MOCCA Paulig Juhla Mokka 90 kg Maistuvaa kotiruokaa lämpötiskistämme! OLTERMANNI 1 kg, 17% 900 g tai 9% 800 g 5,8 7,36 kg 5,89 7,36 /kg 5,89­7,36/kg 8 36 g KLEMENTINER Marokko KAHVI 500 g 3,58 /kg KLEMENTIINIT Ma-la klo 11­15 LOUNAS MUKAAN 5. 49 kg annos portion -14 % 5 99 ps tia r ttia rttia 89 kpl kp 88 /k 6,88 /kpl ti a Plussa-korttia Plussa-kor ttia n ilm nta i an P Hinta ilman K- ) g 6 0 kg) 8 60 /kg (6,88 ­8,60 / kg 1 GRYNOST Valio 79 pk t raj. 2/t al. 0 OLVI III-ÖL Olvi 99 kg Voimassa 4.1.­4.3.2010. VATTENMELON HEL POTATIS VESIMELONI kokonaisena, Brasilia PERUNA 5 kg 0,20 /kg /kg RAEJUUSTO 200 g ei laktoositon, 5 00 k ei laktoositon, 5,00 /kg oositon, 5,0 s on, 5,0 III-OLUT , 0,33 l 2,94 /l / 0 0 P sa Plussa-ko Plussa-ko nt il inta i man Hinta ilman K- 49 p 1,4 ps 1,49 /ps -33 % 2 2. prk s sit in tt j ksi täi rttia ja yksittä P Plussa-kor ttia Plu an -Plussa-ko nta ) H n ilma K Hinta ilman K60 6 0 ­7,6 0 5 90 ­ ,60 /kg pr 52 prk (5, 1,52 /prk (5 -15-34% 8 896 pack sis. pantit 1,2 0 8 1,18 -1 t ttia Plussa-korttia P ussa-kor ttia Plu n nta int ilman K-P Hinta ilman K/l /l) 3 (3,88 /l ) 4 /8-pack (3 88 -24 % 44 11,4 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Kaikki tarjouksemme löydät kätevästi www.k-citymarket.fi UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationshörnet 2, puh./tfn 020 720 2200 MA­TI/MÅN.­TIS. 8­21, KE/ONS. 6.1. suljettu, TO­PE/TOR.­FRI. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU­SÖN 12­18. www.k-citymarket.fi Samtal till nummer som b^rjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). Alla våra erbjudanden hittar du behändigt på www.k-citymarket.fi Närmare information på www.kesko.fi/Vastuullisuus