• 2 2 1 9 2 0 0 Kirkkonummen Sanomat Perustettu 1967 46. vuosikerta N:o 1 1.1.2012 Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo SUNNUNTAI Kirkkonummella jaettiin kuntaliiton ansiomerkkejä ­ sivu 10 Långvikin kaavahankkeessa outoa poukkoilua ­ sivu 7 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi K-CITYMARKET KIRKKONUMMI TARJOAA TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE 2-4.1.2012. PRISERNA I KRAFT MÅ-ONS 2-4.1.2012. OM EJ ANNAT NÄMNS. Naudan JAUHELIHA Suomi FINLÄNDSKT NÖTMALET K-CITYMARKET KYRKSLÄTT ERBJUDER 5 95 kg Tuore Perämeren MUIKKU säävaraus! FÄRSK SIKLÖJA, FRÅN BOTTENVIKEN Tuore Superior KIRJOLOHIFILEE FÄRSK SUPERIOR FORELLFILÉ Suomalainen naudan MAKSA palana, jauhettuna, viipaleina FINLÄNDSK NÖTLEVER, I BIT, SKIVOR, MALEN 599 kg 1190 kg 495 kg Kariniemen Kananpojan PAISTISUIKALEET 500 g 5,18 /kg marinoitu ja taco BROILER STEKSTRIMLOR, MARINERADE OCH TACO Tapolan uunikuuma MUSTAMAKKARA SVARTKORV APPELSIINI Egypti EGYPTISKA APELSINER Uunikuuma grillattu BROILER raakapaino 1,2 kg GRILLAD BROILER 4 99 kpl /st. 259 rs 795 kg 079 kg Uunituoreet KARJALANPIIRAKAT 8 kpl UGNSFÄRSKA KARELSKA PIROGER Savuhovi MAKSAMAKKARAT Hovi ja tomaatti HOV OCH TOMATLEVERKORV VÄLIPALARAHKA 6 x 50 g 3,30 /kg, marja-hedelmä NYHET! MELLANMÅLSKVARG, BÄR-FRUKT HK MIKRO-ATERIAT 250-300 g 3,33-4,00 /kg MICRO-RÄTTER Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,19 /rs (7,30-8,76) 1. rs -39% 269 ps 990 kg 099 pkt EDAM 1 kg -20% 3,99 /kg, raj. 2 kpl /tal. -39% Costa Rica KAHVI 500 g 3,98 /kg, raj. 2 pkt /tal. KAFFE Hartwall Novelle KIVENNÄISVEDET 1,5 l 2-pack 0,73 /l, sis.pantit 0,80 MINERALVATTEN Plussa-kort tia Hinta ilman K- 4,99 /kpl/kg 399 kpl Plussa-kort tia Hinta ilman K58 /kg) 3,29 /pk t (6, 199 pkt -pack 2 299 KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationhörnet 2, puh/tfn. 010 538 3300 MA­PE/MÅN-FRE. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU/SÖN. 1.1. suljettu /stängt Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%). Samtal till nummer som börjar på 010 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 23%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 23%) www.k-citymarket.fi Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
• 2 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat Suomalainen metsä ja saaristo innoittavat John Kouhiaa Kirkkonummen Lapinkylässä asuvan John Kouhian maalauksia on esillä Jorvin sairaalan pääaulassa 14. tammikuuta asti John Kouhia löytää aiheet tauluihinsa usein metsästä ja saaristosta. Hänen kulttuurinen ja taiteellinen taustansa ovat monesta maasta, mutta erityisesti suomalainen valo ja maiseman salaperäisyys kiehtovat häntä. ­ Taiteeseeni on vaikuttanut kolme eri kulttuuria. Olen syntynyt Kanadassa, aikuistunut Yhdysvalloissa ja nyt asun pysyvästi Suomessa. Coloradon osavaltion preeria ja vuoret sekä Suomen metsät ja saaristo ! uotta aV Uutt tt År! ää Hyv ott Ny G Kirkkonummen Sanomien ILMESTYMINEN LOPPIAISVIIKOLLA ILMESTYMINEN MATERIAALIN JÄTTÖ AUTUAS lehto. JOHN Kouhia ja hänen kolmiosainen teoksensa nimeltä Verum corpus. ovat omia sielunmaisemiani, John Kouhia kertoo. ­ Olen piirtänyt ja maalannut koko ikäni. Vuonna 1990 päätin kehittää määrätietoisesti mahdollisuuksiani kuvataiteilijana. Siitä lähtien olen opiskellut monissa eri paikoissa. Päätekniikkani on vaihtunut kuivapastellimaalauksesta öljyvärimaalaukseen, hän sanoo. Monista aikaisemmista pastellitöistä on syntynyt uusia öljymaalauksia, joissa hän tutkii syvemmin aiheen henkeä ja ominaisuuksia. ­ Jotkut maisemat vaikuttavat minuun voimakkaan tunteellisesti, jopa kipuun asti. En pääse kuvasta eroon, vaan se kaivaa mieltäni. Maalaamisen kautta samaistun maisemaan ja pääsen tutkimaan syvällisesti maiseman tunteellisen ja hengellisen vaikutuksen. Eroavaisuuden tunne häviää, ja tunnen olevani yhtä luomisen kanssa. Mystinen sielunmaisema vaikuttaa myös tilanteeseen. Se ilmaisee itsensä usein hienovaraisesti maiseman tulkinnassa, Kouhia kertoo maalaustensa Torstaina 5.1.2012 maanantaina 2.1. klo 15 mennessä Loppiaisen johdosta sunnuntaina 8.1.2012 ilmestyvä lehti painetaan jo torstaina 5.1.2012 Materiaalin tulee olla lehdellä keskiviikkona 4.1.2012 klo 16 mennessä. ENNEN myrskyä. synnystä. ­ Tärkeintä minulle on se, että onnistun nostamaan riittävän hyvin esille jonkin olennaisen tekijän ja että katsoja pystyy tuntemaan sen omalla tavallaan, John Kouhia sanoo. Kirkkonummen Sanomat Edullisesti potkua talveen/ Förmånlig och mustig vintermat Hinnat voimassa tammikuun loppuun Priserna gäller till slutet av januari 3 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden-osla.fi Atria Broilerin fileesuikaleet/ Filéstrimlor av kyckling 300­400 g (10,97­8,23/kg) 3 Suomalainen/Finsk 59 Snellman Porsaan lehtipihvi/ Lövbiff av gris 2 kpl/st., 240 g (14,96/kg) 0 89 X-tra Uunilenkki/ Ugnslänkkorv 400 g (2,23/kg) 2 99 Rainbow Kahvi/Kaffe 500 g (5,98/kg) 0 099 123 28 Ravintoraisio Torino makaroni/ makaroner 400 g (0,70/kg) 29 029 2 45 Fitness Aamiaismuro/ Frukostflingor 375 g (6,53/kg) Suomalainen/Finsk Valio Maustetut jogurtit tai Kerrosjogurtit/ Smaksatt eller Varvad yoghurt 175­200 g (1,66­1,45/kg) 1 1 65 Saarioinen Keitot/Soppor 300 g (5,50/kg) 1 1 39 Rainbow Tortellonituorepastat/ färskpasta 250 g (5,56/kg) Oolannin Uunirapeat ranskanperunat/ Ugnsfärdiga pommes frites 500 g (1,98/kg) 139 Hinta voimassa ma-su/Priset gäller mån-sön 2.-8.1. 69 Hinta voimassa ma-su/Priset gäller mån-sön 2.-8.1. /kg 69 /kg Fazer Puikula, ruis/råg 500 g (2,78/kg) Espanja/Spanien Jäävuorisalaatti/ Isbergssallad 1. lk./kl. Espanja/Spanien Tomaatti/Tomat 1. lk./kl. 122 Rainbow Kivennäisvedet tai Vichy/ Mineralvatten eller Vichy 1,5 l (0,55/l) (sis./inneh. 0,83 + pantti/pant 0,40) X-tra Rasvaton maitorahka/ Fettfri kvarg 500 g (2,44/kg) Ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. www.s-kanava.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 1.1.2012 3 Etusivun kuva: KIRKKONUMMELLA jaettiin ennätysmäisen paljon Kuntaliiton ansiomerkkejä Kirkkoharjun koulussa pidetyssä tilaisuudessa, sillä yhteensä 277 henkeä sai joko kultaisen tai hopeisen ansiomerkin työ- tai luottamustehtävävuosistaan Kirkkonummen kunnan hyväksi. Ansiomerkkejä jakamassa kunnanhallituksen pj. Timo Haapaniemi (kuvassa vas.), kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja valtuuston pj. Gustaf Åberg. Lisää aiheesta sivulla 10. Kuva: LIISA KOSONEN. Korjaukset edistyvät tuulisessa säässä ­ Arviomme mukaan saamme runkoverkon viat korjattua lauantain aikana, kertoo käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist Fortum Sähkönsiirrosta. "Kun runkoverkon viat on saatu korjattua, voimme siirtyä täysipainoisesti pienjänniteverkon vikoihin. Useilla alueilla on jo siirrytty pienjännitevikojen korjaamiseen". Vikapäivystykseen on tärkeää saada tieto tilanteissa, joissa asiakkaalta puuttuu sähköt, mutta naapurustossa sähköt toimivat normaalisti. Lisäksi on hyvä ilmoittaa tiedossa olevista vikapaikoista. Maksuton vikapäivystyksen numero on 0800195011. Perjantaiaamuna 30. joulukuuta Espoossa ja Kirkkonummella oli vielä 1.300 sähkötöntä asiakasta. Yön aikana palautettiin sähköt 7.000 asiakkaalle, sähköttömiä asiakkaita Fortumilla oli tuolloin 18.000. Yön aikana tuli 10 uutta runkoverkon vikaa, joiden piirissä oli 5.000 asiakasta. Näille asiakkaille saatiin valtaosalle sähköt palautettua kaukokäytöllä. Aiemmin tulleita vikoja saatiin myös korjattua yön aikana. Korjaustyöt jatkuvat 500 työntekijän voimin maastossa. Energian, alkoholin ja makeisten kulutusverot nousevat Veromuutokset vuodelle 2012 tuntuvat kuluttajan ja sijoittajan kukkarossa. Palkka- ja eläketulojen verotus sen sijaan säilyy jotakuinkin ennallaan. Vuoden 2012 budjetin verolait nostavat energian, alkoholin ja makeisten kulutusveroja, leikkaavat asuntovelallisten korkovähennystä ja kiristävät pääomatulojen ja perintöjen verotusta. Pitkäksi venyneet hallitusneuvottelut siirsivät valtion talousarvion tekemistä ja myös talousarvioon liittyvien verolakien antamista eduskunnalle. Budjettilakien etenemistä eduskunnassa hidasti lisäksi tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion panos maltillisen tulosovun saamiseksi oli pieni tuloverotuksen tarkistus ja yhteisöveroprosentin alennus puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi teollisuuden mahdollisuuksia saada palautuksina tuotannossa käyttämänsä sähkön ja öljyn valmisteveroa parannettiin Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan veroratkaisut merkitsevät sitä, että palkansaajan ja eläkeläisen verotuksen taso säilyy samalla tasolla, kuin se oli 2011 ja 2010. Jos veronmaksajan ansiotaso nousee enemmän kuin yleinen palkkakehitys tai kotikunta nostaa kunnallisveroa, kiristyy hänen verotuksensa. Ota kuvia vahingoittuneesta omaisuudesta! Puhelinpalvelu ja netti ruuhkautuneet; yli 2000 vahinkoilmoitusta Pohjolassa MYRSKYN kaatamat puut sähkölinjojen päälle ovat aiheuttaneet ennätysmäisen pitkiä sähkökatkoksia, tässä vaurioita korjataan Kirkkonummella, Heikkilässä. Myrsky on laantunut, mutta paikoin sähköjä odoteltiin lehtemme ilmestymisalueella vielä perjantainakin. Pitkät sähkökatkokset merkitsevät joka taloudessa ainakin pakastimen sulamista ja kenties jääkaappitavaroiden pilaantumista, ellei ole kuistia tai parveketta, mihin ne voi viedä kylmään. Ei hätää, jos on kotivakuutus, arvelee moni, mutta miten nämä pakastinvahingot korvataan, siitä kertoi vakuutusyhtiö Pohjolan yksikön päällikkö Mika Laapotti. -Tavoitteenahan on se, että sinne pakastimeen saadaan samat tavarat, jotka siellä olivat vahingon sattumisen aikaan. Se on helppo laskea, jos sisältö on pääaisassa kaupasta ostettua tavaraa. Mutta jos siellä on itsepyydettyä riistaa, marjoja ja sieniä, vakuutus ei korvaa niitä kuluja, joita on aiheutunut ruuan hankkimisessa, esim marja- tai kalastusmatkakustannuksia, vaan kyseisen tuotteen normaalin kilohinnan vahinkohetkellä, Laapotti selvitteli. Eli jos pakastimesi on sulanut, tarvitaan lista sen sisällöstä. -Pyrimme löytämään tässä kultaisen keskitien, jos ruoat on jo heitetty pois, hän tarkentaa. Yleensä yhden pakastimen tuotteiden korvauskulut on laskettavissa sadoissa euroissa, mutta jos korvausvaatimukset nousevat korkeammaksi, silloin asiakkaalla on velvollisuus antaa näyttö sisällöstä ja siitä, että vahinko on tapahtunut. -Kamera on tässä hyvä apuväline ja kuvat voi lähettää meille suoraan sähköisesti. Muutenkin on hyvä ottaa valokuvia kaikesta myrskyn rikkomasta materiaalista, ennen kuin alkaa korjata vaurioita, hän ohjeistaa. Aikuisten uintikurssi Kirkkonummella Uimaseura Gladius Kirkkonummi tarjoaa uutena kurssina tammikuussa 2012 uimataidottomien aikuisten kurssin. Kurssi alkaa maanantaina 9.1. klo 20.30. Kurssi toteutetaan uimahallin sulkemisajan jälkeen terapia-altaassa. Opettajana toimii Mervi Lehto. Tavoitteena kurssilla on saavuttaa uimataito ja perehtyä uinnin perusteisiin. Tule mukaan oppimaan vedessä liikkumisen taitoja! Ilmoittautua voi osoitteessa www.gladius.fi tai tiedustelemalla puhelimitse p. 0400709129. Muun kurssitoiminnan osalta alkukevään kurssien ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja vapaita paikkoja lasten uimakouluihin sekä aikuisten kursseille voi käydä katsomassa sivuiltamme www.gladius.fi Tarjolla on laajasti eri vesiliikunnan muotoja lapsille, nuorille ja aikuisille. Tutustu ja löydä sinulle sopiva vaihtoehto. Jatkuu sivulla 11 Uudenvuoden ilotulitus stressaa eläimiä Ilotulitteet ja paukkupommit mielletään olennaiseksi osaksi uudenvuoden viettoa. Monet eläimet kuitenkin kokevat ilotulitteiden paukkeen ja ujelluksen, valonvälähdykset ja ruudin katkun uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa ja pelottaa niitä useiden päivien ajan. ­Äärimmäisen jännittynyt eläin ei pysty syömään, nukkumaan tai käymään tarpeillaan. Paukkuarka eläin voi oirehtia myös ripuloimalla. Vuoden vaihtuessa moni koira riistäytyy taluttimesta ja pakenee ilotulitusta kauhuissaan aiheuttaen vaaraa niin liikenteelle kuin itselleenkin. Paniikkiin joutunut koira voi eksyä kauas ja harhailla pitkään vieraassa ympäristössä kylmissään ja peloissaan, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen selventää. Ilotulitteiden käyttö on sallittua vain 31.12. klo 18:00 ja 1.1. klo 02:00 välisenä aikana. Rajoituksia on kuitenkin vaikea valvoa: monet aloittavat ilotulitteiden paukuttelun jo joulunpyhien jälkeen, kun tulitteet tulevat kauppoihin myyntiin. Tämän takia HESY toivoo, että yksityishenkilöiltä kielletään jatkossa ilotulitteiden käyttö. Yhdistys vetoaa nyt uudenvuoden juhlijoihin ja pyytää heitä noudattamaan lakisääteistä aikaa, jolloin ilotulitteiden ampuminen on sallittua. Lemmikin omistajien ei puolestaan pidä ottaa eläimiä mukaan katsomaan ilotulitteita eikä liioin jättää niitä yksin kotiin uudenvuodenaattona. Kotitalousvähennys pienenee Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 3.000 eurosta 2.000 euroon. 100 euron omavastuuosuus säilyy ennallaan. ­ Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Vuonna 2011 vähennysprosentti oli 60. Jos toimit itse työnantajana, voit vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut. Vuonna 2011 vähennysprosentti oli tässä tapauksessa 30, selventää uutta menettelyä Vesa Korpela, joka toimii lakiasiain johtajana Veronmaksajain Keskusliitossa.
• 4 Vapaa-aika Terveyspalvelut N:o 1 ­ 1.1.2012 Eläinlääkärit Palveluja tarjotaan Kirkkonummen Sanomat Työsuorituksia Huvit Siivousta Evitskog 21.1 - 10.3 På 2 språk - 2 kielellä Biljetter / Liput: 040 7330263, 17-20, eufbiljetter@yahoo.se Facebook, www.evitskog.net Arr / järj: Evitskog uf, MBI, SSC Päivystävä eläinlääkäri Kirkkonummella! ­ Päivystys 24h ­ Ajanvarauksella myös perusterveydenhoitoa 050-534 4004 Kirkkonummi, Vanha rantatie 214 www.veterica.fi Vuokralle tarjotaan Hammaslääkärit Lakiasiat Koulutus ­ asiantuntevaa ja laatutietoista palvelua yli 15 vuoden kokemuksella ­ sähköurakointi uudis- ja saneeraus/laajennuskohteissa sähkökeskuksien lämpökuvaukset merielektroniikan asennus- ja myyntipalvelu sähkötarvikkeiden myynti ja toimitus tuuli- ja aurinkopaneelijärjestelmien suunnittelu ja toteutus valaistuksen suunnittelu moottoripyörien, autojen ja veneiden talvisäilytys Fluxel Oy www.fluxel.fi Tuukka Nevalainen +358 (0) 40 588 9600 asiakaspalvelu@fluxel.fi www.facebook.fi/fluxel Kaikki hammashoidon palvelut Kirkkonummen keskustassa Kirjanpitopalveluja Toritie 3, Kirkkonummi Ajanvaraus puh. 295 9160 www.vitadent.fi Hautauspalveluja Hammasteknikot
• Kirkkonummen Sanomat Palvelukseen halutaan Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 800 työntekijän lisäksi yli 2 300 itsenäistä ammatinharjoittajaa. N:o 1 ­ 1.1.2012 5 Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Hyvä Vastaanotto -toimintamalliin ­ Hyvä Vastaanotto alkaa Lohjan keskustan terveysasemalla vuoden vaihteessa 2012, kertoo Lostin avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila. Siuntiossa ja Virkkalassa tulokset ovat olleet loistavia, Inkoossa mallista on ollut apua vaikean henkilökuntapulan aikana, mutta juuri henkilökuntapulasta johtuen tavoitteeseen lääkärin vastaanotolle pääsystä viikon sisällä ei ole päästy. Ennen Hyvä Vastaanoton aloittamista Siuntiossa ja Virkkalassa oli pysyvästi yli kuukauden jono lääkärille. Jono ei kasvanut eikä kutistunut, kysynnän ja tarjonnan määrä oli siis vakio, mutta toimittiin kuukauden viiveellä. Enää jonoja ei ole ollut, vaan lääkärille on päässyt hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan 1­7 päivässä. ­ Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun asiat on hoidettu saman tien. Henkilökunnan työmotivaatio on parantunut, kun jokapäiväinen riittämättömyyden tunne on vähentynyt sekä oman työn hallinta ja asiakastyytyväisyys on parantunut. Samankaltaista kehitystä odotamme innolla myös kaikilla muilla terveysasemillamme mallin käyttöön oton myötä, kertoo avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila. Asiakkaiden kannalta ehkä suurin muutos on se, että vastaanottoaikoja ei enää varata pitkälti etukäteen esimerkiksi vuositarkastuksia varten. Kun tällainen asia tulee ajankohtaiseksi, asia pyritään hoitamaan viikon sisällä. Jotta asiakkaiden ja henkilökunnan olisi helpompi muistaa vuositarkastuksen aika, pyritään jokaisen potilaan kohdalla vuositarkastus ohjaamaan potilaan syntymäkuukaudelle. Näin potilaiden vuositarkastuskäynnit myös jakautuvat tasaisesti koko vuoden ajalle. Laboratoriokokeiden ja muiden tutkimusten tuloksista potilaat saavat entistä useammin postitse printin, jonka mukana on kirje lääkäriltä jatkotoimenpideohjeineen. Potilaalta jää pois kaksi puhelinsoittoa, ensin varatakseen ajan lääkärin puhelinajalle, ja sitten lääkärin puhelu. Tämä nopeuttaa potilaan vastausten saantia ja yksinkertaistaa hoitopolkua. Potilaille jää myös kirjallinen dokumentti koetuloksista ja lääkärin ohjeista, eivätkä ne jää muistinvaraisiksi puhelinkeskustelun jälkeen. Hoidon tarpeen arvio Tärkeänä onnistumisen edellytyksenä on, että asiakas tai potilas ohjautuu heti ensikäynnillään oikean työntekijän vastaanotolle ja tarvittavat esivalmistelut on tehDIABETESHOITAJA Maritta Wasströmin vastaanotolla käyvä siuntiolainen Helena Henriksson on erittäin tyytyväinen Hyvä Vastaanotto -toimintamalliin. "Täällä saa asiantuntevaa elämätapaohjausta, ei arvostelua vaan tukemista", kiitteli Helena. Haemme Tammisaareen työterveysja yleislääkäriä vakituiseen työsuhteeseen tai ammatinharjoittajaksi. Asema avautuu helmikuun alussa 2012. Olet ruotsinkielentaitoinen työterveyshuollon erikoislääkäri tai kokenut työterveyslääkäri/ yleislääkäri. Sinulla on hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tarjoamme haastavan ja monipuolisen tehtävän, kiinnostavat asiakkuudet sekä viihtyisät toimitilat keskeisellä paikalla Tammisaaren keskustassa. Palveluihimme kuuluvat kaikki työterveyden alat ja hyvät erikoislääkärit. Ohjaamme mielellämme myös työterveyshuollon erikoistumisopintojasi. Lisätietoja antaa yksikönjohtaja Minna Jacobson, minna.jacobson@terveystalo.com tai puh. 040 592 0808. Ota yhteyttä ke 18.1.2012 mennessä. Tervetuloa Terveystaloon! www.terveystalo.com/tyopaikat MIA Lindholm toimii vastaavana lääkärinä Siuntion terveysasemalla. Hän ja apulaisosastonhoitaja Johanna Grotell ovat kysyttyjä luennoitsijoita ympäri Suomen kertomaan mallista. Kuvassa Mia ja lääkärivastaanotolla käynyt Tove Sjöberg. ty ennen vastaanotolle tuloa. Tämä hyödyttää myös asiakasta, sillä yhä useampi asia hoituu yhdellä käynnillä. ­Tämän vuoksi toivomme, että asiakkaat ottavat terveysasemaan yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse puhelinaikoina klo 8­10 (kiireelliset asiat) ja klo 12.30­13.30 (eikiireelliset asiat). Kokenut hoitaja vastaa puhelimeen ja tekee hoidon tarpeen arvion, jonka perusteella hän varaa ajan lääkärille, hoitajalle tai tarvittaessa myös suoraan fysioterapeutille, psykiatriselle sairaanhoitajalle, sosiaalityöntekijälle tai neuvolaan. Hyvä Vastaanotto -periaatteen mukaan potilas ohjataan heti hoitoon oikealle ammattihenkilölle, eikä tämä siis aina välttämättä tarkoita lääkärin vastaanottoa, selventää avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila. Myös hoitajien vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti ajanvarauksella. Hoitajilla on aina mahdollisuus konsultoida ja tarvittaessa pyytää paikalle lääkäri, mikäli asia sitä vaatii. Päivystävä sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioita myös suoraan terveysasemalle tuleville, mutta ilman ajanvarausta tuleva saattaa joutua odottamaan pitkään, ellei kyse ole akuutista tapaturmasta tai henkeä uhkaavasta tilasta. Hyvä Vastaanotto -toimintamalli on lähtöisin Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, ja nyt levinnyt Ruotsin kautta Suomeen noin kaksi vuotta sitten. Siuntion terveysasema on Suomen ensimmäisiä terveysasemia, jossa toimintamalli otettiin käyttöön kesällä 2010. Sittemmin LOSTin alueella on aloitettu toimia mallin mukaisesti Inkoossa ja Virkkalassa tänä syksynä. Seuraavaksi vuorossa on Lohjan keskustan terveysasema vuoden vaihteessa. Mäntynummen terveysasemalla on aloitettu valmistelut mallin käyttöön ottamiseksi, ja Tynninharjun terveysasemalla valmistelut aloitetaan huhtikuussa. Alustavasti näillä terveysasemilla käyttöönotto on kesäsulkujen jälkeen 2012. SATU HOLMLUND ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Kuulutukset
• 6 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat Talviale PÄÄKIRJOITUS LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. fennooptiikka.fi · linssiklinikka.fi Hyvää Uutta Vuotta! Aurinko nousee 9.24 ja laskee 15.23 La 31.12. Sylvester, Silvo *ORT Maila Su 1.1. Uudenvuodenpäivä, Nyårsdagen *ORT Herran ympärileikkaus, Vasili, Vilho, Pasi Ma 2.1. Aapeli, Gerhard, Gert *ORT Sylvester, Tapio, Serafim Ti 3.1. Elmeri, Elmo, Elmer, Helmer *ORT Malakia, Harto Ke 4.1. Ruut, Rut *ORT Isto, Inari Uusi valmiuslaki voimaan maaliskuun alusta Vakavia kriisitilanteita koskeva valmiuslaki on uudistettu. Viranomaisten toimivaltuuksia täsmentävä uusi laki tulee voimaan 1.3. 2012. Tasavallan presidentti vahvisti lain voimaantulon viime viikolla. Valmiuslailla pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Tässä tarkoituksessa siviiliviranomaisille annetaan lain nojalla lisätoimivaltuuksia. Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan 1991 eikä sitä ole koskaan jouduttu käytännössä soveltamaan. Valmiuslaki on tarkoitettu sovellettavaksi erityisen vakavissa, koko yhteiskuntaa koskettavissa kriisitilanteissa, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten tavallisten toimivaltuuksien avulla. Lain mukaan poikkeusoloja ovat Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila, Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottamista, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila sekä vaikutuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti. Uutta on, että myös hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti voi johtaa laissa olevien toimivaltuuksien käyttämiseen. Eduskunta päättää viime kädessä valmiuslaissa säänneltävien valtuuksien käyttöönotosta kriisitilanteessa, kuten nykyisenkin lain mukaan. Asia tulee eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston antamalla asetuksella, jonka antamista edeltää tilanteen arviointi yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Nykyisin asetuksen asiasta antaa tasavallan presidentti. Viranomaisten toimivaltuudet poikkeusoloissa säilyvät pääosin ennallaan, mutta valtuussäännökset täsmentyvät monin tavoin. Uusi laki on tähänastista lakia laajempi ja yksityiskohtaisempi. Näin voidaan jo normaalioloissa tietää, millaisia viranomaisvaltuuksia poikkeusoloissa saatetaan joutua käyttämään. Viranomaisten toimivaltuuksilla poikkeusoloissa pyritään esimerkiksi terveydenhuollon ja väestön toimeentulon turvaamiseen, väestönsuojelun toteuttamiseen sekä elinkeinoelämän näissä oloissa välttämättömien osien turvaamiseen. Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Koulutoimenjohtajan virka Kirkkonummelle (KS N:o 1 ­ 19.1.1972) ­ Koulutoimenjohtajan viran perustaminen tulee esille Kirkkonummen valtuuston kokouksessa torstaina 20.1. Kansakoululautakunta on esittänyt A29 palkkaluokkaan sijoitettavaa virkaa perustettavaksi. Viran perustamiseen tarvitaan kunnanhallituksen lupa. Koulutoimen johtajan virka tuli esille, kun kansakoululautakunnan sihteerin virkaan ei saatu päteviä hakijoita monienkaan vaiheiden jälkeen. ­ Koulutoimen johtajan tehtäviin tulisi kuulumaan koululautakunnan alaisena ohjata ja valvoa kunnan koululaitosta sekä toimia kunnan kouluolojen kehittämiseksi sekä valmistaa ja esitellä koululautakunnan kokouksessa käsiteltävät asiat mikäli lautakunta ei ole toisin päättänyt, toimia koululautakunnan sihteerinä, huolehtia koululautakunnan päätösten toimeenpanosta, valmistaa vuosittain koululautakunnalle ehdotus koulunkäyntimahdollisuuksien varaamisesta oppivelvollisuusikäisille sekä suunnitella ja ohjata koulutyön käytännöllistä järjestelyä. Omatoiminen varautuminen ensiarvoisen tärkeää Kylmältä suojautuminen, naapurien auttaminen hädässä ja paloturvallisuudesta huolehtiminen ovat tärkeimpiä toimia tällä hetkellä, jos koti on sähkökatkoalueella. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että kotitalouksien kannattaa varautua jatkossa myrsky- ja sähkökatkotilanteisiin suunnitelmallisesti hankkimalla riittävästi kotivaraa eli vettä, ruokaa ja lääkkeitä sekä paristoja taskulamppuja ja radiota varten. Pitkän sähkökatkon aikana on tärkeää suojautua kylmältä. Vaatteet, huovat ja jopa teltta sisällä perheen nukkumatilana antavat lisää lämpöä, jos tulisijaa ei ole. Erityisiä riskiryhmiä ovat yksinelävät vanhukset ja ulkopuolisesta avusta riippuvaiset henkilöt. Naapurustossa on hyvä kartoittaa riskiryhmiin kuuluvat ja tarjota apuaan tarvitseville. Koska sähkökatkon aikana joudutaan turvautumaan kynttilöihin ja tuleen muutenkin, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että alkusammutusvälineet ovat koko ajan helposti saatavilla ja että palovaroitin on testattu ja se toimii varmasti. Liiallinen sankaruus esimerkiksi kaatuneiden puiden raivaamisessa voi aiheuttaa onnettomuuksia. Jos tiet ovat poikki, paloauton tai ambulanssin saaminen paikalle on vaikeaa ja hidasta. SPEK suosittelee kotitalouksia varautumaan tuleviin myrsky- ja sähkökatkotilanteisiin mahdollisimman hyvin etukäteen. Esimerkiksi ruoan, rahan ja polttoaineen saatavuus voivat vaikeutua maksupäätteiden, pankkiautomaattien ja jakeluasemien pimentyessä. Kaatuneet puut voivat myös jättää asuntoja eristyksiin. Kotivaraksi kannattaa hankkia vähintään kolmen vuorokauden kotivara eli riittävä vesi-, elintarvike- ja lääkevarasto, taskulamput, radio ja paristot, puita tulisijaa varten ja lämpimiä peittoja ja vaatteita, toimivat palovaroittimet ja alkusammutusvälineet sekä riittävästi käteistä rahaa muutaman päivän perushankintoihin ja polttoainetta autoon. Kolmannes ei suojaa silmiään ilotulitteilta HIRVI Fiat lux! Tarkoituksenani ei ole kehua jotain automerkkiä ­ vaikka vaimollani tuollainen pikkukärry on ollutkin. Ei, vaan haluan muistuttaa lukijoitani siitä häikäisevästä tapahtumasta, joka poisti pimeyden jo aivan maailmankaikkeuden alkuhetkinä: "Fiat lux". Tämä historiallinen latinankielinen lausahdus tuli mieleeni tänä myrskyisenä Tapaninpäivänä tai tarkemmin sanottuna sen jälkeisenä yönä, kun puolen yön jälkeen hapuilin pimeässä vessaan, ja huomasin alakerrasta kajastavan valoa. Painoin katkaisijaa ja sähkövalo tulvi yläkertaankin. "Tulkoon valkeus!" Miten tuo muuttikaan kaiken, se toi ilon ja toivon pimeään maailmaani. Tämän myrsky-Tapanin kokemukset ovat useimmille lukijoillenikin tuttuja ­ ja hyvin monille nämä koettelemukset jatkuvat vieläkin. En olisi uskonut, että yksi sähkökatkos voi aiheuttaa näin paljon kurjuutta ja tuskaa. Aluksi se ei siltä tuntunut, kun valot meiltä menivät lämpimän ja aurinkoisen tapaninpäivän aamuna. Olin ennättänyt keittää aamupuuron ja teen ennen sähköjen katkeamista, eivätkä sen jälkeenkään päivärutiinit paljoa muuttuneet. Kävimme Bella-koiran kanssa aamulenkillä kuten ennenkin ja joimme joulujuhlista säästynyttä kahvisumppia. Uimassa käynti täytyi tosin jättää väliin, kun uimahalli ei vastannut ­ oli ilmeisesti kiinni. Tapaninpäivän lounaskin sujui vanhaan malliin; syötiin kylmää kinkkua ja laatikoita, joita vaimo äkkäsi hieman lämmittää kynttilöillä. Päivällinen piti syödä pimeässä, kynttilöiden valossa ­ onneksi näin jouluna oli runsaasti kynttilöitä. Talo oli kuitenkin täysin pimeänä, niin että tapaninpäivän vierailut Luomaan piti peruuttaa. Emmekä me puolestaan halunneet lähteä vastavierailulle Helsinkiin, vaikka siellä kuulemma olikin sähköä. Kuitenkin kun nuorin poikamme pyysi käymään Kirkkonummen keskusta-alueelle ­ jossa oli tosin sähköt päällä ­ sinne oli pakko lähteä. Siellä ei nimittäin ollut vettä, jota meille onneksi vielä tuli. Katsoimme tietenkin siellä tv-uutiset, joissa kauhisteltiin myrskytuhoja, mutta sen jälkeen kiiruhdimme kotiin. Illanvietto pimeässä talossa otti kuitenkin ikäihmisten voimille. Hapuilemalla raahauduimme huoneesta toiseen ja joka paikassa oli säkkipimeää. Tuon jatkuvassa pimeydessä olemisen pahin puoli oli sen vaikutus ihmisen sisäiseen elämään; ainakin minä masennuin ja tunsin istuvani pimeässä maailmassa. Tämän ulkoisen ja sisäisen pimeyden muutti siis tuo valon takaisintulo. Se toi mieleeni ihan jouluevankeliumin, jossa ilmoitetaan, että "Valo loistaa meille, jotka istumme pimeydessä". Tätä riemullista kokemusta toivon myös kaikille lukijoilleni, jotka ovat viime päivinä saaneet istua pimeydessä. HIRVI TNS Gallupin tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista ei suojaa silmiään ilotulitteita ampuessaan tai niitä lähistöltä katsellessaan. Erityisen huolestuttava tilanne on nuorten aikuisten keskuudessa. Heistä vain puolet suojaa silmänsä raketeilta. Specsaversin TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan puolet 25­34 -vuotiaista ei suojaa silmiään ilotulitteita ampuessaan tai niitä lähistöltä katsellessaan. Vielä enemmän silmien suojaamista laiminlyödään alle 25-vuotiaiden naisten keskuudessa, sillä heistä 64 % ei käytä suojalaseja. Myös alueellisia eroja suojalasien käytössä löytyy. Ahkerimmin suojalaseja käytetään Etelä-Suomessa (73 %), kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa suojalasien käyttäjiä on vain 55 % raketteja ampuvista tai katselevista. Uuden vuoden juhlinnan lomassa on syytä muistaa, että suojalaseja kannattaa käyttää myös ilotulitteita katsellessa, vaikkei niitä itse ampuisikaan. Ilotulitteiden Suomessa aiheuttamista silmävammoista noin puolet syntyy katsojille ja sivullisille. Suojalasien käyttö ilotulitteita ampuessa on ollut pakollista jo vuodesta 2009. ­ Helposti voi ajatella, että tavalliset silmälasit riittävät suojaamaan silmiä, mutta näin ei ole, sillä silmälaseissa ei ole sivusuojia. CE-merkittyjä suojalaseja voi ostaa suoraan rakettikauppiailta ja ne ovat helppo ja halpa keino suojautua vammoilta. Meillä aikuisilla on vastuu näyttää esimerkkiä lapsille. Suojalasien käytön pitäisi olla yhtä itsestään selvää kuin pipon käyttö pakkasella, optikko, kouluttaja Tapio Sohlberg Specsavers Finlandista kommentoi. Uuden vuoden ilotulitteet ja räjähteet aiheuttavat vuosittain 30-40 silmävammaa eri puolilla Suomea. Lähes jokainen ilotulitteiden aiheuttama vamma voitaisiin välttää yksinkertaisesti noudattamalla turvaohjeita ja käyttämällä suojalaseja niin ilotulitetta sytytettäessä kuin ilotulitusta ulkona katsottaessa. ­ Ilotulitteita ammuttaessa on muistettava yleinen turvallisuus. Raketit on aina ammuttava avoimella alueella yleisöstä poispäin. Myös ilotulitteita katselevan on huolehdittava riittävästä etäisyydestä ampumapaikkaan. Yleisesti ottaen terve järki ja suojalasit estävät tapaturmia tehokkaasti, Sohlberg kertoo.
• Kirkkonummen Sanomat Sunnuntaina N:o 1 ­ 1.1.2012 Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona 7 +1 +0 -1 -1 +0 +0 Inkoo Siuntio -0 +1 Kirkkonummi +1 -0 Inkoo Siuntio +0 +2 Inkoo Siuntio -0 Kirkkonummi +2 Kirkkonummi +0 Inkoo Siuntio +1 Kirkkonummi +1 +0 +2 +1 +2 +2 8 +1 +0 7 +3 +3 10 +1 +1 10 Miksi vastustetaan, vaikka rahoitus voidaan hoitaa maankäyttösopimuksilla ja liittymämaksuilla? Långvikin kaavahankkeessa outoa poukkoilua ­ Miksi yksi Kirkkonummen perinteisistä kylistä halutaan kunnan toimesta jättää kehittämättä? Miksi suhtautuminen on ollut niin vastahankaista, vaikka uudessa maakuntakaavassakin Långvik kuuluu Uudenmaan kyläverkkoon? ihmettelevät Långvikissa asuvat kuntalaiset. ­ Meillä on oikeus edellyttää, että kunnan hallintotapa olisi johdonmukaista, mutta meidän suhteemme se ei ole ollut, totesi Långvikin kyläyhdistyksen työryhmän jäsen Jukka Palokangas joulukuussa asian tiimoilla pidetyssä infoillassa Hirsala Golfin tiloissa, jonne oli kokoontunut joukko kyläläisiä selvittämään tilannetta ja toiveitaan. Långvikin asukkaat ovat syystä huolissaan alueensa osayleiskaavan laatimisen ja siihen liittyvän vesihuollon rakentamishankkeiden pallottelusta kunnan päättävissä elimissä, jossa on toimittu juupas-eipäs periaatteella joulukuusta 2009 lähtien, jolloin kunnanvaltuusto hyväksyi Långvikin osayleiskaavan laatimisen "sitovana" vuonna 2011. sisältyy vesiputkiston uusi siirtolinja Jorvaksesta Tanskarlaan (1,2 M), alueen sisäisen vesihuollon suunnitteleminen ja rakentaminen (4 M), 8,3 km:n pituinen kevyen liikenteen reitti (4 M), tiestön rakentaminen uusille alueille (1 M). ­ Kaiken toimintamme lähtökohtana on ollut, että kaavoitus alkaa lupausten mukaan vuonna 2012, totesi Palokangas. ­ Hankettamme on vastustettu sen takia, että kuntarahoitus ei riitä, mutta sen osuudelle on laskettu vain pieni painoarvo, sillä rahoitus on laskettu tapahtuvaksi vesihuollon liittymismaksuilla sekä maankäyttösopimuksilla, jossa maanomistajat saavat oikeuden tonttimaan myymiseen asumiskäyttöön ja kunta saa siitä hyötynä á 30.000 euroa/ tontti, jos kylään saadaan Kylän yhteinen asia Töitä on tehty paljon ja paljon vielä edessä, jos ja kun esimerkiksi maankäyttösopimuksia hiotaan. ­ Tavoite on lähteä ripeästi liikkeelle. Sellaisia maanomistajia, joilla tonttimaata riittää myytäväksi, on useampi sata ja tavoitteena on nyt kysyä jokaiselta erikseen lähtisivätkö ne mukaan hakemaan lisärakennusoikeutta maankäyttösopimuksilla kunnalta, mainitsi Kia Aksela, jonka mukaan alueen rakentaminen vaatii nämä maankäyttösopimukset. ­ Kukaan ei voi yksin kantaa tätä hanketta, tämä on koko kylän yhteinen asia. Suurimmilla yksityisillä maanomistajilla on 300 hehtaaria maata ja myös heidät on välttämättä saatava mukaan, Aksela korosti. ­ Jos kaikki saisivat saman verran rakennusoikeutta, tässä voidaan mennä tasavertaisesti ja demokraattisesti eteenpäin. Kunnan rahoituksen osuus olisi noin miljoona euroa, joka menisi osin runkoputken uudistamiseen Jorvaksesta Tanskarlaan (kok. arvio on 1,2 M) sekä kevyen liikenteen väylän rakentamiseen (4 M). ­ Näkisin, että näihin kahteen kunnalla olisi moraalinen velvollisuus, kunnan infraahan siinä kunnostetaan ja kevyen liikenteen väylä palvelisi myös muita kuntalaisia, Kia Aksela linjaa. ­ Kunnan näkökulma on, että rahoitus pitää olla etukäteispainotteinen. Jos luovutaan osayleiskaavasta ja mennään asemakaavaan, silloin kunta saa huomattavasti suuremmat tulot maankäyttösopimuksista, Jukka Palokangas huomauttaa. LÅNGVIKIN kyläyhdistyksen väki toivoo hartaasti, että kylän osayleiskaavan ja vesihuollon suunnitelmat lähtevät nyt käyntiin. ti, mutta sitten jysähti. Kunnanhallitus esitti valtuustolle marraskuussa 2010, että Långvikin osayleiskaava siirretäänkin vuoteen 2015! Tiukan kädenväännön jälkeen valtuusto lykkäsi sitä vain vuodella eteenpäin eli vuoteen 2012. Kaavalaskelmat tehtiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja vesihuoltolaitoksen johtokunnassa tämän päätöksen mukaisesti kesällä 2011 ja hanketta ajamaan perustettiin yhteinen työryhmä Långvikin kyläyhdistyksen ja virkamiesten kesken. Asiat etenivät siis luvatusti, kunnes taas vietiin matto alta, kun tällä kertaa yhdyskuntatekniikan lautakunta oli sijoittanut lokakuun kokouksessa 2011 ­ vastoin kunnanvaltuuston päätöstä ­ Långvikin osayleiskaavoituksen vuodeksi 2015! Tarvetta on Virkamiehet ovat toimineet päätösten mukaan, joten he aloittivat yhteistyön Långvikin asukkaiden kanssa selvittäen heille mm. yhteisen vesihuollon periaatteet. Kylässä tehtiin myös laaja kysely lähes 800 kiinteistönomistajalle koskien alueen kehittämistä ja vesihuoltosuunnitelman laatimista alueella. Vastauksia tuli 441 eli 56 %, joista viimeksi mainittua kannatti 80 % vastanneista. Kyselyssä tuli ilmi ongelmia lukuisissa talouksissa niin juomaveden laadussa (42 %) kuin myös nykyisessä jätevesijärjestelmässä (39 %). Suurta kannatusta sai myös rakennusoikeuksien lisääminen (74 %), sillä ELY-keskus oli hylännyt useita muutoin hyväksymiskelpoisia poikkeuslupahakemuksia vedoten tulossa olevaan osayleiskaavaan. Samoin toivottiin jalankulkuväylää Hirsalantielle ja sen yhteyteen sähkö- ja puhelinkaapelien sekä laajakaistan rakentamista, joukkoliikenteen parantamista, liityntäpysäköintiä, suomenkielistä päivähoitoa ja koulua sekä tievalaistuksen parantamista. Aikaa ei ole hukattavissa Vastahankainen suhtautuminen Långvikin kehittämiseen tuli esiin vahvasti myös joulukuun valtuustokokouksessa, jossa Pekka Sinisalon esittämä perussuomalaisten ryhmän toivomusponsi, että Långvikin asemakaavoitusta ei viivytetä kunnan toimesta ennakkoehtojen täytyttyä, sai vastaansa mm. koko vasemmiston ja vihreät Antti Kilappaa lukuun ottamatta sekä lähes puolet sdp:n väestä. Tyhjää äänesti peräti 10 henkeä. Lykkäilyn tekee vakavaksi se, että uuden vesihuollon asetuksen mukaan kaikkien, myös haja-asutusalueiden jätevesihuoltojärjestel- ­ UUSI vesihuollon asetus tahdittaa myös Långvikin kehittymistä, muistutti Jukka Palokangas, vieressä Henrik Lindfors ja Monika Taimela. mien, pitäisi olla kunnossa vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. ­ Tämä tahdittaa myös Långvikin kehittymistä. Aikaa ei ole yhtään hukattavissa, Jukka Palokangas tähdentää. Jorvaksesta Tanskarlaan 70-luvulla rakennettu kunnan runkoputki on riittämätön. ­ Näkisin oikeudenmukaisena, että kunta rahoittaisi edes tämän runkoputken uudistamisen, siinähän kunnostetaan kunnan omaa omaisuutta, Kia Akseli huomauttaa. Tapanina alkanut raju myrsky pimensi Långvikin vielä torstainakin, koska sähkölinjaa joudutaan uusimaan siellä jopa usean sadan metrin pituudelta. ­ Voisiko kunta ottaa vastuuta edes siitä, että se edesauttaisi kaapelien kaivamista maan alle? Långvikissa se on kädenulottuvilla, kun se tehdään samaan aikaan vesiputkistojen kanssa. Voisivatko poliitikot alkaa johtamaan kunnan kokonaisvaltaista kehittämistä? Palokangas vetoaa. seuraavan 20 vuoden aikana 300 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. ­ Haluamme kylämme säilyvän väljästi rakennettuna, viihtyisänä omakotitalopainotteisena alueena. Mitään Sundsbergia pellolla -tyyppistä asutusaluetta ei tänne tavoitella, Palokangas tähdentää. Nyt Långvikissa on 200 omakotitaloa ja noin 60 loma-asuntoa. 300 uutta omakotitaloa kaksinkertaistaisi nykyisen väestömäärän. ­ Sillä saadaan myös uusia veronmaksajia kuntaan. Talorakentaminen vaikuttaa monella tavalla alueen kehittämiseen ja sillä on myös suuri työllistävä vaikutus, Palokangas listasi. Asukastilaisuus 19.1. Kylän omat kotisivut on avattu joulukuussa osoitteessa www.långvik.info ja asukastilaisuus järjestetään näiden kehittämishankkeiden puitteissa Hirsala Golfissa 19.1. klo 18.30. ­ Sinne ovat kaikki tervetulleita! ­ Aiomme toimia aktiivisesti ja avoimesti ja ollaan tässä luottavaisin mielin. Omasta piiristä on löytynyt monenlaista asiantuntemusta, mutta lähtökohtana on kuitenkin tehdä nämä suunnitelmat yhteistyössä kunnan kanssa, Palokangas kiteyttää. LIISA KOSONEN 300 uutta rakennuspaikkaa Asukkaat ovat olleet aktiivisia ja vuoden aikana on tehty runsaasti selvityksiä kunnan alustavissa laskelmissa 10,5 miljoonan euron hankkeen toteuttamiseksi. Siihen Juupas ­ eipäs! Kaikki siis hyvin tähän as-
• 8 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat Myrskyn jälkeen... ulottuu ensisijaisesti poikkeusolojen ennakointiin ja niitä korjaaviin toimenpiteisiin. Tätä varten sekä valtiolla, kunnilla että eri yhteisöillä ja organisaatioilla tulee olla valmiussuunnitelmat, joissa potentiaaliset uhat on kartoitettu ja toimenpiteet listattu vastuuhenkilöitä myöten. Kirkkonummen kunnassakin tällaiset valmiussuunnitelmat on laadittu, sekä koko kuntaa että kunnan eri toimialoja velvoittavina. Valmiussuunnitelmissa on varauduttu mm. tietojärjestelmiin, väestön ravintoon ja terveyteen sekä ympäristöön kohdistuviin uhkiin. Sinänsä ironista mutta pitkäkestoisiin sähkökatkoksiin varautuminen on ollut erityispohdinnan kohteena juuri kuluvana vuonna. Valmiussuunnitelmat eivät kuitenkaan ketään pelasta, toiminta itse kriisitilanteessa on tärkeintä. Viime päivien myrskytuhoihin reagoimisessa kunta noudatti kunnanhallituksellekin kesäkuussa 2006 tiedoksi annettua yleistä valmiussuunnitelmaa, jonka mukaan kunnanjohtaja voi niin harkitessaan kutsua koolle poikkeusolojen johtoryhmän, jonka päätökset käsittävät väestönsuojelun ja erityisesti väestön peruspalvelujen tuottamisen varmistamisen. Näin tapahtuikin ja johtoryhmä kokoontui Tapaninpäivänä klo 21 ja kahdesti vielä sen jälkeenkin. Johtoryhmään kutsuttiin myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen edustaja päivittämään tilannekuvaa ja tuomaan oman asiantuntemuksensa ryhmän työhön. Poikkeusoloissakin päätökset koskevat arkisia asioita tai niihin valmistautumista: mihin päiväkoteihin lapset ohjataan, mihin hoitolaitoksista mahdollisesti evakuoitavat vanhukset siirretään, ketkä varmistavat vesihuollon haja-asutusalueiden yksinasujille jne. Tapaninpäivänä alkaneen poikkeustilanteen hoitamista helpottivat koululaisten ja monen päiväkoti-ikäisenkin loma-aika sekä ennen kaikkea lämmin, tiistaiaamuna jopa +9:ään asteeseen kohonnut talvisää. Pelkän sähkölämmityksenkin varassa olevat rakennukset pysyivät pitkään asumiskelpoisina eikä suunniteltuihin evakuointeihin tarvinnut ryhtyä. Tuorein kriisi vahvisti koko yhteiskuntamme merkittävän riippuvuuden sähköstä. Sähkön myötä katosivat arjestamme valo, lämpö, vesi, nettiyhteys, tv, radio, osin matkapuhelinyhteydet ja muut välttämättömät tai ainakin mukavuutta tuovat asiat. Veden saaminen osoittautui niin meillä kuin monessa muussakin kunnassa suurimmaksi ongelmaksi. Sähköttömyys lamaannutti sekä veden saannin että sen puhdistamisen muutamassa tunnissa. Aiempien kokemusten perusteella ei ole pidetty merkittävänä uhkana sitä, että sähköyhtiö ei pystyisi toimittamaan sähköä kuntamme toimintojen ykköskohteisiin vuorokausiin, niin kuin nyt kävi erityisesti Veikkolan alueella. Jatkossakaan kunnan ei tule ryhtyä energiayhtiöksi mutta tarkoituksenmukaiset varajärjestelyt on turvattava ­ tämä selvitystyö käynnistyy välittömästi vuoden vaihteen jälkeen. Koska poikkeustilanteet ja niiden hoitaminen ulottuvat usein monen eri tahon vastuualueelle, myös niiden hoitaminen edellyttää näiden tahojen välistä yhteistyötä. Tällä kertaa erityisen ongelmalliseksi osoittautui alueellamme toimivan sähköyhtiön tiedotuskäytäntö. Se, että yksittäinen kuluttaja tai kunnan edustaja ei saa minkäänlaista yhteyttä sähköyhtiöön saattaa akuutin kriisin keskellä olla ymmärrettävää. Mutta se, että lain nojalla pelastustoimintaa suorittava viranomainen eli pelastuslaitos ei saa tietoa sähkövikojen laajuudesta ja niiden korjaussuunnitelmista, on anteeksiantamatonta. Tällä tiedolla voitaisiin suunnata kunnan poikkeusolojen toimenpiteitä paljon täsmällisemmin ja vaikuttavimmin. Ongelmaan oltaneen kuitenkin tarttumassa lainsäädäntöteitse. Eipä silti, kyllä kuntakin oli ongelmissa tiedottamisen kanssa. Sähköiseen viestintään pohjautuva tiedotus ei saavuttanut nettiyhteyden sekä tv:n ja radion signaalit menettäneitä kuntalaisia. Suusta suuhun kulkeutuva tieto kohosi jälleen arvoonsa ­ toivottavasti myös yhteisöllisyys sen myötä. Myrskyn tuomat sähköja vesiongelmat koskettivat lähes kaikkia kuntalaisiamme ja siksi se oli vakava kuntaamme kohdistunut uhkatilanne. Haluankin kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka toiminnallaan tätä uhkaa torjuivat: erikseen mainittuina LänsiUudenmaan pelastuslaitos ja alueemme vapaapalokunnat, joiden vapaaehtoistyö osoitti vahvuutensa, sekä sähkölinjoja raivaavat korjausmiehet. Ja kiitos myös rakentavasta palautteesta; se auttaa kehittämään toimintojamme mahdollisten tulevien kriisien varalle ­ täysin valmiita emme ole koskaan. Turvallista Uutta Vuotta 2012! TARMO AARNIO Kirkkonummen kunnanjohtaja TARMO Aarnio on poutasää, todetaan tunnetussa iskelmässä. Poutasäätä onkin jouduttu odottelemaan useissa alueemme kotitalouksissa jopa vuorokausitolkulla, mikäli sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sujuvan arjen puitteet on mahdollistettu. Suurta osaa Suomea ja erityisesti läntistä Uuttamaata koetteli Tapaninpäivänä myrsky, joka aiheutti alueemme pelastusviranomaisille todellisen painajaisen: yksi päivä tuplasi koko vuoden vahinkoilmoitukset. Vaikka katukuvassa myrskytuhot eivät koko karmeudessaan näkyneetkään, niiden vaikutukset ulottuivat kotiemme keittiöihin ja pesuhuoneisiin saakka. Koska luonnonilmiöt ovat ihmisten päätösvallan ulkopuolella, kansalaisten ja erityisesti viranomaisten vastuu Vuosi vaihtuu selkeässä säässä Lauantaina ja sunnuntaina, eli uudenvuoden aattona ja päivänä, sää on suuressa osassa maata poutainen ja siellä täällä selkeä, lähinnä rannikolla tulee paikoin lumikuuroja. Lämpötila on maan eteläosassa enimmäkseen nollan ja ­5 asteen välillä, keski- ja pohjoisosassa ­3 ja ­12 asteen välillä. Lapissa pakkanen voi olla kireämpää. Tiistaina 27. joulukuuta oli aamulla hyvin lämmintä maan eteläosassa. Lämpötila kohosi Ahvenanmaan Jomalassa, Helsingin Kaisaniemessä sekä Salossa +9,9 asteeseen. Helsingin Kaisaniemessä havainto ylittää kymmenyksellä joulukuun vanhan paikkakuntakohtaisen lämpöennätyksen, +9,8 astetta, joka mitattiin 15.12. 2006. Muilla pitkäikäisillä havaintoasemilla ennätyksiä ei rikottu. Tapaninpäivän ja sitä seuranneen tiistain lämpötilat olivat etenkin maan eteläosassa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita. Voimakas tuuli aiheutti vahinkoja myös tiistaina eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan kovimmat myrskytuulet puhalsivat Perämerellä Raahen ja Kalajoen välillä, jossa 10 minuutin keskituulen nopeudeksi mitattiin 28,2 m/s. Maa-alueilla lyhytkestoiset puuskat olivat tiistaina ylimmillään noin 25 m/s kun tapaninpäivänä puuskat yltyivät paikoin jopa yli 30 m/s. Lehdille arvonlisävero Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut ovat olleet arvonlisäverottomia. Vuoden 2012 alusta niille on säädetty alennettu arvonlisävero 9 %. ­ Lehdet ovat siten tilausmaksujen osalta samassa veroluokassa kuin mm. kirjat, lääkkeet ja elokuvaliput. Irtonumerosta ja sähköisestä lehdestä arvonlisäveroa maksetaan yleisen verokannan mukaisesti 23 %, kertoo lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajain Keskusliitosta. Veroprosentin muutos koskee vuoden 2012 tilausmaksuja. Jos tilaus on kuitenkin maksettu jo vuoden 2011 puolella, ei siitä tarvitse tilittää arvonlisäveroa. Toisaalta vuoden 2011 tilausmaksusta ei tarvitse arvonlisäveroa maksaa, vaikka se maksettaisiin vasta vuoden 2012 puolella. Ilotulitteet ja lemmikit: Ohjeet karkaamisen ehkäisyyn ja karkulaisen kotiin saamiseen Etsijäkoiraliiton puhelinneuvonta ja koulutetut etsijäkoirat palvelevat tehostetusti karkulaisten omistajia uuden vuoden aikana. Ilotulitteet aiheuttavat vuosittain suuren määrän lemmikkien, erityisesti koirien karkaamisia. Karkaamisen ehkäiseminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin karkulaisen kiinnisaanti. Pelko voi alkaa yhtäkkiä, vaikka lemmikki ei aiemmin olisikaan pelännyt ilotulitteita. Näin ehkäiset karkaamisen: 1. Pidä lemmikki sisällä. Koira on hyvä ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulitusten alkua ja myöhään yöllä niiden jälkeen. 2. Älä jätä koiraa yksin aidatullekaan pihalle. Pelko saa koiran hyppäämään korkeidenkin aitojen yli. 3. Varmista, että koirasi ei saa päätään pannasta läpi. Paniikissa oleva koira voi juosta kauas. 4. Sulje ikkunat ja vedä verhot ikkunoiden eteen ilotulituksen aikana. 5. Laita soimaan musiikkia, jotta ilotulituksen äänet vaimenevat. 6. Jos sisätiloissa oleva lemmikki on peloissaan, jätä pelko huomiotta ja käyttäydy neutraalisti. 7. Vaikka lemmikkisi ei aiemmin olisi pelännyt ilotulitteita, pelko voi alkaa yhtäkkiä. Älä koskaan ota esimerkiksi koiraa mukaan ulos ilotulitusta katsomaan. Koiran käyttö etsinnässä Koulutetut etsijä- eli hajutunnistuskoirat ovat läpikäyneet pitkän koulutuksen ja testit. Älä anna etsintätehtävää testaamattomalle koiralle. Karkulaiselle rakkaan kaverikoiran voi ottaa mukaan kävelemään karkaamispaikalle tai tekemään hajujälkeä takaisin kotiin. Kirkkonummen Sanomien lukijamatka JORDANIAN AQABA 10.­17.3. Karkulaisen haju talteen Laita esimerkiksi puhtaaseen muovipussiin tai lasipurkkiin karkulaisen hajua. Hajuksi käy kaulapanta, takki, harja, tms. missä on ainoastaan kyseisen eläimen hajua. Tätä hajua tarvitaan, jos etsinnässä käytetään hajutunnistuskoiraa. Punaisen meren rannalla sijaitseva Aqaba ja Jordanian upeat retkikohteet takaavat mielenkiintoisen lukijamatkan. Finnair lennot, majoitus Tala Bayn alueella Marina Plaza hotellissa **** aivan rannalla. Lukijamatkan ohjelma on jälleen runsas * Suomalainen asiantuntijaopas mukana koko matkan ajan * Oma infotilaisuus * Aqaban kaupunkikierros * Petran kalliokaupunki, kokopäiväretki sis. lounaan * Päätösillallinen paikallisessa ravintolassa Lisämaksullisina retkinä Wadi Rumin erämaa, iltaretki, johon sis. jeeppiajelu ja illallinen sekä veneretki, jossa hyvät snorklausmahdollisuudet, lounas sisältyy. Hinta 985 / hlö sisältäen retkiohjelman. Lisämaksu huone yhdelle 155 Katso tarkempi ohjelma kotisivuiltamme www.matkahaukka.com ILOTULITTEET aiheuttavat vuosittain suuren määrän lemmikkien, erityisesti koirien karkaamisia. huolimatta karkaa, auttavat alla olevat ohjeet saamaan karkulaisen helpommin kotiin. ran nimeä. Ilmoita karkaamisesta myös Karkulaiset. fi-verkkopalvelussa, Etsijäkoiraliiton neuvontaan 040 724 8614 sekä poliisille ja paikalliselle löytöeläintalolle. Tuttu haju ja varovainen etsintä Jätä katoamispaikalle oma vaatteesi ja herkkupaloja. Perheenjäsenet voivat kävellä rauhallisesti katoamispaikan lähellä, mutta aluetta ei pidä haravoida isolla porukalla. Se pelottaa karkulaista. Käyttäydy rauhallisesti Karkulaisen havainneiden ihmisten ei yleensä kannata yrittää ottaa sitä kiinni, vaan ilmoittaa havainnosta heti eläimen omistajalle tai Etsijäkoiraliitolle. Omistajankin kannattaa välttää aktiivista kiinniottamista. Parempi tapa on mennä kyykkyyn, katsoa toiseen suuntaan, puhella rauhallisesti ja houkutella ruoan avulla. Etsintää ei pidä lopettaa epätoivoisena muutaman päivän päästä, sillä karkulaisia on saatu kotiin pitkienkin aikojen päästä. Grillaaminen Kotipihalla tai katoamispaikalla kannattaa grillata esimerkiksi kertakäyttögrillillä. Grilli levittää ruoan tuoksun ja rauhoittaa koiraa. KIRKKONUMMI Munkinmäentie 15 ark. 9­18, la 10­14. rese@matkahaukka.com Laaksokatu 1 ark. 9­17, la sulj. karis@matkahaukka.com P. 09-296 5000 Ilmoittelu Katoamisilmoituksia kannattaa laittaa katoamisja lähialueelle paljon, jopa satoja. Ilmoituksissa tulee olla koiran kuva ja/ tai tuntomerkit ja omistajan puhelinnumero, ei koi- Ruokajäljet Karkulaista voi houkutella kotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan tekemällä hajujälkiä haluttuun suuntaan. Hajujälkeä ei pidä tehdä vilkkaasti liikennöityjen teiden yli. KARJAA P. 019-278 2800 Jos lemmikki katoaa.... Jos lemmikki varotoimista
• Kirkkonummen Sanomat A LE E A R A E E L A ER E L L A% A 0% 0 N:o 1 ­ 1.1.2012 9 A H E UK N FÖLJ RT OC P IN, ER FRÅ D, SPO D KO DUKT ÄDNA L PRO , BEK HEM I E UMNDE AVHEMEL UT , SP INGA ONIK SEN DELN KTR N RTIR: O O AK J L INE D E N IIKA N TRO K . EITA OTT TU 0% --3 prisma.fi --4 RATKAISEVAN EDULLINEN AVGÖRANDE -5 Vaasan Ruispalat/Rågbitar 660 g (2,71/kg) FÖRMÅNLIG HK Rypsiporsaan lihasuikaleet/ Strimlat gris kött 400 g (5,72/kg), alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland Saarioinen Pizzat/Pizzor 200­220 g (4,45­4,05/kg) X-tra Uunilenkki/ Ugnslänkkorv 400 g (2,23/kg) Valio Maustetut jogurtit tai Kerrosjogurtit/Smaksatt eller Varvad yoghurt 175­200 g (1,66­1,45/kg) 2,29 0,89 Rainbow 0,89 1,79 0,29 Sika-nauta jauheliha/ Gris-nöt malet kött SUORAAN UUNISTA/ DIREKT FRÅN UGNEN Grillattu broileri/ Grillad broiler /kg 4,90 2 2,85 600 g (4,82/kg) 89 Suomi/Finland Keräkaali/ Kålhuvud 1. lk./kl. Espanja/Spanien Klementiini/ Klementiner 1. lk./kl. Suomi/Finland Porkkanapussi/ Morotspåse 1 kg 0,39 /kg 0,99 /kg 0,69 Rainbow Keittojuures/Sopprötter 200 g (1,45/kg) Boy Sillipurkit/Sillburkar 275 g (10,37/kg) Rainbow Kahvi/Kaffe 500 g (5,98/kg) 0,29 MEILTÄ SAAT BONUSTA: HOS OSS FÅR DU BONUS: 2,99 Rainbow Omena- tai appelsiinitäysmehu/ Äppel- eller apelsinjuice 1 l Marli Glögitiiviste/Glögg 0,5 l (3,98/l) 0,79 1,99 PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT Ma-pe/Mån-fre 8-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Puh./tfn 010 762 6662 (0,0828 /puh/samtal + 0,1199 /min) Hinnat voimassa ma-ke 2.-4.1./Priserna gäller mån-ons 2-4.1 Prismassa palvelevat myös: I Prisma betjänar även: APTEEKKI APOTEK
• 10 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat SIVISTYSTOIMENJOHTAJA Hannele Kujala TOINI Linnanmäki, kunnan SEPPO Savikuja, nuorisotoimen- ANSIOMERKKIEN jakajina toimivat toimialojen sai hopeisen ansiomerkin, kiinnittämässä Ti- ruokapalvelujohtaja sai kul- johtaja vuorossa hakemassa kul- johtajat saivat itsekin vuorollaan omat ansiomerktaista ansiomerkkiään. kinsä, tässä perusturvajohtaja Liisa Ståhle. taisen ansiomerkin. mo Haapaniemi. Kirkkonummella jaettiin kuntaliiton ansiomerkkejä kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Kirkkonummella jaettiin ennätysmäisen paljon Kuntaliiton ansiomerkkejä perjantaina, 23.12. Kirkkoharjun koulussa pidetyssä tilaisuudessa, sillä yhteensä 277 henkeä sai joko kultaisen tai hopeisen ansiomerkin työtai luottamustehtävävuosistaan Kirkkonummen kunnan hyväksi. vi, Klemola Raili, Kokkonen Timo, Komulainen Orvokki, Koponen Pirjo, Koponen Riitta, Korhonen Toivo, Korkman Ulla, Korpinen Harri, Kotilainen-Ritala Leena, Kuivasniemi Ripsa, Kuusela Hannele, Kyllönen Ritva, Kärkkäinen Mirja, Laasasenaho Liisa, Lehto Christel, Liljeqvist Pirjo, Lindström Kaija, Lindström Anne-Mai, Linnanmäki Toini, Liukkonen Maija, Lostedt Ing-Mari, Lustig Merja, Luukkonen Marketta, Lyytikäinen Anna, Lönnberg Ralf, Matikainen Anne, Maukonen Eija, Miettinen Terttu, Muikku Pirjo, Myllymäki Tuulikki, Mäenpää Ann-Mari, Mäki Anna-Riitta, Nieminen Anne-Marie, Nikulainen-Eriksson Dorrit, Nissinen KaisaLiisa, Nurmi Riitta, Nylund Riitta, Nyman Carola, Paasonen Anja, Pettersson Mikael, Pihlström Camilla, Pitkänen Kirsti, Pyy Heidi, Qvintus Merja, Rajaheimo Leila, Rantala Raija, Rantschukoff-Frimodig Harriet, Reinikka Anneli, Remes-Lyly Taina, Rossi Maarit, Ruohonen Anne, Ryynänen Pekka, Ryökkynen Pirjo, Saarelainen Mirja, Sameri Juha, Sannikko-Hyytiä Jaana, Saramäki Jukka, Savikuja Seppo, Selin Liisa, Seppälä Pirjo, Seppänen Aila, Sihvola Arja, Siigojeff Anne, Siren Ann-Cathrin, Sjöblom Hans-Eric, Slåen Eeva, Stafford Kaija, Ståhle Liisa, Sundström Carola, Sutinen Pertti, Sääjärvi EijaRiikka, Söderholm Kaj, Talja Pirkko, Tapio Marja, Terho Arja, Tiainen Aila, Tonttila Tuija, Tuominen-Aitta Hannele, Tähtinen Anne, Urpalainen Marja-Leena, Valtanen Pirjo-Riitta, Warma Maija-Leena, Vesasalo Helena, Westerholm Raija, Viitanen Eero, Viljanen Kaisa, Visuri Jane, Wollsten Gun-Lis, Zetterlund Maarit ja Österberg Kerstin. Hopeinen ansiomerkki: Aho Margita, Ahola Sari, Airomies Kirsi, Andersson Irina, Aspelund Pirjo, Aspo-Lahtinen Outi, Björkman Johan, Blomqvist Marina, Blomqvist-Flemmich Rosveig Marita, Bondarew-Moilanen Anette, Boström Marjo, Castren Sointu Sinikka, Ekström Camilla, Eloranta Maaret, Eur-Nyholm Ulrika, Flemmich Mikael, Flemmich Ulla, Flinck Margot, Forsbacka Ros-Mari, Forsman Minna, Fröberg Annika, Gröhn Marika, Hakkarainen Harriet, Hannula Birgitta, Harakka Marketta, Harju Maija Anneli, Hausen-Saari Maria, Heikkinen Riitta, Helminen Hannele, Hermanson Elina, Hinkkanen Pirjo, Hirvonen Aini, Holmberg Paul, Hormavirta Regina, Hämäläinen Sari, Höyhtyä Mirja, Ilkkala Eila, Isaksson Maria, Isaksson Taina, Jaarola Jorma, Johanson Camilla, Juola Marja-Liisa, Kaasinen Timo, Kallio Kaisa, Kallio-Baysal Maija, Kanto Senny Monica, Karell Lenita, Karlsson Anne-Maria, Karppinen Liisi, Kauppinen Päivi, Kerokoski Sargit, Kidron Tom, Kiiveri Kaisa, Kinnunen Marika, Kivelä Paula, Korpela Marja, Kortelainen Tuija, Koskinen Ritva, Kuha Tuula, Kujala Hannele, Kyröjärvi Päivi, Lahtinen Katri, Laitinen Marjo, Lauren Taru, Leikas Päivi, Levander Eija, Lilja Tuire, Liljeqvist Elisabeth, Lindberg Marina, Lindgren Raili, Lämsä Maria, Manelius Lil, Manninen Riitta, Martin Petra, Mellavuo Seija, Musikka-Lappalainen Riitta, Mäki Terttu, Mäkinen Pirjo, NikanderInto Aija, Nordman Birgitta, Nordström Leila, Nyman Jaakko, Ojala Elvi, Ojala Solveig, Paakkari Mia, Paalanen Tiina, Paananen Päivi, Parviainen Eija, Parviainen Maaret, Pehkonen Lea, Pelin Camilla, Pelkonen Liisa, Pelli Hannele, Porkka Jaana, Poutanen Päivi, Preisfreund Leila, Rauhaniemi Marja-Liisa, Renvall Eija, Rinne Riitta, Roiha Marko, Rytkölä Tina, Räihä Raija, Sainio Katri, Salmi Sirkku, Sarapelto Irina, Sarkki Liisa, Savinainen Tuula, Seppälä Miko, Seppänen Seija, Sevon-Hindersson Maria, Sihvonen Arja, Sorila Mervi, Sortti Eila-Maija, Sotejeff Mari, Stenholm Tove, Söderholm Pehr-Erik, Tamminen Pirkko, Tanskanen Jaana, Teeriniemi Paula, Toivanen Sirkka-Liisa, Toivonen Esa, Toppinen Leena, Torppa Jyrki, Turunen Vesa, Tynnilä Visa, Uimonen Salme, Ukkola Antti, Uotila Sari, Walther Niina, Wihuri Mervi, Viitanen Ritva, Vinberg Siv, Vuoristo Maija, Väinölä Miikka, Väänänen Helena, Zewi Monica ja Åkerlund Marika. vahinkojen minimoimisessa ja kansalaisten kärsimysten vähentämisessä. Tästä on tuoreena esimerkkinä juuri Tapaninpäivän myrskyn aikaiset sähkökatkot, jotka hiljensivät tietoliikenteen ja tyhjensivät vesitornit. Miksi armeijalta ei pyydetty apua esim. sähkön toimitukseen? Tällaisella yhteistyöllä saataisiin harjoitusta myös maakuntajoukoille ja muille koulutetuille reserviläisille ja olettaa sopii, että tiedottaminen kuntalaisille toimisi paremmin. PEKKA M. SINISALO Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) koulutusjaoston puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu (PS) Luottamusmiehet: Kultainen ansiomerkki: Kalevi Männikkö Hopeinen ansiomerkki: Bergh Flemming, Björkqvist Eja, Borg Pekka, Ek Esa, Hyvärinen Tuovi, Jokela Tarja, Jäppinen Pekka, Kekäläinen Ritva, Miettinen Risto, Pohjonen Petri ja Åberg Gustaf Henkilökunta: Kultainen ansiomerkki: Aaltonen Sirkka, Ahtiainen Kaisa, Alanko Nina, Arminen Marita, Axelsson Tua, Baarman Marita, Bergström Britt-Maj, Björkqvist Helena, Blomberg Outi, Carlberg Anne, Elfvengren Pirkko, Enberg-Jolkkonen Sabine, Eronen Kaarina, Esko Helena, Fredriksson Ritva, Förström Maarit, Granberg Marita, Haapasaari Anja, Hallikainen Riitta, Hallivuori Senja, Harjunmaa Marjut, Hautala Anne, Heimo Jaana, Hellström Susanne, Helminen Meri, Himberg Berit, Huovinen Pirkko, Immonen Riitta, Johansen-Oksanen Tuija, Julin Riitta, Juuti Margareta, Kantola Mirja, Kauttu Pekka, Kekolahti Taina, Kiiskinen Margareta, Kivinen Päi- TILAISUUS järjestetään aina juhlavissa puitteissa. Tervetu- SKOOL! Juhlamaljat vuosikymmenten työlliaismaljoja tarjoilivat Reima Pulli, Patrik Fagerström, Antti le kunnan palveluksessa. Kangasmäki, Anu Karkinen ja Gunnel Ekström-Ikonen. kennetään. Suunnitellut säästöt ovat lisäksi täysin kohtuuttomia verrattuna muihin hallinnon aloihin. Kertausharjoituksia leikkaamalla ei saavuteta puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä, sillä niistä aiheutuva kustannus on vuosittain vain noin 20 miljoonaa euroa, eli alle prosentin puolustusbudjetista. Nyt esitetyllä kertausharjoitustahdilla sodan ajan joukkojemme kertausharjoituttaminen kestää vain 168 vuotta. Puolustuksen uskottavuus on säilytettävä, sillä jos näin ei ole, onko armeijaa enää mieltä pitää yllä? Kotikunnassamme Kirkkonummella sähköt katkesivat ja veden tulo loppui Tapaninpäivän myrskyssä. Kirkkonummella ei kuitenkaan pyydetty armeijalta virka-apua esim. sähkön toimittamiseen vesitorneille. Porkkalan laivastoasemalla on kuitenkin ympärivuorokautinen valmius moiseen toimintaan. Laitteissa riittää tehoa ja mukaan tulisi koulutettu miehistö. Kertausharjoituksia pitää yhdistää nyt koetun yhteiskunnallisen ongelman vahinkojen minimointiin ja korjaamiseen. Kuitenkaan kertausharjoituksia ei ole varaa järjestää ja tekniikka muuttuu. Tosi tilanteessa laitteita osaa käyttää vain alas ajettu kantahenkilökunta. Puolustusvoimien ja siviiliyhteiskunnan yhteistyötä pitää kehittää esim. ympäristö- Myrskyä vastaan Hallituksen tahto on, että puolustusvoimien pitää säästää. Upseerit tottelevat ja säästöjä tehdään lähes kaikin mahdollisin keinoin. Palvelusaikoja lyhennetään, vanhemmille upseereille tarjotaan lähtöpaketteja, reserviä pienennetään ja väkeä irtisanotaan. Armeijan on aina aika ajoin pitänyt säästää juustoleikkurin avulla. Nyt kädessä on kuitenkin paljon järeämmät välineet, nyt lyödään lekalla. Kenttäharmaan laihdutuskuuria perustellaan kotimaan taloustilanteella sekä Euroopan velkakriisillä. Meillä Suomessa tuntuu olevan varaa lähettää euronippuja pitkin maailmaa, mutta jos meillä talvimyrskyssä tuulee, koko systeemi kaatuu. Miten me varaudumme siihen, jos todella pitää nousta seisomaan "myrskyä vastaan"? Seuraavalla nelivuotiskaudella kertausharjoituksissa käy enää vajaat 2000 reserviläistä vuosittain. Tämä määrä on selkeästi alle kipurajan. Määrä ei mahdollista edes kriisiajan suunnitelmien ylläpitoa esikunnissa, saati sitten joukkojen harjoittamista. Kertausharjoitusten määrän romahtaminen nykytasosta vajaaseen kymme- K NTT OMME I nesosaan rampauttaa alueellisen puolustuksemme suorituskyvyn. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmämme uskottavuus on vaakalaudalla. Sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia on reserviläisiä, joten kertausharjoituskoulutuksen vähentämisellä ja puolustusvalmiudella on suora syy seuraus yhteys. Mitä pienempi osa sodan ajan joukoistamme vuosittain kertausharjoitetaan, sitä alhaisempi puolustusvalmius Suomella on. Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä asevoimia vahvistetaan, mutta Suomessa hei-
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 1.1.2012 11 10 jälkeen sähköt yllättäen tulivat. Oli siis kulunut n. 18 h puun poistamisesta sähköjen tuloon, jona aikana mm. Killinmäen hoitolaitos oli ilman sähköjä ja vettä jouduttiin rahtaamaan tankkiautoilla ympäri kuntaa. Koko ongelma johtui yhdestä puusta ja sitten vielä siitä, että ongelman korjauksesta oli mahdotonta saada tietoa Fortumille. Siitä oli monenlaista harmia ihmisille ja kyllä se maksoikin kunnalle. NÄIN MONOPOLIT TOIMIVAT Sähkökatkoksista Sähköt katkesivat täällä Jolkbyssä n. klo 9.20 maanantaina. Tänne tulee haara linjasta, joka menee myös vesitornille ja samalla mäellä olevalle teleasemalle. Tiesin, että keskijännitelinjan ongelmista oli kysymys, koska pikajälleenkytkentä toimi ennen sähköjen lopullista katkeamista. Lähdin kävelylle katsomaan niitä paria paikkaa, missä puita voisi olla linjalla. Löysin heti puun Jolkbyn linjanpätkän päältä, joka tulee mm. Sarvitien päässä olevaan muuntajaan. Yritin tätä tietoa saada Fortumille sekä netin että puhelimen avulla. Ei mitään toivoa kummallakaan keinolla. Puolen päivän aikoihin näin korjausmiehiä Vanhan Rantatien liikennevalojen kimpussa. Kerroin heille tästä puusta linjalla. Eivät olleet kuulemma saaneet mitään tietoa puusta. Totesin, että Fortumille ei ainakaan millään tietoa saakaan, mutta nyt tiedätte. Pari tuntia kului eikä mitään tapahtunut. Kävin taas puuta katsomassa ja siellähän se oli eikä sähkömiehiä näkynyt mailla halmeilla. Kun vesikin oli jo katkennut, niin soitin pelastuslaitokselle, että veden tulokin on yhdestä ainoasta puusta kiinni. he lupasivat välittää tiedon Fortumille. Pimeys läheni eikä mitään tapahtunut. Päätin hoitaa homman itse ja menin moottorisahan kanssa kaatamaan puun, hommaan meni n. 5 min. Sähköpuolen insinöörinä tunsin kyllä riskin siitä, että sähköt saattavat käväistä päällä milloin vain. Mitäs tuosta sitten oli hyötyä? Miten saisin tiedon korjauksesta Fortumille? Soitin 112:een. Sieltä luvattiin, että ilmoittavat viranomaisteitä Fortumille. Aikaa kului eikä mitään tapahtunut. Seuraavana aamuna vasta klo Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS I.C.E.C. Degerby Olemme Degerbyssä toimiva yksityinen Päiväkoti/Leikkikoulu, jossa oppiminen tapahtuu leikin ohella; musiikin, draman, taiteen ja muun askartelun voimin. Leivomme, leikimme, maalaamme ja laulamme... Int ern re a hildca nd Educa al C tio n ion at Älä soita kun on vikaa! We Käy sivuillamme www.play-learn.fi/degerby tai soita ja sovi tapaaminen. I.C.E.C. Degerby Club House Degerbyntie 86 Puh: 044 750 9183 Tapaninpäivän aamulla meni sähköt Kirkkonummella. Muutaman tunnin sitä ihmeteltiin ja sitten tuli jo lapsillekin halu saada jotain lämpöistä syötävää. Ensimmäiseksi yritimme soittaa Fortumille ja sitten katsoa nettisivuilta jotain tietoa, mutta emmepä päässeet kumpaakaan kautta yhteyteen. Iltapäivällä alkoi jo talo kylmetä ja oli pakko laittaa tuli takkaan. Silloin saimme lämmitetyksi ruokaa foliossa. Illalla kello 21.00 oli Fortum saanut tiedotteen sivuilleen, jossa kehotettiin olla soittamatta vikanumeroon ja lisäksi oli jonkinlainen kartta vikapaikoista. Suomen eräältä suurimmalta energiayhtiöltä kesti siis 12 tuntia saada nettisivuilleen edes jonkinlaista tietoa asiakkailleen. Koskahan Fortumin mielestä pitäisi soittaa vikanumeroon; silloin kun ei vikaa ilmene, silloin kun asiakas on tyytyväinen tai ei lainkaan? Yleensä vi- kanumero tarkoittaa asiakkaiden mahdollisuutta soittaa ja saada tietoa asioista juuri silloin kun vika ilmenee, ei tuntia tai päiviä sen jälkeen. Fortumin sähkönsiirto on niin kallista, että luulisi asioiden suuressa valtakunnallisessa yrityksessä toimivan. Tänä päivänä jolloin lähes jokaisella on yhteys nettiin pitää sen myös olla heti ajantasalla ja toimia suurenkin kuormituksen aikana. Nyt näyttää siltä, että tärkeämpää on hoitaa osakkeenomistajille osingot ja johtajille bonukset kuin huolehtia edes siedettävästä tiedottamisesta asiakkaille ja heidän sähkönsaannista. Olen jo vuosikymmeniä sitten sanoutunut irti atomivoimaan satsaavasta Fortumin sähköntuotannosta, mutta joudun valitettavasti pysymään Fortumin sähkönsiirrossa. LEA LAUNOKARI Kirkkonummi ls mi an le in el the sa m Puhelinpalvelu ja netti... Jatkoa sivulta 3 Yli 2000 vahinkoilmoitusta Tapaninpäivän ja Hannumyrskyn tuhot ovat aiheuttaneet kaksinkertaisen määrän soittoja Pohjolan puhelinpalveluun verrattuna Asta-myrskyyn. -Soittojen määrä vastasi yhden normaalin kuukauden vahinkoilmoituksia. Totta kai teimme parhaamme ja teimme henkilöstösiirtoja puhelinpalveluun, mutta kun yhtäkkiä tuli 1800 puhelua esinelinjalle, alle 20 vastaajaa eivät pystyneet palvelemaan kaikkia halukkaita, Laapotti valottaa loppuvuoden kiireisiä päiviä. Torstaina alkoi jo helpottaa puhelinpuolella, mutta sitten ruuhkautuikin jo nettipalvelu. Esimerkiksi keskiviikkona sinne tuli yli 500 vahinkoilmoitusta ja torstaina se jatkoi kasvuaan eikä taittumista ollut näkyvissä. Pohjolan puhelinpalvelu on suosittua, koska siellä yhdellä soitolla voi hoitaa koko vahinkojutun ja korvaus lähtee saman tien asiakkaan tilille. Vahinkoilmoituksen voi tehdä myös pohjola.fi -verkkosivuilla. -Jos ei ole nettiä, meille voi kirjoittaa vapaamuotoisen hakemuksen yhteystietoineen ja lähettää sen postissa. Näin ruuhkaisena aikana, kun odotusajat ovat pitkät, tämäkin on ihan hyvä tapa hoitaa asia. -Toivomme tässä odottamattomassa tilanteessa asiakkailta malttia. Sen jälkeen, kun vahinko on meille kerran ilmoitettu, pyrkimys on lähteä sitä heti hoitamaan, Laapotti tähdentää. Metsätuhoja Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoi- ta kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus. Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio. Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty, vakuutusyhtiö ohjeistaa. -Monet käyvät metsätonteillaan vasta kesällä, joten näitä vahinkoilmoituksia tullee vielä kesälläkin, Laapotti arvioi. Jos vahinkoja on sattunut rakennukselle, siinäkin tarvitaan ulkopuolinen arvioija, joten näiden selvittäminen vie hieman pitempään. -Kotivakuutus korvaa myrskyn rakennukselle, piha-alueen kiinteille tavanomaisille rakenteille ja rakennuksessa olevalle irtaimistolle aiheuttamat vahingot, mutta se ei korvaa ulkona ollutta irtaimistoa eikä puutarhan puustoa ja maaperää. LIISA KOSONEN Näillä matkoillamme koet ja näet paljon. ANTIKKIMESSUT TUKHOLMASSA 17.­19.2. Älvsjöhön Tuija Peltomaan johdolla. Opastetut ryhmämatkat 285,985,795,1125,765,- JORDANIAN AQABA 10.­17.3. Lukijamatka, jossa 3 retkeä sis. hintaan mm. Petra TULPPAANIEN ISTANBUL 2.­6.4. Opastettu ryhmämatka. Näe Istanbulin päänähtävyydet tulppaanifestivaalien aikaan. PÄÄSIÄISMATKA ARMENIAAN 4.­10.4. Opastettu ryhmämatka Jerevaniin, runsaasti retkiä ja puolihoitoruokailut PÄÄSIÄISMATKA GOLD CITYYN 4.­11.4. Luksusloma spa-hotellissa Alanyassa. Puolihoitoruokailut ja 2 retkeä Katso tarkat matkaohjelmat ja koko matkakalenteri kotisivuiltamme. www.matkahaukka.com KIRKKONUMMI | Munkinmäentie 15 09 296 5000 ark. 9-18, la 10­14 rese@matkahaukka.com KARJAA | Laaksokatu 1 019 278 2800 ark. 9-17, la sulj. karis@matkahaukka.com gu ag e re nt Ce al
• 12 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat teri Lauri Ihalainen Lohjan Demarien vaalikojulla Lohjan Tähdessä Pekka Myllyniemen haastateltavana. Pullakahvit tarjolla. 10.00 Parkinson-kerho. Kuukausitapaaminen Gesterbyn Nuorisotalolla. Johtoryhmä klo 9. Tapahtumapäivyri on yhdistysten ja seurojen erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuraavan viikon tapahtumista. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/ torstaisin klo 16.00 mennessä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti, joko sähköpostitse os. paivyri@kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 22192020. Perhekerho on vanhempien ja lasten kohtaamispaikka Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskont-torissamme tai tilille AKTIA FI08 4055 2020 0633 37. Maksaessasi pankkiin merkitse viestikohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa/4 riviä (sis. alv 23 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. VUOKRALLE tarjotaan Pickala, Störsvik erillistalo meren läheisyydessä, n. 50 m2, 2h+avok. +sauna +parvi +terassi, v. 750 /kk +sähkö +vesi. Myös lyhytaik. ja kalustettuna. Yst. tied. 040-5020600. "Minä olen ilo, minä olen Pyhä, minä olen Jumalan salaisuus..." Näin laulavat lapset ja vanhemmat yhdessä maanantaiaamun perhekerhon hartaushetkessä. Pienin istuu äidin sylissä, taapero jakaa lastenvirsiä ja vähän isommat laulavat ja leikkivät mukana. Yhteisen hetken jälkeen lapset lähtevät omalle välipalalle ja vanhemmat omalle puolelleen keskustelemaan tee/ kahvikupin ääreen. On ihanaa aloittaa uusi viikko yhdessä raamisperhekerhossa, kertovat vanhemmat. Tänne saa tulla sellaisena kuin on. On hyvä levähtää ja jutella yhdessä. Kerhossa on esillä elämään ja Raamattuun liittyviä teemoja, joihin ohjaaja Anna Aalto johdattelee. Kuluneena syksynä on mietitty mm. pelkoja ja niistä vapautumista. Aiheet ovat syviä, Sunnuntai 8.1. 11.00 Parkinson-kerho. Vertais- ja puheryhmä Palvelutalolla. Maanantai 9.1. 9.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys Kuntosalivuorot Palvelutalolla maanantaisin. 17.00 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistyksen tapaamiset alkavat lauluja soittoillalla Finnsbacan ns.talolla, os. Kappalaisenpolku 1 Kirkkonummi. 18.30 Masalan Martat Sepän koululla kässämartat ja kauden suunnittelua. ENNEN välipalaa ruoka siunataan yhdessä. Kuvassa kerhon ohjaaja Anna Aalto. mutta myös samalla arkipäiväisiä, samoin rukoukset. Yhdessä jaetaan uniongelmat, auton huollot, mutta myös koko elämään liittyvät suuremmat asiat. Lauantai 7.1. 9­12.00 VTY ry Työminis- Vuoden vaihteen jätteiden lajittelu Vuoden vaihteen juhlinnassa syntyvät jätteet on syytä lajitella hyvin, jotta alkuvuoden sekajätekuorma ei kasvaisi turhan suureksi. Hyötyjätteitä, kuten paperia, lasia, kartonkia ja metallia, vastaanotetaan Rosk'n Rollin ekopisteillä. Uuden vuoden juhlinnassa syntyy myös vaarallista jätettä, jonka voi maksutta viedä vaarallisen jätteen keräykseen. Uudenvuoden tinat sisältävät lyijyä ja ovat siten vaarallista jätettä, jota vastaanotetaan jäteasemilla sekä vaarallisen jätteen keräyskaappeihin. Keräyspisteiden osoitteet on listattu Rosk'n Rollin kotisivuilla www.rosknroll.fi. Tinat voi myös säästää ja käyttää uudelleen. Käytetyt ilotulitusraketit ovat sekajätettä. Vanhentuneiden tai räjähtämättömien rakettien hävittämisen hoitaa paikkakunnan poliisi. Räjähteet voi toimittaa poliisille poliisilaitoksen ollessa avoinna. Poliisi toivoo, ettei rakettien kanssa tultaisi suoraan tiskille, vaan niiden tuonnista ilmoitettaisiin etukäteen. Juomatölkit ja -pullot voi viedä kierrätykseen niitä myyviin kauppoihin. Pantittomat lasipullot ja metallitölkit voi viedä myös Rosk'n Rollin ekopisteille. Ekopisteen metalliastia täyttyy hitaammin, jos sinne laitettavat tölkit litistää etukäteen. Myös tuikkujen ja ulkotulien alumiinikuoret kuuluvat metallikeräykseen. VANHEMPIEN keskustellessa lapset leikkivät omassa huoneessaan ohjaajan seuratessa. Kirkkonummen keskustassa toimiva raamisperhekerho on kokoontunut pitkään. Viime keväänä suuri määrä aktiivikävijöitä siirtyi työelämään, jolloin kerhoporukka pieneni. Nyt kerhoon kutsutaan uusia vanhempia ja lapsia. Tule Valtakunnallinen To 5.1. klo 18.00 Yökilpailu rohkeasti tutustumaan. So® paloturvallisuuden veneliike Marengon pihas- fie, joka aloitti kerhon tänä asiantuntija. ta. Ilmoittautumiset www. syksynä kertoo kokeneensa, multisport.fi että tässä kerhossa on eriLisätiedot ja mahd. muu- tyinen mahdollisuus todeltokset Lynxin nettisivuilla liseen jakamiseen ja kohwww.lynx.fi taamiseen. Tähän kerhoon voit tulle kyselemään ja etsimään tai vain olemaan, · Gloria-sammuttimet vakuuttavat ohjaajat ja kerholaiset. · PaloturvallisuusKirkkonummen suomatuotteet laisen seurakunnan perhekerhot aloittavat toimintan· Sammutinsa 9.1. alkaen. Lisätietoja tarkastukset seurakunnan kotisivuilta ja -huollot www.kirkkonummenseura· Myös nestekaasukunta.fi Raamisperhekerhot komyynti koontuvat: maanantaisin klo 9.30­11 Papinniityn Teemme sammutinkerhotilassa Kirkkonumtarkastukset odottaessa! men keskustassa ja torstaisin klo 9.30­11 MasaSammutinhuolto E.Havantola Oy Avoinna lan kirkolla, Tinantie 4 ja Suomenoja, Ennekuja 2, 02270 Espoo ma ­ pe Veikkolan srk-talolla, Kisapolku 1. 10 ­ 17 puh. 09 295 3021, www.sammutinhuolto.com ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi paloturvallisuusliike turvanasi! Täyden palvelun PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI­ SIUNTIO­INKOO ALUEELLA LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan. KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioski Luckan/ Aseman Ostari Teboil Kauppakeskus Kirsikka Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Kirkkonummen Sanomat Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR-Latomo Oy ISO 9001 ISO 14001 Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna ma­pe 8.30­16.00 Kirkkonummen Sanomat Ilmoitukset Myyntijohtaja Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 etunimi.sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi-ilmoitukset (09) 221 9200 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Suoralinja suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyri paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,90 /pmm + alv 23% etu- ja takasivulla 2,45 /pmm + alv 23% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 , lisärivit 1 , sis. alv:n Toimitus Puh. (09) 221 9200 toimitus@kirkkonummensanomat.fi Vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Salo Toimittajat Satu Holmlund Vappu Salo Liisa Kosonen Kuvankäsittely Anne Puro Tietohallinto Kalle Salo Konttori Merja Rauta SERTIFIOITU ORGANISAATIO Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2012 Pankit: OP FI78 5554 0920 0030 00, Aktia FI08 4055 2020 0633 37, Nordea FI58 2255 1800 0617 11, Sampo FI49 8000 1970 7303 55, Handelsbanken FI80 3131 1000 1003 25 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk+alv 9%
• Kirkkonummen Sanomat 20.20 Nykyajan ihmeet 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaali 2012 21.30 Menetetty maine 22.25 Kotikatsomo: Putoavia enkeleitä (12) 00.00 Oddasat 00.15 - 04.00 Uutisikkuna N:o 1 ­ 1.1.2012 17.00 Kun itäblokki murtui 17.53 Kalevala nyt 18.00 Anne Frankin päiväkirja (7) 18.30 Anne Frankin päiväkirja (7) 19.00 Romy Schneiderin elämä (7) 20.48 Kootut askeleet: Tommi Kitti 21.00 Rock-Suomi : Idolit 21.55 Paljasjaloin törmäyskurssilla (12) 23.45 - 04.00 Teematieto TV SU 1.1.­KE 4.1. 11.30 Emmerdale (S) 12.00 Ostoskanava 13.15 Lääkärit 14.10 Mitä tänään syötäisiin? 14.15 Pilanpäiten 14.25 Putous - korttitalo 14.30 Leo 14.35 Karvinen 15.05 Miehen puolikkaat 15.35 Mestareiden mestari 16.35 Voittojahti 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck 21.00 Lemmenkipeät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Miami (12) 23.35 Muodon vuoksi (16) 00.35 30 Rock 01.05 Voittojahti 02.05 - 06.00 MTV3 Chat Nelonen 06.00 Älypää-TV 07.35 Ostosruutu 07.55 Ostosruutu 08.15 Ostosruutu 08.35 Sinkkuisä Gary 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina (S) 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina (S) 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Inno 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 4D: Maailman övereimmät jouluhäät 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier 23.50 Isänmaan toivot 00.25 Tracey Ullman 00.55 Start! 01.25 Totuuden anatomia (12) 02.20 Good Wife (12) 03.20 - 06.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 - 14.47 Lahjapaketti: Selviytymistarina 10.00 Selviytymistarina: Mikko ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 10.28 Selviytymistarina: Sini ja paniikkihäiriö 10.58 Selviytymistarina: Meng ja peliriippuvuus 11.26 Selviytymistarina: Alica ja skitsofrenia 11.55 Selviytymistarina: Kim ja vaikea masennus 12.23 Selviytymistarina: Sirpa ja anoreksia 12.52 Minä ja mun äiti 13.20 Minä ja mun äiti 13.48 Minä ja mun äiti 14.17 Minä ja mun äiti 14.47 Teematieto 17.00 Kun itäblokki murtui 17.53 Kalevala nyt 18.00 Anne Frankin päiväkirja (7) 18.30 Anne Frankin päiväkirja (7) 19.00 Ranskalainen kylä (12) 19.50 Kootut askeleet: Jenni Kivelä 20.00 Sven Quijote 21.00 Gorkin toisenlainen vallankumous 21.55 - 23.23 TV-arkiston lasten klassikot 21.55 Pertsa ja Kilu: Viimeiset kaanit 23.08 TV-arkiston vieraana : Tommi Auvinen 23.23 - 04.00 Teematieto FST5 07.25 SVT: Gomorron Sverige 11.00 SVT: Västerbottensnytt 11.10 SVT: Sydnytt 11.20 SVT: Värmlandsnytt 11.30 SVT: Uutiset 11.45 SVT: Programtablå 11.50 SVT: Duellen 12.00 SVT: Taube håller hov 13.00 SVT: Gudstjänst 13.45 SVT: Programtablå 13.50 SVT: 24 Vision 14.00 SVT: Jonssons onsdag 14.15 SVT: Bettina i Stockholm 14.55 SVT: Programtablå 15.00 SVT: Micky badar 15.15 SVT: En bok, en författare: Ann Olivecrona 15.55 Biisinikkarit 16.25 Mongolian aroilta ruotsalaismaisemiin 17.16 Sokerileipurin jouluherkut 17.25 Suomenruotsalainen vuosikatsaus 2011 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku kummitus Lapanen 18.30 Maailman pelastajat 18.45 Tulimme kaikkialta maailmasta 19.00 Skeptikko ja uskovat 19.30 TV-nytt 19.45 Kohti Mäntyniemeä 20.00 Dok: Uimarimiehiä 21.00 Urheiluvuosi 2011 21.28 Viikinkiolutta 21.35 Jeppispojan matka 22.00 SVT: Kronjuvelerna 23.00 SVT: Sportnytt 23.15 SVT: Vad är det för fel på grekerna? 00.15 SVT: Kvinnliga konstnärer 00.25 SVT: Hitlåtens historia: Neneh Cherry - Buffalo Stance 00.55 SVT: 24 Vision 01.00 SVT: Lilla Aktuellt 01.05 SVT: Erky Perky 01.15 SVT: Pingu 01.20 SVT: Pinky & Perky show 01.35 SVT: AF1 13 TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Anniina Ballerina 07.06 Muista laulaa 07.11 Pikku Toni 07.17 Vikkelät tassut: Lumikko 07.24 Norsulan perhe 07.35 Viivi ja Leevi: Tähtisumua 07.40 Humps 07.47 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.20 GALAXI 08.21 Hirveä Henri 08.32 Tohtori Koira: Mutanttitehdas 08.45 Hemmot 08.50 Muumilaakson tarinoita 09.13 Muumilaakson tarinoita 09.40 Matkapassi: Vietnamin herkut 10.30 - 11.20 Orankien seurassa 11.25 Lauantaiprojekti 12.05 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.00 - 14.25 Radio tekee murron 14.30 Erätulilla 15.10 Veljesten keittiössä 15.40 Pat & Stan 15.45 Sydänmailla (7) 16.30 Wallace ja Gromit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paula Koivuniemi - yksin tähti 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 - 19.49 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 19.55 Suomen Urheilugaala : Yleisöäänestys 20.00 Uusi päivä: Uusi päivä (K7) 20.30 Pasila (12) 20.55 Nolojen tilanteiden mies 21.20 Kansallisaarre: Unikko 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Läpiveto 22.40 Rush (K15) 23.25 Pressiklubi 00.05 - 04.00 Uutisikkuna FST5 07.25 SVT: Gomorron Sverige 11.00 SVT: Inför Idrottsgalan 11.10 SVT: Kungens lilla piga 11.40 SVT: Las Palmas 11.55 SVT: Molnen bestämmer vårt öde 12.00 SVT: Seriestart: Taube håller hov 13.00 SVT: Året med kungafamiljen 14.00 SVT: Minnenas television: Nyårskvällar 15.55 Kirjaohjelma: Jo Nesbö 16.25 Taivaallista menoa: Sara Gädda 16.53 5 minuuttia 17.00 Daphnen vanavedessä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pussel 18.30 Liikkeellä luonnossa 19.00 Skeptikko ja uskovat 19.30 TV-nytt 19.45 Kohti Mäntyniemeä 20.00 Kaverien kesken 21.00 Dok: Lakeuksilta Hollywoodiin 22.00 SVT: Seriestart: Kronjuvelerna 23.00 SVT: Sportnytt 23.15 SVT: Det handlar om teater 00.15 SVT: Las Palmas 00.30 SVT: Seriestart: Hitlåtens historia: Coldplay - Viva la Vida 01.00 SVT: Lilla Aktuellt 01.05 SVT: Grodan och hans vänner 01.15 SVT: Pinky & Perky show 01.25 SVT: Sonja 01.35 SVT: AF1 02.00 SVT: En arkitekt talar ut 03.00 SVT: Aktuellt 03.25 SVT: Svart på vitt Uudenvuoden konsertti Wienistä TV1 sunnuntai 1.1.2012 Wienin filharmonikkojen perinteinen uuden vuoden Strauss-konsertti. Orkesteria johtaa Mariss Jansons (kuvassa). Konsertin juontaa Antero Karttunen. YLE Kuvapalvelu Menestyksen takana: SRV MTV3-kanavalla sunnuntaina 1.1.2012 klo 13.35. Suuren kohun saattelemana perustettu SRV on kotimaisen rakennusalan menestystarina. Kuinka pieni rakennusliike on onnistunut kerta toisensa jälkeen kaappaamaan korkean profiilin rakennushankkeita ­ kuten Ruoholahti, Kamppi ja Musiikkitalo ­ paljon suurempien kilpailijoiden nenän edestä? Tuotanto: Franck Media. 02.00 SVT: Sagor från zoo 02.10 SVT: Arkitektens hem: London calling 02.40 SVT: Rocky 02.45 SVT: Sportnytt 03.00 SVT: Aktuellt 03.25 SVT: 24 Vision 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 45min Special: K2 - kuoleman vuori (S) 21.00 C.S.I. (12) 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Fringe - rajamailla 00.40 Kovan onnen kundi 01.10 Voittojahti 02.10 - 06.00 MTV3 Deitti Sunnuntai 1.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Yellowstonen talvi 09.00 Tv-uutiset 09.05 - 09.49 Virsistä viisi 09.55 Tv-uutiset 10.00 - 10.55 Tänään Wienissä tanssivat kaikki 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.15 Opettaja ohjaimissa 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 12.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 15.00 - 15.55 Historiaa: Otto Frank Annen isä 16.00 Sherlock Holmesin paluu (7) 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.05 Kruununjalokivien säihkyvä historia 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.10 Urheiluruutu 18.15 Se päivä muutti Suomen: Interrail 18.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta 19.00 Neiti Marple: Rakkauskirjeiden salaisuus 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Putoavia enkeleitä (12) 22.35 Kova laki: Lontoo (12) 23.25 Omid Djalili Show (7) 23.55 - 04.00 Uutisikkuna 07.40 Ostosruutu 08.40 Unitupa 09.10 Elokuva: Tallipihan bilehileet 10.45 Animal Planet: Upeimmat eläintarhat 11.40 Apassionata - Ikuisesti yhdessä 12.10 Eläintenpelastustiimi 12.35 Frasier 13.05 Frasier 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.25 Elokuva: Hevoskuiskaaja 17.20 The Voice of Finland 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Elokuva: Tyttö sinä olet tähti 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Erämaan armoille (12) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Oikeuden edessä 00.45 Blue Bloods (16) 01.40 - 06.00 Älypää-TV Keskiviikko 4.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Vihreä vastarinta 09.00 Tv-uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Seitsemällä merellä 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Yellowstonen vuosi 12.00 Amerikkalainen Saksa 12.45 Elämä maalla 13.15 Katastrofi Meksikonlahdella 14.10 Elävä planeetta 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.54 Suomalainen kirjailija: Elina Karjalainen 16.00 - 16.50 Avara luonto: Yellowstonen talvi 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Teemamatka Tallinna - Turku 19.00 Japanin keisarin armeija 19.55 Vielä virtaa 20.25 Viking Lotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu: ja ravirivi 21.05 Presidentinvaali 2012 21.35 Itse asiassa kuultuna : Jörn Donner 22.25 Ulkolinja: Romanian oma kapitalismi 23.20 Tv-uutiset 23.25 Oddasat 23.40 - 04.00 Uutisikkuna Teema 04.00 Teematieto 10.00 - 14.57 Lahjapaketti: Italia 10.00 Italian puutarhoissa 10.59 Italian puutarhoissa 11.58 Italian puutarhoissa 12.56 Italian puutarhoissa 13.55 Oopperan makuja Italiasta 14.57 8 mm katse: Liikemiehen tytär 15.10 Suomen historian myytit : Kansalaissota 16.00 Sven Quijote 17.00 Hulluuden historia 17.45 Kootut askeleet: Vera Nevanlinna 18.00 Kino Klassikko: Farmarin tytär (S) 19.35 Musiikin muisti - kansansoitinvideot 19.50 Kootut askeleet: Leena Gustavson 20.00 Ion B:n maailma 21.00 Elämä päivässä 22.35 Karamazovin veljekset 23.30 Uusi Kino: Heavy Metal 00.01 - 04.00 Teematieto Tiistai 3.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Ruoan tulevaisuus 09.00 Tv-uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Seitsemällä merellä 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Yellowstonen vuosi 12.00 Kolumbialaiset aakkoset 13.15 Matalapaineen synty 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.55 Suomalainen kirjailija: Hannu Mäkelä 16.00 Kiehtova maailma: Sushin tarina 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Teemamatka Tallinna - Turku 19.00 - 19.47 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Niilillä 19.55 Kohtaamisia: Taika-orkesteri 20.00 Isien sota 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (7) 22.10 Fiiniä viiniä 23.10 Tv-uutiset 23.15 Prisma: Pandan pelastajat 00.05 Oddasat 00.20 - 04.00 Uutisikkuna Nelonen 06.00 Älypää-TV 07.35 Ostosruutu 07.55 Ostosruutu 08.15 Ostosruutu 08.35 Sinkkuisä Gary 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina (S) 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Fort Boyard - Linnake 20.57 Keno 21.00 Totuuden anatomia (12) 22.00 Elokuva: Allan Quatermain ja kadonnut kultainen kaupunki (16) 00.05 Nelosen uutiset 00.15 Nelosen sää 00.20 Frasier 00.50 Isänmaan toivot 01.25 Pelastava siirto 02.20 Oikeuden edessä 03.15 NCIS Los Angeles (12) 04.10 - 06.00 Älypää-TV MTV3 06.00 MTV3 Chat 06.15 Voittojahti 07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters (7) 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Mette-Marit ja Haakon: 10 vuotta kuninkaallista rakkautta 12.00 Ostoskanava 13.15 Piilokamera 13.45 Pilanpäiten 13.55 Leo 14.00 Mitä tänään syötäisiin? 14.05 Hännänheiluttajat 14.35 Karvinen 15.05 Better Off Ted 15.35 Idols 16.35 Voittojahti 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mestareiden mestari 21.00 C.S.I. Miami (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aina vaarassa 23.35 Burn Notice 00.30 Voittojahti 01.30 - 06.00 MTV3 Chat TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.48 Hertan maailma: Hertta pohtii avaruutta 07.53 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh 08.17 Lauludiplomi 08.37 Viidakkokirja 09.00 Galaxi 09.01 Pertti ja Purtti 09.14 Galaxi 09.15 Kanikenttä 09.26 Galaxi 09.27 Viidakkojytä 09.32 Galaxi 09.33 Eläimet töissä 09.40 Galaxi 09.41 Kapteeni Kari 09.51 Galaxi 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Meren ihmeellinen elämä 10.30 Zeke ja taikataulu (S) 10.53 Koodinimi Connor 11.17 - 11.30 Mr Bean 11.35 Jumppa: Tunnin jumppa 12.35 Wallace ja Gromit 13.05 Puutarhaperjantai 13.35 Sisu 14.05 Suomen Urheilugaala : Yleisöäänestys 14.10 Kansallisaarre: Salmiakki 14.40 Asterix olympialaisissa (7) 16.35 UIT: Ilon kautta 17.50 Estradilla: Joel Hallikainen 50 v 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.10 Kakkosen talvisää 19.20 Suden arvoitus/Viittomakielinen (K7) 20.51 Tarinateltta 21.00 Seitsemäs taivas 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Amerikan frendi (12) 22.35 Yle Live: Coldplay Glastonburyssa 00.05 - 04.01 Uutisikkuna FST5 08.30 BUU-klubben: Eläinten puistokatu 09.00 SVT: En stund med... 09.05 SVT: Tinga Tinga sagor 09.30 SVT: Hurra för Kalle 09.45 SVT: Felix och Fenix 10.00 SVT: Böndernas underverk 11.00 SVT: Gudstjänst 11.45 SVT: På väg till Malung 12.15 SVT: Inför Idrottsgalan 12.25 SVT: Kjell 5000 12.35 SVT: Programtablå 12.40 SVT: Rapport 12.45 SVT: Höstmannen 13.15 SVT: Nyårskonsert från Wien 14.40 Ilta Annen ja Hannah'n kanssa 15.18 Magnus ja Petski 15.46 Jussi Björlingin tarina 16.45 Arkisto: Kårkulla 1994 17.15 Strömsö 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Eläinten puistokatu 18.30 Intissä 19.00 Sydänääniä 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.49 5 minuuttia 19.55 Suomenruotsalainen vuosikatsaus 2011 20.25 Sokerileipurin jouluherkut 20.30 Taivaallista menoa: Sara Gädda 21.00 Elokuva: Herra Bjarnfredarson 22.45 - 23.49 Punainen matto 00.50 SVT: Kjell 5000 01.00 SVT: Erky Perky 01.15 SVT: Dafo 01.30 SVT: SOS Vilda djur 02.00 SVT: Regional årskrönika 03.00 SVT: Rapport 03.10 SVT: Bärarlaget 03.30 SVT: Nöjeskrönika TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Kelkkamäki 07.01 Ariol 07.05 Topeliuksen tarinoita: Vattumato 07.20 Roope-karhun taikaseikkailut 07.30 Samsam: Haaste 07.37 Luisteluleikit 07.43 Pingu 07.48 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.19 GALAXI 08.21 Hirveä Henri 08.32 Hemmot 08.34 Karvinen 08.50 Lentävät lääkärit (7) 09.40 Oddasat 09.55 Alueellinen uutislähetys 10.05 Kaakkois-Suomen uutiset 10.15 Lounais-Suomen uutiset 10.25 Hämeen uutiset 10.35 Keski-Suomen uutiset 10.45 Itä-Suomen uutiset 10.55 Pohjanmaan uutiset 11.05 Pohjois-Suomen uutiset 11.15 Vuoristosairaala (7) 12.05 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 12.55 Pikku Ilona ja hänen karitsansa 14.25 Ajankohtainen kakkonen Special: Romanian lapsikerjäläiset 15.15 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 15.45 Sydänmailla (7) 16.30 Uusi päivä: Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Tartu Mikkiin 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Tanskan ääripisteet 19.50 Mikaelin naiset 20.00 Uusi päivä: Uusi päivä (S) 20.30 Ampumahiihdon mc : Naisten viesti 21.00 Karjalan kunnailla 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kummelistories (7) 23.35 Lauantaiprojekti 00.15 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.52 Simon Taikateltta: Näkymätön lintu 07.01 Taitavat koirat: Sienikoira Taru 07.07 Timppa 07.18 Laulujen osto- ja myyntiliike 07.25 Hanna Ankka 07.36 Liisa ja taikalamppu: Haalarit 07.43 Niko ja ystävät 07.48 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.19 GALAXI 08.21 Snoukkaa! 08.28 Pikku Nikke 08.41 Viidakkojytä 08.50 Lentävät lääkärit (7) 09.40 Oddasat 09.55 Uudenmaan uutiset 10.05 Kaakkois-Suomen uutiset 10.15 Lounais-Suomen uutiset 10.25 Hämeen uutiset 10.35 Keski-Suomen uutiset 10.45 Itä-Suomen uutiset 10.55 Pohjanmaan uutiset 11.05 Pohjois-Suomen uutiset 11.15 Vuoristosairaala (7) 12.00 Suomen Urheilugaala : Yleisöäänestys 12.05 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.00 Kuollut mies rakastuu 14.35 Pressiklubi 15.15 Nolojen tilanteiden mies 15.40 Pat & Stan 15.45 Sydänmailla (7) 16.30 Uusi päivä: Uusi päivä (K7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kari Väänänen - kotona taas 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Akuutti 20.00 Uusi päivä: Uusi päivä (S) 20.30 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 21.00 Ajankohtainen kakkonen Special: Romanian lapsikerjäläiset 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Robin ja Marian (16) 23.50 - 04.00 Uutisikkuna Teema Nelonen 06.00 Älypää-TV 07.35 Ostosruutu 07.55 Ostosruutu 08.15 Ostosruutu 08.35 Sinkkuisä Gary (S) 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina (S) 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Tuuri 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Huippumalli haussa (S) 20.57 Keno 21.00 Good Wife (12) 22.00 Nurse Jackie (12) 22.35 Californication (16) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Frasier (S) 23.55 Isänmaan toivot 00.30 NCIS Los Angeles (12) 01.25 Totuuden miekka 02.20 - 06.00 Älypää-TV 04.00 Teematieto 10.00 - 17.20 Lahjapaketti: Bergenin juna 10.00 Junalla Bergenistä Osloon 11.30 Junalla Bergenistä Osloon 13.00 Junalla Bergenistä Osloon 14.30 Junalla Bergenistä Osloon 16.00 Junalla Bergenistä Osloon 17.20 En ole tyhmä! 17.52 Kootut askeleet: Liisa Risu 18.05 Japania Erinin kanssa 18.30 Anne Frankin päiväkirja (7) 19.00 Ystävät ja krokotiilit (12) 20.50 Kootut askeleet: Leena Gustavson 21.00 Silkkitie 30 päivässä 21.45 Käki (12) 23.25 - 04.00 Teematieto FST5 MTV3 06.00 Uudenvuoden tervehdys 06.20 Ostoskanava 07.50 Chuggington 08.00 Madagascarin pingviinit 08.25 Daltonit 08.50 Superpahisten liiga 09.15 Kasper 09.40 Knick Knack 09.45 Unelma-asunnot 10.45 Hännänheiluttajat 11.15 Sapuskaa, harashoo! 11.50 Vaaleanpunainen pantteri 13.30 Menestyksen takana - SRV 14.40 HANKI- Studio 14.55 Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkirchen 15.55 HANKI- Studio 16.10 Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkirchen 17.00 Rakkauden anatomia 18.00 HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Idols 20.30 Kadonneen jäljillä UK 21.30 Mr. Mallorca kohteessa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Takaa-ajajat 23.40 Ilman johtolankaa 00.40 Voittojahti 01.40 - 06.00 Uudenvuoden tervehdys Maanantai 2.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Ruoan tulevaisuus 09.00 Tv-uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Seitsemällä merellä 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Holby Cityn sairaala 12.10 Coronation Street 12.55 Harakan vieraana: Sami Isoniemi 13.05 Isien sota 13.35 Pisara 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Tv-uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Aila Meriluoto 15.55 Se päivä muutti Suomen: Interrail 16.25 Ikivanha tunturi 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.30 Prisma: Pandan pelastajat MTV3 06.00 MTV3 Chat 06.15 Voittojahti 07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters (7) 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Emmerdale (S) 11.30 Emmerdale (7) 12.00 Ostoskanava 13.15 Rakkauden anatomia 14.10 Mitä tänään syötäisiin? 14.15 Pilanpäiten 14.25 HANKI- Studio 14.40 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck 15.40 HANKI- Studio 15.55 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck 16.45 Pilanpäiten Teema 04.00 Teematieto 10.00 - 14.37 Lahjapaketti: Maailman tunnetuimmat kaupungit 1-6 10.00 Maailman tunnetuimmat kaupungit 10.48 Maailman tunnetuimmat kaupungit 11.33 Maailman tunnetuimmat kaupungit 12.18 Maailman tunnetuimmat kaupungit 13.04 Maailman tunnetuimmat kaupungit 13.50 Maailman tunnetuimmat kaupungit 14.37 Teematieto 15.35 Jouluksi kotiin MTV3 06.00 MTV3 Chat 06.15 Voittojahti 07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters (7) 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Emmerdale (S) Nelonen 06.40 Ostosruutu 07.25 SVT: Gomorron Sverige 11.00 SVT: Mittnytt 11.10 SVT: Nordnytt 11.20 SVT: ABC 11.30 SVT: Uutiset 11.45 SVT: Programtablå 11.50 SVT: Tidsresan: Skolungdomens fjällresor 12.00 SVT: Taube håller hov 13.00 SVT: Inför Idrottsgalan 13.10 SVT: Programtablå 13.15 SVT: Landet som inte längre är 14.30 SVT: Norska kronprinsparet tio år efter bröllopet 14.55 SVT: Rocky 15.00 Daphnen vanavedessä 15.55 Arkisto: Kårkulla 1994 16.25 Maailman pelastajat 16.40 Tulimme kaikkialta maailmasta 16.55 Viikinki ei anna periksi 17.25 Urheiluvuosi 2011 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikkukarhu Sol 18.30 Mille 19.00 Skeptikko ja uskovat 19.30 TV-nytt 19.45 Kohti Mäntyniemeä 20.00 Strömsö 20.40 Ihanat autot 21.00 Missä kuljimme kerran (K15) 21.50 - 21.55 5 minuuttia 22.00 SVT: Kronjuvelerna 23.00 SVT: Sportnytt 23.15 SVT: Mot makten - Presidentvalet i Finland 23.45 SVT: Eldkvarn på Cirkus 01.15 SVT: Sagor från zoo 01.25 SVT: Erky Perky 01.35 SVT: Pinky & Perky show 01.45 SVT: AF1 02.10 SVT: Pingu 02.15 SVT: Programtablå 02.20 SVT: Kjell 5000 02.30 SVT: Kvinnliga konstnärer 02.40 SVT: 24 Vision 02.45 SVT: Sportnytt 03.00 SVT: Aktuellt 03.25 SVT: Jonssons onsdag
• 14 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat liikennerajoituksia. Kiskojen hitsaaminen jatkuvaksi mahdollistaa tasaisemman junien kulun ja suuremmat nopeudet kuin ennen. Rautateiden halutaan olevan myös ympäristöystävällisiä. Suomi aloitti rautateiden sähköistämisen suhteellisen myöhään, mutta lopputuloksena on hyvin moderni sähköistysjärjestelmä, joka on sittemmin päätynyt Euroopassa parhaaksi suositeltavaksi järjestelmäksi. Suomen rautatiet täyttävät 150 vuotta Suomen rautatiet ovat olleet merkittävässä roolissa yhteiskuntamme kehityksessä. Ne täyttävät 150 vuotta vuonna 2012. Suomessa on ollut jo 1820-luvulta alkaen yksinkertaisia kiskoteitä, joilla eläimet ja jopa ihmiset vetivät pieniä tavaravaunuja. Monissa Euroopan maissa ensimmäiset veturijunat kulkivat jo 1830-luvulla. Suomen rautateillä junilla alettiin kuljettaa tavaroita ja ihmisiä vasta vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Myöhäisyydestä oli se hyöty, että kehittynyttä tekniikkaa voitiin käyttää alusta alkaen. Ensimmäiset 50 vuotta rakennettiin suuria pääratoja. Siitä seuraavina 30 vuotena rakennettiin kattava rataverkko. Näin rautatiet muodostuivat vajaassa sadassa vuodessa silloisen liikennejärjestelmämme rungoksi. Sen jälkeen on rakennettu teollisuusratoja, oikoratoja ja kaupunkiratoja. Myös yksityisomistuksessa olevat raiteet ovat merkittävä osa maamme rataverkkoa, sillä suurin osa tavaraliikenteestä käyttää niitä. Monet nykyiset kaupunkimme ovat syntyneet rautateiden vaikutuksesta. Risteysasema saatettiin tehdä pieneenkin kylään, ja se mullisti paikkakunnan kehityksen. Näin kävi esimerkiksi Hyvinkäälle, Riihimäelle, Kouvolalle, Pieksämäelle ja Seinäjoelle. Rautatiet ovat olleet edellytys myös suurimpien satamien kehitykselle. Nykypäivänä yh- Tieliikenteessä on menehtynyt 288 ihmistä Liikenneturvan keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 tieliikenteessä on menehtynyt 288 ihmistä, kun vuonna 2010 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 2010. Kuluneena vuonna sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnettomuuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle. Liikenteessä loukkaantui vuonna 2011 tammimarraskuun ennakkotietojen mukaan 7277 ihmistä. Vaikka loukkaantuneita on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskenut hieman. "Nykytilanteeseen ei voi olla tyytyväinen. Yhdessä asetettu tavoite jatkuvasta liikenneturvallisuuden parantamisesta vaatii käyttöön uusia keinoja. Ennakoivalla käyttäytymisellä ja liikennesääntöjen noudattamisella yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan. Yhteiskunnalta odotamme turvallisuutta tukevia ratkaisuja liikenneympäristössä", Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo. MATKUSTAJAVIRRAT Helsingin rautatieasemalla 1900-luvun puolivälissä. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. dyskuntarakennetta halutaan tiivistää sekä tarjota hyvät joukkoliikenneyhteydet uusille tapahtuma- ja liiketoimintapaikoille. Sen vuoksi rakennuksia on alettu tehdä ratojen päälle. Perusedellytyksiä nykyaikaisella rautatiejärjestelmällä voidaan sanoa olevan neljä: ratojen suojastus, jatkuvaksi hitsattu raide, ratojen sähköistys ja junien kulunvalvonta. Ne luovat nopean ja turvallisen rautatieliikenteen yhdessä tarkoitukseen sopivan liikkuvan kaluston kanssa. Suojastuksella ja siihen liittyvillä opastimilla varmistetaan, ettei tietylle kulkuvälille voi päästää kuin yhden junan kerrallaan. Kulunvalvonta puolestaan valvoo, että veturinkuljettaja noudattaa näitä opastimia ja muita Kärsiikö autosi ruosteesta? · Tuo se meille sillä, olemme erikoistuneet juuri ruostevaurioiden korjaamiseen. · Meillä onnistuu myös autosi hitsaukset ja maalaukset samankaton alla · Onko autosi vuosikatsastus aika lähellä? Korjaamme mahdolliset viat ja katsastamme autosi puolestasi Meillä onnistut kerralla! AUTOKORJAAMO/MAALAAMO Avj-Styling ky Salmitie 3, Masala puh. 040 835 6998 Närståendevårdarna i Kyrkslätt firade 5-års verksamhet Föreningen ordnade Ljusets fest i vintermörket Närstående vård behövs alla årstider. Den 20.9 2006 grundades Kyrkslätt avdelningen i föreningen Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Västra Nylands Närståendevårdare och vänner rf. Ordförande Pirkko Erkkilä önskade välkommen till festligheten som ordnades i Servicecentralen den 8.12. ­ Det är andra gången som föreningen firade ljuset i kamostiden. Hon berättade vidare om verksamheten i den aktiva Kyrkslättföreningen. Hon framhöll att välbefinnande för närståendevårdarna är av stor vikt. Föreningen övervakar och ingriper i den mån de förmår att se om de närståendevårdare som ofta känner sig isolerade och trötta. Föreningen har ordnat med morsdagsluncher, för hågade och rekreationsresor för vårdare och för de som vårdas. Ordförande Erkkilä tackade alla de som med sina bidrag gett möjlighet för styrelsen att verkställa aktiviteterna. Bl.a. Bankstiftelsen, Kyrkslätt kommun, Kirkkonummen Sanomat, K-Supermarket, Lippulaiva Heimo Välinen och artisten Mirja Poikkeus som aktivt stött föreningen, samt till alla andra privata personer som medverkat. nas ersättning. Stödunderhållet varierar idag i kommunerna. Det finns kommuner som inte ser sig ha råd med att överhuvudtaget bidra, att stöda närståendevårdarna med bidrag eller ge dem möjligheter för lediga dagar. TROTS vinterns första svåra väderförhållande hade många kommit för att fira 5-års jubiléet. Den sparsamma vårdersättningen beskattas För att den närståendevårdarens stöd skall tillkomma i pensionen måste "inkomsten" enligt Finlands lag vara skattebelagd. Utan skatt kan ersättningen inte inverka på pensionen. Hur man löser problemet är en nöt att knäcka för arbetsgruppen, vars uppgift också är att arbeta för en preventiv åldringsvård. Planer finns att man våren 2013 ser framemot en granskning för 75 år fyllda. I den skulle man följa upp den åldrandes livsföring och ingripa med servicebehov och råd som också skulle bidra till ett minskat vårdproblem och medicinbehov. Man önskar också ett aktivare deltagande, och ett bättre samarbete från ett äldre råd. Det skulle finnas för framtiden olika vårdsanktioner, beroende av den åldrande eller handikappades behov för öppenvård eller anstaltvård eller ett äldre boende. Raija Vahasalo fick besvara många frågor. Stämningen var varm. Mirja Poikkeus sjöng många vackra visor ackompanjerad på dragspel av Kim Lindberg. Konstnär Aino Mehtonen deklamerade en juldikt. Till kaffet serverades salt och sött. Det fanns många fina vinster i lotteriet. GUNVOR WESTREN-DOLL TERVETULOA AVAJAISIIN 7.1.2012 KLO 9­14 AVAAMME UUDEN AUTOKORJAAMON Täyden palvelun AD autokorjaamo henkilö- ja pakettiautoille. Meiltä saat laadukkaan huoltotyön autollesi kohtuulliseen hintaan. Mönkkäriajelua Poniratsastusta Ralliauto näytillä Kahvia ja mehua Makkaraa PIRKKO Erkkilä tackar Raija Vahasalo för det lovande festtalet. Ilmainen OBD testaus 7.1. Päästömittaus veloituksetta 7.1. Mahdollisuus tutustua testereihin. Närståendevården dryftas i riksdagen Päästömittaus tammikuun ajan -50% Määräaikaishuollot (huolto-ohjelman mukaan) -10% Hinnat alkaen 149 Akut -20%, akkutesti veloituksetta. Riksdagsledamot Raija Vahasalo var kvällens festtalare. Hon var ledsen över att man först så sent insett närstående vårdarnas värdefulla arbete. En bra sak är att man nu kommit så långt att det är aktuellt med att tillsätta en arbetsgrupp i riksdagen som förbereder en lagstiftning till förmån för en rättvis fördelning av närståendevårdar- Hapero 5 00750 Helsinki Uranuksenkuja 1 Pedersinkuja 1 01540 Vantaa 00240 Kirkkonummi www.autonkorjaus.net MIRJA Poikkeus och Kim Lindberg skötte den musikaliska underhållningen.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 1 ­ 1.1.2012 15 KyIF 02: Taitoa ja Salamat-jääkiekkoilija erilaisuutta kunnioittaen maajoukkuerinkiin Suomen Jääkiekkoliitto järjesti marraskuussa alle 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueleirin Kuortaneella. Leirille valitut pelaajat valikoituivat Leijonanpentujen valtakunnan tapahtumasta 80:nen Suomen potentiaalisimman alle 16-vuotiaan tyttökiekkoilijan joukosta. Leirille valittiin 20 kenttäpelaajaa sekä kolme maalivahtia. Valittujen kenttäpelaajien joukossa oli HCK Salamat97 joukkueen hyökkääjä Matilda "Mahu" Nilsson. Suomen Jääkiekkoliiton nais- ja tyttökiekon kehittäjä Johanna Pelkonen toimii valmentajana alle 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueessa. Ikäluokan päävalmentaja on Hämeen alueen aluevalmentaja Jari Ruottinen. Alle 16-vuotiaiden maajoukkueella ei vielä ole varsinaista kansainvälistä otteluohjelmaa, vaan joukkue leireilee ja pelaa harjoitusluonteisesti kansainvälisiä otteluita. Johannan mukaan maajoukkue on ponnahduslauta naisten alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen joka kisaa maailmanmestaruudesta vuosittain. Pelaaja voi tulla valituksi MM-kisajoukkueeseen täytettyään 15 vuotta vuodenvaihteessa pelattaviin MM-kisoihin mennessä. "Alle 16-vuotiaiden kansainvälinen toiminta käynnistyy vuorenvarmasti ennen Sotshin olympiakisoja, sen verran kovalla vauhdilla tyttöjen jääkiekko kehittyy eri maissa", Pelkonen kertoo. Kuortaneen leirillä harjoiteltiin ja pelattiin. Jokaisen jääharjoituksen ja pelin jälkeen pelaajille annettiin henkilökohtaista palautetta. Palautteissa pelaajien vahvuudet ja heikkoudet tuodaan esille ja näin myös pelaaja pystyy vertailemaan omia taitojaan valtakunnan parhaimmistoon. "Matildan vahvuus on kiekollisena hyökkääminen. Kehittämiskohteet löytyvät kiekottomana puolustamisesta ja fyysisten ominaisuuksien osalta ollaan vielä alkuvaiheessa. Matildaa on mukava valmentaa, hänellä on aina pilkettä silmäkulmassa ja on sen myötä pidetty pelaaja joukkueessa kuin joukkueessa", kehuu Pelkonen. Pelkonen toimii Matildan valmentajana myös seurajoukkueessa naisten puolella, jossa "Mahu" edustaa keski-uusimaalaista KJT:a joka pelaa naisten SM-karsintasarjassa pyrkien ensi kaudeksi naisten SM-sarjaan. "Matildan kannattaa pelata poikien kanssa vielä ainakin ensi kaudella kun mahdollisuudet siihen Kirkkonummella on näin hyvät. Poikajoukkue on Matildan "koti" tällä hetkellä, mutta silti on hyvä että hän pääsee jo kokemaan yhä kovenevia naisten otteluita KJT:n kanssa", kannustaa Johanna Pelkonen. Kirkkonummella on loistavat jääkiekon harrastusmahdollisuudet. Matilda aloitti kiekkoilun 5-vuotiaana Salamoiden kiekkokoulussa. Poikien AAA Salamat 97:n joukkue pelasi syksyllä Eteläisen alueen liigan karsintasarjan ja jatkaa jatkosarjassa AAA-divisioonassa. Pelaaminen kahdessa joukkueessa pitää Matildan jäällä viitenä päivänä viikossa ja viikonloput kuluvat myös kiekkoillessa. Lepopäiviä viikossa on kaksi ja silloin 8-luokkalainen keskittyy kouluun ja normaaleihin nuorien juttuihin. "Tavoitteet on asetettu ja naisten maajoukkueeseen pääsy tulevaisuuden haave. Tämä vaatii paljon työtä ja treenaamista", kommentoi Matilda. Suomen naiskiekkoilu on nostanut viime vuosina profiiliaan tuoden pronssimitalit kotiin sekä edellisistä olympialaisista (Vancouver 2010) että viimeisimmistä MM-kisoista Zürichista viime keväänä. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa seurata Mahun tekemisiä kansainvälisillä kentillä. KYIF 2002 -ikäluokassa pelaa tällä hetkellä reilusti lijaa. KyIF 2002 -ikäluokassa pe- liiton (SPL) Kaikki Pelaa laa tällä hetkellä reilusti ja Jalkapallon Nuorisotoiyli 50 nuorta jalkapalloili- mintalinjaa parhaamme mujaa. Syksyllä joukkue jakau- kaan. Kaikki pelaajamme tui kahteen harjoitteluryh- ovat saaneet tasapuolisesmään eli haaste/harrastaja- ti peli- ja harjoitteluaikaa ryhmään ja kilpajoukkueryh- ja ennen kaikkea huomiota mään. Kilpajoukkueryhmä niin paljon kuin vain on olkoostuu 25 pelaajasta, ja osa lut joukkueenjohtomme osalhaastejoukkueen pelaajista ta mahdollista, jatkaa Virharjoittelee osittain kilpa- ta. Parhaimmillaan ikäluokassa on ollut yhtäaikaisesryhmän kanssa. Haaste- ja kilparyhmä pe- ti 10 valmentajaa, mikä on laavat myös otteluita yh- tarjonnut pelaajille mahdoldistetyllä ryhmällä, nimel- lisuuden harjoitella pienislä KyIF 02 United. Pelaajilla sä ryhmissä jossa pelaajat on mahdollisuus myös siirtyä ovat keskiössä: kosketuksia ryhmien välillä. Siirtymisen on paljon, ja kaikki ovat saatärkeimpänä mittarina pide- neet tasolleen sopivaa jalkatään pelaajien innokkuutta palloa. sekä aktiivisuutta, sillä kuIkäluokan hienoimpana kaan ei voi vielä tietää ke- saavutuksena voidaan pinestä tulee seuraava kirkko- tää 20 taitokilpailumerkin suorittamista, mikä on varnummelainen Huuhkaja. Suvaitsevaisuus on ollut masti valtakunnallisestikin yksi KyIF -02 joukkueen läh- huippuluokkaa. Lisäksi motökohdista. Erilaisuutta kun- ni pelaaja oli hyvin lähellä nioitetaan, sillä jokainen pe- merkin oikeuttavaa rajaa. laaja on erilainen. Kansain- Taitokilpailuissa menestyväliseen ja KyIF:läiseen jal- minen vaatii paljon omaehkapalloperheeseen kuuluu toista harjoittelua, ja omakaikenlaisia ihmisiä. -Toi- ehtoinen harjoittelu tarkoitvotamme jatkossakin jokai- taakin usein rakkautta ja sen tervetulleeksi mukaan innokkuutta ellei jopa ihasihonväriin, uskontoon, kie- tumista lajiin. leen, kansallisuuteen, sukuKilpajoukkueen syksyn puoleen tai mihin tahansa ensimmäinen turnaus päätmuuhun eroon katsomatta. tyi heti kultajuhliin, kun Meillä KyIF:ssä kaikilla on joukkue voitti KelA-turnatasapuoliset mahdollisuudet uksen Järvenpäässä. Lisäksi harrastaa jalkapalloa, kertoo joukkue on pelannut tasapäiKyiF 02 -joukkueen vastuu- sesti ikäluokan Suomen kärvalmentaja Tomi Virta. kipään joukkueiden, kuten ­ Olemme pyrkineet nou- HJK:n, KäPa:n tai HJS:n, dattamaan Suomen Pallo- kanssa. Joukkue harjoitte- yli 50 nuorta jalkapalloilee 3-4 kertaa viikossa, minkä lisäksi pelitapahtumia kertyi kilpajoukkueelle loka-joulukuun aikana 13 kappaletta. ­Joukkueen tavoitteena on kasvattaa taitavia, rohkeita ja terveitä jalkapalloilijoita, jotka suvaitsevat erilaisuutta ja ottavat toiset huomioon. Kannustamme kaikkia yrittämään ja epäonnistumiset sallitaan myös otteluissa, sillä jos et uskalla yrittää, et voi onnistua. Pelaajia palkitsee se, että "kikka" jonka on opetellut kotona, koulussa tai harjoituksissa on sallittu myös peleissä, koska pelejä vartenhan niitä opetellaan. Yritämme kouluttaa valmentajia ja pelaajia heidän omalle huipulleen. Valmentajien mielestä paras palkinto olisi, jos pelaajat ihastuisivat jalkapalloon tavalla tai toisella ja heillä olisi eväät pelata jalkapalloa tulevan työpaikkansa harrastekerhossa vielä pitkään, miksei eläkeläisenäkin, kuvailee vastuuvalmentaja Tomi Virta joukkueen tavoitteita. Toivotamme KyIF:iin tervetulleiksi kaikki 2002 syntyneet jalkapalloharrastuksesta kiinnostuneet pojat ja tytöt. Lisätietoja KyIF 02 -kilpajoukkueesta löytyy osoitteesta http://02.kyifjalkapallo.com ja haastejoukkueesta osoitteesta http://02ac. kyifjalkapallo.com MATILDA "Mahu" Nilsson ennen peliä kotihallissa. Uusi vesilaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 Uusi vesilaki tulee voimaan 1.1. 2012. Lain tarkoituksena on turvata vesivarojen ja vesiympäristön ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä käyttö, ehkäistä käytöstä koituvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Muutoksilla pyritään myös selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä. Luvanvaraisten ja ilmoitusta edellyttävien hankkeiden määrää lisääntyy uudistuksessa jonkin verran. Lupaharkinta perustuu kuten nykyisinkin hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnintaan, jota täydentää kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia. Uutta on, että yli 500 kuutiometrin suuruisiin ruoppauksiin on jatkossa aina haettava vesilupa aluehallintovirastosta. Alle 500 kuutiometrin ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Vähäistä suuremmasta ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle. Ojitus vaatii aluehallintoviraston luvan, jos siitä voi aiheutua pilaantumista vesialueella tai haitallisia muutoksia vesistössä tai pohjavedessä. Myös 100 kuutiota vuorokaudessa ylittävästä vedenotosta on ilmoitettava ELY-keskukselle. Vedenpinnan pysyvä nostaminen sai uudessa vesilaissa omat erityissäännökset. Tarkoituksena on tukea vesistöjen kunnostushankkeita, joihin voi liittyä keskivedenkorkeuden nostaminen. Virtaavia vesiä koskevat määritelmät muuttuvat. Osa noroista on jatkossa puroja ja osa puroista on jatkossa jokia. Uudistus lisää luvanvaraisten hankkeiden määrää. Luonnontilaisten purojen suojelu tehostuu, sillä puron uoman luonnontilaa vaarantaviin vesitaloushankkeisiin tarvitaan aina lupa. Vedenhankinnassa turvataan ensisijaisesti paikallinen vedenotto. Etusijajärjestyksessä viimeisenä on vedenotto paikkakunnan ulkopuolelle muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten, esimerkiksi kaupalliseen tarkoitukseen. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen parannetaan. Suojaalueen perustamista voivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset (mm. maanomistaja) sekä viranomainen. Vesilain mukainen lupamenettely säilyy pääosin entisenlaisena. Vesiluvan myöntämiseen liittyvästä katselmustoimituksesta sekä lopputarkastuksesta luovutaan. Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa aikaisempaan verrattuna kattavampi ja yksityiskohtaisempi lupahakemus hankkeen vaikutusten selvittämiseksi ja asian ratkaisemiseksi. KINKUNSULATUSJUMPAT Masalan monitoimitalolla klo 10­11 Maria K. klo 11­12 Karita sunnuntai 08.01.2012 klo 18­19 zumba, Sirpa klo 19­20 Laura A. kannatusmaksu 4 /1h, 6 /2 h Aikuisten ja lasten kevätkauden ohjelma jatkuu ma 09.01.2012 uusitun jumppakalenterin mukaisesti. Lastenryhmien vapaa paikat: www.masalankisa.fi perjantai 06.01.2012
• 16 N:o 1 ­ 1.1.2012 Kirkkonummen Sanomat Benjam Kukko jatkaa Dick Wikströmin suurissa saappaissa Kirkkonummen Huollossa johtajanvaihdos Kirkkonummen Huolto Oy:ssä on tapahtunut johtajanvaihdos, kun yritystä lähes 30 vuotta luotsannut Dick Wikström jäi nauttimaan hyvin ansaituista eläkevuosistaan ja hänen saappaisiinsa astui Kirkkonummella yrittäjänä pitkään vaikuttanut Benjam Kukko. ­ Virallisesti vahdinvaihto tapahtuu vuoden vaihteessa, mutta pidän nyt vielä lomiani, toteaa Wikström, joka on jo siivonnut työpöytänsä Osuuspankin talossa sijaitsevassa yrityksen toimitiloissa. Kirkkonummen Huolto Oy on auktorisoitu, asiakkaidensa omistama yritys, joka tuottaa isännöinti-, kiinteistönhoito- ja siivouspalvelua Kirkkonummella ja Länsi-Uudellamaalla. Yrityksen juuret johtavat aina vuoteen 1974, mutta nykyisen nimensä se sai vuonna 1992, kun Lindalin Huolto ja Gesterbyn Lämpö yhdistivät voimansa. Työntekijöitä oli silloin muutama, nyt heitä on yli 60 ja yritys on laajentunut lännen suuntaan aina Hankoon asti. ­ Asiakkaina meillä on vajaa 300 taloyhtiötä ja asukkaita palvelumme piirissä on yli 20 000. Kasvu on ollut iso, johtuen mm. siitä, että tänne on rakennettu paljon ja pienempiä huoltoyhtiöitä on lopetettu, sanoo Wikström, jonka mukaan heidän valttikorttinsa alalla ovat olleet yrityksen vakaus, toimiva viikonloppupäivystys sekä hyvä asiakaspalvelu. ­ Työtä on tehty tosissaan, laatu on kunnossa ja hyvä henki firmassa, hän kiteyttää. ­ Läntinen Uusimaa tulee tulevaisuudessa yhä vahvistumaan, vaikka yritys on nyt jo vahva tekijä alueella, uusi toimitusjohtaja Benjam Kukko visioi. Haasteita riittää Kesällä 2010 tuli voimaan uusi asunto-osakeyhtiöitä koskeva laki, joka tuotti merkittäviä muutoksia sekä alan yrittäjille että taloyhtiöiden hallituksille. ­ Isännöitsijän työ on mielenkiintoista ja monipuolista, monasti myös melko stressaavaa. Haasteita riittää jokaiselle päivälle. Työn määrä on lisääntynyt ja vaatimustaso kasvanut johtuen lainmuutoksista, vasemmalla kädellä tätä ei voi tehdä, Dick Wikström arvioi kuluneita työvuosiaan. ­ Silloin kun aloitin, pöydällä oli vain puhelin. Nyt on kännykät ja tietokoneet ja sähköpostiliikenne on vilkasta, Wikström listaa todeten, että vaikka sähköposti on hyvä apuväline, se vie paljon työaikaa. ­ Tämä on iso haaste. Kun taloyhtiöt aiemmin kokoontuivat 2-3 kertaa vuodessa, nyt yhteydessä ollaan viikoittain. Jokainen asukaskin haluaa olla vaikuttamassa oman talonsa asioihin, sähköpostin avulla, Wikström kertoo. Oikea ammattiala Dick Wikström on ollut rakentamassa kiinteistöalaa myös valtakunnallisesti alansa katto-organisaatioissa, mistä ansioista hänelle myönnettiin kiinteistöneuvoksen arvonimi toissa syksynä. ­ Dick on ollut nostamassa isännöintialan arvostusta ja luomassa selkeyttä asioihin liittotasolla. Ennen oli kolme Isännöintiliittoa ja kaksi Kiinteistöpalveluliittoa, nyt on vain yksi molempia, Kukko tuo esiin edeltäjänsä ansioita. Vuosikymmenien saatossa kiinteistönpidosta on tullut oikea ammattiala, jossa voi kouluttautua sekä huoltotöihin että isännöijäksi ja tutkinnot myös vaaditaan ja niitä arvostetaan. ­ Olen nyt työni tehnyt ja tästä on hyvä lähteä. Elämässä päähuomion saa nyt oma koti Långvikissa ja kaikki siihen liittyvät muut puuhat. Vakaus ja tuttuus valttikortteja Uusi toimitusjohtaja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. ­ Olen paljasjalkainen kirkkonummelainen ja uskon, että 26-vuotinen yrittäjätausta tulee osittain heijastumaan työssäni, tuumaa Benjam, jonka mukaan suuret, bisnes-periaatteella toimivat firmat pyrkivät tälläkin alalla tekemään raakaa bisnestä ja isoja osinkoja. ­ Taloyhtiöt omistajina tuo työhömme vakautta ja perimmäinen ajatuksemme on hyvä kiinteistönpito voittoa tavoittelematta, hän tähdentää. ­ Asukkaat arvostavat pitkäaikaisia asiakassuhteita ja myös sitä, että kiinteistönhoitaja ja isännöitsijä on tuttu. ­ Valttikorttejamme on se, että kaikki kiinteistöpalvelut saa meiltä yhdellä, ennakkoon lasketulla kuukausiveloituksella vanhojen aluehuoltoyhtiöiden periaatteiden mukaan. ­ Jotkut yritykset voivat tarjota halpaa lähtöhintaa, mutta kun monista vaikeasti verifioiduista palveluista maksatetaan erikseen, loppusummaa on vaikea määritellä, sillä lisälaskut nostavat hinnan aivan toisiin lukemiin. "Näkymätöntä" työtä eniten Kiinteistönhoitajalle kuuluvat näkyvät huoltotyöt, kuten hiekoitus, nurmikonleikkaus, lumityöt, ulkosiivous sekä pienet korjaukset vievät työajasta vähemmän kuin "näkymätön" talotekniikkaan liittyvät työ. ­ Pääosa kiinteistönhoitajan työstä liittyy siihen, että vesihuolto-, ilmanvaihto-, sadevesi- ja antennijärjestelmät toimivat. Myös talojen lämpökäyriä ja vedenkulutusta tarkkaillaan. ­ Jos esimerkiksi vedenkulutuksessa tulee johonkin piikki, kyseessä voi olla liruttava vessanpönttö, joka vuositasolla tuo valtavan lisälaskun tai vuotoa aiheuttava vesikaluste, joka voi tietää suuria vesivaurioita ja kustannuksia, siksi näihin heti puututaan, Kukko valottaa. ­ Isommat remontit ovatkin sitten taloyhtiöiden hallitusten teettämiä ja ne kilpailutetaan, hän tarkentaa. ­ Nykyään ollaan yhä kiinnostuneempia energiasäästöihin liittyvistä toimenpiteistä, varsinkin, kun energiaverotus kiristyy. Näitä ovat mm. maalämpö, ilmalämpöpumput ja lisäeristeet ja näitä pohditaan taloyhtiöiden hallitusten kanssa. LIISA KOSONEN Luottamus on A ja O Kiinteistönhoitoala on tavallisesta bisneksestä poikkeava siinä, että juridisina asiakkaina ovat taloyhtiöiden hallitukset ja palveluja saavat asukkaat. Yksi työn haasteita on se, että työssä ollaan koko ajan tekemisessä ihmisten asumisen kanssa. ­ Luottamus on tässä työssä A ja O. Meillä kysytään aina lupa siihen, jos täytyy mennä asiakkaan kotiin. Olemme myös halunneet ajatella erityisesti lapsia siinä, että päiväsaikaan emme veloiteta asunnon oven avaamisesta, jos avain on unohtunut kotiin tai kadonnut. DICK Wikström on siirtynyt nauttimaan eläkevuosistaan, Benjam Kukko on nyt vuorostaan ottanut johtaakseen Kirkkonummen Huolto Oy:n työtä. ­ Joskus ongelmana saattaa olla toimintakyvyttömät hallitukset. Jos palveluissa on puutteita, syy langetetaan meille, vaikka huoltoyhtiö toteuttaa vain hallituksen päätöksiä, Dick painottaa. Kritiikkiä tulee helposti, jos asukkaat eivät tiedä, mitä palveluja heille on ostettu. ­ Esimerkiksi liian harvoista siivouskerroista voi tulla moitetta, mutta jos se on ostettu kerta/ viikko, useammin sitä ei saa, hän tähdentää. Vaikein palvelu on Dickistä helppo nimetä ja se on lumi. ­ Se tulee samanaikaisesti laajalle alueelle ja se pitäisi myös samanaikaisesti heti saada pois, hän huokaa muistellessaan viime talvien lumentuloa, jota silloin sitä riitti riesaksi asti. Toinen taivaalta tuleva ongelma on ukkonen, joka saattaa hetkessä sotkea koko automatiikkaan perustuvan talotekniikkajärjestelmän. ­ MEILLÄ on tavoitteena hyvä kiinteistönpito voittoa tavoittelematta, toimitusjohtaja Benjam Kukko valottaa taloyhtiöiden omistaman yrityksen pääperiaatteita. ­ OLEN nyt työni tehnyt ja tästä on hyvä lähteä, tuumaa eläkkeelle siirtynyt Dick Wikström. Autoveroon korotuksia ­ Autoveron suuruus riippuu uuden auton hiilidioksidipäästöjen määrästä. Uusien autojen muuttuessa vähäpäästöisiksi, on veron tuotto laskenut. Asteikkoja on korotettu verotulojen säilyttämiseksi, kertoo Veronmaksajain Keskusliitton lakiasiain johtaja Vesa Korpela. Autovero peritään autoa ensi kertaan Suomessa rekisteröitäessä, joten se kohdistuu uusiin ja käytettyinä Suomeen tuotuihin autoihin. Vuosittain autosta maksettava ajoneuvovero jakautuu kaikilta autoilta perittävään perusveroon ja vain dieselautoilta perittävään käyttövoimaveroon. Perusveroa korotetaan 2013 lukien, mutta korotus näkyy jo vuonna 2012 verolipuilla, koska ajoneuvovero pannaan maksuun 12 kuukaudelta etukäteen. Aikaisempien päätösten mukaisesti dieselautojen käyttövoimaveroa alennetaan, mutta samalla korotetaan polttoaineveroa. Bensiinin veronkorotus vuodelle 2012 on 2,34 senttiä litralta. Diesel-polttoaineen veronkorotus on kaikkiaan yli 10 senttiä litralta, joten bensiinin ja dieselin litrahintojen ero jatkanee pienenemistä. Hallitus on korottanut myös muiden energia-tuotteiden valmisteveroa. Esimerkiksi turpeen veronkorotus vuoden 2013 alusta on nelinkertainen verrattuna edellisen hallituksen päättämään veronkorotukseen. Hallitus palauttaa teollisuudelle energiaveroja EU:n kilpailulainsäädännön salliman enimmäismäärän, ns. raamiratkaisun tultua hyväksytyksi työmarkkinoilla. Maatalouden energiaverojen palautuksia on sen sijaan leikattu.