• Tapulin takaa sivu 18 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 5.2.2009 10 TORSTAI Perusturvamessut Kirkkonummella 7.2. sivu 8 Ari Katavisto Salamoiden uusi valmennuspäällikkö sivu 23 PAINOS 28 000 Kotihoidon kuntalisää kaivataan Siuntiossa sivu 10 Kirkkonummen uusi kunnanhallitus kokoontui ensi kertaa ­ sivu 2 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 3 Alennuksen saat ostaessasi normaalihintaiset silmälasit (kehys + linssit). Tarjous voimassa 28.2.2009 asti. Ei muita samanaikaisia alennuksia. Hyppää varmaan kyytiin! Taksi- & Pikkubussipalvelu Palvelumme: - Taksi- ja pikkubussipalvelut - Tilausajopalvelut - VIP-ajopalvelut - Tavarankuljetukset - Linja-autokuljetukset Tilaukset: 0100 7070 Nyt säästät! Yksitehosilmälaseista alennus Moniteho- alennus Tilauksen voit tehdä myös: - Internetsivulta www.kajon.fi (reaaliaikaisesti suoraan tilausvälitykseen) - Sähköpostilla kajon@kajon.fi -Yritystilausliittymällä joka avataan yrityksille tarpeen mukaan - tilaa sähköpostitse tai soittamalla Tarjouspyynnöt: - Lähetä sähköpostilla kajon@kajon.fi - Soita myyntipalveluun 0100 8 70 80 - Kysy myös KajonKorteista -100 -150 silmälaseista KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350 Etusivun kuva: KIRKKONUMMEN uusi kunnanhallitus kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina, 2.2. kunnantalon kokoushuoneessa. Poissa varsinaisista jäsenistä oli Pirkko Lehtinen. Vas. seisomassa Pekka Sinisalo (ps), Mikael Gerkman (sdp, Lehtisen varamies), Corinna Tammenmaa (kok), Gun-Maj Beck (rkp), Ari Harinen (sdp), Raija Vahasalo (kok), Anni-Mari Syväniemi (kok), Minna Hakapää (vihr), Ulla Seppälä (kok) ja Antti Lavanti (kok). Puheenjohtajisto istumassa (vas.): 1. varapj. Ulf Kjerin (rkp), pj. Timo Haapaniemi (kok) ja 2. varapj. Antti Kilappa (vihr). Lisää kunnanhallituksen päätöksistä sivulla 3. Kuva: LIISA KOSONEN Muutoksia Siuntion talousarvion lukuihin Muutokset Siuntion kunnan organisaation sisällä muuttavat vuoden 2009 talousarvion sitovuustasoja. Kokonaisuus ei muutu. Muutokset ovat ainoastaan opetuslautakunnan sisällä sekä opetuslautakunnan ja sivistyslautakunnan kesken. Siuntion kunnanhallitus päätti maanantaina 19. tammikuuta hyväksyä nämä tekniset muutokset. Opetuslautakunnan sisällä sitovuustasolle kunnan koulutoimi muodostetaan uusi kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikkö. Tämän myötä 178.375 euroa kuluja siirtyy sitovuustasolta varhaiskasvatus sitovuustasolle kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikköön. Kunnan koulutoimen kulut ovat tämän jälkeen 4.258,001 euroa ja varhaiskasvatuksen 3.645,466 euroa. Kunnan koulutoimen netto on tämän jälkeen ­4.258,001 euroa ja varhaiskasvatuksen ­3.166,966 euroa. Opetuslautakunnasta siirtyy kirjastotoiminta ja niin kutsutut tukitoiminnot (joukkoliikenne, ruokapalvelu ja logistiikka) sivistyslautakunnan alle. Nämä ovat kaikki talousarvion sitovuustasolla. Määrärahat eivät sitovuustasolla muutu. Opetuslautakunnan ja sivistyslautakunnan osalta kokonaistulot ja -menot muuttuvat keskenään niin että opetuslautakunnan tulot vähenevät 267.700 eurolla ja menot 1.149,637 eurolla. Sivistyslautakunnan tulot ja menot kasvavat vastaavilla summilla. Opetuslautakunnan kokonaistulot ovat tämän jälkeen 478.500 euroa ja kokonaismenot 8.243,467 euroa. Sivistyslautakunnan kokonaistulot ovat tämän jälkeen 273.700 euroa ja kokonaismenot 1.437,151 euroa. Opetuslautakunnan netto on tämän jälkeen ­7.764,967 euroa ja sivistyslautakunnan kokonaistulot ­1.163,451 euroa. Täsmennyksiä vielä kunnanhallituksessa: Ratavallin asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville Kirkkonummen kunnanhallitus päätti asettaa Masalan Ratavallin asemakaavan nähtäville keskustelun jälkeen. Asemakaavaehdotukseen tuli vielä puheenjohtaja Timo Haapaniemen ehdottamana täsmennyksiä, jotka kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti. Haapaniemi ehdotti, että kaavan jatkotyössä on harkittava voidaanko joidenkin kerrostalojen alimman kerroksen kaavamerkintää väljentää niin, että merkintä mahdollistaa niiden käyttämisen pienliike-, lähipalvelu- tai yritystoimintaan. Ehdotuksessa jo mukana olevat liiketilat merkitään kaavaan sitovina. Lisäksi selvitetään vielä mahdollisuutta siirtää puro kulkemaan avonaisena ja hoidettuna Sundsbergintien viereen, alueen länsireunaan. Kunnanhallituksen jäsen Antti Kilappa puolestaan ehdotti Ari Harisen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Asian jatkokäsittelystä jouduttiin äänestämään 7 ääntä puolesta ja 6 vastaan. Matti Kaurila puolestaan ehdotti Raija Vahasalon kannattamana, että Vernerin puistikkoa laajennetaan muuttamalla puistikon kaakkoispuolella oleva kerrostalotontti puistikoksi. Ehdotus ei kuitenkaan saanut enemmistön kannatusta vaan se kaatui äänin 10­3. Ratavallin kaavahanke käynnistettiin keväällä 2007 kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman 2007 ­ 2011 mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on noin 6,8 ha. Aluetta on luonnosvaiheesta laajennettu koskemaan Masalantien osuus kaavaalueen kohdalla sekä osaa Sepänkyläntiestä. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee entinen Masalan kansakoulu, joka on ollut pitkään asuinkäytössä. Vanhat teollisuusrakennukset on purettu ja alueella suoritetaan maaperän puhdistustöitä. Aiemmin esitellyn ehdotuksen yli kuusikerroksisten pistetalojen kerrosluku on laskettu kuuteen. Lamellitalojen kerrosluku on laskettu neljään, lukuun ottamatta Masalantien ja Vernerintien kulmauksessa sijaitsevaa tonttia, jossa Vernerintien suuntainen siipi on kaupunkikuvallisista syistä säilytetty kuusikerroksisena. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on pienentynyt aiemmasta 29000 kerrosneliömetristä noin 26400 kerrosneliömetriin, josta 23050 k-m2 on asumista. Uudelleen valmistelun aikana Masalantien ja Vernerintien risteyksen pohjoispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen pohjakerrokseen on osoitettu 150 k-m2 päiväkotia varten. Uusia asuntoja tulee noin 320­350 kpl, jolloin asukasmäärä tulee olemaan noin 570 asukasta. Kaavaluonnokset olivat nähtävillä 10.3.­11.4. 2008. Asukastilaisuus luonnoksista järjestettiin 1.4.2008. Kaavaluonnoksista saatiin 9 lausuntoa ja kaksi huomautusta. Kaisa Raitio Inkoon Meri- ja Musiikin toiminnanjohtajaksi Inkoon Meri ja Musiikki -tapahtuman uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin 19. tammikuuta 2009 pidetyssä hallituksen kokouksessa Kaisa Raitio (FM). Edellinen toiminnanjohtaja, Margareta Fraser, jatkaa yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Kaisa Raitio on aiemmin työskennellyt viestinnän, markkinoinnin ja tapahtumatuotannon tehtävissä mm. Sibelius-Akatemiassa ja Korsholman musiikkijuhlilla. Taiteellisena johtajana jatkaa viulutaiteilija Nonna Knuuttila. Meri ja Musiikki ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 20. lokakuuta 2008 pidetyssä vuosikokouksessa yksimielisesti Birgitta Johansson, entisen puheenjohtajan Suvi Innilän siirtyessä muihin tehtäviin. Yhdistyksen hallitukseen valittiin lisäksi, Margareta Fraser, Carita Karlsson, Päivi Kyrö-järvi, Johanna Lindstedt, Jukka-Pekka Ritala ja Ann-Sofi Storbacka. Varajäseniksi valittiin Monica von Bonsdorff, Suvi Innilä, Maija Lehtinen, Matti Nieminen, Anneli Sjöstedt ja Eija Wager. Vuoden 2009 Meri ja musiikki tapahtuma järjestetään 12.­14. kesäkuuta Inkoossa. Tapahtuman ohjelma julkaistaan helmikuun aikana. Jäsenmäärä on nyt 22.418, kasvua oli 290 henkeä: Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan väkilukutilastot vuodelta 2008 Vuoden 2008 alussa Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan väkiluku oli 22.128 ja vuoden lopussa se oli oli 22.418 eli kasvua vuoden aikana oli 290 henkeä. Vuoden 2008 aikana seurakuntaan syntyi 186 poikaa ja 177 tyttöä eli yhteensä 363 lasta. Kun aikuiskasteet lisätään mukaan, kastettujen kokonaismäärä oli 398. Aikuiskasteissa poikia oli 13 ja tyttöjä 22. Aikuiskasteet -otsikon alle kirjautuvat mm. ensin väestörekisteriin lapsensa nimet ilmoittaneet, jonka jälkeen vasta kasteen kautta seurakuntaan liittyneet, rippikoulun jälkeen kastetut sekä ulkomailla kastetut ja myös aikuisten kasteet. Tässä ryhmässä jakauma oli seuraavanlainen: alle 1-vuotiaita oli neljä poikaa ja 12 tyttöä. 1­11 -vuotiaissa oli kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. 12­14 -vuotiaissa oli kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. 15­17 -vuotiaissa oli kolme poikaa ja viisi tyttöä. Kastettuja aikuisia oli kaksi miestä ja yksi nainen. Seurakuntaan muutti 800 miestä ja 838 naista, yhteensä 1.638 henkeä. Seurakuntaan liittyi 32 miestä ja 40 naista, yhteensä 72 henkeä. Vuoden 2008 aikana seurakunnan jäsenistä kuoli 53 miestä ja 41 naista, yhteensä 94 henkilöä. Seurakunnasta muutti pois 629 miestä ja 716 naista, yhteensä 1.345 henkilöä. Seurakunnastamme erosi 191 miestä ja 134 naista, yhteensä 325 henkilöä. Kirkollisia vihkimistä vuonna 2008 toimitettiin 117 ja siviilivihkimisiä 76, solmittuja avioliittoja oli yhteensä 193. Avioliiton kirkollisia siunauksia oli yhteensä 10 ja avioeroja yhteensä 64. Valtuustoasiat Inkoossa 5.2. Inkoon kunnanvaltuusto kokoontuu torstaina 5.2. 2009 klo 18.00 Inkoon kunnantalossa käsittelemään seuraavia asioita: 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja pöytäkirjantarkastajien valinta. 2. Lausunto valituksesta ­ Hallintopäällikön viran perustaminen ­ kunnansihteerin viran lakkauttaminen. 3. Ehdotus uuden luokanopettajanviran perustamisesta. 4. Bågaskärin vesijohtoaloite. 5. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 6. Sivistyslautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 7. Läntisen Uudenmaan aluetoimikunta ­ jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 8. Poliisin neuvottelukunta ­ jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. Päätökseen jätettiin kaksi eriävää mielipidettä: Kunta lausui Sundet III-kaavan valituksista Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan maanantaina 2.2. äänin 10­3 kunnanarkkitehdin Sundet III-kaavan valituksista tehdyn lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle. Päätöksestä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, ne jättivät vihreiden Antti Kilappa ja Minna Hakapää. Kilapan ja Hakapään lisäksi kunnan lausuntoa vastaan äänesti perussuomalaisten Pekka Sinisalo. KIlappa esitti asian pöydällepanoa asiakirjojen puutteellisuuden vuoksi. Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi Kartanonranta Sundet III asemakaavan 25.9. 2008. Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri r.y. ovat tekivät sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelle yhteisen valituksen Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä. Ympäristöjärjestöt vaativat, että asemakaava on hylättävä lainvastaisena ja palautettava uudelleen Jatkuu sivulla 19
• 4 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Lokakaivojen tyhjennykset Työsuorituksia Huvit Terveyspalvelut A-oikeudet LOHJA Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Johanna Pakonen & yht. Siivouksia Perheasiain neuvontaa Puh. 019-386133 www.kolumbus.fi/tanhuhovi LA 7.1., 13e Elokuvat Hammaslääkärit Koulut ja kurssit ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Ravintolat Palveluja tarjotaan
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 5 Amerikkalaista arkipäivää Tuoreeks, terveeks Pienten lasten vanhemmat eivät talvikuukausina tervettä päivää näe. Näin myös täällä Houstonissa, vaikka lämpötila ei edes juuri alle +10°C:n putoa. Lapset suorastaan imuroivat erilaisia basilleja mailta ja meriltä ja tuovat niitä sitten kotiin ihmeteltäväksi ja perheenjäsenten kanssa jaettavaksi. Siinä vaiheessa, kun vanhemmatkin ovat viimein yhdestä taudista paranemassa, ovat lapset jo ehtineet rientää uusien basillituttavuuksien perään. Influenssavirus on ollut tämän talven ehdoton suosikki. Yritimme aluksi välttää sitä hankkimalla asianmukaisen suojan rokotuksen avulla, mutta rokotus suojasikin vain kahta tämän talven influenssalajiketta vastaan, ja me onnistuimme pyydystämään sen kolmannen. Joka tapauksessa influenssarokotukset ovat täällä erittäin suosittuja, koska jälkitautien ja menetettyjen työpäivien takia influenssa on yllättävän kallis tauti. Syksyisin työpaikoilla, kirkoissa ja apteekeissa vietetäänkin influenssarokotuspäiviä, jolloin suojan saa käden käänteessä. Lääkäriinkin voi tietysti mennä, mutta helpoimmin asia hoituu apteekissa, ruokakaupan kulmalla. Täkäläisissä kouluissa toivotaan, että mahdollisimman moni oppilaista hyödyntäisi influenssarokotteen tuoman suojan. Julkisten koulujen rahoitus kun on suoraan yhteydessä oppi- Vasemmistoliitto vaatii elvytystoimia nyt INFLUENSSAROKOTUKSEN hankkiminen on tehty mahdollisimman helpoksi. laiden läsnäoloprosenttiin. Paikallisen koulumme rehtori onkin viime viikkoina käyttänyt kaikki kommunikointitaitonsa siihen, että hän on yhtä aikaa pyytänyt sairaita oppilaita pysymään kotona tartuntojen vähentämiseksi, mutta toisaalta taas ilmestymään kouluun läsnäolotavoitteiden ylläpitämiseksi. Influenssarokotus ei kuitenkaan ole julkisissa kouluissa pakollinen toisin kuin moni muu lapsuusiän rokotus. Lasta ei hyväksytä koulun oppilaaksi, ennen kuin hän on saanut kaikki vaadittavat rokotukset. Täkäläinen lapsuusiän rokotusrupeama on hieman mittavampi kuin suomalainen vastaava. Esimerkiksi suomalaisen rokotuskäytännön mukaan täyden suojan saanut lapsi ei täällä pääse kouluun ilman tiettyjä lisärokotuksia. Päällimmäisinä listalla ovat hepatiitti- ja vesirokkorokotukset. Pikkulapsen rokotusura alkaa täällä jo 2 kk:n iässä, jolloin on lapsi saa kuusi erilaista rokotetta ­ jokainen erikseen annettuna. Neuvolan sijaan täällä käydään oman lastenlääkärin vastaanotolla, mutta käyntitahti on molemmissa maissa sama. Täkäläisessä käytännössä on se hyvä puoli, että sama lääkäri näkee lapsen sekä terveenä että sairaana. Huono puoli on sitten se, että odotushuoneessa on terveelläkin lapsella hyvin aikaa kerätä erilaisia basilleja kotiin vietäväksi. Ja taas sairastetaan. SUSANNA ANDERSSON Houston, Teksas Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen mielestä hallituksen lisäbudjetissa esittämät elvytystoimet lähtevät liikkeelle liian verkkaisessa aikataulussa. Esimerkiksi useat pienurakoitsijat ajautuvat konkurssiin, mikäli hallituksen esittämät sinällään hyvät väylä-, tie- ja raidehankkeet käynnistetään vasta loppuvuodesta. ­ Vasemmistoliiton mielestä elvytystoimiin on ryhdyttävä välittömästi ja mittasuhteiden on oltava suurempia. Me vaadimme hallitukselta dynaamisempaa talouspolitiikkaa. Tälle vuodelle kaavaillulla hieman yli 200 miljoonan euron elvytyksellä ei työllisyyttä aidosti paranneta, puheenjohtaja Korhonen sanoo. Korhosen mielestä rakennushankkeiden vauhdittamisen ohella on tärkeää muistaa myös kuntien rooli talouden vetureina. Kunnille annettava 79 miljoonan euron elvytysruiske on liian vaatimaton. ­ Erkkikin ymmärtää sen, että jos rahaa talousvaikeuksissa jo oleville kunnille annetaan näin vähän, niin homekoulujen korjaukset ja monet muut asiat jäävät loppupeleissä toteutumatta. ­ Jos kuntien rooliin panostettaisiin kunnolla, olisi tällä moninkertainen vipuvaikutus koko kansantalouteen ja näin ollen ihmisten hyvinvointiin. Kunnille on myös yhtä lailla korvattava se menetys, joka aiheutuu yhtiöiden maksamien yhteisöverotuottojen vähenemisestä. Haapaneitty Annantalolla 8.2. Veikkola DADAn syksyn 2007 tilausteos musiikkisatu Haapaneitty, mettäntyttö esitetään Annantalolla sunnuntaina 8.2. kahtena peräkkäisenä lastenkonserttina klo 14 ja 15. Konsertteihin on vapaa pääsy. Arja Puikkosen kirjoittama ja Kirmo Lintisen säveltämä satu on osa Musica Novan ohjelmistoa. Esittäjänä on Zagros-yhtye ja satua lukee Tarja Nyberg. Asuntomarkkinat OSTETUIN! · NOUDA UUDET TALO- JA HUVILAKIRJAT! T! ! · HIENOT SYNTTÄRIEDUT HELMIKUUSSA! A! ! Kastelli-talo on TALONÄYTÖS Sunnuntaina 8.2. klo 11­15 Siuntio, Störsvik, Rantaniitynpolku 10 u 10 Esittelyssä lähes valmis Kastellin Muuttovalmis mis Moderni 155 -talo, 5 h, k, khh, saunaosasto, Ha 155 m2 (ei kuvassa). Ajo-opastus Rannikkotieltä (51). Paikalla Kastelli-kauppiaat Ossi Tuomola p. 050 514 0064, Tanja Koski p. 043 820 0564 ja a Ari Kiviniemi p. 046 850 1331. Näytöskohde ei ole myytävänä! HAAPANEITTYN kantaesityksessä, Veikkolassa syksyllä 2007, sadun lukijana oli Ismo Kallio. Kuva: Jussi Puikkonen. Haapaneitty on muutenkin saanut ilmaa siipiensä alle. Viime marraskuussa RSO:n kamarimusiikkikokoonpano vieraili sadun kanssa useissa helsinkiläisissä päiväkodeissa. Haapaneitty kuuluu myös ensi kesän Crusell-viikon ohjelmistoon ja silloin lukijana on Veikkolan kantaesityksestä tuttu Ismo Kallio. KASTELLI-TALOT Luostarinportti 2, Kirkkonummi Suomalaistentie 1, Espoo Eteläinen Rautatienkatu 4, Helsinki 20V www.kastelli.fi LUE LISÄÄ PERUSTURVAMESSUISTA SIVU 8
• 6 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummi ensimmäisten joukossa: PÄÄKIRJOITUS H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee 8.25 ja laskee 16.44 Ke 4.2. Armi, Ronja, My *ORT Isko, Jyrki, Yrjö, Kirilä, Kiril To 5.2. J.L. Runebergin päivä, Asser, Runebergsdagen, Sture *ORT Helli, Helvi, Hellevi Pe 6.2. Terhi, Teija, Tiia, Tea, Terhikki, Dorotea, Dora, Tea, Dorrit *ORT Nyyrikki, Terhi La 7.2. Riku, Rikhard, Rikard, Dick *ORT Pertti, Luukas Su 8.2. Kynttilänpäivä, Laina, Kyndelsmässödagen, Rigmor, Lillemor, Moa *ORT Feodor, Heikki, Sakari Kunnissa tulisi pyrkiä verkkolaskutuksen lisäämiseen, esittää sähköistä laskutusta selvittänyt työryhmä. Viestintäministeri Suvi Lindénin asettaman työryhmän mukaan verkkolasku tarjoaa tehokkaimman ja parhaan tavan edistää sähköistä laskutusta. Työryhmä on kiinnittänyt erityistä huomiota pk-yrityksiin, kuntasektoriin ja kuluttajiin, jotka hyödyntävät verkkolaskua toistaiseksi vähän. Keväällä 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista vastaanottaa laskunsa paperisina. Työryhmä odottaa, että vuodesta 2009 tulee Suomessa verkkolaskun osalta todellinen läpimurron vuosi. Työryhmän mukaan verkkolaskutuksella on parhaat edellytykset lisätä automaatiota laskujen käsittelyyn. Verkkolaskulla voidaan edistää myös sähköistä asiointia, sillä sen käyttö madaltaa kynnystä siirtyä käyttämään myös muita sähköisiä palveluita. Kuntaliitto selvitti syyskuussa 2008 kuntien valmiutta sähköiseen laskutukseen. Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin tulee yli 10 miljoonaa ja lähtee noin 20 miljoonaa laskua vuosittain. Vastaanotetuista laskuista valtaosa käsitellään sähköisesti. ­ Noin puolella kunnista on valmius vastaanottaa sähköisiä laskuja. Sähköisten laskujen lähettäminen on kuitenkin vielä harvinaista kunnissa. 177 kuntaa 194:stä ilmoitti, että ei lähetä sähköisiä laskuja, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni sanoo. ­ Kuntien kokemukset sähköisestä laskutuksesta olivat enimmäkseen positiivisia, Tyni lisää. Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun käsittely tapahtuu kokonaan sähköisesti. Kirkkonummen kunta on nyt ottamassa ensimmäisten joukossa käyttöön verkkolaskutuksen. Työryhmä vauhdittamassa verkkolaskun käyttöönottoa Yhteistyökumppaniksi kunta valitsi laskutuksessa Länsi-Uudenmaan Osuuspankin, jonka kanssa allekirjoitettiin sopimus asiasta keskiviikkona 21.1. Kirkkonummen kunnassa verkkolasku on nähty uutena mahdollisuutena vähentää turhaa työtä varsinkin myyntilaskujen osalta. Myyntilaskujen määrä Kirkkonummella on suuri ja niiden käsittely ja seuranta aiheuttaa laskuista eniten työtä. Siinä mielessä Kirkkonummen kunta odottaakin talousjohtaja K.G. LIndströmin mukaan verkkolaskun käyttöönotolta paljon. Kirkkonummella lukumääräisesti paljon laskuja lähtee mm. vesilaitokselta, päivähoidosta sekä terveystoimesta. Uudistuksen lasketaan tuovan merkittävää kustannustehokkuutta ja nopeutta laskutukseen ja laskujen seurantaan. Kuntalaiset voivat tulevaisuudessa valita joko paperisen tai sähköisen laskun. Sähköisten laskujen vastaanottaminen on jatkossa mahdollista kaikkien pankkien asiakkaille. Sähköistä laskutusjärjestelmää aloitetaan testaamaan parhaillaan ja jo loppukuusta kunnan ostolaskutus siirtyy pyörimään sähköisesti. Myyntilaskutus siirtyy verkkoon maalis-huhtikuussa ja kunnan tavoitteena on luonnollisesti saada mahdollisimman suuri osa laskuista verkkoon eli sähköisiksi. Laskentapäällikkö Patrik Marjamaa kannustaakin kuntalaisia tarttumaan uuteen mahdollisuuteen hoitaa asiansa sähköisesti, sillä suoraan verkkopankkiin tulevat laskut nopeuttavat maksamista, vähentävät virheitä ja arkistoituvat suoraan verkkopankkiin. Tulevaisuus näyttää, paljonko on sähköisen laskutuksen aikaansaama kustannussäästö. Se riippuu paljon siitä, kuinka halukkaasti kuntalaiset ottavat palvelun käyttöönsä. Suurimmat säästöt syntynevät tulostus- ja postituskuluissa. Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten Uusi kunnantalo valmis viiden vuoden päästä Kirkkonummen uusi kunnantalo tulee ajankohtaiseksi hankkeeksi ensi huhtikuussa kun sen paikka yksityiskohtaisemmin dispositiokaavassa selviää. Valtuustolle esitettäneen sen jälkeen arkkitehdin valitsemista kokonaisohjelmaa laatimaan. Uuden kunnantalon rakentaminen alkaa luultavasti nykyisen valtuuston viimeisenä istuntokautena ja se valmistuu siis 5­6 vuoden sisällä, kertoo kunnanjohtaja Gösta Söderström lehdellemme. ­ Valtion puolella on Kirkkonummen virastotalohanke jokin aika sitten siirretty ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Saattaa olla, että valtion talo tai osuus mahdollisesta yhteisestä kompleksista rakennetaan ehkä jo hieman aikaisemminkin. ­ Vaikka uuden kunnantalon paikka ei ole vielä lopullisesti selvillä, en näe tällä hetkellä parempaakaan vaihtoehtoa kuin keskustan mäki Finnsbackassa kansakoulun yläpuolella. ­ Uuteen kunnantaloon on jo alunperin varattava laajentumismahdollisuudet miltei loputtomiin. Vanhassa nykyisessä kunnantalossa tullaan toistaiseksi toimeen pienillä järjestelyillä. Osaltaan tilannetta auttaa Tallmoraan rakennettava läheinen virkailijatalo, josta saadaan lisätilaa. Myös suomenkielisen kansakoulun valmistuminen aikanaan kirkonkylään tulee helpottamaan, sillä sinne tullaan siirtämään hammaslääkärin vastaanotto. (KS N:o 3, 12.2.1969) Hallitus hyvään sopuun vaikeista asioista ­ Hallitus hyökkää lisäbudjetilla voimakkaasti talouslamaa vastaan. Lisäbudjetti varmistaa sovittujen yritysten rahoitusratkaisujen toteutumisen. Poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen on tärkeä kannustin yritysten investoinneille, arvioi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen hallituksen tänään hyväksymää lisäbudjettia. ­ Yrityksille suunnattavien tutkimus- ja kehittämisvarojen mittava lisääminen on sekin oikea-aikainen toimenpide. Yritysten henkilöstön koulutuksen ja kurssituksen voimavarojen lisääminen auttaa sekä työntekijöitä että yrityksiä. ­ Hallituksen ratkaisu Kela-maksujen asteittaiseksi poistamiseksi on vastuullinen ja hyvä. Hallitus näet sopi Kela-maksujen poistamisen perusturvan rahoitukseen synnyttämän 800 miljoonan aukon täyttämisestä jo muutaman viikon päästä kehysriihessä, toteaa Pekkarinen. ­ Kela-maksun poistamisesta huolimatta hallitus kykeni myös pienituloisten perusturvan merkittävään kohennukseen. Talouden kriisin oloissa ratkaisu kohentaa ihmisten luottamusta tulevaan. Plussaa (+) hallitukselle toimista talouslamaa vastaan! VAHASALO Palanen eduskuntaelämää Pääministeri Katainen vihkii uuden moottoritien käyttöön? Taas yksi tärkeä tavoite eduskunnassa on saatu päätökseen, nimittäin kt51:n rakentaminen moottoritieksi Kirkkonummen ja Kivenlahden väliltä. Ilouutinen siitä, että hallitus sisällytti rakennustöiden aikaistamisen elvytysbudjettiin, tavoitti minut junasta. Olin parhaillaan palaamassa puhematkalta Tampereelta. Uutinen toi kovasti uutta sähköä päivään. Varmistin pikaisesti uutisen pitävyyden valtiovarainministeri Kataisen erityisavustajalta ja lähetin Kataiselle lämpimät kiitokset koko alueen ihmisten puolesta. Jyrki Katainen onkin luvannut jo saapua vihkimään uuden moottoritieosuuden käyttöömme, kun se valmistuu vuonna 2013, toivottavasti silloin pääministerin asemassa. ***** Päätös rakentamisen aloittamisesta osuu sopivasti hankkeen eduskuntataustan kymmenvuotisjuhliin ­ vt1 saaminen moottoritienä Turkuun kesti muuten paljon kauemmin. Eduskunnan arkistosta löytyy 12. huhtikuuta 1999 päivätty toivomusaloitteeni, jossa vaadin, että "hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin nopeuttaakseen kantatien 51 muuttamista moottoritieksi välillä Kivenlahti-Kirkkonummi" ja vastaava talousarvioaloite jätettynä 15.9.1999 vuoden 2000 budjettia varten. Sen jälkeen ovat muutkin edustajat aktivoituneet. Myös RKP puolueena oli sitoutunut ajamaan hanketta. ***** Asian läpimenoon on tarvittu joka ikisen tukea. Pelkät jokavuotiset aloitteet eivät tietenkään ole riittäneet, vaan asiasta on pitänyt puhua jokaisella foorumilla ministereiden lobbaamisen lisäksi. Yksi tärkeimmistä on ollut Uudenmaan liiton hallitus, joka antaa vuosittain lausuntoja Uudenmaan tiehankkeista tiehallinnolle. Ylemmät tahot kuuntelevat tarkkaan, mitä maakunnat lausuvat. Sen lisäksi Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien neuvottelukunta on seissyt asian takana, samoin Läntisen Uudenmaan kunnanjohtajat ja kansanedustajat. Lämmin kiitos myös kaikille alueen asukkaille, jotka ovat puhuneet asiasta eteenpäin ja tukeneet pyrkimyksiämme! ***** Hanke ei ole ollut helpoin ajettava. Muualta Suomesta tulevilla kansanedustajilla on ollut vaikea hahmottaa tien tärkeyttä. "Kulje junalla!" on ollut yleisin vasta-argumentti. "Espoon jälkeen alkaa vain Kirkkonummen metsät. Ei sinne metsään moottoritietä tarvita". Monen on ollut vaikea nähdä hankeen valtakunnallista merkitystä ja miten se vaikuttaa koko läntisen Uudenmaan kehittämiseen. Myös Uudellamaalla itsellään on ollut monta kärkihanketta, jotka suuren teollisuuden ja asukasmassan tukemina pyrkivät kiilaamaan ohi. ***** Faktat ovat kuitenkin olleet vahvasti puolellamme. Yksinomaan hyöty/kustannus-suhde uudella kustannusarviolla on 3,2 (saattaa olla jopa 4,1), joka on maan korkeimpia. Se tarkoittaa sitä, että jos hankkeeseen satsataan 1 euro, yhteiskunta saa siitä 3,2 euroa takaisin. Myös liikennemäärät ja onnettomuudet ovat puhuneet karua kieltään. Pian päästään aloittamaan suunniteltujen uusien asuinalueiden rakentaminen. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat. ***** Kantatien kunnostus oli Liikennepoliittisessa selonteossa päätetty aloittaa 2010. Onkin hienoa, että aloitus saatiin mukaan elvytyspakettiin, vaikka suuremmat rakennustyöt aloitetaankin vasta ensi vuonna. Nyt on tärkeää tehdä huolellisesti kilpailutus, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Rakentamisen lisäksi urakoitsija sitoutuu tien ylläpitoon 15 vuodeksi. ***** Työ ei lopu. Nyt on jo uusien haasteiden aika. Koska tiemäärärahojen saaminen kestää vuosikausia, täytyy tarttua ripeästi uusiin haasteisiin, esimerkiksi moottoritieparannus välille Kirkkonummi ­ Siuntio. Veikkolalaiset ovat odottaneet puolestaan meluaitaa, joka ei tule viemään melua kokonaan mutta helpottaa tilannetta. Lähetämme kiitokset valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, liikenneministeri Anu Vehviläiselle ja koko maan hallitukselle hyvästä päätöksestä! RAIJA VAHASALO kansanedustaja Isännöintiliitto pettyi korjausavustuksiin Vaikka hallituksen elvytyspaketti toi paljon hyvääkin, on se herättänyt myös arvostelua: Hallituksen elvytyspaketissa on luvattu 10 prosentin korjausavustus 1.2.­31.12. 2009 alkaviin taloyhtiöiden korjaushankkeisiin. Isännöintiliitto kummastelee, miksi korjaushankkeiden pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta ei tueta. Nyt luvatut avustukset nopeuttavat korkeintaan pienempien korjaushankkeiden käynnistymistä. Isännöintiliitto suositteleekin taloyhtiöitä suhtautumaan tilanteeseen harkiten. ­ Korjauksiin ei kannata lähteä hätiköidysti, korostaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Ison korjaushankkeen käynnistäminen taloyhtiössä on kahden-kolmen vuoden projekti. Suuria korjaushankkeita, kuten putkiremontteja, ei enää ehditä saamaan käyntiin tänä vuonna, ellei niiden suunnittelua ole vielä käynnistetty. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes putkiremonteista tehdään ilman hankesuunnittelua. Isännöintiliitto toivookin pitkäkestoisempaa tukea hankkeiden alkupäähän tarvekartoituksiin, kuntotutkimuksiin, hankesuunnitteluun sekä vaihtoehtoisiin toteutussuunnitelmiin. Liian usein taloyhtiön hallitus tilaa suunnitelmat vain yhdestä korjausvaihtoehdosta. ­ Jos suunnitteluun laitetaan 10.000 euroa lisää, voi korjauksessa säästyä 300.000 euroa, Heikkilä antaa esimerkin. Säästöä tulee kun tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Miinusta (­) siis suunnitteluavustuksen poisjäämiselle!
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 10 ­ 5.2.2009 Lauantaina Sunnuntaina 7 -1 Kirkkonummi Inkoo Inkoo -5 Siuntio Inkoo -5 Kirkkonummi -2 Siuntio Inkoo -2 Kirkkonummi -1 Siuntio -1 Siuntio -1 Kirkkonummi -4 9 -2 -5 Selkeää Puolipilvistä -1 7 Pilvistä -1 10 -2 Lumikuuroja Lumisadetta -0 6 Tuulen suunta ja -nopeus 3 -0 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS MERI jäähtyy ja usva nousee Vormön selällä. KOPPARNÄSIN väririkasta etelärantaa lumen, jään ja sulan veden rajapinnassa. Meri jäähtyy Kopparnäsissä Merialue Kopparnäsin eteläpuolella on vihdoin ja viimein alkanut jäätymään. Lauantaina tammikuun viimeisenä päivänä ­10°C pakkasessa ulkoselällä kohosi korkea usvapilvi korkealle ylös jäättömästä merenpinnasta. Pääsimme kiertelemään koskematonta lumista rantaviivaa ja rekisteröimään rannassa liikkuneiden eläinten jälkiä. Eläinten jälkiä näkyi rantaviivassa runsaasti ja ne näyttivät kaikki kääntyneen rannasta takaisin metsään. Ehkä jää oli vielä liian heikkoa tai sitten liian liukasta. Kaikkialla metsässä ja rannan läheisyydessä oli valtavasti pikkujyrsijöiden jälkiä. Pikkujyrsijöiden tekemät urakäytävät lumen pinnassa olivat hyvin näkyvillä ja muutamassa kohdin oli syntynyt mielenkiintoisen näköisiä kuvioita, joista yksi on oheisessa valokuvassa. Viimeksi noin 10 vuotta sitten pikkujyrsijöitten määrän muistan olleen näin runsas. Valkohäntäkauriin jälkiä näkyi vain muutamissa kohdin ja ne ovat ehkä siirtyneet sisämaahan päin ruokintapisteiden läheisyyteen. Pienemmät metsäkauriit ovat lähes kokonaan kadonneet alueelta ja 5 vuotta sitten kevättalvella metsäkauriiden jälkiä oli runsaasti joka puolella rantojen läheisyydessä. Isompien ja pienempikokoisten jäniksen jälkiä oli runsaammin kun moneen vuoteen. Minkin jälkiin törmäsimme useassa eri kohtaa ja niitä oli huomattavasti runsaammin kuin olemme aikaisempina vuosina nähneet. Jyrsijöiden runsaus alueella on todennäköisesti syynä tähän. Ehkä tämä lupaa todella huonoja aikoja saaristossa pesiville linnuille ensi kesänä. Saukon nauhamaisia jälkiä oli samassa rantatörmässä kuin aikaisempinakin vuosina. Talven selkä alkaa jo selkeästi taittumaan auringon säteilyn voimistuessa muutaman viikon sisällä ja näyttää vahvasti siltä, että tänäkin talvena ulkomeri jää jäätymättä. KARI VIERINEN Siuntio PIENJYRSIJÖIDEN tekemä taiteellinen kuvio lumen pinnassa. Siuntion Jukolan päiväkodin turvallisuutta parannettava Jukolan päiväkodin vanhempainyhdistys on esittänyt kirjeessään 19.12. 2008 Siuntion kunnalle pikaisia toimenpiteitä päiväkodin turvallisuuden parantamiseksi. Asiaa käsitellään 15.2. 2009 sivistyslautakunnan kokouksessa. Vanhemmat ovat kirjelmöineet kunnalle erityisesti piha-alueen turvallisuuden parantamiseksi aiemminkin, mutta kunta ei ole ollut asiassa aktiivinen. Turvallisuuspuutteet ovat sen verran ilmeisiä, että niiden korjaamiseen olisi pitänyt ryhtyä pikaisesti. Piha-alueella suurin ongelma on turvallisuusnormien vastainen aita ja siinä oleva jatkuvasti korjausta vaativa portti. Päiväkodin aidan pitäisi täyttää EU:n turvanormit. Aidan pitäisi olla sellainen, että sen yli tai ali on vaikea karata. Vaakajuoksuja ei aidassa saisi olla. Nykyinen aita on toteu TTI OMMEN K tettu täysin vastoin näitä normeja, eikä se kunnostamalla parane ­ pitää rakentaa uusi. Nykyinen aita mahdollistaa pienille lapsille karkaamisen sekä aidan yli että paikoin myös ali. Näin kävi jo syksyllä 2008, onneksi ripeät lastenhoitajat saivat karkulaiset kiinni. Uuden aidan rakentamisen yhteydessä pitää uusia myös portti, joka viimeisen kahden vuoden aikana on ollut lukuisia kertoja rikki. Päiväkodin johto on näistä turvallisuuspuutteista kirjelmöinyt kunnalle, mutta vain porttia on silloin tällöin käyty väliaikaisesti korjailemassa. Uusi portti on luvattu sekä vuodelle 2007 että vuodelle 2008, mutta sellaista ei ole asennettu. Piha-alueella esiintyy edelleen myös ilkivaltaa, josta päiväkodin vanhemmat ovat aiemmin kunnalle kirjelmöineet. Valvontaa tulisikin lisätä päiväkotialueella. Piha-alueen turvallisuutta voidaan parantaa myös valaistusta lisäämällä. Puutteellinen valaistus haittaa erityisesti nyt vuoden pimeimpänä aikana. Vanhempainyhdistys vaatii, että Siuntion kunta ryhtyy välittömästi parantamaan Jukolan päiväkodin piha-alueen turvallisuutta edellä esitetyllä tavalla. Määrärahojen puutteesta ei turvallisuuden parantaminen voi olla kiinni. Kun kunnalla on ollut varaa urheilukentän kunnostamiseen ­ mikä sinänsä on positiivinen asia ­ on oltava varaa myös lasten turvallisuuden parantamiseen. JUKOLAN PÄIVÄKODIN VANHEMPAINYHDISTYS Kyläsuunnitelma ­ vain nippu papereita? Mikä Kyläsuunnitelma on? Miten kyläsuunnitelma tehdään? Onko Kyläsuunnitelmasta mitään KNUF järjestää Mitt i byn hankkeen puitteessa kaksi tilaisuutta joissa saat vastauksen yllä mainittuihin kysymyksiin. Sanne Wikström joka on työskennellyt kyläasiamiehenä Länsiuudenmaan kylät r.y:ssä kertoo meille mikä kyläsuunnitelma on. Hän neuvoo miten sellainen tehdään ja millaisia menetelmiä voidaan käyttää suunnitelman laatimiseen. Tapaamme keskiviikkona 11. maaliskuuta Bygdebossa, Volsissa (Volsintie 688) klo 18.30. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus tavata asukkaita Kirkkonummen eri kylistä. Ilmoita kiinnostuksestasi allekirjoittaneelle viimeistään 6. helmikuuta. Päivä Degerbyssä Sanotaan että "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" ja että "hyvät ideat on luoto varastettaviksi". Suuntaamme länteen Degerbyhyn 8. maaliskuuta jossa Degerbyn kylätoimikunnan jäsen kertoo meille kylästä ja yhdistyksen tekemästä kyläsuunnitelmasta. Teemme opastetun käynnin kylätoimikunnan ylläpitämässä Degerby Igor museossa. Museossa on Porkkala parenteesin ajoista kertova näyttely. Kaiken tämän tiedon ja inspiraation jälkeen syömme Kopparnäsin kestikievarissa. Lopuksi saamme vielä nähdä Degerby ungdomsföreningenin 100-vuotis juhlarevyyn "Med vind i seklet". Revyy esitetään Furuborgissa. Lähtö Luckanilta klo 13 ja paluu noin klo 18. Kaikesta tästä maksat vain ruokailun Kopparnäsin kestikievarissa,15 . Sitovat ilmoittautumiset allekirjoittaneelle viimeistään 27. helmikuuta. Tule mukaan ja inspiroidu! Ilmoittaudu hankevetäjään Marica Fagerholm-Åsten puh. 0407649074 tai marica@knuf. fi. Mitt i byn hanke rahoitetaan Leader varoin ja Kirkkonummen Säästöpankkisäätiön avustuksella.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 9 Uusi Yaris. Elämää ilman joutokäyntiä. Stop&Start, ainoana luokassaan. Uusi Yaris tarjoaa luokkaansa suuremmat tilat ja ominaisuudet uudistuneessa muodossa ­ Toyota Optimal Drive -ajattelumallin myötä myös entistä pienemmin päästöin. Esimerkiksi hiukkassuodatin vakiona kaikissa dieselmalleissa. Saatavilla nyt myös Stop&Start -toiminto: halutessasi Yaris sammuttaa ja käynnistää moottorin automaattisesti esimerkiksi liikennevaloissa ehkäisten joutokäynnin. Koeaja uusi Yaris nyt meillä. Mallisto alkaen xx.xxx e. EU-yhdistetty kulutus 4,2-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 110-164 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.
• 10 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Valtuustoaloite Siuntiossa: Lasten kotihoidon tuen kuntalisää kaivataan Siuntiolainen rkp:n kunnanvaltuutettu Marcus Nordström jätti maanantai iltana 2. helmikuuta lasten kotihoidon tuen kuntalisää koskevan valtuustoaloitteen. Nordströmin lisäksi aloitteen allekirjoitti Siuntion Vihreiden valtuustoryhmä puheenjohtajansa Yrjö Kokkosen johdolla, kokoomuksen Elisa Calin ja sdp:n Kristian Parviainen. Aloitteessa todetaan seuraavaa: ­ Päivähoitolaki antaa alle kouluikäisille lapsille subjektiivisen oikeuden kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden jälkeen, tyypillisesti lapsen kymmenennestä ikäkuukaudesta alkaen. Siuntion kunnassa tämän oikeuden ilmentymiä ovat kunnallinen päiväkotihoito ja kunnallinen perhepäivähoito. Lisäksi kunta tukee yksityisesti järjestettyä hoitoa päivähoitosetelillä, mutta vain jos hoidon tuottaa ulkopuolinen taho, joko yksityisen päiväkodin tai perhepäivähoidon muodossa. Useassa väitöskirjassa ja tutkimuksessa on yritetty selvittää alle kouluikäisten lasten eri hoitomuotojen vaikutusta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tukee parhaiten lapsen kehittymistä. Yhtälö muodostuu monesta vaikuttavasta tekijästä, mm. perheen sisäisistä olosuhteista, lapsen yksilöllisestä kehitysasteesta hoitomuotoa valittaessa ja lähipiirin elämäntilanteesta. Pienen lapsen kehityksen kannalta paras hoitomuoto voi olla niin päiväkoti, perhepäivähoito kuin kotihoito. Laki tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea pienten lasten kotihoitoa kuntalisällä. Kuntaliiton seurannan perusteella tällaista tukea maksavien kuntien määrä on jatkuvasti kasvava. Tarkastellessa naapurikuntiamme voimme todeta, että Siuntion lisäksi ainoastaan Inkoo on jäänyt kehityksestä jälkeen, esim. Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja kaikki suuret kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, maksavat kotihoidon kuntalisää. Kuntalisän maksamista pitäisi tarkastella ennen kaikkea erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, perheet joissa toinen vanhempi tienaa merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet joissa toinen vanhempi on työtön, voinevat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoitooikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Me allekirjoittaneet vastustamme lähtökohtaisesti tasavertaisuuden ja lasten edun mittaamista rahassa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan kuitenkin huomioimaan tämäkin näkökulma, on todettava, että vuoden 2009 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella asian vaikutus kunnan taloudelle olisi hyvin pieni, enimmillään alle yhden prosentin verran kokonaisbudjetista. Laskettuna keskimääräisellä kuntalisällä, 136 /kk, voidaan arvioida, että taloudellinen vaikutus olisi enintään luokkaa 200 tuhatta euroa / vuosi. On huomattava, että kuntalisän käyttöönottaminen tukimuotona voi parhaassa tapauksessa olla kunnalle nettopositiivinen päätös. Alustavalla tarkastelulla jo kahdenkymmenenkahden alle kolmevuotiaan lapsen siirtyminen kotihoitoon nykyisen kunnallisen hoitomuodon sijaan toisi nykyisellä päivähoidon kustannusrakenteella kunnalle positiivisen vaikutuksen suunnittelukauden 2009 ­ 2012 aikana. Tällöinkin on todettava, että kotihoidon kuntalisä lykkäisi tulevia tarpeita investoida uusien päiväkotien rakentamiseen, ja lisäisi Siuntion kiinnostavuutta myös lapsiperheiden asuinkuntana. Lisäksi on todettava, että kotihoidon tuen kuntalisä helpottaisi välittömästi kunnallisen päivähoidon akuuttia henkilöstöpulaa ja jonotilannetta. Henkilöstöpulan voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun Työvoimatoimiston internet-palvelu tuntee Uudenmaan alueella 169 auki olevaa alan työpaikkaa, eikä Siuntio ole palkalla kilpailtaessa listan kärkipäässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sivistystoimi valmistelee toimenpiteet ja tekee tarpeelliset selvitykset kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Selvitysten aikatauluksi, tavoitteeksi ja suuntaviivoiksi esitämme, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona, että se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuun kokoukseen, todetaan tässä Marcus Nordströmin ym. allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa. MARCUS Nordström jätti lasten kotihoidon tuen kuntalisää koskevan aloitteen Siuntion kunnanvaltuustossa 2. helmikuuta. Luottamushenkilövalinnat sujuivat sopuisasti Siuntiossa Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi omalta osaltaan luottamushenkilövalinnat maanantaina 2. helmikuuta pidetyssä kokouksessaan. Aiemmat sopimukset pitivät ja valtuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist saattoikin naputella luottamushenkilöpaketin hyväksytyksi reilussa puolessa tunnissa. Sen verran tiheään tahtiin puheenjohtajan nuija pöytään kolahti, että nuija miltei uuvahti ennen kokouksen päättymistä. Ainoa soraääni luottamushenkilöitä valittaessa kuultiin sitoutumattomien riveistä kun varajäsenenä kokoukseen osallistunut Rainer Sarviaho pohti josko tehdyt valinnat olivat oikeudenmukaisia. Sarviaho vetosikin valtuutettuihin, että tulevaisuudessa lautakuntatyöhön kytkettäisiin mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on parhaat edellytykset hoitaa näitä tehtäviä. Tarkastuslautakunta koostuu seuraavista henkilöistä: Pj. Arto Varpio (Börje Grotell), varapj. Timo Raivio (Karin Gottberg-Ek), Catharina Lindström (Bo Backman), Mervi Huittinen (Martti Kankkunen) ja Ilkka Haussila (Leea Lehtinen). Opetuslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vuosiksi 2009 ­ 2012 Siuntiossa valittiin: Pj. Pekka Halonen (varajäsen Harri Haanpää), varapj. Christina Andersson (Helena Lönn), Carl-Johan Gottberg (Peppe Forsblom), Harriet Strandvik (Heidi Backman), Anna Paasikivi (Rainer Sarviaho), Merja Rahkola-Toivanen (Sari Havukainen), Markku Tiilikainen (Antti Keskitapio), Tarja Ryynänen (Merike Hintikka) ja Jari Nieminen (Sinikka Hussi). Sivistyslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi valittiin: Pj. Mika Nevalainen (Bjarne Bäckman), varapj. Peppe Forsblom (Roger Dyhr), Charlotta Malmström (Kirsi Martin), Stefan Svanfelt (Kitty Seppälä), Raija Linnala (Marko Linnala), Jussi Suvanto (Katja Palkoranta), Tuula Siirama (Anu Asp),Tuula Savinainen (Petri Pakkala) ja Minna Lehtola (Esa Rantanen). Perusturvalautakunta muodostuu seuraavista henkilöistä: Pj. Tuula Elo (Berit Lundell-Alanen), varapj. Martti Kankkunen (Mervi Huittinen), Ove Grundström (Marcus Nordström), Börje Grotell (Kaj Dahlström), Sirpa Kaisla (Markku Linnala), Reijo Korhonen (Susanna Lehtonen) ja Ritva Vestenius (Leea Lehtinen). Ympäristölautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vuosiksi 2009 ­ 2012 valittiin: Pj. Arto Penttinen (Milla Pilviö), varapj. Raimo Holmström (Lasse Niskanen), Gustav Mildh (Bo Backman), Johanna Grönberg (Charlotta Malmström), Karl Holm (Ann-Marie Bardy), Kirsi Pesonen (Markku Huittinen), Lea Mäkinen (Dan Gustafsson), Yrjö Kokkonen (Hanna Bärlund) ja Paula Kämäräinen (Kari Vierinen). Tekniseen lautakuntaan valittiin: Pj. Kjell Flythström (Ingmar Nyberg), varapj. Heikki Kaisla (Tuula Siirama), Jan-Peter Nygård (Merja Laaksonen), Susanne Ekström (Gerd Hallén), Antti Keskitapio (Sirpa Kaisla), Kristian Parviainen (Mika Nevalainen), Tuulia Tuomi (Jari Nieminen), Taina Janhunen (Timo Raivio) ja Minna Uusi-Eskola (Juhani Särkkä). SIUNTION kunnanvaltuusto hyväksyi luottamushenkilövalinnat 2. helmikuuta pidetyssä kokouksessa. Etualalla rkp:n Merja Laaksonen, Anders Karell Maaseutulautakuntaan kaudelle 2009 ­ 2012 valittiin: Pj. Kim Lindström (Karl Holm), varapj. Merike Hintikka (Väinö Lehto), AnnMarie Bardy (Anne-Maj Blomqvist), Risto Heikkilä (Raija Linnala), Kirsi Pesonen (Antti Keskitapio), Leif Andersson (Leena IhanusPuumalainen) ja Tea Kuosa (Marijke Grotenfelt). Keskusvaalilautakuntaan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pj. Stefan Grönqvist, Maritta Sarajärvi, Tuula Elo (varapj.), Risto Toivonen ja Liisa Varpio. Varajäseniksi valittiin Bo Lindström, Markku Huittinen, Jouko Hanhikorpi, Marko Lehto, Leena Ihanus-Puumalainen, Marja-Liisa Mutka ja Mari Sarviaho. Sitoutumattomien valtuustoaloite: Siuntion myytävä kiinteistöjään ja mentävä niihin takaisin vuokralle Siuntion Sitoutumattomat ry ­ Sjundeå Obundna rf:n kunnanvaltuutetut Mikael Westermarck ja Kari Vierinen jättivät kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa 2. helmikuuta aloitteen jossa he ehdottavat, että Siuntiossa selvitetään kunnan omistamien kiinteistöjen myymistä esimerkiksi henkivakuutusyhtiöille ja myytyjen kiinteistöjen vuokraamista takaisin ns. pitkillä 30­40 vuoden vuokrasopimuksilla. Allekirjoittaneet esittävät valtuustoaloitteena, että nykyisten synkentyvien taloudellisten näkymien vallitessa, olisi Siuntion kunnan haettava uusia keinoja taloutensa elvyttämiseen. On kaikki merkit siitä, että Suomen talous lähivuosina kehittyy yhä huonompaan suuntaan, koska maailman taloudessa ei vieläkään näy ainoatakaan elpymisen merkkiä. Kiinteistöjen myynnillä ja niihin vuokralaisiksi menemisellä voitaisiin keventää Siuntio kunnan velkataakkaa kertaluonteisesti ja vähentää lainojen hoitokustannuksia. Tällöin paineet verojen nostamiseen helpottuisivat ja kunta ei enää olisi Uudenmaan korkeimman kunnallisveroprosentin kantaja. Tämä tukisi myös tulevaisuudessa, että uusia kunnallisveroa maksavia perheitä muuttaisi Siuntioon. Kunnallisveroahan maksavat ja kovaa taakkaa kantavat juuri palkansaajat ja eläkeläiset. ­ Tätä toimenpidettä tukisi myös se olettamus; että Siuntion kunnan taloustilanteen yhä heikentyessä kunnan itsenäisyys on vakavasti uhattuna ja mikäli tämä uhkatilanne johtaisi liittymiseen johonkin toiseen kuntaan, kyseinen liitoskunta joutuisi kuitenkin realisoimaan ainakin osan kyseisistä Siuntion kunnan omistamista kiinteistöistä, toteavat Siuntion Sitoutumattomat valtuustoaloitteessaan. MIKAEL Westermarck jätti maanantaiiltana 2.2. kaksi aloitetta Siuntion kunnanvaltuuston kokouksessa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 11 Helmikuun herkkuja edullisesti Förmånliga läckerheter i februari 7 4 95 /kg Poista lihasta kalvot ja rasva. Leikkaa liha viipaleiksi ja painele viipaleita kevyesti. Ripottele pihvien molemmille puolille pippuria ja suolaa. Paista noi-setit kevyesti vähässä öljyssä molemmin puolin. Lisää pannulle kerma, rosmariini ja hunaja. Hauduta kannen alla noin 15 minuuttia. Tarjoile salaatin ja perunoiden kanssa. 95 Atria 2 0 1 89 Atria 2 1 5 99 Primula 2 kpl/st., 140 g (21,35/kg) 7 269 Rainbow 900 g (2,99/kg) 50 Serla Toilet 24 rll/st. (0,31/kpl/st.) 600 g (8,25/kg) 400 g (7,23/kg) 829 2,80 l (2,64/l) (sis./inneh. 7,39 + pantti/pant 0,90) 65 1. lk./kl. /kg 25 Espanja/Spanien 500 g (2,50/kg) 1. lk./kl. 2 0 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 Puola/Polen 85 029 Ingman 150 g (1,93/kg) tai/eller 3 l (0,68/l) (sis./inneh. 2,05 + pantti/pant 0,80) 69 89 Huhtahyvät 400 g (4,72/kg) S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju 99 Valio tai/eller 600­700 g (9,98­8,56/kg) 199 Valio 1 kg Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18. Oululainen 235 g (2,94/kg) www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 13 Olipa kerran... Punainen Tupa! Veikkolan leikkipuiston Punaisella Tuvalla ollaan riemuissaan! Niin lapset kuin aikuisetkin ovat saaneet nauttia kirpakoista pakkaspäivistä ja valoa tuovasta lumipeitteestä. Välillä on tuntunut oikealta talvelta, kun on päästy tekemään lumiukkoja ja laskemaan mäkeä. Kun lunta on tullut kerralla enemmän, ollaan vietetty koko aamupäivä pulkkamäessä ja nautittu ulkoilusta. Ulkoilupuiston lapset ja esikoululaiset mahtuvat hyvin peuhaamaan samalle pihalle, mutta sekaan mahtuu vielä! Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ulkoilupuisto on avoinna 2­6 -vuotiaille lapsille ilman etukäteisilmoitusta. Punaisen Tuvan esikoululaisilla riittää kiinnostavaa puuhaa. Lapset oppivat leikkiessään, tutkiessaan, askarrellessaan, taiteillessaan, musisoidessaan... Välillä ruokaillaan ja sitten mennään taas! Kerran kuussa tehdään Metsämörriretki ja ollaan metsässä koko eskaripäivä 8­12. Retkiä tehdään myös Veikkolan ulkopuolelle, mukava muisto on marraskuinen retki Kansallismuseoon Helsinkiin ja ruokailu hampurilaisravintolassa. Esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa painotetaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kielellisen kehityksen tukemista. Lapset nauttivat satujen ja tarinoiden kuuntelusta sekä sadutuksesta, jossa lapsi kertoo tarinaa ja aikuinen kirjaa sen sanasta sanaan. Kun ulkoilupuiston lapset ja esikoululaiset lähtevät, saapuvat 1­2 -luokkalaiset koululaiset iltapäiväkerhoon. "Iltiksessä" on mahdollisuus tehdä läksyt, sitten syödään maukas välipala, jotta jaksetaan. Iltapäiväkerho on lapselle vapaata aikaa kavereiden ja turvallisten aikuisten seurassa. Lapset saavat mm. askarrella, piirtää ja pelata pelejä oman halunsa ja kiinnostuksensa mukaan, mutta suosituinta toimintaa on leikki eri muodoissaan. Syksyn teemana Punaisen Tuvan esikoulussa ovat olleet sadut ja tarinat. On luettu perinteisiä satuja, sadutuksen tuloksena on syntynyt omia tarinoita ja satuaiheet ovat ujuttautuneet myös piirroksiin ja kädentöihin. Syksyn puuhien hedelmiä on mahdollisuus käydä ihailemassa Veikkolan kirjastossa 26.1.­6.2. Tämän lukuvuoden esikoululaisten satujen joukossa on satuja myös aikaisemmilta vuosilta. Sydämellisesti tervetuloa! PUNAISEN TUVAN VÄKI ESIKOULULAISET ja herra lumiukko Tuvan pihalla. ESIKOULULAISTEN lumipupu Mörrimetsässä. RATKAISEVAN EDULLISESTI AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT TULPPAANIKIMPPU/ TULPANKNIPPE 10 tulppaania/ tulpaner TO-LA/TOR-LÖR 5.-7.2. ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN 1,95/kg Israel PUNAINEN PAPRIKA/ RÖD PAPRIKA 1. lk./kl. Egypti/Egypten NAVEL APPELSIINI/APELSIN 1. lk./kl. 3,90 Atria NAUDAN PAISTIJAUHELIHA/ NÖT STEK MALET KÖTT 10 % 400 g (7,48/kg) Pouttu MARINOIDUT POSSUN SISÄFILEET/ MARINERAD GRIS INREFILÉ N./Ca 700 g, alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland Saarioinen LIHAPERUNA-, MAKARONI- TAI TONNIKALAPERUNASOSELAATIKKO/ KÖTTPOTATIS-, MAKARONI- ELLER TONFISKPOTATISPURÉLÅDA 350­400 g (4,71­4,12/kg) 0,75/kg 5,59/kg KOTIMAINEN KIRJOLOHIFILEE/ INHEMSK REGNBÅGSFILÉ pakattu/packad 5,90/kg Atria PORSAAN ULKOFILEEPALA/ GRIS YTTERFILÉBIT N./Ca1,5 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland 2,99 7,95/kg 1,65 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.1.­ 28.2. 1,59 Oululainen REILU VIIPALEET/ SKIVOR 500­550 g (3,18­2,89/kg) Jalostaja HERNEKEITTO/ ÄRTSOPPA 435 g (1,72/kg) 0,75 1,69 Arla Ingman RAEJUUSTO/ GRYNOST 400 g (4,23/kg) 2,99 Vaasan RUNEBERGIN TORTTU/ RUNEBERGS TÅRTA 2 kpl/st., 140 g (21,36/kg) 16,95 APTEEKKI APOTEK KOFF III 24 tlk/brk, 7,92 l (1,68/l) (sis./inneh. 13,35 + pantti/pant 3,60) asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18. Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt
• 14 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Årets första fullmäktigemöte i Kyrkslätt hölls den 29.1 Fullmäktige ordförande Gustaf Åberg svängde friskt ordförandeklubban trots förkylning Den nya fullmäktigegruppen var första gången församlad till möte. Många nya ansikten fanns med, unga och gamla Fullmäktigegruppens nya parti inslag är Sannfinnarna. Till gruppens nya ordförande valdes Gustaf Åberg sfp. Första vice ordförande Veikko Vanhamäki s. Andra viceordförande Antti Salonen c. Till kommunstyrelseordförande valdes Timo Haapaniemi s, första vice ordförande Ulf Kjerin sfp, andra vice ordförande Antti Kilappa de gröna. De ledande posterna blev i sin helhet tilldelade männen. Varför? Nya fullmäktigeledamöter Ulla Seppälä, Kati Heinänen-Rautee, Jussi Määttä, Katja Salo, Raija LautanenEloranta, Erkki Majanen, Anna-Lotta Laine, Petri Pohjanen , Kaarle Lehmus är nyvalda samlingspartister. Till dem slöt sig också Thorolf Sjölund han hoppade från sfp. Det har blivit en trend bland politikerna att byta parti, börjande från riksdagsledamöterna. Samlingspartiet i Kyrkslätt med riksdagsledamot Raija Vahasalo i spetsen gör partiet extra attraktivt. Corinna Tammenmaa, Patrick Lundell och Johan Karlsson är nya i Svenska folkpartiet. Nya till socialdemokratiska partiet Maria Feldt och Mikael Gerkman. Gröna förbundets nya ledamöter Kaisa Piironen, Minna Hakapää och Pauliina Juntunen. Kari Hujanen är ny i Vänsterförbundet. Rita Holopainen ny i Kristdemokraterna. Sannfinnarnas medlemmar Pekka Sinisalo, Oskar Salakari, Kristina HolmlundPursti och Ville Salmela. Under årets lopp blir de nya medlemmarna intervjuade. Fullmäktigeordförande Gustaf Åberg började mötet med ett tal som finns refererat i KS. nr. 9 Kommunstyrelseordförande Timo Haapaniemi tackade i sitt tal för förtroendet, han berörde i talet samarbete och talkoanda. Vi har nya förtroende valda med nya tankar och gamla erfarna så ett gott resultat är att vänta. Han poängterade samarbetet med Esbo och Helsingfors nejden och våra grannar västerut. Gustaf Åbergs tanke om ett samarbete med Sjundeå är värd en utredning, sade Haapaniemi. SANNFINNARNA Pekka Sinisalo, Simo Grönroos, Keijo Karvinen och Viljo Savolainen. tolkning i framtidsvisionen. På det reserverade 1 ha stora området ryms inte flera byggnader än de angivna. Raija Vahasalo sade att gruppen noggrant tänkt igenom projektet stannar vid en liten enhet. Om man ändrar på planen måste även på Nissniku vårdhem flyttas. Projektplanen godkändes . Projektet utförs och ägs av Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy som hyr ut projektets bostäder och andra lokaliteter i Kyrkslätt kommun. Projektets omfattning och personalstyrka är 10 enheter 270 m2.1 tvårummare 40 m2 bostädernas gemensamma utrymmen 34,5 m2, personalrum 36,0 m2, gemensamma mötesrum 44,0 m2, övriga utrymmen 31,0 m2. Kvadratmeter sammanlagt 455 m2. Gun-Maj Beck påpekade att man i framtiden kommer att ha behov av liknande stödboende i samhällen och därför borde man vid planeringen redan ta dylika projekt i beaktande, på liknande sätt som vi planerar skolor, daghem, hälsovård mm. En motion överräcktes undertecknad av Pauliina Juntunen Gröna förbundet och Gun-Maj Beck sfp. Den berörde skolor och daghem. Föräldrarna och eleverna i Oitbacka, Sjökulla och Evitskog skolorna har under en längre tid levt i osä- FULLMÄKTIGEORDFÖRANDE Gustaf Åberg. PATRICK Lundell sfp nyvald. KVINNORNA blev helt bortglömda i ledande poster kommentar från Pirkko Lehtinen. kerhet beträffande skolor- 2010 utan svenska förskolenas framtid och agerandet verksamhetens och utbildav elevernas undervisning. ningsnämnden tar ärendet Detta har lett till att skolor- till ny behandling. Vi kräver nas elevantal minskar. att en uppdaterad skolutÄven dagvården är bristfäl- redning över kommunens ligt ordnad på området vil- grundskolor och barndagsket även minskar antalet vård görs i brådskande ordbarn i de svenskspråkiga ning. I utredningen bör man skolorna på sikt. Vi fullmäk- utgå från elevers rätt till tigeledamöter som under- god undervisning, rättvis retecknat motionen önskar att sursfördelning, ändamålförändringarna i bildnings- senliga utrymmen och skälinämndens stadga (29.11 ga skolresor. 2008) gällande byskolorna i norra Kyrkslätt inte verksGUNVOR tällts under läsåret 2009 ­ WESTREN-DOLL Ärenden Nämndledamöterna för åren 2009 ­ 2012 blev valda. Val av nämndemän i tingsrätten fastslås vid nästa möte. Närmare uppgifter får ni genom att klicka www.kirkkonummi.fi Godkännande av en projektplan för en enhet för stödboende dryftades länge och väl. Före mötet lämnade Olli Blåberg och Sakari Kuosmanen en adress från Masalan asukasyhdistys med en fordran om att projektplanen för enheten av stödboende i Masaby skulle förkastas. Veikko Vanhamäki som varit ordförande i projektgruppen mottog adressen. Han förklarade att ett misstag uppstått av en VETERINÄR Johan Karlsson sfp. STYRELSELEDAMOT Corinna Tammenmaa nyvald sfp och Ulf Kjerin första vice styrelseordförande sfp.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 15 Kyrkslätts förvaltningsdirektör Risto Pakarinen Eftersträvar större öppenhet År 2001 blev förvaltningsdirektör magister Risto Pakarinen anställd i Kyrkslätt. Pakarinen är född och uppvuxen i Helsingfors, efter studierna arbetade han som planerare i Helsingfors stads centralförvaltning, i borgmästare Teuvo Aura och Raimo Ilaskivis stab. Senare flyttade han till Nyslott (Savonlinna) där han innehade en liknande post som den nuvarande i Kyrkslätt. ­ Trots att befolkningsantalet där var samma som i Kyrkslätt var utgångsläget helt annorlunda. Staden var färdigt planerad, där byggdes årligen endast ett fåtal hus. Kyrkslätt expanderar med en väldig fart. Här planeras hela samhällen åt gången och nu står också centrum i byggnadsfas. Inflyttningen är stor och kommunens information för invånarna borde vara smidigare, den kommer också att förbättras. Kommunen har numera anställt en informatör så i framtiden kommer invånarna att bli bättre informerade. Den häftigaste förnyelsen i kommunen är satsningen av den elektroniska kommunikationen som bidrar till en smidigare och snabbare information för kommuninvånarna för kommunens tjänstemän och förtroendevalda. Alla kan på nätet läsa om kommunens planering, aktiviteter, nämndbeslut mm. Dessutom sparas en massa papper och arbetsskeden. god planering för en kommunutveckling kan ske i två hus. "Överhuset" planerar, men styrelsen gör de slutliga besluten. Det nyplanerade Kommunhuset ligger i invånarnas intresse, man frågar i vilket skede planeringen är? Så fort fasaden blir klar presenteras byggnaden. ­ Än så länge planerar jag behoven av personalens utrymmen, säger Pakarinen som för övrigt trivs med sin tjänst, men skulle gärna då och då reformera den rådande stela tjänstemannabyråkratin. ­ Det förflutna är en grund att bygga på, men vi måste se framåt i tiden, längre än morgondagen. Också nya marknadsförings initiativ av företagstomterna borde planeras, kanske genom ett samarbete med privata mäklare. Kyrkslätt en pärla i Nyland Hoppas Kyrkslätt får bli självständigt, om det blir fråga om en kommunsammanslagning ser han det som en naturlighet att det blir västerut. Tvåspråkigheten är en tillgång. Den svenska kulturen och språket får inte glömmas. Den är en rikedom, barnen kan lära sig svenska redan som små. ­ Själv har jag tyvärr missat möjligheterna trots att pappa var svensktalande, harmligt nog lärde jag mig inte som barn hygglig svenska. Farfar kom från Ekenäs, så rötterna finns här, menar Risto Pakarinen. Barnen är redan vuxna. De nya familjemedlemmarna är två skotska terrier. Familjen bor i radhus i Ravals. Några speciella fritidshobbyer har KYRKSLÄTT är just nu i en utvecklingsfas, säger förvaltningsdirektör Risto Pakarinen. han inte, utom skötseln av radhustomten. Motionen stannar vid långa sköna promenader det är en njutning att vandra omkring i naturen och de gamla kulturlandskapen, säger Pakarinen. GUNVOR WESTREN-DOLL Överhusets (utvecklingsgruppen) verksamhet Pakarinen anser att en Aktiv byskola Läsmånad i Sjökulla skola Elda rätt med ved Vedeldning är bra uppvärmningssätt. Trä är en förnybar naturresurs och vedeldning orsakar därför inte en nettoökning av atmosfärens koldioxid. Det är emellertid viktigt att bränna veden i eldstäderna på rätt sätt. Eldar du fel släpper du ut betydande mängder partiklar i luften och förorenar din omgivning till förtret för både trivsel och hälsa. Fel eldning märks tydligast när det är vindstilla. Då uppstår inversion och röken driver inte iväg som den borde. Ifall röken från din skorsten lägger sig över grannens hus, avbryt eldningen och vänta på lämpligare väder. Det är ju oskäligt om grannen får rök in i bostaden. Bränn endast torr och ren ved. Som tände kan du använda litet tidningspapper, näver och spån. För att du skall få ordentlig fyr på elden skall lufttillförseln vara god. Långsam men också alltför snabb förbränning är ofullständig och ger större utsläpp av föroreningar. Se också till att eldstaden rengörs och sotas emellanåt. Fuktig och smutsig ved ger mera luftföroreningar. Bränn inte heller målat eller impregnerat trä eller avfall såsom plast, engångsblöjor, textiler, plywood eller miljöfarligt avfall. Publikationen Röksignaler ­ en guide för vedeldning kan du hämta på www.esbo.fi/ miljo, Luftvård Byaplanen ­ bara en lunta papper? VI läser alltid serierna utropar barnen. Eleverna i Sjökulla skola har under januari månad flitigt studerat dagstidningar och andra tidskrifter. Det är allmänbildande och intressant att få vetskap om vad som händer och sker i världen tyckte eleverna som listade serierna på första plats, andra plats delades på Utrikes och idrott och lokalinformation. Kulturartiklar var också bekanta för dem. Hur kommer en tidning till, hur arbetar en redaktör, var trycker man tidningen undrade eleverna under en lektion med pressinformation där eleverna fick ställa frågor. I skolan ordnas en skrivartävling som berör ämnen som berörts under läsmånaden. På Runebergsdagen presenteras vinnaren. Den belönande uppsatsen publiceras senare i Kirkkonummen Sanomat. Lärarna Lars Henrik Hedlund och Ros-Mari Forsbacka berättar att intresset för läsveckan varit givande. GUNVOR WESTREN-DOLL Vad gömmer sig bakom en byaplan? Hur gör man en byaplan? Har man någon nytta av en byaplan? KNUF arrangerar inom ramen för projektet Mitt i byn två tillfällen där du får svar på frågorna ovan. Sanne Wikström som varit byaombud i Västnylands Byar r.f. berättar åt oss vad en byaplan är. Hon ger råd om hur man kan bygga upp en plan och vad för metoder man kan använda. Vi träffas onsdagen den 11 februari på Bygdebo i Vohls (Vohlsvägen 688) klockan 18.30. Kaffeservering och möjlighet att träffa invånare från andra byar i Kyrkslätt. Anmäl ditt intresse till undertecknad senast den 6 februari. En dag i Degerby Det sägs att "gräset är grönare på andra sidan" och att "goda idéer finns till för att stjälas". Den 8 mars styr vi kosan västerut till Degerby där en representant från Degerby byaråd berättar för oss om Degerby och den byaplan som föreningen gjort upp. Vi får gå på guidad rundvandring på Degerby Igor museet som upprätthålls av byarådet. Museet har utställningar med anknytning till Porkalaparentesen. Efter all denna inspiration och information skall vi låta huvudet vila och koncentrera oss på att fylla våra magar på Kopparnäs gästgiveri. Sist men inte minst skall vi sät- ta våra magmuskler på prov och förlänga våra liv med några skratt genom att se "Med vind i seklet" Degerby ungdomsförenings 100-års revy på Furuborg. Start från Luckan klockan 13 och vi är tillbaka 18-tiden. Det enda du behöver betala för är 15 för maten på Kopparnäs. Bindande anmälan till undertecknad senast den 27 februari. Häng med och låt dig inspireras! För anmälan och mera information kontakta projektledare Marica Fagerholm-Åsten tfn. 0407649074 el. marica@knuf.fi. Projektet Mitt i byn finansieras med understöd från Leader och Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt. Dialog med kommuninvånarna önskas: Kyrkslätts Vård- och omsorgsmässa 7.2. Det nya vård- och omsorgsväsendet presenterar sina tjänster på vård- och omsorgsmässan som ordnas lördagen den 7 februari 2009 i Kirkkoharjun kouOCKSÅ eleverna från åk.1 och 2 fanns med på lektionen. lu. På mässan medverkar också samarbetspartners och ledamöterna i den nya vård- och omsorgsnämnden. Målet är en trevlig träff med Kyrkslättsborna i välmåendets och hälsofrämjandets tecken. Vi vill höra kommuninvånarnas åsikter och önskemål gällande tjänsterna.
• 16 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat "Vierivät kivet eivät sammaloidu" Johtava hoitaja Marja-Leena Majurin eläkevuosien haasteena uusi työsarka ­ Mahtava, positiivinen työpaikka, kiinnostava, ihmisläheinen työala ja mukavat, innostuneet työtoverit! arvioi työuraansa Kirkkonummen ensimmäinen johtava hoitaja Marja-Leena Majuri, jonka eläkkeellelähtöä juhlittiin tammikuun lopussa terveyskeskuksessa pitkän työuran ­ 33 vuoden ­ jälkeen. ­ Ihanat läksiäiset hattuineen, musiikkeineen ja tarjoiluineen! Kiitos kaikille minua muistaneille!, hän lähettää terveisensä entiseen "työkuntaansa". Kun Kirkkonummella siirryttiin helmikuun alusta perusturvaan, Majurin vakanssi lakkautettiin, silti hän pitää uutta organisaatiota hyvänä. ­ Näin saadaan laaja-alainen näkemys koko kentästä ja hyvät edellytykset kehittää palveluja kokonaisvaltaisesti asiakkaan eduksi, hän arvioi. Majurilla on hyvä tuntuma tähän yhdistämiskysymykseen, sillä hän itse oli Stakesin edustajana mukana mm. jo vuonna 1992 Saarijärvellä kouluttamassa väestövastuutiimejä ko. uudistukseen. ­ On ollut arvokasta ja haasteellista saada olla mukana moniammatillisissa kehittämishankkeissa vuosien mittaan. Vierivä kivi ei sammaloidu! hän heittää. nuorten pahoinvointi. "Junan tuoma" Kun Marja-Leena Majuri tuli tänne 10.2.-75 johtavaksi hoitajaksi nuorena ja vasta hallintotutkinnon suorittaneena, Kirkkonummi näytti "junan tuomalle" kovasti toisenlaiselta kuin nykyään. Terveyskeskustakaan ei vielä ollut, joten lääkärien vastaanotto- ja neuvolapalvelut oli siroteltu eri pankkien tiloihin. Alun perehdyttämisjaksolta mieleen jäi mm. kotikäynti siuntiolaisen yli 80-vuotiaan vanhuksen luona. ­ Talossa oli maalattia ja sen keskellä saavi, missä terveydenhoitaja oli edelliskäynnillä nähnyt isoja rottia. Yritimme etsiä miehelle kunnollisia asuintiloja, mutta kahden viikon kuluttua saimme kuulla, että hän oli kuollut häkämyrkytykseen, Marja-Leena muisteli. Myös hauskoja muistoja työvuosilta kertyi runsaasti. Yksi niistä liittyi ehkäisyneuvontaan, joka tuli terveystoimen ohjelmaan noihin aikoihin. ­ Ehkäisypillerit olivat jo tuttuja, mutta kierukat jotakin aivan uutta. Siuntion neuvola tilasi meiltä tarvitsemansa ehkäisyvälineet, jotka toimitettiin sinne viikoittain. Kerran tilauslistalla oli viisi kierukkaa, jotka aioin itse viedä sinne työkäynnilläni. Aamulla sihteeri soitti sieltä meille, että yksi miestyöntekijä oli tilannut kunnan kuorma-auton niitä hakemaan!, Marja-Leena nauraa. Kiikkustuoli ei houkuta Viimeiset vuodet Majuri työskenteli 64 % osuudella. ­ Työ- ja opiskelukeskeiselle ihmiselle eläkkeelle jääminen tuntuu valtavalta luopumiselta! Puolitoista viikkoa selvitin työhuonetta seuraavalle. Olihan se haikeaa, hän tunnustaa ja kertoo valmistautuneensa eläkevuosiin opiskelemalla itselleen työn ohessa uuden ammatin ja valmistuvansa piakkoin työnohjaajaksi. Siinä tiimityöskentelyn aihealueita ovat mm. työyhteisön hyvinvointi, ammatti-identiteetin kehittäminen, työssä jaksaminen ja vuorovaikutustaitojen lisääminen. Toinen osa vapautuvasta ajasta menee kulttuurille ym. harrastustoiminnalle. ­ Lausuntaryhmä, seurakuntatyö, konsertit, vapaaehtoistyö järjestöissä ­ näitä varmasti otan ohjelmaani, hän lupaa. Tekemistä aktiiviselle ihmiselle kyllä riittää. Marja-Leena on toiminut myös Elisabeth Rehnin perustamassa Syöpätautien klinikan tukiyhdistyksessä. ­ Kolme osastoa klinikalla on sisustettu jo meidän keräämillä rahoilla, hän kertoo yhdistyksestä, jota Rehnin jälkeen on luotsannut Eva-Riitta Siitonen. Ihana, oma rauha löytyy puolestaan Leppävirralta, Soisalon saaresta, jossa hänellä oma "piilopirttinsä". ­ Siellä hoidan puutarhaa, marjastan ja kalastan ­ se on oikea intohimoni! LIISA KOSONEN MARJA-LEENA Majurin (kesk.) viimeisiä hetkiä työpaikalla terveyskeskuksessa olivat jakamassa osastonhoitajat Merja Kaukua ja Anne Hilander. tiin Kirkkonummelle ja yksi Siuntioon. Terveydenhoitajia oli Kirkkonummella silloin seitsemän ja vastaanotossa lisäksi kaksi hoitajaa. Yhteensä työntekijöitä oli KirSin kuntayhtymässä nelisenkymmentä. Sairaalapaikkoja oli Espoon sairaaloissa 20, ensin Muuralassa ja sitten Puolarmetsässä. Kunnan väkiluku oli vuoden 1975 lopussa 16.013 henkeä. Kun terveyskeskus valmistui vuonna 1980, se oli merkittävä tapahtuma kunnan historiassa. Uutta laitosta käytiin ihailemassa kaukaakin. Lisäosa eli terveyskeskussairaalan puoli valmistui -85. Marja-Leena muistelee lämmöllä alkuaikoja, vaikka työtä oli silloinkin paljon, "joka paikka täynnä!". ­ Täällä ei ollut ollenkaan sellaista hierarkista järjestelmää, johon olin tottunut työskennellessäni HUSissa ennen tänne tuloani. Kaikki sinuttelivat toisiaan ja työilmapiiri oli reipas, hän kiittää. Kun Marja-Leena lopetti työnsä, henkilökunnan lukumäärä oli noussut yli 150:een, lääkäreitä oli 26 ja hoitajia 30. Kunnan asukaslukukin oli reilusti tuplaantunut ja oli vuoden -08 lopussa 35990 henkeä. terveystoimen nykyinen työtilanne. ­ Sen mitoitus on meillä valtakunnallisten suositusten mukaista ja koulutusta on meillä aina ollut paljon. Työntekijämme ovat työhönsä sitoutuneita, asiakasmyönteisiä ja motivoituneita, kiittää Marja-Leena, jolle sydämenasiana on aina ollut työntekijöiden oma jaksaminen. ­ Hoitotyö vie niin mukanaan, hän huomauttaa. Myös uusia asiantuntijavirkoja on mukavasti saatu: ravitsemusterapeutti, geriatri, psykiatrinen sairaanhoitaja, liikuntalääkäri... ­ Työtä on hyvä kehittää näillä resursseilla, sanoo Marja-Leena, jolle viimeisinä vuosina huolenaiheeksi nousi erityisesti lapsiperheiden ja Terveyskeskus v. 1980 Vuonna 1972 oli tullut voimaan kansanterveyslaki. Kirkkonummi ja Siuntio liittyivät silloin KirSi-kuntainliittoon ja uusia virkoja, mm. kolmas lääkärin virka perustet- Terveystoimi hyvällä mallilla Työssään Marja-Leena on aina korostanut etiikkaa ja ihmisläheisyyttä. Ilonaiheita on ollut niin hyvä yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa kuin Laitoshuoltajia valmistui Omnian aikuisopistosta Kirkkonummella Siivoustyötä ei voi viedä Kiinaan! ­ Koulutus on antanut paljon tietoa mm. koneitten käytöstä, välinehuollosta, pintamateriaaleista, oikeasta ergonomiasta ja työturvallisuudesta ja kyllä se on antanut myös rohkeutta, listasi laitoshuoltajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena työnsä ohella suorittanut, Veikkolan koululla vastaavana työskentelevä Kristina Nylund. Omnian kanssa yhteistyössä järjestetty, 1,5 vuotta kestävä koulutus kunnan työntekijöille päättyi joulun alla ja valmistujaisia juhlittiin tammikuun lopulla ravintola Patakukossa työpaikkaohjaajien ja kouluttajien kanssa. Kunnan puolesta koulutuksen järjestämiseen ja suunnitteluun on aktiivisesti ollut vaikuttamassa kunnan siivouspäällikkö Päivi Pajukoski, joka iloitsi puheessaan siivousalalle valmistuvien ammattilaisten kasvavasta joukosta ja myös tukijoukoista, joita siinä tarvitaan. -Tilahallinnon siivouspalveluiden 10-vuotisen työhistorian aikana tämä oli nyt järjestyksessä kolmas ammattitutkintoon päättyvä koulutus alalle. Osaaminen siivouspalveluissa on vahvaa. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on rikkautta niin työnantajalle kuin asiakkaillekin, Pajukoski totesi ja lausui onnittelunsa myös syksyllä näyttötutkintomestarin koulutuksen suorittaneelle Helena Konttiselle. Terveystoimessa siivoustyönjohtajana toimiva Helena Konttinen kiitti puolestaan Kirkkonummen kunnan koulutusmyönteisyyttä ja Omnian osuutta laitoshuoltajakoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. ­ Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa, vaikka se vaatii paljon järjestelyjä kaikilta osapuolilta, Konttinen huomautti ja tähdensi myös työpaikkakouluttajien panosta. 80 % koulutuksesta tapahtuu nimittäin työpaikalla ja 20 % oppilaitoksessa. ­ Nykyaikana ei kuka tahansa enää pysty tekemään siivoustyötä. Se vaatii silmää, huolellisuutta, vastuuntuntoa, nöyryyttä ja pitkää pinnaa. Toki voimme ottaa siihen henkilöitä "pystymetsästä", mutta sen jälkeen tarjoamme heille koulutusmahdollisuutta, Konttinen huomautti. ko, olette olleet niin kiinnostuneita, aktiivisia ja sitoutuneita koulutukseenne. Olkaa ammattiylpeitä osaamisestanne!, tähdensi opettajana Omnian aikuisopistossa toimiva Päivi Neuvonen valmistuneille. -Laitoshuoltajan ammattitutkinto on aikuisten ammatillinen näyttötutkinto, jossa vaadittu ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämän tilanteissa, tutkintotilaisuuksissa ja -suorituksin, jotka arvioi komikantainen arvioijatyöryhmä. Ryhmässä on kaksi työelämän edustajaa, työntekijä- ja työnantaja-arvioijat sekä kolmantena opetusalan edustaja. Yhden arvioijista on oltava näyttötutkintomestarin koulutuksen käynyt henkilö, Neuvonen selvitti koulutuskäytäntöjä. Leikinlasku piristää päivää Kristiina Nylund tuli kuntaan töihin vuonna 2002, ensin sijaiseksi ja sittemmin vakituiseksi laitoshuoltajaksi Veikkolan koululle. Työnsä eduiksi Kristina listaa mm. vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja työn itsenäisyyden. ­ On osattava arvioida, mitä kullakin alueella pitää tehdä. Työn jälki näkyy ja sen kyllä huomaa, että tätä työtä tarvitaan! Veikkolan koulu on ollut mieluisa työpaikka, joskin tilapula joskus tuo hankaluukisa. Mm. liikuntasali on niin kovassa päivä- ja iltakäytössä, että se siivotaan aamuvarhain, jo ennen kahdeksaa. ­ Aikataulutus tekee välillä tiukkaa ja joustavuutta tarvitaan puolin ja toisin, tilanteet kun saattavat muuttua tunnista toiseen, Kristina toteaa ja pitää yhteistyötä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa antoisana. ­ Oppilaiden kanssa on kiva yhteys. Joka päivä tulee heiltä tulee hauskoja kommentteja, leikinlaskua ja huumoria. Se piristää päivää, hän kiittää, samoin tiimiään, joka kannusti ja innosti opiskeluissa toinen toistaan, jos uupumus joskus meinasi saada yliotteen. LIISA KOSONEN Vaativa ammattitutkinto ­ Te olette loistava jouk- Ewa Forsten: Siivousalalla on työvoimapula Kunnan tila- ja tuotantopalvelujohtaja Ewa Forstén lausui onnittelupuheessaan ilonsa siitä, että nämä kahdeksan vastavalmistunutta olivat jaksaneet viedä opiskelunsa loppuun raskaan työnsä ohessa. ­ Se osoittaa, että olette kiinnostuneita alastanne ja motivoituneita kehittämään itseänne ja työtänne. Teillä on nyt viimeiset tiedot tästä alasta ja se on tärkeä pääoma, jota kannattaa ylläpitää, hän muistutti ja totesi, että kunnan siivouspalvelun n. 75 henkilön joukosta ammattitutkinnon on suorittanut n. 40 %. ­ Kunnan puolesta olen ylpeä siitä, että olette Kirkkonummen kunnan palveluksessa ja tilojen käyttäjät saavat nauttia juuri teidän työnne tuloksista. Vaikka työnsaantimahdollisuudet siivousalalla ovat erinomaiset ­ alalla on työvoimapula ­ toivon, että jatkossakin haluatte tehdä työtä kunnan hyväksi. OPETTAJAT Päivi Neuvonen ja Teija Lehikoinen (ylärivi) ja valmistuneet: Merja Kainulainen, Kristina Nylund, Riitta Lindholm, Almoza Bajric, Tarja Mettälä ja Sirja Bammer (alarivi). Kuvasta puuttuvat Raissa Rodina ja Svetlana Kropina.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 17 SIIRIN ompelimossa ommellaan. Kuva Stefan Bremer. LILLI Paasikivi loistaa Annan roolissa. Kuvassa Tatjana Romanova-Vorontsova, Olli Tuovinen ja Lilli Paasikivi. Kuva Stefan Bremer. Ooppera muutoksesta parempaan Isän tyttö Suomen Kansallisoopperassa Kantaesitys Savonlinnan Oopperajuhlilla 7.7. 2007 Suomen Eduskunnan ja Savonlinnan Oopperajuhlien tilausteos. Toinen ensi-ilta 26.1. 2009. Musiikki Olli Kortekangas, libretto Michael Baran ja Olli Kortekangas, musiikinjohto Kari Kropsu, ohjaus Michael Baran ja Anna Kelo, puvut Erika Turunen, lavastus ja valot Mikki Kunttu. Rooleissa Lilli Paasikivi, Taina Piira, Jaakko Kortekangas, Hanna-Leena Haapamäki, Olli Tuovinen, Sauli Tiilikainen, Hannu Jurmu, Melis Jaatinen, Tatjana Romanova-Vorontsova, Rebecca Holm, Sanni Tuomi, Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Perinteiset oopperat ottavat aiheensa jumaltarustoista, kuningashuoneista, maan mahtavista miehistä. Kaikilla maailman oopperanäyttämöillä rakastetaan, riudutaan ja kuollaan. Olli Kortekangas kertoo maamme lähihistoriaa fiktiivisten naiskohtaloiden kautta. Ooppera on aina moraliteetti. Isän tyttö neuvoo näkemään lähelle. Katsomaan niitä ihmisiä, joita meille on annettu omaan perheeseen. Katsomaan, näkemään, olemaan läsnä ja lähellä, kunnioittamaan kaikesta huolimatta, ottamaan toisemme todesta, ettei kenenkään tarvitse tehdä itseään keinotekoisesti näkyväksi. poika perustaa onnellisen perheen. Alkoholisti kiertää korkin kiinni. Vapaaehtoistyöntekijä löytää Jumalan afrikkalaisen lapsen luottavaisista silmistä. Mielensä talouskasvun kiemuroissa menettänyt eheytyy. Anteeksi pyydetään ja annetaan. Elämä ei pääty kuolemaan. tyksen jälkeen Vera suljetaan mielisairaalaan. Äidin paluu on alku Veran eheytymiseen ja vastuun ottoon itsestä ja lähimmäisestä. Veran afrikkalainen adoptiotytär Ruth edustaa Euroopan unioniin liittynyttä avarakatseista, monikulttuurista huomisen Suomea. Vasta sairastuttuaan parantumattomasti Anna palaa kotiin pyytämään anteeksi omiltaan. Hänen poissa ollessaan elämä on kulkenut eteenpäin myös kotona. Hän löysi itsensä Afrikan lasten parissa, mutta menetti samalla omat lapsensa ja lapsenlapsensa. laa. Hänen kypsä mezzosopraanonsa hehkuu täyteläisen varmana. Duetot Taina Piiran kanssa soivat nautittavasti. Olli Kortekangas on kirjoittanut heille perinteisestä oopperasta tuttua kimaltavaa kaksinlaulua, jossa äänet yhdessä ovat enemmän kuin toistensa summa. Kiitosten jälkeen Lilli Paasikivelle ojennettiin presidentti Tarja Halosen myöntämä Pro Finlandia -mitali. Mikki Kuntun nerokkaan yksinkertainen lavastus toimii. Valoon, heijastuksiin ja nopeisiin vaihtoihin luottava näyttämökuva luo nykyaikaisin keinoin taustat tapahtumiin. Erika Turusen pelkistetyn kliseisesti aikaa myötäilevät puvut kertovat katsojalle meneillään olevasta vuodesta, herättävät suloisia muistoja mielen pimennoista. Oulu Sinfonian nimikkosäveltäjänä häneltä on syntynyt useita kamarimusiikkija soolosoitinteoksia. Hän on kokeillut menestyksekkäästi myös elektronimusiikin parissa. Kuoroteokset ja kirkkomusiikki ovat säveltäjää lähellä, mutta omimmaksi alueekseen hän nimeää ihmisäänelle säveltämisen. Sibelius- Akatemiassa Einojuhani Rautavaara ja Eero Hämeenniemi ovat olleet hänen opettajinaan. Hän on täydentänyt opintojaan Länsi-Berliinissä Dieter Schnebelin johdolla. Kortekankaan oopperamusiikkia luonnehditaan puccinimaisen rikkaaksi ehkä siksi, että hän säveltää perinteisellä tavalla melodista ja "kaunista" laulettavaa. Isän tytön musiikista löytää viljalti henkilöitä luonnehtivia yksityiskohtia ja tarinaa syventäviä elementtejä. Kortekangas osaa käyttää musiikissaan myös hiljaisuutta. MAIJA PAAVILAINEN Äitejä ja tyttäriä Olli Kortekankaan ooppera piirtää kuvaa suomalaisen naisen elämästä viimeisen kuuden vuosikymmenen ajalta. Aikamatkat menneeseen selittävät, miksi ihmisistä on tullut juuri sitä mitä he ovat. Äiti-tytär -suhde saa tarinassa kaleidoskooppisen monet kasvot. Naiskohtaloitten kertomana Suomen tarinaa seurataan kolmanteen ja neljänteen polveen. Sotaleski Siiri on syntynyt autonomiseen Suomeen 1917. Hänen elämänkaarensa kattaa koko itsenäisyyden yhdeksän vuosikymmentä. Sota repäisi viereltä miehen ja opiskelumahdollisuudet. Avioliitto jäi lyhyeksi, mutta siitä syntyi Anna. Urho on sankarivainaja, joka ei ehtinyt nähdä tytärtään. Isän valokuva ja syntymättömälle tyttärelle osoitettu kirje hallitsevat tytön elämää ja oopperaa. Ikinuorena kirkasotsaisena, asiaansa uskovana isänmaan puolustajana Urho ilmestyy Annan uniin ja päiviinkin. Hän antaa kasvot niille miehille, jotka menettivät tulevaisuutensa ja säilyvät ikuisesti nuorina. Siiri tekee lujasti töitä, tahtoo tarjota tyttärelleen kaiken mitä itse jäi ilman. Hän haluaa, että tytär opiskelee yliopistossa. Idänkauppa kukoistaa ja Siirin ompelimossa on työpaikkoja monille naisille. Anna vaihtaa oikeustieteen opintonsa taistolaisuuteen. Hän on löytänyt elämänsä miehen. Yhdessä he heittäytyvät muodikkaasti päät pilvissä kapinaan päämääränään rauha ja vapaus. Myrskyisen avioliiton raunioilta Anna pakenee arkeaan vapaaehtoistyöhön Afrikkaan. Annan lahjakas tytär Vera luo uransa rahoitusalalla. Hän kehittää jatkuvan kasvun mallin, joka ei sittenkään toimi. Kulutusjuhla päättyy lamaan. Epäonnistuneen itsemurhayri- Kaikki muuttuu paremmaksi Olli Kortekankaan Isän tyttö hiljentää majesteettisesti kaikkialla oopperatalon ulkopuolella soivan taantumaa ja lamaa huutavan kuoron. Häneltä tilattiin ooppera äänioikeuden satavuotisjuhlaan ja saatiin vakuuttava kehityskertomus. Ooppera kertoo menestystarinoita, jotka eivät pääty materian konkurssiin, eivät kuole vaikka isät kuolisivat. Isän kirjoittama kirje kannattelee lasta läpi elämän. Vanhempiensa avioeron varjossa kasvanut Isän tyttö Sotilaanhahmoinen Jaakko Kortekangas luo vähin elein pelkällä lämpimällä äänellään unohtumattoman isän. Hän toistaa viisaan kirjeensä sanomaa, ja siinä on kaikki. Se rakkaus, läheisyys ja lämpö, mitä Anna etsii koko elämänsä toinen toistaan hienommista ideologioista ja pitkistä matkoistaan on jo isän kirjeessä, ennen hänen syntymäänsä kirjoitetussa. Anna on lapsesta saakka pitänyt kirjettä aarteenaan mutta etsinyt elämänsä tarkoitusta sen ohi, ymmärtämättä lukemaansa. Taina Piira vanhenee Siirinä nuoresta sotaleskestä keski-ikäiseksi menestyväksi yritysjohtajaksi. Hän on arvokas vielä nukahtelevana, köpöttävänä mummona. Hänen sopraanossaan soi elämän rohkeus ja vanhenemisen kauneus. Taina Piiran Siiri säilyttää lämpönsä kylmässäkin maailmassa. Hän lumoaa talonmies Taiston ohessa myös kuulijan. Hän joutuu luopumaan oppimistaan periaatteista ja ennakkoluuloista, antaa siten itselleen mahdollisuuden kasvaa Ihmiseksi. Sauli Tiilikaisen Axel, Annan ex- aviopuoliso, raitistuu vastuulliseksi aikuiseksi Annan lähdön jälkeen. Olli Tuovinen tekee muhkealla bassobaritonillaan Jurin pikku roolin mieliin painuvasti. Hannu Jurmun Taisto tuo oopperaan lämmintä ja vilpitöntä elämisen makua. Sanni Tuomen 12-vuotias Annassa, Rebecca Holmin afrikkalaistytössä sekä lapsikuorossa löytyy jatkuvuutta ja toivoa. Toinen ensi-ilta oli kuitenkin Lilli Paasikiven juh- Säveltäjä Olli Kortekangas Isin tyttö on Olli Kortekankaan kuudes ooppera. KESKUSTELUT kuolleen isän kanssa kuuluvat Annan elämään. Kuva Stefan Bremer. ANNA näkee unta isästään, kuljettaa sodassa kaatuneen isänsä kuvaa ja kirjettä mukanaan koko elämänsä. Kuva Stefan Bremer.
• 18 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Risto Ahonen kysyy lähetyspyhässä: Mikä on kristinuskon tulevaisuus? Maailmamme on suurten muutosten kourissa. Muutos koskettaa myös kirkkoja ja niiden toimintaa. Mitä haasteita on edessä? Mitä kotimaassa ­ mitä ulkomailla? Uhkaako islam Eurooppaa? Kirkkomme viettää lähetystyön juhlavuotta. Lähetystyö Suomesta alkoi nykyisessä Namibiassa 150 vuotta sitten Suomen Lähetysseuran perustamisella. Ensi sunnuntaina, kynttilänpäivänä 8.2. vietetään seurakunnassa lähetyspyhää. Pääkirkon messussa klo 10 saarnaa Suomen lähetysseurasta TT Risto Ahonen. Hän on kansainvälisesti tunnettu missiologi ja Helsingin yliopiston dosentti. Kirkon jälkeen on lähetyslounas, jonka jälkeen Risto Ahonen pitää kirkon, lähetykRisto Ahonen on lähetysteologi, jonka aja- sen ja kristinuskon tulevaisuuden näkymiä tuksia tunnetaan ympäri maailmaa. ja haasteita koskevan alustuksen. Mielenkiintoinen esitys on luvassa. Risto toivoo alustuksen herättävän kysymyksiä ja keskustelua. Hän osaa pukea painavan sanottavansa kansantajuiseen muotoon. Tervetuloa kuuntelemaan kansainvälisesti arvostettua missiologia! Su 8.2. Su 8.2. klo 10, Lähetyssunnuntain messu; toimittaa Pentti Mentu, saarnaa Risto Ahonen, avustaa Tuula Leppämäki. Seurakuntakuoro laulaa. klo 18 Iltamessu. Toimittaa Terho Haataja. Nuorten messuryhmä avustaa. Kyyti Veikkolasta klo 17.15. Masalan kautta. Jatkot Lyanilla. Messun jälkeen paluu Veikkolaan Masalan kautta 20.45. klo 12 Lähetyspiiri, nimikkolähetti Titta Hämäläisen terveiset. Su 8.2. klo 11 Lähetyslounas ja lähetysjuhla. Ks. ilmoitus vasemmalla. Ma 9.2. klo 12.30 Päiväpiiri eläkeläisille. Ti 10.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. To 5.2. Matkantekoa härkävankkureilla Namibiassa 1900-luvun alussa. Maailma ja lähetystyö ovat kokeneet mullistuksen lähetyksen alkuaikojen jälkeen. Kuva: SLS. klo 16 Perhemessu; toimittaa Tuula Peura, kanttorina Mari Sirén, Lapsikuorot Tuikut ja Pääskyset. Pyhäkoululaiset osallistuvat perhemessuun. Ma 9.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Su 8.2. La 7.2. Kirkkonummi juhlii 150-vuotiasta lähetystyötä Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi Kirkkonummen kirkko ja seurakuntatalo Su 8.2. klo 10 Messussa saarnaa dosentti, lähetysteologi Risto Ahonen. Messun jälkeen lähetyslounas ja juhla. Juhlassa Ahonen alustaa aiheen Lähetyksen haasteet globalisoituvassa maailmassa. Kirkkokuoro laulaa. Perhemessu Veikkolassa Veikkolan seurakuntakoti Su 8.2. klo 16 Messussa mukana kaksi lapsikuoroa: Tuikut ja Pääskyset. Mukana myös lastenohjaajat Hanna ja Marit sekä pastori Tuula Peura ja kanttori Mari Sirén. Pyhäkoululaiset osallistuvat messuun Tule ja tuo perheesi mukaan! Keskustan seurakuntatalo Ma 2.3. klo 18 alkaen Surevan ei tarvitse jäädä yksin. Seurakunta on jo usean vuoden ajan tarjonnut mahdollisuutta surun ja sen aiheuttamien kysymysten läpikäymiseen erityisessä sururyhmässä. Tänä keväänä sururyhmä aloittaa 2.3. klo 18. Ryhmä kokoontuu maanantai-iltaisin klo 18­19.30 kuusi kertaa: 2.3., 16.3., 30.3., 20.4., 4.5. ja 18.5. Ilmoittautuminen 25.2. mennessä pastori Hannu Sunille: puh. 050 302 8346 / hannu.suni@evl.fi klo 10­13 Yhteisvastuu-kirpputori. Tule tekemään löytöjä ja tutustumaan vuoden Yhteisvastuu-teemaan. Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 0400 815 483. Su 8.2. klo 13 Pyhäkoulu, alle kouluikäisten ja kouluikäisten ryhmät. Su 8.2. klo 16 Rakkauden iltapäivä. Ks. ilmoitus vasemmalla. Ti 10.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Keskusta, Papinniityn kerhotila Grandalantie 2 Su 8.2. klo 12 Pyhäkoulu. Gesterbyn kerhotila Hopeahaka 1 Ma 9.2. klo 12.30 Eläkeläisten kerho. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 Ti 10.2. klo 9­11 Avoimen sydämen kohtaamispaikka. Upinniemi, Merikappeli To 12.2. klo 9.30 Avoin perhekerho Aikuisten kevätmatka Vanhaan Valamoon Rakkauden iltapäivä Masalassa Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Su 8.2. klo 16 Iltapäivän aiheesta Mihin rakkaus kariutuu? alustaa Leila ja Mischa Preisfreund. Juontajina Helena ja Risto Koikkalainen. Musiikista vastaa kanttori Ilona Nyman. Kahvitarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Venäjän Karjala 22.­25.5. Teemme matkan keväiseen Sortavalaan ja Vanhaan Valamoon. Matkalla tutustumme seikkaperäisesti Vanhaan Valamoon. Tiedossa on munkkien konsertti, vierailut pääluostarissa ja sivuluostareissa, ruokailu Valamossa, tutustumista Sortavalaan jne. Matkan hinta on 315. Hintaan sisältyvät bussimatkat, majoitus 2-hengen huoneissa, täysihoitoateriat, Valamon kokopäiväretki, ryhmäviisumi ja vakuutus. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 6.4. mennessä Ritva Karikoivulle: puh. 050 306 2727. Raamattuluennot keskustassa Keskustan seurakuntatalo 23. ja 24.2. klo 16.30 Diakoni, entinen Japanin lähetti, Arto Hukari alustaa raamattuluennot. Aiheet: 23.2. Rikas elämä ja 24.2. Kuulenko oikein? Peittopiiri ottaa lahjoituksia vastaan Äiti Teresan peittopiiri tarvitsee kaikenlaisia villalankoja sekä vanhoja pestyjä lakanoita. Langat ja lakanat voi viedä keskustan, Masalan ja Veikkolan diakoniatoimistoihin. Kiitos lahjoituksista! Ti 10.2. klo 18­20.30 Nuortenilta Veikkolan seurakuntakodilla. To 12.2. klo 17.30­19.45 ISKO I Masalan kirkolla. Kyyti Veikkolasta ja takaisin. Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille. Raamatun tekstit: Ps. 48: 11­15; Mal. 3: 1­2; 1.Joh. 1: 5­7 ja Luuk. 2: 22­33. Liturginen väri: valkoinen KASTETUT Joona Armas Kalevi Hirvonen Siiri Lotta Emilia Järvinen Vanessa Viivi Venäläinen KUOLLEET Kaija Taimi Annikki Seppä 82 v. KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• 20 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat ma 16.3.09 katsomaan Teatteri Vantaan "Aurinkoisia poikia". Lähtö Kirkkonummen asemalta klo 10.59 U-junalla. Ilm. 15.2.09 mennessä Marjatta 040-5548053. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 18.30 Autisti- ja Aspergerlasten vanhempien vertaistukiryhmän tapaaminen Masalan kirjastolla. Samaan aikaan Nuorten ryhmä kirjaston lukusalissa, ilm. Irene Tuovinen 040-7562211. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. KADONNUT 21.1. Medvastössä valkoinen jackrussellinterrieri ruskein merkein, uroskoira, n. 30 cm korkea. Olemme hyvin kiitollisia kaikista näköhavainnoista. Puh. 0408305858. OSTETAAN /VUOKRATAAN talo maalta kakkosasunnoksi. Kaikki huomioidaan! p. 0451394470, oykkis@gmail.com VEVE YLEISURHEILUN VIIKKOPÄIVYRI Torstai 05.02. 17.30­21.30 IF-yleisurheilukoulun harjoitukset koulun salissa 17.30­19.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille Perjantai 06.02. 16.00­17.00 Löydä Liikuntakerho koululla (3­5 luokka) 17.15­18.00 Liikuntaleikkikoulu koulun salissa 18.00­19.00 Kuntoaerobic koululla 19.00­20.00 Kehonhuolto koululla 19.00­20.00 Koripallo/salibandy koulun salissa Lauantai 07.02. 12.00­16.00 Baletti koululla 15.00­19.00 Avoimet Helsy ry:n halliottelut Liikuntamyllyssä Sunnuntai 08.02. 11.30­13.00 Rytminen voimistelu/tanssi 11­16v koulun peilisalissa 12.00­13.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille 12.00­14.00 Koululla sulkapallo/pelejä 13.00­18.00 Avoimet Helsy ry:n halliottelut Liikuntamyllyssä Maanantai 09.02. 16.00­17.00 Löydä Liikuntakerho koululla (1­3 luokka) 17.00­18.00 Perheliikunta koulun salissa 18.00­19.00 Aerobic Veikkolan koululle 19.00­20.30 Harjoitukset Evitskogissa yli 10-vuotiaille Tiistai 10.02. 18.00­20.00 Koulun kuntosali jäsenille Keskiviikko 11.02. 16.30­18.00 Liikkarit koulun salissa 19.00­20.00 Perhesähly koulun salissa 20.00­21.00 Salibandy 9­13v koulun salissa 21.00­22.00 Salibandy yli 15v koulun salissa Torstai 12.02. 17.30­21.30 IF-yleisurheilukoulun harjoitukset koulun salissa 17.30­19.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille Tiedustelut: Liikkari 040 5454630 Perheliikunta 040 7602802 Punttisali 040 7211910 Aerobic 050 3319478 Baletti 050-5274749. Yleisurheilu 0400-807 285 Tammikuu oli leuto ja suuressa osassa maata vähäsateinen Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuun keskilämpötila oli lähes koko maassa tavanomaista korkeampi. Viime vuoden poikkeuksellisen lauhaan tammikuuhun verrattuna tämän vuoden tammikuu oli selvästi kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa lähellä nollaa, muualla maan eteläosassa -3...­6, maan keskiosassa ­6...­9 ja maan pohjoisosassa ­9...­12 astetta, Lapissa paikoin alempikin. Tammikuu oli pitkäaikaisesta keskiarvoa leudompi. Maan lounaisosasta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä keskilämpötilat olivat 0­2, muualla 2­4 ja Pohjois-Lapissa jopa viisi astetta keskimääräistä korkeampia. Kuukauden alin lämpötila oli ­36,4 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskassa 15. tammikuuta. Maan etelä- ja keskiosassa oli kylmintä aivan kuun lopussa. 31. päivänä Pohjois-Karjalassa Juuan Niemelässä mitattiin ­31,6 astetta. simmässä osassa ja Lapissa selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, Lapissa yleisesti jopa alle puoleen tavanomaisesta. Maan itäosassa päästiin lähelle tavanomaisia arvoja. Eniten eli 98 mm satoi tammikuussa Ilomantsin Pötsänvaarassa ja vähiten Enontekiön Näkkälässä, jossa sadetta kertyi kuukauden aikana vain 1,4 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä havaittiin Espoon Nupurissa, jossa 22. päivä tammikuuta satoi 13 millimetriä. Kuukauden alussa yhtenäinen lumipeite puuttui vielä maan lounaisimmasta osasta ja etelärannikolta. Kuukauden lopussa koko maassa oli yhtenäinen lumipeite. Eniten lunta oli kuukauden lopussa Kittilän Kenttärovalla, jossa sitä mitattiin 69 senttimetriä. Vähiten lunta oli maan läntisimmässä osassa, jossa sitä oli alle 10 senttimetriä. Lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla lunta oli kuukauden lopussa vain muutamia senttejä. Voimakkain lumipyry sattui 22. päivänä maan lounaisosasta Keski-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa lunta satoi vuorokauden aikana paikoin yli 20 senttimetriä. Auringonpaistetunteja oli tammikuussa maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavanomaista enemmän, maan pohjoisosassa tavanomaista vähemmän. Eniten aurinko paistoi Turun Artukaisissa, jossa auringonpaistetunteja kertyi 48 tuntia. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Sunnuntai 8.2. Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry. Bussi Hankoon 14.2 lähtee Gesterbystä klo 11 Siuntion ja Lohjan kautta. Tied. Tuula 0503576438. Maanantai 9.2. 14.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit r.y. Tapaaminen Palvelukeskuksessa. Hallitus 13.30. Tilaisuudessa mukana Kristiina Miettinen Näkövammaisten Keskusliitosta aiheena: Mistä apua näön heiketessä. 14.30 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Läskit lähtee ­ Helenan painonhallintaryhmä Toimarissa, Jorvaksenkaari 22. Ilm. Helena 040-5746641. 17.00 KirkkonummenSiuntion Syöpäyhdistys. Kuukausitapaaminen Kirkkonummen Palvelukeskus Rajakuja 3. Torstai 5.2. Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Menemme ke 25.2.09 kiertokäynnille Kansallisoopperaan; Matka Oopperan kulissien taakse. Sen jälkeen käymme Taidekoti Kirpilässä. Lähtö Kirkkonummen asemalta klo 12.55 U-junalla. Ilm. 15.2.09 mennessä Marjatta 0405548053. Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Menemme Tammikuu lännessä ja pohjoisessa vähäsateinen Kuukauden kokonaissademäärä oli maan etelä- ja itäosassa 30­40 millimetriä, maan länsi- ja pohjoisosassa Etelä-Lappia myöden 20­30 mm ja Keski- ja Pohjois-Lapissa 10­20 mm. Pohjois-Lapissa sademäärät jäivät paikoin alle 10 millimetrin. Sademäärät jäivät maan länti- Tapon yritys Hangossa Hangossa tapahtui 1.2. 2009 aamuyöllä yksityisasunnossa tapon yritys, jossa vuonna 1965 syntyneelle mieshenkilölle aiheutettiin hengenvaarallisia vammoja. Poliisi on ottanut tapahtuman johdosta kiinni useita henkilöitä, joiden osuutta rikokseen selvitetään. Asianomistaja on toimitettu sairaalahoitoon. Varkauksia Varuboden Areenan naulakossa olevan takin taskussa oli lompakko, josta oli hävinnyt rahaa lauantaina, 31.1. klo 16.45 ­ 18.00. välisenä aikana. Hopearinne 1 B kellarikomerosta oli viety emolevy Maximus Formula ja kuusi kpl Creative-kaiuttimia. Vilhonkummuntiellä sijaitsevaan ammuntaseuran varastoon oli murtauduttu ja viety viikate. Tapaus huomattiin 1.2. Ravintola Road 51;ssä iltaa viettämässä olleen naisen käsilaukku oli anastettu lauantain puolella klo kahden aikaan. Laukku sisälsi mm. punaharmaan Nokian kännykän ja 20 euroa rahaa. tai-iltana klo 23.10 aikaan. Poliisilla on vahva epäilys tekijöistä. Liikenteestä Perjantaina klo 15.50 maissa poliisin haaviin jäi Siuntion Pikkalassa Kalliotiellä 46-vuotias siuntiolainen mieshenkilö, joka puhalsi 2.84. Mies ajeli lisäksi vailla voimassa olevaa ajokorttia. Auton omistaja sai puolestaan syytteen ajoneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Sepänkyläntiellä poliisi pysäytti 34-vuotiaan espoolaismiehen autoilemasta lauantaina klo 17.45. Autosta löytyi amfetamiinia. Testissä varmistui, että kuljettaja oli käyttänyt huumaavia aineita. Miestä epäillään huumausainerikkomuksen lisäksi ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja ajoneuvo- ja ajoneuvoverorikoksesta, sillä hän ajeli liikenteestä poistetulla autolla. Vähän myöhemmin eli klo 22 jälkeen Evitskogintiellä auton ratista löytyi 54-vuotias espoolaismies, joka puhalsi 2.56 eli törkeän rattijuoppouden lukemat. Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020 Kirkkonummen hiihtoseura Tapahtumapäivyri VKO 7 09.02. maanantai klo 20 salivuoro, Veikkolan koulu. 11.02. keskiviikko klo 18.00 sarjahiihdot II, Veikkolan urheilupuisto. 13.02. perjantai klo 19.00 salivuoro, Sjökullan koulu. www.kirkkonummenhiihtos eura.fi Ilkivaltaa Eläinruokakauppa Herkun ikkunoita oli rikottu 23.­27.1. välisenä aikana. Koskentie 3:ssa sijaitsevan Veikkolan kioskin seinää oli sotkettu SKM-töhryllä sunnuntaita vastaisena yönä. Jokisuonrinne 1 B:n oven lasi oli rikottu lauan- KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
• 22 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Autolla hiihtolomalle Nykyautoilla päästään taloudellisella ajotavalla erittäin pieniin kulutuslukemiin. Auto Bild Suomi todisti asian ajamalla neljällä amerikkalaisvalmisteisella autolla Helsingistä Napapiirille. Mielikuva amerikkalaisten autojen suurista kulutuslukemista kuuluu menneisyyteen. Auto Bild Suomen reportaasi "Neljä amerikkalaista autoa taloudellisuustestissä" antoi hyvän kuvan siitä, mihin nykyaikaisilla autoilla voidaan kulutusmittauksissa päästä. Auto Bild Suomi testiryhmineen ajoi Helsingistä Napapiirille talviolosuhteissa, ja matkaa testissä kertyi 841 kilometriä. Testiin osallistuivat Chrysler Sebring, Dodge Avenger, Dodge Journey ja Jeep Patriot. Dodgeissa ja Jeepissä oli kaksilitraiset pumppusuutintekniikalla varustetut ahdetut dieselmoottorit. Chrysler osallistui testiin kahden litran bensiinimoottorilla ja viisivaihteisella käsivalintaisella vaihteistolla. Avenger, joka saavutti loistavan 4,07 litran keskikulutuksen talvisella maantiellä matkalla Helsingistä Napapiirille, oli varustettu DCT-kaksoiskytkinvaihteistolla. Seitsenpaikkaisen Dodge Journeyn vaihteisto oli kuusivaihteinen käsivalintainen, niin kuin katumaasturi Jeep Patriotissakin. Hiihtolomalle Lappiin kannattaa lähteä omalla autolla, Helsingin Sanomien Henkilöautoja rekisteröitiin ennakoidusti Tammikuussa ensirekisteröitiin 11.540 uutta henkilöautoa. Viimevuosien tammikuun rekisteröintiluvut ovat edustaneet keskimäärin 12,5 prosenttia vuoden kokonaismyynnistä lukuun ottamatta viime vuotta joka oli poikkeus. Tämä merkitsisi vuodelle 2009 asetetun ennusteen 92.000 henkilöauton vuosimyyntimäärän toteutumista. Vuoden 2008 tammikuuhun verrattuna henkilöautojen rekisteröinnit vähenivät 46,4 prosenttia. Luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, sillä vuoden 2008 tammikuulle siirtyi tuhansia ensirekisteröintejä vuodelta 2007. Tämä johtui autoveron alennuksesta, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa. TESTIIN osallistuivat Chrysler Sebring, Dodge Avenger, Dodge Journey ja Jeep Patriot. (HS 14.1.2009) Hinta & Laatu -sivujen tekemän "Perhe pääsee lomalle lappiin halvimmin omalla autolla" -artikkelissa todetaan. Artikkelissa kerrotaan, että perhe pääsee edullisimmin Helsingistä Lapin Levin hiihtokeskukseen omalla diesel- tai bensiinimoottorisella autollaan. Lehti painottaa, että vertailussa on käytetty ainoastaan polttoaineisiin kuluvia kustannuksia. Kustannukset omalla autolla jäävät nelihenkisellä perheellä yhteen kolmasosaan perheenjäsentä kohden vaihtoehtoisiin matkustustapoihin (juna, bussi, lentokone tai vuokraauto lennon jälkeen tai niiden yhdistelmä) verrattuna. Vielä edullisemmin pääsee omalla autolla, mikäli malttaa ajaa erittäin taloudellisesti. Kuljettajan merkitys auton polttoaineenkulutukseen on oleellinen. "Vasta nyt ymmärrän, miten paljon oma ajotapa voi vaikuttaa polttoaineen kulutukseen", yksi testimiehistön jäsenistä kertoo. Testaajille oli yllätys, että kaikilla testin autoilla alitettiin ilmoitettu EU-maantiekulutus. Nelivetoinen Jeep Patriot alitti ilmoitetun kulutuksen jopa litralla. Neljän amerikkalaisen auton retki Joulupukin luokse napapiirille todistaa ajotavan merkityksen auton todelliseen maantiekulutukseen. Auton säännölliset huollot ja tarkistukset on syytä suorittaa, mikäli toivoo positiivisia yllätyksiä lomamatkan kustannuksiin omalla autolla matkustettaessa. Laahaavat jarrut tai alhaiset rengaspaineet nostavat kulutusta. Kun autoa kuormataan hiihtolomamatkalle, on tärkeää muistaa nostaa rengaspaine ohjekirjan suosittelemalla tavalla. Alhaisemman kulutuksen lisäksi tällä parannetaan auton turvallisuutta ja ajettavuutta. Liikenneturvan viikon vinkki: Aura-auto pistää lumen lentämään Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Aura-auto on usein liikkeellä, kun keli on huonoin. Sen kohtaaminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Jotta myös tien keskiosan vaarallinen lumivalli saa kyytiä, on aura-auton usein ajettava huomattavan keskellä tietä. Kun kohtaat auraajan, on hyvä vähentää nopeutta ja väistyä lähelle tien reunaa. Ajonopeutta on syytä hidastaa, sillä vaikka aura-auto puskee hankea tien vastakkaiseen laitaan, voi tuuli lennättää kevyen lumen tuulilasiin ja pahimmassa tapauksessa näkyvyyden voi hetkellisesti menettää kokonaan. Kun näkyvyys katoaa, on tilannenopeudesta kiinni, montako sekuntia matkaat sokkona. Ohittamisessa kannattaa käyttää huolella harkintaa Aura-auto voi nostaa pakkaslumisina talvipäivinä sellaisen lumipilven, ettei sen läpi näe muuta liikennettä. Ohittamista harkittaessa on lähdettävä siitä, että ellei näkyvyyttä eteen ole, ohittamaan ei pidä lähteä missään tapauksessa. Sattuessasi auran perään aja riittävän kaukana, jotta näet mitä ympärilläsi tapahtuu. Ota myös huomioon, että aura-auton ajonopeus ei ole vakio. Aura-auto hidastaa muun muassa alikulkutun- Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! neleiden kohdilla, jotta lumi ei lentäisi siellä kulkevien niskaan. Lisäksi aura-auto joutuu hidastamaan muun liikenteen (esim. jalankulkijat) sekä erinäisten tierakenteiden ja laitteiden (esim. liikennemerkit) takia. Ohittamista on turha kiirehtiä, sillä aura-auton kuljettaja on ohjeistettu aika ajoin päästämään taakseen tulleen jonon ohi. Odota ohitusmahdollisuutta rauhassa. Erityisen tarkkana ohitustilannetta kärkkyessä on oltava silloin, kun aura puhdistaa bussipysäkkialueen ja jatkaa matkaansa samalla vauhdilla. Kun aura kurvaa pysäkille vauhdilla, se ei suinkaan tarkoita sitä, että kuljettaja tarjoaa tietä takaa tuleville. Sen sijaan, kun aura-auto panee vilkun päälle ja jää odottamaan esimerkiksi linja-autopysäkille, on aika ohittaa. Jos saavutat kaksi peräkkäin ajavaa aura-autoa, älä lähde ohittamaan, vaan odota kunnes autojen kuljettajat viestivät ohittamismahdollisuudesta käyttämällä suuntamerkkiä ja pudottamalla aurausnopeuden sellaiseksi, että lumi ei tuiskua. Aura-autot rullaavat myös moottoriteillä. Jos aurausvuorossa on tien vasen kaista, muista että liikennesääntöjen mukaan ohittaminen oikealta puolelta on kiellettyä. Toyotan uusi sähköauto esittelyssä Detroitissa Toyota esitteli uuteen iQkaupunkiautoonsa perustuvan sähköautokonseptin Detroitin autonäyttelyssä. Uutuus tulee myyntiin vuonna 2012. ­ Vallitsevien taloudellisten ja ympäristöllisten haasteiden edessä meidän on osattava katsoa tulevaisuuteen, Toyota Motor and Sales, U.S.A.:n johtaja Irv Miller painotti avauspuheessaan. Autoteollisuuden velvollisuus on tuoda markkinoille ajoneuvoja, jotka todella edistävät kestävän kehityksen mukaista liikkumista. Tämä tarkoittaa huomattavaa polttoaineen kulutuksen pienentämistä sekä hiilijalanjälkemme ja kasvihuonekaasujen vähentämistä, Miller jatkoi. kin rantautuvaan, alle kolmimetriseen Toyota iQ-malliin. Se on vallankumouksellinen, pienikokoinen auto, jossa matkustaa jopa neljä henkilöä mukavasti ja turvallisesti.Vaikka malli olikin esillä vasta konseptina, se täydentää luonnollisesti Toyotan edistyksellistä, ympäristöystävällistä tuotestrategiaa. FT-EV:n tuotantoversion luvataan olevan myynnissä jo vuonna 2012. Viimekesäinen polttoaineiden hinnannousu oli selkeä enne autoilun tulevaisuuden näkymistä. Se herätti autoilijat Yhdysvalloissakin huomaamaan, kuinka tärkeää on saada markkinoille aiempaa kevyempiä ja pienempikokoisia ajoneuvoja, jotka eivät välttämättä toimi enää perinteisillä polttoaineilla. ­ Tämänkaltaisiin autoihin meidän täytyy keskittää parhaat voimavaramme ja luovuutemme, Irv Miller kertoi. Toyota panostaa vahvasti myös hybriditekniikkaan lähivuosina. Yritys tulee esittelemään kymmenen uutta bensiinikäyttöistä hybridimallia 2010-luvun alkupuolella. Hesburger lahjakortti Nyt Mobil Ykkösen vaihtajalle (l hj k i 6 ) KAUPAN PÄÄLLE Kompakti sähköauto FT-EV-sähköauto perustuu maaliskuussa Suomeen- SÄHKÖKÄYTTÖINEN Toyota FT-EV sopii kaupunkilaiselle, joka ajaa päivittäin noin 80 kilometrin matkan kodin, työpaikan ja harrasteidensa välillä.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 10 ­ 5.2.2009 23 Juho Tolppola palaa kehään helmikuussa Tampereella Tampereella isketään 14. helmikuuta kovatasoinen ammattinyrkkeilyilta. Seitsemän kamppailua sisältävän illan pääottelussa Juho "TNT" Tolppola palaa nopeasti kehään kyseenalaisen EM-ottelu tappionsa jälkeen. Vantaalaispugillistin tavoitteena on päästä mahdollisimman pian ottelemaan uudestaan Euroopan mestaruudesta. 27-vuotiaan Tolppolan vastustaja Pyynikin Palloiluhallissa pidettävässä Tampereen Boxing Night II ammattinyrkkeilyillassa ilmoitetaan myöhemmin. Tolppola otteli joulukuussa Italiassa hienosti Euroopan mestaria Gianluca Brancoa vastaan, mutta ottelun lääkäri keskeytti ottelun yhdeksännessä erässä Tolppolan turvonneen silmäkulman vuoksi. Tolppolan manageri Pekka Mäki jätti European Boxing Unionille (EBU) ottelun tuomaritoiminnasta protestin ja pyysi välitöntä uusintaottelua. EBU ei hyväksyt pyyntöä, mutta ilmoitti ottavansa Tolppolan hyvät otteet huomioon arvolistoillaan. Tällä hetkellä Tolppola on arvostettu Euroopan listalla mestari Brancon yhdeksänneksi haastajaksi. Tapahtuman toisessa pääottelussa iskee P3 Boxingin venäläinen huippunimi Dennis "Tsingis Khan" Shafikov, 23. Shafikov on voittanut uransa kaikki 17 paidatonta kamppailuaan. Edellisessä ottelussaan marraskuussa Helsingissä Shafikov kukisti entisen WBA-liiton maailmanmestarin Raul Balbin. Shafikov ottelee ylemmässä kevytsarjassa (63,5 kg), kuten Juho Tolppolakin. Tamperelaisia illassa edustavat raskaansarjan Jarno Rosberg, 27, ja välisarjan Jussi Koivula, 25. Rosberg on aloittanut ammattilaisuransa hienosti neljällä peräkkäisellä voitolla ja Koivula on voittanut molemmat paidattomat ottelunsa. Edellisessä Tampereella pidetyssä ammattinyrkkeilyillassa elokuussa Rosberg ja Suomen Red Bull Crashed Ice -maajoukkue ennakkosuosikki: Suomen hurja maajoukkue Tsekin Prahaan Suomen maajoukkue kohtaa kansainväliset hokkaritaiturit vuoden 2009 Red Bull Crashed Ice World Tourilla. Maajoukkue kisasi Kanadassa 24.1. loistavalla menestyksellä ottaen kaksoisvoiton Arttu Pihlaisen ja Lari Joutsenlahden voimin. Nopeat, ketterät ja voitontahtoiset kisaajat suuntaavat kohti Tsekin Prahaa tulevana viikonloppuna. Red Bull Crashed Ice -tapahtuma kisataan lauantaina 7.2. Prahan vanhan kaupungin kaduilla. Suomen nopeat alamäkiluistelijat valmiina jääradalle Suomen maajoukkue otti huikean kaksoisvoiton Kanadan Quebecissä tammikuun lopulla. Nyt voitokas maajoukkue suuntaa jälleen maailmalle voittopokaaliin kiilto silmissä. Jääradalla Suomen maajoukkuepaidassa kiitävät SM-liigajoukkue SaiPa:ssa pelaava helsinkiläinen Miikka Jouhkimainen, jyväskyläläinen Arttu Pihlainen, oululainen Paavo Klintrup, espoolainen Lari Joutsenlahti sekä helsinkiläiset Matias Schantz ja Henri Grönfors. JUHO "TNT" Tolppola palaa nopeasti kehään kyseenalaisen EM-ottelu tappionsa jälkeen. Ylempi kevytsarja 63,5 kg, Koivula tyrmäsivät vastusta6-erää jansa. Juho Tolppola, Suomi ­ Muut illan kotikehän ottelijat ovat "Prince" Edis Tatli, Maurycy Gojko, Puola Raskassarja yli 90,7 kg, 6Niko Jokinen ja Harri Hakulinen. 21-vuotiaat Tatli ja Joki- erää Jarno Rosberg, Suomi ­ Tanen ovat ammattilaiskehissä voittamattomia. Helsinkiläi- mas Polster, Unkari Ylempi kevytsarja 63,5 kg, nen Harri Hakulinen, 36, palaa kehään lähes 10 vuoden 6-erää Edis Tatli, Suomi ­ Sento mittaiselta ottelutauolta. Tampere Boxing Night II:n Martinez, Espanja Välisarja 66,7 kg, 4-erää järjestää P3 Boxing ja SBC yhJussi Koivula, Suomi ­ teistyössä. Tampere Boxing Night II suorana MTV3 MA- Adam Zadworny, Puola Ylempi keskisarja 76,2 kg, Xilla ja Maikkarin netissä. 4-erää Niko Jokinen, Suomi ­ Ottelulista 14.2.2009: Frank Oppong, Ghana Ylempi kevytsarja 63,5 kg, Raskas keskisarja, 79,3 kg, 8-erää 4-erää Dennis Shafikov, Venäjä ­ Harri Hakulinen, Suomi ­ Decho Bankluaygym, Thaimaa Radoslaw Musial, Puola SUOMEN voitokas Red Bull Crashed Ice -maajoukkue suuntaa kohti Prahaa tulevana viikonloppuna. Suomea Prahassa edustavat helsinkiläinen SaiPa:ssa pelaava Miikka Jouhkimainen, helsinkiläinen Matias Schantz, espoolainen Lari Joutsenlahti sekä jyväskyläläinen Arttu Pihlainen. massa. Radalle on rakennettu mm. tiukkoja kurveja, hyppyjä, pudotuksia ja tunneli. Kisaajat viilettävät vauhdikasta rataa alas jopa yli 50 km tuntivauhdilla. Hurjalle jääradalle syöksyy 120 kisaajaa 11 eri maasta. Paikalle odotetaan yli 15.000 katsojaa. Taisto tapahtuman voitosta on kova. Maineen ja kunnian lisäksi palkintorahaa on jaossa 12.000 euroa. Illan nopein hokkaritaituri kuittaa lisäksi nimiinsä uuden auton. Hurjapäät kiitävät neljän luistelijan erissä jopa 50 km/h rataa alas haastaen matkalla olevia kurveja, kaarteita ja hyppyjä. Tapahtuma on ainutlaatuinen yhdistelmä luistelua, toimintaa ja nopeita, tiukkoja tilanteita. Suomessa kisattiin Red Bull Crashed Ice -tapahtuma Tähtitorninvuorella, Helsingissä 17.3. 2007. Prahan tapahtuma on 13 kisa tapahtumien historiassa. Vuonna 2009 World Tourin tapahtumat kisataan Kanadan Quebecissä 24.1., Tsekin Prahassa 7.2. ja Sveitsin Lausannessa 14.3. Hurjaa menoa historiallisissa puitteissa Tsekin Prahassa kisataan Red Bull Crashed Ice -tapahtuma lauantaina 7.2. Prahan historialliseen vanhaan kaupunkiin rakennettu rata on 365 metriä pitkä. Haastava rata kulkee 900-luvulla rakennetun Vysehrad-linnan muurien lo- Voimaa vanhuuteen ohjelma jatkuu Kirkkonummella Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on neljän vuoden ajan, yli 20 kunnassa, ohjattu iäkkäitä ihmisiä menestyksekkäästi voima- ja tasapainosisältöiseen liikuntaan. Ohjelman toisen hankeryhmän päätösseminaarissa todettiin, että liikuntatoiminta, jota on järjestetty toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille, jää pysyväksi useilla paikkakunnilla. Kirkkonummen Toimintakykyä tulevaan -hanke on toteuttanut tavoitteellista kuntosaliharjoittelua. Iäkkäät ovat harjoitelleet kolme kuukautta, kahdesti viikossa nousujohteisesti yksilöllisen harjoitusohjelman mukaan. Harjoittelun tuloksia on säilytetty jatkoryhmissä 1­2 kertaa viikossa ja kotiharjoitteilla. Intensiivijakson ohjaajana on ollut fysioterapeutti ja jatkoryhmien ohjaajiksi koulutettiin vertaisohjaajia. Palvelukeskuksessa on kehitetty kuntosalia hankkeen alusta lähtien, laitehankinnoilla sekä tiloja saneeraten ja laajentaen. Monipuolista liikuntaharjoittelua tukevat osaltaan hankkeessa koulutetut ulkoiluystävät. Hck salamat ry:n uusi aikakausi Kirkkonummen Salamat on vuoden alusta siirtynyt uudelle aikakaudelle. Seuran valmennuksesta vuoden alusta on vastannut Kirkkonummen Salamat edustusjoukkueestakin tuttu työmyyrä, joka omalla pelillään ja taidollaan jäällä on antanut junioreille esikuvanomaisen tavan toimia joukkueen osana kohti päämäärää. Ari Katavisto otti tehtävän vastaan Sami Tammiselta haasteena. Valmennuspäällikön tehtävät kasvavassa nuoressa seurassa tuo uusia haastavia tehtäviä valmennuksen ja jääkiekkouran lisäksi. Valmennuspäällikön tehtävät on hänelle luonnollinen tapa edetä pikkuhiljaa peliuran ja perheen rinnalla eteenpäin jääkiekon parissa. Ari "Arttu" tekee arvokasta päivätyötä nuorten parissa Espoon suunnalla ja iltaisin aika kuluu Kirkkonummella sekä edustusjoukkueessa pelatessaan ja harjoitellessaan, että seuramme -94 joukkueen vastuuvalmentajan tehtävissä yhdessä Juha Korhosen kanssa. Masalassa alkavalle Chi Kung -kurssille mahtuu vielä Kirkkonummen kansalaisopiston järjestämä Chi Kung -kurssi alkaa tiistaina 10.2. 2009 Masalan Blue 1 Arenalla. Kurssille mahtuu vielä innokkaita osallistujia. Chi Kung -tunnit pidetään tiistaisin 10.2.­7.4. 2009 klo 19.30 ­ 21.00. Kurssin hinta on 28. Ilmoittautumiset verkossa www.kirkkonummi.fi/kansal aisopisto tai vastauspalvelunumeroon 010191442. Tervetuloa mukaan! ARI Katavisto on Salamoiden uusi valmennuspäällikkö. Arttu toivottaakin kaikille jääkiekon ystäville hyvää ja pelirikasta Uutta Vuotta ja toivoo näkevänsä uusia jääkiekkotoivoja sekä edustuksen peleissä katsomossa, että luistelemassa Kiekkokoulun jäillä viikonloppuisin. Kaikki jääkiekosta kiinnostuneet vuonna 1998 ­ 2003 ottakaa reippaasti yhteyttä Arttuun ja tulkaa aloittamaan jääkiekko iloisessa kiekkokoulussa. Lisätietoa löytyy seuran sivuilta www.salamat.fi
• 24 N:o 10 ­ 5.2.2009 Kirkkonummen Sanomat Valiojogurtti maustetut JOGURTIT 1 kg (1,25 kg) yksittäin 2,05 tlk (2,05 kg) Pakattuna tuore TERVETULOA! Kariniemen kananpojan broilerin 2 499 Suomi, 2 pkt/talous 50 tlk KIRJOLOHIFILEE 2 kg MINUUTTIPIHVIT n. 1 kg voimassa 5.-11.2. Siemenettömät vihreät VIINIRYPÄLEET Argentiina, 500 g (2,00 kg) 7 Ilman korttia 99 kg -4,00 /kg 11,99 kg Fiskars Colours keittiötyövälineet 1 1595 HK takuumurea 00 rs NAUDAN ULKOFILEE palana, Suomi, 5 kg/talous kg -30% SÄÄSTÄ SUPERPÄIVILLÄ Bona LASTENATERIAT 1-3 vuotiaille 200 g (4,58 kg) yksittäin 1,10 prk (5,50 kg) Findus WOK- ja PAISTOVIHANNEKSET pakaste 400-500 g (4,17-3,33 kg) yksittäin 2,19-2,59 ps (4,38-5,76 kg) 5 00 5 prk 50 6 ps IRTOMAKEISET (4,90 kg) Frödinge 3 SYDÄNKAKKU pakaste, 480 g (11,02 kg) 0 29 5 100 g kpl 49 Pringles PERUNALASTUT 160-170 g (8,33-7,84 kg) yksittäin 2,05 prk (12,81-12,06 kg) Marli Juissi MEHUJUOMAT 1 l (0,67 l) voimassa 1.3. asti Ilman korttia yksittäin 0,80 tlk 2,40/3 tlk (0,80 l) 4 00 2 prk 00 3 tlk -0,40 /erä Pampers VAIPAT säästöpakkaus 32-66 kpl (0,30-0,14 kpl) Lotus Soft Embo WC-PAPERI 32 rl säästöpakkaus ja Lotus Emilia 3 TALOUSPYYHE 16 rl säästöpakkaus, valkoinen yksittäin wc-paperi 12,95 pkt (0,40 rl) ja talouspyyhe 9,50 pkt (0,59 rl) 9 90 17 pkt 50 yht. Tarjoukset voimassa to-la 5.-7.2. ellei toisin mainita Myymälässä paljon lisää Superpäivien tarjouksia häikäisevään hintaan! Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 Ark/Vard Lau/Lör 7­21 7­18 Kukkapiste