• Tapulin takaa sivu 22 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 42. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 28.12.2008 100 SUNNUNTAI 23 valtuutettua jätti paikkansa Kirkkonummella ­ sivu 16 Kirkkonummi kiristää vyötään vuonna 2009 ­ sivu 3 Inkoon rkp:lle ei sovi ryhmä 16:n paikkojen jako - sivu 3 Aktiivikursseilla uutta virtaa itselle Siuntiossa ­ sivu 10 23 ledamöter hoppar av i Kyrkslättfullmäktige ­ sidan 17 Yritysten rahoitusongelmat kasvussa yrityssivut 20­21 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi Saunalahti Ykkönen + 1000 min puheaikaa (20 kk, 50 min/kk) Saunalahti Ykkönen -liittymä Puhelut 0,069 ¤/min Tekstiviestit 0,069 ¤/kpl Saunalahti Ykkönen -liittymä Kuukausimaksu 0,66 ¤/kk · Avaus 3,90 ¤ Puheaika on käytettävissä kaikkiin normaalihintaisiin kotimaanpuheluihin, etu 3,45 ¤/laskutuskausi, yht. 20 kk 69 ¤. Käyttämätöntä puheaikaa ei korvata eikä se siirry seuraavalle laskutuskaudelle. Tarjous ei koske liittymätyypinvaihtoja eikä tarjousaikana suljettuja ja uudelleen avattuja liittymiä. Tarjous voimassa 9.1.2009 asti. *Jos puheaikatarjous nousee sen voimassaoloaikana (26.11.2008­9.1.2009), saat liittymääsi paremman puheajan automaattisesti. Puheajan Tarjoustakuu koskee 26.11.2008­9.1.2009 avattuja uusia Ykkönen ja Ykkönen 3G -liittymiä. www.saunalahti.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 28.12.2008 3 Vk 51 joulumyynnissä alkoi näkyä kuluttajien varovaisuus Suomen Kaupan Liitto laskee arviotaan joulukaupasta; tänä vuonna joulukaupassa päädyttäneen edellisvuoden tasolle. Marraskuun lopussa Kaupan Liitto arvioi joulukaupan kasvun kahden kolmen prosentin välille. Nyt tehty tarkennus johtuu hidastuneesta kaupankäynnistä erityisesti käyttötavarakaupassa, mikä sisältää muut tuoteryhmät lukuun ottamatta päivittäistavaroita ja pukeutumista. Kaupan hidastumisen taustalla on kuluttajien selvästi näkyvä varovaisuus, mikä on seurausta lähes päivittäisistä kielteisistä talousuutisista, vaikka valtaosalla kuluttajista on käytettävissä rahaa edellisvuotta enemmän. Suomen Kaupan Liitto on seurannut tänä vuonna joulukauppaa viikottain ja kerää tietoja kaupan kehittymisestä aina loppiaiseen asti. Etusivun kuva: Inkoon kunnanvaltuusto on päättänyt antaa kunnan 675vuotisjuhlan juhlan valmistelun sivistyslautakunnan tehtäväksi. Inkoon kunta täyttää 675 vuotta vuonna 2011. Kunta on aikaisemmin viettänyt juhlavuotta 50 vuoden välein, mutta kansalaisaloitteen myötä juhla päätettiin järjestää jo kesällä 2011. LASSE Streng (kesk.) on yksi niistä 23 kirkkonummelaisesta valtuutetusta, jotka jättivät nyt "pestinsä". ­ Kun aloitin vuonna 1985, valtuustotyöskentely oli sopuisampaa, arvioi kuusi kautta mukana ollut Streng muutoksia. Kuvassa pois jäävistä vas. Pekka Oksanen, Leif Saari, Lasse Streng ja Margareta Öfverström. Enemmän aiheesta sivuilla 16­17. ­ Kuva: LIISA KOSONEN Sivistys valmistelee Inkoon 675 vuotisjuhlia Gustaf Sundmanin alulle laittaman kansalaisaloitteen perusteena esitetään, että nopeat muutokset yhteiskuntarakenteessa ja viimeisten vuosikymmenien kasvava sisään muutto kuntaan puhuvat sen puolesta, että juhla tulisi järjestää. Täten mm. kunnan uudet asukkaat saisivat luonnollisella tavalla käsityksen kuntansa historiasta. Kh hyväksyi talousarvion saatteeksi: Kirkkonummi kiristää vyötä toimeenpano-ohjeissa 2009 Näkymät ovat sekä kansainvälisen että Suomen talouden osalta heikentyneet olennaisesti talousarvioprosessin jälkeen. Vuoden 2009 toiminta tulee järjestää niin, että se voidaan kaikilta osin toteuttaa talousarvion pohjalta tämän ohjeistuksen mukaan laadittavien käyttösuunnitelmien puitteissa. Tämä edellyttää jatkuvaa seurantaa ja valmiutta tarkistaa käyttösuunnitelmia määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi. Menojen kasvun hillitsemiseksi kunnassa tulee aktiivisesti etsiä oman toiminnan tuottavuutta lisääviä, palvelurakenteita kehittäviä sekä kunnan tulopohjaa vahvistavia ratkaisuja. Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 22.12. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet vuodelle 2009. Kirkkonummen kunnanvaltuuston 29.11.2008 hyväksymässä vuoden 2009 talousarviossa 9.241,514 euron vuosikate riittää kattamaan 25,6 % investointien nettomenoista. Investointien rahoituksessa joudutaan lisäämään suunnittelukaudella merkittävästi lainojen osuutta. Vuoden 2009 talousarviossa henkilöstömäärän nettolisäys on 129 aiemmin ehdotetun noin 200 vakanssin sijaan. Kunnanvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tekemän päätöksen mukaisesti 30.6.2009 jälkeen alkaviksi määriteltyjen vakanssien tilannetta tarkastellaan erikseen. Kunnanhallitus täsmensi Raija Vahasalon ehdottamana täytäntöönpano-ohjeita kuitenkin siten, että kunnanhallitus päättää perustaa 1.8.2009 lukien opettajien virat ja antaa luvan hakuprosessien käynnistämiseen tammikuusta 2009 alkaen. Rkp:lle ei sovi ryhmä 16:n Inkoon paikkajako Inkoon rkp ei lähtenyt mukaan ryhmä 16:n sanelemaan paikkajakoon, jossa eräät puheenjohtajuudet olivat sidottu tiettyihin henkilöihin. Näin ollen päätöksenteko puheenjohtajuuksista ja lautakuntien jäsenistä siirtyy ainakin joulunpyhien yli. Uusi kunnanvaltuusto kokoontuu Inkoossa maanantaina 12. tammikuuta, joten viimeistään silloin nimitysten pitäisi olla selvillä. Inkoon uuden valtuuston sitoutumattomat, kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat sopineet teknisestä vaaliliitosta. Em. ryhmien valtuutetut muodostavat ns. ryhmä 16:n, joka on yhtenä rintamana lähtenyt käymään neuvotteluja rkp:n kanssa seuraavan nelivuotiskauden luottamuspaikkojen jaosta. Kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet tullaan näillä näkymillä jakamaan sitoutumattomien ja kokoomuksen kesken. Joulukuun puolessa välissä käydyssä neuvonpidossa rkp:lle tarjottiin kahta henkilöön sidottua puheenjohtajuutta eli keskusvaalilautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajuuksia. Keskusvaalilautakunnan johtoon ryhmä 16 olisi ollut valmis hyväksymään edelleen Monica Baarman-Henrikssonin ja rakennus- ja ympäristölautakunnan johtoon Lars-Olof Rejströmin. Tähän rkp ei kuitenkaan suostunut ja neuvottelut jatkuvat edelleen. Jatkuu sivulla 23 Ratavallin kaupunginmuurin 7 kerroksen talot 6 kerrokseen Ratavallin asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville mrl 65 §:n ja mra 27 §:n mukaisesti (kh) on ollut esillä 17.12. Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksessa joka nyt yhden pöydällepanon ja kaavan kerroslukujen pienehkön alaspäintarkistuksen jälkeen hyväksyi kaavaehdotuksen. Masalan tienvarteen tulevaa rakennusmassaa on kuvattu kaupunginmuuriksi jopa yli kuusikerroksisine taloineen, jotka nyt on laskettu kuuteen kerrokseen. Kaavahanke käynnistettiin keväällä 2007 kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman 2007 ­ 2011 mukaisesti. Kaava-alueen pintaala on noin 6,8 ha. Aluetta on luonnosvaiheesta laajennettu koskemaan Masalantien osuus kaava-alueen kohdalla sekä osaa Sepänkyläntiestä. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee entinen Masalan kansakoulu, joka on ollut pitkään asuinkäytössä. Vanhat teollisuusrakennukset on purettu ja alueella suoritetaan maaperän puhdistustöitä. Alkuperäistä luontoa tai muita arvokkaita luontokohteita alueella ei ole lukuun ottamatta puustoa, jota on alueen etelä- ja pohjoisosassa. Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksen mukaisesti. Aiemmin (27.11.2008) lautakunnalle esitellyn ehdotuksen yli kuusikerroksisten pistetalojen kerrosluku on laskettu kuuteen. Lamellitalojen kerrosluku on laskettu neljään, lukuun ottamatta Masalantien ja Vernerintien kulmauksessa sijaitsevaa tonttia, jossa Vernerintien suuntainen siipi on kaupunkikuvallisista syistä säilytetty kuusikerroksisena. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on pienentynyt aiemmasta 29000 kerrosneliömetristä noin 26400 kerrosneliömetriin, josta 23050 k-m2 on asumista. Uudelleen valmistelun aikana Masalantien ja Vernerintien risteyksen pohjoispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen pohjakerrokseen on osoitettu 150 k-m2 päiväkotia varten. Uusia asuntoja tulee noin 320­350 kpl, jolloin asukasmäärä tulee olemaan noin 570 asukasta. Luonnosvaiheen tehokkaammassa vaihtoehdossa rakennusoikeutta oli osoitettu yhteensä noin 25.300 k-m2, josta asumiseen noin 22500 k-m2. Asumiseen osoitettu rakennusoikeus on siten noin 500 k-m2 suurempi ja kokonaisrakennusoikeus noin 1000 k-m2 suurempi kuin luonnosvaiheen maksimiversiossa. Ratkaisua perustellaan sillä, että ehdotusvaiheen palautetun suunnitelman onnistuneena pidetty kaupunkikuvallinen sommitelma ja luonne säilyy. Lisäksi luonnosvaiheen jälkeen lisätyt liike- ja julkisten palvelujen tilat elävöittävät toteutuessaan asuinaluetta. Alueen eteläosan poikki kulkeva purouoma on osoitettu kulkemaan maanalaisessa putkessa. Putken mitoitus tulvavaaran varalta on tutkittu erillisessä selvityksessä (Ramboll Finland Oy, 22.10.2008), jonka mukaan putken halkaisijan tulee olla vähintään 1200 mm. Putken kustannukset on katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä, joka laaditaan ennen hyväksymiskäsittelyä. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja alueen jätehuollon järjestämiseksi. Selvityksen yhteydessä todettiin, että maanalaisen paineilmajätehuollon järjestäminen alueelle vaatisi nykyistä huomattavasti suurempaa rakentamisen määrää. Lautakunta lisäsi päätökseen toteamuksen, että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen jätehuoltoratkaisuihin. Inkoon seurakunta satsaa nuorisotaloon Inkoon seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi perjantaina budjetin vuodelle 2009, joka sisältää voimakkaita panostuksia tulevaisuuteen. Investointipuolelta löytyy monta projektia kuten Inkoon pappilan ja Degerbyn kirkon korjaustyöt. Seurakunta on myös päättänyt tehdä entisestä kanttorintalosta nuorisotalon. Näin seurakunta saa oman nuorisotalon, jossa pidetään nuorteniltoja, rippikouluiltoja, isoskoulutusta, tyttökerhoa, mopoklubia sekä toimii tukikohtana projektille "aikuisia kylällä". Varoja varattiin myös mm. Rövassin leirialueelle Barösundissa sekä Inkoon kirkon kattotöihin. Kirkkovaltuusto varasi myös rahoja kokonaan uudelle viralle, diakoni-nuorisotyöntekijälle, jolla seurakunta tahtoo vahvistaa suomenkielistä seurakuntatyötä Inkoossa. Taloudelliseen lama-aikaan on oikea aika panostaa, kirkkoherra Torsten Sandell sanoo. Rakennuskustannukset pienenevät ja työpaikkoja luodaan ainakin joillekin ihmisille. Diakoniatyön tarve lisääntynee myös epävarmojen aikojen vallitessa.Uusi virka perustetaan siis oikeaan aikaan. Uskallusta ruotsin kielen puhumiseen Kaikki me olemme lukeneet koulussa ruotsia. On vain niin vaikeaa ylittää puhumisen kynnys. Nyt on aika rohkaistua ja ilmoittautua kansalaisopiston keskusteluryhmään. Johanna Ekmanin johdolla voit sinäkin luottavaisin mielin muuttua ruotsin puhujaksi. Voit itse ehdottaa, mistä keskustelua käydään, voit oppia sujuvaksi juuri niissä tilanteissa, joissa tähän asti olet vaiennut. Konversation-kurssi (numero 017250) kokoontuu koulukeskuksessa, Kirkkotallintie 6 A, keskiviikkoiltaisin klo 19.3 ­ 21.00. Kevätkauden ensimmäinen kurssipäivä on 7.1. Ilmoittautuminen puhelimitse 010191442 tai netissä osoitteessa www.kirkkonummi.fi/kansalaisop isto. Välkommen. Turvapaikanhakijanuorten tukiasuntoja Siuntioon? Uudenmaan TE-keskus ja Suomen Punaisen Ristin Uudenmaan piiri suunnittelevat Senaatti-kiinteistöjen omistamaan Siuntion Harjulinnaan tukiasuntoja turvapaikanhakijanuorille. Tukiasuntoyksikköön on tarkoitus majoittaa kerrallaan 24 alaikäistä turvapaikanhakijaa, jotka odottavat päätöstä turvapaikkahakemuksestaan. Yksikössä työskentelee yhteensä 17 työntekijää. Lisäksi alaikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään opetusta ostopalveluna. Siuntion kunnanhallitus suhtautuu omalta osaltaan myönteisesti hankkeeseen. Siuntiossa on aikaisemminkin ollut turvapaikanhakijoiden asuntoja, tuolloin Tyyskylässä. Siuntiossa on tyypillisesti ollut vain vähän maahanmuuttajia. Pakolaisia ei kunnassa ole lainkaan. Valmisteluasteelle jääneessä Siuntio-strategiassa korostetaan kunnan kaksikielisyyttä ja kulttuuriarvoja rikkautena ja Siuntiota osana laajenevaa metropolialuetta. Siuntiolaiseen arvomaailmaan erilaisesta kulttuuritaustasta tulevien ihmisten vastaanottaminen ja tuen tarjoaminen heille sopii siten hyvin. Kunnassa on myös toivottu pitkään, että Suitian kartanon tiloja hyödynnettäisiin ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kartanon alue säilyisi elinvoimaisena. Harjulinna soveltuu Siuntion kunnanhallituksen mielestä siksi hyvin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kaltaiselle yhteisölliselle ja yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Kunnanhallitus haluaa kuitenkin muistuttaa, että tuotaessa uudenlaista toimintaa alueelle olisi kohtuullista kuulla myös naapureina toimivia maanomistajia asiassa.
• 4 Ravintolat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 Vuokralle tarjotaan Perheasiain neuvontaa Kirkkonummen Sanomat Tuotesuunnittelulla mahdollisuus sähkönkulutuksen vähentämiseen Tasavallan presidentti vahvisti 19.12.2008 puitelain energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista. Laki yhdistää ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelun energiaa käyttävien tuotteiden tuotesuunnitteluvaiheeseen. Tuotesuunnittelu on ympäristönsuojelun kannalta merkittävä vaihe, koska siinä voidaan vaikuttaa tehokkaan ennaltaehkäisevästi ympäristöhaittojen syntyyn. Laki tulee voimaan 1.1.2009. ­ Tämän puitelain perusteella annettavat tuotekohtaiset asetukset tuovat mukanaan mittavan sähkönsäästön ja energiatehokkuuden paranemisen. Jo näistä ensimmäinen, eli kotitalouksien hehkulamppujen poistaminen markkinoilta, tuo mukanaan EU-tasolla 39 terawattitunnin säästöt. Tämä yhdessä muun valaistuksen energiatehokkuuden tiukennusten ja laitteiden standbykulutuksen tehostamisen kanssa säästää Euroopassa sähköä enemmän kuin Suomi kulutti vuonna 2007. Ja tämä on vasta alkua. Tämä kertoo puitelain tulossa olevan toimeenpanon merkityksestä ja kokoluokasta, korostaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Vuokrataan Työsuorituksia Huvit Kirkkonummi ­ Karjaa ratatyöt joulukuussa KARAOKE A-oikeudet LOHJA TAPANINTANSSIT Puh. 019-386133 PE 26.12. klo 20-02, 13e www.kolumbus.fi/tanhuhovi Martti Metsäkedon ork. Saija Tuupanen & yht. Korsuorkesteri Susanna Heikki & yht. Kiitos kuluneesta vuodesta Hyvää Uutta Vuotta KE 31.12. klo 20-02, 13e ei vapaa/etulippuja UUDENVUODEN AATTONA Hammaslääkärit Ratahallintokeskus aloittaa Kirkkonummi ­ Karjaa rataosuudella rantaradan junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat työt. Hankkeessa korvataan Inkoon ja Siuntion vanhentuneet ja vikaherkät junaliikenteen turvalaitejärjestelmät laajentamalla Espoon tietokoneasetinlaitetta. Kirkkonummen ja Karjaan välille rakennetaan uudet turvalaitteet ulkolaitteineen, kaapelointi ja akselinlaskentajärjestelmä. Lisäksi rakennetaan asetinlaitteiden tarvitsemat tietoliikenneyhteydet varmennetulla kuituyhteydellä sekä kaapelikanavat kyseiselle rataosalle. Asetinlaitejärjestelmän edellyttämät sähkönsyöttöjärjestelmät sekä asetinlaiteriippu- vien tasoristeyslaitosten toimintatavat uusitaan samalla. Hankkeen tavoitteena on liikennehäiriöiden vähentäminen Kirkkonummi ­ Karjaa -rataosuudella sekä junaliikenteen täsmällisyyden paraneminen myös Helsinki ­ Turku välillä. Hankkeen toteutumisaikataulu on 2008 ­ 2011 ja kustannusarvio 11 milj.. Työt ovat käynnistyneet maastokartoituksilla, varsinaiset maanrakennustyöt alkavat joulukuun aikana. Rataosan vilkkaan liikennöinnin takia radalla suoritettavat työt tehdään pääosin öisin. Hankkeen rakennuttamis- ja valvontapalveluista vastaa Proxion Oy. JTO:ssa nimitys Johtamistaidon Opisto JTO:ssa on tehty seuraava nimitys: TK Sirpa Miettunen on nimitetty kehittämisasiantuntijaksi 17.11.2008 alkaen Alueelliset tutkinnot tulosyksikköön Oulun toimipisteeseen ja palvelut keskittyvät Rovaniemen talousalueelle. Hän on aiemmin toiminut mm. yrityspalvelupäällikkönä ja tiedonhallintapäällikkönä sekä viimeiset 17 vuotta oman yrityksen puitteissa johdon valmentajana ja työnohjaajana. Lokakaivojen tyhjennykset TK Sirpa Miettunen
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 5 KIDE ry ja keskustan yritykset asialla: Ilotulitus Kirkkonummella uudenvuodenaattona klo 22 Kirkkonummen keskustassa järjestetään ilotulitus uudenvuoden aattona, keskiviikkona 31.12. klo 22.00. Mukana tapahtumaa rahoittamassa on Kirkkonummen keskustan yrityksiä ja muita kirkkonummelaisia toimijoita, mm. Kirkkonummelle perustettu kuntakeskusyhdistys Kide ry. Ammunnan suorittaa ammattilainen, K. Halonen Oy Kyrkslätt FBK:n avustuksella. Tuotteet ovat Skystarin, ammunta suoritetaan urheilupuistossa jo klo 22.00 saadun yleisöpalautteen perusteella. Lahjoittajat sekä ilotulituksen järjestäjät toivovat, että ainoat raketit jotka lentävät keskustassa siihen aikaan olisivat ammattilaisten ampumia. Yleisö tulee varmasti nauttimaan hienosta showsta, joka on viimevuodesta suurentunut, kertoo ammunnan suorittava Kimmo Halonen. ­ Olemme vuoden aikana hieroneet näytöstä erilaisien tapahtumien ammunnoissa, viimeisimmät olivat isot Helsingin SM-kisat ja marraskuussa Kyrkslätt FBK:n 50v juhlat, kertoo Kimmo. Yksi parhaista katselupaikoista tulee olemaan seurakuntataloa vastapäätä sijaitseva hiekkakenttä. Kaikki ammunnat suoritetaan korkealle ilmaan siten, että KIMMO Halonen K. Halonen Oy:stä suorittaa ammunnan Kyrkslätt FBK:n avustuksella. ilotulitus näkyy vähän kauemmaksikin. Järjestäjien toivomus on, että mahdollisesti autolla saapuvat jättävät autonsa S-marketin takana sijaitsevalle päällystetylle pysäköintialueelle. Edellämainittu hiekkakenttä on tarkoitus varata kokonaan ilotulituksen katsojille ja alue tullaan erottamaan lippusiimoin, kertoo Halonen. KAIKKI ammunnat suoritetaan korkealle ilmaan siten, että ilotulitus näkyy vähän kauemmaksikin. Lapset joululounaalla Patakukossa Kirkkonummena lastentarhan kannatusyhdistyksen kolme lastentarhaa; Ljungheda, Lindal ja Gesterby päättivät nauttia jouluaterian juhlavasti. Kaikissa lastentarhoissa on päivittäin yhteensä n. 60 5­6 -vuotiasta lasta, jotka kaikkien eskarija viskarilaistaitojen lisäksi opettelevat myös kauniita ruokailutapoja. Hieno päätös syyslukukaudelle ja opittujen hyvien pöytätapojen kokeilemiseen tapahtui tiistaina 16.12., jolloin linja-autolastillinen nälkäisiä lapsia saapui Patakukko-ravintolan pihaan. Perillä meitä odotti tunnelmallinen ja juhlavasti katettu ravintolasali. Lapset istahtivat pöytiin. Jalallisiin laseihin kaadeltiin juomia ja sopuisasti jokainen vuorollaan siirtyi keräilemään lautaselleen alkuruokia seisovasta pöydästä. Herkkua oli monenmoista; paistia, pateita, salaatteja, rosollia, graavilohta. Rohkeasti lapset maistelivat tuntemattomampiakin makuja. Alkuruuan jälkeen tarjoiltiin lämmin pääruoka, joka oli tottakai kinkkua ja perinteisiä laatikoita. Vielä lopuksi jokaiselle tarjoiltiin rusina-omenakiisseliä kermavaahdon kera. Me ryhmiemme aikuiset olimme ylpeitä hyvin käyttäytyvistä lapsistamme, jotka nautiskelivat noin puolentoista tunnin ajan maukkaasta ruuasta. Pöytäkeskustelut sujuivat rauhallisesti, tunnelmaa lisäsi kynttilät ja taustalla soiva joulumusiikki. Kiitokseksi hyvästä ruuasta lapset lauloivat joululaulun kokille ja koko Patakukon väelle. Lapset listasivat suosikkiruokiaan: peruna, paisti, kinkku, graavilohi ja jälkiruoka. Jouluateriatilaisuudessa viihdyttiin. HILKKA KINNUNEN Gesterbyn lastentarha LASTENTARHOJEN joululounasta Patakukossa.
• 6 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS H y v ä ä a l k u v i i k ko a ! Aurinko nousee klo 9.25 ja laskee klo 15.19 La 27.12. Hannu, Hannes, Hans, Hampus, *ORT: Teppo, Tapani, Feodor, Heikki Su 28.12. Viattomien lasten päivä, Menlösa barns dag, Pia, Domna, Vilja Ma 29.12. Rauha, Frifda, *ORT: Markko, Marko Ti 30.12. Taavetti, Taavi, Daavid, David, *ORT: Markko, Marko Ke 31.12. Sylvester, Silvo, *ORT: Maila Mielenrauhaa ja uskoa tulevaisuuteen! Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri viestittää joulun ja uuden vuoden ajan viestissään mielenrauhaa epävarmuuden maailmaan ja toivottaa kaikille mielenrauhaa ja ennenkaikkea uskoa tulevaisuuteen. Niin suomalaiset kuin maailman muutkin ihmiset kohtaavat joulun ja uuden vuoden historiallisen epävarmuuden vallitessa. Globaalin talouskriisin vaikutuksista ei kukaan näytä osaavan sanoa mitään valaisevaa saati rauhoittavaa. Valtiovarainministeriö peräti jätti talousennusteensa kokonaan tekemättä. Suomalaiset päättäjät kilpailevat siitä, kuka keksii pelottavimman kielikuvan uhkaavaa lamaa luonnehtimaan: "talvisodasta" on jo päästy "Harmageddoniin" eli Ilmestyskirjan maailmanlopun taisteluun, mistä on enää vaikea panna paremmaksi. Sama koskee ilmastonmuutosta. Napajäätiköt sulavat, talvea ei näytä tulevan, mutta toisaalta merenpinta ei näytä nousseen senttiäkään. Mikä on luotettavaa tietoa, mikä valistunutta arvailua ja mikä silkkaa pelottelua, ihmettelee moni meistä. Miten ihminen voi säilyttää mielenrauhansa ja elämänilonsa epävarmuuden maailmassa? Tehokas lääke epävarmuutta vastaan on pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ja määrätietoinen työ niiden saavuttamiseksi. Epävarmuuden vaikutus on yleensä päinvastainen ­ kun tulevaisuudennäkymä on hämärän peitossa, tapaa myös aikajänne lyhentyä. Epävarmuus alkaa ruokkia itseään. Tavoitteet luovat tulevaisuutta, ja toisin päin: ellei ole tavoitteita, ei ole tulevaisuuttakaan. Tämä pätee niin yksilöihin kuin yhteisöönkin. Miten sitten yhteisöä ja sitä paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä pidetään yllä? Sitä pidetään yllä pienillä arkisilla teoilla ja sanoilla lähtien naapurin ja bussinkuljettajan tervehtimisestä. Yhteisyys on sitä, että ottaa yhteyttä vanhaan kaveriinsa, lähipiirinsä vanhukseen tai sairastuneeseen. Yhteisyyden ja syrjäytymisen raja on usein hiuksenhieno, ja pienillä teoilla ja sanoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tavoitteilla ja yhteisyydellä tästäkin epävarmuudesta selviydytään. Mitä jos ottaisimme tavoitteeksi oman ja läheistemme yksinäisyyden helpottamisen? Ollaan ihmisiksi. Toivotan kaikille mielenrauhaa ja uskoa tulevaisuuteen. KS 40 vuotta sitten Muumiperuna Oheisen kuvan "muumiperunasta" lähetti KS toimitukselle 40 vuotta sitten kirkkonummelainen opettaja Otto Kangasniemi. "Tällaisen noin 20 senttimetrin pituisen "muumiperunan" korjasi perunapelloltaan tänä syksynä kirkkonummelainen opettaja Otto Kangasniemi. Omalaatuiseen luonnontuotteeseen ovat saaneet tutustua myös muutamat kansakoulun kolmasluokkalaiset, jotka kirjoittivat aineen tämän kuvan perusteella", kertoi KS nro 23, 18.12.1968. Toisen tuki paras apu irti tupakasta Toinen ihminen on paras apu, kun nuori ponnistelee irti tupakasta. Toisen ihmisen tuki on tehokkain vieroitusmenetelmä, kun nuori ihminen yrittää irti tupakasta. Nuori arvostaa vuorovaikutteisuutta ja hänen pohdintojaan kuuntelevaa tukijaa. Ryhmäohjauksessa toiminnallisuus puree nuoriin. Tulos perustuu Kansanterveyslaitoksen terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osastolla tehtyyn systemaattiseen katsaukseen nuorten tupakkavieroituksesta vuosilta 2005 ­ 2008. Nuorille tarjottava tuki tupakoinnin lopettamisessa lisää onnistumisia. Henkilökohtaisen tuen on tärkeää olla yksilöllistä ja nuoren tarpeita vastaavaa ja sitä kannattaa tarjota aktiivisesti. Asiaa ei kannata jättää nuoren tupakoitsijan oman yhteydenoton ja aktiivisuuden varaan. Lääke- ja korvaushoitoja on tutkittu nuorilla edelleen hyvin vähän eikä pitkän ajan lisähyödystä ole vielä näyttöä. Niiden lisäämistä muuhun ohjaukseen on harkittava yksilökohtaisesti. Plussaa tupakasta irti pääsemiselle (+)! Minna Sirnö: Budjetista uupuvat elvyttävät eurot ­ Hallituspuolueiden budjetti on kuin Etelä-Suomen talvi. Synkkä, kalsea ja vähän valoa antava, vertasi kansanedustaja Minna Sirnö talousarvion palautekeskustelussa maanantaina. Sirnö tarjosi ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnalle Vasemmistoliiton elvyttävää vaihtoehtoa. Sirnö kritisoi hallitusta hitaasta varautumisesta lamaan ja taantumaan. ­ Lamaan ja taantumaan aidosti varautuva kansantalous ja sen poliittinen johto panostavat nopeasti, ja jopa ennakoivasti työllisyyteen, koulutukseen, yhteisvastuuseen ja perusturvaan. ­ Me Vasemmistoliitossa olemme huolestuneet siitä, ettei hallitus vieläkään tunnu näkevän miten pitkäaikaistyöttömien ja eläkeläisten rinnalla lapsiperheiden määrä kirkon ja pelastusarmeijan leipäjonoissa on viime kuukausina moninkertaistunut. Vanhasen hallitusten veropolitiikkaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää epäoikeudenmukaisena. ­ Raskaimman kokonaisverotaakan maksajat ovat omaishoitajat, lapsiperheet, pitkäaikaistyöttömät ja pienituloiset eläkeläiset, sanoi Sirnö. Sirnö vaati panostamista asuntotuotantoon, tie- ja ratainvestointeihin. Myös riittävän iso ja samansuuruinen perusturva eläkeläisille, sairaille ja työttömille elvyttää kansantaloutta tehokkaasti ja nopeasti. ­ Tarjoamme oikeudenmukaisempaa veromallia, jossa kotimaiselle kysynnälle annetaan piristysruiske vapauttamalla kaikki pienet vuositulot veroista ja laajentamalla veropohjaa koskemaan kaikkia. ­ Satsaamme opettajien lomautusten sijaan lasten yksilöllisempään kasvun tukemiseen kouluissa. ­ Ja heitämme hyvästit valtion tuottavuusohjelmalle ja henkilöstön supistuksille, koska ne juuri nyt ovat yksinkertaisesti väärin kohdistettuja ja väärin ajoitettuja. Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto tähtää myös kansainvälisen solidaarisuuden ja rauhan edistämiseen mm. kehitysyhteistyömäärärahoja lisäämällä. Nuorilta puuttuu paikkoja Siuntiossa Nuoretko muka passiivisia? Eivät ainakaan Siuntiossa, jossa he ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja aikovat puhdistaa nuorten maineen. Nuoret järjestävät itselleen tekemistä ja paikan, jossa viettää aikaa yhdessä. Samalla he haluavat vaikuttaa nuorisoon kohdistuviin asenteisiin omalla paikkakunnallaan ja avata keskustelun asiasta kunnan päättäjien kanssa. "Nuorisolla ei riitä tekemistä kun nuorisotilakaan ei ole joka päivä auki. Tekemisen puute johtaa usein ilkivaltaan, jota on ollut Siuntiossa viime aikoina turhankin paljon ja siihen on mennyt suuria summia rahaa. Se on saanut nuoret huonoon valoon. Me haluamme nostaa Siuntion nuorison mainetta ja osoittaa, että me osaamme olla myös kunnolla", sanoo yksi ryhmän aktiiveista, Emilia Puusaari, 15v, Siuntiosta. Siuntiolaiset nuoret eivät ole ainoita, jotka ovat tarttuneet toimeen. Ympäri Suomea nuoret haluavat tehdä ympäristöstään itsensä näköisen ja viihtyisämmän. Nuorten Akatemian Homma-ohjelma tukee 73 loppuvuodesta käynnistyvää projektia. Nuorten Akatemian Homma-ohjelman yhteistyökumppanit ovat Fazer-konserni, OP-Pohjola-ryhmä, Neste Oil ja The Voice. Homman suojelijoina toimivat The Rasmus ja Elastinen. Nuorten Akatemia ry tukee 13­19 -vuotiaiden omaa toimintaa ja siinä oppimista. Miinusta puuttuville nuorten tiloille (­)
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 7 Lost muuttaa terveys- Inkoo mukaan Huslabiin asemien numeroita Siuntiossa ja Inkoossa Lohja, Siuntio ja Inkoo muodostavat 1.1.2009 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Lostin. Nämä sopijakunnat antavat Lohjan kaupungin tehtäväksi ja vastuulle järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Siuntion ja Inkoon sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta siirtyy 1.1.2009 lukien Lohjan kaupungin palvelukseen. Vuoden vaihteessa tapahtuu muutoksia mm. sosiaalija terveydenhuollon puhelinnumeroissa, mm. terveysasemien ajanvarausnumerot muuttuvat. Siuntiossa Siuntion terveysasema on avoinna ma­pe klo 8­16. Läntisen alueen vastaanotto puh. (09) 26061406 tai (09) 26061432. Ajanvaraus ja neuvonta arkisin klo 8­10 ja klo 12­14. Läntisen alueen muodostavat alueet, jotka jäävät maantien 116 läntiselle puolelle aina Lohjan rajalta Siuntion kirkonkylään ja siitä eteenpäin maantien 115 länsipuolelle kantatielle 51 asti sekä tästä kantatietä pitkin itään aina Pikkalan joelle asti ja jokea pitkin merelle. Itäisen alueen vastaanotto. Puh. (09) 26061402 tai (09) 26061430. Ajanvaraus ja neuvonta arkisin klo 8­10 ja klo 12­14. Itäisen alueen muodostavat alueet, jotka jäävät rajan itäiselle puolelle. kahdella vastuualueella. Potilaan alue määräytyy kotiosoitteen mukaan ja alueet määritellään myöhemmin. Toistaiseksi kuntalaiset voivat soittaa kumpaankin ajanvarausnumeroon. Läntinen vastaanotto (09) 26061371 ja itäinen vastaanotto (09) 26061372. Varaa aika sairaanhoitajalta, arkisin klo 8.00­9.30 ja 12.30­13.30. Kiireellisissä tapauksissa sairaanhoitajan tavoittaa virka-aikana numerosta (09) 26061370. Muuna aikana numerosta saa tietoa lääkäripäivystyksestä. Ei ajanvarausta tästä numerosta. Lisätietoa ja muut puhelinnumerot on löydettävissä mm. Inkoon ja Siuntion omilta kotisivuilta (www.inkoo.fi ja www.siuntio.fi) sekä Lostin omilta sivuilta, joihin pääsee kätevästi linkistä kuntien kotisivujen kautta. Hangon, Inkoon, Karjaan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Tammisaaren sekä Vihdin perusterveydenhuollon laboratoriotoiminnat integroituvat vuoden 2009 alusta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitokseen HUSLABiin. Kuntalaisten kannalta uudistus näkyy aluksi vain siinä, että laboratorioiden oviin ja seinille ilmestyvät HUSLABin kyltit. Laboratorion toimipisteet säilyvät jatkossakin terveysasemilla. Nykyinen laboratoriohenkilöstö siirtyy HUSLABin palvelukseen. Kuntalaisten palvelut paranevat kun HUSLABin laboratorioita on mahdollista käyttää yli kuntarajojen. Yhteensä HUSLABilla on 77 näytteenottopistettä HUSpiirin alueella. Vuoden 2009 tammikuun puolesta välistä alkaen voivat uusien kuntien asukkaat käyttää niistä haluamaansa toimipistettä vaikka työmatkan varrella tai kesäloman aikana. HUSLABin yhtenäisen laboratoriotietojärjestelmän vuoksi lääkärin tekemä tutkimustilaus välittyy kaikkiin HUSLABin toimipisteisiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttäessä samaa laboratoriota voidaan tutkimustuloksia käyttää kaikissa hoitoon osallistuvissa yksiköissä, mikä auttaa erityisesti päivystystilanteissa. HUSLABiin kuuluvat HYKS sairaanhoitoalueen laboratoriot (mukaan lukien Jorvin ja Peijaksen laboratoriot) sekä Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Karjalohjan, Karkkilan, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Lohjan, Loviisan, Sammatin, Sipoon Siuntion, Tuusulan ja Vantaan terveysasemien laboratoriot sekä Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaaloiden laboratoriot. Vuoden 2009 alusta Inkoon, Karjaan, Pohjan, Tammisaaren, Nummi-Pusulan ja Vihdin perusterveydenhuollon sekä Hyvinkään sairaalan laboratoriot integroivat myös laboratoriotoiminnan HUSLABiin. Inkoon rajat tietoon myöhemmin Inkoossa Inkoon terveysasema on avoinna ma­pe klo 8­16. Vastaanotto toimii ajanvarauksella lääkärille ja sairaanhoitajalle. Lääkärit ja sairaanhoitajat työskentelevät pareittain Vaikka ilotulitemyynti alkoi 27.12. Ilotulitteita ei saa vapaasti käyttää ennen 31.12. Pelastuslaitos tarkastaa kaikki myyntipisteet myynnin aikana. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota turvallisuusjärjestelyihin ja toiminnan luvanmukaisuuteen. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että ilotulitteita ei luovuteta alaikäisille. Mikäli toiminnassa havaitaan puutteita tai tuotteita luovutetaan alaikäisille, voidaan myyntilupa evätä toiminnanharjoittajalta kokonaan. Ilotulitteen luovuttaminen alaikäiselle on rangaistava teko, samoin hallussapito alaikäisellä on rangaistavaa. Vaikka myynti alkaa 27.12.2008, ei tuotteita saa vapaasti käyttää ennen uuden vuoden aattoa 31.12.2008 kello 18. Raketteja käytettäessä tulee noudattaa raketin mukana tulevia käyttöohjeita ja huolehtia siitä, että raketti ei aiheuta vaaraa. Jätteet tulee kerätä pois ja toimittaa jätekeräykseen seuraavana aamuna, kun ne ovat riittävästi jäähtyneet. Ohjeita löytyy mm. Turvatekniikan keskuksen internet-sivuilta (www.tukes.fi). Tärkeää on, että riittävää suojaetäisyyttä noudatetaan ja lähtöalusta on tukeva, etteivät padat tai raketit pääse kaatumaan. Voimassa olevat rajoitukset ilotulitteiden ampumiselle: ­ Teollisuusalueilla ei saa käyttää ilotulitteita ­ Hanko: Keskustassa saa ampua vain Itäsataman monumentilla. ­ Karjaa: Rautatieaseman lähistöllä ilotulitteiden käyttö on kielletty. ­ Tammisaari: Keskustassa saa ampua vain seuraavilla alueilla: Södra Viken, Ormnäs strand, Knipnäs strand, Handelshamnen ja Stallörsparken ­ Sammatti: kirkon ympäristö 300 metrin säteellä. Espoossa on 31.12.08 kello 18 kolme ilotulitusnäytöstä liittyen päättyvään Espoon 550-vuotisjuhlavuoteen Leppävaaran ja Espoonlahden urheilupuistoissa sekä Matinkylän jäähallin läheisyydessä. Leppävaaran urheilupuistossa parhaat katselupaikat ovat urheilupuiston pysäköintialueelta Kelloseppäkoulun vierestä Vanhan maantien varresta. Espoonlahden urheilupuistossa puolestaan parhaat paikat ihailla ilotulituksia on jäähallin ja uimahallin pysäköintialueet (Espoonlahdentie) ja Matinkylässä jäähallin sekä Mattlidenin koulukeskuksen pysäköintialueet. Kirkkonummen keskustassa järjestetään ilotulitus uudenvuodenaattona 31.12. 2008 kello 22. Seutukuntia 69 vuoden 2009 alussa: Seutukuntajako muuttuu Työ- ja elinkeinoministeriö päätti 19.12.2008 seutukuntajaon muutoksista. Seutukuntien määrä vähenee vuoden 2009 alussa viidellä, jolloin niitä on 69. Erityisenä syynä muutoksille ovat vuoden alussa voimaan tulevat 32 kuntaliitosta, jotka vähentävät kuntien määrän 348:een. Seutukuntapäätöksen valmistelu perustuu maakuntien liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Uudenmaan maakunnassa nykyinen Lohjan seutukunta yhdistyy Helsingin seutukuntaan, jolloin maakunnassa on kaksi seutukuntaa nykyisten kolmen sijaan. Helsingin seutukuntaan kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Raaseporin seutukuntaan kuuluvat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Etelä-Karjalan maakunnassa Länsi-Saimaan seutukunta (Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Ylämaa, Suomenniemi) yhdistyy Lappeenrannan seutukuntaan, jolloin maakunnassa on kaksi seutukuntaa. Etelä-Savon maakunnassa lakkautettavasta Juvan seutukunnasta Juva, Joroinen ja Rantasalmi yhdistyvät Pieksämäen seutukuntaan ja Puumalan kunta Mikkelin seutukuntaan. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Eteläisten seinänaapurien seutukunta (Jalasjärvi, Kurikka) yhdistyy Seinäjoen seutukuntaan. Samoin Härmänmaan seutukunta (Kauhava) yhdistyy Seinäjoen seutukuntaan. Kuusiokuntien seutukunnasta Soinin kunta siirtyy Järviseudun seutukuntaan. Maakunnassa on vuoden 2009 alusta neljä seutukuntaa. Pirkanmaan maakunnassa Ylöjärveen kuntaan liittyvä Kurun kunta siirtyy Ylä-Pirkanmaan seutukunnasta Tampereen seutukuntaan. Pohjanmaan maakunnassa ei tapahdu muutoksia nykyiseen seutukuntajakoon. Suupohjan rannikkoseudun virallinen ruotsinkielinen nimi on nyt Sydösterbotten. Keski-Pohjanmaan maakunnassa Ullavan kunta siirtyy Kaustisten seutukunnasta Kokkolan seutukuntaan, koska se yhdistyy Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009. Muissa maakunnissa seutukuntajaot pysyvät ennallaan. Seutukuntajako perustuu kuntajakoon. Sitä käytetään tilastollisena aluejakona seurattaessa maakunnan osaalueiden kehitystä. Seutukuntajaon muutokset eivät vaikuta voimassa oleviin kansallisiin tai EU-tukialuejakoihin, jotka ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Käyttämättömät ilotulitteet Ilotulitteen myyjä on velvollinen ottamaan vastaan käyttämättä jääneet ilotulitteet. Käyttämättä jääneet ilotulitteet voi toimittaa myös pelastuslaitokselle, tällöin tulee olla ennakkoon yhteydessä päivystävään palotarkastajaan (09) 81626815 (kello 8.30 ­ 11.30). Käyttö ei ole toivotulla tasolla: YTV toivoo toimia työsuhdelipun houkuttelevuuden lisäämiseksi Työsuhdematkalipun käyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla. YTV:n näkemyksen mukaan työsuhdelippu saadaan houkuttelevaksi kasvattamalla merkittävästi lippuetuuden verotonta osuutta, poistamalla lippuedun vaikutus työmatkavähennykseen sekä vähentämällä lipun hankkimiseen ja verotukseen liittyvää byrokratiaa. Työsuhdematkalippua on kokeiltu pääkaupunkiseudulla nyt kolme vuotta. Tällä hetkellä lippua käyttää arviolta noin 34.000 työmatkalaista. KIRKKONUMMEN keskustassa järjestetään ilotulitus uudenvuodenaattona 31.12.2008 kello 22.
• 8 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Vesistötutkimukset yhteisenä tekijänä Porkkala-lukiolla yhteinen Comenius-hanke Italian ja Ruotsin kanssa Kirkkonummi, Leksand ja Cosenza ovat paikkakuntia, joita liittää yhteen nyt vuoteen 2010 asti käynnissä oleva, EU-rahoitteinen nuorille suunnattu Comeniushanke liittyen biologiaan ja erityisesti vesiensuojeluun. Pääpaino tässä Porkkalan lukiota sekä Ruotsin Leksadin ja Italian Cosenzan tekniikkapainotteista lukiota koskevassa hankkeessa on oppilasvaihdolla ja toistensa opetusmenetelmiin tutustumisessa. ­ Meillä Porkkalan lukiossa on valmis Itämerikurssi verkossa ja se on käännetty nyt myös englanniksi, ruotsalaisten kohteena Ljugaren-järviekologia ja italialaisilla virtaavien vesien ekologia, kaikki "outdoors activities", selvitteli rehtori Markku Multanen hankkeen taustoja. Marraskuussa rehtori ja biologian opettajat Sari Manninen ja Saija Vuollo Kirkkonummelta kävivät neljän päivän vierailulla Cozenzassa yhtä aikaa ruotsalaisten kanssa aikatauluttamassa ja selvittelemässä projektin sisältöjä italialaisten yhteistyökumppanien "Huiput" kohtaavat Multasen mukaan kiinnostavaa tässä on se, että jokaisella maalla on erilaiset koulusysteemit. Leksandissa lukio ja ammatillinen puoli liittyvät vahvasti yhteen, muutenhan ruotsalainen kulttuuri on pitkälle samanlaista kuin meillä. Oman värikkään lisänsä projektiin tuo Italian koululaitoksen ja kulttuurin erilaisuus, mistä matka antoi hyvät viitteet. Ruokaa oli tarjolla kahden tunnein välein, touhua, puhetta ja ohjelmaa oli tarjolla myöhään yöhön. ­ Italialaiset olivat sydämellisiä, vieraanvaraisia ja kohteliaita isäntiä, mutta aikataulut ja suunnitelmat olivat siellä hyvin viitteellisiä. Myös oppimiskulttuuri on aivan toinen, meitä n. 50 vuotta jäljessä. Siellä uskotaan, että kun opettaja kaataa tiedon oppilaiden niskaan, niin oppilas oppii. Koulusysteemi on myös hyvin byrokraattinen ja jäykkä, selvitteli Multanen eroja. ­ Huiput kohtaavat toisensa tässä projektissa. He itse sanoivat siellä näin, kun kerran Pisan tutkimuksen mukaan Suomi johtaa oppimistuloksissa ja Italia on hännänhuippuna. "Mutta me Italiassa osataan elää!", he hehkuttivat meille, Multanen naurahti. Italiaa oppimaan! ­ Vaikka se oli rankka, niin oli se myös antoisa matka. Nähtiin Vesuvius ja paljon muuta, mm. seitsemän tuntia suuntaansa kestäneellä junamatkalla Roomasta Cosenzaan. Oppimisympäristö on näissä hankkeissa laaja; biologian lisäksi mm. kieli, historia ja maantieto, Saija Vuollo listasi. ­ Ja se kyllä meitä todella hämmästytti, miten heikko englannin kielen taso siellä oli, Sari Manninen huomautti. ­ On tärkeä järjestää italiankielen alkeiskurssi mukaan lähteville, arveli Vuollo hankkeesta, johon Porkkalan lukio sai 20.000 euron ja yhteensä 24 vierailumatkan osuuden. LIISA KOSONEN RUOTSALAISTEN lähtöhetkellä Cosenzassa lahjoja annettiin puolin ja toisin. Rehtori Multasen tuliaisena Kirkkonummen kunnan lasimajakka. Keskellä Italian projektia johtava engl. opettaja Costantino Varani. kanssa. Alustavasti on sovittu, että Ruotsista tullaan Kirkkonummelle ensi syksynä. Porkkalan lukiolaiset lähtevät puolestaan Ruotsiin vuoden 2010 alussa ja Cosenzaan, Etelä-Italiaan hieman myöhemmin keväällä. Comenieus-vieraiden kanssa on tarkoitus olla kesäsiirtolassa ja meriekologian lisäksi tutkia Suomen linnustoa ja kasveja. Työkielenä on englanti ja ruotsi. COSENZAN maisemia, Sari Mannisen ottama kuva junan ikkunasta. ITALIALAISET Cosenzan lukion oppilaat ottamassa vesinäytteitä Krati-joelta. TAICAWARVAS, Espoon 550-vuotisjuhliin tilattu näytelmä, on ilmestynyt kirjana. Teatteri Hyökyvuoren esitykset kansien väliin Trilogian kolmas osa, Taicawarvas myös kirjaksi Teatteri Hyökyvuorella esitetystä kolmesta Ilkka Aaltosen ja Ilkka Pollarin yhdessä kirjoittamasta näytelmästä myös viimeisin, Espoon 550vuotisjuhliin valmistunut Taicawarvas on valmistunut kirjaksi. ­ Espoon kaupungilta tuli sopivasti tilaus tästä näytelmästä, josta meillä oli jo idea ja saimme siihen huomattavan avustuksen, millä saimme hankittua mm. hyvän puvustuksen ja ohjaajan palkat, ym. Lisäksi Unkarin-matkaamme tuettiin vielä erikseen, kiitteli käsikirjoittaja-ohjaaja Ilkka Aaltonen, jonka mukaan kaikki kolme ovat menestyneet erinomaisesti katsojalukuja verrattaessa. ­ Kultainen ankka sai eniten yleisöä, silloin kun oli hellekesä. Tänä vuonna sattui muutama sadekeli, mikä aina verottaa katsojakuntaa, mutta silti katsojien lukumäärä nousi 4000 ­ 5000 henkeen, hän valotti kulunutta kautta, jossa hän otti ensimmäistä kertaa myös ohjaajavastuun. ­ Ohjaajan työni loppui vasta, kun Tapiola-salissa vedetyn viimeisen esityksen aplodit vaimenivat, Ilkka naurahtaa ja muistuttaa, että vasta esitystilanteessa näkee, miten eri osaset toimivat vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, joten tekstin ja näyttelijäntyön hiominen vielä esityskaudellakin on tärkeää. ­ Näytelmän painattaminen kirjaksi aiheutti sen, että myös teksti tuli hiottua tarkasti vielä kertaalleen. ti käsikirjoittamat näytelmät ovat liittyneet historiaan; "Pirtukuningas ja orpopoika" (-04) kertoi salakuljettaja Algoth Niskan ja Mikko Aaltosen läpi elämän kestäneestä ystävyydestä, "Kultainen ankka" (-06) valotti Porkkalan venäläismiehitystä sekä kapteeni Ivan Belovin murhaa ja "Taicawarvas" (-08) Espoon syntyhistorian ja nykypäivän ongelmien yhteyksiä. ­ Kokonaisuutta voisi kuvata "inhimillisyyden trilogiaksi". Kaikissa kolmessa on ihmisläheinen lähestymistapa. Tarinat kerrotaan lämminhenkisen ihmissuhdedraaman kautta, kuorrutuksenaan komediaa, arvioi Ilkka Aaltonen tekstejä. Nyt on tarkoitus vetää henkeä, syödä kinkkua ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Historiallista draamaa Kaikki kaksikon yhteises- Kirjasta otettiin 300 kpl:een painos. Sitä saa ostaa tekijöiltä, samoin viime kesän esityksistä tehtyä DVD-levyä (ilkka.aaltonen@hummeripoj at.fi). Erityisen iloisia Ilkat ovat saamastaan hyvästä palautteesta. ­ Näin monikerroksisia musiikkinäytelmiä syntyy kerran 100 vuodessa!, herkisteli kansanedustaja Eero Akaan-Penttiläkin! Sillä palautteella me eletään kyllä pitkään, hehkutti Ilkka ja kertoi linnanvoudin vieneen teoksen myös presidentti Tarja Haloselle. Samoin kirja lähti kaikille Espoon valtuuston näytelmässä olleille nimihenkilöille ja luonnollisesti myös kaupunginjohtaja Marketta Kokkoselle. L.K.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 9 RAKETTIMYYNTI ALKAA 27.12. JA JATKUU 31.12. ASTI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KOTIMAISTA YHTEISTYÖTÄ ILOTULITUS JA SKY-VIDEO
• 10 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Siuntion aktiivikurssin avulla löysin itsestäni uutta virtaa ­ Miten upea tunne huomata, kun kunto pikkuhiljaa kohoaa ja pystyt uskomattomiin asioihin, mistä et aikaisemmin olisi edes uneksinut. Kun kunto on kohentunut, on myös itsetunto vahvistunut, kertoo syksyllä Siuntion Aktiivikurssille osallistunut Tea. En olisi uskonut, että minussa on tällaista "piilovoimaa". ­ Kurssin aikana rakensimme tiili tiileltä omaa kuntoamme, ruokailutottumuksiamme sekä unen ja levon laatua. Ryhmissä saimme keskustella asioista ja vaihtaa mielipiteitä, mikä oli erityisen antoisaa. Minna ja Hilkka tekevät ryhmän kanssa todella intensiivisesti ja sydämellä tätä työtä, he pitivät meistä hyvää huolta, siitä heille suuri kiitos. Suosittelen kaikille osallistumista Aktiivikurssille; kenelle se on mahdollista ja erityisesti jos oma terveys sitä kaipaa, totesi Tea. 100 % kurssilainen, Allan, osallistui jokaiselle kurssitapaamiselle, eikä pyörätuoli ole ollut esteenä. ­ Ruokailutottumukset muuttuivat ja jääkaapilla napostelemassa ravaaminen on selkeästi vähentynyt, sillä nyt syön säännöllisesti ja monipuolisesti ja tiedän miksi tulee syödä riittävästi. Esimerkiksi vaalea leipä ei enää kuulu minun ruokapöytääni, Allan kertoo. ­ Elämäntapamuutos näkyy verikokeissa positiivisena muutoksena, Allan lisää. ­ Vaikka liikun pyörätuolilla, en mitenkään jäänyt ryhmän ulkopuolelle ja olihan minulla Jari sparraamassa, sain siis ihan yksilöohjausta. Pyörätuoli ei ole este tällaiselle kurssille osallistua, halusta se on kiinni, Allan painottaa. SISUSTUSLIIKE Miman jouluasetelma valittiin tänäkin vuonna parhaaksi. Kakkosena tulivat Kukkakauppa Bo Lindström sekä Luckan. ALLAN on kokenut kävijä kuntosalilla. vahvaa ja ns."tervettä" mitä vahvistetaan ja yritetään löytää se vahvuus itsestämme, se on se ykkösjuttu. Myös vuodenajat ja koko ryhmän tarve ratkaisee, mitä milloinkin tehdään. Jos elosyyskuussa paistaa aurinko, niin tietysti olemme ulkona. Tammi-helmikuussa räntäsäällä liikutaan enemmän vedessä. Yleisesti kurssille tullaan melko huonossa kunnossa ja liikuntaa ei ole harrastettu useampaan vuoteen, siksi siirtyminen eteenpäin tiili tiileltä, Tean sanoin, on se suotuisin vaihtoehto lähteä tutustumaan omaan kehoonsa. Ensin löydetään itsestämme liike, sitten mennään jo syvemmälle lihaksiin ja sitten ne yhdistetään. Kurssilaiset kertovatkin kurssin loppumetreillä, kuinka he nyt oivaltavat, miksi mitäkin tehdään ja missä järjestyksessä. Kursseilla on kokeiltu esimerkiksi kuntokävelyä, sauvakävelyä, vesijumppaa, vesijuoksua, kuntosaliharjoittelua, kuntojumppaa kepeillä, painoilla, step-laudoilla, tasapainojumppaa, metsävaellusta, venyttelyä ja rentoutumisharjoittelua. Ja se puheen porina ja iloinen meininki, se kruunaa kaiken; löytää liikunnan ilo. Ja kuinka se ilme kasvoilla muuttuu jo muutamassa viikossa, se on vau, iloitsi Minna. ­ Jokainen on yksilö ja jokaisella on omat tottumuksensa, ei kaikkea voi kääntää päälaelleen, kertoo Hilkka Pursiainen omasta erityisosaamisestaan ravinnosta. ­ Vaikka tämä on ryhmässä tapahtuvaa toimintaa, niin kyllä me Minnan kanssa huomioimme hyvin paljon jokaista yksilönä ja siksi olen voinut ohjata ja opastaa jokaista kurssilaista omien tarpeidensa mukaan. Annan vaihtoehtoja ja puhumme ravinnon eri osaalueista, mutta lopullisen valinnan tekee jokainen itse. Asioiden syventyminen tapahtuu kurssilaisten keskusteluissa ja pohdinnoissa. Meillä on tapana Minnan kanssa toimia siten, että ensin tieto, sitten keskustelu ja sitten käytäntö, silloin asiat kohtaavat paremmin jokaisen omassa arjessa, eivätkä jää vain tietona paperille. Ja kyllä se "juju" on siinä ryhmässä, kukaan ei ole yksin, niin kuin moni kurssilainen on todennutkin jälleen syksyn aikana; ryhmässä on voimaa, sanoi Hilkka. Uusi aktiivikurssi alkaa Siuntiossa 17.1.2009. Tietoa kurssista saa Minna Nieminen 040-5827488 www.inzoi.fi ja Hilkka Pursiainen 040-5325300. Aktiivakurssilaisten kokemuksia kurssista nähtävissä Siuntion kirjastossa parasta aikaa ja viikolla 2 ovat kurssin vetäjät tavattavissa paikan päällä. Sisustusliike Mimalla paras jouluasetelma Kirkkonummen Yrittäjät ry ja KIDE ry:n yhteisesti järjestämän "Paras Jouluikkuna" tämänvuotisen äänestyksen on voittanut Kyllikki Sivonen Kirkkonummelta. Hän voitti palkintona olleen Matkahaukan lahjoittaman Viking Linen risteilylahjakortin Helsinki ­ Tukholma ­ Helsinki. Kyllikki Sivonen äänesti omalla kupongillaan parhaaksi joulutunnelmaltaan Julian Kahvilan. Äänestyksen arvonta suoritettiin maanantaina 22.12. Kirkkonummen Sanomien konttorissa ja onnettarena toimi Kirkkonummen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Karlsson Merja Raudan avustaessa toimituksessa. Leikkimielisessä kisassa annettiin taas runsaasti ääniä joista eniten keräsi jouluasetelmallaan taas tänäkin vuonna Sisustusliike Miman lämminhenkinen jouluikkuna. Kakkosena tulivat Kukkakauppa Bo Lindström sekä Luckan. Kaiken kaikkiaan neljätoista eri liikettä keräsi huomiota ja ääniä asetelmillaan. Äänestyslipukkeissa olleissa perusteluissa kiiteltiin perinteitä, kauneutta ja ikkunoiden katsojassa herättämiä lämpimiä tunteita ja joulumieltä. Mikä on jutun juju aktiivikurssilla? Kurssin toinen ohjaaja Minna Nieminen kertoo: ­ Kun lähdetään liikkumaan, lähdetään pikkuhiljaa nousujohteisesti ja aivan perusliikuntaa, joista tärkein on kävely. Me emme tällä kurssilla ohjaa niinkään erikoislajeja, vaan perusliikuntaa maalla ja vedessä, liikuntaa, jota jokainen voi harrastaa ilman erityisvälineitä. Meissä jokaisessa on jotain KIRKKONUMMEN Yrittäjien sihteeri Merja Rauta ja Puheenjohtaja Tiina Karlsson arpoivat risteilylahjakortin voittajaksi Kyllikki Sivosen. Sosiaali- ja terveydenhuollonsuunnittelija Inkooseen Inkoon kunnanvaltuusto on päättänyt, että kuntaan perustetaan määräaikainen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelijan virka 1.1.2009 ­ 31.12.2010. Virkaan valittavalta vaaditaan terveydenhuollon ja sosiaalialan korkeakoulututkinto tai korkeakoulututkinto ja kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Lisäksi hänellä on oltava hyvä ruotsin ja suomen kielen taito. Kunnanvaltuuston hyväksymän ja 1.1.2009 voimaan tulevan uuden hallintosäännön mukaan perusturvalautakunnan esittelevänä virkamiehenä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelija. Junalippujen hinnat nousevat vuoden alussa VESIJUMPPAA Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. VR:n junalippujen hinnat nousevat ensi vuonna keskimäärin 4,8 prosenttia. Korotukset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2009. Hinnankorotusten syynä on muun muassa energia- ja palkkakustannusten nousu. Lippujen hintoja korotettiin edellisen kerran 2,9 prosenttia tämän vuoden alussa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 28.12.2008 11 senten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 12. Kyrkfjärdens skolan johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 13. Degerby skolan johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 14. Västankvarns skolan johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 15. Solbergs skolan johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 16. Barösunds skolan johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 17. Rakennus- ja ympäristölautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 18. Tekninen lautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 19. Keskusvaalilautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 20. Inkoon Veden johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta. 21. Inkoon Venesatamat ­ liikelaitoksen johtokunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta. 22. Uudenmaan liitto ­ kuntien edustajainkokous. 23. Suomen Kuntaliiton kuntapäivät. 24. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta ­ jäsenen ja varajäsenen valinta. 25. Kiinteistötoimitukset ­ uskottujen miesten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 26. Raaseporin käräjäoikeus ­ lautamiesten valinta vuodeksi 2009. 27. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ­ lautamiesten valinta toimikaudeksi 2010 ­ 2012. 28. Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 29.Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ruotsinkielinen jaosto ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 30. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 31. Kårkulla samkommunin yhtymävaltuusto ­ jäsenen ja varajäsenen valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2021. Konttorinjohtaja vaihtuu Inkoon Nordeassa Inkoon Nordean konttorinjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa kun Mirja Siggberg luovuttaa konttorin avaimet Päivi Gardbergille. Mirja itse ehti palvella Nordeaa 33 vuotta. ­ Aloitin Hangossa Suomen Yhdyspankki Oy:ssä jossa olin 20 vuotta ja tulin Inkooseen kun KOP ja SYP yhdistyivät 1995 konttorinjohtajaksi (6 v) ja sen jälkeen PrivateBankkiin sijoitusjohtajaksi (4v.) ja 2005 takaisin Inkoo/Karjaa konttorinjohtajaksi, kertasi Mirja pankkihistoriaansa. ­ Mitään suuria suunnitelmia minulla ei ole tulevaisuudelle. Aion ottaa uutta suuntaa pikkuhiljaa niin, että ensin vietämme joulua ja uutta vuotta ja sitten nautin kevätaamuista jne, hymyili Mirja. ­ Kastelen pelargoniat ja leikin lastenlasten kanssa. Niin yksinkertaista se on, vakuutti Mirja ja totesi, ettei vaihtaisi päivääkään pois. Uusi elämäntilanne eli eläkkeelle siirtyminen on toki suuri haaste, mutta aika näyttää miten tulevat päivät kuluvat. ­ Olo tuntuu sellaiselta kuin olisi pieni lapsi, joka aloittaa koulunkäynnin. Yhtä jännää ja ihanaa, iloitsi Mirja, jolle toivotan itse sydämellisesti ihania eläkepäiviä. Olet ne ansainnut. pankin puolelle Tammisaareen yritysasiakasvastuulliseksi ensin rahoituspäälliköksi ja sitten asiakasvastuulliseksi johtajaksi. ­ Yritysasiakkaita minulla oli Inkoossa, Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa, joten Inkoon-Karjaan alue on tuttua ympäristöä. Ennen pankkiuraani olin erilaisissa rakennusalan projekteissa ja mm. Saksassa töissä, kertoi Päivi itsestään ja työurastaan. -Nordealla on suotuisat markkinat tällä kasvavalla paikkakunnalla ja mukavat asiakkaat, joten aloitan hyvissä mielin uudessa tehtävässä. Yleismaailmallinen rahoitusmarkkinatilanne muuttuu koko ajan ja säännökset muuttuvat. Tällä hetkellä mm. SEPA-uudistukset vaikuttavat koko maksuliikenteeseen. Työpaikkaa pankissa voikin pitää näköalapaikkana, totesi Päivi Gardberg. SH Valtuustoasiat Inkoossa 12.1. Inkoon uusi kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 12.1.2009 klo 18.00 Inkoon kunnantalossa käsittelemään seuraavia asioita: 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja pöytäkirjantarkastajien valinta. 2. Vaalilautakunnan valitseminen kunnanvaltuustossa vuosina 2009 ­ 2012 toimitettavia suhteellisia vaaleja varten. 3. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuosiksi 2009 ­ 2010. 4. Kunnanhallituksen valitseminen kaudelle 2009 ­ 2010. 5. Kunnanvaltuuston kokouksista kuuluttaminen. 6. Kunnanvaltuuston työjärjestys. 7. Tarkastuslautakunnan valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 8. Perusturvalautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 9. Sivistyslautakunta ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 10. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ­ jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 2009 ­ 2012. 11. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ­ jä- Suotuisat markkinat kasvavalla paikkakunnalla Nordean konttorinjohtajana vuoden alusta aloittava Päivi Gardberg on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja MBA (Master of Business Administration). ­ Olen ollut Nordea-konsernissa 10 vuotta töissä. Aloitin 1998 rahoitusyhtiössä eli nykyisessä Nordea Rahoituksessa kehityspäällikkönä, olin siellä myös esimiestehtävissä ja business controllerina. Vähän vajaat viisi vuotta sitten siirryin Euroopan parlamentin jäsenet Lasse Lehtinen, Riitta Myller ja Reino Paasilinna (sd.): Mieluisa lahja palkansaajille Euroopan parlamentti otti 17.12. suuren harppauksen kohti sosiaalisempaa Eurooppaa, kun se toisessa lukemisessa hyväksyi työaikadirektiivin. ­ Harvoin on EU-lainsäädäntö koskenut näin monia ihmisiä. Miljoonat eurooppalaiset palkansaajat saivat parlamentilta joululahjaksi parannuksen työoloihinsa. Vaihtoehto olisi ollut Euroopan unionin ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi, Lasse Lehtinen sanoi äänestyksen jälkeen. Työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunta näytti demarimeppien mukaan hyvää esimerkkiä parantamalla neuvoston yhteistä kantaa selvin äänestysnumeroin. ­ Tänään parlamentti jatkoi valiokunnan viitoittamalla tiellä, kun se hyväksyi valiokunnan keskeiset parannusmuutokset. Demarimepit Lasse Lehtinen, Riitta Myller ja Reino Paasilinna muistuttavat, että pitkät työviikot perustuvat useimmiten näennäiseen valinnanvapauteen. ­ Työntekijällä on vapaus valita pitkän työviikon ja työpaikan välillä. Sen takia on tärkeää, että direktiivi määrää 48 tunnin viikoittaisen enimmäistyöajan, josta voi poiketa ainoastaan yhteisesti sovitun työehtosopimuksin turvin. ­ Tässä muodossa hyväksytty direktiivi tarkoittaa myös sitä, että kaikki työpaikalla vietetty aika on työaikaa, eikä esimerkiksi päivystysaikaa jaeta aktiivisiin ja ei-aktiivisiin jaksoihin, kertovat Lehtinen, Myller ja Paasilinna. Lasse Lehtinen iloitsi siitä, että hänen oma ylempiä toimihenkilöitä koskeva muutosesityksensä hyväksyttiin: ­ Myös pomo tarvitsee lain suojan, myös pomo saattaa väsyä. Samaten väsynyt lääkäri on vaaraksi potilaalle. Seuraavaksi työaikadirektivi siirtyy sovittelumenettelyyn. Parlamentin tänään tekemä päätös ja siinä ilmaistu voimakas tahto antaa hyvät edellytykset saattaa direktiivi tässä muodossa voimaan ensi vuoden puolella. ­ Voimme hyvillä mielin lähteä aidolle vapaalle joulunviettoon, demarimepit toteavat. NORDEAN konttorinjohtaja vaihtuu Inkoossa kun Mirja Siggberg siirtyy eläkkeelle ja Päivi Gardberg aloittaa uudessa tehtävässä. Tuula Allén KIMI ry:n uusi puheenjohtaja Kirkkonummenseudun (Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo) mielenterveysseuran, KIMI ry:n, syyskokous pidettiin 27.11. Hiljaisemman ajan jälkeen KIMi ry. on aktivoitumassa uuden hallituksen voimin, jonka puheenjohtajaksi vuodelle 2009 valittiin Tuula Allén ja varapuheenjohtajaksi Stephan Rantala. Muut jäsenet ovat Jaana Andersin, tiedottaja, Heini Ranta, sihteeri sekä Janne Ruuhela, Tero Strand, Olli Kalajoki ja Orvokki Kaunisto, joista vain viimeksi mainittu on vanhoja. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009 on mm. yhdistyksen LOGO-kilpailu, lasten leirejä ja muita tapahtumia. KIMI ry:n tavoitteena on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääminen Kirkkonummenseudulla. Vuoden 2009 teemaksi on valittu Onnellinen elämä ­ Turvallinen lapsuus. KIMI ry. aktivoi nuoria, perheitä, paikallisia yrittäjiä ja vaikuttajia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, joka on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. KIMI ry:n tavoitteena on myös mielenterveyspalveluiden arkipäiväistäminen niin, että palvelut olisivat tarvittaessa helposti jokaisen saatavilla. Hyvä henkinen hyvinvointi kantaa vaikeiden aikojen yli. Jokaisella on oikeus hyvään elämään. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa joko pelkästään kannatusjäsenenä tai lähtemällä mukaan toimintaan. Yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseneksi. Liittymisen voi tehdä uusien nettisivujen kautta osoitteessa http://kimi.auttaa.fi. Sivuilta löytyy lisää tietoa toiminnasta ja tapahtumista ja sähköpostiosoite, jonne voi lähettää yhdistykselle tulevaa postia. JAANA ANDERSIN tiedottaja, KIMI ry. Coronaria tuottaa Raaseporin yhteispalvelupäivystyksiä Coronaria Hoitoketju Oy tuottaa 1.1.2009 alkaen Raaseporin kaupungin perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen lääkärityövoiman viikonloppuisin. Tulevaan Raaseporin kaupunkiin kuuluvat Tammisaari, Karjaa ja Pohja, ja yhteispäivystyksessä hoidetaan myös Inkoon ja Hangon väestö osittain. Päivystys tapahtuu Tammisaaressa Länsi-Uudenmaan sairaalan poliklinikalla. Raaseporin tuleva yhteispäivystys on Coronaria Hoitoketjun ensimmäinen viikonloppupäivystyspiste Etelä-Suomen alueella. Coronaria Hoitoketju toimittaa lääkärityövoimaa Etelä-Suomen alueella esimerkiksi Keravan terveyskeskuksen päiväpäivystykseen ja Järvenpään terveyskeskuksen vastaanotoille. Coronaria Hoitoketju panostaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla ja kasvutavoite alueella on ensi vuodelle 200 %. Coronaria Hoitoketju on vuodesta 2001 lähtien tuottanut julkisen terveydenhuollon työvoimapalveluita. Yrityksen liiketoiminnan pääosa muodostuu terveydenhuollon työvoiman vuokraamisesta ja välittämisestä kuntien sekä kuntayhtymien eri organisaatioihin. Hoitoketjun liiketoiminnan vahvaa kasvua tukee myös kasvava yli 2700 ammattilaisen työntekijäkanta. Ketjun kilpailukyvyn ytimen muodostavat asiakaslähtöinen ja kilpailukykyinen hintataso, avoin ja luotettava toimintatapa, tehokas organisaatio, vahva tietotekninen osaaminen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden arvostaminen. TUULA Allen on KIMI ry:n uusi puheenjohtaja ja Heini Ranta sihteeri.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 13 Hyvää ja herkullista uutta vuotta!/Gott och läckert nytt år! Palvelemme normaalisti 29.­30.12. ja uudenvuodenaattona klo 7-18./Vi betjänar normalt 29­30.12 och på nyårsaftonen kl. 7-18. Marinadi/Marinad 19 2 49 Atria 400 g (6,23/kg) 90 /kg Sekoita marinadin ainekset. Poista lihasta kalvot. Nosta liha kaksinkertaiseen pussiin ja kaada marinadi päälle. Nosta pussi jääkaappiin vuorokaudeksi ja kääntele sitä välillä. Valuta marinadi pois ja kuivaa lihan pinta. Kypsennä paistia 125 °C:ssa välillä paistoliemellä valellen, kunnes sisälämpötila on 55­57 °C. Nosta paisti uunista ja kiedo folioon. Viipaloi ja tarjoa. 2 0 89 Atria 400 g (7,22/kg) 2 1 0 99 Primula 400 g (7,48/kg) 2 199 Taffel 350 g (5,69/kg) 99 Ingman hunajamarin. tai pippurinen/ honungsmarin. eller pepparmarin. 0,9 l (3,32/l) 1890 299 199 Israel 1 lk./kl. Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 7,92 l (1,93/l) (sis./inneh. 15,30 + pantti/pant 3,60) 2 59 HK 500 g (5,18/kg) 99 Rainbow 180 g (11,06/kg) 089 Rainbow tai/eller 3 l (0,73/l) (sis./inneh. 2,19 + pantti/pant 0,80) /kg 99 Atria 400 g (2,48/kg) S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju 89 Israel 099 Apetina 175 g (5,09/kg) 1. lk./kl., 250 g (3,56/kg) 150 g (6,60/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18. www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• 14 N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 15 ALE ALKOI! ODOTETTU PRISMAN TULE! HUIPPUEDULLISESTI! TÄYNNÄ TAVARAA TALO ALEREAALE NAISTEN TRIKOOPUSERO/ TRIKÅTRÖJA FÖR DAMER Puuvillaa./Bomull NAISTEN TRIKOOPUSERO/ TRIKÅTRÖJA FÖR DAMER Puuvillaa./Bomull ADE REA BÖRJADE! PRISMAS EFTERLÄNGT MEN! A VAROR! VÄLKOM TOPPENFÖRMÅNLIG HUSET FULLT AV Ilotulitteita ei myydä alle 18-vuotiaille. Muistathan turvalasit! FYRVERKERIER FÅR INTE SÄLJAS TILL PERSONER UNDER 18 ÅR. KOM IHÅG SKYDDSGLASÖGONEN! PRISMA UUDISTUU! PRISMA FÖRNYAS! Kevään muutostöiden alta pois erikoishintaan. Varor till specialpris innan vårens renovering börjar. kodintekstiilit / hemtextiler lelut / leksaker MIESTEN COLLEGETAKKI/ COLLEGEJACKA FÖR HERRAR Puuvillaa/polyesteriä./ Bomull/polyester Muistathan raketin ammuntatelineen, tinat ja kauhan. skopa. sställ fö Kom ihåg avfyring r raketer, tenn och (ei lego, ei konsolipelit/inte lego, inte konsolspel) 9,90 Ampuu 10 laukausta noin 20 m korkeuteen. Padasta nousee hehkuvan värikkäitä raketteja tasaisena keskityksenä taivaalle. Jämäkkä avauspanos levittää kruunumaisia tähtisikermiä, joissa hehkuvat sininen, punainen ja hopeinen loiste./Skjuter 10 skott till ca 20 m höjd. Glödande färgstarka raketer stiger med jämna mellanrum från grytan. Den kraftiga öppningskrevaden sprider kronliknande stjärnfigurer som glöder i blått, rött och silver. 5,90 Ampuu 16 laukausta noin 15 m korkeuteen. Ampuu tasaisena keskityksenä punaisia, vihreitä ja keltaisia palmukuvioita. Kirkkaat värit ja mahtava avauspanos. Komeat ja värikkään hehkuvat kuviot./ Skjuter 16 skott till ca 15 m höjd. Skjuter en jämn koncentration av röda, gröna och gula palmfigurer. Klara färger och en väldig öppningskrevad. Ståtliga och glödande figurer. 10, ­ SUIHKUPATA/ FONTÄNGRYTA Kestohitin toiminta-aika on lähes 100 sekuntia. Uskomattoman kaunis suihkupata. Vaihtaa kuusi kertaa suihkuavaa tähtikuviota. Koko perheen oma ilotulitusnäytös!/ Ständig favorit, fungerar nästan 100 sekunder. Otroligt vackra effekter. Sex olika stjärnfontäner i följd. En fyrverkeriföreställning för hela familjen! TÄHTIKRUUNU/STJÄRNKRONA TÄHTI/STJÄRNA % -30 20, ­ RUUTIREPPUJÄTTILAJITELMA/ RUUTIREPPU JÄTTESORTIMENT urheiluvaatteet ja -jalkineet / sportkläder och -skor naisten, miesten ja lasten yöpaidat ja pyjmat / nattlinnen och pyjamas för damer, herrar och barn 8,­ 8,­ KIRJOJA ALKAEN/ BÖCKER FRÅN 10,­ 3,90 /kpl/st. voimassa/gäller 21.-31.12. Raita tai Pallo VAUVAN BODY/ BODY FÖR BABY Puuvillaa./Bomull Koot/Storlekar 50­86 cm. 6,­ www.s-kanava.fi 6,90 JUMBOTYKÄRI/JUMBOBOMB 6 kpl/pkt. Mahtava uutuuspaukku. Jumbokokoinen tykäri paukkuu räjähtäen jykevästi. Tuote pitää asettaa maahan ennen sytyttämistä ja sytyttäjän tulee heti poistua tuotteen viereltä./6 st./förp. Mäktig nyhet. Bomb i jumboklass exploderar med en massiv knall. Produkten ska placeras på marken innan den tänds, och den som tänder den ska omedelbart avlägsna sig från produktens närhet. 15,90 Näyttävä suihkupata kruunaa juhlaillan. Vaihtelee hehkuvia, kipinöiviä, välkehtiviä ja monivärisiä tähtikuvioita. Kesto lähes 80 sekuntia./Den ståtliga fontänen kröner fest-kvällen. Växlar mellan glödande, sprakande, glimmande och mångfärgade stjärnfigurer. Fungerar nästan 80 sekunder. 3,90 10 kpl/pkt. Lajitelma sisältää upean tulivuorisarjan. Pitkäkestoinen hopeinen kimmellys. Upea näyttävyys suhteessa hintaan!/ 10 st./förp. Sortimentet innehåller en spännande vulkan. Långvarigt silver-glitter. Vackert och ståtligt i förhållande till priset! ETNA-VAASI SUIHKUPATA/ ETNA VAS FONTÄNGRYTA ETNA-TULIVUORILAJITELMA/ ETNA VULKANSORTIMENT Monipuolinen lajitelma suosikkipaukkuja. Reppu on pakattu täyteen tulitteita ilmatykäreistä paukkuihin. Mahtavassa valikoimassa on paukuteltavaa pitkälle aamun saakka./Ett mångsidigt sortiment favoritknallar. Ryggsäcken är sprängfylld med populära fyrverkeripjäser från kanonskott till smällare. Det storartade urvalet räcker till långt in i småtimmarna. 18,90/kg Lihamestarin herkku HÄRÄN ULKOFILEE/ OX YTTERFILÉ N./ca 1 kg, alkuperämaa Uruguay/ ursprungsland Uruguay 2,39 Atria NAUDAN JAUHELIHA/ NÖT MALET KÖTT 17 % 400 g (5,98/kg) 4,99/kg Wursti BROILERIN FILEESUIKALEET/BROILER FILÉSTRIMLOR Hunajamarinoidut/ I honungsmarinad, alkuperämaa Tanska/ ursprungsland Danmark MA-KE/MÅN-ONS 29.-31.12. HK AITO NAKIT/ ÄKTA KNACKKORV 500 g (5,18/kg) Forssan PERUNASALAATTI/ POTATISSALLAD 1 kg 2,59 2,79 ENTISTÄ ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN 20, ­ 1,90 20 kpl/pkt. Kuin tykin suusta nousee taivaalle vihreää valoa hehkuva kuula, joka räjähtää taivaalla levittäen säkenöivän paukkuvan rätinäpilven./ 20 st./förp. Som skjuten ur en kanon stiger en grönglödande kula som exploderar i ett glittrande och sprakande moln. MAXI THUNDER 12 rakettia/pkt. Laadukas suurlajitelma. Raketit sisältävät yhteensä kaksitoista värikästä kuviota avauspanoksella. Erilaisia hehkuvia värejä ja tähtikuvioita. Nousukorkeudet n. 30­60 m./ 12 raketer/förp. Högklassigt stor-urval. Raketerna innehåller totalt tolv färgstarka figurkrevader med öppningsknall. Olika glödande färger och stjärnfigurer. Stighöjderna ca 30­60 m. RAKETTI LORDI/RAKET LORDI 1,99/kg 1,29 Suomi/Finland KURKKU/ GURKA 1. lk./kl. Espanja/Spanien PAPRIKA MIX 1. lk./kl., 400 g (3,22/kg) 1,65/kg Hollanti/Holland CONFERENCE PÄÄRYNÄ/PÄRON 1. lk./kl. 2,49 Dr. Oetker Ristorante PAKASTEPIZZAT/ DJUPFRYSTA PIZZOR 320­375 g (7,78­6,64/kg) Apetina Snack MAUSTETUT SALAATTIJUUSTOKUUTIOT/ SMAKSATT SALLADSOST 150 g (6,60/kg) 0,99 1,99 Taffel MEGASIPSIPUSSIT/ MEGAPÅSAR 350 g (5,69/kg) 10, ­ Putki on täytetty laajalla valikoimalla suosittuja tulitteita: strobomainen Multi-Flash, paukkuvan säkenöivä Kräkkeri, Vinha Crackle ja paljon muuta. Pauketta, rätinää ja kimmellystä koko illaksi./Röret är fyllt med ett stort sortiment populära fyrverkerier: stroboliknande MultiFlash, knallande och sprakande Kräkkeri, Vinha Crackle och mycket annat. Knallar, sprakande och glitter för hela kvällen. RUUTIPUTKI-JUNNULAJITELMA/KRUTRÖR SORTIMENT FÖR JUNIORER 1, ­ Kestohitti. Ampuu sarjassa 20 värillistä hehkuvaa tulipalloa. 10 kpl/pkt./ Permanent favorit! Skjuter 20 glödande färgkulor i serie. 10 st./förp. ROOMALAINEN KYNTTILÄ/ ROMERSKT LJUS 1,79 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Philadelphia TUOREJUUSTOT/ FÄRSKOST 200 g (8,95/kg) 1,99 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Valio AURA SINIHOMEJUUSTO/ BLÅMÖGELOST 170 g (11,71/kg) 1,39 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 Rainbow VALKOSIPULITAI YRTTIVOIPAKASTEPATONGIT/ VITLÖKS- ELLER ÖRTSMÖRBAGUETTE 2 kpl/st., 350 g (3,97/kg) Hinta voimassa/Priset gäller 1.11.­31.12. COCA COLA TAI/ELLER COCA COLA ZERO 4-pack, 6 l (0,54/l) (sis./inneh. 3,25 + pantti/pant 1,60) Hinta voimassa/Priset gäller 1.11.­31.12. KOFF III 24 tlk/brk, 7,92 l (1,75/l) (sis./inneh.13,85 + pantti/pant 3,60) UPCIDER LIGHT SUMMER TAI/ELLER FOREST FRUITS 4-pack, 1,76 l (3,61/l) (sis./inneh. 6,35 + pantti/pant 0,60) Hartwall 4,85 17,45 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 6,95 MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 APTEEKKI APOTEK PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT, PUH./TFN 010 4426 662 MA/MÅN-PE/FRE 8-21, LA/LÖR 8-18, SU/SÖN 12-21. asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
• 16 N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Monta tunnettua kuntapoliitikkoa jättää valtuuston 23 valtuutettua jää pois Kirkkonummella Monet ihmettelevät Kirkkonummella, miksi niin monet valtuutetut lopettavat juuri nyt kun he ovat päässeet sisään systeemiin. Nyt kun tapahtuu niin paljon, heidän kokemuksistaan olisi ollut suurta hyötyä. Osa haluaa antaa nuorille tilaa. Nuoret valtuutetut taas lopettavat sen takia, että haluavat hoitaa perhettään ja että lapset eivät joutuisi kärsimään. Valtuutettuna oleminen on vaativaa ja vastuullista työtä, joka edellyttää aikaa ja mielenkiintoa, mutta samanaikaisesti työ on mielenkiintoista ja ennenkaikkea opettavaa. Suuri osa nyt lopettavista valtuutetuista on sitä mieltä, että ensimmäinen kausi on olut anteliain, se on ollut hienoin. Monet tuntevat alussa sinänsä terveellistä epävarmuutta, mutta tuntevat itsensä tyytyväisiksi kun luottamus kasvaa ja erityisesti jos on onnistunut olemaan mukana ja vaikuttamaan asukkaiden iloksi onnistuneeseen projektiin. Vaikeinta on ollut tehdä päätöksiä omaa näkemystä vastaan. Olla kansan valittu tarkoittaa heidän palvelemistaan ja lähellä olemista, kuunnella ja olla yhteistyökykyinen. Yhteistyökyky on tarpeen myös puolueen sisällä ja toisten puolueiden ja virkamiesten kanssa. Lasse Strengille (sd) on paikallispolitiikasta tullut elämäntyyli. Hän on kokenut istuttuaan 24 vuotta valtuutettuna ja sanoo, että ensimmäinen jakso oli opettavaisin ja parhain. Myöhemmin ovat asiat vain huonontuneet. Yhteistyö katosi 2000-luvulla kun "ketunpeli" tuli mukaan ja avoimuus ja työnilo katosivat. Tehdä työtä kahdessa ryhmässä kuten viime vuosina tekee sen että kunnan kehitys pysähtyy juuri nyt kun kasvun ja yhteistyön pitäisi olla parhaimmillaan. Tämä menettely on väärin asukkaita kohtaan, se on kunnalle surullista ja kallista. Lasse Streng, joka on istunut 12 vuotta kunnanhallituksessa, sanoo että yhteistyö on romutettu "Ylähuoneen" kahinoissa, mitä salailua se onkaan? Kyllä ennenkin kutsuttiin ylimääräisiä asiantuntijoita hallituksen kokoukseen pulmallisissa päätöksissä, mutta "Ylähuone" muodostaa varjohallituksen jonka jäsenet sitäpaitsi on valittu epädemokraattisesti. Lasse Streng, joka asuu Pohjois-Kirkkonummella on seurannut pitkään kyläkoulufarssia. Nykyään ei kuunnella ihmisiä ja se on väärin. ­ On tapahtunut paljon sinä aikana kun olen työskennellyt kunnan politiikassa, mutta nyt jään pois seuraten setäni neuvoa, täytyy ymmärtää lopettaa niin kauan kuin itsellä on siihen älyä, etteivät toiset joudu muistuttamaan lopettamisesta, sanoi Lasse Streng valtuustokokouksessa kiittäessään menneistä vuosista. Terveyssyyt ovat myös syynä Strengin luopumiseen. Margaretha Öfverström (sfp) on istunut kaksi kautta ja on tyytyväinen aikaansa. Ennen kaikkea minulla on ollut mahdollisuus päästä sisään systeemiin. Alussa olin aivan avuton noviisi, sanoo Margaretha, joka muistelee Bo Ekstamia kiitollisuudella. Bon myönteinen asenne antoi minulle itseluottamusta. Ensimmäinen jakso oli opettelemisjakso, vaikka minulla oli kokemusta eri lautakunnista mm. terveyslautakunnasta, on valtuuston jäsenyys hyvin vaativa, siinä pitää ottaa kantaa asioihin, joihin ei aina ole niin perehtynyt. Ylähuone olisi voinut osoittaa vähän enemmän kunnioitusta meihin tavallisiin, mutta vuosien mittaan tulee suvaitsevaisemmaksi. Öfverström olisi mielellään nähnyt enemmän yhteistyötä muiden puolueiden kanssa sekä oikealla että vasemmalla. Pirkko Erkkilä (kok) on työskennellyt valtuustossa kaksi kautta. Ensimmäinen kausi tuntui paremmalta. Hän on istunut myös terveyslautakunnassa, jonka asiat sivuavat omaishoitajia, joilla on suuri merkitys kun Pirkko on omaishoitajien puheenjohtaja Kirkkonummella. Sen lisäksi hän työskentelee itsensä usein yksinäisiksi tuntevien naisyrittäjien hyväksi "Tulla tutuksi" projektissa. Hänen sydämensä lyö eläkeläisille, vanhuksille ja liikuntavammaisille. Mieluimmin hän näkisi, että uusi valtuusto aloittaisi jumalanpalveluksella kirkossa. Viimeksi kun hän ehdotti tätä, hän sai osakseen kritiikkiä. Miksi ei voisi aloittaa kautta hiljaisella hetkellä, katsoo Pirkko, joka nyt lopettaa valtuustossa omista yksityisistä syistään. Harri Valkonen (kok) yksityisyrittäjä on vaikuttanut varapuheenjohtajana lupa- ja valvontajaostossa ja lopettaa nyt ensi kauden jälkeen ajanpuutteen vuoksi.Pekka Oksanen (sd) innokas urheilumies valtuustossa sanoo, että hän on ollut niin kauan, että on nuorempien aika hypätä tilalle. Anna-Maija Penttilä ja miehensä Pekka Perttula (k) ovat istuneet kauan ja olleet aktiivisia, erityisesti Anna-Maija, joka piti pitkiä puheita valtuustossa, Leif Saari (kok),joka tuli tauon jälkeen uudestaan valtuustoon sanoo, että ennen oli hauskempaa. Kävi turhauttavaksi kun päivänselviä asioita suurrenneltiin ­ onhan päivänselvä asia, että kouluruokaan tarvitaan lisää rahaa, jos pidetään yllä samaa laatutasoa. Kristiina Jakobsson (kok) kuuluu myös aktiivisiin, syy lopettamiseen on perhe, lapset tarvitsevat minua, sanoo hän. Yhteensä 23 valtuutettua siis lopettaa, muut nimet ovat Stina Forsberg, Gunnell Hellström. Harri Herlevi, Airi Hyvönen, Minna Ikäheimonen, Johanna Kohl, Jyri Kuusela, Eija Numminen, Veronica Palmgren, Tuovi Ronkainen, Denis Strandell, Lasse Streng ja Raimo Suominen. EN lärorik tid, säger Margaretha Öfverström. OPETTAVAISTA aikaa, sanoo Margaretha Öfverström. OUTI Hakkarinen (grön) har suttit två perioder har trivts för det mesta. OUTI Hakkarainen on istunut kaksi kautta ja enimmäkseen viihtynyt. KRISTIINA Jakobssons behövs hos familjen. KRISTIINA Jakobssonia tarvitaan perheessä. PIRKKO Erkkilä har suttit två perioder. PIRKKO Erkkilä on istunut kaksi kautta. INTE lika trevligt längre sade Lefa Saari. EI ENÄÄ yhtä hauskaa, sanoo Lefa Saari. AKTIVA idrottsentusiasten Pekka Oksanen har jobbat ihärdigt. AKTIIVINEN urheilun ystävä Pekka Oksanen on työskennellyt ahkerasti. GUNVOR WESTREN-DOLL
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 17 Många kända lokalpolitiker lämnar sina fullmäktigeposter 23 fullmäktigeledamöter hoppar av i Kyrkslätt Många undrar varför så många hoppar av just nu när de kommit in i systemet, nu när det händer så mycket som de med sin erfarenhet skulle varit stor till nytta. En del ville ge plats åt yngre. De unga ledamöterna vill sluta för att ta hand om familjen, barnen får inte bli lidande. Att vara fullmäktigeledamot är ett krävande och ansvarsfullt arbete som kräver tid och intresse, men samtidigt är arbetet intressant och framförallt lärorikt. De flesta ledamöterna som nu slutar anser den första perioden varit mest givande, den har varit den finaste. Många känner i början av en hälsosam osäkerhet, men känner sig nöjda när förtroendet växer och speciellt om man lyckats, varit med om att påverka ett lyckat projekt till glädje för invånarna. Svårast har det varit när beslut gjorts som gått stick i stäv mot den egna viljan. Att vara folkvald går ut på att betjäna folket stå dem nära, vara lyhörd vara samarbetsvillig. Samarbetsviljan gäller också anpassning inom partiet, med de andra partierna samt med tjänstemännen. För Lasse Streng (s) har lokalpolitikerrollen blivit en livsstil. Han är erfaren har suttit 24 år som fullmäktigeledamot säger att den första perioden var lärorik och bäst, senare har det bara blivit sämre med åren. Samarbetet försvann på 2000-talet när rävspelet kom in försvann öppenheten och arbetsglädjen. Att arbeta i 2 block som de senaste åren gör att kommunen stannar i utvecklingen just nu vid expanderingen då samarbetet borde varit störst och smidigt. Agerandet är fel mot invånarna, det är för kommunen både sorligt och dyrt. Lasse Streng som 12 år suttit i kommunstyrelsen säger att samarbetet bromsats upp genom "Överhusets" prassel, vad är det för hemlighetsmakeri? Visst sammankallades det tidigare också extra sakkunniga till styrelsemöten vid kvistiga beslut, men "Överhuset" bildar en skuggstyrelse vars medlemmar dessutom tillkommit odemokratiskt. Lasse Streng som är bosatt i norra Kyrkslätt har följt med den långa byskolefarsen, man lyssnar inte numera på folket och det är fel. ­ Det har hänt mycket under den tid jag jobbat inom lokalpolitiken, men nu hoppar jag av, följer min farbrors råd "Man skall förstå sluta så länge man har förstånd därtill, inte bli påmind av andra att sluta, sade Lasse Streng på fullmäktigemötet när han tackade för de gångna åren. Hälsoskäl är också en bidragande orsak. Margaretha Öfverström (sfp) har suttit 2 perioder är nöjd med tiden, framför allt har det gett mig möjligheter att komma in i systemet. Jag var hjälplös i början en novis, säger Margaretha som minns Bo Ekstam med tacksamhet, hans positiva inställning gav mig självförtroende. Första perioden var en lärdomsperiod, trots att jag haft erfarenheter från olika nämnder bl.a. i hälsovårdsnämnden, är fullmäktigeledamot platsen mycket krävande, där måste man ta ställning till ärenden som man inte alltid är så välinsatt i. Överhuset kunde ha visat mera respekt för oss "vanliga", men man blir mera tolerant med åren. Öfverström hade gärna sett mera kontakt och samarbete med de andra partierna både till höger och vänster. Pirkko Erkkilä (saml.) har jobbat i 2 perioder. Den första perioden kändes bättre. Hon har suttit i hälsovårdsnämnden som ligger nära till för närståendevårdarna av stor betydelse för Kyrkslätt som hon är ordförande i. Dessutom arbetar hon för kvinnliga företagare som ofta känner sig ensamma med projektet "Tulla tutksi". Hennes hjärta klappar för pensionärerna, åldringar och handikappade. Helst skulle hon se att man börjar fullmäktigeperioden med en Gudstjänst i kyrkan. Senaste gång hon föreslog det blev hon kritiserad. Varför kan man inte börja med perioden med en stilla stund, anser Pirkko som slutar av andra privata skäl. Harri Valkonen (saml) egen företagare har verkat som vice ordförande i tillstånds - och miljösektionen slutar efter sin första period på grund av tidsbrist. Pekka Oksanen (s) ivrig fullmäktigeledamot idrottsentusiast säger att han varit så länge så nu får yngre hoppa in. Anna-Maija Penttilä och maken Pekka Perttula (c) har suttit länge och väl, varit aktiva, speciellt Anna-Maija har kommit med långa inlägg på fullmäktigemöten. Leif Saari (saml) det var trevligare förr säger Saari som kom tillbaka till fullmäktige. Det blir frustrerande när självklara saker skall förstoras, ­ det är klart det behövs pengar till för skolmaten om vi skall behålla samma standard, säger han. Kristiina Jakobsson (saml) hör också till de aktiva, orsaken att jag slutar är familjen, mina barn som behöver mig, sade hon. Sammanlagt 23 ledamöter slutar, övriga namn är Stina Forsberg, Gunnel Hellström, Harri Herlevi, Airi Hyvönen, Minna Ikäheimonen, Johanna Kohl, Jyri Kuusela, Eija Numminen, Veronica Palmgren, Tuovi Ronkainen, Denis Strandell, Lasse Streng och Raimo Suominen. GUNVOR WESTREN-DOLL HARRI Valkonen uppdragen i tillståndssektionen var för tidskrävande. HARRI Valkoselle tehtävä lupajaostossa oli liikaa aikaavievä. LASSE Streng kommer att följa upp politiken också i fortsättningen. LASSE Streng seuraa politiikkaa myös jatkossa. MARJO Huotari har varit medlem i kommunstyrelsen och Eriksgårdsstiftelsen. MARJO Huotari on ollut kunnanhallituksen jäsen ja Eerikinkartanon johtokunnassa. Sotaveteraani ja Länsi-Uudenmaan kadettipiiri Masalassa Länsi-Uudenmaan Kadettipiiri jatkaa veteraanien perinnön siirtämistä yhdessä Kirkkonummi-Siuntio rintamamiesveteraanien kanssa. Masalan Koululla keskiviikkona 17.12 järjestetyn tilaisuuden teemana oli perinteisesti "Koti ja Isänmaa, puolustamisen arvoinen asia". Masalassa noin 340, rehtori Anne Koskenon luotsaamaa, ala-asteen oppilasta ja opettajaa kuuntelivat tarkkaavaisesti kun konsuli Eero Salmi, viime sotiemme kunnioitettu veteraani kertoi sotakokemuksistaan. Eero Salmi kuvaili oppilaille rintamaolosuhteita ja siellä syntynyttä yhteishenkeä. Viereltä kaatuneet asetoverit ja menetetyt nuoruusvuodet olivat se hinta, jonka Eeron sukupolvi joutui maksamaan maamme itsenäisyydestä. Sotakokemukset eivät voineet olla jättämättä jälkiä myös korvien väliin. Aika-ajoin sotakokemukset tulevat uniin. Eero kertoi että hän oli onnekkaampi kuin esimerkiksi ne, jotka palasivat rintamalta kotiin ilman käsiä ja jalkoja, pahoin invalidisoituneena. Eero Salmi korosti oppilaille kuinka tärkeää on huolehtia kaverista ja luoda hyvää yhteishenkeä. Niin voi selvitä elämän kovista haasteista. Sodissamme 1939 ­ 1945 kaatui noin 85.000 henkilöä. 200.000 henkilöä haavoittui tai invalidisoitui. Komentaja Ismo Korhonen, komentaja Jukka Alavillamo ja yliluutnantti Ilona Pitkänen Länsi-Uudenmaan kadettipiiristä kuvailivat omissa puheenvuoroissaan ammatin valintaansa sekä sitä, miksi kotia ja isänmaata kannattaa puolustaa. Puheenvuoroissaan he korostivat hyvän yhteishengen ylläpitämisen tärkeyttä yhteisöissämme sekä veteraanisukupolvien uhrausten merkitystä nykypäivän Suomen hyvinvoinnille. "Kaveria ei jätetä" kuten sanonta kuuluu. Esitysten jälkeen oppilaat saivat esittää kysymyksiä. Esitelmöitsijät saivat kuuluvat aplodit hyvin mukana olleelta yleisöltään. Eri sukupolvien ollessa läsnä sotaveteraanista ekaluokkaiseen ei voinut välttyä ajatukselta: "Isänmaamme on puolustamisen arvoinen asia." KUVASSA (vas.) Jukka Alavillamo, Eero Salmi, Anne Koskeno, Ismo Korhonen, Ilona Pitkänen ja Kristian Balhorn.
• 18 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Tarmo Aarnio ansiomerkkijuhlassa: Kunnassa olemme lähellä ihmisen arkea! Kirkkonummen kunnanjohtaja Aarnio kiitti puheessaan niitä 80 Kuntaliiton ansiomerkin saajaa, jotka palkittiin perjantaina, 19.12. ­ Näin loppuvuodesta muistellaan usein kulunutta vuotta. Usein ikävimmät tapahtumat tulevat mieliin myönteisiä uutisia useammin ja musiikissakin soivat usein mollisävelet tai siitä löytyy ainakin melankolinen perusvire. Myös suomalaiseen juhlakulttuuriin kuuluu tietty vakavuus, vaatimattomuus ja matala profiili. ­ Toivon silti, että te tänne kutsutut tunnette aitoa iloa ja itsearvostusta siitä pitkäkestoisesta työstä, jota olette joko luottamushenkilönä tai työntekijänä Kirkkonummen kunnalle tehneet. Ja koska kunta työnantajana on laaja ja yksilöimätön möykky, niin kenties on parempi mieltää oma työpanos osana sitä lähityöympäristöä, jossa on 20 tai 30 vuotta elämästään viettänyt. Muistella, mitä on sen jäsenenä kokenut, ja miten on yhdessä toimittu ja työtehtävästä riippuen palveltu satoja ellei tuhansia asiakkaita, jotka ovat saaneet hoitoa, opetusta, ruokaa, siivouspalveluja tai vaikkapa vesiliittymän rakenteilla olevan omakotitonttinsa rajalle, Aarnio mm. totesi. ­ Luottamushenkilönä voi puolestaan arvioida kunnan kehitystä ja muistella yksittäisten asioiden joskus hyvinkin värikkäitä vaiheita, jotka ovat osaltaan muokanneet kunnastamme juuri sellaisen kuin se nyt silmissämme näyttäytyy. ­ Kunta on vielä tänäkin päivänä lähellä kuntalaista ja osana ihmisten jokapäiväistä arkea. Luulenpa, että monelle teistä palkituistakin juuri tämä on ollut kantavana ajatuksena työhön hakeutumisessa juuri kuntasektorille ja siinä pitkään pysymisessä. Tärkeä tietää työn tarkoitus ja tavoitteet Aarnio muistutti mieliin, että itse kukin työntekijä voi vaikuttaa viihtyisän ja toimivan työympäristön ja ilmapiirin luomiseen omalla toiminnallaan ja suhtautumisellaan työtovereihin ja asiakkaisiin. ­ Käytäntö on osoittanut, että työtyytyväisyys ja toiminnan tuloksellisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Aina ei töissä voi eikä tarvitse olla jättekivaa mutta työn tarkoitus ja tavoitteet tulee olla jokaisen, aivan jokaisen työntekijän tiedossa. On turha pohtia konsernin strategiaa, jos yksittäisen työpisteen yksittäinen työntekijä on epätietoinen työtehtävistään, velvoitteistaan tai oikeuksistaan. Esimiehillä on valtava merkitys työyhteisön toimivuudessa ja motivoinnissa, muistaen samalla, että alaistaidot ovat johtamistaitojen vastinpari hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan molempia. ­ Luottamustehtävissä toimivat ovat varmasti myös huomanneet , että aatteellinen samankaltaisuus ei välttämättä merkitse yh- denmukaista toimintatapaa yksittäisissä asioissa. Usein työ on näkymätöntä ­ Arvoisat ansiomerkkien saajat, takananne on yhteensä yli 2000 vuotta kirkkonummelaista kunnallista työelämää tai luottamushenkilöuraa. Voitte olla siitä aidosti ylpeitä. Kunnanjohtajana tunnen nöyryyttä ja kunnioitusta panoksestanne kuntamme nykyisen hyvinvoinnin airueina. -Kunta menestyy, jos sen asukkaat menestyvät ja voivat hyvin. Ja tässä tapauksessa hyvinvointi ei välttämättä tarkoita taloudellista hyvinvointia vaan juuri päinvastoin. Huonoina aikoina kunnan toimenpiteillä on erityisen suuri merkitys ja tässä jokaisella meistä on oma tärkeä tehtävänsä, joka voi liittyä lapsen tai omaisen hoitoon, ruumiin ja mielen terveyden edistämiseen tai katujen suunnitteluun ­ yhtä kaikki, olemme tekemässä yhteistä, usein näkymätöntä työtä lähiympäristömme ja kuntamme hyödyksi, Aarnio mm. kiitti läsnä olevia. ­ Sydämelliset onnittelut saamastanne tunnustuksesta! L.K. Ainoa pysyvä asia on muutos Aarnio muistutti mieliin työelämän rajusta muutostahdista, jossa totuus löytyy kliseeltä kuulostavista sanoista, että ainoa pysyvä asia on muutos. ­ Ei ihme, että yksittäinen työntekijä ­ oli hän millä organisaation tasolla hyvänsä - on eksyksissä häneen kohdistettujen, joskus ristiriitaistenkin tavoitteiden kanssa. Haluaako hän pitää asiakkaan tyytyväisenä ja huolehtia hänestä annettuja normeja paremmin vai pitäytyä niissä? Haluaako hän ­ TOIVON, että te tunnette aitoa iloa ja itsearvostusta pitkäkestoisesta työstänne, tähdensi Aarnio puheessaan. kiinnittyä oman toimialansa tulosalueen sitovuustasoon vai miettiä kokonaisuuden kannalta järkevintä ratkaisua? Tällaisia kysymyksiä useat teistä ovat joutuneet puntaroimaan, totesi Aarnio, joka arvioi, että yksityisellä sektorilla peli on julkista puolta raadollisempaa, vaikka ne ovat toimintatavoiltaan lähestyneet toisiaan ja että työhön sitoutuminen ja pitkät työsuhteet ovat tähän saakka olleet tyypillisempiä kuntasektorille. MITALIN saajat otettiin juhlavasti vastaan. ANSIOMERKKIEN rivistö oli pitkä. Valtuustoaloitteita Historiallinen kuntaliitosaalto huipentuu Vuoden vaihteessa 32 kuntaliitosta, Kirkkonummella kuntien määrä vähenee 67 kunnalla Kirkkonummen vuoden viimeisessä valtuustokokouksessa, 18.12. jätettiin pari valtuustoaloitetta. Masalassa parannettava siisteyttä ja turvallisuutta Ari Harisen ja Tiaisen sekä Antti Kilapan ensimmäisinä allekirjoittama aloite koski Masalan taajama-alueen yleisen siisteyden ja tieliikenneratkaisujen kehittämistä vuoden 2009 aikana. Perusteluina aloitteelleen he mainitsevat mm. hylättyjen polkupyörien ym. luontoon kuulumattoman sälän sekä myrskytuhojen kaatamien puiden ja oksien lojumisen taajama-alueella. "Kaatuneet puut, oksat yms. aiheuttavat vaaratilanteita esim. kevyen liikenteen väylillä ja ne tulisi poistaa välittömästi, sillä ne luovat vaikutelman huonosti ympäristöstään ja sen taajama-alueesta huolehtivasta kunnasta. Lisäksi toivomme lisää roska-alueita kulkuväylien, pysäkkien ja juna-aseman läheisyyteen." Tieliikenneratkaisussa aloitteentekijät toivovat lisää turvallisuutta kevyen liikenteen väyliin. "Esim. uudelta kaavoitusalueelta Tinanrinteestä on tehty suojatie kauppakeskittymään, mutta se on väärässä paikassa, joten sitä harvoin käytetään. Asukkaat, myös lapset kulkevat suoraan Tinarinteen tieltä Masalantien yli ja se muodostaa vaaratilanteita. Toisella puolella Masalantietä toki kevyenliikenteenväylä jatkuu Tinapolkuna, mutta suojatietä ylityskohdassa ei ole." Kunnan henkilöstölle kuntoa Toisen valtuustoaloitteen allekirjoittajina ovat Anja Leinonen, Outi Hakkarainen ja Gun-Maj Beck. "Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kunnan henkilöstöhallinto ryhtyy käyttämään Kirkkonummen Palvelukeskussäätiön uudistettua kuntosalia esim. henkilökuntansa hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen ostamalla kuntosalilta aloituspaketteja. Näin kunta saisi hyötyä sijoittamilleen varoille henkilökuntansa hyvinvoinnin muodossa." Vuoden vaihteen jälkeen Suomessa on 348 kuntaa kun 32 kuntaliitosta tulee voimaan. Liitoksissa on mukana yhteensä 99 kuntaa. Vuoden vaihteen kuntaliitoksista suurimpia ovat Salon, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Jyväskylän liitokset. Esimerkiksi Salon liitoksessa yhdistyy kymmenen kuntaa 55.000 asukkaan kaupungiksi. Hämeenlinnan ja Kouvolan liitoksissa kuuden kunnan yhdistyessä syntyy 65.000 ja 89.000 asukkaan kaupungit ja Jyväskylän kolmen kunnan liitoksessa 128.000 asukkaan kaupunki. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vauhdittamana useat kuntien valtuustot ovat päätyneet kuntien yhdistämiseen. Liitosvauhti on ollut kova. Vielä vuonna 2002 Suomessa oli tarkalleen sata kuntaa enemmän kuin vuoden vaihteen jälkeen eli 448 kuntaa. Vuoden vaihteessa toteutuvien kuntaliitosten lisäksi seitsemästä vuosina 2010 ­ 2013 tapahtuvasta kuntaliitoksesta on jo olemassa valtuustojen päätökset. Näissä liitoksissa on mukana 19 kuntaa. Jo päätettyjen yhdistymisten lisäksi viisi kuntaliitosta on selvitteillä. Näissä selvityksen aloittamisesta on poliittinen päätös ja selvityksissä on mukana 11 kuntaa. Alustavia keskusteluja yhdistymisen mahdollisuudesta käydään lisäksi useissa muissa kunnissa. Esimerkiksi Lahden seudulla on esiselvitetty 150.000 asukkaan kunnan perustamista. Liitoksen taustalla usein alueen vetovoiman kasvattaminen Kuntaliitosten tavoitteena on toiminnan ja palvelujen tehostaminen ja kehittäminen. Kuntaliitoksilla pyritään parantamaan myös alueen vetovoimaisuutta. Toimintaympäristön muutokset, kuten maailmantalouden laskusuhdanteet ja väes- tön ikääntyminen, jotka heiluttavat herkimmin pienempiä kuntia, ovat keskeisiä syitä kuntakoon kasvattamiselle. Kuntaliitoksen myötä kunnan rajat noudattavat usein paremmin kuntalaisten työssäkäynti- ja asioimiskäyttäytymistä. Myös henkilöstön kokoaminen yhteisen organisaation alaisuuteen luo edellytykset turvata tarvittava erityisosaaminen ja järjestää sijaisuudet sekä tätä kautta palvelujen laatu ja jatkuvuus. Nykyisin yhä useammin liitokset ovat ns. monikuntaliitoksia. Tällöin kolme tai useampi kunta muodostavat uuden kunnan. Niiden avulla pyritään saamaan yhdellä kertaa riittävän suuri muutos. Ensi vuoden alussa toteutuvista kuntaliitoksista puolet eli 16 on monikuntaliitoksia. Näiden ansiosta kuntamäärä tulee vähenemään 51:llä, kun se lopuilla 16 kaksikuntaliitoksella vähenee ainoastaan 16:lla. Kuntaliiton erityisasian- tuntijan Arto Kosken mukaan monikuntaliitosten todennäköisyyteen jatkossa vaikuttaa muun muassa alueiden välinen kilpailu ja toimintaympäristön muutospaineet. ­ Alueiden ja seutujen välisen kilpailun ennakoidaan kovenevan, mikä motivoi kuntaliitosten tekemiseen. Esimerkiksi Jyväskylän ja Kouvolan seudut ovat vahvistamassa omia kilpailuasetelmiaan. ­ Vuoden vaihteessa alkavan valtuustokauden 2009 ­ 2012 aikana tullaan näkemään useita uusia kuntaliitoksia ja liitosten piikki tulee ajoittumaan aikaisempaan tapaan valtuustokausien vaihteeseen eli vuoteen 2013, Koski ennakoi. Kuntaliitossa on käynnissä kuntaliitoskuntien tueksi tarkoitettu Kuntien strategisen yhdistymisen verkosto ja Henkilöstövoimavarat kuntaliitoksissa -hanke, jossa on ilmestynyt kaksi tutkimusraporttia henkilöstön muutosjohtamisesta.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 28.12.2008 19 Arbeten för förbättring Ingå blir en del av HUSLAB av punktligheten på banavsnittet KyrkslättKaris har inletts En serie arbeten för att förbättra tågtrafikens punktlighet på kustbanan mellan Kyrkslätt och Karis har kommit igång. Inom ramen för projektet förnyas de överåriga och felkänsliga säkerhetsanordningarna i Ingå och Sjundeå genom en utbyggnad av det datoriserade ställverket i Esbo. Sträckan mellan Kyrkslätt och Karis förses med nya säkerhetsanordningar inklusive bananordningar, nya kablar och ett system för axelräkning. Likaså installeras den datakommunikationsutrustning som behövs för ställverksfunktionerna, med säkrad fiberoptisk överföring och kabelkanaler för hela banavsnittet. Samtidigt förnyas de elförsörjningssystem som ställverksfunktionerna kräver, likaså den plankorsningsutrustning som styrs av ställverket. Projektets syfte är att minska störningarna i trafiken på banavsnittet Kyrkslätt-Karis och att möjliggöra en ökning av tågtrafikens punktlighet på hela sträckan mellan Helsingfors och Åbo. Projektet kommer att genomföras åren 2008 ­ 2011 och dess kostnad beräknas bli 11 miljoner euro. Arbetena har inletts med terrängmätningar; de egentliga byggarbetena kommer igång i december. På grund av den täta trafiken på banavsnittet sker byggarbetena till största delen nattetid. För byggherre- och övervakningsarbetena ansvarar Proxion Oy. Laboratorieverksamheten inom primärvården i Hangö, Ingå, Karis, Nummi-Pusula, Pojo, Ekenäs samt Vichtis blir en del av affärsverket HUSLAB vid Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt. För kommuninvånarnas del syns förändringen i början bara genom att skyltningen på laboratorierna ändras till HUSLABs skyltar. Laboratoriernas verksamhetsställen blir kvar på hälsostationerna. Laboratoriernas nuvarande personal övergår till HUSLAB. Kommuninvånarna får förbättrad service tack vare att HUSLABs laboratorier kan användas över kommungrän- serna. HUSLAB har sammanlagt 77 provtagningsställen inom HNS-distriktet. Från mitten av januari 2009 kan invånarna i de nya kommunerna använda vilket laboratorium som helst, t.ex. när man tar sig till jobbet eller under semestern. Tack vare HUSLABs samordnade laboratoriesystem förmedlas läkarens undersökningsbeställning till alla HUSLABs verksamhetsställen. När primärvården och specialistvården använder samma laboratorium, kan undersökningsresultaten användas av alla de enheter som deltar i vården och det här är värdefullt speciellt i akuta situationer. Till HUSLAB hör laboratorierna inom HUCS sjukvårdsområde (inklusive Jorvs och Pejas laboratorier) samt hälsostationslaboratorierna i Esbo, Helsingfors, Hyvinge, Karislojo, Högfors, Grankulla, Kervo, Kyrkslätt, Lojo, Lovisa, Sammatti, Sibbo, Sjundeå, Tusby och Vanda samt laboratorierna på Lojo, Västra Nylands och Borgå sjukhus. Från början av 2009 integrerar laboratorierna inom primärvården i Ingå, Karis, Pojo, Ekenäs, Nummi-Pusula och Vichtis samt på Hyvinge sjukhus sin laboratorieverksamhet med HUSLAB. Statsborgen för byggande av hyresbostäder och återbetalning av aravalån Republikens president har idag stadfäst en lag om statsborgen för byggande av hyresbostäder och lagen om statsborgen för återbetalning av aravalån. Byggandet av hyresbostäder främjas genom en ny stödform. Enligt lagen kan staten bevilja fyllnadsborgen för lån som tas för att bygga nya hyresbostäder. Borgenslånen riktas till sådana områden där bostadsmarknaden inte erbjuder tillräckligt med hyresbostäder till skäliga priser. För att ett lån ska kunna godkännas som borgenslån förutsätts att den kommun där hyreshuset är beläget förordar projektet. Stödet kan sökas av alla solventa aktörer som bedriver hyreshusverksamhet, och som förbinder sig vid att bostäderna används som hyresbostäder i minst 20 år. Beslut om att ett lån ska omfattas av statsborgen fattas av Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet, ARA. Valet av boende regleras inte i lagen när det gäller bostäder som finansieras med lån som staten borgat för. Bostäderna är då också tillgängliga för dem som för närvarande inte har möjlighet att få en traditionell ara-bostad, där de boende väljs på basis av social behovsprövning. Lagen grundar sig på regeringens bostadspolitiska åtgärdsprogram och fullföljer avsiktsförklaringen mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen. Lagen träder i kraft den 23 december 2008. början av nästa år bevilja fyllnadsborgen för ett lån som beviljats av ett kreditinstitut och som används till återbetalning till staten av aravalån. Fyllnadsborgen kan beviljas om aravalånet som ska återbetalas har beviljats för byggande, anskaffning eller ombyggnad av ett hyres- eller bostadsrättshus. Återbetalning av aravalånen påverkar inte innehållet eller omfattningen av de i aravabegränsningslagen avsedda byggnadsspecifika användnings- och överlåtelsebegränsningarna. Lagen grundar sig på regeringens bostadspolitiska åtgärdsprogram och hänför sig till budgetpropositionen för 2009. Lagen träder i kraft den 1 januari 2009. Ingå församling satsar på ungdomsgård Ingå församlings kyrkofullmäktige godkände på fredagen budgeten för år 2009, som innebär starka satsningar på framtiden. På investeringssidan finns ett flertal stora projekt,bl a renovering av Ingå prästgård och Degerby kyrka. Satsningar kommer också att göras på fd kantorsgården som byggs om till ungdomsgård. Församlingen får därmed ett eget ungdomshus med plats för ungdomskvällar, skriftskola, hjälpledarutbildning, tjejgrupp, mopedklubb och baspunkt för projektet "vuxna på byn". Medel reserverades också för bl a Rövass lägergård i Barösund och för arbete med Ingå kyrkas tak. Kyrkofullmäktige reserverade också medel för en helt ny tjänst, en diakon-ungdomsarbetsledartjänst, som innebär en satsning på det finska församlingsarbetet i Ingå. Då ekonomin i landet stagnerar, är det rätt tid att satsa, säger kyrkoherde Torsten Sandell. Byggnadskostnaderna blir lägre och det skapar arbete åtminstone för några personer till. Behovet av församlingens diakonala stöd är också större under osäkrare tider. Den nya tjänsten inrättas därför i rätt tid. Byggbestämmelser utfärdade för förbättrad energiprestanda Miljöministeriet har 22 december 2008 utfärdat nya byggbestämmelser som syftar till att förbättra byggnaders energiprestanda. De nya bestämmelserna skärper föreskriftsnivån med cirka 30 procent jämfört med nuvarande nivå. Särdragen i traditionellt timmerbyggande har beaktats genom mildare värmeisoleringskrav på så sätt att de bestämmelser som hänför sig till timmerbyggande skärps med knappa 20 procent. Aktörerna inom branschen har ännu drygt ett år tid på sig att förbereda sig på de nya bestämmelserna som träder i kraft den 1 januari 2010. Bakgrunden till den nu gjorda revideringen av byggbestämmelserna är åtagandena inom EU:s klimat- och energipolitik för att minska utsläpp och förbättra energieffektiviteten samt den energi- och klimatpolitiska redogörelse som statsrådet godkände på hösten. "Eftersom byggnadsbeståndets andel av hela landets energiförbrukning är upp till 40 % och upp till 30 % av växthusgasutsläppen är det omöjligt att uppfylla vare sig nationella eller internationella klimatförpliktelser utan avsevärda förbättringar av byggnadsbeståndet. Målet med den godkända revideringen är att övergå till lågenergibyggande, men på så sätt att den en ny skärpning av nivån är att vänta redan under de närmaste åren. Förändringar i byggbestämmelsernas struktur och de påföljande skärpningarna ska genomföras enligt direktivet om energiprestanda för byggnader som genomgår renovering senast 2012, då man samtidigt övergår till reglering som baseras på den totala energiförbrukningen och eventuellt till att tillämpa primärenergikoefficienter", säger bostadsminister Jan Vapaavuori. Statsborgen för återbetalning av aravalån beviljas från och med år 2009 Staten kan från och med Särskild vikt har lagts vid konstruktionernas funktionsduglighet ur fuktteknisk synpunkt De skärpta kraven innebär en stor utmaning för aktörerna inom byggbranschen. Det räcker inte enbart med att förbättra kostnads- och energieffektiviteten vid planeringen och byggandet, utan man måste också försäkra sig om att de konstruktioner och planeringslösningar som används fungerar som de ska fukttekniskt sett. Enligt utredningar stiger fuktriskerna i konstruktionerna inte väsentligt vid lågenergibyggande jämfört med konstruktioner byggda enligt den nuvarande kravnivån. Om kvaliteten på planeringen och genomförandet höjs då man använder energieffektiva konstruktioner, kan fuktriskerna på detta sätt också minskas. På grund av den stora samhälleliga betydelsen av eventuella fuktrisker lät miljöministeriet Tammerfors tekniska universitet utföra en undersökning om lågenergikonstruktioners funktionsduglighet som stöd för bestämmelserna. I sin rapport föreslår universitetet mildare skärpningar av konstruktionernas värmegenomgångskoefficienter än de som nämndes i det utkast till bestämmelser som var på remiss. Enligt en uppföljningsbedömning som ministeriet låtit VTT göra utgör konstruktionerna fukttekniska funktionsduglighet inga hinder för en ökning Tre nya naturskyddsområden på södra sidan av Hangö udd Nylands miljöcentral har inrättat tre naturskyddsområden på Hangö udds södra strand, sammanlagt har ca 420 ha fredats. Naturskyddsområdena ingår i det riksomfattande strandskyddsprogrammet och i nätet Natura 2000. Naturskyddsområdena Vedagrundet och Ettergadden bildar tillsammans en betydelsefull, fredad helhet av olika kustnära och marina naturtyper. De grunda vattnena kring Vedagrundet är en omtyckt rastplats för flyttande sjöfåglar och vadare. Följande sjöfågelarter rastar här i stort antal, sångsvan, ejder, alfågel och följande vadare, större strandpipare, strandskata och rödbena. Till de regelbundet förekommande fåtaliga eller sällsynta arterna hör bl. a gravand, skräntärna, alförrädare, skärfläcka och kentsk tärna. Kring Vedagrundet finns det även klippor och skär där häckande fåglar trivs, bl a svärta, fisktärna och silvertärna, skrattmås, rödbena och roskarl. Naturskyddsområdet Anklarängsbukten, som omger Långörens udde, bildar tillsammans med de tidigare inrättade naturskyddsområdena Långören och Furuvik likaså en betydelsefull, fredad helhet av olika kustnära och marina naturtyper. Den steniga och grunda Anklarängsbukten är tillika med de grunda vattnena kring Långören en viktig rastplats för flyttande sjöfåglar. Här rastar stora mängder ejdrar, svärtor, skrakar, alfåglar, dykänder och doppingar. Den fåtaliga skedanden häckar här. Fridlysningsbestämmelserna syftar till att bevara naturen. I princip kan det rörliga friluftslivet fortsätta som förr. Det kommer inte att vara tillåtet att ta iland under häckningstiden på de viktigaste häckfågelskären Sandgrundet, Högkobben och Ettergaddsgrundet. Däremot kan båt- och badstränder i naturskyddsområdena utnyttjas och skötas som tidigare. av värmeisoleringsnivån med upp till 40 procent. "För att undvika nya fuktproblem har vi förverkligat de skärpta kraven på ökad energieffektivitet och beaktat de strukturvisa rekommendationerna i TTY:s utredning. På grund av detta har de nya Uvärdeskraven gällande ytterväggar, bottenbjälklag, fönster och dörrar i de nya bestämmelserna lindrats jämfört med det ursprungliga förslaget. Till denna del har vi tagit det säkra före det osäkra, vilket har lett till att kraven på energieffektiviteten i bestämmelserna skärps med en aning under den tidigare förslagna nivån på 30­40 %", säger Vapaavuori. I de nu utfärdade bestämmelserna har byggbestämmelsernas uppbyggnad inte ändrats. De åtstramade kraven gäller byggnadens värmeförlust som har en avgörande inverkan på byggnadens energiprestanda. Byggnadens värmeförlust består av den sammanlagda värmeförlusten från byggnadens mantel (väggar, vindbjälklag, bottenbjälklag, fönster och dörrar), ventilation och läckluft. Lägre energikostnader kompenserar för ökade byggkostnader De nya bestämmelserna kommer enligt uppskattning att öka byggkostnaderna med 2­6 procent. Troligtvis kommer extrakostnaderna att minska då de nya metoderna blir gängse praxis. Lägre energikostnader under den tid som byggnaden används täcker dock med tiden merkostnaderna som uppstår under byggnadsskedet.
• 20 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Yrittäjäuutiset Kirkkonummen Yrittäjäuutiset on Kirkkonummen Sanomien ja Kirkkonummen Yrittäjät ry:n yhteistyöprojekti. Sivu ilmestyy keskimäärin kerran kuussa. www.kirkkonummenyrittajat.fi Kirkkonummen Yrittäjien puheenjohtaja vv. 2005­2008 Nyt on muutoshaasteiden aika! Kirkkonummen Yrittäjät ­ Kyrkslätts Företagare ry. perustettiin 1979. Samana vuonna allekirjoittanut valmistui Åbo Akademiasta. Työhakemuksia oli niin minulla kun Irmeli vaimollakin ulkona toista sataa. Ensimmäinen lyhennys vasta hankitusta asunnosta Turussa lankesi maksuun ja vakituista työtä ei ollut, joten piti lähteä hakemaan tienestit Pohjois-Ruotsista. Ajat paranivat ja keväällä 1981 marraskuussa avautui vakituinen paikka Johtamistaidon Opistolla Lauttasaaressa. Asuinpaikaksi tuli Kirkkonummi. Koko kahdeksankymmenluku oli Suomen kannalta aina valtavaa kasvua vuoteen 1989 asti. Tällöin raskasteollisuus, mukaan lukien Partek, joka oli sen hetkinen työnantajani, joutui yllättäen viiden kasvuvuoden jälkeen täydelliseen lamaan. Vuonna 1993 sovin työnantajani kanssa, että aloitan oman yrityksen Pro Activen ja lähdin pahimpaan lamaan yrittäjäksi. Nyt kun Kirkkonummen Yrittäjät täyttävät kolmekymmentä vuotta 2009, ollaan taas kohtaamassa lamaa. Tällä kertaa kuitenkin kokonaan toisenlaista lamaa kun 90-luvulla. Pk-yritysten rahoituksen saanti täytyy varmistaa ­ uusia rahoitusmalleja tarvitaan tammikuussa 2009! Pk-yritykset työllistävät 62 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yksityissektorille syntyneistä uusista työpaikoista yli 80 prosenttia on tullut pk-yrityksiin. Pk-yritykset tekevät 52 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdoista. Tästä syystä on nyt äärimmäisen tärkeätä, että pk-sektorin rahoituksen saanti turvataan kaikin keinoin. Olemme valitettavasti viime aikoina joutuneet kuulemaan, miten paljon ihmisiä on lomautettu. Tällä hetkellä luku lienee noin 40.000! Suurin osa näistä on kuitenkin toistaiseksi n.s. suuryrityksistä, eli yrityksistä joilla on enemmän kuin 250 työntekijää. Pk-sektori ei lähde heti ensimmäisenä sen kummemmin lomauttamaan kuin irtisanomaankaan. Mutta tilanne käy monelle tukalaksi koska, suuri osa pk-sektorin yrityksistä toimii alihankkijoina isommille ja kansainvälisille yrityksille. Tällöin näiden "hätäjarruliikkeet" heijastuvat välittömästi pieniin ja alihankinta- ja palveluelinkeinossa elantonsa ansaitseviin. Nyt tulee, kuten SY:n uusi puheenjohtaja Jarkko Wuorinen on todennut, kaikin keinoin, myös hallituksen, huolehtia siitä, että rahoituksen saanti pk-yrityksille turvataan. Tarvitaan innovatiivisiä ratkaisuja, Nyt kokemamme taloudellinen ahdinko on ennestään täysin tuntematon, sillä nyt eletään uudessa, täysin integroidussa globaalisessa taloudessa; missä kokonaiset kansat ylivelkaantuvat. Muutos myös mahdollisuus, mutta vaatii uusia otteita Kirkkonummen Yrittäjät on kasvanut kiitettävästi viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna kasvoimme lähes 30 prosenttia ja jäsenmäärämme lähentelee 420 yritystä. Tämä on hyvä asia, sillä nyt jos koskaan, tarvitsemme entistä enemmän yhdistettyä voimaa selviytyäksemme seuraavien vuosien haasteista. Paikallisyhdistyksellämme on hyvä ja pätevä hallitus, joka koostuu eri alojen osaavista ja vaikuttamisvalmiista jäsenistä. Nyt tulee hyödyntää kaikkien erityisosaamista oikealla tavalla ja sijoittaa kaikki hallitusjäsenet harkiten niihin kunnallisiin ja muihin sidosryhmäelimiin ja kehitystyöhön, mistä Kirkkonummen jäsenyrityksillä on suurin hyöty. Tärkeimpiä asioita, joita 2009 tulee kunnassamme saattaa kuntoon, on Kirkkonummen kuntaa ja yrittäjiä tukeva elinkeinopolitiikka. Tämän asian ohjaamisessa tarvitsee uusi puheenjohtajamme Tiina Karlsson PUHEENJOHTAJA Stephan Rantala. missä Finnvera, Tekes, TEkeskukset, Uusyrityskeskukset ja muut rahoituskentän toimijat alueellisten ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa hakevat pank- kien kanssa uusia malleja turvata pk-yritysten maksuvarmuutta. Tätä tulee tehdä nyt heti ja ratkaisut tulee olla esitettäväksi tammikuussa 2009! kaikkien yritysjäsenten tuen. Kirkkonummen Yrittäjien syksyllä 2007 kehitetyssä strategiassa todetaan, että "Kirkkonummen Yrittäjät on kohtauspaikka kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille!" Nyt talouden tiukentuessa on tämä toteamus tärkeämpi kun koskaan. Näillä sanoilla haluan kiittää kaikkia yrittäjä-, kunta- ja muita vaikuttajia, jotka ovat auttaneet Kirkkonummen Yrittäjiä myönteiseen kasvuun viimeisten vuosien aikana. Haluan myös henkilökohtaisesti kiittää kaikkia puheenjohtajavuosiani tukeneita sekä arjessa kannustaneita ystäviä, samoin heitä, jotka kerta kerran jälkeen eri äänestystilanteissa ovat antaneet äänensä minulle. Jatkan edelleen yrittäjien toimintaedellytysten kehittämistä niin Uudenmaan Yrittäjissä kun Suomen Yrittäjien hallituksissa. Olkaa yhteydessä ja kertokaa arjen haasteista (stephan.rantala@proactive.fi). Tehkäämme lamasta huolimatta ikimuistoinen Kirkkonummen Yrittäjien 30-vuotis-juhlavuodesta vuonna 2009! Haluan toivottaa siunattua joulurauhaa ja onnellista uutta vuotta kaikille! STEPHAN RANTALA Kirkkonummen Yrittäjien puheenjohtaja vuosina 2005­2008 Hyvää Uutta Vuotta Uudenmaan yrittäjille! Uudenmaan Yrittäjien juhlavuosi alkaa olla takana. Järjestömme täytti 70 vuotta lokakuun 25. päivä ­ pitkän ajan olemme tehneet työtä uusmaalaisten yrittäjien hyväksi. Uudenmaan Yrittäjiin eli paikallisyhdistyksiimme liittyi vuoden aikana liki 2.000 uutta yritysjäsentä, meitä on nyt ennätyksellisesti yli 7.500! Haluan kiittää teitä luottamuksestanne yrittäjäjärjestöön. Vahva työ hyväksenne tulee jatkumaan ensi vuonna. Vuosi 2009 tulee olemaan meille kaikille haasteellinen maailmantalouden hyydyttäneen finanssikriisin vuoksi. Tässä tilanteessa yhteistyön, luottamuksen, verkottumisen ja kaverin auttamisen merkitys korostuu. Yrittäjäjärjestö tulee tarjoamaan teille ensi vuonna uusia jäsenetuja, uusia palveluja, mahdollisuuksia verkottua ja muuta apua niin paljon kuin vain voimme. Näyttävänä uskona tulevaan, uudistamme ensi vuonna lehtemme. FIRMA-lehdestä tulee eteläsuomalaisten yrittäjien rohkeasti ja rakentavasti maailmaa tarkasteleva julkaisu. Sen päätoimittajaksi on kutsuttu televisiostakin tuttu Jone Nikula, jolla on pitkä ja vankka toimittajakokemus. Tulevan vuoden haasteista huolimatta, pidetään lippu korkealla ja suositaan hankinnoissamme toista yrittäjää. Toivon Sinulle ja läheisillesi rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta! PETRI GRAEFFE toimitusjohtaja Uudenmaan Yrittäjät Uudenmaan Yrittäjät henkilövalintoja 2009 Uudenmaan Yrittäjät ­ Nylands Företagare r.y.:n vuoden 2009 hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 10.12.2008. Alla kokouksessa tehdyt henkilövalinnat. Suluissa oleva (uusi) merkintä tarkoittaa henkilön tulleen valituksi uutena. Paikkakunta nimen perässä tarkoittaa henkilön paikallisyhdistystä vuonna 2008. Hallituksen puheenjohtaja 2009 (kaksivuotisen toimikauden toinen vuosi) Mikko Simolinna, Pukkila Hallituksen varapuheenjohtajat 2009 Juhani Hyry, Lohja (uusi) Kari Järvenpää, Hyvinkää (uusi) Ritva Lill-Smeds, Lapinjärvi nummi (uusi) Eero Kokko, Mäntsälä (uusi) Ritva Lill-Smeds, Lapinjärvi Pontus Palmqvist, Porvoo Petri Pietiläinen, Nurmijärvi Stephan Rantala, SFF Talousvaliokunta Puheenjohtaja Vesa Ryyppö, Karkkila Jäsenet Heidi Lahtinen, Klaukkala, asiantuntijajäsen (uusi) Leena Rekola-Nieminen, Järvenpää, asiantuntijajäsen Tero Suominen, Askola FIRMA-lehden toimitusneuvosto Jäsenet Mikko Simolinna, Pukkila (uusi) Ulla Vilén-Gunnarson, Inkoo (uusi) Alueelliset toimikunnat Länsi-Uusimaa Puheenjohtaja Tiina Karlsson, Kirkkonummi (uusi) Jäsenet ko. alueen paikallisyhdistysten puheenjohtajat (Hanko, Inkoo, Karjalohja-Sammatti, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio, Tammisaari, TenholaBromarv) Keski-Uusimaa Puheenjohtaja Petri Pietiläinen, Nurmijärvi Jäsenet ko. alueen paikallisyhdistysten puheenjohtajat (Hyvinkää, Jokela, Järvenpää, Kellokoski, Kerava, Klaukkala, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) Itä-Uusimaa Puheenjohtaja Pontus Palmqvist, Porvoo Jäsenet ko. alueen paikallisyhdistysten puheenjohtajat (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) Yki-kirjoituskilpailutyöryhmä Puheenjohtaja Anja Lindberg, Sipoo Jäsenet Sirkku Cantell (uusi) Pia Kojo, Porvoo Pontus Palmqvist, Porvoo Kerstin Ståhlberg, Raasepori Uudenmaan Yrittäjiin kuuluu yli 7500 jäsenyritystä 29 paikallisyhdistyksessä. Järjestön tehtävänä on parantaa yritystoiminnan edellytyksiä Uudellamaalla ja edistää yrittäjyyttä. Hallituksen valiokunnat ja toimikunnat 2009 Työvaliokunta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Pukkila Jäsenet Juhani Hyry, Lohja Kari Järvenpää, Hyvinkää (uusi) Tiina Karlsson, Kirkko- TOIMITUSJOHTAJA Petri Graeffe.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Yrittäjäuutiset 21 Suomen Yrittäjät ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: Koulujen ja oppilaitosten peruskorjaus hyvää lamantorjuntaa Suomen Yrittäjät ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittävät julkisten investointien lisäämistä ja aikaistamista. Näillä keinoilla valtiovalta tukisi elvyttämistoimin perustaltaan vakaitten yritysten selviytymistä vaikeitten aikojen yli voimakkaan taloudellisen laskusuhdanteen uhatessa maatamme. Suomen Yrittäjät ja OAJ katsovat, että hyvä ja tarpeellinen investointikohde on koulujen ja oppilaitosten peruskorjausrakentaminen. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan 80 prosentissa kouluista on huono ilmanvaihto ja 50 prosentissa kosteusvaurioita. Näissä tiloissa työskentelee päivittäin 750.000 oppilasta ja 100.000 aikuista. Trellum Consuting Oy:n tekemän laskelman mukaan julkisiin rakennuksiin on jätetty investoimatta yhteensä 1,5 miljardia euroa muutaman viime vuoden aikana. Tämä määrä rahaa olisi pitänyt käyttää, että julkiset rakennukset olisivat moitteettomassa kunnossa. Yhteenlaskettu korjausvelka yksin Helsingissä on 810 miljoonaa euroa, joka tekee asukasta kohti laskettuna 1.450 euroa. Trellum Consulting Oy on tehnyt laskelman 15 kaupungista. Suomen Yrittäjät ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ pitävät hyvänä, että valtioneuvosto on jo luvannut elvytysrahaa koulujen kunnostukseen 30 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon julkisten rakennusten suuren korjaustarpeen SY ja OAJ esittävät lisäpanostusta erityisellä ohjelmalla 2­3 vuoden ajalle. Tämä vaikuttaisi myönteisesti rakennusalan kysyntään ja säilyttäisi siten työpaikkoja vaikeassa suhdannetilanteessa. Koulujen korjausrakentamisella olisi myönteiset vaikutukset myös oppilaiden ja opettajien terveyteen. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin: Verotili käyttöön yrityksille 2010 Hallitus antoi torstaina 18. joulukuuta eduskunnan käsiteltäväksi esityksen verotililaiksi. Verotili on Suomen Yrittäjien lämpimästi kannattama Verohallinnon hanke, joka vähentää yritysten ja veroviranomaisen välistä ilmoitus- ja rahaliikenteen määrää. ­ Verotili toimii siten, että Verohallinto kirjaa maksettavaksi tulevat suoritukset tilille velvoitteina ja verovelvollisen jo maksamat suoritukset hyvityksinä. Verovelvollinen maksaisi viitenumeron avulla kaikki velvoitteensa yhdellä tilisiirrolla, veroasiantuntija Satu Grekin Suomen Yrittäjistä kertoo. Maksujen suorituspäiväksi ja samalla ilmoittamispäiväksi tulisi kuukauden 12. päivä, kun ilmoitus annetaan sähköisesti. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen on oltava Verohallinnossa jo 7. päivä. Verotili toimii verkossa, ja ulkoisesti se muistuttaa paljolti nykyisiä verkkopankkeja. Verotilin ensimmäinen vaihe otetaan esityksen mukaan käyttöön vuoden 2010 alusta, jolloin sen piiriin tulevat yritysten niin kutsutut oma-aloitteiset verot, kuten arvonlisävero ja ennakonpidätykset lukuun ottamatta ennakon täydennysmaksua ja varainsiirtoveroa. Myöhemmin toisessa vaiheessa järjestelmän piiriin tulisivat myös Verohallinnon maksuunpanemat verot, kuten ennakkovero. Kolmannessa vaiheessa mukaan tulisivat myös perintään liittyvät toimet. myöhästyi. Maksua voidaan oikaista alaspäin, jos veron määrä ilmoituksen myöhemmän oikaisun vuoksi pienenee. Jos veron määrä kasvaa ajoissa annettua ilmoitusta myöhemmin korjatessa, on syytä huomioida, että tällöinkin myöhässä ilmoitetulle veron osalle määrätään myöhästymismaksua. Suorittamattomista veroista huomautettaisiin verotiliotteella. Eräpäivän järkeen verotili täsmäytetään, ja yritys saa sähköisen tiliotteen, josta käy ilmi tilitapahtumat, saldo täsmäytyspäivänä, suorittamatta jääneet velvoitteet ja käyttämättömät hyvitykset. Tiliotteelle merkityt määrät ovat hallituksen esityksen mukaan suoraan ulosottokelpoisia. ­ Verotilijärjestelmässä viivästyneistä maksuista perittäisiin viivästyskorkoa eräpäivästä suorituspäivään. Ennen eräpäivää maksetulle verolle maksettaisiin hyvityskorkoa, mikä on huomattava muutos nykyiseen menettelyyn, Satu Grekin huomauttaa. Vähentämättä jääneet arvonlisäverot palautettaisiin kaikille verovelvollisille jo tilikauden aikana. Palautuksen saamiseksi ei enää tarvitsisi tehdä erillistä hakemusta, vaan sitä koskevat tiedot ilmoitettaisiin kausiveroilmoituksella. Palautus hyvitettäisiin verotilille tai käytettäisiin verotilin velvoitteiden suorittamiseksi. Ohjeita yrittäjille Hyvä jäsenyrittäjä, Heikentyneessä taloustilanteessa tulee yrittäjän osata tehdä oikeita päätöksiä, joskus nopeastikin. Suomen Yrittäjien toimistossa on valmisteltu talousinformaatiota jäsenyrityksille. Tärkeätä on, että heikompiin aikoihin varaudutaan ajoissa. Yhtä tärkeätä on, että varautumisessa ei ylireagoida. Kaikilla yrityksillä ei suinkaan mene huonosti! Ohjeet löytyvät Suomen Yrittäjien verkkosivuilta http://www.yrittajat.fi/. Niiden lukemiseen tarvitset jäsennumerosi kirjautuaksesi jäsensivustolle. Loppuvuodesta materiaali tulee saataville myös YrittäjäInfoon. Pidetään yrittäjälippua korkealla ja muistetaan myös pitää huolta toinen toisistamme! Yrittäjäterveisin, Mikko Simolinna, Uudenmaan Yrittäjät, puheenjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja tojen käyttö luotonantajan ja velallisen näkökulmasta Mahdollisuudet erityisrahoitukseen ­ Finnveran ja muiden erityisrahoituskanavien hyödyntäminen sekä TyEL-takaisinlainaus Maksukyvyttömyysmenettelyt ­ Saneeraus ja konkurssi velallisen sekä velkojan näkökulmasta Osakeyhtiön johdon vastuu ­ Osakeyhtiöiden johdon vahingonkorvausvastuu ja rikosvastuu Pankkien luottosopimukset ­ Korkoehdot, vakuudet ja luoton eräännyttäminen Saatavien perintä ­ viivästyskorko, vapaaehtoinen perintä, tratta ja oikeudellinen perintä Sopimukset ja maksukyvyttömyysriski ­ omistuksenpidätysehto Työnantajavelvoitteet ­ työsuhteen ehdot, määräaikaiset ja osa-aikaiset sopimukset, irtisanominen ja lomautus Verotus ­ verovelkojen maksujärjestelyt Yrityksen koulutusmahdollisuudet yrityksen kriisitilanteissa Yrittäjän työttömyysturva ­ oikeus perusturvaan ja ansiosidonnaiseen turvaan Ohjeissa käsitellään seuraavia asiakokonaisuuksia: Luottotiedot ­ luottotie- Suomen Yrittäjien suhdannekysely: Ongelmat rahoituksessa kasvussa Suomen Yrittäjien suhdannekysely: Ongelmat rahoituksessa kasvussa. Suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet selvästi. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole kuitenkaan vielä kriisissä. Suhdanneodotukset eivät ole olleet näin alhaalla sitten vuosien 1990 ­ 1993. Yleiset suhdannenäkymät ovat heikentyneet edelleen loppusyksyn aikana. Saldoluku on nyt ­22, kun syksyn Pk-yritysbarometrissa saldoluku oli vielä +6 ja lokakuun pikakyselyssä ­12. Kuitenkin pk-yrityksistä 47 prosenttia odottaa suhdanteiden pysyvän suunnilleen ennallaan oman yrityksensä kannalta. Vastaajista 34 prosenttia ennakoi yleisen suhdanteen heikkenevän merkittävämmin. Pk-yritysten liikevaihtoodotukset ovat sen sijaan laskeneet selvemmin. Saldoluku on alentunut 23 yksikköä. Saldoluku on ­5 oltuaan +36 keskimäärin. Vastaajista 29 prosenttia odottaa yrityksensä liikevaihdon olevan korkeampi vuoden päästä ja 34 prosenttia uskoo tämän olevan matalampi. ­ Pk-yritysten luottamus lähitulevaisuuteen on heikentynyt edelleen. Yrityksissä ennakoidaan aiempaa useammin, että talouden heikkeneminen tulee väistämättä näkymään myös oman yrityksen liikevaihdossa. Asiakkaiden ja kumppaneiden maksuvaikeuksien nähdään olevan kasvussa, ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä summaa. Pk-yrityksistä 12 prosenttia uskoo lisäävänsä henkilöstöä seuraavan vuoden aikana. Vastaajista 18 prosenttia ennakoi henkilöstön vähenemistä. Saldoluku, ­6, on laskenut 20 yksikköä syksyn Pk-yritysbarometrista henkilöstön laskuun uskovien osuuden noustua 10 prosenttiyksikköä. Yrityksistä 70 prosentissa odotetaan henkilöstömäärän säilyvän ennallaan. ­ Aiempaa useammissa yrityksissä on tiedossa lomautuksia ja irtisanomisia seuraavan kolmen kuukauden aikana. Huolestuttavaa on näkemys henkilöstön pienoisesta alenemisesta pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä. Kun vuosina 2002 ­ 2003 koko työllisyys laski, pk-sektori lisäsi kuitenkin työvoimaansa, mikä helpotti tilannetta. Nyt tämä puskuri näyttäisi puuttuvan, ekonomisti Harri Hietala toteaa. Pk-yrityksistä reilulla puolella on lainaa rahoituslaitoksista. Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on nousussa ja erityisesti käyttöpääoman osalta. Yrityksistä 30 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoista rahoitusta ottaneista reilu 60 prosenttia on havainnut rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia omassa rahoituksessaan. ­ Rahoitusta ottaneista on 20 prosenttia huomannut erittäin tai melko suuria vaikutuksia. Suuria vaikutuksia havainneiden osuus on kaksinkertaistunut syksyn aikana, Hietala kertoo. Vaikutuksia havainneista 55 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 40 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 39 prosentin mukaan. ­ Aiempiin tuloksiin verrattuna näyttäisi erityisesti rahoituksen saatavuus heikentyneen, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen. Muita useammin kasvuhakuisemmat, nuoremmat ja vientiyritykset ovat törmänneet ongelmiin rahoituksen saatavuudessa, Hietala toteaa. Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan pikakyselyn joulukuussa (12.­17.12.). Kysely lähetettiin vajaalle 14.000 satunnaisesti poimitulle Suomen Yrittäjien jäsenyritykselle. Kyselyyn vastasi 2.650 yrityksen edustajat. Vastaajien rakenne vastaa hyvin Suomen pk-yritysrakennetta sekä samalla Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n tekemän Pk-yritysbarometrin vastaajien rakennetta. Kausiveroilmoitus ja myöhästymismaksu Verovelvollinen antaisi verotilijärjestelmässä kausiveroilmoituksen eli entisen maksuvalvontailmoituksen sähköisesti kaikista järjestelmään kuuluvista veroista ja maksuista. ­ Ilmoituksen merkitys tulee olemaan verotilijärjestelmässä nykyistä suurempi, kun enää ei makseta tiettyä veroa, vaan automaatio kohdistaa maksetun summan eri verolajeille, Satu Grekin arvioi. Jos kausiveroilmoitus myöhästyy, viivästyneenä ilmoitetulle määrälle maksuunpantaisiin myöhästymismaksu, joka korvaa osittain nykyiset verolajikohtaiset veronkorotukset. Ilmoituksen laiminlyönnistä voitaisiin periä myöhästymismaksua silloinkin, kun suoritettavaa veroa ei kyseisenä kuukautena olisi. Myöhästymismaksu olisi 20 % vuosittaisen korkokannan mukainen. Tämän on tarkoitus kannustaa myös myöhässä olevan kausiveroilmoituksen mahdollisimman aikaiseen jättämiseen. Verohallinnon tekemien laskelmien mukaan uusi myöhästymissanktio olisi jonkin verran nykyisistä veronkorotuskäytäntöä lievempi. Verotiliesitykseen sisältyy säännökset myöhästymismaksun huojentamisesta, jos myöhästyminen johtuu ylivoimaisesta esteestä. Myöhästymismaksu on kaavamainen, eli sen määräämisessä ei oleta huomioon sitä, miksi ilmoitus Harvennettu ilmoittaminen Jos liikevaihto on enintään 50.000 euroa kalenterivuodessa, on mahdollista antaa kausiveroilmoitus vain neljästi vuodessa. Alle 25.000 euron vuosiliikevaihdolla voi arvonlisäveron ilmoittaa ja maksaa vain kerran vuodessa. Tämä osaltaan vähentää pienten yritysten hallinnollista taakkaa, ja mahdollistaa arvonlisäveron alarajahuojennuksen huomioimisen jo kausiveroilmoituksella. Harvennettu ilmoittaminen on aina vapaaehtoista, ja tehty valinta sitoo verovelvollista kolmen vuoden ajan. Myös Verohallinto voi siirtää verovelvollisen harvennetusta ilmoittamisesta kuukausimenettelyyn. Yhteenvetona Satu Grekin arvioi että, verotilijärjestelmän käyttöönotto merkitsee huomattavia muutoksia taloushallinnolle. Ilmoitukset ja maksut on tulevaisuudessa oltava perillä Verohallinnossa jo 12. päivä, ja muu kuin sähköinen kausiveroilmoitus jo 7. päivä. ­ Jos ilmoitus siis lähetetään postitse, on se jätettävä kuljetettavaksi niin ajoissa, että se on perillä jo määräpäivänä. On myös tärkeää huomioida, että uutta myöhästymismaksua määrätään silloinkin, kun korjataan aiempaa, ajoissa annettua ilmoitusta siten, että veron määrä nousee. Samoin on huomattava, että tiliotteelle merkityt erääntyneet velvoitteet ovat suoraan ulosottokelpoisia, Satu Grekin muistuttaa. Tasa-arvolaista huolia yrittäjille Perjantaina vahvistettiin tasa-arvolain muutos, joka on huolestuttanut pitkin syksyä eräitä yrittäjäryhmiä, erityisesti hiusyrittäjiä. Laki velvoittaa yrittäjiä 3000 euron hyvityksen uhalla välttämään tavaroita ja palveluja tarjotessaan syrjintää sukupuolen perusteella. Vanhasen hallituksen esittämä lakimuutos tulee voimaan jo vuodenvaihteessa. Kyse on siitä, että yrittäjän toiminta hänen tarjotessaan tavaroita tai palveluja voidaan katsoa nyt tuomioistuimessa epätasa-arvoiseksi jomman kumman sukupuolen kannalta. Tavaran tai palvelun pitää lähtökohtaisesti olla saman hintainen miehille ja naisille. Tavaroita ja palveluita on myös tarjottava samoin ehdoin molemmille sukupuolille. Syrjivä menettely näissä tilanteissa on aiemminkin ollut kiellettyä, mutta vastedes syrjivään menettelyyn voidaan puuttua tehokkaammilla seurauksilla kuten tuomioistuimessa vaadittavalla hyvityskanteella. Loukatulle maksettavan hyvityksen alaraja tulee olemaan tasa-arvolain mukaan 3000 euroa. Alaraja ei kuitenkaan ole ehdoton, ja olosuhteista riippuen hyvitys voidaan kokonaan poistaa. Yrittäjän on vedottava oikeudenkäynnin aikana hyvityksen lieventämiseksi. Suomen Yrittäjien ja Hiusyrittäjien mielestä hyvitystä ei olisi tullut ulottaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaan. Järjestöt arvostelivat paitsi lakimuutoksen sisältöä myös sitä, että EU:n direktiivi ei olisi vaatinut meillä näin tiukkaa menettelyä. Lain perusteluteksteihin kuitenkin saatiin yrittäjien kannalta myönteisiä suosituksia, ja oikeuskäytäntö selviää aikanaan tuomioistuimissa.
• 22 N:o 100 ­ 28.12.2008 N:o 100 ­ 25.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Liity kirkkoon! -palvelua on helppo käyttää Kirkkonummelaiset ovat löytäneet suomalaisen seurakunnan Liity kirkkoon! -palvelun. Puolen vuoden aikana kymmenet henkilöt ovat ilmoittaneet nettilomakkeella halukkuutensa liittyä seurakunnan jäseneksi. Liity kirkkoon! -palvelussa tiedot on suojattu SSL-tekniikalla. Toisin sanoen käyttäjän henkilökohtaiset tiedot ovat täysin turvassa ­ kukaan ulkopuolinen ei pääse urkkimaan esimerkiksi henkilötunnusta. Missään vaiheessa tietoja ei siirretä sähköpostin välityksellä. Kun henkilö on täyttänyt nettilomakkeen, kirkkoherran virasto tarkistaa tiedot ja ottaa yhteyttä. Kirkkoon liittyminen vaatii vielä nykyisellään liittyjän henkilökohtaisesti allekirjoittamat lomakkeet. Kirkkoherranvirasto pyrkii tekemään byrokratiasta mahdollisimman helppoa. Netti parantaa vuorovaikutusta Nettisivujen kautta seurakuntalainen saa oman äänensä entistä paremmin kuuluville. Sivuja kehittämisessä vuorovaikutusmahdollisuudet ovat ensisijalla. Suomalaisen seurakunnan sivuilla voi käydä keskustelua blogeista ja antaa palautetta kaikesta seurakunnan toiminnasta. Alkuvuodesta avataan esirukouspalvelu. Läpinäkyvä hallinto Seurakunnan toimintaa johtavan seurakuntaneuvoston Su 28.12.klo 10, Viattomien lasten päivän messu; toimittaa Leena Salmensaari, avustaa Terho Haataja, kanttorina Tarja Viitanen. To 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu; toimittaa Timo Posti, avustaa Tuula Peura, kanttorina Mari Sirén. Su 4.1. klo 10, 2. sunnuntai joulusta, messu; toimittaa Timo Posti, avustaa Tuula Peura, kanttorina Mari Sirén. Ti 6.1. klo 10 Loppiaisen messu; toimittaa Leena Salmensaari, avustaa Hannu Suni, kanttorina Tarja Viitanen. Su 4.1. www.kirkkonummenseurakunnat.fi/fi päätöspöytäkirjoja voi lukea netissä. Asiakirjat ovat aina olleet julkisia, mutta internet on mahdollistanut helpon saatavuuden. Seurakunnan hallintoasioihin voi perehtyä päätasolla Uskoa ja tietoa. Timo Merensilta klo 16, 2. sunnuntai joulusta, messu; toimittaa Panu Pihkala, kanttorina Mari Sirén. Su 28.12.klo 16, Viattomien lasten päivän messu; toimittaa Tuula Peura, kanttorina Tarja Viitanen. Diakoniatoimistojen aukioloajat jouluna Vielä ehdit mukaan logokilpailuun Keskustan ja Masalan toimistoista saa ruokalipukkeita ja ruokapaketteja viimeisen kerran ennen joulunpyhiä ti 23.12. klo 9­11. Joulun jälkeen toiminta jatkuu 13.1. Keskustan alakerran ruokajakelu on aukeaa jo to 8.1. Veikkolan toimistossa on viimeinen päivystys to 18.12. klo 9­11. Ensi vuoden ensimmäinen päivystys to 8.1. klo 9­11. Kantvikin toimistossa vuoden 2009 ensimmäinen vastaanotto on ma 12.1. klo 13­15. Kiireellisissä tapauksissa joulun välipäivinä voit varata ajan puhelimitse: · ma 29.12 Inkeri Saksa, puh 0400 815 483 · ti 30.12. Inkeri Saksa, puh 0400 815 483 · ke 31.12 Aino Latvala, puh 0500 443 063 · pe 2.12. Leena Engström, puh. 050 325 0627 · ma 5.1. Inkeri Saksa, puh 0400 815 483 Kirkkonummen suomalainen seurakunnan graafisen tunnuksen suunnittelukilpailu jatkuu 31.12. asti. Vielä ehtii mukaan! Kolme parasta ehdotusta palkitaan ja töistä järjestetään näyttely. Kilpailulla etsitään ideaa seurakunnan tunnuksen luomiseksi. Mikäli hyvä, ajanmukainen idea löytyy, ehdotus voidaan lunastaa lopullisen suunnittelun pohjaksi. Tunnus voi olla joko symbolimerkki tai logo eli visuaalinen kirjoitustapa tai niiden yhdistelmä. Kilpailuohjeet ja säännöt ovat saatavilla seurakunnan nettisivuilla osoitteessa www.kirkkonummenseurakunnat.fi/fi Su 4.1. klo 18, 2. sunnuntai joulusta, messu; toimittaa Hannu Suni, kanttorina Ilona Nyman. Upinniemi, Merikappeli Su 28.12. klo 12, 4. joulupäivän sanajumalanpalvelus. Joustavin tapa saapua Merikappeliin on ilmoittautua ennakkoon sotilaspastorille sähköpostitse: henri.kivijarvi@mil.fi. Aikuisten pien- ja lähetyspiirit Aikuisten pienpiirien ja lähetyspiirien aloitusajat ilmoitetaan ensi viikon lehdessä. Ryhmiä on Kantvikin kerhopisteessä, Kirkkonummen keskustan seurakuntatalolla, Masalan kirkolla ja Veikkolan seurakuntakodilla. Pastori Leena Salmensaari kiittää Lämmin kiitos teille kaikille 50vuotispäiväni muistamisesta monin tavoin. Syntymäpäivälahjakeräys Viron kirkon pyhäkoulutyölle tuotti 555 , josta suuri kiitos. Kiitollisena juhlapäivää muistellen ja teitä ajatellen toivotan Onnea ja Siunausta vuodelle 2009. Leena Salmensaari, lapsityön pastori Kirkon palveleva puhelin auttaa myös juhlapyhinä. Aikuistyön pienpiirien ohjaajien kokous Keskustan seurankuntatalo Ke 14.1. klo 18 Aloitamme kevätkauden yhteisellä kokouksella seurakuntatalon takkahuoneessa. Jos et pääse kokoukseen, ilmoitathan siitä 8.1. mennessä Ritva Karikoivulle puh. 050 306 2727. Joulu Osallisena joulun tapahtumissa Seimiasetelmat ja kuvaelmat ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet myös meidän suomalaisten joulutavoissa. Jouluevankeliumia kuunneltaessa, luettaessa tai katseltaessa voimme eläytyä siinä esiintyvien ihmisten osaan ja ensimmäisen joulun tapahtumiin. Luther halusi myös olla konkreettisesti osallisena joulun ihmeessä. Hänen mukaansa usko Kristuksen syntymään mahdollisti meille pääsyn keskelle tapahtumia, jopa Betlehemin seimeen ja Marian käsivarsille. Oman elämämme ja tämän maailman puitteet muuttuvat ja suhdanteet vaihtelevat. Toivon ja rakkauden keskus kuitenkin pysyy. Jeesus -lapsi sanoi vartuttuaan: "Minä olen maailman valo." Tänäkin jouluna meitä kutsutaan olemaan osallisena tästä valon ja toivon lähteestä. Hannu Suni Raamatun tekstit: Jes. 52: 7­10; 1.Joh. 1: 1­4; 1.Joh. 4: 9­16 ja Joh. 1: 1­14. Liturginen väri: valkoinen Päivän rukous: Taivaallinen Isä. Kiitämme sinua joulun lahjasta. Sinä annoit Poikasi Jeesuksen veljeksemme. Näin teet meistä lapsiasi. Sinulle olkoon kiitos nyt ja aina. Anna palautetta seurakunnalle osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunnat.fi/fi Haluatko keskustella papin kanssa? Seurakunnan pappien kanssa voit keskustella sinua painavista tai sinulle muuten tärkeistä aiheista. Arkipäivisin on päivystävä pappi tavattavissa ilman ajanvarausta. Päivystävän papin tavoitat ma­pe klo 9­13 kirkkoherranviraston puhelinnumerosta 2955 6200. KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 28.12.2008 N:o 100 ­ 25.12.2008 23 sitä nyt Hieno Yrittäjä turhia. Varsinkin, kun painomuste osakeyhtiöpapereista on tuskin kuivunut. Tänään olemme siinä vaiheessa, neljä viikkoa remontin alkamisen jälkeen, että saamme viimein wc-pöntön ja pesualtaan takaisin! Mieheni on lähestulkoon jo laatoittanut koko kylpyhuoneen töidensä ohella ­ onneksi olemme saaneet ystävällistä talkooapua alan todelliselta osaajalta. Kylliksi emme osaa häntä kiittää, asiantunteva apu on ollut korvaamatonta. Laattoja on leikattu vinot pinot, on mitattu, mietitty ja mitattu taas: vaikeaahan se on saada kaunista pintaa paikkaan, mikä on joka suunnasta vino. On vaatinut mahdottoman pitkää pinnaa koko viisihenkiseltä perheeltämme juosta kellarikerroksen vessassa ja suihkussa, muusta remonttistressistä ja -sotkusta nyt puhumattakaan. Olen perhepäivähoitajana tehnyt töitä tämän kaiken sekasorron keskellä, uskokaa tai älkää. Tämänkin takia olisi ollut hyvin suotavaa, että remontti olisi kulkenut puolta lyhyemmässä ajassa eli nopeasti ­ niinkuin tarkoitus oli. Kun valitsette remonttifirmaa, älkää hätiköikö. Odottakaa ennemmin, älkää ottako sitä nopeiten tulevaa. Kyselkää, kuulostelkaa, pitäkää korvanne auki: ketä suositellaan, ketä ei, kenestä ei tiedetä mitään.Kenellä on pitkä historia ja kokemusta, kenellä ei. Ottakaa noista vaihtoehdoista aina se ensimmäinen. Meidän elämämme on asettumassa uomiinsa kaiken jälkeen, vielä tällä viikolla pitäisi olla kokonaan valmista. Olkaa varuillanne siellä! Liikkeellä on näköjään yhtä jos toista asiansa osaavaa ammattilaista. MARIANNE Valitse remonttifirmasi oikein! Tänään, tiistaina, kun tätä kirjoitan, tulee kuluneeksi neljä pitkää viikkoa kylpyhuoneremonttimme alkamisesta. Jouduimme tähän ruljanssiin pakon edessä vesivahingon vuoksi. Olemme perheeni kanssa saaneet tänä aikana kokea yhtä ja toista johtuen urakoitsijastamme, ja näinollen tunnen olevani kaikille velkaa muutamat varoituksen sanat. Kirkkonummelainen urakoitsija valittiin sillä perusteella, kuka nopeimmin pääsee paikalle: kuivausfirman raportissa kehoitettiin vika korjaamaan viipymättä. Tutun kautta löytyikin firma, jossa oli miehiä heti vapaana tulemaan ja kaikki olisi nopeasti ohi ja valmista. Hälytyskellojen olisi, näin jälkikäteen mietittynä, pitänyt soida jo siinä vaiheessa: millä hyvällä (töihin hukkuvalla) firmalla on mahdollisuus aloittaa työt samalta istumalta? Ja nopeudesta sen verran, lainatakseni alan todellista osaajaa: "Aina kun mennään remontoimaan keittiöitä, kylpyhuoneita tai vessoja, tehdään pitkää päivää ja nopeasti, koska ollaan kodin kriittisimmissä paikoissa." Näinhän sen olisi luullut menevänkin, siis nimenomaan luullut. Meidän neljään viikkoomme kuului useita päiviä, kun kukaan remonttireiskoista ei tullut lainkaan. Työ sitten aloitettiin ja lattia purettiin. Eteisen laminaatti suojattiin pahvilla niin hyvin, että sen alla pyöri betonimurskaa joka ei onneksi rikkonut lattiaa. Poistin itse tämän pahviviritelmän, joka oli enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Suojauksen laiminlyönnistä kertoo myös se, että myöhemmin kylpyhuoneessa leikattiin rälläkällä raudoituksia niin, että kipinäsuihkut lentelivät olohuoneeseen seinän alta. Oli heillä sentään vaahtosammutin tulipalon varalta, kuulemma. Siirryttiin vihdoin uuden tekemiseen. Seinäkaivo muutettiin lattiakaivoksi, ja urakoitsijan suunnitteleman uuden valun myötä kynnyksemme olisi laattoineen noussut n. 20 senttiseksi (ennestään se oli n. 7cm korkea)! Meiltä ei kukaan kysynyt mitään, sama kai se vaikka asunto on meidän ja meidän ne tikapuut olisi kylpyhuoneen kynnykselle pitänyt laittaa. Estetiikasta viis, tuttu timpurimme laski pikaisesti uuden laatan painavan 2000 kg, jota alla oleva ontelolaatta ei olisi kestänyt: olisihan siihen päälle tullut vielä pesukone, kylpyamme, wc-pönttö... Urakoitsija puolestaan laski tämän laatan painoksi 500 kg.Hassua, sillä lopulta siihen valettu ja paljon matalampi laattakin veti betonia 1000 kg kuivana, mitä se sitten tekeekään kun siihen vettä lisätään. Koska urakoitsija ei saanut valaa tätä mammuttilaattaa, hän otti tavaransa ja lähti. Ja tuli takaisin. Jos edes kuvittelimme, että vastoinkäymiset olivat tässä vaiheessa ohi, tulimme pahasti pettymään. Lattia on valettu vinoon, kallistettu huonosti ja yhdestä nurkasta jopa seinään päin. Vesieristeet menivät uusiksi, se ei enää jaksanut yllättää. Mutta se, että viiteen kertaan maalattu valkoinen kattokin on hyvästi sotkettu eristeellä, pisti kyllä ihmettelemään. Ei olisi paljoa vaatinut teipata ja suojata, harmi etten huomannut koko asiaa ennenkuin oli jo myöhäistä. Urakoitsijafirman toinen osakas raivostui siitä, että olin soittanut isännöitsijälle ja toivonut eristeiden korjaamista ennen viikonloppua (että pääsemme vihdoin laatoittamaan): urakoitsija tuli aamu yhdeksältä heittelemään tavaransa rappuun, kiroili ja huusi ja säikytti kaksivuotiaamme. Eristeessä ja kaadoissa ei kuulemma ollut mitään vikaa, eikä heidän firmansa enää tulisi meille mitään tekemään. Eriste käytiin tarkistamassa, jonka jälkeen tämä käytöskoulun apuluokalle joutava tuli korjaamaan jäljet. Pyyhkipä viimetöikseen vielä kaikki putkien jengatkin eristeeseen. Anteeksi ei osannut pyytää, mitä Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Iso kiitos naapurille Haluan näin julkisesti esittää kiitokseni naapurilleni, neljään vuoteen ei ole tarvinnut huolehtia nukkumisajoista. Te olette valvoneet niitä aikoja varsin tehokkaasti, laskemalla ihanan ja varsinkin äänekkään lemmikkieläimen haukkumaan pihalle ja luulette ettei se häiritse ketään... tai sitten teette sen tahallanne? Joka ilta rekku haukkuu ja haukkuu ,jos ei klo 22.30 niin sitten vähän ennen kahtatoista, eikö koiraa tai koiria kun teille toinenkin on ilmaantunut voi käyttää illalla lenkillä, ettei tarvitse laskea niitä pihalle siihen aikaan? On myös kiva herätä kolmen aikaan yöllä ei niin iloiseen haukuntaan, varsinkin kun joutuu viideltä heräämään lähteäkseen töihin. Moni tykkää herätä viikonloppuisinkin ennen kahdeksaa ja nauttia rauhallisesta aamuherätyksestä kera teidän koiran. Olemme naapureiden kanssa miettineet oletteko välinpitämättömiä, kuuroja vai ettekö tiedä, että haukkuminenkin tiettyinä aikoina tai toistuvasti häiritsevänä on kotirauhan rikkomista josta voi tehdä rikosilmoituksen, emme haluaisi turvautua tähän vaihtoehtoon, mutta elin otsassa on kasvanut vuosien mittaan varsin suureksi. Älkää käsittäkö väärin, emme ole eläinvihaajia, pidämme koirista, kissoista ym... mutta jos lomat ja vapaa-ajat menevät kuunnellen haukkumista niin liika on liikaa. Ei se yleensä ole lemmikin vika vaan kyllä ne syyt löytyvät hihnan toisesta päästä. Hyvää alkanutta vuotta kaikesta huolimatta. HAUKKUMISEEN KYLLÄSTYNYT TOHTORI Kiitokset Siuntion tienkunnostajille Hei, haluaisimme osoittaa kiitokset ripeästä toiminnasta Siuntion tienpitäjille: Vko 49 sää ja liikenne vaurioittivat Störsvikin tien osin ajokelvottomaksi. Asiasta ilmoitettuamme tie korjattiin todella nopeasti. Kiitokset hyvästä ja nopeasta palvelusta. t. STÖRSVIKIN ONNELLISET ASUKKAAT Kirkkonummi kiristää vyötä... Jatkoa sivulta 3 Talousarvion 2009 käyttötalousosassa sitovuustasona on toimielinkohtainen toiminta-kate. Kiristyneestä yleismaailmallisesta taloustilanteesta johtuen toimielinten käyttö-suunnitelmat tulee laatia niin, että talousarviossa toimielimelle määritellyistä toimintamenoista jätetään käyttämättä 1,5 prosenttia. Talousarvion investointimenot ovat suunnittelukaudella vuositasolla 30­41 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus on koko taloussuunnitelmakauden ajan alle 26 prosenttia. Suunnittelukaudella lainakanta kasvaa 90 miljoonaa euroa eli 178 %. Vuonna 2011 lainakanta on 140,5 milj. euroa eli 3.602 euroa/asukas (2008: 1.397 euroa/asukas). Pitkäaikaisten lainojen lainakannan muutokset ovat kunnanhallitusta sitovia siten, että valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen hoitamaan vuoden 2009 lainojen nostot ja lyhennykset niin, että kunnan pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on enintään 25,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2008 tilinpäätöksessä. Lisäksi kunnanhallitus oikeutetaan ottamaan talousarviovuonna tilapäisluottoa enintään 20.000.000 euroa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuoden 2009 talousarvion toteuttamiseen liittyy monta epävarmuustekijää. Talouskasvun pysähtyminen ja heikkenevä työllisyystilanne vaikeuttavat merkittävästikin talousarvion toteuttamista valtuuston hyväksymässä muodossa. Talouskasvun ennustettua nopeampi hidastuminen voi vaikuttaa kunnan vero- ja myyntituloihin siten, että talousarvion tulotavoitteita jää saavuttamatta. Heikkenevä työllisyystilanne voi aiheuttaa menolisäyksiä, joihin talousarviossa ei ole varauduttu.
• 24 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset annettu Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. VUOKRALLE tarjotaan 1.2.09 keskustasta yksiö. Lukkarinkuja (34 m2, v. 490e). Puh. 041-5076043. Ympäristöministeriö on 22.12.2008 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta. Perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet on otettu huomioon muita seinärakenteita lievemmällä lämmöneristysvaatimuksella siten, että hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Alan toimijoilla on vielä vuosi aikaa valmistautua uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010. Nyt tehdyn rakentamismääräysten uusimisen taustana on Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä hyväksymä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko. "Koska rakennuskannan osuus koko maan energiankulutuksesta on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %, sen paremmin kansallisten kuin kansainvälisten ilmastositoumustemme täyttäminen on mahdotonta ilman olennaista parannusta rakennuskannassa. Hyväksytyn muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista kuitenkin siten, että uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina. Rakentamismääräysten rakenteen muutos ja seuraavat tiukennukset onkin tarkoitus toteuttaa uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012, jolloin siirryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön", toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. tyihin rakenteisiin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä. Mahdollisten kosteusriskien suuren yhteiskunnallisen merkityksen takia ympäristöministeriö teetti määräysten taustaksi Tampereen teknillisellä yliopistolla selvityksen matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta. Raportissaan yliopisto esitti rakenteiden lämmönläpäisykertoimille lievempiä kiristyksiä suhteessa ministeriön lausuntokierroksella olleeseen määräysluonnokseen. Ministeriön VTT:llä teetättämän jatkoarvioinnin mukaan rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei kuitenkaan aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle jopa 40 prosentilla. "Uusien kosteusongelmien välttämiseksi olemme toteuttaneet rakennusten energiatehokkuutta koskevat kiristystavoitteet ottaen huomioon TTY:n selvityksen rakennekohtaiset suositukset. Tämän takia rakennuksen ulkoseinää, alapohjaa ja ovia koskevat uudet U-arvovaatimukset on hyväksytyissä määräyksissä lievennetty alkuperäisestä esityksestä. Olemme tältä osin pelanneet hieman varman päälle, minTapaus huomattiin sunnuntaina. Naissaarentien parkkipaikalla Brossa mopo oli kaadettu ojaan niin, että siitä oli rikkoontunut mm. peili ja mittarin suojakotelo la­su välisenä yönä. Veturitallitie 5 parkkipaikalla olleesta uudesta, keltaisesta Jumper-merkkisestä asuntoautosta oli rikottu ikkuna ja tageja piirretty sen kylkiin viikonlopun aikana. kä seurauksena määräysten energiatehokkuutta kiristävä taso asettuu aivan aiemmin määritellyn 30­40 %:n tavoitetason alarajalle", toteaa Vapaavuori. Nyt annetuissa määräyksissä rakentamismääräysten rakennetta ei ole muutettu. Määräysten tiukentava vaikutus kohdistuu rakennuksen lämpöhäviöön, joka keskeisesti vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuksen lämpöhäviö muodostuu rakennuksen vaipan (seinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet), ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen kiinnitetty erityistä huomiota Tiukennetut energiatehokkuusvaatimukset asettavat rakennusalan toimijoille haasteen. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kosteusteknisesti oikein. Selvitysten mukaan mahdolliset kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehviljon-merkkistä tietokonetta keskiviikkona, 17.12. klo 13.20 aikaan. teko tallentui videokameralle, joten poliisilla on tuntomerkit tiedossaan. Silminnäkijähavaintoja kuitenkin kaivataan, samoin Jorvaksen Shellin murtoon, mikä tehtiin 18.12. vastaisena yönä. kadonneeksi havaittiin kokonainen tupakkahylly, joka löytyi tyhjänä takapihalta. Jokisuonrinne 1 A:n kellarikomeroon oli murtauduttu ja sieltä viety kaksi kolmen litran viinipakkausta, porakone ja työkaluja. Tapaus huomattiin 21.12. Tuulensuun kaarella Veikkolassa avoimesta autotallista oli viety mm. Biltema-merkkinen hallitunkki, Black&Decker-porakone ja sininen työkalupakki työkaluineen. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja. Siuntion S-Marketista kolmen 14­15 -vuotiaan pojan joukko anasti mm. tyhjiä pullokoreja ym. tavaraan yhteensä 27 euron arvosta. Teko tallentui videokameraan ja poliisilla on tekijät tiedossa. Laajakallion Jättiläisenkaari 4B kellarikomeroon on tehty tänä syksynä useita murtoja. Kadonneeksi on ilmoitettu 17.12. mm. työkalupakki työkaluineen ja Oxygen-alumiinivanteet renkaineen. Alentuneet energiakustannukset korvaavat kasvavat rakennuskustannukset Annetut määräykset tulevat arvioiden mukaan nostamaan rakennuskustannuksia 2­6 prosenttia. Lisäkustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat kuitenkin ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset. Maanantai 5.1. 17.00 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry. Kerho Finnsbackan nuorisotalolla, jatkuu parillisen viikon maanantaina. Torstai 8.1. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. Maanantai 12.1. 17.00 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry. Lauluilta Finnsbackan nuorisotalolla, jatkuvat parittoman viikon maanantaina. Ammuskelua Espoon Leppävaarassa Aamuyöllä 22.12.2008 Leppävaarassa ammuttiin useita laukauksia käsiaseella Timpurinkuja 2 parkkialueella. Poliisin tietojen mukaan kukaan ei vahingoittunut ammuskelussa. Paikalta oli poistunut punainen henkilöauto. Tekoon epäiltynä poliisi etsii kahta vuonna 1982 ja 1986 syntynyttä miestä. Ammuskelun syytä ei vielä tiedetä, kertoo rikoskomisario Jukka Kaski Espoon poliisista. Tapauksesta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Espoon poliisin numeroon 09-5254380 tai 095254280. Tiistai 13.1. 15.30 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry. Aloitamme Finnsbackan nuorisotalolla Asahi-terveysliikuntaa tiistaisin. Rattijuoppoja Varkauksia Prismasta anastettiin kaksi kannettavaa, HP Pa- Kyrkslätt Krigsveteraner Karis Krigsveteraner bjuder till fest lö 10.1.2009 kl. 16­22 i Karis Brankis. Förrätt, varmrätt, drycker och kaffe 25,­ /person. Hangö dragspelare. Anmälan till Fjalar tel. 019-231177 senast 4.1. Varhain sunnuntain puolella paikkakuntalainen 15vuotias tyttö ajeli 1.53 promillen humalassa ojaan mopolla Sepänkyläntie 2 kohdalla. Törkeän rattijuoppouden lisäksi syytteeksi tulee ajoneuvon kuljettaminen luvatta, sillä häneltä puuttui mopokortin suorittaminen. Evitskogintiellä Pakkalankylässä sunnuntaina, 21.12. klo 9.15 poliisi pysäytti lohjalaisen 49-vuotiaan miehen, jonka puhalluskoe näytti 0,70. Muun huumaavan aineen alaisena ajelusta epäillään espoolaista, 40-vuotiasta miestä, joka jäi kiinni poliisiratsiassa Tolsassa, Kantatie 51:llä torstaiyönä, 18.12. klo kahden paikkeilla. Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Liikenteestä Ilkivaltaa Kirkkonummen liikekeskustassa Asematie 3 tuulikaapin ovi lasi oli rikottu. Kantatie 51 takaa tuleva törmäsi Sarfvikintielle vasemmalle kääntyvän auton perään sunnuntaina klo 16.55. Kuljettaja valitti mm. niskakipuja. KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.65 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.20 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 N:o 100 ­ 28.12.2008 valot 22.15 Mitä uskoa? 23.10 Tv-uutiset 23.15 Historiaa: Entebben operaatio 00.05 Euronews 00.15 - 04.00 Uutisikkuna TV SU 28.12. ­ KE 31.12. 25 TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Mio Mao 06.58 Lilli Pii 07.00 Lauran tähti: Lapsenvahti 07.12 Koneella kirjoittavat lehmät 07.22 Lilli Pii 07.23 Astonin kivet 07.33 Kerran mummo nieli kärpäsen 07.41 Pikku tarinat 07.47 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.20 Tohtori Koira: Puheenhallintalippis 08.33 Poinzi 08.48 H.C.Andersen: Ruma ankanpoikanen 09.15 Ystäväni Anna 10.00 Summeri 10.17 Popatin perhe 10.40 Summeri 11.00 Johnny ja pommi! 11.40 Peppi Pitkätossu karkumatkalla 13.15 Orankien orpokoti 13.45 Sirkus 14.30 Ihana Elisa 15.20 Metsolat 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Harri ja dinot 17.21 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon maailmancup: Tour de Ski 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Muuttohaukantie 19.50 Makujen matkassa: Aitoa Aasiaa 20.15 - 20.20 Pirunpeltoa kohti 20.25 Lentävät poliisit 20.55 Suomi vuonna 2030 21.25 Skithouse 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Raja - the Border 22.50 Hädän hetkellä 23.30 Derren Brown - Ryöstö 00.20 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana arvoitus 18.55 Norjaa ristiin rastiin 19.00 Kuningatar pukeutuu juhliin 19.30 Meriseikkailu 20.00 TV-nytt 20.15 Sportnytt 20.25 Strömsö 21.04 5 minuuttia 21.10 Taiteilijan muotokuva: Kuka oli Einar Swan? 22.05 Dok: Alice ja minä 23.20 Homo sapiensin matka 23.50 - 00.38 Liveä Abbey Roadilta Tiistai 30.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Planeettamme Maa 09.00 Tv-uutiset 09.05 Laakson kuningas 10.00 - 10.55 Prisma: Tulimuurahaiset hyökkäävät 11.00 Tv-uutiset 11.05 Naapureita ja ystäviä 11.55 Tosi tarina: Johan on Venninen 12.25 Tosi tarina: Vesille Vennisen mieli 12.55 Maa 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.50 Coronation Street 15.55 Kukunor 16.30 Se päivä muutti Suomen 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.20 Matka halki Karjalan 19.05 Dibleyn Kirkkoherra 20.00 Tosi tarina: Vennisen testamentti 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Lusitanian uppoaminen 22.30 Extras - Tahtoo tähdeksi kanssa 23.00 Tv-uutiset 23.05 Prisma: Dinosaurusten varjossa 23.55 Euronews 00.05 - 04.00 Uutisikkuna Poika ja ilves TV1 maanantai 29.12. Villieläin ystävänä, erämaa piilopaikkana, edessä suuri seikkailu! Koko perheen elokuva. N: Konsta Hietanen (kuvassa), Antti Virmavirta. K: Ville Suhonen, Martin Daniel. O: Raimo O. Niemi. T: Wildcat Production, 1998. K7. YLE Kuvapalvelu 09.00 James Martinin puutarhaherkut 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Makumatka Kreikkaan 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 October Road 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Hurja remontti 21.00 NCIS Rikostutkijat 22.00 4D: Vieraat omistavat silikonini 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.30 Frasier 00.00 Start! 00.30 Jericho 01.25 Ostosruutu 01.55 - 08.10 Älypää-TV 10.40 Summeri 11.00 Johnny ja pommi! 11.40 Mr Bean 11.55 Tähtien tarina: Hannu Leminen 12.55 Hiihdon maailmancup: Tour de Ski 14.25 Ajankohtainen kakkonen: Vuosikatsaus 2008 15.15 Muuttohaukantie 15.45 Hiihdon maailmancup: Tour de Ski 17.00 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 17.24 Pikku Kakkonen 18.05 Laila Hirvisaari ja kirjoittamisen polte 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Suomi express 20.00 Jopet-show 20.30 - 20.34 Kummeli Retro 20.40 UIT: 10 sketsiä jotka muuttivat maailman 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Lontoo tulvii 23.40 Dokumenttiprojekti: Villi, villi ranta 01.05 Kohtauspaikka: Mestari 01.35 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Matka halki Karjalan TV1 maanantai 29.12. Ääniseltä Vienanmerelle. Kaksiosainen dokumentti vie toimittaja Klaus Bednarzin matkassa Karjalaan, sen historian ja kulttuurin pariin. Matka alkaa Kizin kirkoilta (kuvassa) ja päättyy tänään Solovetskin saarille. T: WDR, Saksa. YLE Kuvapalvelu Sunnuntai 28.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Ganges 09.00 Tv-uutiset 09.05 Petoeläinten paratiisi 10.00 Tv-uutiset 10.05 Ammatti: suomalainen kirjailija Aila Meriluoto 11.00 Tv-uutiset 11.05 Domingo, Netrebko, Villazón Berliinissä 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Prisma: Emon kohdussa 14.05 Ilmamatka Euroopan rannikoille 14.15 Hymy Pyllyyn 14.45 Serranon perhe 16.00 Impressionistit 17.00 Tv-uutiset 17.08 Waterloo Roadin koulu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 - 18.20 Urheiluruutu 18.25 Se päivä muutti Suomen 18.55 Hercule Poirot: Kolmas tyttö 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Matkalla vanhuuteen 22.15 Van Veeterenin rikostutkimukset (K15) 23.05 Todella upeeta 23.35 Uusi Kino: Syötti 23.40 Uusi Kino: Murha aamunkoitteessa 00.00 Euronews 00.10 - 04.00 Uutisikkuna 15.30 Jotain annettavaa 18.00 Tukka auki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas 20.00 Mäkihyppyä: Maailman Cup 21.00 Morsian 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Murhaajan jäljillä (K15) 23.35 K-Ville 00.25 Matkalla tuhoon 9/11 01.30 Lumilautailua: Frontside 3 02.00 Voittopotti Late Night 03.15 - 06.00 MTV3 Jouluchat TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.54 Mimmit 06.58 Ketunleipää: Hedelmäsalaatti 07.06 Otsonen: Sateenkaari 07.09 Satu ja Matti joulutunnelmissa 07.13 Tarina kahdesta kanasta 07.23 Lauri kilpa-auto: Lauria paleltaa 07.33 Nasse: Harja 07.41 Pikku tarinat 07.47 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.20 Lumottu puu: Veljekset 08.49 H.C.Andersen: Villijoutsenet 09.15 Ystäväni Anna 10.00 Summeri 10.17 Popatin perhe 10.40 Summeri 11.00 Johnny ja pommi! 11.40 - 12.10 Eläinsairaala 12.15 Intian tuoksu 12.45 Uutisvuosi 12.50 Linnaisten vihreä kamari 14.25 Pohjantähden alla: Ihmeitätekevä ikoni 14.55 Suomi vuonna 2030 15.25 Punainen lanka 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Vekarat! 17.23 Pikku Kakkonen 18.10 Ransu - kansakunnan koira 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Mikronesian syvyyksissä 20.13 Metsolat 21.00 Ajankohtainen kakkonen: Vuosikatsaus 2008 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Dokumenttiprojekti: Matka 23.25 Derren Brownin lavashow 00.40 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Nelonen 07.30 Ostosruutu 09.20 Jamien kotona 09.50 Inno 10.40 Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.35 Eläinkunnan ennätykset 12.35 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Whistler 16.30 Wildfire 17.30 Usko tai älä 18.30 Meidän isä on parempi kuin teidän isä (USA) 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Elokuva: Narnian tarinat: Velho ja leijona 22.35 Nelosen uutiset ja sää 22.45 IS Urheilu-uutiset 22.55 Lost (K15) 23.50 Navigare 00.20 Ostosruutu 01.20 - 07.05 Taitopeli.com MTV3 06.00 MTV3 Jouluchat 07.45 Hello Kitty 08.00 Hello Kitty 08.15 Kattolaiset 08.30 Hirviöallergiaa erikoisjakso 09.05 Nakke Nakuttaja 09.35 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Emmerdale 10.55 Ostoskanava 12.10 Word Puzzle 13.00 Laita järjestykseen 13.55 Kukkulan kuningas 14.25 Laita järjestykseen 15.05 L.A. Law 16.00 Elixir 16.30 Kauniit ja rohkeat 17.00 Uutiset 17.05 Mitä tänään syötäisiin? 17.10 Mäkihyppyä: Maailman Cup 18.25 Jääkiekkoa: Nuorten MM 18.35 Mäkihyppyä: Maailman Cup 19.15 Seitsemän Uutiset 19.25 Mäkihyppyä: Maailman Cup 19.45 Kauppalehden talousuutiset 19.55 Päivän sää 20.00 Piilokamera 20.30 Hyvät Naiset ja Herrat 20.56 Kenon arvontatulos 21.00 Yhdeksän Uutiset 21.10 Tulosruutu 21.20 Blade Runner: The Final Cut (K15) 23.35 Miehen puolikkaat 00.05 Voittopotti Late Night 01.20 - 06.00 MTV3 Jouluchat FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 16.15 Taiteilijan muotokuva: Kuka oli Einar Swan? 17.15 Meriseikkailu 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.30 Dok: Nunna 19.30 Danni 20.00 TV-nytt 20.15 Sportnytt 20.25 Dok: Karjalaisten kolme kaupunkia 20.54 5 minuuttia 21.00 Urheiluvuosi 2008 22.00 Piirka ja naapurit 22.30 Höök (K15) 23.30 - 23.59 Seportaasi: Edon bensa-asema MTV3 06.00 MTV3 Jouluchat 07.45 Hello Kitty 08.00 Hello Kitty 08.15 Kattolaiset 08.30 Hirviöallergiaa 09.00 Nakke Nakuttaja 09.30 Mitä tänään syötäisiin? 09.35 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Emmerdale 11.25 Ostoskanava 12.40 Laita järjestykseen 13.55 Ensisilmäyksellä 14.25 Laita järjestykseen 15.05 Villi Pohjola 16.00 K-70 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Emmerdale 18.00 Piilokamera 18.30 T.i.l.a. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 T.i.l.a. 20.00 Mäkihyppyä: Maailman Cup 21.00 C.S.I. 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.25 Kenon arvontatulos 22.26 Myytinmurtajat 23.30 Suomi-ilmiö 00.30 Kolmas kivi auringosta 01.00 Voittopotti Late Night 02.15 - 06.00 MTV3 Chat TV2 04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 PIKKU KAKKONEN 07.46 Jimin talvi 07.59 Topeliuksen tarinoita: Vattumato 08.13 Pikku tarinat 08.20 Mainio Manu 08.45 Samu ja Salla: Minun pieni kaupunkini 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Hyvää joulua, Chen! 09.17 Poinzi 09.34 Villi tulevaisuus 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Ruohonjuuritasolla 10.30 Summeri 10.45 Popatin perhe 11.10 Summeri 11.30 Kalle Mestarietsivä 12.00 Pieni talo preerialla 12.50 Orankien orpokoti 13.20 Mr Bean 13.35 Hiihdon maailmancup: Tour de Ski 14.25 Mika Kallio - tallissa kasvanut 14.55 Hiihdon maailmancup: Tour de Ski 15.45 Yhdistetyn maailmancup 16.50 Sammakoiden ennustus 18.20 Kohtauspaikka: Mestari 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen talvisää 19.10 Kummelin Jackpot 20.40 Ikimuistoinen: Laila Kinnunen 21.00 Ihana Elisa 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Aarresaari (K13) 23.45 Yle Live: Freddie Mercuryn muistolle 01.10 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Keskiviikko 31.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.54 Avara luonto: Planeettamme Maa 09.00 Tv-uutiset 09.05 Laakson kuningas 10.00 - 10.53 Prisma: Tappajamehiläiset 11.00 Tv-uutiset 11.05 Naapureita ja ystäviä 12.00 - 12.53 Mitä uskoa? 13.00 Maa 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Avara luonto: Ganges 16.40 Illallinen yhdelle 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.20 Villi katse 19.05 Pokka pitää 19.35 Historiaa: Gustloffin viimeinen matka 20.25 Viking Lotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 Kiukun parempi puoli 23.00 Vuosi vaihtuu 00.05 Kotikatsomo: Laitakaupungin valot 01.20 Euronews 01.30 - 04.00 Uutisikkuna FST5 10.00 BUU-klubben 10.30 Jos olisit minä 10.45 Lohikäärmeen luut 10.55 Opettaja.tv: Ötököitä kaapeissa ja komeroissa 11.00 - 11.04 Piirrettyä tiedettä 13.15 Alice Babs - superlahjakkuus 14.35 Seportaasi: Lastenkoti Ganga 15.05 Kulttuuriprofiili: Birgitta lilla! 15.35 Elokuva: Leijat Helsingin yllä 17.05 Strömsö 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Kilpajuoksu Etelänavalle 19.23 Ilmamatka Euroopan rannikoille 19.30 Närbild: Suomenruotsalainen vuosikatsaus 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Vieraana Strömsössä 20.50 Dok: Kaipuun antagonisti 21.50 Noitien aika 22.35 - 23.23 Liveä Abbey Roadilta Nelonen 07.05 Ostosruutu 09.05 Food Club 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martinin puutarhaherkut 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 October Road 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Ruma Betty 21.00 Californication (K15) 21.35 Californication (K15) 22.10 Californication (K15) 22.45 Californication (K15) 23.20 Nelosen uutiset ja sää 23.30 IS Urheilu-uutiset 23.40 Frasier 00.10 Päivä armonaikaa 01.05 Ostosruutu 01.35 - 06.35 Taitopeli.com MTV3 06.00 MTV3 Jouluchat 07.45 Hello Kitty 08.00 Hello Kitty 08.15 Kattolaiset 08.30 Hirviöallergiaa 09.00 Nakke Nakuttaja 09.30 Mitä tänään syötäisiin? 09.35 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Ostoskanava 11.40 MTV3 Jouluchat 13.00 Laita järjestykseen 13.55 Alf 14.25 Laita järjestykseen 15.05 Teho-osasto 16.00 K-70 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.30 Uniikki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Uniikki 20.00 Rakkauden anatomia 21.00 Ihana mies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 C.S.I. 23.30 C.S.I. 00.30 Kolmas kivi auringosta 01.00 Voittopotti Late Night 02.15 - 06.00 MTV3 Jouluchat Nelonen 08.10 Ostosruutu 10.10 Uppsalan sairaala 10.35 Lumilyhty-joulukalenteri 10.50 Elokuva: Peter Pan 12.50 Elokuva: Ison kihon hautajaiset 14.45 Elokuva: Kiina-ilmiö 17.10 Elokuva: Teräskukat 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 19.50 Elokuva: Kunnian miehiä 22.25 Elokuva: Confidence - huijaa henkesi edestä (K15) 00.15 Veikkauksen pelit 00.20 Messiah 01.55 Messiah 03.30 Ostosruutu 04.00 - 08.15 Taitopeli.com Maanantai 29.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Planeettamme Maa 09.00 Tv-uutiset 09.05 Laakson kuningas 10.00 - 10.55 Kiehtova maailma: Pitsan tarina 11.00 Tv-uutiset 11.05 Naapureita ja ystäviä 11.55 Prisma: Tappajameduusa 12.50 Poika ja ilves 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.50 Coronation Street 15.55 Pisara 16.00 Kansanluonto 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.20 Matka halki Karjalan 19.05 Prisma: Dinosaurusten varjossa 20.00 Sään armoilla: sade 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Laitakaupungin TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Mimmit 06.57 Maailman sadut: Taikalyhtyjuhla 07.11 Madon päiväkirja 07.23 Otsonen: Varjo 07.28 Keijupuu 07.31 Museohiiret 07.38 Pikku tarinat 07.45 - 07.50 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.20 Lumottu puu: Kirjojenahmijat 08.49 H.C.Andersen: Puutarhuri ja herrasväki/Lientä makkaratikusta. 09.15 Ystäväni Anna 10.00 Summeri 10.17 Popatin perhe FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 14.25 Kulttuuriprofiili: Ulf Söderblom 15.15 Dok: Karjalaisten kolme kaupunkia 15.45 Elokuva: Leijonankesyttäjä 17.15 Danni 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.30 Kun haikara pettää 19.00 Urheiluvuosi 2008 20.00 TV-nytt 20.15 Luontoretkellä Järvi-Suomessa 20.25 Arkistohelmiä 21.00 Huippuvuorten kebabkuski 21.30 Elokuva: Tatuoitu leski 23.10 Christina Aguilera 00.10 - 00.39 Kuningatar pukeutuu juhliin MTV3 06.00 Se Oikea 07.45 Tomi Traktori 08.00 Hello Kitty 08.15 Hello Kitty 08.30 Pokémon 08.55 Transformers Animated 09.20 Pokémon: Darkrai nousee 10.55 Suvussa on yritystä 11.55 MTV3.doc: Elämän alku 13.20 Perheen kalleudet 13.50 Pilanpäiten 14.00 Alppihiihdon maailmancup: Semmering FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 16.10 Arkistohelmiä 16.45 Närbild: Suomenruotsalainen vuosikatsaus 17.15 Lockie Leonard 17.39 Siskoni ja minä 17.45 BUU-klubben: Bengalin prinssi 18.15 TV-nytt 18.30 Liikkeellä luonnossa: Rotkon Nelonen 06.35 Ostosruutu 08.35 Uppsalan sairaala
• 26 N:o 100 ­ 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat F-Cup 2009 sarja alkaa Mäntsälästä F-cup 2009 sarjan ensimmäinen rallikilpailu ajetaan Mäntsälässä 7.2.2009. Sarjassa on kuusi osakilpailua. Kiinnostus F-cup 2009 sarjaan on suuri, sillä siihen ja sen ohessa ajettavaan Lady cupin sekä BMW Original sarjaan on ilmoittautunut jo yhteensä yli 200 ajajaa. Mäntsälässä ajettava ralli on nimeltään Kiinteistömaailma-ralli Mäntsälä. Kilpailu tuo merkittävän määrän autourheilusta kiinnostuneita Mäntsälään ja on ensi kauden huomattavin autourheilutapahtuma. ­ Olen seurannut rallia ihan pienestä pitäen, sillä olen kiinnostunut autoista. Itse en tosin ole ajanut rallia, yrittäjä Susanna Peltomäki Kiinteistömaailma Mäntsälästä kertoo. Hän uskoo rallin tuovan paljon lisäarvoa paikkakunnalle ja sen liike-elämälle. Kilpailu tuo Mäntsälään kilpailijoiden ja heidän huoltoväkensä lisäksi suuren määrän yleisöä. Rallin järjestelyt ovat jo varsin pitkällä. Järjestelyistä vastaa Mäntsälän Moottorikerho. Ratamestareina ovat Seppo Lahti ja Pertti Laaksonen. Heillä on rallireitti jo valmis. Rallissa ajetaan viisi erikoiskoetta, joiden yhteispituus on noin 65 kilometriä. Huolto on keskitetty. Kilpailijat tulevat huoltoon kolmen erikoiskokeen jälkeen, jonka jälkeen ajetaan vielä kaksi erikoiskoetta. Rallin keskuspaikkana on Hepolan koulu. F-Cup 2009 sarjaan ilmoittaudutaan etukäteen, ilmoittautuminen päättyy joulukuun lopussa. Kiinnostus rallisarjaa kohtaan on suuri, koska nyt on jo yli 200 kilpailijaa ilmoittautunut. Oman lisänsä sarjaan antaa Lady cup ja BMW Original -sarja sekä F-cupin yhteydessä ajettava BFGoodrich-sarja, joka on tunnetun rengasmerkin sarja. Kiinteistömaailma-ralli Mäntsälän kilpailujohtajana on Eija Roti ja kilpailusihteerinä Nina Järvinen. Mäntsälän Moottorikerhon puheenjohtaja Teuvo Teurokoski on reittijohtaja. F-Cup 2009 sarjan muut viisi osakilpailua ovat 28.2. Kiikoisissa ajettava Kuntunkierrosralli, 14.3. Jyväskylässä ajettava Jyväskylän Talviralli, 16.5. ajettava Uusikaupunki-ralli, 15.8. ajettava Autoluojus-ralli Satakunnan alueella ja kauden 12.9. päättävä Heinolan Neste Jari-Pekka ralli. 75 KAPPALEESEEN rajoitettu tuotanto ­SLR-malliston juhlava kruunu. SLR Stirling Moss MercedesBenziltä Kokonaan avoin superauto Mersulta ­ Mercedes-Benz ja McLaren esittelevät SLRsuperautomalliston ehdottoman kruunun. ­ Ei kattoa, ei edes tuulilasia erottamassa kuljettajaa ja matkustajaa ulkoilmasta. ­ Superautojen superauto kantaa brittiläisen kilpaautolegenda Stirling Mossin nimeä. ­ Moss ajoi voitosta voittoon ja Mille Miglia -ennätykseen legendaarisella Mercedes-Benz SLR 300 kilpa-autolla vuonna 1955. ­ 478 kW/650 hv mekaanisesti ahdettu V8 kiihdyttää SLR Stirling Mossin alle 3,5 sekunnissa nollasta sataan, huippunopeus on 350 km/h. ­ Ainutlaatuinen SLR Stirling Moss täydentää SLR-malliston ja sen tuotanto rajoitetaan 75 kappaleeseen. SLR Roadsterin tuotanto päättyy suunnitellusti toukokuussa 2009 ja SLR Stirling Mossin valmistus pääsee alkamaan kesäkuussa 2009. Vaaditaan vain kolme kirjainta, jotka saavat autoentusiastien sykkeen kiihtymään: SLR. 1950-luvulla Mercedes-Benz SLR 300 kilpa-auto juhli voittoja voittojen perään: Mille Miglia, Tourist Trophy, Eifel-kisa ja Targa Florio, kuljettajina sellaisia legendoja kuin Juan Manuel Fangio, Karl Kling ja ennen kaikkea brittiläisen kilpa-autoilun ikoni Stirling Moss. Mille Miglia kisan ennätys on edelleen Mossin saavuttama 10 tuntia, 7 minuuttia ja 48 sekuntia. Tässä syytä kylliksi, miksi Mercedes-Benz SLR McLarenin huippumalli kantaa Stirling Mossin nimeä. Uusi SLR Stirling Moss yhdistää nykyaikaisen SLR:n piirteet vuoden 1955 SLR:n kiehtovuuteen. Niin historiallisen kuin tämän päivän SLR:n ydinarvoja ovat olleet ja ovat jännittävä tuore muotoilu, huipputekniikka, ensiluokkaiset, äärimmäisen taidokkaasti työstetyt materiaalit ja ennen muuta ainutlaatuinen ajo-kokemus kaikille aisteille. täin hienostunut ja yksinkertaistettu. Se pysyy uskollisena esikuvalleen 300 SLR:lle: ei kattoa, ei tuulilasia eikä sivulaseja. Vain muutaman senttimetrin korkuiset tuuliohjaimet suojelevat kuljettajaa ja matkustajaa ajoviimalta. Kaksi koriin integroitua ilmanottoaukkoa ohjaamon takana kätkevät vahvat tuet ympärikierähtämisen varalta. SLR Stirling Mossin koko korirakenne on valmistettu kevyestä mutta erittäin lujasta hiilikuidusta. Vaikka muotoilu lainaa pitkälti 1950-luvun SLR 300:sta, SLR Stirling Moss on samalla huippunykyaikainen urheiluauto, joka on todella suunniteltu 350 km/h huippunopeutta ajatellen. Alusta on kokonaan koteloitu ja takapuskurin diffuusori takaa runsaasti downforcea taka-akselille. SLR Stirling Mossin diffuusori on vielä merkittävästi SLR coupén ja roadsterin diffuusoria suurempi. Näissä esitelty tarvittaessa ylösnouseva spoileri eli ajoa suurissa nopeuksissa vakauttava "ilmajarru" kuuluu myös SLR Stirling Mossin varustukseen. Ulkonäöltään pelkistetyn SLR Stirling Mossin niukka linja jatkuu saumattomasti sisustuksessa. Kaikki elementit tähtäävät olennaiseen ja liittyvät toisiinsa lähes perfektionismia heijastelevalla tarkkuudella. Tyyli syntyy huolella valittujen korkealuokkaisten materiaalien taidokkaasta yhteensovittamisesta. Aito hiilikuitu, alumiini ja parasta laatua oleva nahka yhdistyvät harmonisesti. Vaihteensiirrintä ympäröi alumiinilaatta, jota koristaa Stirling Mossin kaiverrettu nimikirjoitus. Tavaratilaan varastoitavien katteiden avulla SLR Stirling Mossin ulkonäkö suljettuna on suorastaan veistoksellinen. Mercedes-Benzin ja McLarenin yhteistyönä syntynyt SLR-mallisto huipentuu arvoisellaan tavalla 75:een vuoden kesä-joulukuussa 2009 valmistuvaan SLR Stirling Moss -yksilöön. Nämä 75 numeroitua autoa on varattu kaikkein uskollisimmille SLR-asiakkaille. Auton hinta verottomana on 750.000 euroa. SUSANNA Peltomäki ja Teuvo Teurokoski allekirjoittivat Kiinteistömaailmaralli Mäntsälän sponsorisopimuksen kerhon toimitiloissa. Kuva: Ville Väliaho Toyota lisää ekologisten muovien käyttöä Toyota aikoo lisätä kasviperäisten, hiilivapaiden muovien käyttöä yhä useammissa automalleissaan. Toyotan kehittämiä ekomuoveja käytetään jo kynnyslistoissa, kattoverhouksissa, istuinpehmusteissa ja muissa sisäverhousten osissa. Uudenlaisten, ympäristöä vähemmän kuormittavien materiaalien käyttö tulee olemaan jatkossa yhä runsaampaa. Toyota arvioi ekomuovien kattavan 60 prosenttia tiettyjen ensi vuonna esiteltävien mallien sisustan osista. Kaksi eri muovilajia Ekomuovit jakautuvat kahteen päätyyppiin: puhtaasti kasviperäisiin ja öljy- ja kasviperäisten raaka-aineiden yhdistelmiin. Koska molemmat muovilajit sisältävät kasviperäisiä raaka-aineita, aiheutuu niiden käytöstä tavallista vähemmän hiilidioksidipäästöjä auton koko elinkaaren aikana. Ekomuovit vähentävät luonnollisesti myös raakaöljyn käyttöä. Uudet materiaalit täyttä- vät lämmöneristykselle ja iskunkestävyydelle asetetut vaatimukset. Modernilla seostusteknologialla on saatu aikaan vahvoja molekyylisidoksia ja homogeenisia yhdisteitä, jotka takaavat materiaalien kestävyyden. Näin ekomuovit soveltuvat erinomaisesti autojen sarjatuotantoon. Kehitystyö jatkuu Toyota uskoo, että lähitulevaisuudessa on entistä tärkeämpää tarjota nykyaikaisia materiaaliratkaisuja kuluttajille. Tässä mielessä yritys aikookin harjoittaa vahvaa tuotekehitystyötä, jotta se voi jatkuvasti lisätä kestävän kehityksen raaka-aineiden käyttöä autotuotannossaan. Hyvä esimerkki tästä pitkäjänteisestä työstä on Toyota Raum, joka lanseerattiin Japanin markkinoille vuonna 2003. Se on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen automalli, jonka kaikki sisustan muoviosat on tehty kasviperäisistä raaka-aineista. Volvolta maistiaisia uuden polven S 60:stä Volvo tarjoilee automaailmalle muutama päivä ennen joulua aivan erityisen lahjan ja paljastaa auton, joka tulee erottumaan edukseen maanteillä ja kaupungin kaduilla tulevina vuosina. Volvo S60 Concept antaa esimakua uudesta Volvo S60 -mallista, joka on määrä lanseerata vuonna 2010. ­ Täysin uudesta S60:stä tulee yksi vahvimmista tekijöistä segmentissä, jossa kilpailu on erittäin kovaa, sanoo Volvon pääjohtaja Stephen Odell. Alkuperäiselle S60:lle ominaisilmeensä antaneita coupémaisia linjoja on korostettu seuraavan sukupolven versiossa entisestään. ­ Urheilullinen muotoilu antaa visuaalisen lupauksen innostavasta ajokokemuksesta, ja voin vakuuttaa, että täysin uusi S60 täyttää kaikki odotukset. Ajo-ominaisuudet ovat paremmat kuin yhdessäkään aikaisemmassa Volvossa. Auton tekniikka auttaa lisäksi tekemään jokaisesta entistä paremman ja turvallisemman kuljettajan, Stephen Odell jatkaa. Konseptiauto paljastaa, että Volvon muotoilutyöryhmä on astumassa uudelle tasolle yhtiön tuotteille ominaisen DNA:n kehitystyössä. ­ Konseptiauton ulkoasu antaa selkeitä viitteitä siitä, mitä asiakkaat voivat uudelta S60-mallilta odottaa. Sisäpuolella olemme olleet vieläkin rohkeampia, ja painopiste siellä on ollut hieman pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvan vision luomisessa, kertoo Volvon designjohtaja Steve Mattin. Skandinaavista inspiraatiota ja draamaa S60 Conceptin etuosaa koristaa suurennettu rautamerkki puolisuunnikkaan muotoisessa säleikössä. Itse säleikön ulkoasua on hieman muutettu. Horisontaaliset siivet antavat muodolle lisää hienostuneisuutta. DNA-valot korostavat etuosan pystysuuntaisuutta ja vahvistavat konepellin V-muotoa. Ajovalot virtaavat ylöspäin vahvasti muotoiltuun konepeltiin. Tämä antaa yhdessä alemman ilmanottoaukon käänteisen puolisuunnikasmuodon kanssa konseptiautolle erittäin ilmeikkään keulan. ­ Dynaamisuutta ja persoonallisuutta ilman liiallista aggressiivisuutta. Auto on saanut inspiraationsa skandinaavisesta muotoilusta ja Ruotsin rannikon jyrkänteistä ja meristä. Se on jännittävä yhdistelmä draamaa ja sensuellisuutta, Steve Mattin sanoo. Konseptiauton ajovalot yhdistävät klassisia skandinaa- UUSI S 60 konseptiauto. visia vaikutteita nykyaikaiseen huipputekniikkaan. Kussakin ajovalossa lamput luovat kuvan kahdesta miniatyyriviikinkialuksesta, jotka purjehtivat rinnakkain. Toinen laiva on kaukovaloille ja toinen lähivaloille. Pimeällä ajettaessa valo heijastuu erittäin suorituskykyisistä LED-polttimoista ja loistaa eteenpäin laivojen pulleiden purjeiden kautta. ta ja 7-puolaiset 20 tuuman vanteet. Pronssin sävyiset jarrusatulat täydentävät erinomaisesti lämmintä kuparimaista maalipintaa. Ainutlaatuiset suunnikastakaovet järjestävät avautuessaan ja sulkeutuessaan melkoisen näytöksen. Oven avaaminen tapahtuu napin painalluksella. Liike käynnistyy perinteiseen tapaan, mutta seuraavassa vaiheessa myös oven etuosio käännähtää poispäin auton korista, ja ovi liukuu auton kyljen suuntaisesti, kunnes se saavuttaa päätepisteensä takapyörän vieressä. ­ Tulevissa malleissamme näette yhä enemmän kilparadoilta peräisin olevia muotoiluratkaisuja. Auton linjat eivät pääty äkillisesti vaan muodostavat jatkuvan virtauskuvion, joka on saanut inspiraationsa kilparadan nopeista kaarteista. Tässä konseptiautossa vaikutteet ilmenevät erityisesti korin takaosassa, Steve Mattin kertoo. Kaksoisaalto ja sensaatiomaiset ovet Sivulta katsottuna konseptiauton ohut coupémainen kattolinja ja ikkunat ovat saaneet seuraukseen täysin uuden hartialinjan, joka muodostaa hienovaraisen kaksoisaallon. Ajovaloista takaosaan asti kulkeva aalto lisää auton jännittävyyttä ja leikittelee pinnan ja sen korostettujen osien kanssa. Konseptiautossa on lisäksi erityissuunniteltu matalaprofiilirenkaiden kulutuspin- Konsepti ilman kattoa ja tuulilasia Uuden hopeanuolen varustelu on yhtä aikaa erit-
• Kirkkonummen Sanomat N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 27 Koululaiset yhteisellä asialla Luokkahuone täyttyy puheensorinasta ja ompelukoneen säksätyksestä, kun tekstiilityön yhdeksäsluokkalaiset oppilaat valmistelevat töitään. Kankaiden eri sävyt räiskyvät ympäri huonetta: kirkkaat värit ovat täällä pääosassa. ­ Hei ope, meneeks tää näin? on yleinen kysymys luokassa. Opettajalla onkin kiikausien aikana olleet mieleenpainuvia: koulumme osallistui Maailmankansalainen ja media -hankkeeseen. Hankkeen perusideana on kasvattaa oppilaita globaaliin vastuuseen median ja kansalaiskasvatuksen voimin. Tuntien päätavoite on kuluneen syksyn aikana ollut, että oppilaat toteuttavat tuotteen, jonka valmistuksesmaapallon ympäri ennen kuin päätyvät kuluttajalle. Koulun tukioppilaiden tehtävänä taas oli ikuistaa hanke videolle. Hanke alkoi syksyllä, kun tekstiilityön ja kuvataiteen valinnaiset ryhmät pakkautuivat autoon ja suuntasivat kohti Ämmässuon kaatopaikkaa. Retken ideana oli, että nuoret saisivat käsityksen, kuinka suuria määriä jätettä Suomessa kertyy, ja saisivat vinkkejä kuinka itse voisivat vähentää jätteen määrää. Myös jätteiden käsittely sekä niiden hävittäminen olivat pääroolissa. Retki olikin varmasti kaikkien mielestä mielenkiintoinen ja onnistunut, vaikka nenät muutamaan otteeseen nyrpistyivätkin jätteiden hajusta. Ehkä haju olisikin hyvä kannustin niiden vähentämiseen? Seuraava vaihe hankkeessa otettiin niin ikään retken muodossa, tällä kertaa kohteena oli Helsingin kierrätyskeskus Lönnrotinkadulla. Vaikka päivä oli sateinen, oli tunnelma korkealla. Mukana olevat koulun tukioppilaat pyörivät videokameran kanssa ympäri bussia, jolla matkasimme, ja jokainen halusi sanoa väliin hauskan kommentin. Perillä kierrätyskeskuksessa alkoikin täysipäiväinen kuuntelu. Saimme vierailumme ajaksi käyttöömme oppaan, joka esitteli meille keskuksen tiloja, henkilökuntaa sekä toimintaa. Normaalisti meluisa ryhmämme kuuntelikin hiljaisina oppaamme selostusta. Oppaan esiteltyä tiloja saimme alkaa itsenäisesti kierrellä suurta, tavaraa täynnä olevaa rakennusta, tavoitteena löytää itselle mieluinen vaate tai kangas, jota muokata uudenlaiseksi ja nykyaikaisemmaksi, hauskaa, halpaa ja omaperäistä! Pian kaikkien sylit alkoivatkin pursuta mitä erilaisimpia kankaita: löytyi vanhoja verhokankaita, kauluspaitoja, hameita... Kaikkea, mitä vain voi kuvitella. Mielikuvitus sai siivet, ja rakennus pursusi keskustelua omista ja muiden ideoista. Ideat siirtyivät luokkahuoneisiin, ompelukoneiden ja nuppineulojen luokse. Sakset suihkivat, ompelukoneet raksuttivat. Mahtuipa mukaan myös muutama kiljaisu ja veripisarakin, kun joku onnistui pistämään itseään nuppineulalla. Kaiken tuon aherruksen jälkeen olemmekin palkintomme ansainneet: vaatteet ovat valmiita, ja ne voidaan esitellä koko koululle! Myös dokumentti projektistamme on valmis, ja se onkin jo esitelty. Vanhempiakaan ei ole unohdettu, vaan heille on järjestet- ÄMMÄSSUON jätevuori lintuineen. OPPILAAT luennolla Lönnrotin kadun kierrätyskeskuksessa. EVELIINA ja Sinna tuunaamassa vanhoja tekstiilejä. ty oma tilaisuus, jossa hanke, dokumentti ja valmistuneet tuotteet esitellään. Ehkäpä hekin oppivat jotain uutta? Syksyyn on kaiken kaikkiaan mahtunut monenlaisia hetkiä: onnistumisia, naurua, iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vaatteita ja asusteita on valmistunut paljon, ja jokaisen kasvoilta paistaa mielihyvä, kun kaveri tulee kysymään mistä toinen on vaatteensa ostanut. Olo on aina yhtä ylpeä, kun saa kertoa valmistaneensa sen itse ­ kierrätysmateriaalista. Kirkkoharjun koulun oppilas MARJO ALSTE 9E DOKUMENTIN roolihahmot Saija (Hilla Lappalainen) ja Elias (Joel Saminen). rettä, kun hän yrittää ehtiä jokaisen apua tarvitsevan luokse. Tekstiilityön valinnaiset tunnit ovat viimeisten kuusa on käytetty kestävän kehityksen periaatetta. Oppilaiden on myös haluttu ymmärtävät tekstiilien olevan globaaleja tuotteita, jotka kiertävät Osa Loiskeen joukkueista Westend Indiansiin Espoolaiset salibandyseurat Westend Indians ja Kirkkojärven Loiske yhdistyvät kaudeksi 2009 ­ 2010. Loiskeen vanhimmat poikajuniorit ja koko tyttöjaosto siirtyvät kuluvan kauden päätteeksi Westend Indiansiin. Loiskeessa jatkuu tämän jälkeen harrastetoiminta ja siinä seura tekee erinomaista työtä. Westend Indians on kasvanut viime vuosina vauhdilla ja rakentanut organisaatiota huolella. Jäsenmäärältään seura on kasvanut reilulla sadalla jäsenellä / vuosi. Yhdistymisen myötä kasvu voimistuu entisestään ja kaudella 2009 ­ 2010 seurassa pelaa peräti n. 850 jäsentä. Loiskeesta siirtyvien joukkueiden myötä Westend Indians kasvaa yhdeksi Suomen suurimmista salibandyseuroista. Seurojen vahvuudet täydentävät hyvin toisiaan. Westend Indiansissa on salibandyliigaa tavoitteleva miesten edustusjoukkue, naisten edustusjoukkue sekä vahvaa poikajunioritoimintaa. Loiskeella on taas muutama todella lahjakas poikajuniorijoukkue sekä hyvää tyttöjunioritoimintaa. Tulevalla kaudella Westend Indiansissa tuleekin pelaamaan todella vahvat poikajuniorijoukkueet ja ensimmäistä kertaa tyttöjuniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa. Näin Indians pystyy jatkossa tarjoamaan motivoituneimmille junioreille jatkumon vahvoissa junioriedustusjoukkueissa aina edustusjoukkueisiin asti. SM-sarjaa pelaaviin ikäluokkiin tullaan luomaan vahvat edustusjoukkueet, joilla tulee olemaan huippuluokan valmennus sekä laadukkaat olosuhteet. Tavoitteena on luoda kaiken kaikkiaan yksi Suomen vahvimmista organisaatioista myös tällä osa-alueella ja tarjota näin kaikille Westend Indiansissa pelaaville junioreille mahdollisuus kehittää itseään aina huipulle asti. rastetoiminnasta on aika siirtyä kilpajoukkueisiin, niin silloin yhteistyö on taas tiivistä Westend Indiansin kanssa". "Laadukkaista junioreista tunnetuksi tulleen Loiskeen yhdistyminen vahvistaa Westend Indiansia tuntuvasti. Tulevasta kaudesta alkaen pystymme tarjoamaan kaikissa tyttöjen ja poikien ikäluokissa niin kilpa- kuin harrastevaihtoehdot. Junioritoiminnan jalokivenä tulee olemaan SM-ikäluokkien edustusjoukkueet, joissa kasvatetaan Inkkareiden lahjakkaimpia junioreita aina seuran edustusjoukkueisiin asti. Odotamme jo nyt innolla tulevaa kautta", tiivistää Westend Indiansin toiminnanjohtaja Mika Leiponen. Seurojen toiminnanjohtajat tyytyväisinä "Loiske palaa juurilleen", kertoo seuran puuhamies ja yhdistymistä ajanut Lasse Heikura ja lisää: "Kun har-
• 28 N:o 100 ­ 25.12.2008 28.12.2008 Kirkkonummen Sanomat K-supermarketit palvelevat ke 31.12.2008 klo 18 asti ja to 1.1.2009 ovat kiinni. Santa Maria TACOKASTIKKEET 230 g (8,70 kg) yksittäin 2,39 prk (10,39 kg) Pippuripihvin reseptin löydät www.k-supermarket.fi Santa Maria TORTILLA CHIPS 500 g (5,00 kg) yksittäin 3,29 ps (6,58 kg) Santa Maria DIPIT guacamole ja cheese 250 g (10,00 kg) yksittäin 2,79 prk (11,16 kg) Santa Maria VEHNÄTORTILLA 336 g (2,95 kg) Ilman korttia 1,89 pkt (5,63 kg) 4 00 5 00 5 99 0 00 prk 2 ps 2 prk 2 pkt -0,90 /pkt Atria takuumurea NAUDAN SISÄFILEE HK Popsi 29 90 kg Forssan SALAATIT peruna, italian ja punajuuri, 400 g (2,48 kg) 0 99 rs Carlsberg III-OLUT voimassa 31.10.-31.12. 24 tlk x 0,33 l (2,06 l) sis. pantit 3,60 Ilman korttia 22,95 24-pack (2,44 l) sis. pantit 3,60 19 95 24-pack -3,00 /24-pack ISO VIITONEN 900 g (2,21 kg) 1 99 pkt Omasta uunista! Fazer Ranskalainen PATONKI 280 g (3,54 kg) 0 99 kpl COCA-COLA myös light ja Zero 2 x 1,5 l (0,53 l) sis. pantit 0,80 3 x 2-pack/talous Ilman korttia 3,29/2-pack (0,83 l), sis. pantit 0,80 2 39 pack 2- -0,90 /2-pack vuotta 2009 Hyvää uutta AVOKADO Espanja Champ IRTOHERKKUSIENET Suomi MINILUUMUTOMAATIT Espanja, 250 g (5,96 kg) Ilman korttia 1,99 rs (7,96 kg) Atria NAUDAN JAUHELIHA 400 g (5,63 kg) yksittäin 3,49 rs (8,73 kg) Pouttu hunajamarinoitu BROILERIN FILEESUIKALE 500 g (5,98 kg) 2 99 3 49 1 50 4 99 2 49 kg kg rs rs -0,50 /rs 2 rs Hinnat voimassa ma-ke 29.-31.12. Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 Ark/Vard Lau/Lör 7­21 7­18 Kukkapiste