• Tapulin takaa sivu 14 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 44. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 18.3.2010 TORSTAI 22 Talvisodan päättymistä muisteltiin Kirkkonummella sivu 7 Kirkkonummi tilaamassa raporttia kunnan hiilipäästöistä sivu 3 Apulaisoikeuskanslerilta moitteet melusuojauksesta sivu 3 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• 2 Veteraanien maaliskuun kuukausitapaaminen Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanit ry maaliskuun kuukausitapaaminen Kirkkonummen Palvelutalolla 25.3. 2010 klo 11.00. Tervetuloa! N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Koloristi Henrietta Ahlgrén on Art Cafe Babylonin kuukauden taiteilija Art Cafe Babylonin valkoisilla seinillä hehkuvat nyt värit, kun helsinkiläinen taiteilija, koloristiksi itseään kutsuva taiteilija Henrietta Ahlgrén on ripustanut sinne töitään otsikolla Lasimajat ja kesä ­ heijastumia. ­ Yritin löytää tähän tilaan ja vuodenaikaan sopivia tauluja, siitä se lähti liikkeelle, kuvasi taiteilija näyttelyään, joka on esillä siellä aina 14.4. asti. Lasimajat löytyivät aiheiksi kesällä 2006, kun hän vieraili Kuhmalahdella. Siellä oli tehty kauniille niemekkeelle vanhoista kirkon ikkunoista pieni maja, jota kutsuttiin "ilotaloksi". ­ Lasi ja sen heijastukset, läpinäkyvyys ja läpinäkymättömyys olivat kiehtoneet minua jo kauan. Värit ovat minulle ensisijaisia, aiheet tulevat vasta sen jälkeen, hän valottaa työtään. Tauluista kuvastuu läheinen suhde luontoon ja värien hehku siellä, missä joku toinen ei huomaisi ehkä ollenkaan, mm. Mesiangervo-taulussa. ­ Luonnossa on sitä valoa ja väriä. Tykkään maalata ulkona! Aihepiireihin on kuulunut mm. kaksi suurta sarjaa jättiputkesta, kesän kukka-aikaan ja talven törröttäjinä. ­ Niiden uskomaton voima kiehtoo, hän hymyilee. Henriettan työhuone on Tapanilassa, autokoritehtaan lähes 900 m2 suuruisessa yläkerrassa, josta lukuisat taiteilijat ja valokuvaajat ovat löytäneet työtilansa. ­ Yhteisöllisyys on minulle tärkeää. Järjestämme siellä yhdessä erilaisia tapahtumia. L.K. HENRIETTA Ahlgrén avasi taidenäyttelynsä Art Cafe Babylonissa maanantaina, 15.3., tässä taiteilija ja Angervot-teos. Mikko Kuustosen konsertti ja Saaristen näyttely Hvitträskissä Tulevana sunnuntaina 21. maaliskuuta klo 14.00 Hvitträskissä esiintyy Mikko Kuustonen, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio. Sisäänpääsy vain museolipulla 6/5 euroa. Samalla lipulla pääsee tutustumaan uuteen näyttelyyn "Koti on siellä missä työ on ­ Eliel ja Eero Saarinen Amerikassa". 20.8.2010 tulee kuluneeksi 100 vuotta Eero Saarisen syntymästä. Hvitträsk juhlisti juhlavuotta avaamalla 10.3. 2010 näyttelyn "Koti on siellä missä työ on" ­ Eliel ja Eero Saarinen Yhdysvalloissa. Näyttely kertoo Eliel ja Eero Saarisen yhteisistä vuosista Yhdysvalloissa. Noina vuosina Eliel nousi yhdeksi art deco -tyylisuunnan merkittävimmistä kehittäjistä ja Eero alkoi saada mainetta kansainvälisen modernismin nousevana tähtenä. Isän ja pojan yhteistyön tuloksena syntyi joukko rakennuksia, jotka ovat jääneet Yhdysvaltojen arkkitehtuurin historiaan. Samalla Saaristen yhteistyö kertoo kahden sukupolven ajatusmaailmojen eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista. Hvitträskissä on esillä myös Eero Saarisen alkuperäispiirustuksia Helsingin Ruotsalaisen teatterin laajennukseksi 1930-luvun lopulla, joka oli TYÖSKENTELYÄ pienoismallin avulla. Vasemmalta J. Robert, F. Swanson, Eliel Saarinen, Eero Saarinen. Kuva: Suomen rakennustaiteen museo. vastavalmistuneen nuoren arkkitehdin ensimmäinen suuri työ. Eliel Saarinen tuli kansainvälisesti tunnetuksi yhtenä Pariisin 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin suunnittelijoista. Helsingin 1919 valmistuneen rautatieaseman myötä hänestä tuli lopullisesti kuuluisa uuden arkkitehtuurin tiennäyttäjä. Elielin poika Eero syntyi samalla päivämäärällä kuin isänsä 20.8. 1910. Lapsuudesta suuri osa aikaa kului Hvitträskin ateljeen piirustuspöytien alla, ja työnteon ja perheelämän erottamaton yhteys siirtyi isältä pojalle. Näyttely on avoinna Hvitträskissä aina 22.12. saakka. LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi Tulkoon valo -konsertti Siuntion kirkossa 20.3. Lauantaina 20. maaliskuuta klo 18.00 järjestetään Siuntion kirkossa kevätpäiväntasauksen kunniaksi Tulkoon valo -konsertti. Maria Forsman ja Elina Ukkonen esittävät hengellistä musiikkia sekä klassisen että kevyen musiikin maailmoista. Konsertissa kuullaan mm. William Monkin, Pekka Simojoen ja Benny Anderssonin musiikkia. Maria Forsman (o.s. Aaltonen) on valmistunut musiikinohjaajaksi ja laulupedagogiksi Turun musiikkiakatemiasta. Hän on esiintynyt musikaaleissa Turun Kaupunginteatterissa ja Turun konservatoriossa ja oopperan ja operetin oppilasproduktioissa Åbo Svenska Teater:issa sekä Griegakatemiassa Norjassa. Maria on pitänyt omia konsertteja sekä esiintynyt solistina kuorokonserteissa myös Länsi-Uudellamaalla, viimeksi Cajorna-kuoron gospel-konsertissa tammikuussa. Elina Ukkonen (o.s. Nurmi) valmistui pianopedagogiksi Turun musiikkiakatemiasta keväällä 2009. Hän työskentelee tällä hetkellä pianon- ja harmonikansoiton opettajana Turun seudulla antaen soittotunteja niin klassisesta kuin kevyestäkin musiikista kiinnostuneille oppilaille. Hän toimii myös freelancer-muusikkona esiintyen mm. yksin pienimuotoisissa tilaisuuksissa tai vaikka liedpianistin roolissa laulajien kanssa. Konsertti kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy. Käsiohjelmia á 10 myydään ovella.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 3 TUPLApäiv Silmälasien ostajalle auri nkolasit voimakkuuk sin ja lisäksi Tupl kaupan päälle abonusta. Saat Bonusta jopa 10%, maaliskuussa maksetuista ostoksista.Tarjoukset voimassa S-Etukortilla 31.3. saakka. Ei muita alennuksia.Aurinkolasit kaupan päälle erityismallistosta, linssit varastovahvuuksin. 1=2 ät KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350 Etusivun kuva: LAUANTAINA, 13.3. vietettiin Talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlia Kirkkonummella. Juhlallisuudet alkoivat seppelten laskulla sankarihaudoille.Tässä Samuli Alaspää ja Aaro Hussi tuomassa Karjala-seuran tervehdystä. Kukat he laskivat Karjalaan jääneiden muistokivelle. Kuva: LIISA KOSONEN 99 ekaluokkalaista Siuntiossa Ensi syksynä Siuntion kolmessa koulussa aloittaa koulutaipaleensa 99 ekaluokkalaista. Aleksis Kiven kouluun on ilmoittautunut 39 oppilasta, 20 tai 21 oppilasta Päivärinteen kouluun ja 39 oppilasta Svenska skolaniin. Aleksis Kiven kouluun ja Svenska skolaniin perustetaan kaksi luokkaa. Päivärinteen kouluun perustetaan yksi ensimmäinen luokka, jonka maksimikoko on 25. Tämän yli menevien oppilaiden osalta luokkajärjestelyt hoidetaan yhdysluokkajärjestelyin. Apulaisoikeuskanslerilta moitteet Turunväylän melusuojauksesta Oikeuskanslerivirastolle tehtyjen selvitysten perusteella apulaisoikeuskansleri on todennut koskien Turunväylän melusuojausta, etteivät maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavoitusta koskevat velvoitteet ole toteutuneet Veikkolassa laissa edellytetyllä tavalla. Hyvän hallinnon vaatimusten noudattaminen ei myöskään ole toteutunut meluntorjunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Veikkolassa. Veikkolan kyläyhdistys ry kanteli melusuojauksen puutteista oikeuskanslerille 7.7. 2008. Kyläyhdistys katsoi, että että Kirkkonummen kunnan viranomaiset ja Tiehallinto ovat laiminlyöneet virkavelvollisuuksiaan Turun moottoritien meluntorjunnassa. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvan myös sen, että viranomaiset toimivat yhteistyössä eri laeissa säädettyjen velvoitteiden ja tavoitteiden toteutumiseksi. Hyvästä hallinnosta säädetään myös maantielaissa, jonka tarkoituksena on muun muassa turvata osallistumismahdollisuudet tieratkaisuja koskevaan suunnitteluun toteuttamalla ja edistämällä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa maanteitä koskevissa asioissa. Yhteistyö kunnan ja Tiehallinnon välillä ei ole apulaisoikeuskanslerin mukaan toiminut hyvän hallinnon vaatimusten edellyttämällä tavalla. Apulaisoikeuskansleri saattoi tämän vuoksi esittämänsä käsitykset ja näkökohdat hyvän hallinnon vaatimusten noudattamisesta myös Liikenneviraston tietoon. Omnia laajentaa Leppävaarassa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia laajentaa Leppävaaran toimipistettä, rakentaa oppilaitoslaajennusta Espoon keskukseen ja luopuu kesällä Espoonlahden kiinteistöstä. Muutokset ovat suuria ja vaikuttavat myös opiskelijoiden arkeen tulevina vuosina. Leppävaaran laajennus on nyt harjakorkeudessa. Uudet tilat ovat tarkoitettu laajenevalle LVI-alan koulutukselle, kone- ja metallialalle ja aikuiskoulutukselle. Hankkeeseen kuuluu myös vanhempien tilojen saneeraamista Espoonlahdesta siirtyvän kaupallisen koulutuksen tarpeisiin. Leppävaaran toimipiste kasvaa muutosten jälkeen noin 1000 opiskelijan yksiköksi. Ammatillisen koulutuksen suosion kasvu on näkynyt Leppävaarassa selvästi. Sähkö- ja automaatioalan, tieto- ja tietoliikennealan, kone- ja metallialan, talotekniikka-alan (LVI) ja artesaanialojen hakijamäärät ovat kasvaneet vuodesta 2000 jatkuvasti. Joillekin aloille, mm. talotekniikka- ja sähköalat, pääsy on jo vaikeampaa kuin paikalliseen lukioon pääsy. Pakkastalvena hiihtokeskusten suosio on pitänyt pintansa Talouden takkuilusta huolimatta hiihtokeskusloma on edelleen kestosuosikki. Kolmen hiihtolomaviikon yhteenlaskettu hissilipunmyynti pysyi ennätyskauden tasolla. Etelä- ja Keski-Suomen hiihtokeskukset tahkosivat hiihtolomaviikoilla ennätystuloksia. Myös Pohjois-Suomen hiihtokeskukset korjasivat reippaasti pakkasen puremaa myyntiään kahdella jälkimmäisellä hiihtolomaviikolla. Hiihtolomien toimialabarometrin mukaan hissilippujen myynti on pysynyt lähes eurolleen vuoden takaisella ennätystasolla. Barometrin kymmenen hiihtokeskusta edustavat toimialaa kattavasti sekä kooltaan että sijainniltaan. ­ Perheen yhteisestä lomasta tingitään viimeisenä. Laskemisen suosiolla on yksinkertainen resepti; perheen eri ikäiset ja -tasoiset jäsenet viihtyvät yhdessä ja erikseen rinteissä, kertoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet. Hiihtolomaviikot poikkesivat viime vuodesta erityisesti ensimmäisen paukkupakkasten vaivaaman viikon suhteen. Viikot 9 ja 10 sen sijaan tarjosivat optimaalisia, aurinkoisia ulkoilukelejä. Hiihtolomien yhteenlaskettu hissilipunmyynti täytti odotukset. Näistä lähtökohdista kevätsesongin Epäilyttävä tutkija liikkeellä: Murron yritys Neidonkalliossa Eräs lukijamme on ottanut yhteyttä toimitukseemme Neidonkalliossa liikkuvien mahdollisten murtovarkaiden tiimoilta. Ilmoittajan rivitaloyhtiössä sijaitsevaan asuntoon oli yritetty murtautua ulkooven ikkunan kautta viime viikolla asukkaiden ollessa matkoilla. Sisälle asuntoon ei kuitenkaan oltu päästy. Murtoyrityksen kohteeksi joutunut kertoo, että taloyhtiössä on käynyt epämääräinen henkilö yrittämässä asuntoihin sisälle jonkin tutkimuksen verukkeella. Näyttäisi siis ilmeiseltä, että kyseinen henkilö olisi käynyt "tiedustelukäynnillä" selvittämässä asuntojen varustelutasoja jne. Ilmoittaja kehottaa siis Neidonkallion asukkaita valppauteen, jos se auttaisi ennaltaehkäisemään murtoja. HIIHTOKESKUKSET tahkosivat ennätystulosta hiihtolomaviikoilla. Myös Kirkkonummen Peuramaan Alpeilla on väkeä riittänyt, varsinkin aurinkoisina viikonloppuina, kertoo Martti Kalpala Peuramaalta. huippua ja kauden jatkumista odotetaan luottavaisina. ­ Pääsiäisen onnistumista voidaan ennustaa paitsi hiihtolomabarometrimme avulla myös säätilalla. Jos aurinko paistaa tai päivä on vähintään puolipilvinen, on hiihtokeskuksissa vilkasta. Jos taas on sumuista tai vesisade kiusaa, sulaa myyntikin saman tien, toteaa Tollet. ­ Hiihtokeskuksissa on panostettu eritoten lapsiasiakkaisiin. Lasten lasketteluharrastus on lisääntynyt jo merkittävästi; hiihtokouluryhmät ovat täyttyneet nuorista ja innokkaista oppilaista. Hiihtokeskukset toteuttavat samansisältöistä lapsiohjelmaa, mikä helpottaa palvelun ostoa, Tollet kertoo. Kirkkonummelle raportti kunnan hiilipäästöistä Tiistaina 16.3. kokoontuvalle Kirkkonummen Rakennus- ja Ympäristölautakunnalle ehdotetaan, että se merkitsee tiedoksi, että ympäristöyksikkö tilaa jatkossa CO2-raportin, jossa ilmoitetaan viikottain tiedot lasketuista kunnan alueen toimintojen hiilidioksidipitoisuuksista. Kasvihuonekaasupäästöjen määrät (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, muu sähkönkulutus, tieliikenne) ilmoitetaan viikoittaisessa raportissa internetissä. Raportista nähdään myös osuus maakunnan päästöistä, päästöt kunnan asukasta kohden sekä muutos edelliseen viikkoon. Teollisuuden päästöjä ei laskelmissa ole mukana. Vuoden 2010 aikana palveluun liitetään mukaan myös maatalous- ja jätehuoltosektorit. Kunnan ei tarvitse suorittaa mitään mittauksia, vaan raportoija kerää tiedot eri alojen tilastoista, seurannoista ym. vastaavista tietolähteistä. Näistä muodostetaan viikoittain kunnan sen hetkinen CO2-päästöjen määrä. Lähikunnista palvelua käyttävät mm. Helsinki, Vantaa, Vihti, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen. Koko maasta on raportointiin liittynyt vasta noin 30 kuntaa, joten Kirkkonummi on edelläkävijöiden joukossa omien hiilijalanjälkiensä mittaamisessa. Kustannukset raportin osalta ovat kuukausittain 100 euroa + alv 22 %. Ilveksiä runsaasti Kirkkonummella? ERÄS lukijamme lähetti meille kuvia Kirkkonummen Pippurista, jossa kauriiden syöttöpaikalla oli tapeltu kunnolla. Lukija oli seurannut ilveksen jälkiä metsään minne se oli raahannut saaliinsa. Siellä oli normaali kokoisen kauriin raato (kuva) jota oli juuri aloitettu syömään. Ilveksen jälkiä seurasi pienet ilveksen jäljet joten poikasia olisi ollut ainakin yksi. Kauriinruho oli noin 25 m asustusta talosta. Ilmeisesti alueella on paljon ilveksiä joten vahtikaahan kissojanne. Tämä murhenäytelmä käytiin Pippurintien päässä.
• 4 Elokuvat N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Työväen sivistysliitto, TSL, 90 v Kirkkonummen Opintojärjestö toimii! Huvit TSL:lle tuli viime vuonna täyteen 90 vuotta kansan sivistystyön edistäjänä. TSL:n koulutustarjonnasta voi valita opintojen muodoksi kurssin, seminaarin, opintokerhon tai luento- ja keskustelutilaisuuden. TSL on mukana myös mo- nenlaisessa työelämää, arkea tai kansalaisyhteiskuntaa käsittelevässä hankkeessa. Yhteistä hankkeille on niiden arvomaailma. Hankkeet korostavat avoimuutta, suvaitsevaisuutta, yhteistoiminnallisuutta ja aktiivista osallisuutta. Esimerkiksi Vinke on verkostoinnovaatioiden kehittämishanke palvelualan pienyrityksille, jossa tuetaan erityisesti pienten palveluyritysten teknistä verkottumista sekä toiminnallista ja sosiaalista verkostoitumista. Lue lisää www.tsl.fi Kirkkonummen opintojärjestö pitää kevätkokouksen 18.3. klo 17 Kojanilla. Kokouksessa valitaan mm. uusia aktiivisia toimijoita kehittämään oman alueen toimintaa. Tiedustelut jaana.andersin@ kirkkonummi.fi Palveluja tarjotaan Ravintolat Työsuorituksia Ostetaan Tack Hammaslääkärit Terveyspalvelut Kesäinen saunaranta kaunein postimerkki SAUNARANTA-merkki ilmestyi viime vuoden toukokuussa julkaistussa Päivi Vainionpään suunnittelemassa sauna-aiheisessa postimerkkivihkossa. Voittajamerkki sai 5.411 ääntä kaikista äänestykseen tulleista 40.408 äänestä. Suomalaiset ovat valinneet vuoden 2009 kauneimmaksi postimerkiksi kesäistä saunarantaa kuvaavan ensimmäisen luokan postimerkin. Vihdantuoksuinen merkki ilmestyi viime vuoden toukokuussa julkaistussa Päivi Vainionpään suunnittelemassa sauna-aiheisessa postimerkkivihkossa. Voittajamerkki sai 5.411 ääntä kaikista äänestykseen tulleista 40.408 äänestä. Toiseksi Postia Sinulle lehdessä ja Postin nettisivuilla viime vuoden lopulla järjestetyssä äänestyksessä tuli Pallas-Ylläs -kansallispuistoa esittävä postimerkki 3.773 äänellä. Kolmannen sijan vei vihreänä leimuava revontuli-merkki 2.798 äänellä. Omaa suosikkia sai äänestää kaikista 2009 ilmestyneistä 58 postimerkistä. Kärkijoukkoon pääsivät myös loppuvuonna ilmestynyt uusi omakuvapostimerkki Talven taikaa, Amaryllis-joulupostimerkki ja kirjettä kuljettava kyyhky. Perheasiain neuvontaa Kuulutukset Lokakaivojen tyhjennykset
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 5
• 6 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Sähkömarkkinat toimivat huonosti Myytävän sähkön hinta määräytyy yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Yhteinen markkinapaikka on Nord Pool Oslossa. Sähkön hinta jokaiselle tunnille määritellään siellä päivittäin seuraavaksi 24 tunniksi. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan Pohjolan yhteiset sähkömarkkinat eivät kuitenkaan toimi toivotulla tavalla, sillä markkinan läpinäkyvyys ei ole riittävä. Kysyntä ei nyt jousta, jos jostain syystä tarjonta jää alhaiseksi tai hinta muodostuu liian korkeaksi, toteaa Pekkarinen, joka puhui 15.3. Joensuussa valtioneuvoston kanslian järjestämässä Metsät ja ilmastopolitiikka -tulevaisuusfoorumissa. Tämän seurauksena sähkön hinta saattaa nousta joskus lyhyeksi ajaksi monikymmenkertaiseksi. Joskus näin voi käydä aidosti siksi, että sähköä ei eri syistä ole tarjolla. Joskus tällaisten hintahuippujen takana saattaa kuitenkin olla puhdas spekulaatio. Tänä talvena, 22. helmikuuta sähkön hinta nousi seitsemän tunnin aikana Suomessa yli 1000 euron per megawattitunti, kun markkinahinta on noin 50 /MWh. Näiden muutamien tuntien aikana suomalaiset maksoivat sähköstään ylimääräistä hintaa yli 100 miljoonaa euroa. Suhteellisesti suunnilleen saman lisälaskun noista tunneista maksoivat myös ruotsalaiset. Tällaisten hintapiikkien taustalla on monia näkyviä ja ymmärrettäviä syitä, mutta usein mitä ilmeisimpiä spekulaatioita. Markkinoiden toimimattomuutta hyväkseen käyttäen suuret sähköntuottajat voivat tarjontaa vähentämällä nostaa sähkönhinnan lyhyeksi aikaa tähtitieteelliseksi ja tienata sinä aikana todella paljon. ­ Yhteiset sähkömarkkinat tarvitsevat läpivalaistusta. Kysyntä- ja tarjontatiedot pitää saada avoimemmiksi ja ennakoitavammiksi. Yhteiseen markkinapaikkaan, Nord Pooliin, on saatava lisää toimijoita, sanoo Pekkarinen, joka patistaa myös valtiota omalla sähkönhankinnallaan vaikuttamaan markkinoilla niiden parempaan toimivuuteen. Valtion eri laitoksilleen tarvitsema noin yhden terawattitunnin suuruinen sähkönhankinta tulisi keskittää ja viedä valtion oma kulutusleikkauspotentiaali suoraan markkinapaikalle sähköpörssin jäsenyyden kautta. Näin toimien valtio voi vaikuttaa sekä laitostensa tarvitseman sähkön hintaan että samalla hillitä kaikille sähkönkäyttäjille kalliiksi tulevien hintapiikkien syntymistä. Kaikissa oloissa Suomi yksin voi vaikuttaa vain rajallisesti sähkömarkkinoiden parempaan toimivuuteen. Siksi asia viedään jälleen kerran pohjoismaisten energiaministereiden pöytään. Sähkömarkkinoiden spekulatiivisen hinnan nostamisen kimppuun on voitava käydä pohjoismaiden yhteisvoimin, painottaa Pekkarinen. H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee klo 6.32 ja laskee klo 18.27. Ke 17.3. Kerttu, Kerttuli, Gertrud, Trude *ORT Savina, Risto To 18.3. Eetu, Edvard *ORT Kirilä, Kiril Pe 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä, Minna Canth dagen, jämställdhetsdagen *ORT Darja, Tarja, Larja La 20.3. Kevätpäiväntasaus, Aki, Kim, Joakim, Jaakkima, Vårdagjämningen *ORT Tinja, Svetlana Su 21.3. Marian ilmestymispäivä, Pentti, Marie bebådelsedag, Bengt, Bengta, Benita *ORT Jaakko Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Onhan niitä saatu suurempiakin matikoita Kirkkonummelainen kala- ja erämies Nevalainen nappasi tässä taannoin jään alta noin 87 cm pitkän matikan. Eipä kerralla vaakaan eikä pataan mahtunut. Tulee tässä mieleen Ruotsin kuninkaalliset mademuhennosten teko-ohjeet, jossa valmistetaan viiksiniekka valkoviinien kera. ­ Vaan eipä aina vedä vertoja Erkki Reissin kalakeitoille ­ liekö mies pohjoisilla vesillä kulkiessaan oppinsa eskimoilta vai sillinpyytäjiltä naarinut. Kokeilkaapa joskus itsekin. Nimetäänpä se vaikka "une recette d ´un homme affame"ksi eli nälkäisen kalamiehen rautakalakeitoksi". Se maistuu varmasti. Ensin keitetään perunat makeassa vedessä puolikypsiksi maustepippureiden , suolan ja sipulin säestyksellä. Kevätkesällä voidaan mainiosti käyttää saaristossa kasvavaa ruoholaukkaa sipulin asemasta. Lisätään runsaasti margariinia ja puhdistetut kalat. Keiton annetaan hiljaisesti "hymyillä" nuotiolla ilman kantta. Kuinka kauan ­ siinä niksi. Nuotiosta tuleva savu maustaa keittoa. Riippuen puiden laadusta ja savun määrästä viimeistellään keitto maistellen. Voi Veljet! Listayhtiöiden annettava enemmän tietoa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) ollaan uudistamassa. Suurimmat muutokset lokakuussa 2008 annettuun koodiin nähden koskevat johdon palkitsemista. Koodiehdotuksen mukaan palkitsemisjärjestelmät on laadittava siten, että niiden tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Palkitsemisjärjestelmien on perustuttava ennalta määrättyihin suoritus- ja tuloskriteereihin. Arvopaperimarkkinayhdistys on julkistanut ehdotuksen päivitetyksi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiksi. Koodiehdotuksesta on käynnistynyt lausuntokierros, joka päättyy 12.4. 2010. Päivitetty koodi, joka korvaa vuoden 2008 koodin, on tarkoitus antaa kesäkuun puolivälissä. Uuden koodin suunnitellaan tulevan voimaan 1.9. 2010. Suurimmat muutokset koskevat johdon palkitsemista. Koodiehdotuksen mukaan palkitsemisjärjestelmät on laadittava siten, että niiden tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Lisäksi palkitsemisjärjestelmien on perustuttava ennalta määrättyihin suoritus- ja tuloskriteereihin. Muutosten taustalla on kansainvälisen sääntelyn kehitys, erityisesti Euroopan komission 30.4. 2009 antama suositus listayhtiöiden johdon palkkioista. Koodiehdotuksen mukaan listayhtiöiden on annettava palkka- ja palkkioselvitys. Yhtiön Internet-sivuille asetettava selvitys on yhtenäinen kuvaus palkitsemisesta yhtiössä. Siinä on kerrottava yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan kaikki etuudet. Lisäksi toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet selostetaan. TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnan TEAviisari (www.thl.fi/TEAviisari) on avoin verkkopalvelu, jonka avulla kunnat ja alueet voivat arvioida, suunnitella ja kehittää terveydenedistämistyötään. Yksilötasoisten tietojen sijaan TEAviisarissa tarkastellaan organisaation toimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Vastaavia järjestelmiä ei näin laajassa käytössä ole muissa maissa. TEAviisari on tarkoitettu kunnan ja alueiden johtamisen työkaluksi. Siinä esitetään verkkopalveluna vertailukelpoiset tiedot kuntien toiminnasta terveydenedistämis- aktiivisuuden (TEA) viitekehyksen mukaisesti kuudesta näkökulmasta. Näitä näkökulmia ovat organisaation sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat ja osaaminen, yhteiset käytännöt ja terveyden edistämisen ydintoiminnot. "TEAviisari ei siis ainoastaan näytä tilannekuvaa kunnan terveydenaktiivisuudesta, vaan myös keskeisimmät kehittämisen kohteet ja vahvuudet. Näin ollen se toimii terveydenedistämistyön johtamisen työkaluna", totesi kehittämispäällikkö Timo Ståhl TEAviisarin julkistamistilaisuudessa tiistaina Tampereella. TEAviisarissa terveydenedistämisaktiivisuutta voi tarkastella kolmella eri tavalla: ­ tulosnäkymässä voi tarkastella yhden kunnan tai alueen tietoja ­ parivertailussa voi samanaikaisesti vertailla kahden kunnan tai alueen tuloksia ­ aluevertailussa tarkastella tilannetta alueittain (sairaanhoitopiiri, maakunta, seutukunta). TEAviisarin tulkinnan helpottamiseksi on mittariin merkitty värikoodein (punainen, keltainen, vihreä), miten terveydenedistämistyössä on onnistuttu verrattuna kymmeneen parhaimpaan kuntaan. TEAviisari näyttää sekä yleiskuvan kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnasta että työn jakautumisesta eri näkökulmiin (johtaminen, sitoutuminen jne.). Yksittäistä viisaria tarkastelemalla nähdään konkreettisesti, millaisissa asioissa on vielä parannettavaa. THL sai viime vuonna tekemällään kuntakierroksella paljon palautetta ja toiveita laitoksen toiminnan kehittämiseen. Yksi näistä toivotuista asioista oli helppokäyttöisen vertailutiedon saatavuus. Myös terveyden edistämien nousi aiheena esiin. "Uskomme, että TEAviisari on nyt juuri sellainen työkalu, jota kunnissa on toivottu", vakuuttaa osastojohtaja Markku Pekurinen. THL:n ylijohtaja Marina Erhola korostaa, että terveyden edistäminen on nähtävä perusterveydenhuoltoa laajempana koko kunnan toimintana. "TEAviisarin käytettävyyden kannalta onkin aivan olennaista, että sitä täydennetään pian kunnan perusopetusta ja liikunnan edistämistä kuvaavilla tunnusluvuilla", toteaa Erhola. Paperista seisoo jo lähes 60 % Valtaosa eli 59 prosenttia Suomen paperinvalmistuskapasiteetista on jo jouduttu pysäyttämään AKT:n lakon vuoksi. Työt ovat toistaiseksi loppuneet jo yli 3700 metsäteollisuuden työntekijältä. "Viimeksi ilmoitettujen tuotannon sulkemisten myötä reilusti yli puolet Suomen paperiteollisuuden tuotannosta on nyt jouduttu pysäyttämään. Tilanne vaikeutuu päivä päivältä ja halvaannuttaa pian koko metsäteollisuuden Suomessa. Metsäteollisuudessa lakko on vienyt työt jo ahtaajia suuremmalta joukolta työntekijöitä", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. "Yleisen yhteiskuntavastuun nimissä AKT:n on aktiivisesti etsittävä keinoja aloittamansa lakon päättämiseksi nopeasti. AKT:n vastuuton toiminta vie työpaikkoja suomalaisesta metsäteollisuudesta ja heikentää kansantaloutta ja aluetalouksia. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat koko puunjalostuksen arvoketjuun ja verkottuneeseen talouteen. Lakon jälkiä korjataan pitkään." Metsäteollisuuslaitokset ovat usein paikkakuntansa suurimpia työnantajia. Alan tulovirtojen tyrehtyminen heikentää monien kuntien taloudellista tilannetta.
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 22 ­ 18.3.2010 Lauantaina Sunnuntaina 7 +2 Kirkkonummi Inkoo Inkoo -2 Siuntio Inkoo -3 Kirkkonummi +2 Siuntio Inkoo +2 Kirkkonummi +2 Siuntio +1 Siuntio +1 Kirkkonummi -2 5 +1 -3 Selkeää Puolipilvistä +2 6 Pilvistä +1 6 +0 Lumikuuroja Lumisadetta +1 6 Tuulen suunta ja -nopeus 1 +0 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS Lämminhenkiset talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlat Kirkkonummella ­ Kunnioitettavat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö. Tasan 70 vuotta sitten kaikkialla Suomessa siniristiliput laskivat puolitankoon. Talvisodan 105 kunnian päivää olivat jääneet taakse. Armeijan, joka yli-inhimillisin ponnistuksin oli kestänyt voittamattomana pidetyn punaarmeijan kaikki hyökkäykset, oli nyt rauhanehtojen mukaisesti vetäydyttävä uusien rajojen taakse. Samalla se joutui luovuttamaan maata rauhanehtojen mukaisella päätöksellä ­ maata, jossa ei oltu edes taisteltu, mainitsi Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanit ry:n puheenjohtaja Pirjo Koponen puheessaan Talvisodan päättymisen 70vuotisjuhlissa seurakuntatalolla. ­ Talvisodan syttyessä Suomen yksimielinen ja vahvasti puolustustahtoinen kansa ryhtyi epätoivoiselta näyttäneeseen taisteluun itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Kansa kokosi rivinsä vain kaksi vuosikymmentä ne rikki repineen Vapaussodan jälkeen ja teki mahdottomasta mahdollisen. ­ Vankkumattomalla puolustustahdolla, tinkimättömällä velvollisuudentunnolla ja horjumattomalla tulevaisuudenuskolla varustettu ­ hyökkääjän mielestä uppiniskainen kansa ­ sai aikaan käsitteet "talvisodan henki" ja Talvisodan ihme". ­ Hyökkäävät joukot pysäytettiin yksi toisensa jälkeen kaikkialla suomalaisten puolustuslinjojen eteen. Ja nuo linjat pitivät jatkuvista murtoyrityksistä huolimatta. ­ Muualla maailmassa miljoonat ihmiset seurasivat tätä näytelmää mykistyneenä ja pelonsekaisen kunnioituksen tunteen vallassa. ­ Suomi ­ lännen viimeinen etuvartio itää vastaan ­ täytti tehtävänsä loppuun asti, Koponen totesi. järven tykistöleiri. Joka ilta klo 21 iltahartaus alkoi tykin laukauksella ja päättyi yhdessä laulettuun Jumala ompi linnamme -virteen, jotka kuuluivat hyvin meille kotiin. Ja joka päivä haravoitiin ns pyhä tie, kertoi Aaro Hussi, joka rajan asukkina tottui niin tykkien jylinään, että kun Neuvostoliitto aloitti sitten hyökkäyksen sotaa julistamatta itse ampumiensa Mainilan laukausten jälkeen, sotatilaa ei alkuun kylässä ymmärretty. ­ Päivällä oltiin koulussa ja illalla käytiin vielä nukkumaankin, mutta sitten tuli hälytys ja lähtöön aikaa annettiin 15 minuuttia. Mukaan sai ottaa kolmen päivän eväät, muisteli Aaro, jonka kotikylä poltettiin ennen venäläisten tuloa, etteivät he saisi suojaa taloista. ­ Palasimme takaisin. Lähtö toiselle evakkomatkalle oli vielä hirveämpi, mutta siitäkin kuitenkin selvittiin, Aaro Hussi kertoi kovia lapsuuskokemuksiaan. ten uhkana oli koko tämän pojan perheen tappaminen. ­ Olin näinä metsävuosina kirjoittanut runoja. Sujautin kirjoitukset tälle pojalle, että hän veisi ne kirkkoherrallemme. Kun sitten johdin Saarenmaan laulujuhlia vuosikymmenten kuluttua, tämä samainen poika tuli luokseni ja palautti ne minulle, kertoi Ottniell, jolla oli mukanaan tämä arvokas alkuperäinen kirjanen. Pidätyksen jälkeen hän oli pitkään vankina eri paikoissa, kunnes joutui Siperiaan, mutta sitäkään aikaa tämä valoisasti elämään suhtautuva mies ei muistele pahalla. ­ Olin samassa kylässä kuin Lenin. Sain siellä työtä kapellimestarina ja johdin useita kuoroa, vaikka koulutusta minulla oli silloin vain muutaman kuukauden ajalta. Sain kokilta aina parhaat lihapalat, hän hymyili. ­ Siperian venäläiset olivat ihania ihmisiä, vieraanvaraisia. Heidän sydämensä on kultainen. Viime aikoina olen alkanut, ihme kyllä alkanut kaivata Siperiaan, kertoi tämä 86-vuotias sharmantti mies, joka kutsui vuorotellen viereensä naisväkeä, joille hän lauloi tai lausui runojaan. Sain itse kunnian kuulua tilaisuuden lopussa kolmen "Sonetti-missin" kaartiin. ­ Minä olen tullut tuomaan teille vähän romantiikkaa, Ottniell Jurissaar hymyili. LIISA KOSONEN Suomi on pyhä maa! Päivän juhlallisuuksiin liittyi suurena Suomen ystävänä tunnetun säveltäjän ja kapellimestarin, Ottniell Jurissaarin juhlakonsertti, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Mies ei tullut näyttämään suurta osaamistaan, vaan kohtaamaan kuulijansa. ­ Suomi on minulle pyhä maa. Kiitos sinulle Suomi. Jumala ja Suomi ovat pitäneet minua hengissä, julisti tämä suomalaisen äidin ja virolaisen isän jälkeläinen heti puheensa alkajaisiksi. Hän syntyi ja kasvoi Tartossa, tuli Suomen armeijaan vapaaehtoisena vuonna 1943 ja kävi täällä reserviupseerikoulun. Jatkosodan aikana hän palveli vapaaehtoisena Karjalan kannaksella. Sotien jälkeen hänet julistettiin kansanviholliseksi ja hän joutui piileskelemään Läänemaan metsissä vuosien ajan. ­ Yövyin navetan ullakoilla, riihissä, heinäsuovissa, kellareissa. Paikkaa piti vaihtaa usein, hän kuvasi elämäänsä metsäveljenä. Siihen tuli loppu, kun eräs virolaispoika piestiin henkihieveriin, jotta hän veisi venäläiset miliisit Ottnielin piilopaikalle. Muu- Karjalan evakkoja Kirkkonummen veteraanien ja reserviläisten, seurakuntien ja kunnan järjestämän tilaisuuden juhlallisuudet alkoivat seppelten laskulla sankarihaudoille. Sitä seurasi kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Kirkkonummen kirkossa, jonka toimittivat kappalainen Aino Salovius ja sotilaspastori Henri Kivijärvi. Kirkkokahveilla Karjalaseuran puheenjohtaja Samuli Alaspää kertoi muistojaan ensimmäisestä vierailustaan silloiseen Neuvostoliittoon vuonna -57 ja käyntiään Siperiassa arvovaltaisessa presidenttitason tapahtumassa muutama vuosi sitten esitellen samalla viimeisintä kirjaansa "Aurinko yllä Siperian ja Äänisen", joissa hän kertoo näistä tapahtumista. Karjalassa, Metsäpirtin pitäjässä asunut Seija Hussi muisteli evakkotietään, samoin puoliso Aaro Hussi, jonka 9-lapsisen perheen koti oli Uudellakirkolla, Kaukajärvellä. ­ Lähettyvillä oli Perk- TUTTUUN tapaan juhlat alkoivat seppelten laskulla sankarihaudoille. Laskijoina Pirjo Koponen ja Armas Jerkku Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanit ry:stä. SOTILASPASTORI Henri Kivijärvi saarnasi. ­ MISSÄ on Samuli Alaspää? oli Ottniell Jurissaarin ensimmäinen kysymys tulessa ja ilo tapaamisesta oli molemminpuolinen. YLEISÖ sai konsertissa laulaa mukana tunnelmallisia yhteislauluja, mm. Saarenmaan valssin. OTTNIELL Jurissaar nimesi Seija Hussin "Karjalan kaunottareksi" ja lauloi hänelle. Energiailta AKK:n koululla Siuntiossa Siuntion asukasyhdistys järjestää yhdessä Störsvikin asukasyhdistyksen kanssa asukasillan asuntojen energiajärjestelmistä tiistaina 23.3. klo 19 alkaen Aleksis Kiven koululla Siuntiossa. Myyntipäällikkö Jussi Salo St1:n energiamyymälästä Lohjalta tulee kertomaan NYKYAIKAINEN tuulivoimalaitos. uusiutuvista energiajärjestelmistä omakotitaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa. Pääpaino esittelyssä on maalämpöjärjestelmissä, ilmavesilämpöpumpuissa ja ilmalämpöpumpuissa. Aurinkosiirtokeräimet ja pientuulivoima ovat myös esillä. Esittelyvaunu tulee pihalle, jonka avulla paikallaolijat voivat tutustua käytännön tasolla uusiutuviin energiajärjestelmiin. Esittelyvaunussa ovat erilaiset lämpöpumppujärjestelmät ja aurinkosiirtokeräin nähtävillä. SIUNTION ASUKASYHDISTYS R.Y. STÖRSVIKIN ASUKASYHDISTYS R.Y. AURINKOSÄHKÖPANEELI ja pientuulivoimalaitos.
• 8 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Esitelmä Avaruuden vetymolekyylit ja tähtien synty Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa dosentti Jorma Harju, jonka aiheena oli Avaruuden vetymolekyylit ja tähtien synty. Esitelmä pidettiin 16.2. Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta rahoitti sen. Esitelmällä oli 42 kuulijaa. Esitelmässä käsiteltiin maailman yksinkertaisimman ja yleisimmän molekyylin muodostumista varhaisessa maailmankaikkeudessa ja nykyisin. Siinä pohdittiin myös, mikä vetymolekyylin merkitys oli ensimmäisten tähtien synnylle ja miten tämän molekyylin ominaisuudet vaikuttavat tähtien syntyalueiden kehitykseen tällä hetkellä. Jorma Harju työskentelee tutkijana Helsingin yliopistolla, pitkään Tähtitieteen laitoksella, mutta tämän vuoden alusta Fysiikan laitoksella, johon tähtitiede yhdistettiin. Hän vetää Suomen Akatemian rahoittamaa projektia "Tähtien synnyn alkuvaiheet ­ tutkimusta ESO:n radioteleskooppien ja mallinnuksen avulla". Hän tutkii tähtienvälisiä molekyylipilviä ja niiden luhistumista tähdiksi. Häntä kiinnostaa myös astrokemia. sään hautautuneiden tähtien spektrissä. Kevyimmät alkuaineet syntyivät alkuräjähdyksessä Protonit ja neutronit syntyivät 20 mikrosekuntia alun jälkeen laajenevassa ja jäähtyvässä maailmankaikkeudessa. Deuterium-ytimiä alkoi syntyä 100 sekuntia alun jälkeen. Deuterium-ytimet, protonit ja neutronit alkoivat yhdistyä helium-ytimiksi noin kolmen minuutin kuluttua alusta. Lisäksi syntyi pieniä määriä litiumia ja berylliumia, joista jälkimmäinen kuitenkin hävisi radioaktiivisesti. Lopputuloksena 75 % näkyvän aineen massasta oli vetyä ja 25 % heliumia. Lisäksi syntyi hivenen deuteriumia, helium-3:a ja litiumia. Maailmankaikkeuden jäähtyessä ytimet ja elektronit yhdistyivät (rekombinoituivat) neutraaleiksi atomeiksi. Maailmankaikkeus tuli läpinäkyväksi. Vetyatomit syntyivät 380.000 vuoden kuluttua alusta, jolloin lämpötila oli 3600 astetta. Tältä ajalta on peräisin kosmisen taustasäteily. Sen epätasaisuuksia mittasi ensimmäistä kertaa 1989 lähetetty COBE-sateliitti ja huomattavasti tarkemmin 2001 lähetetty WMAP-satelliitti. Vielä suurempaan tarkkuuteen päästään parastaikaa mittaavalla PLANCK-satelliitilla. DOSENTTI Jorma Harju esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto. riippuu hiukkasten rakenteesta ja säteilyominaisuuksista. Atomi tai molekyyli lähettää viivasäteilyä, kun se siirtyy ylemmältä energiatilalta alemmalle. Atomilla ja molekyylillä on eletronisia tiloja. Molekyylillä on myös värähtelytiloja ja pyörähtelytiloja. Elektronisten tilojen virittymien törmäysten kautta edellyttää yleensä tuhansien asteiden lämpötilaa, kun taas kevyiden molekyylien pyörähtelytilat virittyvät joidenkin kymmenien tai satojen asteiden lämpötilassa. Osoittautuu, että kaasun jäähtyminen alle tuhannen kelvinasteen vaatii molekyylejä ja niiden värähtely- ja pyörähtelytilojen lähettämää infrapunasäteilyä. Ensimmäisten molekyylipilvien luhistumisessa tärkeimmät jäähdyttäjämolekyylit olivat H2 ja sen deuteroitunut muoto HD sekä litiumhydridi, LiH. Vetymolekyylien muodostuminen äärimmäisen harvassa kaasussa on hidasta ilman tähtienvälistä pölyä, joka nykyisin toimii katalyyttina H2:n muodostumisessa. H2:n suhteellinen osuus oli pieni mutta kuitenkin riittävä alkupilvien luhistumiselle. Meidän Linnunratamme tähtienvälisissä pilvissä vetyä (vetymolekyylejä) on 70 % massasta ja heliumia on 28 % massasta. Loput 2 prosenttia koostuu raskaammista alkuaineista, kuten hiilestä, hapesta ja typestä, jotka ovat sitoutuneet joko kaasutilan molekyyleihin tai kiinteisiin pölyhiukkasiin. Pölyhiukkasten ytimet koostuvat silikaatteista tai hiilen eri muodoista. Pölyn varjostus ja lämpösäteily sekä kaasussa muodostuneiden raskaampien molekyylien viivasäteily pitävät molekyylipilvet kylminä. Lämpötila on 10 kelvinasteen luokkaa. Kaasun alhainen lämpötila ja tehokas jäähdytys tekevät mahdolliseksi sen, että pienimassaiset (auringonkokoiset ja sitä pienemmät) tähdet voivat syntyä. Yhteenvetoa Ensimmäisen tähtisukupolven syntyminen riippui vetymolekyylin säteilyominaisuuksista. Massiiviset tähdet ionisoivat kaasun uudelleen, mutta rikastivat tähtienvälistä ainetta raskaammilla alkuaineilla. Tähtienvälinen pöly loi edellytykset tiheiden ja kylmien molekyylipilvien muodostumiselle. Niissä syntyy suuria määriä pienimassaisia tähtiä, mukaanlukien sellaisia kuin oma aurinkomme. Molekyylipilvet ovat pääasiassa vetymolekyylikaasua. Vetymolekyylin rakenne,ja siihen liittyvät mahdolliset energiatilat vaikuttavat pilvien luhistumiseen tähdiksi. Vetymolekyylin ionisaatio panee alulle tähtienvälisen kemian ja säätelee myös sitä kautta pilvien kehitystä. Suorat vetymolekyylin havainnot tiheistä, kylmistä pilvistä ovat vielä harvinaisia, mutta mahdollisia suuren erotuskyvyn infrapunaspektroskopiaa käyttäen. Pölyn varjostus ja lämpösäteily sekä kaasussa muodostuneiden raskaampien molekyylien viivasäteily pitävät molekyylipilvet kylminä. Lämpötila on 10 kelvinasteen luokkaa. Kaasun alhainen lämpötila ja tehokas jäähdytys tekevät mahdolliseksi sen, että pienimassaiset (auringonkokoiset ja sitä pienemmät) tähdet voivat syntyä. SEPPO LINNALUOTO JORMA HARJU Vetymolekyyli Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Sitä on noin 70 % kaikesta näkyvästä aineesta. Molekyylinen vety, H2, on yleisin molekyyli, ja tiheiden tähtienvälisten pilvien pääasiallisin komponentti. Varsin pysyvänä molekyylinä H2:ta esiintyy kuitenkin hyvin erilaisissa ympäristöissä, kuten Jupiterin kuiden ilmakehissä, viileiden tähtien atmosfääreissä ja galaksinytimiä ympäröivissä pilvissä. Vetymolekyyli on täysin symmetrinen. Tästä johtuen sillä ei ole sähköistä dipolimomenttia ja se on heikko säteilijä. Vetymolekyylin vaikeaa havaittavuutta osoittaa se, että H2 "löydettiin" avaruudesta vasta 1970-luvulla havaitsemalla ultraviolettialueen absorptioviivoja diffuuseissa pilvissä. Erityisesti 1972 lentänyt Copernicus-satelliitti toi paljon uutta tietoa vedyn määrästä ja jakaumasta avaruudessa. 1990-luvulla tapahtui merkittävä edistysaskel, kun kylmän vetymolekyylin infrapunaviivoja pystyttiin mittaamaan molekyylipilven si- Ensimmäiset tähdet Suhteellisen korkea lämpötila (noin 100 kelvinastetta) alkupilvissä sai kuitenkin aikaan sen, että ensimmäiset tähdet olivat massiivisia. Niiden massat olivat sadan auringon massan luokkaa. Nämä tähdet kehittyivät nopeasti ja räjähtivät supernovina - raskaat alkuaineet ja tähtienvälinen pöly levisivät avaruuteen. Näkyvästä aineesta koostuva kaasu luhistui tähdiksi, jotka muodostivat galakseja. Pimeä aine taas jäi haloksi galaksien ympärille. Raskaammat alkuaineet syntyvät tähdissä Raskaammat alkuaineet kuten hiili, typpi ja happi syntyvät tähtien ydinreaktioissa. Rautaa raskaammat aineet muodostuvat supernovaräjähdyksissä. Supernovat ja tavallisten tähtien puhaltama tähtituuli kylvävät raskaita alkuaineita avaruuteen. WMAP-satelliitin havainnoista koostettu kuva kosmisesta taustasäteilystä. Tähtien synty nykyisin DOSENTTI Harjun esitelmää kuunteli yli 40 kuulijaa. Kuva Seppo Linnaluoto. vät näiden alkupilvien luhistuessa. Tietokonesimulaatioiden mukaan ensimmäisten pilvien luhistuminen alkoi, kun maailmankaikkeus oli 100­200 miljoonaa vuotta vanha. Vetymolekyylien osuus on tässä tapahtumasarjassa ratkaiseva. Luhistumisen saa aikaan painovoima. Painovoiman pitää kuitenkin voittaa kaasun paine. Kaasun puristuminen johtaa lämpötilan ja paineen nousuun. Luhistuminen voi jatkua vain, jos kaasu voi jäähtyä. Kaasu voi poistaa lämpöenergiaa, kun hiukkasten törmäyksissä osa liikeenergiasta muuttuu säteilyksi. Säteily voi tapahtua vain tiettyjen energiatilojen kautta, ja prosessin tehokkuus Tiheät pilvet koostuvat pääasiassa vetymolekyyleistä. On todettu, että kaasutilan reaktiot, joiden varassa alkupilvien kemia oli, eivät riitä tuottamaan havaittua määrää vetymolekyylejä. Sen sijaan H2:ta syntyy tehokkaasti pölyhiukkasten pinnalla. Reaktiossa vapautuva energia muuttuu vetymolekyylien liike-energiaksi ja niiden sisäiseksi energiaksi (värähtely ja pyöriminen) sekä lämmöksi. Pilven luhistuminen Mutta miten ensimmäiset tähdet syntyivät? Atomien rekombinoitumisen jälkeen laajeneva maailmankaikkeus jäähtyi ja pimeni pitkäksi aikaa. Aineen (josta valtaosa on ns. pimeää ainetta) pienen pienet tiheysvaihtelut saivat vähitellen aikaan painovoiman sitovia rakenteita, joiden keskuksiin syntyi näkyvän aineen pilviä. Ensimmäiset tähdet syntyi- Nyt on aurinkolasien aika Tämän vuoden aurinkolasi tarjonta on upeaa. Vierailu kahdessa Kirkkonummen optikkoliikkeessä, Silmäasema Silmänilossa ja Kirkkonummen Optiikassa osoitti, että tarjonta on yllättävän suuri. Tyylikkäät ja kauniisti istuvat suuret aurinkolasit suojaavat silmiä hyvin. Tänä vuonna linssi ovat suuret, trendit muistuttavat 80-lukua sekä Jackie Onasiss ja Audrey Hepburn tyyliä. Aurinkolaseja pidetään mukana koko ajan koko kesän ajan, ne ovat yksi tärkeimmistä muoti-ilmiöistä. Prismassa sijaitseva Silmäasema Silmänilo viettää parhaillaan 10-vuotis juhlavuottaan. Meri Virtanen suosittelee suurten muotitalojen sankoja ­ Dior, Chanel, Dolce & Gabana ja Gucci. Useat muutkin muotitalot tuovat myyntiin omat aurinkolasinsa. Kevätmalliston sangat ovat yleisesti ottaen tyylikkäitä, valmistettu yksinkertaisella muotoilulla. Muovimateriaali voi olla kilpikonna kuvioinen, yksivärinen, läpinäkyvä tai monien värien yhdistelmä. Tietenkin löytyy heitäkin, joiden silmää miellyttää uskaliaat kimallekuvioin koristellut sangat. Nuoret käyttävät mielellään värikkäitä ja mielikuvituksellisia sankoja. Nuoren miehen aurinkolasit ovat lentäjälasit tai muotoilultaan pienemmät ja pyöreämmät aurinkolasit. Optikko Alf Jadvall Kirkkonummen Optiikka Oystä, uudessa ostoskeskuksessa, MERI Virtanen on todella ihastunut kevään aurinkolaseihin. KAIKKI ne ovat hienoja, sanoo asiakas Kirkkonummen Optiikka Oyssä. KESÄN sankoja. kertoo mm. Alain Mikli uutuuksien saapuneen. On myös mahdollista ostaa aurinkolasien linssejä, jotka kiinnitetään omiin silmälasisankoi- hin. Samoin voi myös tilata aurinkolasit omilla vahvuuksilla. GUNVOR WESTREN-DOLL
• 10 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Diabeetikkojen koeliuskapurkeista persoonallisia miniroskiksia Kuvataidekoulu mukaan Roska päivässä -liikkeen tempaukseen ­ Dostojevskin lausahdus: "Kauneus pelastaa maailman" sopii tähän Roska päivässä projektiin. Se on pieni, mutta suuntaa antava toimenpide. Kun antaa hyvälle pikkusormen, se vie koko käden, huomioi "Roska päivässä" -liikkeen alulle panija, Tuula-Maria Ahonen vieraillessaan torstaina, 11.3. Kirkkonummen kuvataidekoululla, jossa kevään teemoja on ympäristö. Tuliaisena Tuula-Marialla oli pieniä miniroskiksia, jotka sopivat vaikkapa farkkujen taskuihin, reppuun tai käsilaukkuun. ­ Kun koristelee tällaisen purkin, luo samalla kauneutta. Tähän mahtuvat purkat, karkkipaperit ja tupakan natsat, jotka ovat maailman yleisin roska, täynnä myrkkyä, mutta edes kaikki ympäristöihmisetkään eivät huomaa ajatella asiaa, Tuula-Maria harmittelee. Hyvä esimerkki tästä oli Suomen luonnonsuojeluliiton pj.Heikki Simola, joka päätti kerätä roskia kuukauden ajan ennen sitoutumista liikkeeseen. ­ Vasta silloin hän huomasi heittävänsä itsekin tupakantumppeja maahan ja niinpä hän otti tällaisen miniroskiksen käyttöön, kertoo TuulaMaria, joka ideoi pikku roskiksia ensin filmipurkeista. Vielä kia oli liian paljon. Silloin päähäni pälkähti ajatus, että jos jokainen keräisi roskan päivässä, se voisi auttaa asiaa ja niin liike perustettiin. ­ Tyttäreni Iisa sanoi 9vuotiaan itsevarmuudella, että tästä liikkeestä pitää tehdä maailmanlaajuinen! Puolisoni Jari Peltoranta mietti asiaa vähän aikaa, mutta ryhtyi sitten tekemään kotisivuja projektille, valotti Tuula-Maria alkuaikoja, jossa perhe oli vahvasti mukana. Lisätietoja 10-vuotiaasta roskaliikkeestä löytyy "roskapaivassa.net" -osoitteessa. peasti ja jo samana päivänä, kun ne sivut valmistuivat ne käännettiin jo espanjaksi, valotti Tuula-Maria liikkeen nopeaa leviämistä. Nyt sivut on käännetty jo 20 eri kielelle ja kannattajia löytyy jokaisesta maailman kolkasta. ­ LC KirkkonummiKyrkslätt -klubi on tehnyt toukokuussa kokoontuvalle Lionsliitolle esityksen kaikkien Suomen lionsklubien liittymisestä kampanjaan. Myös Hengitys- ja Sydänliitto haastavat kaikki jäsenensä mukaan roskaliikkeeseen, mahdollisesti myös Suomen luonnonsuojeluliitto. ­ Myös Ruotsin kuningas kutsuttiin mukaan tähän liikkeeseen ja pääministeri Matti Vanhanen yhden polttarijuhlan tehtävänä. Kannattajia ovat myös presidentti Tarja Halonen puolisoineen, Heidi Hautala ja Sauli Niinistö, jonka mukaan "Ympäristö on yhteinen olohuoneemme, siitä on pidettävä huoli". ­ Tämän ylemmäksi hierarkiassa en enää voi päästä, naurahtaa Tuula-Maria, joka sai viime vuonna kutsun linnan itsenäisyysjuhliin, kun teemana oli ympäristö. ­ Olin siellä Annikki Karvisen suunnittelemassa leppäkerttupuvussa. Sitä sitten media ruoti jälkeen päin oliko pukuni inhokki vai ihana, hymyilee Tuula-Maria, jolle Yves Rocher on myöntänyt kahden muun naisen ohella 2000 euron palkinnon ympäristöteosta. TUULA-Maria Ahonen, Roska päivässä -liikkeen perustaja vieraili Kirkkonummen kuvataidekoulussa esittelemässä miniroskis-kampanjaa, oik. vs. johtava opettaja Leena Pentikäinen. paremmaksi osoittautui yhden diabeetikon antama napakkakantinen koeliuskapurkki. ­ Yksi diabeetikko käyttää vuoden aikana 50­100 tällaista purkkia. Nyt olen saanut järjestettyä Helsinkiin purkkien keräyksen kolmeen eri pisteeseen; mm. diabetestoimistoon, kertoi Tuula-Maria. sällä 1996 Hietaniemen uimarannalla. Tyttäret olisivat halunneet juoksennella paljain jaloin, mutta ympäristössä oli kovin paljon lasinsiruja. Aloimme sitten kerätä niitä maasta ja siitä tuli hyvä mieli. Saadakseni muut innostumaan asiasta, kirjoitin IltaSanomiin ja ehdotin siivoustalkoita, mutta asia ei ottanut tuulta. ­ Kun sitten äitini, tyttöjen mummo tuli kylään vuonna 2000, silloin 12-vuotias tyttäreni Ilona ilmoitti, että Helsingin pitää näyttää siistiltä. Niinpä siivosimme kolmistamme lähimetsää, mutta ros- Korkean tason "roskaväkeä" ­ Internet-aika mahdollisti sen, että englanninkielisen tekstin kääntäjä löytyi no- Purkit talteen! Kuvataidekoulun roskaviikko aiotaan järjestää viikolla 15. Siihen liittyy myös ympäristön siivoamista. ­ Nyt meidänkin on alettava kerätä näitä diabeetikkojen "lippalakillisia" koeliuskapurkkeja. Ne ovat erittäin hyviä , otamme niitä mielellään vastaan Kirkkonummen kuvataidekoulun eri toimipisteissä Heikkilässä, Masalassa ja Veikkolassa, vs. johtava opettaja Leena Pentikäinen toimittaa. LIISA KOSONEN Helsinki siistiksi mummoa varten Roska päivässä -liike syntyi neljän vuoden "raskausajan" jälkeen. ­ Olimme koko perhe ke- NÄMÄ kauniit miniroskikset on tehty diabetespotilaiden käyttämistä lippalakillisista koeliuskapulloista. Via Crucis 2010: Masalan lukio kehittää mediapainotteista koulutusta Teatteritaidetta Opetushallitus on myöntänyt Kirkkonummen Masalan lukiolle valtionavustusta oppimisympäristön kehittämishankkeeseen kolmeksi vuodeksi 2009 ­ 2011. Hankkeen nimi on "Kohtaamisen tilat ­ viestintä, media ja taideilmaisu". Hanke tarjoaa lukion opiskelijoille mahdollisuuden esimerkiksi viestinnän, median ja taideilmaisun opintokokonaisuuksiin. Masalan lukio tarjoaa mm. MEDIA-kursseja, joilla voi opiskella journalistista kirjoittamista, kuvajournalismia, taittoa ja typografiaa, teatteri-ilmaisua, valokuvausta, elokuvausta sekä viestinnän ja yhteiskunnan suhteita. Tavoite: pysyviin toimintamalleihin 2011 ­ Viestintä, media ja taideilmaisu painottuvat opinnoissa aivan uudella tavalla: kriittisen mediakasvatuksen näkökulma ja toiminnallisen mediakasvatuksen pedagogiset toimintatavat voidaan nivoa osaksi opetusta ja opiskelua, apulaisrehtori Päivi Poutanen valottaa. Rehtori Olli-Pekka Vihko kiteyttää kehittämishankkeen idean opiskelijalähtöisesti: ­ Olennaista on, että opiskelijoilla on uutta mielenkiintoista ja motivoivaa yhdessä tekemistä, jossa samalla opitaan uusia asioita. Opiskelijoilla tulisi olla "kivaa" ja samalla saada hyödyllisiä tietoja ja taitoja, joita he voivat myös laajemmin soveltaa jatko-opinnoissa ja ehkäpä työelämässäkin. Kehittämishankkeen myötä tarkoitus on, että vuonna 2011 olisimme kehittäneet pysyviä toimintamalleja uudenlaisen oppimisen tueksi. Helsingin keskustassa Ekumeeninen pääsiäisnäytelmä Via Crucis ­ Ristin tie järjestetään Helsingin keskustassa tänä vuonna 15. kerran. Näytelmä esitetään kaksi kertaa: pitkänäperjantaina 2.4. ja pääsiäislauantaina 3.4. 2010 kello 21. Lähtöpaikkana on Kaisaniemen puisto. Viime vuonna uudistuneen pääsiäisvaelluksen ohjannut Miira Sippola toimii ohjaajana myös tänä vuonna. Esitys pohjautuu Lauri Otonkosken Engel-palkittuun käsikirjoitukseen. Miira Sippola on koulutukseltaan teologian maisteri. Teatterialaa hän on opiskellut mm. Japanissa. Tämänvuotinen esitys rakentuu vahvasti visuaalisuuteen ja näyttelijäntyön fyysiseen energiaan. Tuttu tarina kertoo Jeesus Nasaretilaisen elämän viimeisistä päivistä ja kohtalosta. Samalla se tutkii ihmisen sielun tilaa ja on myös poliittisia kysymyksiä herättelevä ajankohtaisnäytelmä, josta ohjaaja haluaa nostaa esiin seuraavia teemoja: Maapallo on yksi, maailma on yksi. "Ei ole kreikkalaista eikä roomalaista"; ei ole thaimaalaista eikä suomalaista ­ on ihminen, on Maailma, yhteinen. "Katsokaa ympärillenne, katsokaa itseänne." Via Crucis on näytelmä Ihmisen pojasta, jolla on sanoma. Via Crucis on tragedia. Sen päähenkilö on kansa, me. Via Crucis on teatterin ydintä ­ alkujaan teatteritaide syntyi uskonnollisesta tarinasta ja käsityksestä, että näyttelijää vastapäätä on Jumala. Jeesuksen roolissa nähdään japanilainen naisnäyttelijä Yuko Takeda. Ohjaaja Miira Sippolan mukaan Yuko Takeda keskittyy näyttelijätyössään erityisesti Jeesuksen sanoihin: "Mitä Jeesus Nasaretilainen sanoo? Mikä hänen sanoissaan loukkaa ihmisiä niin, että hänet tuomitaan? Miksi hän menee niiden puolesta kuolemaan? Miksi hän on niiden takia uhka yhteiskuntarauhalle ja ihmiselle? Näytelmä alkaa Kaisaniemen puistosta. Kulkue siirtyy puistosta Unioninkatua ja Rauhankatua pitkin Säätytalolle, jonka edessä toinen kohtaus tapahtuu. Tapahtumat huipentuvat ristiinnaulitsemiseen Tuomiokirkon portailla. Via Crucis -kärsimysdraama perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen. Helsingissä toteutettavassa näytelmässä on panostettu sanoman välittämiseen yleisölle korkeatasoisena taiteellisena esityksenä. Kärsimysdraamaa oli viime vuonna seuraamassa noin 12.000 ihmistä. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis ­ Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Via Cruciksen 70-henkinen työryhmä koostuu teatterin ammattilaisista, teatteriopiskelijoista, teatteriamatööreistä ja avustajista. Rooleissa Jeesus: Yuko Takeda Pilatus: Henry Hanikka Ylipappi Kaifas: Jussi Lampi Hannas: Juha Muje Fariseus: Seidi Haarla Maria Magdalena: Eeva Putro Äiti Maria: Niina Tamminiemi Pietari: Tuomas Tulikorpi Juudas: Ari Suzuki Jesaja: Toni Kamula Ohjaus: Miira Sippola Via Crucis ­ Ristin Tien Tuki ry:n perustajia ovat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi Helsingin ortodoksinen seurakunta, katolinen Pyhän Henrikin seurakunta ja vapaat suunnat Helsingin ekumeenisen toimikunnan kautta. Lisäksi yhdistyksessä on Helsingin kaupungin ja Kruununhaka-Seuran edustus. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen Marja Heltelä. Tapahtumaa tukevat taloudellisesti myös Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä. Kattavaa verkostoitumista Hanke merkitsee myös verkostoitumista seudullisesti eri MASALAN lukio tarjoaa mm. Media-kursseja, joilla voi opiskella journalistista kirjoittamista, kuvajournalismia, taittoa ja typografiaa, teatteri-ilmaisua, valokuvausta, elokuvausta sekä viestinnän ja yhteiskunnan suhteita. oppilaitosten sekä oppimisym- vien toisen asteen oppilaitosten päristöjen kehittämisyhteisö- kanssa ympäristöwiki-kehitysjen kanssa, joita ovat mm. Nuo- hankkeessa. ­ Käytämme ymrisotutkimusverkosto ja Hu- päristöwikiä biologian ja matemanistinen ammattikorkea- matiikan opiskelussa. Olemkoulu. Hankkeesta tehdään me valinneet kestävän kehityktutkimus ja sitä arvioidaan niin sen teemaksi. Sen myötä suorisisäisesti kuin ulkoisesti. tetaan erilaisia oppimispolkuja, Tutkimusta hankkeen aika- joiden aiheita ovat esimerkiksi na koordinoi Nuorisotutkimus- ruoka, liikkuminen, asuminen, verkosto. Masalan lukion mui- jätteet, kulutus ja energia, kerna yhteistyökumppaneina toi- too biologian ja maantiedon mivat mm. Kirkkonummen opettaja Elina Särkelä. Matekirjasto ja Masalan nuoriso- maattisten aineiden lehtori teatteri, joka jo keväällä 2009 Paula Göös painottaa: ­ Opistarjosi pilottina teatteri-ilmai- kelijalle Ympäristöwiki on sun kurssin Masalan lukion mahdollisuus opiskella verkosopiskelijoille. sa yhteistoiminnassa toisen opMasalan lukiossa voi opis- pilaitosten opiskelijoiden kanskella ruotsin, englannin, sak- sa, paikasta ja ajasta riippusan ja ranskan lisäksi myös ve- matta. näjää. Masalan lukion keskiarvoSe tarjoaa mahdollisuuden raja on 7.0. Lukioon valmentasuorittaa myös median ja kuva- va linja on Masalan lukion ja taiteen lukiodiplomit. Sepän koulun yhteinen linja, Lisäksi Masalan lukio toi- jossa voi parantaa valmiuksia mii yhteistyössä Omnian kans- opiskella lukiossa ja korottaa sa ja tarjoaa lukio-opiskelijoilla oppiaineiden arvosanoja. Lumahdollisuuden suorittaa data- kiovalmennuksen aikana voi nomiopintoja Omniassa lukio- lukiokursseja suorittaa jo 2. jakopintojen lisäksi. sosta lähtien niissä oppiaineisMasalan lukio on mukana sa, joiden keskiarvo on vähinmyös Espoon seudulla toimi- tään 8.0. JEESUKSEN roolissa nähdään japanilainen naisnäyttelijä Yuko Takeda. Kuva: Heli Sorjonen
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 11 www.presso.fi Kohti kevättä / Mot våren RATKAISEVAN EDULLISESTI AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT 3. 3 nippua/ knippen Kahvittelu kaunistaa. Kaffestunder förskönar. Omenakanelipulla Äppel-kanelbulle & kahvi tai tee/kaffe eller te 10,­ 3. TULPPAANIT/ TULPANER 10 kpl/nippu 10 st./knippe S-Etukortilla Med S-Förmånskortet 2 A VIIKOLL 12 60 Voimassa/Gäller 1.3.­30.4.2010. Ilman S-Etukorttia hinnaston mukaan./ Utan S-Förmånskort enligt prislistan. 4. Triumph Tri-Action Powermove W 4. URHEILULIIVIT/ SPORTBEHÅ Koot/Storlekar A­D 70­85. 5. UUSI KUVASTO! Myös netissä. NYA KATALOGEN! Också på webben. 6. 6 Ö YÄ ÖT YÖTYÄ! U A A HY HUVIA JA Digiboksit 0 VKO 11/201 29,90 1. Alushousut/ Trosor 1. 2. Farkut/ Jeans 12,­ 2. 10,­ Basic Tai tai Maxi 1. NAISTEN ALUSHOUSUT/ TROSOR FÖR DAMER 3-PACK Puuvillaa/elastaania. Valkoinen./ Bomull/elastan. Vit. Tai: koot/storlekar 36­48. Maxi: koot/storlekar 38­54. Code 2. MIESTEN FARKUT/ JEANS FÖR HERRAR 100% puuvillaa/bomull. Musta tai sininen/Svart eller blå 29,90 Triumph Tri-Action Soft Power N 5. URHEILULIIVIT/ SPORTBEHÅ Koot/Storlekar A 70­85, B­C 70­90, D 75­90. UUTUUS NY VAIO Ä! KEVÄÄN SO SIER SIERÄ U EN ! TETT RAJOI PRISMASTA PRISMO ISSA ENEMMÄN T PERHEMARKE Uutuus! 899,­ 1EW VPC-EC1M valo. NE 17,3" Sony Vaio LED-tausta . HD Näytössä TAVA TIETOKO sa sekunnissa RAM, ATI KANNET multimedia-Vaio. nettiin muutamas i, 500 Gt HDD, 4 Gt PRO Duo, pääset Upea 17,3" -prosessor Memory StickTM b-selaimella Instant-we Intel® CoreTM i3-330M HDMI-lähtö, jestelmä. -käyttöjär Tehokas uusi DVD+-RW/+-R DL/RAM, Mt, 7 Home Premium 5470/512 aikat, Windows SD-korttip TTÖ · 17,3" LAADUKAS CD-LEDNÄY X-BLACK-L ÄIN · PIKANÄPPIN INTERNETI · SISÄÄNRAERA JA NETTIKAM I MIKROFON KENNETTU · · · MIELLYTTÄV STÖ, ERILLINEN Ö ja · PITKÄ U, VAIO-AKK Helsinki: Itäkeskus MA Kotka, Kouvola, Olari ja Sello; CARE UTILITY STÖOHJEL i, Kokkola,Raisio: Mylly, teista: Espoo: -AKUNSÄÄ Kirkkonumm Pori, rhemarke Kajaani, Kemi, li, Pietarsaari, Vantaa: Jumbo. ta Prisma-pe a seuraavis ja Seppälä; Järvenpää, Oulu: Limingantul Itäharju, Vaasa, ; Turku: Keljo ta, Lohja, Mikkeli, Linnainmaa koneet saatavan Jyväskylä: ja Vaio-tieto a, Joensuu, ja Laune; Lappeenran Tampere: Kaleva Hyllykallio, Viikki; Hämeenlinn Lahti: Holma Seinäjoki: Kuopio, Kuusamo, Rovaniemi, Rauma, Riihimäki, NÄPPÄIMI ÄPPÄIMIST NUMERON A, KÄYTTÖAIK Ä ERITASO- 1 6. LASTEN VERRYTTELYHOUSUT/ TRÄNINGSBYXOR FÖR BARN Polyesteriä. Myös mustat./ Polyester. Även i svart. Koot/Storlekar 92­128 cm. 6. Verryttelyhousut/Joggingbyxor 5,­ TO-SU/TOR-SÖN 18.-21.3. ENEMMÄN PERHEMARKET 7,95 Atria PORSAAN SISÄFILEE / GRIS INREFILÉ N./Ca 500 g, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland /kg 15,90 Atria NAUDAN TAKUUMUREA ULKOFILEE/GARANTERAT MÖR NÖT YTTREFILÉ N./Ca 800 g, alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland /kg 5,65 Kariniemen HUNAJAMARINOIDUT BROILERIN FILEEPIHVIT/ HONUNGSMARINERADE BROILER FILÉBIFFAR 6 kpl, 1 kg, alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland 2,49 Atria NAUDAN PAISTIJAUHELIHA/NÖT STEK MALET KÖTT 10 %, 400 g (6,23/kg), alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland 1,90 HK PORSAAN LIHASUIKALEET/ STRIMLAT GRISKÖTT 400 g (4,75/kg), alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland MYCKET MER FÖR FAMILJEN 2,19 Apetit VALKOSIPULIKERMAPERUNAT/ 750 g (2,92/kg) 1,69 Saarioinen PASTAT TAI LASAGNE/ PASTA ELLER LASAGNE 300 g (5,63/kg) Israel JAFFA SHAMOUTI APPELSIINI/APELSIN 1. lk/kl. 0,89 /kg 3,75 Suomi/Finland TOMAATTI/TOMAT 1. lk/kl. Italia/Italien KIIVIRASIA/ KIWI I ASK 500 g (1,58/kg), 1. lk/kl. /kg 0,79 1,29 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Vaasan VIIPALEET/SKIVOR 500­535 g (2,58­2,41/kg) Valio Hyvä suomalainen ARKIJUUSTO/ VARDAGSOST 1,25 kg (3,71/kg) 4,64 1,35 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 Rainbow MARJAKEITOT/ BÄRSOPPOR 1l 5,37 PUH./TFN (09) 250 5705 X-tra VIRVOITUSJUOMAT/ LÄSKEDRYCKER 6 x 1,5 l, 9 l (0,33/l) (sis./inneh. 2,97 + pantti/pant 2,40) 17,64 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.1.­31.3. Hartwall COOL GRAPE 12 x 0,33 l, 3,96 l (4,00/l) (sis./inneh. 15,84 + pantti/pant 1,80) asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 APTEEKKI APOTEK Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 7626 662 (0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, su/sön 12-18.
• 12 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Koonnut: ELA Sydän vaihtuu kolikoksi Häihin voi itse valmista monenlaisia koristeita. Moni valitsee yhdeksi askarteluksi hääkarkkien koristelun. Hääkarkkien koristelu on kivaa tehdä porukalla. Hääkarkki on muistoksi häistä, hääparista ja kiitokseksi juhliin osallistumisesta ja hääparin onnen jakamisesta. Karamellit voi pakata esimerkiksi pieniin pusseihin tai rasioihin. Rasiat voi koristella nauhoilla, pitsillä ja kukkasilla. Pienet tulitikkuaskit ovat juuri sopivan kokoiset pikku karkeille, päällystä tulitikkuaskit tarrapaperilla ja koristele kauniilla nauhalla. Ekokartonki on myös erittäin suosittu hääaskartelussa. Ekokartongista löytyy valmiiksi leikattuja, taiteltavia rasioita. Nopea ja kaunis vaihtoehto ovat pienet organzapussukat, ne löytyvät monessa värissä ja ovat kauniita sellaisinaan. Hääkarkki voi myös olla kolikon muotoinen. Hauskat suklaakolikot voi koristella oman näköisiksi. Kukkasin koristellut kolikot sopivat esimerkiksi sellaisinaan pöytäkoristeiksi. Kolikon toinen puoli on sileä, joten voit esim. tulostaa nimet ja päivämäärän helmiäistarralle, leikata irti ja kiinnittää kolikon sileälle puolelle. Kolikon halkaisija on n. 3,7 cm. Värit kulta ja hopea. Kolikot Sinellistä. Itse valmistetut hääkutsut Itse valmistetussa kutsussa on juhlan tuntua. Suunnittele oma malli ja ryhdy askartelemaan. Lähde suunnittelemaan korttimallia juhlan väristä tai teemasta. Tai tutustu valmiisiin malleihin ja valitse niistä sopivin. Kaveriporukalla on mukava askarrella hääkutsuja ja koristeita. Kukkaiskutsu ­ helppo ja nopea Kaunis paperi on kortin salaisuus. Tarvitset neliö helmiäiskorttipohjan, kukkakuvioisen intialaisen paperin, organzanauhaa ja kutsu-ääriviivatarroja. Sisäpaperin koristelu on tehty Fiskarsin boordileikkurilla. Kultainen koukero Embossaus-tekniikalla Kortti vaatii enemmän tarvikkeita ja hieman aikaa. Ensin kannattaa kokeilla embossausta tavalliselle paperille ja sitten vasta aloittaa korttien valmistuksen. Kun pääset vauhtiin voit tehdä kortit sarjatuotantona. Tarvitset pitkän helmiäiskorttipohjan, tummanruskeaa stuccopaperia, valkoista Basicpaperia, akryylileimasinsetin, Versamark-vesileimatyynyn, kultaista kohopulveria, kuumailmapuhaltimen, satiininauhaa, koristenappeja sekä kutsu-ääriviivatarroja. Embossaus Kohopulverit nostavat kuvan koholle. Kohopulvereita löytyy mattapintaisia, kiiltäviä ja kimaltavia. Kohopulveri sopii kiinnitettäväksi esim. VersaMarkilla leimailtuun vesileimajälkeen. Kaikki kohopulverit tarvitsevat lämpökiinnityksen. Parhaan lopputulokseen saa käyttämällä samanväristä leimasinväriä ja kohoväripulveria. Hätävarana voi käyttää väritöntä leimasintyynyä. Kannattaa valita leimasinväri jolla on pitkä kuivumisaika. Aloita leimaamalla kuvio korttipohjaan tai paperiin, kaada nopeasti runsaasti kohopulveria päälle. Valuta ylimääräinen jauhe takaisin purkkiin. Kuumenna kuviota kuumailmapuhaltimella, kotioloissa voi myös käyttää leivänpaahdinta taikka lämpöä silitysraudasta. Hiustenkuivaajaa ei voi käyttää, se puhaltaa jauheen taivaan tuuliin. Helmitaivas Ihana kansikuva houkuttelee avaamaan kannen ja aloittamaan uuden harrastuksen. Helmitaivaassa nautit helmien kauneudesta ja korujen käsillä tekemisestä. Johanna Vireaho esittelee materiaalit, työvälineet ja tekniikat perusteellisesti ja selkeästi. Kirjan yli 50 ohjetta kannustavat ja opastavat kaula-, ranne- ja korvakorukokonaisuuksien tekoon. Mukaan mahtuu perinteisten korujen lisäksi myös avaimenperä, riipuskoru kännykälle, helmikampa juhlaan ja kivat helmihiuslenkit. Malleja löytyy myös unelmien hääjuhlaan. Kunkin korun ohjeessa mainitaan käytetystä tekniikasta ja jokainen ohje on merkitty tasosymboolilla, helposta monimutkaiseen. Aina voi palata ohjeessa käytettyyn tekniikkaan ja tutkia yksityiskohtaisia kuvia kirjan alussa. Tämä takaa vastaaloittelijallekin onnistuneet korut. Pitemmittä puheitta syvennytään Helmitaivaaseen ja hurahdetaan helmiin. Helmitaivas. Johanna Vireaho ­ Sari Tammikari. WSOY 2010. ISBN: 978-951-0-35672-2 Hääparin muistilista Kuulutukset Vihkipaikka Hääjuhlapaikka Hääsviitti ja häämatka Vieraat Vaatetus Kampaus ja meikki Sormukset Kukat Valokuvaus Muuta Korukurssi Helmiä, pihdit, vaijeri ja lukko sekä vähän mielikuvitusta. Näin pääset tutustumaan koruharrastukseen ja sen lumoihin. Pidä varasi ­ helmiin hullaantuminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Jos innostusta riittää, mutta kaipaat lisää opastusta niin hyvä vaihtoehto on käydä korukurssilla. Kirkkonummelainen Johanna Vireaho pitää erilaisia korukursseja, aloittelijalle ja harrastajalle. Vaijerikoruja on kiva tehdä ja lopputulos on upea. Koruvaijeria on mm. 7, 19 ja 49 säikeistä. Vaijeri on päällystetty nylonilla, mikä tekee siitä mukavan käyttää. Mitä enemmän sen sisällä on ohuita säikeitä, sitä joustavammalta vaijeri tuntuu. 7-säikeinen vaijeri on edullinen ja hyvä perusvaijeri. Samasta materiaalista syntyy erinäköisiä koruja; loihdi persoonallista yhden vaijerin koruihin tai kuljeta rinnakkain kahta tai KOLMEN tunnin kurssilla aloittelijakin saa tehtyä kauniit korut. kolmea vaijeria. Helmet voi pujottaa tiivisti, jolloin vaijeri peittyy tai jättää vaijeria näkyviin. Mitä painavampi helmi, sitä vahvempi vaijeri kannattaa valita. Säilytä vaijerikorut ripustamalla tai vaakatasossa. Tärkeä osa korussa on vaijerinkiinnityshelmi, niitä löytyy putkimaisia ja pallonmuotoisia. Painaviin helmiin kannattaa laittaa kaksi kiinnityshelmeä. Kiinnityshelmet puristetaan vaijeriin kapeakärkisillä lattapihdeillä. Sivuleikkureilla katkaistaan vaijeri, älä käytä saksia. Lukkoja löytyy monenlaisia. Magneettilukko sopii kevyiden materiaalien kanssa. Perinteinen rapu/papukaijalukko on monelle tuttu. Mikäli valitset jousilukon, niin tarkista aina jousi ennen kiinnitystä. Salpa/tappilukko on näyttävä ja sopii käytettäväksi koristeena sivussa tai edessä.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 13 Esko soitti Vancouverista... Rauhanpiippu ja Molotovin v erhot Petroskoilaiset ovat viime aikoina olleet kiinnostuneita sotavuosien tapahtumista. Heidän edelleen toimiva Kantele-yhtyeensä osallistui talvisodan tapahtumiin. Sen laulajat ja soittajat yhdessä leningradilaisten näyttelijäin kanssa harjoittelivat junan vaunussa Terijoella ohjelmaa Helsingissä sodan päättymisen jälkeen pidettävään voitonjuhlaan. Otto Wille Kuusiselle oli varattu juhlapuhe. Se kuitenkin oli tosiasia, että Stalinkin oli Oton tavoin pettynyt sodan kulkuun. Ei toteutunut hänen toiveensa, että punalippu olisi hulmunnut hänen 60-vuotispäivänään 21.12. 1939 Eduskuntatalon katolla. Lahdenpohjassa, luovutetussa Karjalassa on matkailuhotelli, jonka seinällä on ollut teksti- ja kuvataulu. Siinä kerrotaan talvisodan historiaa, venäläisen kirjoittamana. Sotavanki kotikylälläni Mitä kerromme jälkipolville, me sotavuosina eläneet? Kotonani piti selviytyä maatalon töistä. Äidillä ja iäkkäällä isoäidilläni oli apuna kaksi palvelijaa, vanhempi mies oli mm. kiireisenä kesäaikana. Muistan karbiidilampun tuoksun, radion uutislähetyksiä, Lapin sodan viimeisenä päivänä kuolleen serkun valkoisen arkun ja mustat ns. molotovin verhot. Venäläinen lentäjä ei nähnyt kotiani, pommituskohteena illan pimetessä. Viime kesänä serkkuni kertomana kuulin ensi kerran kotipitäjässäni Toholammillakin olleen venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja hevosia. Hänen kotonaan oli ollut Molotov, laiska ko mikä. Joulukuussa luokkatoverini Esko soitti Vancouverista. Tapasimme vaimoni, Eevan kanssa Torontossa v. 1964. Sukulaismatka, setäni oli lähellä Bostonia, isoäidin sisko Montanassa ja Eevan täti Port Arthurissa. Kerroin sotavangista, jonka näin mennessäni kouluun. Eskon kotona vanki pesi lumella käsiään tallin ja puuvajan välissä. Ajattelin, miksi hän ei pese navetan kodassa vedellä. ­ Muistan hyvin sotavangin. Hän oli riski työmies ja piti erityisesti perunapuurosta, läskikastikkeesta sekä vispipuurosta. Isoisäni antoi vangin piippuun itse kasvatettua kessua. Vanki ja minä alle 10-vuotias koulupoika, jonka isä oli kaatunut sodassa, istuimme penkillä rinnakkain. Vetelimme vuorotellen piipusta savuja. Väkevältä maistui ja yskitti. Meillä oli rauhanpiippu, muistelee Esko. Sotavanki itki kun piti lähteä Venäjälle. Säilyttikö henkensä van- kileirillä vai ammuttiinko Stalinin petturina kuten oli käynyt tuhansille vangeille. Oma tuntematon lukunsa on se, kun monilla vielä elävällä isoisälläni tai -äidillä voi olla venäläinen sotavanki isänä. Jotkut äidit, ei vain kylillä liikkuneet huhut ovat kertoneet. En ole kuullut kotipitäjän osalta. Sopinee päättää tämä kirjoitukseni sanoihin Mir duzba, Rauha ystävyys! Inkerin kirkon 82 seurakunnalla, eri puolilla Venäjää on Suomessa 200 ystäväseurakuntaa. Kirkkonummella Hatsina lähellä Pietaria. Rauhan työtä parhaimmillaan. Rakkauden tekoja yli rajan, ei vain puheita. Teksti ja kuvat: SAMULI ALASPÄÄ LEINO Hassinen, Vihdin eläkkeelle jäänyt kirkkoherra kutsuttiin Venäjälle rauhantyöhön. NeuvostoliitonSuomen sota 1939­1940 Stalinin tavoitteena oli Suomen miehittäminen, samoin kuin Baltian maille: Ei Esiinnyttäisi hyökkääjänä, 26. marraskuuta Neuvostoliiton puolelta suoritettiin Operaatio. Kello 3.45 Neuvostoliiton alueella laukaistiin 7 ammusta, kaatui 4 sotilasta, 8 haavoittui. Muodostettiin sotalautakunta. Sotilaat puhuivat rehellisesti, että, ammukset lensivät kotirintamalta, Neuvostoliiton puolelta ja oli tarpeellista saattaa kaikki sellaiseen tilaan, että voitaisiin ilmoittaa neuvostokansalle suomalaisesta hyökkäyksestä. Tykistöiskun toteutti Ulkoasiain Kansankomissariaatin majuri Akukevitsh. Puna-armeijan osastot ilman sodanjulistusta ylittivät 30. marraskuuta Neuvostoliiton ja Suomen rajan ja alkoivat sotatoimet, jotka saivat nimen talvisota. Puna-armeijan suunnitelmien mukaan piti sodan kestää enintään kaksi viikkoa. Siinä ajassa joukkojen oli määrä vallata 89 % Suomen alueesta. Suomen asukasmäärä oli 50 kertaa pienempi kuin Neuvostoliiton. Jalkaväkidivisioonia meillä oli 3-kertaa enemmän, hyökkäysvaunuja 80 kertaa enemmän, tykistöä 5-kertaisesti, laivastoa 8 kertaa ja lentokoneita 5 kertaa enemmän. Oli olemassa Mannerheimin linja, 25 tonnin hyökkäysvaunutkaan eivät sitä voittaneet. Toinen este pakkaset, 35 asteeseen yltävät. ­ Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3. 1940. Aliarvioiko Stalin Suomea? Suomen Kommunistisen Puolueen, SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen: "Tuskin ainoastaan Stalin aliarvioi Suomea, vaan myös Neuvostoliiton sotilaal- PANSSARIVAUNU Sotka Petroskoissa palauttaa mieliin sota-ajan muistoja. linen johto ja Neuvostoliitossa silloin asuneet suomalaiset kommunistit Otto Wille Kuusisen johdolla. Virhearvioinnista oli osoituksena Terijoen hallituksen perustaminen. Venäläisiä rajan yli tulevia sotilaita työväkemme ei ottanut vastaan vapauttajina riemuhuudoin. Kansamme oli lähes yksimielinen." Kivityömies Aarne Saarinen puolusti maatamme muiden tavoin, ase kädessä. Kommunistinen puolue, lehdet, kirjat, opettajat, radio ja televisio olivat julistaneet vuosia ateismin sanomaa. Raamattu ja kristilliset kirjat olivat vaarallisia. Niitä tullissa etsittiin monilta meiltä vielä 1980-luvun lopulla. Saksan kansallissosialismi ja naapurin kommunismi, kaksi ateismiin ja väkivaltaan nojannutta aatetta kulki tiensä päähän. Kirjoitin kirjaani Aurinko yllä Siperian ja Äänisen. Piispa Leino Hassinen lähetti kirjaani koskettavaa tekstiä, kolme sivua tuli kirjaan. ­ Kun Suomeen ryhdyttiin 1939 tuomaan väkisin neuvostokomentoa, suomalaiset päättivät torjua hyökkäyksen ­ niin epätoivoiselta kuin se näyttikin. Nasevampaa ilmaisua kuin koti, uskonto ja isänmaa ei keksitty ­ eikä ole keksitty vieläkään. Niin monessa suhteessa kuin 30-luvun yhteiskunta olikin vaillinainen, se meistä tuntui luovuttamattoman arvokkaalta. Kristillisisänmaallisen hengen innoittamana oli luotu tähän maahan elinkelpoinen yhteiskunta, joka oli kehittämisen arvoinen, kertoo Leino Hassinen. Jäätyään Vihdin kirkkoherran virasta hän lähti auttamaan naapuriin, talkoolaisena. Hassinen oli ensin papintehtävissä Inkerin kirkossa, piispana v. 1993 ­ 1996. ­ Kristillisen kirkon luomassa asenneilmastossa on luettu Uutta testamenttia ja kuunneltu saarnaa laupiaasta samarialaisesta. Kertomus tuhlaajapojasta on välittänyt meille viestin armahtavasta Jumalasta ja vuorisaarna on terävöittänyt omantunnon puhuttelua. Kodin, uskonnon ja isänmaan konkreettisin yhdistelmä on suomalainen kalenteri, toteaa Leino Hassinen. Missä kunnioitus elämän lakeja, Jumalan sanaa ja sen kymmentä käskyä kohtaan hylätään, siellä alkaa tulla ongelmia. Näin on meillä ja muuallakin, mutta erityisesti Boris Jeltsin, Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev ovat kolkuttaneet ortodoksisen kirkon ovia ja osallistuneet messuihin. He panevat toivoansa kirkkoon auttaa kansaa parempaan elämään. S-Etukortilla Öljynvaihdon yhteydessä moottoriöljystä j -10% Voimassa 31.3.2010 asti. 6789 01 2345 4318 70 8 431 Med S-Förmånskortet RIA ME DL EM MA DE N 01 63 12 34 56 VA RU BO AL GT -10% på motorolja I samband med oljebyte samband med oljebyte samband med oljebyte samband e oljebyte amb a band ljeb t ljebyte jeby I kraft till 31.3.2010. Renkaidenvaihtolauantait tulossa, seuraa ilmoittelua. Däckbyteslördagar på kommande, följ med annonseringen. Siuntiolaisrattijuoppo jäi kiinni Nummelassa 43-vuotiaan siuntiolaismiehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen henkilöautolla Nummelan keskustassa. Vihdin poliisipartio tavoitti epäillyn auton Myntintiellä perjantaina 12. maaliskuuta hieman ennen iltayhdeksää. Puhallus alkometriin näytti 1.45 promillea. Rekisterikilvet varastettu Tiistaina, 9.3. varastetut auton rekisterikilvet oli pantu Toyota Hiace -merkkiseen autoon, jonka kuljettaja tankkasi sitten väärin rekisterikivin varustetun kulkupelinsä Pikkalan Essolla samaisena iltana vähän ennen puolta yhdeksää ja poistui paikalta maksamatta. Valvontakamera tallensi tapahtuman. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja. Ma-Pe/mån-fre 06-22, La/lör 8-22, Su/sön 9-22 Munkinmäentie / Munkkullavägen 25, 02400 Kirkkonummi / Kyrkslätt. Myymälä / Butiken puh/tfn. 010 762 6761. Huolto/Service puh/tfn. 010 762 6763.
• 14 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Syksyn päiväkerhoihin ilmoittaudutaan netissä Ilmoittautuminen suomalaisen seurakunnan päiväkerhoihin on 17.­31. maaliskuuta. Päiväkerhoon voi ilmoittaa vuosina 2005­2007 syntyneitä lapsia. Vuonna 2007 syntyneiden lasten tulee olla 3 vuotta täyttäneitä ennen kuin voivat aloittaa kerhon. Kerhoihin ilmoittaudutaan netissä osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunta.fi Klikkaa linkkiä: Ilmoittautuminen päiväkerhoon. Kolme ikäryhmää Päiväkerhoja järjestetään 3­5 -vuotiaille lapsille: 3-vuotiaat kerran viikossa kaksi tuntia, 4-5 -vuotiaat kaksi kertaa viikossa 2 tai 2,5 tuntia. Masalassa 5-vuotiaat ovat 3 tuntia kaksi kertaa viikossa. Kerhopisteet: Gesterby, Kantvik, Kellonsoittajan mökki, Laajakallio (uusi kerhotila), Masala, Papinniitty ja Veikkola. Kerhot alkavat 30. elokuuta. Kerhopaikasta ilmoitetaan kotiin kesäkuun alussa. Voit tiedustella kerhoista puhelimitse viikoilla 23­24. Tiedustelut: lapsityönohjaaja Riitta Sjöman, puh. 050 537 1314. Kesäkerhot Ensi kesänä 31.5.­18.6. järjestetään kesäkerhoja lapsille, Ke 17.3. klo 19 Maria-iltamusiikki. Valonakuoro ja Kirkkonummen kamarikuoron kvartetti. Su 21.3. klo 10 Marian ilmestyspäivän messu. Toimittaa Timo Posti, kanttorina Mari Sirén. Ti 23.3. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Päiväkerhossa leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Joka kerta ohjelmassa on myös hartaus. Kuvassa Hanna Salonoja pitää hartautta Laajakallion päiväkerhossa. Kuva: Timo Merensilta. jotka ovat jo aiemmin olleet mukana päiväkerhossa. Ilmoittautuminen on parhaillaan meneillään. Se tapahtuu päiväkerhoissa. Kerhopaikat ovat Kellonsoittajan mökki, Masala ja Veikkola. Vapaita paikkoja voi tiedustella Riitta Sjömanilta. Su 21.3. klo 12 Marian ilmestyspäivän messu. Toimittaa Johanna Siltala, kanttorina Mari Sirén. Gideonien kirkkopyhä. Ma 22.3. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ke 24.3. klo 19 Lähetyspiiri. Mukana pastori Pentti Mentu. Perheiden pääsiäisaskartelu Veikkolan seurakuntakoti To 18.3. klo 18­20 Tule seurakuntakodille askartelemaan pääsiäiskoristeita ja -kortteja! Illan aikana: · askartelemme · tutustumme pääsiäiskoristeiden symboliikkaan · kuulemme pääsiäisen ruokaperinteestä · nautimme Pohjois-Kirkkonummen Marttojen tarjoilemaa iltapalaa Kohtaamisia-ilta Masalassa Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Ti 23.3. klo 18.30 Aiheena Sukupolvet kohtaavat. Meri-Satu Samáneh alustaa. Nimikkolähetin paluuta juhlitaan Keskustan seurakuntatalolla Su 28.3. Nimikkolähetti Leena Piiraisen tulojuhla. · klo 10 messussa haastatellaan Leena Piiraista · klo 11.15 lähetyslounas · Lähetysjuhla heti lounaan jälkeen Lähetyslounas 8 , jolla tuetaan kummilapsityötä Venezuelassa. Kyrkoherde Ekströms avskedsfest Pe 19.3. klo 9­10. Diakoniatyön aamupuuro. Hinta 0,20 . Su 21.3. klo 16 Marian ilmestyspäivän perhemessu. Toimittaa Leena Salmensaari, kanttorina Ilona Nyman. Lapsikuoro Tähti; Maria Laakso, huilu ja piano. Ti 23.3. klo 9­10. Ajanvarausaika diakoniatyöntekijöille. Ajan voit varata joko puhelimitse, (09) 2955 6381, tai käymällä paikan päällä diakoniatoimistossa, Tinantie 4. Ti 23.3. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ke 24.3. klo 12­13 Keskipäivän keitto. Hinta 1 . Diakoniatyö ja Masalan Martat. Upinniemi, Merikappeli To 18.3. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Kyrkslätts kyrka / Församlingshemmet Söndag 21.3. kl. 12 Kyrkoherde Bo Ekströms avskedsfest. Dagen inleds med högmässa i Kyrkslätts kyrka kl. 12. Efter högmässan avskedsfest i församlingshemmet i centrum för kyrkoherde Bo Ekström som går i pension 1.6. Om du vill uppvakta honom kan du göra en inbetalning till bankkonto: Kyrkslätts kyrkliga samfällighet, Sampo 800015-292041, meddelande 3240-107-2 Tn 716. Välkommen! Kirkkoherra Ekströmin eläkkeellelähtöjuhlat Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra jää eläkkeelle 1. kesäkuuta. Hänen eläkkeelle jäämistään juhlitaan 21.3. klo 12 alkaen messulla Kirkkonummen kirkossa sekä juhlatilaisuudella seurakuntatalolla. Halutessaan päivänsankaria voi muistaa lahjoituksella tilille: Kirkkonummen seurakuntayhtymä, Sampo 800015292041, viesti: 3240-107-2 Tn 716. Tervetuloa! Tuomasmessu keskustassa Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Su 28.3. klo 18 Vapaaehtoisten seurakuntalaisten toteuttama messu. Juontajana Leila Preisfreund, saarna Ville Päivänsalo, liturgina kirkkoherra Timo Posti, rukousjakson juontajana Ritva Nylund. Musiikki: laulu- ja soitinyhtye Verso, johtaa kanttori Ilona Nyman; Mirja Poikkeus, laulu, Arja Kontinen, huilu; Sami Koskela, lyömäsoittimet; Erika Alaluusua, haitari. Ti 23.3. klo 17.30 Nuortenilta Lyanilla, Pappilanmäki 5. Perhemessu Masalassa Maria-iltamusiikki Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Su 21.3 klo 16 Koko perhe mukaan perhemessuun! Mukana Lapsikuoro Tähti sekä Maria Laakso, huilu ja piano. Päiväkerholaiset ja pyhäkoululaiset osallistuvat messuun. Ota messupassi mukaasi tai tule hakemaan kirkosta oma passisi. Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Ke 17.3. klo 19 Kauneimmat Ave Mariat. Maria-iltamusiikkia Yhteisvastuun hyväksi. Valona-kuoro, joht., urut ja piano Mari Sirén; Anna Vuorela, viulu; Kirkkonummen kamarikuoron kvartetti: Helen EnneLaakso, Leena Riipinen, Kerstin Munck, Viveka Ehrnsten. Ohjelman hinta 5 . Ohjelman tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. KASTETUT Iisa-Maria Aija Alina Ahmala Katri Emilia Orava Oliver Eemeli Paju Siiri Sofia Pekkanen Viivi Emilia Sivonen Oskari Anselmi Vehmas KUOLLEET Tero Juhani Ilander 71 v. Sirpa Hannele Järvinen 53 v. Marian ilmestyspäivä Herran palvelijatar Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoi- sesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Raamatun tekstit: Ps. 113: 1­8; Jes. 7: 10­14; Room. 9: 2­8 ja Luuk. 1: 26­38. Liturginen väri: valkoinen Anna seurakunnalle palautetta: www.kirkkonummenseurakunta.fi KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 15 Yhteisymmärrystä siuntiolaisittain! Vanha viisaus kertoo kaiken Siuntion poliittisesta tilanteesta: "Jos teot eivät puhu puolestani, on minun mahdotonta puhua tekojeni puolesta". Siuntion poliittiset pelurit ja sopimusrikkurit ovat olleet vauhdissa. Ruotsalaista kansanpuoluetta edustava kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist ja saman puolueen Merja Laaksonen ovat ykkösluokan sopimusrikkureita - häikäilemättömästi ja häpeilemättä. Sama pätee myös vihreiden Yrjö Kokkoseen ja Kristian von Esseniin. Ryhmään niputtuu myös oman valtuustoryhmänsä perustanut Elisa Calin ja keskustan Arto Varpio. Siuntion valtuustoryhmittymien neuvottelutilaisuus (kokous 3/2010) pidettiin keskiviikkona 27.1. klo 19.00 Siuntion kunnantoimistossa. Paikalla oli edellä mainittujen lisäksi demareiden, sitoutumattomien ja kokoomuksen edustajat. Päätettävänä oli tulevan hallituksen nimilista ja muiden luottamustehtävien jako. Kokouksessa sovittiin ns. yhteisymmärryksessä luottamushallinnon henkilömuutokset. Asiat kirjattiin muistioon, jonka ovat varmentaneet kokouksen puheenjohtaja Arja Alho ja sihteerinä toiminut Yrjö Kokkonen. Muistion kohdassa kolme (Siuntion uuden kunnanhallituksen nimilista), sen toiseksi viimeisen kappaleen alussa todetaan (sovitaan): "Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi tulee Janne Laakkonen". Siihen sitten lopahti Ruotsalaisen kansanpuolueen, Vihreiden, Ryhmä Calinin ja Keskustan luotettavuus. Valtuuston kokouksessa 1.3. ei yksikään näistä neljästä pitänyt kiinni yhdessä sovitusta asiasta. Edellä mainitut neljä ryhmää elävät kuin pellossa. Sopimuksia tehdään, jotta ne saadaan seuraavassa käänteessä rikkoa. Rabbe Dahlqvist, Merja Laaksonen, Marcus Nordström, Kristian von Essen, Yrjö Kokkonen, Elisa Calin ja Arto Varpio: Kuinka korkeaksi arvioitte oman ja ryhmänne uskottavuuden siuntiolaisten äänestäjien keskuudessa tällä hetkellä? Meillä siuntiolaisilla äänestäjillä on pitkä poliittinen muisti. Mihin muuhun rkp:stä on kuin pelin politiikkaan? Milloin ryhdytte kunnioittamaan demokratiaa, vaalien tulosta tai tekemiänne sopimuksia? Miten kummassa teihin voisi muka luottaa asioissa, jotka liittyvät välillisesti tai välittömästi Siuntion poliittiseen päätöksentekoon? Ei mitenkään, ovat lukuisat siuntiolaiset todenneet. Siuntion Ruotsalaisessa kansanpuolueessa saattaisi olla paikallaan tiukka itsekriittinen arviointi puolueen kolmen huseeraajan tekemisistä. Heidän kättensä jälki on ihan muuta kuin laatua ja luotettavuutta. Olette varmasti huomanneet sen itsekin. Pari vuosikymmentä sitten oli valtakunnan politiikassa käytössä sitkeähenkinen lause Keskustasta. Siuntiossa sen voi kääntää muotoon: "Rkp pettää aina". HEIKKI VALTAVAARA Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Matti Vanhanen ja vaalirahat Matti Vanhanen sai liikemies Toivo Sukarilta Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n kautta vaalirahaa ja Vanhanen tuki Sukarin Vihdin Ideaparkkia. Vanhanen sai vaalirahaa myös Valiolta, joten Vanhasen pitää juoda vain Valion maitoa ja vaatia myös muillekin mahdollisuus ostaa sitä. Väitetään, ettei vaalituilla ole mitään merkitystä suomalaisille poliitikoille, mutta ainakin minun mielestä Sukari ja Valio ovat saaneet ostettua aika pienellä rahalla puolelleen Suomen pääministerin. Tosin ainakin Sukari on jälkeenpäin ollut sitä mieltä, että poliitikkojen tukeminen ei ollut täysin onnistunut teko. Ehkä Valiossakaan ei olla täysin tyytyväisiä Vanhasen esiintymiseen maitoasiassa. Uutta pääministeriä odotellessa VILJO "VILLE" SAVOLAINEN Lindal Kirkkonummen kunta tarjoaa kesätöitä nuorille Kirkkonummen kunta tarjoaa kesätöitä tänä vuonna lähes neljällekymmenelle nuorelle. Kesätöitä voi hakea ennen huhtikuun loppua 16 vuotta täyttänyt kirkkonummelaisnuori. Työtehtäviä löytyy monen eri alan töistä, kuten avustavat tehtävät Veikkolan kirjastossa, palvelutalossa, päiväkodissa tai puistojen, kiinteistöjen pihojen ja urheilu- ja virkistysalueiden ylläpitotyöt. Työn kesto kaikissa tehtävissä on maksimissaan kuukausi. Kesätöistä ilmoitetaan paikallisissa lehdissä ja kunnan internet-sivuilla osoitteessa www.kirkkonummi.fi. Työ voi ajoittua 3.5.­8.8. 2010 väliselle ajalle. Hakuaikaa on huhtikuun alkuun asti. Kirkkonummen kunta tarjoaa myös työharjoittelupaikkoja. Kunta tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi ensimmäiseen opintojen jälkeiseen tai opintoihin sisältyvään työharjoitteluun. Harjoittelupaikkoja on mm. kirjastoissa, nuoriso- ja liikuntapalveluissa, musiikkiopistossa, vesilaitoksella ja yhdyskuntatekniikassa. Kesätyöpaikoista ilmoitetaan mm. paikallisissa lehdissä ja www-osoitteessa www.kirkkonummi.fi Kunta tukee yrityksiä nuorten työllistämisessä Kirkkonummen kunta maksaa kesällä 2010 yrityksille tukea nuorten työllistämiseen. Kesätyötukea voidaan myöntää kirkkonummelaiselle työnantajalle (yksityinen työnantaja, ei julkisyhteisö), joka työllistää 15­24 -vuotiaan koululaisen, opis- Kysymys yleisönosastoon Kenelle kuuluu torilta asemalle vievän kävelytien hiekoitus? JUHANI SORMUNEN kelijan tai opintonsa päättäneen nuoren touko-syyskuussa vähintään yhden kuukauden ajaksi. Tukea voidaan myöntää enintään kahdeksi kuukaudeksi. Tuki työnantajalle on 252 ensimmäiseltä ja 168 sitä seuraavalta täydeltä kuukaudelta. Yritysten kesätyöllistämiseen on kunta on varannut yhteensä 7000 . Kunta toivoo tukihakemuksia 9.4. 2010 mennessä. Hakulomakkeita saa kunnan palvelupisteestä (Asematie 3b), johon ne myös palautetaan. Inkoon kirjasto kaipaa palautetta Inkoon kirjasto toivoo, että sen asiakkaat ottaisivat vilkkaasti osaa kirjaston käyttäjäkyselyyn joko internetissä tai paperiversiona. Maan kaikkien kirjastojen asiakkaat pääsevät maaliskuussa kertomaan mielipiteensä kirjastopalvelujen merkityksestä sekä siitä, kuinka hyvin oma kirjasto on onnistunut vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Selvityksellä kartoitetaan niin kirjastojen paikallispalvelujen, painettujen ja elektronisten aineistojen kuin verkkopalveluidenkin käyttöä ja käytettävyyttä. Vastaajat voivat myös arvioida henkilökohtaisen palvelun merkitystä ja kirjastotilojen tarkoituksenmukaisuutta. ­ Kyselyyn voi vastata verkkosivuillamme koko maaliskuun ajan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Osallistujien kesken arvotaan kustantajien lahjoittamia kirjapalkintoja. Kysely on saatavilla myös paperimuotoisena Inkoon pääkirjastossa ja Degerbyn sivukirjastossa ja sen voi palauttaa henkilökunnalle maaliskuun aikana. Vastaamalla kyselyyn voit auttaa meitä parantamaan toimintaamme, sanoi Inkoon vt. kirjastonjohtaja Raija Selén toivoen mahdollisimman usean kirjaston käyttäjän vastaavan kyselyyn maaliskuun aikana. Kirkkonummen demareilta ehdoton ei iltapäivystyksen 16­22 siirrolle Jorviin Kirkkonummen Demarit ry piti 14.3. kevätkokousta ja otti kantaa iltapäivystyksen klo 16­22 siirtämisestä Jorviin. Ehdoton kanta on, että iltapäivystystä ei siirretä. Perusturvan johto on luvannut antaa kunnan hallituksen vaatimat selvitykset siirron kustannus- ja henkilöstövaikutuksista huhtikuun loppuun mennessä. Iltapäivystyksen siirto on ajoitettu alkamaan 1.6. Demarit edellyttävät, että selvitysten ja päätösten välillä on riittävästi aikaa ja että myös kuntalaisilla mahdollisuus tutustua selvityksiin ja ottaa kantaa asiaan. Kaikki tähänastiset tutkimukset terveydenhuoltopalveluiden ulkoistamisista ovat tuoneet esille sen, että kustannussäästöjä ei synny, useimmissa tapauksissa on käynyt päinvastoin. Suora julkinen liikennekään ei toimi Kirkkonummen ja Jorvin välillä, miten potilaiden on siis tarkoitus kulkea Jorviin? Äkillisissä sairaustapauksissa päivystyspotilaita ei voida velvoittaa sairaina kulkemaan pitkiä matkoja useilla julkisilla kulkuvälineillä. Taksimatkoihin harvoilla on varaa. Taksimatkoihin harvoilla on varaa. Inhimillisiä vaikutuksia ei pidä myöskään unohtaa. Palvelut ovat ihmisiä varten, eikä päinvastoin. Demarit toivovat kuntalaisilta palautteita kirkkonummendemarit@kirkkonummelainen.com JAANA ANDERSIN Kirkkonummen Demarit ry. Lohjan terveyskeskuksessa delegaatio Karjalan tasavallasta Karjalan tasavallan terveysministeri Elmira Kurbanovna Zilber seurueineen vieraili Lohjan terveyskeskuksessa maanantaina 15. maaliskuuta. Ministeri Kurbanovna Zilber tutustui kolmipäiväisen Suomen-vierailunsa aikana diabetestyöhön Suomessa. Perusterveydenhuollosta diabetestyön tutustumiskohteeksi on valittu Lohjan terveyskeskus. ­ Lohja on valittu tutustumiskohteeksi todennäköisesti siksi, että Lohjan terveyskeskus sai vuonna 2009 valtakunnallisen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) myöntämän palkinnon. Lohjalla on aktiivisesti kehitetty diabetestyön toimintamalleja vuodesta 2005, kertoo diabeteksen hoidosta vastaava lääkäri Lars Eriksson. ­ Vuonna 2005 meillä oli yksi diabeteshoitaja, joka hoiti kaikki diabeetikot. Jonot olivat kuitenkin pitkiä, ja diabeetikoiden määrä kasvoi jatkuvasti. Koulutimme silloin kaksi terveydenhoitajaa diabeteksen vastuuhoitajiksi, ja terveyskeskusavustaja tuli hoitamaan diabetestarvikkeiden jakelua, kuvailee Eriksson. Toimintamallista seurasi, että jonot lyhenivät ja myös erikoissairaanhoidon seurannasta kyettiin siirtämään potilaita terveyskeskuksen hoitoon. Tällä hetkellä työnjako on, että erikoiskoulutettu diabeteshoitaja hoitaa pääsääntöisesti nuoruustyypin diabeetikot sekä muut vaativampia insuliinihoitomalleja käyttävät diabeetikot. Aikuistyypin diabeetikoiden hoidosta taas huolehtivat diabeteksen hoitoon perehtyneet terveydenhoitajat. Eriksson pitää tärkeimpänä sitä, että kaikki diabetesta sairastavat saadaan hoidon piiriin: ­ Hoitamattomasta diabeteksesta seuraava huono sokeritasapaino vaurioittaa verenkiertoelimistöä, mistä voi seurata mm. sepelvaltimotautia, munuaisvikoja ja aivoverenkierron häiriöitä. Nämä liitännäissairaudet aiheuttavat valtavasti inhimillistä kärsimystä ja niiden hoitaminen on diabetes-hoidosta kalleinta; ne vievät noin 80 % koko diabeteksen hoidon kustannuksista, kertoo Eriksson.
• 18 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Yrittäjäuutiset Kirkkonummen Yrittäjäuutiset on Kirkkonummen Sanomien ja Kirkkonummen Yrittäjät ry:n yhteistyöprojekti. Sivu ilmestyy keskimäärin kerran kuussa. www.kirkkonummenyrittajat.fi Salatut elinkeinoelämät Kirkkonummen kunnanvaltuustossa Heti alkuun on mainittava, että tämä artikkeli on kirjoitettu ilman objektiivisuuden häivääkään, yrittäjäsilmälasit päässä, ja yhtä suurella pieteetillä ja arvostuksella tutkivaa journalismia kohtaan, kuin mitä jotkut valtuutetut tuntevat omaa työtään kohtaan kuntalaisten valtuuttamina edustajina. Kirkkonummen kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 1.3. käsittelemään jo vuoden valmisteilla ollutta elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelma on kolmiosainen ja nyt valtuuston siunausta haluttiin niin sanotulle strategiaosalle. Toimenpide-osio ja nykytilan arvio jätettiin lähinnä tiedonannoksi ja harkittavaksi tapauskohtaisesti taloudellisten resurssien, ja muun kunnan kehityksen tarpeen niin vaatiessa. Strategia viritti valtuuston vilkkaaseen keskusteluun sen kaksituntisen aikana, joka pykälän käsittelyyn kului. Ohjelman esitteli valtuustolle elinkeinojohtaja Marko Tiirinen, joka esityksessään kartoitti menestyksekkäälle elinkeinoelämälle tärkeitä elementtejä. Ohjelman valmisteluvaiheessa sellaisiksi oli nostettu elinkeinorakenteen monipuolisuus, työvoiman ja yritysten osaaminen, ketteryys, verkottuneisuus, tahtotila ja kokonaisvaltainen kehittäminen yli hallinnonalarajojen sekä rohkeus uudistua ja tarttua haasteisiin. Ensimmäisen puheenvuoron pyysi ja sai kokoomuksen Thorolf Sjölund. Ohjelma oli kolmas hänen valtuustokautenaan ja hän arveli sen olevan niistä myös paras. Hän esitti kuitenkin ohjelman pöydälle panoa, sillä runsaan lumenluonnin ja talvilomien ohessa ei ollut aikaa löytynyt riittävästi ohjelmaan perehtymiseen. Kieltämättä tämä viilsi yrittäjää aika syvältä, sillä moni pien-, ja suuryrittäjä, virkamies, rahoituslaitoksen-, ja koulutuksen edustaja ja jokunen luottamushenkilökin oli uhrannut ohjelman tekoon paljon aikaansa täysin ilman kokouspalkkioita tai muita korvauksia. Myös kunta eli kuntalaiset on sijoittanut varojaan ohjelman valmisteluun, sillä ohjelmaa työstämään oli palkattu konsulttiyritys. Sjölundin ehdotusta puolsivat kokoomuksen Vahasalo ja Lavanti, joka lisäksi ihmetteli kuinka tällainen ohjelma tuodaan valtuuston eteen virkamiestyönä ilman, että luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus ohjelmaan vaikuttaa. Tässä vaiheessa allekirjoittanut yrittäjä kuunteli silmät ymmyrkäisinä, sillä ohjelman tekoon oli kutsuttu alusta asti sekä kunnanhallitus, että sen työrukkanen eli Kehry, sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat, jollainen myös Lavantikin yleisen tiedon mukaan on. Se, että luottamushenkilöistä ei vilaustakaan näkynyt ohjelman teossa, jota sentään väkerrettiin koko vuosi, ei liene virkamiesten vika, joten jäi arvoitukseksi kenelle moite oli suunnattu. Ohjelman aloitusseminaarissa näkyi tasan neljä valtuustonaamataulua ja ne ovat syöpyneet lähtemättömästi yrittäjän mieleen: kokoomuksen Vanhamäki ja Haapaniemi, vihreiden Kilappa ja vasemmiston Bergholm. Valtuuston asemasta kumileimasimena oli huolissaan myös demareiden Kumpula. Muutama valtuutettu, mm. Pekka Jäppinen (sos.dem.), kantoi huolta monen vuoden sitoutumisen asian eteen ilman ikuista vastakkainasettelua. Mutta nyt tuntui. Muutamaa pilkun viilausta lukuun ottamatta, valtuutetut halusivat parantaa ja jämäköittää ohjelmaa entisestään ja antoivat ihan konkreettisia parannusehdotuksia. Demareiden Minna Pirttijärvi ehdotti, että ohjelmaa ja sen toteutusta seurattaisiin valtuuston toimesta vuosittain. Ohjelmaan oli kirjattu valtuustokausittain. Persujen Sinisalo ehdotti, että ohjelmaan lisätään riittävä vuokra-asunto kanta. Tähän yhtyi vasemmiston Hujanen sekä demarivaltuutettu Lehtinen ja tähän on helppo yhtyä myös yrittäjän. Sen lisäksi, että tarvitaan asuntoja yritysten henkilökunnalle, tarvitaan niitä myös yrittäjille. On muistettava, että yrittämiseen liittyy aina riski ja varsinkin vaikeina aikoina talo on firman panttina. Joskus riski konkretisoituu ja talo menee pankille. Kuten Lehtinen sanoi, elämän mittaan mahtuu monenlaista vaihetta. Keskustan Salonen halusi poistaa ohjelmasta kaikki pyritään ja aiotaan -ilmaukset ja halusi tilalle jämäköitä tehdään ja toteutetaan verbejä, ei aikomuksia vaan toimintaa ja tekoja. Keskustan Eero Lankia halusi kirjattavaksi ohjelmaan, että lisätään työpaikkaomavaraisuutta ja sen toteutumista seurataan. Kunnassa, jossa on menestyvää elinkeinoelämää, työpaikkaomavaraisuuden kasvu on toki luonnollinen seuraus. Rkp:n Tammenmaa kiitti ohjelman tekijöitä hienosta ohjelmasta, ja oli erityisen kiitollinen maahanmuuttajien saamasta positiivisesta huomiosta siinä. Luvalla sanoen, yrittäjät NTTI KOMME kyllä ymmärtävät työntekijän, ahkeran ja tunnollisen päälle ja useimmiten nämä löytyvät juuri maahanmuuttajien keskuudesta. Ulf Kjerin halusi edistää maatalouselinkeinoa myös lähiruuan tuottajana metropolialueella. Ehdotukseen yhtyi Rkp:n Hedberg. Kokoomuksen Katja Salo piti loistavan puheenvuoron siitä, kuinka tärkeää ohjelman toteutuksen kannalta on, että se jalkautetaan myös lautakuntiin. Ilman sitä ohjelma jää jalkapuoleksi. Tämä aikaan sai yleistä hyväksyntää ja opetuslautakunnan Määttä (kok.) olikin varsin nopea oppimaan, sillä hän heti ehdotti ohjelmaan lisättäväksi riittävän korkeatasoisen perusja toisen asteen koulutuksen, mikä tietysti miellyttää yrittäjää, sillä se varmistaa ostovoiman pysymisen alueella. Itämeren alueen hyödyntämistä elinkeinorakenteen monipuolistamisessa ehdotti Pekka Jäppinen. Valtuusto alkoi selvästi olla jyvällä siitä, miten monitahoinen asia yrittäminen on. Tunnelma oli innostunut ja keskustelu vilkasta. Myös yrittäjän sydänalassa läikähteli lämpimästi. Yrittäjyys innosti yli puoluerajojen sillä yrittäjän kirjanpidon mukaan yrittäjäelämää ymmärtäviä puheenvuoroja tuli kokoomukselta 3, demareilta 4, Rkp:ltä 4 ja keskustalta 2. Itse ohjelmaa kiiteltiin tosin useimmissakin puheenvuoroissa. Äänestyksen jälkeen ohjelma hyväksyttiin ja valtuusto pääsi tauolle aiheestakin tyytyväisenä itseensä. Mutta viiden minuutin tau- TIINA Karlsson sesta toimenpideohjelmaan vaikka tulevista tarpeista tai resursseista on mahdotonta vielä tietää. Tähän puolueveli Harinen lohdutteli, että nyt hyväksyttävänä on vain strategia, eli kuten hän ilmaisi "nyt oli tehty rakennukseen seinät, kalustus hankitaan vasta myöhemmin tarpeen mukaan". Tämän vahvisti myös kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Tässä vaiheessa Rkp:n Ulf Kjerin nousi ylös ja piti illan suoraselkäisimmän puheen. Hän moitti valtuustoa rohkeuden puutteesta tarttua asioihin ja tehdä päätöksiä. Asiat jätetään liian usein pöydälle makaamaan, eivätkä ne siellä maatessaan paremmiksi muutu. Hän ehdotti käsittelyn jatkamista ja äänestyksen jälkeen (41­6) ohjelman käsittelyä päätettiin jatkaa. Päätös tuntui vapauttavan valtuutetut, sillä ajoittain tuntui ohjelman aikaansaavan jopa innostusta yli puoluerajojen. Alekirjoittanut on istunut lehterillä monet monituiset kerrat, mutta harvassa on ne hetket, jolloin olisi tuntunut, että nyt ponnistellaan yhtei- on aikana tapahtui jotain yrittäjämielelle käsittämätöntä, sillä seuraavan pykälän käsittelyn kohdalla valtuusto oli pyörtää juuri itse hyväksymänsä ja ehdottamansa ohjelman kohdan, jossa haluttiin lisää vuokraasuntoja kuntaan. Demareille ja vasemmistolle oli kokoomuksen innoton suhtautuminen juuri päätettyyn asiaan käsittämätön takinkääntö ja osoitus arveluttavastakin ketteryydestä. Ja kieltämättä korviaan heristi myös yrittäjä. Palopuheen vuokraasuntojen puolesta piti kokoomuksen Hannu Valtanen, mutta muutoin kokoomuksen suhtautuminen asiaan oli nihkeää. Vasemmiston Hujanen oli suruissaan, ettei yleisössä ollut enää tässä vaiheessa yrittäjiä allekirjoittaneen lisäksi kuulemassa näin nopeasta elinkeinostrategian kuoppaamisesta. Tässä vaiheessa myös tämä yrittäjä alkoi lannistuneena pohtia ohjelman jalkauttamisen realistisia mahdollisuuksia. Yrittäjä olisi hyvillään, jos jokaisen päätöksen yritysvaikutuksia arvioitaisiin. Kaurila kokoomuksesta ehdotti, että osa asunnoista rakennettaisiin asumisoikeusasunnoiksi, mutta jostain syystä tämä ei saanut kannatusta oikein keneltäkään. Äänestyksen jälkeen vuokratalot päätettiin kuitenkin Kantvikiin rakentaa. Suosittelen lämpimästi näitä viihteellisiä esityksiä kaikille kuntalaisille maanantaisin kerran kuukaudessa. Näinä vaikeina aikoina ei ehkä aina ole tarjolla leipää, mutta onpahan ainakin sirkushuveja! TIINA KARLSSON kirjoittaja on Kirkkonummen Yrittäjien puheenjohtaja Kirkkonummi haluaa yritysmyönteiseksi kumppaniksi Valtuusto hyväksyi Kirkkonummen uuden elinkeinostrategian toimenpideohjelmineen kokouksessaan 1.3. Strategiassa on ilmaistu kunnan tahtotila ja se antaa puitteet lähivuosina toteutettaville kehittämistoimenpiteille. ­ Kunnan elinkeinopolitiikan tehtävänä on turvata yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö. Kun yritykset menestyvät, luodaan perusta kuntalaisten hyvinvoinnille ja samalla kunnan taloudelle, kunnan elinkeinojohtaja Marko Tiirinen sanoo. ­ Tehostetulla elinkeinopolitiikalla tavoitellaan työpaikkojen määrän kääntämistä kasvuun Kirkkonummella. Elinkeinostrategiassa tunnistetaan alueet, joilla kunta voi edistää yritysten toimintaa. Kirkkonummen Yrittäjät ­ Kyrkslätts Företagare ry Osaava ja ketterä Kirkkonummi Elinkeinostrategia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kirkkonummelaisten elinkeinoelämän edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kirkkonummen strategia korostaa osaamisen merkitystä, joustavuutta ja verkostoitumista, hyvien yhteyksien ja elinympäristön merkitystä kilpailutekijöinä sekä uudistuskykyä. Tavoitteena on osallistua aktiivisena toimijana Helsingin seudun kilpailukykyohjelman toteutukseen, edistää korkean tason osaamista vaativan tuotannollisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittumista alueella jo toimiviin yrityskeskittymiin, verkostoituminen ja yritysmyönteisyys elinkeinoelämää tukevilla maankäytön ratkaisuilla, hyödyntää hyvät yhteydet ja hyvän elinympäristön tarjoamat edut edistämällä kunnan keskustan kasvua seudulliseksi palvelukeskittymäksi ja luomalla edellytyksiä kehittää alueen palveluja ja asumista sekä vahvistaa vaikutelmaa yritysmyönteisyydestä kuntamarkkinoinnin ja yritysverkostojen avulla. mien avulla, jotka mahdollistavat joustavan toteutuksen. Strategialinjausten mukaisia toimenpiteitä vuonna 2010 ovat mm. oppisopimuskäytännön, verkostoyhteistyön ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen sekä Jorvaksen ja Meri-Kantvikin suunnitteluun liittyvä työ. Elinkeinopolitiikan sisältö on viime vuosina laajentunut. Kuntien vetovoimalla on merkitystä, kun kilpaillaan kansainvälisesti investoinneista ja osaajista. Imago- ja elinolojen arvo korostuu. Esimerkiksi asuntopolitiikka liittyy entistä tiiviimmin elinkeinojen toimintaedellytyksiin, palveluista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista puhumattakaan. Toimintakalenteri huhti-toukokuu 2010 Huhtikuu 6.4. klo 17.30 Hallituksen kokous Yrittäjätalolla 21.4. klo 9.00 Sidosryhmäpalaveri 29.4. klo 18.00 Kevätkokous Toukokuu 4.5. klo 17.30 Hallituksen kokous Yrittäjätalolla 27.5. klo 8.30­10.00 Kunnanjohtajan aamukahvit Jorvaksen ja Meri-Kantvikin suunnittelu fokuksessa Strategiaa toteutetaan ja tarkistetaan vuosittaisten toimenpidesuunnitel-
• Kirkkonummen Sanomat N:o 22 ­ 18.3.2010 19 START/LÄHTÖ I SPÅRET/LADULLA I MÅL/MAALISSA Fint före och gott humör Hieno hiihtokeli ja hyvä mieli i rad arrangerades Varubosunnuntaina järjestettiin jo neljättä kerFör fjärde åretHjortlandetmed KyIF. Föret ViimeVaruboden cup Peuramaan lumisissa den Cup på förra söndagen. taa Cupen ordnas i samarbete maisemissa. Hiihdot järjestetään yhteistyössä var utmärkt så som det har varit hela vintern. De yngsta skidarna var under 4 år och de äldsta över 75 år. Arrangemangen löpte bra berättade Agneta Lagerkrans från skidsektionen, trots att några av sektionens skidare samtidigt deltog i Vasaloppet i Sverige. Mona Salama från Varuboden delade ut priser efter skidningen och var också nöjd med dagen och poängterade vikten av att delta och att röra på sig. I skidstugan värmde brasan i den öppna spisen och kaffet, saften och bakverken hade bra åtgång. Ute hade grillkorven bra åtgång efter diverse problem med att få igång KyIF:s gamla grill. KyIF:n kanssa. Hiihtokelit ovat olleet mainiot tänä vuonna ja niin myös tänä sunnuntaina. Nuorimmat hiihtäjät olivat alle 4-vuotiaita ja vanhimmat yli 75-vuotiaita. Järjestelyt menivät hienosti kertoi hiihtojaoston Agneta Lagerkrans, vaikkakin jaoston hiihtäjiä samanaikaisesti osallistui Ruotsissa käytäviin Vasaloppet-hiihtoihin. Varubodenin Mona Salama joka jakoi palkinnot hiihdon jälkeen oli tyytyväinen päivään ja painotti osallistumisen ja liikkumisen tärkeyden. Hiihtomajassa takka lämmitti mukavasti ja tarjolla oli kahvia, mehua ja leivonnaisia. Ulkona grillimakkara kävi kaupaksi vaikkakin KyIF:n vanhan grillin käynnistämisessä oli hiukan ongelmia. VARUBODEN CUP 7.3.2010 ­ Resultat/Tulokset Klass/Luokka Namn/Nimi Tid/Aika F/T4 400 m: 1 Kia Mbembela 5,59, 2 Elin Lemström 6,45 P4 400 m: 1 Juuso Nöjd 7,00 F/T6 400 m: 1 Ellen Vuorinen 3,15, 2 Iida Jokinen 3,55, 3 Liv Lemström 3,59, 4 Malin Karell 4,51, 5 Linnea Sandfors 6,40 P6: 1 Ossi Kauttu 4,01 F/T8 1,1 km: 1 Emilia Karell 7,24, 2 Saga Wollsten 10,07 P8 1,1 km: 1 Karim Mbembela 8,00, 2 Casper Åsten 8,37, 3 Paul-Henrik Nykänen 9,21 F/T10 1,1 km: 1 Olivia Lammivaara 6,35, 2 Corina Westerlund 7,07, 3 Enni Kanerva 7,40, 4 Ida Vuorinen 8,09, 5 Henriette Plit 8,27, 6 Sofie Nyman 11,07, 7 Joanna Fuhrmann 24,39 P10 1,1 km: 1 Tommy Rönnberg 6,33, 2 Henrik Asklöf 7,00, 3 Oskar Andersson 8,29, 4 Matias Ottavainen 8,50 T/F12 1,5 km: 1 Emilia Kanerva 6,37, 2 Tove Nykänen 7,25, 3 Emilia Jensen 8,01, 4 Mathilda Karell 8,50, 5 Roosa Kyyrä 10,22 P12 1,5 km: 1 Julian Åberg 7,09 F/T14 4,5 km: 1 Daniela Westerlund 16,40 F/T16 4,5 km: 1 Angela Westrelund 16,39 P16 6 km: 1 Fredrik Fröberg 18,44, 2 Oskar Nyberg 24,21 P18 6 km: 1 Oskar Rönnberg 18,10 D3 km: 1 Mari Lindström 10,16, 2 Tuula Ilmorinne 16,34 H/M 4,5: 1 Krister Wollsten 21,48 H/M75 3 km: 1 Esko Kankkonen 15,32 Tre personer söker tjänsten som SFP:s partisekreterare Eva Biaudet, Johan Johansson och Johan Schmidt har anmält intresse för uppdraget som partisekreterare för Svenska folkpartiet. Eva Biaudet (f. 1961), Helsingfors, jobbade 2006 ­ 2009 som OSSE:s specialrepresentant mot människohandel, hon var riksdagsledamot för SFP 1991 ­ 2006 och omsorgs- och jämställdhetsminister 1999 ­ 2000 och 2002 ­ 2003. Biaudet fungerade under åren 1990 ­ 1994 som vice ordförande för SFP och har haft flera uppdrag som medlem i både statliga kommittéer, olika delegationer, styrelser och förvaltningsråd. Johan Johansson (f. 1967 i Larsmo), Grankulla, PM från Åbo Akademi. Johansson jobbar som fastighetsförvaltningschef för Folkhälsan. Under åren 2001 ­ 2003 var Johansson regionchef för Norrvalla Folkhälsan, 2000 ­ 2001 tf kommundirektör för Oravais kommun och under tiden 1998 ­ 2000 specialmedarbetare, först på inrikesoch sedan på försvarsministeriet. Johansson var förbundssekreterare för Svensk Ungdom 1995 ­ 1997. Johansson är medlem av stadsfullmäktige och styrelsen i Grankulla. Johan Schmidt (f. 1965 i Åbo), Esbo, juris kandidat från Helsingfors universitet. Schmidt har jobbat åren 1991 ­ 1994 som jurist på advokatbyrån RoschierHolmberg & Waselius (nuv. Roschier) och 1994 ­ 2002 på Nokia, först med ansvar för juridiska ärenden och senare med ansvar för bolagets venturing aktiviteter. Johan Schmidt är författare till böckerna Game Over 2004 och Reality Show 2006. Schmidt har fungerat bl.a. som kretsordförande för Svensk Ungdom i Helsingfors, som medlem av kretsstyrelsen i Helsingfors och som suppleant i partistyrelsen. Målsättningen är att partistyrelsen väljer partisekreterare på fredag 19/3. Smaklig sopplunch Modernism[en] Designmuseets utställning på Marthagården 12.2­9.5 2010 Modernismen kom till Finland mellan åren 1920 ­ 1930. Den nya moderna formgivningen stod i blom hos oss efter krigsåren. Arkitekt Arttu Brummer konstnärlig ledare i konstindustriella läroverket (Ateneum) var en stor pådrivare i Finland, han talade varmt för den nya funktionalistiska formgivningen. Han gick i Walter Gropius Bauhaus (grundad 1919) skolans fotspår. Brummers lektioner i formlära talade för en tydlig riktlinje för den funktionella rena förenklade lättskötta och konstruktiva formgivningen, i tidens anda. Hans undervisning i konstskolan tillsammans med dåtida lärarna Tapio Wirkkala och Kaj Franck bar frukt. På 1950-talet fostrade Brummer också allmänheten i Helsingfors han presenterade den moderna stilen i konsthallen med utställningar "Vackrare vardagsvara" utrymmena var fyllda med rent modernt formgivna finska snygga designprodukter. Utställningarna motsvarade i någon mån Designmuseets Modernism(en) utställning fast på mindre utrymmen i mindre skala. Designmuseets omfattande utställning följer upp modernismens inflytande arkitektoniskt, formgivna nyttoföremål, konst, fotografi och reklamtryck. Det rika utställningsmaterialet kommer från Designmuseets egna samlingar samt från ett antal andra Marthorna hade också i år ordnat en sopplunch. Välsmakande soppor något för en var fanns att välja på. Långbordet stod dukat med härligt doftande soppor, börjande med traditionell köttsoppa, ärtsoppa, fisksoppa, en krämig basat grönsakssoppa, kålsoppa, exotisk hönssoppa, hembakat bröd. Till kaffet serverades fastlagsbulle. Marthorna tillreder maten och bakar brödet hemma. Marthaordförande Ingegerd Wikström berättar att 76 matgäster och 8 barn kom till sopplunchen. Medlen från lunchen går till husets underhåll. Matgästerna trivdes och husmödrarna fick njuta av färdig mat. GUNVOR WESTREN-DOLL INTERIÖR från utställningen. museer bl.a. från Alvar Aalto museet i Jyväskylä, Affischmuseet, Bauhaus Arciv i Berlin, Norges nationalmuseum och från privata samlingar. Publiken kan med lätthet på en vandring i museet följa upp utvecklingen. I Galleriet har 13 möbelarkitekter ställt ut 3 stolar var. I Galleriet finns också utställd den italienska konstnären Giorgio Vignas intressanta Aluminum folkkonstsamling. Sakkännare ger ytterligare närmare information genom föreläsningar den 16.3 föreläser museidirektör Elina Heikka från Museet Finlands fotokonst om den tyska inspirationen och finska fotografiets "nya riktning" under andra världskrigen. 23.3 Formgivarna Harri Koskinen och Ilkka Supponen diskuterar om Modernismens arv ­ Finland och världen? 30.3 föreläser Utställningsintendent Jukka Savolainen, Design museet Modernismen i Norden ­ de moderna förställningarna på 1950-talet. Föreläsningarna är på finska. Museet har också utgivit på finska en omfattande publikation "modernismi". GUNVOR WESTREN-DOLL KÖKS- och servicepersonalen i Marthagårdens mysiga kök.
• 20 N:o 22 ­ 18.3.2010 Kirkkonummen Sanomat KIRKKONUMMEN K-CITYMARKETIN Perjantaina klo 11-18 Parrots -pähkinämaistatus! Fredag kl. 11-18 Smakprov på Parrots nötter Tarjoukset voimassa to­su 18.­21.3.2010., ellei toisin mainita. Priserna i kraft to­sö 18.­21.3.2010., om ej annat nämns. MARKKINOILTA MAMMUTMARKNAD Pajuniemen leikkelekonsulentti to-la (Pajuniemi konsulent to-lö!) Tuoretta sushia pe ja la! (Färsk sushi fre o. lö) To-la/ to-lö! 29 ERÄ! to-la/ to-lö! 80 kg 23 Lihamestarin 90 kg 17 NÖT ENTRECOTE 90 kg 10 BENFRI RÖKT LAXFILÉ 90 kg MARINERAD LAMM INRE- OCH YTTREFILÉ Nya-Zeland, även omarinerad RÖKT RENKÖTT-FÄRSKOST RULLAD av Finländsk nöt yttrefilé SISÄ- ja ULKOFILEE Uusi-Seelanti, pakaste valkosipuli-yrttimarinoitu, myös maustamaton Talon KARITSAN Suomalainen takuumurea palana tai viipaleina SAVUPORO-TUOREJUUSTO KÄÄRYLE suomalaisesta naudan ulkofileestä NAUDAN ENTRECOTÉ Ruodoton SAVULOHIFILEE -24-28 % Puolikkaana 6,90 /kg NORSK FÄRSK, lax 5 90 kg 1 3,98 /kg 99 pkt raj. 2 pkt /tal. 4 GODIS I LÖSVIKT 90 kg Hinta ilman K-Plussa-korttia 4,99-5,29 /rs (9,60-10,17 /kg) BROILER FILÉ BIFFAR 3 79 rs JUBILEUMS MOCCA Tuore norjalainen LOHI 2-3 kg kokonaisena JUHLA MOKKA 500 g Makuliha VIHERPIPPURILEIKE Grönpepparuppskärning i skiv Konsulentti to-la konsulent to-lö! viipaleina Candyking IRTOMAKEISET FILEEPIHVIT 500-520 g 7,29-7,58 /kg broilerin 15,90 /kg NÖT YTTREFILÉ i bit Suomalainen palana NAUDAN ULKOFILEE 14 6 8 prk 90 kg UGNSSKINKA i skiv Makuliha viipaleina UUNIKINKKU 20 90 kpl NYSTEKT BATONG Suoraan uunista! Rustic 5,31 /kg PATONKI 375 g 1 99 kpl RÅGLIMPA Primula Uunituore RUISLIMPPU 475 g 4,19 /kg 199 kpl -13% RÖKT SIK Kalaneuvos SAVUSIIKA 99 kg TOMATER TOMAATTI Marokko 2 2 pkt 69 kg BANANER OCH FÄRSK ANANAS Chiquita BANAANIT Costa Rica ja TUORE ANANAS 0 4 Valio 99 kpl OLTERMANNI 800-1000 g 5,95-7,44 /kg Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,88 /kpl (6,88-8,60 /kg) 595 kpl TARJOUS VOIMASSA 6.3.-.5.5. 2010 BARNMÅLTIDER Muksu LASTENATERIAT 200 g 3,75 /kg, 8 kk yks. 0,95 /prk (4,75 /kg) 6. - GRÖTPULVER Piltti PUUROJAUHEET 300 g 8,33 /kg yks. 3,78 /prk (12,60 /kg) 5. - -pack JAFFA, COCA-COLA tai BONAQUA 4-pack 0,55 /l 4 89 III-ÖL Lapin Kulta 24 -pack sis. pantit 1,60 raj. 3 erää /tal. III-OLUT 0,33 l /tlk 1,94 /l 1896 sis. pantit 3,60 rajoitus 2 pkt /tal. UUTTA! NYTT! Meillä myynnissä nyt myös amerikkalaisia erikoisuuksia! (Esim. kirsikka-colaa, juuriolutta, pannukakku-aineksia, vaahtokarkkeja, yms. ym.) UUTTA! NYTT! Perjantaisin kakkukeisarin kakkuja ja leivoksia meiltä! På fredagar kakkejsarens kakor och bakelser från oss! UUTTA! NYTT! Nu från oss även Amerikanska specialiteter! (T.ex. körsbärscola, rotöl, pannkaks-ingredienser Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). skumkarameller mm.mm.) Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%) www.k-citymarket.fi KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA-PE/MÅN-FRE. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU/SÖN. 12­18 Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus