• Kyrkslätts Nyheter sidan 22 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 29.3.2009 SUNNUNTAI 25 Kuntatalous puhutti valtuustoa Kirkkonummella sivu 12 Asuntosäätiöllä suuri vastuu Siuntion kehittämisessä sivu 7 PAINOS 28 000 Barösundin koulun kohtalonkysymys sivu 26 Asikainen kehään huhtikuussa sivu 27 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi Takuumureaa lihaviikkoa HK popsi ISO VIITONEN 900 g (2,21 kg) 199 pkt -42 % Ilman korttia 3,45 pkt (3,83 kg) HK mummon JAUHELIHAPIHVIT ja LIHAPULLAT 280-300 g (5,36-5,00 kg) TERTTUTOMAATTI Hollanti Tuote-esittelyjä Senaattorissa Makuliha leikkeleet ma 30.3. klo 11.00­18.00 Pyymäen leipomot ke 1.4. klo 10.00­18.00 300 rs 2 -26 % Ilman korttia 4,10/2 rs (7,32-6,83 kg) yksittäin 2,05 rs 2 49 Ristorante PIZZAT pakaste, ei biologica 255-390 g (9,80-6,41 kg) kg 5 00 kpl 2 -16 % HK PORSAAN ETUSELKÄ pataan HK PORSAAN LAPA uuniin 2 59 2 29 kg kg Ilman korttia 5,98/2 kpl (11,73-7,67 kg) yksittäin 2,99 kpl Kariniemen kananpojan Lapin Liha BROILERIN FILEESUIKALEET marinoidut, 300 g (6,63 kg) SAKSANHIRVIKÄRISTYS pakaste, 750 g (7,93 kg) Fanta ja Fanta Free VIRVOITUSJUOMAT 3 plo x 1,5 l (0,40 l) sis. pantit 1,20 1 erä/talous 1 99 rs 5 95 300 ps plo 3 -71 % Ilman korttia 7,47/3 plo (1,39 l) sis. pantit 1,20 yksittäin 2,49 plo, sis. pantin 0,40 Hinnat voimassa ma-ke 30.3.-1.4. Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 Ark/Vard Lau/Lör 7­21 7­18 Kukkapiste
• 2 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Monipuolista ohjelmaa jälleen tarjolla kulttuurin ystäville Kansallisteatteri esittää Kulkurin laulut ­ Tauno Palo 100 vuotta. Tätä esitystä lähdemme katsomaan 4.4. 2009. Kulkurin laulut on kunnianosoitus Tauno Palolle ja hänen unohtumattomalle elämäntyölleen suomalaisen teatterin, elokuvan ja musiikin saralla. Kulkurin laulut muodostaa esityskokonaisuuden, jossa laulut kertovat kukin oman tunnelmallisen tarinansa niin musiikin kuin näyttämötaiteen keinoin. Upeina, tuoreina sovituksina ja näyttelijöiden komeasti tulkitsemina kuultavien laulujen kautta esitys taittaa matkaa maaseudulta kaupunkiin, halki itsenäisen Suomen historian. Suuren näyttämön lämpiössä voi myös tutustua näyttelyyn rooliasuista, joita Tauno Palo käytti. ohjelmaa. Retkillemme voivat osallistua myös muut kuin yhdistyksen jäsenet. Lisätietoja yhdistyksemme toiminnasta ja retkistä saat puheenjohtaja Hellevi Varpiolta puh. 040-7330081. Voit myös ilmoittautua mukaan retkillemme soittamalla Helleville. Seuraa myös ilmoitteluamme Kirkkonummen Sanomien Tapahtumapäivyrissä. Kirkkonummen kansallinen kulttuuri ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää monipuolista kulttuuriajattelua. Yhdistyksen toiminta on alkanut jo vuonna 1979. Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Pääsääntöisesti Kirkkonummen kansallinen kulttuuri ry tekee teatteri- ja konserttiretkiä, mutta pyrimme yhdistämään retken yhteyteen myös muuta toimintaa. Tervetuloa kanssamme matkalle kohti mieleenpainuvia kulttuurikokemuksia! TUULA ANDERSSON Kirkkonummen Kansallinen Kulttuuri ry Sihteeri KULKURIN laulut on kunnianosoitus Tauno Palolle ja hänen unohtumattomalle elämäntyölleen suomalaisen teatterin, elokuvan ja musiikin saralla. mämme vauhdikkaassa väännössä. Rytmikkään musiikin säestyksellä matkataan ilmiöstä toiseen ja koti-Suomesta aina laajemmille aluevesille. Lavalla ovat Tahtiteatterin ammattilaiset sekä loistavat muusikot. Teatterin jälkeen poikkeamme vielä Akvaariotalo Maretariumiin, joka on suomalaisten kalojen luonnonmukainen akvaario. Maretariumissa on myös esillä kokoelma Seppo Keräsen valokuvia: "Itämerennorppa ja ilmastonmuutos". Tähän merelliseen kaupunkiin suuntaamme 9.5. 2009. Toukokuussa suuntaamme Kotkaan Maapalloilua-revyy on Kotkan Kaupunginteatterin ja Tahtiteatterin yhteistuotantoa, jonka ensi-ilta oli 17.1. 2009. Tämä hulvattoman hauska revyy ilottelee turismin ja globaalin elä- Linja-autossa on tunnelmaa Järjestämme aina yhteiskuljetuksen ja otamme matkalaiset kyytiin Kirkkonummen pääteiden varsilta. Voimme myös varata puolestasi teatteriin väliaikatarjoilun. Pidemmillä retkillä on myös muuta oheis- Bachin Johannes-passio palmusunnuntaina Kirkkonummella Kampin laulu ja Kirkkonummen kamariorkesteri Kirkkonummella tempaistaan 12 pyöräilyviikolla kypäränkäytön puolesta - 1 8 KIL tiai Liikenneturvallisuustyöryhmä julistaa l kirkkonummelaisille 12 ­ 18-vuotiaille nuorille l e kilpailun, jossa tehtävänä on suunnitella tempaukselle -vu PA IL o U kampanjalogo Kilpailutyöt pyydetään toimittamaan viimeistään 23.4. osoitteeseen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Kirkkonummen palvelutoimisto Nina Landén Asematie 7, PL 60 02401 KIRKKONUMMI Palkintoina jaetaan elokuvalippuja. Kilpailusäännöt on luettavissa Liikenneturvan sivuilla osoitteessa helsinki Meillä kirkkonummelaisilla on tilaisuus kuulla Johann Sebastian Bachin suuri Johannes-passio kotikirkossaan palmusunnuntaina 5.4. klo 18. Johannes-passio syntyi vuonna 1723, mutta Kirkkonummella se esitettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vasta vuonna 2002 Kirkkonummen kamarikuoron ja kamariorkesterin toimesta. Nyt se esitetään toista kertaa täällä, kuorona on Kampin Laulu ja orkesterina jälleen Kirkkonummen kamariorkesteri. Esitys uusitaan Helsingissä Olaus Petrin kirkossa tiistaina 7.4. klo 19. Solisteina laulavat, Tuuli Linde- berg, Teppo Lampela, Juhana Suninen, Robert McCloud, Charles Barbier ja Jouni Kokora. Teoksen johtaa kirkkonummelaisillekin 1980-luvulta hyvin tuttu Eric-Olof Söderström. Tässä välillä hän on toiminut Kansallisoopperan kuoromestarina ja johtanut lukuisia kuoroja ja orkestereita eri maissa. Kampin laulu puolestaan on maamme parhaita kamarikuoroja, joka on palkittu Béla Bártok -kilpailuissa Unkarissa, Anton Bruckner -kilpailuissa Itävallassa ja Harald Andersen -kilpailuissa täällä Suomessa. RISTO SAARI Kirkkonummen eläkkeensaajat kokoontui ­ Yhdistyksellämme on menossa 35. toimintavuosi, totesi Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja Reijo Ovaska esitellessään edellisen vuoden toimintakertomusta yhdistyksen kevätkokouksessa. Vuoteen 2008 on sisältynyt monenlaista toimintaa. Vakiona ovat olleet kuukausitapaamiset, joissa eri asiantuntijat kutsuttuina ovat esitelmöineet ajankohtaisista aiheista. Yhdistyksen harrastuspiirit ovat kokoontuneet kerran viikossa. Näistä laulukuoro Aatamit ja Eevat johtajanaan Pekka Järvinen on saanut erityistä kiitosta osakseen. Lukuisat ovat olleet retket ja teatterikäynnit aikaisempien vuosien tapaan. Kokouksessa esitettiin kiitokset JK-Tietokoneet KY:lle sen yhdistykselle lahjoittamasta tietokoneesta. Pieni IT-ryhmä on jo aikaisemminkin kokoontunut, mutta nyt luodaan mahdollisuudet harjoitteluluun muillekin kiinnostuneille. Yhdistyksen toiminnassa on pidetty tärkeänä hyvää yhteistyötä eri kirkkonummelaisten järjestöjen kanssa. Vähäisintä ei ole yhteistyö Kirkkonummen sos.dem. kunnallisjärjestön kanssa. Tulevan viikonlopun toritapahtumassa kunnallisjärjestö on lupautunut tarjoamaan kahvit Eläkkeensaajien teltalla vieraileville. Teltalle on tulossa myös kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Alho. EINO GRÖNLUND
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 3 KEVÄT TULEE! Taksi- & Pikkubussipalvelu Muistathan varata ajoissa kuljetukset kevätjuhliin ja-retkille. Tarjouspyynnöt / tilaukset kajon@kajon.fi 0100 7070 Tarjouspyynnöt: (reaaliaikaisesti suoraan KajonKorteista - Kysy myös tilausvälitykseen) Soita tai täytä tiedot itse kajon@kajon.fi - Soita myyntipalveluun www.taksidata.fi/kajon 0100 8 70 80 - Lähetä sähköpostilla Etusivun kuva: ADRESSI Veikkolan koulun ryhmäkokojen kasvattamista vastaan luovutettiin Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, Gustaf Åbergille ennen valtuuston kokousta torstaina 26.3. Kylttejä kantoivat koulun oppilaat Anki, Emil ja Jussi. ­ Ryhmäkokojen pienuus tukee oppilaiden jaksamista suuren koulun melskeissä. Opettaja voi myös paremmin havaita ja puuttua lasten ongelmiin, Anna-Maija Virtala muistutti mm. adressia luovuttaessaan seurassaan Päivi Paulin-Hämäläinen sekä Mari Kunnari (kyltin takana Totti-pojan kanssa) Kuva: LIISA KOSONEN Mies uhkasi ampua poliiseja Masalassa Perjantaina 27. huhtikuuta Länsi-Uudenmaan poliisi sai klo 08.00 ilmoituksen Masalan Kaivokujalla paritaloasunnossa olevasta sekavassa mielentilassa olevasta miehestä. Mies oli uhannut ampua kaikki poliisit. Asunnossa oli miehen lisäksi hänen vaimonsa ja tyttärensä, jotka onnistuivat poistumaan asunnosta klo 12.24. Poliisi eristi alueen ja sai neuvotteluyhteyden kohdehenkilöön. Miehellä oli hallussaan ainakin varsijousi. Sekavasti käyttäytynyt mies saatiin neuvoteltua tulemaan aseistautumattomana ulos asunnosta ja otettiin kiinni klo 13.02. Kaivokujan alue Masalassa eristettiin eikä sinne päästetty turvallisuussyistä sivullisia. Tilanne ei aiheuttanut vaaraa ulkopuolisille. Poliisin suorittamassa etsinnässä paritaloasunnosta löytyi taskuase, ilmapistooli sekä replika. Toimintatuottojen kasvu 2,9 %, kulujen 11,7 % Kirkkonummen tilinpäätös kunnanhallituksen käsittelyyn Maanantaina 30.3. kokoontuvalle Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se hyväksyisi ehdotuksen kunnan vuoden 2008 tilinpäätökseksi. Tilinpäätös osoittaa 1,5 milj. euron ylijäämää, jota ehdotetaan siirrettäväksi taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Samalla kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se pyytää liikuntalautakunnalta ja perusturvalautakunnalta (sosiaalilautakunnan toiminnan osalta) selvitystä vuoden 2008 talousarvion sitovuustason ylityksestä. Selvitys tulee toimittaa kunnanhallitukselle huhtikuun loppuun mennessä. Kirkkonummen kunnan toimintatuottojen kasvu vuonna 2008 oli 2,9 % ja toimintakulujen 11,7 %. Toimintatuottojen alhaiseen kasvuun vaikuttivat jätehuollon siirto YTV:lle 1.4.2008 ja käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttösopimuskorvausten viimevuotista pienempi kertymä. Toimintakulujen kasvu kiihtyi edelleen ja kasvuprosentti oli 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakulujen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin runsaat 7 %. Verotulojen kokonaiskertymä, 139,2 milj. euroa, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 milj. euroa eli 5,8 %. Kun edellisen vuoden verotulokertymästä vähennetään siihen sisältyvä 3 milj. euron kertaluontoinen yhteisövero-osuuden korjaus, verotulojen kasvu nousee 8,2 prosenttiin. Verojen kokonaiskertymä ylitti alkuperäisen talousarvion tuloarvion 3 milj. eurolla. Valtionosuuksia kertyi 19,7 milj. euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa eli 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) määrän kasvu oli 5,5 % (2007: 13,1 %). Verorahoituksen kasvu alitti toimintakatteen kasvun 7,8 prosenttiyksikköä ja vuosikate heikkeni edellisen vuoden 17,6 milj. eurosta 7,8 milj. euroon. Vuosikate kattoi enää 88 % suunnitelman mukaisista poistoista ja vuoden tulos jäi alijäämäiseksi 1,1 milj. Kunnan taseen loppusumma on 168,1 milj. euroa (2007: 156,3 milj. euroa). Oma pääoma on 86,4 milj. euroa ja omavaraisuusaste 52,8 % (2007: 57,3 %). Lainakanta on 52,8 milj. euroa (2007: 39,0 milj. euroa) ja lainat/asukas 1.406 euroa (2007: 1.111 euroa). Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli vuonna 2008 alijäämäinen 18,0 milj. euroa. (2007: + 1,6 milj. euroa). Investointimenot olivat 26,6 milj. euroa (2007: 16,9 milj. euroa). Investointimenoista 13,7 milj. euroa kohdistui talonrakentamiseen ja 9,2 milj. euroa kunnallisteknisiin hankkeisiin. Uusia lainoja nostettiin 16 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Muiden taseerien vaikutus rahoituksen rahavirtaan oli +2,3 milj. euroa. Rahoituksen koko rahavirta oli 13,7 milj. euroa. Kunnan rahavarat supistuivat 4,3 milj. euroa ja olivat vuoden lopussa 9,6 milj. euroa. Virkamiehille huomautus: Päiväkotia koskeva päätös sivuutettiin Kirkkonummen kunnanvaltuustossa oli torstaina käsittelyssä Kolsarin päiväkodin käynnistäminen kunnallisena ja päiväkodin johtajan viran perustaminen. Asialistassa todettiin, että kunnanvaltuusto oli talousarviokokouksessaan 29.11. 2008 edellyttänyt myös ostopalvelusopimuksen selvittämisen päiväkodin toiminnan käynnistämisessä. Selvitystyötä ei kuitenkaan tehty ja esityslistalla todettiin vain, että se on tässä vaiheessa liian myöhäistä, koska päiväkodin on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi pykälän muutoin, mutta äänestyksessä voitti Timo Haapaniemen muutosehdotus kohtaan kaksi: "Seuraavien päiväkotien hankesuunnitelmien laadinnan ja toteutuksen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet toiminnan järjestämiseksi myös yksityisenä tai ostopalveluina" sekä Antti Lavantin lisäyksellä "Valtuusto päättää kiinnittää virkamiesten huomiota siihen, että valtuuston päätökset ovat sitovia ja niitä tulee noudattaa". Porkkalan kuutti Korkeasaareen Lauantaina 21.3. ihmetys oli suuri, kun söpö kuutti tavattiin samoilemasta Porkkalan Lillkanskogin metsästä satojen metrien päässä merestä. Muutamilla paikallaolleilla oli ilo ja kunnia parin tunnin ajan tutustua kuuttiin, sille erikoisessa ympäristössä. Pelastuslaitoksen yksikkö toimitti kaverin turvaan Korkeasaareen. Sturm und Drang tulee Inkooseen Inkoon kunta ja Inkoon seurakunta järjestävät perjantaina 17. huhtikuuta nuorisolle konsertin, jonka tähtenä loistaa huippusuosittu Sturm und Drang. Konsertti järjestetään Kyrkfjärdens skolassa ja se alkaa klo 20.00. Lämmittelybändinä kuullaan Nasty Peziä. 15 euron hintaisia lippuja voi ostaa Café Wilhelmsdalista (09) 595188 ja Degerby Delistä (09) 2213492. Tilaisuus on päihteetön. Sturm und Drang on Vaasassa vuonna 2004 perustettu suomenruotsalainen metalliyhtye. Sen tyyli on hyvin power metal painotteista, mutta yhtyeen musiikissa on vaikutteita myös perinteisemmästä heavy metalista ja hard rockista. Kauklahden keskustaaluetta kehitetään Kauklahden vanhaa ydinkeskustaa Kylä-Bisaa kehitetään ja täydennetään. Tavoitteena on tiivistyvän kaupunkirakenteen lisäksi tukea ja kehittää alueen vanhaa kylämäistä ilmettä. Alueelle rakennetaan erillispientaloja 150 asukkaalle sekä liike- ja toimistorakennuksia. Kaava-alueen pinta-ala on runsaat kuusi hehtaaria. Alue käsittää Kauklahden ydinkeskustan Kuninkaankartanontien eli vanhan "kaupparaitin" varrella sekä Bisan mäkialueen. Etelässä alue rajautuu Rantarataan ja lännessä Asuntomessualueeseen. Rakennuskanta alueella on iältään pääosin 1930­1950 -luvuilta. Alueella sijaitsee nykyisin mm. leipomo, kahvila, elintarvikeliike, kampaamo, kukkakauppa ja muita pieniä kaupallisia palveluita. Kauklahden keskusta on omaleimainen ja Espoossa ainoa pääasiassa teollisuuden tulon myötä syntynyt taajama, jonka asutushistoria ulottuu ainakin 1200-luvulle. Keskusta muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja kokonaisuuden, joka on asemakaavan suunnittelussa ollut lähtökohtana. Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaa 30.3. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. PORKKALASSA satojen metrien päässä merestä seikkaillut kuutti toimitettiin Korkeasaareen. Kuva: Jan Grönholm. Störsvikin golfkartanon ympäristölle asemakaava Siuntion kunnanhallitus on hyväksynyt Asuntosäätiön aloitteen Störsvikin golfkartanon ympäristön kaavaluonnoksen ja antanut tekniselle lautakunnalle tehtäväksi aloittaa alueiden asemakaavoittamisen Asuntosäätiön laskuun Asuntosäätiön toivomuksen mukaan, että asemakaavan laatiminen Störsvikin Golfkartanon ympäristössä (RM/s- ja RM-alue osayleiskaavassa) ja kartanon pohjoispuolella olevaa aluetta (Aalue) varten voitaisiin aloittaa nyt, kun alueen osayleiskaava on hyväksytty. Molempia alueita koskevat lopulliset maankäyttösopimukset, joissa määritellään osapuolten välinen kustannusten jakaminen, laaditaan, ennen kuin asemakaavat menevät kunnanvaltuustoon. Alueella A vapaa-ajan asutusta ja palveluja täydennetään niin, että jo olemassa oleva asutus huomioiden pyritään yhtenäiseen kokonaisuuteen. Alueelle B pyritään kaavoittamaan pientaloja ympärivuotiseen asumiseen. Kaavaluonnos korjataan niin, että nykyinen vedenottamolle johtava tie jää uuden tulotien alueelle ja Mäntykalliontien läheistä suojametsää voidaan säästää. Tonttimäärä on 34 kpl, joiden rakennusoikeuden määrä ei pienennetä, vaikka tonttimaan pinta-ala pienenee. Kaavassa osoitetun yhden asuinrakennuksen rakennusoikeuden lisäksi tonteille saa rakentaa autotallin ja talousrakennuksia kylminä tiloina yhteensä enintään 50 k-m2.
• 4 Terveyspalvelut N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Hammasteknikot Eläinlääkärit Siivousta onella tavalla! si m· ikkunanpesu vuk A · kevätsiivous Pe rso nal Tra i ner · pl 3k lit osa Avoinna Avoinna unt ·K ma-pe 17­20 Puhelinvaihde (09) 8678 570 www.monella.fi Spinn ali · ing s · Tan ss istud avainkortilla avain ortilla ainkortilla päi joka päivä klo 6­22 io · Myös fysikaaliset palvelut ja solarium käyvät meillä www.kirkkonummen-liikuntakeskus.net Munkinmäentie 19, 02400 Kirkkonummi · Puh. 298 9383 Hammaslääkärit ASUNTOMARKKINAT SIVUT 8­9 Työsuorituksia LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 Kuollut 5 Kaivonporaus / Maalämpö / LVI Mats Lervik 0400 - 826 686 Puh. / Tel. 019 - 241 6668 Kiitos Uudenmaan Porakaivo Oy UUDISRAKENNUKSET JA SANEERAUSKOHTEET Muutostyöt öljy- ja sähkölämmityksestä maalämmitykseen Palveluja tarjotaan · · · · Lämpökaivojen poraus Vesikaivojen poraus Lattialämmitysputket Tarvikemyynti · · · · Maalämpöpumppujen asennukset Pumppuasennukset Vesikiertoiset seinäpatterit Kaikki alan asennus- ja huoltotyöt Kirjanpitopalveluja Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n sertifioima asentaja. Kaikki työt avaimet käteen tai sopimuksen mukaan. Uudenmaan Porakaivo Oy R.T. Broberg, Puh. 09 256 5289 ja 0400 440 852 Österbyntie 112, 02400 Kirkkonummi uudenmaan.porakaivo@kolumbus.fi www.uudenmaanporakaivo.fi VIIHTYISÄMPÄÄ ASUMISTA taloyhtiön kattavat kiinteistöpalvelut & kodin remontit palvelunumero Arkisin 7.30­15.30 Hautauspalveluja (09) 455 5080 asiakaspalvelu@kds.fi / www.kds.fi Espoo ­ Kirkkonummi ­ Lohja ­ Nummela KUULUTUKSET SIVU 10 Lakiasiat Ö ly-j K aasu j a Koulutusta
• 6 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Kuntapalveluiden pelastusohjelma Kansainvälisen laman vaikutukset kuntatalouteen tulevat osin viiveellä. Yhteisöverojen romahdus on kuitenkin nopeasti kaventamassa kuntien verotuloja, ja talouden ahdinko jatkuu useita vuosia, todetaan Kuntaliitosta. Kuntaliitossa onkin nyt valmisteltu kuntapalveluiden pelastuspaketti, jossa esitetään toimenpiteitä kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtiolta odotetaan nyt kuntien veropohjan vahvistamista, valtionosuuksien lisäämistä ja pidättäytymistä uusista velvoitteista. Kuntien itse on myös syytä sopeuttaa menot aleneviin tuloihin. Monessa kunnassa tämä edellyttää vuoden 2009 talousarvion ja taloussuunnitelman avaamista sekä pitkäjänteistä toiminnan tehostamista. Viime lamassa valtion ja kunnat eivät elvyttäneet, vaan säästivät. Tämä osaltaan syvensi lamaa samalla kun se toisaalta uudisti rakenteita. Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä, normien purku ja kuntien vastuun lisääntyminen kannustivat ratkaisuihin, joissa paikalliset tarpeet ja resurssit voitiin ottaa paremmin huomioon. Näin lamasta selviydyttiin vähemmin vaurioin. Yritysten taseet ovat nyt aiempaa vahvemmat, julkinen talous kokonaisuudessaan on ylijäämäinen, mutta kunnilla ei kuitenkaan ole talouspuskureita. 1990-luvun puolivälin jälkeen ja erityisesti 2000-luvulle tultaessa suotuisa talouskasvu loi maaperää keskusjohtoiselle hyvinvointipolitiikan kehittämiselle. Erityisesti 2000luvulla kuntien tehtäviä, lainsäädäntö- ja muuta ohjausta sekä valvontaa on lisätty. Valtion leikkaukset kuntien tulopohjaan vuosina 1995 ­ 2009 ovat yhteensä noin 3,2 miljardia euroa käyvin hinnoin. Samanaikaisesti kuntien velvoitteet ovat kasvaneet voimakkaasti. Suotuisa talouskasvu ja kuntien taloudellisia eroja tasaava rahoitusjärjestelmä sekä kuntien jatkuva kehittämis- ja tehostamistoiminta on tehnyt mahdolliseksi kuntien selviytymisen kohtuullisella keskimääräisellä tuloveroasteella ja PÄÄKIRJOITUS H y v ä ä a l k u v i i k ko a ! Aurinko nousee 6.54 ja laskee 19.57, kesäaika alkaa La 28.3. Armas, Sune *ORT: Ilari, Ilkka, Teppo, Teppana, Tapani Su 29.3. Kesäaika alkaa; Sommartiden börjar; Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonas *ORT: Markus, Markku, Kirilä, Kiril, Joona, Joonas Ma 30.3. Usko, Tage, Guy * ORT: Johannes, Juhani, Juha Ti 31.3. Irma, Irmeli, Irmelin *ORT: Ylermi Ke 1.4. Raita, Pulmu, Harald *ORT: Maria, Marja, Mari, Jehki kohtuullisella velkaantuneisuudella. Nyt kansainvälinen rahoituskriisi on edennyt reaalitalouksiin ja iskenyt voimalla myös Suomeen. Viennin jyrkkä väheneminen on johtanut kansantalouden lamaan. Tässä tilanteessa on ehdottoman tärkeää, että kotimarkkinoiden elinvoima taataan ja että myös julkista kulutusta ja investointeja tuetaan. Kuntien taloudellinen tilanne on muuttunut hyvien vuosien jälkeen nopeasti ja dramaattisesti heikompaan suuntaan. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2009 painuu 2­3 prosenttia miinukselle viime vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee noin 500 miljoonaa euron tulojen alenemaa. Kuntien valtionosuuksien lisäykset ovat pääosin olleet verotulomenetysten kompensointia ja lakisääteisiä indeksija kustannustenjaon tarkistuksia. Kuntien rahoitusasemaan ne ovat vaikuttaneet vain vähän. Tulojen hiipuessa kuntien menot uhkaavat pysyä korkealla, noin 5 prosentin kasvussa. Työvaltaisella kunta-alalla työehtosopimukset ovat korkealla tasolla. Henkilöstömenot nousevatkin merkittävästi. Kuntien toimintamenot kasvavat vuonna 2009 noin 1.500 miljoonaa. Odotettavissa olevien verotulojen ja toimintamenojen välinen erotus on kohoamassa kahteen miljardiin euroon. Alueiden ja kuntien väliset taloudelliset erot kasvavat. Pitkittyessään heikko talouskehitys merkitsee tuntuvia, kahden, jopa kolmen prosenttiyksikön korotuspaineita kuntien tuloveroprosentteihin lähivuosina. Kunnat ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin menojen kasvun hillitsemiseksi. Työvaltaisella kunta-alalla tämä merkitsee väistämättä henkilöstömenosäästöjä. Kuntien talouden tasapainottamiseksi ja voimakkaiden säästötoimenpiteiden välttämiseksi tarvitaan nyt pikaisia, jo tänä vuonna kuntatalouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Valoilmiö nähtiin myös Kirkkonummella (KS N:o 6, 26.3.1969) Koko Etelä-Suomessa viime sunnuntaina nähty valoilmiö havaittiin myös Kirkkonummella useassa paikassa. Mm. herra Mustonen Överbystä kertoo nähneensä ilmiön katsoessaan ikkunastaan ulos. Kirkas valoilmiö lensi itä-länsi suunnassa ja oli muodoltaan pyöreä ja jätti jälkeensä vihertävän tulivanan pyrstöksi. Pyrstön pituus oli 30­40 kertaa itse esineen pituus. Asiantuntijoiden taholta on ilmiö selitetty maahan syöksyväksi tekokuun aikansa maata kiertäneeksi kantoraketiksi, joka nyt syöksyi maahan. PK-yritysten asemaa hankinnoissa parannetaan Suomen Yrittäjät ja kuntien yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy ovat sopineet yhteisistä linjauksista julkisten hankintojen kehittämiseksi. KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintakohteet ovat pääasiassa sellaisia, että ne eivät kuulu pk-yritysten normaaliin toimintaan. Osapuolten tavoitteena on kuitenkin edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan kunnille. KL-Kuntahankinnat toimii kilpailutusprojekteissaan niin, että tehokkaan toteutuksen ohella edistetään markkinoiden toimivuutta. ­ Pienet ja keskisuuret yritykset voivat olla mukana vain, jos hankinnoissa otetaan huomioon pk-yritysten toimitusmahdollisuudet. KLKuntahankinnat Oy:n kilpailutusprojekteihin sisällytetään tämän vuoksi osio, jossa kartoitetaan markkinatilanne, yhtiön toimitusjohtaja Raili Hilakari lupaa. Linjauksessa sovittuihin yhteisiin tavoitteiseen pyritään noudattamalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä huomioon ottavia kilpailutuskäytäntöjä. Näihin kuuluvat avoin viestintä, selkeät tarjouspyynnöt, laaja mahdollisuus osa- ja yhteistarjousten tekemiseksi sekä sellaisten käytäntöjen välttäminen, jotka aiheuttavat pk-yrityksille ongelmia kilpailutuksiin osallistumiselle. ­ Sovitut linjaukset ja käytännöt korostavat perusasioiden tärkeyttä. Julkisten hankintojen ongelmat ovat osittain johtuneet siitä, että ostajat ja myyjät eivät tunne toistensa toimintatapoja. Tavoitteena on tehdä hyvää yhteistyötä järjestelmän toimivuuden parantamiseksi, Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala korostaa. VAHASALO Palanen eduskuntaelämää Sivistysvaliokunta Englannin keväässä, osa II Sivistysvaliokunnan matkalla Englantiin yksi tärkeimmistä vierailukohteista oli Oxfordin yliopisto. Olemme juuri aloittaneet Suomessa uuden yliopistolakiehdotuksen käsittelyn. Oli tärkeää saada vertailupintaa yhdestä maailman arvostetuimmasta yliopistosta. Samanlaisen menestyksen mahdollisuuden haluamme antaa suomalaisille yliopistoille. Oxfordin yliopisto antoi hyvän kuvan itsestään. Hämmästykseksemme opiskelijoita ei vierailumme aikana näkynyt juuri missään. Kysyinkin syytä siihen. Kaikki olivat kuulemma ankarasti opiskelemassa. Systeemi Oxfordissa ja Cambridgessa erilainen kuin muualla. Jokaisen on kuuluttava johonkin collageen ja tiedekuntaan. Collage huolehtii asumisesta, vapaa-ajan aktiviteeteista, ruuasta ja tutor-toiminnasta. Siellä annetaan undergraduate-koulutus ja yliopiston puolella ylemmän tason graduate-koulutus. Tosi monimutkainen ja historiaa henkivä systeemi! Periaate on, että opiskelijasta pidetään huolta ja ohjataan yksilöllisesti. Vastineeksi opiskelijat tekevät lujasti töitä. Yliopiston rahoitus tulee osittain valtiolta, mutta omaan varainkeräykseen satsataan paljon. Yliopisto pitää tiivistä yhteyttä vanhoihin opiskelijoihin ja muihin tahoihin, järjestää tapahtumia jne. Siten myöhemmin yhteydenpitoon liittyy pyynnöt lahjoituksista. Pienetkin summat kelpaavat. Kokemuksen perusteella vasta se 12. lahjoitus on suurin. Parhaaksi keräyskeinoksi on todettu henkilökohtainen käynti lahjoittajan luona, silloin on 95 % varmuus saada rahaa. Matkamme aikataulu oli ylitiukka. Tutustumiskohteita oli paljon ja siirtymisiin oli varattu liian vähän aikaa. Lontoon ruuhkat olivat suuri haaste. Joskus jätimme bussin ruuhkaan seisomaan ja lähdimme kävellen määräpaikkaan. Sivistysvaliokunnalle oli matkan aikana varattu yksi ns. "vapaailta" eli sivistävä vierailu Mamma mia -musikaalissa Prince of Wales Theatressa. Kulttuuri kuuluu valiokuntamme asialistaan. Fantastinen kokemus, joka tosin alkoi teknisillä ongelmilla. Näyttelijät levittelivät käsiään ja pahoittelivat: "Can not continue". Katsomossa lähtivät jäätelönmyyjät heti liikkeelle. Kun esitys pääsi jatkumaan, rennosti pukeutunut nuori yleisö eli täysillä mukana. Varsinkin näytelmän loppupuolella yleisö tanssi ja lauloi innolla yhdessä näyttelijöiden kanssa. Jos musikaali edusti optimismia ja positiivista mielialaa, toista ääripäätä edusti tieto paikallisesta terrorismista. Kuulimme, että kuningaskunnassa on jatkuvasti meneillään 30­40 terrorihanketta, jotka poliisi yleensä ehtii ­ onneksi ­ torjumaan ennen toteutusta. Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan ei selvästi ole onnistunut alueilla, joilla valtakunnan lain ja poliisin sijasta toimivat sharia-tuomioistuimet. Ehkä opittavaa meillekin. RAIJA VAHASALO kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Liikuntapaikkarakentamisessa mittava korjausvelka Maamme liikuntapaikkojen vuosittainen peruskorjaustarve on noin 230­250 miljoonaa euroa, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi Urheilujuridiikan päivillä Helsingissä 5.3.2009. Jan Vapaavuori arvioi, että suomalaisten liikuntapaikkojen yhteenlaskettu uushankinta-arvo on 11,5­12,5 miljardia euroa. Liikunta¿paikkojen peruskorjaustarve vuositasolla on noin 2 prosenttia. "Tämä merkitsee sitä, että vuosittain noin 230­250 miljoonaa euroa tulisi käyttää liikuntapaikkojen peruskorjaukseen." Viime vuoden avustushakemusten peruskorjaushankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio oli kuitenkin vain noin 90 miljoonaa euroa, mikä vastaa vain noin 35­40 prosenttia peruskorjaustarpeesta. "Eräisiin isompiin sekä toisaalta eräisiin kevytrakenteisempiin liikuntarakennuksiin liittyy niiden rakenteellisiin ratkaisuihin ­ kuten poikkeuksellisen suuriin jänneväleihin ­ liittyviä riskejä." Vapaavuoren mukaan ongelmat voivat olla seurausta niin suunnittelu- ja rakennusvirheistä kuin puutteellisesta kunnossapidosta tai vaikkapa sään ääri-ilmiöistä. "Aika ajoin esimerkiksi suuren lumikuorman myötä tapahtuvat kattojen tai jopa kokonaisten rakennelmien sortumiset ovat aivan liian yleisiä." "Oman erityistapauksensa myös liikuntasektorille muodostaa rakennussuojelu, joka kansallisen liikuntapyhättömme Helsingin olympiastadionin takia on aika ajoin kovinkin ajankohtainen kysymys. Siitä olen koska tahansa valmis keskustelemaan stadionin hallinnoijien kanssa", Vapaavuori sanoi.
• Kirkkonummen Sanomat Sunnuntaina Maanantaina N:o 25 ­ 29.3.2009 Tiistaina Keskiviikkona 7 +3 Kirkkonummi Inkoo Inkoo +2 Siuntio Inkoo +2 Kirkkonummi +3 Siuntio Inkoo +3 Kirkkonummi +3 Siuntio +4 Siuntio +4 Kirkkonummi +2 4 +3 +2 Selkeää Puolipilvistä +3 7 Pilvistä +4 12 +2 Lumikuuroja Lumisadetta +2 6 Tuulen suunta ja -nopeus 10 +3 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS Syntymäpäivät: Gustaf Åberg 50 v. KIRKKONUMMEN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg täyttää 50 vuotta 2. huhtikuuta. Vastaanotto on lauantaina 4. huhtikuuta kotona Porkkalassa klo 14 alkaen. KOMMUNFULLMÄKTIGES ordförande i Kyrkslätt Gustaf Åberg fyller 50 år 2. april. Mottagning lördagen 4 april från kl. 14 hemma i Porkala. Siuntion Kristian von Essen ehdolla vihreiden puoluevaltuuskunnan pj:ksi Uudenmaan Vihreiden piirihallitus esittää piirin kevätkokoukselle, että Kristian von Essen asetetaan ehdolle Vihreän valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja valitaan Jyväskylässä 16.­17.5. järjestettävässä Vihreiden puoluekokouksessa. Kristian von Essen on siuntiolainen yrittäjä ja neljän lapsen isä. Uudenmaan vihreiden piirihallituksen varapuheenjohtajana toimivalla von Essenillä on takanaan pitkä kokemus vihreissä luottamustehtävissä niin puolueen sisällä kuin kunnallispolitiikassakin. Toisen kauden kunnanvaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen erityisenä vahvuutena ovat puolueen ohjelmatyön ja toiminnan tunteminen. von Essen on osallistunut erittäin aktiivisesti muun muassa puolueen strategia-, vaaliohjelma- ja kampanjaryhmiin sekä toiminut puoluevaltuuskunnan varajäsenenä. ­ Puolueen tärkeimmät ri Sarlund on ollut loistava puheenjohtaja; kokoava, oikeudenmukainen, huumorintajuinen ja tarvittaessa myös napakka. En pelkää haasteita ja uskonkin täyttäväni nämä suuret saappaat, sanoo von Essen. Toimitusjohtajana työskentelevä von Essen oli ehdolla edellisissä eduskuntavaaleissa. Eilisessä kokouksessaan piirihallitus tuki von Essenin ehdokkuutta yksimielisesti. ­ Piiri- ja puoluehallituksen jäsenten välinen tiivis yhteydenpito on tärkeää puolueen sisäisen tiedonkulun takaamiseksi. Koska puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja on läsnäolo-oikeutettu puoluehallituksen kokouksiin, näen Kristian von Essenin valinnan kyseiseen tehtävään olevan hyödyksi koko piirille, toteaa Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Anna-Stiina Lundqvist. KRISTIAN von Siuntiosta. Essen Asuntosäätiöllä suuri vastuu Siuntion kehittämisessä Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys järjesti sunnuntaina 22.3. ympäristöillan, jossa osanottajat saattoivat tuoda esiin ajatuksiaan seudun ympäristöstä ja luonnosta. Siuntion Luontokoululla käydyssä keskustelussa nousi esiin rakennusyhtiö Asuntosäätiön voimakas asema. Asuntosäätiö on saanut tehtäväkseen Siuntion uuden keskustan kaavoittamisen ja osin myös rakentamisen. Yhtiö on aloittanut säännöllisten asukaspalaverien sarjan, jossa kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan ja yhtiön edustajat ottavat vastaan kuntalaisten ajatuksia, mikä on ympäristöyhdistyksen mielestä erittäin myönteinen asia. Palavereissa ja myös kunnan johdon keskusteluissa on käynyt ilmi, että Siuntion keskusta halutaan kaavoittaa korkeimpien mahdollisten ympäristöstandardien mukaan, jotta siitä tulisi todellinen valttikortti kunnan kehitykselle. Ympäristöyhdistys tukee tätä tavoitetta ja toivoo, että Asuntosäätiö täyttää sille esitetyn toivomuksen. Asuntosäätiö on myös vastuussa Siuntion tärkeimmän ranta- ja metsäalueen tulevaisuudesta. Yhtiö omistaa Störsvikissä suuria maa-alueita ja golfkentän eteläpuolisen metsäisen niemen. Alueen uudessa kaavassa Störsvikin alue rakennetaan käytännössä täyteen, eteläosaa lukuun ottamatta. Metsänhakkuut ja varsinkin Saunaniemen raju myllerrys ovat saaneet alueen asukkaat pelkäämään hienon asuinseutunsa puolesta. jelualue lisäisi merkittävästi alueen asuntojen arvoa ja olisi suuri helpotus myös asukkaille, jotka ovat muuttaneet seudulle suurelta osin juuri kauniin luonnon takia. Ympäristöyhdistys haluaa muistuttaa ympäristöjärjestöjen ehdotuksesta, jonka mukaan läntiselle Uudellemaalle tulisi perustaa kansallispuisto, johon kuuluisivat Porkkalanniemi, Störsvik ja Inkoon Kopparnäs. Kansallispuisto olisi lottovoitto niin Asuntosäätiölle, jonka talojen hinnat puiston kupeessa nousisivat, kuin Siuntion kunnallekin. Samassa yhteydessä pidettiin myös Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistyksen vuosikokous, jossa päätettiin, että yhdistyksen johdossa jatkaa siuntiolainen Yrjö Kokkonen. Hallituksessa jatkavat edelleen inkoolaiset Vappu Heikkinen ja Thea Salonen sekä Hilkka Toivonen Siuntiosta. Uusiksi hallituksen jäseniksi tulivat siuntiolaiset Hanna Bärlund ja Marja-Liisa Liimatainen. ohjelmat, strategiat ja linjaukset syntyvät valtuuskunnan aloitteesta. Valtuuskunnassa keskustellaan perusteellisesti ja avoimesti puolueen ajankohtaisista asioista, toteaa von Essen. ­ Valtuuskunnan rotaatiosäännön vuoksi jättävä Kat- Siuntion Harjulinnan pakolaiskeskus sai ystävänsä ja tukijansa Siuntioon avattava turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on saanut ensimmäiset ystävänsä ja tukijansa. Vastaanottokeskuksen tukiryhmä hahmotteli sunnuntaina 22.3. yhteistyössä keskuksen johtajan Mari Mannisen kanssa ensimmäisiä toimia hyvän yhteistyön aikaansaamiseksi kuntalaisten ja vastaanottokeskuksen tulevien asukkaiden kanssa. Lauantaina 4.4. klo 10.00 ­ 16.00 välisenä aikana Harjulinna vastaanottaa käyttökelpoisia ja ehjiä huonekaluja, leikkikaluja, satukirjoja ja urheiluvälineitä eri ikäisille lapsille ja nuorille. Myös viherkasvit ovat tervetulleita! Harjunlinnan vastaanottokeskusta nimittäin rakennetaan nyt kiireen vilkkaa tyhjästä ja kuntalaisilla on mahdollisuus näin tukea vastaanottokeskuksen toimintaa. Samoin kevään aikana tullaan järjestämään ystäväja monikulttuurikoulutusta, jotta pakolaislapset ja -nuoret voisivat saada myös siuntiolaisia ystäviä ja kavereita. Ystävyys voi olla ihan tavallisia asioita: leikkimistä, pelaamista tai käsitöiden tekemistä yhdessä. Avoimien ovien päivänä kaikilla on mahdollisuus tulla tutustumaan Harjunlinnan toimintaan. Kevään kuluessa siuntiolaiset tulevat monin eri tavoin tutuiksi vastaanottokeskuksen niin työntekijöitten kuin asukkaiden kanssa. Tutustuminen hälventää parhaiten epäluuloja ja on myös paras keino ratkaista pulmia. Vetoomus metsän puolesta Ympäristöyhdistys vetoaa Asuntosäätiöön, että se päättäisi jättää golfkentän eteläpuolisen metsän kokonaan rauhaan rakentamiselta. Yhtiön tulisi myös harkita vielä golfkartanon lähelle suunniteltuja suuria kerrostaloja. Ylimitoitetut talot pilaisivat alueen maisemaa ja toisivat mm. liikennehaittoja. Ympäristöyhdistyksen mielestä Asuntosäätiön tulisi aloittaa valmistelut Störsvikin eteläosan suojelemiseksi. Suo- Korjaus: PerusSuomalaisten kommentteja KOMMENTTI Palvelujen supistuksia, leikkauksia ja kurjuuden lisääntymistä Kirkkonummella vuonna 2009. Viime syksynä käytiin kunnallisvaalit ja luvattiin kuntalaisille kymmenen kaunista ja kymmenen hyvää. Edellinen kunnanvaltuusto teki tahallaan sellaisen budjetin vuodelle 2009, että se tiedettiin jo etukäteen alijäämäiseksi. Sen lisäksi kokoomus vielä vannoi kunnallisveron ennallaan säilymisen puolesta. Nyt on vuotta 2009 eletty kolme kuukautta ja jo nyt tiedetään, että Kirkkonummen budjetti on vuonna 2009 alijäämäinen yli 5 miljoonaa euroa!! Nyt sitten vaaditaan supistuksia, leikkauksia, yöpäivystyksen lopettamista jne. Me PerusSuomalaiset lähdimme ensimmäistä kertaa Kirkkonummella kunnallisvaaleihin mukaan ja lupasimme harrastaa kunnassa populistista eli kansanvaltaista politiikkaa. Saimme kolme kunnanvaltuutettua, kunnanhallituksen jäsenyyden ja lukemattomia lautakuntapaikkoja ja olemme kunnan toiminnassa täysillä mukana. Nyt on meidän vaalilupausten aika. Me PerusSuomalaiset päättäjät olemme huhtikuussa lauantaina 25.04. 2009 Kirkkonummen torilla kello 10­12 ja halukkaita kuuntelemaan Teitä kuntalaisia ja vastaanottamaan mielipiteitä kansanradion tyyliin, mitä leikkauksia ja supistuksia Kirkkonummella ei ainakaan voida tehdä ja onko meillä sellaisia toimintoja tai asioita, joissa voidaan säästää tai joita ei lainkaan tarvita. Torilla tavataan! OSKAR "OSKU" SALAKARI www.kirpea.fi Siuntion ok-tonttien hintoja lasketaan 30 % Siuntion Palonummen omakotitonttien hintoja ehdotetaan laskettavaksi määräaikaisesti 30. kesäkuuta asti 30 %:lla eikä 15 %:lla kuten KS:n edellisessä lehdessä virheellisesti mainittiin. Pahoittelemme virhettä. Esityksen 30 %:n hintojen alentamisesta teki alun perin varajäsenenä kokoukseen osallistunut kokoomuksen Petri Pesonen, jonka ajatuksiin yhtyi myös kunnanhallituksen esittelijä ja näinollen 30 %:n hintojen laskemisesta tuli kunnanhallituksen varsinainen ehdotus. Käydyssä äänestyksessä se asetettiin vastakkain Elisa Calinin vastaehdotuksen kanssa. Calin ehdotti, ettei tonttien hintoja laskettaisi lainkaan. Äänestyksessä seitsemän kunnanhallituksen jäsentä äänesti 30 %:n ehdotuksen puolesta ja neljä alennusmyyntiä vastaan.
• 8 ASUNTOMARKKINAT N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat OIKEUS OMAAN VÄLITTÄJÄÄN. JOKAISELLA ON Veikkola, OKT, 3 mh+oh+k+s 106 m2 Veikkola, RT, 5 h+k+s Bro, RT, 3 h+k+s 130 m2 88,5 m2 Kirkkonummen keskus, RT, 4 h+k+s 97 m2 Viehättävä, uusi energiataloudellinen omakotitalo Veikkolan palvelujen välittömässä läheisyydessä. Suuri katettu terassi, 3 mh, oh, khh ja saunaos. 106/119 m2.Tonttiosuus noin 550 m2. Varusteina mm. ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Lattialämmitys tuo asumisviihtyisyyttä. Autokatos kahdelle autolle. Tervetuloa esittelyyn. Mh. 318.000 . Tuulensuunraitti 18 B. Esittely: 15.00­15.45/Ari Riikonen. 7037187 Tyylikäs v. 2004 valmistunut huoneisto Lamminjärven rannalla. Pihaterassilta ja parvekkeelta avautuvat upeat näkymät järvelle. Erikoiskorkea valoisa olohuone sekä suuri ruokailutila, jossa viihtyy suurempikin seurue. Uimaranta 100 m kotiovelta. Kannattaa tulla tutustumaan. Vapautuu 1.4.2009. Mh. 329.000 . Hyvänmielentie 5 B. Esittely: 16.00­16.45/Ari Riikonen. 7004523 Uusi, muuttovalmis rivitalohuoneisto suositulla Bron alueella. Asumisen ylellisyyttä ja helppoutta vankassa kivirakenteisessa talossa, jossa oma autokatos asunnon sisääntulon vieressä. Talojen pihat ovat väljiä etelän ja lännen välissä.Avara olohuone ja keittiöruokailutila sekä suuri vaatehuone. Mh. 102.824 .Vh. 227.800 . Naissaarentie 10 A. Esittely: 13.15­13.45/ Anne Kurkinen. 720338 Todella upealla paikalla aivan keskustan tuntumassa päätyasunto. Suojainen piha, josta puistonäkymät. Kaunis, vaalea keittiö, tilava oh ja 3 mh:tta sekä parveke. Esittelyt sopimuksen mukaan. Mh. 229.000 . Pappilanmäki. 7068526 Sundsberg, erillistalo, 6 h+k+s 147 + 147 m2 Neidonkallio, RT, 4 h+k+s Kirkkonummi, 2 h+k 58,50 m 2 Tehdyt kaupat helmi-maaliskuussa: kt 2h,k Keskusta rt Bro 3h,k,s rt Sundsberg 3h,k,s rt keskusta 4h,k,s rt Bro 5k,k,s rt bro 5h,k,s rt Sundsberg 4h,k,s rt Sundsberg 5h,k,s okt Kyrkvalla tontti Sepänkangas 54,5m2 70m2 85m2 100m2 101,5m2 125m2 133m2 137m2 140m2 92 m2 Tilava, uudenveroinen erillistalo, oh:ssa takka, erill. ruokailuhuone, saunasta ulospääsy, lasitettu terassi ja iso piha. Rv. 2004. Mh. 369.000 . Omenatie 21. Esittely: 15.10­16.00/Tiina Rapola-Heinonen. 7041830 Aurinkoisella rinnetontilla uutta vastaava, kaunis koti.Avokeittiö, ruokailutila, oh:ssa ranskalainen parveke.Valoisa, vaaleat sävyt, eteläpiha. Rv. 2006. Mh. 178.318,4 .Vh. 224.000 . Neidonkaari 6 E. Esittely: 14.00­14.45/ Tiina Rapola-Heinonen. 7094153 Kaunis, hyväkuntoinen alimman kerroksen koti, ei rappusia. Kaunis, uusittu keittiö, valoisat huoneet. Eteläparveke pihanäkymin. Mh. 83.000 . Gesterbynpolku 14 D. Esittely: 16.20­ 16.50/Tiina Rapola-Heinonen. 7010047 Katso muut kohteemme osoitteesta www.huoneistokeskus.fi tai soita meille! Kirkkotori 2 Irma Janger LKV Anne Kurkinen Ari Riikonen LKV Tiina RapolaLomalla 0207 80 3818, 040 0207 80 3815 Heinonen, LKV 772 4511 0500 704 085 0207 80 3813 0500 418 961 Tarja Alaoja LKV myyntisihteeri Lomalla 02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810 faksi 020 780 3811 Avoinna: ma­ to 9 ­17, pe 9 ­16 Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %). Ymmärrämme kodin arvon. Palvelutalon ruokalista Viikko 14; 30.3.­3.4.: Ma: Nuudeli-kinkkuvuoka, salaattipöytä, omenakiisseli, nuudeli-kasviskookosvuoka Ti: Jauhelihakeitto, tuorepala, vispipuuro, papukeitto/ Bostonkeitto Ke: Uunikala, perunasose/ pinaattiperunasose, salaattipöytä, marjakiisseli, juustomestarin yrttijuurekset To: Kinkku-kasviskeitto, köyhät ritarit, kasviskeitto Pe: Makkaraherkku meksikolaisittain, perunat, salaattipöytä, hedelmä, juustoinen kasvisherkku Ma: tuoreannos, kauralese-ruislesepuuro, maito * nuudelikasviskookosvuokanuudelijuuresvuoka, tuoresalaatti * omenakanelikiisseli / banaanikiisseli, vihannesnäkkäri, maito Ti: tuoreannos, täysjyvävelli, kananmunaleipä * papukeitto / bostonkeitto / kaalikeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala * vispipuuro/ ruusunmarjamanna, maito Ke: aamiaistarjotin, tee / kaakao, hiivaleipä, seimi: vel- huoneistokeskus.fi Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme. runat, tuoresalaatti * marjapiiras / marjakukko / vadelmaomenakukko, tee / kaakao Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä. Päiväkotien kasvisruoka Kirkkonummen kunnan päiväkotien kasvisruokalista viikolla 14; 30.3.­3.4. (varhaisaamiainen * lounas * välipala) li * juustomestarin yrttijuurekset / kasviksia sitruunakastikkeessa, perunasose, tuoresalaatti * talon sämpylät / ruutusämpylät, juusto, tuorepala, juoma To: tuoreannos, hiutalevelli, leikkeleleipä, * keitto talon tapaan, talon leipä, tuorepala * mannapuuro, marjakeitto, maito Pe: tuoreannos, murot / mysli, maito, juustoleipä * juustoinen kasvisherkku / meksikon pintopapupata, pe- Kirkkonummen päiväkotiruoka Kirkkonummen kunnan päiväkotien ruokalista viikolla 14; 30.3.­3.4. (varhaisaamiainen * lounas * välipala) Ma: tuoreannos, kauralese-ruislesepuuro, maito * nuudeli-kinkkuvuoka / nuudeli-broilerivuoka, tuoresalaatti * omenakanelikiisseli / banaanikiisseli, vihannesnäkkäri, maito Ti: tuoreannos, täysjyvävelli, kananmunaleipä *jauhelihakeitto / kaalijauheliha- keitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala * vispipuuro, maito Ke: aamiaistarjotin, tee / kaakao, hiivaleipä , seimi: velli * kalavuoka / kalaa sitruunakastikkeessa, perunasose, tuoresalaatti * talon sämpylät / ruutusämpylät, juusto, tuorepala, juoma To: tuoreannos, hiutalevelli, leikkeleleipä, * keitto talon tapaan, talon leipä, tuorepala * mannapuuro, marjakeitto, maito Pe: tuoreannos, murot / mysli, maito, maksatahnaleipä * makkaraherkku meksikolaisittain / nakkikastike, perunat, tuoresalaatti * marjapiiras / marjakukko / vadelmaomenakukko, tee / kaakao Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 ASUNTOMARKKINAT 9 Etua elämään. OP-Pohjolasta. Jolkby okt 360° 211/258 m2 Hirvitie 10. 6h, k,s, parveke,terassi ja piha. Lämmin autotalli. Hienolla sijainnilla suuri talo, jossa tilavat huoneet. Rv. -83, tontti 910 m². Es. SU 14-14.30/ Aarni (0500) 442 729 Mh. 357.000 . 540488 Kuusala okt 360° 115/160 m2 Kuusalantie 2. 5h,k,ph,s. Avarat valoisat tilat. Parkettia. Takka. Kaukolämpö. Iso parveke ja terassi etelään. Hoidettu piha. Tontti 760 m². Es. SU 14.15-14.45/Beck (050) 323 3110 Mh. 275.000 . 532315 Inkoo, Linkulla okt 100/110 m2 Puståkerintie 10. 4h,k,kph/wc. Kodikas peruskorjattu 1950 luvun puutalo. Kellarikerros. Piharak.. Iso 1,3 ha:n puutarhat. Es. SU 15.30-16/Beck (050) 323 3110 Mh. 165.000 . 551710 Siuntio,Lappers okt 100/130 m2 Lappersintie 555. 4h,k,kph. Remontoitavassa kunnossa, rintamamiestalo idyllisessä kylässä. Saunarak.. Erill. at n 80 m² (vuokrattu). Tontti 5060 m². Es. SU 16.30-17/Beck (050) 323 3110 Mh. 118.000 . 550541 Inkoo, Haga okt 70/90 m2 Bastubackantie 213. 3h,k,s. Kauniilla sijainnilla pieni viehättävä talo, jossa rakennusoikeutta toiselle omakotitalolle. Upea tontti lähellä merta, tilaa 1 ha. Es. SU 12-12.30/Aarni (0500) 442 729 Mh. 198.000 . 549434 Kantvik kt 74 m2 Kummi D 36. 3h,k,parveke. Hyvä täysin uusittu läpitalon pääty kolmio. 3/3 krs. Suojaisa parveke länteen. Vapautuu nopeasti. Es. MA 30.3 klo 18.15-18.45/ Beck (050) 323 3110 Mh. 92.000 . 550961 Kantvik kt 36,5 m2 Edis 1 F. 1h,kk,lasitettu parveke. Uusittu toimiva yksiö 3/3 krs. Lasitettu parveke länteen. Es. MA 30.3 klo 17.3018/Beck (050) 323 3110 Mh. 65.000 Vh. 71.003 . 550852 Kolsari okt-tontti 4 000 m2 Sydobackankaari 11. Osayleiskaava, saatu lupa omakotitalolle 400k-m² II, 1 asunto. Liityttävä kunnall. vesi- ja jätevesi järjestelmään. Ensies. SU 13.30-14.00/Vähätiitto-Holmberg 0500 440887 Mh. 129.000 . 551275 Kolsari okt-tontti 651 m2 Kihnuntie 5. Hyvä kaavatontti EteläKolsarin kavaalueella n. 2 km päässä keskustasta. Rakennusoikutta 200+30 m². Tied./Beck/050-3233110. Mh. 110.000 . 552312 Siuntio, Billskog okt-tontti 1,77 ha Billskogintie 155. Iso tonttoiok-talolle tai hallille. Yksi Siuntion korkeimpia paikkoja. Rakentaminen vaatii poikkeusluvan. Myynti Esa Salminen Mh. 110.000 . 551985 Ravals okt 170/211 m2 Emännäntie 10. 5h,k,s,th,kh. Iso talo erinomaisella paikalla. Puistoon rajoittuva tontti. erillinen autotalli/talousrakennus. Es. MA 30.3 klo 17.30-18.15/ Salminen 050 566 6982 Mh. 350.000 . 542431 Siuntio, Pickala kt 360° 141 m2 Golfkuja 7. 4h,k,s. Pickalan golfkartanossa merinäköalalla upea iso pääty asunto, jossa 4 kpl ranskalaisia parvekkeita. Talossa hissi. Sovi näyt. 0500 440887 Vähätiitto-Holmberg Mh. 419.000 . 549853 81,5 m2 Gesterby kt Gesterbynpolku 5 A. 3h,k. Hyvä läpitalon kolmio jossa lasitettu parveke. 3/3 krs. Keittiö uusittu. Taloyhtiö jossa isot remontit tehty. Ensies. SU 12.45-13.15/ Beck (050) 323 3110 Mh. 74.241 Ð Vh. 109.000 Ð. 552734 Gesterby kt 81,5 m2 Gesterbynpolku 5 B. 3h,k. Uusittu kolmio 3/3 krs. Kph ja keittiö uusittu. Lasitettu parveke. Putkiremontti tehty, ikkunat uusittu. Vapaa. Es. SU 13.20-13.50/ Beck (050) 323 3110 Mh. 79.241 Vh. 114.000 . 548176 Kolsari okt 360° 136/156 m Aamuruskonkuja 5. 4h,k,s,kph. Keskustan tuntumassa eksoottinen talo sinulle, joka haluat erllaisen kodin. Es. SU 12.45-13.15/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 328.000 . 551186 2 Kysy maksutonta arviointia gratis värdering Edis okt 97,5/147 m2 Leppäkuja 5. 4h,k, s, autotalli+lämmin varasto. Keltatiilinen okt, tien päässä. Talossa varasto, jossa mahd. asuinhuoneeksi. Es SU 12.00-12.30/VähätiittoHolmberg 0500 440 887 Mh. 274.000 . 547459 Vuokraukset Keskusta toimistotila 34 m2 Pitajäntuvanpolku 2 A 2. 1h+kk. Kirkkonummen keskustassa liikehuoneisto (ei näyteikkunaa) vuokrattavana. Heti vapaa. Tied. Esa Salminen 050-556 6982 Vuokra 680 . 551867 Kirkkonummen kasvisruokalista Ma: Nuudelikasviskookosvuoka, tuoresalaatti Ti: Papukeitto/Bostonkeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala Ke: Juustomestarin yrttijuurekset, perunasose, tuoresalaatti To: Suurimopuuro, marjakeitto, leikkele Pe: Juustoinen kasvisherkku, perunat, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/ piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa. Siuntion ruokalista Viikko 14; 30.3.­3.4.: Ma: Lihamureke, kastike, peruna, salaatti Ti: Broilerkeitto, pehmeä leipä Ke: Uunimakkara, peruna, salaatti To: Kalaleike, peruna, kermaviilikastike, salaatti Pe: Merimiespihvi jauhelihalla, kurkku Katso kaikki esittelyajat ja kohteemme netistä opkk.fi Merja VähätiittoHolmberg 0500 440 887 Esa Salminen 050 5666 982 Anna-Maija Aarni Christian Beck 0500 442 729 050 3233 110 Marjut Petäjä 050 5994 189 Ingås matlista Vecka 14; 30.3.­3.4.: Må: Vårig fisksoppa Ti: Höna i currysås, kokt potatis/ris, sallad Ons: Köttmakaronilåda, sallad To: Griskött i fruktsås. kokt potatis Fr: Skinkfrestelse, sallad Lö: Malen leverbiffar, brunsås, potatismos, lingon Sö: Kalifornien köttgryta, kokt potatis, sallad Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380, Koskentie 3, 02880 Veikkola, Puhelin 010 2545 300 Välityspalkkiomme alk. 2,93% velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 1.830 . Kevät edennyt hitaasti kylmien öiden takia Maanantaina 23. maaliskuuta satoi maan lounaisosassa harvinaisen paljon lunta yhden vuorokauden aikana. Kevät on edennyt hitaasti tavanomaista kylmempien öiden vuoksi. Merijäillä liikuttaessa tulee olla varovainen, sillä jäät haurastuvat nopeasti. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemista eniten lunta 23.3. satoi Utössä Länsi-Turunmaalla, jossa uutta lunta kertyi vuorokaudessa 38 cm. Se on suurin vuorokautinen lumenkertymä, mikä Suomessa on saatu tällä talvikaudella. Muuallakin maan lounaisosassa vuorokautinen lumikertymä oli paikoin yli 20 cm. Ilmatieteen laitoksen säätutkahavaintojen mukaan maa-alueilla runsain lumentulo osui vyöhykkeelle, joka ulottui Turun seudulta Salon pohjoispuolitse Lahden seudulle. Edellinen vuorokauden aikana tapahtunut vuorokausiennätys tehtiin 23.11. 2008, jolloin Helsingin Kaisaniemessä satoi lunta vuorokaudessa 30 senttimetriä. Muuten lunta on tällä hetkellä suurimmassa osassa maata 10­20 cm tavanomaista vähemmän. Keskiviikkoaamuna 25. maaliskuuta korkeimmat kinokset olivat Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa lunta oli 107 cm. Etelässä eniten lunta on tällä hetkellä Utössä, missä lunta on 39 cm. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä edellisen kerran siellä on ollut yhtä paljon lunta maaliskuussa 1982. Viime päivinä on ollut selvästi tavanomaista kylmempää. Lämpötila on laskenut öisin yleisesti etelässä ­10 ja ­20 asteen, pohjoisessa 20 ja 30 pakkasasteen välille. Maaliskuun tähän mennessä alin lämpötila on ­32,1 astetta, joka mitattiin Sallan Naruskassa maaliskuun 2. päivänä. Viime päivien kylmästä säästä huolimatta maaliskuun keskilämpötila on tähän mennessä koko maassa hieman tavanomaista korkeampi. Poikkeama on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla 1­2 astetta, muualla maassa alle asteen. Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa eli vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan yläpuolelle maan eteläisimmässä osassa maaliskuun lopussa ja pohjoisimmassa Lapissa toukokuun alussa. peuttaa jäiden sulamista. Meressä, toisin kuin järvissä, jää lämpiää myös altapäin. Virtaukset tuovat avomereltä lämpimämpää vettä, joka sulattaa jäätä altapäin. Lämpimämpi vesi irrottaa jääkiteitä toisistaan, jolloin kidepuikot ovat enää löyhästi kiinni toisissaan. Jään sanotaan olevan tällöin puikkoutunutta. ­ Tulee muistaa, että syystalvesta poiketen, jään paksuus ei enää kerro mitään jään turvallisuudesta. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Lounaissaariston jäät ovat jo selvästi haurastuneet ja laivaväylät sekä virtapaikat ovat monin paikoin avoimia. Jäät jatkavat sulamistaan ja Saaristomeren voidaan odottaa olevan avoinna Pääsiäiseen mennessä, toteaa Ilmatieteen laitoksen jääpalvelusta tutkija Jouni Vainio. Kirkkonummen koulujen perusruoka Ma: Nuudeli-kinkkuvuoka Ti: Jauhelihakeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala Ke: Kalavuoka, perunasose, tuoresalaatti To: Suurimopuuro, marjakeitto, leikkele Pe: Makkaraherkku meksikolaisittain, perunat, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/ piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa. Inkoon ruokalista Viikko 14; 30.3.­3.4.: Ma: Keväistä kalakeittoa Ti: Kanaa currykastikkeessa Ke: Lihamakaronilaatikkoa, salaattia To: Porsasta hedelmäisessä kastikkeessa, keit. perunaa, salaattia Pe: Kinkkukiusausta, salaattia La: Maksamurekepihvejä, ruskea kast. perunasosetta, puolukkaa Su: Kalifornian lihapataa, keit. perunaa, salaattia Merijää haurastuu nopeasti Lounais-Suomen saariston jäillä kevät tulee kuitenkin jo ottaa huomioon. Jäät haurastuvat ja jäällä oleva paksu lumikerros painaa ohutta jääkantta alaspäin. Meriveden noustessa jäälle lumi vettyy ja tummuu. Valkoinen, luminen pinta heijastaa auringon säteilystä 95 prosenttia, kun taas tummunut jään pinta heijastaa enää noin 17 prosenttia. Vettynyt tummahko lumi siis kerää vaaleaa lumipeitettä paremmin auringon säteilyä ja no- Masalan alueen ruokalista Viikko 14; 30.3.­3.4.: Ma: Broileri-juustokastike, riisi, herkkusieni-paprikakastike Ti: Lihakeitto,ruisleipä, juustolevite, tomaattinen kikhernekeitto Ke: Silakkapihvit, perunasose, porkkanaohukaiset To: Kinkkukiusaus, tuoresalaatti, gruusialainen kaalivuoka Pe: Lindströminpihvit, perunat, kastike, punajuuripihvit
• 10 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Kuulutukset Aurinkoisia tarinoita Inkoon Karaijassa SINIKKA Siekkelin koristemaalaus. Sunnuntaina 5.4. kevään ensimmäisen näyttelyn Inkoon galleria Karaijassa avaa kuten jo vuosien ajan ennenkin lintunäyttely. Siivekkäiden isä on tällä kertaa Kenneth Rosenlund, jonka "Aurinkoisia tarinoita" -näyttely sisältää parikymmentä aurinkoista lintu- ja maisemamaalausta. Tällä kertaa pääosassa ovat kanalinnut. Maisemamaalauksissa nähdään niin lapin tuntureita kuin pelto- ja kulttuurimaisemiakin. Näyttelyn avajaisia vietetään lauantaina 4.4. klo 13­15. Garden Party = kasvi-, eläin- ja puutarha-aiheinen yhteisnäyttely valtaa gallerian 9.5. ja pidot jatkuvat 21.6. asti. Näyttelytyöt on toteutettu eri tekniikoilla. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, keramiikkaa, lanka-, pelti-, paperimassa- ja puutöitä, koruja, kattauksia, HELLEVI Koistinen puutarhadaami. entisöityjä ja koristemaalattuja huonekaluja ynnä muita ihanuuksia kotiin ja puutarhaan. Näyttely toimii Take away -periaatteelle eli työt saa mukaansa heti eikä vasta 15. päivä. Taiteilijoista mainittakoon mm. Päivi Eerikäinen, Ulla Fogelholm, Ann Jonasson, Kipa Kiri, Hellevi Koistinen, Sarita Koivukoski, Anna Kyander, Maarit Lassila, Elina Mäntylä, Tarja Paavilainen, Rautaharakat, Tarja Rautiainen, Ritva Salmi, Johanna Sarparanta ja Sinikka Siekkeli. Karaija on avoinna huhtitoukokuussa: pe 11­17, la 10­14 ja su 11­15. Marttaliitto lahjoittaa vauvasukkien langat Marttaliiton juhlavuoden projektissa, jossa Suomen kaikille tänä vuonna syntyville vauvoille jaetaan kotikutoiset pikkuiset villasukat, yhteistyökumppanina oleva Novita on valmistanut koko tarvittavan erän, 2000 kg:n erän Marttaliiton juhlavuoden väreissä eli saatavilla on punaista, vihreää ja sinistä sukkalankaa. Marttaliitto on ostanut langat ja lahjoittaa ne sukkia kutoville yhdistyksille eli niiden ei enää tarvitse maksaa lankoja, kuten KS nro 23 kerrottiin. Lankojen mukana seuraa kudontaohje, joten ympäri Suomea kudotaan samanlaiset, kantapäälliset pikkusukat uusille kansalaisille. Vad behöver fixas på din ort? VI FIXAR DET. Söndriga lampor, trasiga parkbänkar eller annat som sticker ut i omgivningen. Gå till närmaste Aktiakontor eller in på adressen www.aktia.fi och berätta vad du tycker att ska rättas till på din ort. Aktia väljer 1­5 objekt som ska fixas bland de föreslagna alternativen. Budgeten är sammanlagt 5 000 euro. Bukowski värderar gamla föremål i Kyrkslätt under Aktiadagarna ­ Aktiadagarna till ära besöks Kyrkslättskontoret av vd Christian Boman och chefsintendent Maria EkmanKolari från Bukowskis. Såväl kunder som icke-kunder är välkomna torsdagen 2.4. kl. 14­16.30 att hämta med sig gamla föremål och låta experterna värdera dem. Själv har jag redan sökt fram några föremål som jag har tänkt låta värderas, säger bankdirektör Calle Pettersson. ­ De flesta har något gammalt föremål hemma och det kan ju vara intressant att få veta om man sitter på något värdefullt. Tidigare gånger som vi ordnat liknande tillställningar har intresset varit stort, fortsätter Pettersson. Vi bjuder på kaffe och kaka hela torsdagen, så man kan komma i god tid. På Aktias kontor i Sjundeå bjuder man på kaffe både torsdag och fredag Aktiadagarna till ära. Aktia utmanar även invånarna i Kyrkslätt, Ingå och Sjundeå att förbättra olägenheter i sin närmiljö. Syftet med kampanjen "Vi fixar det" är att samla förslag på sådant som borde förbättras eller repareras, t.ex. trasiga parkbänkar eller söndriga lampor. Bland alla inlämnade förslag väljer Aktia ut 1­5 objekt och har reserverat en reparationsbudget på totalt 5.000 euro för dem. Kampanjen är en del av Aktiadagarna som ordnas 2­3 april på Aktias kontor runtom i landet. ­ Vi förstår att tryggheten och trivseln på orten inte kan förbättras bara genom att reparera en sak. Men så här får vi en bra uppfattning om vad människor vill rätta till i sin omgivning. Förslagen vidarebefordras till kommunens beslutsfattare som i sin tur kan påverka att förbättringar görs, konstaterar Kim Karlsson, bankdirektör på Aktias kontor i Sjundeå. Förslag kan ges på närmaste Aktiakontor eller på adressen www.aktia.fi. Information om vilka objekt som ska rättas till publiceras under vecka 17. ­ Vi hoppas att så många som möjligt deltar. Det är ett effektivt sätt att försäkra sig om att det som kommer att förbättras finns just på vår ort, fortsätter Karlsson. Välkommen till Aktiadagarna 2­3.4.2009 Samtidigt kan du boka tid för en genomgång av din personliga ekonomi. Kanske den kan förbättras också.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 11 Kirkkonummelaiset hyviä kalansyöjiä Palvelutiskin valikoima laajeni Prismassa ja täällä kaupaksi käy fileiden ohella myös kokonainen kala, joka valmistetaan ruoaksi kotona, kertoi Birgitta Tyynysniemi. Uudistuneen ja isomman palvelutiskin myötä Kaleidin väki saa esille runsaammin tuotteita kuten salaatteja, takuumureita pihvejä sekä valmiita eineksiä. Monen kiireisen perheen huoltajan matka käykin palvelutiskin kautta, josta voi hankkia nälkäisen pesueen ruokkimiseen vaikkapa kotikeittiössä valmistettuja lihapullia ja muussia, täytettyjä paprikoita, kasvis- ja lindströmin pihvejä, kaalikääryleitä jne. Luonnollisesti myös grillituotteet kuuluvat palvelutiskin valikoimiin ja nyt näille herkuille on saatu oma erillinen tiskinsä. Palvelutiskiyrittäjänä Kirkkonummen Prismassa toimii siis Birgitta Tyynysniemen ja Ulla-Maija Björkin pyörittämä Kaleidi ja tämän toimipisteen vastuullisena vetäjänä työskentelee Jaro Sui. kennetaan uudet tilat rakennuksen liukuporraspäähän ja sen jälkeen Alkolle vapautuu sen kaipaamaa lisätilaa. ­ Jos lupaprosessi sujuu toiveidemme myötä, niin syksyllä meillä pitäisi olla parisataa uutta parkkipaikkaa autoille tuossa pihassa, kertoi Rissanen alati uudistuvan Prisman tulevaisuudensuunnitelmista. SATU HOLMLUND KEVÄTTÄ kohden mennään Kirkkonummen Prismassakin, jossa mm. polkupyörien valikoima on runsaimmillaan. Retro-Jopon selkään kuvausta varten kapusi Prismajohtaja Ilkka Rissanen. Kirkkonummen Prismassa alkuvuonna toteutettu käyttötavarakaupan uudistus on saatettu päätökseen ja viimeisenä muutoskohteena ollut palvelutiski otettiin käyttöön maaliskuun viimeisellä viikolla. Uudistuksen myötä palvelutiskin valikoima on laajentunut ja Kaleidin Birgitta Tyynysniemi iloitsee myös siitä, että nyt palvelutiskiin mahtuu entistä enemmän esille kalatuotteita, jotka ovat yrityksen pääartikkeli. ­ Kirkkonummelaiset ovat erittäin hyviä kalansyöjiä PALVELUTISKI on täysin uudistunut ja sen valikoima on laajentunut. Prisman asiakkaita palvelemassa Kaleidin Birgitta Tyynysniemi ja Jaro Sui. nen kertookin myymälän olevan täynnä kevääseen liittyviä tuotteita. ­ Puutarhakalusteet saapuivat juuri, nyt täytyy vaan odottaa tuon pakkasen hieman hellittävän, hymyili Rissanen perjantaina 27. maaliskuuta kun takana oli yksi talven kylmimmistä öistä. ­ Asiakkaiden asiointitarpeet ovat muuttuneet vuosien myötä ja tällä konseptiuudistuksella koetamme vastata kysyntään, selitti Prismajohtaja Rissanen keväistä uudistusmyllerrystä liikkeessä. Valikoimien laajenemisen huomaa helposti Prismassa mm. polkupyörätarjontaa tutkaillessa. Vaihtoehtoja ja värejä on tarjolla jokaiseen makuun. Itse ihastuin ikihyviksi vaaleanpunaiseen retro-jopoon, joka vei ajatukset salamannopeasti yli kolmen vuosikymmenen taakse omaan lapsuuteen. Täysin laakereilla lepäämään ei Prismassa jäädä nytkään, sillä kesän aikana pullonpalautusautomaatille ra- Kevät jo ovella Prisman uudistustyöt valmistuivat nyt maaliskuussa ja Prismajohtaja Ilkka Rissa- Bukowski arvioi vanhoja esineitä Kirkkonummella Aktia-päivien aikana ­ Kirkkonummen konttori saa Aktia-päivien kunniaksi vieraikseen toimitusjohtaja Christian Bomanin ja pääintendentti Maria EkmanKolarin Bukowskilta. Sekä asiakkaat että muut ovat tervetulleita tuomaan vanhoja esineitään asiantuntijoiden arvioitaviksi torstaina 2.4. klo 14­16.30. Olen itse jo valinnut muutamia esineitä, jotka aion tuoda arvioitaviksi, sanoo pankinjohtaja Calle Pettersson. ­ Useimmilla on kotonaan vanhoja tavaroita, joiden arvon mielellään tietäisi. Aiempina kertoina vastaaviin tilaisuuksiin on tullut paljon väkeä, Pettersson jatkaa. Tarjoamme kakkua ja kahvia koko päivän, joten paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin. Aktian Siuntion konttorissa on Aktia-päivien kahvitarjoilu sekä torstaina että perjantaina. Aktia haastaa Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon asukkaat parantamaan epäkohtia lähiympäristössään. "Laitetaan se kuntoon" -nimen saaneella tempauksella on tarkoitus kerätä ehdotuksia kohteista, jotka kaipaavat kunnostusta tai selkeää parannusta. Kaikista Aktian toimialueella tehdyistä ehdotuksista valitaan 1-5 kunnostuskohdetta, joille on varattu yhteensä 5.000 euron remonttibudjetti. Kampanja liittyy 2.­3.4. vietettäviin valtakunnallisiin Aktia-päiviin. ­ Ymmärrämme toki, ettei yhdellä korjauksella paranneta koko paikkakunnan turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Saamme kuitenkin hyvän käsityksen kunnostusta kaipaavista kohteista. Ehdotukset toimitetaan eteenpäin tahoille, jotka voivat osaltaan edesauttaa parannusten toteuttamista, toteaa Aktia Siuntion pankinjohtaja Kim Karlsson. Ehdotuksia voi tehdä paikallisessa Aktian konttorissa tai osoitteessa www.aktia.fi. Kunnostettavat kohteet julkaistaan viikolla 17. ­ Toivottavasti moni osallistuu. Se on tehokas keino varmistaa, että parannettava kohde osuisi juuri meidän paikkakunnallemme, jatkaa Karlsson. Kuntoutus Mikä paikkakunnallasi on rempallaan? LAITETAAN SE KUNTOON. Palaneet katulyhdyt. Rikkinäiset puistonpenkit tai puuttuvat kaiteet. Pieniä asioita, jotka kaihertavat päivittäin. Kerro epäkohdasta lähimmässä Aktian konttorissa tai osoitteessa www.aktia.fi. Aktia valitsee 1­5 kunnostettavaa kohdetta ehdotettujen joukosta. Remonttibudjetti on yhteensä 5 000 euroa. Tervetuloa Aktia-päiville 2.­3.4.2009! Samalla voit tarkistaa, onko omassa taloudessasi kohennettavaa. Laitetaan sekin kuntoon.
• 12 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Oksaleikkurit ja haravat tarpeen kuntatalouden huonontuessa Kirkkonummen valtuustossa käsiteltiin 1,5% leikkauksia ­ Liiat rönsyt on leikattava ja tulot tarkkaan haravoitava! Kirkkonummen valtuuston kokouksessa päähuomion vei kuluvan vuoden talousarvioon liittyvät käyttösuunnitelmat, jonka mukaan talousnäkymien heikentymisen johdosta talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa edellytetään, että kukin toimielin jättää käyttösuunnitelmissaan jakamatta 1,5 %. Erityisesti valtuutettuja suututti, että varauksien suhteen ei kysytty valtuuston kantaa, vaan tilanne tuotiin "tiedoksi". Kari Hujanen (vas.) ehdotti koko asian palauttamista katsoen, että se on muutettu talousarvio ja kunnanhallituksen 1,5 % varaus on muuttunut säästötoimenpiteeksi ja sille pitää saada valtuustokäsittelyn kautta valtuuston vahvistama päätös. ­ Mikä on tämän paperin sitoumustaso? Se haiskahtaa virkamiesten ehdotuksilta, kuitenkin valtuusto linjaa ja päättää talouden! Ari Harinen puolestaan ihmetteli. Ihmetystä herätti mm. ehdotus päiväkotien sulkemisesta viideksi viikoksi kesälomien aikana. ­ Tämä on lainvastainen päätös! Se on ympärivuotista toimintaa ja siihen subjektiivinen oikeus, huomautti mm. Pirkko Lehtinen. tässä on tehtävä priorisointeja! Mutta ensi syksynä teillä on mahdollisuus rakastamiinne veronkorotuksiin, iski Haapaniemi takaisin. Ari Tiainen muistutti, että veronkorotusta vastusti 39 vain 19 ollessa puolesta ja luetteli pitkän liudan sitä vastustaneita "kokoomuslaisia" nimiä kuten Pirkko Lehtisen. ­ Älä loukkaa minua kutsumalla kokoomukselaiseksi, sillä minä olen perusdemari, suutahti Pirkko ja Tiainen pyysi kiltisti anteeksi. ­ Ne päätökset on jo tehty. Pysytään nyt tässä pykälässä, ohjeisti valtuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg lopulta valtuutettuja, jotka senkin jälkeen ottivat kuitenkin historiaa mukaan puheenvuoroihinsa. Corinna Tammenmaa toi esille yöpäivystyksen turvallisuustekijänä ja tunneasiana. ­ Voiko tätä turvallisuudentunnetta ostaa halvemmalla kuin 1,3 milj. eurolla, mitä yöpäivystys kuluttaa. Siellähän käy vain 0­4 henkilöä yössä. Onko tässä tutkittua tietoa, miten asia voitaisiin hoitaa? hän kyseli ja sai vastaansa mm. Oskar Salakarin, joka lupasi taistella yöpäivystyksen puolesta niin kauan kuin elää, koska sen avulla on itse selviytynyt henkiin. edellyttää, että kunnan taloudenpidon kannalta sinänsä tärkeitä säästöjä eri toimialoilla ei kohdisteta kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviin ennaltaehkäiseviin toimintoihin osoitettuihin määrärahoihin. Niihin kohdistettuina lyhyen tähtäimen säästöt tulisivat aiheuttamaan ennalta arvaamattomia kustannuksia myöhemmin", hyväksyttiin yksimielisesti Hujanen veti pois oman ja kannatusta saaneen ehdotuksen palauttamisesta ja kääntyi Pekka Jäppisen ehdotuksen kannalle, jonka mukaan "Kunnanvaltuustolle tuodaan lautakuntien ehdotukset ja selvitykset siitä miten säästötoimet vaikuttavat ja miten ne kohdentuvat sekä vaihtoehdot esitetyille toimenpiteille, jonka jälkeen valtuusto priorisoi toimenpiteet huhtikuun kokouksessa." Tämä sopi kaikille muillekin eli näin pykälän käsittely saatiin lopulta päätökseen. muistoalueeseen, joten sen käyttö rakentamiseen on epätodennäköistä. On huomioitava myös vanhojen rakennusten purkukustannukset, hän listasi, mutta kannattamattomana ehdotus raukeni. kakuun kokouksessa eikä vuoden päästä, kuten tapana on ollut. Valtuuston alussa Veikkolasta tullut lähetystö luovutti adressin suunnitelmia vastaan, joiden mukaan Veikkolan koulun ryhmäkokoja tullaan kasvattamaan ensi vuonna. Valtuustoaloitteita jätettiin kolme. Keskusta ryhmän aloitteessa ehdotetaan, että kunta pikaisesti luo valtuustokauden mittaisen suunnitelman perusopetuksen opetusryhmien kokojen pienentämisestä ja sitoutuu noudattamaan suunnitelman toteuttamista kohdentamalla siihen riittävän vuosittaisen määrärahan jo vuoden 2010 budjetin laadinnasta lähtien niin, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin myös koulukohtaiset erityisolosuhteet ja ongelmakohdat. SDP:n valtuustoryhmän aloitteessa esitetään toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten mittareiden luomista toimialojen tuottamien palvelujen kehittämiseksi. Tämä edellyttää tunnuslukuihin perustuvan mittariston luomista, joilla seurataan palvelutason muuttumista ja kehittymistä sekä taloutta. ­ Luottamushenkilöhalli nnon on mahdotonta priorisoida ja kohdentaa arvovalintojensa pohjalta palvelutarjontaa silloin kun lähtötiedot puuttuvat, aloitteessa muistutetaan. Rita Holopaisen valtuustoaloitteessa esitetään, että viikonloppulounasta tarjoillaan jatkossa Palvelukeskuksessa. Perusteina ovat mm. toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja liikunnan lisääminen. Maaliskuun alusta ruokaa on nimittäin tarjottu vain viereisen palvelutalon asukkaille. LIISA KOSONEN Ilmastostrategia palautukseen Ilmastostrategiapykälä meni yksimielisesti palautukseen, koska sen katsottiin olevan löysin rantein valmisteltu eikä 72.000 euroa Kirkkonummelle maksavassa Julia-2030 -projektissa ollut mitään selvitystä Kirkkonummen laatimista toimenpiteistä. Myös Raija Vahasalon ensimmäisenä allekirjoittama aloite lintutornien ja polkujen rakentamisesta herätti puhetta, mutta nyt myönteistä kiitosta asian hyvästä valmistelusta. Asiaa ei kuitenkaan ole huomioitu budjetissa. Borgin ehdottama muutos 3. kohtaan "Lintutornien rakentamiseen tarvittavien investointien rahoitukseen otetaan kantaa vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä" hyväksyttiin yksimielisesti. Ei enää juustohöylää Talousjohtaja K.G. Lindströmin mukaan varaus oli tehtävä, sillä jo alkuvuodesta oli nähtävillä, että budjettiin liittyi selviä epävarmuustekijöitä sekä tulo- että menopuolelle ja verotuloissa on syntymässä verraten suuri aukko. ­ Kunnanhallituksella on oikeus ja valtuutus antaa määrärahojen käyttöä rajoittavia ehdotuksia. Edessä on väistämättä jopa suuremmat toimenpiteet kuin nämä, hän muistutti. Valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että juustohöylää ei nyt hyödytä käyttää, vaan on puututtava rakenteisiin ja myös siitä, että vaikka säästöt eivät ole mukavia, ne ovat nyt pakollisia. Myös asian eittämätön kiireellisyys lisäsi valtuutettujen huolta toimenpiteistä. ­ On tärkeää kutsua koko valtuusto säästötalkoisiin. Tilanne elää koko ajan, joten taloudellinen keskustelu olisi tarpeen joka kokouksessa, totesi myös Eero Hirvonen (kd), joka toivoi säästöideoiden tuomista jo seuraavaan kokoukseen Oksaleikkurit tarpeen Kristo Savolan mukaan tämä 1,5 % varaustavoite on hillittömän hankala hoitaa. ­ Emme voi valtuustossa kohta kohdalta ottaa kantaa säästökohteisiin, vaan antaa ohjausta toimielimille ja puukon tai kirurgin veitsen käteen leikkauksia varten, hän totesi asiasta, jonka Timo Haapaniemi käänsi puutarhan puolelle. ­ Odotin, että sinä(kin) vihreänä olisit valinnut välineiksi noiden sijaan puutarhasakset, monitoimikoneen, oksasahan ja haravan. Oksasahaa tarvitsemme liikojen rönsyjen leikkaamiseen. Vaikka se tekee kipeää leikata joskus pois oksia ja sadotkin siitä välillisesti pienenevät, se on ainut keino pitää puu tuottavana. Haravoita tarvitsemme kaikkien mahdollisten tulovirtojen haravoimiseen, ettei vain ravisteta puuta joka ainoan omenan saamiseksi eli veronkorotuksia. Tätä pitäisi tehdä koko ajan, mutta puutarhan hoito voi helposti romahtaa hyvinä vuosina, ehdotti Haapaniemi puutarhurin otteita kuntatalouden hoitoon. Etuosto-oikeus vahvistettiin Valtuusto siunasi myös kunnan etuosto-oikeuden Strömsbyn kylässä olevaan kiinteistökauppaan, jossa kunta ostaa 360.000 eurolla 2,5 hehtaarin tilan kuolinpesältä virkistys- ja suojelutarkoituksia sekä mahdollista yhdyskuntarakentamista varten. Tilaan sisältyy rantaviivaa 110 metriä. Matti Kaurilan vastaehdotuksen mukaan rahat pitäisi käyttää mieluummin mm. koulujen opetusryhmien pienentämiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Hän perusteli ehdotustaan myös, että kohde on kallis, verrattain pieni ja erillinen virkistyskäyttöön ja suunniteltu uimaranta on aivan muualla. ­ Alue rajoittuu muinais- Veroprosentti puhutti yhä ­ Todella törkeätä ja sikamaista! Tällaista roskaa ei saa valtuustolle tuoda, jyrisi myös Oskar Salakari (ps) muistuttaen, että kyseessä ovat nyt leikkaukset eikä se ole sama kuin säästäminen. ­ Kokoomus sanoi viime syksynä ei, ei ja ei! veronkorotuksille ja sai sillä ison vaalivoiton. Kokoomuksen on nyt aika kertoa, mistä löytyy se kolme miljoonaa, mitä tarvitaan, hän vaati. ­ Sanon edelleen ei, ei ja ei veronkorotuksille, vastasi Haapaniemi Salakarille. ­ Jos veroja korotetaan aina käyttömenojen kasvaessa, se ei meitä pelasta, vaan Valtuustoaloitteet nopeammin käsittelyyn! Valtuutetut ilmaisivat paheksumisensa valtuustoaloitteiden heikosta etenemisestä, sillä käsittelemättömiä aloitteita löytyi vielä vuodelta 2005! ­ Vuosien käsittelyaika ei ole mielekästä! Kristo Savola jyrisi. ­ Aloitteet ovat tärkeä vaikuttamisen keino. Tähän on saatava vauhtia!, myös Ulf Kjerin painotti. Yksimielisesti päätettiin lisätä kohtaan, että aloitteiden käsittelystä on seuraavan kerran raportoitava jo lo- Sopu löytyi Pitkän keskustelun jälkeen alkoi löytyä yhteistä näkemystä. Marjut Frantsi-Lankia ehdottama lisäys: "Valtuusto ­ ONKO terveyskeskuksen yöpäivystys meille vain tunneasia ja turvallisuuden tunnetta luova instituutio? Voisiko sellaista tunnetta saada halvemmalla?, kyseli Corinna Tammenmaa (rkp). TIMO Haapaniemi vertasi kunnan taloutta puutarhan hoitoon: nyt tarvitaan erityisesti oksasahaa rönsyjen leikkaamiseen ja haravaa tulojen kokoamiseen.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 13 www.kirkkonummensanomat.fi Kirkkonummen kirjaston kuukauden kirja, maaliskuu: Anja Snellman & Ulla Jokisalo: Side Anja Snellman (ent. Kauranen) julkaisi vuonna 1993 suurta kiitosta saaneen romaaninsa Ihon aika. Kirjassa kuvattiin osin omaelämäkerrallisesti kirjailijan suhdetta äitiinsä, saattohoitoa sekä äidin menneisyyttä. Vuonna 1998 Snellman palasi aiheeseen romaanilla Side, joka noudattaa kerrontateknisesti kuvan ja tekstin vuoropuhelua; Ulla Jokisalon valokuvilla tuettuna tarina johdattaa Ihon aika -teoksen taustoihin sekä kirjoittajaminän lapsuuteen ja teinivuosiin. Voidaan sanoa, että Side on Ihon ajan sisarteos niin temaattisesti kuin kerronnallisestikin kartoittaessaan äititytär -suhteen anatomiaa. Se, mikä teoksissa on suoranaisesti dokumentoivaa, mikä fiktiivistä ainesta, jätetään tulkinnanvaraiseksi, vaikka Snellman itse onkin kertonut teosten olevan pitkälti omaelämäkerrallisia. Side-romaanissa kertoja palauttaa tarinan omaan nuoruuteensa sekä äidin rooliin tyttären kasvuprosessissa. Tarina kulkee eteenpäin konkreettisten muistikuvien ja esimerkkien kautta: kronologisten yksityiskohtien, kuten kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen avulla valotetaan kertojan kehityskaarta ja äiti-tytär -suhteen muotoutumista. Kerronta limittyy äidin kuoleman jälkeiseen aikaan raportoiduilla puhelinkeskusteluilla nyt löytyneen sukulaisen kanssa: Näin syvennetään äidin menneisyyttä ja hahmotellaan sitä, kuka äiti todella oli ja mikä rooli äidin yksityisellä historialla on sukukaanonin muotoutumisessa. Muistojen läpikäyminen nostaa esiin jo unohdettuja asioita kertojan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta ja herättää henkiin Patentin, kertojaminän nuoruudenidentiteetin, joka mainitaan äidin tyttärelleen luomaksi persoonallisuudeksi. Kerronta tapahtuu vuoroin minämuodossa, vuoroin kolmannessa persoonassa, jolloin etäisyyttä tapahtumiin otetaan persoonan häivyttämisen kautta. Tarinaa syventävät anekdoottimaiset dialogit, joita äidin kanssa käytiin. Side havainnollistaa monia Ihon aika -romaanin tapahtumia sekä antaa näihin jopa suoranaisia vastauksia. Se pakottaa lukijan jatkuvasti palaamaan Ihon aikaan sekä palautumaan äidin ja tyttären vuorovaikutukselliseen suhteeseen niiden tapahtumien välillä, joilla on aikaeroa jopa kymmeniä vuosia. Mielenkiintoisella tavalla lukija myös löytää kertojaminän nuoruusvuosilta tapahtumia, jotka lähentyvät äidin kokemuksia. Äiti-tytär -suhdetta tarkastellessa ydinkysymykseksi nouseekin se, miten säilyttää läheisyys äidin kanssa, kun oman minuuden kehitys toisaalta vaatii erillisyyttä? Suosittelen Ihon aika- ja Side-romaanien rinnakkaista lukemista. Yhdessä teokset muodostavat kokonaiskuvan äidin ja tyttären välisen suhteen ainutlaatuisuudesta sekä antavat vastauksia sille, mikä merkitys äidillä tyttären persoonallisuuden kehittymisessä parhaimmillaan ja pahimmillaan voi olla. Uudelleenlähentyminen ja äidin rakkauden tunnustaminen on mahdollista vasta, kun tytär on erillistynyt äidistään; riippuvuussuhteen sijasta suhdetta määrittää rakkaus, jossa äidin tarvitseminen on vaihtunut äidin rakastamiseksi sekä varmuudeksi siitä, että tunneside on mahdollista solmia jo kuolleen äidin kanssa uudelleen: Minä olen täynnä lohduntarvetta, hellyyttä. Nyt jo enemmän hellyyttä. Minä tiedän että äiti odottaa minua, valveilla, nyt ja aina. Äiti mä tulin jo. Patentti on täällä. MAARET TEPPO Kirkkonummen kirjasto Masalan keskustassa Cafe Domi! Meiltä saat aina tuoreet, itseleivotut pullat, makeat ja suolaiset piirakat, voileivät, täytetyt patongit sekä kakut. Lounas ma­pe klo 11­15; lounaana pasta-annoksia, ruokaisia salaatteja sekä maittavia keittoja. Tule paikan päälle tai ota mukaan! Tilaa tarjottavat kotiin tai työpaikalle. Tervetuloa herkuttelemaan! Olemme avoinna ma­pe klo 7­18 Cafe Domi Oy, puh. 045-236 5340 email: cafedomi@elisanet.fi Tinantie 1 B 31, 02430 Masala Eläintarvike m Luttanat Lemmikit Herkullisen edullista / Läckert förmånligt 3 1 99 Pouttu 85 400 g (4,98/kg) alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland 0 1 1 99 Saarioinen 200 g (4,95/kg) 5 1 79/kg Valio n./ca 1,2 kg 1 229 Fazer 95 Valio 500 g (3,90/kg) 369 Lapin liha 29/kg Suomi/Finland 1. lk./kl. 29 Chile 1. lk./kl. 500 g (2,58/kg) 2 Valio 1l 600 g (6,15/kg) 09 099 Flora - 8 kpl/st., 255 g (8,98/kg) 169 McCain 750 g (2,25/kg) Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660 69 Vaasan 510 g (3,31/kg) 6 99 Arla 1,1 kg (6,35/kg) 225 Serla 4 rl/st. (0,56/rl/st.) 250 g (3,96/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18. www.s-kanava.fi
• 14 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Komeetan näyttely Kirkkonummen pääkirjastossa Kirkkonummen Komeetalla on näyttely Kirkkonummen pääkirjaston Porkkalasalissa 11.3.­4.4. 2009 kirkon vieressä. Kirjasto on avoinna ma­pe klo 10­20 ja la klo 10­15. Näyttelytilaan ja lehtisaliin pääsee jo klo 9. Mitä näyttelyssä sitten on? Ursasta on lainattu runsaasti materiaalia, esim. tähtitieteen perusteiden näyttelytaulut. Toinen suuri Ursasta lainattu kokonaisuus on tähtitieteen historiasta kertovat näyttelytaulut. Siihen kuuluu lähes 20 taulua. Ursasta on lainattu myös suuri tähtitaivaan planisfääri, joka seisoo lattialla. Planisfääriin laitetaan kellonaika ja päivämäärä kohdakkain, ja saadaan tähtitaivaan kulloinenkin asento. Aurinkokunnan mallit lainattiin myös Ursasta sekä meteoriittikokoelma. Ursasta on myös kurkistuslaatikko, jossa katsotaan eri kohteita eri välineillä tai paikan päältä. Komeetan osuus kertoo toiminnasta. Komeetan aineistoa on pääasiassa näyttelysermeillä. Koetetaan houkutella uusia jäseniä. Näyttelyssä olevaan keltaiseen laatikkoon voi laittaa jäseneksi ilmoittautumiset. Tähtitornista kerrotaan laajalti mm. sen rakentamisesta ja sijainnista. Se sijaitsee n. 6 km Kirkkonummen keskustasta luoteeseen pitkin Volsintietä. Ennen Volskotia käännytään Mariefredintielle, ja siitä Bergvikintielle. Seppo Ritamäki Kirkkonummen Masalasta on pannut esille runsaasti tähtikuvia. Esillä on myös mm. Antti Kuosmasen Komeetan tähtitornilla ottamia kuvia sekä Ville Lindforsin kuvia. Yhdessä vitriinissä pyörii Komeetan esittelyvideo sekä viime toukokuussa Kirkkonummella pidetyistä valtakunnallisista Tähtipäivistä kertova video. Teksti ja kuvat: SEPPO LINNALUOTO TÄHTITIETEEN perusteista kertovat näyttelytaulut. Ollessaan Ursassa töissä Seppo Linnaluoto suunnitteli taulut. AURINKOKUNNAN kappaleiden kokoja mittakaavassa 1:1 miljardi. Vitriinissä vasemmalla planeetoista suurin, Jupiter, ja sen oikealla puolella rengasplaneetta Saturnus. Takana siniset planeetat Uranus ja Neptunus sekä pienet maankaltaiset planeetat. Vitriinin ulkopuolella on valtava Aurinko. NÄYTTELYÄ rakennetaan. EDESSÄ oikealla aurinkokuntamalliin kuuluvaa aurinkopallo, takana roikkuu Komeetan ja Ursan näyttelytaulut sekä pöydällä kurkistuslaatikko. Arja Paasio Unelmien huvimajat VASEMMALLA Seppo Ritamäen tähtikuvia, takana tähtitieteen perusteiden näyttelytaulut, seinällä tähtitieteen historian näyttelytauluja, pöytäplanisfääri ja edessä oikealla Ursan meteoriittikokoelma. Lystimaja, punssipaviljonki, kesähuone... Huvimajoille on kertynyt jos jonkinlaisia kutsumanimiä. Monelle huvimaja on pitkäaikainen unelma, ja siinä missä yksi haaveilee ruusujen kehystämästä kahvittelupaikasta, toinen haluaa pitsihuvilaa muistuttavan "aikuisten leikkimökin»" Unelmien huvimajat vie kierrokselle huvimajojen historiaan ja nykypäivään. Puistojen, puutarhojen ja kartanoiden prameiden huvimajojen lisäksi vieraillaan tavallisilla suomalaispihoilla. Kymmenet ihmiset ovat avanneet puutarhojensa portit ja kertoneet huvimajojensa tarinat. Kirjasta löytyy runsaasti ideoita ja innoitusta omaa kesähuonetta suunnitteleville ja rakentaville. Tarjolla on hyviä vinkkejä siitä, kuinka rakennus kannattaa toteuttaa ja mitä pitää ottaa huomioon. Monessa uudessa huvimajassa kierrätys on avainasemassa: vanhat ikkunat tai ovet löytävät uuden paikan huvimajan seininä. Vain oma kekseliäisyys asettaa rajat, kun puhutaan huvimajan suunnittelemisesta. Pihalle voi rakentaa pärekattoisen kahvihuoneen tai rantakalliolle pystyttää valoisan mietiskelymajan. Tai miten olisi kiinalaisvaikutteinen lusthuset? Tai ehkä sittenkin maalattiainen rakennus? Vai sopisiko syreenien Sellistit musisoivat Masalan kirkossa Kirkkonummen musiikkiopiston sellistit kokoontuvat musisoimaan yhdessä Masalan kirkkoon sunnuntaina 29.3. klo 15. Konsertin päänumerona kuullaan Aria Heitor Villa-Lobosin Bachianas Brasileiras nro 5:stä kahdeksalle sellolle ja sopraanolle. Sopraanosolistina laulaa Annukka Ahola. Tähän vaativaan teokseen musiikkiopiston sellistit ovat saaneet vahvistukseksi opistosta aiemmin valmistuneita työelämään tai musiikin jatko-opintoihin siirtyneitä sellistejä. "Yhteistyö musiikin ammattiopiskelijoiden kanssa antaa nuorille soittajillemme varmasti lisäpotkua heidän omissa opinnoissaan eteenpäin", toteaa Markus Pelli, Kirkkonummen musiikkiopiston sellonsoiton opettaja. Konserttiin on vapaa pääsy ja sen kesto on noin tunti. LOHJALLA asuva Arja Paasio on kirjaa varten kiertänyt ympäri Suomea ja kuvannut huvimajoja innoitukseksi ja ihastukseksi kaikille omasta huvimajasta haaveileville. suojaan vanhojen ruutuikkunoiden innoittama taukotupa? Ja kun rakennus saadaan pystyyn, alkaakin se todellinen haaste: miten sisustaa unelmien huvimaja? Kirjassa on myös yhden huvimajan rakennusohjeet ja piirustukset. ISBN: 978-951-796-569-9 Sivumäärä: 128 Kuvitus: Runsas nelivärikuvitus Kustantajan hinta 35 SELLISTIT Kaisa Loimu, Sini Ljungberg, Pinja Räsänen ja Anni Rissanen valmistautuvat Masalan konserttiin, joka on su 29.3. klo 15.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 15 Kohti kevättä RATKAISEVAN EDULLISESTI Mot våren AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT 3. 1. Jupiter Booster 7-vaihteinen/7-växlad Jupiter Booster 3. TYTTÖJEN TAI POIKIEN 24" MAASTOPYÖRÄ/ TERRÄNGCYKEL FÖR POJKAR ELLER FLICKOR 24" 5. Jupiter Ruusunen tai/eller Maxx TYTTÖJEN TAI POIKIEN POLKUPYÖRÄ/CYKEL FÖR FLICKOR ELLER POJKAR 12" Helkama 1. JOPO 329,­ 299,­ Carraro Flower 5. TYTTÖJEN TAI POIKIEN 20" POLKUPYÖRÄ/CYKEL FÖR FLICKOR ELLER POJKAR 20" 149,­ 16" 64,90 74,90 24,90 2. Helkama Kulkuri 7-vaihteinen/ 7-växlad Helkama Kulkuri 2. MIESTEN 28" CITYPYÖRÄ/ CITYCYKEL 28" FÖR HERRAR 4. Jupiter Brutal 7-vaihteinen/7-växlad Jupiter Brutal 4. NUORTEN 26" MAASTOPYÖRÄ 42,5 CM/TERRÄNGCYKEL 42,5 CM FÖR UNGA, 26" 6. Carraro Windy 43 3 vaihteinen/ 3-växlad Carraro Windy 43 6. NUORTEN 26" KAUPUNKIMAASTOPYÖRÄ/CITYTERRÄNGCYKEL FÖR UNGA 26" 299,­ 369,­ 259,­ Freetime FT19 Inmold PYÖRÄILYKYPÄRÄ/ CYKELHJÄLM SUORAAN UUNISTA: DIREKT FRÅN UGNEN: Mestarin NAUDAN PAISTIJAUHELIHA/NÖT STEK MALET KÖTT 400 g (6,73/kg) Atria PORSAAN ULKOFILEPALA/ GRIS YTTREFILÉ BIT n./ca 1,5 kg Uusi-Seelanti/Nya Zeeland LAMPAAN PUTKILUUPAISTI/LAMMSTEK MED RÖRBEN, n./ca 2,3 kg, pakaste/djupfryst TUORE MUIKKU/ FÄRSK SIKLÖJA säävaraus/väderreservation MA-KE/MÅN-ONS 30.3.-1.4. ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN 2,69 5,90 /kg 5,39 /kg 4,90 /kg 13,90 PORSAAN GRILLIFILE/ GRIS GRILLFILÉ /kg 1,19 Popsi POPRILLI GRILLIMAKKARA/ GRILLKORV 400 g (2,98/kg) 3,90 Suomi/Finland RUOKAPERUNA/ MATPOTATIS 10 kg säkki/säck (0,39/kg) 1,50 VIHREÄ RYPÄLE/ GRÖNA VINDRUVOR 500 g rasia/ask, (3,00/kg) 1,39 HK KIUSAUKSET/ FRESTELSER 300 g (4,63/kg) Myllyn Paras MAKARONI 400 g (1,26/kg) 0,25 Valio ARKIJUUSTO/ VARDAGSOST n./ca 1,2 kg max. 2/talous/hushåll 4,95/kg 1,49 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 Fazer PUIKULA 450-550 g (3,31-2,71/kg) Arla Ingman BRAZIL APPELSIINIMEHU/ APELSIN JUICE, 1 l 0,79 1,79 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Kymppi-Maukkaat KYMPPI-MÄMMI/ 10-MEMMA 700 g (2,56/kg) Serla Toilet WC-PAPERI/ TOALETTPAPPER 24 rll/st. (0,29/rll/st.) 6,99 APTEEKKI APOTEK asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 16 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Hajusteyliherkkyys on vakava ongelma ­ Mitään hoitoja ei ole saatavilla Hajuille herkistyminen on monelle iso ongelma, siitä todisti KS:ssa nro 21:ssä ollut artikkelista tullut palautteen määrä. Kynään tarttui mm. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät (Hake) ry:hyn kuuluva Merja Himanen, jonka mukaan jutussa sekoitettiin hajusteyliherkkyys ja hajusteallergia. ­ Hajuste- ja kemikaaliyliherkkyys =MCS=monikemikaaliylihe rkkyys on sairaus, jossa vereen ei muodostu vasta-aineita kuten allergiassa, eikä se yleensä tee iho-oireita, mutta kylläkin kirjoituksessa kuvattuja oireita, joskus myös ikäviä neurologisia oireita. Jotkut MCS-potilaat saavat herkästi anafylaktisen shokin oltuaan hetken parfyymia käyttäneen henkilön lähellä, kirjoittaa Merja Himanen, jonka mukaan vaivaan ei ole saatavilla minkäänlaista tukea tai sairaspäivärahaa, vaikka jotkut tarvitsevat n. 800 euroa maksavaa "hengityskoneen". ­ Kelan hyväksymää diagnoosia sairaudelle ei ole toisin kuin muualla esim. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa, hän harmittelee. Kouluista 80 % kosteusvaurioisia? ­ Sairauden aiheuttaa useimmiten homeelle herkistyminen. Myös muut kemikaalit voivat olla vaarallisia, esim. hiusvärit ovat joskus aiheuttaneet sairauden puhkeamisen. Jos huomaa herkistyneensä vaikka huonon sisäilman takia, on erittäin tärkeää pysyä pois rakennuksesta - olipa se sitten koti tai työpaikka ­ muuten seurauksena voi olla krooninen sairastuminen. Valitettavasti tälle taudille ei ole vielä mitään hoitoa. Tanskassa on perustettu tutkimuslaitos tutkimaan sairautta ja Ruotsissa on tehty asiasta väitöskirja, Merja Himanen kirjoittaa. ­ 18.3.09 Espoon Dipolissa oli Sisäilmastoseminaari, missä oli koolla valtavasti huippuasiantuntijoita, mutta valitettavasti valtiovalta ei ole vielä suostunut huomaamaan Suomen kriisitilannetta. Esim. kouluista kosteusvaurioisia on 80 % ja valitettavasti korjausrakentaminen ei useinkaan tee rakennuksesta "tervettä", sillä ne tehdään aivan liian myöhään. ­ Jo vuonna -98 Sosiaali- ja terveysministeriö ra- portoi, että huonosta sisäilmasta aiheutuvien oireiden vuoksi maassamme menetetään 0,5­1,5 miljardin markan työpanos vuosittain, kertoo Merja Himanen ja muistuttaa tässä pääministerimme toiveen eläkevuosien myöhentämisestä. ­ Meillä MCS potilailla ­ samoin varmasti astmapotilailla ­ on kova halu pysyä /palata työelämään, jos vain voisimme hengittää siellä! Lisäinformaatiota asiaan löytyy: www.hajusteyliherkkyys.co m -sivuilla. Sieltä saa ihan kaikki työssä tarvittavat shampoot, hoito- ja muotoiluaineet. Niitä saa vain kampaamoista, koska kampaaja pystyy valitsemaan asiakkaalle sopivat tuotteet, Pirjo Kainulainen valottaa asiaa. ­ Kehotankin asiakkaita kysymään rohkeasti hajusteettomia tuotteita, sillä kysyntä lisää tarjontaa! Hajut ovat myrkkyä! Yksi lukijoistamme tähdensi, että keinotekoinen hajujen maailma ei ole kenellekään terveellistä. ­ Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että hajusteet ovat myrkkyä kaikille, vaikkei niistä kärsisikään. Nehän on tehty öljystä ja bensasta eikä mistään kukista. Lapset varsinkin pitäisi suojella parfyymeiltä, kun heillä on pienet ja kehittymättömät keuhkot, hän kirjoitti iloiten siitä, että nykyään sentään löytyy jo hajusteettomia tuotteita ja merkintäkin yleensä luettavissa riittävän iloilla kirjaimilla. Kampaajan saa kotiin Siihen harmiin, etteivät hajuille yliherkät pysty menemään mm. kampaamoon, auttaa lehtemme levikkialueella toimiva parturikampaaja Pirjo Kainulainen, joka tekee paljon laitosja kotikäyntejä, jolloin asiakkaat eivät altistu liiketilojen kemikaalihöyryille. ­ Yliherkkyydestä kärsivien asiakkaitteni takia läksin myös etsimään hajusteettomia ja laadukkaita kampaamoalan tuotteita, joita löytyikin kotimaiselta Sim-tuotevalmistajalta. PARTURI-kampaaja Pirjo Kainulainen asiakkaan kotona. LIISA KOSONEN Tullaan tutuiksi matka Vilnan barokkikaupunkiin Joukko yrittäjiä ja osaavia naisia kävi Tullaan tutuiksi -matkalla 14.­15.3.09 tutustumassa Liettuan Vilnaan, jota kutsutaan myös barokkikaupungiksi. Tänä vuonna se on myös EU:n kulttuuripääkaupunki. Liettua on suurin Baltian maista. Opas kertoi, että asukkaista 83 % on liettualaisia, 6 % venäläisiä, 6 % puolalaisia ja 5 % eri kansallisuuksia. Asukkaita maassa on kaikkiaan 3,5 miljoonaa. Vilnan kaupungin halki virtaa Neris-joki, joka tavoittaa Itämeren 300 km:n päässä. Vilnassa on oppaan mukaan lähes 50 kirkkoa, mutta vain yksi niistä on luterilainen. Valtaosa kirkoista kuten väestöstäkin on katolisia, mutta myös ortodoksisia kirkkoja katukuvassa on muutamia. Oli mukavaa huomata, kuinka liettualaiset pitävät huolta kirkoistaan samoin kuin taloistaan, entisöiden niitä taitavasti. Poikkesimme Vanhassa kaupungissa kirkossa ja meripihkamuseossa. Meripihkasta, joka on 50 miljoonaa vuotta sitten eläneiden mäntyjen pihkaa, voi tehdä mitä erilaisimpia koruja ja veistoksia, mutta sillä voi maustaa myös viiniä. Meripihka on Baltian maissa suosittua korumateriaalia, sillä sitä saadaan Baltian rannikolta. Nautimme yhdessä maukkaan, kotoisan tuntuisen ja erittäin monipuolisen lounaan hotellimme buffetpöydästä. Suomen Liettuan suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen kutsusta tutustuimme hänen residenssiinsä, virka-asuntoonsa. Suurlähettiläs kertoi Liettuan historiaa ja selvensi meille kuvaa Liettuan nykyisestä poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Saimme kysellä häneltä sekä konsuli Krister Castrénilta Liettuan kulttuurista, kaupasta ja yrittäjyydestä. Suomalaisia yrityksiä Vilnassa on 215 ja suomalaisia yrittäjiä, jotka myös asuvat Liettuassa on nykyään alle 100 henkilöä. Konsuli Castrenin oma yritys toimii energiatekniikassa maahantuojana ja lämpökeskusten urakoijana. Konsuli Castrenin mukaan Liettuaan aikovan yrittäjän on nykyään helpompi ostaa jo toimiva yritys, kuin lähteä perustamaan uutta. Poikkeuksena on esim. Prisma, jolla on jo vahva ja koeteltu toimintakonsepti. Suomalaiset tuotteet ovat yleensäkin arvostettuja korkealaatuisuutensa vuoksi. Johtamiskäytännöt ovat niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin erittäin byrokraattisia ja autoritaarisia. Delegointi on tuntematonta ja yrityksen pääjohtajan kautta kulkevat jokseenkin kaikki päätöstä tai allekirjoitusta edellyttävät asiat, niiden painoarvosta riippumatta. Kansalaisten sosiaaliturvaa pyritään Liettuassa nostamaan. Siinä työssä on mukana myös yksityinen terveydenhuolto. Liettualaisen keskipalkka on noin 600 kuukaudessa. Osin tästä johtuen satojatuhansia liettualaisia on lähtenyt työhön muihin EU-maihin esim. Irlantiin, Englantiin ja Norjaan. Liettuan johtava hallituspuolue on Suomen kokoomuksen sisarpuolue. Puoluekentän useat liberaalipuolueet ovat selvästi populismiin taipuvaisia. Vuodesta 2004 alkaen Liettua on kuulunut sekä Natoon että EU:hun. Tulossa oleviin presidentinvaaleihin on ilmoittautunut jo toistakymmentä ehdokasta, joiden joukossa on myös kaksi tai kolme vakavasti otettavaa naisehdokasta. Vilkkaan keskustelun lomassa nautimme suurlähettilään tarjoamat kahvit ja ihanaa omenapiirasta. Yrittäjät kyselivät loppuun saakka innokkaasti mahdollisuuksistaan tehdä kauppaa liettualaisten yrittäjien kanssa. Yrittäjiämme hämmästytti erityisesti vaitonaisuus, jolla Liettua ja liettualaiset suhtautuu rannikollaan olevan 100 km pitkän kapean hiekkadyyneistä koostuvan Kuurinkönkään matkailumarkkinointiin. Köngäs on paikoin vain muutaman sadan metrin levyinen ja kummallakin puolen välkkyy sininen Itämeri. Illalla oli vuorossa Richard Wagnerin ooppera, Lentävä Hollantilainen. Se ei jättänyt ketään kylmäksi. Oopperan taustalla olevan tarun mukaan hollantilaislaiva oli jopa niin nopea, että se ilmestyi kuin tyhjästä muiden laivojen rinnalle ja katosi saman tien. Siitä nimi lentävä hollantilainen. Sunnuntaipäivä käytettiin kaupunkikiertoajelulla ja taitavan oppaan johdolla tutustuimme eri nähtävyyksiin. Omaa aikaa oli varattu ruokailuun, kahvihetkiin sekä ostoksiin.Hintataso on Vilnassa edullisempi kuin Suomessa. Siksi mukaan tarttui paljon mukavaa tavaraa kotiin tuotavaksi. Ehkä liettualaista kansanluonnetta kuvaa kaupungilla kuulemamme: Kun kaksi liettualaista tapaa toisensa, perustetaan kolme puoluetta. Finnairin lento kesti vain vähän toista tuntia suunta, TULLAAN Tutuiksi -matkan organisoi kolme naista, jotka verkostoituivat 17 vuotta sitten yli rajojen. Yrittäjä Liia Urman, Liettua, Pirkko Erkkilä, Suomi ja Soile Nordström-Sahlberg, Suomi. joten meillä oli melkein kaksi vuorokautta aikaa tutustua Vilnaan ja sen nähtävyyksiin. Tullaan Tutuiksi matkalla me kaikki saimme uusia ystäviä. RYHMÄMME kuvattuna suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen residenssin portailla. Valokuvat: Christa Erkkilä
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 17 Lasten iltakerhotoimintaa Siuntion Störsvikissä Störsvikin asukasyhdistyksen lasten iltakerhotoiminta käynnistettiin joulukuussa Störsvikin päiväkodin tiloissa. Useiden lasten pienet jalat ovat suunnanneet kulkunsa keskiviikkoisin kohti iltakerhoa. Lapset ovat saaneet vaihtoehdon viettää vapaa-aikaansa sisätiloissa hyvien ystäviensä kanssa vapaamuotoisesti leikkien. Störsvikin ongelma uutena asuinalueena on pienten lasten ja nuorten järjestetyn kerho- ja muun vapaa-ajantoiminnan puute. Lapsilla ja nuorilla ei ole ollut tiloja, minne mennä. Tähän asti on menty lähinnä kaverien koteihin leikkimään ja vanhemmat ovat saaneet toimia kuljettajina harrastuksiin mentäessä. Lasten harrastustoiminta on keskittynyt Siuntion ja lähikuntien kuntakeskuksiin. Kaukana keskuksista asuvat lapset ovat eriarvoisessa asemassa heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Tähän ongelmaan on Störsvikin asukasyhdistys kiinnittänyt huomiota ja päättänyt perustaa kerhon, joka palvelee alueen lapsia. Neuvottelut kunnan ja päiväkodissa toimivan Kissankulman muksut Oy:n johdon kanssa sujuivat alusta alkaen myönteisessä hengessä. Sopimus saatiinkin allekirjoitettua pian neuvottelujen alettua. Störsvikin asukasyhdistyksen hallitus kokoontui puheenjohtajansa Mikael Westermarckin johdolla päättämään kerhoon hankittavista välineistä. Hallituksen jäsenistä Minna Uusi- Eskola ja Rainer Sarviaho ovat osallistuneet kerhon vetämiseen ja organisointiin. Asukasyhdistys päätti myös tukea päiväkodin toimintaa mm. hankkimalla leikkimökin päiväkodille. Keväällä onkin tiedossa "mökkitalkoot". Kerhon toimintaperiaate on saanut runsaasti kiitosta alueen vanhemmilta ja toimijoilta kunnassa. Kerhoon ilmoittautuneiden 6­12 -vuotiaiden lasten vanhemmat toimivat kerhon ohjaajina vuorollaan. Periaatteen mukaan lapset saavat itse suunnitella ja organisoida toimintaansa ilman aikuisen "päällepäsmäröintiä". Aikuinen huolehtii lähinnä tilojen järjestyksestä ja turvallisuudesta. Asukasyhdistys toivottaa kerhoon kaikki uudet jäsenet tervetulleeksi keskiviikkoisin klo 18­20. Lasten omaehtoinen toiminta auttaa alueen lasten verkostoitumista ja vanhemmatkin tutustuvat toisiinsa, mikä onkin tärkeää lasten saavuttaessa nuoruusiän. Päiväkodista, sen leikkipihoista ja kentästä onkin muotoutunut lapsille tärkeä toimintapaikka varsinkin pimeään vuodenaikaan. Alueen vanhemmat ovat talkooperiaatteella mm. jäädyttäneet kentän luistelukuntoon. Seuraava haaste onkin pian käsillä. Kuinka alueen nuoriso saadaan mukaan mielekkään yhdessäolon pariin? Mikäli nuorille ei ole tarjolla tiloja ja harrastusmahdollisuuksia on pian edessä moposkootteriralli Siuntion asemalle muutenkin turvattomalla Störsvikin tiellä. Keskusteluja yhteistyöstä on käyty mm. seurakunnan kanssa. Störsvikin asukasyhdistys Ry Störsviks boendeförening rf järjestää sääntömääräisen vuosikokouksensa sunnuntaina 5.4. Pickalassa Asuntosäätiön valkoisessa talossa klo 18.00 alkaen. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki alueen asukkaat ja kiinteistön omistajat. Kokouksessa on tilaisuus evästää valittavan uuden hallituksen jäseniä uudelle toimintakaudelle. Alueen asukasyhdistys on paras työväline alueen asukkaiden etuja ajettaessa. RAINER SARVIAHO KM, luokanopettaja Kevätkirppis Dalin päiväkodilla Dalin päiväkodin vanhempienyhdistys järjestää kevätkirppiksen lauantaina 4. huhtikuuta klo 9-13 Dalin päiväkodilla, joka löytyy osoitteesta Väylä 2, Inkoo. Paikka pöytineen maksaa 15 e, pelkkä paikka 10 e, varaukset Sarille numeroon 050-3667727. Kirpparilla on myös leivonnaisia myynnissä, myös mukaan ostettaviksi. Nappitiikerit Knapptigrarna Kankaat, käsityöt, askartelu ja lahjat Kevään kankaat saapuneet! Vårens tyger är här! Tyg, handarbeten, hobby och gåvor www.nappitiikerit.fi Ma -To 11­ 18 Pe / Fre 11­ 20 La / Lö 9 ­ 14 050-5882884 Degerbyntie 11 (Aktia-talossa i Aktiahuset) 10160 Degerby ILOISIA Störsvikin iltakerholaisia pääsiäisaskartelemassa. Vas. Hilla, Marlene, Emilia, Olivia, Matilda, Linnea ja Moona. Rehndahlin eläimillä ke vättä r innassa Rehndahlissa on kevät parhaimmillaan mitä eläinkaartiin tulee, mm. pikku kilit ja karitsat kirmailevat ihanassa sekamelskassa keskenään ympäri pihaa. ­ Karitsa mieltää koiran varaemokseen ja "pususika" nauttii ihmisten läheisyydestä. Samalla sika aikaansaa kummastusta nyt jo melko vaikuttavalla koollaan vaikka siitä on vasta ehkä puolet edesmenneestä Fortunasta, josta sanoin että se oli Kirkkonummen suurin nähtävyys, nauroi Rehndahlin eläinpihaa emännöivä Sussi Hildén toivottaen vieraat tervetulleeksi Rehndahlin grillien ääreen ottamaan kevät vastaan innokkaiden eläinlapsien seurassa. Kirkkonummen Hilasta, osoitteesta Hilantie 100 löy- KARITSA mieltää koiran varaemokseen. tyvä kotieläinpiha on avoinna joka päivä 10­16. Rehndahl ja Sussi Hildén valittiin syksyllä Vuoden Yrittäjäksi Kirkkonummella. Kuvat: NINA SALONEN ISOT ja pienet hevoset tekevät tuttavuutta. "PUSUSIKA" nauttii ihmisten läheisyydestä. FALABELLAN tammavarsa syntyi maaliskuun viimeisellä viikolla.
• 18 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Koonnut: ELA Tutustu leimailun saloihin Leimailu on päivän sana. Skräppäyksessä ja korttien teossa leimailu on ihan "must". Leimasinvalikoima on erittäin laaja, toiset pitävät kumileimasimista ja toiset taas akryylileimasimista. Paras tapa on pitää leimasinta kädessä, kuvapuoli ylöspäin ja töpöttää väriä mustetyynystä leimasimeen. Näin väriä ei tule liikaa ja kuvasta tulee tarkka. Kuvan voi värittää esimerkiksi vesiväreillä, puu- tai akvarellitusseilla sekä chalkväreillä. Muistathan pestä leimasimet käytön jälkeen. Käytä kuivapuhdistustyynyä tai nestemäistä puhdistusainetta. Pääsiäistä ilmassa Perfect pearlshelmiäisjauhe Perfect Pearls hohtovärit ovat happovapaita värijauheita, joita voi käyttää kaikenlaiseen askarteluun. Sellaisenaan voit käyttää niitä esim. leimasinaskarteluun.Voit myös sekoittaa niitä vesi- ja akryyliväreihin, musteisiin, kohopulvereihin, massoihin yms. saadaksesi aikaan ihanan helmiäishohteen. Lisäämällä jauheeseen tilkkasen vettä saat aikaan kivan maalin moneen pintaan, esim. paperiin, puuhun, massoihin, muoviin, kutistemuoviin ja metalliin. Tarvitset: Kumileimasimen, jossa on mahdollisimman suuri pinta-ala, Versamark vesileimatyynyn, ohuen ja paksun siveltimen sekä perfect pearl jauhetta. Jauhetta löytyy monen väristä sekä vaaleille että tummille papereille. Jauheella saa helposti laitettua monta väriä sa- Nyt on hyvä aika vaihtaa jouluinen ovikranssi keväisempään pajukranssiin. Pajunkissoista taivuttelet nopeasti keväisen kranssin. Siihen ei tarvita kun pajuja ja oksasakset. Taivuta pajunoksat kranssin muotoon ja piilota päät kranssin sisään. Voit tietysti koristella sen pupuilla tai kauniilla nauhalla. Samalla on kiva vaihtaa jouluiset havuasetelmat. Havuja ei tarvitse heittää pois, vaan niiden sekaan laitetaan pajunkissoja ja neulahuovutetut pääsiäismunat. Muniin käytetään styroksimunia, huovutusvillaa sekä huovutusneulaa. KAUNIS ja juhlava jälki syntyy käyttämällä Perfect pearls -helmiäisjauhetta. Embossaus Kohopulverit nostavat kuvan koholle. Kohopulvereita löytyy mattapintaisia, kiiltäviä ja kimaltavia. Kohopulveri sopii kiinnitettäväksi esim. VersaMarkilla leimailtuun vesileimajälkeen. Kaikki kohopulverit tarvitsevat lämpökiinnityksen. Kun käytetään kohopulveria leimailussa niin kannattaa aloittaa pyyhkimällä korttipohja tai paperi "taikatyynyllä". Jolloin sähköisyys poistuu kortista ja väri tarttuu ainoastaan painettuun kuvaan. Parhaan lopputulokseen saa käyttämällä samanväristä leimasinväriä ja kohoväripulveria. Hätävarana voi käyttää väritöntä leimasintyynyä. Kannattaa valita leimasinväri jolla on pitkä kuivumisaika. Aloita leimaamalla kuvio korttipohjaan ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! Kokeile jotain uutta ­ kauniit narsissit ja pirtsakka tai paperiin, kaada nopeasti runsaasti kopääsiäistoivotus tuo vaihtelua perinteisiin tipu-kortteihin. hopulveria päälle. Valuta ylimääräinen jauhe takaisin purkkiin. Kuumenna kumaan kuvioon. Paina leimasin tyynyyn ja leimaa korttipoh- viota kuumailmapuhaltimella, kotioloissa voi myös käyttää jaan, ota ohuella siveltimellä ripauksen helmiäisjauhetta ja leivänpaahdinta taikka lämpöä silitysraudasta. Hiustenkuituputa kuvion pintaa. Isolla siveltimellä hangataan väri vaajaa ei voi käyttää, se puhaltaa jauheen taivaan tuuliin. pintaan. Tarvikkeet: Sinelli ja Fiskars. ONNEA! Hauska onnittelukortti syntyy käden käänteessä, tarvitset synttäri leimasimet, valkoista paperia, korttipohjan, liimateippiä sekä kuviollista paperia. Sahramilla maustettu pandolce Kokeile jotakin uutta tänä pääsiäisenä. Tämä Italialainen pääsiäisleipä on väriltään kirkkaankeltainen ja maultaan täyteläinen. Se on mainio aamiaisleipä ja maistuu paahdettunakin, jos sitä sattuu jäämään tähteeksi. 1 tl sahramirihmoja 15 g tuorehiivaa 1,5 dl kädenlämpöistä maitoa 450 g puolikarkeita vehnäjauhoja 1 tl suolaa 75 g notkistettua voita 25 g sokeria 1 rkl vahamattoman sitruunan raastettua kuorta 175 g rusinoita 25 g sokeroituja appelsiininkuoripaloja pieninä kuutioina 2 rkl hunajaa Liota sahramia ruokalusikallisessa kuumaa vettä tunnin ajan. Siivilöi neste ja ota se talteen. Murusta hiiva maitoon ja anna seoksen olla, kunnes se alkaa hiukan kuplia reunoilta. Mittaa jauhot ja suola isoon kulhoon. Nypi notkistettu voi jauhojen kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisää sokeri, raastettu sitruunankuori, sahramiliotusnesteineen ja maitoon liuotettu hiiva. Yhdistä seokseen rusinat ja appelsiininkuoripalat ja sekoita tasaiseksi massaksi. Voitele uunipelti tai käytä leivinpaperia. Muovaa taikina kiekoksi ja nosta se uunipellille. Peitä paksulla puhtaalla keittiöpyyhkeellä ja anna taikinan kohota lämpimässä 1tunti ja 30 minuuttia, kunnes se on kooltaan kaksinkertainen. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Paista leipää tunnin ajan. Irrota leipä ja sivele vielä lämpimän leivän pintaan hunajaa. Jäähdytä leipä ritilällä. Tarjoa ohuiksi viipaleiksi leikattuna. Ohje: La Dolce Vita. Ursula Ferrigno. Gummerus 2006. AKRYYLILEIMASIMET kiinnitetään kirkkaisiin leimasinpaloihin, ne tarttuvat itsestään. Läpinäkyvillä leimasimilla pystyy kohdistamaan tarkasti. Lähetä pääsiäiskorttisi viimeistään 7. huhtikuuta. Postimerkiksi sopii uusi Hans Välimäen pääsiäinen. Kata pääsiäismenu postimerkkiin ja kutsu ystäväsi vaikka hienolle pääsiäispäivälliselle. Syötävän hyvä pääsiäispostimerkkimenu sisältää lampaanpaistia, perunapyrettä, kulitsaa, pashaa, suklaamoussea ja kaakaomarenkia. Lisätietoja: www.posti.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 19 Cetus ­ KIS: Lämminhenkinen vesipallo-ottelu Sunnuntaina 15.3. klo 19 jälkeen Espoonlahden uimahallin suljettua ovensa muilta kuntoilijoilta, aloittivat Espoon ja Kirkkonummen vesipalloa harrastava uintiväki esilämmittelyuinnit ja muut valmistelut ennen ottelun aloittamista. Vesipallo on Suomessa yhä pieni laji. Sarjajoukkueita on seitsemällä seuralla, joista kolme toimii pääkaupunkiseudulla. Naisten sarjassa on 5 seuraa ja C-junioreja uittaa kolme seuraa. Tämän lisäksi on vesipallolle löytynyt tilaa usealla paikkakunnalla, kuten myös Kirkkonummella. Todellisissa vesipallomaissa, Unkarin ja Kreikan välisellä alueella, on kylissä usein allas vesipalloa varten, kuten meillä kenttä jalkapallolle. Se on osa omaa paikalliskulttuuria. ­ Urheilua. ­ Seurustelua. ­ Suhteiden hoitoa. "Suomesta puuttuu se aito vesipallokulttuuri", väitti ykskantaan Cetuksen kreikkalainen valmentaja Pantelis. "Peli saa kyllä olla kovaa, mutta toisten vahingoittaminen on täysin kielletty. Sääntöjä on noudatettava." Meillä vesipalloa on mahdollista harrastaa vain kun uimahalli on suljettuna muilta asiakkailta. Jo pallonkäsittely häiritsee muita kuntoilijoita ja tämä vaikeuttaa merkittävästi kouluikäisten pallottelua vedessä. Kirkkonummella vesipallo sai alkunsa siitä, että muutama isukki (Tuomo Pentikäinen ja Timo Rimpiläinen) toivat koko katraansa sunnuntai-aamuksi KIS-vuorolle uimaan. Piti olla hauskaa ja haastavaa menoa. Pallo tuli peliin. Pallon mukana ystävät ja luokkatoverit. Osaaminen lisääntyi koska tahtoa oli ja KIS kävi Turussa ottamassa oppia. Nyt vesipallotreeneille on tilaa maanantai- ja tiistai-iltaisin lähinnä aikuisille. Kouluikäisille perjantai klo 17.00 + sunnuntaiaamu 8­10. Pääkaupunkiseudun vahvojen vesipalloseurojen vanhat konkarit vierailivat ihmettelemässä. "Miten ihmeessä tuon teitte niin vähällä perustiedolla?" "Olemme kiitollisia kaikesta tiedosta minkä saamme", vastasi Tuomo. "Teemme vain pelin mahdolliseksi niille jotka todella tahtovat." vomassa ja sparraamassa eri-ikäisiä poikia ja tyttöjä sekä kovakuntoisia isukkeja ystävineen, jotka kertoivat menettäneensä n. 7 kg painostaan. "Olen ihan paljon hämmästynyt", sanoi Saman, joka on jakanut omia Olympiatason neuvoja KIS-harjoituksissa. "Nuoret pelasivat nyt järjellä. Oikeissa paikoissa. Passit perille. Pystyivät pysäyttämään minutkin sääntöjen puitteissa". hyviä". Silti maaleja tipahti selän taakse vuorotellen molemmin puolin. Mutta kuinka monta? "Onko sillä väliä". Lukumäärä ei näyttänyt kiinnostavan ketään. KIS (ja varmasti myös Cetus) toivoo lisää kouluikäisiä poikia ja tyttöjä, joilla on pallosilmää ja yhteistyöhalua vesipallojoukkueensa treeneihin. Paras aloitus Kirkkonummella on sunnuntaiaamu. Käytännön hyvä uimataito tulee harjoitusten puitteissa. Kysy uimakoulut@kis.fi HL Kukaan ei laskenut maaleja "Maalivahdit olivat tosi PANTELIS "halii" joukkueensa centeria. Edessä maalivahti. KIS joukkueessa kuvassa mukana: Tuomo, Ben, Kai, Juuso, Timo, Lauri, Antti, Johannes, Kai ja edessä tytöt Sara, Nelly ja Greta. Vesipallon alkuperäinen idea toteutui! KAI Arte kurottaa ja Pantelis nro 8 valmistautuu pallonryöstöön. Etualalla Sara nro 9 vaikeuttaa sinilakkisen vastustajan osallistumista. Espoonlahden altaassa ottelivat vanhat konkarit neuPANTELIS vaikeuksissa. KISin valkolakit taistelevat pallosta. Krister Holmberg ampui liikkuvan maalin normaalijuoksujen Suomen mestaruuden Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg ampui liikkuvan maalin normaalijuoksujen Suomen mestaruuden Vierumäki Areenassa Suomen Urheiluopistolla Heinolassa lauantaina 21. maaliskuuta. Kultaottelussa Holmberg voitti Pohjois-Hämeen Ampujien Vesa Saviahteen 6­4. SM-pronssia ampui Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran Markku Jetsonen, joka löi pronssiottelussa Raseborgs Skyttaren Niklas Hyvärisen 6­3. -­ Tämä taitaa olla 35:s tai 36:s yleisen sarjan henkilökohtainen Suomen mestaruus. Onhan se mestaruuden voittaminen aina mukavaa, 36-vuotias konkari Krister Holmberg totesi. ­ Minulla peruskilpailu oli aika tahmeaa ampumista. Jos olisimme ampuneet vanhan mallin mukaisen finaalin, Vesa olisi voittanut Suomen mestaruuden. 33-vuotias Vesa Saviahde laukoi peruskilpailussa 584 pistettä, kun Holmberg jäi 569 pisteeseen. Ui kesäksi kuntoon -kampanja kannustaa liikkumaan Valtakunnallinen Ui kesäksi kuntoon -kampanja haastaa suomalaiset monipuoliseen vesiliikuntaan. Viisiviikkoisessa tempauksessa on mukana 99 uimahallia ympäri Suomea. Viime vuonna Ui kesäksi kuntoon -kampanjan aikana uitiin ja vesijuostiin huikeat 246 miljoonaa allasmetriä. Kampanjan järjestävät Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Uimaliitto sekä Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto. ­ Kampanjan tavoitteena on saada mahdollisimman moni kokeilemaan vesiliikuntaa. Kampanjassa keskeistä on hyvä olo, vaikka suorituksista leikkimielisesti kilpaillaankin. Se on myös hyvä startti pitempiaikaiselle liikuntaharrastukselle, kertoo Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola. Liikunnasta saatavia terveyshyötyjä ovat esimerkiksi helpottunut painonhallinta, korkean verenpaineen alentuminen sekä pienentynyt riski sairastua aikuistyypin diabetekseen. Tänä vuonna kampanjan keskiöön onkin nostettu terveys ja hyvä olo. Savola korostaa kunnon ja fyysisen terveyden lisäksi myös harrastuksen sosiaalista puolta. ­ Uimahalli on paitsi liikuntaa, myös seurustelua varten. Yhdessä liikkuminen virkistää. Vesiliikunta on myös erinomainen tapa pitää huolta omasta kunnostaan ­ se on tehokasta, monipuolista ja sopii kaikenikäisille. Riittävä liikunta on keskeinen osa terveyttä ja hyvinvointia, Savola sanoo. Suomalaiset ovat uintikansaa ­ Suomen 250 uimahallia ja kylpylää käyttää lähes 800.000 uinnin harrastajaa. Ui kesäksi kuntoon -kampanja päättyy viikko pääsiäisen jälkeen, 19.4. 2009. Tänä aikana uimahallit, koulut ja harrastajat kilpailevat allasmetrien ja vesiliikuntasuoritusten määrästä. Tempauksessa on mukana yhteensä 99 hallia ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudulta mukana on yhteensä 10 uimahallia Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. ­ Uinnin suosio on ollut kovassa kasvussa. Uimahalleissa ja kylpylöissä vieraillaan vuosittain 24 miljoonaa kertaa. Vaikka uimahallit ovatkin kovassa käytössä, kävijämäärät ovat edelleen kasvussa. Savolan mukaan huolestuttavaa on se, että hallien kapasiteetti on jo nyt viety äärimmilleen, mutta hallirakentaminen jurnuttaa paikoillaan. ­ Viime vuonna Ui kesäksi kuntoon -kampanjaan osallistui 45.000 uimaria. Kampanjan aikana uitiin, jumpattiin ja vesijuostiin huikeat 246 miljoonaa allasmetriä. Uskon, että tänä vuonna pääsemme vieläkin kovempiin tuloksiin, Savola sanoo. KRISTER Holmberg
• 20 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Itku antaa energiaa, se voimaannuttaa ja parantaa! Itkuvirsiperinne elpymässä kurssien myötä Kauklahden kirjastossa järjestettiin äskettäin itkuvirsikurssi, jonka veti Äänellä itkijät ry:n puheenjohtaja Pirkko Fihlman. Sinne lähti mukaan myös muutama kirkkonummelainen kokeilemaan tätä ikivanhaa, karjalaista perua olevaa suremismuotoa. Yksi heistä oli Tellervo, jolla ei ollut aikaisempaa kokemuspintaa asiaan. ­ Minua houkutti mukaan se itkemättömien itkujen määrä, mikä on ollut sisälläni jo yli 50 vuotta. Toivoin, että saisin itkettyä ne ulos ja niin myös tapahtui. ­ Kukin sai kirjoittaa kurssilla oman tarinansa ja vuorotellen lauloimme ne muille. Se oli äärettömän helpottava kokemus ja tunsimme suurta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta toisiimme surujemme myötä, Tellervo valotti kurssin sisältöä. Itse hän kirjoitti siellä Heitteille jätettyjen lasten laulun. ­ Me ainakin aiomme jatkaa tätä itkemistä ystäväni kanssa. Yksistään tätä ei suositella tehtäväksi, jos itkujen takana on kovin hurjia kokemuksia, hän huomauttaa. ­ Itku antaa energiaa. Se voimaannuttaa ja parantaa! ­ Surua ja vastoinkäymisiä riittää kaikille tässä elämässä. Mutta elämän ei tarvitsekaan olla helppoa, me ollaan täällä kasvamassa! Asta muistuttaa. kertomista asioista. ­ Tällä tavalla muinaiset emosemmekin hoitivat itseään itkujen avulla luonnon keskellä tai sitten rituaali-itkuilla siirtymäriiteissä kuten häissä, hautajaisissa ja sotaan lähdössä. Mutta yhtä lailla se palvelee nykyajan kiireisiä ja tunteitaan peitteleviä kanssakulkijoita, sanoo Pirkko Fihlman, jonka kokemusten mukaan painolastin lähteminen sydämestä vapauttaa valtavasti voimaa kurssilaisilla. ­ Itkun jälkeen sydän alkaa täyttyä positiivisilla asioilla. Me ei koskaan naureta missään muualla niin paljon kuin itkuvirsikursseilla! hän huomauttaa. Yksi tärkeä kurssien anti on ollut myös se, että siellä ihmiset kohtaavat toisensa aidosti, ilman naamioita. ­ Se on niin merkittävää, että yhteys näiden ihmisten välillä säilyy, vaikka välissä olisi kymmeniä vuosia, sanoo Pirkko Fihlman, jonka mukaan itkuvirsissä ei tarvitse toki aina olla aiheena syvä suru tai negatiivinen tunnepatouma. ­ Tunne voi olla myös iloa, kiitollisuutta, huolenpitoa, lämpöä ja rakkautta toista kohtaan! LIISA KOSONEN Tunne muuttuu sanoiksi Itkuvirsiperinne oli kokonaan katoamassa 90-luvulla, mutta se elpyi taas käyttöön, kun kahden naisen, Pirkko Fihlmanin ja Liisa Matveisen toimesta alettiin järjestää itkuvirsikursseja kymmenisen vuotta sitten. Osallistujia kursseilla on ollut jo kuutisensataa. Yhdistys perustettiin vuonna 2001. ­ Itkuvirret eli äänellä itkeminen on tunteiden ilmaisua sanojen ja itkumelodian avulla. Ääni lähtee huokauksesta ja tunne muuttuu sanoiksi, jota itkuääni kannattelee. Vaatii rohkeutta kohdata ja pukea sanoiksi sisimmissä oleva tunnelatautuma, toteaa "itkijänainen" Pirkko Fihlman, jonka mukaan itkusanojen tulisi olla hoitavia eikä prosessissa saisi olla liikaa kontrollia. Itkuvirsien laulaminen muille edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä ja vaitioloa muiden KESKI-SIUNTION suomalaisen kansakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat syksyllä 1936. Muonamiesten lapsia Siuntion kansakoulussa Lähetän teille oheisena valokuvan, jossa on Siuntion Keski-Siuntion suomalaisen kansakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat syksyllä 1936. Oppilaista suurin osa oli kartanoiden muonamiesten lapsia. Kymmenen kuvassa olevista oli Suitian kartanon muonamiesten jälkeläisiä. Muistan, että huomattavan moni oppilas tuli kouluun Myllykylän suunnalta. Ja heidänkin sosiaalinen status lienee ollut sama kuin meillä Suitian kartanon muonamiesten lapsilla. Suomenkielinen kansakouluhan oli toiminut vasta pari vuotta. Ja kerrottiin, että koulu sai jatkaa toimintaansa, jos joka vuosi oli riittävästi oppilaita aloittamassa koulua. Ilmeisesti tämä piti paikkansa, koska edellisenä syksynä siirrettiin minut ja eräs toinen poika takaisin ensimmäiselle luokalle. Olimme molemmat aloittaneet koulun kuusivuotiaina paikkakunnalla, josta olimme muuttaneet Siuntioon. Koulurakennus sijaitsi kirkonkylällä. Koulun edessä virtasi joki, jonka yli menevä silta oli koulun pihapiiriä vastapäätä. Koulun takana kohosi kallio, jonka päällä oli kivikauden aikaisia hautoja. Sinne ei välitunnilla saanut mennä, mutta usein koulun jälkeen menimme sinne leikkimään. Opettaja kuvassa on Helli Mirjam Satuli. Hän oli edellisenä vuonna tullut vastavalmistuneena alakoulun opettajaksi. Hän oli opettajana loistava, innovatiivinen, joka mielestäni pyrki löytämään jokaisesta oppilaasta hänen vahvuutensa. Tiedän, että myöhemmin toimi pitkään opettajana Lohjalla. Eräs pitkäaikainen työtoverini Lapin Keskussairaalassa oli ollut Lohjalla hänen oppilaanaan ja muisteli lämmöllä entistä opettajaansa. Kouluruokailuhan ei ollut silloin vielä lakisääteistä. Saimme kuitenkin joka päivä jotakin puuroa, jonka opettajat keittivät. Puurojauhot oli saatu lahjoituksina ja valitettavasti puuroissa oli usein hyvin vahva homeen maku. Yläkoulun opettajana toimi Alma Kujala. Hän oli syyslukukauden 1935 koulun ainoa opettaja. Syksyllä 1936 yläkoulua kävi sisareni ja kaksi veljeäni. Yritän muistella valokuvassa olevien nimiä. Valitettavasti monen nimi on unohtunut. Ylärivi vasemmalta oikealle: 1. ?, 2. Antti Niemelä, 3. Pauli Latvala, 4. Arvo Niemelä, 5. Lasse Kari (kauppiaan poika), 6. Pekka Raudaskoski. Keskirivi vasemmalta oikealle: Kyllikki Ivaska, 2. Heikkinen ?, 3. ?, 4. ?, 5. Hilda Jääskeläinen, 6. Hildan veli?, 7. Kauko Pihlajaniemi. Alarivi vasemmalta oikealle: 1. Karppinen ?, 2. Anja Karhu, 3. Tapio Jäppinen, 4. Märta (ruotsinkielinen), 5. Oiva Latvala, 6. ?, 7. Keijo ?. Tiedän, että osa näistä koulutovereistani on jo siirtynyt "Tuonilmaisiin". Ja nuorimmatkin näistä täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Ja harva lienee jäänyt aikuistuttuaan Siuntioon asumaan. Perheeni palasi takaisin Pohjanmaalle joulukuussa 1936. Ammattini on kierrättänyt minua ympäri Suomea. Rovaniemelle palasin 1968 työskenneltyäni täällä jo 1950-luvulla. Enkä sitten eläkkeelle jäätyäni ole edes harkinnut muualle muuttoa. Suitian kartanon muonamiesyhteisö oli varsin tiivis. Viikonloppuisin vierailivat perheet toistensa luona. Määrättyinä juhlapäivinä, kuten jouluna ja juhannuksena kutsuttiin perheet Suitian linnaan, jossa saattoi olla jotakin ohjelmaa sekä varsin vaatimaton tarjoilu. Muistan, että ainakin kahdessa linnan juhlassa pehtoori Ivaska lausui jonkin Arvi Jänneksen runon. Itse Suitian linna oli meille lapsille erittäin kiinnostava paikka. Juhlien aikana pääsimme asesaliin ja ritarisaliin ja kesällä veimme usein linnan keittiöön poimimiamme metsämarjoja ja sieniä. Koko perhe osallistui kartanon töihin. Muonamiehet menivät kesällä klo 6.00 ja talvella 7.00 aamulla tallille työnjaolle ja työpäivät etenkin kesällä olivat pitkiä. Muistan, että muonamiesmökkimme läheisyydessä koottiin heiniä latoon vielä auringon laskiessa. Muonamiesten vaimot ja aikuiset lapset osallistuivat myös kartanon töihin. Naiset työskentelivät linnan keittiössä, puutarhassa, pyykkituvassa, navetassa jne. Myös me lapset perkasimme ja harvensimme sokerijuurikaspenkkejä, paimensimme syksyllä karjaa ja autoimme perunan nostossa iltapäivisin koulun jälkeen. Muonamiehillä ei ollut omaa saunaa, vaan kartanossa oli iso sauna, jossa oli vuorot erikseen naisille ja miehille. Me nuorimmat lapset pääsimme saunomaan molemmissa vuoroissa. Muonamiehille ei maksettu rahapalkkaa, vaan palkka tuli "muonana". Perheemme sai kuukaudessa 2 kg valtion margariinia, 2 kg vehnäjauhoja, perunoita ja ruisjauhoja tuli enemmän, maitoa saimme 4 litraa päivässä. Mahdollisesti saimme myös joskus kauraryynejä. Kasvatimme oman sianporsaan, joka teurastettiin syksyllä. Isämme invalidieläke oli ainoa raha, mikä tuli perheeseemme. Tällainen oli muonamiesten tulon muodostus siihen aikaan Suitian kartanossa, jonka Wreden suvun jälkeen omisti valtio ja joka oli Vapaussodan Invalidiliiton hallinnassa. Ehkä muissa kartanoissa muonamiehet saivat myös rahapalkkaa. Ammattikuntana muonamiehet ovat hävinneet "maailmankartalta". Muistelen, että heidän sosiaalinen statuksensa oli varsin alhainen. Saattoi olla, että paimen oli vielä heidän alapuolellaan. Vielä 50-luvulla ammattikunta oli olemassa. Muistan, että opiskeluaikanani Turun lastenklinikalla sain potilaakseni lapsen, joka oli "muonamiehen poika". Minkähän verran lienee tästä ammattikunnasta tehty sosiologisia ym. tutkimuksia? Tämän tarinan toi tuo valokuva mieleeni. Toivottavasti voitte julkaista valokuvan kirjoittamani tekstin kera. Rovaniemellä maaliskuun 18. päivänä 2009. Kunnioittaen PEKKA RAUDASKOSKI lääkäri, eläkkeellä Sydän puhdistuu ­ Itkuvirsissä yhdistyy laulu, runous ja itkentä. Siinä on oma yksinkertainen rytminsä. Kun se tulee syvältä sydämen pohjalta, itku tulee mukaan luonnostaan niin että sydän puhdistuu, pohti Asta HäkkinenTolvanen itkuvirsien ominaislaatua. Kokemus on hänestä sama, kuin siinä, että antaa anteeksi muille, mutta antaa anteeksi myös itselle. ­ Itkuvirressä sisällä oleva suru lauletaan ulos, päästetään irti, jätetään se kaikki tuonpuoleiseen, "pehmoisiin pumpuloihin", oli se sitten Jumala, Luoja tai taivas. Itkuvirsi ei koskaan pääty lohduttomuuteen, vaan toivoon, aina! painottaa Asta, jonka äiti oli karjalaisia itkijänaisia. ­ Äiti kävi itkemässä kuolevien luona, surutaloissa ja haudoilla. ja kun hänellä itsellään oli vaikeaa, hän meni metsään ja lauloi suruaan siellä yksinäisyydessä, kertoi Asta muistojaan. Tätä asiaa hän ei lapsena ymmärtänyt, mutta nyt muistot nousivat pintaan kurssin myötä. Vetäjä, Pirkko Fihlman sai Astan mukaan heti luotua lämpimän ja luottamuksellisen ilmapiirin toisilleen outojen kurssilaisten kesken. ­ Olin niin innoissani jo heti ensimmäisen illan jälkeen, että kun kerroin tästä parille nuorelle miehelle työmatkalla, he pyysivät minua heti järjestämään itkuvirsikurssin miehille Veikkolaan, Asta naurahti. Itkua voi hänestä verrata nauruun. Ne ovat ikään kuin sisaruksia, hän sanoo ja arvelee, että itku voisi auttaa siinä, missä me nykyajan ihmiset turvaudumme psykiatriin tai masennuslääkkeisiin. Heitteille jätettyjen lasten laulu vuodelta 1956 ­ itkuvirreksi tehty Miksi me niin köyhiä olemme ja ihmisten hylkäämät, mitä pahaa me tehneet oomme meidän naapurit? Isä viinahuuruissaan jahtaa pientä äiteemme ja kurkkua kirveellä uhkaa. Me kamariin juoksemme, ja matkalla huudamme, ei äitiä tappaa saa. Mää äidin tuskan huudot oven läpi kuulen ja sukkapuikkoa pistorasiaan työntämässä oon. Mutta kuoppaan kylmään pimeään ne kuolleet laittaa, ja mää niin kovin pelkään pimeää. Mihin isä taas viety mahtaa poliisin voimalla, hän meidän isä aina lienee vaikka kirves uhkana. Miksi kukaan meitä ei auta, me kaikki hädässä olemme ja nälässä kotonain? Pojan syntymästä äiti niin väsyneeksi tuli, miksi ihmeessä sisaret ei auttanut häntä siitä pois? Väsymys, puute ja pelko äidin sairaaksi sai. Eikö sosiaalineiti rahaa anna meidän ruokaamme, kuollako meidän tarvii näin köyhien? Miksi neiti ei meille rahaa saippuaan anna, täit päässämme kutittaa ja pahaa jälkeä saa. Miksi mitään tehdä et jaksa vaan aina istuksit, miksi tappajia sää odotat rakas äitimme? Pyykkikasa eteisessä haisee ja hiiret juoksevat mutta sää vain yksin keittiössä istuksit. Neidin tartti nähdä et äitimme sairas on, kun mekin sen näimme jo aika pieninä. Me vielä lapsia olemme ja aina pelkäämme, eikö meitä kukaan auta vaan aina solvaatte. Miksi tulitikkuja sää sytytät ja Sinikan päätä syynäät, se isosiskomme Sinikka on. Miksi Sinikka ulos juoksee yöhön pimeään, se meidän oma Sinikka on. Naapurit seinään koputtaa me ei niitä häiritä saa, nukkua naapurit vain haluaa. Miksi lastenkotiin koulusta suoraan viette, me äitimme haluumme, vaikka jotain vikaa lienee, se meidän äiti on. Miksi poliisit Arin lastenkotiin saattaa, Ari vielä pieni on ja poliisithan roistoja vain jahtaa. Isä meidän kuolee ja äitimme sairas on mutta itkeä emme saa, kun johtaja neiti määrää meidät hiljaa olemaan. Miksi pahaa kaikki vaan haluaa, vaikka luonto on niin kaunis, me selvitä tästä halutaan, mää ainakin voimakas oon. TELLERVO
• 22 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat FÖRENINGSNYTT Norra Kyrkslätts Pensionärsförening r.f. Månadsträff i Servicecentralen onsd. 1.4. kl. 13.30. Vi får besök av förbundets nya ordförande Ole Norrback. Lotteri och bokbord. Påskbasar Kyrkslätt Kyrkoby Marthakrets ordnar traditionell påskbasar sö. 5.4.2009 kl. 14.00-16.00 på Mikaeligården, Doktorsstigen 5 i Kyrkslätt. Auktion på hemlagat och hembakt, påskpynt m.m. Lotteri med fina vinster, bl.a. stora delikatesskorgar . Gratis kaffe för besökarna. Hjärtligt välkommen! Friggesby Lekskola på Porkala udd anställer fr.o.m. 1.8. en barnskötare/dagvårdare/närvårdare på heltid. Skicka din ansökan senast 31.3. till Friggesby Lekskola, Porkalavägen 1074, 02480 Kyrkslätt. Förfrågningar: 044-5191115. Välkommen med din ansökan! EUF Påsklunch på Övidsborg i Evitskog palmsöndagen den 5.4.2009 kl. 13-15. Meny: fiskbord, grisgryta, grönsallad, bröd, kaffe och mockarutor. Pris: 12 eur, 7-14 år: 4 eur. OBS! Ingen förhandsanmälning! Välkommen! Arr: Evitskogs Ungdomsförening r.f JUF · Teater: Stoppa pressen premiär lördag 18.4, kl. 18.00, föreställningar: söndag 19.4, kl. 15.00, torsdag 23.4, kl. 19.00, fredag 24.4, kl. 19.00, lördag 25.4, kl. 18.00. Biljetter kan bokas av Crista 040-7625330 eller köpas i Luckan, pris vuxna 15 euro, barn, studerande, beväringar 5 euro. MUF · Ledare anställs till Masaby uf:s eftis i Bobäck för denna vår. Arbetstid vardagar 13-17. Kontakta Paula Ahlbäck, tfn 044-550 0101. Påskjippo Hela familjens påskjippo söndagen den 5 april på Bobäck Ljusdala, kl. 11- 13 Program: brandbilen, brasa, korvgrillning, våfflor, buffé med ärtsoppa, mete för barn lotteri m.m. Välkommen. Arrangörer: Bobäck FBK, Bobäck Byaförening, Föräldraföreningen vid Hommas daghem, Bobäck hem och skola. Bobäck Martor och Masaby uf Föreningen Folkhälsan i Kyrkslätt informerar Svenskspråkiga privata daghem och lekparker kan ansöka om understöd för sin verksamhet. Ansökningstiden är 15.2 ­ 31.3. Blanketter finns i Luckan i Kyrkslätt. KNUF Det finns några platser kvar på vårt aktivitetsläger i juni för 1-3-klassister. Anmälning tas emot per telefon 092963830. Luckan informerar · Öppet: må-fre 9-17, lö 10-13. · Jur.mag. Marcus Kevin i Luckan 1 april, kl. 15-17, reservera tid! · Ett nytt nummer av Nyhetskedjan har utkommit och finns till salu i Luckan Pröva på en annan skola för en tid möjligt för studeranden att för en vald tid byta skola. Med hjälp av TOP kan man t.ex. avlägga både student och yrkesexamen. Man kan också välja att byta skola för bara 1 period (dvs.8 veckor) som Alexandra Sundelin gjort. - Jag ville byta skola för att få träffa nya människor och för att få uppleva en ny skolmiljö, men också för att jämföra gymnasierna, berättar hon. Därför tog Alexandra kontakt med Kyrkslätt gymnasiums studiehandledare som sedan skötte det praktiska. Det enda Alexandra behövde oroa sig för var att försöka få skolresestöd för de dyra tågbiljetterna. - Jag hade vänner i Karis, och transporterna passade in i läsordningen, därför blev Karis-Billnäs gymnasium ett bra val. "Jag ville byta skola för att få träffa nya människor och för att få uppleva en ny skolmiljö" berättar Alexandra Sundelin (i mitten) tillsammans med Jenny Bergholm (vänster) och Jenna Tuominen (höger). Tänk om man skulle gå en tid i en annan skola; få nya vänner, lära sig nya rutiner och ta nya kurser. Alexandra Sundelin bestämde sig för att för 8 veckor byta från Kyrkslätt gymnasium till KarisBillnäs gymnasium. Detta var möjligt med hjälp av det nya TOP (teori och praktik) programmet. Top är ett program som förenar yrkesskolorna och gymnasierna i huvudstadsregionen och gör det Hittills har Alexandra trivts bra, och kunde t.o.m. Tänka sig ett nytt periodutbyte till Karis eller kanske något annat gymnasium. Kyrkslätt gymnasiums studiehandledare Elenora Poppius ser periodutbytena som en positiv sak och eventuellt en ny källa för motivation. Man får miljöombyte på samma gång som man får möjligheten att ta kurser som kanske inte finns på den egna studieplatsen. Dessutom är det bra att pröva på olika studieplatsers inlärningsmetoder, de är trots allt ganska olika. Det är möjligt att göra ett period utbyte max.2 gånger per läsår till de skolor som deltar i TOP programmet. Mer information kan fås på TOP:s webbplats: www.teoripraktik. net. Matilda S. Skolor med i TOP Brändö gymnasium Gymnasiet Grankulla samskola Gymnasiet Lärkan Gymnasiet Svenska normallyceum Helsinge gymnasium Helsingfors aftongymnasium Helsingfors arbis Kyrkslätts gymnasium Mattlidens gymnasium Prakticum Sibbo gymnasium Solvalla-Finns Tölö gymnasium Våga vara vuxen "Det krävs en hel by för att fostra ett barn" lyder ett afrikanskt ordspråk. Verkligen. Som vuxna har vi har alla ett samhälleligt ansvar för våra medmänniskor. Vi skall vara rollfigurer men också våga säga ifrån när någonting är på tok. Våga vara vuxen. Det har hänt mig flera gånger att jag stött på situationer "på byn" då barn och unga gör sådant som de inte borde. Sådant som kan skada dem själva, någon annan eller orsaka materiella skador. Men ingen ingriper. Vuxna människor går förbi. En del stirrar och skakar på huvudet andra vänder blicken och kilar vidare. Ingen stannar och säger stopp. Jag är ingen vardagshjälte även om det verkar som om jag skulle försöka polera min gloria och presentera mig som en. Nej, visst måste även jag se mig själv i spegeln när de kommer till dessa frågor. Jag ingriper bara ibland. Men jag ställer mig frågan varför vårt samhälle är sådant som det är? Varför ställer föräldrarna mera krav på skolan och dagvården än sig själva när det gäller barnens uppfostran? Har inte varje medborgare en skyldighet att ställa upp för sin granne? Ibland kan det betyda att man ingriper då någon gör något tokigt. Gäller det ungdomar kan tacket vara ett mittfinger. Det är smällar man får ta. I det långa loppet är det värt det. Man blir inte någon sämre människa av det. Men det finns ett litet hopp om att den unga blir en bättre människa. Det är belöningen man får. "Det krävs en hel by för att fostra ett barn". Vad skall man göra när byn inte ställer upp? Marica Fagerholm-Åsten I ekorrhjulet Plötsligt blev livet en enda kamp mot tiden och alla "måsten". Ibland kändes det som om jag var med i en dålig film som någon annan höll på och snabbspolade framåt för att kolla om det fanns några bra scener längre fram. Till en början trodde jag också själv på att det skulle vara så. Bara jag hade slutfört vissa uppgifter, röjt undan de största högarna och planerat och organiserat så skulle allt bli lättare. Och så fortsatte jag kämpa på som det lilla blå tåget som puffar och tuffar för att komma upp för den stora backen. Problemet var bara det att den här backen aldrig tog slut, utan varje gång jag trodde att jag hade nått toppen dök det upp nya hinder att ta sig över. Först försökte jag spara tid där det gick, men vad skulle jag lämna ogjort? Jag hade ju tänkt gå ner i arbetstid när båda barnen hade börjat skolan, men med alla nya uppgifter var det helt enkelt inte möjligt ­ snarare tvärtom. Arbetsdagarna blev bara längre och längre. Barnen behövde naturligtvis sin del av tidskakan. Och visst borde vi hinna göra annat tillsammans på vardagskvällarna än att äta och göra läxorna. Att strunta i hemsysslorna kom inte på frågan. Visserligen behöver jag inte ha det perfekt här hemma, litet spindelväv i knutarna tar inte livet av någon (Sorry mamma, I love you ?). Men jag är obotligt allergisk mot diskbord som svämmar över av använda kärl, pappershögar och smutsiga strumpor som dyker upp litet här och där. Och även om jag delegerade en hel del uppgifter till Pappan i huset så fanns det alltid minst lika mycket kvar att göra. Så hur jag än vände och vred på situationen verkade den helt omöjlig att lösa. Att de flesta som jag talade med befann sig i en likadan situation var knappast till någon tröst. Var det faktiskt så att det enda alternativ vi hade var att leva i konstant brådska och att det enda som hade någon betydelse var hur vi skulle kunna bli ännu effektivare och prestera ännu mer för var dag som gick? Allt oftare satt jag i soffan och suckade av avund när jag läste artiklar i livsstilsmagasin om människor som hade hoppat av ekorrhjulet. När de stod där med utvilade rosigt välmående ansikten och visade upp sina vackra hem undrade jag surt hur de fick det hela att gå ihop ekonomiskt. Hade de alla vunnit på lotto eller blivit sparkade från topptjänster med stora fallskärmar ­ jag kunde helt enkelt inte förstå hur de klarade av det. Men så en dag fick jag helt enkelt bara nog av allt. Det kändes som om jag alltid var tvungen att välja bort det som var roligt för att hinna med alla "måsten" och jag var innerligt trött på att ständigt ha dåligt del 2 samvete om jag lämnade något ogjort eller att springa benen av mig för saker som jag inte upplevde som viktiga. Så jag bestämde mig för att strunta i olyckskorparnas kraxande och hoppa ut i det okända. Men vad som hände sen är en helt annan historia. Chati M Sommarkompassen har utkommit Kyrkslätts Nyheter Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 5 april, material inne senast onsdagen den 1 april. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09-295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@luckankyrks latt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat. Ung Info har kommit ut med Sommarkompassen 2009. Broschyren är fullspäckad med information om verksamhet för barn och unga i huvudstadsregionen under sommaren.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 23 Siuntion päätös alentaa kunnantonttien hintaa on väärä Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Siuntion kunnanhallitus teki päätöksen alentaa Siuntiossa myynnissä olevien tonttien hintaa 30 prosenttia. Tälle päätökselle löytyy varmasti järkeviä selityksiä, mutta päätös ei ole kuitenkaan paras mahdollinen. Parempi olisi ollut, että ko. tonteista tehtäisiin vuokratontteja. Tonttivuokra määräytyisi tontin myyntihinnan mukaan. Myyntihinta olisi myös tontin lunastushinta jos ja kun vuokralainen päättää myöhemmin ostaa ko. tontin. Kun tontinvuokra on 5 prosenttia tontinhinnasta on tämä varsin hyvä tuotto tontteihin sisältyvälle pääomalle. Vuokrattuna tontit meni- sivät nopeasti rakentajille ja kunta tulisi saamaan myöhemmin täyden hinnan ko. tonteista. Tonttien muuttaminen vuokratonteiksi sopisi myös hyvin tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Kun kaikki tontit vuokrattaisiin nopeasti niin saatavalla vuokratulolla pystyttäi- siin maksamaan korkoa monin verroin suuremmasta summasta kuin mitä tonttien myynnistä ehkä saataisiin. Toivottavasti Siuntion kunnanvaltuusto muuttaa kunnanhallituksen päätöksen. TAPIO SOIVIO siuntiolainen vuodesta 1973 Koulun kerhotoiminta vakiinnutettava Kuntapäättäjien on turvattava lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä aktiivisiksi ja hyvinvoiviksi kansalaisiksi. Heidän on ymmärrettävä myönteisten vapaa-ajan harrastusten merkitys ja erityisesti kaikki lapset ja nuoret tasapuolisesti tavoittavan koulun kerhotoiminnan merkitys. Nyt on aika pitää kiinni kuntien budjeteissa lapsille ja nuorille suunnatuista euroista ja jatkaa edelleen koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamista osaksi lapsen ja nuoren elämää. Opetushallituksen syksyllä 2008 myöntämän valtion erityisavustuksen kautta on tähän mennessä saatu liki 160.000 lasta mukaan koulun kerhotoimintaan. Koulun kerhotoiminta perustuu lakiin ja sille on myös määritelty tavoitteet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan koulun kerhotoiminnalla on suora yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kouluhyvinvointiin. Kerhotoiminta suojaa pahoinvoinnilta, ehkäisee syrjäytymistä ja tosiasiallisesti säästää kunnan taloudellisia voimavaroja. Koulun kerhotoiminta on tavoitteista toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren tasapainoista fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä. Monipuolinen, maksuton kerhovalikoima antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei siihen ole mahdollisuutta esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Lisäksi koulun kerhotoiminta on kunnille kannattava taloudellinen satsaus ennaltaehkäisevään työhön. Laadukkaasti ja pitkäjänteisesti toteutettuna kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten osallisuutta niin yhteisöön kuin omaan elämäänsäkin. Se tukee lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä, kasvattaa yhteisöllisyyteen ja mahdollistaa opetusryhmien ylittävien ystävyyssuhteiden synnyn. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin kaikille lapsille ja nuorille. Kerhotoiminta vaikuttaa suotuisasti koulumenestykseen ja koulussa koettuun hyvinvointiin. Koulun kerhotoiminnan yhteydet muihin lasten ja nuorten hyvinvointia kehittäviin toimenpiteisiin tulee ymmärtää kaikilla hallinnon tasoilla kansallisesta paikalliselle tasolle, eikä se voi olla säästökohde. Tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessakin on päättäjien pystyttävä arvioimaan säästöpäätösten kokonaisvaikutukset ja arvioimaan, mitä kerrannaisvaikutuksia näillä on lasten ja nuorten elämään. Minna Riikka Järvinen, toiminnanjohtaja, Kerhokeskus ­ koulutyön tuki ry Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja, Koululiikuntaliitto KLL ry Pirjo Somerkivi, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry Micaela Romantschuk-Pietilä, verksamhetsledare, Förbundet Hem och Skola i Finland Agneta Eriksson, direktör, Sydkustens landskapsförbund r.f Ajonopeus Harvsintiellä ja Annilantiellä Nyt kun kevät tulee ja eläimet ja ihmiset liikkuvat huomattavasti enemmän ja vaikkakin on valoisaa pitäisi autoilijoiden ottaa huomioon em. seikka. Esim. Aktiivi-instituutille päin menevä tie on vilkkaasti liikennöity päiväkotiin, kouluun, em. instituuttiin suuntautuvasta liikenteestä ­ usein on huomannut että peura tai hirvi on mennyt tien yli joko jälkeen tai juuri ennen auton tuloa. Myöskin linja-autot ja taksit, jotka vievät lapsia kouluun saattavat ajaa suhteellisen kovaa vauhtia. Kun ottaa huomioon juuri em. tien kunnon on 50 km/h väärä nopeus tälle tielle. Kyseisen tien varrella on tapahtunut jo kuukauden sisällä kolme ojaan ajoa, joista varmaankin osa syynä on ollut juuri liian kova nopeus tien kuntoon nähden. En tiedä voiko virkavalta valvoa tällaisten teiden nopeusrajoituksia mutta varmaankin on joku instanssi joka tällaisen seikan voisi hoitaa, jotta saataisiin kuriin turhan kovaa ajavat. On kuitenkin autoilijoita, jotka ajavat hieman varovaisemmin ja huomaavat tien mutkat ja kunnon ja niiden takaa mahdollisesti tulevat eläimet ja ihmiset kiitos heille ja mukavaa kevään jatkoa kaikille autoilijoille ja muille teiden kulkijoille! Nimim. "LENKKEILIJÄ" Enemmän lämpöä Mikä ei Siuntion kuntalaisten korviin kantaudu Siuntion kuntalaiset haluavat uudistusta, ainakin syksyisen kunnallisvaalitulosten perusteella ja niiden puheiden, joita turuilla ja toreilla käydään. Nyt kun olemme useita medioita seuranneet, saa sen kuvan, ettei haluta vaalituloksen näkyvän päätöksenteossa. Uudistusta ei tapahdu. Ei ainakaan tätä menoa. Vanhemmat kuntapäättäjät ovat koonneet rivinsä uudistusta vastaan. Strategiaan kuuluu niiden uusien luottamushenkilöiden mustamaalaaminen, joilla on pätevyyttä ja valmiutta tehdä muutoksia. Pelko päättäjillä on myös omasta nahastaan, koska uudistajien myötä tulee ilmi aikaisemmista päätöksistä koituneet seuraukset. Tämän seurauksena uudistushaluisia luottamushenkilöitä syytetään jopa kunnanvirkamiesten toisiin tehtäviin siirtymisestä. On lisäksi aikamoinen väite, että kolmenkuukauden aikana on revitty alas se työ, mitä vanhat päättäjät ovat rakentaneet kolmessakymmenessä vuodessa. Päätösten esiintuominen tekee kipeää. Valtapaikkojen jakaminen tekee kipeää. Muutokset tekevät kipeää. Siksi medioista ja puskaradioista on tullut mitä suurin kunnallispolitiikan leikkikenttä. Syksyn kunnallisvaaleissa luottamuspaikoille valittiin uudet henkilöt, jotka edustavat nimenomaan sitä uudistushalua, talousosaamista ja pätevyyden tuomista kuntapolitiikkaan, jota me monet siuntiolaiset olemme pitkään kaivanneet. Se kuntalaisten syksyn kunnallisvaaleissa antama luottamuslause, jota nämä uudet kunnallispoliitikot ovat yrittäneet viedä läpi kuntapolitiikassa, on pyritty tukahduttamaan kaikin keinoin. Uudistajat ovat juuri niitä henkilöitä, jotka ovat pyrkineet tuomaan rehellisesti kuntalaisten tietouteen ja arvioitavaksi millaista tilannetta kunnassa ja päätöksenteossa tällä hetkellä eletään. Nythän on takana monta hyvää vuotta taloudessamme, mutta Siuntion oma talous on aivan kuralla. Mitä ne aiemmat hienot päätökset ovat oikein olleet, jotka ovat ajaneet Siuntion tähän tilanteeseen? Ja millaisen perinnön vanhat poliitikot ovat jättäneet näille uusille? Pitäisi hyvin tarkkaan miettiä, mitä vanhat poliitikot lausuvat näistä uusista luottamushenkilöistä eri medioissa! Onko antamamme luottamuslause näitä uusia poliitikkoja kohtaan täysin turhaa, jos vanhat kunnallispoliitikkomme pelaavat omaa selänrapsutus leikkiään? Kenen tehtävä on huolehtia, että antamamme äänet toteutuvat myös käytännön päätöksenteossa? "MUUTOSTA ODOTTAVAT SIUNTIOLAISET" EL ÄMÄÄN. Nouda uusi Tulikivi-kuvasto! 2.670 TU 1000 asennettuna ilman eduslaattoja + rahti Tulikivi-studio, Lautamiehentie 1, Espoo, puh. 0207 636 371, 0207 636 837, Tulikivi-piste, BM Kotivision, Lohjanharjuntie 1147, Lohja, puh. 010 4235 112
• 24 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Tiistai 31.3. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry. Päiväristeily Tallinnaan 28.4. Ilm. 3.4. mennessä Urholle 0505125641. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. LÖYTYNYT Siuntion Hyvinvointikeskuksen ulkopuolelta 26.3., Jack Russell terrieri, uros. Lyhyt häntä! Musta pää, muuten valkoinen, kaulapanta, ei tatuointia. Siuntion Hyvinvointikeskus 09260600. VUOKRALLE halutaan 2-3 h+k 1.6. alk. Kirkkonummi-Kauklahti al. Yst. vast. p. 050-3724246, t. 050-3724245. VUOKRALLE tarjotaan: RT yksiö 36 m2 Wiikintie 8. Hyvässä kunnossa. 2 kk vuokratakuu. Vapaa 1/5. P. 0400-107165. VUOKRALLE tarjotaan krs-talossa keskustassa (koulut lähellä) 4h+k+s 1.5. alkaen. P. 0405793711. OSTETAAN/VUOKRATAAN talo maalta, yli 50 v. vanha, miel. 3h, rauhaisa ympäristö, Knummi-Siuntio-Inkoo. Kaikki huomioidaan! P. 0503059073 / jätä viesti. MYYDÄÄN Nissan Almera 2.DGX vm. -99. Siisti yksilö, aj. 240 tkm. H. 3.200e. Puh. 045-1100863. TARJOTAAN vuokralle remontoitu kaksio hissitalo ylin kerros. V. 530 e/kk + vakuus. P. 040-5565757. Kädentaitotapahtuma Taitomökki Kirkkonummella Kirkkonummen Taideyhdistys järjestää kädentaitotapahtuma Taitomökin lauantaina ja sunnuntaina 4.­5.4. 2009 Taidemökillä. Tapahtuma on auki yleisölle klo 10­16. Taitomökissä on mahdollisuus nähdä taiteilijoita ja kädentaitajia antamassa työnäytöksiä, kertomassa töistään ja omasta osaamisestaan. Tietenkin siellä voi tehdä ihania löytöjä ja nauttia kupposen kahvia Taidemökin keittiössä. Lauantaina 4. huhtikuuta klo 10­13 Taidemökillä on tv:stäkin tuttu Johanna Vireaho opastamassa korttisräppäyksen saloihin. Taidemökki löytyy osoitteesta Pappilantie 1b, 02400 Kirkkonummi. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Keskiviikko 1.4. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry. Liikettä töppösiin -haaste, lajeina kävely/sauvak., pyöräily ja uinti 16.3.­15.5. kesto vähin 30 min. 1 piste/pv. Merkkaa suoritukset ylös ja ilm. haasteen päätyttyä Ritvalle 0407534821. 9.30 MLL Kirkkonummen yhdistys Heikkilän perhekahvila, Heikkiläntori 2. Vieraana Minna Koskinen esittelemässä Satunallet-tuotteita, pelejä, askartelutarvikkeita ym. klo 10 alkaen. 11.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho seurakuntatalolla. Karjala-Seura vierailee, mukana Aatamit ja Eevat, Pekka Järvisen johdolla. Lumpinsamling i Sjundeå Sjundeå Marhaförening anordnar sin årligen återkommande "lumpinsamling" den 9.4.09. kl. 14­18 vid Sjundeå svenska skolan. Begagnade kläder och skor tas emot. De säljs på lopptorg och ges åt beövande. Inte madrasser eller smutsiga kläder. Idealet vore om alltsom samlas in kan återanvändas, detta är hälsningen från föreningen Sininauha ry. från Tavastehus, som sköter om insamlingen. Torstai 2.4. Maanantai 30.3. Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry kokoontuu Palvelukeskuksessa klo 14.00. Hallitus 13.30. 18.30 Porkkalan Martat pääsiäistunnelmissa koululla. Marja Sailo kertoo historiaa ja omia kokemuksiaan pääsiäismunien maalaamisesta. Tied. Tuula 0414366530, Marja 0400830486. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 18.30 Autisti- ja Aspergerlasten vanhempien vertaisryhmän tapaaminen Masalan kirjastolla. Raili Klemola kunnan sosiaalitoimesta tulee kertomaan tarjolla olevista kunnan tukimuodoista. Samaan aikaan Nuorten ryhmä kirjaston lukusalissa. Ilm. irenetuovinen1@yahoo.com Lynxin viikko 14 Maanantai 30.3. 17.00 Kuntosalivuoro, Veikkolan koulu. Tiistai 31.3. 18.00 Alueen yötreeni, järjestäjä Espoon Suunta. Keskiviikko 1.4. 19.00 Jumppa ja sähly, Sepän koulu. Lisätiedot, muutokset www.lynx.fi ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020 Marttojen lumppukeräys Siuntiossa Siuntion ruotsinkielisten Marttojen "lumppukeräys" järjestetään jälleen torstaina 9. huhtikuuta klo 14­18 Sjundeå svenska skolanin pihalla. Käytetyt vaatteet ja kengät kelpaavat. Hyvää tavaraa myydään kirpparilla. Patjoja ei huolita, eikä likaisia vaatteita. Ihannetilanne olisi, että kaikki menisi uudelleenkäyttöön. Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Vuokralle tarjotaan KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
• Kirkkonummen Sanomat 00.05 - 01.10 Ulkolinja: Yhdysvaltojen jättivelka 01.05 - 04.00 Uutisikkuna N:o 25 ­ 29.3.2009 19.00 Francon aika - näin sen koimme 20.06 Lapset puhuvat 20.10 Carnegie Art Award: Taiteilijakuva 20.15 Aikuiseksi terapiassa 21.00 Rockin klassikkolevyt: Fleetwood Mac 22.00 Kalevala nyt 22.05 Kino Kauko: Kun tuuli hiekkaa kuljettaa 23.40 Pilvenpiirtäjiä ja maamerkkejä 00.10 - 04.00 Teematieto TV SU 29.3. ­ KE 1.4. MTV3 05.30 Aamusää 06.05 Studio55 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Studio55 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Repliikki 10.35 Emmerdale 11.00 Emmerdale 11.25 Ostoskanava 12.25 MTV3.fi 13.00 Talous tasapainoon 13.25 Kauniit ja rohkeat 13.50 Mitä tänään syötäisiin? 13.55 Huomenta Suomen parhaat 14.20 Viihdeuutiset 14.25 Alf 14.55 Yllätysvoitto 15.40 Patrick Swayze kamppailu elämästä 16.30 Repliikki 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Emmerdale 18.30 Ekotähdet 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Olet mitä syöt 21.05 Todistettavasti syyllinen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 C.S.I. New York 23.30 C.S.I. 00.25 Naistenmiehet 01.15 Repliikki 02.15 - 05.30 Se Oikea 25 TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Mio Mao 06.59 Lauran tähti: Kadonnut lompakko 07.11 Aamujumppa 07.16 Spirello: Strutsitipu karkaa 07.20 Pikku ötökät: Metsänokiperhonen/Hopeatäplä 07.25 Samsam: Marsimaani 07.32 Olipa kerran...: Kolme mutaveijaria 07.39 Nalle Luppakorva: Säästöpossu 07.47 Neppajymykerho 07.55 Vekarat! 08.19 Poinzi 08.34 Tohtori Koira: Julkkikset 08.46 HöpöHöpö 08.50 Elämäni eläimet: Huippulääkärit 09.20 Avioeron anatomia 09.50 Piha kuntoon 10.20 Mistralin tuulet 10.45 Satuhäät 11.35 Lapsityrannit 12.15 Suomen Las Vegas 12.55 Vanha kettu 13.55 Se on siinä 14.25 Ihanan Elisan tytär 15.25 Metsolat 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Totte 17.12 Totte 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun MM 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Vroom vroom 20.05 Puskuri Via Sverige 20.20 Kohtauspaikka: Paketti 20.50 Tuomio 21.20 Pasila 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Raja - the Border 22.50 Hädän hetkellä 23.35 Pressiklubi 00.10 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 14.30 Pussel 14.50 Oikeuden ritari 15.00 Lockie Leonard 15.25 - 15.30 Siskoni ja minä 16.55 Taivaallista menoa: Tämähän on kristinuskoa! 17.25 TV-nytt 17.30 Närbild 18.00 BUU-klubben: Pussel 18.30 Made in Europe 18.45 Mainio Pohjola 19.00 Liikkeellä luonnossa 19.30 TV-nytt 19.55 Sportnytt 20.00 Taivas tarjolla 20.45 Bussi 21.00 Bettina kiertueella 21.39 5 minuuttia 21.45 Dok: Themis 22.40 Elokuvan aika 22.55 Pixel 23.15 TV-nytt 23.25 - 23.39 Oddasat Tuomio TV2 kello 20.50 maanantai 30.3. Syytettynä energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius. Juristina Johanna Korhonen. Kuva: Susanna Lyly/YLE Sunnuntai 29.3. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Avara luonto: Saukon elämää 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Porvoon tuomiokirkossa 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Veteraanimuistoja 12.00 Tohtori Kiminkinen 12.30 Vielä virtaa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viikko viitottuna 13.15 Prisma: Gravitaation mysteeri 14.05 Sielun etsijä 14.20 Hymy Pyllyyn 14.50 Autonomian jäljillä 15.45 Laulu Suomelle 17.00 Tv-uutiset 17.08 - 17.54 Gilmoren tytöt 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 Urheiluruutu 18.20 Kiehtova maailma: Omituiset länsimaiset 19.15 Hurjia suomalaisia 19.45 Arto Nyberg 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Kenen tekijänoikeus? 22.45 Ylikomisario Morse: Neidon murha 00.30 Todella upeeta 00.58 - 04.00 Uutisikkuna Nelonen 07.10 Ostosruutu 09.00 Jamien kotona 09.30 Huvila & Huussi 10.30 Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.30 Eläinkunnan ennätykset 12.35 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Cashmere Mafia 16.30 Wildfire 17.30 Järjen jättiläiset 18.30 Amerikan huippuhurtta 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Reikä seinässä 20.30 Hullut japanilaiset 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Forrest Gump 23.50 Nelosen uutiset ja sää 00.00 IS Urheilu-uutiset 00.10 Shield - Lain varjolla (K15) 01.10 Navigare 01.40 Ostosruutu 02.40 - 07.00 Taitopeli.com Dokumenttiprojekti: Roskasotilaat TV2 kello 22.55 keskiviikko 01.04.2009 Arkkitehti-kapinallinen Michael Reynolds on vuosikymmeniä luonut projekteja, jotka käyttäisivät hyväkseen erilaisia jätteitä. Tämä on ajanut hänet myös konflikteihin viranomaisten kanssa. Ohjaaja Oliver Hodge, Iso-Britannia 2007. Ryhmäkuva Intiassa tsunamin jälkeen järjestetystä projektista. YLE Tiistai 31.3. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tohtori Kiminkinen 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Tie Avonleaan 10.15 MOT: Syntinen lääke 10.45 Peruna-Jussin rytmiluut 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Jumalanpalvelus: Porvoon tuomiokirkossa 14.05 Luontohetki: Luontokuvaajan matkassa 14.30 Vielä virtaa 15.00 Tv-uutiset 15.05 Diagnoosi: Murha 15.50 Mukavuuslaitoksen historia 16.00 Strada 16.30 Hurjia suomalaisia 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Saimi & Jalmari 19.00 Vielä virtaa 19.30 - 19.55 Luontohetki: Luontokuvaajan matkassa 20.00 Tosi tarina: Takaisin kotiin 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Generation Kill (K15) 22.10 Terapiassa 22.37 Terapiassa 23.05 Tv-uutiset 23.10 Katu 00.10 Prisma: Linnunradan musta peikko 01.00 - 04.00 Uutisikkuna Nelonen 07.00 Carl potenssiin 2 07.25 Odysseuksen seikkailut 07.55 Pikku mestarit 08.05 Nanny 08.30 Remppa vai muutto? 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Taaperotiimi 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vastanaineet kriisissä 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Päivien viemää 17.00 Unelmien poikamies upseeri ja herrasmies 18.00 Suomen Huippumalli haussa 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat 22.00 4D: Päästään kiinnikasvaneet 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.20 Frasier 23.50 Start! 00.20 South Park (K15) 00.50 South Park (K15) 01.20 Ostosruutu 01.50 - 07.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 07.05 - 09.00 Tv-arkiston naistenkuu 4/4 07.05 Eeva Maria Kustaava 08.46 TV-arkiston vieraana: Väinö Lahti 09.00 Idiootti 09.55 Francon aika - näin sen koimme 11.00 Eedenistä itään 13.00 Aikuiseksi terapiassa 13.45 1809- syntyikö Suomi? 14.45 Tiededokumentti: Tulevaisuuden maailma 15.45 Kupla 16.10 Forsytein taru 17.05 Historia: Kertomus taistelusta 18.00 Kino Klassikko: Mr. Deeds tulee kaupunkiin 19.55 Eurooppa-konsertti 2008 Moskovasta 21.55 Antony Gormley 22.45 Rockin klassikkolevyt: Queen 23.35 - 04.00 Teematieto MTV3 05.30 Aamusää 06.05 Studio55 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Studio55 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Repliikki 10.35 Emmerdale 11.00 Emmerdale 11.25 Ostoskanava 12.25 MTV3.fi 13.05 Talous tasapainoon 13.30 Kauniit ja rohkeat 13.55 Huomenta Suomen parhaat 14.20 Viihdeuutiset 14.25 Miehen puolikkaat 14.50 L.A. Law 15.40 Tuntemattomat 16.30 Repliikki 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Emmerdale 18.30 Elixir 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Ne Salmiset 21.00 Life 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Fringe - rajamailla 23.35 Vihjeet hukassa 00.25 Selviytyjät 01.20 Repliikki 02.20 - 05.30 MTV3 Chat otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 - 13.53 Voimala 14.00 Punam - tyttö ilman lapsuutta 14.30 Vielä virtaa 15.00 Tv-uutiset 15.05 Diagnoosi: Murha 15.50 Uusi Kino: Jono 16.05 Avara luonto: Saukon elämää 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Prisma Studio 18.55 Pokka pitää 19.25 Historiaa: Kuin noidat yössä 20.25 Viking Lotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 A-studio 21.40 A-plus 22.00 Ulkolinja: Aavelähiöitä ja laman uhreja 22.55 Tv-uutiset 23.00 Kotikatsomo: Lokakuun valoa (K15) 00.08 - 03.59 Uutisikkuna 16.00 Vihreä Kulta 16.30 Repliikki 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Päivän työ! 18.05 Emmerdale 18.30 T.i.l.a. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 45 minuuttia 21.00 C.S.I. New York 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Metsien miehet 23.30 Myytinmurtajat 00.40 Kolmas kivi auringosta 01.10 Repliikki 02.10 - 05.30 Se Oikea Nelonen 07.00 Carl potenssiin 2 07.25 Odysseuksen seikkailut 07.55 Pikku mestarit 08.05 Nanny 08.30 Remppa vai muutto? 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Vastanaineet kriisissä 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Päivien viemää 17.00 Unelmien poikamies upseeri ja herrasmies 18.00 SM-liiga: Pelistudio 18.30 SM-liiga: 4. semifinaali 20.00 Nelosen uutiset 20.10 Nelosen sää 20.15 SM-liiga: 4. semifinaali 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia 22.00 Mad Men 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.25 Frasier 23.55 Lincoln Heights 00.55 Dirt 01.55 Ostosruutu 02.25 - 07.00 Taitopeli.com TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Pompulat 07.01 Kuunalle 07.14 Minä mietin 07.18 Liisa: Piilosilla 07.25 Samu ja Salla 07.39 Nalle Luppakorva: Rapinaa yössä 07.46 Neppajymykerho 07.55 Vekarat! 08.18 Villi tulevaisuus 08.40 3,2,1 - videox!: Meksikon pikajuna 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Onnen päivät 11.00 Eläinten tahtiin 11.05 Niklaksen keittiössä 11.35 Iloa puutarhasta 12.00 Matkapassi special: New York 12.45 Eläinten tahtiin 12.50 Perinteinen hirsitalo 13.05 Isäntä soittaa hanuria 14.20 Ajankohtainen Kakkonen 15.10 Kohtauspaikka: Paketti 15.40 Piha kuntoon 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Satuhäät 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Suomi express 20.00 Nolojen tilanteiden mies 20.25 Elämäni eläimet: Nuoret eläinlääkärit 20.55 Talvisota 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Inhimillinen tekijä 22.55 - 00.20 Dokumenttiprojekti: Roskasotilaat 00.25 Tuomio 00.50 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana TV2 04.50 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 06.55 Taitoluistelun MM 07.45 Unna Junná 08.00 PIKKU KAKKONEN 08.03 Kilpikonna 08.05 Soittorasia: Kanarouvan koipi-reisi-jumppa 08.09 Disney esittää: Mainio Manu 08.34 Taikakaruselli 08.46 Samu ja Salla 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Sakke järjestää juhlat 09.15 Poinzi 09.32 Animalia 10.00 Kakkosen urheilusunnuntai 10.02 Hiihdon SM: Naisten 30 km 11.40 Taitoluistelun MM 12.30 Hiihdon SM: Miesten 50 km 15.50 Ampumahiihdon mc: Yhteislähtö 17.10 Muuvi 2009: ehdokkaat 17.30 Dokumenttiprojekti: Unelmana Karjala 18.20 Kohtauspaikka: Paketti 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen kevätsää 19.10 Pekonia kanadalaisittain 20.40 Ikimuistoinen: Kirka 20.50 Ihanan Elisan tytär 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Reinikainen 23.05 Kummeli 23.35 Musiikki-tv 00.35 Taitoluistelun MM 02.30 Voimakaksikko 02.55 - 04.00 Piilosana Teema 04.00 Teematieto 10.30 - 10.40 Go Yoyo Go 11.15 - 11.35 Opettaja.tv: Keisareitten Suomi 15.00 Opettaja.tv 15.30 Studio Kotro 15.55 Lapset puhuvat 16.00 Turvallista työtä 16.30 La Famiglia Montalcino 16.56 Värikkäitä makuja 17.00 Silkkitie 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Opettaja.tv 18.30 Studio Kotro 18.56 Lapset puhuvat 19.00 Maupassant: Huone nro 11 20.00 Kirjamaa: Nahkatakkinen Pori 20.45 Kootut askeleet: Leena Gustavson 20.55 Kansakunnan kalenteri 21.00 Historia: Kertomus taistelusta 21.55 - 22.50 TV-arkisto: Rauni Mollberg 1/4 21.55 Meidän Herramme muurahaisia osa 1 22.36 Tekijä kertoo: Rauni Mollberg 22.50 Suuret luut - suuret lunnaat 23.50 - 04.00 Teematieto FST5 10.00 BUU-klubben 10.30 - 10.44 Unna Junná 16.05 Bettina kiertueella 16.45 Kirjakausi 17.15 Strömsö 17.55 Istuttamisen ilosta 18.00 BUU-klubben 18.30 Jääperhe 19.22 Ekokylä 19.30 TV-nytt 19.45 Sportnytt 19.55 Närbild 20.24 5 minuuttia 20.30 Taivaallista menoa: Tämähän on kristinuskoa! 21.00 Dok: Orkesterikiertue Japanissa 21.55 Jools Holland show 22.55 Tieteen koukerot 23.25 - 23.53 Kolme Tuhkimosisarta TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.52 Simon Taikateltta: Postimerkkipäivä 07.00 Numeroarkku 07.13 Soittorasia: Kanarouvan koipi-reisi-jumppa 07.17 Elmeri: Elmeri ja karhu 07.22 Satu ja Matti 07.27 Lauri kilpa-auto: Lauri autokoulussa 07.38 Tuttiritarin lauluja 07.41 Niksi-Nella: Hiekkalinna 07.46 Neppajymykerho 07.54 Vekarat! 08.17 Galilein tehtäväluu 08.22 Kupletti 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Onnen päivät 11.00 Makujen matkassa: Kylie Kwong 11.30 Eläinsairaala 12.00 Vroom vroom 12.45 Puskuri Via Sverige 13.00 Maailman kaunein tyttö 14.20 Pohjantähden alla: Mitä lapsesi syö? 14.50 Tuomio 15.20 Inhimillinen tekijä 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Ville ja Tuure 17.22 Pikku Kakkonen 18.00 Hienosti hihnassa 18.10 Suomen Las Vegas 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Akuutti 20.00 Metsolat 20.45 Kummeli Retro 20.50 Suomi express: yleisön pyynnöstä 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Taistelija (K15) 23.35 Silminnäkijä: Elävältä kynityt 00.05 Voimakaksikko 00.30 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Nelonen 07.00 Carl potenssiin 2 07.25 Odysseuksen seikkailut 07.55 Pikku mestarit 08.05 Nanny 08.30 Remppa vai muutto? 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Häät haltuun 10.30 Koti myynnissä 11.00 Ostosruutu 13.00 Taaperotiimi 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Päivien viemää 17.00 Unelmien poikamies upseeri ja herrasmies 18.00 SM-liiga: Pelistudio 18.30 SM-liiga: 3. semifinaali 20.00 Nelosen uutiset 20.10 Nelosen sää 20.15 SM-liiga: 3. semifinaali 20.57 Keno 21.00 Dirty Sexy Money 22.00 Californication (K15) 22.35 Weeds (K15) 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.25 Frasier 23.55 Lost (K15) 00.55 Ostosruutu 01.25 - 07.00 Taitopeli.com Teema 04.00 Teematieto 10.15 - 10.43 Opettaja.tv: Olipa kerran... ihminen 11.15 Opettaja.tv: Matikkapartio 11.25 - 11.36 Opettaja.tv: Tähtitiede 15.00 Opettaja.tv 16.00 Veitsen terällä: Kaularangan välilevytyrä 16.30 Teollinen vallankumous Euroopan tarina 16.54 Ihmeellinen tiede 17.00 Tiededokumentti: Epidemian uhatessa 17.53 Sininen sana 18.00 Turvallista työtä 18.30 Tieteen paikka 19.00 Straussien dynastia 20.45 Pakeneva maa 21.05 Olipa kerran...Walt Disney 21.55 Lapset puhuvat 22.00 Mullan alla (K15) 23.00 Popkult 23.45 Yle Live: Avril Lavigne 00.40 - 04.01 Teematieto Maanantai 30.3. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.50 Aamusydämellä 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Tie Avonleaan 10.15 Tohtori Kiminkinen 10.45 Les Ross, suupelin soittaja 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Ykkösaamu 13.45 Arto Nyberg 14.30 Vielä virtaa 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.48 Diagnoosi: Murha 15.55 Pisara 16.00 A-zoom 16.30 Kuningaskuluttaja 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Linnunradan musta peikko 19.50 Ensyklopedia 20.00 MOT: Syntinen lääke 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Lokakuun valoa (K15) 22.10 Voimala 23.00 Tv-uutiset 23.05 Priima 23.50 Presidentin kanslia MTV3 06.00 Se Oikea 07.25 Kattolaiset 07.40 Hirviöallergiaa 08.10 Bakugan 08.35 Kids Top20 09.00 Woimaxi 09.25 Joka kodin asuntomarkkinat 10.00 T.i.l.a. 10.30 Jokakoti.fi 11.00 Vihreä Kulta 11.30 Ekotähdet 12.00 Foodoo 12.30 Formula 1: osakilpailu 13.30 Salatut elämät 14.00 Salatut elämät 14.30 Perheen kalleudet 15.00 Guru 16.55 Kaikkea sitä näkee 17.00 Pilanpäiten 17.10 Simpsonit 17.40 National Geographic: Älykkäät apinat 18.45 Formula 1: Extra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.05 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Extra 22.45 Aina vaarassa 23.40 Pedon jäljillä 00.30 Formula 1: osakilpailu 02.00 Lumilautailua: Frontside 3 02.25 Repliikki 03.25 - 05.30 Sporttichat FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 14.30 Finland 14.45 - 15.00 Mainio Pohjola 16.55 Toisten silmin 17.25 TV-nytt 17.30 Minun Paratiisini 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Laumasta lähteneet 19.21 Koskenlaskua 19.30 TV-nytt 19.55 Sportnytt 20.00 Nigel Marven haiden saarella 20.50 Asuntovaunujen historiaa 21.00 Sportmagasinet 21.30 Kyllä nolottaa 21.55 TV-nytt 22.05 Kasvoton kuolema 22.58 5 minuuttia 23.05 Oddasat 23.20 - 23.49 Kirjakausi FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 14.30 opettaja.tv: Reksit remonttiin 15.00 - 15.14 Anaconda auf Deutsch 16.55 Tieteen koukerot 17.25 TV-nytt 17.30 Sportmagasinet 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Saari 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Niklaksen keittiössä 19.30 TV-nytt 19.55 Sportnytt 20.00 Strömsö 20.40 Pixel 21.00 Spotlight: Taistelu Pallastunturista 21.30 Virussota 22.20 TV-nytt 22.30 Oddasat 22.45 - 23.14 Sportmagasinet MTV3 05.30 Aamusää 06.05 Studio55 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Studio55 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tunteita ja tuoksuja 10.25 Repliikki 10.35 Emmerdale 11.00 Emmerdale 11.25 Ostoskanava 12.25 MTV3.fi 13.00 Talous tasapainoon 13.25 Kauniit ja rohkeat 13.50 Mitä tänään syötäisiin? 13.55 Huomenta Suomen parhaat 14.20 Viihdeuutiset 14.25 Ensisilmäyksellä 14.55 Teoria miehistä 15.45 Pilanpäiten Teema 04.00 Teematieto 10.15 Opettaja.tv: Matikkapartio 10.25 - 10.35 Opettaja.tv: Tähtitiede 11.15 - 11.43 Opettaja.tv: Olipa kerran... ihminen 12.00 - 13.13 Ohjelmakirjasto: Prisma jr 15.00 Opettaja.tv 16.00 Sinun, minun, meidän lapset 16.30 Monen kulttuurin koulu 17.00 Muodin historia 17.55 Kansakunnan kalenteri 18.00 Opettaja.tv Keskiviikko 1.4. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tosi tarina: Takaisin kotiin 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Tie Avonleaan 10.20 Saimi & Jalmari 10.52 Musiikki matkakumppanina 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään
• 26 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Citroënin tila-autoperhe saa uuden jäsenen C3 Picasson Citroënin uusi tila-auto antaa vastauksen monille muuttuneen maailman nykyaikaisille ihmisille. C3 Picasso on persoonallinen auto, jonka tärkein päämäärä on olla luotettava, laadukas ja käytännöllinen. Ennen esittelyään on C3 Picasso käynyt läpi huikean testiohjelman. Sillä on ajettu yli neljä miljoonaa kilometriä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa joita voi kuvitella. Testien tavoitteena on ollut lunastaa lupaus huippulaadusta vaativimmallekin asiakkaalle. Laatu ja monipuolinen toiminnallisuus eivät ole antaneet Citroënille lupaa unohtaa houkuttelevaa olemusta. Koska pienen auton äärimitat on haluttu mahdollisimman hyvään hyötykäyttöön, muistuttaa auton malli tehokuutiota. Laatikkomainen perusmuoto ei merkitse Citroënille tylsyyttä. Lyhyt keula on kohotettu korkealle, jolloin auton olemus on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Keulan ilme on miltei röyhkeän hyökkäävä. Tummat kookkaat puskurit linjakkaan pyöreän keulan kulmissa suojaavat käytännöllisesti myös pikkukolhuilta, ja pitkät lokasuojiin kaartuvat valoumpiot ovat ylhäällä hyvin suojassa pienemmiltä vaurioilta. Auton peräpää on käytännöllisen muotoilun sekaan saanut viehättävää pyöreyttä, ja suuri takaluukku mahdollistaa helpon lastauksen. Citroën C3 Picasso on pituudeltaan vain 4,08 metriä. Leveyttä sillä on 1,73 ja korkeutta 1,62 metriä. Silti sen hattuhyllyn alle jäävä tavaratila on ennätykselliset 500 litraa. Tavaratilan monikäyttöisyyttä lisää pituussuunnassa 15 senttimetriä säädettävä takaistuin, joka on myös taitettavissa alas epäsymmetrisesti 60:40 suhteessa. Tavaratilan muutosten tekemiseksi ei tarvitse olla insinööri, vaan Matkustamon turvallisuus on taattu kuuden turvatyynyn voimin. Turvavarustelun listalta löytyvät myös ABS, EBD, hätäjarrutustehostin, automaattiset hätävilkut, ESP ja ASR. Tehokkaimmat bensiini- ja dieselmallit saa kattavan Confort-varustuksen lisäksi myös Exclusive-varusteltuna. Exclusive-malleissa matkustajat pääsevät nauttimaan muun muassa aurinkoverhoista takasivuikkunoissa, automaattisesta ilmastoinnista, sähköisesti koria vasten taittuvista taustapeileistä, sähköisistä takaikkunoista, sähköisistä takalapsilukoista, pysäköintitutkasta, sade- ja valoisuustunnistimesta, säilytyslokeroista takajalkatilan alla ja monista muista pienistä ja suurista herkuista. Pienitehoisemmat mallit saa Confort-varusteltuna, jotka varusteet kuuluvat tietenkin myös Exclusive-varusteluun. Confort tasolla autosta löytyvät muun muassa ajotietokone, etusumuvalot, ilmastointi, Isofix kiinnikkeet lastenistuimille, kaukosäädettävä keskuslukitus, MP3 CD radio, vakionopeuden säädin ja nopeuden rajoitin, RCA liitin ulkoista musiikkisoitinta varten ja paljon muita mausteita. Tällaisen runsaasti varustellun uuden sukupolven muuntuvan auton saa 95-hevosvoimaisella bensiinimoottorilla itselleen jo 18.790:llä eurolla ja dieselmallien hinnat alkavat 20.290:stä eurosta. Ulkomittoihinsa nähden hämmästyttävän ilmava C3 Picasso pyrkii luokassaan samaan mihin isosiskot C4 Picasso ja Grand C4 Picasso ovat jo pystyneet. Ne olivat Euroopan myydyimmät tilaautot viime vuonna. Uuden C3 Picasson vahvuudeksi muodostuu varmasti sen poikkeuksellinen hienostuneisuus, jota ei ole totuttu yhdistämään tämän kokoluokan autoihin. Joka neljäs vähentää auton käyttöä finanssikriisin seurauksena Suomen teillä näkyy jatkossa vähemmän autoja. Matkustaminen ylipäätään on vähenemään päin, mikäli finanssikriisi jatkuu. Tiedot käyvät ilmi If Vahinkovakuutuksen TNS gallupilla teettämästä pohjoismaisesta tutkimuksesta. Joka neljäs suomalainen vähentää auton käyttöä finanssikriisin jatkuessa. Toisaalta julkisten kulkuvälineiden käyttö ei tule lisääntymään samassa määrin. ­ Finanssikriisi pakottaa ihmiset muuttamaan matkustuskäyttäytymistään. Suomen teillä ei tämän tutkimuksen mukaan ole näkyvissä ruuhkaa. Julkinen liikenne ei kuitenkaan saanut vastaajien keskuudessa kiinnostusta, sillä alle joka kymmenes kertoi lisäävänsä julkisten kulkuvälineiden käyttöä, kertoo Ifin tiedottaja Anni Kuusisto. C3 Picassoa on saatavilla useissa eri väreissä. penkin kaataminen onnistuu vaikka yhdellä kädellä ostoskassin rajoittaessa toisen käden toimintaa. Tavaratilan lattiasta saa myös tasaisen, mikä helpottaa monia kuljetustehtäviä. Haluttaessa kyytiin erityisen pitkiä esineitä voi etumatkustajan selkänojan taittaa eteenpäin pöydäksi, jolloin tavaratilan pituudeksi tulee 2,41 metriä. Äärimmillään tavaratilan tilavuus on yli 1,5 kuutiota. Sisällä autossa on mittaristo sijoitettu Citroënin tila-autoista tunnusomaisesti kojelaudan keskiosaan. Mittaristomoduuli jättää tärkeimmät näytöt ruudulle vasempaan laitaan, josta ne hakematta löytävät kuljettajan näkökenttään. Materiaaleissa on pyritty käyttämään keskimääräistä laadukkaimpia raaka-aineita, joten matkustamon ilmeestä on saatu ylellinen. Kuljettajan näkökenttä aukeaa avarammin kuin muissa vastaavan kokoluokan autoissa. Kuljettajan näkökenttää riittää sivulle aina 29,5 asteeseen saakka ja yläviistoon peräti 26 asteeseen asti. Sivunäkyvyydestä voi kiittää Citroënin kehittämää kaksiosaista A-pilaria, joka pienentää etuviistoon sivulle jäävää katvetta. Ajettavuudessa korostuu jämäkän alustan ja muuttuvavälityksisen ohjauksen yhteisvaikutuksena syntyvä urheilullisuus. Matkustusmukavuus on pyritty viemään uudelle tasolle luokassaan erityisen hyvän äänierityksen avulla. Muun muassa ikkunat ovat yli puoli milliä paksummat kuin muilla kilpailijoilla keskimäärin. Citroën C3 Picasson suorituskyvystä pitävät huolen neljä eri moottorivaihtoehtoa. Bensiinimoottoreita edustavat BMW:n kanssa yhteistyössä rakennetut VTi 95 ja VTi 120. Pienemmän moottorin 95 hevosvoimaa irrotetaan tilavuudeltaan 1,4 litraisesta voimanlähteestä, joka antaa 135 Nm:n väännön. Suurempi 1,6 litrainen moottori luovuttaa tehoa 120 hevosvoimaa ja vääntöä 160 Nm. Kaksi dieselmoottoria ovat Citroënin vähäpäästöistä Airdream sarjaa. HDi 90:ssä on nimensä mukaisesti 90 hevosvoimaa ja vääntöä 215 Nm. CO2 päästöt ovat ennätyksellisen alhaiset eli 125 CO2. HDi 110 on 110 hevosvoimainen 240 Nm väännöllä varustettu väkivahva moottori. Tämänkin moottorin päästöt ovat vain 130 CO2. Matkustamista vähennetään myös naapurimaissa Finanssikriisin vuoksi matkustamista vähentää joka viides suomalainen. Tutkimuksessa ei eritelty kotija ulkomaanmatkoja. Myös ravintolassa käyminen vähenee. ­ Ihmiset joutuvat finanssikriisin jatkuessa siirtymään halvempaan ruokaan (20 prosenttia vastaajista). Ikäryhmien välillä oli hieman eroja, sillä yli 55vuotiaista vain joka kymmenes kertoo siirtyvänsä halvempaan ruokaan, sanoo Kuusisto. Ravintolassa käymistä finanssikriisin jatkuessa vähentää eniten nuoret alle 34-vuotiaat. Heistä jopa puolet sanoo, ettei aio käydä ravintolassa entiseen tapaansa. ­ Matkustaminen sen sijaan vähenee tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Myös ruotsalaiset ja norjalaiset karsivat matkustamisesta, Kuusisto jatkaa. Ifin pohjoismaiseen TNSgallupilla teettämään tutkimukseen vastasi tammikuun lopulla yhteensä noin 3000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Barösundin koulun kohtalonkysymys Inkoossa käydään tällä hetkellä kuumaa debattia Barösundin koulun kohtalosta. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilanne on melko selvä. Huonontuneen taloudellisen tilanteen takia Inkoon kunnan on säästettävä tänä vuonna vähintään 800.000 euroa. Barösundin koulun sulkeminen toisi kunnalle 140.000 euron vuosittaisen nettosäästön. Tämä tarkoittaa, että 140.000 euroa jää yli kun huomioidaan mitä oppilaiden koulunkäynti kuljetuksineen toisessa koulussa maksaisi. Säästön suuruuteen ei vaikuta edes se, että Barösundin koulun oppilasluvun ennakoidaan nousevan kolmeentoista vuonna 2013, sillä näiden oppilaiden uudelleensijoitus ei vaatisi lisäresursseja. Barösundin koulun olemassaoloa puoltavat argumentit eivät siis voi olla taloudellisia. Näiden etsiminen on kuitenkin tärkeää ei ainoastaan siksi, että jokainen saisi äänensä kuuluville, vaan myös jotta kunnanvaltuutetuilla olisi edellytykset perustellun ja harkitun päätöksen tekemiseksi, kun Barösundin koulun sulkemista koskeva esitys tuodaan kunnanvaltuuston päätettäväksi 16.4. Perusteltu päätös taas vaatii pohjakseen parhaiden puoltavien ja vastustavien argumenttien huolellista ja kriittistä analysointia. Näitä argumentteja peräänkuulutan. Tässä eräs näkökulma. Yksilö on osa yhteisöä ja yhteisö taas koostuu siihen kuuluvista yksilöistä. Kumpaakaan ei voi olla ilman toista. Kirjassaan Dismal Science Stephen Marglin kertoo vakavaa immuunikatosairautta sairastaneesta amishi-lapsesta. Onnettomilla vanhemmilla oli kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa valtio olisi korvannut 190.000 dollaria vuodessa maksaneen lääkityksen, jonka turvin lapsi olisi voinut elää suhteellisen normaalia elämää. Toisessa vaihtoehdossa amishi-yhteisö olisi maksanut lääkityksen kulut, mikä olisi saattanut johtaa koko yhteisön tuhoutumiseen. Vanhemmat valitsivat kuitenkin kolmannen vaihtoehdon: lapselle ei aloitettu kallista lääkitystä, jonka seurauksena lapsi kuoli kolmessa kuukaudessa. Kun isältä tiedusteltiin syytä näin käsittämättömältä vaikuttaneeseen valintaan, vastasi hän: "Jos olisimme ottaneet rahat valtiolta, emme olisi olleet amisheja." Tulkitsen tämän siten, että valtion avun vastaanottaminen olisi yksilö-yhteisö sidoksen takia eräässä mielessä johtanut ei pelkästään vanhempien, vaan myös lapsen kuolemaan, joka olisi näin myös lakannut olemasta amishi. Vanhemmat katsoivat siis että lapsi kuolee joka tapauksessa, jolloin lääkityksestä kieltäytyminen oli heille rationaalinen valinta. Vanhempien ratkaisu osoittaa kuitenkin vastaansanomattomasti kuinka tärkeä kysymys yhteisöön kuulumisesta amisheille on. NTTI KOMME Tästä näkökulmasta kysynkin: voidaanko Barösundin koulu nähdä vastaavanlaisena kysymyksenä barösundilaisille? Ikävä kyllä ei. Vaikka oma koulu on kiistämättä tärkeä osa barösundilaista identiteettiä, on tuon identiteetin pirstoutuminen alkanut jo silloin kun yhteisö alkoi vastaanottamaan ulkopuolisia varoja koulun ylläpitoon. Barösundin koulu ei ole enää vain heidän omansa, vaan sen on puolustettava asemaansa osana suurempaa yhteisöä ­ inkoolaisuutta. Tällöin kysymys kuuluukin: onko Barösundin koulu elämän ja kuoleman kysymys inkoolaiselle identiteetille? Jos vastaus on kyllä, ei yllä esitetyillä taloudellisilla faktoilla ole ratkaisevaa merkitystä. Jos vastaus sen sijaan on ei, voidaan taloudellisia tekijöitä pitää riittävänä perusteena koulun sulkemiselle. Tämä on Barösundin koulun kohtalonkysymys. SEPPO SILASTE Inkoon Keskustan puheenjohtaja ja varavaltuutettu Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! SEPPO Silaste on Inkoon Keskustan puheenjohtaja ja varavaltuutettu.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 25 ­ 29.3.2009 27 KyIF ­ Akilles 33­40 (21­21) KyIF aloitti yllättävällä 4-2 puolustuksella mikä toimi loistavasti Akilleksen kovaa heittäviä takamiehiä vastaan. Ensimmäisten 25 minuutin aikana mentiin KyIF:in parin maalin johdossa. Tästä suuri kiitos menee loistavasti toimineelle puolustukselle sekä kotiyleisölle joka eläytyi otteluun mukaan ennennäkemättömällä tavalla. Jokaisesta KyIF maalista Akilles yritti avata pelin nopeasti, mikä aiemmissa otteluissa SM-karsintasarjassa on koitunut KyIF:ille kohtaloksi. Akillesta vastaan kotijoukkue oli erittäin valppaana ja pystyi siten pysäyttämään monta yritystä. Ottelutauolle mentiin lukemissa 21-21. Toinen puoliaika oli sitten taas tapahtumarikkaampi. Kun ottelua oli pelattu 40 minuuttia 6 maalin mies Henrik Granqvist sai kolmannen jäähyn mikä tarkoitti että KyIF menetti yhden pelaajan. Pari minuuttia myöhemmin Kim Heino sai suoran punaisen. Nämä tapahtumat ei silti vaikuttaneet eritysen paljon KyIF:in peliin vaan onneksi esiin nousi muitakin pelaajia, erityisesti Viljami Kuntsi, joka 7 maalillaan oli KyIF:in paras maalintekijä. Ottelu ratkesi vasta viimeisen 10 minuutin aikana ja loppunumerot kirjattiin 3340 Akilleksen eduksi. Maalintekijät: Viljami Kuntsi 7, Henrik Granqvist 6, Juha Pesonen 5, Kim Heino 4, Sebastian Aarnio 4, Jonas Karlsson 3, Kaarle Kärkkäinen 3, Kim Tarpila 1. DENNIS ROLIN "Back in business" -nyrkkeilytapahtuman liput myyntiin maanantaina Amin Asikainen iskee lauantaina 18. huhtikuuta Helsingin Kisahallissa Entinen keskisarjan Euroopan mestari "Idi" Amin Asikainen nyrkkeilee lauantaina 18. huhtikuuta Helsingin Töölön Kisahallissa "Back In Business" -nimeä kantavan ammattinyrkkeilyillan pääottelussa. Asikainen saa vastaansa Argentiinan Valentin Antonio Ochoan. "Back in Business" -ammattinyrkkeilyillassa isketään yhteensä kahdeksan kovatasoista ottelua. Nyrkkeilytapahtuman liput tulevat myyntiin maanantaina 30. maaliskuuta Lippupisteessä. Asikaisen ja Ochoan välinen ottelu on kaavailtu kahdeksaneräiseksi ja sen painorajaksi on sovittu 75 kiloa. Ottelu on 33-vuotiaalle Asikaiselle ensimmäinen paluuottelu marraskuussa EM-ottelussa Khoren Gevorille kärsimänsä tappion jälkeen. Asikainen voitti keskisarjan Euroopan mestaruuden kesäkuussa 2006 iskemällä Sebastian Sylvesterin keskeytyskuntoon. Asikainen puolusti titteliään kahdesti menestyksekkäästi, kunnes hän vuonna 2007 menetti tittelin takaisin Sylvesterille. Kukistettuaan muun muassa entisen maailmanmestarin "Yori Boy" Campasin Asikainen pääsi ottelemaan EMtittelistä marraskuussa 2008 Khoren Gevoria vastaan, kärsien ottelussa keskeytystappion. Asikaisen ottelulistalta löytyy 25 voittoa ja 2 tappiota. Asikainen on korkealle arvostettu eri tahojen arvolistoilla. IBF-liiton maailmanlistalla Asikainen on arvostettu maailmanmestari Arthur Abrahamin neljänneksi haastajaksi. Euroopan arvolistalla (EBU) Asikainen on mestari Gevorin kolmas haastaja. Maailman arvostetelussa P3 Boxingin venäläinen suurlupaus Denis "Tsingis Khan" Shafikov, 23, kohtaa Meksikon mestarin Juan Carlos Rodriguezin, 36, joka on iskenyt pitkällä urallaan peräti 41 tyrmäysvoittoa. Shafikov on voittanut uransa kaikki 18 ottelua. P3 Boxingin kotimaisista ottelijoista kehässä esiintyvät voittamattomat Jarno Rosberg, Edis Tatli ja Niko Jokinen. Heidän vastustajansa ilmoitetaan myöhemmin. P3 Boxing panostaa vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja "Back in Business" -ammattinyrkkeilyillassa nähdään ruotsalainen raskaansarjalainen Attila Levin, joka on voittanut 34 ammattilaisottelustaan 31. Pääasiassa Yhdysvalloissa aiemmin otellut Levin on kukistanut muun muassa MM-otteluissakin nähdyn Ray Austinin. Lisäksi Kisahallin kehässä ottelevat myös norjalaiset Ronni Tiller, 23, ja höyhensarjan Pohjoismaiden mestari Andreas Evensen, 23. "Back in Business" -ammattinyrkkeilyillan järjestävät yhteistyössä P3 Boxing ja Live Nation Finland. "Back in Business" -nyrkkeilyilta nähdään suorana lähetyksenä MTV3 MAXilla ja Maikkarin netissä. Juho "TNT" Tolppolan Euroopan Unionin mestaruusottelu on jouduttu peruuttamaan Tolppolan sairastelun vuoksi. Tolppolan piti haastaa Euroopan Unionin mestari Giuseppe Lauri 18. huhtikuuta, mutta Tolppolan pitkään kestänyt kuumeilu on estänyt vantaalaisen täysipainoisen harjoittelun. KyIF ­ Akilles 33­40 (21­21) KyIF inledde matchen mycket starkt med ett 4-2 försvar. Detta fungerade mycket bra mot Akilles vars enda egentliga skottstyrka låg i deras hårtskjutande utlandsförstärkningar, vars skottlägen hemmalaget effektiv reducerade. En betydlig förändring i KyIF-lägret var tempot med vilken man sökte sig ner i försvar efter avslutat anfall. Jämfört med tidigare matcher var KyIF nu betydligt mer på alerten efter avklarat anfall och kunde därmed flera gånger avbryta gästernas försök till kontringar. Med en inledning av denna klass vaknade även hemmapubliken upp och levde sig med i matchen med en sådan iver som skribenten så länge som han följt med Kyrkslätthandboll aldrig tidigare upplevt! Med publikens stöd med sig dröjde det ända in i den 25 spelminuten innan Akilles tillfälligt kunde gå i ledning. Till pausvila gick man dock i den olidligt spännande ställningen 21-21. I början av andra halvlek gjorde Akilles några mål men KyIF tappade aldrig greppet om matchen. Tack till detta går till en vaken Viljami Kuntsi som då chansen gavs satte in bollen på så väl kontringar som i spelsituationer, och med detta var hemmalagets bästa målskytt med 7 gjorda mål. I den 40 spelminuten fick Henrik Granqvist som spelat en mycket bra match och gjort 6 mål, sin tredje utvisning vilket innebar att KyIF miste en av sina bästa målgörare i denna match. Några minuter senare, i ett Akilles anfall fick Kim Heino ett direkt rött kort, vilket innebär att han missar följande match där man möter Arsenal. Dessa händelser påverkade dock inte KyIF spelet i större utsträckning utan nu steg andra spelare fram. Först under de sista 10 minuterna lyckades Akilles dra upp en lucka och säkra vinsten. Matchen slutade 3340 i Akilles favör. Förlusten till trots var detta KyIF:s klart bästa match denna säsong. Målgörare: Viljami Kuntsi 7, Henrik Granqvist 6, Juha Pesonen 5, Kim Heino 4, Sebastian Aarnio 4, Jonas Karlsson 3, Kaarle Kärkkäinen 3, Kim Tarpila 1. DENNIS ROLIN ENTINEN keskisarjan Euroopan mestari "Idi" Amin Asikainen nyrkkeilee lauantaina 18. huhtikuuta Helsingin Töölön Kisahallissa "Back In Business" nimeä kantavan ammattinyrkkeilyillan pääottelussa. Asikainen saa vastaansa Argentiinan Valentin Antonio Ochoan. tuin nyrkkeilyjulkaisu The Ring Magazine arvostaa Asikainen maailman yhdeksänneksi parhaaksi keskisarjan nyrkkeilijäksi. Valentin Antonio Ochoa on 29-vuotias kovapäinen argentiinalaisnyrkkeilijä, joka on voittanut 19 ottelua, kärsinyt 12 tappiota ja otellut yhden ratkaisemattoman. Ochoa on hävinnyt ennen täyttä aikaa vain kolmesti ja hän on otellut täysiaikaisen ottelun muun muassa maailmanluokan iskijää Mario Veitia vastaan. "Back in Business" -ammattinyrkkeilyillassa isketään yhteensä kahdeksan ottelua. Ylemmän kevytsarjan kansainvälisessä huippuot- Kalatalouden Keskusliiton johtokunta: Kalastuslain Kesäaikaan siirtyminen 1 § VR:n lähiliikenteessä tuunattava Suomessa siirrytään kesäaikaan sunnuntaina 29. maaliskuuta kello kolme. Tähän aikaan on liikkeellä neljä pääkaupunkiseudun lähijunaa. Kelloja siirretään tunti eteenpäin, mikä vaikuttaa junien aikatauluihin. Helsingistä klo 2.36 lähtevän T-junan lähtöaika Hiekkaharjusta on kellojen siirron jälkeen klo 4.00. Junan saapumisaika Riihimäelle on klo 4.50. Helsingistä Kirkkonummelle aikataulun mukaan klo 3.12 lähtevä L-juna lähtee klo 4.12. Helsingistä klo 2.50 lähtevä M-juna lähtee PohjoisHaagasta klo 4.01 ja saapuu Vantaankoskelle klo 4.12. Vantaankoskelta klo 2.40 lähtevä M-juna saapuu Helsinkiin klo 4.02. Kalastuslain kokonaisuudistus on parhaillaan meneillään. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ja sen neljä jaostoa rakentavat uutta kalastuslakia. Kalatalouden Keskusliiton johtokunta linjasi kokouksessaan 17.3. 2009 kalastuslain uudistamisen rakennuspalikoita siten, että kalastuslain perustana oleva 1 § tulee tuunata nykyaikaiseen ja seksikkääseen muotoon seuraavasti: "Tämän lain tarkoituksena on edistää kalavesien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä ja hoitoa siten, että kalavedet antavat kestävästi hyvän monipuolisen tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään." Suomen kalastuslupajärjestelmää voitaisiin miettiä yksinkertaistettavaksi siten, että ns. peruskalastus yhdellä vavalla ja vieheellä olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen "kalastuskortti". Toisin sanoen erillisistä kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Lunastamalla tällaisen kalastuskortin saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita. Metsähallitus otti käyttöön valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alussa. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortista 30 euroa vuodessa. Kalastuslakia pohtivan työryhmän ja neljän jaoston tulee antaa välimietintönsä vuoden 2009 lopussa. Kirkkonummen Bridgekerho ry 25.3.2009 Sija Pari Nimet 1 2 3 4 2 8 5 7 Viktor ISSUPOV & Jorma JÄRVINEN Jarl ENGBERG & Bengt BJÖRKBOM Jim DUNCKER & Aija DUNCKER Ulf STAMBEJ & Christian ALFTHAN MP 185 179 145 135 % 68.52 66.30 53.70 50.00 Muut parit alle keskiarvon. 6 pöydän Howell parikilpailu.
• 28 N:o 25 ­ 29.3.2009 Kirkkonummen Sanomat Euroopassa sotilaallinen tyhjiö Naton sitoessa joukkojaan Lähi-itään ja Afganistaniin: Pohjoismainen yhteistyö korvaamaan turvallisuusvajetta Kohta 60 vuotta on kulunut siitä, kun Norja, Tanska ja Islanti turvallisuuspoliittisen ratkaisunsa tueksi valitsivat Pohjois-Atlantin liiton, NATO:n jäsenyyden. Vaihtoehtojen joukossa oli tuolloin myös Pohjoismaiden puolustusliitto. Presidentti Risto Ryti arvioi jo Jatkosodan alun puheessaan 1941 tällaisen alueellisen puolustusliiton mahdollisuuksia tai niiden puut-tumista, tosin senaikaisissa historiallisissa puitteissa. Naapurimaassamme Ruotsissa valmistellaan puolustuspoliittisen suunnittelukauden 2010 ­ 2014 päätösesityksiä kevättä varten. Valmistelun mukaan Ruotsi tulee luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä ammattisotilaat muodostavat eri valmiusasteisia valmiusjoukkoja, sopimusyksiköitä sekä kodin-turvajoukkoja. hentynyt". Tanska panostaa tällä hetkellä sotilaalliseen läsnäoloon maailman polttopisteissä. Natomaa Tanska on kääntänyt kasvonsa IsoBritanniaan ja Yhdysvaltoihin. Kesään mennessä tehtävässä uudessa puolustuspoliittisessa sopimuksessa odotetaan Svenska Dagbladetin mukaan painopisteen siirtyvän hieman kansainvälisen osallistumisen vähentämisen suuntaan. Tanska on jo nyt vetänyt joukkonsa Irakista, johon ne lähetettiin 2003. Tällä hetkellä keskustellaan lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. lantin ja Barentsin meren. Se yhdistäisi ja muodostaisi tilannekuvan meriympäristömme tilasta, saastumisesta ja meriliikenteestä. Kyetäkseen vaikuttamaan merellä muodostetaan yhteinen merivoimayksikkö, johon voitaisiin liittää rannikkovartiostot ja pelastus-organisaatiot. Ruotsin ja Suomen jäänmurtajat tukisivat yksikköä myös arktisilla alueilla. Pohjoismaisen amfibioyksikön rungon muodostaisivat kuten jo tälläkin hetkellä rannikkojääkärit Suomesta ja amfibiojoukot Ruotsista, jotka tosin ovat ÖB:n lakkautuslistalla. Resurssien yhdistämistä käsitellään kohdassa, jossa esitetään perustettavaksi uusia yhteisiä suurlähetystöjä niille alueille, joilla tällä hetkellä ei ole lähetystöjä tai konsulaatteja, lähinnä KeskiAasiassa. Stoltenbergin ohjelman viimeisenä kohtana on esitys Pohjoismaiden "solidaarisuusjulistukseksi", joka olisi keskinäinen turvallisuuspoliittinen "turvatakuu". Julistuksen mukaan jokainen Pohjoismaa sitoutuisi etukäteen kertomaan, miten asianomainen tulee toimimaan tapauksessa, että toinen Pohjoismaa joutuu hyökkäyksen tai asiaankuulumattoman painostuksen kohteeksi. Solidaarisuusklausuuli ei korvaisi EU:n tai Naton jäsenmailleen asettamia velvoitteita. Solidaarisuuskohdan muotoilu ulottuu pidemmälle kuin Naton turvatakuupykälä, jossa todetaan, että hyökkäys liittouman jäsenvaltiota vastaan koetaan hyökkäyksenä kaikkia jäsenvaltioita kohtaan. Kukin jäsenmaa päättää kuitenkin itsenäisesti miten se vastaa hyökkäykseen. halusta että myös käytettävissä olevista resursseista. Onko olemassa tarkoitukseen sopivat, riittävässä valmiudessa ja nopeasti kohdealueelle kuljetettavissa olevat resurssit? Sotilaallisten voimavarojen supistuminen yhdessä jo muualle sidottujen joukkojen nopea uudelleen ryhmitys ei aina ole edes mahdollista vaikkakin olisi halua. Björn von Sydow totesi turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, että " kun Yhdysvalloilla on joukkoja Irakissa, Afganistanissa ja osittain myös Pakistanissa ja Yhdysvallat käy yhtaikaa ainakin kaksi ja puoli sotaa, ja monet muut Nato-maat ovat sitoneet joukkojaan Afganistaniin, on Eurooppaan syntynyt tai ainakin syntymässä "sotilaallinen tyhjiö" johon Pohjoismaat voisivat Pohjolassa vastata yhteistyönsä kautta". Yhdysvallat ja Norja turvaavat Islantia Tanska on täyspainoisesti osallistunut Naton jäsenenä liittouman toimintaan sen perustamisesta alkaen kaikilla tasoilla, ja on tähän saakka ollut pidättyväinen EU:n sotilaallisen toiminnan suuntaan. Islanti, joka myös on Naton perustajajäseniä, solmi vuonna 1951 kahdenvälisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat sai oikeuden lentotukikohdan pitämiseen saarella samalla kun maa kustansi Keflavikin kansainvälisen lentokentän rakentamisen ja otti vastuun Islannin sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä. Yhdysvallat tyhjensi vuoden 2006 jälkipuoliskolla Keflavikin tukikohdan ja amerikkalaiset sotilaat poistuivat maasta. Asteittain vastuu Islannin alueen koskemattomuuden turvaamisesta siirtyi kansallisille viranomaisille. Nato vastaa kuitenkin edelleen sodan aikana Islannin puolustuksesta. Islanti solmi, omien ilmavoimien puuttuessa, keväällä 2007 Norjan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Norja vastaa Islannin ilmatilan valvonnasta ja sen ilmatilan puolustamisesta rauhan aikana. Barentsin meri polttopisteessä Norjan Aftenpostenissa todettiin hiljattain että "Norjassa on aina lähdetty siitä, että Ruotsin vahva puolustus antaa turvaa". Asevoimien suunnitellut supistukset, ja painopisteen muodostaminen joko kansalliseen tai kansainväliseen puolustukseen, puhuttavat norjalaisia. "Georgian viime vuoden elokuun tapahtumat eivät kuitenkaan samalla tavalla kuin muissa maissa ole vaikuttanut puolustuspoliittisen keskustelun sisältöön Natomaa Norjassa." Hävittäjäkaluston uusiminen amerikkalaisella JSF-kalustolla ja kansainvälisen kriisinhallinnan volyymin kasvattaminen ovat ajankohtaisia aiheita. Venäjän asevoimien aktivoitu toiminta Barentsin merellä vaikuttaa Aftenpostenin mukaan ehkä enemmän kuin Georgia uhkakuvan muotoutumiseen Norjassa. "Kukaan täällä ei usko, että Norja tai Ruotsi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Todennäköisempi skenaario sisältää välikohtausten mahdollisuutta Barentsin merellä", toteaa lehti. Ruotsin Svenska Dagbladetissa arvioidaan, että "kun Venäjä ei enää muodosta sotilaallista uhkaa Tanskan salmien suuntaan, niin kuin kylmän sodan aikana, on emämaan Tanskan puolustuskysymyksen merkitys vä- Aukkoja Naton ilmavalvonnassa Kun Yhdysvaltojen ilmavoimat kaksi vuotta sitten vetäytyi Islannin alueelta, oli seurauksena Venäjän ilmavoimien ja erityisesti strategisten kaukotoimintailmavoimien pitkänmatkan tiedustelu- ja pommikoneiden partioinnin lisääntyminen kansainvälisessä ilmatilassa mm pohjoisella Atlantilla, Islannin läheisyydessä sekä myös Tyynellä ja Intian valtamerellä. Naton ajoittaiset ilmavalvontalennot jättävät nyt pohjoismaisille ilmavoimille ajallisia valvonta-aukkoja. Stoltenbergin esityksen mukaan lennot aloitettaisiin jo 2010. Islanti sijaitsee 970 kilometrin päässä Norjasta ja 2500 kilometrin päässä Helsingistä, siis lähempänä kuin Tshad tai Afganistan. Etäisyys Pohjois-Norjasta Afganistaniin on jo yli 6000 kilometriä. Kevään turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa tullaan varmasti Stoltenbergin esityksen pohjalta arvioimaan kansainvälisen ja kansallisen puolustussitoumuksen keskinäistä suhdetta eri Pohjoismaissa. Onko Naton ja EU:n jo aika palata takaisin Eurooppaan? LIPPUEAMIRAALI Bo Österlund. Stoltenberg julkaisi 9.2.2009 Pohjoismaiden ulkoministereiden viime kesäkuussa tilaaman tutkimusraporttinsa pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Stoltenberg totesi, julkistamisen yhteydessä, ettei mikään Pohjoismaa yksin kykene ylläpitämään laadukkaat asevoimansa seuraavan 15­20 vuoden aikaperspektiivissä. Vaikka pohjoismainen yhteistyö ei ole mikään uusi ratkaisu ovat avainsanat "erikoistuminen" ja "kiinteämpi" kuitenkin uutta kielenkäyttöä. Ruotsin entisen puolustusministerin Björn von Sydowin alkuvuoden lausunnot kohdistuivat aivan samalla tavalla sotilaalliseen erikoisosaamiseen, kun hän totesi yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksista että "Ruotsilla on sukellusveneitä, Suomella on tykistöä, Norjalla suuret merivoimat ja Tanskalla suuret maavoimat". Näiden tekijöiden summana syntyy kustannustehokas kokonaisuus. Stoltenbergin perustelee yhteistoiminnan tärkeyttä laadullisten tekijöiden ohella Pohjolan geopoliittisen ja strategisen merkityksen kasvun kautta. Öljyn ja kaasun tuotanto- ja kauttakulku kasvattavat koko Pohjolan merkitystä. Naton apulaispääsihteeri Martin Erdmann oli samoilla linjoilla, kun hän viime viikon Suomen vierailullaan totesi, että "Pohjola on taas matkalla Naton tutkien kuvaputkille". Kylmän sodan päättymisen jälkeisessä turvallisuuspoliittisessa kaudessa näkyy muutoksen merkkejä. Muutos tai ei, kehitys kulkee kohti uusia ratkaisuja. Eurooppaan syntyy sotilaallinen tyhjiö Stoltenbergin ohjelmassa valtaosa yhteistoimintaalueista koskevat siviiliasioita. Islannin mahdolliset uudet ilmavalvontajärjestelyt ovat silti saaneet suuren julkisuuden, ja asiasta on lausuttu sekä puoltavia että kieltäviä kannanottoja. EU:n uuden perustuslain 43. artiklan solidaarisuuslausekkeen sekä Pohjois-Atlantin liiton 5 artikla takaavat tuen saantia mahdollisessa konfliktitilanteessa. Pidäkkeen laukaisumekanismiin liittyy kysymys sekä Pohjola jälleen Naton kiinnostuksen kohteena Kylmän sodan jälkeinen turvallisuuspoliittinen kartta ja "ilmaston muutos" sen seurauksena on mahdollistanut Pohjolan ja Itämeren rantavaltioiden uudelleen asemoinnin. Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Pohjoismaiset turvatakuut? Stoltenbergin 13 kohdan ohjelma sisältää myös hyvin visionäärisiä ja kustannuksia vaativia kohtia, kuten yhteinen kolmeen satelliittiin perustuva arktisten alueiden valvontajärjestelmä. Pohjoismaiden yhteinen merialueiden valvontajärjestelmä kattaisi Itämeren, Pohjois-At- Lippueamiraali BO ÖSTERLUND Porkkalan kaupungista Kuka, mitä, häh? Se oli kova juttu kun olin nuori. Radiosta ja kasettimankoista nuorten kokoontumismestoissa kuului tuo Sleepy Sleepersien härski biisi. Biisin sanat hakevat uutta merkitystä tajunnassani. Ne puskevat päälleni, väkisin soivat korvissani kun luen juttuja kuntaliitoksista, Inkoosta, Lohjasta, Kirkkonummesta, Laakkosesta, Calinista, Hakalasta, Parviaisesta, Haapaniemestä ja Sandströmistä. Minunhan piti tietää. Istun valtuustossa, joka on kunnan korkein päättävä elin. En tiedä. Kuka, mitä, häh? Mitäköhän muut siuntiolaiset, entä inkoolaiset, lohjalaiset ja kirkkonummelaiset tuumivat? Miten he tilanteen kokevat? Kellä on viimeisin sisäpiirin tieto? Kuka tietää varman huhun? Näinkö sen pitää mennä? Poliitikot hakevat irtopisteitä, media kaivaa vetäviä otsikoita ja kukin haluaa olla ensimmäisenä kertomassa mitä tapahtuman pitää. Jos Siuntio olisi yritys, olisi sen päivät huhumyllyssä luetut. Mutta kun se ei ole. Miltäköhän Siuntion virkamiehistä tuntuu olla työnantajan palveluksessa, jota vuoronperään naitetaan milloin millekin taholle? Valtuuston kaunein ja merkittävin tehtävä on rakentaa huomista Siuntiota, parempaa kuntaa meille ja lapsillemme, pitää meidät kestävän kehityksen tiellä kohti parempaa huomista. Luoda kuva tulevaisuuden kunnasta kuntalaisille, joka inspiroi meitä kaikkia ja saa meidät puhaltamaan yhteen hiileen, yhteiseksi hyväksi. KOMMENTTI Niin virkamiehet, kuin kunnan asukkaat. Tuntuu se unohtuneen tässä härdellissä. Vai toimiiko demokratia niin, että hämmennetään keitosta niin paljon, että ainesosat ovat muusia? Kunnes on aika vetää esiin Porkkala ­ tuo uusi viehkeä Itämeren tytär ­ kaupunki, joka kokoaa Inkoon, Siuntion, Kirkkonummen ja Lohjan elinvoimaiseksi ja vetovoimaiseksi keskukseksi. Kaupungiksi, jossa ihmiset viihtyvät, yritykset menestyvät ja luontoa arvostetaan ja se kukoistaa. Onko nyt uuden uljaan Porkkalan aika? Kuka sen tekee? Kuka, mitä, häh? TIMO RAIVIO Siuntion valtuustosta