• Tapulin takaa sivut 20­21 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 9.4.2009 28 TORSTAI 40 vuotta täyttänyttä kansalaisopistoa juhlittiin - sivut 18-19 Tonttikaupan " hullut päivät" Siuntion valtuustossa - sivu 9 Kirkkonummi osallistuu ilmastohankkeeseen - sivu 3 PAINOS 28 000 Asuntokauppa vilkastui Läntisellä Uudellamaalla - sivu 3 Barösundskolans ödesfråga - sidan 27 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi Lidl K-nummen asema Munkinmäentie Munkkulla Munkinmäki
• 2 LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Isä Mitron pääsiäistervehdys : Kun aurinko tanssii pääsiäisaamuna taivaalla... Flyr företagarna Kyrkslätts centrum? Får man fortsättningsvis service på svenska i centrum? Välkommen till en affärslivskväll i Aktia Bank tisdagen den 14 april kl. 19.00 Företagare och kommunens representant deltar, Aktia står för trakteringen. Arrangör: SFP i Kyrkslätts centrum Pääsiäinen on kristillisen kirNiin Ateenan keskustassa kon suurin juhla. kuin maaseudun syrjäkylissäkin Idän katolinen ortodoksinen pääsiäinen kokosi yhteen ei vain on säilyttänyt tämän perinteen perhe- ja sukukuntia vaan myös elävänä yli kahden tuhannen naapurit talokunnittain viettivuoden ajan. vät pääsiäistä yhdessä. Myös täällä Pohjan perillä Juhla huipentui pääsiäisyön piskuinen Suomen ortodoksinen messun jälkeisenä sunnuntaiaakirkko on pitänyt tästä perinmuna, jolloin perheenisät koteestä kiinnni. koontuivat korttelien pihoille yhSe on onnistunut välittämään dessä kypsentämään kokonaisia alkukristillisen ylösnousemuskaritsoja hiilivartaissa. uskon tapaperinnettä myös suuAuringon laskiessa pääsiäisremmalle valtakirkolle. ateria myös syötiin yhdessä pihaSuomen luterilainen kirkko maalla. onkin viime vuosina elänyt pääPääsiäinen on siis Etelä-Eusiäisuskon uuden löytämisen airoopassa ennen kaikkea myös kaa. yhteisöllisyyden juhla. Nyttemmin ei ole enää vaikeMe tapaamme toisiamme varaa löytää luterilaista seurakunmistaaksemme, että olemme taa, jossa ei myös järjestettäisi elossa. pääsiäisyön messua ortodoksien Me nostamme yhteisen maltapaan. jan ja nautimme yhdessä kiitosUseammassa luterilaisessa aterian, koska me kuolevaiset usseurakunnassa yömessun jälkomme yhdessä iankaikkiseen keen vietetään myös yhteistä elämän, joka tekee meissä kaikispääsiäisateriaa lammaspaisteisa salaisesti työtä. ISÄ Mitro Repo neen, pashoineen ja kulitsoiPääsiäisjuhla on näin myös neen. erityisesti eurooppalaisia kristittyjä yhdistävä juhla. Tämä kaikki on osoitusta kristillisen tradition rikKristityt yhdentyvässä Euroopassa niin etelässä kauden voimasta. kuin täällä pohjolassa, niin lännessä kuin idässä ankSe kasvattaa myös uskoa ekumeniaan, kristillisten kuroivat yhteisen uskonsa juhlien juhlan tervehdykkirkkojen ja eri tunnustusten yhteydenliikkeeseen. seen: Jos koko Suomi jo viettää pääsiäistä ortodoksittain, "Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!" niin ovat suomalaiset ortodoksit vilpittömän kiitollisia Näillä sanoilla haluan tervehtiä tänäkin pääsiäisenä luterilaisille heidän jouluperinteittensä rikkaudesta. kaikkia Kirkkonummen Sanomien lukijoita. Pääsiäisjuhlan yhteisöllistä viettoa hankaloittaa "Tämä on se päivä, jonka Herra teki. Iloitkaamme ja täällä Pohjolassa myös meidän kevättalven ilmasto. riemuitkaamme toisistamme tänä päivänä!" Sain muutama vuosi sitten viettää pääsiäistä Kreikassa. Isä MITRO REPO Kokemus oli mykistävä. Kirkkonummen Siikajärveltä Kesäteatterin päiväkirjasarja osa 1 Masalan nuorisoteatterissa valmistaudutaan kesäteatteriin neljän vuoden kiihkeän odotuksen jälkeen. Kiitos kirkkonummelaisten päättäjien nuorisopalveluilla on elokuusta asti työskennellyt toinenkin teatteriohjaaja suosittujen lasten ja nuorten ryhmien parissa. Paineiden helpottaessa on jälleen mahdollista tarttua suuritöiseen kesäteatteriproduktioon. Tunnelma teatterilla on kiitollinen ja tulevaisuuteen innostuksella katsova. Hannele Tuomisen ohjaaman kesäteatterinäytelmän valmistumista tullaan seuraamaan Kirkkonummen Sanomissa ilmestyvässä päiväkirjasarjassa. Työryhmän jäsenet kuljettavat lukijat läpi loskan ja roudan kohti yhä nopeammin lähestyvää kesäiltaa, jolloin yleisö vihdoin saapuu Masalan kesäteatteripellolle katsomaan Jussi Kylätaskun näytelmää Mies joka ei osannut sanoa ei. Näytelmän ensiilta on keskiviikkona 17.6. ja näytäntökausi jatkuu heinäkuun puolivälin tietämille. Produktion toteutuksessa tullaan hyödyntämään aiempien vuosien kokemuksia. Hienoja muistoja palaakin mieleen. Kesäteatteritoiminta alkoi komeasti, kun Tuomo Aitta kirjoitti ja yhdessä Hannele Tuomisen kanssa ohjasi Masalaan varta vasten kirjoitetut kantaesitykset Tehdas (2001) ja Aatteen ja ilon vuodet (2003). Molemmat näytelmät olivat matkoja Suomen lähihistoriaan ja kansakunnan kollektiiviseen muistiin. Huumorin kautta käsiteltiin ihmisyyden ja yhteiskunnan syvimpiä kysymyksiä ja kosketettiin yleisöä tavalla, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Yleisö oli innostunutta ja Helsingin Sanomat ylisti Aatteen ja ilon vuodet maasta taivaisiin. Edellisen kerran kesäteatterissa ääneen pääsi Sirkku Peltola näytelmällään Pastori Tarsalainen ja viidakon lait, jonka Hannele Tuominen ohjasi vuonna 2005. Tuoreessa Repliikki -lehdessä (1/2009) haastateltu Peltola kertoo kokevansa yleensä vaikeaksi nähdä muiden ohjauksia kirjoittamistaan näytelmistä. Poikkeuksena hän mainitsee Masalan nuorisoteatterin esityksen! Suurin odotuksin suuntaamme siis tulevaan kesään. Masalan nuorisoteatterin kannatus ry:n tuotantoryhmä on täydessä vauhdissa ja tällä hetkellä käynnissä on sponsoreiden hankinta. Ensimmäiset ryhmätarjoukset lähetetään paikallisille yhteisöille lähipäivinä. Kesäteatterin ainutlaatuinen tunnelma kokoaa yhteen nuoret ja vanhat kuntalaiset nauttimaan paikallisesta osaamisesta. Talkoisiin ovat tervetulleita kaikki kunnan asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Tehdään yhdessä kesäteatterista Kirkkonummen ja Masalan vetonaula! www.masalannuorisoteatteri. net MIA EKSTRÖMHUTTUNEN 5% pelastaa 100%. Röda Korset Blodtjänst Oletko sinä yksi heistä? 5 % räddar 100 %. Är du en av dem? VERENLUOVUTUS / BLODGIVNING ke / ons 15.4. klo/kl 15.30­19.00 Svenska skolan, Koulutie 3, Siuntio / Skolvägen 3, Sjundeå. OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. STRÄCK UT DIN HAND. Varje Gratis infotelefon 0800 0 5801.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 3 0100 7070 tai TILAA NETISTÄ www.taksidata.fi/kajon Tilausajot/tarjouspyynnöt kajon@kajon.fi tai täytä lomake netissä www.kajon.fi Taksi- & Pikkubussipalvelu Etusivun kuva: Pääsiäisen vietossa syntyy paljon erilaista jätettä, joka kannattaa lajitella omiin astioihin ja ohjata kierrätykseen. Lassila & Tikanojan ympäristönhuollon asiantuntija Johanna Krabbe vastaa kierrätystä koskeviin kysymyksiin. Miten pääsiäisen vietossa syntyvät yleisimmät jätteet pitäisi käsitellä? ­ Lähtökohta on, että jätteet lajitellaan. Maito- ja kermatölkit, munakennot, mämmipakkaukset, keksipaketit, paperipussit ja suklaarasiat ovat kuitupakkauksia. Ne viedään tyhjinä keräyskartongille tarkoitettuihin keräysastioihin. Kuihtuneet pääsisäiskukat ja rairuoho ovat biojätettä. Entä lahja- ja kukkapaperit, mihin ne kuuluvat? ­ Lahjojen käärepaperit ja kukkapakettien paperikääreet kuuluvat runsaan painoväri- Veikeän pääsiäispupun, innokkaan virpojakissan ja kiltin noita-ahvenen välityksellä Kirkkonummen Sanomien väki toivottaa kaikille virkistävää pääsiäistä ja mukavia yllätyksiä! Kuva Jussi Salo. Virvo, varvo ja kierrätä määränsä vuoksi energiajakeen joukkoon. Monet pääsiäiskukat ovat tottuneet viileään ja ne voi antaa lahjaksi jopa ilman kukkakääreitä, jolloin ei synny turhaa pakkausjätettä. Lahjapapereita voi myös käyttää uudelleen. Mikä on helpoin tapa edistää omaa kierrätysaktiivisuutta? ­ Helpoin ja vaivattomin tapa toteuttaa kierrätystä on tilata tarvittavat jäteastiat ja kierrätyspalvelut oman taloyhtiön jätepisteeseen. Perusvinkkisi aloittelijalle? ­ Kaatopaikalle päätyvien jätteiden määrää vähennetään parhaiten lajittelulla ja välttämällä jätteiden syntyä. Jätteen synnyn ehkäisemiseksi kannattaa välttää turhaa pakkaamista ja käyttää uudelleen esimerkiksi hyväkuntoiset koristeet ja lahjapaperit. Kirkkonummi osallistuu Julia -ilmastohankkeeseen Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 6.4.2009, että Kirkkonummen kunta osallistuu Julia 2030-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Helsingin seudulla. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen julkisissa hankinnoissa, julkisten toimitilojen käytössä sekä liikenteessä ja jätehuollossa. Hankkeessa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa kuntien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön sekä varaudutaan sopeutumaan ilmaston muutokseen . Julia-hankkeen koordinoivana edunsaajana (hankkeen isäntänä) toimii YTV ja kumppaniedunsaajina Helsingin. Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit, Kirkkonummen kunta sekä Suomen ympäristökeskus. Hankkeen kesto on kolme vuotta, 1.1.2009 ­ 31.12.2011, hankkeen kustannukset ovat 2,1 milj. euroa ja EUrahoituksen ja avustuksen määrä 50 % eli 1,07 milj. euroa. Kumppanuussopimusluonnoksen mukaan Kirkkonummen kunta kumppaniedunsaajana osallistuu hankkeen projekteihin ja on omalta osaltaan vastuussa projektien toteuttamisesta 71.680 euron arvioiduin kokonaiskustannuksin ja osallistuu toteuttamiseen 35.840 eurolla EU-rahoituksen ollessa 35.840 euroa. Kirkkonummen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 3 %. Kunnan vuotuinen bruttokustannusosuus on 24.000 euroa ja nettokustannusosuus 12.000 euroa. Kunnan maksuosuus vuodelle 2009 on otettu huomioon yhdyskuntatekniikan lautakunnan talousarvion käyttötalousosan tehtävän Kehittämis- ja yhteiset palvelut määrärahassa. Kunnan viralliset kuulutukset Kirkkonummen Sanomiin Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 6.4., että kunnan viralliset kuulutukset julkaistaan 7.4.2009 alkaen toistaiseksi, kunnes kilpailutus on tehty, Kirkkonummen Sanomissa suomen kielellä ja Västra Nylandissa ruotsin kielellä. Valtuuston toimikaudella 20052008 on kokouksista ilmoitettu yleisölle Kirkkonummen Sanomissa, Länsiväylässä ja Västra Nylandissa. Muut kunnan viralliset kuulutukset on julkaistu Länsiväylässä ja Västra Nylandissa. Kunnan tietoon on 2.4.2009 tullut, että Länsiväylä-lehden jakelu Kirkkonummella loppuu viikonloppunumeron osalta pääsiäisestä lukien. Kerran viikossa ilmestyvä lehti ei täytä kunnanhallituksen esittelijän mukaan kunnan ilmoituslehdelle asettamia kriteereitä. Kauden 2009-2012 ilmoituslehtiä ei ole toistaiseksi kilpailutettu. Lasten kuvataide esillä Siuntiossa Lasten kuvataidekurssien satoa on ihasteltavana Siuntion kirjastossa huhti-toukokuun ajan. Talven aikana on joukko 7-13 vuotiaita tyttöjä ja poikia kokoontunut opiskelemaan kuvataiteita maanantaisin Aleksis Kiven koululla ja keskiviikkoisin Päivärinteen koululla, aina 21/2 tuntia kerrallaan. He ovat tutustuneet vesiväreihin, grafiittikyniin, öljypastelliväreihin ja akryylimaaleihin. Lapset ja nuoret ovat mm. maalanneet eri värityypeillä, tehneet raaputustöitä ja valmistaneet kolmiulotteisia töitä ohjaajanaan Tiina Ristola. Asuntokauppa vilkastunut alkuvuonna L-Uusimaalla Asuntokauppa on vilkastunut alkuvuonna Länsi-Uudellamaalla. Kysyntää pienistä kerros- ja rivitalohuoneistoista, omakotitaloista ja lomakiinteistöistä. Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy:n kautta on välitetty alkuvuonna n. 100 asunto- ja kiinteistökauppaa. Viime syksyn jälkeen kaupanteko on uudelleen vilkastunut, vaikka asuntokaupan tahti on edelleen hiljaisempaan kuin muutamana edellisenä huippuvuonna. ­ Länsi-Uudenmaan toimialueella, Vihdissä, Lohjalla, Kirkkonummella, Nummi-Pusulassa, Siuntiossa ja Karkkilassa, on kysyntää etenkin pienistä kerros- ja rivitalohuoneistoista sekä alle 250.000 :n hintaisista omakotitaloista, kuvailee toimitusjohtaja Timo Haasto Länsi-Uudenmaan OPKK:sta. Myös loma-asuntojen kauppa on vilkastumassa. Parasta myynti- ja ostoaikaa näissä asioissa on yleensä kevät aina juhannukseen saakka. Lomakauden alettua lomakiinteistökauppa yleensä hiljenee. OP-Kiinteistökeskukset välittivät koko maassa tammi-maaliskuun aikana noin 3000 asuntoa. Kaupan teko on vilkastunut koko alkuvuoden. Kun tammikuussa OPKK:t välittivät reilut 750 kauppaa, helmikuussa luku nousi hieman yli tuhannen ja maaliskuussa jo noin 1200:aan. Edellisen kerran OPKK-ketju pääsi yli tuhannen kiinteistökaupan syyskuussa 2008. Viime vuoteen verrattuna kaupankäynti on edelleen varovaisempaa. Esimerkiksi vuoden 2008 maaliskuussa kauppoja syntyi parisataa enemmän kuin kuluvan vuoden maaliskuussa. OP-Keskuksen arvion mukaan koko vuoden 2009 kauppamäärä jäänee viimevuotista pienemmäksi. Kaupanteon vilkastuminen kertoo siitä, että syksyn "järkytyksestä" asuntomarkkinoilla on hiljalleen toivuttu. Asuntoja tarvitaan edelleen ja kauppaa käydään jälleen koko suhteellisen vilkkaasti. Eniten asuntomarkkinoiden virkistyminen näkyy pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. OPKK:n kiinteistönvälittäjien mukaan kaupantekoa edistää se, että myyjien ja ostajien hintanäkemykset asunnoista alkavat kohdata. Viime syksyn asuntokaupan pysähtyminen selittyy osin sillä, että asuntojen myyjien hintaodotukset olivat kevään 2008 huipputasolla, kun taas ostajat odottivat hintoihin reiluja pudotuksia. Kysyntää pienistä kerros- ja rivitalohuoneistoista, omakotitaloista ja lomakiinteistöistä. Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy:n kautta on välitetty alkuvuonna n. 100 asunto- ja kiinteistökauppaa. Viime syksyn jälkeen kaupanteko on uudelleen vilkastunut, vaikka asuntokaupan tahti on edelleen hiljaisempaan kuin muutamana edellisenä huippuvuonna. ­ Länsi-Uudenmaan toimialueella, Vihdissä, Lohjalla, Kirkkonummella, Nummi-Pusulassa, Siuntiossa ja Karkkilassa, on kysyntää etenkin pienistä kerros- ja rivitalohuoneistoista sekä alle 250.000 :n hintaisista omakotitaloista, kuvailee toimitusjohtaja Timo Haasto Länsi-Uudenmaan OPKK:sta. Myös loma-asuntojen kauppa on vilkastumassa. Parasta myynti- ja ostoaikaa näissä asioissa on yleensä kevät aina juhannukseen saakka. Lomakauden alettua lomakiinteistökauppa yleensä hiljenee. OP-Kiinteistökeskukset välittivät koko maassa tammi-maaliskuun aikana noin 3000 asuntoa. Kaupan teko on vilkastunut koko alkuvuoden. Kun tammikuussa OPKK:t välittivät reilut 750 kauppaa, helmikuussa luku nousi hieman yli tuhannen ja maaliskuussa jo noin 1200:aan. Edellisen kerran OPKK-ketju pääsi yli tuhannen kiinteistökaupan syyskuussa 2008. Viime vuoteen verrattuna kaupankäynti on edelleen varovaisempaa. Esimerkiksi vuoden 2008 maaliskuussa kauppoja syntyi parisataa enemmän kuin kuluvan vuoden maaliskuussa. OP-Keskuksen arvion mukaan koko vuoden 2009 kauppamäärä jäänee viimevuotista pienemmäksi. Kaupanteon vilkastuminen kertoo siitä, että syksyn "järkytyksestä" asuntomarkkinoilla on hiljalleen toivuttu. Asuntoja tarvitaan edelleen ja kauppaa käydään jälleen koko suhteellisen vilkkaasti. Eniten asuntomarkkinoiden virkistyminen näkyy pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. OPKK:n kiinteistönvälittäjien mukaan kaupantekoa edistää se, että myyjien ja ostajien hintanäkemykset asunnoista alkavat kohdata. Viime syksyn asuntokaupan pysähtyminen selittyy osin sillä, että asuntojen myyjien hintaodotukset olivat kevään 2008 huipputasolla, kun taas ostajat odottivat hintoihin reiluja pudotuksia. Korjausavustukset asuntoyhtiöihin haettavissa Kirkkonummella Kirkkonummen kunta on julistanut haettavaksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n suhdanneluonteiset avustukset 15.10. 2009 mennessä. Avustus on enintään 10 % korjauskustannuksista. Avustusta myönnetään vain niihin toimenpiteisiin, jotka alkavat 1.2.2009 ­ 31.12.2009 välisenä aikana ja jotka ovat valmiit vuoden 2010 loppuun mennessä. Korjausavustus on tarkoitettu vähintään 2 asuntoisille kerros- ja rivitaloille. Autossa kuollut kuljettaja: Iso huumelasti löytyi Inkoossa? Suuri, jopa miljoonan euron arvoinen huumelasti on löytynyt lltalehden tietojen mukaan viime viikonloppuna autosta Inkoon liepeiltä. Tien sivussa seisseen auton vilkku oli päällä ja sivuikkuna auki, sisällä ratin takana istui eloton kuljettaja, noin 40-vuotias pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mieshenkilö. Iltalehden tietojen mukaan auton tavaratilasta olisi löytynyt lähes 150 kiloa hasista. Raaseporin poliisi ei ole vahvistanut IL:n tietoja jättimäisestä huumelastista eikä myöskään Espoon poliisi. Miehen kuolemaan ei todennäköisesti liity henkirikosta, ainakaan ulkoisen väkivallan merkkejä ei ollut havaittavissa.
• 4 Elokuvat N:o 28 ­ 9.4.2009 Siivousta Kirkkonummen Sanomat ON SIISTI JUTTU - KOKO PERHEELLE PUHDAS KOTI Kiitos/ Tack Kiitän kaikkia jotka muistivat minua merkkipäivänäni Jag tackar alla som kom ihåg mig på min bemärkelsedag. Gustaf Åberg Tee nyt palvelusopimus! Huvit Sivinalta kerta- ja viikkosiivoukset, ikkunapesut Puh. 019-386133 LA 11.4. klo 20-02, 13e www.kolumbus.fi/tanhuhovi KARAOKE A-oikeudet LOHJA 7-Seinähullua Veljestä Kari Piironen & yht. % ä 60 s! ynn henny d Hyö ousvä tal koti Sivina Kirkkonummi 050-383 2333 kirkkonummi@sivina.fi ESPOO HELSINKI VANTAA LAHTI TURKU TAMPERE JYVÄSKYLÄ OULU KUOPIO TUKHOLMA www.sivina.fi Ravintolat Hammaslääkärit Kuulutukset Lokakaivojen tyhjennykset Työsuorituksia Onnentoivotus Palveluja tarjotaan Vuokrataan ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 Kuolleet 5 Luomassa paloi pääsiäiskokko Luoman VPK, Luoman kyläyhdistys, Hem och skola, Föräldraföreningen vid Hommas daghem, Luoman Martat ja Masalan nuorisoseura MUF järjestivät yhteistyössä Luoman Ljusdalassa palmusunnuntaina 5.4.2009 perinteisen koko perheen pääsiäisriehan. Pääsiäisriehan ohjelmassa oli palosammutusnäytöksiä, pääsiäiskokko, ongintaa ja arpajaiset. Pikkunoidille ja vanhemmille maistuivat ohjelman ohessa grillimakkara, hernekeitto, hattarat sekä herkulliset kermavaahdolla ja mansikkahillolla höystetyt vohvelit. Teksti ja kuvat SARIANNA JYLHA-MATILAINEN Luoman kyläyhdistyksen tiedottaja KOKKO savusi hiljalleen taustalla, kun noidat keräilivät vielä viime hetken tykötarpeita. LUOMAN kyläyhdistyksen liikennetoimikunnan puheenjohtaja ja Luoman VPK:n puheenjohtaja Bengt Ölander näytti mallia, miten tulipalo sammutetaan tukahduttamalla. PALMUSUNNUNTAI on pikkunoitien kiireisintä aikaa. Kokoukset LUOMAN VPK:n palomiehet kuumensivat padassa lorauksen öljyä ja viskasivat pari desiä vettä sekaan. Näin siinä käy. LUOMAN VPK:n oppilaat Ira Matilainen ja Wilma Lehtisalo seurasivat opetusta tarkkana. OSALLISTUJIA harmaassa kevätsäässä riitti pitkälle toistasataa. Sisällä Ljusdalassa tarjoiltiin lämmikkeeksi kahvia ja hernekeittoa.
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 28 ­ 9.4.2009 Lauantaina Sunnuntaina 7 +8 Kirkkonummi Inkoo Inkoo +8 Siuntio Inkoo +8 Kirkkonummi +8 Siuntio Inkoo +7 Kirkkonummi +8 Siuntio +6 Siuntio +7 Kirkkonummi +7 9 +6 +7 Selkeää Puolipilvistä +6 3 Pilvistä +5 3 +5 Sadekuuroja Sadetta +5 Ukkosta 7 Tuulen suunta ja -nopeus +4 Sää -merkkien selityksiä 6 ILMATIETEEN LAITOS Vesivessat ei sallittuja Siuntion loma-asunnoissa Siuntion kunnanhallitus ei torstaina 2. huhtikuuta vielä ollut valmis kumoamaan kaavamääräyksiä niin, että vesikäymälän rakentaminen olisi mahdollista lomaasunnoissa. Kuntaan oli tullut kaksi aloitetta asian tiimoilta, toinen Järvimaan rantakaavaalueelta ja toinen kunnan osayleiskaava-alueelta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Laakkonen olisi ollut valmis tutkimaan asiaa tarkemmin ja hän ehdottikin asiaa käsiteltäessä pöydällepanoa sitoutumattomien Mikael Westermarckin kannattamana. Myöhemmin Laakkonen veti kuitenkin esityksensä pois ja kaavamääräykset päätettiin yksimielisesti pitää ennallaan. Siuntion ympäristölautakunta totesi aiemmin omassa lausunnossaan, että tänä päivänä löytyy useampia toimivia kuivakäymäläratkaisuja eikä kaavamuutoksiin ole syytä ryhtyä. Lisäksi lautakunta totesi päätöksessään, että vesikäymälän salliminen lisäisi raskasta liikennettä pikkuteillä. K-Senaattorin kauppiaspariskunta Jarmo ja Terhi Taruvuori: Emme me ole vielä lopettamassa! ­ Meillä on ihan vilpitön tarkoitus painaa työssä normaalisti viimeiseen aukiolopäivään asti eli jonnekin lokakuulle. Tuoretavarahyllyt pidetään täysinä ja kesäkausi kun alkaa, grillattavaa riittää, lupaa kauppiaspariskunta Jarmo ja Terhi Taruvuori, joita asiakkaat ovat tulleet hyvästelemään Mustan pörssin loppuunmyynnin myötä. ­ He ovat tippa silmässä tulleet kättelemään, kiittelemään ja pahoittelemaan lähtöämme, mutta emme aio lopettaa työtämme, ennen kuin uusi K-citymarket avataan tien toiselle puolelle ensi syksynä, Jarmo Taruvuori tähdentää. ­ Onhan tämä haikeaa itsellekin lähteä, kun ollaan oltu täällä niin pitkään näkyvässä roolissa, kauppias myöntää. Kirkkonummi on tullut tutuksi heille pohjoisesta etelään, sillä tätä ennen K-kauppa oli heillä Veikkolassa 10 vuotta ja keskustassakin he ovat ennättäneet toimia nelisen vuotta. Senaattorissa työskentelee nelisenkymmentä henkeä ja kauppiaspariskunnan toiveena on, että he työllistyvät aikanaan uuteen kauppaan. L.K. Ruukkihistoriaa Siuntion kirjastossa Siuntion kirjaston huhtitoukokuun vitriininäyttelyssä tutustutaan ruukkien historiaan. Monelle tuttu ruukki on Fiskars, mutta harva tietää, että Suomen vanhimman ruukin paikka on löytynyt Siuntion Tupalasta. Uudenmaan liitto on listannut vuonna 1996 uusmaalaiset ruukit, joita silloin oli tiedossa 15 kpl. Syksyllä 2008 löytyi ja varmistui Suomen vanhimman ruukin paikka Siuntion Tupalassa. Tätä ennen vanhimpana on pidetty Kvarnbyn kosken, Sågarsforsin, koskipaikalle 1530-luvulla perustettua rautaruukkia. Suitian silloinen omistaja, valtaneuvos Erik Fleming oli ruukinpatruuna. Ruukki ei ollut pitkäikäinen, se toimi ilmeisesti runsaat sata vuotta. Kosken pohjoisrannalla on kuitenkin havaittavissa vielä rautakuonaa. Siuntioon ei kuitenkaan syntynyt maineikasta teollisuutta kuten Fiskarsiin. Fiskars-joen varteen perustettu rautaruukki täyttää tänä vuonna 360 vuotta ja juhlii merkkipäiväänsä Suomen vanhimpana teollisuusyrityksenä. Konserniin kuuluu muun muassa kansainvälinen Iittala, jonka takana ovat Sorsakoski ja Hackman yhtiöt. Kaikille tuttuja Fiskarsin saksia on myyty yli 700 miljoonaa kappaletta. 1649 ruukin sai haltuunsa hollantilainen liikemies, joka oli saanut luvan valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita Fiskarsin kylässä. Laadukasta rautamalmia hyödyntäen yritys ja koko kylä tuli tunnetuksi teräksestään ja siitä tehdyistä tuotteista. Siuntion vitriininäyttelyssä on vanhoja ja uudempia Fiskarsin saksia ja veitsiä, Sorsakosken veitsiä ja Sorsakoski - Hackmanin ruokailuvälineitä. JARMO ja Terhi Taruvuori aikovat palvella täysillä asiakkaita siihen asti, kunnes uusi K-citymarket avataan joskus lokakuussa. Keltapaitainen kajahdus Jippii-lapsikuoro Veikkolassa 15.4. Veikkolassa koetaan 15.4. Jippii-riemua, kun keltapaitaisten Jippii-laulajien joukko konsertoi koulun liikuntasalissa. Koko perheelle tarkoitettu konsertti kutsuu osallistumaan lasten iloon. Jippii-lauluissa on imua. Kuorolaisten päivään sisältyy neljä esiintymistä: koulukonsertti Veikkolan ala-asteen oppilaille, vanhainkotivierailuja sekä iltakonsertti. Kuoroa johtaa musiikinopettaja Tuula Peti-Peti, kapellimestarina toimii veikkolalainen sellisti Juhana Ritakorpi. Iloisiin lauluihin on helppo yhtyä. Isätkin hyppäävät melkein kattoon asti, kun Jippii-laulu kajahtaa. Lauluissa soi iloinen evankeliumi ja lähetysajatus. Kun ensimmäinen Jippiiäänite "Jippii, Taivaan Isän hommissa" valmistui vuonna 2000, lapsisolisteja oli kolme: Satu Hakamo, Hanna ja Miika Nieminen. Sysäyksen monien kuorojen synnylle antoi marraskuussa 2006 läpi Suomen ja Viron kulkenut Jippiivalokulkue, jonka päätöskonsertissa Hartwall Areenalla lauloi yli 1000 lapsen kuoro. Tällä hetkellä Jippii-kuorossa on mukana 103 eri seurakuntien ja koulujen lapsikuoroa Enontekiöltä Hankoon saakka. Jippii-soittajia, joista monet ovat ammattilaisia, on yli 100. Monet Jippiilauluista ovat säveltäjä Lasse Heikkilän käsialaa. Jippii-lauluja lauletaan niin kouluissa kuin päiväkerhoissa, leireillä ja seurakunnissa. Äänitteet ovat olleet myydyimpiä lasten hengellisiä äänitteitä Suomessa viime vuosina. Kuudes Jippiiäänite valmistuu syksyllä. Parhaillaan on valmistumassa myös varsinainen megaprojekti: koko perheen elokuva "Jippii-kupla, Salainen viesti". Elokuvaa on kuvattu 14 paikkakunnalla. Kuvauksissa on mukana 600 henkeä. Tekijöiden hämmästykseksi ihmiset eri puolilla maailmaa alkoivat kääntää Jippii-lauluja muille kielille. Kääntämistä ei alun perin lainkaan suunniteltu. Jippiilauluja ja kirjoja on käännetty jo 26 kielelle. Käännösprojektissa on yli 40 kieltä. Valmiita äänitteitä on tehty viroksi, unkariksi, romaniaksi, venäjäksi, liettuaksi - ja nenetsiksi! Nenetsinkielinen Jippii-äänite Pohjois-Siperian vaeltajakansalle valmistui talvella 2008. Äänitteiden vieminen perille vaati kymmeniä erilaisia kuljetuksia pororeestä moottorikelkkaan, ja helikopterista jokilaivaan. Suomensukuiset nenetsit vaeltavat poroineen Siperian pakkasessa tiettömällä tundralla. Liettuankielinen Jippii-äänite on juuri valmistunut. Kesäkuussa äänitetään toinen venäjänkielinen Jippii-levy, YPA 2. Veikkolan konsertti järjestetään 15.4. klo 18.30. Konserttiin on vapaa pääsy. www.jippiimissio.fi JIPPII-lapsikuoro esiintyy Veikkolan koululla keskiviikkona 15. huhtikuuta.
• 8 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Suomessa 36.000 hylättyä porakaivoa Oikea materiaalivalinta edellytys porakaivon toimintavarmuudelle Lauantaina, 18.4. klo 1215 Kirkkonummen pääkirjaston Porkkalasalissa on kaikille avoin porakaivoja koskeva infotilaisuus, jonne on kutsuttu alan huippuammattilaisia kertomaan viimeistä tutkittua tietoa mm. maaporausputken materiaalien vaikutuksista kaivon rauta- ja mangaanipitoisuuksiin ja viimeksimainitun saantimäärien terveysvaikutuksista soluihin. Luvassa on myös tietoa siitä, miten saada toimintavarma kaivo, jossa veden laatu säilyy muuttumattomana kaikissa olosuhteissa ja pitkällä kestoiällä. Tilaisuuden on koordinoinut Suomen Porakaivokorjaus Oy ja se liittyy Tekes-rahoitteiseen porakaivorakennetta koskevaan selvitykseen. neet haitallisen korkeat metallipitoisuudet. ­ Ne eivät johdu alkuperäisestä pohjavedestä niin kuin on uskottu, vaan maaputkimateriaalin päästöistä, se on nyt todennettu materiaalivaihto- ja kenttäkokeissa sekä laboratoriotutkimuksissa, Vasarvuori tähdentää. ­ Viimeisimmät tutkimukset on ulotettu myös kuluttajan terveyteen ja metallien haitallisiin vaikutuksiin soluissa. ­ Materiaalin vaihtamisen jälkeen veden rautapitoisuus poistui kokonaan elpymisajan kuluttua, kertoo Vasarvuori, jonka mukaan on ironista, että puhdas kalliovesi lymyää maapeitteen alla ja vaivoin löydetty vesi pilaantuu sitten maaporausputken päästöstä. man teräsputken, Vasarvuori selvittelee yrityksensä toimenkuvaa. Kattava tietopaketti Lauantain infotilaisuuden vieraita ovat DI Jouko Airola New Process Oy:stä, ympäristögeologi FM Katri Juva, joka selvittelee maaporausputken materiaalivaihdon vaikutuksia, FM Taina Roiha Kuopion yliopistosta kertoo veden mangaanipitoisuuden vaikutuksesta soluihin, MD Petri Lähteenmäki mangaanin saantimääristä terveysriskinä ja FM Terhi Vilkman valottaa kyselyselvitysten satoa. Tarjolla on siis kattava tietopaketti mm. niille, joilla joko on ollut ongelmia porakaivon suhteen, joille sellainen on tulossa tai joita juomaveden laatuasiat muutoinkin kiinnostavat. Porakaivojen omistajilta kysellään myös kiinnostusta korjaushankkeisiin. ­ Tervetuloa kaikki, joita aihe kiinnostaa! toivottaa Vasarvuori. LIISA KOSONEN Ongelmaa ei tiedosteta Erityisen vaarallinen korroosio- käyttöolosuhde ko. maaputkimateriaalilla muodostuu Vasarvuoren mukaan korkeissa, mutta niukoissa pohjavesiolosuhteissa ja seisovan veden hidasvirtauksessa, mikä helposti tulee yhden talouden vesihuollossa ja maaporatulla porakaivotyypillä. ­ Haitallisen rauta/hiiliteräsmateriaalin käyttö porakaivoputkistona kuuluu yhä on standardeihin, koska materiaalin osuutta ongelmaan ei vielä yleisesti tiedosteta. ­ Me aiomme jatkossa erikoistua vaihtamaan teräs- ja teräs/muovirakenteen pilaamiin kaivoihin ruostumatto- Vedenlaatu elpyy Vasarvuori kiinnostui itse alasta, kun kivennäisvesilöytö ja rautainen, vettä pilaava porakaivon maaporaus osuivat hänen kaivoonsa vuonna -93. ­ Pysyvä, ruoste- ja huoltovapaa ratkaisu löytyi ruostumattomasta teräksestä, mikä oli luotettava materiaali verrattuna teknisesti hankaliin muovieristyksiin ja huoltoa vaativiin suodatuksiin. Suodatin toki poistaa ruosteen, mutta se ei kuitenkaan poista putkesta liuennutta terveyshaitallista mangaania. Porakaivo savikkoon? Kirkkonummi on Suomen Porakaivokorjaus Oy:n toimitusjohtaja Asko Vasarvuoren mukaan savikkoisen maaperänsä takia haastava paikkakunta porakaivojen suhteen. ­ Siihen, miten porakaivo tehdään savikolle, löytyy ratkaisut oikeilla materiaalivalinnoilla. Ennalta on helppo torjua kalliit virheet ja raskasmetallipäästöt, hän toteaa. Suomessa on hylätty 36.000 porakaivoa ja yksi tärkeä tekijä on vedestä löyty- Kisun kommentti Aika ajatella kaikkia inkoolaisia Nyt on sadonkorjuun aika. Inkoossa on ollut tapana vastustaa lähes kaikkea ja lykätä päätösten tekoa. Nyt kun Inkoo on syöksymässä rajuun talouskriisiin olisi kaikkien poliitikkojen aika tulla "kaapista ulos" jotta yhdessä voitaisiin tehdä sellaista vastuullista politiikkaa, jossa ajatellaan kaikkien Inkoolaisten parasta. On täysin selvää että nyt pitää leikata kustannuksia ja kantaa siitä vastuu. Jokainen meistä tietää kuinka viihtyisiä ja idyllisiä meidän pienet kyläkoulut ovat ja siksi esitykset Päivölän ja Barösundin sulkemisista ovat herättäneet paljon tunteita. Näitä vaikeita ja erittäin raskaita päätöksiä on vain tehtävä taloudellisista syistä. Mielestäni koulujen yhdistäminen Päivölä/Degerby ja Barösund/Kyrkfjärden on ainoa realistinen säästötoimenpide koulutoimen sisällä, jolla on taloutta parantava merkitys. Päiväkodeista ei voi kutistaa enää mitään eikä kukaan varmaan halua sulkea meidän Eftiksiä eli lopettaa 1-2 luokkalaisten aamu-iltapäivä toimintaa kokonaan.Tämä koskettaisi n.100 lasta ja heidän perheitä eikä tätä mielestäni voi edes ajatella vaihtoehtona koulujen yhdistämisille. Eniten tapetilla on ollut Barösundin koulu.Jos koulu suljetaan niin kolmella koulun viidestä oppilaasta olisi aivan normaali inkoolaisoppilaan koulumatka. Ne kaksi oppilasta, jotka tulevat kauempaa saaristosta saisivat vähän pidemmän koulumatkan/päivän. Perhe, joka on valinnut elämän ulkosaaristossa hoi- KISU Jernström. tavat itse lapsensa kuljetukset Barösundiin niin kuin ennenkin. Kunta on tästä kiitollinen ja maksaa korvauksena lähes 19.000 euroa vuosittain. Mahdollisen kelirikon aikana kunta on valmis erilaisiin erillisratkaisuihin, mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan.On vain kyse halusta ja yhteistyötahdosta. Vielä vähän ruotsista ja palveluista ruotsinkielellä. Kyllä ne siellä LOST:ssa pikku hiljaa oppii vastaamaan hallåå ruotsiksi,se vie vaan vähän aikaa. Yritetään vain ymmärtää ja kunnioittaa toisiamme, se auttaa moneen asiaan. Degerbyssä me puhutaan suomea ja ruotsia "sikin sokin" ja tullaan hyvin toimeen. Ruotsinkieli ei katoa mihinkään, jotkut asiat vaan muuttuvat. KISU JERNSTRÖM P.s Eikös se ollut meidän "Inkoomuuttaja" Presidentti Mauno Koivisto, joka sanoi: "Tarttis tehrä jottain"
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 9 Valtuusto päätti 30 % alennuksesta Tonttikaupan hullut päivät Siuntiossa Kumpikaan näistä ilmoille heitetyistä ajatuksista ei saanut kannatusta valtuustosalissa. Sen sijaan äänestämään päästiin sdp:n Kristian Parviaisen tekemän ja Tuulian Tuomen kannattaman esityksen pohjalta, jossa Parviainen esitti 15 % ALE-lapun kiinnittämistä tonttien kylkeen. Käydyssä äänestyksessä Parviaisen ja Tuomen ohella 15 %:n hintojen laskemisen puolesta äänestivät sdp:n Thea Oinonen, Tuula Savinainen sekä keskustan Arto Varpion varamiehenä kokoukseen osallistunut Seppo Jutila. Calin ja Keränen äänestivät tyhjää. Äänin 20-5-2 kunnanvaltuusto päätti, että Siuntion Palonummen jäljellä olevat tontit voidaan myydä 30 prosenttia halvemmalla hinnalla. Maanantai iltaisessa kokouksessa kunnanvaltuusto hyväksyi myös kunnanjohtaja Henrik Sandströmin irtisanoutumisilmoituksen Siuntion kunnanhallitus päätti jo edellisenä torstaina valita teknisen johtajan Juha-Pekka Isotuvan kunnanjohtajan sijaiseksi 27.4.31.5.2009 ja tämän jälkeen virkaa toimittavaksi kunnanjohtajaksi siihen asti, kunnes varsinainen kunnanjohtaja aloittaa virassaan. Kunnanjohtaja Henrik Sandströmin viimeinen työpäivä ennen lomaa on 26.4.2009. Hän aloittaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n toiminnanjohtajana 1. kesäkuuta. SATU HOLMLUND JUHA-PEKKA Isotupa toimii kunnanjohtajan sijaisena ja vt. kunnanjohtajana kunnes Siuntioon saadaan nimitettyä uusi viranhaltija. Siuntion Palonummen alueen tontit myydään erikoishintaan 30 %:n alennuksella ja tarjoushinta on voimassa kesäkuun loppuun saakka. Päätöksen Siuntion tonttikaupan hulluista päivistä teki kunnanvaltuusto maanantai iltana 6. huhtikuuta pitämässään kokouksessa äänin 20-5-2. Kokoomuksen Elisa Calin vastusti koko alennusmyyntiä, sillä hänestä Siuntion priimatonttien hintoja ei ole mitään syytä alentaa. Demareiden Pekka Keränen sen sijaan ehdotti, että alennetuin hinnoin käytävää tonttikauppaa rajoitettaisiin siten, että kukin ostaja voisi hankkia itselleen vain yhden tontin. KUNNANJOHTAJA Henrik Sandström (eturivissä kesk) osallistui virkansa puolesta viimeiseen valtuustokokoukseen Siuntiossa maanantaina 6. huhtikuuta. Eturivissä myös valtuuston pj. Rabbe Dahlqvist (oik) ja kunnanhallituksen pj. Janne Laakkonen. Kokoomus ja poliittinen vastuu Kirkkonummella seuraava poliittinen vastuutilanne ovat seuraavat kunnallisvaalit syksyllä 2011. On aivan turha vaatia muita tekemään päätöksiä puolestanne, koska (Kok. 5 ja RKP 3) teillä on täydellinen enemmistövalta kunnanhallituksessa ja riittävä enemmistö (Kok. 17, RKP 9 ja KD 2) valtuustossa asioiden hoitamiseen haluamallanne tavalla. Me PerusSuomalaiset esitimme LHtoimikunnassa joulukuussa, että kunnanhallitukseen valittaisiin tässä taloustilanteessa ensin jokaisesta puolueesta yksi jäsen ja sen jälkeen suuret puolueet jakaisivat loput paikat. Näin ei käynyt vaan vaalivoittaja kokoomus saneli kunnanhallituksen kokoonpanoksi Kok. 5, RKP ja muut 5 paikkaa. Kokoomuksen asenne LHtoimikunnassa oli, että NTTI OMME K vain kokoomuksesta löytyy tietoa ja taitoa, kun jaettiin lautakuntien puheenjohtajuudet. Kokoomus otti vallan, mutta vastuun kantaminen yritetään näköjään sysätä muille. Kokoomuslaiset teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jorma Haapanen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Antti Lavanti ja kunnanhallituksen jäsen Anni-Mari Syväniemi luottavat KS 27/5.4. lehdessä Kokoomuksen kykyihin toimintatapoja ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti kehittämällä hoitaa kuntamme asiat kuntoon. Valitettavasti PerusSuomalaisia ei ole näissä johtamissanne lautakunnissa, joten joudutte suoriutumaan ilman apuamme lautakuntienne budjettileikkauksista. Tehkää järkeviä ja innovatiiivisia toimenpiteitä lautakunnissa, niin että säästöleikkauksenne rahoittavat jopa osan investointirahoituksesta, ettei Haapaniemen valtuustossa vihjaamaa investointirahoitusveroäyrin korotustakaan tarvitse tehdä. Innovatiivisia toimenpiteitänne odotellen sitoutumaton VILJO "VILLE" SAVOLAINEN Kansallisen Veteraanipäivän juhla Kirkkonummella maanantaina 27.4.2009 Kansallisen Veteraanipäivän juhlaa vietetään Kirkkonummella jälleen maanantaina 27.4.2009 Vuoden kansallisen veteraanipäivän teemana on "Aika kantaa viestiä - Tiden bär budskapet " Kirkkonummella juhlan järjestelyistä vastaa Kirkkonummen kunnan puolesta kulttuuritoimi. Tilaisuus järjestetään tällä kertaa Kirkkonummen seurakuntatalolla . Ohjelma alkaa kirkon luona 11.15 seppelten laskulla ja sen jälkeen on vuorossa kaksikielinen jumalanpalvelus Kirkkonummen kirkossa. Juhla seurakuntatalolla alkaa klo 13. Juhlapuheen pitää kenraali Jaakko Valtanen ja kunnan tervehdyksen tuo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg. Jo perinteeksi on muodostunut, että Kirkkonummen lukioiden oppilaskunnat vuorotellen tuovat tervehdyksen Kansallisen veteraanipäivän juhlaan. Tänä vuona vuorossa on Masalan lukio. Musiikkia juhlassa esittävät Kirkkonummen musiikkiopiston oppilaat. Ennen Maamme-laulua on vuorossa veteraanien kiitospuheenvuoro, tällä kertaa sen esittää Kirkkonummen-Siuntion Rintamaveteraanit Paluukuljetukset lähtevät kahvitarjoilun jälkeen n. klo 15. Muutkin kuin veteraanijärjestöjen jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan juhlaan. Ennakkoilmoittautuminen 15.4.2009 mennessä puhelimitse: Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimisto, Maaret Eloranta (09) 2967 2489
• 10 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Seurannassa myös mylläysten vaikutus Jolkbyjoen kalakantaan Porkkalan lukion kaupunkiekologia tutkii tiaisten lauluäänen muutoksia Porkkalan lukiossa jatketaan kaupunkiekologian tutkimusta siitä, mihin se viime keväänä jäi. ­ Jolkbynjoen kalakannassa katsotaan kulkeutuuko kutukala vielä tänne. Samalla tutkitaan kalojen ikä, veden laatu sekä muiden vesieliöiden ja levien ilmeneminen joessa tapahtuneen mylläyksen sekä ylä- että alapuolelta, selvitteli Porkkalan lukion rehtori Markku Multanen tämän kevään opetusta. Viime vuonna Tolsanjärveen laskevasta joesta saatiin katiskalla välillä ihan liiankin paljon särkeä ja kutuhaukea. ­ Yritämme saada muutaman kalan Helsingin yliopiston kemian laitokselle analysointiin löytyykö niistä tinayhdisteitä, raskasmetalleja tai kloorattuja hiilivetyjä, Multanen kertoi projektista ja totesi, että ulkomailta tulleissa ruokakaloissa on vähemmän näitä jäämiä kuin suomalaisissa. Hauska havainto hänestä on ollut myös se, että talitiaiset alkoivat laulaa koulun ympäristössä jo helmikuussa, katuvalojen loisteessa, vaikka muuten oli umpipimeää. ­ Tässä on selkeä kulttuurellinen muutos laulujen aikaistumisessa! Nuorten kesätoimintaan vielä paikkoja jäljellä! Seuraavissa Kirkkonummen kunnan nuorisopalveluiden järjestämissä kesätoiminnoissa on vielä muutamia paikkoja jäljellä: Kesäkerhot 1.-12.6. *Finnsbackan kesäkerho -* Masalan kesäkerho -*Veikkolan kesäkerho Kerhot on tarkoitettu 7 10 -vuotiaille ja kerhoaika on klo: 9 - 15. Kerhomaksu on 60 /viikko (ulkopaikkakuntalaisilta 80 /viikko), sisältää materiaalit, vakuutuksen sekä päivittäisen lämpimän aterian. Kerhojen ohjelmassa on erilaista askartelua, sisä- ja ulkoleikkejä Lasten Teatterileiri (B) 29.6. - 3.7. 9-12-vuotiaille Sjökullan koululla. Teatterileiri on tarkoitettu sinulle, joka pidät esittämisestä ja tarinoista. Sinun ei tarvitse osata mitään etukäteen, sillä leirillä tutustumme näyttelemiseen leikkimällä sekä tarinoiden että harjoitteiden avulla. Ohjaajasi ovat teatterin ammattilaisia ja heidän tärkein tavoitteensa on tarjota hyviä elämyksiä sekä rohkaista ja kannustaa sinua ilmaisemaan itseäsi. (Max 26 osallistujaa) Touhuleiri (C) 3-7.8. 9-12vuotiaille lapsille koulujen kesäsiirtolassa, Lillkanskogissa Leiritouhuja luonnon helmassa: leikkejä, pelejä, kädentaitoja, uimista ja saunomista. Teemana on Roomalaisten valtakunta. Leirimaksu on 130 (ulkopaikkak. 150 ), sisältää matkat, ateriat, majoituksen, materiaalit ja vakuutuksen. (Max 30 osallistujaa). Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeita saa kunnan nuorisotoimistosta, puh. 0929672379 ja netistä www.kirkkonummi.fi/lomak keet Havaintoja kerätään Kaikkia kuntalaisia kutsutaan kertomaan luontohavaintojaan kaupunkiekologiaan liittyvään koulun blogiin osoitteessa: http://porkkalaeko.blogspot.c om/. Blogi on kuvitettu luontokuva-arkistosta ostetuilla kuvilla, joista kävijä voi vielä varmistaa havaintonsa. ­ Hiirihaukkoja ja piekanoja on nähty jopa kymmenpäisinä parvina Estbyn pelloilla. Myös sinisuohaukkoja ja harmaahaikaroita on nähty Kirkkonummella, kertoili Multanen, jonka mukaan tämän kottaraisia, kiuruja ja yksi räkättirastas on nähty jo tänä keväänä, samoin joutsenia, kanadan- ja merihanhia ja jopa yksi perhonen. Vesiekologiaan liittyy myös lukion kansainvälinen Comenius-hanke, joka on käynnissä Italian ja Ruotsin kanssa. Sen tiimoilta kymmenkunta oppilasta vieraili äskettäin Ruotsissa yhtä aikaa italialaisryhmän kanssa ja tästäkin löytyy kuvakooste http://comoutdoorscience.com /. LIISA KOSONEN Tiaiset reagoivat meluun? Viime vuonna tutkittiin naakkojen elämää kirkonmäellä. Kun niiden kolopuita kaadettiin, ne siirtyivät pesimään kivimuuriin. ­ Varislinnut ovat sopeutuvaisia ja ne löytävät paikkansa kaupunkiympäristössä, Multanen huomauttaa. Tänä keväänä tutkimuskohteena ovat tiaiset ja erityisesti niiden lauluäänet. Oppilaat kuuntelevat lepakkodetektorien avulla laulaHANNA Jalava, Anita Kujala ja Anni-Leena Airas kuuntelevat olisiko tässä linnunpöntössä, jossa viime keväänä pesi sinitiainen, jo asukkaita. mista ja äänitteistä tutkitaan, muuttuuko niiden lauluääni ympäristön melutason mukaan. ­ Talitiainen on siitä merkillinen lintu, että tätä perinteistä titityy-laulua kuulee enää varsin harvoin täällä, missä melutaso on noussut. Soidin- ja reviirilaulut ovat muuttuneet korkeammiksi ja yksinkertaisemmiksi. Tuntuu, että jokainen yksilö laulaa eri tavalla. Jotakin yhteistä laulussa pitää kuitenkin olla, muutenhan ne eivät pystyisi tunnistamaan toisiaan, Multanen huomioi. Lasten ja nuorten puhelin päivystää myös pääsiäisenä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 0800 120 400. MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat lasten ja nuorten puheluihin myös pääsiäispyhinä. Lasten ja nuorten puhelin päivystää kiirastorstaista 9.4. toiseen pääsiäispäivään 13.4. joka päivä kello 14-17. Palvelu palaa normaaliin päivystysaikatauluun jälleen tiistaina 14.4, jolloin puhelin on auki kello 14-20. Puhelu on soittajalle maksuton. Kirjepalvelu toimii normaalisti osoitteessa www.mll.fi/nuortennetti. Lasten ja nuorten puhelin on ainoa suomenkielinen, valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Lasten ja nuorten puhelin auttaa, kun lapsi tarvitsee kuuntelijaa. Lapset soittavat puhelimeen nimettömänä, luottamuksellisesti ja maksutta. Lasten ja nuorten nettiin lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle. Kirjeisiin luvataan vastata viimeistään kahden viikon kuluessa. Käytännössä lapset ja nuoret saavat vastauksen muutamassa päivässä. Myös vanhemmille tukea MLL:n Vanhempainpuhelin on kiinni pääsiäissunnuntain 12.4. mutta päivystää kiirastorstaina 9.4. kello 1417 sekä tiistaina 14.4. klo 1013 ja kello 17-20, minkä jälkeen puhelin on auki normaalisti. Vanhempainpuhelimessa ja -netissä vanhempien kanssa pulmia ratkovat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelimeen voi soittaa missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Puhelin päivystää numerossa 0600 122 77 tiistaisin klo 1013 ja 17-20, torstaisin klo 1420 ja sunnuntaisin klo 17-20. Puhelun hinta on 0,08 e/min+pvm. Vanhempainnettiin voi kirjoittaa milloin vain osoitteessa www.mll.fi/vanhempainnetti. Sademetsistä kuuluu myös hyviä uutisia Pääsiäissaari 2009 Korkeasaaressa Korkeasaaren Pääsiäisaari-tapahtumassa kävijät pääsevät tutustumaan sademetsien monimuotoisuuteen ja sademetsistä saataviin tuotteisiin. Opastetuilla kierroksilla perehdytään kultaleijonatamariinin suojeluun, hyasinttiarojen perhe-elämään ja tukaanien teenjuontitapoihin. Matkassa ovat mukana kivipää Moai ja naurulokki Muru, jotka kantavat huolta siitä, ettei Pääsiäissaarten kohtalo toistuisi sademetsissä. Pääsiäissaarella ihmisen ahneus tuhosi lopulta koko luonnonjärjestelmän. Sademetsien hakkuista uutisoidaan jatkuvasti. Mutta sademetsissä on käynnissä myös lukuisia hyviä tutkimus- ja suojeluhankkeita sekä kehitysyhteistyöprojekteja", kertoi Turun yliopiston Amazon-tutkija Ilari E. Sääksjärvi vieraillessaan Pääsiäissaaren koululaiskonferenssissa Korkeasaaressa. Pääsiäissaari-tapahtumassa kuullaan hyviä sademetsäuutisia Madagaskarin luonnonelinkeinoista, paavalinkukkien suojelusta Afrikassa, Indonesian Ikat-tekstiilien tuotannosta, trooppisen puun laatumerkinnöistä ja reilusta kaupasta. Sademetsäpelit ja papukaija-askartelupaja havainnollistavat sademetsien elämää myös perheen pienimmille. Pääsiäissaari Korkeasaaressa 10.-13.4. Sademetsäopastukset kaikkina päivinä klo 13, 14, ja 15 Amazonian aulasta. Hyviä uutisia sademetsistä ja lasten papukaija-askartelupaja Karhulinnalla joka päivä 11-17. Reilun kaupan esittelyt Ravintola Pukissa lauantaina ja sunnuntaina 11. -12.4. klo 12-15. Korkeasaari on avoinna pääsiäisaikaan päivittäin klo 10-18. Sisäänpääsymaksut aikuiset 10 ja lapset 7 . Zoobussi, HKL:n linja 11 liikennöi Rautatientorilta Korkeasaaren portille. Pajunkissa turvaa pääsiäisliikennettä Autoliiton tiepalvelun vapaaehtoisten toteuttama Operaatio Pajunkissa antaa jälleen teknistä apua pääsiäisajan liikenteessä. Pajunkissan päivystys alkaa kiirastorstaina 9.4. kello 18 ja kestää maanantaihin 13.4. kello 22 saakka. Pajunkissan tavoittaa soittamalla Autoliiton ylläpitämään, valtakunnalliseen tiepalvelukeskusnumeroon 0200­8080 (1,95/min + pvm). Autoliiton koulutuspäällikkö ja Tiepalvelun yhteyshenkilö Teijo Poutanen muistuttaa autoilijoita varautumaan voimakkaasti vaihteleviin ajokeleihin eri puolilla Suomea. "Ajoreitin keliolosuhteet kannattaa selvittää ennen matkalle lähtöä. Internetin kelikamerat ovat tähän hyvä apu", Poutanen vinkkaa. Kelikameroista näkee sen hetkisen tilanteen pääteillä mainiosti, mutta ajo-olosuhteet saattavat vaihdella äkisti. "Talvirenkaat on syytä pitää alla vielä pääsiäismatkan ajan, ja matkaan kannattaa varata riittävästi aikaa", Poutanen muistuttaa. Operaatio Pajunkissan voimavarat keskitetään pääsiäisen meno- ja paluuliikenteen ruuhkahuippuihin ja valtateille. Teknistä apua annetaan 24 tuntia vuorokaudessa kaikkialla Suomessa. Operaation jälkeen Autoliiton tiepalvelukeskus jatkaa autoilijoiden palvelua normaaliin tapaan vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Tiepalvelukeskukseen soitetut puhelut ohjataan lähimmälle Autoliiton tiepalvelupäivystäjälle tai yhteistyökumppanille. Perinteisen tiepalvelun ja hinauksen lisäksi Autoliitto tarjoaa tien päällä liikkuvalle tietoa ja opastusta kaikesta matkantekoon liittyvästä: kelistä, ruuhkista, huoltamoista, vaihtoehtoisista reiteistä, lounas- ja majoitusvaihtoehdoista, kauppojen aukioloajoista sekä auton vuokrauksesta ja julkisten liikennevälineiden aikatauluista. Mammat ja mummot mukaan marttojen kevättempaukseen Keski-Siuntion martat kutsuvat kaikki naiset, tytöt, neidot, rouvat, mammat ja mummot virkistymään lauantaina18.4. kello 12.00 alkaen Siuntioon Aleksis Kiven Koululle. Marttojen mukaan kevään istutustyöt alkavat tässä ja nyt kehottaen naisia kylvämään hyvänolon siemen kehoonsa. Lauantaisessa tempauksessa liikuntamixeri Inzoin Minna Nieminen pitää luennon teemalla "Mahoton mieli ­ muikea olotila". Titta Halonen perehdyttää läsnäolijat naurujoogaan ja Eeva Koiranen luennoi aiheesta "rasvat sulaa-sentit katoo". Tarjolla on myös edullinen ja maukas lounas Tutustuttavana Oriflamen kevään meikit ja ihonhoitotuotteet sekä Friendtexin ja Greenhousen kevätmuotia. Päivän aikana on mahdollista tehdä itselle käsihoito, tutkailla kevään korumallistoa ja saada optikolta tyylivinkkejä. Tarjolla on myös "reseptejä" terveellisempään elämään, Siuntion mehiläisten hunajaa, verenpainemittausta ym. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 11 Pääsiäisen juhlavat broileriherkut Ainekset löytyvät lähikaupasta ja eikä valmistus vaadi ihmeitä. Lisäkkeenä maistuu tuoreilla yrteillä ryyditetty ohra tai riisi, raikas vihreä salaatti ja rapea tuore leipä. Monikäyttöisestä broilerista saa herkkuja arkeen ja juhlaan. Suomessa syödään broileria noin 16,5 kg henkeä kohden vuodessa ja kulutus on kasvanut parin viime vuoden aikana. Ohjeet: Ruokatiedon Lihatiedotus Palvelemme Pääsiäisenä seuraavasti: Vi betjänar under Påsken enligt följande: Rosso Kirkkonummi to/tor 9.4. pe/fre 10.4. la/lör 11.4. su/sön 12.4. ma/mån 13.4. 11-22 12-23 12-23 12-22 12-22 10-02 11-03 11-03 11-02 11-22 Pub Varella to/tor 9.4. pe/fre 10.4. la/lör 11.4. su/sön 12.4. ma/mån 13.4. Neljän tomaatin uunibroileri. Kuva: Ruokatiedon Lihatiedotus/Toni Härkönen. Muista Bonus! Kom ihåg Bonus! Neljän tomaatin uunibroileri 4 annosta (gluteeniton, munaton, maidoton) 4 broilerin koipireisipalaa 2 rkl rypsiöljyä 2 rkl tomaattipyreetä 2 sipulia - 1 valkosipulinkynsi 1 prk (400 g) chilillä maustettua tomaattimurskaa 1/2 kanaliemikuutio 6 aurinkokuivattua tomaattia suikaleina ripaus suolaa mustapippuria 4 tomaattia lohkoina koristeeksi tuoretta basilikaa Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Asettele koipireisipalat uuninkestävään vuokaan ja pane uuniin kypsymään noin puoleksi tunniksi. Valmista sillä aikaa kastike. Kuumenna öljy pannussa ja lisää joukkoon tomaattipyree, sipulikuutiot ja murskatut valkosipulit. Hauduta hetki ja kaada joukkoon tomaattimurska ja kanaliemi. Anna hautua noin 5 minuuttia ja sekoita joukkoon suikaloidut aurinkokuivatut tomaatit. Mausta seos tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Kaada kastike koipireisien päälle ja ripottele päälle tomaattilohkoja. Kypsennä vielä puolisen tuntia. Koristele vuoka tuoreella basilikalla ja tarjoa lisänä ohraa tai riisiä. Seuraan sopivat myös raikas salaatti ja tuore maalaisleipä. KIRKKONUMMI / KYRKSLÄTT Toritie/Kyrktorget 3. Puh./Tfn. 010 442 6586. Broileri-vuohenjuustopihvi. Kuva: Ruokatiedon Lihatiedotus/Toni Härkönen. Broileri-vuohenjuustopihvit 6 annosta (gluteeniton, munaton) 12 broilerin ohutleikettä 200 g vuohenjuustoa viipaleina 1 ruukku tuoretta rucolaa mustapippuria suolaapullomargariinia paistamiseen Ota liha huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen kypsentämistä. Paista leikkeet pannulla molemmin puolin. Jätä puolet leikkeistä pannulle ja asettele päälle vuohenjuustoviipaleita ja rucolasilppua. Rouhi päälle hieman mustapippuria ja suolaa. Nosta loput fileet päälle kansiksi ja anna juuston sulaa hieman. Broileripihvien lisäkkeiksi sopivat yrttiriisi, paistetut herkkusienet ja rapea vihreä salaatti. Juhlava lintumureke 8 annosta (gluteeniton) 1 pkt (170 g) pekoni 1 rkl rypsiöljyä 100 g purjoa 1 pss (150 g) pakaste pinaattia 3 rkl kanaliemitiivistettä 1/4 tl valkopippuria 1/2 dl pestokastiketta 800 g broilerin tai kalkkunanjauhelihaa 1 prk (2 dl) ranskankermaa 3 kananmunaa 2 rkl maissitärkkelystä Kastike: 2 dl vettä 3 rkl kanaliemitiivistettä 1/2 rkl fariinisokeria 4 tippaa Tabascoa 2 dl ruokakermaa kastikesuurustetta vaaleille kastikkeille 1/2 dl hienonnettua basilikaa Vuoraa noin 2 l kokoinen leipävuoka märällä leivinpaperilla. Lado pekoniviipaleet vuoan reunoille ja pohjalle vieri viereen. Silppua purjo. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota purjosilppua hetken aikaa. Lisää joukkoon pakastepinaatti ja peri murekkeen ympäriltä ja pane se 200 asteiseen uuniin vielä noin 15 minuutiksi, kunnes mureke on saanut kauniin värin pintaansa. Tee kastike. Kuumenna vesi kattilassa ja lisää joukkoon kanaliemitiiviste, fariinisokeri, Tabasco ja ruokakerma sekä kastikesuuruste. Keitä hiljaisella lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää basilikasilppu kastikkeeseen juuri ennen tarjoilua. Tarjoa murekkeen kanssa höyrytettyjä parsakaalinnuppuja ja villiriisiä. Juhlava lintumureke. Kuva: Ruokatiedon Lihatiedotus/Toni Härkönen. anna sen sulaa. Mausta seos kanaliemitiivisteellä, valkopippurilla ja pestokastikkeella. Jäähdytä seos. Yhdistä jauheliha, pinaattipurjoseos, ranskankerma, kananmunat ja maissitärkkelys kulhossa. Sekoita tasaiseksi ja kaada vuokaan. Käännä pekonien hännät seoksen päälle. Peitä vuoka leivinpaperilla ja lopuksi alumiinifoliolla. Paista mureketta 175 asteisessa uunissa noin 1 tunti. Kumoa vähän jäähtynyt mureke vuoastaan. Poista leivinpa-
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 13 9 6 Wursti Paulig 90/kg 95 n./ca 1 kg alkuperämaa Saksa/ursprungsland Tyskland 6 49/kg Norjalainen/Norsk pakattu/packad 3 0 3 59 Ingman 0,900 l (3,99/l) 2 Oolannin 39 Arla Ingman sininen tai valkoinen/ blå eller vit 150 g (15,39/kg) 329 2 x 1,5 l (0,83/l) (sis./ inneh. 2,49 + pantti/pant 0,80) 199 500 g (3,98/kg) 2 29/ kg 69/kg Puola/Poland Ida Red 265 139 pakaste/djupfryst, 750 g (3,53/kg) Suomi/Finland Suomi/Finland 1 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 99 Huhtahyvät 400 g (4,97/kg) 9 95 S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju 39 Fanta 2x1,5 l (0,86/l) (sis./inneh. 2,59+ pantti/pant 0,80) 1 lk./1.kl. 200 g (6,95/kg) 999 Vataja Elonen 8-10:lle/för 8-10 1 kg Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18. n./ca 900 www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 15 ATKAISEVAN EDULLISESTI / AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT 29,90 Festival ATERINLAHJAPAKKAUS/BESTICK I PRESENTFÖRPACKNING 16-OSAINEN/16-DELAR 7,90 TANSSIVA KANA JA KUKKO/DANSANDE HÖNA OCH TUPP 16 cm 2,90 1,50 MUISTA keväiset lautasliinat! Savanni PATAKINNAS/ GRYTVANTE 100 % puuvillaa/bomull Savanni PATALAPPU/ GRYTLAPP 100 % puuvillaa/bomull 3,90 SERVETTIRENGASPARI/ SERVETTRINGAR, PAR 19,90 7,90 Iittala Essence PUNAVIINI/RÖDVINS OLUTLASI/ÖLGLAS 45 cl, 2 kpl/pkt/st/förp. Iittala Teema MATALA LAUTANEN/ FLAT TALLRIK 21 CM Oliivi, valkoinen/Oliv, vit. ENEMMÄN PERHEMARKET PÄÄSIÄISKIMPPU/PÅSKBUKETT Sisältö vaihtelee myymälöittäin/ Innehållet varierar per butik. 1,45 Marimekko LAUTASLIINAT/ SERVETTER 24 CM 8,90 Iittala Teema MATALA LAUTANEN/ FLAT TALLRIK 26 CM Oliivi, valkoinen/Oliv, vit. 7,90 TO-LA/TOR-LÖR 9.-11.4. 9,90 PÄÄSIÄISISTUTUS/PÅSKPLANTERING Istutuksen sisältö, kori ja koristeet vaihtelevat myymälöittäin/Innehållet, korgen och dekorationerna varierar per butik. 8,50 Iittala Teema SYVÄ LAUTANEN/ DJUP TALLRIK 15 CM Oliivi, valkoinen/Oliv, vit. 4,90 NARSISSIKIMPPU/ NARCISSKNIPPE 3,90 TULPPAANINIPPU/ TULPANKNIPPE 13,50 Iittala Teema VATI/LAUTANEN FAT/TALLRIK 16 x 16cm Oliivi, valkoinen/Oliv, vit. asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi PRISMASSA ET MAKSA LIIKAA JA BONUKSET PÄÄLLE! I PRISMA BETALAR DU INTE FÖR MYCKET, OCH BONUS PÅ KÖPET! Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt puh./tfn. 010 4426 662. Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18.
• 16 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Rakenteelliset muutokset välttämättömiä tulevaisuuden turvaamiseksi Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kokoomuksen kevätkokouksessa Kansanedustaja Sanna Lauslahti oli vieraana 25.3. Kirkkonummen Kokoomuksen kevätkokouksessa keskustan koulukeskuksessa. Sanna Lauslahti kiitti mahdollisuudesta tulla Kirkkonummelle ja kertoi muutenkin käyvänsä Kirkkonummella mm. viihtyisässä uimahallissa perheensä kanssa. Hänen innostava esityksensä herätti vilkasta keskustelua ja kysymyksiä. Sanna Lauslahden esityksen lisäksi kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat mm. toimintakertomus ja tilinpäätös. Omat esityksensä pitivät myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Lavanti ja kansanedustaja Raija Vahasalo. Lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua kaksikielisyyden asemasta ja kehitysmahdollisuuksista Kirkkonummella ja Kokoomuksen sisällä. Kannatus edelleen vahva Kokoomukselle mitattu huippukannatus oli noin 25 % ennen eläkeiän korotuskeskustelua. Viimeisin kannatus on vähän yli 23 %. Keskustan kannatus on laskenut vielä enemmän, demareilla alkaa kannatus vähän parantua, ehkä oppositiopolitiikka rupeaa vihdoin sujumaan. Perussuomalaiset on puolueena edelleen nousussa. Sanna Lauslahti veikkaa, että Perussuomalaisista tulee neljänneksi suurin puolue seuraavissa eduskuntavaaleissa ottaen ääniä erityisesti Keskustalta. Kokonaisuudessaan nyt eletään politiikassa mielenkiintoisia aikoja, kun on uusi iso toimija, Perussuomalaiset, poliittisella kentällä. Sanna Lauslahti on valittu jäseneksi uuteen HUS:n hallitukseen. HUS:n rakenteita on tarkasteltava uudestaan ja peilattava niitä uuteen, tulevaan terveydenhuoltolakiin. HUS:n organisointi pitää käydä läpi kokonaan, ja pohdittava vielä uudelleen onko nykyinen toimintamalli se paras. Pitää uskaltaa katsoa toimintoja yli rajojen. Autoritäärinen ja byrokraattinen järjestelmä pitää saada pois - eli rakenteita purkaa hallinnolliselta puolelta. Mahdollisuuksia on äärettömästi, tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsataan. HUS on valtavan iso ja täynnä huippuasiantuntijoita, joten toivoa on paljon. Rakenteelliset muutokset ja uudet toimintatavat ovat välttämättömiä kunnissa. Periaatteessa kuntien pitäisi itse nähdä tulonsa ja pystyä toimimaan sen mukaan. Nyt on oikea hetki miettiä todellisia rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen muutoksia. Tehostamispotentiaalia on aina olemassa ja samalla voidaan parantaa palvelua mm. uudistamalla toimenkuvia ja karsia ylimääräiset tekemiset pois uskoo Sanna Lauslahti. Tulevaisuuden kuntakartta Kysymykseen millainen on pääkaupunkiseudun kuntakartta seuraavalla valtuustokaudella Sanna Lauslahti toteaa, että kuntaliitos ei ole mikään itsetarkoitus. Kuntien toiminta on pitkälti palvelutuotantoa, jossa ei suuruus tuo palveluhyötyä. Erikseen on ylikunnallisia asioita esim. erikoissairaanhoito ja YTV, jotka ovat hyviä paikkoja tehdä yhteistyötä. Ei siis ole järkiperusteita yhdistää isoja kuntia. Sen sijaan voidaan tehdä vaikka yhteinen taloushallintokeskus - yhteistyötä ja rationalisointia voidaan tehdä ilman kuntaliitoksiakin. Infrastruktuuria voidaan myös katsoa yhdessä ja raja-asukkaiden palveluita voitaisiin hoitaa nykyistä joustavammin. Esim. Kirkkonummen ja Espoon raja-alueilla kannattaa ennakkoluulottomasti etsiä tehokkaimmat ja toimivimmat tavat huolehtia palvelutuotannosta kuntarajoista välittämättä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Lavanti kertoi perusturvatoimialan käynnistymisestä . Hän kantaa huolta kunnan taloustilanteesta ja korosti pitkäjänteisyyden merkitystä. Kunnanhallituksen käsky 1,5 prosentin varaumaan on tarkoittanut perusturvalautakunnassa esimerkiksi esitystä yöpäivystyksen siirtämisestä Jorviin. Ennen päätöstä selvitetään kuitenkin vaikutukset perusteellisesti. Uuden perusturvatoimialan käynnistymisestä on vielä vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Or- ganisaatiossa on tapahtunut muutoksia uudistuksen yhteydessä, ja vastuut ja toimintamallit eivät ole vielä täysin selkeät. Perusturvalautakunnan kokoomusryhmässä on enemmän maallikoita kuin monessa muussa ryhmässä, joten voimme olla aidosti enemmän kuntalaisen asialla. Perustuvalautakunnan puheenjohtajan viesti tässä asiassa on se, että hän haluaa johtaa lautakuntaa kuntalaisen näkökulmasta, jolloin aitoa päätösvaltaa on lautakunnalla. Isolla ja moniulotteisella toimialalla on vaarana virkamiesten liian vahva rooli päätöksenteossa. Raija Vahasalon terveiset Raija Vahasalon oi terveiset eduskunnan sivistysvaliokunnasta ja totesi, että juuri nyt on tärkeää panostaa osaamisen kehittämiseen, että ollaan iskukykyisiä, kun lama loppuu ­ ja kaikki lamat loppuvat aikanaan. Yliopistolain uudistamisella yliopistojen yhteys valtioon katkaistaan, ja niistä on tulossa mm. taloudellisesti itsenäisesti toimivia. Muutos herättää myös pelkoja, josta esimerkkinä äskettäin olleet opiskelijoiden mielenilmaukset. Vappuun mennessä ovat tulossa laatusuositukset, joissa kuntatasolle ja koulutasolle kirjataan kriteerit hyvät opetuksen edellytyksistä, luokkakoosta, yms. Verrataan oman kunnan tilannetta yleiseen tasoon. Tuntijakotyöryhmän työ on ollut erittäin vaikeaa, koska kaikkia aineita haluttaisiin koulussa lisätä. Yleisnäkemys on, että liikuntaa, taide- ja taitoaineita pitää lisätä ja niiden asemaa vahvistaa sekä valinnanvapautta kokonaisuudessaan lisätä. Taloustilanne vaikuttaa kaikkeen keskusteluun Sanna Lauslahti aloitti esityksensä käymällä läpi taloustilannetta: Keskustelu eduskunnassa ja lehdissä on talouden kehittymisen osalta synkkää; viimeisimmän ennusteen mukaan bruttokansantuote laskee 6,5 prosenttia kuluvana vuonna. Useat ennustavat, että vielä 2010 kehitys olisi negatiivista, ja vasta 2011 koittaisi valo 3,3 prosentin talouskasvulla. Tilanne verrattuna edelliseen lamaan on erilainen: nyt koko maailma on lamassa. Aiemmin oli oma valuutta ­ nyt ollaan osa euroaluetta ja euro on vahva, mikä osaltaan hankaloittaa tilannetta. Euron vahvuus realisoituu esim. siinä, että Storaenso siirtää tuotantoa Ruotsiin heikon kruunun vuoksi. Globaali kilpailutilanne on varsin rankka. Veroja pakko myös korottaa ­ velanhoitokulut kasvavat. Seuraavissa eduskuntavaaleissa mikään puolue ei enää voi luvata verojen alentamista ennustaa Sanna Lauslahti. Pikemminkin vaaliteemoina voivat olla, kuka tulee korottamaan minkä verran KANSANEDUSTAJA Sanna Lauslahti vieraili Kirkkonummen Kokoomuksen kevätkokouksessa. veroja ­ ja mitä veroja. Kela-maksun poistaminen puhutti paljon eduskunnassa, ja se vähensi merkittävästi tulopohjaa. Rahasumma kerätään välillisten verojen kautta ympäristöveroina ja tehdyn päätöksen mukaan siitä 500 miljoonaa kohdistuu yrityksille ja 235 miljoonaa kuluttajille. Omakotiasukkaalle tarkoittaa n. 16,5 euroa lisää sähkölaskuun kuukaudessa. Elinkeinoelämälle paine on vielä isompi. Ympäristö kuitenkin vaatii, että energian käyttäminen vähenee, joten nyt voi olla mahdollisuus löytää ympäristöystävällisiä ja säästäviä teknisiä ratkaisuja. Alkoholiveron korotuksia on tulossa 70 miljoonalla, väkeviä juomia painottaen. Ruoan arvolisäveron vähentäminen ei ole tässä vaiheessa välttämättä järkevää, koska kaikki maksetaan valtion velalla. Tämä asia ollut Keskustalle tärkeä, joten se nyt kuitenkin tulee. Työn verottamista on kevennetty 2 miljardilla, jatkossa kevennysvaraa ei enää ole. Kuntien tilannetta valtio helpottaa yhteisöveroosuuden lisäyksellä 32 %:iin, myös kelamaksun poistaminen vaikuttaa myönteisesti kuntiin. Työllisyysasteen laskiessa valtion verotulot laskevat 7 miljardilla tänä vuonna, kuntien tulot menevät myös samalla tavalla alaspäin voimakkaasti. Valtiontalouden tilanne tulee olemaan huomattavasti heikompi kuin kuntien. Valtiolla on jo velkaa 54,5 miljardia viime vuodelta. Valtio myös velkaantuu ennemmin itse pyrkimyksenä se, ettei kuntien velkaantuminen olisi niin rajua. Valtion velka tulee olemaan huima: ennustus vuonna 2013 104,5 miljardia, mikä on järjettömän suuri summa, sanoo Sanna Lauslahti. Velkojen korot ovat ennen pitkää ongelma, koska nyt valtion velan korot 2,3 miljardia vuodessa, tulevaisuudessa yli 5 miljardia. Valtion tulot ovat 41,5 miljardia, ja siihen suhteutettuna 5 miljardin korot syövät kaiken liikkumavaran. Siuntio gasellina leijonalauman keskellä Viime viikolla Kirkkonummen kunnanhallitus järjesti uutispommin kun se kysymättä kunnanvaltuustolta päätti teettää esiselvityksen kuntaliitoksesta Siuntion, Inkoon ja / tai Vihdin kanssa. Myöhemmin viikolla Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Patinen esitti kuntapäättäjien yhteistyöseminaarissa vahvan viestin myös Lohjan halusta laajentua. Rivien välistä oli luettavissa kannustus ainakin Siuntiolle ja Inkoolle ottaa yhteyttä kuntaliitoksen tiimoilta. Patinen käytti puheenvuorossaan hauskaa vertauskuvaa eläinmaailmasta. Tarina meni kutakuinkin niin, että gasellin tärkein ominaisuus on varmistaa ettei tule leijonan syömäksi. Käytännössä se tarkoittaa, että sen pitää olla nopeampi kuin hitain lajitoverinsa. Leijonan tulee puolestaan myös olla nopeampi kuin hitain gaselli, jotta saa tarvitsemaansa ravintoa. Hän esitti tarinan opetuksena, että riippumatta siitä, oletko gaselli vai leijona on varmaa, että seuraavana aamuna juoksu jatkuu. Mielestäni vertauskuva oli mitä mainioin. Riippumatta siitä haluammeko kutsua Espoota isoksi leijonaksi, joka edelleen sulattaa vatsassaan olevaa saalista vai leijonan metsästäjäksi, Kirkkonummea ja Lohjaa voidaan ilman muuta kutsua leijoniksi. Siuntio ja Inkoo ovat tyypillisiä gaselleja. Valitettavaa on se, että en ole koskaan kuullut leijonasta, joka olisi ottanut gasellin suojatikseen tai lauman jäseneksi. Gaselli on joko erittäin ketterä ja nopea tai se tulee syödyksi. Tätä asetelmaa alleviivaavat hyvin Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajan Gustav Åbergin mielipiteet Västra Nylandin (1.4.) artikkelissa. Ensin hän toteaa, että jos pienellä naapurilla on ongelmia, kunnan tulee harkita naapurinsa auttamista. Myöhemmin samassa jutussa hän kertoo, että mahdollinen sulautuminen Espoon suuntaan olisi Kirkkonummen ahmimista ja tuhoamista. Hassu asetelma: iso leijona ahmisi pienen leijonan, mutta pieni leijona auttaisi gasellia. Pendelöintisuunnan kerrotaan olevan ratkaisu kaikkiin yhtälöihin. Minkä takia esim. Siuntion terveyskeskus ylläpidettäisiin tiukassa taloustilanteessa osana Porkkalan kaupunkia? Jos LOSTin osana suunnitellaan terveyskeskuspalveluiden siirtämistä kesän ajaksi noin 20 kilometrin päähän pendelöintireitistä, miksi olisi epätodennäköistä siirtää ne pysyvänä ratkaisuna Kirkkonummelle pendelöintireitin varrelle osana Porkkalan kaupunkia? Asetelma kulminoituu oikeastaan yhteen kysymykseen; hyväksyvätkö siuntiolaiset palveluiden siirtämisen viiden tai kymmenen vuoden tähtäimellä 10 - 40 kilometrin päähän? Tällä ratkaisulla keskimääräinen siuntiolainen säästää muutama kymmenen euroa kuukaudessa pienemmällä veroprosentilla. Yksittäisten palveluiden siirtämistä voitaneen kokeilla myös ilman kuntaliitosta. Näin Kirkkonummi saisi rahoitusta Siuntiosta palvelemalla jollain sektorilla 15% enemmän asiakkaita, ja siuntiolaiset näkisivät miten joustavaa on esim. lainata kirjansa Kirkkonummen kirjastosta. Epäonnistunuttakaan kuntaliitosta ei nimittäin Suomessa tulla purkamaan lähitulevaisuudessa, jolloin maistiainen voisi olla paikallaan? Toivon hartaasti, että kuntaliitosten esiselvitykset, joiden tekemistä muuten kannatan, antavat eväät esittää tämä kysymys ymmärrettävästi siuntiolaisille. Jos esiselvitys ei aseta tätä kysymystä, NTTI KOMME eikä tarjoa skenaariota Siuntion alueen palveluista vuonna 2020 osana Porkkalaa, se on vain yksi epäonnistunut selvitys muiden joukossa. Tehtävänanto selvityksen tekijätaholle määrittelee, onko lopputulos arvoton vai ei. Panostakaamme siihen kun valtuustomme on hyväksynyt esiselvityksen tai -selvitysten tekemisen toukokuun alussa. Lopuksi haluan rauhoitella kolmea viisasta miestä. RKP ei Siuntiossa käynyt vaalikampanjaansa itsenäisyyteen nojaten, vaikka minun lisäkseni muutama muu ehdokas siihen uskoo tai uskoikin. Mielenrauhaanne ajatellen tarkistin kunnanjohtajalta, etteivät minun tai puoluetovereitteni henkilökohtaiset vaalikampanjat ole syy hänen työpaikan vaihtamiseensa. Huolestuneena tiedostanne RKPn sisäisistä erimielisyyksistä kuntaliitoksen esiselvityksen tekemisestä voin myös tuoda huojentavat terveiset tuoreeltaan ryhmäkokouksestamme; sellaisia ei ole, eikä ole missään vaiheessa ollutkaan. MARCUS NORDSTROM (RKP) Siuntion kunnan hallituksen jäsen http://sjundea.wordpress.com Tommy Tabermann: Samassa veneessä? Olemme kaikki hallituksen mukaan samassa veneessä. Valtionvarainministeri Kataisen peräänkuuluttaa finanssikriisistä selviämiseksi yhteishenkeä. Fortumin optiot ja muut johdon palkkiojärjestelmät kuitenkin kertovat, että veneessä istuu kahden kerroksen väkeä: enemmistö soutaa hiki hatussa, mutta vain pienellä joukolla on pelastusliivit. ­ Todellinen yhteishenki on sitä, että kaikki soutavat, ja kaikilla on pelastusliivit, sanoo kansanedustaja, kirjailija Tommy Tabermann. Tabermann vaatii hallitukselta välittömästi lakia, jolla kaikki yhtiöt joissa on valtion omistusta tai jotka saavat valtiolta minkään kaltaista yritystukea lakkauttavat välittömästi sekä optio- että muut palkkiojärjestelmät. Tabermannin mukaan optiot ja muut palkitsemisjärjestelmät muistuttavat läänityksiä, joita kuninkaat jakelivat suosikeilleen. Mitään järjellistä perustaa niillä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Taloutta ne eivät ole kasvattaneet, mutta tuloeroja kylläkin. ­ Se on ehdoton edellytys kansan luottamuksen että päättäjien uskottavuuden palauttamiseksi, Tabermann sanoo. ­ Muuten on turha vedota kansaan ja vaatia kaikkia säästämään ja osallistumaan yhteisiin talkoisiin. Nykytilanteesta on seurauksena pelkästään kasva katkeruus. ­ Mistä löytyy se ensimmäinen suomalainen johtaja jolla on siviilirohkeutta ja nöyryyttä palauttaa ansiottomat palkkionsa, Tabermann kysyy? Tabermannin mielestä tämä "rahanvaihtajien pöydän kaataminen" olisi tärkeä siksikin, että kuvitelma siitä että talous sukelluksen jälkeen palaa entiselle uralleen on suuri illuusio. ­ Sukelluksen jälkeenkin talous ui pitkään koiraa. Lopullinen vauhti lienee rauhallinen rintauinti. On hyvin todennäköistä, ettei maailmantalous kroolaa hullun lailla enää koskaan.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 17 TTI OMMEN K sua vaan jotain aivan muuta. Viisautta on se, että katsoo, jotta ei sitten joudu katumaan. Jälkiviisauttahan me kaikki voimme aivan vapaasti harrastaa vaikka mielenvirkistyksen vuoksi ja aina löytyy oikeita ratkaisuja varsinkin, jos emme ole vastuullisia päätettävistä asioista. KARI VIERINEN Siuntio Jälkiviisausko avain Siuntion ongelmiin? Ovatko Siuntion ns. 3 viisasta miestä oikeastaan jälkiviisaita miehiä. On hyvä asia, että mielipiteitä ja ajatuksia tuodaan esille. Näitä ajatuksia voitte aivan vapaasti kertoa suoraan Siuntion kunnanhallituksen ja ­valtuuston jäsenillekin ja kaikki hyvät toimivat ideat sekä ongelmien ratkaisuehdotukset ovat nyt enemmän kuin tarpeen. Olette kaikki 3 jälkiviisasta miestä olleet mukana viisaina miehinä päättämässä Siuntion asioista ja omalta osaltanne vaikuttaneet merkittävällä tavalla siihen missä nyt ollaan. Muutokset koetaan usein tulevaisuuden uhkana mutta ei mahdollisuutena. Ne poliittiset puolueet joissa te 3 miestä vaikutitte ja vaikutatte edelleen ovat tänäkin päivänä Siuntion vallan kahvassa kiinni. Mikään ei tässä suhteessa ole käsittääkseni muuttunut. Nyt on tärkeätä, että kaikessa rauhassa selvitetään kaikki etenemismahdollisuudet ja pidetään ovet auki itsenäiselle Siuntiolle ja myös mahdolliselle kuntaliitokselle. Muutoksille on myös annettava mahdollisuus molemmissa ratkaisuvaihtoehdoissa. Hyvät 3 miestä Siuntiosta; asia vaan on nyt niin, että entinen meno ei jatku ja uudet raikkaat tuulet puhaltakoon meitä eteenpäin. Siuntiolla kuten kaikilla muillakin kunnilla on vaikeat ajat vasta edessäpäin ja taloudellisen alavireen pahin vaihe oikeasti näkyy vasta tämän vuoden lopulla ja vuonna 2010. Tämä tukala taloustilanne koskee myös kaikkia Siuntion naapurikuntia ja emme vain kuntaliitoksella saa kuin pientä hätäapua muutamaksi vuodeksi. Naapurikunnissa Inkoossa ja Kirkkonummella velkaantuminen on oikeastaan kasvanut viime aikoina paljon voimakkaammin ja jyrkemmin kuin Siuntiossa. Uusia ratkaisumalleja, rakenteellisia ratkaisuja sekä toimintatapoja nyt kyllä tarvitaan. Ruotsissa ja Englannissa on kunta-alueita, joissa kiinteistöomaisuutta ja siihen sitoutunutta omaisuuspääomaa on vapautettu kuntien ydintoimintoihin ja kuntalaisten elämänlaatua parantaviin hankkeisiin. Läntisessä Suomessa kuntaliitosten jäljiltä on myynnissä yli 10 kunnantaloa ja vielä suurempi määrä kuntien omistamia muita kiinteistöjä. Pitäisikö kuntien kiinteistöomaisuuden realisointi tapahtua ennen vai jälkeen mahdollisen kuntaliitoksen? Kuntien olisi keskityttävä kuntalaisten kannalta asioiden ytimeen sekä perustehtäviin ja tehdä ne niin hyvin kuin mahdollista. Kunnallisveropohjaa pitäisi lainsäädännön kautta laajentaa niin, että kaikki kunnassa asuvat ja kuntapalveluista nauttivat osallistuvat kustannuksiin maksamalla kunnallisveroja. Nykyinen kunnallisverotuspohja perustuu voimakkaasti palkansaajiin ja eläkeläisiin. Veroprosentin korotus vaikuttaa aina voimakkaimmin eläkeläisiin, koska heillä ei ole verovähennyksiä matkakuluista ja muista tulonhankkimiskuluista. Harrastusmahdollisuuksien tukeminen ei kuulu kuntien ydintoimintoihin ja tässä suhteessa Siuntiossa on miettimisen paikka. Tukeeko Siuntio kaikkia harrastusmahdollisuuksia tasa-arvoisesti? Siuntiossa harrastustoimintaa tapahtuu hyvin moninaisella tavalla ja suuri osa harrastustoimintaa tapahtuu omavastuullisesti ja myös Siuntion naapurikunnissa. Tässä suhteessa olisikin nyt harkittava kunnan taloudellista tukea tasa-arvoisesti kaikelle harrastustoiminnalle sekä maksullisuutta aivan kuten kuntaliiton esiin nostamassa keskustelussa esitetään. Kunnan ydintoimintoja ovat terveydenhoito, yhdyskuntarakenteet, vanhuksista huolehtiminen, sivistys- ja koulutoimi ja lasten päivähoito ja harrastustoiminta ei kuulu näihin. Paikallisten palvelujen laatuun esimerkiksi terveyskeskuksissa pitäisi panostaa nyt huomattavasti nykyistä enemmän ja näin erikoissairaanhoidon kustannuksiin saadaan selvää kustannussäästöä. Paikallisten terveyspalvelujen lisäresurssin avulla potilaat saavat heti täsmällistä oireisiin kohdentuvaa hoitoa ja heitä ei tarpeettomasti kierrätetä ympäri Etelä-Suomea. Tästä on juuri tehty erittäin laaja, korkeatasoinen sekä seikkaperäinen tutkimus Suomessa ja professori Pekka Puska on tuonut tämän ongelman viime aikojen puheenvuoroissaan voimakkaasti esille. Paikallisen terveydenhuollon merkityksestä ja paikallislääkäripalvelujen lisäämisestä TV- lääkärimme Kiiminkinen on useassa eri yhteydessä puhunut hyvin konkreettisella ja koskettavalla tavalla. Kuntaliitosten huono puoli on paikallisten palvelujen katoaminen ja siirtyminen etäälle. Siuntiossa LOSThanke sulkee paikallisen terveyskeskuksen ensi kesänä noin kuukaudeksi. Kuntaliitoksen kautta Siuntion asioista päätäntävaltaa siirtyy ulkopuolisille, josta voi olla sekä hyötyä että myös haittaa. Päätökset kuntaliittymässä voivat olla paikallisella tasolla tasa-arvoisempia kaikkia kohtaan, mutta paikallisia asioita ei ehkä tunneta ja ymmärretä riittävän hyvin. Paikallisen tason päätäntävalta heikkenee ja etääntyy ihmisistä. Elinkeinoelämän kehittymisen, joukkoliikenteen ja maakaavoituspolitiikan kannalta laajemmat kokonaisuudet ovat hyvin perusteltuja. Kuntaliittymä tai aluekuntamalli tarjoaisi tähän mahdollisuuden. Nyt jokainen kunta tekee tätä itse ja kuntarajoilla tulee usein ongelmia. Liikennehankkeiden kannalta kuntaliittymän painoarvo valtionhallinnon suunnalla on suurempi kuin yksittäisen pienen kunnan. Kuntaliitosten ja itsenäisen Siuntion vaihtoehdot ja mahdollisuudet on katsottava ja läpivalaistava rauhassa. Kiireellä ei yleensä löydy parasta mahdollista ratkai- Kolme jälkiviisasta miestä Siuntiossa "Kolme viisasta miestä" = kolme jälkiviisasta miestä? (Jouko Hanhikorpi, Frey Karlsson ja Jarmo Paasikivi). Kirkkonummen Sanomissa 5.4 2009 luimme hämmästyneenä yllämainittujen henkilöiden jälkiviisauksia, jotka perustuvat siihen yleistoteamukseen, että Siuntion kunnan on taloudellisista syistä johtuen fuusioiduttava johonkin muuhun kuntaan yhdistyminen, on vääjäämättä edessä tehkööt sitten Siuntion nykyinen valtuusto ja sen uudet jäsenet sitten mitä tahansa! Väite perustui ilmeisesti MIKAEL Westermarck siihen että Siuntion kunnan velkataakka ja verotus taso (Länsi Uudenmaan korkein kunnallisvero prosentti) on jo sitä luokkaa että Siuntion kunnan itsenäisyys on vakavasti uhattu ja niinhän se todella on, jos ei nykyinen valtuusto tee muutoksia kunnan toiminta kulttuuriin ja menetelmiin. Siuntion kunnassa on toisin sanoen jo pitkään, vanhojen valtuustojen aikana eletty yli varojen salliman tason ja nyt ei ratkaisuksi Jälkiviisaat tarjoa muuta, kuin fuusiota siinä hyvässä uskossa, että vieraan isännän käskyläisenä olisi helpommat olot. Tämä siitäkin huolimatta, että HS 6.4 2009 käy ilmi, että Kirkkonummen kunnan velat vuonna 2011 ovat 3600 euroa tasolla eli n. Siuntion nykytasolla ja samat ongelmat olisi silloin taas siuntiolaisten edessä, mutta silloin päättäisivät muut kun siuntiolaiset. Onhan meillä siuntiolaisilla jo nyt esimakua siitä mitä vieraan vallan alla oleminen merkitsee, kun mitä ilmeisimmin LOST yhteistyö tuo mukanaan sen, että Siuntion kunnan terveyskeskus suljetaan kesällä. Tätä ei kuulemma Siuntion historiassa ennen ole koettu. Eiköhän se ole käytännössä niin, että uusi "isäntä kunta" pistää Siuntion talouden ojennukseen rajaamalla kunnan kasvuvauhtia jolloin kustannuksetkin ovat hallittavissa, kunnan palvelut siirretään muualle ja kustannukset sopeutetaan sille tasolle, johon Siuntiolla tai uudella kunnalla on varaa. Vanhojen valtuustojen jälkiä tässä uusi valtuusto nyt yrittää korjata ja tätä työtä jälkiviisauksilla, jotka olisi pitänyt viisaiden toteuttaa aktiiviaikanaan. Edellisten valtuustojen virhepäätöksiä ei ihan helpolla nopeasti korjata. Saattaa olla, että muutosyritys tulee liian myöhään, mutta onpa uusi valtuusto ainakin yrittänyt korjata vanhojen virheitä. Toivottavasti "Jälkiviisaat" eivät sotkeudu fuusio neuvotteluihin, koska heidän päätöksien jälkiä tässä nyt yritetään korjata, viime vaalien valtuuksilla. MIKAEL WESTERMARCK Siuntion Sitoutumattomat ry Sjundeå Obundna rf NTTI KOMME Lindalin tenniskentän kunnostamiseen 30 000 Kirkkonummen kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että liikuntalautakunnan vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosaan korotetaan 30.000 eurolla Lindalin tenniskentän parantamiseksi. Määrärahan korotusta, 30.000 euroa, saisi käyttää vain Kirkkonummen Tennis ry:n tenniskenttähankkeen avustamiseen ja mikäli hanke ei toteudu vuonna 2009, määrärahan korotus on jätettävä käyttämättä. Tenniksen harrastusmahdollisuudet ovat huonontuneet Kirkkonummella viime vuosina. Jerikonmäen tennishalli purettiin vuonna 2006 ja keskustan urheilupuiston tenniskenttä poistettiin 2003. Liikuntalautakunnan vuoden 2008 investointiosassa oli varattu 40.000 :n määräraha Gesterbyn koulukeskuksen tenniskentälle, jonka rakennuskustannukset osoittautuivat ennakoitua suuremmiksi . Liikuntalautakunta päätti siksi viime lokakuussa esittää tila- ja tuotantopalveluiden johtokunnalle, että käytettävissä olevat varat suunnataan keskustaalueen tenniskenttäongelman ratkaisemiseksi Kirkkonummen Tennis ry:n esityksestä Lindalin kentän perusparannukseen. Huhtikuun herkkuja Gott i april Pääsiäisen aukioloajat: Påskens öppethållningstider: pe/fre 10.4. suljettu/stängt su/sön 12.4. suljettu/stängt ma/mån 13.4. klo/kl. 12-16 Saarioinen Pizzat/Pizzor Hinnat voimassa huhtikuun loppuun. Priserna i kraft till slutet av april. Snellman Sika-nauta jauheliha/Gris-nöt malet kött 23 % 199 0 1 kg 400 g (4,98/kg) 099 099 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.2.-30.4. 200 g (4,95/kg) HK Uunilenkki/ Ugnslänkkorv 400 g (2,48/kg) Oululainen Reissumies 235 g (4,22/kg) 99 Arla Ingman Pohjanpoika kermajuusto/ gräddost 699 www.varuboden.fi 1829 Bonus jopa 5 % Bonus upp till 5 % Hartwall Lapin Kulta 18 tlk/brk, 4,94 l (2,62/l) (sis./inneh.15,59 +pantti/pant 2,70) KANTVIK puh./tfn 010 4426 840 LINDAL puh./tfn 010 4426 850 MASALA/MASABY puh./tfn 010 4426 880 Edullinen. Tuore. Helppo. Förmånlig. Färsk. Behändig. Palvelemme/Vi betjänar ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­18, su/sön 12­21
• 18 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Perustajien tavoitteena tarjota vapaa-ajalle hyödyllisiä ja yhteiskunnallisia taitoja Kansalaisopisto juhli näyttävästi Kirkkonummella Ha pp y Bir thday to You! Kirkkonummen kansalaisopiston 40-vuotisen taipaleen pääjuhlat kokosivat sunnuntaina , 5.4. viitisensataa henkeä Kirkkonummen koulukeskukseen iloitsemaan siitä mittaamattoman arvokkaasta annista, mitä opisto on kuntalaisille tarjonnut kaikkien näiden vuosikymmenten aikana. Aloitus oli mitä hellyttävin, kun kehitysvammaisten musiikkipiirin vetäjä Tuula Mervasto toi ryhmänsä kanssa onnitteluterveiset juhlivalle opistolle laulamalla syntymäpäiväonnittelut englanniksi, mihin lauluun koko yleisö sai yhtyä. Juhlaohjelmistossa nähtiin Annette Westerholmin ohjaamia perinteisiä kansantansseja, Sirpa SkogNiemikallion ryhmien tanssikimara, kuultiin Pia Innalan lauluja Natalia Soittosen säestämänä ja Kyrkslätts Damkörin lauluja, joita johti Timo-Juhani Kyllönen oman tyylinsä mukaisesti täysillä siihen heittäytyen. Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala jakoi ansiomerkkejä kansalaisopistoa 10, 20 ja 30 vuotta palvelleille, mistä kiitossanat lausui Raija Keihänen Ekstam. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitosta, aiheena oli ilmastonmuutos. Tällä valinnalla haluttiin ilmeisesti viestittää, miten kiinni tämän ajan ilmiöissä opistossa eletään. Se harmi tässä kuitenkin oli, että itse juhlasankarin eli opiston historian muisteleminen jäi kovin vähiin. Niukkaan antiin vaikutti myös se, että tervehdyssanat lausunut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg poikkeuksellisesti muisteli opiston alkuhistoriaa lyhykäisesti ensin vain ruotsiksi kertoen vasta 80luvun taitteen jälkeisestä kaudesta muutamin lausein suomenkielellä. Päästöjä vähennettävä 80-90% ­ 1/4 lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonin sademetsät häviävät, jäätiköt sulavat, tulee vesipula, äärimmäiset sääilmiöt ja metsäpalot lisääntyvät, listasi Leo Stranius ilmastomuutoksen uhkakuvia, jossa hänen mukaansa tarvitaan teollisuusmailta 80-90% päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä, että asiaan saadaan muutos. ­ Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia elämässä. Nyt tehdään ne ratkaisut, joilla tämä kiihtynyt päästöjen kasvaminen saadaan kuriin. Me voimme olla joko ensimmäinen sukupolvi, joka ottaa sen tosissaan tai viimeinen, joka ei niin tee, selvitteli Stranius tätä kohtalonkysymystä ja suositteli kansalaisopistoa huomioimaan tämän aiheen niin erityiskursseilla kuin läpäisyperiaatteella mm. kielitai ruuanlaittokursseilla. ­ ON tosi ihanaa saada olla levittämässä terveysideaa ihmisille, kiitti 20-vuotisesta palvelusta ansiomerkin saanut Raija Keihänen-Ekstam. Aloita vaan! Ansiomerkkien saajista kiitospuheen piti 20-vuodesta ansiomerkin saanut, liikuntaryhmiä ohjaava Raija Keihänen-Ekstam, joka aloitti ryhmien ohjaamisen jo vuonna -75 Raumalla. ­ Enpä olisi silloin arvannut, että yhä teen tätä työtä. Kun mietin, mistä löytyy KUTSUVIERASYLEISÖÄ loppulaulun aikaan: Gustaf Åberg, rehtori Anna Lyytikäinen, juhlapuhuja Leo Stranius, Hannele Kujala, Raija ja Seppo Vahasalo sekä Rita ja Bo Lundell, opiston ensimmäinen rehtori. garlivet och som ger grund för vidare studier samt främjar självstudier och utvecklar ens inre, samt styr dem till att använda sin fritid på rätt sätt. Samma uppgift är fortfarande aktuell dock utrycker man sig lite annorlunda idag. ­ Fullmäktige beslöt också att läsårsavgiften skulle vara 3 mk. Den 17 september samma år tillträdde magister Bo Lundell som första rektor. Det första läsåret hade man 650 studerande, av vilka 339 var svenskspråkiga och 266 finskspråkiga, studietimmar räknades till 1170. Följande år beslöt Sjundeå om samarbete med Kyrkslätt, där Kyrkslätts medborgarinstitut ordnar svenskspråkig utbildning för Sjundeås invånare. Antalet studerande fördubblades under det följande läsåret till 1319. ­ 80- luvalla nimi vaihtui vastaamaan kasvanutta suomenkielistä väestömäärää Kirkkonummen kansalaisopisto ­ Medborgarinstitutet i Kyrkslätt, mutta opisto säilyi kaksikielisenä. 1990-luvulla tulivat uusina kohderyhminä ja haasteina suuri työttömien määrä sekä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat. Mielestäni opisto täytti juuri tänä ajankohtana alkuperäisen tehtävänsä ja auttoi kansalaisia vaikean ajan yli. ­ Kansalaisopistolla on tärkeä rooli toimia matalan kynnyksen paikkana ja tarjota kuntalaisille mitä erilaisimpia kursseja, mainitsi Åberg mm. kertoen, että opiskelijoita on nykyään 4500, kun ensimmäisenä lukuvuonna heitä oli 650, heistä 339 ruotsin- ja 226 suomenkielistä. Seuraavana vuonna opiskelijoiden lukumäärä nousi yli 1300:een, kun Siuntio liitettiin mukaan. Opintotunteja alkuun oli tarjolla 1170. Gustaf Åberg: Fritid på rätt sätt ­ På fullmäktigemötet i mars 1969 beslöt man enhälligt att anhålla om lov för att grunda ett tvåspråkigt medborgarinstitut i Kyrkslätt. Samtidigt godkände man institutets arbetsordning. I den konstateras att institutets uppgift är att främja vuxenuppfostran genom att lära äldre unga och vuxna på deras fritid sådana kunskaper och talanger som är nödvändiga för medbor- SIRPA Skog-Niemikallion tanssiryhmien kimarassa nähtiin mm. country-tansseja. ERILAISIN tekniikoin toteutettuja kudonnaisia. KYRKSLÄTTS Damkör vetäisi komeat laulut Timo-Juhani Kyllösen johdolla. KANSANTANSSIN iloista menoa, ohjaajana Annette Westerholm.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 19 motivaatio jatkaa vuosi toisensa perään, niin kyllä sen antavat ihanat ryhmäläiset, joiden joukosta olen saanut hyviä ystäviä ja tuttavia. ­ Valtaosa heistä tulee uskollisesti mukaan joka syksy, yksi jopa alusta asti. Kun kysyin, mitä te täältä saatte?, vastaukseksi tuli kehoitus: "Aloita vaan!" kuvasi Raija opettajan työtään, jonka merkitys ihmisten hyvinvointiin on suuri. ­ On se tosi ihanaa työtä saada olla levittämässä ihmisille terveysideaa! Näyttävä kokonaisuus Juhlasaliin pystytetty näyttely oli tänä vuonna poikkeuksellisen näyttävä. Sen olivat jyryttäneet taideaineiden opettajat Tarja Bruun ja Hasan Fuat Sari ja mukana oli tällä kertaa oppilaiden ja opettajien töitä myös varhaisemmilta kausilta. ­ Se oli kattava läpileikkaus opiston toiminnasta, kun siinä oli otettu mukaan myös opiston kielitarjonta ja liikunta, totesi näyttelyn pystyttämisestä vastannut kädentaitojen vs. vastaava opettaja Sari Pankkonen. Mukana oli ensimmäistä kertaa mm. ikoneita, käsinpunottuja hopeaketjuja ja huonekaluja entisöimis-, koristemaalaus- ja verhoilukursseilta, mutta myös perinteisiä kudonnaistöitä erikoistekniikoin, huovutusta, pitsinnypläystä, naisten puutöitä, keramiikkaa, taidetta ja puuveistoksia. LIISA KOSONEN Kansalais- ja työväenopistojen liiton ansiomerkit: 30 vuotta: Kaja Lindberg, Annemai Lindström, Per Olof Munck, Kerttu Stroja, Alice Wetterhoff 20 vuotta: Mita Baarman, Sigbritt Backman, Carmelo Carnabuci, Raija Ekström, Tove Forsén, Karin Gottberg-Ek, Ann Jonasson, Raija Keihänen-Ekstam, Tuula Mervasto 10 vuotta: Pekka Borg, Pia Innala, Ritva Jetsu, Eila Jokela, Marita Hytönen, Leena Hyvönen, Viveca Karlstedt, Marina Koppel-Lehtinen, Katja Lahti, Seppo Linnaluoto, Marita Olsbo-Nurminen, Eva Ryhänen, Ulla-Maija Rönkä, Sirpa Skog-Niemikallio, Barbro Smeds, Sirkka Suni, Kari Turunen, Nina Wessman 30 VUODEN palvelusta ansiomerkin saivat Hannele Kujalalta Kaja Lindberg, Annemai Lindström, Per Olof Munck, Kerttu Stroja ja Alice Wetterhoff. 20 VUODEN ansiomerkin kukitettavana liikunnanohjaaja Anni Frostin toimesta. Opistotyön sydän on opintoryhmissä! 40 vuotta täyttävää kansalaisopistoa juhlittiin myös perinteisillä iltamilla ­ Opistotyön sydän on opintoryhmissä. Se on se ydin, joka ei ole muuttunut kaikkien näiden vuosien aikana. Se on lämmintä yhdessä oloa, yhdessä opiskelua ja yhteisten asioiden ja kiinnostuksen kohteiden jakamista. Säilytetään se sellaisena! totesi mm. 40 toimintavuottaan juhlivan Kirkkonummen kansalaisopiston rehtori Anna Lyytikäinen tervehdyssanoissaan lauantaina, 4.4. opiston iltamissa, joiden ohjelmassa oli kuultavissa opiston rikas toiminta; oli espanjalaisen tulista musiikkia ja tanssia, latinanalaista tarinaa, monologiesityksiä, ruotsinkielistä revyytä, pelimannimusiikkia, jazzia, hip hoppia ja karaokea! Kansalaisopiston juhlanäyttely oli tänä vuonna poikkeuksellisesti pystytetty saliin, jossa pitkin lauantaipäivää oli pukunäytöksiä, kreikkalaisia ja itämaisia tansseja sekä musiikkia. Paikalla oli myös eri kielten opettajia molempina päivinä. näiden kaukaisten kielten sekä monen muun uuden kielen opiskelu on todellisuutta, jonka pohja on tässä päivässä, samoin suomen opiskelu vieraana kielenä, jollaista tilannetta ei 40 vuotta sitten osattu kuvitellakaan. Myös liikunnan puolella on Lyytikäisen mukaan opistolla vastattu ajan haasteeseen, nythän sen merkitys kunnon ja terveyden ylläpitäjänä on entisestään korostunut. ­ Tänä iltana näemme estradilla monia esityksiä. Usein niiden takana on pitkä, vuosia kestänyt intohimo oppia joku taito. Ne ovat vaatineet monina pimeinä iltoina työpäivän jälkeen lähtemistä harrastuksen ja opiskelun pariin. Mutta se lähtemisen vaiva taitaa sittenkin olla se suurin vaiva! Sellan Seisaallaan -tekstiin. Niissä ihmeteltiin ja irvailtiin herkullisella suorasukaisuudella monenlaisia nykyajan ilmiöitä; mm. kännykkää ja sen merkitystä perheyhteyden voimavarana, kaikkinielevää seksikkyyshuumaa, taiteilijan ah - suurta erinomaisuutta verrattuna tavallisiin tallaajiin, tehokkuuden ihannointia ja vanhenevan naisen elämää nuoruutta ihannoivassa maailmassa. Jazz-, hanuri- ja karaokemusiikkia Iltamalippuun kuului kahvitarjoilu, jonka aikana kuultiin pianisti Antti Haatajan soittamaa jazzmusiikkia. Ja aitoon iltamatyyliin lopuksi tanssittiin puolitoista tuntia. Siinä tahtia jalalle antoivat perinteistä musiikkia soittavat Kirkkonummen pelimannit sekä nykyajan ilmiöihin lukeutuva karaokelaulanta, jota isännöi Juhani Hyvönen ja laulajina toimiREHTORI Anna Lyytikäinen tähdensi mieliin, että opistotyö on yhteisen kiinnostuksen jakamista, lämmintä yhdessä oloa. vat Masalan Kevyen yksinlaulun opiskelijat. LIISA KOSONEN TIMO Koivisto esitti yksinlaulua latinaksi Kirkkonummen pelimannien tahdittamana. traditioita, jotka kannattavat eteenpäin. Näyttelyssä voimme nähdä kädentaitojen ja taiteen alueen taidokkaita töitä, jotka perustuvat vanhoihin perinteisiin, mutta myös niitä, jotka ottavat inspiraation tästä hetkestä, lausui Anna Lyytikäinen mm. ja otti esimerkin globaalin maailman haasteita kielten osastolta. ­ Kovin moni ei ajatellut 60-luvulla kiinan tai japanin kielen opiskelua, englannin kielessä riitti haastetta. Nyt Nalle Puh latinaksi Iltamissa nähtiin Irja Kajander-Vierkensin ohjaamia näyttäviä flamencotansseja ja Anni Frostin ohjaaman Veikkolan kuntotanssiryhmän Hip hop -esityksiä. Latinan jatko-opiskelijat toivat taitonsa esiin kertomuksellaan Nalle Puhista, jossa vuorottelivat sujuvasti suomi, ruotsi ja latina. Ruotsinkielisen ohjelmavastuun kantoi Göran Sjöholmin ohjaama Mellersta Kyrkslätts Ungdoms- och bygdeförening r.f., jonka nuoret osallistujat esittivät otteen revyystä Jorden runt. Hauskin ohjelmaosuus eittämättä oli energisten naisten esittämä ja Timo Loikkasen ohjaama monologisikermä Ihmisnäyttely, jonka tekstit perustuivat Seela Vanha vai nuori? ­ Onko 40 vuotias vanha vai nuori? Mielikuvia opiston iästä on varmaan monta! Vastauksen jokainen näkee tänä iltana iltamissa ja huomenna pääjuhlassa sekä tässä hienossa näyttelyssä, Lyytikäinen jätti vastauksen kansalaisopiston olemuksesta, joka perustettiin kunnanvaltuuston kokouksessa 20.3.1969, kuulijoiden harteille. ­ Tähän aikaan mahtuu paljon yhteiskunnan muutoksia ja niihin kansalaisopisto on omassa toiminnassaan pyrkinyt vastaamaan. 40-vuotiaalla on myös paljon SEELA Sellan herkullisen purevia tekstejä esittivät sähäkkäästi Timo Loikkasen teatteriryhmän naiset. FLAMENCOA nähtiin iltamissa Irja Kajander-Vierkensin ryhmien esittämänä.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 28 ­ 9.4.2009 21 Laulu- ja soitinyhtye Verso: Pääsiäislauluja maailmalta Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Tinantie 4 Ma 13.4 klo 18 Laulu- ja soitinyhtye Verso pitää toisena pääsiäispäivänä pääsiäiskonsertin. Yhtyeen johtajana toimii Ilona Nyman. Pääsiäislaulut Aasiasta, Afrikasta ja latinalaisesta Amerikasta kertovat, miten pääsiäisen riemullinen uutinen elää ympäri maailmaa rikkaana ja vahvana. Konsertissa musiikki ja pääsiäisajan tekstit kuljettavat palmusunnuntaista pääsiäisaamuun ja ylösnousseen Vapahtajan kohtaamiseen. Tekstejä lukee pastori Tuula Leppämäki. Verso on sekakuoro, jonka jäsenistä löytyy myös jousisoittajia, kitaristeja, bassonsoittaja ja lyömäsoittaja. Jäseniä Versossa on 26. Yhtye harjoittelee Masalassa. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 . Tervetuloa juhlimaan yhdessä! klo 20 Kiirastorstain iltamessu. Toimittaa Panu Pihkala; avustaa Terho Haataja, Tuula Peura, Pentti Mentu; kanttorina Mari Sirén. Musiikkiopiston soitinyhtye. Pe 10.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Toimittaa Tuula Peura; kanttorin Ilona Nyman. Su 12.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu. Toimittaa Leena Salmensaari; avustaa Tuula Peura; kanttorina Tarja Viitanen. Seurakuntakuoro. Teatteri Talentti esittää pääsiäisaamun tapahtumat. Ma 13.4. klo 10, 2. pääsiäispäivän messu. Eläkeliiton kirkkopyhä. Toimittaa Hannu Suni; avustaa Terho Haataja; kanttorina Ilona Nyman. Kirkkokahvit. To 9.4. Ti 14.4. klo 9.30 Avoin perhekerho. klo 18 Kiirastorstain iltamessu. Toimittaa Timo Posti; kanttorina Mari Sirén. Sekakuoro. Pe 10.4. klo 16 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Toimittaa Terho Haataja; kanttorina Ilona Nyman. Su 12.4. klo 16 Pääsiäispäivän messu. Toimittaa Panu Pihkala; kanttorina Mari Sirén. Sekakuoro. To 9.4. Ylös Jerusalemiin -näytelmä Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko ke 8.4. klo 12.15. Näytelmä ja yhdessä laulettavat laulut vievät sinut kohti pääsiäistä: ristin juurelta pääsiäisaamun iloon. Näytelmän kesto on puolisen tuntia. Sydänviiniä on ylistys rakkaudelle Keskustan seurakuntatalo Su 19.4. klo 16 Su 12.4. klo 16 Pyhäkoulu. To 16.4. klo 9.30 Perhekerhon raamattupiiri. To 16.4. klo 12 Lähetyspiiri. Kankaanpainantaa. Titta Hämäläisen terveiset kirjeitse. Pääsiäisnäytelmä Masalassa Masalan Pyhän Matteuksen kirkko ke 8.4 klo 19. Näytelmään kuuluu yhteinen ehtoollisenvietto. Äiti Teresan peittopiiri Piiri ei kokoonnu hiljaisen viikon keskiviikkona. Vapaaehtoistoiminnan kurssi Veikkolassa Veikkolan seurakuntakoti, Kisapolku 1 La 18.4 klo 10­15 Tule mukaan oppimaan uutta sekä jakamaan kokemuksia vapaaehtoisuudesta. Tämän lyhyen kurssin jälkeen sinulla on mahdollisuus toimia vapaaehtoisena kunnassa ja seurakunnassa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Veikkolan kotihoidon kanssa. Ilmoittautumiset: Kaarina Tynkkynen puh. 050 541 8333 tai kaarina.tynkkynen@evl.fi klo 13­14.30 Vuorovesi-ryhmä mielen kuntoutujille. Aiheena Muutoksen kipu ja ilo. Lisätietoja: Pia Hosio, puh. 050 353 0321, ja Inkeri Saksa, puh. 0400 813 483. Ke 8.4. klo 19 Pääsiäisnäytelmä ja ehtoollinen. Hannu Suni, Ilona Nyman sekä Arja Kontinen, huilu. Su 12.4. klo 13 Pyhäkoulu. Alle kouluikäisten ja koululaisten ryhmät. Välipala. Ti 14.4. klo 9.30 Avoin perhekerho. To 16.4. klo 9.30 Perhekerhon raamattupiiri. Lastenhoito järjestetty. To 16.4. klo 12.30 Perhekerho. Ke 8.4. Keskusta, Papinniityn kerhotila Grandalantie 2 Su 12.4. klo 12 Pyhäkoulu. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 Su 12.4. klo 13 Pyhäkoulu. Laajakallion kerhotila Satutie 1 A 3 Su 12.4. klo 15 Pyhäkoulu. Upinniemi, Merikappeli To 16.4. klo 9.30 Avoin perhekerho. Su 12.4. klo 12 Pääsiäispäivän messu. Koska Merikappeli on sotilasalueella, osallistujien on ilmoittauduttava viimeistään keskiviikkona sotilaspastorille: henri.kivijarvi@mil.fi. Keskustan seurakuntatalo La 25.4. klo 9­13 Pöytäpaikan hinta 15 sisältää yhden pöydän ja tilan omalle vaatetangolle. Pöytämaksut Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Aino Latvalalle, puh. 0500 443 063 tai aino.latvala@evl.fi Varaa pöytä kirpputorille Eija Ahvon ja Susanna Haaviston konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Eijan ja Susannan suosittu lauluilta Sydänviiniä on ylistys rakkaudelle, joka sisältää mm. Odotusta Pariisissa, Edith Piafin La Vie en Rose ja L`Accordeoniste. Koskettava ja samalla hauska esitys kestää reilun tunnin. Säestäjänä Esa Helasvuo. Liput 20 / 10 . Myynti alkaa tuntia ennen konserttia. Ennakkovaraukset: kaarina.tynkkynen@evl.fi Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen evankeliumissa enkeli sanoo Jeesuksen haudalle saapuville naisille: Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista." Nämä sanat ovat kristinuskon syntysanat. Uskoomme sisältyvä toivo perustuu siihen, että Kristus nousi kuolleista, siihen että Jumala herätti hänet ja näin näytti pahalle paikkansa. Kuolleista nousemiseen ei ole helppo uskoa ­ ei tänään eikä aikoinaan. Enkelin sanan saaneet naiset menivät kertomaan muille uutista. Vastauksena oli epäilyä: "Puhuvat omiaan". Vaikka Jeesuksen lähellä eläneet olivat nähneet monenlaista ihmettä, tätä oli vaikea uskoa. Tuosta epäuskosta huolimatta kristinusko syntyi ja elää edelleen. Jälleen kaikuu kirkoissamme pääsiäisen laulu: "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Tuula Peura Raamatun tekstit: Ps. 118:15­23; Jes. 25:8-9; 1. Kor. 5:6­8 ja Matt. 28:1­8. Liturginen väri: valkoinen Päivän rukous: Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Ihme on tapahtunut. Jeesuksen hauta on tyhjä. Se mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Ole ylistetty ikuisesti. Aamen. Ti 14.4. klo 18 Nuortenilta, Veikkolan seurakuntakoti. To 16.4. klo 17.30 Isko I Masalan kirkolla. Kyyti Veikkolasta ja takaisin. KASTETUT Ina Sofia Böckerman, Aarni Anselmi Kanerva, Venla Aino Ilona Kytöharju, Aamos Oliver Lamminmäki, Sara Johanna Emilia Tolvanen VIHITYT Janne Petri Nousiainen ja Heli Maria Koskinen KUOLLEET Torsti Mikael Kallio 63 v. Reijo Toivo Tapio Rahkonen 70 v. KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• 22 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat Siuntion "Obama" Janne Laakkonen Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Ohhoh Pirkko Lehtinen! Kirkkonummen Sanomissa 5.4. oli edellisen kunnanhallituksen puheenjohtajan, demarien Pirkko Lehtisen kirjoitus. Kirjoituksessa Lehtinen kertoi, että "Kirkkonummen täytyy sinnitellä tänä vuonna 18,75 %:n kunnallisverolla". On järkyttävää, että noin johtavassa asemassa ollut demarivaltuutettu ei tiedä edes, että Kirkkonummen kunnan tuloveroprosentti on vuodelle 2009 18,25 %. Taitaa Lehtisen pallo olla pahasti hukassa? Nimimerkki TARKKAILEVA ELÄKELÄINEN Kiitos Inkoon teiden ritareille Suurkiitos Inkoon teiden ritareille kun lauantaina 4.4. pelastitte nuoren neidon ja tämän hevostrailerissa olleen uljaan mustan ahdingosta vetoauton mentyä rikki kesken kisamatkan kantatie 51:llä. Kolmen muskettisoturin lailla ryhdyitte toimeen ja kuljetitte tytön hevosineen kotiin turvallisesti. Ihanaa, että teidänlaisianne ihmisiä vielä on olemassa. KIITOLLINEN ÄITI Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi antoi runsaasti uutta toivoa maailman ihmisille. Obama on tuonut mukanaan uutta ajattelua politiikasta eli yhteisten asioiden hoitamisesta. Janne Laakkonen oli ääniharava Siuntion kunnallisvaaleissa. Uskomme, että tämä perustuu Laakkosen korkeaan koulutustasoon, rohkeuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen kuntalaisiin ja ennen kaikkea siihen, että siuntiolaiset ovat halunneet konkreettisen muutoksen asioiden hoitoon. Ja varmasti politiikan saralla hän pääsee vielä pitkälle ja sehän on meidän kaikkien etu. Siuntion valtuustoon tuli myös muita uusia hyviä valtuutettuja, jotka uskaltavat ottaa vaikeitakin asioita esille. Minkälaisia ihmisiä tämä loukkaa? Kenellä on syytä valittaa? Eikö ole kaikkien etu, että kuntamme johdossa on hyvin koulutettuja, viisaita, omia mielipiteitä omaavia ja laaja-alaisesti ajattelevia päättäjiä? Mitä teemme sellaisilla valtuutetuilla ja lautakunnan jäsenillä, jotka eivät koskaan avaa suutaan, joilla ei ole omia mielipiteitä tai jotka ajattelevat vain omaa etuaan? Kateus ja katkeruus eivät vie kunnan asioita eteenpäin. Ja meidän pitää hyväksyä se, että uusi sukupolvi on aina edellistä viisaampi. Sama sääntö pätee myös virkamiehiin. Eikö ole kuntalaisen etu, että virkamiehiksi ja johtajiksi valitaan mahdollisimman hyvin koulutettuja, omaa hallintoalaansa laajasti tuntevia, vuorovaikutustaitoisia henkilöitä, joille kuntalainen on tärkeysjär- jestyksessä numero yksi? Siuntiossa on ollut ja on osittain vieläkin vakava johtajuuskriisi ja tällaisille johtajille kuntalainen ja veronmaksaja on suuri ongelma. Mistä näille kolmelle vanhalle siuntiolaiselle poliitikolle on tullut lisänimi "viisaat"? Ovathan hekin olleet ajamassa Siuntiota talouskurjuuteen. Mielestämme sana "viisas" ei näitä miehiä silloin kuvaa. Mielestämme kunnilla on liikaa itsemääräämisvaltaa, jota ei valvo Suomessa kukaan ja tästä on seurauksena epätasa-arvo kuntien ja kuntalaisten kesken. Valtionavut pitäisi olla korvamerkittyjä ja pitäisi varoa antamasta liikaa valtaa virkamiehille. Kun on mallitettu, millainen on hyvä johtaja, esille on noussut tärkeimpinä ominaisuuksina: kiinnostus asioihin ja ihmisiin, luottamus ihmisiin, kunnioitus, uteliaisuus, vaatimattomuus, nöyryys, itsetietoisuus ja motivaatio. Viisas johtaja osaa olla myös nöyrä ja hän luo ympärilleen hyvän työyhteisön. Hyvä esimies johtaa sekä asioita että ihmisiä. Hyvä esimies puuttuu myös epäkohtiin. Hyvä johtaja luo puitteet ja organisoi kokonaisuuden, jonka työn tuloksena tulokset syntyvät. Laaja-alaisesti ajateltuna hyvä esimies säästää valtavasti kunnan varoja. Sairastuvuus vähenee, kun työssäviihtyvyys lisääntyy jne. Voimia uusille valtuutetuille vaikeiden asioiden hoitamiseen. Teillä on Siuntiossa suuri tuki. Nimim. ONNEKSI VIELÄ ON TOIVOA Masalan keskustassa Cafe Domi! Meiltä saat aina tuoreet, itseleivotut pullat, makeat ja suolaiset piirakat, voileivät, täytetyt patongit sekä kakut. Lounas ma­pe klo 11­15; lounaana pasta-annoksia, ruokaisia salaatteja sekä maittavia keittoja. Tule paikan päälle tai ota mukaan! Tilaa tarjottavat kotiin tai työpaikalle. Tervetuloa herkuttelemaan! Olemme avoinna ma­pe klo 7­18 Cafe Domi Oy, puh. 045-236 5340 email: cafedomi@elisanet.fi Tinantie 1 B 31, 02430 Masala Ihmisen Poika Lapsi-messuille ­ Vivamon vaellusnäytelmä iso yleisömenestys kärsimyksestä ja Viikonloppuna järjeste- neen ja harrastekerhoineen tyt Lapsi-messut päättyivät istuu erinomaisesti. pääsiäisaamun ihmeestä hurjaan yleisömenestykLapsi-messut kasvoi kaiIhmisen Poika -vaellusnäytelmässä seurataan Jeesuksen matkaa Getsemanen puutarhasta Öljymäelle kohti kärsimystä ja ristiä. Pietari kieltää kolmesti olevansa Jeesuksen opetuslapsi. Kohtaamme Pilatuksen ja hänen vaimonsa. Seuraamme Jeesusta, kun hän kantaa omaa ristiään. Vaeltajat ovat osa Golgatan tapahtumia, he näkevät ryövärin uskon ja äidin surun. Kärsimystä ja kuolemaa seuraa kuitenkin odottamaton ilo. Vaellamme tyhjälle haudalle ja kuulemme enkelin sanat: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole enää täällä." Jeesuksen hauta on tyhjä, hän on noussut kuolleista, pääsiäisaamun ihme on totta! Lohjan Vivamon vaellusten esikuvana ovat keskiaikaiset mysteerinäytelmät, joiden esityksissä aikoinaan oli mukana laaja kirjo kaupunkien ja kylien asukkaita 1,5 tuntia kestävälle vaellukselle pääsee etukäteisvarausten mukaan, puh 0207 681 760. Vaelluspassit maksavat 10 e, koululaisryhmät 7 e/hlö ja koko perheen passi 30 e. Esityksiä on päivittäin 6.12.4. klo 14 ja klo 18, paitsi ti ja ke eli 7. ja 8.4. päivänäytös on klo 12 ja to 9.4. iltanäytös alkaa vasta klo 20. seen. Lapsi-messut ja samaan aikaan järjestetyt rinnakkaistapahtumat Model Expo ja PetExpo keräsivät yhdessä yli 66 000 kävijää Helsingin Messukeskukseen. Kävijöitä oli 11 000 viimevuotista enemmän. Poikkeuksellisen myönteistä palautetta selittää onnistunut kolmen tapahtuman kokonaisuus. Rinnakkaishalleissa järjestettävän PetExpon lemmikit kiinnostivat lapsiperheitä, ja lisäksi PetExpo toi paikalle lemmikkiharrastukselle omistautuneita pääkaupunkilaisia. Tähän perhetapahtumien viikonloppuun myös Model Expo pienoismalleikilla muillakin mittareilla mitattuna. Näyttelypintaala kasvoi edellisvuodesta viidenneksellä, ja näytteilleasettajia oli mukana enemmän kuin koskaan aiemmin. TNS Gallupin kävijätutkimuksen mukaan 95 prosenttia Lapsi-messujen kävijöistä oli messuihin tyytyväisiä. Tutkimuksessa haastateltiin satunnaisotannalla 200 Lapsi-messujen kävijää. Luku on harvinaisen korkea ja paljon yli yleisötapahtumien keskiarvon. Lapsi-messut, Model Expo ja PetExpo järjestetään seuraavan kerran 23.­25.4.2010. LAPSIMESSUT olivat tosi yleisömenestys
• 28 N:o 28 ­ 9.4.2009 Kirkkonummen Sanomat K-supermarketista parasta pääsiäispöytään K-supermarketit palvelevat pääsiäisenä seuraavasti: to 9.4. ja la 11.4. palvelemme normaalisti. Pitkäperjantaina 10.4. ja Pääsiäispäivinä 12.-13.4. olemme kiinni. Hyvää pääsiäistä! COCA-COLA 4x1,5 ltr sis. pantit 1,60 (0,57 ltr) Raj. 2/tal. Richmond luuton LAMPAANPAISTI pakaste, n. 1,5 kg 4 5 pkt Fazer Karhu III-OLUT 24 tlk x 0,33 l (2,27 l) sis. pantit 3,60 99 85 kg Uudet ideat joka viikko Katso Pääsiäismenuun reseptit K-RuokaPirkasta ja www.-k-supermarket.fi Tuore LOHIFILEE Norja, 2 fileetä/talous MAALAISJÄTTIPATONKI 430 g (4,63 kg) HK takuumurea NAUDAN SISÄFILEE kokonaisena 5 21 1 voimassa ke-to 8.-9.4. 80 kg voimassa ke-to 8.-9.4. Tuore 60 24-pack voimassa 6.4.-6.6. Ruokamestarin myös marinoituna Ruokamestarin 99 kpl 29 Siuntion savustamon 90 kg kg voimassa 6.4.-6.6. RAIKASTA SATOA Tummat siemenettömät PÄÄSIÄISPÖYTÄÄN KALAHERKKUJA VIINIRYPÄLEET Chile, 500 g (3,98 kg) KURKKU Suomi Tuorekartanon MAXIUUNIPERUNAT Suomi, 1,6 kg (1,24 kg) RUUKKUNARSISSI Suomi 1 49 2 99 1 95 1 rs kg ps kpl 99 LAMPAAN ULKOFILEE NAUDAN PIPPURIPIHVIT ulkofileestä LAMMAS POSSU JAUHELIHA Korpela LAMMASPATÉ pala, 300 g (9,97 kg) 19 90 29 95 9 99 2 kg kg kg pkt 90 MAUSTETUT LOHIFILEET Senaattorin KALAMESTARIN VIETTELYS Chipsters tuore KIRJOLOHI Suomi Heimon KIRJOLOHENMÄTI voimassa 6.-22.4. 19 90 19 95 4 90 39 kg kg kg 95 Valiojogurtti maustetut JOGURTIT ei Vanilla, A+ ja laktoositon 1 kg (1,20 kg) Viennetta Fazer Sininen JÄÄTELÖKAKUT 650 ml (1,52 l) 3 kpl/talous MAITOSUKLAALEVY 200 g (6,67 kg) 1 erä/talous Estrella SIPSIT 250-300 g (7,56-6,30 kg) 1 20 tlk -36 % Ilman korttia 1,90 tlk (1,90 kg) 0 99 kpl -50 % Ilman korttia 1,99 kpl (3,06 l) 4 00 kpl 3 -23 % Ilman korttia 5,25/3 kpl (8,75 kg) yksittäin 1,75 kpl 1 Ark/Vard Lau/Lör 89 ps -20 % Ilman korttia 2,39 ps (9,56-7,97 kg) Hinnat voimassa ke-to 8.-9.4. ja la 11.4. ja K-Plussa-tarjoukset 3.5. asti, ellei toisin mainita. Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 7­21 7­18 Kukkapiste