• Tapulin takaa sivu 14 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 44. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 14.1.2010 TORSTAI 4 Kuvataidekoulu täytti 25 vuotta Sivu 2 Moottoritien rakentaminen alkaa Kirkkonummella Sivu 7 Kirkkonummi luopuu sähköpostiajanvarauksista sivu 3 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi Kiitämme asiakasomistajiamme! Osuuskunta Varubodenissa Teitä asiakasomistajia on jo yli 29 000. Osuuskaupan asiakasomistajien ostojen keskittäminen omistamaansa yritykseen näkyy yhä kasvavan Bonuksen määrässä. Vuonna 2009 Varubodenin maksaman Bonuksen ja maksutapaedun yhteissumma ylitti 5 miljoonaa euroa. Liity nyt asiakasomistajaksi! Anslut dig nu som ägarkund! S-Etukortti ja edut heti käyttöösi Liity Osuuskunta Varubodeniin sijoittamalla vähintään 20 osaosuusmaksuun (koko osuusmaksu 100 ). Saat S-Etukorttisi heti ja lisäksi 20 arvoisen S-ryhmän lahjakortin *). Tarjous voimassa Varubodenin toimipaikoissa 13.-31.1.2010. Vi tackar våra ägarkunder! Andelslaget Varuboden har redan över 29 000 ägarkunder. De inköp som ägarkunderna koncentrerar till handelslaget visar sig som i en allt större utbetald Bonus. År 2009 betalade Varuboden i form av Bonus och betalningssättsförmån över 5 miljoner euro. Kiitokseksi luottamuksesta tarjoamme ensi viikolla asiakkaillemme pullakahvit kaikissa Varubodenin S-marketeissa ja Prisma Kirkkonummella. Som tack för förtroendet bjuder vi nästa vecka våra kunder på kaffe och bulle i alla Varubodens S-marketar och Prisma Kyrkslätt. Du får S-Förmånskortet och förmånerna genast Anslut dig som ägarkund i Andelslaget Varuboden genom att investera minst 20 i en delandelsinsats (hela andelsinsatsen 100 ). Du får ditt S-Förmånskort genast och dessutom ett 20 presentkort till S-gruppen *). Erbjudandet i kraft i Varubodens verksamhetsställen 13-31.1.2010. *) Lahjakortti toimitetaan postissa./ Presentkortet skickas på posten. Sinulle Kauniainen/Grankulla kulla För Dig VB-Center VB Auto- KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT VB Asematie/Stationsvägen 1, 010 7626 440. Ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. www.varuboden.fi
• 2 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen kuvataidekoulussa juhlittiin 25. toimintavuotta Vuonna 1984 perustettu Kirkkonummen kuvataidekoulun kolmessa eri toimipisteissä; keskustan pääopetuspisteessä Heikkilässä, Masalassa ja Veikkolassa juhlittiin joulun alla kuluneita 25 toimintavuotta. ­ Opetus on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. Sitä annetaan iltapäivisin klo 14­20 välisenä aikana suomeksi ja ruotsiksi. Talvikauden lisäksi järjestetään myös kesäkursseja halukkaille, selvitteli vs. johtava opettaja Leena Pentikäinen juhlimaan kokoontuville perheenjäsenille. Opettajina toimivat Leenan lisäksi Ghita Grönholmka, taidehistoria, valo- ja videokuvaus jne. Vuoden 2009 teemana oli ihminen, mikä toive oli tullut oppilailta. ­ Meillä oli tutustumiskohteena ensin luuranko ja katsoimme, mitä kaikkea löytyy ihmisen sisältä. Tutkimme silmiä, suuta, kasvoja eri tunnetiloissa, luustoa ja lihaksia, valotti Pentikäinen juhlavuoden juttuja, joista oli koottu hieno näyttely oppilastöitä jokaiseen opetuspisteeseen eli Heikkilän, Köpaksen kartanon ja vanhan Veikkolan koulun kuvataideopetustiloihin. L.K. KUVATAIDEKOULUSSA juhlittiin luovasti eli kaikki pääsivät mukaan tekemään joulupalloja. Oik. vs. kuvataidekoulun johtava opettaja Leena Pentikäinen. JUHLAVUODEN teemana oli ihminen ja ohjelmassa oli mm. savesta muotoiltujen naamioiden tekeminen. Rossi ja Suvi Niskakangas. Oppilaita, iältään 5­16 vuotiaita, on yhteensä 235 ja 12 hengen opetusryhmiä on 20. Tarjolla taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä, eli 500 tuntia opetusta ja 34 opintoviikkoa. ­ Se on pitkä putki ja tarkoittaa 7­10 vuoden opetusta täällä, jos opiskelee kaksi tuntia/viikko eli 68 tuntia/vuosi, selvitteli Pentikäinen. 5­6-vuotiaiden opetus on leikinomaista ja mielikuvitusta rikastavaa, 7­12 -vuotiaiden kanssa käydään läpi kuvataiteen perustietoutta ja 13­16 -vuotiaille on työpajatyyppistä syventävää opetusta. ­ Tavoitteena on visuaalisen yleissivistyksen, luovuuden ja arviointitaitojen kehittyminen, tutkiva ja kokeileva ote työskentelyyn sekä kuvataiteisiin ja sen historiaan tutustuminen, Pentikäinen listasi. Opetuksessa käydään läpi kuvataiteen eri lajit; piirustus, maalaus, grafiikka, keramiik- SUVI Niskakangas, taustalla 5­6-vuotiaiden tekemiä hauskoja ihmishahmoja. Esitelmä Observatorio 175 vuotta Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on vuorossa professori Tapio Markkanen, jonka aiheena on Helsingin yliopiston Observatorio 175 vuotta. Esitelmä pidetään tiistaina 19.1. klo 18.30 alkaen Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa Asematien varrella lähellä Kirkkonummen rautatieasemaa. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta rahoittaa esitelmän. Vapaa pääsy, tervetuloa! Helsingin yliopiston Observatorio valmistui vuonna 1834 Tähtitorninmäelle Helsinkiin. Turussa oli ollut vuodesta 1819 observatorio, mutta Turun palon jälkeen 1827 keisari Nikolai I päätti siirtää yliopiston Helsinkiin. Niin sinne myös rakennettiin uusi observatorio. Observatoriota suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Friedrich Wilhelm August Argelander, joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Se oli ensimmäinen nykyaikainen observatorio, jossa kääntyvät tähtitornit olivat elimellisenä osana observatoriota. Observatorion meridiaanisaliin sijoitettiin meridiaani- ja ohikulkukoneet, joilla tehtiin pohjois-eteläsuuntaisia tähtien paikkahavaintoja. Keskimmäiseen kääntyvään torniin sijoitettiin 1834 saapunut ns. Argelanderin refraktori, jossa on 18 cm objektiivi. Läntisessä tornissa oli Joseph von Fraunhoferin valmistama pienten kulmien mittaamiseen tarkoitettu heliometri. Professori Tapio Markkanen on tutkinut Linnunratajärjestelmän rakennetta, tähtien syntyä ja tähtitieteen historiaa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 3 Etusivun kuva: KIRKKONUMMEN kuvataidekoulun 25-vuotisjuhlia vietettiin loppuvuodesta kaikissa kolmessa toimipisteessä; Heikkilässä, Masalassa ja Veikkolassa. Juhlavuoden teemana oli ihminen. Heikkilän päätoimipisteessä taiteileva Sara Räkköläinen esittelee tässä omaa siipikuvaansa. Lisää sivulla 2. Kuva: LIISA KOSONEN Pakkaset nostivat mielenkiintoa: Sähköä kilpailutetaan nyt ennätystahtiin Suomalaiset kilpailuttavat sähköyhtiöitään juuri nyt aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Tästä kertovat huippuunsa nousseet sopimusmäärät kilpailuttamiseen ja hintavertailuun erikoistuneilla verkkosivuilla. Pitkä pakkasjakso on lisännyt kiinnostusta, joka on yleensä muutenkin korkealla heti vuoden vaihduttua. Energy Brokers Finland Oy:n sähköyhtiön vaihtoja seuraava tilasto osoittaa tavanomaisen vuodenvaihteen sopimusmäärien ylittäneen kaikki aiemmat ennätykset. ­ Pakkaset ovat nostaneet lyhyen aikavälin pörssisähkön hintaa, mikä on lisännyt kiinnostusta kiinteähintaisia määräaikaisia tarjouksia kohtaan , kertoo toimitusjohtaja Petteri Kytönen. ­ Lisäksi jotkut sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista ja hintaerot markkinoilla ovat kasvaneet entisestään. Siksi kilpailuttaminen tuo nyt aiempaa suurempia säästöjä, Kytönen jatkaa. Sähkön hinta on kotitalouksille tärkeä, sillä noin puolet sähkölaskusta on energian osuutta ja vapaasti kilpailutettavissa. Sähkön laatu pysyy sähkönmyyjän vaihdon jälkeen ennallaan, sillä jakelusta huolehtii aina paikallinen verkkoyhtiö. Gesterbyhyn ja Sepänkylään viiden vuoden rakennuskielto Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 11.1. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava-alue asetetaan MRL § 38:n mukaisesti rakennuskieltoon enintään viideksi vuodeksi kuitenkin niin, että rakennuskielto ei koske olemassa olevien rakennusten vähäisiä korjaus- ja muutostöitä, rakennusten vähäisiä laajennuksia ja pihapiireihin toteutettavia rakennusjärjestyksen mukaisia talousrakennuksia, eikä hankkeita, joilla on voimassaoleva poikkeamispäätös tai hakemuksen käsittely on valitusten vuoksi kesken. Toimenpiderajoitus määrätään enintään viideksi vuodeksi ja rakennus- ja toimenpidekiellosta tiedotetaan rakennus- ja ympäristölautakuntaa. Toimenpidekielto koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kaavoitusohjelman mukaisesti syksyllä 2008 ja kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 10.11.2008. Kaavoituksen yhteydessä suunnitellaan vesi- ja jätevesihuoltoverkosto, jonka pohjaksi alueelle laadittiin keväällä 2009 yleissuunnitelman tasoinen vesi- ja jätehuoltoselvitys. JS Tietosuojavaltuutettu puuttui asiaan: Rakennuspalo Evitskogissa Kirkkonummella Evitskogin Juusrinteessä paloi omakotitalo korjauskelvottomaksi lauantaina 9.1. iltakahdeksan jälkeen. Naapuri ilmoitti pelastuslaitokselle palosta, joka oli jo täyden palon vaiheessa. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle talo paloi täysillä, rakennuksen yläpohja oli palanut jo puhki. Palo sammutettiin säiliövedellä ja palopesäkkeitä raivattiin myöhään yöhön. Tapauksesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta noin 140 m2 omakotitalo tuhoutui palossa korjauskelvottomaksi. Vahingoiksi arvioidaan noin 300.000 euroa. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Terveyskeskuksen ajanvaraukset sähköpostilla lopetetaan Kirkkonummen terveyskeskus ja neuvola joutuvat lopettamaan ajanvarauksien antamisen sähköpostilla. Ajanvarauksia sähköpostitse ei enää tehdä eikä muitakaan potilasasioita hoideta enää sähköpostin kautta. Syynä on Kirkkonummen kunnan tietosuojavaltuutetulta saama kannanotto, jonka mukaan suojaamattomassa sähköpostissa ei saa edes potilaan itse niin halutessa lähettää potilastietoja, eikä muitakaan salassapitovelvollisuuden piirissä olevia tietoja. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo Kirkkonummen Sanomille, että suojaamattoman sähköpostin käyttöä em. asioissa ei pidetä riittävän luotettavana. Kannanotto perustuu edellisen Eduskunnan oikeusasiamies Eija-Riitta Paunion ratkaisuun koskien sosiaalihuollon palveluiden hoitamista sähköpostilla. Aarnio toteaa, että koska potilassuhdekin on salassapidettävä, ei sitä koskevia tietoja voida lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Ongelmia kyseisenlaisessa järjestelyssä on myös asiakkaan tunnistamisessa sekä tietoturvallisuudessa, sanoo Aarnio. Tietosuojavaltuutetun mukaan kunnissa tulisi oivaltaa, että yhteydenpito potilaaseen tulee olla salatulla yhteydellä järjestetty. Palveluiden ja järjestelmien rakentaminen on kuntien ja palveluntuottajien vastuulla siten, ettei asiakkaat joudu vaaraan. Huomautus on toistaiseksi johtanut siihen, että Kirkkonummen kunnassa on ohjeistettu uudelleen terveystoimen henkilöstöä sähköpostin käytössä ja myös neuvolassa ajanvaraukset sähköpostin kautta loppuvat toistaiseksi tähän. Asian vahvistaa johtavan ylilääkärin sijainen Johanna Stenqvist Kirkkonummen terveyskeskuksesta. Stenqvistin mukaan kunnan saama huomautus ja sähköpostiajanvarauksien lopettaminen hankaloittavat terveyskeskuksen toimintaa ja tilalle joudutaan keksimään uusia järjestelyitä esimerkiksi puhelinpalveluissa. Niistä tullaan tiedottamaan asiakkaille erikseen lähitulevaisuudessa. JUSSI SALO Kuuma-kuntien yhteistyö pöydälle Kirkkonummen kunnanhallitus jätti maanantaina 11.1. lisäasiana kokoukseen tuodun yhteistyön laajentamisehdotuksen Kuuma-kuntien ja kuntaryhmä Nelosten välillä pöydälle. Kuuma-hallitus ehdottaa että yhteistyötä vaiheittain laajennetaan kuntaryhmä Nelosiin. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Sipoo, Vihti ja Kirkkonummi ja Kuuma-kuntiin Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kirkkonummen kannanottoa asiaan on pyydetty 15.1. 2010 mennessä. Ensi vaiheessa yhteistyön laajeneminen kohdistuu edunvalvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa Nelosten edustajien kutsumista Kuumatyöryhmiin asiantuntijajäseniksi, jolloin he osallistuvat esimerkiksi yhteisten lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Kustannusten osalta tämä tarkoittaisi kuntaryhmä Nelosten osallistumista KUUMA-seudun yhteistyön koordinoinnin kustannuksiin. Jos Neloset haluavat osallistua työryhmissä muuhunkin yhteistyöhön kuin edunvalvontaan ja siitä aiheutuu kustannuksia, Neloset maksavat osallistumisestaan aiheutuvat kustannukset. Nuuksioon lahopuita konevoimin Nuuksion kansallispuiston metsien ja soiden ennallistamista jatketaan tammikuussa puiston länsiosissa, Tervalammen koillispuolisella alueella. Tavoitteena on lisätä lahopuunmäärää noin 25 hehtaarin alueella sellaisissa metsissä, joissa metsätaloushistorian vuoksi luontaisesti syntynyttä lahopuuta on niukasti. Lahopuu tehdään työntämällä kaivinkoneella puita nurin. Ennallistamistöihin liittyy myös ojien täyttäminen noin 3600 metrin matkalta, jotta saadaan soiden vedenpinta palautettua ojitusta edeltäneelle tasolle. ­ Pienemmät joet pystytään täyttämään nyt talvikelillä, mutta isommat vasta sulan maan aikaan, kertoo Ari Lahtinen Etelä-Suomen Luontopalveluista. ­ Maan ollessa jäässä kaivinkoneilla liikkumisesta jää yllättävän vähän jälkiä maastoon, hän mainitsee perusteita talvisille ennallistamistöille, joiden tavoitteena on käynnistää ja nopeuttaa metsien luonnontilaistumiseen johtavia kehityskulkuja. Ennallistetut alueet ovat tärkeitä luonnontilaisten alueiden eläin- ja kasvilajeille, joiden elinympäristöjä on säilynyt hyvin vähän Etelä-Suomessa. Nyt vuorossa alle 46-vuotiaat: Sikainfluenssarokotukset jatkuvat Kirkkonummella Kirkkonummella jatketaan sikainfluenssarokotuksia viikolla 2. Rokotuspäivät ovat tammikuussa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14­16 Kirkkonummen, Masalan sekä Veikkolan terveysasemilla ilman ajanvarausta. Lauantaisin rokotamme ainoastaan Kirkkonummen keskustan terveysasemalla klo 9-­15 välisenä aikana. Kaikkia näinä ajankohtina voivat myös muut jo rokotusvuorossa olleet hakea rokotuksensa. Rokotuspäiviä ovat 25­35 -vuotiaille ke 13.1. ja to 14.1. klo 14­16.00 sekä Kirkkonummen keskustan terveysasemalla la 16.1. klo 9­15. 36­45 vuotiaille rokotuksia annetaan ke 20.1. ja to 21.1. klo 14­16.00 sekä Kirkkonummen keskustan terveysasemalla la 23.1. klo 9­15. Kaikki jo rokotusvuorossa olleet voivat hakea rokotuksia ke 27.1. ja to 28.1. klo 14­16.00 sekä Kirkkonummen keskustan terveysasemalla la 30.1. klo 9­15. Helmikuun ajoista tiedotetaan myöhemmin. Helmikuussa ovat ensin vuorossa 46-­55 -vuotiaat jonka jälkeen yli 56-vuotiaat. Terveyskeskuksesta toivotaan, että työssäkäyvät tarkistavat onko heillä mahdollisuus saada rokote työterveyshuollon kautta. NUUKSIOSSA jatketaan metsien ja soiden ennallistamista mm. kaatamalla puita nurin.
• 4 Elokuvat N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Hammaslääkärit Ravintolat Hoivakoti palveluja Huvit Terveyspalvelut Lokakaivojen tyhjennykset spelas 16.1 - 13.3 lö kl 18.00 & sö kl 16.00 på Övidsborg Biljetter: 040 733 0263 må-fr kl 17-20 & eufbiljetter@yahoo.se & från Luckan K.slätt, 296 3830 Info: www.evitskog.net Övidsborgsvägen 24, Kyrkslätt Kauneudenhoitoa www.kirkkonummensanomat.fi Asuntomarkkinat T NA 1 .- T IPPUUL6E17.1. A IKON TNÄ VILVLO TÄ TERVETULOA TALVITULETTALOTAPAHTUMIIN: · KASTELLI OSTETUIN JO 16 VUOTTA! · NOUDA UUSI TOP 50TALOESITE TAPAHTUMISTA! · HYÖDYNNÄ NYT MAHTAVAT TALVITULIEDUT! · OSALLISTU TALVITULIARVONTAAN! ! A UUTT OMESSA SU Osta Economy-talo Econom o TALOPÄIVÄ im nope www lauantaina 16.1. klo 11­15 Kirkkonummen Kastellilla, osoitteessa Luostarinportti 2 NETISTÄ huippuedull huippuedullisesti! + mille 3000 Paikalla Kastelli-kauppias Ossi Tuomola. KASTELLI-TALOT Luostarinportti 2, Kirkkonummi Kastelli-kauppias Ossi Tuomola, p. 050 514 0064 TU! LISÄE telli.fi .kas KA KAIKKI TALVITULI-TAPAHTUMAT WWW.KASTELLI.FI
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 Koulutusta Kuolleet 5 LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi Työsuorituksia 500-vuotisjuhlat vuonna 1960: Siuntion kirjaston tammikuun näyttelyt Siuntion kirjaston viitriineissä on esillä tammikuussa välähdyksiä kunnan 500vuotisjuhlista vuodelta 1960. Valokuvista ja muista asiakirjoista päätellen kaikki pitäjäläiset osallistuivat tavalla tai toisella juhlien tekoon ja juhlintaan. Jos haluat nauttia arkipäivästäsi, liiku! Kirjastoon on koottu vanhempaa ja uudempaa liikuntavälinettä, justeerisahasta steppilautaan. Liikunnan iloista ja liikunnan hyödystä saat tietoja, myös voit lainata aiheeseen liittyviä kirjoja. www.kirkkonummensanomat.fi
• 6 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Näe valkoista, nauti Lapin lumosta Taloudellisesta matalasuhdanteesta johtuen monien kotitalouksien budjetit ovat tiukemmalla kuin aikaisemmin. Osa on niin tiukilla ettei voi säästää mistään, eurot kuluvat elämiseen ja arjesta selviytymiseen. Toiset säästävät pahan päivän varalle, mikäli korot nousevat tai työpaikka lähtee alta. Joulun asettamista paineista on juuri ja juuri selvitty kun mieleen hiipii vähitellen hiihtoloma ja sen viettäminen. Onnellisia ovat he, jotka voivat lähteä mummolle, ystävän mökille tai omalle mökille Onnellisia ovat myös he, jotka ovat varanneet Lapista mökin ja lähtevät sinne hiihtämään ja laskettelemaan ­ kenties jopa lumikenkä vaellukselle tai lumikelkkasafarille. Me muut, me jäämme tänne. Mekin olemme onnellisia, sillä me koemme Lapin lumon täällä. Meidän ei tarvitse ahtautua junaa eikä autoon. Meidän ei tarvitse jonottaa lentokentällä eikä pelätä laukkujen katoamista. Meidän ei tarvitse maksaa satoja euroja mökin vuokrasta. Sen sijaan me saamme nukkua PÄÄKIRJOITUS H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee klo 9.11 ja laskee 15.48 Ke 13.1. Nuutti, Knut *ORT Jermi, Tarvo, Ele To 14.1. Sakari, Saku, Zacharias *ORT Aatto, Aatos, Benjamin, Niina Pe 15.1. Solja, Doris *ORT Paavali, Paavo, Pauli, Johannes La 16.1. Ilmari, Ilmo, Gudmund, Germund *ORT Leonilla, Leila, Priscilla kotona omassa sängyssä, tavata ystäviä joita emme ole ehtineet tavata ja laittaa ruokaa tutussa keittiössä. Ulkoilupäivä hiihtoladulla, paikallisessa laskettelurinteessä tai metsäretkellä lasten, ystävien tai koirien kanssa takaa suloisen väsymyksen illaksi kun ruoka on nautittu. Saunassa vietetty rauhallinen pesuhetki antaa mielelle tarpeellisen puhdistautumisen. Yöllinen tähtitaivas ja kynttilöiden valaisema ulkopiha ovat omiaan Lapin tunnelman luomisessa. Lapin henki on ulkona juuri nyt, se suorastaan kirkuu kirkkonummelaisille, jotta huomaisimme kuinka lumi ja pakkanen soittavat duoaan kenkiemme alla. Puut kaartuvat kauniisti lumen alla auringon kosketellessa lumen paljasta pintaa. Lumen peittämä maa on kuin valkea huopa, peittäen alleen likaiset ja rumat nurkat vaimentaen samalla liikenteen äänet. Kaikki se mitä on Lapissa tarjolla, löytyy tänä talvena myös täältä Kirkkonummelta. Tällä reissulla säästät rahaa, tuet paikallisia yrityksiä ja vähennät hiilijalanjälkeä. Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten Seurakunnissa 10 453 jäsentä Kirkkonummella Kirkkonummen seurakuntien jäsenmäärä lisääntyi 537:llä viime vuoden aikana. Vuoden vaihtuessa oli niiden yhteinen jäsenmäärä 10.453. Suomalaisen seurakunnan jäsenmäärä oli 5861, josta miehiä 3027 ja naisia 2834. Poissaolevia oli tästä 70, 31 miestä ja 39 naista. Läsnäolevien luku oli siten 2996 miestä ja 2795 naista eli yhteensä 5791 henkeä. Seurakunnasta muutti 266 miestä ja 221 naista, yhteensä 487 henkeä. Seurakuntaan muutti 434 miestä ja 405 naista, yhteensä 839 henkeä. Vuoden mittaan kuoli 18 miestä ja 14 naista, yhteensä 32 henkeä. Syntyneitä oli 53 poikaa ja 46 tyttöä, yhteensä 99. Jäsenmäärä lisääntyi 419:llä. Ruotsalaisen seurakunnan jäsenmäärä oli 4592, josta 2341 miehiä ja 2251 naisia. Poissaolevia oli 190, joista miehiä 94 ja naisia 96. Läsnäolevien luku oli siten 2157 miestä ja 2245 naista, yhteensä 4402. Seurakunnasta muutti 126 henkeä, joista miehiä 53 ja naisia 73. Seurakuntaan muutti 226 henkeä, joista 11 miehiä ja 115 naisia. Kuolleita vuoden mittaan oli 38, joista 21 miehiä ja 17 naisia. Syntyneitä oli 56, joista 26 poikia ja 30 tyttöjä. Jäsenmäärä lisääntyi 118:lla. Kierrätys helpottuu Kirkkonummella Kirkkonummen Munkinmäen jäteasema on tammikuun alusta siirtynyt HSYn toiminnan alaisuuteen. HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden alusta. Siinä yhdistyvät YTV:n jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset. Kirkkonummelaisiin tämä vaikuttaa siten, että kierrätys helpottuu. Munkinmäen jäteasema palvelee entistä pidemmillä aukioloajoilla ­ maanantaista perjantaihin klo 7­21. Kuntalainen voi siis ehtiä ajamaan Munkinmäen jäteaseman kautta jopa aamulla ennen töihin menoa ja illallakin töiden jälkeen. Enää ei tarvitse miettiä mikä olikaan se viikonpäivä tai aukioloaika. Perusteellisemman joulu- tai kevätsiivouksen jäljiltä löytyneet aarteet voi siirtää jäteasemalle autotallin nurkan sijaan. Munkinmäen jäteasema ottaa vastaan hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä toimitettuna. Munkinmäen jäteaseman henkilökunta ohjeistaa kuntalaista jätteiden oikealle tyhjentämispaikalle. Alueella on erilaisia lavoja ja varastoja erilaisille jätteille. Toiminta on itsepalvelutoimintaa eli käytännössä jätteet on itse purettava. Tällä hetkellä Munkinmäen jäteasema ei ota vastaan puutarhajätettä, risuja, oksia tai havuja tilanpuutteen vuoksi. Kirkkonummelaisia palvelee myös Ämmässuon Sorttiasema, (Ämmässuontie 8, Espoo), joka on Veikkolan suunnassa asuville helpommin saavutettavissa. Lisätietoa kierrätyksestä, sijainneista ja poikkeuksellista aukioloajoista internetistä www.hsy.fi Plussaa siis jäteaseman pidemmille aukioloajoille! Puheenjohtaja Pirkko Erkkilän terveiset omaishoitajille Vuosi vaihtui ja työntäyteinen vuosi 2009 siirtyi muistojen joukkoon Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä. Vuosi oli täynnä tapahtumia, joissa kävi runsas omaishoitajien joukko kuulemassa ja oppimassa työstään rakkaidensa parissa. Omaishoitajan työ on raskasta, usein 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta kuitenkin omaishoitajat sanovat, että antavat omaisen vain pakon edessä pois kotoaan, omasta rakkaasta ympäristöstä ja omien tavaroidensa ja muistojensa keskeltä. Omaishoitajat hoitavat läheisiään: omia vanhempiaan, appivanhempiaan, puolisoaan tai lapsiaan, usein myös rakasta ystäväänsä. Yhdistys on perustettu 20.9. 2006 ja se toimii omaishoitajien edunvalvonta- ja tukijärjestönä. Toimintaa on sekä neuvontapalvelun, että virkistystoiminnan parissa. Järjestämme omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, mm. tiedotustilaisuuksia, retkiä ja juhlia sekä virkistysviikonloppuja kylpylässä. Vuonna 2010 voimme taas toteuttaa hyväksi todettua ohjelmaamme, koska tukijamme Aktia Säästöpankkisäätiö on antanut yhdistykselle toiminta-avustusta tänäkin vuonna. Kannatusjäsenet ovat meille myös tärkeä voimavara. Kirkkonummi päivillä meillä on kirpputori ja arpajaiset. Kiitokset kaikille arpajaisvoittoja antaneille. Tänäkin vuonna järjestämme mm. Kirkkonummen kirjaston Porkkala-salissa helmikuussa tiedotustilaisuuden uusista vuoden alussa tulevista omaishoitajia koskevista laeista ym. tärkeistä asioista. Silloin myös on oivallinen tilaisuus tehdä kysymyksiä esim. kunnan omaishoidon koordinaattorille. Kutsumme mukaan myös muista kunnista omaishoidosta vastaavia henkilöitä. Äitienpäivänä menemme äitienpäivälounaalle ja kesäkuussa on vuorossa kylpylä. Jäsenille tiedotamme kirjeellä tarkat ajankohdat. Vuonna 2009 liittyi joukkoomme uusia jäseniä sekä kannatusjäseniä. Olemme siitä iloisia. Liittyminen on helppoa. Voitte soittaa sihteerillemme, edunvalvoja Marja-Leena Kuuselle 046-8983881 ja pyytää ilmoittautumislomake, ja samalla esittää muitakin kysymyksiä toiminnastamme. Jäsenmaksu on 20 /v ja siihen sisältyy 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Lähellä-lehti. Kannatusjäsenmaksu on 50 /v ja myös siihen sisältyy Lähellä- lehti. Kannatusjäsenenä voi olla yritys tai järjestö. Voitte ilmoittautua jäseneksi myös pirkko.erkkila@gmail.com. Omaishoitaja, jos et ole vielä jäsen, niin liity pian, sillä "yhdessä eteenpäin" antaa uskomattomasti voimaa jaksaa omaishoitajuutta. Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksessa on ihmisiä, jotka ovat todella innolla mukana toiminnassa. Yhdistyksemme arvot ovat: kuunteleminen, luottamus, turvallisuus ja läheisyys. Tuhannet kiitokset kaikille viime vuoden hallituksen jäsenille. Ja tervetuloa mukaan entiset ja uudet hallituksen jäsenet vuodelle 2010. Sanotaan, että Kirkkonummella on hyvä asua ja elää. Vaikka omaishoidon palkan kaksi alinta luokkaa onkin kovin pienet, niin on se kuitenkin parempi kuin ei mitään. On kuntia, joissa omaishoidon palkka on tältä vuodelta kokonaan poistettu kunnan budjetista. Mielestäni maksatus pitäisi siirtää Kelalle ja kaikille saman pisteytyksen mukainen omaishoidon palkka, koko Suomessa. Näin ei kukaan, joka hoitaa omaistaan kotona, jäisi ilman palkkaa. On hyvä asia, että Volskodissa on avattu päivähoitopaikka, jos omaishoitaja käy vielä työssä. Siellä saa myös uusia virikkeitä ja erilaista toimintaa, jota vaille kotona usein jää. Tämä on yksi suuri edistysaskel kunnassamme. Kiitos puuhanaisille Stiina, Sari, Anu ja Gun-Maj. Hyvää Uutta Vuotta 2010 kaikille omaishoitajille ja hoidettaville. Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pirkko Erkkilä, puh.joht. PIRKKO ERKKILÄ Puheenjohtaja Eläköityminen syö yritysten kasvua Helsingin seudulla eläköityminen on suurimmillaan kahden vuoden kuluttua, jolloin noin 18.000 henkilöä siirtyy pois työmarkkinoilta. Poistuma on peräti 6.000 henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Helsingin seudulla on nyt noin 700.000 työpaikkaa. "Alueen nuoret ikäluokat pystyvät vain osittain täyttämään avautuvat työpaikat. Tilannetta Helsingin seudulla kärjistää entistään se, että täällä on edelleen yli 2.000 ammatillisen koulutuksen nuorisoasteen aloituspaikan vaje", Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen sanoo. Yritysten rekrytointimahdollisuudet ja samalla myös liiketoiminnan kasvunäkymät kaventuvat tulevan vuosikymmenen aikana merkittävästi, vaikka alueen työpaikkamäärä ei kasvaisi lainkaan. On realistista odottaa, että Suomen talousveturina toimivan metropolialueen yritykset työllistävät jatkossa vieläkin enemmän ammattitaitoista työvoimaa kuin nykyisin. "Tulevaan kysyntään on varauduttava nyt. Tehokkaita keinoja ovat metropolialueen elinkeinoelämän ja eri koulutusasteiden ennakointiyhteistyön tiivistäminen sekä aikuis- ja yrityskoulutuksen rahoituksen suuntaaminen osatutkintoja ja monialaista osaamista suosivaksi. Lisäksi Helsingin seudulle on luotava palvelumalli, jolla voidaan yhden luukun periaatteella kuntaja hallintorajat ylittäen palvella työnantajia ja pk-yrityksiä, jotka etsivät ulkomaalaistaustaista osaamista", Lahtinen listaa kehittämiskohteita.
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 4 ­ 14.1.2010 Lauantaina Sunnuntaina 7 -9 Kirkkonummi Inkoo Inkoo -5 Siuntio Inkoo -5 Kirkkonummi -5 Siuntio Inkoo -5 Kirkkonummi -8 Siuntio -10 Siuntio -11 Kirkkonummi -5 4 -4 -5 Selkeää Puolipilvistä -8 2 Pilvistä -10 6 -4 Lumikuuroja Lumisadetta -8 6 Tuulen suunta ja -nopeus 7 -10 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS Metsätyöt muuttaneet jo maisemat tulevalla moottoritieosuudella Tiehallinto eli nykyinen Liikennevirasto ja tarjouskilpailun voittanut Destia Oy allekirjoittivat tiistaina 15. joulukuuta urakkasopimuksen Kantatie 51:n Kirkkonummen ja Kivenlahden välisen osuuden perusparannuksesta. Urakan arvo on reilut 68 miljoonaa euroa. Työmaa on jo ratkaisevasti muuttanut ympäröiviä maisemia, kun tulevat väylät on hakattu paljaiksi vielä tilaajan toimesta. Rakennuttaja eli Destia vastaa työmaasta sen jälkeen. ­ Nyt on menossa työn suunnitteluvaihe, jossa tutkitaan mitä kohteita osuuteen kuuluu, miten työ aloitetaan ja aikataulutetaan ja tehdään samalla jo alihankintoja ja tarvikeselvityksiä, valotti projektipäällikkö JukkaPekka Saikkonen Destiasta tätä vuosia odotettua tietyömaahanketta. Työmaalla on aloitettu työmaateiden rakentaminen ja yhteyksien varmistaminen. ­ Jos kelit sallivat, helmikuussa on tarkoitus alkaa itse Kantatie 51:een liittyvät työt, joihin kuuluu massanvaihtoja ja mahdollista louhintaa. ­ Suurin haaste meille on Espoonlahden ylittäminen. Siltatöitä teemme koko ajan syksyyn 2013 asti ja lopputilanteessa siinä kulkee neljä siltaa vierekkäin, Saikkonen selvitteli. Hänen mukaansa ongelmia ei aiheuta alueiden kapeus niillä kohdilla, jossa tietyömaa rajoittuu pohjoiselta osin rautatiehen ja eteläiseltä puolelta Gillobackanja Tosanjärveen. ­ Niiden kanssa kyllä pärjätään, mutta maa on niillä kohdin hyvin pehmeää, joten näissä kohdin tarvitaan syvästabilointia ja pohjanvahvistustoimenpiteitä, Saikkonen kertoi ja tähdensi, että työmaavaiheessa pyritään kaikin keinoin edistämään liikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi siltatyömailla liikenne joudutaan ohjaamaan telineiden läpi vain Joutsenlahden yksityistien risteyksessä, vajaan kilometrin päässä Espoonlahden sillasta, muualla tehdään tilapäisiä kiertoyhteyksiä tulevia ramppeja hyväksikäyttäen. kustan kohdalle sitä levennettiin lyhyeltä osuudelta kaksiajorataiseksi jo 20 vuotta sitten eli vuonna 1990. Kirkkonummen ja Kivenlahden välinen osuus on yksi Suomen vilkkaimmista kaksikaistaisista tieyhteyksistä. Tien vaarallisuudesta kertovat ikävät tilastot, sillä kolareita on sattunut paljon tällä tieosuudella. Tien liikennemäärät ovat tällä hetkellä Kehä III:n länsipuolella yli 20.000 autoa/vrk ja itäpuolellakin noin 15.000 autoa/vrk. Tieosalla on useita yleisten ja yksityisteiden liittymiä. Vuosi toisensa jälkeen ruuhkatunteina on aina yhä hankalampaa päästä tielle ja työmatka-aikoja pidentävät myös Jorvaksen liikennevalot. vat isot puupinot. ­ Puut menevät myyntiin ja maanomistajat saavat siitä tuloa, valotti Hietaniemi käytäntöjä, joihin liittyy tiivis yhteydenpito rakennuttajatahon kanssa. Uutta moottoritietä syntyy yhteensä noin 10 kilometriä. Osuudelle tulee kolme uutta eritasoliittymää ja 10 uutta siltaa. Myös nykyistä Kehä III:n liittymää parannetaan. Urakan on määrä olla valmis 31.10. 2013. ­ Hyötynä on sen lisäksi, että liikenneturvallisuus kohentuu eritasoliittymien avulla, yhteydet nopeutuvat, Hietaniemi totesi. LIISA KOSONEN Siltaa siirrettävä Myös tilaajan puolelta, mikä vuodenvaihteessa muuttui lakkautetulta Tiehallinnolta Liikennevirastolle, Espoonlahden siltatyömaa on "kinkkinen". ­ Nykyisten kahden sillan väliin pitää mahduttaa yksi uusi silta, joten Kantatie 51:n siltaa pitää siirtää metrin verran pohjoiseen ja se tuo hankaluuksia projektiin, totesi Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Hietaniemi. Puidenkaato kuuluu tilaajalle ja Tiehallinto aloittikin omalta osaltaan uuden tietyömaan projektin jo lokamarraskuun vaihteessa Espoonlahden sillalta eteen päin. Nyt puunkaato on tehty jo koko matkalta Tolsaan asti, mikä on muuttanut ratkaisevasti 51:llä ajelevien maisemakuvaa. Metsät ovat kadonneet uusien väylien tieltä ja tienreunoja komista- TIETYÖMAAN alta purettiin Jorvaksen Shellin huoltoasema marraskuussa. KANTATIEN viereinen kalliomaasto on parturoitu paljaaksi louhintatöitä varten Jorvaksessa. Kuva ylikulkusillalta Helsingin suuntaan. 1960-luvun tie Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle ja edelleen valtatien 25 kautta Hankoon. Helsingin ja Espoon alueella se rakennettiin 1960-luvulla Länsiväylä-nimisenä moottoritienä, mutta Kirkkonummen puolella tiestä tehtiin leveäpientareinen, pääosin yksiajoratainen sekaliikennetie. Kirkkonummella kantatie on kunnan alueen tärkein päätie. Kes- METSÄTYÖT käynnistyivät jo loka-marraskuun vaiheessa Espoonlahden sillalta alkaen. 24.11. oltiin jo Masalan liittymän eteläpuolella. ENITEN maisemat ovat muuttuneet Tolsassa, jossa tielinjaus kaartuu etelään. Kuva otettu Porkkalantien suunnasta Kirkkonummelle päin. Masalan nuorisoteatteri on purkissa Luovasti lapsen kanssa -kurssi alkaa Sundsbergissa Masalan nuorisoteatterin Uusituuli-ryhmä avaa teatterin esityskauden 2010 näytelmällä "Kuin purkissa". Ohjauksesta vastaa Tintti Rossi. Mitä nuori on valmis tekemään, jottei olisi näkymätön? Mistä on valmis luopumaan täyttääkseen vanhempiensa odotukset? Miten syvälle voi piiloutua, ettei paljastuisi tavalliseksi ihmiseksi? Voiko kukaan auttaa? Näytelmä Kuin purkissa kertoo lukioikäisiin nuoriin kohdistuvista sisäisistä ja ulkoisista paineista. Esitys kietoo yhteen kolme erilaista tarinaa, joissa nuorilla on vahva tarve tulla hyväksytyksi heidän ympärille rakentuvassa maailmassa. On oltava valmis. Näytelmä on työstetty ryhmälähtöisesti ja aihe on tullut nuorilta itseltään. Ohjaaja Tintti Rossi on teettänyt ryhmäläisille erilaisia työtapoja tuottaa tekstejä, joista Rossi lopulta on punonut täyspitkän esityksen. Työtapoina on käytetty improvisaatiota, vapaata kirjoittamista, kuvamateriaalia, aiheen yleistä tonkimista ja siitä keskustelua omien kokemusten pohjalta. Näytelmä "Kuin purkissa" sisältää lisäksi paljon livemusiikkia, jonka sävellyksestä ja harjoittamisesta vastaa Masalan nuorisoteatterissa vuosia mukana ollut Sara Vehviläinen. Näytelmässä ei ole erillistä bändiä, vaan näyttelijät itse rientävät soittimien ääreen, kun se hetki koittaa. Teatteriryhmä Uusituuli koostuu 17­19 -vuotiaista nuorista. Ryhmä nähtiin viimeksi lavalla syksyllä 2008 näytelmällä Pikku-Pietarin piha. Kuin purkissa on ryhmän toinen täyspitkä produktio. "Kuin purkissa": Ohjaus: Tintti Rossi. Ensi-ilta: 15.1. klo 19.00. Muut esitykset: 17.1., 20.1., 22.1., 23.1., 24.1., 27.1., 29.1, 30.1. ja 31.1. Kaikki esitykset alkavat klo 19.00 lukuunottamatta viimeistä esitystä, joka alkaa klo 13.00. Liput: 6/4 Lippujen varaus numerosta 09-2975175 tai sähköpostilla lipunvaraus@masalannuorisoteatteri.net Esitystä ei suositella alle 13-vuotiaille. Masalan nuorisoteatteri Ljusdalantie 9, 02430 Masala. Tervetuloa teatteriin! Haluaisitko tehdä yhdessä lapsesi kanssa jotain mukavaa? Tule mukaan kokemaan yhdessä tekemisen riemu ja onnistumisen ilo! Luovasti lapsen kanssa kurssi Kartanonrannan koululla kokoontuu kerran kuussa kolmena lauantaina klo 10­14.30. Kurssilla muovataan paperimassaa 16.1, tehdään oma nukke 13.2. ja krakleerataan esineitä 27.3. Sopii hyvin myös kädentaitojen aloittelijoille. Vain aikuinen ilmoittautuu. Lisätietoja www.kirkkonummi.fi/ kansalaisopisto. NUOREN parin (Roope Penttilä ja Heta Hedman) suunnitelmat eivät ilahduta äitiä ja isää (Julia Palmu ja Asko Nurminen).
• 8 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 9 7 1 Atria 61 /kg Inkoo/Ingå 75 400 g (4,38/kg) 1 1 95 Atria 400 g (4,88/kg) 6 2 0 59 Arla-Ingman 1 kg 3 19 Hartwall Rainbow 34 Ingman 8 kpl/st., 520 g (6,42/kg) 159 1 Valio Arla Ingman 400 g (3,98/kg) 19 8 90 49 Heimon kala 700 g (12,13/kg) 22 Atria 350 g (6,34/kg) Fazer 450­550 g (2,64­2,16/kg) 047 Findus 7,92 l (2,06/l) (sis./inneh. 16,30 + pantti/pant 3,60) tai eller 1l 565 600­700 g (9,42­8,07/kg) Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 7626 660 99 1. lk./kl. /kg 79 Italia/Italien 229 pakaste/djupfryst, 500 g (4,58/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Suomi/Finland 1. lk./kl., 500 g (1,58/kg) S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• 10 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Hur ser våra lokala politiker på saken: Vad hände i Kyrkslätt under året 2009? Gamla och unga fullmäktigeledamöter har besvarat på frågorna 1) Det bästa som hänt Kyrkslätt 2009? 2) Det sämsta som hänt under året? 3) Borde Kyrkslätt ingå kommunfusion och så fall med vem? 4) Vad önskar du ändra på? skändat på ett skamligt vis. 3) Kyrkslätt borde koncentrera sig på samarbete med grannkommuner som nyttar kommuninvånarna. Esbo sköter i många fall sig bra och kunde vara gott exempel för Kyrkslätt i den snabbt ökande befolkningsmängden. Sjundeå ligger bra till för Kyrkslätt ur geografisk och näringssynpunkt och kulturellt sett, av den anledningen anser jag den riktningen kunde vara möjlig, men en fusion måste ske på fri vilja från bägge parterna. 4) Om jag vore en kommundiktator skulle jag naturligtvis hålla på det sista att genomföra grönplanen (viherkaava) och klimatstrategin och sända några motstridiga tjänstemän på kompletterande utbildning. Till kommunkansliet ville jag köpa ett stort kylskåp, dit koncerndirektören kunde lägga sina överhettade markanvändningsvisioner och nya affärscentradrömmar att avkylas, sade Borg. ADB planerare Pekka Jäppinen (sd.) 1) Kyrkslätt är naturskönt och läget ligger bra till huvudstadsregionen. By karaktären i centrum har fått en småstadsprägel det är positivt. Jag tror att utvecklingen kommer att medföra ett större utbud för kommunala tjänster, företag, för idrott och kulturservice. 2) Den rådande lågkonjunkturen har påverkat kommunen på ett oroande vis med en märkbar försämring av verksamhetsplanerna. Den växande kommunen gör inte heller att behoven skulle minska. Behovet av nya skolor, daghem och hälsovården och likaså ny arbetskraft, ny kunnig personal. Den försämrade kommunekonomin kommer också i framtiden sätta sina spår. 3) Jag har inte blivit tänd på en fusion med de föreslagna kommunerna. I förundersökningen har det inte framkommit något som skulle ha en positiv inverkan kyrkslättborna för en sammanslagning. Vi är inte i behov av mera jordområden och vår kommuns ekonomi skulle försvagas ännu Företagare och studerande Kristina Holmlund-Pursti (Sannfin.) 1) Att planeringen för Kyrkslätt centrum nu äntligen verkställs. 2) Tråkigt att Evitskog skola stängdes och skolbråket i norra Kyrkslätt. 3) Om det bli aktuellt med en kommunfusion skulle det nog vara en sammanslagning med Sjundeå och Ingå. Esbo ligger allt för nära och är mycket hungrig. 4) Bättre lokala kommunala trafikförbindelser. Känt är att man inte kan komma utanför centrum efter kl.18 Ungdomarna borde få bättre möjligheter för sina hobbyer. PEKKA Jäppinen snabbare. Inte ens på långsikt ser jag orsaker för en fusion en sammanslagning, ett samarbete kommunerna emellan kan klaras av utan en fusion. 4) Trots försvagad kommunekonomi förväntar jag mig att utvecklingen på långsikt utvecklas så att Kyrkslätt förblir en tvåspråkig självständig kommun, att vi behåller vår miljö så att vi har nytta av vårt utmärkta läge i metropolområdet. Jag citerar Paasikivi " vår geografi kan vi inte förändras" KRISTINA Pursti Holmlund- Resetjänsteman Petri Pohjonen (saml) 1) Bra för Kyrkslätt är att de nya fullmäktigeledamöterna så snabbt blivit inkörda i kommunfullmäktige och att motorvägen äntligen påbörjats. 2) Dålig trafikplanering i centrum och trög kommunbyråkrati. 3) Det ställer sig bäst för Kyrkslätt att förbli självständigt. Talar inte för en sammanslutning . 4) När motorvägen blir färdig ökar ytterligen dragningskraften till kommunen och då skall det äntligen finnas en plats för ett ungdomscafé. PEKKA Borg Facklitterär författare, dr. Pekka Borg (obunden) 1) Trots rådande svåra omständigheter både ekonomiska och på arbetsfronten har kommunens tjänstemän tillsammans med förtroendevalda lyckats balansera grundservicen för invånarna. Positivt är också att vi fick övergå till internet under fullmäktigesammanträden - en inbesparing av post och pappersutgifter. Glädjande är att kommunen fått många nya välutbildade förtroendevalda. Bland dem 34 självständigt tänkande undertecknade motionen om intensifiering av kommunens miljövård. Positivt är också, att Nylands rekreationsförening, där Kyrkslätt är medlem, äntligen fått en saklig och hederlig verksamhetsledare. 2) Trögheten inom miljövård fortsatte nästan på alla administrationsnivåer, inte ens den minsta lilla förbättring har skett med tanke på kommuninvånarnas bästa. Kommunens särpräglade vackra natur och kulturarv smulas sönder på grund av den bristfälliga planeringen. Den centrala kulturlandskapen, Kyrkdalen, har under året blivit Katja Salo (saml) 1) Många nya positiva händeleser; den nya brandstationen, nya små butiker, centrum vägarna, skolor, dagis, busstationen, samt att Ljusdal fick pengar för renoveringen och att barnfamiljernas hemvård bibehålls. Många bra planer har startat, så det kommer att hända mycket nytt också i framtiden. Det bäst var samarbetet mellan alla partier och med tjänstemännen ­ svåra beslut har fattats. 2) Den ekonomiska situation har varit mycket krävande och det syns på många olika sätt. Vardagslivet för senionerna , dagvården, skolorna och hälsovården kommer att stöta på svårigheter. Kommunens anställda måste vara kreativa och vi borde hitta nya sätt att jobba på med processerna. Det olyckilagaste sammanslutning skulle påverka Kyrkslätt. Vi klarar oss ensam men om vi vill ha mera butiker och företag kan det hända att vi måste gå med på kommunsammanslutning. För några stora klädaffär kommer bara till kommunen om det finns över 50.000 kommuninvånarna. I alla fall ska vi samarbeta med gränskommunerna ­ och försöka hitta nya sätt att samarbeta fastän Kyrkslätt skulle vara ensam, eller gå ihop med Sjundeå och eller även med Ingå. 4) Många positiva saker har hänt och det kommer att sortsättas också. Kyrkslätt ser framåt och tror på framtiden, vågar går framåt och stannar inte helt och hållet av lågkonjunkturen. Det bästa skulle vara mera arbetsplatser, mera företag och mera lägenheter. PETRI Pohjonen Kommunfullmäktiges II viceordförande Antti Salonen (c) 1) Det bästa är att man nu äntligen påbörjat det länge planerade centrum området. 2) Det tråkigaste är att man under skuggan av lågkonjunkturen inte kan behålla eller utveckla till belåtenhet den kommunala servicen för kommuninvånarna trots skatteförhöjningen . 3) Kyrkslätt skall förbli en självständig kommun, ingen sammanslagning. 4) Jag önskar jag med en trollstav kunde förbättra KATJA Salo var att nattjouren flyttades till Jorv som nuförtiden är också Vandas nattjour. 3) Vi har inte tillräckligt information hur kommun- studierna för ungdomen, bygga tillräckligt med skolor. GUNVOR WESTREN-DOLL Sirutuspäivä Kirkkonummella 16.1. Kadonneet kissat ja koirat takaisin kotiin mikrosirun avulla ­ Ajatuksena tässä siruttamisessa on, että ne kissat, jotka karkaavat tai jotenkin muuten katoavat kotoaan saataisiin helposti takaisin omistajansa luokse, sanoi Kirkkonummen eläinlääkäri Johan Karlsson, jonka vastaanotolla Eestinkylässä järjestetään lauantaina 16. tammikuuta klo 9.00 alkaen kissojen ja koirien mikrosirutus tilaisuus yhdessä Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eli sey:n ja turvasiru.fi:n kanssa. "Non stop" aikoja klo 9 lähtien oman kissan siruttamiseen voi tilata Heidi Rissaselta numerosta 0442021818. ­ Tarkoituksena olisi tänä vuonna siruttaa kissoja aamupäivällä ja koiria iltapäivällä. Mikrosirun asentaminen maksaa lauantaisessa tilaisuudessa 20 euroa (huom. käteismaksu) ja tuotto tästä Kirkkonummen ja Siuntion kissojen sirutuspäivästä menee Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton kautta löytökissojen sirutukseen. ­ Sirutuspäivään voi tuoda oman kissan tai koiran joko ajanvarauksella tai ilman, sillä aikaa itse operaatioon ei kauan mene, sanoi eläintenhoitajaopiskelija Heidi Rissanen, jonka anopin Sissi-kissakin sai riisinjyvän kokoisen sirun kaulanahkansa alle eläinlääkäri Johan Karlssonin luona vierailun yhteydessä. 20 euron maksuun sisältyy kissan sirutus sekä omistajan tietojen vienti turvasiru.fi:n tiedostoihin. Sirutustilaisuudessa on paikalla myös turvasiru fi:n edustaja Leena Glans.Turvasirun saaneen eläimen tunnistustiedot ja omistajan yhteystiedot kirjataan Turvasiru.fi -rekisteriin sirutuksen yhteydessä. Omistaja saa sirutuksen yhteydessä henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla hän voi koska tahansa internetin kautta tarkistaa ja muuttaa palvelun rekisterissä olevia yhteystietojaan. Johan Karlsson on tyytyväinen viime aikoina yleistyneeseen kissojen sirutukseen, sillä naukujia lähtee omille teilleen suhteellisen usein. Karannut, eksynyt tai muuten vain maisemaa vaihtanut kissa saadaan helposti takaisin omaan kotiin jos sillä on ihon alla yksilöllisen tunnisteen omaava siru. ­ Näitä sirujen lukijalaitteita on ainakin eläinlääkäreillä, joten jos löytökissalla on siru, niin sen omistaja on löydettävissä, muistutti Karlsson. Sirutus on erittäin yleistä koirien ja hevosten kohdalla, nyt mukaan kätevään tunnistusrinkiin halutaan myös kissat. Itse sirun laitto on helppo ja nopea toimenpide. Heidi Rissasen anopin Riitta Mannarin Sissi sai sellaisen nahkansa alle niin sutjakasti, että toimittaja ei ehtinyt edes kissaa sanoa. löydyttyä saada tämän tunnusnumeron avulla välittömästi selville omistajan tiedot ja ottaa häneen yhteyttä. Palvelu toimii internetissä 24/7. Kirkkonummen löytökissat on toimitettava nykyään Viikin löytöeläintaloon Helsinkiin puh 045-1134683. HESY jatkaa edelleen Siuntion löytöeläinten talteenottopaikkana. Kirkkonummen ja Siuntion alueelta talteenotetut kodittomat koirat hoidetaan Kirkkonummen Löytökoiratarhassa gsm. 0407726552. Kirkkonummen Löytökoiratarha sijaitsee Kirkkonummella. Löytökissoista huolehtii Helsingin Eläinsuojeluyhdistys puh. (09) 54200100 arkisin klo 10­17. Näistä paikoista voi kysellä kadonnutta lemmikkiään tai tiedustella itselleen uutta. Eläimille pyritään etsimään uusi koti, jollei omistajaa löydetä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys luovuttaa eläimiä pääkaupunkiseudulla asuville täysi-ikäisille henkilöille. ELÄINLÄÄKÄRI Johan Karlsson ja Heidi Rissanen siruttavat kissoja sekä koiria Kirkkonummella 16. tammikuuta. käsiin joutuminen on painajainen omistajalle. Yhtä lailla eläin kärsii suunnattomasti, jos se hylätään. Kun mikrosirutetun lemmikin tiedot viedään Turvasiru-verkkopalveluun, saa lemmikki parhaan mahdollisen turvan. Jos Turvasirupalvelussa mukana oleva lemmikki katoaa omistajaltaan, voivat eläinsuojeluviranomaiset eläimen Turvasiru on kadonneen eläimen henkivakuutus Lemmikin katoaminen, karkaaminen tai varkaiden
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 11 RATKAISEVAN EDULLISESTI AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT Gymstick Zeus 40 OHJELMOITAVA CROSSTRAINER/ PROGRAMMERBAR CROSSTRAINER Jopa 18 ohjelmaa, mm. 1 manuaalinen, 12 valmisohjelmaa, 3 sykeohjattua ohjelmaa. Käyttäjän enimmäispaino 130 kg./ Hela 18 program, bl.a. 1 manuellt, 12 färdiga, 3 pulsstyrda. Användarens maximivikt 130 kg. 399, ­ Gymstick Zeus 25 CROSSTRAINER Mittaritoiminnot: harjoitusaika, nopeus, matka, kalorinkulutus ja syke. Käyttäjän paino enint. 100 kg/ Mätarfunktioner: tid, hastighet, sträcka, energiförbrukning, puls. Max. användarvikt: 100 kg. Mitat käyttökunnossa/ Dimensioner uppställt: P/L 119 x L/B 58 x K/H 163. (norm. 249) 199, ­ OHJELMOITAVA KUNTOPYÖRÄ/ PROGRAMMERBAR ERGOMETERCYKEL 18 ohjelmaa. 7 kg vauhtipyörä. Mittaritoiminnot: aika, nopeus, scan, syke ja kalorilaskuri/18 program. 7 kg:s svänghjul. Mätarfunktioner: tid, hastighet, scan, puls, kaloriförbrukning. 199, ­ OHJELMOITAVA CROSSTRAINER/ PROGRAMMERBAR CROSSTRAINER Mittaritoiminnot: matka, nopeus, scan, aika, watt, sykekontrolli, pulssi, kalorikulutus, lämpömittari./ Mätarfunktioner: sträcka, hastighet, scan, tid, effekt, puls, kaloriförbrukning, temperatur. KODIN, PUKEUTUMISEN, SPORTIN, VIIHTEEN, RAKENTAMISEN JA KOSMETIIKAN TUOTTEISTA/PÅ PRODUKTER INOM HEM, KLÄDER, SPORT, UNDERHÅLLNING, BYGGANDE OCH KOSMETIK LE A EA R LE A 0% -5 . o.m a/t. jop 199, ­ TO-SU/TOR-SÖN 14.-17.1. PRISMA.FI ENEMMÄN PERHEMARKET 6,79 NORJALAINEN LOHIFILE/ NORSK LAXFILÉ pakattu/packad Hinta voimassa/ Priset gäller 14.-16.1. /kg 3,99 Atria NAUDAN PAISTISUIKALEET/ NÖT STEKSTRIMLOR 400 g (9,98/kg), alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland 4,64 Pouttu PORSAAN UUNIFILEE/ GRIS UGNSFILÉ Maustettu/Kryddad, n./ca 1,2 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland /kg 3,95 Atria BROILERIN FILEESUIKALE/ FILÉSTRIMLOR Hunajamarinoitu/ Honungsmarinerade, 1 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland Valio Hyvä suomalainen ARKIJUUSTO/ VARDAGSOST 1,25 kg (3,71/kg) 4,64 MYCKET MER FÖR FAMILJEN Valio APPELSIINITÄYSMEHU/ APELSINJUICE 1l 0,75 Rainbow VIHANNESSEKOITUS/ GRÖNSAKSBLANDNING Pakaste/Djupfryst, 250 g (1,32/kg) 0,33 Espanja/Spanien KLEMENTIINIPUSSI/ KLEMENTINPÅSE 1 kg, 1. lk./kl. 0,95 Hollanti/Holland CONFERENCE PÄÄRYNÄ/PÄRON 1. lk./kl. 0,99 Suomi/Finland KERÄKAALI/ VITKÅL 1. lk./kl. /kg 0,15 /kg Saarioinen PIZZAT/PIZZOR 200 g (3,45/kg) 0,69 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 1,49 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 Saarioinen KEITOT/SOPPOR 300 g (4,97/kg) Korpela KANANUGGETIT TAI KANAPUIKOT/ KYCKLINGNUGGET ELLER KYCKLINGPINNAR 200 g (4,75/kg) 0,95 1,25 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS Rainbow GRAHAMPAAHTO/ GRAHAMROSTBRÖD 500 g (2,50/kg) Primula RUKIINEN PEHMO TYYNYT TAI VIIPALEET/ DYNOR ELLER SKIVOR 390-430 g (2,30-254/kg) 0,99 APTEEKKI APOTEK asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 puh./tfn. 010 7626 662. Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, su/sön 12-18. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 12 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Lippueamiraali (evp) Bo Österlund: Itämeri kauppa- ja energiaväylänä ta Eurooppaan. Se on tavaramäärä, joka tänä päivänä olisi noin puolet Suomen ulkomaankaupasta. Toisen maailmansodan alustappiot korvattiin vuoteen 1952 mennessä, jolloin maailman kauppalaivasto jälleen ylitti sotaa edeltäneen tason. Myös Suomen kauppalaivasto kärsi Toisessa maailmansodassa suuria tappioita. Kauppatonnistomme käsitti vuoden 1939 alussa 861 alusta yhteensä runsaat 600.000 bruttorekisterionnia (1 brt = 2,83 m3). Tällä laivastolla hoidettiin maamme elintärkeä tuonti, joka sodan lopussa 1945 jo oli pudonnut kivihiilen ja koksin osalta 0,5 miljoonan tonnin tasolle. Metallituotteet, lannoitteet, öljy ja vilja muodostivat vain muutaman sadan tuhannen tonnin osuuden. Vuonna 1943 oltiin vielä 4,2 miljoonan tonnin tasolla. Alustappioiden ja sotakorvausten muodostama kokonaismenetys oli runsas kolmannes. Elimme hyvin ohuen, mutta sitäkin merkittävämmän "napanuoran" varassa. Sama tilanne muodostui heti sodan jälkeisen Berliinin kriisin aikana 1948 ­ 1949, jolloin Stalin katkaisi kaikki kulkuyhteydet sekä sähkön ja kaasun jakelun Länsi-Berliiniin. Länsimaat huolsivat Länsi-Berliinin ilmateitse peräti 11 kk:n ajan. Saarron aikana muodostivat jälleen hiili ja koksi suurimman tavaravolyymin, ruoan ja lämmön tuottaminen varmistettiin sen ajan infrastruktuurin vaatimusten mukaisesti. tävästä kaupasta kulkee kölillä, aluksilla. Viime vuoden aikana kuljetettiin meritse arviolta runsaat 7.745 miljoonaa tonnia tavaraa. Tavaravaihdon arvo oli 2008 lopussa 15,8 triljoonaa US dollaria. Maailman kauppajärjestön, WTO:n, mukaan kasvu edellisvuodesta oli peräti 15 %. Merikuljetuksissa liikkuvista tuotteista yli 75 % niiden kokonaisarvosta ovat valmistavaroita. Näistä kuljetussuoritteista 90 % käsittää maataloustuotteita, raaka-aineita, energiatuotteita kuten raakaöljy, loppu on öljytuotteita sekä energiahiili. Raakaöljyä kuljetettiin viime vuonna maailman merillä yhteensä 1800 miljoonaa tonnia, öljytuotteita 575 miljoonaa tonnia sekä yli 800 miljoonaa tonnia energiahiiltä. Nämä energiatuotteet muodostivat yhteensä yli 50 % koko maailman merikuljetussuoritteesta. Meritse kulkevan tavaravuon valikoimakoostumus näyttää siis pysyneen toisen maailmansodan ja Berliinin kriisin kaltaisena. Maailmankaupan ja aluskaluston kehitys näyttävät kulkevan käsi kädessä. Kuljetukset ovat tehokkuuden kasvamisen seurauksena volyymiltään kasvaneet ja valtamerten yli kulkeva kauppa on sitten sodan tason, viimeisten 70 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen tuloksena kymmenkertaistunut. Ammattimaisessa käytössä liikkuu maailman merillä noin 100.000 alusta. Näistä aluksista noin 46.000 kauppalaivaa kuljettavat pääasiassa tavaroita tai ihmisiä merten yli. Kuluvan vuoden alun kauppalaivaston kokonaislastikyky oli yhteensä 1,1 miljardia tonnia. Suurimman ryhmän, yli kolme viidesosaa, muodostivat rahtialukset. Niiden kertasuorituksen volyymi oli yli 600 miljoonaa tonnia, määrä vastaa Ruotsin, Suomen, Venäjän sekä Baltian maiden yhteenlasketun merikuljetusten vuosivolyymin. Öljyn, öljy- ja kemikaalituotteiden sekä kaasun kuljetuksiin tarkoitetut alukset muodostavat noin neljänneksen. Niiden kertasuorituksen kapasiteetti on 275 miljoonaa tonnia lastia. Se vastaa kaikkien Itämeren maiden, pl. Ruotsin nestemäisten lastien vuosivolyymiä. messa liikkuu vuoden aikana hieman yli 60.000 alusta, joka tarkoittaa 165 alusta vuorokaudessa ja 7 alusta tunnissa. Salmen kautta kulkee yli puolet maailman öljyrahdeista ja lähes kolmannes maailmankaupasta. Salmi on kapeimmalla kohdalla tosin vain 2,8 km leveä. Itämeren kokonaisliikenne vastaa hyvinkin Malakansalmen alusmääriä, mutta liikenteelle on ehkä hieman enemmän tilaa. Itämeren sisäisten kuljetusten arvioidaan Liikenneja viestintäministeriön meriturvallisuusohjelman mukaan vuoteen 2020 kasvavan yli 60 %, Itämerelle suuntautuvien kuljetusten yli 30 % ja Itämereltä ulossuuntautuvien kuljetusten myös hieman yli 60 %. Arviota öljykuljetusten määrän lisääntymisestä on kuitenkin suhteutettava jäljempänä esitettyihin Venäjän öljy- ja kaasuputkien sekä satamien mahdollisuuksiin nostaa laivausten määrää. den luonnonrikkauksien hyödyntäminen putosi imperiumin hajoamisen myötä ensin runsaasta 500 miljoonan tonnin öljyn vuosituotannosta runsaaseen 300 miljoonaan tonniin. Euroopan läpi kulkevan kaasu- ja öljyputkiston uudelleenjärjestelyt, varmentamiset ja "reititykset" ovat nyt saaneet öljytuotannon nousemaan takaisin noin 450 miljoonaan tonnin tuotannon tasolle. Venäjän 1990-luvun alun taloudellisen kriisin johdosta ja sen seurauksena lisättiin vientitulojen saamiseksi ennen kaikkea öljyn vientiä joko öljyputkien, rautateiden, maanteiden ja Baltian satamien kautta. Venäjän öljyvarannot arvioidaan tällä hetkellä muodostavan noin 6 % maailman kokonaisvarannosta. Mainittakoon, että Saudiarabian varannot ovat noin 25 % koko maailmanvarannosta. KIRJOITTAJA, Lippueamiraali Bo Österlund (evp.) Norjalainen laivanvarustaja Erling Naess (1901 ­ 1993), lausui varustajauransa kukoistuksen aikana joskus 1960 luvun alussa: "God must have been a shipowner. He placed the raw materials far from where they were needed and covered two thirds of the earth with water". Tämän toteamuksen perusteella voidaan päätyä siihen, että ilman merenkulun kuljetuksia puolet maailman väestöstä näkisi nälkää ja toinen puoli paleltuisi. Meillä Itämereen työntyvällä Suomen niemimaalla tilanne taitaa olla vähän sekä että. Tietosanakirja "Kunskapens bok" vuodelta 1960 toteaa tuon ajan meriliikenteen merkityksestä, että meritse kuljetetaan 80 % maailman kokonaiskaupan tavaroista. Ennen toisen maailmansodan syttymistä oli 90 % maailmankaupasta keskittynyt Luoteis-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Raakaaineet ja elintarvikkeet muodostivat sen ajan merkittävimmät kuljetuserät. Eri maanosien välinen tavaranvaihto oli noin 60 % koko maailmankaupasta. Loput 40 % vaihdettiin eri maanosien sisäisessä kaupassa, ensisijassa Euroo-passa. Vuoden 1937 aikana kuljetettiin noin 50 miljoonaa tonnia tavaroita Amerikan mantereel- Itämeri vilkkaimpia kuljetusreittejä Itämeri on maailman vilkkaimpia kuljetusreittejä. Meremme yli liikkuu jo yli 15 % meritse kulkevan maailmankaupan kokonaisvolyymistä. Itämerelle saapuu ja mereltä poistuu Juutinrauman ja Kielin kanavan kautta vuoden aikana runsaat 85.000 alusta, joka on noin 230 alusta vuorokaudessa. Gotlannin itäpuolella liikkui vuoden 2008 aikana runsaat 33.000 alusta ja sen länsipuolella yli 22.000 alusta. Gotlannin länsipuolen reitillä viimekesänä purjehtinut "Arctic Sea" nousi otsikoihin laivan kaappauksen myötä. Suomenlahden vastaava luku oli Hangon tasan ylittäneiden alusten osalta noin 45.000, joka tarkoittaa, että runsaat 125 alusta oli tulossa tai poistumassa vuonna 2008 keskimäärin alueelta vuorokaudessa. Näistä oli lastialuksia noin 23.000, matkustaja-aluksia runsaat 4500 ja tankkialuksia runsaat 6000. Tässä lukumäärässä ei ole mukana Helsinki ­ Tallinna -välisen poikittaisliikenteen alukset. Ahvenanmaan länsipuolitse kulki runsaat 18.000 alusta ja Saaristomeren halki 1500 alusta. Tämän kokonaisliikenteen perusteella arvioidaan, että Itämerellä on koko ajan liikkeellä runsaat 1500 alusta, joista tankkereita on noin 260, lastialuksia noin 900 ja matkustaja-aluksia noin 200. Suomenlahdella on vuoden- ja vuorokauden ajasta riippuen jatkuvasti liikkeellä 400 ­ 500 alusta. Näistä tankkereita on noin 20. Tätä kirjoittaessa oli Suomenlahdella AIS-järjestelmän mukaan liikkeellä 5 tankkeria (25.9. 2009 klo 20:50). Verrattaessa lähialuettamme muihin maailman meriliikenteen solmukohtiin voidaan todeta, että Kaukoidän vilkkaimmassa Malakan niemimaan ja Indonesian välisessä Malakansal- Idea kaasuputken rakentamisesta Liettuan Ventspils nousi uudelleenjärjestelyjen myötä Mustan Meren Novorossijsk:n jälkeen toiseksi suurimmaksi öljyn vientisatamaksi. Venäjä lisäsi myös vientiään Tallinnan, Klaipedan sekä uuden liettualaisen öljyterminaalin Butingenin kautta. Samalla väheni Kaliningadin merkitys vientisatamana. Tästä lisääntyneestä kauttakulkuliikenteestä koitui myös taloudellista hyötyä Baltian maille transitomaksujen muodossa. Tyytymättömyys Baltian maiden venäjäpolitiikkaan sekä kauttakulkumaksujen suuruuteen sai kuitenkin Venäjän laajentamaan vanhoja ja myös rakentamaan aivan uusia satamia ennen kaikkea Suomenlahden pohjukkaan. Vladimir Putin vihki presidenttinä vuonna 2001 uuden öljyterminaalin Primorskiin, joka samalla kytkettiin idästä tulevaan BPS-öljyputkijärjestelmään (Baltic Pipeline System). Ust-Lugaan (ItäLaukaanlahti) rakennettiin ro-ro- ja konttisatama, joka nyt ollaan laajentamassa myös öljyterminaaliksi. Uudelleenjärjestelyjen taustalla oli kyllä myös ajatus ajoittain epävarman Ukrainan ja Valko-Venäjän kauttakulun varmentaminen alueita kiertävillä ratkaisuilla. Samalla kun uuden Primorskin vientivolyymiä voitiin kasvattaa, suljettiin jo seuraavana vuonna 2002 Ventspilsiin johtava öljyputki. Venäläinen Yukos-öljyyhtiö on sittemmin kyllä aloittanut öljyn rautatiekul- Itämeren merkitys kasvaa jatkuvasti Itämeren taloudellinen merkitys on 1990-luvun alun myllerryksestä lähtien kasvanut, niin Venäjän, kuin myös alueen muiden rantavaltioiden osalta. Entisten Varsovanliiton maiden siirtyminen markkinatalouteen, niiden nopea talouden kasvu sekä tästä kehityksestä johtunut kaupan painottuminen itäsuuntauksesta länsisuuntaukseen ovat ulkomaankaupan merkittävän kasvun myötä lisänneet liikennettä Itämeren yli. Suomen ulkomaankaupasta kulki vuonna 2007 80,5 % meritse.Volyymiltään meren ylikulkeva kauppa oli 102 miljoonaa tonnia. Raakaöljy, öljytuotteet, kivihiili ja koksi muodostivat yli 55 % tuonnin kokonaisvolyymistä. Huoltovarmuuden kannalta merkittävistä päivittäistä-varoista tuodaan jo lajikenimikkeistä yli 50 % ja volyymista runsaat 26 %. Meritse tapahtuva tuonti säilyy edelleen elintärkeänä "napanuorana". Meriliikenteemme tavaravolyymin kuljettaminen edellyttää vuorokaudessa noin 140 keskimääräisessä lastissa (1958 tonnia lastia) liikkuvia aluksia, siis vuorokaudessa ja ympäri vuoden. Määrä vastaa 11.200 täysperävaunurekkaa tai 7000 junavaunua. Mainittakoon, että Ruotsin ulkomaankaupasta kulkee peräti yli 90 % meritse. Venäjän öljyn tuotanto perustuu Neuvostoliiton perinnön tuotantotekijöihin. Näi- 90 % kaupasta kulkee aluksilla Tänä päivänä yli 90 % kaikista valtakuntien rajoja ylit- NYKYINEN sekä suunnitteilla oleva öljy- ja kaasuputkisto Venäjältä Eurooppaan. Lähteet: Energy Information Administration (2008), Russian energy supplies and the Baltic Sea region, Pan-Europeam institute 14/2008. NORD STREAM kaasuputken reitti. Kuva: Nord Stream.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 kaksi kertaa Suomen meritse kulkevaa ulkomaankaupan kokonaisvolyymiä. Suomenlahden pohjukan satamista kuljetetaan vuositasolla runsaalla 1000 öljytankkerilla noin 100 miljoonaa tonnia öljyä. Tallinnan tasalla kuljetusvolyymi nousee jo noin 140 miljoonaan tonniin ja 3300 öljytankkeriin. Suomenlahden suulla jättää vuodessa noin 3400 tankkeria täydessä tai kevennetyssä "jakelulastissa" tämän Itämeren merkittävän lahden. Lastia hakevien ja lastia vievien tankkereiden lukumäärä nousee runsaaseen 6000 alukseen vuodessa. 13 Tanskan aluevesillä ja talousvyöhykkeillä sekä Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeillä. Suomenlahdella putkilinja on suunniteltu kulkevaksi Suomen talousvyöhykkeelle, siis meidän aluevesirajamme ulkopuolelle, 375 kilometrin matkalla. Merioikeusyleissopimus antaa laajan oikeuden talousvyöhykkeellä olevien merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen rakentamiseen: "Kaikilla valtioilla on oikeus laskea mannerjalustalle merenalaisia kaapeleita ja putkistoja tämän artiklan määräysten mukaisesti". Tältä pohjalta Suomi ei siten voi kieltää asiallisesti toteutettavaa putkihanketta. Nord Stream kaasuputken laskuun, valvontaan, operointiin ja sen suojaukseen liittyvät asiakokonaisuudet ja rajaehdot käsitellään talousvyöhykkeemme osalta YK:n merioikeusyleissopimuksessa, talousvyöhykelaissa, rikoslaissa, vesilaissa, laissa eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta sekä Espoon YVA-yleissopimuksen mukaisesti kansainvälistä yhteistyötä ympäristövaikutusten arvioinnissa. YK:n merioikeusyleissopimus toteaa vieraan valtion suunnitelmista hyödyntää rantavaltion talousvyöhykettä laskemalla kaasuputki sen alueelle seuraavasti: "Talousvyöhykkeellä putkiston kulkureitille tarvitaan rantavaltion hyväksyminen. Rantavaltio ei saa haitata kaapeleiden tai putkistojen laskemista tai huoltoa, ottaen kuitenkin huomioon, että sillä on oikeus ryhtyä kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sekä tutkimiseen putkiston aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi. Lainkäytön valvonta kuuluu Suomen rajavalvontaviranomaisille. Kaasuputken yläpuolelle (kaksi putkea, joiden välimatka on jopa 500 m) on hankkeen johdon toimesta ilmoitettu muodostettavan molemmin puolin 200 metrin levyinen suojavyöhyke, joka tullaan turvaamaan: "shall be enforced". Rakentamisen aikana suojavyöhykettä tullaan ylläpitämään 2,5­3 kilometrin levyisenä. Putinin ilmoitus merkinnee, että Venäjän laivaston pinta-alusten purjehdusvilkkaus saattaa hyvinkin lisääntyä Suomen talousvyöhykkeellä kaasuputken suojaukseen liittyen. Olemmeko sisäistäneet rantavaltion vastuun merkityksen kuvatunlaisessa toiminnassa talousvyöhykkeellämme? Onko mahdollista, että hankkeen myötä syntyy ristiriitoja eri intressiosapuolten kesken? Sälytetäänkö meillä kokonaisvastuu putken valvonnasta ja vartioinnista Suomen talousvyöhykkeellä ja ollaanko valmiit osoittamaan siihen myös tarvittavat lisäresurssit? Tällä tarkoitan valvontaresursseja sekä työkaluja asioiden kulkuun puuttumiseen tarvittaessa. Meriyhteyksien, kauppa- ja energiaväylien suojaamisen tarve tulee jatkossa korostumaan. Maamme seisoo tuonnin varassa, mitä tukevammin sen turvallisemmin kansantalous toimii. Yhteydet on suojattava kulloinkin tarvittavaksi arvioidun resurssisatsauksen kautta. Asioista on kuitenkin tarvittaessa sovittava etukäteen, jälkikäteen tapahtuvassa käsittelyssä saattaa ilmetä uusia vaikeuksia. Yhteistä tulevaisuutta ei kuitenkaan vain luoda nykyisyyttä ylläpitämällä. NESTEEN tankkeri Tempera. Kuva: Neste Oil. jetukset satamaan. Tämän uudelleensuuntauksen myötä syntyi ruotsalaislähteiden mukaan edellä esitetyillä perusteilla jo vuonna 2003 ensimmäiset suunnitelmat rakentaa Itämeren pohjassa Viipurista Saksaan kulkeva kaasuputki. Idea Itämeren pohjassa kulkevasta kaasuputkesta periytyy 1990-luvun lopulta suomalais-venäläiseltä North Transgas Oy:ltä, jonka osakkaita olivat suomalainen Neste ja venäläinen Gazprom. Jo tuolloin oli nähtävissä, että Keski-Eurooppa tulee tarvitsemaan lisää kaasua energiahuoltonsa turvaamiseksi. Venäjällä on vahva asema energian toimittajana Itämeren alueelle. Erityisesti kaasun osalta Venäjällä on hallitseva asema, kun melkein 50 % alueen kaasutarpeesta tulee itäisestä naapurimaastamme. Suomen öljytuonnin kannalta tärkeä, Suomenlahden pohjukassa Koiviston salmessa sijaitseva Primorskin satama käsittää tätä nykyä neljä, maksimissaan 150.000 tonnin tankkereiden lastauspaikkaa sekä 18 öljysäiliötä, kuhunkin mahtuu 50.000 tonnia raakaöljyä. Satamaan tulevan öljyputken kapasiteetti on noin 75 miljoonaa tonnia. Määrää voidaan länsimaisten asiantuntijoiden mukaan tilapäisesti nostaa 25 % lisäämällä öljyn juoksua nopeuttavaa ja kitkaa vähentävää ainetta. Viime elokuun aikana sataman kautta kulki 6,6 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Lastissa lähteviä tankkereita on keskimäärin 60­62 alusta kuukaudessa eli noin 750 alusta vuodessa kuljettaen noin 75 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Näistä kuljetuksista valtaosa, yli 60 % päätyy Hollantiin ja hieman yli 16 % Suomeen. Ust-Lugaan suunnitteilla oleva noin 50 miljoonan vuosikapasiteetin omaavan vuoteen 2013 mennessä valmistuva öljyputki ei tule lisäämään öljykuljetusten kokonaismäärää. Arvioidaan, että putken myötä lopetetaan öljyn rautatiekuljetukset Tallinnaan ja ohjataan ainakin tästä vapautuvat kuljetusmenot takaisin kansalliseen käyttöön. Ust-Lugan satamajohtaja Maxim Shirokov ennustaa sataman muun tavaraviennin nousevan vuoteen 2015 mennessä 170 miljoonaan tonniin, siis lähes Venäjä ykkönen maakaasussa Venäjä on sekä maakaasun tuottajana, että kaasuvarannoillaan (30 % maailman varannosta) ehdoton ykkönen maailmanmarkkinoilla, 22 % markkinaosuudella. Tuotantoa on ruotsalaislähteen (FOI, Försvarets Forskningsinstitut) mukaan jo pitkään kyetty ylläpitämään noin 600 miljardin kuutiometrin vuositasolla. Itämeren alueen maakaasun käyttäjät voidaan jakaa maihin, jotka ovat lähes kokonaan riippuvaisia Venäjän kaasuviennistä ja Venäjän maakaasuinfrastruktuurista, kuten Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. Toisen ryhmän muodostavat Saksa ja Puola joiden tuonti on noin puolet kansallisesta kokonaistarpeesta. Itämeren länsirannalla on myös maita, jotka eivät lainkaan tuo maakaasua Venäjältä vaan käyttävät Pohjanmereltä tulevaa kaasua. Itämeren alueen maiden käyttämästä maakaasusta, noin 120 miljardia kuutiometriä, peräti 44 % tuodaan Venäjältä. Itämeren länsipuolella sijaitsevat maat ovat kääntyneet halvemman ja lyhyempien siirtomatkojen takana oleviin esiintymiin, kaasua kun ei ainakaan taloudellisesti kannattavasti voida varastoida suuria määriä. Venäjän ja Itämeren maiden ja samalla tavalla muun Euroopan energiasuhteet nojaavat keskinäiseen riippuvuussuhteeseen. Jokainen energiaa Venäjältä tuova VENÄJÄ on sekä maakaasun tuottajana, että kaasuvarannoillaan (30 % maailman varannosta) ehdoton ykkönen maailmanmarkkinoilla, 22 % markkinaosuudella. Kuva: Nord Stream Ag. maa on ennen kaikkea enemmän riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin öljystä. Venäjä on osaltaan riippuvainen energiatuloista. Suhteen asymmetrisyys syntyy siitä, että Venäjä on läntisten arvioiden mukaan vähemmän riippuvainen energiamaksujen pienenemisestä kuin tuojamaa on energiavajeestaan. Liettua on esimerkki tällaisesta kokonaisvaltaisesta maakaasuriippuvuussuhteesta. Federation shipping and economic activity is most active". Presidenttti Medvedev allekirjoitti 9.11. 2009 lain, joka määrittää Venäjän asevoimien operatiivisen käytön maan rajojen ulkopuolella muutoksena lakiin (Venäjän puolustusvoimista). Venäjän merivoimien tehtävänä on suojata maan tärkeät kauppa- ja kuljetusreitit, taloudelliset intressit sekä strateginen infrastruktuuri. Tehtävä koskee niin pintaaluksia kuin myös sukellusveneitä. Arctic Sea aluksen etsintään Atlantilla viime kesältä koottiin niin pinta-aluksia kuin myös kolme ydinsukellusvenettä. Tapaus lienee esimerkki merivoimien tehtäväkentän laajentumisesta. Muistamme myös hyvin Vladimir Putinin lausunnon lokakuulta 2006 jossa hän muun muassa totesi: "...one of our major priority project is constructing the North European Gas Pipeline... and ensure that our energy go directly to our European consumers. This is a major project, very important for the country`s economy, and indeed for all Western Europe.... All of this incorporates a few new, yet absolutely crucial directions for the Navy`s activities and of course, in this case, in the Baltic". Heinäkuun alussa 2007 äänesti Venäjän Duuma oikeudesta antaa energiayhtiöilleen oikeuden luoda omia aseistettuja joukkoja oman infrastruktuurin suojelemiseksi. Yhtiöiden joukossa ovat energian tuotannosta vastaava Gazprom, energian siirrosta vastaava Transneft sekä monia muita yhtiöitä. Lain eräänä perusteluna oli, että tarvitaan suojaa esim. terrorismia vastaan, koska hyökkäys energian siirtoputkea vastaan aiheuttaisi "ekologisen katastrofin", vaikkakin pohjassa kulkevaan putkeen on vaikeampaa iskeä. Venäjällä 10 % öljytoimituksista Venäjä vastaa tällä hetkellä noin 10 % maailman markkinoille tulevista öljytoimituksista ja on viejänä Saudiarabian jälkeen toisella sijalla. Venäjän öljynvienti oli vuoden 2007 tilastojen mukaan 220 miljoonaa tonnia raakaöljyä (4,4 miljoonaa barrelia päivässä) ja yli 100 miljoonaa tonnia öljytuotteita. Tästä määrästä 65 miljoonaa tonnia (1,3 miljoonaa barrelia päivässä) vietiin Druzba-öljyputken kautta Valko-Venäjälle, Ukrainaan, Saksaan ja Puolaan sekä muualle Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Venäjän Primorskin kautta vietiin runsaat 65 miljoonaa tonnia, joka oli jo 32 % Venäjän koko öljyviennistä ja noin 45 miljoonaa tonnia Mustan Meren kautta. Rautateitse vietiin muun muassa Tallinnan kautta edelleen laivattavaksi noin 20 miljoonaa tonnia öljyä. Yli 50 % Venäjän raakaöljyviennistä kuljetetaan joko Itämeren kautta tai Itämeren alueen maihin. Tämän viennin infrastruktuuri nojaa tänä päivänä Druzba - putken pohjoishaaraan, joka vie Puolaan ja Saksaan sekä Primorskin öljysatamaan Suomenlahdella. Suomi, Ruotsi, Saksa, Puola ja Baltian maat olivat 2006 lähes kokonaan riippuvaisia tuontiöljystä (95 %). Suomi tuo yli 75 % raakaöljystään Venäjältä, ja loppuneljännes Tanskasta, Norjasta ja Britanniasta. Saksa tuo 35 % öljytarpeestaan Venäjältä. Itämeren alueen strateginen merkitys Venäjän energian kuljetusreittinä on kiistaton. Öljyn tuoja ei kuitenkaan ole riippuvainen yhdestä toimittajasta. Hyödyntämiseen luotu infrastruktuuri mahdollistaa minkä tahansa toimittajan tuotteita. Saatavuus, toimitusten luotettavuus ja markkinahinta ohjaavat toimintaa. Maakaasua on vaikea korvata Maakaasutuontia on erittäin vaikeata, ainakin lyhyellä tähtäimellä, korvata muulla energialla. Kaasun tuoja on lisäksi sidottu vain yhden toimittajan kaasuputkeen, ja mittavat investointikustannukset sitovat suhteen myös pitkäaikaiseksi. Tällainen rakenteellinen energiasuhde saattaa huoltovarmuuden kannalta muodostua hyvinkin kriittiseksi, koska ei ole mahdollista varastointiin, vaan toimitus perustuu jatkuvasti virtaavaan maakaasuun. Esimerkkejä tällaisesta kriittisyydestä on KeskiEuroopan alueelta useamman vuoden ajalta. Nykyisin tunnettujen esiintymien valossa saattaa maakaasun riittävyyteen vientimarkkinoille vaikuttaa myös Venäjän kotitalouksien kaasuntarve. Maakaasun osuus kotimarkkinoiden lämmöntuotannosta on ruotsalaistutkimuksen mukaan peräti 80 %. Suunnitteilla olevien kaasukenttien hyödyntämisaikataulun venyminen tuo oman lisänsä tähän arvioon. Shtokmanin kaasukenttä Barentsin merellä on asiantuntijoiden mukaan jo nyt ratkaisevan paljon myöhässä. FOI:n vuoden 2008 energiaturvallisuusraportissa kiinnitetään huomiota siihen, että kun Venäjän duuma sai oikeuden lähettää erikoisjoukkoja maan rajojen ulkopuolelle energiaintressiensä turvaamiseksi on asevoimien ja energiayhtiöiden turvallisuusyhteistoiminta tiivistynyt. Muistamme tähän liittyen strategisten pommituslentojen uudelleen aloittamisen perustelut: "The patrols will take place above all in areas where Russian Nordstream putken pituus 1220 kilometriä Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakentuvan, Viipurista Greifswalderiin suunnitellun Nordstream kaasuputkilinjan pituus tulee olemaan 1.220 kilometriä. Putkisto kulkee Venäjän, Saksan ja ITÄMEREN alusliikenne alusten reittejä kuvaavina viivoina yhden viikon ajalta 2009. Itämerellä liikkuu joka hetki 365/7/24 noin 1500 alusta. Lähde: MKL:n AIS-kuva, pääjohtaja Markku Myllyksen esityksestä "Sea Focus" seminaarissa 24.9.2009 Helsingin Hanasaaressa. BO ÖSTERLUND Lippueamiraali (EVP)
• 14 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Varhaisnuorten kerhot alkavat Kevään kerhokausi on käynnistynyt. Tarkista oma kerhopaikkasi tästä. Varhaisnuorten kerhot on tarkoitettu ekaluokkalaisista aina seiskaluokkalaisiin asti. Kerhoja ohjaavat rippikoulun käyneet, tehtävään koulutetut nuoret tai aikuiset. Kerhot kokoontuvat keskimäärin kerran viikossa tunnin tai pari kerrallaan. Kerhossa käynti on maksutonta. Lennokkikerhossa kerholaiset maksavat rakennesarjat itse. Kerhot eivät kokoonnu koulujen lomien aikana. Kerhoihin on ilmoittauduttu pääsääntöisesti ensimmäisellä kerhokerralla, mutta uusia kerholaisia mahtuu vielä mukaan. Kokki- ja lennokkikerhoihin on ilmoittauduttava etukäteen. Masala · Pallopelikerho monitoimitalon liikuntasali (sisäänkäynti kirjaston ovesta) 7­9-vuotiaille maanantai klo 16­17. · Luontokerho Tutkitaan luonnon ihmeitä askarrellen, leikkien ja retkiä tekemällä. Masalan kirkon alakerta, Tinantie 4 (sisäänkäynti kellotapulin juuresta) 1.­3.-luokkalaisille tiistai klo 18­19.15. · Luovakerho Teatteria, askartelua yms. kerholaisten toiveiden mukaan. Masalan kirkon alakerta, Tinantie 4, (sisäänkäynti kellotapulin juuresta). 4.­6.-luokkalaisille, keskiviikko klo 18­19. Heikkilä · Tyttökerho Heikkilän kerhohuone, Heikkiläntori 2 (kerhohuone sijaitsee katutasolla), keskiviikko klo 17.30­18.30. Kantvik · Kokkikerho seurakunnan kerhotila, Ristikalliontie 7 torstai klo 17.30­19. Ilmoittautumiset Katrille puh. 050 342 3197 arkisin klo15­18. · Tyttökerho seurakunnan kerhotila, Ristikalliontie 7 maanantai klo 18­19. · Sählykerho Kantvikin koulu, maanantai klo 16­17. Keskusta · Lennokkikerhot Gesterbyhyn vievän kävelytien varrella sijaitseva nuorisotoimiston autotalli seurakuntatalon tontilla. tiistai klo 18­19.30. torstai klo 18­19.30. Su 17.1. klo 10 messu, 2. sunnuntai loppiaisesta. Toimittaa Pentti Mentu, avustaa Leena Salmensaari, kanttorina Mari Sirén. Ti 19.1. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. TI 19.1. klo 12.30 Iltarusko, eläkeläisten kerho. Ke 20.1. klo 12 Lähetyspiiri. Nimikkolähettien Titan ja Mikan kirjeterveiset, käsitöiden tekoa, ruokailu. Saija ja Salla osallistuivat Masalan luontokerhoon viime syksynä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Eero Viitanen, puh. 0400 911 445, klo 16 jälkeen. · Kokkikerhot nuorisotoimisto (matala, vaalea tiilitalo seurakuntatalon tontilla) 7­10-vuotiaille, maanantai klo 17­18.30. 11­14-vuotiaille, keskiviikko klo 17­18.30. Ilmoittautumiset Katrille, puh. 050 342 3197 arkisin klo15­18. · Luovat kerhot Teatteria, askartelua yms. kerholaisten toiveiden mukaan. Papinniityn kerhohuone, Grandalantie 2 4.­6.-luokkalaisille, keskiviikko klo 17.30­19. 1.­3.-luokkalaisille, torstai klo 17.30­19. · Sählykerho Kirkonkylän koulun liikuntasali, keskiviikko klo 17­18. Upinniemi · Tyttö-poikakerho Merikappeli, tiistai klo 17­18. Veikkola · Kokkikerhot Veikkolan seurakuntakoti maanantai klo 18­19.30 tiistai klo 18­19.30 keskiviikko klo 18­20, 11­14 -vuotiaille. Ilmoittautumiset Katrille, puh. 050 342 3197, arkisin klo 15­18. Lisätietoja varhaisnuorten kerhotoiminnasta: Heidi Namuhuya, puh. 050 376 1480 Katri Rantanen, puh. 050 342 3197 Heikki Penttilä, puh. 0400 822 358 Su 17.1. klo 12 messu, 2. sunnuntai loppiaisesta. Toimittaa Panu Pihkala, kanttorina Mari Sirén. Ma 18.1. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ti 19.1. klo 12.30­14.15 Virkistyskerho eläkeläisille. Mukana diakoniatyöntekijä Pia Hosio. Mikäli tarvitset kyydin, pyrimme järjestämään sen. Lisätietoja: Pia Hosio, puh. 050 353 0321. Su 17.1. klo 18 messu, 2. sunnuntai loppiaisesta. Toimittaa Tuula Leppämäki, kanttorina Ilona Nyman. Ti 19.1. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ti 19.1. klo 12.30 Varttuneet, avoin kerho eläkeikäisille. Aiheena Piispa Henrik. Hartaushetki ja kahvit. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 Ti 17.1. klo 12.30­14.15 Iltapäivän pohdiskelijat kokoontuvat keskustelemaan ja kahvittelemaan. Lisätiedot: Inkeri Saksa, puh. 050 325 0627. Upinniemi, Merikappeli To 14.1. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ti 19.1. klo 18­20.30 Nuortenilta, Veikkolan seurakuntakoti. To 21.1. klo 17.30 Isko II, Masalan kirkko. Aamuhartauden pitää Panu Pihkala YLE Radio 1 Ke 20.1. klo 6.15 ja 7.50 Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan koulutyöstä vastaava pastori Panu Pihkala pitää radion aamuhartauden. Hartaus lähetetään sekä klo 6.15 että 7.50. Ekumeeninen vaellus La 23.1. klo 13­18 Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.­25.1. Rukousviikon teemana on Te olette tämä todistajat. Viikon päätapahtuma Kirkkonummella on kristittyjen yhteinen Kuninkaan tien vaellus. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. KASTETUT August William Fonda Vieno Lyydia Hartikainen Rene Arthur Juhani Ilander Aino Emma Emilia Kiiskinen Neea Isabella Koukku Aamu Anni Erika Peltola Kaarle Onni Ilmari Sironen KUOLLEET Marjatta Anneli Weissman 69 v. Marja-Liisa Harju 66 v. Yrjö Aleksander Johansson 98 v. Haluatko keskustella papin kanssa? Seurakunnan pappien kanssa voit keskustella sinua painavista tai sinulle muuten tärkeistä aiheista. Arkipäivisin on päivystävä pappi tavattavissa ilman ajanvarausta. Päivystävän papin tavoitat ma­pe klo 9­13 kirkkoherranviraston puhelinnumerosta 2955 6200. Tilaa sähköinen uutiskirje: www.kirkkonummenseurakunta.fi Kirpputori ja kohtaamispaikka Kantvikissa Kummihovi, E-rappu La 23.1. klo 10­13 Tule tekemään löytöjä ja juomaan kupponen kuumaa! Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 050 325 0627. 2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Kirkkovuodessa siirrytään nyt Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Raamatun tekstit: Ps. 105:2­5, 39­42; 2. Kun. 4:1­7; Room. 12:6­16 ja Joh. 2:1­11. Liturginen väri: vihreä KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 15 Yhteiskunnallisen debatin taso Inkoossa ja Siuntiossa Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Lumet pois suojatien edestä Laajakallion ja Vetehisentien risteyksessä olevan suojatien eteen on koko leveydeltä aurattu yli metrin korkuinen lumikasa. Siinä sitten pienet koululaiset, äidit ja isät lastenvaunujen kanssa, ynnä muut kulkijat joutuvat kiertämään tämän lumiveistoksen, lähes keskeltä risteystä, näinhän se ei voi mennä. KUNTALAINEN Käräjäoikeus ei tunnista persoonallisuushäiriöistä Kirkkonummen Sanomissa 7.1. 2010 "sivusta seurannut" toi esiin, ettei Raaseporin käräjäoikeuden lastenhuolto- ja tapaamisriidoissa tarvitse puhua totta ja valehtelija voittaa. Itsekin samaan asiaan henkilökohtaisesti törmänneenä voin vain todeta, että ikävä kyllä tämä asia pitää paikkaansa. Vaikuttaa siltä, että oikeuden tuomarit eivät edelleenkään tunnista persoonallisuushäiriöistä ihmistä. Tällöin oikeus ei toteudu eikä näin ollen myöskään lapsen etu. Normaali ihminen puhuu totta oikeudessa, mutta persoonallisuushäiriöinen on hyvä esiintymään ja manipuloimaan muita. Hän on patologinen valehtelija, joka kirkkain silmin vakuuttaa kanssakuulijat oman asiansa uskottavuudesta. Tämä sama pätee oikeuden lisäksi myös sosiaalitoimen tekemään olosuhdeselvitykseen, joka on täysin riittämätön työkalu vaikeissa lapsiriidoissa. Sosiaalityöntekijät uskovat kaiken, minkä tällainen henkilö kirkkain silmin heille kertoo ja dokumentoivat sen todeksi selvittämättä asioiden taustoja. Persoonallisuushäiriöinenhän on aina ensin kertomassa oman totuuden, taustat ja tapahtumat asioille niin sosiaalitoimessa, päiväkodissa kuin muillekin viranomaisille. Mustamaalatun toisen osapuolen on tämän jälkeen mahdotonta saada oikeutta, kun leima on jo otsassa. Asianajaja, varatuomari Markku Salo on paneutunut persoonallisuushäiriöisten uhrien puolustamiseen ja häneltä julkaistiin marraskuussa kirja Varo narsistia. Suosittelen tätä kirjaa luettavaksi kaikille asiantuntijoille, jotka työskentelevät oikeuslaitoksissa, psykiatriassa, sosiaalialalla ja perheneuvonnassa. Olen myös sitä mieltä, että Suomeen on ehdottomasti saatava lapsiriidoille oma tuomioistuin sekä vanhemmuuden arviointi pakolliseksi vaikeissa lapsiriidoissa. Nykyisellä käytännöllä yhteiskunnalle tulevat vain kalliiksi nämä "turhat" oikeudenkäynnit, joissa totuudella ei viime kädessä ole mitään merkitystä. Viaton lapsi maksaa tästä todella kovaa hintaa... Ja viimekädessä se lasku tulee yhteiskunnan maksettavaksi kaikenlaisten ongelmien myötä. LAPSEN ETU TÄRKEIN Lukiessani torstain 7.1. Kirkkonummen Sanomista Petteri Mettälän Siuntiota koskevan kommentin ja Robert Lemströmin Inkoota koskevan lukijan mielipiteen, tunsin inkoolaisena kateuden piston sielussani. Talousasioista on toki kummassakin kyse. Kateuden aiheuttivat erot asioiden suuruusluokassa ja luonteessa; Mettälä kirjoittaa 120.000 ­ 1,2 miljoonan kysymyksistä, kun taas Lemström nostaa esiin 3.000 ­ 5.000/vuosi puhelinkustannukset ­ tosin summaa mainitsematta. Siis mittakaavat ovat n. 1/30-300. Asioiden luonteessa taas on sellainen ero, että Mettälä antaa ymmärtää kyseessä olevan myös henkilökohtaista eduntavoittelua Lemströmin esittämässä asiassa tuskin tällaisesta on kysymys ­ kritiikin kohteena oleva Hakala kun ei taida omistaa edes minkään puhelinoperaattorin osakkeita. Niin pientä lillukan vartta ei liene olemassakaan, ettei Inkoon RKP yrittäisi sillä kampittaa nykyistä valtuuston puheenjohtajaa. Mitä tällä Hakalan ahkeralla puhelimen käytöllä on sitten muun muassa saatu aikaan? Viime valtuustokauden suurin ratkaisu oli LUST/LOST-päätös, jonka syntymisessä Hakalalla oli käsittääkseni merkittävä rooli Ehkäpä jo tässä löytyy se miljoonan lisäarvo, jota Lemström ihmettelee? Tämä ei ole oma arvaukseni vaan usean asiantuntijan arvio. Jos näin olisikin, niin tietenkään Hakala ei yksin tätä onnekasta päätöstä saanut aikaan ­ tuolloin omalla puhelimellaan! Siihen tarvittiin lisäksi 13 muuta, joista ilmeisesti yksikään ei löydy tämän puhelinlaskuja koskevan valtuustoaloitteen allekirjoittajien joukosta. Siis puhutaanpa asioista niiden oikeilla nimillä. Poliittiset mielipide-erot ja poliittinen ajojahti ovat kaksi eri asiaa. Mielipide-erojen merkitys ei ehkä ole RKP:n piirissä oikein valjennut, kun viime vaaleihin asti vastakkaiset mielipiteet on jokseenkin yksinkertaisesti jyrätty nurin. Viime vaalien tuloksen en usko kuitenkaan syntyneen Hakalan "taikapuhelimen" voimin, vaan sen osalta tappion kokeneet voisivat etsiä syyllistä muualta ­ vaikkapa peilistä. Itse olen hyvin iloinen, että meillä on aktiivinen valtuuston puheenjohtaja, joka ilman palkkaa tekee pitkää työpäivää kunnan hyväksi ­ ehkä joidenkin muiden mielestä pahaksi. Jos tämä työpanos sitten maksaa 300­400 euroa kuukaudessa, uskon että ne ovat kunnan hallinnossa parhaiten sijoitettuja rahoja. Kuten nyt Lemström olen itsekin tänä ensimmäisenä poliitikkovuotenani yrittänyt herätellä debattia ja yhteistyötä. Inkoon Venesatamat liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana aiheeni ovat olleet satamien taloussotkut viime vuosina. Esittämäni summat ovat yksittäin olleet 10-kertaisia, yhteensä jopa 100-kertaisia, tähän puhelinhässäkkään verrattuna. Asioissa siintelee myös henkilökohtaista eduntavoittelua. Tässä aiheessa nousisi keskustelun substanssi jo kolmasosaan siuntiolaisesta. Responssi etenkin RKP:n taholta on ollut olematonta. Ellei sellaiseksi lasketa kunnanjohtajan havahtumista uhraamaan valtavasti kallista työaikaansa, varmasti mittavia puhelinkuluja ja jopa ostettuja konsulttipalveluja ­ heittääkseen kapuloita rattaisiini. Millähän välineillä Robert on ajatellut tätä yhteistyötä harjoitettavan? Maileihin ja lehtikirjoituksiin ei vastata ja omaa puhelintaan ei kukaan halua käyttää. Kirje- kyyhkyilläkö? Ehkä voisimme vaatia, että Heimo soittaisi vähintään kerran päivässä meille kaikille, kyselisi kuulumiset ja mielipiteet sekä kertoisi kullekin kaikkien muiden näkemykset? Päivän päätteeksi hän voisi lähettää jokaiselle henkilökohtaisen tekstiviestin, jossa imartelisi asianomaista fiksuudesta ja aktiivisuudesta? Jospa näin hänen puhelimenkäyttönsä muuttuisi RKP:en silmissä poliittisesta kähminnästä yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi ja voisitte lopettaa tämän puhelinlaskulässytyksen? Se on mielestäni halpamaista ja mautonta ­ mutta EI hajutonta. Myös todellisen yhteistyöhalun ja -kyvyn toivossa, HARRI WIKSTRÖM Kunnanhallituksen jäsen Inkoo (SIT) Siuntion Tietotoimiston uutiset Siuntion kunnallispolitiikasta on viime viikkoina saatu lukea kaikenlaisia totuuksia paikallislehtien mielipidepalstoilta. Tavallaan tämä oli odotettavissa, mutta siitä huolimatta suorat valheet ovat yllättäneet määrällään. Korjataan niistä edes karkeimmat. Kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä on asetettu lautakunta parantamaan valtuuston ja hallituksen yhteistyötä. Ei ole, kunnanvaltuusto on asettanut tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanhallituksen erottamista. Kokoomus, sitoutumattomat ja demarit ovat säästäneet 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2009. Valitettavasti ei, 700 tonnia on talousarviovirhe (KH §305) ja loppuosa on saatu kasaan virkamiesten, lautakuntien ja kunnanhallituksen toimenpiteillä, sopeuttaaksemme menoja alentuneisiin verotuloihin. RKP räkii Siuntion rauhanpiippuun. Ei räi, joku on todennäköisesti nyysinyt sen ja polttelee siinä jotain laitonta joka aiheuttaa hallusinaatioita. Calin, Parviainen ja Nordström ovat Siuntion ainoat kuntalisän nostajat. Eivät ole, kukaan heistä ei ole, mutta reilut sata muuta alle 3-v. lapsiaan kotona hoitavaa perhettä nostaa kuntalisää, alentaen kunnan käyttömenoja tulevina vuosina. Svartbäckin päiväkodin remonttiin on varattu 1,2 miljoonaa euroa Dahlqvistin aloitteesta Karellin eduksi. Svartbäckiä varten ei ole varattu senttiäkään korvamerkitysti, eikä Svartbäckiin liittyviä sopimuksia noin 60­80 vuoden takaa ole löytynyt. Kristian von Essenistä tulee uusi kunnanhallituksen puheenjohtaja. Tuskin tulee, Kristianin yrittäjyys ei valitettavasti tällä hetkellä mahdollista vastuullisen tehtävän vaatimaa ajankäyttöä. Ja jos Merja Laaksonen olisi unelmoinut kunnanhallituksen puheenjohtajuudesta, hän olisi ottanut pestin vastaan jo 1997. Nordström ja Laaksonen poistuivat 7.9. kunnanhallituksen kokouksesta tuoleja kaadellen ja Nordström huuteli oven ulkopuolella odottaneille painokelvotonta tekstiä. Tuoleja ei ole kaatunut ja tekstikin oli pääosin painokelvollista; "laittakaa nyt se [kirosana] pelle ruotuun". Kokouksen johtaminen ontui "hieman" poistumisen aikaan. Tilintarkastaja on Dahlqvistin kaveri. Ei ole, tilintarkastaja on Audiatorin kunnan julkisen tarjouspyynnön johdosta antamassa tarjouksessa nimeämä henkilö. Onneksi kunnan asioista ei päätetä lehtien mielipidesivuilla tai S-marketin käytävillä, vaan kuntalaisten valitsemassa kunnanvaltuustossa. Viime kokouksessaan valtuuston enemmistö linjasi, ettei nykyinen kunnanhallitus ole hoitanut tärkeimpiä tehtäviään asianmukaisesti. MARCUS NORDSTRÖM, rkp MERJA LAAKSONEN, rkp KRISTIAN VON ESSEN, vihreät KRISTIAN PARVIAINEN, sdp RABBE DAHLQVIST, rkp ANDERS KARELL, rkp
• 16 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kompakti hybridiautokonsepti Toyota laajentaa hybridimallistoaan lähivuosina merkittävästi. Vasta avatussa Detroitin autonäyttelyssä Toyota ensiesitteli FT-CH -konseptimallin, joka on kooltaan loppukesästä myyntiin tulevaa Auris-hybridiä pienempi. ­ Seuraavien 10­20 vuoden aikana nestemäisten polttoaineiden kysyntä ylittää tarjonnan. Yli sata vuotta käytössämme olleen auton voimalin- Kirkkonummen Sanomat Palvelukeskuksessa. 10.30 Kirkkonummen Seudun Nivelyhdistys r.y Vesijumppa alkaa Anne 0400-795394. 12.00 Kirkkonummen seudun invalidit ry Kyrkslätts nejdens invalider rf Tapaaminen palvelukeskuksessa. Träff på servicecentralen. 13.00 Kirkkonummen Eläkkeensaajat Kuukausitapaaminen Kuninkaant. 57. Paikkakunnan nimien historiasta kertoo Maaret Eloranta. 13.00 Kirkkonummen Seudun TULES ­ Kyrkslättnejdens Reumaförening ry Käsityö- ja askartelupiiri kokoontuu torstaisin Palvelutalon käsityömökillä. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 16.15 MLL.n Tenavajumppa 1­6v Veikkolan koululla. Lisät. Tuija Kaurila 0405454630. 18.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Muistikerho Masalan kirjastossa. Toyota esitteli uuden hybridiautokonseptin Detroitissa Toyota julkisti Detroitin autonäyttelyssä pienten perheautojen kokoluokkaan kuuluvan FT-CH -hybridikonseptin. Lisäksi yritys vahvisti Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! aloittavansa sähköverkosta ladattavien hybridien ja sähköautojen sarjatuotannon vuonna 2012 sekä tuovansa polttokennoautonsa yleiseen myyntiin vuoteen 2015 mennessä. Hybridiautojen suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Esim. Toyota Prius oli lähes 209.000 auton kappalemäärällä vuoden 2009 ostetuin automalli Japanissa. Kasvua kertyi edellisvuodesta peräti 185 prosenttia. Autoilijat ovat selvästi entistä halukkaampia ottamaan käyttöön uudentyyppisiä voimanlähderatkaisuja. VARASTOTILAA TURVALLISIA VARASTOJA (alk. 3 m2) ja VENESÄILYTYSTÄ Inkoon Kalasatamassa. Hyvät yhteydet veneellä ja autolla, myös KULJETUSAPUA tarvittaessa! Soita & varaa varastotila nyt avajaistarjoushinnoin! www.allstore.fi info@allstore.fi gsm 041 515 3537 jaan tarvitaan ratkaisevia uudistuksia ongelmien välttämiseksi. Sähköistäminen on yksi monista ratkaisuvaihtoehdoista. Tähän mennessä menestynein esimerkki tästä on ollut bensiinihybridi, toteaa Toyota Motor Salesin johtaja Jim Lentz. Mallinimi, FT-CH, tarkoittaa tulevaisuuden kompaktia hybridiä (Future Compact Hybrid). Priukseen verrattuna se on 56 cm lyhyempi mutta vain 2 cm kapeampi. Suunnittelussa pyrittiin matkustusmukavuuden ja sisätilojen maksimointiin sekä erinomaiseen toiminnallisuuteen kaupunkiliikenteessä. Konseptimalli on muotoiltu Toyotan Ranskassa sijaitsevassa muotoilukeskus ED2:ssa. Innoittajana on toiminut osaltaan 80-luvun 8-bittinen videopelimaailma, mikä tarkoittaa käytännössä hauskaa, värikästä ja innovatiivista toteutusta. Nuorelle asiakaskunnalle suunnattu FT-CH on Priusta kevyempi, taloudellisempi ja luonnollisesti myös hinnaltaan edullisempi. Toyota tähtää yli miljoonan hybridiauton vuosimyyntiin lähitulevaisuudessa. Priuksen 12 vuoden myynnissä oloaikana sen hybridijärjestelmän kokoa, painoa ja kustannuksia on saatu ratkaisevasti pienennettyä, vaikka samalla on kyetty parantamaan auton energiatehokkuutta, laatua ja luotettavuutta. Tällä hetkellä Toyota valmistaa seitsemää eri hybridimallia mutta vuoteen 2020 mennessä kaikista malleista tulee tarjolle myös hybridiversio. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN kääpiöpinseri uros 8kk. Väri black & tan. H. 400,- (norm. 750,).Lisät. 050-9943721. Etsitään tanssiparia 7vuotiaalle tytölle tanssiharrastukseen torstaisin klo 18­19 Kirkkonummella. Ei tarvita aiempaa tanssikokemusta. Parin ikä saisi olla 7­9 vuotta. Yhteydenotot 0407177203. HALUTAAN vuokrata yksiö Kirkkonummelta työssäkäyvälle miehelle. Puh. 0400-712515. VUOKRATAAN kodikas omakotitalo 4-5 h,k, s-os. Evitskogissa. 1200 /kk. P. 040-7226586. OSTETAAN hyväkuntoinen rivi-, pari- tai omakotitalo 5h+k+s, vähintään 130 m2 tai okt-tontti (ei rinne) Kuusala ­ Pappilanmäki ­ Neidonkalliotai Gesterbyn koululta max 1,5 km. Puh. 0405479348. KADONNUT kissa 11.1. Siuntio Sudenkaari, aamulla rattaiden mukana ulos. Kissa on musta ja pitkäkarvainen (sisäkissa) eli ei välttämättä löydä kotiin. Puh. 0505294462. Kiitos Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Torstai 14.1. Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry. Uudenmaan piiri järjestää matkan 6.­13.4. Irlanti, Dublin ja länsi Irlanti. Ilm. 5.2. menn. Sirkka Aronen 0400-842071. Kirkkonummi-Siuntion eläkeläiset ry. Ylimääräinen näytös "Täällä pohjantähden alla" torstaina 21.1.10 klo 12.00 Kirkkonummen Kino Munkinmäki, muutkin eläkeläis- ym. järjestöjen jäsenet. 9.30 Pohjois-Kirkkonummen MLL Perhekahvila Veikkolan seurakuntatalolla. Avoin tapaamispaikka kaikille lapsiperheille. 10.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Shakkikerho aina torstaisin Perjantaina 15.1. 9.30 Pohjois-Kirkkonummen MLL Taaperokahvila 1­2v perheille Veikkolan seurakuntatalolla. Sunnuntai 17.1. Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry teatterimatka Vihdin teatteriin lauantaina 13.2. esitys, Vieraita makuuhuoneessa. Lähtö klo16.00 seurakuntatalolta, linja-autokuljetus. Kahvit väliajalla. Liput 13.00 euroa henkilö. Ilm. Leenalle 0400373651; 28.01. mennessä. Huom: paikkoja rajoitetusti. 12.30­13.30 Koripallo, koulu Sunnuntai 17.1. 12.00­13.30 Kuntosali 12.00­13.00 Zumba, koulu 13.00­14.00 Kunto-combat, koulu 16.00­17.30 Yleisurheilu, ryhmä Kim 17.30­19.00 Höntsäfudis, koulu Maanantai 18.1. 17.00­18.00 yu-koulu, 4­7 v. koulu 18.00­19.00 Aerobic, koulu 19.00­20.30 YUja valm.ryhmät 10 v>, Evitskog Tiistai 19.1. 16.30­17.15 Babybic,ryhmä 3­6 kk, näyttämö 17.15­18.00 Babybic,ryhmä 7­12 kk, näyttämö 17.00­17.45 Tempputuokio 3­5v, koulu 17.00­18.00 Zumba, alakerta 17.00­19.00 Koripallo, Sjökulla 18.00­20.00 Kuntosali, koulu Lisätiedot: www.veve.net Toiminnanjohtaja Johanna Aatsalo-Sallinen 0408618564 Veikkolan Veikot yu-jaosto viikkopäivyri Torstai 14.1. Wilson Kirwa Veikkolassa 17.00­ n. 18.00 Wilson Kirwa -satutuokio, Veikkolan koulu 17.30­19.30 Kuntosali, koulu 18.15­19.00 Keniajumppa, Wilson Kirwa, Sali 19.00­20.30 Wilson Kirwa harjoituksissa 19.30­21.00 Jalkapallo, Evitskog Perjantai 15.1. 18.00­19.00 Zumba Toning, koulu 19.00­20.00 Kehonhuolto, koulu 19.00­20.00 Peli-ilta 20.00­21.00 Lentopallo Lauantai 16.1. 12.00­16.00 Baletti Polttokennoautot ja PHV:t tulevat liikenteeseen Toyota julkisti Detroitissa myös tiedon, että se tuo testikäyttöön yli 100 uusinta vetykäyttöistä polttokennoautomalliaan. Niiden käyttäjiä seuraavien kolmen vuoden aikana ovat mm. yliopistot ja valtion laitokset niin Kaliforniassa kuin New Yorkissakin. Perustavoitteena on vauhdittaa välttämättömän infrastruktuurin luomista sekä osoittaa polttokennotekniikan suorituskykyisyys ja luotettavuus. Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.80 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.40 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2010
• 18 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Putinki Oy:ssä vaalitaan käsin kirjoittamisen perinteitä Muumien 65-juhlavuoden kalenterista varoja WWF:n Itämeri-työhön ­ 65-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävistä Muumeista on tehty vuosikalenteri kirjasta Muumipappa ja meri. Valitsimme tuon aihepiirin, sillä jokaisesta myydystä kalenterista lahjoitetaan 0,50 euroa WWF:n Itämeren suojelutyöhön, jonka painopistealueita ovat rehevöitymisen ja öljyntorjunta, meriturvallisuuden parantaminen, uhanalaisten lajien ja saaristoluonnon suojelu sekä kestävän kalastuksen edistäminen, valotti Kirkkonummella asuva paperi- ja lahjatavaroiden tukkuliike Putinki Oy:n toimitusjohtaja Anu Hartonen tämänvuotisia kalentereiden aihepiirien valintoja. ­ Tove Janssonin Muumi-kirjoissa meri on usein merkittävässä roolissa eikä ihme, sillä meri oli hänelle läheinen elementti. Tove vietti kymmeniä kesiä pienellä ja karulla Klovharun luodolla, Anu Hartonen kertoo. Itämeren suojelua tuetaan myös tunnetun iniöläisen luontokuvaajan Janne Gröningin kalenterilla, jonka valokuvista on tehty myös korttisarja ja muistikirjoja. ­ Hänen kuvansa heijastavat meriluonnon herkkää tasapainoa, kauneutta ja rauhaa. Hän kuvaa perinteisellä filmikameralla eikä käsittele kuviaan digitaalisesti, Hartonen kertoo näistä ns. "Itämerituotteista", joita voi tilata myös WWF:n verkkokaupasta ja hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä lahjatavaraliikkeistä. Niitä saa myös Kirkkonummen Inmaan tarjoamalla sopivia valmispaketteja tuotteista, Hartonen kertoo. Suomi on postikorttien maa Toinen merkittävä arvo laadun rinnalla on perinteiden vaaliminen. ­ Haluamme pitää yllä käsin kirjoittamista, kuten korttien, päiväkirjojen ja kirjeiden kirjoittamista sekä lahjapaperien käyttämistä. Tuotteemme ovat säilyttäneet asemansa markkinoilla hyvin sähköisen viestinnän rinnalla, Anu Hartonen iloitsee. Postikorttien lähettäminen on perisuomalainen ilmiö ja kortit ovatkin tärkein myyntiartikkeli. Uusia kortteja tänä vuonna ovat mm. taiteilija Nina Lindforsin herkän kauniit aforismikorukortit ja hauskat eläinaiheiset kortit. Häneltä on myös maisemakortteja Kökarin saarelta, Myrskyluodon Maijan maisemista. Uutuustuote on myös lasten ikävuosikortit ja ne painettu Sari Haavan nalle-aiheisista akvarelleista. Yrityksen taiteilijoihin kuuluu mm. Helene Schjärfbeck ja Putingilla on yksinoikeus mm. Kaj Stenvallin tuotantoon. Museokaupat onkin tärkeä myyntikanava. Tuotevalikoimiin kuuluu myös vieraskirjoja, julisteita, valokuva-albumeita, leluja ja pelejä, paperinukkeja ja kiiltokuvia eli oikea tuoteperheiden aarreaitta. ­ Ruotsalaiset satuhahmot, kuten Eemeli, Peppi ja Maisa sekä Viiru ja Pesonen löytyvät meiltä niin pikkuisina pehmonukkeina kuin kuutiopalapeleissä ja pelikorteissa, kertoo Hartonen, joka tuntee erilaisten korttien, kalentereiden, muistikirjojen, koristepapereiden ja pienten lahjatavaroiden maailman kuin omat taskunsa. LIISA KOSONEN MUUMI-kalenterin tuotolla tuetaan Itämeren suojelua muumien 65juhlavuoden kunniaksi. huomauttaa. Putinki on "herkkukauppa" Putinki Oy sai alkunsa Hakaniemen hallin yläkerrassa sijainneessa "loosissa". Sen perusti 70-luvun alussa yrittäjäpariskunta Martti ja Kirsti Jantunen liikeideana kortit ja Arabian antiikkiastiat. -90-luvulla mukaan tuli tukkukauppa. Yrityksen nykyinen osoite on Hämeentiellä, josta löytyi mm. isot näyttelytilat tukkuasiakkaita varten ja hyvät toimitilat yrityksen 8 työntekijälle ja yli 10.000 tuotenimikkeelle. Putingin perustana on kaksi jalkaa, vankka kotimainen, Suomessa painettava tuotanto ja painotuotteiden maahantuonti. ­ Meillä on yli 50 päämiestä ja osoitetta, josta meille tulee tuotteita, osa hyvinkin kaukaa aina Thaimaasta ja Kaliforniasta asti, Hartonen selvittelee yrityksestä, jonka Jantuset myivät v. 2005. Tavoitteena on olla korkeatasoinen "herkkukauppa", jossa laatu ajaa hinnan ohi. ­ Sen eteen tehdään paljon töitä, kierretään messuilla maailmalla ja tutkitaan myös suomalaisten taiteilijoiden tuotantoa. Jälleenmyyjien työtä pyritään helpotta- ANU Hartonen, Putinki Oy:n toimitusjohtaja, esittelee iniöläisen kuvaajan, Janne Gröningin korttisarjaa. ELÄINKORTEISSA on maalattu pohja ja materiaalina Lindfors on käyttänyt lehtileikkeitä. Maukasta tammikuussa Läckert i januari Muista Bonus! Kom ihåg Bonus! fo-kirjakaupasta, kuten muitakin Putingin tuotteita, mm. kotimaiseen kalenterituotantoon kuuluvaa Kaj Stenvallin sekä mustavalkoista Helsinki-kalenteria. ­ Olemme vuosikausia myyneet mustavalkoisia Paris-, London- ja New York kalentereita, mutta omasta kaupungista sellainen on tähän asti puuttunut, Hartonen hymyilee. ­ Kaikki vuosikalenterit ovat nyt kolmikielisiä eli suomi, ruotsi ja englanti, hän S-Etukortilla/Med S-Förmånskortet Lehtipihvi + ranskalaiset Lövbiff + fransk potatis (ilman S-Etukorttia/utan S-Förmånskort 14,90) Siuntio/Sjundeå, Flemingintie/ Flemingsvägen 2. Puh./Tfn 010 7626 160. VB-Center EXPRESS NINA Lindforsin aforismikorttisarjaa: Hiukan liikaa on juuri sopivasti minulle. (Cocteau). Palvelemme/ Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-22, la/lör 10-22, su/sön 12-21. 14 000 uutta varusmiestä aloitti palveluksen Maanantaina 11.1. astui varusmiespalvelukseen noin 14 000 uutta alokasta, joista noin 140 on naisia. Joukko-osastoista suurimpia vastaanottajia ovat Kainuun Prikaati Kajaanissa ja Karjalan Prikaati Vekaranjärvellä. Kumpaankin näistä joukko-osastoista astuu palvelukseen noin 1 800 alokasta. Loput varusmiehet palvelevat muissa maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien joukko-osastoissa. Pääosa ruotsinkielisistä varusmiehistä suorittaa palveluksensa Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissä, johon astuu palvelukseen noin 750 alokasta. Varusmiesten peruskoulutuskausi kestää kahdeksan viikkoa. www.varuboden.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ­ 14.1.2010 19 Käsipalloa/ Miesten ykkösdivisioona Salibandyn 1. divisioona: KyIF vahvisti asemiaan tärkeällä kotivoitolla KyIF ­ Kukot 31­24 (12­11) Miesten ykkösdivisioona pyörähti käyntiin sunnuntaina kuukauden mittaisen ottelutauon jälkeen. Kukot Riihimäeltä saapui kotijoukkue KyIFin vieraaksi molemmille joukkueille tärkeään kamppailuun. Voitolla Kukot nousisi samoille pisteille KyIFin kanssa ja SM-karsintasarjan viivataisto olisi jatkunut mahdottoman jännittävänä. Kotijoukkueen voitto taas antaisi pientä hajurakoa sarjan neloseen (kolme parasta karsii SM-sarjaan). Konkreettinen epävarmuus kuvastaa aina tunnelmaa ennen ensimmäistä ottelua pidemmän tauon jälkeen. Mitä vastustaja on tehnyt, mikä on loukkaantumistilanne, ollaanko itse hoidettu omaa toimintaa niin että kilpailukyky on säilynyt jne. KyIF pelasi välipäivinä kaksi kovaa harjoitusottelua SM-sarjajoukkueita vastaan. Hävisimme reilusti SIF:lle ja ainoastaan kolmella maalilla Porvoon Akillekselle, molemmat ottelut pelattiin vieraskentillä. Tämän lisäksi harjoiteltiin laadukkaasti kun pystyttiin, ainoastaan harjoittelumäärä jäi alhaiseksi pyhien takia. Kukot tuli nuorella joukkueella otteluun. Kolme heidän pelaajistaan saavat myös jo peliminuutteja Suomen parhaassa joukkueessa Cocksissa, joten helposta vastustajasta ei ole kyse. Ottelun alkutahdit menivät kuitenkin täysin KyIFin komennossa, 3-0 numerot muuttuivat vielä 6-3 tilanteeseen 11 peliminuutin jälkeen ja kaikki näytti hyvältä. Tällöin sorruimme taas perisyntiimme ja joukkuepeli hyökkäyksessä katosi. Tämä johtaa sitten aina siihen että myöskin puolustuspeli passivoituu. Näin Kukot pääsi kiinni ja tasaisten vaiheiden jälkeen mentiin tauolle numeroissa 12-11 kotijoukkueelle. Riihimäeltä tulee usein rehtiä mutta kovaa käsipalloa pelaavaa porukkaa. Narinat jäävät yleensä pois joten sunnuntain Kukot oli tässä ottelussa poikkeus em sääntöön. Liekö edellisen illan ottelu Paraisilla syönyt henkiset voimavarat? Paras kukko oli 8 börsää viskonut Arttu Tamminen ja kuusi häkkiä heilauttanut nuorten maajoukkueessakin esiintyvä Jani Tuominen. Tauon jälkeen kotijoukkue tuli taas terävänä. Tilanteessa 17-13 Kukot turvautui aikalisäänsä (38. peliminuutilla) jolloin me saimme alleviivattua joukkuepelin säilyttämisen tärkeyttä. Ja miten kävikään? Pallo liikkui meidän hyökkäyspäässä ihailtavasti, jokainen tuli vauhdilla tilanteeseen, kaikki tekivät oikeita ratkaisuja ja laittoivat itsensä likoon, ja ratkaisut tulivat milloin oikealta tai takaa, milloin vasemmalta tai viivalta. Kukot jäi armotta jalkoihin ja kotijoukkue nautti täysin rinnoin pelistä. Puolitoista vuotta ollaan haettu tätä peliä ja nyt se alkaa näkyä ja tuottaa tulosta. Poissa olivat tavallisesta kokoonpanosta kuumeinen maalivahti Kaj Brink, pelikieltoinen Tom Huldin (mukana seuraavassa ottelussa), Cocco Aspegren ja Toffe Bäck. Maaliin laitettiin joukkueen tuki ja turva mutta selkävaivainen Magnus Westerlund joka pelasi loisto ottelun ja joka palkittiin parhaana pelaajana. Vaikeilla hetkillä ja toisen jakson ensimmäisen puoliskon aikana hän ratkaisi ottelun omalla pelillään. Molemmat pelinrakentajat olivat kuumeessa mutta Kaarle "Osaan lentää varjolla" Kärkkäinen pelasi loistoottelun tekemällä viisi maalia ja siirtämällä palloa avaavasti laitapakeille jatkuvasti erityisesti toisella puoliajalla. Juha "Palomies" Pesonen, hänkin siis flunssavaivainen, tuurasi häntä varmoilla otteilla.Viiteen maalin ylsivät myös ikitaistelija Sebastian "Sebi-Talk" Aarnio ja vasen pakki Joni "Opel Kadett" Jukola. KyIFin maalikuningas oli kuitenkin oikealla laidalla hyvällä prosentilla viimeistellyt Viljami "Vilkut toimii-ei toimi" Kuntsi, 7 maalia. Kolmasti viimeisteli Henrik "HesaHega" Granqvist jonka tasaisuus ja puolustuspeli oli Huldinin poissaollessa avainasemassa lopputulosta ajatellen. Kim "Maailmanmatkaaja" Heino sai kolme peliminuuttia ja maalasi kolmesta yrityksestä kolmasti. Olisiko tahti ollut sama jos olisi saanut 60 minuuttia? Peliminuuttien määrä on ainakin kolme kertaa isompi kuin vastaavien harjoitusminuuttien tällä vuosikymmenellä, mutta eiköhän tämäkin suhde saada korjattua jo viikolla. Sentteriosastolta on myöskin hyvää kerrottavaa. Erik Ostrow jonka kasvatus on tapahtunut Siuntiossa ja joka on myös pelannut Dickenissä mestaruussarjassa on liittynyt syksyn aikana joukkoomme, ja pelasi nyt ensimmäisen ottelunsa. "Eke" viimeisteli kaksi täysosumaa ja oli mies paikallaan keskipuolustuksessa. Hän tuo lisää kovuutta ja tahdonvoimaa molempiin päihin ja näyttää viihtyvän. Krister "Rengasrikko" Wollsten tuurasi miehekkäästi tehden yhden maalin. Seuraavaksi karavaani matkaa Karjaalle jossa nollakerholainen William Team isännöi ottelun WT ­ KyIF tiistaina 19.1. klo 20.30. Paperilla helppo ottelu mutta lajissa mukana olleet tietävät että Karjaalta ei ikinä oteta helppoja pisteitä tulkoon vastaan sitten vaikka hallin vahtimestari ja kaupungin johtaja. Kannattajat! Tulkaa paikalle! JAN Rangersille maukas kotivoitto Ilveksestä Rangers palasi yli kuukauden pituiseksi venyneen joulutauon jälkeen taas kotiyleisönsä eteen pommariin viime keskiviikkona, kun vastustajaksi saapui hyvin kauden ensimmäisen puoliskon pelannut Tampereen Ilves. Ilves on keikkunut koko kauden sarjataulukossa sijoilla 2-4 ja Ilves oli lokakuussa pelatussa vieraspelissä Tampereella täysin ylivoimainen voittaen 9-2. Vaikea ottelu oli siis etukäteen odotettavissa. Ottelusta muodostui tasainen ja kova vääntö ja tällä kertaa Rangers oli alusta asti hyvin hereillä. Ilves oli hienokseltaan hallitsevampi joukkue, mutta maalinteossa isännät olivat selvästi terävämpiä. Ensimmäisessä erässä Rangers hankkiutui hienosta 2-0 johtoon Pietari Korhosen ja Iiro Lieden maaleilla. Toisessa erässä kumpikin osui kerran, Rangersin maalin teki Marko Vaittinen. Toisesta erästä alkaen ja ottelun loppuun saakka Rangersia piti voitossa kiinni maalivahti Tommi Kekkonen huipputorjunnoillaan. Kolmannessa erässä Ran- TOMMI Kekkonen torjui Rangersille voiton Ilveksestä. gers pääsi jo mukavan tuntuiseen 4-1 johtoon Iiron toisella maalilla, kun ottelua oli jäljellä 8 minuuttia. Tästä eteenpäin Ilves yritti vimmatusti tasoitusta pelaten suuren osan ajasta ilman maalivahtia kuudella viittä vastaan. Ilves onnistuikin kaksi kertaa ylivoimapelissään, mutta vastaavasti tilanteessa 4-2 pääsi Keni Rautio tekemään Rangersin viidennen maalin tyhjiin ja näin tunnin lopputuloksena valotaululla olivat lukemat 5-3. Katsomoraadilla oli helppo työ jakaa tähtiä ja niitä riitti tällä kerralla seuraaville: Tommi Kekkonen (***), Iiro Liede (**) ja Pietari Korhonen (*). Rangersilla on menossa tiukka kuuden ottelun tammikuu ja kotipelit jatkuvat ensi lauantaina 16. tammikuuta klo 17, silloin saapuu vieraaksi ISB Ilmajoelta. KUVA: Joni Winsten Tyttökiekkoa: Hunters ­ EKS 1­4 (0­3, 1­1) KyIF ­ Cocks 31­24 (12­11) I söndagens viktiga "fyrapoängsmatch" mot Kukot från Riihimäki fanns en chans för hemmalaget KyIF att ta ett stort kliv mot en FM-kvalplats dit seriens tre bästa lag når. Vid förlust skulle just Kukot komma upp jämsides, och även andra lag som Giants och Arsenal höll på bortalaget vars seger skulle öka samtligas möjligheter. Efter en månads paus är det alltid en känsla av osäkerhet när man drar i gång igen. Dessutom är årets division ett ett verkligt getingbo där endast topplaget GrIFK, kanske delvis Pargas och i bottnet William Team som vet på vilken nivå fortsättningsmatcherna går. Jul- och nyårsafton i år innebar två missade träningspass vilket KyIF kompenserade med att i mellandagarna möta först Sjundeå IF (stor förlust, men 34 gjorda mål) och sedan Borgå Akilles (34-31). Matcherna spelades på bortaplan. Kukot är ett lag med unga spelare från Riihimäki och laget kör in de bästa och mest lovande till Cocks som är landets bästa lag i år (igen). Tre av Kukots spelare får spelminuter i Cocks, så det är verkligen inget dåligt lag. Denna gång uppträdde man dock ovanligt surt och irriterat och fann ingen harmoni i sitt spel. Bäst var åttamålsskytten Arttu Tamminen och Joni Tuominen, 6 mål. Inför matchen drabbades vi av olika slags förhinder genom att målvakten Kaj Brink (sjuk), Tom Huldin (avstängd), Cocco Aspegren och Toffe Bäck (sjuk) saknades. I mål sattes ryggskadade Magnus Westerlund och bägge speluppbyggarna, Kaarle Kärkkäinen och Juha Pesonen, var febersjuka. Mera lovande hade utgångsläget kunnat vara. Av ovannämnda orsaker är det spel som uppvisades ett smärre under. Bollen och fötterna gick som aldrig förr, spelarna gjorde rätt beslut och vågade sticka dit näsan när det var läge. Stort plus till nämnda Kärkkäinen som förutom fint speluppbyggande stod för 5 mål. Lika många gjorde humoristerna till vänster Joni Jukola och Sebi Aarnio. Bästa målskytt var dock högeryttern Viljami Kuntsi som ofta framspelad av tremålsskytten "Hesa-Hega" Granqvist avslutade framgångsrikt hela sju gånger. Granqvist försvarade dessutom stabilt hela matchen och var en viktig kugge i avstängde Huldins frånvaro. Erik "Jag fostrades i Sjundeå, men har senast spelat i Dicken" Ostrow debuterade framgångsrikt på centern i anfallet och som styrande centrumförsvarare, en stor tillgång i vårt manskap gällande vilja och hårdhet. Kribe "Vad är klockan" Wollsten sekunderade stabilt. Lagets bästa spelare var dock pokalbelönta Magnus Westerlund som avgjorde matchen under de svackor vi hade i matchens mellanskede. De yngre spelarna kan faktiskt lära sig någonting om att smärta inte automatiskt innebär frånvaro. Ibland måste en idrottare bita ihop lite, även om det känns tufft. KyIF vann matchen 34-31, halvtid 12-11 och är nu serietrea, tre poäng före seriefyran. Lite friskare luft, kanske, men ännu inte torra skor... Nästa match spelas i Karis den 19 januari kl. 20.30 i Karis mot seriejumbon William Team. Verkar kanske lätt på pappret, så noll poäng som WT har. De som varit med i handboll vet dock att ingen nånsin tar lätta poäng i handbollens Mecka, Karis, så förberedelserna för denna drabbning bör vara seriösa och på rätt sätt ödmjuka. JAN EKS:n kokoonpano Hunters-vierailulla: Vasemmalta: 6 Krista Tuupanen, 13 Camilla Koski, 76 Nelli Pyykkö, 44 Anu Nurmela, 18 Ella Töyrylä, 16 Nita Laasonen, 19 Jenna Vigell, 35 Lumi Palojärvi, 21 Minttu Puskala. Edessä 33 Janika Järvikari (MV). Tyttöjen E-ikäluokan jääkiekkoilijoiden joulutauko päättyi Tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna, ja EKS:n E-tyttöjen joukkue jatkoi siitä, mihin joulutauolle jäädessään jäi. EKS kävi sunnuntaina 10.1. ryöstöretkellä Porvoossa Huntersin vieraana eikä antanut isännille mahdollisuuksia pisteiden suhteen. Kummallakaan joukkueella ei ollut yli-ikäisiä pelaajia kokoonpanoissa ja molempien joukkueiden pöytäkirjaan merkittyjen pelaajien määrä oli 1+9. EKS peluutti kahta hyökkäysketjua ja kolmea puolustajaa. EKS:n seuraava koitos on sunnuntaina 17.1. 2010 klo 13:30 Leppävaaran Reebok-Areenalla, jolloin vieraaksi saapuu Pelicans2000 Hollolasta. Jatkuuko EKS:n voittoputki? Salibandyn 1. divisioona LAUANTAINA 16.1.2010 KLO 17:00 Väestönsuojassa Liput: 5 ISB ) (S-etukortilla 4
• 20 N:o 4 ­ 14.1.2010 Kirkkonummen Sanomat HINNAT VOIMASSA TO­LA 14.­16.1.2010 ellei toisin mainita. PRISERNA GÄLLER TOR­LÖ. 14.­16.1.2010 IFALL INGET ANNAT UPPGES. KATSO LÄHIMMÄN K-CITYMARKETISI TARJOUKSET NETISTÄ WWW.K-CITYMARKET.FI PAJUNIEMEN KONSULENTTI TO­LA! HK viljapossun leivitetty Erä Tuore norjalainen LOHIFILEE pakattuna FÄRSK LAXFILE´ PACKAD ULKOFILEELEIKE 600 g (8,32 /kg) PANERAD GRIS YTTREFILE´SCHNITZEL Pajuniemi rasvaton PALVIKINKKU siivuina FETTFRI BASTUPALVAD SKINKA, I SKIV. 4 Primula 4,19 /kg RÅGLIMPA 99 kpl 18 Vaasa muhku 90 kg 4 99 kg rajoitus 2 kpl/asiakas RUISLIMPPU 475 g SÄMPYLÄT 6 kpl/300 g 4,30 /kg SEMLOR 1 JOGURTIT 4x125 g YOGHURT 99 kpl 1 Kokkikartano 29 ps Suomalainen takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana Jacky Jugupala FINLÄNDSK NÖT YTTREFILE´, I BIT 12 90 kg tai Jacky Makupala VANUKKAAT 6x90 g PUDDINGAR 1,50­3,00 /kg, yksittäin/enskilt 1,86­1,96/pkt (3,63­3,72 kg) LASAGNET ja PASTAT 700 g 3.Tuore 2 PK T (8,21 /kg) 5 Candyking GODIS I LÖSVIKT 75 rs MANGO Peru IRTOMAKEISET Navel APPELSIINI Egypti 0 99 kg 4 Grandiosa kg 90 kg APELSINER MA­LA 11­15! LOUNAS MUKAAN sis. pääruoka, lisuke ja salaatti LUNCH MED portion. Inneh. huvudrätt, potatisalternativ och sallad KIVIUUNIPIZZAT 300-315 g (7,78­8,17 /kg), yksittäin/enskilt 2,95 kpl/st (9,37 ­9,83 kg) STENUGNSPIZZOR 5.COCA-COLA 1,5 l 0,55 /l annos 4 Pirkka 90 2 KPL 0 2 PK T -25 % 59 kg 1,50 /l ei laktoositon Valiojäätelö maustetut KERMAJÄÄTELÖT 1 l SMAKSATT GRÄDDGLASS NAUDAN JAUHELIHA A 4 89 sis. pantit 1,60 PACK 4 400 g (5,00 /kg) NÖTMALET 4.- 2 RS rajoitus 1 erä/talous s -30 % Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yksittäin 2,15 /pkt (2,15 /l) 3. max 2 erää/tal. Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,69 /rs (6,73 /kg) UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA­PE/MÅN.­FRE. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU/SÖN. 12­18 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). www.k-citymarket.fi Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus