?
2
2
1
9
2
0
0
Kyrkslätt Nyheter sidan 14
Kirkkonummen
Sanomat
N:o
Perustettu 1967
48. vuosikerta
4
12.1.2014
SUNNUNTAI
Kirkkonummi ? Siuntio ? Inkoo
Timo-Juhani Kyllösen sävellyksillä on kysyntää
? sivu 20
Irtisanomiset ja lomautukset Kirkkonummen
kunnanhallitukseen 13.1. ? sivu 3
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi ? toimitus@kirkkonummensanomat.fi ? www.kirkkonummensanomat.fi
ALKUVIIKKOON K-CITYMARKETISTA
Naudan
luuton
HINNAT VOIMASSA
MA-KE 13.?15.1.2014,
ELLEI TOISIN MAINITA.
Wursti
SISKONMAKKARA
500 g 5,98/kg
LAPA
nöt bog
syskonkorv
2
99
kg
Atria
Att ia
Atr
ia naudan
naud
nau
dan
dan
palana, gris sida
7,48/kg, nöt maletkött
tkött
TUORE LUULLINEN KYLKI
PALVELUT
ISKIM
UUDISTUU ME
!
P
alvelutisk
suljettu reimme on
vuoksi ma montin
Avaamme -to 13.-16.1.
palvelutiskuudistetun
in pe 17.1
.
1
89
JÄÄVUORISALAATTI
Espanja, isbergssallad
5
99
kg
Valio
Val
lio
MARGARIINIT
400 g 3,13/kg tai
kpl
ARKIJUUSTO 1,25 kg
4,79/kg, ost
Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,85 kpl (5,48/kg)
Flora Culinesse ja
Kulta juoksevat
KASVIÖLJYVALMISTEET
500 ml 2,50/l
sopprötter
3
pss
rs
Flora
KEITTOJUUREKSET
200 g 1,65/kg
JAUHELIHA 17% 400 g
-12%
kg
Apetit
rs
HK
K viljaporsaan
vilj
vil
iljap
japors
japors
orsaan
aan
2
99
1 .-
2
50
2
kpl
Hinta
Hin
inta
in
ta yks
yksi
yksittäin
k itt
ittäin
i 0,41
0 41 ps (2
(2,0
(2,05/kg)
05/k
05/
/kg)
kg
-10-42%
1
Ilman
Ilma
man K-Plussa-korttia
K
K-Pl
Plussa-kortt
sa kortt
orttiia ja
ja yks.
yk
yks
ks. 1,39-2,
1,39-2,19
1
3
39
kpl (3,48-4,38/kg/l)
Valio Aamupala
SULATEJUUSTOVIIPALEET 400 g
Fazer
JUUSTOSÄMPYLÄ
5 kpl /350 g
9,73/kg
5,00/kg, ostsemla
1
75
ps
3
89
-20%
Ilman
K-Plussa-korttia
Ilma
man K-Pl
K
KPlussa-k
sa kortt
ortti
ttia
ia 2,19
2,19 p
ps (6,26/kg)
((6
6,2
6,26/k
kpl
-14%
Ilman
K-Plussa-korttia
Ilma
lma
man KK
K-Pl
Plussa-k
sa kortt
ortti
ttia
ia 4,55
4,55 kpl
kpl (1
(11,38
(11
((11,38/kg)
,
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2, puh/tfn. 010 538 3300, kirkkonummi@citymarket.?
MA?PE/MÅN-FRE. 8?21, LA/LÖR. 8?18, SU/SÖN. 12-18
www.k-citymarket.?
3
95
9
90
Lisätiedot www.kesko.?/
Vastuullisuus
Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimesta 8,35 snt/puh +
12,09 snt/min (sis. alv. 24%)
Samtal till nummer som börjar på 010 kostar
från trådtelefon 8,35 cent/samtal +
12,09 cent/minut (inkl. moms 24%)
N:o 4 ? 12.1.2014
2
Kirkkonummen Sanomat
Wohlsin kartanon puutarhayhdistyksen
esitelmäsarja käynnistyy
Wohlsin kartanon puutarhan hoitamista varten perustettu Wohs Gårds Trädgårdsförening rf:n (WGT) esitelmäsarja Wohlsin kartanolla
(Volsintie 605) järjestetään
aina kuukauden toisena sunnuntaina klo. 14?16. Esitelmät pidetään ruotsiksi, keskustelu käydään osanottajien kielellä.
12.1. aloittaa Hortonomi Ingrid Grande kertomalla Wohlsin kartanon puutarhasta, sen vaihtelevasta historiasta sekä toimenpiteistä puiston ennalleen
palauttamiseksi ja säilyttämiseksi, mistä hän teki lopputyön Novia Yrkeshögskolanissa vuonna 2011. Ingrid
teki myös puiston ensimmäisen hoitosuunnitelman.
9.2. Arboreetti Viktor Fri
puhuu puiston vanhojen puiden tutkimisesta ja hoidosta. Wohlsin puisto on Kirkkonummen vanhin säilynyt
kartanonpuisto.
9.3. Inger Kullberg kertoo vanhojen puutarhojen
ruusuista. Inger on tunnustettu ruusujen asiantuntija,
jolla itsellään on vaikuttava ruusupuutarha Kirkkonummella.
13.4. maisema-arkkitehti Camilla Rosengren valottaa kokemuksiaan vanhojen puistojen kunnostuksista. Camilla on 1986 tehnyt
selvityksen Wohlsin karta-
non puistosta, joka valitettavasti sai odottaa kunnostustyön aloittamista lähes
30 vuotta.
11.5. Stefan Winquist
päättää esitelmäsarjan kertomalla vierailustaan Ruotsin Sörmlandin lähes 10 linnan- ja kartanonpuistoon.
Tervetuloa mukaan tutustumaan kartanon puiston kunnostushankkeeseen!
Ei etukäteisilmoittautumista, tarjolla kahvit ja opastus.
Tervetuloa!
Lisätietoa tapahtumista puh.joht. Stig Johansson 050 310 0740. www.
wohlsgard.f/tradgardsforeningen
WOHLSIN Kartanon puutarhan hoitamista vaaliva yhdistys järjestää kevätkaudella luentosarjan vaihtuvin teemoin. Näkymä järvenpuoleiseen puistoon viime
vuodelta alkukesän aikaan. kuva: L.K.
Runoja, novelleja ja lukupiirejä
upiirejä
Kirkkonummen kirjastossa
ssa
Teetä ja runoa -runopiiri sekä Novelleja ja neuleita -lukuillat jatkuvat Kirkkonummen kirjastossa tammikuussa. Teetä ja runoa aloittaa
kevään to 23.1. klo 18 pääkirjaston musiikkiosastolla.
Aiheena ovat Mirkka Rekolan Syksy muuttaa linnut sekä Erkka Filanderin Heräämisen valkea myrsky.
Novellien tahtiin voi neuloa Veikkolan kirjastossa to
23.1. ja pääkirjastossa ti
28.1. klo 18?19.30. Masalan
kirjastossa novelleja pääsee
kuuntelemaan ti 4.2. klo 18?
19.30. Oman käsityön voi ottaa mukaan, mutta se ei ole
pakollinen. Sekä runopiiriin
että Novelleja ja neuleita -lukuiltoihin ovat lämpimästi
tervetulleita uudet ja vanhat kävijät!
Keväällä Kirkkonummen
kirjastossa aloittaa kaksi
uutta lukupiiriä: pääkirjastossa ja Masalan kirjastossa. Pääkirjaston lukupiiri kokoontuu ensimmäistä kertaa
to 30.1. klo 14. Silloin jutellaan joulun aikana luetuista kirjoista ja päätetään lukupiirin tulevat kirjat. Masalan kirjaston lukupiirissä
tutustutaan kevään aikana saksalaiseen nykykirjallisuuteen. Ensimmäinen kokoontuminen on ke 5.2. klo
11, ja aiheena on Eugen Rugen romaani Vähenevän valon aikaan. Tervetuloa mukaan kaikki kirjoista kiinnostuneet!
TEETÄ ja runoa -runopiirin vetäjät Sari Jovero ja Paula Roselius. Kuva: Päivi Ahola.
Tule mukaan puhumaan
ruotsia Luckanille
Kirkkonummen Luckan
järjestää joka toinen viikko maanantaisin kaikille
ruotsin kielen puhumisesta kiinnostuneille avoimen
vapaamuotoisen keskustelutunnin.
Vuoden ensimmäinen tapaaminen maanantaina 13.
tammikuuta kello 16. Tervetuloa Aseman Ostariin
viettämään mukava hetki
mukavassa seurassa.
KYRKSLÄTTS GYMNASIUM
är gymnasiet som bryr sig
?
?
?
?
högklassig undervisning
mångsidig och personlig
handledning
lämplig storlek
trygg och tolerant skolmiljö
Kom som du är,
bli den du vill!
ÖPPET HUS
lördagen den 18 januari
kl. 9-14
Kl. 11:15 info för Åk 9 & föräldrar
Kl. 13 info för gymnasiets föräldrar
Välkommen!
Kansli tfn
040 126 9377
Rektor tfn 040 589 6913
Gesterbybågen 3
www.kyrkslattsgymnasium.com
TULE mukaan puhumaan ruotsia ? Prata svenska i Luckan.
Mammajumppaa ja
perheliikuntaa
Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää Mammajumppa-kurssin (kurssinro
140104) 14.1 alkaen tiistaisin klo 17.30?18.30 Kirkkonummen Palvelukeskuksella.
Fysioterapeutin ohjaamalla kurssilla tarjotaan
odottaville äideille kevyttä
liikuntaa omaa kehoa kuunnellen. Kurssi sopii kaikille
raskaana oleville. Lihaskunto-, venyttely- ja rentoutusharjoitteiden lisäksi tietoa
äidin ja vauvan hyvinvoinnin edistämisestä.
Perjantaina 17.1. käynnistyy myös Monikulttuurinen äiti?lapsi -liikuntaryhmä (kurssinro 140506) uimahallilla klo 9.30?10.15.
Suomalaiset ja ulkomailta
Suomeen muuttaneet äidit
lapsineen (0?6 v) ovat tervetulleita tähän perheliikuntatuokioon, jossa leikitään erilaisin teemoin ja musiikein.
Kurssilla on mahdollisuus
myös tutustua toisten maiden perinteisiin leikkeihin.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.kirkkonummi.
fi/kansalaisopisto tai puhelimitse 040-126 9312.
Kirkkonummen Sanomat
Etusivun kuva:
N:o 4 ? 12.1.2014
3
? KOEN, että tärkein työni on säveltäminen ja haluan nyt keskittyä siihen, toteaa harmonikkataiteilijana, kuoronjohtajana, kapellimestarina ja säveltäjänä tunnettu Timo-Juhani Kyllönen, jolla on työn alla mm. kolme oopperaa ja lisäksi paljon muitakin
tilausteoksia. Kirkkonummelaisten menetyksenä on ollut se, että Kyllösen oli jätettävä Kyrkslätts damkörin johtaminen sävellystöiden lisääntyneen kysynnän takia ja sen tiimoilla koko kuorotoiminta loppui, ainakin toistaiseksi. Kuva kuoron joulukonsertista Kirkkonummen kirkossa v. 2010, mukana pitkäaikainen yhteistyökumppani, oopperalaulaja Juha Kotilainen. Lisää aiheesta sivulla 20. Kuva: LIISA KOSONEN
Mitä luvassa,
Veikkola?
Veikkolan kyläyhdistys järjestää Kunnanjohdon kyselytunnin torstaina 16.1. klo 18?21 Veikkolan koulun auditoriossa.
Kyläläisten tentattaviksi tilaisuuteen saapuvat kunnanjohtaja
Tarmo Aarnio, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo. Keskustelun aiheina
ovat muun muassa kunnan talous, kylän palvelut, kunta- ja sote-uudistukset sekä kaavoitus.
Ingakoti ja Solbergs
skola myynnissä
Inkoon kunnanhallitus käsittelee ensi maanantaisessa kokouksessaan
13.1. Ingakodin ja Solbergs skolan myyntiä. Kunnanhallitus päättänee
antaa kohteet myyntiin edelleen siten, että sopimukset ovat voimassa
kahden kuukauden jaksoissa.
Ingakotia käytetään tällä hetkellä Merituulen koulun ja kunnantalon kaluston varastona. Kiinteistössä toimivat myös eläkeläisyhdistys ja
Caverion Oy. Kiinteistönvälittäjän kanssa tehdyssä arvioinnissa on päädytty siihen, että paras tulos saavutettaisiin tarjoamalla myyntiin koko
alue, ei vain Ingakoti. Kokonaisuus kattaa Ingakodin, rivitalon, Annexetin ja vanhan saunan.
Eri kiinteistöistä pyydettävät hinnat olisivat seuraavat: Ingakoti 700
000 ?, rivitalo 200 000 ?, Annexet 120 000 ?, vanha sauna 80 000 ? eli
yhteensä 1 100 000 ?.
Myös Päivölässä sijaitseva koulukiinteistö, Solbergs skola, on ollut jo
jonkin aikaa myynnissä. Myyntiä jatketaan ja kiinteistöstä pyydetään
240 000 ?.
Huovutus on
hauskaa!
Kirkkonummen kansalaisopistolla alkaa huovutuksen peruskurssi lapsille, nuorille ja aikuisille Kartanonrannan koululla
Sundsbergissa.
Aloittelijakin oppii huovuttamaan lapaset, tossut, hatun
tai vaikka seinätekstiilin kotiin.
Huopaneulalla saa helposti aikaiseksi erilaisia hahmoja ja koristeluja valmiiseen työhön tai
pohjaan.
Kurssi-info on 21.1. ja työskentely 1.?2.2., ilmoittautumiset viimeistään 14.1. osoitteessa
www.kirkkonummi.fi/kansalaisopisto tai kanslian aukioloaikoina numeroon 040-126 9312.
Inkoo kilpailuttaa suun
terveydenhuollon palvelut
Inkoon perusturvalautakunta päätti syyskuun lopussa käynnistää tarjouspyyntömenettelyn kunnan suun terveydenhuollon ulkoistamiseksi
kokonaisuudessaan.
Perusturvajohtaja Anne Öhmanin mukaan tarjouspyyntöjä otetaan
vastaan 13. helmikuuta saakka ja tavoitteena on, että valittu palveluntarjoaja aloittaisi toiminnan huhtikuun alusta. Sopimus palveluista tullaan tekemään vuoden 2016 loppuun saakka.
Inkoon suun terveydenhuollon palveluista vastaa toistaiseksi Attendo
Terveyspalvelut Oy, jonka varsinainen sopimus palveluista päättyi kunnan kanssa viime vuoden lopussa.
Kunnanjohtajakin parin viikon pakkolomalle:
Irtisanomiset ja lomautukset
kunnanhallitukseen 13.1.
Kirkkonummen kunnanhallitus
käsittelee ensi maanantain 13.1.
kokouksessaan YT-menettelyn tuloksena kaavailtuja irtisanomisia ja lomautuksia. YT-menettely
päättyi 9.12, johon mennessä asiaa käsiteltiin kaikkiaan seitsemässä kokouksessa. YT-neuvottelun lopputuloksena syntyi toimenpide-ehdotus, joka tarkoittaa
noin 60 henkilön irtisanomista
sekä 7?14 vuorokauden lomautuksia koko kunnan henkilöstölle tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta.
Kunnanhallitukselle ehdotetaan nyt 17 henkilön irtisanomista sekä koko kunnan henkilöstön
lomauttamista, mukaan lukien
toimialajohtajat ja kunnanjohtaja, 7?14 vuorokauden ajaksi. Perusopetuksen ja lukion opettajien osalta lomautuksen kestoksi
ehdotetaan 7 vuorokautta, muille 14 vuorokautta. Lomautusten ulkopuolelle jää tiettyjä erityisryhmiä, mm. määräaikaisia
työntekijöitä sekä päivystystyötä perusturvan tai vesilaitoksen
palveluksessa tekeviä. Myös erityisopettajat jäävät lomautusten
ulkopuolelle kuten myös luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Irtisanottavilla ei ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana
ja heidän kertyneet vuosilomansa
maksetaan rahana.
Ehdotuksen mukaan kunnan
työntekijät voivat lomautuksen
sijaan pitää myös palkatonta vapaata tai vaihtaa lomarahoja vapaaksi lomautusta vastaavan
KIRKKONUMMEN kunnanhallitus käsittelee kunnan henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia ensi maanantain kokouksessaan kunnantalolla.
säästön verran.
Kunnanhallitukseen tuotava
irtisanottavien lista ei sisällä vielä sivistystoimen toimialan irtisanomisia, vaan näihin palataan
myöhemmässä vaiheessa, koska
asiaan liittyviä neuvotteluja on
vielä kesken. YT-menettelyn lopputuloksen perusteella sivistystoimen puolella saattaisi olla odotettavissa noin 40 henkilön irtisanomiset. Muiden toimialojen osalta irtisanomiset ja lomautukset
sisältyvät maanantain kokouksen päätösehdotukseen.
Kunnanhallitus käsittelee sa-
massa yhteydessä, mutta erillisenä pykälänä myös kunnanjohtajan lomauttamista kahden viikon ajaksi.
Irtisanomisten perusteena ovat
taloudelliset ja tuotannolliset syyt
ja ne perustuvat kunnan pakottavaan kustannusten vähentämistarpeeseen vuonna 2014 ja siitä
seuraaviin palveluiden olennaiseen vähentämiseen ja lakkauttamiseen, palvelutason heikennyksiin sekä toiminnan ja tehtävien
uudelleenjärjestelyihin.
JUSSI SALO
Inkoon LNG-terminaalin
YVA käynnistyy
Gasum on valinnut Inkooseen
suunnitellun nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin sijainniksi vaihtoehdon, jossa terminaali rakennetaan Fjusön alueelle Joddbölessä. Sijainti
Huoltovarmuuskeskuksen omistamalla maalla edellyttää erillistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA).
YVA laaditaan Fjusön sijaintivaihtoehdolle ja siinä tarkastellaan terminaalin rakentamisen
ja toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia.
YVAan sisältyy myös 22 kilometrin pituinen Inkoo-Siuntiomaakaasuputki, joka yhdistää
terminaalialueen Suomen maakaasuverkostoon. YVAssa tarkas-
tellaan kaasuputken linjausta.
Putkireitti kulkee pääosin Inkoon
kunnan alueella, lyhyen matkan
Lohjan kunnan alueella ja muutaman kilometrin Siuntion kunnassa.
YVA-ohjelma valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuun lopussa. YVA-selostuksen arvioidaan valmistuvan elo?
syyskuussa 2014. YVA-konsulttina toimii Sito Oy.
Toukokuussa 2013 julkaistussa Finngulf LNG -hankkeen YVAselostuksessa tarkasteltiin nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin sijoittumista Porvoon
Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen.
YVA-selostuksessa ei löytynyt esteitä terminaalin rakentamiselle,
ja Uudenmaan ELY-keskuksen
antamassa lausunnossa todettiin
YVA-selostuksen olevan asianmukainen.
Nyt käynnistyvä tarkentava
YVA toteutetaan, sillä terminaalin sijainti Inkoossa Fjusön alueella edellyttää sitä. Uudessa YVAssa voidaan suurelta osin hyödyntää aikaisemman YVAn aineistoa.
Gasumin suunnittelema Inkoon LNG-terminaali monipuolistaisi kaasumarkkinoita, joustavoittaisi maakaasun hankintaa ja
mahdollistaisi kaasun käytön uusissa kohteissa kaasuverkoston
ulkopuolella. Lopullinen investointipäätös terminaalihankkeesta tehdään vuoden 2014 lopulla.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
4
Terveydenhoitoa
Lakiasiat
LIHASJÄNNITYSTÄ? STRESSIÄ?
VAPAUTTA KEHOLLE JA MIELELLE !
Kehoterapeutti Riitta Saarikko
www.aquaqi.net
puh. 050 367 6891
Huvit
HIERONTA Family,
Masalassa
Klassinen hieronta, lämpöhoito.
Kysy tarjouksia!
+c5'$ 7,'(5
P. 046 6646411
EVITSKOGREVYN 2014
25.1 - 8.3. Boka biljetter nu!
Uusi toimitila
torin vieressä!
Kirkkotori 2, 02400 Kirkkonummi
Perheoikeus, lapsioikeus, perintöoikeus, rikosoikeus, oikeudenkäynnit, asiakirjojen laadinta.
Ks. lisää palveluista: www.wehka-aho.?i
OTM Emmi Wehka-aho p. 050 370 5199
Eläinlääkärit
Tfn: 040 7330263, kl 17-20
och eufbiljetter@yahoo.se
Info: www.euf.fi, Facebook
Hammaslääkärit
Päivystävä eläinlääkäri Kirkkonummella!
Ajanvarauksella myös perusterveydenhoitoa
050-534 4004
Kirkkonummi, Vanha rantatie 214
www.veterica.fi
Kirjanpitopalvelut
+\P\ KHUN¥VV¥ (LN¥ VXRWWD
0HLOO¥ VDDW SHUXVKDPPDVKRLGRQ
OLV¥NVL P\·V SURWHHWWLVHW KRLGRW
MD LPSODQWWLKRLGRW
9DUDD DLNDVL WDUNDVWXNVHHQ
9RLW YDUDWD DLNDVL P\·V QHWLVV¥
ZZZ YHLNNRODQKDPPDVODDNDUL ? SXK
Kirjanpidot, tilinpäätökset, vero- ja alv-asiat,
yritysneuvonta ja verokonsultointi
Bokföring, bokslut, skatte- och moms-ärenden,
företagsrådgivning och skattekonsultering
A S T
A S T
L a s k e n t a p a l v e l u t
R e d o v i s n i n g s t j ä n s t e r
Pitäjäntuvanpolku 2 B 17, Kirkkonummi
Sockenstugustigen 2 B 17, Kyrkslätt
Puh. 09 6188 8304, www.ast.?
KANTOJYRSINTÄÄ
Puuhapate.fi
0440 999 945.
Hautauspalvelut
KAIKENKOKOISET
REMONTIT
Puh. 040-752 4142
www.remonttikirkkonummi.fi
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Koulutusta
KirkU ry
Suosituimpien lavatanssien
TANSSIKURSSIT
Työsuoritukset
Alkeiskurssi sunnuntaisin klo 15?17.
Jatkokurssi sunnuntaisin klo 17?19.
Ajalla: 12.1.?16.3.2014 yht. 10 x 2 h
Paikka: Laajakallion koulu,
Laajakalliontie 3
Opettaja: Jorma Tulonen
Hinta: 80?/hlö tai 150?/pari.
Tied.ja ilm: tanssi@kirkkonummenurheilijat.fi tai paikan päällä
www.kirkkonummenurheilijat.fi
Hammasteknikot
INNOPAL OY
Koko kodin putkityöt!
LVI-työt
Patteriverkostot-Lattialämmitykset
Käyttövesi saneeraukset
YM.
Uudiskohteisiin ja saneerauskohteisiin
Meiltä myös: Kotimaista Maalämpöä, ilmalämpöä,
ilmavesilämpöä, aurinkoenergiaa sekä tuulienergiaa!
Pyydä ilmainen arvio!
Jos sinulla jo on maalämpöpumppu ja se on ?sähkökattila?
voisimme tulla katsomaan voisimmeko mahdollisesti auttaa.
innopaloyvirallinen@gmail.com
p. 045-841 04 75 Toimisto
045-239 54 61 Suominen
050-539 14 45 Rontu
ASUNTOMARKKINAT
sivut 8?9
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
Seuraava KS:n lukijamatkakohde:
Barcelona ? Katalonian helmikuu
Espanjan toiseksi suurin kaupunki, Katalonian itsehallintoalueen pääkaupunki Barcelona, sijaitsee Välimeren
rannalla, Espanjan koillisnurkassa. Asukkaita on reilu
puolitoista miljoonaa, esikaupunkialueet mukaan lukien
tuplasti enemmän. Ranskan
rajalle on vajaat pari sataa
kilometriä, samoin Andorran
kääpiövaltioon. Kaupungista
tulee ensimmäisenä varmastikin mieleen olympialaiset
vuonna 1992, maailmankuulu
jalkapallojoukkue FC Barcelona sekä sen kotikenttä Camp
Nou unohtamatta kulttuuria Antoni Gaudin erikoisine
5
Kirkkonummen Kukka
ja hautauspalvelu
arkkitehtuurisine rakennuksineen sekä Ramblasin bulevardin kiihkeätä elämää, joka kestää vuorokauden ympäri hiljentymättä.
Ramblas on Barcelonan sydän, sen varrella sijaitsevat
historialliset hotellit, kauppahalli sekä moninaiset pikkuputiikit. Ramblas alkaa
rantakadulta, jossa voi nauttia herkullisen paellan kylmän paikallisen valkoviinin
kanssa. Ramblasin pohjoispäädyssä on Placa Catalunya, jota turisti voi pitää keskuspaikkana, mistä on hyvä
lähteä tutustumaan eri puolille kaupunkia. Placa Cata-
KIRKKONUMMEN Sanomien seuraava lukijamatka
suuntautuu hiihtoloman aikoihin Barcelonaan.
RAMBLAS on Barcelonan sydän, sen varrella sijaitsevat historialliset hotellit, kauppahalli sekä moninaiset pikkuputiikit.
PARC Guellin puisto.
lunyan varrelta löytyy myöskin suuria tavarataloja, mistä ostaa tuliaisia. Ramblasin itäpuolella on Barcelonan
vanha kaupunki, ns. goottilainen kaupunginosa tunnelmallisine rakennuksineen ja
kapeine kujineen. Täältä löydät myös persoonallisimmat
majoituspaikat kaupungista.
Pimeän tullen kannattaa silti olla alueella hieman varuillaan, ettei pääse lompakostaan eroon.
Placa Catalunyan koillispuolelta löytyy ehkä tunnetuin yksittäinen nähtävyys
kaupungissa, Sagrada Familian kirkko, jota on rakennettu jo yli sata vuotta, mutta vieläkään se ei ole täysin valmis.
Pikkutarkat yksityiskohdat
saavat turistin haukkomaan
henkeään. Kirkon suunnittelijan Antoni Gaudin luomus
on myöskin kukkulalla sijaitseva Parc Guellin puisto, jossa
pääsevät esille värikkäät kaakelit rakennelmissa.
Kaupungin länsipäädystä löytyvät penkkiurheilijalle Camp Noun legendaarinen
futispyhättö, mm. Leo Messin
kotiareena. Vuoden kohokohtana jalkapallokauden aikana
on verivihollisen Real Madridin kohtaaminen, joka pysäyttää käytännössä koko Espanjan. Camp Noun lähistöllä sijaitsee myös vehreä Montjui-
Concer to
Musiikkiopisto
Musiikkitunnit
Tarjoamme laadukasta ja innostavaa
taideopetusta kaikenikäisille ja
tasoisille useassa eri toimipisteessä.
Musiikkiopinnoissa solistista opetusta
useissa eri soittimissa, laulussa, musiikin
hahmoaineita, soittamista orkesterissa
ja bändissä, sekä myös huippuammattilaisten pitämiä mestarikursseja.
Ota yhteyttä:
040 163 0575
info@musiikki
opistoconcerto.?
Lisätietoja:
www.musiikkiopisto
concerto.?
Toimipisteet:
Espoo, Kirkkonummi
cin kukkula, jossa sijaitsee
Olympiastadion. Stadionin lähettyviltä pääsee halutessaan
Inkoon Vaahteramäen ruokalista
Viikko 3; 13.-19.1.
Ma: Jauhelihakastike, perunat, salaatti, mangorahka.
Päivällinen: Perunapuuro
Ti: Kaalikääryle, perunasose, puolukkasurvos, ruusunmarjakiisseli. Päivällinen:
Kinkkukiusaus
Ke: Lohimurekepihvi, kermaviilikastike, perunasose,
talkkunahyve. Päivällinen:
Jauhelihakeitto
To: Maksa-porkkanakastike, perunat, salaatti, aprikoosipuuro. Päivällinen: Lihakeitto
Pe: Uunimakkara, perunasose, salaatti, ananaskiisseli.
Päivällinen: Broilerikeitto
La: Nautapata, perunat,
raaste, mansikkarahka. Päivällinen: Kesäkeitto
Su: Riistakiusaus, salaatti,
karviaiskiisseli. Päivällinen:
Riisipuuro
Ingå Lönnebergas
matsedel
Vecka 3; 13.-19.1.
Må: Maletköttsås, potatis,
sallad, mangokvark. Middag:
Potatisgröt
Ti: Kåldolmar, potatismos,
lingonsylt, nyponkräm. Middag: Skinkfrestelse
Ons: Laxbiffar, gräddfilsås, potatismos, sallad
To: Lever-morotsås, potatis, sallad, aprikosgröt. Middag: Köttsoppa
Fre: Ugnskorv,potatismos,
sallad, ananaskräm. Middag:
Broilersoppa
Lö: Nötköttgryta, potatis, jordgobskvark. Middag:
Snolsoppa
Sö: Viltköttfrestelse, sallad. Middag: Risgrynsgröt
saftsoppa
Kirkkonummen
palvelukeskuksen
ruokalista
Viikko 3; 13.-19.1.
Ma: Nakkikastike, perunat, salaattipöytä, omena-
vanhalla köysiradalla satama-alueelle. Köysiradasta on
upeat näkymät koko eteläisen keskustan alueelle. Muutoin kaupungissa on erittäin
kätevää liikkua metrolla, jolla pääsee pikaisesti eri puolelle kaupunkia kätevästi.
Barcelonan pohjoispuolella reilun parinkymmenen
kilometrin päässä sijaitsee
Montserratin vuori, jonka
juurelle on perustettu noin
tuhat vuotta sitten benediktiiniläisluostari. Luostari on
edelleen toiminnassa ja siellä asuu vajaat sata munkkia.
Katalonialaisilla on tapana
pyytää Montserratin neitsyeltä apua itselleen tai omaisilleen sairauden hetkinä ja
tehdä tällöin pyhiinvaellusmatka ko. luostariin. Luostarista onkin tullut suosittu
pyhiinvaellus- ja turistikohde, missä käy vuosittain yli
miljoona ihmistä.
Matkahaukka järjestää
Kirkkonummen Sanomien
kanssa lukijamatkan Barcelonaan hiihtolomaviikolla
16.-20.2. Paikkoja matkalle on vielä jonkin verran vapaana.
kiisseli, chili sin carne
Ti: Broilerigulassi, ohralisuke, salaattipöytä, hedelmäsalaatti, sieniratatouille
Ke: Palapaisti, perunat,
salaattipöytä, marjakiisseli,
feta-kasviskastike
To: Lohikiusaus, salaattipöytä, ananasvaahto, punajuuri-kasviskiusaus
Pe: Jauhelihakeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala, marjapiiras, kasvis-soijarouhekeitto
La: Riistakiusaus, tuoresalaatti, puolukkaherkku,
kasviskiusaus
Su: Kalaa talon tapaan,
perunat, tuoresalaatti, jäätelö, punajuuripihvi
Ti: Jauhelihatortillaa,
kasvistortillaa
Ke: Lihapyöryköitä, ruskeakastiketta, perunoita,
kasvispihvejä
To: Kalakeittoa, ruisleipää, juustoa, pinaattikeittoa
ja keitetty kananmunaa
Pe: Broilerikiusausta, kasviskiusausta
Kirkkonummen
kouluruokalista
Viikko 3; 13.-17.1.
Ma: Nakkikastike, perunat, tuoresalaatti, chili sin
carne
Ti: Broilerigulassi/ sitruunainen basilikabroileri, ohralisuke, tuoresalaatti, sieniratatouille( kikhernestroganov
Ke: Suurimopuuro, mehukeitto, lounassalaatti, vegetaarinen lounassalaatti
To: Lohikiusaus, tuoresalaatti, punajuuri-kasviskiusaus
Pe: Jauhelihakeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala,
kasvis-soijarouhekeitto
Masalan alueen
ruokalista
Viikko 3; 13.-17.1.
Ma: Broileri-currykastiketta, täysjyväpastaa, kasvis-juustokastiketta
INKOON SEURAKUNTA
INGÅ FÖRSAMLING
Su 12.1 klo 16 ladysauna pappilassa.
Ti 14.1 klo 11.30?13
kevään ensimmäinen
ruokatarjoilu seurakuntasalissa, jatkossa
joka tiistai.
Ti 14.1 klo 13 lauluryhmä seurakuntasalissa.
Ke 15.1 klo 16.45 rukouspiiri Bläckhornetissa.
Ke 15.1 klo 18 raamattupiiri Bläckhornetissa.
To 16.1 klo 9.30?11.30
perhekahvila seurakuntatalon kellarikerroksessa.
Pe 17.1 klo 18 israelilaiset tanssit seurakuntatalon kellarikerroksessa.
La 17.1 klo 19 äijäsauna pappilassa.
La 18.1 klo 9.30 pyhäkoulu seurakuntatalon
kellarikerroksessa.
N:o 4 ? 12.1.2014
6
Kirkkonummen Sanomat
Nopeaa ja luotettavaa
hinaus- ja tiepalvelua.
Vi betjänar också på svenska!
Hyvää alkuviikkoa
PÄÄKIRJOITUS
Käteisen käyttöä ei
tarvetta rajoittaa
Suomessa ei ole tarpeen säätää lailla käteisen rahan
eikä maksukorttien tai muiden sähköisten maksutapojen käytöstä. Kuluttajat voivat jatkossakin maksaa
halutessaan suuret ostokset käteisellä. Yrittäjät puolestaan tarjoavat asiakkailleen kattavasti jo nykyisin mahdollisuuden maksaa kortilla. Tähän lopputulokseen on
tullut työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä
loppuraportissaan, joka julkaistiin kuluneella viikolla. Työryhmä selvitti mahdollisuutta rajoittaa käteisen käyttöä ja edistää sähköistä maksamista elinkeinotoiminnassa. Selvitys liittyi harmaan talouden torjumiseen, sillä suuri osa harmaasta taloudesta liikkuu
käteisenä rahana.
Suomi on korttimaksamisen kärkimaita, ja käteisen käytön ennustetaan lähivuosina edelleen vähenevän. Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössä maksukortti, ja yli kolme neljästä maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin kortilla.
Tällä hetkellä korttimaksuja ottaa vastaan yli 100
000 yrittäjää ja muuta tahoa. Ostosten siirtyminen
verkkoon on lisännyt verkkomaksamista voimakkaasti. Kännykällä maksaminen ja muut uudentyyppiset
maksutavat lisäävät myös todennäköisesti sähköistä
maksamista suhteessa käteisen käyttöön.
Sähköisen maksamisen etuja ovat jäljitettävyys ja
turvallisuus. Viranomaisten kannalta sähköiset maksutavat ovat helpommin valvottavissa, joten ne vähen-
tävät veronkiertomahdollisuuksia.
Kortilla maksaminen on pääosin helppoa ja nopeaa.
Joillekin käteinen voi kuitenkin olla ainoa toimiva tapa
maksaa ostokset. Korttimaksamisen esteenä voivat olla esimerkiksi maksuhäiriöt tai puutteelliset tietotekniset taidot. Lisäksi käteistä pidetään kätevimpänä maksutapana esimerkiksi pienissä ostoksissa.
Joissakin EU-maissa ei voi maksaa käteisellä suuria, 1 000-15 000 euron ostoksia. Näissä maissa sähköinen maksaminen henkilöä kohden on kuitenkin selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa.
Suomessa muun muassa ravintola- ja majoitusalalla,
parturi- ja kampaamoalalla sekä kosmetologipalveluissa esiintyy myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näillä aloilla ostokset eivät ole suuria, joten ulkomaisten esimerkkien mukainen suurten käteissummien kielto ehkäisisi harmaata taloutta vain vähän.
Ulkomailla käteiskiellot koskevat myös palkanmaksua. Osana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaa Suomessa palkanmaksu käteisellä kiellettiin
1.7.2013 lukien.
Työryhmän työhön osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Suomen Pankki, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssialan
Keskusliitto ja Kaupan liitto. Työssä kuultiin asiantuntijoita ja hyödynnettiin otakantaa.fi-verkkosivustolla
käytyä kansalaiskeskustelua.
Aurinko nousee 9.14 ja laskee 15.44.
La 11.1. Kari, Karri, Osvald, *ORT Teo, Mikael, Miihkali, Mikko, Heimo
Su 12.1. Toini, Eivor, *ORT Tatjana, Tanja, Taina, Sauvo
Ma 13.1. Nuutti, Knut, *ORT Jermi, Tarvo, Ele
Ti 14.1. Sakari, Saku, Zacharias, *ORT Aatto, Aatos, Benjamin, Niina
Ke 15.1. Solja, Doris, *ORT Paavali, Paavo, Pauli, Johannes
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten:
32 % kuntalaisista käytti
kirjastoa Kirkkonummella
(KS N:o 2-8.2.1974) Vuonna 1973 päästiin kunnankirjastossa kolmeen kirjaan
asukasta kohden. Kirjoja oli kaikkiaan 40.066 joista suomenkielisiä 19.637,
ruotsinkielisiä 19.648 ja vieraskielisiä 771. Uusintahankinta käsitti 5.496 kirjaa, pääkirjaston ja auton osuuden ollessa 4.231.
Lainaus kasvoi 8 %:lla nousten 148.202 kirjaan eli 11,1 lainaa per asukas. Pääkirjaston lainaajat lukivat 67.773 kirjaa (v. 1972: 55.423), sivukirjastot kirjasivat yhteensä 31.065 lainaa (v.1972: 26.201) ja kirjastoauton osuus
oli 49.364 (v.1972: 54.326).
Lainoista oli suomenkielisiä 94.186, ruotsinkielisiä 52.621 ja vieraskielisiä
1.395. Tietokirjallisuuden luokista luettiin eniten teknillistä kirjallisuutta, toisella sijalla olivat luonnontieteet ja kolmannella historia ja elämäkerrat.
Lainaajia oli 4.281 eli 32 % kunnan asukkaista käytti lainausoikeuttaan.
Kunnan ulkopuolelta välitettiin 190 kaukolainaa ja vastaavasti annettiin 7
lainaa.
Lisäksi järjestettiin 21 satutuntia, 17 kirjastonkäytön opetustuntia, 2 kirjallista iltaa, 2 filmiesitystä, 8 tietokilpailua ja yksi näyttely.
Kotimaisella elokuvalla
jälleen hieno vuosi
Viime vuoden aikana Suomen elokuvateattereissa kävi arviolta noin 7,8 miljoonaa katsojaa, joista kotimaisten elokuvien katsojaosuus oli noin 23 prosenttia eli lähes 1,9 miljoonaa katsojaa. Yli kahdenkymmenen prosentin kotimainen markkinaosuus on Euroopan maiden kärkitasoa. Mainittakoon, että vuonna 1996 kotimaisen elokuvan markkinaosuus oli alle neljä prosenttia
ja katsojia yhteensä alle 200000!
Vuoden ylivoimaisesti katsotuin elokuva oli Johanna Vuoksenmaan ohjaama ja Dionysos Filmin tuottama komedia 21 tapaa pilata avioliitto, joka
keräsi runsaat 403000 katsojaa. Edellinen yli 400000 katsojan kotimainen
elokuva nähtiin vuonna 2006, jolloin Matti-elokuva sai ensi-iltansa. Vuoden
toiseksi katsotuimmaksi elokuvaksi nousi Peter Jacksonin ohjaaman fantasiatrilogian toinen osa Hobitti ? Smaugin autioittama maa reilulla 320000
katsojalla. Toiseksi katsotuin kotimainen elokuva vuonna 2013 oli Taavi Vartian ohjaama ja MRP Matila Röhrin tuottama lastenelokuva Rölli ja kultainen avain, joka keräsi 205000 katsojaa. Dome Karukosken ohjaama, Helsinki-filmin tuottama aikalaisdraama Leijonasydän oli kolmanneksi suosituin
kotimainen 200000 katsojallaan.
Vuoden aikana valkokankailla nähtiin yhteensä 38 uutta kotimaista elokuvaa, joista dokumenttielokuvia oli peräti 12. Lisäksi yhteistuotantoelokuvia nähtiin valkokankailla neljä kappaletta.
Kotimaiset dokumentit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmistossa.
Luontodokumentti Metsän tarina on pyörinyt elokuvateattereissa jo yli vuoden ja koonnut 90000 katsojaa. Viime vuosina henkilödokumentit ovat kiinnostaneet yleisöä: trendin aloitti Vesku vuonna 2010 ja Rouva Presidentti, Kuningas Litmanen ja Robin jatkoivat sitä vuonna 2012. Vuonna 2013 Selänne
nosti katsojaluvut jo parhaiden fiktioiden tuntumaan. J-P Siilin ohjaama dokumentti oli vuoden 2013 viidenneksi katsotuin kotimainen elokuva ja tämän
vuosituhannen katsotuin dokumenttielokuva yli 130000 katsojalla.
HIRVI
Kilpavietti säilyy vanhoillakin
Katsoin innoissani iltapäivälehtien otsikoita ?Ihanaa,
ihanaa?.. alle 20-vuotiaitten jääkiekkoilijoiden maailmanmestaruuden johdosta. Yllätysvoitosta iloitessani tuli mieleen, että tuon ikäisenä Hirvikin sai suurimman urheiluvoittonsa. Silloin saamani pokaali oli
tosin paljon pienempi, vain n. viiden sentin tinatuoppi, jossa luki pienin kirjaimin ?Piirimestaruus C-luokassa 1953?. Siihen osallistui kuitenkin yli 100 nuorta
pöytätennispelaajaa ja mestariksi pääsin voittamalla kaikki seitsemän vastustajaani. Onhan sitä myöhemmin tullut hienoimpiakin voittoja - kuten BBC:n
pöytätennismestaruus ? mutta kanssakilpailijoiden
määrä on ollut paljon pienempi.
Sen tuo ensimmäinen voitto sai kuitenkin aikaan,
että Hirvessä syntyi kilpailuvietti, joka on jatkunut
ihan tähän päivään asti. Aina piti kilpailla, oli sitten
kysymys juoksemisesta, heittämisestä tai pallon lyömisestä ? ensin kanssakilpailijoita, sitten kelloa ja
lopulta vain itseään vastaan. Hauskinta on ollut golfin pelaaminen ? mistä olen kirjoittanut vuosien mittaan monta Hirven pakinaa. Seniorimestaruuksista
ei kannata enää puhua eikä ? kuten viimeksi ? jännityspelistä kh:n puheenjohtajaa vastaan (jonka muuten Timo voitti). Ikä on jo vienyt pelitaidot; lyönti on
lyhentynyt ja putti käynyt epätarkaksi. Mutta lohdutusta olen saanut ?virtuaaligolfista?: Kun päiväl-
lä kierros on sujunut kurjasti,
olen illalla unta odotellessa pelannut saman kierroksen virtuaaligolfilla paljon paremmin. Toiset laskevat unta odotellessa lampaita,
Hirvi golflyöntejä.
Nykyään Hirven lempilaji on ? kahden käden ?
selkäuinti. Sitä tuli viime vuonna harrastetuksi yli
130 kertaa. Aluksi pärjäsin uinnissa poikaani vastaan, mutta en enää ? vaikka olen ottanut rataköydet avukseni. Mutta ennätyksiä on kuitenkin tullut
- ihan viime aikoinakin. Päiväkirjastani luin, että viime toukokuussa uin 50 metrin altaan 18 liukuvedolla, mutta kesäkuussa jo 16 vedolla ? vetäen vasemmalla kädellä vähän rataköydestä. Sitten huomasin,
että vauhti paranee kun vasemmilla sormilla myös
työnnän köysipampuloista. Näin uusi ennätys tuli
viikko sitten ? vain 13 liukuvetoa. Sääli, etten ole saanut muita osallistumaan tähän kilpalajiin ja ainoat ?
ja vähemmän mairittelevat ? kommentit olen saanut
hidastelijoilta, joihin olen selkää uidessa törmännyt.
Vielä tuosta ensimmäisestä voitostani 60 vuotta
sitten. Parhaan palkinnon siitä sain, kun vein palkinnonjakoon silloisen tyttöystäväni ? nykyisen vaimoni.
HIRVI
Työhönvalmennus tuo
töitä vain harvoin
Asiakkaat kokevat saavansa työhönvalmennuksesta monia hyötyjä, vaikka
sen työllistymistulokset ovat vaatimattomat.Viime vuosina viranomaiset ovat
yrittäneet puuttua eri tavoin työmarkkinoilta syrjäytyneiden ihmisten työn
saannin ja työllistymisen vaikeuksiin.Asia on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa. Sekä Kelan että työ- ja elinkeinohallinnon järjestämällä työhönvalmennuksella on pyritty tukemaan työllistymistä ja työhön paluuta.
Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tekemässä, Kelan rahoittamassa
tutkimuksessa tarkastellaan ammatilliseen kuntoutukseen sisältyvää työhönvalmennusta, sen kohdejoukkoa, toteutusta ja tuloksia.
Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoiman ulkopuolella. Osallistuneissa oli paljon nuoria miehiä,
joilla oli usein vain perusasteen koulutus.TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita ja puolet ns. vaikeasti työllistyviä.TE-hallinnon asiakkaista noin 70% arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osallistujien tavoitteet vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta
avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.
Osallistujat arvioivat yleensä hyötyneensä työhönvalmennusta, valitettavasti sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen työllistymistulokset olivat kuitenkin vaatimattomat. Toisaalta asiakkaat raportoivat monenlaisia muita hyötyjä, kuten elämänhallinnan parantuminen, vuorokausirytmin löytyminen, sosiaalisten valmiuksien lisääntyminen ja verkostojen
vahvistuminen.
Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa.
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina
N:o 4 ? 12.1.2014
Maanantaina
-7
-7
Tiistaina
-11
-10
-7
Inkoo
-6
Siuntio
-6
-10
Inkoo
Kirkkonummi
-6
Keskiviikkona
-9
-8
-6
6
7
Siuntio
-9
-9
-10
-8
Inkoo
Kirkkonummi
-8
-9
-8
7
-9
Siuntio
-8
-8
-9
Inkoo
Kirkkonummi
-7
5
-8
Siuntio
-8
-8
Kirkkonummi
-7
8
Minna Hakapää, Vihr:
Ennaltaehkäisevien
palvelujen laadukas
tuottaminen tärkeää
? Inhimillisen hädän vähentämiseksi ja taloudellisen
säästön aikaansaamiseksi on
olennaista ennaltaehkäisevien palvelujen laadukas tuottaminen. Näitä ovat toimeentulon turvaaminen, neuvolatyö, varhaiskasvatus, perusopetus ja niihin yhdistettynä
kotipalvelu, oppilashuolto ja
nuorisotyö.
? Näitä ovat myös lasten
ja nuorten harrastusmahdollisuudet; musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä liikuntaharrastukset, totesi mm. Vihreitten valtuustoryhmän pj
Minna Hakapää talousarviokokouksessa 19.12. Kirkkonummella lisäten, että ennaltaehkäiseviin toimintoihin
kuuluu myös alle 3-vuotiaiden kotihoidontuen säilyminen, jotta toinen vanhemmista voi jäädä kotiin, mikä tuo
kunnalle säästöjä verrattuna
päiväkotipaikkoihin.
Hakapää toi esille huolen
lastensuojelun tilanteesta ja
vetosi raskaisiin seuraamuksiin, jos lastensuojelutarpeen
selvitystä ei ole tehty 3 kk sisällä, seuraa siitä 54 000 ?:n
sakko eli yhden sosiaalityöntekijän palkka.
? Selvitysten määrä on
kasvanut viimeisen viiden
vuoden sisällä lähes 100% ilman, että henkilöstön määrää
on lisätty. Sosiaalityöntekijöiden määrä ei ole myöskään
verrannollinen muiden kun-
tien vastaavaan määrään toimenkuvan erilaisuudesta johtuen, koska he tekevät myös
mm. tukiperhetoiminnan ja
perhehoidon koordinoinnin.
Käytäntönä tämä on tehokas,
koska kyseinen sosiaalityöntekijä tuntee jo lapsen ja perheen, Hakapää arvioi todeten,
että vaikka vuosi 2013 on ollut raskas kuntaliitosselvityksineen, yt-neuvotteluineen ja
säästämistavoitteineen, kunnassa on kuitenkin yhä keskimääräistä paremmin koulutettu väestö ja myös hyvä
väestörakenne.
?Voimme siis tuottaa palveluja ja hyvinvointia kuntalaisillemme, mutta nyt on aika tehdä se taloudellisemmin,
Hakapää linjasi ja nimesi keinoksi tehokkaat palveluiden
järjestämistavat ja toimivat
prosessit ? mikä on yksi talousarviokirjan sitovista tavoitteista vuodelle 2014 ? sekä hallintokuntien välisen yhteistyön, joustavan kommunikoinnin ja hyvän johtamisen.
? Sitovana tavoitteena
meillä on tasapainoinen talous. Työ onkin tässä oltava
jatkuvaa eikä ainoastaan talousarviokirjaan kirjattujen
toimenpiteiden läpiviemistä,
Hakapää linjasi ja otti esille
THL:n terveys- ja hyvinvointitutkimuksen, jonka mukaan
80% kuntalaisista kokee liikuntapalvelut hyviksi, mutta
noin 40% 20?55 vuotiaista ei
koe saavansa riittävästi kulttuuripalveluja.
? Kuntalaisten mielipidettä kunnioittaen onkin tärkeää huomioida mm. kuvataidekoulun, musiikki- ja kansalaisopiston sekä kirjaston
kehittämismahdollisuuksia,
Hakapää listasi painottaen,
että Vihreille tärkeää on pääkirjaston laajentumishankkeen toteutuminen, mikä tavoite hävisi illan äänestyksessä huolimatta siitä, että siihen
olisi nyt mahdollista saada
valtionapua ja se olisi tuonut
keskustaan kipeästi kaivattua elävöittämistä ja ympärille uusia yrittäjiä.
? Olennaista on, että sivukirjastomme Veikkolassa ja
Masalassa jatkavat toimintaansa lähipalveluina!
L.K.
MINNA Hakapää, Vihreät.
Pekka M. Sinisalo, PS:
Talous on saatava
tasapainoon
? PS esitti 0,75% nostoa kunnallisveroprosenttiin, mikä
ei mennyt läpi, koska Kokoomus, RKP ja KD päättivät
toisin. Nyt me saamme kohdata vaikutukset. YT-menettely oli erittäin raskas ja sen
päätökset julkaistaan vasta
13.1. eli hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kunnan työntekijät! totesi PS:n
valtuustoryhmän pj Pekka
M. Sinisalo muistuttaen, että vähennyksiä on tehty mm.
mm. lastensuojelusta, sosiaalityöstä ja koulunkäyntiavustajista.
? Talous on saatava tasapainoon. Tärkeitä hankkeita ovat terveyskeskus, uusi keskustan koulu ja kirjaston laajennus, jotta valtionosuutta ei menetetä.
Sjökullan oppimiskeskukseen sijoitettuja miljoonia
PS pitää edesvastuuttomana, myös sen 60-paikkaista
päiväkotia, koska se on ko-
PEKKA M. Sinisalo, PS
konormin vastainen. Linjausten mukaan päiväkodit
tulisi rakentaa vähintään
105-paikkaisiksi.
Sinisalo tähdensi, että
myös perusturvaan on löydettävä sellaisia ratkaisuja, että sen kulut saadaan
kuriin.
Perussuomalaisille merkittäviksi asioiksi hän nosti
asukkaiden terveyteen, viihtyvyyteen ja opetukseen liittyvät asiat
? PS pitää hyvin tärkeänä maanhankintaa kunnan
kehityksen kannalta mm.
siinä, tuleeko kuntaan uusia yrittäjiä. Me emme vastusta Kylmälän perukoille
muuttamista, mutta sitten
ei kannata vonkua samoja
palveluita kuin mitä on tarjolla keskustassa, hän linjasi todeten, että PS ei hyväksy kaikilta osin vuoden 2014
talousarviota.
Moitetta hän antoi sen
huonosta ja myöhäisestä valmistelusta. Tulevaisuuden
uhkana PS näkee kuntaliitosselvittelyt.
? Espoossa olemme periferiaa. Metropolissa lähidemokratia katoaa kokonaan.
L.K.
MYÖHÄÄN valmistunut ja samanaikaisesti käynnissä olevien YT-neuvottelujen
kanssa työn alla ollut talousarvioprosessi sai monilta ryhmiltä tiukkaa kritiikkiä Kirkkonummen talousarviokokouksessa 19.12. Etualla Ari Harinen ja varavaltuutettu Ari Liuhta SDP:stä.
Tero Suominen, SDP:
Esitykset olivat tuuleen
huutamista
? Kirkkonummen SDP lähti
talousarvioneuvotteluihin vakavalla mielellä ja hyvin valmistautuneena. Työn käynnistyttyä jouduimme kerta
toisensa jälkeen toteamaan,
että esityksemme olivat tuuleen huutamista. Pettyneenä
erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen asenteeseen päätimme jättää neuvottelupöydän
kesken neuvottelujen, totesi SDP:n valtuustoryhmän pj
Tero Suominen.
? Erehdyimme uskomaan
kunnanhallituksen puheenjohtajan lupauksia siitä, että
neuvotteluissa haetaan tosissaan ratkaisua kunnan vaikeaan taloustilanteeseen kaikkia poliittisia ryhmiä kuunnellen ja mielipiteet huomioiden, mutta toisin kävi.
Pettymys oli ja on suuri, sanoi Suominen moittien ehdotusta rohkeuden puutteesta, koska hänen mukaansa
nyt esitetyillä toimenpiteillä ja lähes koskemattomaksi jätetyllä investointiohjelmalla, ensi vuonna on odotettavissa uudet YT-neuvottelut
ja n. 10 M?:n alijääminen tilinpäätös.
Suominen esitti SDP:n
valtuustoryhmän tavoitteiksi, että kunnan työntekijöitä ei laiteta yksinään taitamattoman taloudenpidosta
maksumiehiksi/-naisiksi, veroratkaisut tukevat riittävästi kunnan taloutta, yt-menettelyn lisäksi elvytyspakettiin
kuuluvat myös kunnan investointiohjelman avaaminen
koko laajuudessaan, virkojen
täyttökielto ja käyttöomaisuushankintojen jäädyttäminen toistaiseksi, pienten kyläkoulujen ja päiväkotien lakkauttaminen ja toimintojen
TERO Suominen, SDP.
yhdistäminen suurempiin kokonaisuuksiin, kirjaston sekä
Sjökullan kouluhankkeen uudelleen arviointi sekä vuoteen
2018 ulottuvan tasapainottamisohjelman laatiminen.
? Yksittäiset rakenteita
uusivat toimenpiteet tulee varustaa hintalapulla, jotta valtuustolla on realistiset mahdollisuudet arvioida uudistusten kustannusvaikutuksia
päätöksenteon tukena, Suominen ohjeisti.
SDP:n valtuustoryhmän
mukaan lomautukset ovat
vain kuntatalouden kertaluonteista tekohengitystä,
jonka tuomat säästöt ovat
rahareikä v. 2015 talousarviossa ja
pysyväluontoinen kustannussäästö saavutetaan vain
luonnollisen poistuman ja/tai
irtisanomisten kautta. Ryhmän mukaan mm. kunnanjohtajan vastuunkantoa tulisi tarkastella vakavasti esim.
kesällä 2014 puolenvuoden
toteuman selvittyä.
? Jos silloin olemme jälleen ylittämässä talousarvi-
on, on kunnanjohtajan lisäksi
myös muiden vastuunkantajien syytä varautua luottamuksensa mittaamiseen, Suominen sanoi ja nosti esille myös
koko Suomen kansantalouden vakavat talousongelmat
ja julkisen talouden jatkuvan,
jopa holtittoman kasvun.
? Meillä ei ole yhteiskuntana enää siihen varaa; ei
nyt eikä tulevaisuudessa. Hyvinvointivaltiomme paisuneet
menot ja niiden kattaminen
vaatisivat huomattavasti suurempaa kansantaloutta sekä
jatkuvaa talouskasvua. Tilanne heijastuu suoraan kuntatalouteen, jonka toteuttamisvastuulla on tätä nykyä n. 500
erilaista palvelutehtävää.
?Valtaosa suomalaisista
kunnista sinnittelee tällä hetkellä vakavissa taloudellisissa ongelmissa eivätkä ne kykene enää tulorahoituksellaan ja valtionosuuksillaan
rahoittamaan kaikkia palvelutehtäviään, Suominen summasi.
L.K.
8
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
ASUNTOMARKKINAT
Veikkola, Koskentie 3
Uusi vuosi! Uusi asunto?
Tervetuloa
asuntoesittelyihimme!
Kirkkonummi, Tallinmäki 4
Överby okt
214/282 m2
Lustbackantie 96. 7h,k,rt,2 kph,s, khh.
Upealla 2,45 ha tontilla kaunis, ryhdikäs talo kallion päällä, rauhalliset luontonäkymät. Tämä kiinteistö tarjoaa hienon yksityisyyden lähellä keskustaa. Es.
su 13-13.30/Rajaniemi 040 173 1179
Mh. 678.000 ?.
687538
Siuntio, Keskusta okt
197/209 m2
Ampujantie 9. 5h,k,s,aula,2xkph,terassit.
Kauniilla 1412 m² tontilla ryhdikäs talo, jossa hienot tilat 2-tasossa. Rv. 2000.
Korkea olohuone tilavat makuuhuonee,
iso parveke. Es. su 16-16.30/Aarni 010
254 5384 Mh. 285.000 ?. 689892
K:nummi, Keskusta okt 183/264 m2
Kuninkaantie 6. 5h,k,s,khh,tkh,askh,at. B*.
Huippusijainti! Aivan keskustassa kaunis
2011 valmistunut Lammin kivitalo, kaukolämpö. Tilavat huoneet, iso parveke. T.
1192 m². Es. su 14.30-15/Aarni 010
254 5384 Mh. 735.000 ?.
678255
Kuusala okt
106,5/131 m2
Avokalliontie 17. 4h,k,s. Kaipaatko aurinkoista, rauhallista kotia palveluiden lähellä? Tässä valoisa talo! Kaunis piha ja iso terassi. Keittiö- ja pintaremontti tehty 2012.
Takka. Es. su 12.45-13.15/Österlund 040
350 2369 Mh. 335.000 ?.
683783
Luoma / Masala /
Hommas et
126/206 m2
Vanha Hommaksentie 9 A. 5h,k,ph,s,at.
F*. Luomassa lähellä Masalan koulua ja
uutta päiväkotia 5 talon yhtiössä 2-tason rinnetalo. Ruokailutilasta saa helposti
makuuhuoneen. Ph,s uusittu 2013. Heti
vapaa! Es. su 13.45-14.15/Aarni 0500
442729 Mh. 325.000 ?.
687899
Masala et
101,5 m2
Ratsumiehentie 5 J. 4h,k,s,ak. F2007*. Kaunis,
valoisa tiiliverhoiltu talo, käytännöllinen pohjaratkaisu 1-tasossa. Todella suuri vehreä pihaalue, paljon terassia. Autoille 3 autopaikkaa,
joista 2 katoksessa. Es. su 13-13.30/Aarni
0500 442 729 Mh. 334.000 ?. 690736
Pikkala paritalo
104 m2
Lillåkerintie 125 B. 4h,k,s,khh,at,ak,varastot.
Rauhallisella sijainnilla 1-tasoinen paritalohuoneisto. Kaksi terassia, vehreä piha kallioineen, ei taloja vastassa. AUTOTALLI. Es.
su 15.15-15.45/Aarni 0500 442729
Mh. 212.000 ?.
687929
Masala paritalo
98 m2
Hulluksentie 2 J. 4h,k,s. F2007*. Hyvässä taloyhtiössä muuttovalmis, valoisa koti. Suojaisa takapiha, katettu terassi. Kph ja sauna uusittu 2010. Mainiot
liikenneyhteydet. Es. su 14.30-15/Österlund 040 350 2369 Mh. 202.398 ?
Vh. 210.000 ?.
690209
Pappilanmäki kt
73 m2
Piippolanrinne 4 A. 3h,k,s. A2007*. Siisti ja käytännöllinen kolmio 2011 valmistuneessa hissitalossa, keskustan palveluiden lähettyvillä! Valoisa, lasitettu
maisemaparveke. Es. su 13.30-14/Österlund 040 350 2369 Mh. 199.199 ?
Vh. 297.000 ?.
688920
Lapinkylä okt-tontti
4 284 m2
Lapinkyläntie 608. Erittäin kaunis ja aurinkoinen määräala keskellä idyllisiä maisemia. Loistava sijainti; Espooseenkin ajat
vain noin 15 minuuttia! Rajaniemi 040
173 1179 Mh. 95.000 ?.
684071
Evitskog okt-tontti
5 780 m2
Pellonsyrjä 45. Kauniissa maalaismaisemassa okt-tontti, jossa valmiina suunnitteluterveratkaisu 400 m2 ok-talolle 1,5
kerrosta. Heti rakentamaan! Rajaniemi/
040 173 1179 Mh. 89.000 ?.
689447
Valitse paikallinen asuntoasiantuntijasi tästä:
Inkoo, Westerkulla okt 183/207 m2
Metsäpuro 4. 5-6h,k,khh,s. Hyvällä paikalla puiston laidalla uudenveroinen puutalo
1100 m2 kaavatontilla. Valm. 2010. Kuntokartoitettu! Kodikas, valoisa, heti vapaa. Es.
su 12-12.30/Rajaniemi 040 173 1179
Mh. 293.000 ?.
673903
Anna-Maija
Aarni LKV
0500 442 729
Christian
Österlund
040 350 2369
Kaisu Rajaniemi Marjut Petäjä
LKV
LKV
040 173 1179 050 599 4189
Katso kaikki
kohteemme ja
esittelymme
osoitteesta
opkk.?
Veikkola okt
160/226 m2
Lamminjärventie 31 A. 5h,k,2xkph,khh,s,
3xwc+2 auton talli. D2007*. Lamminjärven järvimaisemissa tyylikäs täyskivitalo. Upeat terassiparvekkeet ja patiot. Tonttiosuus n. 922 m2. Maalämpö!
Es. su 13-13.40/Petäjä 050 599 4189
Mh. 475.000 ?.
687920
Veikkola okt
117,5/150,5 m2
Viklakuja 4. 4h,k,khh,s+2 auton erillinen at. Rauhallisella alueella, kauniilla
1294 m2 kallioisella rinnetontilla 1-tasoinen kodikas, hyvin pidetty koti. Sisätilat avarat, erkkereitä ja kulmaikkunoita.
Es. su 14-14.40/Petäjä 050 5994189
Mh. 298.000 ?.
686559
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV,
Tallinmäki 4, 010 2545 380, Koskentie 3, 010 2545 300
Kaikki asuntopalvelut
URSIN
P. 050 328 6950
Y
YT
MY
Huom! Länsi-Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy
Kirkkotallintie 1 , 02400 Kirkkonummi
Vuokralle tarjotaan
Yrittäjätalossa Munkinmäessä,
os. Munkinmäentie 19
vapaana kaksi erillistä toimistohuonetta,
kooltaan á n. 15 m².
Käytössä on lisäksi
yhteiset neuvottelutilat ja keittiö.
Edullinen vuokra.
Yrittäjät
KIRKKONUMMI
Kysy lisätietoja
vuokrattavista työtiloista:
kirkkonummen@yrittajat.fi
Löydä unelmakotisi
asuntomarkkinasivultamme
ammattitaitoisen
välittäjän avulla
LVI-ala kiinnostaa nuoria
LVI-alan suosio on korkealla tasolla opiskelupaikkaa
hakevien nuorten keskuudessa. Useista muista tekniikan aloista poiketen talotekniikan perustutkinnon
vetovoimaluku on kasvanut
viimeiset kolme vuotta. LVIalan vetovoiman uskotaan
jatkuvan korkeana kevään
yhteishaussa.
? Suosion taustalla on
kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. LVIasennusalalla työllisyyttä
parantavat korjausrakentaminen ja palveluliiketoiminnan kasvu. Näillä sektoreilla
tilanteen arvioidaan pysyvän
kohtuullisen vakaana talouden ongelmista huolimatta,
asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.
Suosiota selittää myös se,
että nuorilla on totuudenmukaisempi kuva LVI-alan työtehtävistä kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Työympäristöt ja -välineet ovat kehitty-
neet huimasti takavuosien
tasosta. Ammatti on itsenäinen, ja siihen liittyy paljon tiedonhankkimiseen, töiden suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä.
Myös vuorovaikutustaidot ja
palveluosaaminen kuuluvat
nykyään jo perusvaatimuksiin.
? Talotekniikan perustutkinto uudistui vuonna 2010.
Nyt sen rakenne ja ammattitaitovaatimukset vastaavat
paremmin työelämän tarpei-
ta. Tähänastiset kokemukset
ovatkin olleet erittäin positiivisia. Tutkinto antaa erinomaiset valmiudet LVI-asennuksiin liittyviä työtehtäviä
varten myös tulevaisuudessa, uudistustyön läpiviennistä vastannut yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta sanoo.
Syksyllä 2014 alkaa talotekniikan perustutkintoon
johtava koulutus 46 opetuspisteessä ympäri Suomea.
Pakkaset tulevat ? estä putkien jäätyminen
Lauha sääjakso on tältä erää
ohi, ja luvassa on pakkasta koko maahan. Kylmä sää lisää
vesijohtoputkien jäätymisriskiä. Sitä voidaan pienentää
muutamilla yksinkertaisilla
toimenpiteillä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä
muistuttaa.
Putkissa oleva vesi alkaa
jäätyä, kun veden lämpötila
laskee pakkasen puolelle. On
tärkeää varmistaa, että putket ovat sellaisissa tiloissa,
joissa lämpötila pysyy plus-
san puolella.
?Varmista, että syyskauden jäljiltä ovet ja muut aukot
ovat tiiviisti suljettu, ja että tilojen lämmitysjärjestelmä toimii ja pitää ne riittävän lämpiminä. Jos sisälämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle,
käytä lisälämmitintä, Ylönen
sanoo.
Automatiikka
kannattaa
tarkistuttaa
Ilmastointikoneiden lämmi-
VANHOJEN ja UUSIEN
PUU- ja PARKETTILATTIOIDEN
Hionnat ? lakkaukset
? sävytystyöt ? öljyt ? vahat
Sovi maksuton arvio- ja työsuunnittelukäynti.
Teemme myös maalaus-, kaakelointi- ja tapetointityöt.
ei päivittäin oleskella, lämmitysjärjestelmän toiminta
on tarkistettava ennen pakkasten kiristymistä. Tarkastuskäyntien yhteydessä sisätilojen väliovet voi jättää
auki.
? Äärimmäisenä varokeinona kovimmilla pakkasilla
voi jättää hanan auki pienelle virtaukselle, sillä virtaava vesi ei jäädy niin helposti kuin paikallaan oleva, Ylönen vinkkaa ja jatkaa:
? Jos kaikista varotoimista huolimatta putket ovat
jäätyneet, niiden sulattaminen kannattaa aina jättää
ammattitaitoisen LVI-liikkeen tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa vesi on jäätyessään ja laajetessaan voinut
rikkoa putken. Sulattaminen
vaatii oikeita menetelmiä ja
laitteita: niillä estetään lisävahinkojen syntyminen.
Sulatus on
ammattilaisen
hommaa
Kysy tarjousta.
usta.
Asennus ja myynti:
Jukka Leppänen
040-558 7207
tyspatteri jäätyy pakkasella
nopeasti, jos patteriin ei tule riittävästi lämmintä vettä. Sama koskee liiketilojen
tuulikaappien lämminilmakoneita.
?Automatiikan ja lämmityksen toiminta on hyvä tarkistaa pakkaskauden lähestyessä. Huoltoliikkeen tekemä
tarkastus on aina edullisempi vaihtoehto kuin jäätymisvaurioiden korjaus.
Ylönen muistuttaa, että
putkien jäätyminen on todennäköistä tänäkin talvena,
jos ne ovat jäätyneet aiempina vuosina. Normaalisti paksu lumipeite toimii eristeenä
maassa oleville putkille, mutta nyt suuri osa Suomea on
kokonaan ilman lumipeitettä. Riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia.
www.sjl-group.fi
Turvallinen peruslämpö estää jäätymisen. Vapaa-ajan
asunnoissa ja tiloissa, joissa
PUTKIEN jäätymisen riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle
eristysmateriaalia.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
Asunto Oy Kirkkonummen MASALANKULMA
ESITTELY SU 13.45?14.45
Saloviuksenpiha 3 A valmiissa huoneistossa, kyltitys.
SÄ
AN MYYMÄLÄS
ESITTELY MASAL .15?16.45
SU klo 16
Kirkkonummi KAARIPIHA
9
ASUNTOMARKKINAT
Asunto Oy Kirkkonummen AURINKOPIHA
ALOITETTU.
RAKENTAMINEN
EN 03/2014.
IN
M
TU
Arvoitu VALMIS
Huoli pois
uuden ostosta:
ncc.? /
asumisturva
ET-LUOKKA B
Kääntökuja 1, 02430 Masala
RAKENTAMINEN ALKANUT. ARVIOITU VALMISTUMINEN 08/14.
Asunto Oy Masalankulma rakennetaan kehittyvälle Kirkkonummen Masalan alueelle. Alueen suosio kasvaa jatkuvasti, Masalankulmalle ominaista ovat mm. suuret lasitetut parvekkeet, lattialämmitys.
Saloviuksenpiha 1
Suunnitteilla lisää NCC Tähtikoteja Kirkkonummen keskustaan, jo
rakenteilla olevan Kaarisillan viereen. Kaaripihan kahteen kerrostaloon tulee pääosin kaksioita ja kolmioita sekä muutama neljän
huoneen asunto. Kaaripihan sijainti keskellä keskustaa on ihanteellinen. Nyt ennakkomarkkinoinnissa. Kirkkonummen seurakuntayhtymän vuokratontti. Arvioitu valmistuminen 12/2014. Energia-luokka
C. Tule tutustumaan suunnitelmiin! Voit myös tilata esitteen asuntomyynnistämme.
HUONEISTOESIMERKKEJÄ:
2H+KT+S
42,5 m2
2H+KT
51,0 m2
2
3H+KT+S
61,0 m
2
3H+KT+S
75,0 m
Myyntihinta
87.805 ?
90.474 ?
121.939 ?
127.500 ?
Velatonhinta
172.805 ?
192.474 ?
243.939 ?
277.500 ?
Sundsberg, RT 85 m2
3h+k+s. Tilan tuntua ja valoa. Hyvällä paikalla kaunis pienen perheen paritalokoti. Aurinkoinen pikkupiha ja terassi oleskeluun. Autopaikat oven edessä. Tilava oma lämmin
ulkovarasto. Keittiö ja olohuone yhtenäistä tilaa. Myös yläkerrassa erillinen wc. D. Mh.
269.000 ?. Lodenkuja 2. Es. SU 13.15?14.00 p. 0452568495/Rapola-Heinonen.
K1103990
Bro, RT 77.5 m2
3h+k+s.Kauniisti pidetty lämminhenkinen
yksitasoinen kolmio kävelymatkan päässä juna-asemalta. Oma sauna ja suojaisa terassi oleskeluun kesällä. Käytännöllinen pohjaratkaisu. Hintaan sisältyy oma
autokatososake.D. Vmh 235.000 ?. Brontie
11 B. Es. SU 13.00?13.30. p. 0503772277/
Rytkönen.
K1119045
VUOKRALLE TARJOTAAN
Keskusta
2h+kt+s+lasit. parveke UUSI
820 ?/kk
44.5 m2
3h+kt+s+vh+lasit.parveke UUSI
68 m2
1075 ?/kk
Gesterby
3h+k
81.5 m2
890 ?/kk
Masala
1000 ?/kk
3h+k+s UUSI
66.5 m2
Huoneistokoko 41,5 m2 mh. 69097 vh. 155417
ALLA KAIKKI VAPAAT HUONEISTOT
Krs. Huoneisto Nro. Huoneistotyyppi Pinta-ala m2 Myyntihinta Velaton hinta
2. AS10
3. AS17
3. AS18
3. AS19
4. AS21
4. AS22
4. AS24
3H+K+S
3H+K+S
2H+K+S
3H+K+S
2H+K+S
4H+K+S
3H+K+S
64,5
64,5
50
65,5
59,5
94,5
65,5
81915 216075
85656 219816
79500 183500
86984 223224
86215 209975
118125 314685
93731 229971
ESITTELY
ENSIESITTELY
ESITTELY
Huoneistokoko 40 m2 mh. 66600 vh. 149800
ESITTELY
Luoma, PT 119.5 m2
6h+k+s.Hyvä tilava 1 tasoinen paritaloasunto. Suuri olohuone, jossa varaava takka, 3
mh:ta joista yksi suuri ja jaettavissa kahdeksi. Tilava suojisa aurinkoinen piha. Rauhallinen paikka lapsiperheelle tai pariskunnalle. Luoman juna-asemalle n. 1,5 km. Harvoin tarjolla! Ei e-tod. Mh. 335.000 ?. Hommaksenkaari 15 B. Es. SU 12.00-12.30. p.
0452568495/Rapola-Heinonen.
K1115374
Luoma PT 105.5 m2
Hyvätasoinen 1-kerroksinen nuorekas asunto, joka on täysin uudistettu. Upeat kylpyhuone ja saunatilat, josta uloskäynti. Pihaa
lounaaseen ja itäänpäin. Myös khh:sta ja
olohuoneesta pääsy pihalle. Tilavat huoneet
ja olohuoneessa varaava takka. Ilmalämpöpumppu. Ei e-tod. Mh. 318.000 ?. Hommaksenkaari 15 B. Es. SU 12.30?13.00. p.
0452568495/Rapola-Heinonen.
K1117742
Pranglintie 2, 02480 Kirkkonummi
Asunto Oy Kirkkonummen Aurinko-piha käsittää viisi erillistä rakennusta, neljä paritaloa ja yhden erillistalon, joissa on yhteensä yhdeksän kaksikerroksista
asuntoa kooltaan 94,5?143,5 m2. Isot ikkunapinnat ja koko asunnon levyiset
parvekkeet tuovat valoa ja avaavat näkymän ympäröivään maisemaan.
Asunto Oy Kirkkonummen Aurinkopiha sijaitsee rauhallisella alueella vain kilometrin päässä Kirkkonummen keskustan palveluista.
Alla kaikki vapaat huoneistot
Huoneisto
Nro. Huoneistotyyppi
A1 5?6H+K+KHH+S
A2 4?5H+K+KHH+S
C6 4?5H+K+KHH+S
E9 4?5H+K+KHH+S
mh. 84042
vh. 204682
Pinta-ala
Myyntihinta
m2
143,5
242515 ?
121,5
217485 ?
94,5
175486 ?
123,5
259350 ?
Kantvik, OKT 145 m2
5h+k+s+tkh. I-tas. okt hyvällä paikalla läh.
koulua. Oh, k, 4 mh, takkahuone, saunaos., lämmin autot., iso varasto. Varaava
vuolukivitakka. Vesiputket ja katto uusittu.
Rv. 1975. Päättyvän kadun päässä, suojaisa sisäpiha ja aurinkoinen osin metsäinen
rinnetontti 1069 m2. Pintaremontilla hyvä koti. Kuntotarkastettu. Ei e-tod. Vmh.
287.500 ?. Kolsarintie 20. Es. SU 12.45?
13.30. p. 0400954055/Lappi. K1112239
Ravals, OKT 110 m2
4h+k+s. Upealla 1000m2 tontilla 1 tasoinen
talo 110/115m2, rv 1995. Tontilla kauniit
havupuuistutukset ja näkymänä puistoalue
kallioineen. Pihalla viehättävä grillikota ja
autotalli/varasto. Talossa keittiö uusittu
2010 ja kylpyhuoneet 2009-2010. Viehättävä keittiö, jossa tilava ruokatila ja takka/
leivinuuni. B. Mh. 359 000 ?. Pitkäkalliontie
11. Es. SU 15.00?15.45. p. 0400954055/
Lappi.
K1116395
Kylmälä, OKT 102 m² / 115 m²
Hyvä 1-tasoinen okt, asuinpinta-ala
102/115m², rv. 2000. Suuri olohuone ja
keittiö ja 3 makuuhuonetta. Saunasta pääsy suojaisalle terassille. Kaunis 4998 m²
tontti osin luonnontilassa, kalliota ja kangasmaastoa. Kahden auton katos. Ei etod. Mh 255.000 ?. Kylmäläntie 528. Es.
SU 114.30?15.15. p. 0452568495/Rapola-Heinonen.
K1115859
SOVI ESITTELY
ESITTELY
Kantvik, KT 57m2
2h+k+vh. Vaatehuoneellinen, hyväkuntoinen kaksio, jossa iso lasitettu länsi parveke. Hyvin hoidetuttu taloyhtiö, jossa mm.
siirrytty maalämpöön 2013. Kaunis puistomainen yhtiön pihapiiri, jossa mm. iso grillikatos. E. Vmh 105.000 ?. Ediksentie 2 F.
Es. SU 12.00?12.30. p. 0400954055/Lappi.
K1119005
Velaton hinta
487900 ?
441045 ?
349366 ?
486590 ?
ESITTELY
ESITTELY
ESITTELY
ESITTELY
ET-LUOKKA B
ESITTELY TONTILLA SU klo 12.00?12.45
Huoneistokoko 58 m2
ESITTELY
Eestinkylä, OKT 92,7 m² + 18 m² saunaos.
3h+k+s. Romanttinen mansardikattoinen
pikkuhuvila maalla! Hyväkuntoinen talo,
kauttaaltaan remontoitu 1998-2013. Rak.v.
-28, krsala 111,1 m2. Kaunis tasainen nurmikkotontti, n. 2400 m2:n määräosa. Tupakeittiö, jossa puuliesi ja leivinuuni. Olohuoneessa varaavatakka, Yläkerrassa 2 huonetta, toisessa vanha puuliesi. Kellariin rakennettu moderni saunaosasto. Mh. 259.000 ?.
Hiekkaharjuntie 32. Es. SU 13.45?14.30 p.
0400954055/Lappi.
K1117117
TOA JÄLJELLÄ
VAIN 4 HUONEIS
Keskusta, KT 43 m2
2h+kt+s. Kaarisillan kerrostalo on juuri valmistunut aivan ydinkeskustaan. Huoneistossa on iso lasitettu parveke. Kauniit näkymät itäpuolelle puistoon, koko puisto
avautuu parvekkeelta. Huoneistoon on valittu tyylikkäät ja laadukkaat vaaleasävyiset materiaalit. 1/5 krs. A. Vmh. 191.750 ?.
Saloviuksenpiha 3 B. Es. SU 13.45?14.45.
p. 0503772277/Rytkönen.
K1119601
Keskusta, KT 59,5 m2
2h+k+s.Hyvällä paikalla keskusan tuntumassa tilava siistikuntoinen asunto. Oma
sauna ja lasitettu länsiparveke. Bussipysäkit lähellä ja junalle 900m, kaikki kaupat
ja palvelut lähellä. Vapautuu tarvittaessa
nopeasti. Ei e-tod. Mh. 152.000 ?. Överbyntie 3 C. Sovi esittely p. 0102812800.
K1119648
Uusi vuosi, unelmissa uusi koti?
Kun haaveilet uudesta kodista, luota alan ammattilaiseen.
Kutsumalla meidät maksuttomalle Kotikäynnille,
olet jo askeleen lähempänä unelmaasi.
kiinteistomaailma.?/kotikaynti
Juha Lappi
Myyntineuvottelija
0400 954 055
Ari Riikonen LKV
Lomalla
Anne Virtanen
Myyntisihteeri
045 122 4001
Välityspalkkioesimerkki: VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta
kauppahinnasta, vähimmäispalkkio 2700 ?, asiakirjakulut 190 ?
(hinnat sis. alv.).
Kiinteistömaailma Kirkkonummen Kodit Oy
Puh. 010 281 2800 kirkkonummi@kiinteistömaailma.?
Merja Rytkönen
Myyntineuvottelija
050 377 2277
Tiina RapolaHeinonen LKV
Yrittäjä
045 256 8495
Kirkkonummi Kirkkotallintie 2
ma?to
9?17
pe
9?16
Mirja Linnervuo
Myyntineuvottelija
Lomalla
Masala Vernerintie 1
ti?to
13?17
Kari Hujanen, Vas:
Talousarvio on kuntalain hengen vastainen
KARI Hujanen, Vas
?Talousarvio- ja suunnitelma
on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintakate on selkeästi alibudjetoitu, mikä johtaa palveluiden karsimiseen. Koska esitetty talousarvio
vuodelle 2014 on selkeästi kuntalain hengen vastainen, tulen
jättämään kirjallisen eriävän
mielipiteen, totesi Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron Kirkkonummen kunnanvaltuustossa 19.12. pitänyt Kari Hujanen,
jonka mukaan näköpiirissä ei
ole nyt edellytyksiä kunnan
tehtävien hoitamiseen.
?Yt-neuvottelujen tavoiteaikataulusta johtuen joutui valtuusto vahvistamaan talousarvion tulopuolen tietämättä menopuoleen kohdistuvista
leikkauksista, Hujanen moitti, samoin 11.11.2013 päätettyä tuloveroprosenttia, mikä
oli ikävä viesti kunnan työte-
kijöille.
?Työntekijäjärjestöjen ja
Kirkkonummen Vasemmiston
ehdotuksesta huolimatta valtuusto ei katsonut aiheelliseksi korottaa tuloveroprosenttia
riittävästi, jotta irtisanomisilta ja lomauttamisilta olisi vältytty, harmitteli Hujanen, muistuttaen, että kuntastrategiaan
on listattu osaava, tavoitteisiin
ja yhteistyöhön sitoutunut ja
hyvinvoiva henkilöstö, palveluiden tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen sekä kuntaorganisaation ja työyhteisön
toimivuus.
? Jää nähtäväksi ovatko
kunnan työntekijät valmiita
edistämään näiden keskeisten päämäärien toteutumista.
Kunnan johto ja osa poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin selkeästi viestittäneet toisenlaisen
tahtotilan puolesta. Irtisanomiset ja lomauttamiset osoittavat
kuntapäättäjiltä lyhytnäköistä
henkilöstöpolitiikkaa, Hujanen
kritisoi todeten, että kuntatalouteen liittyvien palveluiden
rahoittamisessa tulee toteuttaa
kollektiivista, kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvaa vastuuta.
Hujasen mukaan ensi vuo-
den toimintakate on laadittu
sellaisten oletusarvojen varaan
jotka eivät tule toteutumaan.
?Viime elokuun tilanne
osoittaa, että v. 2013 tulos on
jäämässä noin 16,5 M? alijäämäiseksi. Jos meno- ja tulopohjaa ei saada hallintaan, on taseen ylijäämä syöty kokonaan
jo vuoden 2014 lopussa.
? Ensi vuoden talousarviossa toimintakate osoittaa noin
188 M?. Tämän vuoden osalta
on valtuusto kuitenkin hyväksynyt talousarviolisäyksiä noin
7,35 M?:n osalta. Lisäksi perusturvalautakunnalta on tulossa
1,3 M?:n ja palvelutuotannonjohtokunnalta 940 000 euron
määräraha esitys valtuustolle.
Toteutuessaan tämän vuoden
toimintakate tulee nousemaan
noin 194,6 M?:oon, joka ylittää
ensi vuoden talousarvion toimintakatteen noin 6,61 M?:lla.
Lisäksi tilikauden tulos on jo
lähtökohdiltaan noin 2,6 M? alijäämäinen, Hujanen listasi.
?Talousarvio on laadittava
siten että kunnan palvelut voidaan tosiasiallisesti hoitaa, Hujanen painotti.
L.K.
N:o 4 ? 12.1.2014
10
Kirkkonummen Sanomat
Kauneutta kaikille aisteille
Maanpäällinen paratiisi,
Markku Pirin muotoilua ja
taidetta Hämeenlinnan taidemuseossa 2.2.2014 saakka. Avoinna ti?to 11?18, pe?
su 11?17. Taiteilijaesittelyt
ke 15.1. klo 18 ja to 30.1.
klo 18.
Kansainvälisen uran luonut Markku Piri (s.1955) on
valloittanut Hämeenlinnan
taidemuseon tuotannollaan.
Osa teoksista on saanut innostuneen vastaanoton kiertonäyttelynä 2011?2012
Madridissa, Barcelonassa,
Lissabonissa, Berliinissä ja
Washiington DC:ssä. Esillä
on myös juuri tähän näyttelyyn valmistuneita teoksia.
Markku Piri valmistui tekstiilitaiteilijaksi, mutta kolme
vuosikymmentä kestäneen
poikkitaiteellisen uransa aikana hän on opetellut ottamaan haltuunsa myös muita materiaaleja. Hämeenlinnan näyttelyyn Piri opetteli
kultaustekniikan. Asuessaan
Portugalissa hän ihastui autioksi jätettyyn Sintran palatsiin. Vuosi sitten Sintrassa
hän löysi riemukseen palatsin kunnostettuna. Mahtirakennuksen uudesta loistosta kertova maalaus tarvitsi
ehdottomasti filigraanimaisen kultakatoksen. Matkus-
taminen ja viipyily kiinnostavissa tiloissa näkyy useissa teoksissa. Pietarista löytyi
myös autioitunut arvorakennus, joka ei jättänyt maestroa rauhaan. Siitä piti maalata kuva, jossa on muistumia tsaarin aikaisesta loistosta.
Tunnelma tärkein
Näyttelytilaan on rakennettu retrospektiivi labyrintti
Pirin suunnittelemista painokankaista. Niiden rehevät
värit ja kuosit houkuttavat.
Uransa aikana maestro on
suunnitellut tekstiilejä Marimekolle, Finlaysonille ja
Vallila Interiorille. Harmillista vain, että myös aikaa
kestävät mallit poistetaan
valmistuksesta ja myydään
loppuun uuden suunnittelun tieltä.
Karita Mattilalle suunnitellut esiintymisasut näyttävine koruineen häikäisevät
ja kertovat taiteilijan kunnianhimoisesta kokonaistaideteoksen tavoittelusta.
Valkeakosken teatterin Anna Karenina-puvustus tuo
klassikkoteoksen tähän aikaan. Maalaukset lavastukseen sekä puvut Kaija Saariahon Maa-teoksen Kan-
sallisbaletille jättävät tilaa
tanssille, jatkavat liikkeitten linjaa.
Työskenteleepä Markku
Piri minkä tahansa materiaalin kimpussa hänen tunnusmerkkejään ovat ennakkoluulottomuus, henkinen
uteliaisuus, tahto uusiutua
ja intohimoinen paneutuminen tekeillä olevaan.
Paratiisi on mielentila,
hiljainen kutsu pysähtymiseen. Maailma on täynnä
kauneutta. Me tarvitsemme
taiteilijoita, jotka sysäävät
meitä löytämään, kokemaan
esteettisiä elämyksiä.
Joihinkin näyttelyn töihin
liittyy visuaalisten elementtien lisäksi myös ääntä: katsoja saa olla läsnä kaikilla
aisteillaan.
Näyttelyn yhteyteen on
järjestetty myös kakkukursseja: yhdessä valmistettu
tuoksuva, hedelmäinen leivonnainen täydentää paratiisillisen elämyksen. Juhlavan ja ylevän oheen Piri
suunnittelee samalla intohimolla Pukkilalle japanilaisvaikutteisia kylpyhuonekaakeleita ja uniikkeja ovia
Puustellin keittiökaappeihin. Niiden avulla voi virittää keittiön tai kylpyhuoneen paratiisikseen, esteetti-
ANNA KARENINA-näytelmän puvustusta Valkeakosken teatteriin. Kuva: Reima Määttänen.
sesti nautittavaksi tilaksi.
Läpikuultavien lasyyrimaalaustensa kanssa taiteilija työskenteli viisi kuukautta pitkiä päiviä ja täysiä
viikkoja ilman vapaapäiviä.
Hän oli valinnut rakastamiaan aiheita ja haastavan
tekniikan. Innostus ja motivaatio auttoivat keskittymään työhön.
? Tein, kuuntelin ja tein
taas. Kerros kerrokselta rakensin kokonaisuuksia, ja
tehtävien äärellä työ neuvoi
tekijäänsä, muistelee Markku Piri.
Hän tunsi saavansa aikaan aivan uutta, jotakin, joka tuntui syntyvän sekä ponnistelulla että vapaalla virtauksella, kuin ?johdatuksella?. Samaan aikaan kun
uudet teokset näyttelyyn valmistuivat, hänen äitinsä teki
kuolemaa.
? Maalatessani tunsin nämä sivuavat energiavirrat.
Valmiiden töiden äärellä olin
nääntynyt mutta onnellinen.
Olin laittanut kaiken likoon.
Tunsin voimakkaasti olevani
ihminen, taiteilija ja olemassa, tunnustaa Markku Piri.
Markku Piri vakuuttaa,
että maanpäällinen paratiisi toteutuu, kun huomaan
joutuneeni tilaan, jossa koen aistieni kautta kauneutta tai ?aistimusten kylläisyyttä?. Voin olla onnellinen
kokemuksestani: tuntea, että siinä hetkessä kaikki mitä kaipaan on läsnä.
Taiteilijalla on tallella
LASISMI-osuuskunnan kanssa toteutetussa taidelaseissa toistuvat taiteilijalle tärkeän kesämaiseman
värit. Kuva: Terho Aalto.
lapsenomainen heittäytyminen hetkeen, tuloksista
havaittava tekemisen mielihyvä. Japanilaisten mestarikäsityöläisten mallin mukaisesti Markku Piri antaa
itselleen luvan jättää tietoisia säröjä kauneuden täydellisyyteen. Hänen mukaansa
on olennaista toimia lahjo-
jaan ja taitojaan kehittäen,
parhaansa tehden, kauneutta kaivaten. Ja jakaa; jakaessa suru murenee ja kevenee.
Iloakaan ei pidä kätkeä: jaettaessa ilo ja onni moninkertaistuvat.
MAIJA
PAAVILAINEN
YLEISNÄKYMÄ Markku Pirin kesämaisemasta ja uudesta maiseman värejä toistavasta taidelasistosta. Kuva: Reima Määttänen.
Antti Salonen, Kesk:
Äkkijarrutus ei ole järkevää
? Veronkorotus olisi voinut
olla 0,25 % suurempi. Tämän
vaikutus keskituloiselle henkilölle olisi ollut 0,25?/päivä, millä olisi vältetty noin
puolet irtisanomisista, totesi Keskustan valtuustoryhmän pj Antti Salonen Kirkkonummen talousarviokokouksessa 19.12. tähdentäen,
että äkkijarrutus toimialoilla ei ole järkevää.
? Tällöin menetämme hyvin alkaneen toiminnan kehittämisen ja vaarannamme
viime vuosina käynnistetyt
ennaltaehkäisevät palvelut,
hän sanoi.
Budjetin laadinnasta hän
myönsi, että tavoitteena ollut eri toimialojen toiminnan asettaminen annettuun
kehykseen ei aivan onnistunut.
? Vaikeuskerrointa lisäsi
uusien toimielimien järjestäytyminen ja asioihin perehtyminen. Lopulta siitä
tuli kehyksen ylittymisen,
talouden nopean huonontumisen, talousjohtajan irtisanoutumisen sekä veroprosentin vähäisen korottamisen ja yhteistoimintamenettelyn käynnistymisen myötä
erittäin sekava prosessi. Asioita ei voitu tehdä esitysmuotoon vaan niistä keskusteltiin powerpoint-pohjalta
YT-neuvottelujen vaikuttaessa taustalla. Kunnanjohtajan esitys tuli niin myöhään, että poliittisille ryhmille jäi tosi vähän aikaa
käydä budjettikokonaisuus
läpi, Salonen listasi talousarvion tekemiseen liittyviä ongelmia. Samalla hän ihmetteli sitä, miten toimintatapoja voidaan uudistaa yhä pie-
nenevin henkilöresurssein
ja esitti tehokkuuden lisäämistä moniosaajakoulutuksen avulla.
Salonen nosti esille mm.
palvelusetelin hyvänä lisänä palveluvalikoimaan, vaikka se vaatiikin aikaa kilpailutusten ja sopimusten tekemisessä ja lisäksi riittävästi
ko. palveluja tuottavia yrityksiä aidon kilpailun syntymiseksi.
Salonen toi esille keskustalaiselle ajatusmaailmalle
tärkeinä asioina omaishoidon tukemisen, kotipalvelun ikäihmisille ja lapsiperheille sekä lasten kotona
tapahtuva hoidon, joihin
nyt oli tulossa rajuja leikkauksia. Keskustan muutosesitykset ko. palvelujen
turvaamiseksi:perusturvan
toimialan toimintakatetta
nostetaan 1,1 M? kotona tapahtuvan hoidon ja ennalta
ehkäisevän toiminnan turvaamiseksi, lasten hoidon
kuntalisä pidetään ainakin
nykyisellä tasolla (165?/kk
alle 3 v ja 111?/kk yli 3 v.),
eivät kuitenkaan menneet
läpi. Keskustan valtuustoryhmä ei hyväksynyt v. 2014
budjettia kunnanhallituksen
esittämässä muodossa.
Budjettikirjaan kirjattu
sitova tavoite vähentää toimielimiä oli Keskustan ryhmän mukaan kesken valtuustokauden tehtynä huonoa hallintoa ja lisäisi päätöksenteon keskittymistä.
Keskustan esityksiä oli
myös ns. Kirkkonummiopiston perustaminen, mikä yhdistäisi yhden hallinnon alle
musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston
ja sen pohtimisen
onko esim. musiikkiopisto kunnan ydintehtäviä
ja voisiko yksityinen palveluntuottaja lisätä sen liian vähäiseksi koettua tarjontaa.
Lisäksi Salonen huomautti
budjettiesityksestä puuttuvan kokonaan kunnan ANTTI Salonen, Keskusta
tulopohjaan vaikuttavat toimenpiteet, kuten yritysten ja uusien
asukkaiden saamisen kun- jestelmiä mm. energiansäästaan, millä voi olla myön- töjen suhteen radan varren
teisiä vaikutuksia valtion- asuinalueita tiivistämällä ja
osuuksien saamiseen. Sa- energiatehokkaita taloja ramoin hän esitti, että kuntaa kentamalla.
kehitettäessä tulisi hyödyntää yhteiskunnan eri tukijärL.K.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
11
HAE PUHTIA LIIKUNTAAN
NY ENERGI TILL MOTIONERANDET
Tutustu hiihdon tekniikka- ja varustevinkkeihin osoitteessa prisma.fi.
PRISMA.FI
Bekanta dig med skidtekniker och utrustningstips på adressen prisma.fi.
Peltonen Nanogrip Facile Classic
Aikuisten
suksipaketti/
Skidpaket för vuxna
Fischer
Aikuisten pitopohjasuksipaketti/
Skidpaket med fästbotten för vuxna
RC Zero NIS -pitopohjasukset, pituus 182?207 cm.
Laadukkaat, kevytrakenteiset, toimivat laajalla kelialueella. Helposti luistovoideltava World Cup Pro
-pohja. NIS Exercise -NNN-siteet valmiiksi asennettuna. Aikuisten laadukkaat perinteisen hiihtokengät. Mukava lesti, lumisuoja, NNN-ulkopohja.
Miesten koot 41?47, naisten koot 36?42.
aktiivihiihtäjän voiteluvapaa
perinteisen suksipaketti: Peltonen
Facile Nanogrip Classic perinteisen hiihdon suksipaketti
167-207 cm, Alpina Touring Sr
-hiihtokenkä, koot 36-48
239,?
249,?
Peltonen Tiger Jr
Nanogrip Classic
Lasten
suksipaketti/
Skidpaket för barn
One Way
Aikuisten hiihtoasu/
Skiddräkt för vuxna
Etuosa tuulenpitävää, vettä hylkivää ja
hengittävää materiaalia. Takaosan neulos
hengittää erityisen hyvin. Housuissa
irrotettavat olkaimet.
Miesten koot S?XXL, myös sinisenä.
Naisten koot XS?XL, myös valkoisena.
Fiskars 141000
Lumentyönnin/
Snöraka
lasten voiteluvapaa perinteisen
hiihdon suksipaketti: Peltonen
Tiger Jr Nanogrip Classic
perinteisen hiihdon suksipaketti
120-160 cm, Alpina Touring Jr
-hiihtokenkä, koot 26-37
19
95
Fiskars 143030
Lumikola/Snöskovel
39
90
159,?
99
95
RATKAISEVAN
EDULLINEN
AVGÖRANDE
FÖRMÅNLIG
prisma.?
Suomalainen/
Finsk
HK
Rypsiporsaan
lihasuikaleet/
Strimlat griskött
400 g (6,98/kg)
Apetit
Peruna &
keittokasvikset/
Potatis &
soppgrönsaker
750 g (2,39/kg)
Valio
Emmental
mustaleima/
svartstämplad
700 g (18,50/kg)
2
79
1
79
12
95
X
X-tra
Broilerin
B
hunajamarinoidut
h
ffileesuikaleet/
Strimlad
kycklingfilé i
honungsmarinad
1 kg
HK
Lihapullat tai
jauhelihapihvit/
Köttbullar eller
biffar av malet kött
320-360 g
(2,47-2,19/kg)
Valio
Arkijogurtti/
Vardagsyoghurt
1 kg
MEILTÄ
SAAT
BONUSTA:
Prismassa
palvelevat
myös:
HOS OSS
FÅR DU
BONUS:
I Prisma
betjänar
även:
Palvelutiskiltä
Från betjäningsdisken
7
Wursti
Siskonmakkarat/
Siskonkorv
500 g (4,90/kg)
2
0
Rainbow
Appelsiinitäysmehu/
Apelsinjuice
1l
0
0
Espanja/Spanien
Rainbow
Kurkku/
Gurka
69
79
99
45
99
1
35
kg
Tuore
kokonainen
silakka/Färsk hel
strömming
säävaraus/
väderreservation
Vaasan
Ruispalat/
Rågbitar
660 g (2,71/kg)
Espanja/Spanien
Klementiinit/
Clementiner
1
90
kg
1
79
1
99
kg
Hinnat voimassa ma-ke 13.-15.1.2014 / Priserna gäller må.-on. 13-15.1.2014
PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT
APTEEKKI
APOTEK
Ma-pe/Må.-fr. 8-21,
la/lö. 8-18, su/sö. 12-18
Puh./tfn 010 762 6662
(0,0835 ?/puhelu/samtal + 0,1209 ?/min)
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
12
ARI PAATAJA
Pikkalanlahden kalakanta tuhottu
Jos kävit menneenä kesänä yrittämässä kalaonneasi
Pikkalanlahdella, etkä saanut tärppiäkään, niin älä
menetä toivoasi kalastustaitojesi suhteen. Ei sieltä saanut kukaan muukaan.
Hoitokalastuksesta ja ammattikalastuksen tehokkuudesta puhuttaessa Pikkalanlahti on valtakunnan ykköspuheenaiheita. Asiaa puitiin
viime vuonna MTV:n 45 minuuttia ohjelmassa 23.10.,
Helsingin Sanomissa 13.5.
sekä myös aukeaman verran
Iltalehdessä 11.12., sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Meille kirkkonummelaisille tuo maine ei kuitenkaan ole kovan mairitteleva,
sillä Pikkalanlahti toimii esimerkkinä siitä, miten kalakannat voidaan tuhota.
Niin mahdottoman hyvä kalapaikka Pikkalanlahti on ollut, että sitä ei ole saatu tuhottua päivässä eikä
kahdessa. Surullinen tarina
johtaa 90-luvun taitteeseen
jolloin Pikkalan kartanon
isäntä Ture Lindeberg antoi
ammattikalastusluvan siuntiolaiselle Klaus Berglundille. Ne kenellä kalastusoikeus lahdelle tuolloin oli,
muistavat kuinka runsaasti siellä oli; isoja kuhia, haukia kuin myös muita kaloja.
Näitä myös Berglund nosteli hymyssä suin verkkojatoistaan, jotka vuosi vuodelta olivat yhä pidempiä ja
pidempiä. 17 vuotta sitten
pelkkä syyskalastus antoi
n.60 000 kiloa kuhaa!
Yksi huolestuneena asiaa
seuranneista on Pekka Räty, jolla on kiinteistö Marsuddenissa. ?Verkkoja tuli joka vuosi enemmän ja talvella jään alla saattoi risteillä
liki 5 km:n verkkojatat. Samaan aikaan pidimme itse
muutamaa verkkoa ja kirjanpidostamme näkyy kuinka verkkomäärän lisäännyttyä kalojen keskikoko pieneni vuosi vuodelta.?
Kuolinisku saaliisiin tuli uusien poistorysien myötä, jolloin ammattikalastajan saaliit kasvoivat peräti 20-kertaisiksi. Laskeva
suuntaus on jo pitkään ollut nähtävissä, niin verkkokalastajien kuin myös viehekalastajien saaliissa. Kun
?saattohoitorysät? ilmestyivät lahdelle, tuli täysi kato.
Viime kesänä paikallisen kalakerhon perinteisen uistelukisan 20 veneen yhteissaalis
oli vaivaiset pari kuhaa.
Kalakannat ovat
vääristyneet
Kirkkonummi?Porkkala kalastusalueen kalastuksenvalvojan Jyrki Kettusen mielestä on outoa, että lahnan
poistopyyntiin tarkoitetun
rysän silmäkoko on niin pieni, että sinne jäävät aivan
kaikki kalat. Kettunen on ollut seuraamassa rysän nostoa, jonka pienisilmäisessä
havaksessa oli vieri vieressä kuolleita kuhanpoikasia.
?Jos kerran poistetaan vesistöstä lahnoja, niin kalastus pitäisi tehdä niin suurella silmäkoolla ettei rysään
jää muita kuin lahnoja. Jos
silmäkoko olisi 80 mm, niin
sillloin silmän läpi pääsisivät kutukypsät kuhat?, jatkaa Kettunen.
Ihminen on itse aiheuttanut kalakantojen vääristymän. Ensin maksetaan ammattikalastukselle tukia, jolla vedestä poistetaan isot
petokalat. Kun ei enää ole
petokaloja pitämässä särkikalakantoja kurissa, räjähtävät särkikalakannat käsiin
ja niitä yritetään pienentää
tukemalla särkikalojen poistokalastusta.
Särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella on ollut
pilottihanke. On haluttu tutkia miten runsaat särkikalasaaliit voidaan hyödyntää,
mikä kuulostaa aivan järkevältä. Samalla on elätetty
toiveita, että vesi kirkastuisi
kun särkikaloja poistetaan.
Viimeiksi mainittu on sittemmin todettu turhaksi toiveeksi, sillä asiantuntijoiden
mukaan hoitokalastus ei ole
ratkaisu Itämeren rehevöitymiseen. Syyskynnöt, lauhat talvet sekä kevään sulamisvedet pitävät huolen siitä, että kiintoaineksen huuhtoutuminen pelloilta lahdelle
on voimakasta. Kuravellinä
virtaava Pikkalanjoki värjää meren sekaisin ajoittain
aina Upinniemen eteläkärkeä myöten.
Poistokalastusta on puolustettu fosforin poistamisella vedestä, mutta on ehdottoman väärin lähteä
poistamaan fosforia vedestä särkikaloja poistamalla.
?Kookkaisiin ja vanhoihin
yksilöihin kohdistuva tehopyynti nuorentaa kalakantoja ja kasvattaa yksilömääriä.
Pienet yksilöt erittävät ra-
vinteita suhteellisesti enemmän kuin suuret. Kierre on
valmis?, toteavat kalatutkija Kimmo Kahilainen sekä
kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin Sanomissa. ? Jos valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ei voida pienentää,
rehevöityneestä särkikalavaltaisesta vedestä ei ole
mahdollista saada hoitokalastuksella hyvälaatuista,
jatkavat asiantuntijat.
Fosforia voidaan järkevämmin poistaa vesistöstä
antamalla petokalojen kasvaa tarpeeksi suureksi. Tähän päästään riittävän suurella petokalojen alamitalla
sekä tarpeeksi suurella verkon silmäkoolla. Kun Ruotsissa Hjälmarenilla verkon
silmäkoko nostettiin 60 millimetriin ja alamittaa 45
senttiin, niin kuhasaaliit
alkoivat nousta ja kasvun
huippu +174 % saavutettiin
seitsemässä vuodessa.
Merialueillamme kuhan
vuotuinen saalis saattaisi
kasvaa pelkän säätelyn tuloksena 1014 tonnilla ja koska pyydetyssä kalassa poistuu fosforia 0,8 %/tn niin pelkällä kalastuksen säätelyllä
poistuisi 8,1 tn fosforia vuodessa .Tuilla toteutetun poistokalastuksen saalis vuonna
2012 oli n. 1000 tn eli poistettu fosforimäärä oli samainen
8 tn. Samaan tulokseen päästään kuhan säätelyn tuloksena poistuvan forforin osalta. Lisäksi säätelyn tuloksena kuhasaaliin arvo kaikille kalastajaryhmille kasvaa
tuon 174 %. Isot petokalat pitävät vesistöjen särkikalakannat kurissa ja sitä myöten veden laadun hyvänä.
Mutta näin ei tapahdu
Suomessa, vaan täällä maksetaan tukiaisina 50 000 eur/
tn poistokalastuksesta eli
400 000 euroa vuodessa ammattikalastuksen tukemiseen. Samalla kuhankalastuksen säätelyä vastustamalla aktiivisesti vastustetaan kuhakantojen kasvua.
Hoitokalastuksella
pyydetään
arvokalaa
Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Orian Bondenstamin
puheenvuorossa viime joulukuussa WWF:n särkikalapäivän aikana kävi ilmi, että
poistokalastusprojekti käyn-
ISORYSIÄ on monenlaisia. Kuvassa valtavia push-up rysiä, joiden kokeminen
on yhden miehen voimin helppoa. Veneessä oleva kompressori työntää paineilmaa rysän kellukkeisiin ja rysä nousee pinnalle, minkä jälkeen saalis on helppo tyhjentää veneeseen.
nistettiin Pikkalanlahdella
ilman että tutkittiin ensin
Pikkalanlahden kalakantoja. Tuntuu käsittämättömältä, että käynnistetään tehokalastusprojekti, joka ei ensin tutki kalakantojen tilaa.
Asiaa voisi verrata siihen että metsästäjille annetaan vapaat kädet kaataa hirviä ilman että ensin tutkitaan mitä riistalaskenta kertoo hirvikannan vahvuudesta.
Vaikutuksen tietävät
kaikki Pikkalanlahdella kalastaneet, virkamiehet levittelevät käsiään kun ei ole
vanhaa tutkimustietoa kalakantojen tilasta Pikkalanlahdella. Maailman meriä on
saatu tyhjennettyä arvokkaista kalalajeista. Ei siis
ole konsti eikä mikään tyhjentää nykyaikaisilla tehopyydyksillä yksi lahti petokaloista. Jonkun pitäisi puhaltaa pilliin ja todeta että
ammattikalastus on joiltain
alueilta lopetettava, koska
arvokalakannat eivät sitä
kestä, eikä kalastus ole kestävän kehityksen mukaista.
Arvokalojen pyynnistä on
kysymys, vaikka sitä halutaan kaunistella ?hoitokalastus? nimikkeen alle. Rysälupia on väärin kriteerein anottu maanomistajilta.
Siuntion kunta on 13.4.2011
käsitellyt Klaus Berglundin
rysälupa-anomusta kunnan
vesialueelle. Anomuksessaan
Berglund oli selittänyt, että
hänen rysänsä on rakenteeltaan sellainen, että taimen,
siika , kuha, ahven, hauki ja
made eivät pysy siinä, vaan
voivat uida pois!!!! Lautakunnassa ainoastaan Kalle
Holm tuntui ymmärtävän että eihän tuollaista pyydystä
ole olemassakaan ja vastusti
asiaa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan asiaan vihkiytymättömät lautakunnan jäsenet myönsivät rysäluvan
66 euron vuosimaksulla.
Riista ja Kalatalouden
tutkimuslaitoksen raportissa (http://www.rktl.fi/www/
uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vajaasti_
hyodynnetty_kala_loppuraportti.pd ) todetaan että särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella ei ole
taloudellisesti kannattavaa.
Mutta koska sivusaaliina
tulee kuhia, ahvenia, haukia ja siikoja, se tekee rysäkalastuksesta tuottoisan.
Pilottihankkeen aikana jopa 2/3 tuloista tuli sivusaa-
KOM
liina saaduista arvokaloista. Tämä tietysti kuulostaa
oudolta, sillä kyseessähän
on sama kalastaja, jonka lupahakemuksen mukaa arvokalat uivat hänen rysistään
pois??
Kettusen peräänkuuluttamia isolla silmäkoolla varustettuja lahnarysiä lienee
siis turha odottaa. Rysien 25
millimetrin silmäkoko pyytää pienimmätkin kalat ja
jos pieni kala ei mahdu siitä
läpi, se kuolee silmään, kuten Kettunen on ollut todistamassa.
Ammattikalastus rysillä
on tuottoisaa. Ei sen takia
että niillä pyydettäisiin särkikaloja, vaan sen takia että
niihin menevät kaikki kalat.
Sisälahteen laskettu verkko
on hetkessä köytenä, koska
se menee täyteen särkikaloja eikä verkko enää pyydä. Mutta rysään saa mennä
vaikka kuinka paljon särkiä
tai lahnoja eikä sen teho pyytää esimerkiksi kuhia heikkene siitä lainkaan. Päinvastoin petokalat hakeutuvat rysiin koska siellä on
muita kaloja niitä houkuttelemassa. Sana tehokkaista
rysistä on kiirinyt ja Kirkkonummen ja Inkoon välisellä
rannikko-osuudella on ollut
jopa 17 isorysää. Valitettavasti ne vievät loputkin kalat viimeisistä suojapaikoista, rannikon lahtivesistä sekä jokisuista.
Isorysiä saa yksityisillä
vesialueilla pitää kuka vain
saatuaan siihen maanomistajalta luvan. Isorysäksi luetaan rysä, jonka korkeus joltain osaltaan ? johtoaita mukaan luettuna ? ylittää 1,5
metriä. Isorysää ei kuitenkaan saa pitää 3 kilometriä
lähempänä lohipitoisen joen suistoa ja tällaisiksi joiksi on luokiteltu mm. Pikkalanjoki sekä Ingarskilanjoki. Pikkalanjoen suistossa
Berglundilla on ollut poikkeuslupa 5:n isorysän pitämiseen lähempänä jokisuuta, mutta esim. Ingarskilanjoen edustalle ei poikkauslupia ole myönnetty.
ELY:n virkamiehet löysivät syksyn tarkastuskierroksellaan 25.9.2013 laittomiksi
epäiltyjä rysiä ja tekivät niistä tutkintapyynnöt poliisille.
Laittomiksi epäiltyjä rysiä
oli Siuntionjoki- ja Ingarskilajokisuussa sekä lähellä Ingarskilajoen suistoa.
Mitä pitäisi tehdä?
MEN
TTI
Kalakannoissa on aina ollut luontaista vaihtelua. Kuhan runsaille ikäluokille on
oivat mahdollisuudet jos kesä on pitkä ja lämmin, kuten esimerkiksi mennyt kesä oli. Vastaavasti kylminä
kesinä ei suuria ikäluokkia
synny. Pikkalanlahden tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole ilmojen vaihtelusta, sillä Pikkalan kuhakadon aikaan niin Espoonlahdella kuin myös Inkoossa on
hyvät kuhakannat.
Kuhilla on toki muitakin ottajia. On merimetsoja
ja hylkeitä, mutta mitkään
tutkimustulokset eivät osoita näiden olevan syy kuhakatoon. Myös virkistyskalastajien verkoilla ja vieheillä
on osuutensa asiassa, mutta
ammattimaiseen kalastukseen verrattuna niiden osuus
on vähäinen. Riista- ja Kalantutkimuslaitoksen Saaristomerellä suorittamien
tutkimusten mukaan verkkokalastuksen teho viehekalastukseen on noin kymmenkertainen. Kun tiedetään että viehekalastaja käy
vain muutaman tunnin kokeilemassa onneaan ja verkot sekä rysät pyytävät 24h
vuorokaudessa, niin on selvää että kuha on monivuotisen verkkokalastuksen sekä viimeaikaisen tehokkaan
rysäpyynnin lopputuloksena
Pikkalanlahdelta tehokkaasti hävitetty.
Kirkkonummi?Porkkalan kalastusalue kokoontui
syyskuun alussa ylimääräiseen kokoukseen, jonka keskeisenä tehtävänä oli löytää
keinoja siihen, miten alueen
kuhakannat saataisiin pidettyä elinvoimaisina. Kokousta varten oli pyydetty asiantuntijalausunto Helsingin
Yliopiston kalataloustieteen
professorilta, Hannu Lehtoselta. Aiemmin kalastusalue
on pyytänyt lausunnon toiselta kalataloustieteen professorilta, Sakari Kuikalta ja
oppineiden tietäjien viesti on
ollut sama. Pikkalan alueella kalastuspaine ylittää tuotannon ja kalat pyydetään
pois liian pieninä. Vaikka kalastusalue on vuosien varrella nostanut verkon silmäkokoa sekä kuhan alamittaa,
nämä toimenpiteet eivät ole
olleet riittäviä. Kokouksessa esitetyn professori Lehtosen lausuntoon pohjautuvan tiedon mukaisesti pitäisi Pikkalanlahdella:
KUHA on rannikon tärkein ammattikalastuksen kohde. Vuosia kestänyt kalastus Pikkalanlahdella osoittautui liian voimakkaaksi ja kuhakanta saatiin parissa vuosikymmenessä alueelta tuhottua.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
NÄYTE rysän kalastustehosta. Tämä rysä oli Kotkassa laskettu vaelluskalojen
nousuväylälle ja lämpimässä vedessä pilaantuvien lahnojen seassa näkyy ainakin yksi iso lohi!
? verkon silmäkoko nostaa 60 millimetriin
? kuhan alamitta nostaa
45 senttimetriin
? verkot ym. kiinteät pyydykset kieltää
? rauhoittaa kuha kesäkuuksi
Kuhan kesäkuinen rauhoitus on hieman ristiriitainen asia, sillä Pikkalanlahdella ovat kuhan keskeiset
kutualueet olleet rauhoitettuna jo 26 vuotta, mutta se
ei ole kuhaa pelastanut. Ainoa joka rauhoitusalueella
on kalastanut, on erikoislu-
van anonut kalastaja Berglund. Jos kalastuksen aiheuttama kuolevuus kuhalle
on niin suurta kuin se Pikkalanlahdella on, ei kuhan
rauhoittamisella ole merkitystä. Kuhat menevät verkkoon erityisen hyvin toukokuussa niiden vaeltaessa
kutualueille. Kutuaikainen
rauhoitus ei kuitenkaan ole
ratkaisu kuhakysymykseen,
sillä tapettu kuha on aina
pois seuraavasta kudusta,
pyydettiinpä kala syyskuussa, joulukuussa tai toukokuussa. Tuntuukin oudol-
ta ajatus että JOS joku kala pääsee kutemaan, niin se
rauhoitetaan.
Ennemminkin tulisi turvata riittävän suuri emokalakanta. Luvut valaisevat
parhaiten asiaa. Jos kutevasta kannasta pyydetään
vuosittain esim. 30 000 yksilöä, niin mitä kalastusta pitää tuolloin rajoittaa? Kesäkuista viehekalastusta, jolloin kuteva kanta vähenee
3 000 yksilöllä vai ympärivuotista verkkokalastusta
jolloin 27 000 kalaa ei koskaan pääse kutemaan. Tä-
13
hän vastaavat kalatalouden professorit yhteen ääneen: sitä kalastusmuotoa
tulee eniten rajoittaa, mikä
aiheuttaa kovimman kalastuskuolevuuden.
Kalastustehokkuutta pienentämällä, verkkojen silmäkokoa ja kalojen
alamittaa nostamalla pitää
varmistaa että vedessä on
riittävän suuri kuteva kalakanta. Vapakalastajille voidaan suositella esim. kolmen kuhan päiväkiintiötä,
kuten kalastusoppaat tekevät. Mutta näillä toimenpiteillä ei ole juurikaan merkitystä, jos samaan aikaan
kuhien kuolevuus verkkopyydyksillä on niin voimakasta kun se nyt on.
Pikkalanlahden särkikalojen poistokalastus tyhjensi lahden arvokaloista. Hyödyn siitä sai vain yksi ammattikalastaja vesialueiden
omistajien jäädessä tuijottamaan tyhjänä lainehtivaa lahtea. Karmea tarina. Pikkalanlahti on nyt
uhrattu ja menetetty. Toivoa vain sopii, että muualla ei lähdetä toistamaan
samoja virheitä. Toisaalta
pelko kalakantojen totaaliseen hävitykseen on suuri, sillä Orian Bondenstam
on lupaillut, että hän kolminkertaistaa poistokalastuksen saaliin vuonna 2014.
Koska poistokalastus ei ole
taloudellisesti kannattavaa
ja väli- ja ulkosaaristo on jo
tyhjä kalasta, niin kyse on
puhtaasti siitä, että rannikon loput arvokalakannat
aiotaan tehorysillä lahdata
niiden viimeisistä suojapaikoista, mantereen lahdista
ja jokisuista.
ARI PAATAJA
OPPIA RUOTSISTA
Ruotsissa on koettu monia vastaavanlaisia kalakantoja hävittäviä toimia vuosien varrella, joita Isabella Lövin kuvaa kirjassaan ?Tyst hav- jakten pä den sista matfisken?. Erittäin suositeltava kirja niille virkamiehille jotka eivät usko kalatutkijoiden sanaa tai kenelle tahansa jolle meriluonto on rakas.
Pirkko Lehtinen, Uusdemarit:
Onko rahanjako ollut oikea?
? Toteuttaako tämä talousarvio kuntalain vaatimukset? Vastaus tulee vasta talousarviovuoden mittaan.
Seurantaa on nykyisestä
tiivistettävä ja mahdollisiin
ongelmiin puututtava heti
kun niitä havaitaan, odottelu vain pahentaa tilannetta.
Suurimmat ongelmat ovat
toistuvasti olleet perusturvan puolella. Sen vuoksi ilmaan jää kysymys, onko toimialojen välinen rahanjako
oikea, mainitsi mm. Uusdemareitten valtuustoryhmän
pj Pirkko Lehtinen talousarviokokouksessa Kirkkonummella 19.12.
Pirkon mukaan pitkää
istumista vaatineen, uusmallisen ja laajasti osallistaneen uuden talousarvion
tuottamiseen on suhtauduttu tilanteen edellyttämällä vakavuudella niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten taholla.
? Päämäärä on ollut yhteinen eli tasapainotettu
kunnan talous, jolla voidaan luoda edellytykset tarvittavien palvelujen tuottamiselle, joskin neuvotteluja
leimasi sen ohessa käydyt
YT-neuvottelut.
Moitetta Lehtinen antoi
siitä, että tänäkään vuonna
ei päästy siihen, että tulois-
ta ja menoista olisi päätetty
samassa kokouksessa.
? Uusdemarit jättivät yhdessä muutaman muun ryhmän kanssa eriävän mielipiteen veropäätökseen.
Katsoimme, että tässä taloustilanteessa olisi ollut
tarkoituksenmukaista korottaa veroprosenttia vielä lisää 0,25 % ja kiinteistöveroakin maltillisesti, jotta henkilöstöön kohdistuvia säästötoimenpiteitä olisi
voitu pienentää.
? Käsittelyssä oleva talousarvio tietää tiukennuksia ja muutoksia kaikille toimialoille ja kaikkiin toimintoihin. Toisaalta muutos on
myös mahdollisuus, se ehkä
pakottaa meitä ihan oikeasti muuttamaan ja järkevöittämään toimintatapojamme
sekä priorisoimaan palvelujamme.
? Me suomalaiset olemme
parhaimmillamme vaikeuksissa. Silloin puurretaan sisulla vaikka läpi harmaan
kiven. Nyt meillä kaikilla
on näytön paikka, työntekijöillä, luottamushenkilöillä ja yhtäkaikki myös kuntalaisilla. Löytyykö meistä yrittävyyttä löytämään
tarvittavia ratkaisuja, uskon niin.
Pirkon mukaan ny tarvi-
taan yhtenäistä näkemys- eli Espoo ja Helsinki.
Investointeihin on suhtä palvelujen tuottamisesta
eli kolmella ämmällä: MI- tauduttu varsin pidättyväsTÄ, MITEN JA MISSÄ? ja ti ja ikään kuin odottavalsiihen avuksi palvelutarve- la mielellä. Katsotaan mikä
kartoitus sekä palveluverk- on mahdollista ja parempia
koselvitys.
aikoja toivoen, totesi Pirk? On ratkaistava, mitä ko iloiten siitä, että pääkirkunta itse tuottaa, mitä os- jastohanke pääsi talousarvitetaan, mitä mahdollises- oon, mutta sieltähän se sitti ulkoistetaan ja mitä teh- ten putosi.
? Elämä ei tähän lopu,
dään yhteistyössä muiden
kuntien kanssa. Kaikissa mutta aika tiukoilla ollaan
näissä tapauksissa kunta koko tämä valtuustokausi,
vastaa palvelujen järjestä- hän summasi.
misestä ja laadusta. TärkeäL.K.
nä pidämme, että kunta säilyttää tarvittavan osaamisen
itsellään, vaikka käyttäisikin vaihtoehtoisia tuottamistapoja, sanoi Lehtinen
huomauttaen, että vaikka kaikilla on
yksimielinen
halu olla itsenäinen kunta,
monissa asioissa tehdään
yhteistyötä
nyt ja jatkossa toisten kuntien kanssa ja
suuntana on
valtaosin itä PIRKKO Lehtinen, Uusdemarit
PIRISTYSTÄ ARKEEN tai JUHLAAN
JORVASPUODISTA
AUKI JOKA PÄIVÄ
arkisin 8.30?19,
la 8?18,
su 10?18
tykkää
Kotimainen
TULPPAANIKIMPPU
6 ?/10 kpl
10 ?/20 kpl
MYYNTIPAIKKAMME
? JORVASPUOTI ? LIPPULAIVA ? ENTRESSE ?
TUKKUHALLI Ruukintie 20, ESPOO
TUOREMYYNTI PITKÄNEN
Jorvaksenkaari 24
www.kukkakaari.fi
14
KYRKSLÄTTS NYHETER
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
Ungdomar + kultur
= Kultur 14
En tweet, parkour, en graffitymålning, ett sms, ett
diabolotrix, en flashmob. Är det kultur?
År 2014 har just börjat. Projektet Kultur 14 har just börjat. Det
är här för att vrida och vända på
begreppet kultur. Lägga det under lupp. Vad är kultur år 14? Måste det vara en oljemålning i stället
för en graf?ty, för att klassas som
salongsduglig kultur idag?
Ungdomarna har svaret
Målgruppen för projektet är
ungdomar, främst i åldern 16 år
och äldre. De är de som har svaren, när det gäller ungdomskultur. De är de som skall bli hörda,
aktiverade, inspirerade och engagerade genom projektet. I FN:s
konvention om barnens rättigheter står det ?Barnet har rätt att fritt
uttrycka egna åsikter i alla frågor
som rör honom eller henne. Barnets åsikter ska beaktas med hänsyn till barnets ålder och mognadsgrad?. Vackra fraser. Tyvärr
blir det oftast vid det. Fraser. Genom Kultur 14 skall dessa fraser
bli verklighet i Kyrkslätt år 2014.
Under året skall man inte bara
lyssna till de unga. Man skall agera, göra konkreta handlingar som
involverar de unga.
Uppifrån och nerifrån skall mötas på bästa sätt
Även om ungdomarna skall engageras utesluter det inte de vuxna. De ?nns redan en hel del vuxna i Kyrkslätt som jobbar med
kultur och kulturfrågor. Dessa
skall föras samman till ett brett
och stark nätverk som kan funge-
ra både som en satsbräda och som
ett tryggt nät att falla tillbaka på
för de unga. Ungdomarna skall i
sin tur fungera som bollplank för
de vuxna.Beslut och verksamhet
skall inte bara droppas ner uppifrån med en förundran över att
det inte står ett gäng med ungdomar och fångar upp det med iver
och öppna armar. Nej. Nu skall
det satsas på hållbara, koordinerade och genomtänkta lösningar.
Vi lever i en tid då man inte kan
sprätta omkring med sina slantar.
Därför bör man föra samman de
få man har och förvalta dem på ett
vettigt sätt. Men det handlar inte
om pengar. Det ?nns mycket resurser hos människor. Outnyttjade
resurser. Talanger. Alla har någon
talang. Det är kärnan i projektet.
Att alla skall få möjligheten att hitta sin talang, utveckla den och låta
den blomstra.
Det finns ramar
Att uppnå allt detta på ett år är
omöjligt. Att sätta bollen i rullning är möjligt. Även om vintern
lyser med sin frånvaro i skrivande
stund, hoppas jag på en snöbollseffekt inom projektet. Vi behöver
dock inte börja från noll. Jag har
redan skapat ramarna. Projektet
är uppdelat i fyra konkreta delar;
samarbetsnätverk mellan kulturaktörer, seminarium, workshops och
en teaterproduktion. Med hjälp av
dem skall vi komma en bra bit på
vägen. Genom samarbete. Nu har
Wohls gårds trädgårdsförening rf
WGT ordnar en föredragsserie om kulturträdgårdar och dess växter på Wohls gård, Volsvägen 605 söndagar kl. 14 ? 16 under våren. Datum: 12.1, 9.2, 23.3, 13.4, 11.5.
Sydkustens ordkonst
Ordkonstverksstad i Winellska skolan torsdagar 13.15 ? 14.45 för åk 2 ? 4 och 15.00 ? 16.30
för åk 5 ? 7. Anm. och info annika.mickos(a)
kirkkonummi.?.
Kyrkslätt-Estby Marthaförening
Årets första månadsmöte blir ett besök till Vols
to 16.1. kl. 18.00. Vi ?rar födelsedagar med
bubbel och äter sallad, kaffe o kaka á 30 eur.
Om någon ännu vill anmäla sig är sista dagen
ti 14.1. Välkomna!
Evitskog marthakrets
Årsmöte 16.1.2014 hos Tia Perklén, på Ollas.
Diana Gustafsson, Recycling by Diana, visar sina produkter och berättar om sitt hantverk. Välkomna!
Marica Fagerholm-Åsten. Foto Joakim Åsten.
Kultur 14
- Projekttid: 1.1-31.12.2014
- Målgrupp: ungdomar i Kyrkslätt
- Projektledare: Marica Fagerholm-Åsten
- FB- sida: Kultur 14
- Ett kulturprojekt med och för ungdomar som är indelat i följande konkreta åtgärder
? ett nätverk bland kulturaktörer
? seminarium
? workshops
? en teaterproduktion
Intresserade skall kontakta Marica på adressen fagerholmasten(at)
gmail.com eller via Facebook
jag satt bollen i rullning. Nu är det
ungdomarnas tur att ta emot den
och forma den till vad de anser vara kultur år 2014.
Den brinnande vargen ? en soaré med DuvTeatern
Visste du att Den Brinnande Vargen är Helsingfors hetaste poesikrog? Här flödar orden, jazzen
och champagnen, här finns plats för längtan och
sorg, uppror och hemligheter.
FÖRENINGSNYTT
de teater utgående från de medverkandes personligheter, talanger och förmågor.
DuvTeatern jobbar också för att
fördjupa kontakten mellan personer med och utan funktionsnedsättning. Genom att föra samman
världar som annars sällan möts
vill DuvTeatern rasera fördomar
och arbeta för ett mera jämlikt
samhälle.
Mötet mellan skådespelarna
och publiken är en viktig del av
DuvTeaterns föreställningar och
inom ramen för publikarbetet utvecklas detta möte kontinuerligt.
DuvTeatern samarbetar därtill i
varje produktion med utomstående professionella konstnärer för att
ytterligare skapa möjlighet för olika människor, konstarter och miljöer att mötas. Läs mer om DuvTeatern på www.duvteatern.?.
Fredagen den 14.2 ordnas seminariet Vems teater? Om tillgänglighet som konstnärlig strategi för scenkonsten. Seminariet
arrangeras av DuvTeatern i samarbete med bl.a. Kultur för alla,
SAMS, Klockriketeatern, LUST
och Helsingfors kulturcentral.
Kyrkslätts pensionärer rf
? Bussen till Fallåker 18.1: Käla vsk 14.30, Lindal 14.40, Gesterby 14.45, Bibl.park.14.55,
Jolkby 15.00, -Kananders-Jorvas 15.10, Masaby 15.15
? Månadsträff måndag 13.1. kl. 13.30 i Servicecentralen. I programmet: ?Tjugondag Knut
körs julen ut, Rolf Sonntag och Camilla Sonntag-Backman uppträder med sång och musik.
Anm. till Evitskogrevyn ?Hårda tider? 15.2.
Vårens verksamhetskalender delas ut.
Evitskog ungdomsförening ? Övidsborg
Boka dina biljetter till Evitskogrevyn Hårda tider av Irja Lindvik, tfn: 040 7330263 måndagfredag 17.00 - 20.00 eller e-post euf.biljetter@
yahoo.se. Du kan köpa presentkort till Evitskogrevyn bland annat i Luckan Kyrkslätt.
Järsö ungdomsförening ? Bergåsa
Sjöscouterna startar igen sö 12.1 kl.18, yogan startar må 13.1 kl. 19, aerobicen startar
ti 14.1 kl. 19 och innebandyklubben startar
fre 17.1 kl. 17.
Vohlsnejdens ungdomsförening ? Bygdebo
Kids Move. Ett motionsprogram för barn.
Grupp 1, 4-7 åringar kl. 18.00 - 18.45. Grupp
2, 8-12 åringar kl.19.00 -19.45 på onsdagar
start vecka 2. Pris 45 eur/termin. Anmälningar:
ungdomsverksamhet.vuf@gmail.com Mera info om Kids Move Nina Möller 040-4194156
Överby ungdomsförening ÖBUF r.f.
? ÖBUF kallar till ordinarie årsmöte söndagen den 19 januari 2014 kl. 17.00 på restaurang Bistro och Mat i Kyrkslätt centrum.
Stadgeenliga ärenden tas upp. Alla hjärtligt
välkomna! Styrelsen.
? ÖBUF ?rar 5- årsjubileum med att ordna
verksamhet åt alla generationer! PILOXING
torsdagar 19-20 16.1-24.4.2014 (ej 20.2) ZUMBA söndagar 18.30-19.30, 12.1-11.5.2014 (ej
16.2, 30.3 & 20.4) Pris: 5 e + medlemsavg.10
e/år. Ledare: Mia Bäck, plats: Kyrkslätt FBK,
Överbyvägen 174. Mera info: www.obuf.?
Det händer i
Övre raden från vänster: Martina Roos, Irina von Martens, Pia Renes, Ragnar Bengtström, Sara Sandén, Tua Forsström och Karolina Karanen.
Nedre raden från vänster: Lotte Schauman, Alma Pöysti, Tanya Palmgren, Elias Simons, Yvonne Heins, Claes Andersson och Marina Haglund. Foto: Stefan Bremer
? Poesin har alltid varit närvarande i DuvTeaterns produktioner.
Den har funnits i sånger, repliker
och programblad. Ändå har poesin aldrig tilldelats någon central
roll i arbetet - inte förrän nu, säger regissör Mikaela Hasán.
Våren 2012 inledde DuvTeatern sitt Poesiprojekt tillsammans
med poeterna Tua Forsström och
Claes Andersson. Under projektet har DuvTeaterns skådespelare
skapat egna dikter inspirerade av
äldre och nyare välkänd ?nländsk
lyrik. Skådespelarnas poesi utgör
nu stommen i föreställningen Den
Brinnande Vargen ? en soaré med
DuvTeatern. Föreställningen spe-
las i januari och februari och är en
samproduktion mellan DuvTeatern och Klockriketeatern. Biljetter till föreställningarna på Dianascenen i Helsingfors kan köpas
och bokas via Luckan.
Om DuvTeatern
DuvTeatern består av teaterarbetare med och utan intellektuell
funktionsnedsättning. Gruppen
har varit verksam i Helsingfors sedan 1999 under ledning av regissören Mikaela Hasán.
Det är skådespelarnas idéer
och improvisationer som står som
grund för föreställningarna. Målet
är att skapa konstnärligt utmanan-
Årets första Prao-elev
i Luckan
Jag heter Daniel Kolehmainen
och jag är 14 år. Jag går i Winellska skolan i klass 8b. Och jag har
alltid undrat vad man gör i Luckan därför bestämde jag mig att jag
ville till Luckan på PRAO. Hittills
har jag fått sortera tidningar, gå
igenom kvitton och tömma gamla broschyrer ur hyllorna, och mera blir det! Det är roligt att vara
på en riktig arbetsplats istället för
att vara i skolan så det har nog varit en bra PRAO plats.
? Baby- och barncafé tillsammans med Marica Hedman börjar igen måndagen den 13 januari
kl. 10.00
? Prata svenska-gruppen samlas varannan måndag kl. 16.00 ?
17.00 fr.o.m. 13 januari. Välkommen med!
Kyrkslätts
Nyheter
Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 19 januari. OBS! Materialet vill vi ha
senast onsdagen den 15 januari. Skicka in ditt material per
e-post till Kyrkslätts Nyheter,
adressen är: lotta.lindstrom@
luckan.fi eller ring tfn 09-2963
830 Om du skickar per post
är adressen Stationsvägen 3,
02400 Kyrkslätt.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
15
Uhkaako lastenkoti Inkoota?
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan,
vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia
on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä
kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä.
Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran!
TOIMITUS
Vastine ?Toistaiseksi
inkoolainen?
-kirjoitukseen
9.12.13 Inkoon kunnanhallitus suhtautui positiivisesti Milapro Oy:n koulukotihankkeeseen. Kunnanhallitus antoi valmistelulle
tehtäväksi tehdä ehdotus
koulukodin kouluopetuksen
järjestämiseksi ja kouluopetussopimukseksi sekä ehdotuksen tontin Y251 myymiseksi Länsiväylän varrelta.
Tällaista valmistelua
kustannus-sekä resurssitarvearvioineen sivistyslautakunta eikä kunnanhallitus ole saanut. Olen
kirjoittajan kanssa samaa
mieltä siitä, että tuo kyseinen Y251-tontti ei ole paras mahdollinen tälle hankkeelle. Kunnalla on tarjota
yrittäjälle myös muita tonttivaihtoehtoja.
Kunnanhallitus on kut-
sunut MilaPro Oy:n edustajan maanantain 13.1. kokoukseen. Tällöin saamme
edelleen lisätietoa hankkeesta. Itse olen koko asian käsittelyn ajan toivonut
asialle kattavampaa, puolueetonta valmistelua.
En voi ottaa omalta osaltani hankkeen resurssikysymyksiin tai muihinkaan
vaikuttavuusasioihin kunnan kannalta kantaa ennen kuin kunnanhallitus
on saanut riittävän hyvän
valmistelun asialle. Silloin
ratkaisen myös lopullisen
oman kantani koulukotiasiaan.
Ystävällisin terveisin
SARI WILHOLA
Luokanopettaja
valtuutettu,
kh:n jäsen Inkoo
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Hyvä, Jaana Verava! Kirjoitit positiivisesti Inkooseen
tarjotusta nuoriso- ja lastenkodista. Sinun kaltaisistasi
laaja-alaisista, nuorista vastuunkatajista riippuu yhteinen tulevaisuutemme.
Turkulaisfirman tarjoama, lähinnä helsinkiläisnuoria palvelevan nuorisoja lastenkodin sijoittaminen
Inkooseen ei kuitenkaan ole
yksiselitteinen asia. Kunnanhallituksen myönteisestä päätöksestä (sivistyslautakunnan vastustaessa)
huolimatta hanke vaatii
tarkkaa taustaselvittelyä.
Missä nuoret kävisivät
yläasteen koulua, jota In-
koossa ei ole? Moniko laitoskodin työntekijöistä olisi inkoolaisia? Miten hanke vaikuttaisi Inkoon taloudelliseen tilanteeseen ? entä
imagoon ja yhteistyökuvioihin? Mikä olisi lasten- ja
nuorisokodin vaikutus naapurustoon käytännössä?
Itse olen yli 30 vuoden
ajan toiminut Helsingin ja
Riihimäen kaupungeilla
kouluarkkitehtina ja läheltä seurannut ongelmanuorten tilannetta erityiskouluja suunniteltaessa. Ongelmat suhteessa ympäristön
asukkaisiin ovat olleet minimaalisia, kiitos ammattitaitoisen henkilökunnan. Eri-
tyiskouluja on tarkoituksella sijoitettu maaseutukuntiin, koska luonnonrauhalla
on havaittu olevan positiivinen vaikutus ongelmanuoriin. Helsingin erityiskouluja on sijoitettu mm. Lohjan
ja Hyvinkään maaseutualueille (Outamo ja Lemmilä). Helsingin kaupunki on
vastannut kustannuksista.
Sijainniltaan paras paikka Inkoon uudelle lastenja nuorisokodille voisi olla
entinen vanhusten palvelukeskus Ingahemmet päätien
varressa ? kunhan varmistetaan, ettei tiloissa ole enää
kosteusvaurioita.
Home- ja kosteusvauri-
ot ovat erittäin hienovarainen ja vaikea ongelma, jota
Inkoossakaan ei ole osattu
hallitusti hoitaa. Siitä surkea esimerkki on Merituulen koulu, jonka kunnossapidossa ja peruskorjauksissa kosteusvaurioita ei ole
osattu ehkäistä eikä korjata. On kyllä pyritty hyödyntämään pääkaupunkiseudun korkeatasoisia suunnittelutoimistoja, mutta ei
niitä, jotka ovat erikoistuneet home- ja kosteusvaurioihin.
TAPANI KOIVULA
Arkkitehti, Inkoon teknisen
lautakunnan varajäsen
Nuorisokodin tulee sijaita
ihmisten ilmoilla
Ajatus siitä, että Inkooseen
on tulossa yksityinen nuorisokoti, on herättänyt vilkasta keskustelua. Kunnanhallitus on joulukuun 2013
viimeisessä kokouksessa
suhtautunut asiaan positiivisesti. Olen itse hallituksen jäsenenä päätöksen takana, enkä koe nuorisokodin tuloa Inkooseen uhkana
inkoolaisille.
Nuorisokotiin sijoitetut
nuoret ovat huostaanotettuja nuoria. Heillä on elämässään vaikeuksia, joista
johtuen heidät on jouduttu
sijoittamaan laitoshoitoon.
Huostaanotetut nuoret eivät kuitenkaan ole ainoita nuoria, joilla on elämässään suuriakin vaikeuksia
kuten päihdeongelmia, koulunkäyntiongelmia tai epävakaat kotiolot. Huostaanotettu nuori on ehkä helppo
leimata ongelmanuoreksi, jota ei haluta omaan naapurustoon. Kritiikkiä on herättänyt myös se, että Inkooseen tulevaan nuorisokotiin muuttaisi nuoria muilta
paikkakunnilta. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä tosiasiaa, että myös inkoolaisilla
nuorilla on edellä mainittuja
vaikeuksia. Myös inkoolaisia
nuoria ja lapsia on jouduttu,
ja tulevaisuudessa joudutaan, huostaanottamaan ja
sijoittamaan lastenkoteihin.
Emme voi siis ulkoistaa lastensuojelun asioita vain muita kuntia koskevaksi ilmiöksi, jota emme halua halua
omaan kotikuntaamme.
Kun nuori huostaanote-
taan, joudutaan arvioimaan
sijoituslaitoksen sopivuutta
nuorelle. Sijainti on yksi tärkeä kriteeri. Jos ajatellaan,
että nuori tulisi esimerkiksi
pääkaupunkiseudulta, voidaan Inkoota pitää lähialueena. Eteläsuomalaisia lapsia ja nuoria joudutaan sijoittamaan ympäri Suomea
osittain siitäkin syystä, että
lähialueilla ei ole riittävästi laitospaikkoja. Muita kriteereitä ovat muun muassa
hoidolliset tekijät ja laitoksen ympäristö. Mielestäni on
luonnollista, että nuorisokoti sijaitsee asuinalueella syrjäseudun sijaan. Virikkeellinen ympäristö, jossa nuorta
ei leimata ongelmanuoreksi, vaan annetaan mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää muiden ympäröimänä,
auttaa syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Nuorisokodin perustaminen Inkooseen on herättänyt
vastusta ja ennakkoluuloja.
En tiedä, kuinka moni vastustaja on itse käynyt lastenkodissa. Itse olen käynyt
työni puolesta lukuisissa laitoksissa. Olen lastensuojelun
sosiaalityöntekijä. Uskallan
väittää, että monia lasten- ja
nuorisokoteja ei edes päältäpäin tunnista lastenkodiksi.
Tarkoitushan on luoda mahdollisimman kodinomaiset
olosuhteet sen sijaan, että
vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori leimattaisiin
ongelmatapaukseksi ja sijoitettaisiin kauas muista ihmisistä. Omassa toiminnassaan ihminen peilaa itseään
Joulukuuset energiaksi
Rosk?n Roll Oy Ab kerää joulukuuset niistä asuinkiinteistöistä, joilla on Rosk?n
Rollin järjestämä biojätteen
erilliskeräys.
Joulukuuset on jätettävä
bioastian läheisyyteen, lukitun jätekatoksen ulkopuolelle, viimeistään keskiviikkona 15.1.2014. Joulukuusien
noutamisesta ei peritä erillistä hintaa. Ne toimitetaan
haketettavaksi.
Kuuset voi viedä myös itse maksutta jäteasemille.
Länsi-Uudellamaalla toimiva jätehuoltoyhtiö Rosk?n
Roll Oy Ab on kuntien omistama yhtiö. Hanko, Inkoo,
Karkkila, Lohja, Raasepori,
Siuntio ja Vihti omistavat
99,62 % osakkeista. Alueella asuu vakituisesti 135 000
ihmistä.
muihin ja jo pikkulapsi oppii
elämän taitoja mallioppimisen avulla. Lapset ja nuoret
tarvitsevat ympärilleen elämää, ihmisiä ja ennen kaikkea hyväksyntää, jotta voivat mallioppia uudenlaisia
toimintamalleja ja oppia ymmärtämään, mikä on hyvä
tapa toimia. Toivonkin, että
jokaiselta löytyy ymmärrystä naapurin teiniä kohtaan,
oli hän sitten huostaanotettu tai ei. Ero ei välttämättä
ole edes silmiinpistävä.
MARIA ISOAHO
Inkoon Vihreät de Gröna
i Ingå
kunnanhallituksen jäsen
Lastentarvike
KIRPPIS
varaa paikka!
muksuille.com
Munkinkuja 7
(9?85
9?85 tm)
tm
ESTONIA TEATTERI
OOPPERAMATKAT
PERHONEN
26.?27.3.
175,-
LEMMENJUOMA (ensi-iltanäytös)
15.?16.5.
190,-
Matkoihin sisältyvät matkat Viking XPRS -laivalla, buffetlounas
menossa, majoitus Barons -hotellissa **** puolihoidolla,
hotellikuljetukset Tallinnassa, oopperalippu sekä
Matkahaukan matkanjohtajan palvelut.
HAUKAN VINKKI:
Herkutteluristeily Tukholmaan Viking Line.
Sis. Luxus-hytin, Food Garden illalliset ja aamiaiset.
Hinta alk. 183,50 eur / hlö
Katso tarkat matkaohjelmat ja matkakalenteri
www.matkahaukka.com
TYKKÄÄ
KIRKKONUMMI Munkinmäentie 15
? 09 296 5000 ark. 8.30?17
info@matkahaukka.com
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
16
Rita Holopainen, KD
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta.
Ilmoitukset julkaistaan
maksun saavuttua.
Tekstin voit jättää joko
faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai
puhelimitse 2219200.
Maksun voit suorittaa
joko ilmoituskont-torissamme tai tilille
AKTIA FI08 4055 2020
0633 37. Maksaessasi
pankkiin merkitse viestikohtaan ilmoittajan nimi.
Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai
tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen.
Pienin ilmoitus 10 euroa/4 riviä (sis. alv 23 %).
Lisärivit 1 euro. Riville
mahtuu noin 25 merkkiä.
MYYDÄÄN koivuinen
ruokailuryhmä,
pöytä 90x134+40cm sekä 4
korkeaselkäistä tuolia,
istuin pehm. Hyväkuntoiset. Yht. 400,- P. 050
3164144.
VUOKRALLE tarjotaan
Pickala, Störsvik erillistalo n. 50 m2. 2h+avok.
+sauna +parvi +terassi.
Tarvittaessa kalustettuna, myös lyhytaikaisesti. 750 ?/kk. +sähkö +vesi. p. 040 5020600. Kuvat
puuvilla.fi.
Syrjäytyneitä ei
saa unohtaa
? Tärkein tehtävämme on
taata riittävät sosiaali- ja
terveydenhoitopalvelut kaikille tarvitseville sekä erityisesti toimia, nuorten, syrjäytyneiden, päihdeongelmaisten, sairaiden ja kaikkein
vaikeimmassa asemassa olevien puolesta. Uutena huolenaiheenamme on voimakkaasti kasvavan vanhusten
määrän palvelutarpeista
huolehtiminen, lausui mm.
KD:n edustaja Rita Holopainen talousarviokokouksessa 19.12. Kirkkonummella.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esitti talousarvioehdotuksen hyväksymistä ja talousarvioon sisältyneiden 104 kokoaikaisen, viiden osa-aikaisen ja kahden
tuntipalkkaisen vakanssien vähennyksiä. Holopainen
myönsi budjettineuvottelujen olleen tällä kertaa erittäin hankalat, lisävaikeutena samanaikaisesti käydyt
yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli henkilöstömenojen
vähentäminen irtisanomisten ja lomautusten avulla
yhteensä noin neljän miljoonan euron edestä.
? Lisäksi tulevan suunnittelukauden aikana on pyrittävä vähentämään tai ainakin siirtämään eteenpäin
VUORALLE tarjotaan
2h+kk+s 43,5m2 keskustasta. Lasitettu terassi
ja omaa pihaa. Vuokra
732?, 2kk takuu. Vapautuu 1.2. P. 0405012931
www: http://bit.ly/lmaki3
kaikkia niitä investointimenoja, jotka eivät ole aivan
välttämättömiä. Tärkeisiin
investointimenoihin kuuluu ennen muuta keskustan terveysaseman laajennus ja uudisrakennus, sijoitettiin se sitten nykyiselle
tai muulle soveltuvalle tontille kuntakeskuksen alueella. Toinen tärkeä hanke
on koko Sjökullan koulun
yhteyteen sijoitettava, Pohjois-Kirkkonummea palveleva päivähoidon ja perusopetuksen oppimiskeskus.
L.K.
Tarinoita suomalaisesta
perheväkivallasta:
Mikä minuun
meni?
MYYDÄÄN tai vuokrataan ok-talo, 4h +k +sauna, Siuntion as. joen rannalla. P. 045-1149227 /
040 7562547 ilt.
VUOKRALLE tarjotaan
Tapiolan keskustassa
42,5m2, 6 krs. pitkäaik.
vuokraus 2 h+ kk+ kph+
lasitettu parv. apk + jk +
pk +pesutorni +parv.kal.
850,-/kk 2kk vuokratakuu. Tied. 010 7787710.
KUIVAA
POLTTOPUUTA
VUOKRATA halutaan 4h
+k tai isompi asunto Siuntion aseman alueelta. Yht.
otot p. 040 5030325.
KOIVUKLAPEJA
VUOKRATA halutaan
yksiö / pieni kaksio.
Vuokra max 550,-. P. 045
1491117.
RITA Holopainen, KD
Sen sijaan tulisi vielä harkita esimerkiksi pääkirjaston
saneerausta ja laajennusta,
kun samalla varmistetaan
että hankkeelle saadaan luvattu valtion tuki, Holopainen totesi iloiten siitä, että
yksittäisistä menoleikkauksista eniten julkista huomiota herättänyt ehdotus kotihoidon kuntalisän poistamisesta yli kolmivuotiaiden
osalta, on vanhempien vetoomusten johdosta otettu takaisin budjettiin, joskin vain
60 euroa lasta kohti.
? Tässä vaikeassa tilanteessa on tehtävä vaadittavat leikkaukset ja säästöpäätökset, kuitenkin niin
että samalla säilytämme
tarpeelliset peruspalvelut
kaikille kirkkonummelaisille.
? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että vanhusten tulee saada asua
mahdollisimman pitkään
omassa kodissaan, mutta
pidetään myös huoli, että tämä mahdollisuus voi myös
käytännössä toteutua, Holopainen tähdensi.
Varasto ja toimitusmyynti Myllylammella
Puh. 045-655 6650
www.polttopuuta.net
myös pienempiä eriä
noudettuna tai kuljetettuna
Puh. 050 516 8468
Tilaukset 24 h/vrk
nouto/kuljetukset sop.muk.
Mats Andersson
Kolsarbyn tila, Upinniementie 129
KIRKKONUMMEN TORILLA
MA 13.1.
? 100 % merinovillaiset haalarit, villahousut, damaskit (konepesu), neuletakit ja puserot, myssyt ja sukat
? Vuorelliset joustofarkut, housuja
(toppa, fleece, karelia-kangas)
SUPERALE! Villakangashousut ym.
SIRPAN KOTIKUTOMO,
Orimattila
Kukka Nenonen
Kyrkslätt Krigsveteraner r.f.
Tilläggsinformation om månadsträffen i Servicecentralen 14.1.2014 kl.13.30.Tom Kankkonen berättar
om sina reportageuppdrag i Mellanöstern.
Kirkkonummen Sanomat
Jotta väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä, tulee ensin
tietää mistä väkivallassa on
kysymys
Jari Hautamäen Mikä minuun meni? - Tositarinoita
suomalaisesta perheväkivallasta porautuu suomalaisen
väkivallan ytimeen, neljän
seinän sisälle. Ajankohtaisessa teoksessa on omakohtaisia
tarinoita väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja naisten
sekä heidän perheidensä elämästä. Se tuo esille sen, kuinka kuka tahansa meistä voi
olla väkivallan tekijä, mutta
kuinka väkivallan aiheuttamasta pahasta voi myös selviytyä. Tarinoiden rinnalla
on tietoa väkivalta-aiheesta
ja Hautamäki tarjoaa konkreettisia välineitä ymmärtää
aggressiot ajoissa.
?Itselleni syntyi vahva
ajatus ja tunne siitä, että
minun on nyt tämä tehtävä. Halusin olla avuksi laajemmin koko väkivaltatyölle, miehille, naisille ja lapsille eli olla ikään kuin äänitorvi tälle asialle, joka niin
usein jää yhteiskunnassamme edelleen piiloon. Oli siis
aika tuoda asiaa rohkealla tavalla esille ja ottaa sitä kautta myös kantaa asiaan?, Hautamäki kertoo kirjan syntyyn vaikuttavista tekijöistä.
Teoksessaan Hautamäki
pohtii yhteiskunnan muuttunutta suhdetta lähisuhdeväkivaltaan, omia tunteitaan
kuin väkivaltaan syyllistyneiden motiivejakin. Kirjassa on esillä varoittavia elämänkulkuja, joissa lapsuudesta saakka varjostanut häpeä voi johtaa perhettä tai
itseä koskeviin tuhoajatuksiin. Hautamäen kokemustieto perustuu Espoossa toteutettavaan Lyömätön Linja -toimintaan. Materiaalia
hän on kerännyt asiakkaiden kirjeiden ja keskustelujen pohjalta.
Vaikka väkivallan maailma näytetään teoksessa ilman korulauseita, nousee siinä esille uusi mahdollisuus.
Se on ennen kaikkea suunnattu luomaan toivoa perheja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille, siihen syyllistyneille ja sitä pelkääville.
?Kirjan ytimessä ovat usko ja toivo muutokseen sekä halu auttaa ja viedä asiaa tällä tavoilla laajemman
yleisön tietoisuuteen?, Hautamäki kiteyttää.
Lyömätön Linja Espoossa -palvelun toiminnanjohtaja Jari Hautamäki on yli
kaksikymmentä vuotta tehnyt töitä väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja heidän
perheittensä kanssa. Hautamäki on koulutukseltaan
psykoterapeutti.
Ilmoitukset
Myyntijohtaja Ilkka Jouhki
(09) 221 92015
Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg
(09) 221 92016
etunimi.sukunimi@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024
Rivi-ilmoitukset
(09) 221 9200
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Suoralinja suoralinja@kirkkonummensanomat.fi
Päivyri
paivyri@kirkkonummensanomat.fi
Ilmoitushinta
tekstissä
1,95 ?/pmm + alv 24%
etu- ja takasivulla
2,50 ?/pmm + alv 24%
rivi-ilmoitus 4 riviä
10 ?, lisärivit 1 ?, sis. alv:n
Tapahtumapäivyri on yhdistysten ja seurojen erilaisten
tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuraavan viikon tapahtumista. Päivyriin
ei oteta vuosikokous- eikä
muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja
jättää julkaisematta tekstejä. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/
torstaisin klo 16.00 mennessä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti, joko sähköpostitse
os. paivyri@kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 22192020.
Keskiviikko 15.1.
10?14.00 Kirkkonummen
Seudun Mty Kisu ry Laila, tied. 046 5955392.
13.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys.
Sydänkerho Veikkolan seurakuntakodissa. Kevätkauden toiminta, verenpainemittauksia. Boccia Veikkolan koululla klo 15.30.
Maanantai 13.1.
Torstai16.1.
9.30?11.30 MLL perhekahvila Kantvikin koulun kerhotilassa, Toppapolku 2. Jaetaan
tulevan kauden ohjelma.
9.30?12.00 MLL Gesterbyn perhekahvila nuorisotilassa Hevoshaansilta 4.
10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry
Anneli, tied.046 5955392, 10
Rukkanen, 11 Hallitus.
13.30 Kyrkslätts pensionärer rf Månadsträff i Servicecentralen. Rolf Sonntag och
Camilla Sonntag-Backman
uppträder med sång och musik. Anm. till Evitskog-revyn
15.2. Vårens verksamhetkalender utdelas.
14.00 Kirkkonummen
Karjala Seura ry. Tarinailtapäivä Palvelukeskuksessa,
Rajakuja 3.
16.30 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry:n
kevätkausi käynnistyy maanantaina Laulu ja soitto illalla. Tiistaina klo16.00 Senioritanssit Finnsbackan nuorisotalolla ja klo 14.00 kuoroharjoitukset palvelutalolla.
17.30 Kirkkonummen
Syöpäyhdistys Kuukausitapaaminen palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Mukana Muistiyhdistyksen muistiluento.
18?20.00 Allergisten ja
astmaattisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä Piennarkujan päiväkodilla. Jatkuen taas kuun ensimm. maanantaisin. Tervetuloa myös uudet jäsenet. p.
045-3051616.
Kirkkonummen- Siuntion Sydänyhdistys. Maanantaisin Palvelutalolla jatkuvat taas Kuntosalivuorot
klo 9.00 ja bocciapelit klo
10.00.
10.00 Kirkkonummen
Eläkkeensaajat ry. Aatamit ja Eevat jatkavat lauluharjoituksia Palvelukeskuksessa.
10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry
Tuija, tied. 046 5955392.
13.00 Kirkkonummen
Eläkkeensaajat ry. Kuukausitapaaminen Kuninkaant. 5-7. Juha Kurki Uudenmaan Säästöpankista
kertoo pankkiasioista.
Tiistai 14.1.
10?14.00 Kirkkonummen
Seudun Mty Kisu ry Nyhjää tyhjästä/Maj-Lis, 13 Tuolijumppa/Merja, tied. 046
5955392.
13.00 Kirkkonummen
Eläkkkeensaajat ry. Pelaamme jälleen Boccia Palvelukeskuksessa.
13.00 Espoon Sotaveteraanit ry Kirkkonummen
jaosto Veteraanitapaaminen
Seurakuntatalossa.
18.00 Kirkkonummen
Porkkalan Martat ry Över-
Toimitus
Puh. (09) 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Vastaava päätoimittaja
ja toimitusjohtaja
Jussi Salo
Toimitussihteeri
Satu Holmlund
Toimittajat
Liisa Kosonen
Hanni Nyqvist
Marjo Alste
Vappu Salo
Kuvankäsittely
Anne Puro
Konttori
Merja Rauta
Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti
jo vuodesta 1967
ISSN 0782-6044
www.kirkkonummensanomat.fi
Julkaisija
Kirkkonummen Sanomat Oy
sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin
Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa
torstaina ja sunnuntaina
Osoite
Munkinkuja 4, Kirkkonummi
PL 28, 02401 Kirkkonummi
Puh.
vaihde (09) 221 9200
Avoinna
ma?pe 8.30?16.00
Pankit: OP FI78 5554 0920 0030 00, Aktia FI08 4055 2020 0633 37, Nordea FI58 2255 1800 0617 11, Sampo FI49 8000 1970 7303 55, Handelsbanken FI80 3131 1000 1003 25
Kirkkonummen Sanomat Oy
byn VPK-talolla. Korttipaja. Mukaan sakset ja liimapuikko. Tied. Tuula p. 041
4366530.
18.30 Kirkkonummen
filatelistit aloittavat kevätkauden Kirkkonummen pääkirjastossa: postimerkkien
vaihtoilta.
18.30 Kirkkonummen
Komeetta Kirkkonummen
koulukeskuksen auditoriossa.
Tiedetoimittaja Mikko Suomisen aiheena Planeettaluotaimet seuraavan 10 vuoden
aikana - kurkistus valmisteilla oleviin projekteihin.
Perjantai 17.1.
10?15.00 Kirkkonummen
Seudun Mty Kisu ry Jouni,
tied. 046 5955392, 13-15 Hyvän olon tunti/Bea.
11.15 Perjantaikahvila
Pohjois-kirkkonummen ikäihmisille. Vapaata keskustelua.
Koskentie 3.
Kirkkonummen Seudun TULES ? Kyrkslättnejdens Reumaförening ry
Teatterimatka Vihtiin 9.2. klo
15, Puhtaana käteen. Kimppakyyti. Varaa lippusi 21.1.
menn. Tarjalta 050-511 4451.
Ma 13.1. Harjoitus Palloiluhallissa klo 16.30?17.30
Ma 13.1. Punttis klo 17.
Ti 14.1. Ulkoharjoitus klo
18.
Ke 15.1. Ulkoharjoitus klo
18.
To 16.1. Harjoitus Palloiluhallissa klo 16?18
La 18.1. Harjoitus Otaniemessä klo 13.30
Ma 20.1. Viimeinen ilmoittautumispäivä PM-kilpailuihin. Katso Kilpailukalenteri.
Må 18.1. Träning i hallen
kl.16.30?17.30
Må 13.1. Punttis kl. 17
Ti 14.1. Uteträning kl.18.
On 15.1. Uteträning kl. 18.
To 16.1. Träning i Bollhallen
kl. 16?18.
Lö 18.1. Träning i Otnäs
kl.13.30
Ma 20.1. Sista anmälningdag till DM. Se Kilpailukalenteri.
Vastuu virheistä
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä.
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista.
Sivunvalmistus TR-Latomo Oy
ISO 9001
ISO 14001
SERTIFIOITU
ORGANISAATIO
Painopaikka:
Salon
Lehtitehdas
2014
Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 ?/vsk+alv 10%
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 - 17.55 Sydämen asialla (7)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Uutisvuoto
19.00 Prisma: Taistelu hakkereita
vastaan
19.50 Nykyajan ihmeet
20.00 MOT: Edunvalvonnan armoilla
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti: In the
Dark Room (7)
23.00 Yle Uutiset
23.05 Kotikatsomo: Kansan mies (7)
23.50 Uutisikkuna
Prisma: Taistelu hakkereita vastaan TV1 kello 19.00 maanantai
13.01. Tietomurrot ja identiteettivarkaudet lisääntyvät, mutta
huippututkijoiden ryhmä aikoo laittaa pisteen hakkerien rikoksille. Millaisia murtamattomia koodeja ja supernopeita tietokoneita on suunnitteilla? T: BBC. Kuvassa tietoturvaekspertit Eric
Chien & Liam O Murchu, joden erikoisalaa ovat virukset. Yle
Kuvapalvelu
Sunnuntai 12.1.
TV1
04.00 Uutisikkuna
08.00 Yle Uutiset
08.05 - 08.55 Avara luonto: Afrikka
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.45 Näin tehtiin BBC:n Afrikka-sarja
09.55 Yle Uutiset
10.00 - 10.55 Onnettomuuden
jälkeen
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.15 Tohtori Kleistin perhe (7)
12.05 Arktiset tulet
12.50 Prisma: Elämän ja kuoleman
kysymys
13.40 Toisenlaiset frendit
14.10 Historia: Hitlerin synkkä
karisma
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Vielä virtaa (S)
15.40 Dokumentaristi: Simo Sipola
15.42 :: Harmaa eminenssi
16.40 Tarinateltta
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 - 17.55 Avec Tastula
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Luontohetki: Jättiläisnorsut
18.45 Hercule Poirot: Herkuleen
urotyöt (12)
20.15 Maailman matkailuaarteet
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Kansan mies (7)
21.50 Komisario Montalbano (12)
23.45 YleLeaks
00.00 Ykkösaamu
00.40 Panorama: Halvan vaatteen
kallis hinta
01.10 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna
07.45 PIKKU KAKKONEN
07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.1.
07.48 Timppa (S)
07.58 Vekarat! (S): Vekarat!
08.22 Sasu (S)
08.35 Musarullaa!
09.00 Galaxi
10.00 Uuden Musiikin Kilpailu
10.48 Uuden Musiikin Kilpailu :
Tuloslähetys
11.15 Urheiluviikonloppu
11.20 Hiihdon Suomen cup
12.10 Ampumahiihdon mc: Naisten
takaa-ajo
12.50 Hiihdon Suomen cup
14.10 Ampumahiihdon mc: Miesten
takaa-ajo
15.25 Huipulla: Kauden tilinpäätös
15.53 Urheiluviikonloppu
16.00 Palloilua: Koripalloa
17.55 Leijonien olympiamitalit: 1994
18.52 Urheiluviikonloppu
19.00 Yle Uutiset
19.05 Matkapassi: Uhanalaiset
matkakohteet
19.57 Extremen maailma
20.05 Rankka reissu
20.50 Crickley Hallin salaisuus (16)
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.05 Strike Back (16)
22.50 The Wire (16)
23.50 Siskonpeti (7)
00.15 Kimmo (12)
00.38 - 04.00 Uutisikkuna
MTV3
06.00 Eurojahti
07.00 Ostoskanava Tvins.com
08.00 Ystävien kylä (S)
08.15 Maija Mehiläinen (S)
08.30 Mia ja minä (S)
08.55 INK - Ihmenappuloiden
kerho (S)
09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7)
09.50 Beyblade: Beywheelz (7)
10.15 Angry Birds Toons (S)
10.20 Erilaiset äidit
11.20 Hännänheiluttajat
11.45 Jamie Oliverin helpot herkut
12.15 Karvinen herää todellisuuteen (7)
13.40 Samaa sukua (S)
14.35 Menestyksen takana
15.40 Eläintohtori 2 (S)
17.25 Putous
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.20 Salatut elämät (S)
19.50 Tummien perhosten koti (12)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.15 Viikon sää
22.20 MTV Sport Uutiset
22.35 C.S.I. Miami (16)
23.30 Valitut (12)
00.30 - 06.00 Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
05.35 Ostosruutu
06.05 Ostosruutu
06.35 Ostosruutu
07.05 Ostosruutu
07.35 Ostosruutu
08.05 Pound Puppies (S)
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Huvila & Huussi
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Elixir
11.00 Elixir Sport: Lassi Hurskainen - 15 miljoonan klikkauksen mies
11.25 Supernanny (S)
12.25 Eläintarhassa tapahtuu
12.55 Merieläinten pelastajat
13.25 Koiralle koti (S)
14.30 Himohamstraajat (S)
15.30 Suhdekoukerot (S)
16.00 Suhdekoukerot (7)
16.30 Huippumalli haussa
17.25 The Voice of Finland
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hyvät ja huonot uutiset
20.00 Hauskat kotivideot
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Viiden päivän sota
(16)
23.20 SM-liigan viikkomakasiini
23.50 Big Love (12)
01.00 4D: Söin itseni hengiltä (12)
02.05 - 05.00 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
10.00 Kuva elää!: Matti Kassila
10.55 Komisario Palmun erehdys
(7)
12.40 Kaasua, komisario Palmu (S)
14.15 Tähdet kertovat, komisario
Palmu (7)
15.50 Design-klassikko: Leica-kamera
16.20 Tiededokumentti: Geneettinen
koodimme
17.10 Saari (12)
18.00 Kino Klassikko: Kerro minulle,
Zorbas (12)
20.20 Neiti Tärkeä ja uraputki
20.50 Pieni tarina (7)
21.00 J.J.Cale: Tulsaan ja takaisin
22.30 Yle Live: Jessie J
23.20 - 04.00 Teematieto
Fem
08.30 BUU-klubben: Muumilaakson
tarinoita
09.00 SVT: Pax jordiska äventyr
09.15 SVT: Trickfilm
09.20 SVT: Dubbelliv
09.30 SVT: Dubbelliv
09.45 SVT: Rekordbyrån
10.00 SVT: Rapport
10.05 - 10.35 SVT: Intresseklubben
11.20 SVT: Karavanvägen till Himalaya
12.15 - 13.15 SVT: Tack för musiken
15.30 Anna Thorvaldsdottirin sävelmaailma
16.15 Jälkivääntö
16.55 Kirjaohjelma
17.25 Strömsön talkoot
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Muumilaakson
tarinoita
18.30 Retkikohteena: Dovrefjell
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt
19.51 Ruotsin kuningaskunnan
historia
20.00 Dok: Kipakat karjanaiset
21.00 - 22.41 Elokuva: Into the
White (12)
23.00 SVT: Sportnytt
23.10 SVT: Äkta människor
00.10 SVT: Sju dagar - medeltid
i Visby
01.10 SVT: På spaning
02.20 SVT: Inför Idrottsgalan
02.30 SVT: Seriestart: Lilla Sportspegeln
03.00 - 04.00 SVT: Så ska det låta
Maanantai 13.1.
TV1
04.00 Uutisikkuna
05.55 Puoli seitsemän
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Afrikka valitsi minut
10.00 Sydämen asialla (7)
10.50 Paikan kertomaa: Helsingin
yliopiston kirjasto
11.00 Yle Uutiset
11.05 Puoli seitsemän
11.35 - 12.23 Kaksi merten valtakuntaa
12.30 Tanskan ihmeitä - nummimaisema
13.00 - 14.34 Tyttö kuunsillalta (7)
14.40 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin
maatamme rakentamaan (S)
14.55 Pisara
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa
15.55 Pohjoisen kansat
16.50 Novosti Yle
TV2
04.00 Uutisikkuna
06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja
Neposen aamu
06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.1.
06.52 Ystävykset (S)
06.59 Maapallottelua
07.03 Samu ja Salla (S)
07.15 Jami ja Peetu (S)
07.22 Jokeri Pokeri Box
07.27 Oiva-nallen oivallukset (S)
07.36 Numeroarkku
07.46 Viivi ja Leevi: Lumiukko (S)
07.52 Franklin ja ystävät (S)
08.15 Musarullaa!
08.41 Late lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Veljesten keittiössä
09.30 Matkapassi: Uhanalaiset
matkakohteet
10.20 Minun New Yorkini
10.35 Hymy Pyllyyn
11.05 Suunsoittoa ja lisää haleja
11.35 Bensaa suonissa
12.05 Kansallisaarre: Kekkonen
12.35 Tiilenpäät
13.05 - 13.35 Erätulilla
13.40 Matkalla maailmalla
13.45 Uuden Musiikin Kilpailu
14.33 Uuden Musiikin Kilpailu :
Tuloslähetys
15.00 - 15.30 Teemestarin opissa
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.20 Hupipätkät (S)
16.30 Galaxin mestari: Lentismestari
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Hullu juttu
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 - 20.55 Pasila (12)
21.00 Satuhäät
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Unelmien kolhimat (7)
22.45 Hung (16)
23.15 Hullu juttu
23.45 Game of Thrones (16)
00.40 - 04.00 Uutisikkuna
MTV3
06.00 Aamusää
07.50 Jamie Oliverin helpot herkut
08.20 Kirjapiiri
08.50 Sydänmailla (S)
09.45 Mitä tänään syötäisiin?
09.50 Tunteita ja tuoksuja (S)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S)
11.40 Lääkärit
12.35 Ostoskanava Tvins.com
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Selviytyjät
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
15.10 Whitney (7)
15.40 Putous
17.15 Uutiset
17.20 Suomen ja maailman sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
20.05 Suomen kaunein koti
21.00 Panttivangit (16)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Rizzoli & Isles (12)
23.35 Vihjeet hukassa (12)
00.35 Louie (12)
01.05 - 06.00 Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
06.00 Ostosruutu
06.30 Ostosruutu
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen (S)
07.30 Disney esittää: Kim Possible
(7)
07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S)
08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S)
08.15 Eläintarhojen elämää
08.45 Huippukokki lähtee maalle
09.20 Supernannyn paluu (S)
09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei?
10.20 Pikakurssi kodinostoon
10.50 Ostosruutu
11.20 Ostosruutu
11.50 Ostosruutu
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei?
13.50 Pikakurssi kodinostoon
14.25 Huippukokki lähtee maalle
14.55 Huikeat kakut
15.55 Suhdekoukerot (S)
16.25 Suhdekoukerot (7)
16.55 Frasier (S)
17.25 Eläintarhassa tapahtuu
17.55 Dr. Phil (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden illallinen
19.30 Matkaoppaat
20.00 Huippumalli haussa
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Charlien enkelit (16)
23.05 Hannibal (16)
00.05 Frasier (S)
00.35 Mad Men (12)
01.35 Himohamstraajat (S)
02.35 Matkalla kiven sisään (7)
03.35 - 05.00 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Historia: Egyptin suurvaltakausi
17.50 Rakennustaiteen aarteita
18.00 Pyhimys (12)
18.50 Avaruuskansiot
19.00 Francon jälkeen - Alcantaran
perhe (7)
20.15 Musiikin muisti : Arkkiveisusta polskaan
20.30 Kirjaohjelma: Maineen hinta
21.00 Pablo Picasson perintö
21.55 Treme (12)
23.20 Uusi Kino: Leikkipuisto (S)
23.50 Uusi Kino: Kulkutauti (7)
00.20 - 04.00 Teematieto
Fem
07.00 Min Morgon
08.30 - 11.00 SVT: Gomorron
Sverige
14.00 SVT: Sju dagar - medeltid
i Visby
15.00 - 16.00 SVT: Så ska det låta
17.00 Eurooppa pinteessä
17.25 Ankkalammikosta aavikolle
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Vinter Varg
18.30 Luontoretkellä: Luonnon
antimia
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 70 pientä sydäntä
20.30 Taivaallista menoa: Kiehtova
kuolema
21.00 Bettina
21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Kaalikimulit
22.30 Muutosta putkeen! (12)
23.00 - 23.14 Oddasat
23.30 SVT: Seriestart: 20 minuter
01.00 SVT: Aktuellt
01.40 SVT: Kulturnyheter
01.45 SVT: ABC
01.55 SVT: Nyhetssammanfattning
02.00 SVT: Lilla Aktuellt
02.15 SVT: Du och jag
02.30 SVT: Hitlåtens historia
03.00 - 04.00 SVT: Älskade clowner
Tiistai 14.1.
TV1
04.00 Uutisikkuna
05.45 Aamusydämellä
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 MOT: Edunvalvonnan armoilla
10.00 Sydämen asialla (7)
10.50 Paikan kertomaa: Helsingin
yliopistomuseo
11.00 Yle Uutiset
11.05 Onnettomuuden jälkeen
12.00 Uranuurtaja Englannista
12.30 Tanskalaisia järvimaisemia
13.00 Sininen viikko (7)
14.10 - 14.52 Arktiset tulet
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Luontohetki: Jättiläisnorsut
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 - 17.55 Sydämen asialla (7)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Minä, Hercule Poirot
20.00 Pelastetaan duunit
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Sodan sukupolvi (16)
22.35 Yle Uutiset
22.40 In the Loop - Silmukka
kiristyy
00.20 Prisma: Taistelu hakkereita
vastaan
01.10 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna
06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen
aamu
06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1.
06.52 Aistit: Näkö
06.57 Ystäväkirja
07.04 Timppa (S)
07.14 Tanssi tarttuu
07.15 Jessin kanssa (S)
07.27 Kaapo ja Late: Ruokaritarit (S)
07.33 Neppajymykerho
07.39 Ritari Mikke (S)
07.54 Franklin ja ystävät (S)
08.17 Kaapo (S)
08.40 Late lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Terveyttä lautaselta
09.30 Yle Uutiset Uusimaa
09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi
10.00 Yle Uutiset Häme
10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi
10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi
10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa
10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
10.50 Oddasat
11.05 Tuntematon Norja
11.35 Silikonisukupolvi
12.05 Tiilenpäät
12.35 Tiilenpäät
13.05 Tanskalainen maajussi
13.35 Näin Norjassa
13.45 Värikästä hääloistoa
14.15 Satuhäät
15.05 Hullu juttu
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.20 Hupipätkät (S)
16.30 Tumpelot
16.31 Pok ja Mok (7)
16.38 Viidakkojytä (7)
16.44 Martine (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Uusi päivä (S)
17
TV SU 12.1.?KE 15.1.
20.00 Suomen Urheilugaala
22.00 Yle Uutiset
22.10 Urheiluruutu
22.15 Veljekset (12)
23.55 - 04.00 Uutisikkuna
MTV3
06.00 Aamusää
07.50 Jamie Oliverin helpot herkut
08.20 Kirjapiiri
08.50 Sydänmailla (7)
09.45 Mitä tänään syötäisiin?
09.50 Tunteita ja tuoksuja (7)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S)
11.40 Lääkärit (7)
12.35 Ostoskanava Tvins.com
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Grand Designs - unelmaasunnot
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Amerikan ykkösperhe (7)
15.40 Amerikan ykkösperhe (7)
16.10 Jamie Oliverin Australian
päiväkirja
17.15 Uutiset
17.20 Suomen ja maailman sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
20.05 Pientä pintaremonttia
21.00 Kohde (12)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Kosketus (12)
23.35 Alppihiihdon maailmancup:
Flachau
00.05 Kallista kipua (12)
01.05 Luuserit (12)
01.35 - 06.00 Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
06.00 Ostosruutu
06.30 Ostosruutu
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible
(7)
07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S)
08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S)
08.15 Eläintarhojen elämää
08.45 Huippukokki lähtee maalle
09.20 Supernannyn paluu (7)
09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei?
10.20 Pikakurssi kodinostoon
10.50 Ostosruutu
11.20 Ostosruutu
11.50 Ostosruutu
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei?
13.50 Pikakurssi kodinostoon
14.20 Huippukokki lähtee maalle
14.50 Huikeat kakut
15.50 Supernanny (S)
16.55 Frasier (S)
17.25 Matkaoppaat
17.55 Dr. Phil (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden illallinen
19.30 Matkaoppaat
20.00 Huvila & Huussi
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 NCIS Rikostutkijat (12)
23.00 Californication (12)
23.35 Frasier (S)
00.05 Holmes NYC (12)
01.05 NCIS Rikostutkijat (12)
02.05 Matkalla kiven sisään (7)
02.55 Start!
03.25 - 05.00 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Gaudin Sagrada Familia
17.55 Kalevala nyt
18.00 Pyhimys (12)
18.50 Avaruuskansiot
19.00 Saari (12)
19.50 Rakennustaiteen aarteita
20.00 Art nouveau aikansa peilinä
20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat
21.00 Historia: Liian nuori kuolemaan
21.55 - 23.31 Elävä arkisto: Matti
Kassila 90 vuotta 1/2
21.55 Onni yksillä
22.00 Pikakäynnillä Helsingissä
22.10 Kaverukset kalassa
22.20 Palkkapäivä
22.25 Lipeälapset
22.35 Luoti sydämessä
23.35 Vastakohtien Etelä-Amerikka
00.33 - 04.00 Teematieto
Fem
07.00 Min Morgon
08.30 - 11.00 SVT: Gomorron
Sverige
13.15 SVT: Fråga doktorn
14.00 - 14.30 SVT: Säsongstart:
Vem vet mest?
16.25 Taivaallista menoa: Kiehtova
kuolema
16.55 Huone hienoksi
17.25 Unelmien puutarhat
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Mysteeritoimisto
18.30 Ilmastohemmot
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Ikuiset arvet
20.30 Eurooppa pinteessä
21.00 Sportmagasinet
21.30 Grotesco (12)
21.58 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Kansijuttu (12)
22.45 - 23.00 Oddasat
00.00 SVT: 20 minuter
00.30 SVT: Aktuellt
01.10 SVT: Kulturnyheter
01.15 SVT: Mittnytt
01.25 SVT: Nyhetssammanfattning
01.30 SVT: Seriestart: Soffsurfarna
02.00 SVT: Lilla Aktuellt
02.05 SVT: Spegel, spegel
02.30 SVT: Antikmagasinet
03.00 - 04.00 SVT: Seriestart: Trädgårdskampen
MTV3 keskiviikkona 15.01. klo. 08.25 Kirjapiiri. Pauli Aalto-Setälän haastattelussa kuullaan hyvän elämän lyhyt oppimäärä, kun
vieraana on luovan johtajuuden guru Saku Tuominen. Mitä luen
osiossa Manuela Bosco kertoo rakkaudestaan elämäkertoihin,
mikä aikoinaan innoitti häntä itseäänkin kirjoittamaan omansa.....
(2013, jakso 7/12)....Kuvassa: Saku Tuominen
Keskiviikko 15.1.
TV1
04.00 Uutisikkuna
05.55 Puoli seitsemän
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Pelastetaan duunit
10.00 Sydämen asialla (7)
10.50 Paikan kertomaa: Runebergin koti
11.00 Yle Uutiset
11.05 Puoli seitsemän
11.35 MOT: Edunvalvonnan armoilla
12.05 Luontohetki: Eläintarinoita
12.30 Pelastetaan duunit
13.00 Hilman päivät (S)
14.15 Taistelu syöpää vastaan
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa
16.00 Avara luonto: Afrikka
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Taitoluistelun EM
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Historia: Hitlerin synkkä
karisma
19.50 Nykyajan ihmeet
20.00 Pelastetaan duunit
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
21.55 Keskiviikon ravisuora
22.00 The Hour (12)
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Putinin olympialaiset
00.05 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna
06.50 PIKKU KAKKONEN : Katti
Matikaisen aamu
06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.1.
06.52 Babar ja Badun seikkailut (S)
07.05 Ystäväni Ronja
07.11 Tiketi Tok (S)
07.24 Lauran tähti: Muutto (S)
07.37 Nallepaini
07.39 Arvaa kuinka paljon sinua
rakastan (S)
07.52 Franklin ja ystävät (S)
08.16 Kaapo (S)
08.40 Late lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Elämäni eläimet
09.30 Yle Uutiset Uusimaa
09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi
10.00 Yle Uutiset Häme
10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi
10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi
10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa
10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
10.50 Oddasat
11.05 Camilla Plum ja porisevat
padat
11.35 Veljesten keittiössä
12.05 Tiilenpäät
12.35 Tiilenpäät
13.05 Hymy Pyllyyn
13.35 Suomen Urheilugaala
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.20 Hupipätkät (S)
16.30 Galaxi
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Hullu juttu
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Pasila (12)
20.55 Lopun alku (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Taitoluistelun EM
23.15 Hullu juttu
23.45 - 04.00 Uutisikkuna
MTV3
06.00 Aamusää
07.50 Jamie Oliverin helpot herkut
08.20 Kirjapiiri
08.50 Sydänmailla (7)
09.45 Mitä tänään syötäisiin?
09.50 Tunteita ja tuoksuja (7)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S)
11.40 Lääkärit (7)
12.35 Ostoskanava Tvins.com
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Pomo piilossa UK
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Perhe 2.0 (S)
15.40 Perhe 2.0 (S)
16.10 Bruce Springsteen: High
Hopes
16.15 Kaappaus keittiössä
17.15 Uutiset
17.20 Suomen ja maailman sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S)
20.05 Erilaiset äidit
21.00 C.S.I. (16)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 Viking Lotto ja Jokeri
22.30 MTV Sport Uutiset
22.40 Rikoksista pahin (12)
23.40 Fringe - rajamailla (12)
00.40 - 06.00 Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
06.00 Ostosruutu
06.30 Ostosruutu
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen (S)
07.30 Disney esittää: Kim Possible
(7)
07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S)
08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S)
08.15 Eläintarhojen elämää
08.45 Huippukokki lähtee maalle
09.20 Supernannyn paluu (S)
09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei?
10.20 Pikakurssi kodinostoon
10.50 Ostosruutu
11.20 Ostosruutu
11.50 Ostosruutu
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei?
13.50 Pikakurssi kodinostoon
14.20 Huippukokki lähtee maalle
14.50 Huikeat kakut
15.50 Supernanny (7)
16.55 Frasier (S)
17.25 Matkaoppaat
17.55 Dr. Phil (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden illallinen
19.30 Matkaoppaat
20.00 Himohamstraajat (S)
20.57 Keno
21.00 Under the Dome (12)
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
23.00 Dexter (16)
00.05 Frasier (S)
00.35 4D: Söin itseni hengiltä (12)
01.40 Matkalla kiven sisään (7)
02.40 - 05.00 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Tiededokumentti: Geneettinen
koodimme
17.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat
18.00 Pyhimys (12)
18.50 Avaruuskansiot
19.00 Rakkautta Berliinin muurin
varjossa (12)
19.50 Rakennustaiteen aarteita
20.00 Oiva, pöytä ja Kaj Franck
21.00 Jäämeri 30 päivässä
21.45 Kino: London River (7)
23.10 Neo
23.30 - 04.00 Teematieto
Fem
07.00 Min Morgon
08.30 - 11.00 SVT: Gomorron
Sverige
14.00 SVT: Vem vet mest?
14.30 SVT: Seriestart: Soffsurfarna
15.00 SVT: Seriestart: Trädgårdskampen
16.00 - 17.00 Taitoluistelun EM
17.25 Ilmastohemmot
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Palomies Sam
18.30 Tonttupartio Red Caps (S)
18.55 Gazoon (S)
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Sydänystävät
20.30 Unelmien puutarhat
21.00 Colorado Avenue (12)
21.59 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Apua, meille syntyy vauva
22.30 Oddasat
22.45 Lopun alku (16)
23.27 Lopun alku (16)
00.03 Lopun alku (16)
00.38 Lopun alku (16)
01.15 SVT: Kulturnyheterna
01.30 SVT: Säsongstart: Fashion
02.00 SVT: Rita och Krokodil
02.05 SVT: Spegel, spegel
02.30 SVT: Seriestart: Återflyttarna
03.00 - 04.00 SVT: Säsongstart:
Uppdrag granskning
N:o 4 ? 12.1.2014
18
Kirkkonummen Sanomat
Volvo V70 Suomen myydyin iso auto
Euro NCAP:n
vuoden 2013
paras auto tuli
Kiinasta
Uusien autojen kolariturvallisuutta testaava Euro
NCAP on listannut viime
vuoden parhaiten menestyneet mallit. Kiinalainen Qoros 3 sai parhaat pisteet.
Euro NCAP testasi yhteensä 33 uuden automallin
kolariturvallisuuden seitsemässä eri kokoluokassa
vuonna 2013. Autot saavat
nollasta viiteen tähteä testin eri osa-alueista saatujen pisteiden perusteella.
Pisteitä annetaan aikuismatkustajien suojasta, lasten suojasta, jalankulkijan
suojasta sekä turvavarusteista.
Euro NCAP kiristää viiden tähden tulokseen oikeuttavia pisterajoja säännöllisesti, jotta autojen turvallisuuskehitys jatkuisi.
Positiivista onkin ollut huomata, että tiukentuneesta arvostelusta huolimatta suurin osa autoista saa
edelleen hyviä tuloksia. Euro NCAP -testejä on tehty vuodesta 1997 lähtien ja
autojen turvallisuuskehitys
on ollut huimaa.
Neliovinen perheauto
Qoros 3 oli ensimmäinen
Kiinassa kehitetty auto, joka saavutti täydet viisi tähteä Euro NCAP -testissä ja
oli samalla kokoluokkansa
paras auto vuonna 2013.
Qoros 3 ei ollut ainoastaan
luokkansa paras, vaan se
sai eniten pisteitä kaikista viime vuonna testatuista uusista automalleista.
Näin Qoros 3 valittiin Euro
NCAP:n vuoden parhaaksi
autoksi. Qoros 3 ei ole vielä
myynnissä Suomessa.
Muut oman kokoluokkansa parhaat autot vuonna 2013 olivat Renault Zoe,
Lexus IS 300h, tila-autot
Kia Carens ja Ford Tourneo
Connect, Jeep Cherokee sekä Maserati Ghibli.
ilmoitukset@
kirkkonummen
sanomat.fi
? Katsastuspalvelu ja ? Automaalaukset.
Katsastushuollot.
? Vakuutusyhtiöiden
? Ruostesuojaukset ja kolarikorjaus.
hitsaukset.
? Kilometrihuollot.
Annamme takuun kaikille töillemme.
Puh.: 040 835 6998. Salmitie 3, Masala. Sisäänkäynti Kehä Kolmoselta.
info@avj-styling.fi
KATSASTUSASEMA LÄHELLÄ SINUA
Kotimainen yrittäjä
palveluksessasi!
Myntinsyrjä 3, 02780 Espoo
Puh. 020 707 1240
Ajanvaraus myös netissä!
Avoinna
ma?pe klo 8?17, la 9?14
www.citykatsastus.fi
Volvo V70 pitää vahvasti kiinni asemastaan Suomen suosituimpana isona autona.
Vuonna 2007 esitelty ja viime vuonna uudistettu V70malli on ollut listaykkösenä
ensiesittelystä saakka. Nyt
Volvon kestosuosikkia rekisteröitiin 1.529 kappaletta,
250 kappaletta MB E-sarjaa
enemmän.
Volvo on isojen autojen
selvä markkinajohtaja Suomessa, kun V70 -mallin kärkipaikan lisäksi Volvo XC60
jatkaa premium luokan katumaastureiden selvänä ykkösenä. XC60 -mallia rekisteröitiin 1.120 kappaleen edestä, eli enemmän kun kilpailijat yhteensä (Audi Q5 457
kpl, BMW X3 397 kpl ja MB
GLK 233 kpl).
?V70-mallia myimme käytännössä saman määrän kun
edellisenä vuonna (+4 kpl),
mikä kertoo mallin suosiosta kun kokonaismarkkinat
viime vuonna koki 7 prosentin laskun, sanoo Mats Lille,
Volvo Car Finlandin myyntija markkinointijohtaja.
Volvoja rekisteröitiin viime vuonna yhteensä 7.098
kpl (7.558 vuonna 2012) ja
markkinaosuus nousi 6,9 prosenttiin (6,8 prosenttia vuonna 2012).
Volvon sisäisessä tilastossa koettiin vallanvaihto,
kun syksyllä 2012 esitelty
täysin uusi Volvo V40 nousi huimaan suosioon. Teknii-
VOLVO V70 pitää vahvasti kiinni asemastaan Suomen suosituimpana isona autona.
kan Maailman talvitestivoitto, EuroNCAP turvallisuustestin kaikkien aikojen korkeimmat pisteet sekä auton
vähäpäästöisyys ja voitto taloudellisuusajossa siivitti uutusmallin peräti 2.131 kappaleen rekisteröintiin. Sillä selvisi myös selkeä ykköspaikka
premium-segmentissä (Audi A3 1.555 kpl, MB A 976 ja
BMW 1-sarja 677 kpl).
? On hienoa, että pärjäämme laajalla rintamalla. Volvon mallistosta löytyy useita
vähäpäästöisiä vaihtoehtoja
ja turvallisuus on testattu ja
hyväksi todettu auton koosta
riippumatta, sanoo Lille.
USA:n turvallisuusinsti-
tuutti IIHS on myöntänyt
Volvo -malleille S60, S80,
XC60 ja XC90 korkeimman
arvosanan Top Safety+. Kehitystyö jatkuu ja Volvo esitteli jo viime kesänä monta
uutta turvallisuusjärjestelmää, jotka ovat tulossa tuotantoon kun oma kehitteillä
oleva SPA -alustateknologia
on valmis esiteltäväksi loppuvuodesta 2014, täysin uudessa XC90 -mallissa.
Volvon uuden oman moottoriteknologian ensimmäiset
kolme vaihtoehtoa on jo esitelty ja todettu kilpailukykyisiksi.
Volvo S60 D4 -malli 181
hevosvoimalla ja käsivalin-
taisella vaihteistolla synnyttää CO2-päästöjä ainoastaan
99 g/km, ja vastaava polttoaineen kulutus on 3,8 l/100 km.
Nämä ovat luokkansa johtavia lukemia. Myös Volvo V60
D4 -malli 17 tuuman renkailla pääsee 100 gramman rajapyykin alle (99 g/km).
Drive-E-dieselmoottorit sisältävät ensimmäisenä maailmassa i-ART-tekniikkaa, joka hyödyntää painepalautetta kustakin ruiskutussuuttimesta perinteisen yksittäisen
paineanturin sijaan. Jokaisella suuttimella on älykäs
mikropiiri, joka tarkkailee
ruiskutuspainetta. Näitä tietoja käyttämällä itsesäätyvä i-ART-järjestelmä varmistaa, että moottoriin ruiskutetaan aina ihanteellinen määrä polttoainetta.
Uusilla Drive E-moottoreilla Volvo päihittää nyt kilpailijat tehon ja CO2-päästöjen välisessä suhteessa.
?Autokaupassa on näkyvillä piristymisen merkkejä, mutta olemme valmistautuneet yhtä haastavaan
vuoteen kun 2013. Toteutettu mallistouudistus, joka on
laajin nykyisten malliemme
kehitysprojekti Volvon historiassa, yhdistettynä Volvon
omaan uuteen moottorituotantoon antaa meille hyvät
eväät menestykseen myös
vuodelle 2014, sanoo Mikael
Malmsten, Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja.
Lähijunat kulkivat viime
vuonna yhä täsmällisemmin
Lähijunien täsmällisyys parantui myös vuonna 2013.
Ratatöitä oli keskimääräistä enemmän, mikä heijastui
kaukoliikenteen täsmällisyyteen. Liikennehäiriöiden hallinta sujui edellisvuosia paremmin.
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyys
oli viime vuonna 95,8 prosenttia. Vuonna 2012 vastaava luku oli 93,7 %. Lähiliikenteessä
mittarina on junien täsmällisyys lähtö- tai määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella.
Kaukojunista 84,7 prosenttia kulki täsmällisesti vuonna
2013. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 86,2 prosenttia.
Junaliikenne kuitenkin sujui
selvästi paremmin kuin vuosina 2010 ja 2011. Kaukojunien myöhästymisraja on viisi minuuttia.
Tavaraliikenteen täsmällisyys vuonna 2013 oli 90,9 prosenttia, kun myöhästymisraja
on puoli tuntia. Edellisvuonna
luku oli 91,6 prosenttia.
Kaukoliikenteen täsmällisyyttä heikensivät keväällä routa-ajan nopeusrajoitukset Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kesällä
ja syksyllä erityisesti Pohjanmaan radan laajat ratatyöt
ja niistä johtuneet nopeusrajoitukset vaikuttivat junaliikenteen täsmällisyyteen koko maassa.
Alkuvuoden talviolosuhteet eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia junaliikenteelle. Loppuvuoden voimakkaiden myrskyjen seurauksena rataverkolla oli laajoja
häiriöitä: useita rataosia jouduttiin sulkemaan junaliikenteeltä myrskytuhojen vuoksi.
Täsmällisyystyö
tuottaa tulosta
Työtä täsmällisyyden eteen
on tehty jo pitkään, mutta
LÄHIJUNIEN täsmällisyys parantui myös vuonna
2013.
vuonna 2013 VR Group ja
Liikennevirasto käynnistivät erityisen täsmällisyysohjelman. Tämän vuoden
loppuun saakka kestävän
laajan ohjelman tarkoituksena on parantaa kaluston
luotettavuutta ja rataverkon käytettävyyttä erityisesti talviaikana.
Talvikuukausien täsmällisyys onkin parantunut vaikeiden talvien jälkeen. Myös
liikennehäiriöiden hallinta
on tehostunut merkittävästi. Vaativina myrskypäivinä
lähes kaikki matkustajat on
pystytty kuljettamaan määränpäihinsä junilla tai korvaavilla kuljetuksilla.
Kaluston talviluotettavuutta kohennettiin vuonna 2013 esimerkiksi talvihuoltoja tehostamalla sekä
Pendolinojen muutostöillä.
VR Group on myös hankkimassa lähivuosina uutta
kalustoa, kuten 80 sähköveturia, mikä parantaa junaliikenteen toimintavarmuutta.
VR vastaa junien operoinnista, junakaluston kunnosta sekä tiedottamisesta junissa ja muissa omissa kanavissaan. Rataverkosta ja
sen järjestelmistä sekä asiakastiedottamisesta asemilla
vastaa Liikennevirasto.
Joulun liikenne
sujui hyvin
Joulukuussa kaukojunien
täsmällisyys oli 86 prosenttia. Yli vartin myöhästyi 4,7
prosenttia kaukojunista. Joulun menoliikenne jakaantui
monelle päivälle ja sujui edellisvuotta paremmin. Myrskypäivinä junaliikenteessä oli
myöhästymisiä.
Esimerkiksi kuun puolivälissä Seija-myrskyn seurauksena jouduttiin perumaan
noin 90 junavuoroa osittain
tai kokonaan. Pahimmillaan
11 rataosaa oli suljettu liikenteeltä. Peruutukset on huomioitu kaukoliikenteen täsmällisyysprosenteissa.
Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli joulukuussa 94,3
prosenttia kolmen minuutin
myöhästymisrajalla. Lähijunavuoroista prosentti oli yli
kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Tavarajunista 89,8 prosenttia puolestaan kulki täsmällisesti.
VR:n matkustajaliikenteessä kulkee vuorokaudessa kaikkiaan noin 300 kaukojunaa ja 900 lähijunaa.
VR Transpoint ajaa päivittäin noin 360 tavarajunaa.
VR Group, Liikennevirasto
ja HSL jatkavat työtään junaliikenteen täsmällisyyden
parantamiseksi.
Jäätilanne
Itämerellä ei vielä
poikkeuksellinen
Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan Itämeren tämänhetkinen jäätilanne on harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen. Viimeiseen 25 vuoden
aikana on koettu 4?5 samanlaista tilannetta ja viimeisten
kuuteen vuoden aikana peräti kaksi.
?Itämeren jäätilanne on tällä hetkellä melko harvinainen.
Tällä hetkellä jäätä on vain Perämeren pohjukassa ja jonkin
verran uutta jäätä on havaittavissa Pietarin edustalla, kertoo
jääasiantuntija Jouni Vainio.
Vastaavia jäätilanteita tammikuun puolella on ollut vuo-
sina 1992, 1999, 2001, 2008 ja
2012. ?Kokonaisuutena vuosi
2008 on ollut tähän mennessä toistaiseksi kaikkein leudoin jäätalvi. Toistaiseksi talvimerenkulku on sujunut hyvin lähes ilman jäänmurtajien apua.
Merivesi on tällä hetkellä
noin kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Selkämerellä noin 4-asteista ja Perämerellä noin 2-asteista. ?Sään pakastuminen tuo jäitä merialueille, mutta tulee muistaa, että
jäillä tulee liikkua vasta, kun
jäät ovat ehtineet paksuuntua
tarpeeksi?, Vainio varoittaa.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 4 ? 12.1.2014
19
KyIF naiset palasivat voittojen tielle
KyIFin käsipallon naiset
lähtivät vuoden ensimmäiseen SM-sarjaotteluun Turkuun vahvasti revanssihengessä ja saivatkin täyden
pistepotin mukaansa tiukan
taistelun jälkeen 29?28 (17?
18) numeroilla.
Kaikki työ saatiin kuitenkin odotetusti pisteiden
eteen tehdä. Kotijoukkue oli
ottelun alussa nopeimmilla
jaloilla liikkeellä ja otti ohjat
käsiinsä. KyIFin vielä karistaessa matkustamisen tuomaa jäykkyyttä jaloistaan,
Ensimmäiset minuutit mentiin ÅIFK:n viedessä ottelua
ensin 3?0 ja sitten vielä 6?2,
jonka jälkeen KyIF oli pakotettu käyttämään ensimmäisen aikalisänsä.
Aikalisän jälkeen vieraiden peli alkoikin sujua ja
varsinkin puolustuspäässä
saatiin jalat aina vain paremmin ja paremmin liikkeelle. Ainoastaan kotijoukkueen Anna Harri oli edelleen erittäin vaikea pideltäväksi. Ja nimenomaan
Harrin ansioista ÅIFK pysyi hyvin ottelussa mukana. Maalinteon lisäksi Harri
hankki joukkueelleen mm.
kolme ylivoimajaksoa sekä saman verran 7 -metrin
heittoja.
Joka tapauksessa KyIF
kuroi hiljalleen kotijoukkueen eron kiinni ja 12 minuutilla joukkue tuli ensimmäistä kertaa tasoihin 9?9
Susanna Kaivolan maalilla
ja kävi myös ensi kertaa pelin johdossa tilanteessa 12?
11 5 minuuttia tasoituksesta Alexandra Westerlundin
maalilla. 1 erän viimeminuuttien jäähyilyn ansiosta pystyi ÅIFK 6 vs 4 tilannetta hyödyntäen kuitenkin lähtemään tauolla 17?
16 johtoasemasta.
Myös toisen erän sai
ÅIFK aloittaa kahden pelaajan ylivoimalla.
KyIF kuitenkin kesti sen
loistavasti. Ja heti täysilukuiseksi päästyään, KyIF
otti Anna Harrin erikoisvartiointiin mikä lamaannutti
kotijoukkueen hyökkäyspelaamisen täysin. KyIF puolestaan iski erän 3 ensimmäistä maalia ÅIFK:n verkkoon.
Ensimmäistä erää huomattavasti vähämaalisemmassa toisessa erässä KyIF
kävi parhaimmillaan jo 23?
18 johdossa ja oli muutenkin
aavistuksen verran hallitsevampi osapuoli, eikä enää
missään vaiheessa luopunut johtoasemastaan.
Kotijoukkue pääsi tosin
vielä muutamaan otteeseen
maalin päähän, mutta joka
kerta KyIF kuittasi saman
tien toisessa päässä taas
eron 2 maaliin.
Lopullisen niitin ottelulle antoi kentällä urakoinut
Mari Paukku, joka teki vieraille vasemmasta laidasta
25?27, 26?28 ja 27?29 voittomaalit. Anna Harrin 6 se-
KAJSA Westerlund valmistautuu unelmapelastukseen. Kuva: Jouni Lappi.
kuntia ennen loppusummeria tekemä kavennusmaali enää pelkkää kosmetiikkaa. KyIFin voitto ei ollut
enää toisessa erässä oikeastaan missään vaiheessa todellisesti uhattuna.
Ottelu oli pitkästä ottelutauosta huolimatta yllättävänkin hyvätasoinen. Tappiosta huolimatta, myös ÅIFK
on parantanut peliään huomattavasti syksystä, jolloin
se voitti joukkueiden välisen
keskinäisen ottelun Kirkkonummella. Erona nyt oli
vain se, että nyt KyIF sai
kaivattua rentoutta ja leveyttä hyökkäyspelaamiseensa Maaleja pystyttiin tekemään niin laidoista, keskeltä kuudesta metristä kuin
takapelaajienkin toimesta.
Puolustuspelaaminen oli
ehkä juuri matkustuksen
ja ehkä sen kuuluisan ?kirotun arki-ilta? pelaamisen
takia alussa vähän hitaasti
syttyvää ja liikkuvaa, mutta ottelun loppua kohti aina vain kelvollisempaa. Jos
ÅIFK pystyi ensimmäiset 10
minuuttia tekemään maalin
lähes joka minuuttitahtia,
lopun 50 minuuttia se tekikin enää vain yhteensä 20
maalia. Eniten parannettavaa jäi juuri joka tapauksessa siihen päähän.
Jokainen KyIF -pelaaja
saa omalta osaltaan ottaa
kunniaa voitosta. Kukaan
ei noussut toisensa yläpuolelle, vaan joukkue oli tasainen ja monelle jakautui ottelun voiton kannalta omat
tähtihetkensä.
Tärkeitä maaleja ratkaisuvaiheissa
tekivät
Mari Paukun lisäksi mm.
15-vuotias Elin Männikkö,
loukkaantumisista ja sairasteluista toipunut Carla Olenius, sekä kolme täh-
teä ansaitusti saanut Petra Friman. Myös yhden ottelun tauon jälkeen kentille
palannut Maria Jukola toi
hyökkäyksiin toivottua rauhallisuutta ja malttia. Tehtyjen maalien lisäksi Maria
antoi monen monta ratkaisevaa maalintekoon johtanutta avaussyöttöä.
Myös edellisestä Atlas
-ottelusta poissaollut maalivahti Kajsa Westerlund teki ottelussa monta voiton
kannalta ratkaisevaa torjuntaa ja olisi ansainnut ottelussa valinnan tähtipelaajaksi siinä missä kuin niille
valitut pelaajat.
KyIFin joukkue ja maalit: Kajsa Westerlund (mv),
Isabella Paganus (mv), Susanna Kaivola 3, Alexandra
Westerlund 1, Carla Olenius
7, Maria Jukola 5, Lina
Lundqvist, Emilia Volkov,
Elin Männikkö 2, Sara Wilhelmsson 1, Petra Friman 5,
Pinja Bergholm, Mi Weurlander, Mari Paukku 5.
Seuraavan kerran naisten joukkue esiintyy kotihallissaan ?pommarissa? sunnuntaina 12.1., jolloin klo
16.30 alkavassa ottelussa
kohdataan Sparta.
KyIFin naiset toivottavat kannattajilleen ja tukijoilleen oikein hyvää uutta
vuotta, ja toivovat menestyäkseen kannustuksen jatkuvan myös vuonna 2014!
Kirkkonummen
Bridgekerho ry
8.1.2014
Sija No. Nimet
IMP
1
2
3
4
5
6
7
+56.50
+45.40
+42.00
+28.60
+12.50
+12.30
+11.40
1
14
6
12
8
10
5
Tarja ENGELBERG & Jorma ENGELBERG
Matti ILLIKAINEN & Birg. NANDELSTADH
Martti KORKEASALO & Eija KORKEASALO
Östen LINDSTRÖM & Bjarne LINDSTR÷M
Paavo PYYK÷NEN & Urpo SAIRANEN
Jussi HAAPAKANGAS & Jarl-Eric NYLUND
Harri SABELSTR÷M & Kaija PELTOLA
Muut pelaajat alle keskiarvon.
16 parin kilpailu.
Hembygdsföreningens nya bok
Berättelser från Lappböle
Arbetsgruppen Bengt Welin, Leif Moring och Pipu
Moltubak har har samlat
ett digert material, gjort intervjuer, samlat fotografier,
gamla kartor och skrivit artiklar. Boken är redigerad
av redaktör Sigbritt Backman, Richard Elgert står för
BORD I Paischeffsstil
tillverkad i Karl Welin
d.y:s verkstad. Lappböle
snickrarna levererade i
första hand sina möbeler till möbelaffärerna i
Helsingfors.
layout och bildbehandling.
Boken sitter bra i samlingen Hembygdsföreningens skrifter. Materialet
är omfattande, börjar med
beskrivning i ett historiskt
perspektiv, från 1700-talet
med hjälp av protokoll av
storskifteshandlingar från
1776, boken går vidare till
nutida händelser. Vid bokens informationstillfälle berättade Bengt Welin,
med rötter i Lappböle från
1700- talet, om hur boken
kom till. Arbetsgruppen hade samlat rikligt med material för MBI, så mycket att
man ansåg det vara skäl att
ge ut det i bokform.
I boken berättar man
om hur markerna fördelats från fem gårdar Jussila, Raula, Tengo, Herla och
Nummis, till mindre enheter. Man livnärde sig vanligen på boskapsskötsel, jord-
BODEN från 1804. I bakgrunden till vänster gaveln
på Gestrins fähus, med ladugård och stall under samma tak, och till höger ett lider som bestod av tre olika delar. Bilden tagen kring 1950.k.
bruk och spannmålsodling,
senare också trädgårdsodling, tomatodling. Lappböle hornkapell, mest känt
inom kulturen i byn, härstammar från sekelskiftet,
orkestern spelade på fester och vid högtidliga tillfällen, också Gubbakören blir
ihågkommen. En snickeriindustri kom till i Lappböle på
1800-talet.
En händelserik
snickarby
Under parentesen, Porkala
arrendeperioden, blomstrade byn. Veterinär, kvarn, läkare och apotek evakuerade till norra Kyrkslätt och
till Lappböle. Byn har alltid
varit en genomfartsby. I dag
livligt trafikerad.
Boken berättar om
Lappböle by, utförlig i text
och bilder, den är rikligt illustrerad med fotografier
och gamla kartor. Boken är
skön att bläddra i. En utmärkt gåva, finns till salu
på Luckan, Info- bokhandeln
ARBETSGRUPPEN från v. Leif Moring, Sigbritt Backman, stående Richard Elgert och Bengt Welin. Pipu Moltubak saknas på bilden.
i Kyrkslätt och i Jonttes bybutik i Lappböle.
GUNVOR
WESTREN-DOLL
AXEL Welins verkstad, uppförd 1924.
NUMMIS huvudbyggnad c:a. 1910. Byggnaden uppfördes på 1880-talet under Karl Henrik Gestrins tid
och omfattar 6 rum. Bilden är målad på ett fotografi.
Den vänstra ingången var paradingång medan den
högra ledde till stugan. Värdinnan Ida Matilda Wikström f. Gestrin, tillsammans med flera av sina barn
finns troligen på bilden. År 1948 byggdes farstun om
så att endast en dörr blev kvari mitten.
N:o 4 ? 12.1.2014
20
Kirkkonummen Sanomat
Ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 11-vuotiaana
? Sävellyksilläni on kysyntää!
Timo-Juhani Kyllönen iloitsee
Kyrkslätts damkörin johtamisen jättänyt Timo-Juhani Kyllönen harmittelee musiikkimaailman yhä enenevää pinnallistumista.
? Mitä muuta minä voin
tehdä taiteilijana kuin säveltää uutta musiikkia. Onneksi sillä on kysyntää. Nytkin minulla on kolme uutta
oopperaa työn alla ja niiden
rahoituskin järjestynyt. Valtion taiteellisen apurahan
lisäksi myös Wihuri-säätiöltä olen saanut vuoden apurahan sävellystöitä varten,
harmonikkataiteilijana, kuoronjohtajana, kapellimestarina ja säveltäjänä työskentelevä mies iloitsee.
? Tosin olin odottanut saavani valtiolta jo viiden vuoden apurahan. Mielestäni
olen sen ansainnut, niin paljon olen jo säveltänyt ja tilauksia riittää, hän lisää.
Minä soitan
harmonikkaa
Alun perin muusikon ura
alkoi harmonikan parissa.
Soitin oli tullut tutuksi isän
kautta. Hän opiskeli harmonikansoittoa lapsuus- ja
nuoruusvuosina Ruotsissa ja voitti jo kilpailujakin.
Suomeen muuton jälkeen
hän jatkoi harmonikkaopintojaan ja soitteli sitä työkseen Hortto Kaalo -yhtyeessä vuosina 1974?76. Koska
soitinopintoja ei voinut täällä
jatkaa Sibelius Akatemiassa,
kunnianhimoinen nuori mies
lähti Moskovaan, Gnesin instituuttiin, jossa hän vuosi-
na 1976?82 suoritti diplomit myös pedagogiikassa ja
orkesterinjohdossa.
Harmonikka on edelleen
lempisoittimia. Nyt ilona on
monipuolinen uusi Rolandin
digiharmonikka.
? Se on vienyt soittamisen
ihan uusiin ulottuvuuksiin,
Kyllönen kiittää.
Työ on verissä
Kyllönen jatkoi opintojaan
Moskovassa, seuraavaksi sävellystyön parissa Tsaikovski-konservatoriossa saatuaan apurahan vielä neljäksi vuodeksi. Valmistumisen
kynnyksellä hän sai harvinaisen kunnian, oman sävellyskonsertin ? ensimmäisenä ulkomaalaisena opiskelijana ? huhtikuussa -86. Konsertissa esiintyi huipputason
muusikoita ja kuorolaisia.
Suomeen paluukin oli näyttävä, sillä Kyllönen sai jo samaisena kesänä Helsingin
Juhlaviikoille oman sävellyskonsertin Temppeliaukion kirkkoon, hänen opinnoistaan tehtiin Ylen TV1 ohjelmia televisioon ja saman tien
hän sai myös kiinnityksen
Sibelius-Akatemiaan musiikin teorian, sävellyksen ja
kamarimusiikin tuntiopettajaksi.
? Virkaa en koskaan hakenut, sillä koin tärkeimmäksi säveltäjän työn, huomauttaa Kyllönen, jolle tämä
työ on ollut verissä. Ensimmäisen sävellyksen hän teki jo 11-vuotiaana asuessaan
perheensä kanssa Ruotsissa
LIMASSA Teatro Britannicon edessä libretisti Maritza Núnez ja säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen Miksi juuri minä? -oopperajulisteen edessä lokakuussa 2012.
kuuntelemalla lintuja ja kirjoittamalla ylös niiden melodioita ja samoihin aikoihin hän teki myös Raahetangon.
Uskon hyvyyteen
Kyllösen musiikki on saanut
vaikutteita 10 vuoden opinnoista Moskovan kansainvälisessä ilmapiirissä, lapsuusja nuoruusvuosista Ruotsissa, kiertueilta Hortto Kaalon
kanssa Suomessa sekä latinalaisesta sykkeestä, johon
hän tutustui ensimmäisen,
Perusta syntyisin olevan vaimonsa kautta. Mutta kaikesta tästä sulatusuunista huolimatta hänen oma perusnäkemyksensä on kautta vuosikymmenten säilynyt samana
ja se on hyvyyden ja rakkauden, tunteen voiman ja melodisen musiikin tuominen
esille sävellystöissä. Kautta linjan kiitosta on tullut
myös erittäin rikkaasta sävelkielestä.
? Näkemykseni on vuosien mittaan vain vahvistunut.
Nykyään melodinen ja tunteisiin vetoava musiikki on
taas sallittua nykymusiikkipiireissäkin, mutta 80-luvulla minä olin Suomessa outo
lintu, Kyllönen hymyilee.
Miksi juuri minä?
Sellosaliin
Tämän talvikauden iloja on
Peruun, Teatro Britannicoon
syksyksi 2012 tilatun, koulukiusaamista käsittelevän
lastenoopperan Miksi juuri
minä? kantaesitys Suomessa, Leppävaaran Sellosalissa. Juvenalian oopperastudion esittämän teoksen ohjaa Ville Saukkonen ja kapellimestarina toimii Janne
Hanhijärvi. Yhteensä täällä
esityksiä on seitsemän 17.?
22. 1. välisenä aikana.
Libreton on kirjoittanut
Maritza Núñez, Kyllösen
ensimmäinen puoliso, jonka
kanssa kulttuuriyhteistyö on
jatkunut Peruun.
? Oopperassa käsitellään
myös ystävyyttä, lasten ja
vanhempien välisiä suhteita, itselle läheisiä teemoja. Perussa se sai niin suuren suosion, että se sai vielä kuusi lisäesitystä, Kyllönen iloitsee. Nyt häneltä on
tilattu Peruun jälleen uusi
ooppera kantaesitettäväksi
24.4.2015.
? Se on rockhenkinen ja
kertoo nuorten ongelmista,
miten vaikeaa monelle voi
olla oman paikkansa löytäminen yhteiskunnassa, mutta se kertoo myös nuorten
haaveista.
Yksi merkittävä yhteistyötaho on ollut espanjalainen Cadizin kaupunki, jonka nimikkosäveltäjä Kyllönen ollut viisi vuotta. Siellä on esitetty useita hänen
teoksiaan
nykyään Hannu Norjanen.
Työn alla on myös musiikin säveltäminen elokuvaohjaaja Aleksandr Sokurovista
kertovaan dokumenttielokuvaan ja kamariooppera Ernest Hemingwaystä.
Kapsäkin tilaustyö
nuorille
Helsingissä toimiva Musiikkiteatteri Kapsäkki on tilannut vuodeksi 2015 ympäristöteemoihin ja nuorten elämään liittyvän Sademetsä
lastenoopperan. Libretto on
kirjoitettu kolmelle hengelle, sillä tavoitteena on, että
sitä olisi helppo viedä kouluihin ja maaseudulle.
Savonlinnan oopperajuhlien tilaama ja kustantama, viime kesän ensi-iltansa
saanut koko perheen Norppaooppera sai riemukkaan
vastaanoton. Kyllönen voitti
avoimeksi julistetun säveltäjähaun, libreton kirjoitti
Iida Hämeen-Anttila koululaisten tarinoiden pohjalta.
Mukana oli kuusi esiintyjää,
kuoro ja iso sinfoniaorkesteri tässä n.80 minuuttia kestävässä esityksessä.
? Tavoitteena oli saada
perheet tulemaan sankoin
joukoin katsomaan oopperaa, mikä toteutui ja osoitti, että myös lapsiperheet
ovat kiinnostuneet oopperasta, jos tarjontaa on. Iso
sali oli esityksissä loppuunmyyty. ?Tällaista riemua ei
ole ennen koettu Olavinlinnassa? kirjoitti mm. Itä-Savon kriitikko, paljon nimenomaan lapsille ja nuorille
säveltänyt Kyllönen iloitsee
esityksen saamasta hyvästä
palautteesta.
Perheen voimalla
Sävellystöiden lisääntymisen myötä Kyllönen joutui
luopumaan Kirkkonummen
naiskuoron 15 vuotta kestäneestä vetovastuusta.
? Joulukonsertissa 10.12.
oli hyvä yleisö ja nostalginen
tunnelma, Kyllönen kertoo
todeten, että vaikka työ oli
antoisaa, valmistelut harjoituksineen veivät aina melkein kokonaisen päivän viikosta.
Stor Raulassa pidetyssä
jäähyväistilaisuudessa Kyllönen sai Kirkkonummen
kansalaisopiston rehtorilta,
Anna Lyytikäiseltä 10-vuotisjuhlamitalin symbolisena
kiitoksen osoituksena tekemästään pitkäjänteisestä ja
kunnianhimoisesta työstä.
? Alun perin otin kuoron
MIKSI juuri minä? ? koulukiusaamista käsittelevän ooppera saa Suomen kantaesityksen Sellosalissa 17.1., mikä ilahduttaa säveltä Timo-Juhani Kyllöstä.
johtaakseni vain vaimoni
äitiysloman ajaksi, muutamaksi kuukaudeksi. Sitten
se jäi minulle, joskin Catharina on koko ajan toiminut varajohtajana, Kyllönen
kertoo.
Catharina toimii päätyökseen musiikinopettajana, mutta on laulanut myös
Radion kamarikuorossa 16 v.
Kaikki tyttäret liittyivät vähitellen myös kuoroon, mutta opiskelivat myös soittamista: Aurora selloa, Olivia
viulua ja nuorin Sabina pianonsoittoa ja huilua.
? Työhön oli mukava yhdistää oman perheen musiikillisia voimia. Kuorosta tuli
koko perheen yhteinen asia,
Kyllönen kiittää.
Tie ammattiopintoihin
Lasten kuoroharrastus ei ole
ollut mikään vähäinen asia,
he ovat kehittyneet sen myötä laulajina ja oppineet kantamaan vastuuta myös soolo-osuuksista. Aurora on laulanut mm. Vivaldin Gloriassa ja Faurén Requiemissä.
Viimeksi hän esiintyi näillä
kulmilla pääsiäisen aikaan
Siuntion kirkossa, jossa hän
lauloi Pergolesin Stabat Mater ? naiskuorolle ja orkesterille teoksen sopraanon solisti-osuudet.
Aurora aloitti viime syksynä Turun konservatoriossa klassisen yksinlaulun
opiskelun. Joulun alla hän
lauloi Kyrie eleison -kappaleen solistina 100 kuorolaisen ja Akateemisen orkesterin kanssa Turun tuomiokirkossa pidetyssä adventtikonsertissa, jonka Radio
Vega äänitti.
? Kirkko oli täpötäynnä
kuulijoita. Olin kyllä ylpeä
isä, mies myöntää.
Olivia puolestaan on tämän lukukauden opiskellut
Karjaalla, Västra Nylands
Folkhögskolanissa teatterityön linjalla ja on saanut
mm. pääroolin Wozeckissa,
Gerg Büchnerin klassikkonäytelmässä, missä hän mm.
laulaa Carmenin oopperasta aarian.
Tytöt osallistuivat joulukuun alussa Helsingissä pidetyssä Itämeren maitten
väliseen kykyjenetsintäkisaan laulamalla mm. L. Delibesin Kukkaisdueton.
? He voittivat pääpalkinnon 1000 ?! Jotakin on tullut tehtyä ilmeisesti oikein.
On ollut hienoa nähdä, miten
tyttäret ovat kehittyneet laulajina ja päässeet eteen päin,
Timo-Juhani iloitsee.
Nyt Aurora ja Olivia on
kutsuttu 12.1. Pietariin
esiintymään ja isä lähtee
sinne mukaan heidän tuekseen.
Espoon kuoro jatkuu
Kyllönen jatkaa edelleen Esbo Arbis Kammarkörin johtamista.
? Harjoituspaikka on lähellä kotiani Espoon keskustassa, Lagstadin koulun musiikkisalissa maanantaisin.
Jos klassinen laulu kiinnostaa, sinne ei ole pitkä matka
täältä, Kyllönen vinkkaa.
? Säveltäminen on päätyöni, mutta kuoron ja orkesterin johtaminen ovat olleet siinä hyvä lisä, hän vielä
kiittää ja toivoo, että yhteistyökuviot Kirkkonummelle eivät nyt täysin katkea,
vaan se voisi jatkua esim.
Kirkkonummen kamariorkesterin kanssa sävellystöiden kautta.
LIISA KOSONEN
Espoon
tuomiokirkkoon
KYLLÖNEN on toiminut espanjalaisen Cadizin kaupungin nimikkosäveltäjänä. Iso kunnia oli presidentti Tarja Halosen vierailu sinne trumpettikonserton ensi-iltaan v. 2012, oik. orkesterinjohtaja Jose Lois Aranda.
Yksi uusista tilaustöistä on
tullut Urkuyö ja aaria -festivaalin taholta, joka on tilannut urkukonserton. Kansallisoopperan orkesteri ja Ville
Urponen uruissa kantaesittävät sävellyksen 7.8.2014.
Urkukonsertteja on tarjolla
Espoon tuomiokirkossa kesäisin joka torstai-ilta, taiteellisena johtajana toimii
KYRKSLÄTTS Damkörin viimeinen konsertti oli joulun alla Masalan kirkossa.
Aurora-tytär (vas) lauloi pitkään kuorossa lauluharrastus on nyt johtanut ammattiopintoihin. Kuva v. 2010 kevätkonsertista palvelukeskuksessa.