Kyrkslätts Nyheter sidan 22
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 44. vuosikerta
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 6.6.2010
44
SUNNUNTAI
Koululaiset metsämiesten mukana kalassa sivu 10 Kirkkonummi ostamassa varikkoalueita sivu 3 YO Johannes Karhapää tähtää Sibelius-akatemiaan sivu 7
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
MAKUA ARKEEN K-CITYMARKETISTA
HINNAT VOIMASSA SUKE 6.-9.6.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖ-ONS. 6.-9.6.2010 IFALL INGET ANNAT UPPGES.
SMAK TILL VARDAG FRÅN K-CITYMARKET
MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
Keltainen
EDULLISESTI
Suomalainen NAUTA-SIKA JAUHELIHA
FINLÄNDSKT GRIS-NÖT MALET KÖTT
VESIMELONI
SPANSK. GUL VATTENMELON Espanja, kokon.
-35%
6
kpl
MA-KE (MÅ-ONS)! Atria HAMBURGARE 3,03 /kg
2. 490
kg
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
0
MA-KE (MÅ-ONS)! Tuore SILAKKAFILEE FÄRSK STRÖMMINGSFILÉ, väderreservering säävaraus
99
kg
595
kg
HAMPURILAINEN 110 g
Hinta ilman K-Plussa-korttia 0,52 /kpl (4,73 /kg)
GRILLIPIHVIT MARINERAD GRILLBIFF AV GRISKASSLER porsaan kasslerista, monta eri marinadia
1
KESÄKURPITSA ZUCCINI
Espanjan
29
kg
4
Grillattu
99
kpl
Unkarilainen VARHAISKAALI
UNGERSK NYKÅL
089
kg
JYVÄBROILERI
GRILLAD BROILER tuorepaino n. 1,1 kg
Saarioinen GRILLITASSUT 450 g GRILLTASS 5,53 /kg
Valio OIVARIINI JUOKSEVA 400 ml
laktoositon, 5,93 /l
Valio OLTERMANNI 0,8-1 kg 5,89-7,36 /kg raj. 2 kpl /tal.
099
ps
595
kg
Plussa-korttia Hinta ilman K/kg) /kpl (6,59-8,24
5
89
kpl
6,59
-10%
Plussa-korttia Hinta ilman K) 3,69 /rs (8,20 /kg
2
49
rs
MA-KE (MÅ-ONS)! Primula uunituore KAURALEIPÄ 445 g
HAVREBRÖD
-32%
219
kpl
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%)
www.k-citymarket.fi
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
2
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Sanomat Aurinkoviikko
viikolla 23 Aurinkoviikko A urinkoviikko
viikolla 23
N:o 44 6.6.2010
3
viikolla 23
Etusivun kuva:
KIRKKONUMMEN kala- ja metsämiesten perinteiseen, kouluille suunnattuun kalastustapahtumaan osallistui tällä kertaa Laajakallion koulun tokaluokka opettajansa Jaana Laurin johdolla. "Kalastusretki oli todella onnistunut. lapset ja aikuiset tykkäsivät kovasti ja saaliskin oli varsin runsas", Jaana antoi kiitosta tapahtumasta, jossa KKMM:n tavoitteena on saada lapsille luontoelämyksiä ja levittää kalastuskipinää uusille sukupolville. Kuvassa innokkaita pieniä kalastajia Blinsundin kanavan rantalaitureilla Medvastössä. Kuva: LIISA KOSONEN
Uuden uimaseuran nimi on Gladius
Uimaseurat KirU ja KIS ovat päättäneet yhdistää voimansa perustamalla kolmannen uimaseuran Kirkkonummelle. Perustava kokous alkoi 3.6.10 klo 18.00 Kirkkonummen uimahallilla ja läsnä oli n 34 henkilöä. Seuran nimi päätettiin äänestämällä viiden nimikilpailu ehdokkaan välillä ja voittajaksi selviytyi nimiehdotus Gladius Kirkkonummi (gladius) = miekka, miekkakala 10 ääntä. Kirkkonummen K2 sai 9 ääntä ja Swimming Club Kirkkonummi (SCKK) 8 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin Sami Sorri ja hallitukseen Tuomo Pietikäinen, Johanna Oksanen, Matti Lamponen ja Kaja Eriksson. Puheenjohtaja Sami Sorri kertoo, että perustettu seura on ainut Suomessa jossa voi harrastaa kaikkia Uimaliiton uimalajeja + räpyläuintia ja nyt uutena myös triathlonia.
Tolsan asemanseudun kaava nähtäville
Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan Tolsan asemanseudun asemakaavan ja sen muutoksen asettamista julkisesti nähtäville. Suunnittelualue sijaitsee kuntakeskuksen ja Heikkilän alueen itäpuolella, kantatien 51 ja Rantaradan varrella Tolsantiestä itään. Se käsittää Laajakallion keskustan ja Länsirinteen toteutuneiden asuinalueiden ja radan välisen rakentamattoman alueen sekä niiden eteläpuolelle sijoittuvia rata- ja maantien alueita. Suunnittelualue on kooltaan 35 ha. Radan pohjoispuolinen, asuinrakentamiseen ja viheralueiksi osoitettavan alueen osuus on 12 ha, josta kunta omistaa 8 ha. Liikenneviraston ja kunnan yhteistyössä laatimat suunnitelmat Tolsan seisakkeen parantamiseksi ovat valmistumassa, mutta kuluvaan kevääseen suunniteltua rakentamisen käynnistämistä on liikenneviraston toimesta lykätty, eikä uutta päätöstä aloittamisesta ole tehty. Asemakaavahanke on ollut suppeammassa muodossa vireillä vuodesta 2002 nimellä Laajakallion Radanvarsi. Hanke eteni yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn asti vuonna 2004, mutta useita maanomistajia koskeneissa maankäyttöneuvotteluissa ei päästy sopuun alueen toteuttamisesta. Rakennusoikeutta on asemakaavaehdotuksessa esitetty yhteensä 32.000 k-m2, josta asuinrakentamista on 30.000 k-m2. Radan varteen on suunnitelmassa sijoitettu viisi-kuusikerroksisia lamellitaloja ja niiden taakse Satupuiston tuntumaan kolme-viisikerroksisia pistetaloja siten, että lamellitalojen ja pistetalojen väliin jää meluton ja autoton korttelipiha. Tolsantien varteen on osoitettu yhdistetty asuinja liikekortteli.Alueelle muuttaa arviolta 650 uutta asukasta. Tolsan liittymän kohdalle on varattu paikka huoltoasemalle. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 500 k-m2, mikä mahdollistaa autopesun ja kahvilan rakentamisen. Tolsan seisakkeen parantamishankkeen yhteydessä kaava-alueelle rakennetaan yhteensä 96 liityntäpysäköintipaikkaa siten, että 83 kpl sijoittuu radan eteläpuolelle tulevan moottoritien liittymään ja 16 kpl radan pohjoispuolelle.
Jeppaksen tasoristeys suljetaan tulevaisuudessa
Liikennevirasto suunnittelee Jeppaksen tasoristeyksen poistamista tulevaisuudessa ja järjestää asiasta yleisötilaisuuden Kirkkonummella 8. kesäkuuta klo 17.00 19.00. Yleisötilaisuudessa esitellään tekeillä olevan yleissuunnitelman tiejärjestelyiden vaihtoehtojen luonnoksia. Tasoristeyksen poistaminen tapahtunee muutaman vuoden päästä. Korvaava tieyhteys on suunnitteilla radan eteläpuolelle sekä Kirkkonummen että Siuntion suuntaan. Yleisötilaisuus pidetään yhdyskuntatekniikan toimiston kokoushuoneessa A Senaattorin talossa.
Aiesopimus kunnan kanssa allekirjoitettu:
Lapinkylän vesiosuuskunnan hanke kulkee myötätuulessa
Lapinkylän vesiosuuskunta Lappböle vattenandelslag käsitteli kokouksessaan 26.5.2010 jäsenhankinta hankkeen tulosta. Määräaikaan (24.5.2010) mennessä oli toiminta-alueen asuttujen kiinteistöjen omistajista melkein 50% ilmoittautunut sitovasti liittyvänsä vesiosuuskuntaan. Mahdollisimman suuri määrä sitovia ilmoittautumisia on hankkeen kannalta tärkeää, koska Kirkkonummen kunnan kanssa neuvoteltu aiesopimus runkoputken rakentamiseksi sitä edellyttää. Lisäksi ostettava rakennussuunnitelma tulee pääosin rahoittaa kerättävillä jäsenmaksuilla sekä tarvittaessa ennakoidulla varausmaksulla. Lapinkylän vesiosuuskunnan hallitus valtuutti edustajansa allekirjoittamaan aiesopimuksen Kirkkonummen kunnan kanssa. Aiesopimus allekirjoitettiin 31.5.2010 Kirkkonummen kunnantalossa, allekirjoittajina kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja talousjohtaja Karl-Gustaf Lindström ja vesiosuuskunnan puolelta puheenjohtaja Kaj-Erik Montén ja hallituksen jäsen Bengt Welin. Allekirjoitustilaisuudessa voitiin todeta, että sopimuksen ehto, että 50% toiminta-alueen 140 asutusta kiinteistöstä on sitovasti ilmoittanut liittyvänsä Lapinkylän vesiosuuskuntaan, on toukokuun loppuun mennessä täyttynyt. Jäsenhankinta ei kuitenkaan pysähdy tähän vaan vesiosuuskunnan tavoitteena on nostaa jäsenyys toiminta-alueella yli 100 jäseneen. Jäsenmäärän kasvattaminen on tärkeää, jotta voimme rahoittaa toiminta-alueen rakennussuunnitelman, joka on ylivoimaisesti suurin meno-erä vesiosuuskunnan ensimmäisen vuoden toiminnassa, kertoo puheenjohtaja KajErik Montén. Asianmukainen rakennussuunnitelma on edellytys hyvän kustannusarvion laatimiseksi koko hankkeelle, jonka seuraava kriittinen aikaraja on helmikuu 2011. Siihen mennessä vesiosuuskunnan tulee pyytää suunnittelutoimistoilta tarjouksia sekä valita toimisto, jolta suunnitelma ostetaan. Suunnitelman tekemiseksi on varattu 2 kk, joka tulee osua syksyyn 2010 jotta se olisi käytettävissä marras-joulukuussa 2010. Mikäli vesihuoltoverkon rakentaminen päätetään toteuttaa helmikuussa 2011, tulee Lapinkylän vesiosuuskunnan vesihuoltoverkko olemaan käytössä vuoden 2013 lopussa, kuten myös Kirkkonummen kunnan rakentama runkoputki Veikkolasta Lapinkylään.
Grönholmin eroanomusta käsitellään Inkoossa
Teresa Grönholm anoo 20.5. 2010 päivätyssä kirjeessään vapautusta kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävästään. Asiaa käsitellään Inkoon kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 7. kesäkuuta. Inkoon kunnanvaltuustolle osoitetussa kirjeessä Teresa Grönholm toteaa: Anon vapautusta kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Eroanomukseni johtuu tulehtuneesta toimintaympäristöstä sekä virkamiehiin kohdistuneesta epäinhimillisestä kohtelusta". Lisäksi kunnanhallituksen asialistalla on Grönholmin jättämä avoin kirje, joka koskee moitteita, jotka hän on saanut kunnanvaltuuston puheenjohtajalta kunnanhallituksen työskentelystä. Teresa Grönholm on ilmoittanut eroanomuksensa yhteydessä haluavansa kunnanhallituksen vastauksen kirjeeseensä.
Ympäristökeskuksen ennuste:
Sinilevälauttoja tulee myös tänä kesänä
SYKEn merikeskuksen sinileväennusteen mukaan sinilevien kukintariski on ensi kesänä Suomenlahdella ja itäisellä Saaristomerellä huomattava. Läntisellä Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämeren eteläosissa sekä varsinaisella Itämerellä kukintojen todennäköisyys on kohtalainen. Itämeren eteläosissa se on huomattava. Tulevana kesänä todennäköisyys sinileväkukintojen syntyyn on koko Itämeren alueella hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Suomenlahdella kukintariski on kuitenkin viimevuotista suurempi. Tällä hetkellä merivedessä on vähemmän levien kasvua ruokkivaa fosforia kuin loppukeväällä 2000-luvun pahimpina sinilevävuosina. Lopulta kesän sää ratkaisee, millä alueilla laajoja pintalauttoja tulee esiintymään. Kukintojen huippu ajoittunee heinäkuun loppupuolelle. Jos alkukesä on tyyni ja lämmin, levälauttoja saattaa muodostua jo aiemmin. Elokuun puolivälin jälkeinen sinilevätilanne riippuu itse kesän ravinnetilanteen kehityksestä, mitä nyt tehty ennuste ei voi vielä ottaa huomioon. Levätilanteesta tiedotetaan torstaisin kesäkuun 10. päivästä lähtien elokuun loppuun. Itämeriportaalin merialueiden leväkartat päivitetään vallitsevan tilanteen mukaan kolme kertaa viikossa. Itämeriportaalissa on myös jatkuvasti päivittyvä Ilmatieteen laitoksen kolmen päivän sinileväennuste.
Kirkkonummi ostanee valtion varikko-kiinteistöjä
Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se ehdottaisi edelleen valtuustolle valtion Kirkkonummella sijaitsevien varikkokiinteistöjen ostamista Kirkkonummen kunnalle. Ostettavat kohteet ovat entinen tiehallinnon tukikohta Jerikonmäessä (Bro) pinta-alaltaan yhteensä 2,5436 ha. Alueella sijaitsee tukikohtarakennus, kaksi kalliosiiloa sekä erillinen omakotitalo. Tukikohtarakennuksen pinta-ala on 1169 m2 ja se on rakennettu 1985. Rakennuksessa on toimisto-osa sekä huoltohallitilaa. Kalliosiilojen pinta-ala on noin 430 m2. Omakotitalon pintaala on noin 235 m2 ja se on rakennettu 1956. Talo on ollut varastokäytössä eikä sovellu enää asuinkäyttöön. Kauppahinnaksi on sovittu 525.000 euroa. Kohde hankitaan kunnan omia varikkotoimintoja varten. Toinen kohde on Veikkolassa Koski-Navalan kylässä sijaitseva varikkoalue (Veikkolantie 2), joka on pinta-alaltaan 3,9004 ha. Alueella sijaitsee huolto- ja toimistorakennus sekä kylmä konesuojarakennus, joiden tilapäiset rakennusluvat ovat rauenneet. Kohde hankitaan kunnalle yhdyskuntarakentamisen piiriin tulevana raakamaana. Kohde sijaitsee Turunväylän Veikkolan rampin pohjoispuolella kunnan omistamien maiden keskellä alueella, jonka asemakaavoitus käynnistetään kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2013 ensisijaisesti kaupan tarpeisiin. Neuvoteltu kauppahinta on 135.000 euroa. Luomasta Kirkkonummi haluaa ostaa määräala kiinteistöstä 257404-7-2 joka käsittää 1903 valmistuneen ratahallinnon vahtituvan (47 m2), ulkorakennuksen ja kellarin. Alue on yleiskaavan mukaista kyläkeskuksen aluetta (AT), ja se on tarkoitus myydä edelleen asuinrakentamiskohteena. Neuvoteltu kauppahinta on 17.000 euroa.
4
Terveyspalveluja
N:o 44 6.6.2010
Palveluja tarjotaan
Kirkkonummen Sanomat
Hautauspalveluja
Hierontaterapeutti Anne Kiuru
Eläinlääkärit
Hammaslääkärit
Hautakiviä
Kaipuu saa näkyä
Kaikki hammashoidon palvelut Kirkkonummen keskustassa
Lakiasiat
sirpa.tiainen@loimaankivi.fi
KAIKKI KIVITYÖT Edustajamme Sirpa Tiainen Puh 050 584 1026
Kellonummentie 5, Espoo
www.loimaankivi.fi
Toritie 3, Kirkkonummi Ajanvaraus puh. 295 9160 www.vitadent.fi
Työsuorituksia
Kirjanpitopalveluja
Hammasteknikot
Siivousta
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
5
Kuulutus
Koulutus
Osanottokiitokset
ASUNTOMARKKINAT s. 89 PALVELUKSEEN HALUTAAN s. 10
www.kirkkonummensanomat.fi
6
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Hajarakentamisesta merkittäviä kustannuksia
Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt tuloksellisuustarkastuksessaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen merkitystä valtiontalouden kannalta sekä arvioinut valtion kiinteistövarallisuutta ja kiinteistöpolitiikan toteuttamista kuntien tonttitarjonnan näkökulmasta. Tarkastusviraston mukaan hajarakentamisen ohjaamista on tehostettava ja valtion kiinteistöpolitiikka on suhteutettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen kasvuseuduilla. Kiinteistöverotuksella voidaan lisätä yhdyskunnissa jo kaavoitettujen tonttien rakentamista. Tonttitarjonnan lisääminen kasvukeskuksissa on ollut keskeinen tavoite koko 2000-luvun valtion useissa strategioissa ja ohjelmissa. Riittävä tonttitarjonta kasvukeskuksissa on myös taloudellisen kasvun kannalta tärkeä seikka. Tarkoituksena on ollut lisätä asuntojen tarjontaa ja hillitä niiden hintojen nousua. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin jatkaneet nousuaan kasvukeskuksissa. Tämä on lisännyt muuttoliikettä kasvukeskusten kehyskuntiin, mikä puolestaan on hajauttanut yhdyskuntarakennetta. Hajautuva yhdyskuntarakenne lisää työmatka- ja muuta liikennettä ja yksilöiden ajankäyttöä siihen sekä tästä johtuvia sosiaalisia kustannuksia ja ympäristörasitusta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa, kuten monissa muissakin strategioissa, yhdyskuntia pyritään eheyttämään. Tästä huolimatta kasvukeskusten kehyskunnissa kaavoitetun alueen ulkopuolelle suuntautuva omakotitalorakentaminen on ollut niin runsasta, että hajarakentamisen säätelyssä voidaan todeta epäonnistutun. Kunnilla olisi periaatteessa mahdollisuuksia kontrolloida hajarakentamista. Suomen laaja perusrakentamisoikeus kuitenkin tekee hajarakentamisen säätelystä tehotonta. Hajarakentamisesta koituu merkittäviä kustannuspaineita julkiseen talouteen. Kunnissa infrastruktuurin toteuttaminen on kalliimpaa hajautuneessa rakenteessa. Myös valtioon kohdistuu epäsuoria kustannuksia, kun vaatimukset infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kasvavat. Valtio myös osallistuu kunnallisten palveluiden rahoittamiseen valtionosuuksien kautta. Eriteltyä kokonaiskäsitystä näistä kustannuksista näyttää kuitenkin olevan huolestuttavan vähän. Valtion kiinteistöpolitiikan pääasiallisena tavoittee-
PÄÄKIRJOITUS
Ko u l u l a i s i l l e h y v ä ä ke s ä l o m a n a l k u a !
Aurinko nousee klo 4.02 ja laskee klo 22.37 La 5.6. Sulevi, Stig *ORT Terho, Joona, Igor, Iikka, Vassi Su 6.6. Kustaa, Kyösti, Kustavi, Gustav, Gösta, Gustava *ORT Ilkka, Ilari, Vesa, Visa, Joonas Ma 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin *ORT Teuvo, Eira, Erja, Valeria, Vaula Ti 8.6. Salomon, Salomo, Kjell, Kettil *ORT Feodor, Heikki Ke 9.6. Ensio, Ålands självstyrelsedag, Daga *ORT Aleksanteri, Santeri, Kirilä To 10.6. Seppo, Svante *ORT Timo, Aleksanteri, Santeri, Ale, Antoniina, Toini
na on ollut saada mahdollisimman suuri osa 1990-luvun pankkituesta takaisin valtiolle kiinteistöliiketoiminnan avulla. Tämä on aiheuttanut ristiriitoja kuntien kanssa. Valtion kiinteistöpolitiikan toteuttamisessa ei pankkituen takaisinsaamisen tavoitetta ole suhteutettu muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kuten kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen kasvuseuduilla. Laki valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta sallisi kiinteistövarallisuuden luovuttamisen käypää arvoa alempaan hintaan erityisistä syistä. Tavoite valtion maaomaisuuden kohtuuhintaisesta luovuttamisesta asuntotuotantoon ei ole toteutunut valtion liikelaitosten tulosohjauksessa. Valtio voisi edistää jo valmiiksi kaavoitettujen tonttien rakentamista kiinteistöverotuksen avulla. Valtiolla ei sen sijaan ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sellaisia maanomistuksia, jotka olisivat merkittäviä asuntotuotannon kannalta. Joissakin kunnissa valtion määrällisesti vähäiset omistukset voivat kuitenkin sijaita asuntotuotannon kannalta otollisilla paikoilla. Tonttitarjonnan lisäämistä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevat tavoitteet on asetettu ainoastaan ympäristöministeriön vastuulle, vaikka muiden ministeriöiden hallinnonalatkin vaikuttavat niiden toteuttamiseen. Lisäksi valtion eri ministeriöiden kautta antamat viestit ovat ristiriitaisia, esimerkiksi valtion eri avustusmuodot saattavat ohjata kehitystä ristikkäisiin suuntiin. Tämä ilmeni, kun tarkastuksessa käytiin läpi kunnallistekniikan rakentamisavustuksia (n. 10 miljoonaa euroa vuodessa) sekä avustuksia vesihuoltotoimenpiteisiin (n. 10 miljoonaa euroa v. 2010). Tarkastusviraston mukaan valtiolta puuttuukin strateginen ja poikkihallinnollinen ote kyseisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä on heikentänyt valtion toimien kokonaisvaikuttavuutta. Koordinoidulle otteelle on tarvetta myös siksi, että ilmastonmuutos vakavana haasteena tuo uusia vaatimuksia myös valtion tulosohjaukselle. Tarkastusvirasto katsoo, että tarvitaan laajempi näkemys yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon merkityksestä koko kansan- ja sitä kautta myös valtiontaloudelle. Tämä vaatii eri sektoreiden toimien koordinoimista ja nykyistä johdonmukaisempaa politiikkaa valtion eri toimissa.
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Asuntotuotantoa edistettävä Kirkkonummella
(KS N:o 11 3.6.1970) Kirkkonummen kunnanvaltuustolle jätetyssä aloitteessa ehdotetaan, että kunnanhallitus ryhtyisi viipymättä tehokkaasti eri toimenpiteillä tukemaan ja edistämään sellaista asuntotuotantotoimintaa, joka lisää kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Aloitteessa todetaan työvoiman kysynnän lisääntyvän Kirkkonummen kunnan alueella lähivuosina erittäin voimakkaasti. Jo nyt esiintyy kunnassa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa tuotantotoimintaa vakavasti haittaava ja useihin satoihin työntekijöihin nouseva työvoimapula, johon selvitysten mukaan vaikuttaa pääasiassa kunnollisten ja kohtuuhintaisten perheasuntojen puute kunnassa kuten muissakin alueen lähikunnissa. Aloitteen allekirjoittajiin on liittynyt koko sos.dem. ryhmä.
Kelan kokeilu onnistunut
Kela on kokeillut asiakkaiden neuvontaa internetin keskustelupalstalla. Kela-Kerttu-hahmo vastasi Suomi24:ssä äitien ja isien perheetuuskysymyksiin maaliskuusta toukokuuhun. Kokeilu oli menestys, ja sille mietitään jatkoa. Kela-Kerttu vastasi lapsiperheiden kysymyksiin Suomi24:ssä 1.3.31.5. maanantaista perjantaihin. Kela-Kerttuina toimivat Kelan perhe-etuuksien asiantuntijat eri puolilta Suomea. Kolmen kuukauden aikana palstalle lähetettiin yli 2.000 viestiä. Lukukertoja oli huikeat 60.000. Eri kävijöitä palstalla vieraili 30.000. Paljon kysymyksiä heräsi vanhempainrahojen perusteena olevista tuloista, isäkuukaudesta ja erilaisista lastenhoidon tuista. Elatustuki oli myös palstan suosituimpia aiheita, ja se herätti kysymysten lisäksi paljon keskustelua. Palstan luetuin aihe oli odotetusti uusi äitiyspakkaus. Äidit ja isät oppivat nopeasti seuraamaan Kerttu-palstalta äitiyspakkauksen ilmestymisaikataulua. Kertun palsta linkitettiinkin välittömästi monelle lapsiperheen suosimalle keskustelupalstalle ja muualle verkkoon. Kela-Kerttu oli menestys alusta lähtien, toteaa Kelan viestintäpäällikkö Seija Kauppinen. Pilotti osoitti, kuinka mutkikkaiksi ihmiset kokevat sosiaaliturva-asiat. Keskustelupalsta on hyvä keino asioiden selventämiseen, kun sama asia tulee kerralla selvitettyä useammalle asiakkaalle. Nyt Kerttu vetäytyy kesän viettoon. Kokeilun tulokset analysoidaan ja pohditaan, olisiko vastaavalle palvelulle tarvetta myös jatkossa.
Tuberkuloositartuntojen määrä kääntyi nousuun
Tuberkuloositapausten määrä lisääntyi Suomessa 2009. Pienten lasten tuberkuloosi-infektiot eivät kuitenkaan lisääntyneet. Klamydiatartunnat ovat edelleen yleisiä nuorilla. Kotimaisten kuppatartuntojen määrä on kasvussa. Valtaosa hiv-tartunnoista on saatu seksin kautta. Sikainfluenssapandemian ensimmäinen aalto koettiin syksyllä 2009. Jokavuotinen RSVepidemia viivästyi. Hinkuyskätapaukset ovat vähentyneet huomattavasti rokotusohjelman uudistusten myötä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Tartuntataudit Suomessa 1995 2009 -raportista. Suomalaisväestön sairastamista tartuntataudeista kertova raportti kuvaa kiinnostavasti trendejä tarttuvista taudeista. Tarkastelussa ovat muun muassa hengitystieinfektiot, suolistoinfektiot, maksatulehdukset, sukupuolitaudit, mikrobilääkeresistenssi, tuberkuloosi, punkkitaudit (borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus) ja malaria. Tarrtuntatautirekisteri on toiminut vuodesta 1995 alkaen. Laboratoriot ilmoittavat noin 70 taudinaiheuttajamikrobin löydöksistä ja kaikista vakavista yleisinfektioista, joissa taudinaiheuttaja löytyy verestä tai selkäydinnesteestä. Lääkärit täydentävät ilmoituksia noin 30 taudin osalta. Yhteensä tartuntatauti-ilmoituksia tartuntatautirekisteriin tuli vuonna 2009 lähes 85.000 kpl. Tartuntatautirekisterin avulla havaitaan viiveettä epidemioita ja tautitapauksia, jotka vaativat pikaista diagnostiikkaa, hoitoa tai tartunnanjäljitystä. Rekisterin avulla arvioidaan myös esim. rokotusohjelman vaikuttavuutta ja tunnistetaan alueita, joilla ehkäisyyn ja torjuntaan kohdistetaan lisätoimia.
Onnea myös ammattilaisille!
Kesän kynnyksellä juhlitaan ja muistetaan ylioppilaita ja heidän saavutuksiaan. Kuitenkin samaan aikaan noin puolet ikäluokasta valmistuu ammattiin. Tuoreita osaajia tulee juhlia vähintäänkin samalla volyymilla. Ammatillinen tutkinto takaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden siinä missä lukiokoulutuskin. "Ammattiin valmistuvat saavat kuitenkin käteensä todistuksen ammatillisesta osaamisesta, kelpoisuudesta työelämään", muistuttaa Ammattiin Opiskelevat SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalainen. Ammattiin valmistuvien muistaminen esimerkiksi valtakunnan mediassa ei vielä tänä vuonna saanut sijaa, mutta monet paikallismediat ovat listanneet alueensa oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat. "Symbolisella eleellä on suuri yhteiskunnallinen merkitys arvostuksen ja näkyvyyden kannalta. Ammattiin valmistuvat ansaitsevat saman media-arvon kuin ylioppilaatkin", toteaa Haapalainen. Tänä keväänä yhä useampi nuori saa käteensä ammatillisen tutkinnon lisäksi myös ylioppilastodistuksen. Yhdistelmätutkintojen määrä on kasvussa myös ensi syksynä aloittavien opiskelijoiden perusteella. "Yhdistelmätutkinto nähdään oivana keinona saada ammatillisen pätevyyden lisäksi tukea jatko-opintoihin hakeutumiseen tai laajempaa yleissivistystä oman ammattitaidon kartuttamiseksi", kertoo Haapalainen. "Tulevaisuudessa toisen asteen yhteistyötä lisäämällä koko ikäluokalle voidaan taata laajat yleissivistävät ja yhteiskunnalliset valmiudet työelämävalmiuksien lisäksi", Haapalainen visioi.
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 44 6.6.2010
Tiistaina Keskiviikkona
7
+15
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+17
Siuntio Inkoo
+17
Kirkkonummi
+17
Siuntio Inkoo
+16
Kirkkonummi
+15
Siuntio
+17
Siuntio
+16
Kirkkonummi
+16
6
+15 +14
Selkeää Puolipilvistä
+15
4
Pilvistä
+15
5
+14
Sadekuuroja Sadetta
+14
Ukkosta
6
Tuulen suunta ja -nopeus
+13
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Yritykset tukevat Ruokkeja ja etelänkiisloja mielellään paikallista löydetty kuolleina itäiseltä vapaaehtoistoimintaa Suomenlahdelta
Lähivakuutuksen ja Mainostoimisto SEK PROn Taloustutkimuksella teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljästä yritysjohtajasta olisi mieluiten mukana kotiseudullaan toimivassa vapaaehtoisyhteisössä. Näiden yritysten sponsorirahoista 57 prosenttia menee paikalliseen, 30 prosenttia valtakunnalliseen ja loput kansainväliseen vapaaehtoistoimintaan. Tutkimuksessa kysyttiin yli 600 pk-yrityksen johtajalta heidän omasta kiinnostuksestaan vapaaehtoistyöhön sekä yrityksen sponsorointikohteista. Uutena tutkimuskohteena tämänvuotisessa tutkimuksessa selvitettiin paikallisuuden merkitystä sponsorikohteen valinnassa. Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 70 prosenttia ilmoitti tukevansa jotain yleishyödyllistä järjestöä tai yhteisöä. Paikallisuus näkyy vahvasti tuloksissa. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa osallistuttaisiin lähes ainoastaan oman kotiseudun vapaaehtoistyöhön. Pääkaupunkiseudun prosenttiluku on 62. Tämä sama ero näkyy myös sponsorirahojen kohdentamisessa. Naiset ja miehet ovat yhtä innokkaita paikallisuuden tukijoita. Tuen kohteista nuorisotoiminta ja urheilu ovat viime tutkimuskerran tapaan useimmin tuetut asiat. Yritykset tukevat edelleen mieluiten urheilua, Erityisen kiinnostuneita urheilun tukemisesta ovat itäsuomalaiset yritykset sekä nuoret miesyritysjohtajat. Miesten johtamista yrityksistä 36 prosenttia ilmoitti tukevansa urheilua, kun naisista vain 19 prosenttia. Nuorisotoiminnan tukeminen sijoittui suosituimpien kohteiden kärkeen läpi Suomen. Naiset ohjaavat varoja miehiä enemmän myös vanhustyöhön, taiteeseen ja kulttuuriin sekä terveysalan järjestöille. Miesten listalla ovat urheilun lisäksi sotaveteraanityö sekä pelastuspalvelut. On nähtävissä, että paikallisuus ja lähellä tekeminen tulevat vahvistumaan sponsoroinnissa. Urheilusponsoroinnin asema on säilynyt vuodesta toiseen vahvana, markkinointi- ja viestintäjohtaja Arto Heinonen Lähivakuutuksesta toteaa. SEK PROn toimitusjohtaja Olli Kivelän näkemyksen mukaan kolmannen sektorin kilpailu paikasta ihmisten ja yritysten mielissä ja sydämissä sekä konkreettisissa toimissa kasvaa ja kiristyy lähivuosina merkittävästi. Yritysten on nyt lähdettävä rohkeasti etsimään myös uusia polkuja yritysvastuuhaasteisiinsa, myös konkreettisin yhteiskuntavastuullisin sponsorointikeinoin. Niistä on myös viestittävä tehokkaasti, kehottaa Kivelä. (SYKE ja Evira tiedottavat) Itäiseltä Suomenlahdelta Loviisan ja Pyhtään välisestä ulkosaaristosta on kahden viime viikon aikana löytynyt noin 50 kuollutta ruokkia ja 9 etelänkiislaa. Valtaosa linnuista on löydetty Haverörnin saarelta läheltä Aspskärin lintuasemaa. Kuolinsyyn selvittämiseksi Suomen ympäristökeskus toimitti 11 lintua tarkempiin tutkimuksiin elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Linnuista ei alustavissa tutkimuksissa ole todettu lintuinfluenssaa, eikä myöskään merkkejä muista virus- tai bakteeriperäisistä infektioista. Linnut eivät olleet nälkiintyneitä. Kudosnäytteiden tarkemmat tutkimukset jatkuvat. Alueelta toukokuun viimeisellä viikolla otetutuista kasviplanktonnäytteistä ei löydetty SYKEn tutkimuksissa myrkylliseksi tiedettyjä lajeja. Näytteistä analysoitiin saksitoksiiniryhmään kuuluvat hermomyrkyt (saksitoksiini, gonjautoksiinit ja neosaksitoksiini) sekä maksamyrkyt (nodulariini-R ja mikrokystiini-LR). Kyseisiä toksiineja ei näytteistä löydetty. Tutkimuksiin toimitetuista linnuista on otettu talteen kudosnäytteitä, samoin lintujen viimeksi käyttämästä ravinnosta. Näiden osalta mahdollisten levämyrkkyjen jäämiä selvitetään edelleen. Itäiseltä Suomenlahdelta on löydetty myös aiemmin suurehkoja määriä kuolleita lintuja. Erityisen suuri lintukuolema havaittiin vuonna 1992, jolloin kuolleita lintuja löydettiin yli 1.000. Vuonna 2000 kuolleita ruokkeja löytyi noin 50 ja touko-kesäkuussa 2006 lähes 300. Tilannetta lintukolonioissa seurataan Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen voimin. Lintukuolematutkimusta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Soittaminen ja lukio sujuivat rinnatusten
Johannes Karhapää tähtää Sibelius Akatemiaan
Talosta ei voinut erehtyä, sillä sisältä kuuluu soittoa. Heikkilässä asuva Johannes Karhapää on viime vuosien aikaan ollut kysytty soittaja erilaisissa juhlissa Kirkkonummella. Tänä keväänä hän kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi aikuislinjalla ja suoritti samalla musiikkiopiston opistotason tutkinnon ja sai sieltä vielä stipendin hyvästä opintomenestyksestä. Rennon oloinen nuorukainen ei kuitenkaan vaikuta mitenkään rasittuneelta. En jännittänyt kirjoituksia kovin paljon enkä lukenut niihin sen enempää. Ne menivät silti ihan hyvin. Historiasta tarkoitus oli vain päästä läpi, se oli sellainen hätäratkaisu, mutta siitäkin tuli c, iloitsi Johannes, joka kirjoitti viime syksynä vain lyhyen ruotsin, loput aineet eli äidinkieli, englanti ja venäjä jäivät tälle keväälle. Venäjästä tein pakollisten kurssien lisäksi kaikki syventävät opinnot, mitä vain oli tarjolla, Johannes kertoo valinnoistaan. Venäjä on hieno kieli ja kun kaveri lähti lukemaan sitä, minäkin innostuin. JOHANNES Karhapää on tänä keväänä saanut päättötodistukset niin musiikkiopistosta kuin lukiostakin. KUOLLEITA ruokkeja itäisellä Suomenlahdella 2.6.2006. Kuva: Markku Mikkola-Roos. siirtyi kesken kauden, koska tarvitsi enemmän aikaa soittamiselle. Varsinainen vaihto tapahtui kuitenkin vasta tämän talven aikana, vaikka päätöksen tein jo 1,5 vuotta sitten, hän selvittelee. Tavoitteena on nyt päästä jatkamaan opiskeluja Sibelius Akatemiassa esittävän taiteen osastolla, pääaineena piano. Soittokoe ratkaisee suurimman osan. Jos en pääse sinne, voin jatkaa soitonopiskelua Espoon musiikkiopistossa, hän kertoo. Korkealle tasolle pääseminen vaatii, että harjoittelee joka päivä useita tunteja, sanoo Johannes, jonka perheessä muut eivät ole soittokärpäsen puremia. Hän itse sai kipinän televisiossa esitetystä "Mahdoton tehtävä" -ohjelmasta. Kun siellä joku sai tehtäväksi oppia soittamaan "Fur Elisen", minäkin innostuin siitä ja sitten halusin oppia muitakin kappaleita, Johannes hymyilee. Vaikka takana on jo noin 10 vuoden opiskelu musiikkiopistossa, Johannes on paneutunut soittamiseen tosissaan vasta viimeiset kolme vuotta. Mitä pitemmälle pääsee, sitä nopeammin tässä oppii uusia asioita, ja oppii myös analysoimaan ja hahmottamaan musiikkia, Johannes tuumaa. Mitä teet kesällä? utelen. Varmaan harjoittelen. LIISA KOSONEN
Inkoon monitoimihallin maanvuokrasopimus
Ingå Hall Förening rf aikoo rakentaa Inkoon Torpiin monitoimihallin, jonka ala on n. 80 x 40 m. Ehdotus kunnan ja yhdistyksen väliseksi maanvuokrasopimukseksi on laadittu ja sitä käsitellään Inkoon kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 7. kesäkuuta. Sopimuksen mukaan kunta antaisi vuokralle Torpin korttelin TP 808 tontit 1 ja 2, eli n. 10.500 m2 hallin rakentamista varten. Vuokra-aika olisi 25 vuotta ja maanvuokra 1 /vuosi. Vuokranottajalla on oikeus siirtää sopimus kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan suostumusta.
Musiikille koko käsi
Aikuispuolelle Johannes
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
OIKEUS
OMAAN VÄLITTÄJÄÄN.
JOKAISELLA ON
KUN MYYT,
NIIN MYY
MEILLÄ.
Myymme jo joka kolmannen asunnon pääkaupunkiseudulla. Vain meillä on TarjouskauppaTM ja HintaturvaTM. Meiltä saat palvelukseesi Oman Välittäjän sekä eniten myyntivoimaa. www.kiinteistomaailma.fi
As Oy Kirkkonummen
KIRKKOLAAKSONHEIKKI
Vuokralle tarjotaan
Ke: Silakkapihvit/kalapihvit, perunamuusi ja salaatti To: Jauhelihapyörykät, kastike, perunat ja salaatti Pe: Broilerikasviskastike, täysjyväriisi ja salaatti
pikast., perunasosetta, salaattia La: Jauhemaksapihvejä, sipulikastiketta, perunasosetta, salaattia Su: Uunibroileria, mustaherukkakastiketta, perunaa, salaattia
Ingås matlista
Vecka 23; 7.13.6.: Må: Citrongratinderad sej, potatis, sallad Ti: Skinkfrestelse, sallad Ons: Maletköttsås, potatis, sallad To: Hönssoppa Fre: Ungskorv, senapsås, potatismos, sallad Lö: Malen leverbiff, löksås, potatismos, sallad Sö: Ungsbroiler, svartvinbärssås, potatis, sallad
Palvelukeskuksen ruokalista
Viikolle 24; 7.13.6.: Ma: Välimerellinen jauhelihakastike, peruna, salaattipöytä, marjahyve, välimerellinen kasvishöystö Ti: Varhaiskaalilihalaatikko, puolukkasurvos, sa-
laattipöytä, mansikkakiisseli, varhaiskaalijuureslaatikko Ke: Broilerikeitto, talon leipä, juustoyrttilevite, tuorepala, intialainen kasviskeitto To: Talon sinappisilakat, pinaattiperunasose, salaattipöytä, hämmästyshuttu, papuvihannespata
Pe: Riistakäriste, puolukkasurvos, perunasose, salaattipöytä, marjakiisseli, ratatouille La: Maksalaatikko, puolukkasurvos, salaattipöytä, vadelmakiisseli, juustoinen kasviskiusaus Su: Kalaa talon tapaan, perunasose, tuoresalaatti,
mangokiisseli, kuorrutettu kesäkurpitsa
Inkoon ruokalista
Viikko 23; 7.13.6.: Ma: Sitruunakuorrutettua seitä, perunaa, salaattia Ti: Kinkkukiusausta, salaattia Ke: Jauhelihakastiketta, perunaa, salaattia To: Kanakeittoa Pe: Uunimakkara, sinap-
Siuntion ruokalista
Viikko 23; 7.11.6. Ma: Siskonmakkarakeitto, pannukakku ja hillo Ti: Kinkkukiusaus, kastike ja salaatti
Kirkkonummen Sanomat
Omakoti- ja erillistalot
N:o 44 6.6.2010
Friggesby okt-tontti 5 370 m2 Lentotie. Hieno metsäinen tila yli 5000 m², kaunista luontoa! Mahdollisuus rakentaa okt, sivuasunto ja talousrak. Aarni/ 0500 442 729 Mh. 98.000 . 568937
ASUNTOMARKKINAT
MUUTA UUTEEN KERROSTALOON SIUNTIOON!
Asunto Oy Siuntion Laulupuu. Vain kävelymatka palveluihin ja juna-asemalle. Kaukolämpö, hissi, ovipuhelimet ym. Vapaana vielä esimerkiksi: 2 h,kk,s 41,552,5 m² 3 h,k,s 76 m² Myyntihinnat alk. 78.350113.400 Velattomat hinnat alk. 124.000197.000 Esittely su klo 12-12.40/Aarni /0500 442 729 Os. Sjundbyntie 2.
9
Omakotitalot
Kerrostalot
Kerrostalot
Kantvik okt 206 m2 Rajakalliontie 25 B. 6h,k,s,2 wc,2 kph, khh,iso aula. Kauniilla alueella kaunis talo, jossa korkeaa huonetilaa ja kiviportaat. Yläkerrasta näkee alakertaan. Es. su 1515.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 545.000 . 583513
Siuntio, Sjundby Gård okt 134 m2 Peltorinne 7. 4h,k,wc,s,khh,aula ja parveke. Uudella asuinalueella kaunis -07 valmistunut talo, hyvät materiaalit. Kulmatontti päättyvän tien päässä. Es. su 1212.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 285.000 . 581899
Rivi- ja luhtitalot Rivi-
ja luhtitalot
Kolsari kt 81 m2 Pranglintie 11 B. 3h,k,s,tilava parveke. Rivitalomaista asumista uudehkossa -06 valmistuneessa talossa. Pääty. Kauniit huoneet, kivoja yksityiskohtia. Sisääntulon yhteydessä pieni piha. Oma autokatospaikka! Es.su 13.1514/Aarni 0500 442 729 Mh. 218.000 . 584147 Kantvik kt 51 m2 Sokeritehtaantie 13 B. 2 h,kk,sauna. Merellisessä Kantvikissa kiva kaunis saunallinen kaksio, lasitettu parveke. Autokatospaikka kuuluu hintaan. Ensies. ma 1414.30/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 119.707 Vh. 120.000 . 584637 Tontit
Veikkola okt-tontti 1 500 m2 Lamminjärventie 11 B. Lamminjärven maisemissa rinnetontti, josta upeat järvimaisemat. Pohjatutkimus ja vaaitus tehty. Valmiit arkkitehdin lupapiirustukset n. 270 m2 3-kerroksiselle kivitalolle. Kunnallistekniikka rajalla. Petäjä/ 050 599 4189 Mh. 178.000 . 582878
Voita Solifer-skootteri
Osallistu Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin asiakaskilpailuun! Arvontaan voi osallistua täyttämällä arvontakortin lähimmässä Osuuspankin konttorissa tai OPKK:n toimistossa tai asuntoesittelyissämme. Kolmen skootterin arvonta suoritetaan 7.7. ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kylmälä okt 136,5/232 m2 Rinnekuja 5. 5h,k,khh,takkah.askarteluh. 2xkph,3xwc,s+at. Ajattoman kaunis, upeasti remontoitu koti isollekin perheelle. Yläkerta avointa yhtenäistä tilaa. Monimuotoinen 5105 m2 tontti. Petäjä/ 050 599 4189 Mh. 332.000 . 584445
Tiesitkö, että voit maksaa välityspalkkiosi
Op-bonuksilla?
Tontit
Bro rt 109 m2 Brontie 4 A. 5h,k,khh,s. Rauhallisella alueella ison perheen I-tason asunto. Rv. -99. Kaunis asunto, hyvät materiaalit. Pääty, kaksi terassia. Es. su 16.1516.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 298.000 . 582974 43 m2 Finnsbacka lt Vuorelantie 4 A. 2 h,k,sauna, parveke. Noin 300 m torilta! Todella kiva päätykaksio talon 2. kerroksessa. Harvoin näin läheltä keskustaa tarjolla! Ensies. su 13.1513.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 119.833 Vh. 120.000 . 583772
Luoma okt-tontti n. 1 ha Leppäpurontie 34. Määräala, myydään rakennuspaikalla, johon voi hakea lupaa 400m²+85m² sekä talousrakennus. Sijaitsee Aavarannan kurssikeskuksen puolella upean Vitträskjärven läheisyydessä. Vähätiitto-Holmberg/ 0500 440 887 Mh. 86.000 . 582784 Pickala okt-tontti 1 731 m² Rantaniitynpolku 2. Upealla, merellisellä omakotitaloalueella kaunis tontti, josta hienot näkymät, meri pilkottaa. Kok.rakennusoikeus 312 m². Kunnallistekniikka. Vähätiitto-Homberg/0500 440 887. Mh. 183.000 585154
Välityspalkkio 4 %+alv 22 % = 4,88 % velattomasta hinnasta tai sopimuksen mukaan. Vähimmäispalkkio 2000 + alv 22 % = 2.440 .
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Kirkkonummi 010 2545 380, Veikkola 010 2545 300
Sundsberg et 137 m2 Lodenkuja. 5h,k,s,2xterassit. Upea, ilmeikäs erillistalo hyvin hoidetulla ja arvostetulla alueella. Käytännöllinen pohjaratkaisu, jossa useita uloskäyntejä ja kaksi terassia. Rv. -06, hyvin pidetty! Aarni/ 0500 442 729 Mh. 395.000 . 583882
Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä VähätiittoLOMALLA Aarni 050 5994 189 Holmberg 0500 442 729 0500 440 887
Lasse Marttisen värikylläisiä töitä Art Cafe Babyloniassa
KIRKKONUMMI, OKT
Viehättävä 242k-m2 omakotitalo maalaismaisemissa vain 3,5 km Kirkkonummen keskustasta. 5 h, tkh, oh, rt, k, s, khh, 212 m2. Reilu 5120 m2 hoidettu tontti. Alakerrassa täysimittainen autotalli/ varastotila/harrastetila. Mh. 430.000 . Samkullantie 35. Esittely: su 12.0012.30/Ari Riikonen. 7057949 Siistikuntoinen pienen perheen okt, kok. pa n. 120 m2, rv. 1962. Yläk: 2 mh, k, avara oh, jossa varaava takka, alak: saunaosasto, autotalli ja varastotiloja. Aurinkoinen kaunis pihapiiri, tontti 3990 m2. Mh. 188.000 . Raiviontie 111. Esittely: su 16:0016:45/Irma Janger 7089607
EVITSKOG, OKT
MASALA, RT, 3 h, k, s
Siistikuntoinen, valoisa asunto. Iso olohuone ja ruokailutila. Pihalla katettu terassi. Mh. 186.000 . Framnäsintie 4 A. Ensiesittely: ma 1718.00/Tiina RapolaHeinonen. 7001242
81,5 m2
Vuokralle tarjotaan
KIRKKONUMMEN KESKUS, 3 h, k, s 74,5 m2 KANTVIK, 2 h, k 57 m2 KIRKKONUMMI, vapaa-ajan asunto
2. kerroksen saunallinen kulmahuoneisto. Loistava sijainti keskustan tuntumassa, mutta rauhallisella paikalla. Tervetuloa tutustumaan! Mh. 157.940,27 . Vh. 172.000 . Kuninkaantie 911 B. Ensiesittely: ma 17.1518.15/Anne Kurkinen. 7024999
Upeasti hyvällä maulla täysin remontoitu 2. kerroksen kaksio. Keittiössä rosteriset kodinkoneet. Laminaattilattiat kauttaaltaan. Läpitalon huoneisto, länsiparveke ilta-aurinkoon. Mh. 86.000 . Kummi C. Esittely: su 17.1518.00/Irma Janger. 7040976
Kauniilla 3650 m2 rantatontilla, saneerattava 50/60 m2 saunamökki. Keittiö, tupa, sauna. Etelä/länsirantaa noin 70 metriä. Hyvät kulkuyhteydet. Bussillakin pääsee melkein perille. Tervetuloa ensiesittelyyn. Mh. 365.000 . Pippurniemi 57 B. Ensiesittely: su 13.0013.45/Ari Riikonen. 7053372
Asunto Oy Kirkkonummen Piippolanhovi
Piippolanhovi on NCC:n AktiiviKoti-talo Kirkkonummen keskustassa ja se on suunniteltu ikääntyville ihmisille. Vieressä sijaitsee myös kunnan palvelutalo. Uuden talon etuja ovat tasainen lämpö ja alhaiset käyttökustannukset. Uudet Aktiivikodit ovat korkealaatuisia asuntoja joiden pintamateriaaleihin voi itse vaikuttaa. Kaikissa asunnoissa on myös lasitetut parvekkeet ja yhdessä oma piha. Arvioitu valmistuminen kesä 2011. Talo sijaitsee vuokratontilla, jonka voi halutessaan lunastaa omaksi. Vapaana enää 2 huoneistoa: 3 h, kk, s, 61,5 m². Mh. 86.507 . Vh. 170.147 . 2 h, kk, s, 47 m². Mh. 83.257 . Vh. 147.177 . Arvioitu tontin huoneistokohtainen lunastushinta: alk. 17.536 22.946 .
KIRKKONUMMI, Vapaa-ajan asunto
Kaunis järvenrantapaikka (Stoträsk järvi), jossa rantaviivaa n. 80 m. Avoimet upeat näkymät, ei naapureita lähellä. Tontille paistaa aurinko koko päivän. Siistikuntoinen mökki, jossa iso tupa, makuunurkkaus, k, s ja tilava kuisti. Noin 50 m2 ja iso varastorak. K:nummen keskustasta n. 4 km ja 51 tieltä n. 1,5 km. Tontti 3310 m2 levenee järvelle. Mh. 269.000 . Järvitie 102. Ensiesittely: ma 18.2019. 20/ Tiina Rapola-Heinonen. 7027579
KIRKKOTORI 2 | Kirkkonummi, puh. 0207 80 3810
Art Cafe Babylonissa avattiin lauantaina 15.5. vuonna -07 edesmenneen, Brondan vintin taidemaalarina tunnetun Lasse Marttisen näyttely, joka käsittää serigrafioita ja värikylläisiä, lämpimin värein tehtyjä maalauksia. Marttinen opiskeli Suomen Taideakatemiassa 194648 ja Vapaassa Taidekoulussa 1947 49. Ammattiuraan kuului myös opettajan, muusikon ja lavastajan tehtäviä. Luomisvoima säilyi hänellä loppuun asti. Ohjattuaan ensin taidekerhoja hän perusti vuonna 1968 yksityisen Espoon Taidekoulun. Marttinen oli ennakkoluuloton ja uutta etsivä taiteilija. Hän tähdensi, että luova kyky elää aina edellä aikaansa. Perspektiivimaalaus, klassiset suhdeluvut ja tunkkainen värimaailmaa eivät olleet hänen juttujaan. Marttinen tunnetaan erityisesti muotokuvamaalarina ja siinä kylmien ja lämpimien värien taitavana käyttäjänä. Hän maalasi myös herkän oloisia maisemia ja leikillisen omaisia abstrakteja maalauksia. Seurallisen miehen ystäväpiirinsä oli laaja. Lasse Marttisen teoksia on mm. Tampereen nykytaiteen ja Nelimarkka -museoissa, Amos Andersonin ja Oulun taidemuseoissa sekä Valtion taidekokoelmissa. Hän oli Taidemaalariliiton ja Espoon kuvataiteilijoiden jäsen. L.K.
Kaunis merenrantapaikka vain n. 35 km Hgistä. Omaa rantaa n. 50 m, moottoriveneellä laituriin. Aurinkoinen tontti 6640 m2. Kiinteistöllä 60-luvulla rakennetut vapaaajanasunto n. 45 m2 tupa, k, makuualk., vierasmh, var. sekä rantasauna. Mh. 545.000 . Hötersandintie 82. Esittely: su 18.3019.15/Irma Janger. 7072584
MEDVASTÖ, vapaa-ajan asunto
IRMA JANGER Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3812 gsm 0500 506 955
ANNE KURKINEN Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3818 gsm 040 772 4511
ARI RIIKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3815 gsm 0500 704 085
SANNA PARTANEN Myyntisihteeri puh. 0207 80 2488 gsm 040 7104 029
TIINA RAPOLAHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 0207 80 3813 gsm 0500 418 961
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 . Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min (alv 22 %).
www.kirkkonummensanomat.fi
LASSE Marttisen maalaukset hehkuvat värejä.
10
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen kalamiehet kutsuivat kalalle Hirsalaan
Laajakallion tokaluokkalaisille runsas saalis
En aio ikinä koskea kalaan, paitsi kuolleeseen! laukoi Pauli saatuaan ensimmäisen kalansa ongella Hirsalan Medvastössä, jonne Laajakallion koulusta oli tiistaina, 1.6. tullut bussilastillinen tokaluokkalaisia ja heidän vanhempiaan opettaja Jaana Laurin ja koulunkäyntiavustaja Kaisa Nokso-Koiviston luotsaamana. Luoja suosi tätä Kirkkonummen kala- ja metsämiesten eli KKMM:n järjestämää kalastustapahtumaa mitä kauneimmalla säällä. Lapset saivat apua matojen ja kärpästoukkien pujottamisessa koukkuihin eikä aikaakaan, kun ensimmäinen kala, Helin onkima salakka saatiin merestä. Pian ämpäriin alkoi kertyä muitakin kaloja; särkiä, kiiskiä, pasureita ja ahvenia. Mun veli on kova kalastamaan, se on opettanut mua, kertoi tottuneesti onkea pitelevä Isabella. Osaan minä itsekin laittaa madon, kertoi kesän ensimmäiseksi saaliskalaksi pasurin onkinut Tatu. Tänäkin vuonna on kuitenkin kirjoiteltu kalansaaliin vähäisyydestä, mikä kalamiesten mukaan johtuu ruoppausjätteiden laskemimyös venepaikan ja niitä meillä on täällä vain 135, Jokinen kertoi seurastaan, jolla on käytössään oma rantaalue Blinsundin kanavan varressa, mikä reitti on nyt ruopattu ja kunnostettu EUtuen turvin. Tähkä-ärviö oli tukkimassa koko lahden. Näin saatiin virtaus paremmaksi ja veneliikenne turvallisemmaksi, lähes 30 vuotta seurassa toiminut Antti Nieminen kertoi. Laiturien ja venepaikkojen lisäksi siellä on myös kota, savustuspaikka ja vartijan mökki niiden jäsenten käyttöön, jotka kulloinkin vartioivat aluetta. Seura on ostanut käyttöönsä Lieksasta myös vanhan Hirvivaaran koulun. Jäsenet voivat perheineen käyttää sitä lomareissuillaan. Siellä voi metsästää, kalastaa tai marjastaa ja lähellä ovat mm. kuuluisat Ruunaan kosket, Antti valottaa.
TOINEN kala! iloitsi Heli. sesta mereen. Sitä on tuotu Vuosaaresta ja muualtakin. Se samentaa veden ja tuulet tuovat sitä tännekin rannalle. Kun liete leviää, se tappaa kaikki, harmittelee Keijo Palonen. Kenen luvalla tällaista saa tapahtua vuodesta toiseen? hän ihmettelee.
Yli 300 jäsentä
KKMM:n 40- vuotiaassa seurassa on yli 300 jäsentä. Vaihtuvuus on vuosittain 2030 henkeä ja sen verran otamme uusia jäseniä. Enempään eivät rahkeet riitä, kun tätä vedetään vapaaehtoisvoimin. Moni haluaa
VÄLILLÄ piti laskea, montako kalaa polskutteli ämpärissä. saan lohta savustumaan pienille onkijoille. Retkeläisten palkintona oli paitsi saalis, myös herkullinen savulohilounas ulkosalla sekä lahjaksi saatu ikioma onki kotiin viemisinä. Siihen on asetettu sellainen kalataika, että sitä ei ilman lupaa saa lainata kenellekään, Jari hymyili. Tällä tapahtumalla me ollaan yritetty jakaa kalastuskulttuuria kouluille. Saalista ei voida taata, mutta luonto ja siihen tutustuminen on oma arvo sinänsä. Onhan se lapsillekin mukava tietää, minkälaisia elämyksiä on tarjolla näin lähellä, hän huomauttaa. LIISA KOSONEN
Luontoelämys
Me ollaan kauhean tyytyväisiä, jos yksikin lapsi saa tästä kalastuskipinän, tuumasi seuran puheenjohtaja Jari Jokinen valmistelles-
LAPSET seurasivat silmä kovana, miten Martti Nurmi pujotti koukkuun eläviä kärpäsen toukkia.
INKERI ja Lotta löysivät mukavan varjoisan onkipaikan.
TATU sai kesän ensimmäisen kalansa Hirsalassa, taustalla onkii Isabella.
Palvelukseen halutaan
Kesätapahtumakalenteri valmistunut Kirkkonummella
Kirkkonummen Luckanin kokoama kesätapahtumakalenteri on valmistunut. Kaksikielisen kalenterin voi hakea itselleen joko Luckanin toimistosta Kirkkonummen torin laidalta tai Prismassa olevasta Luckanin telineestä.
Herkkupromoottori, pelikeisari, lehtimoguli, elokuva-agentti, matkaspesialisti, viihdekoordinaattori...
RYHDY R-KIOSKIKAUPPIAAKSI
Tartu tilaisuuteen. Haemme Espooseen itsenäisiä R-kioski-kauppiaita Suomen suurimpaan franchisingketjuun! Vastaat kokonaisuudessaan kioskin monipuolisesta toiminnasta ja osallistut aktiivisesti myyntityöhön. Sinulla on jämäkkä ote asioihin ja nautit asiakaspalvelusta. Kaupallinen peruskoulutus tai kokemus kaupalliselta alalta sekä kokemus esimiestyöstä katsotaan eduksi. Monipuoliset tukipalvelumme auttavat sinua R-kioskiurasi eri vaiheissa. Astu viihteen, jännityksen ja mielihyvän maailmaan, näytä kykysi ja täytä hakemus osoitteessa www.r-kioski.fi/yrittajaksi. Lisätietoja ma 7.6. klo 1215 Jukka Lääkkö, puh. 040 7609966 tai jukka.laakko@r-kioski.fi
ON ONKO SINUSSA USSA ÄR Ä Ä ÄRRÄÄ?
a Sanoma company
KESÄTAPAHTUMAT Kirkkonummella on koottu yksiin kansiin Luckanin toimesta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
11
Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ammatillisen perustutkinnon suorittaneet
ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Liuski Tony, Kirkkonummi SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Sähköalan perustutkinto Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja Mikkola Lauri, Kirkkonummi Schmidt Michael, Kirkkonummi MUU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan koulutusohjelma, turvallisuusvalvoja Koskela Markku, Kirkkonummi Lahtinen Kimmo, Siuntio Leven Rony, Siuntio KONE- METALLI- JA ENERGIATEKNIIKKA Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja Aarrejärvi Miska, Siuntio SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, automaatioasentaja Kostamo Toni, Siuntio TOISEN KOULUTUSOHJELMAN SUORITTANEET Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja Vihinen Joonas, Siuntio ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Johansson Peter, Siuntio TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja Bollström Hanna, Siuntio Kaukonen Jesse, Kirkkonummi Rönkönharju Sakke, Siuntio Valtonen Henri, Kirkkonummi SOSIAALI- , TERVEYSJA LIIKUNTA-ALA Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Strandman Merja Anneli, Siuntio Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Vanhustyön koulutusohjelma Lehtonen Susanna Sirkka-Liisa, Siuntio LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Taloushallinnon koulutusohjelma Roiha Jenni Emilia, Kirkkonummi Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma Leppänen Esa-Pekka Juhani, Siuntio SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Huotilainen Minna Kristiina, Siuntio Jylhäkorpi Mira Marika, Inkoo Palmunen Isabella Josefina, Inkoo AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO, MEDIA-ASSISTENTTI Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelma Finneman Riikka Eveliina, Inkoo Pyykönen Anni Kanerva, Siuntio
Siuntion Säästöpankkisäätiö tukenut merkittävästi Fanjunkarsin rakentamista
Säästöpankkisäätiö Siuntion valtuuskunta piti sääntömääräisen vuosikokouksensa 26.5. ja paikalla oli 18 valtuuskunnan jäsentä. Ajankohtaisia asioita ovat olleet mm. urheiluhallihanke Siuntion asemalle, vanhojen valokuvien kerääminen KarlErik Lindbergin toimesta sekä tietenkin avustusten myöntäminen. Säätiön konkreettisena avustuskohteena on ollut Pro Fanjunkars, jota on vuosien mittaan tuettu yhteensä 70.000 eurolla. Yhteensä avustuksia, stipendejä jne. on viime toimintavuoden aikana myönnetty 51.077,31 euroa. Urheilu on saanut n. 57 %, kulttuuri n. 25 %, stipendit n. 5 % muut n. 13 %. Säästöpankkisäätiön säännöissä sanotaan, että säätiön tehtävänä on tukea urheilua, kulttuuria ja muuta yleishyödyllistä ja yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa. Valtuuskunnan erovuorossa olleet jäsenet valittiin uudelleen varsinaiseen valtuuskunnan kokoukseen 2013 ja he ovat: Esko Jääskelä, Christopher Mosley, Ove Nyman, Arto Penttinen, Henrik Sandström, Göran Sjöberg ja Outi Sjöberg. Kuusi hallituksen jäsentä valittiin uudelleen vuoden 2011 varsinaiseen valtuuston kokoukseen saakka: Carl-Johan Gottberg, Sari Linnala, Kirsi Martin, Lars Perklén, Henrik Rehnberg ja Tua Sohlberg. Tilintarkastajaksi valittiin KHT Jan Holmberg ja varalle Tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopers Oy sekä Björn Smeds ja hänen varamiehensä Esa Harjasto. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa pankinjohtaja Kim Karlsson informoi pankin hallinnollisista ja organisaatiomuutoksista, jotka suoritetaan toiminnan tehostamiseksi ja markkinointijohtaja Ossi Paronen kertoi Aktian ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksesta. Tämän jälkeen hän informoi uudesta Yksi Aktia-konseptista eli miten toiminta ja asiakasyhteydet on rakennettu yhtiön sisällä. Lopuksi hän kertoi miten systematiikka toimii yhtiön rahastotuotteiden osalta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Henrik Holmberg, ja uutena asiamiehenä 1.1. 2010 lähtien Lars-Eric Möller. Frey Karlsson lopetti asiamiehen tehtävät viime vuoden lopussa. Hän oli toiminut asiamiehenä säätiön perustamisesta lähtien.
SÄÄSTÖPANKIN
JUHLAYHDISTELMÄSIJOITUS
UUSI
LASTENLÄÄKÄRI DIACOR KIRKKONUMMELLA
Katso vastaanottoajat www.diacor.fi/vastaanotot tai soita 09 775 0800 Diacor Kirkkonummi, Kirkkonummen kauppakeskuksessa
Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800
ALPPIKATU | HERTTONIEMI | ISO OMENA | ITÄKESKUS | KESKUSTA KIRKKONUMMI | LEPPÄVAARA | PASILA | PITÄJÄNMÄKI RUOHOLAHTI | TAPIOLA | TIKKURILA | DIACOR SAIRAALA
D
- Minimisijoitus on 10.000 euroa - Puolet sijoituksen määrästä tilille, puolet Sp-Rahastoyhtiön osake-tai yhdistelmärahastoon
(ei koske Sp-KorkoPlus-yhdistelmärahastoa)
- Talletusaika on 6 kk. - Talletuksen korko on 4 % p.a
Lohja | Lohjan Asema | Nummela | Pusula
Karkkila | Karjalohja | Kirkkonummi
Sammatti | Saukkola | Virkkala | www.lusp.fi
12
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Sepän koulun 9b:n vierailu Saksaan ylitti odotukset
Berliini tuli tutuksi leirikoulussa
Sepän koulun yhdeksäs virtuaaliluokka vietti leirikoulua 24.28.5. Berliinissä. Matkalle oli tarkoitus lähteä jo huhtikuussa, mutta lentoliikennettä häirinnyt tuhkapilvi pilasi alkuperäisen suunnitelman. Vaikeuksista huolimatta 9b:n leirikoulu ylitti odotukset. vietimme Potsdamissa, Brandenburgin osavaltion pääkaupungissa, jossa tutustuimme tarkemmin Sanssoucin puistoon ja palatsiin. Kiertelimme ensin suurta pihapiiriä suihkulähteineen ja marmoripatsaineen, jonka jälkeen kävimme pikavisiitillä linnan sisätiloissa. Taidetta mahtui tähänkin päivään Picture Galleryn muodossa. Suuren sivurakennuksessa sijaitsevan hallin seinillä riippui yli sata, pääosin raamatullisia aiheita käsittelevää taideteosta. Lounaan jälkeen kolusimme vielä lävitse Potsdamin keskustan. Vanhanaikaisia kortteleita, kuten hollantilaista kaupunginosaa, koluamalla löytyi monia pieniä kauppoja, joista useat meistä löysivät paljon mieluista ostettavaa.
Eläimellistä menoa ja haikeat jäähyväiset
Charlottenburgin eli ystävyysluokkamme koululta suuntasimme perjantaina molempien luokkien voimin Zoologischer Garteniin eli Euroopan suurimpaan eläintarhaan. Yksi luokkamme oppilaista, Pinja, jaksoi vierailla Berliinin suurimmassa tuomiokirkossa, Berliner Domissa, mutta muiden osalta koko loppupäivä kului matkamuistojen haalimiseen. Osa saksalaisista ystäväpojistamme päätti jäädä auttamaan meitä tässä operaatiossa. Aika tuntui kuluvan perjantaina turhankin vauhdikkaasti, eikä aikaakaan, kun oli jo aika hyvästellä meitä lentokentälle saattamaan tulleet, laukkumme kantaneet herrasmiehet. Yhteystietomme sisältävät lappuset vaihtoivat omistajaa ja halausten jälkeen alkoi kotimatka.
Hikinen vaellus halki Berliinin
Matkamme maanantaina Berliinin lentokentältä hostellillemme ei sujunut kommelluksitta ja kävelyretki venyikin tunnin mittaiseksi. Suunnistusavusta saamme kiittää monia berliiniläisiä, jotka auttoivat auliisti eksyneitä matkalaisia. Ensimmäinen varsinainen vierailukohteemme oli KaiserWilhelm-Gedächtniskirche, eli toisessa maailmansodassa tuhotun kirkon rauniot ja viereen rakennettu, tällä hetkellä käytössä oleva, uusi kirkko. Paikallisessa ravintolassa syödyn päivällisen jälkeen katsastimme vielä 368 metriä korkean TV-tornin, josta näkyi koko Berliini sonnustautuneena suurkaupungin hienoihin valoihin.
RYHMÄKUVA Sanssoucin palatsin edustalla.
Kielimuuri und avain sen oveen
Torstaiaamulla matkustimme Brandenburgin portille, jonka luona tapasimme ystävyysluokkamme saksalaisesta evankelisesta koulusta. Portilta lähdimme yhdessä tutustumaan Reichstagiin eli valtiopäivätaloon. Aluksi tunnelma oli hieman varautunut, mutta lopulta, muutaman sanan jo vaihdettuamme, rohkaistuimme keskustelemaan kirjeystäviemme kanssa. Holocaust-Merkmal eli juutalaisvainojen muistoksi tehty "labyrintti" koostui harmaista marmoripaaluista. Saksalaiset kertoivat, että paikan on tarkoitus aiheuttaa samanlaista ahdistusta kuin juutalaiset tunsivat vainoamisensa vuoksi. Kävimme iltapäivällä yhdessä Museosaaren museoista, Neues Museumissa, jossa oli esillä esihistoriallisia kokoelmia. Tärkein vetonaula oli Nefertitin kasvoja kuvaava patsas, joka oli peräisin Egyptin muinaishistoriasta.
Unohtumattomat muistot
Luokkaretki Berliiniin oli mieliä avartava kokemus; ruoaksi ei ollut lihapullia ja perunamuusia ja kävellä oli pakko, vaikka kengät olisivat kuinka hiertäneet. Matkaa jatkettiin heti, kun laastarit oli laitettu lievittämään kipua. Kaikesta tästä huolimatta matka oli fantastinen. Uusia ystävyyssuhteita syntyi, kielitaito koheni ja luokkamme sai viettää yhteistä aikaa juuri ennen lopullista hajoamista. Berliinissä syntyneitä muistoja ei helposti unohdeta!
"Freedom is ashamed no more"
Aloitimme tiistain suomeksi opastetulla kierroksella Story of Berlinissä. "Tarina" alkaa 1700-luvulta, mutta keskityimme lähinnä toisen maailmansodan ja ajanjaksoon jaetun Saksan aikana. Seuraavaksi lähdimme ihailemaan East Side Gallerya, joka on 1,3 kilometrin pituinen pala Berliinin muuria. Sen itäinen puoli on koristeltu hieman graffiteja muistuttavin, vapausaiheisin taideteoksin ja kirjoituksin.
Vähintään tasavertaista taidetta
VALTIOPÄIVÄTALON lasikupoli. Keskiviikkoaamupäivän
JENNI HARTVIG SOFIA HÄYRYNEN JASMIN ROOS ja VILMA SAARINEN Sepän koulu 9b
Ylennykset Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 4.6. 2010 sotilasarvoon KAPTEENI Kujala Sami Raimo Samuel Kirkkonummi Markkanen Kimmo Petteri Kirkkonummi TEKNIKKOKAPTEENILUUTNANTTI Poso Aku Petteri Kirkkonummi YLILUUTNANTTI Lehtola Ari Juhani Inkoo Sundberg Ilkka Kristian Kirkkonummi YLILUUTNANTTI (MERIVOIMAT) Tonteri Ari Tapani Kirkkonummi LUUTNANTTI Boije af Gennäs Johan Andreas Siuntio Gottberg Carl Johan Henrik Siuntio Hintikka Jussi Mikael Kirkkonummi Ilmonen Mikko Einar Kristian Kirkkonummi Jalava Teemu Sakari Kirkkonummi Jutila Seppo Juhani Siuntio Kiviniemi Tero Björn Kirkkonummi Laukka Tommi Tapio Kirkkonummi Tittonen Ilkka Juhani Kirkkonummi LUUTNANTTI (MERIVOIMAT) Österberg Henrik Thomas Kirkkonummi KOMENTAJAKSI komentajakapteeni Jon Axel von WEISSENBERG KOMENTAJAKAPTEENIKSI kapteeniluutnantti Marko Urho KARPPINEN kapteeniluutnantti Janne Antero KUHALAMPI kapteeniluutnantti Yrjö Juha Peter SULTSI KAPTEENILUUTNANTIKSI yliluutnantti Kari Pekka LEHTO yliluutnantti Ilkka Eerik Tapio STENBERG yliluutnantti Timo Tuomas Vilhelm SYVÄNEN YLILUUTNANTIKSI luutnantti Mika Marko Petteri AHAVA luutnantti Antti Juhani BLOMQVIST luutnantti Tomi Eerik FROSTERUS luutnantti Kim Johan HANEN luutnantti Markku Juhani HERD luutnantti Teemu Juha KAVANDER luutnantti Toni Markus KOSKIVIRTA luutnantti Harri Markus LAINIO luutnantti Mikko Eero Johannes NUMMELIN luutnantti Jani Petteri PARVIAINEN luutnantti Henri Kristian ROINE luutnantti Timo Jukka RYYTTY luutnantti Jouni Kalevi TILLI luutnantti Ville Matias TUPPURA luutnantti Vesa-Matti YLITALO
Lisää koulutuspaikkoja läntiselle Uudellemaalle?
Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän hallitus päätti hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 200 lisäpaikkaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen. Kuntayhtymän järjestämislupa ylittyy ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mikäli järjestämislupaan ei saada lisäystä sisäänottoa joudutaan rajoittamaan. Hakemuksen perusteena ovat jäsenkuntien työja elinkeinoelämän tarpeet, opiskelijamäärien kehitys ja alueellinen väestön kasvu. Opiskelijamäärän lisäyksellä pyritään ensisijaisesti nuorten koulutukseen pääsyn edistämiseen, nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen sekä työttömien tai työttömyysuhan alaisten aikuisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseen. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän hallitus ehdottaa kuntayhtymäkokoukselle, että Luksian, Länsi-Uudenmaan ammattiopiston, (Toivonkatu, Lohja) rehtorin määräaikaiseen (1.8.2010 31.12.2012) virkaan valitaan KM, Satu Välimaa-Vuoristo. Hän on aiemmin toiminut Toivonkadulla matkailu- ja ravitsemisalan opettajana ja osastonjohtajana, opinto-ohjaajana ja koulutusjohtajan sijaisena. Kuntayhtymäkokous valitsee rehtorin 18.6. 2010.
Ylennykset Suomenlahden Meripuolustusalueella
Tasavallan presidentti on 4.6. ylentänyt
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
13
Kirkkonummen 1. apteekki Avainapteekit-ketjuun
paineiden haasteisiin sekä synnyttämään kustannustehokkuutta toimintaan ja materiaalihankintoihin sekä luonnollisesti myös markkinointiin. Lisäksi ketju luo erinomaiset edellytykset keskinäiseen vertaistukeen ja ammatilliseen kouluttautumiseen. Meillä on voimakas halu toimia oman alamme kehittäjinä ja uusien tuotteiden ja palvelujen tarjoajina terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, unohtamatta kuitenkaan sitä apteekkien ydinosaamista eli lääkehoidon asiantuntemusta, Alanko toteaa. Avainapteekeilla on oma avainasiakasohjelma, jossa asiakkaat saavat keskittämisetuna ostohyvitysalennusta 28 % sekä maksuttoman asiakaskortin, jolla saa kaikki ohjelman asiakasedut. Keskittämisen myötä avainasiakkaiden lääketurvallisuus paranee ja henkilökohtaisten lääkekulujen seuranta helpottuu. Tarjolla myös muita Avainapteekkien yhteistyökumppanien tarjoamia erikoisetuja joko valtakunnallisesti tai paikallisesti oman Avainapteekin kautta. Etuihin kuuluu myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Apoteekki-asiakaslehti, joka on jaossa kaikissa Avainapteekeissa, mutta sitä voidaan jakaa myös toimintaalueen kotitalouksiin. Apoteekki tarjoaa lukijoilleen monipuolista ajankohtaista tietoa terveydestä ja sairauksien hoidosta sekä avainasiakasohjelman eduista ja tuotetarjouksista. Apoteekki-lehti on yksilöity apteekkikohtaisesti: jokainen apteekki jakaa asiakkailleen omilla tervehdyssanoilla ja yhteystiedoilla räätälöidyn lehden. Julkaisun painos on jo yli 340.000 kappaletta ja sen tuottaa Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut.
MEILLÄ on voimakas halu toimia oman alamme kehittäjinä, sanoo 1. apteekin apteekkari Hannele Alanko liittymisestä Avainapteekit-ketjuun. Uusi koko maan kattava toimipistettä kattavasti ymapteekkiketju, Avainapteekit päri Suomen ja tulee vielä starttaa myös Kirkkonum- kasvamaan tämän vuoden mella, kun Kirkkonummen aikana. Työntekijöitä Avain1. apteekki on liittynyt sii- apteekeilla on lähes tuhat hen. henkeä ja toimitettuja lääkeAvainapteekit on noussut määräyksiä 4,5 miljoonaa/ kertaheitolla maan toiseksi vuosi. suurimmaksi yksityiseksi Kirkkonummen 1. apteeketjuksi apteekkien määrällä kin apteekkarin, Hannele ja markkinaosuudella lasket- Alangon mukaan uutta aptuna. Ketjuun kuuluu 53 ap- teekkiketjua tarvitaan vasteekkia, joilla on yhteensä 65 taamaan kasvavien muutos-
Ilmainen sammuttimen tarkastus Aktian asiakkaille
Torstaina 10.6.2010, klo 10.00 -16.00 Aktian konttori Kirkkonummella, Toritie 2 Tarjoamme mehua ja grillimakkaraa. Tervetuloa! www.aktia.fi
/
Hinnat voimassa kesäkuun loppuun Priserna gäller till slutet av juni
HK
1
1
Suomalainen/Finsk
99
Pouttu Broilerin
0
89
HK 360 g (2,47/kg)
0
39
Ingman strutar 66 g (5,91/kg)
2
105
Rainbow 9 kpl/st., 450 g (2,33/kg)
49
Perheleipurit 450 g (5,53/kg)
300 g (6,63/kg), alkuperämaa Tanska/ ursprungsland Danmark
79
930
Hinta voimassa /
Hartwall 2,64 l (3,18/l) (sis./inneh. 8,40 + pantti/pant 0,90)
1
09
2
Hinta voimassa
19
Saarioinen Ruukkuateriat/ Grytor 300 g (7,30/kg)
3
Hinta voimassa
49
Grandiosa
pakaste/djupfryst, ei kiviuuni/ inte stenugn, 530585 g (6,585,97/kg)
Rainbow 1,5 l (0,46/l) (sis./inneh. 0,69 + pantti/pant 0,40)
195
Valio Arkirae
099
Rainbow
Mineralvatten tai/eller 1,5 l (0,39/l) (sis./inneh. 0,59 + pantti/pant 0,40)
0
99
1. lk./kl.
/kg
Ranska/Frankrike
0
99
Hollanti/Holland
112
Arla Ingman Maustettu 1 kg
500 g (3,90/kg)
1. lk./kl., punainen/röd 200 g (4,95/kg)
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18.
(0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min)
www.s-kanava.fi
14
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä
Suurin ero poikien ja miesten välillä on heidän lelujensa hinta. Playboy
Pupu Jussin vappupoikue
Aviomies on hän jota et voi loukata loukkaamatta itseäsi. D.Walkins
Ikivihreät puutarhakasvit tuovat eloa pihaan ympäri vuoden
Tuppaavatko puutarhan istutustyöt jäämään kevätkiireiden keskellä tekemättä? Tympiikö, kun piha on talvisin tylsä ja ankea? Onneksi nykyisin on saatavilla monennäköisiä ja -kokoisia ainavihantia kasveja jotka tuovat eloa ja väriä puutarhaan ympäri vuoden, ja ovat lisäksi helppohoitoisia. Ikivihreät puutarhakasvit (Gummerus) esittelee yli 90 talvivihantaa kasvia selkeine istutus- ja hoito-ohjeineen. "Moni suhtautuu ennakkoluuloisesti talviseen vehreyteen ehkä siksi, että talvivihannat puut ja pensaat ovat jähmeitä ja näyttävät samanlaisilta kaikkina vuodenaikoina, mutta se ei pidä paikkaansa. Havukasvit saavat keväällä uusia hentoja versoja, jotka voivat olla vaaleanvihreitä ja keltaisia ja jopa heleänpunaisia. Joihinkin kasveihin ilmaantuu jännittävän muotoisia ja värisiä käpyjä. Monissa talvivihannissa kasveissa on syksyllä koristeellisia sinisiä tai punaisia marjoja, puhumattakaan alppiruusujen runsaasta kukkaloistosta." Synkkinä pidettyjen vuorimäntyjen, tuijien ja kuusien lisäksi nykyisin saatavilla on toinen toistaan upeampia ja kiinnostavampia ainavihantia lajeja ja lajikkeita. Jotkut kasveista ovat jopa hyväntuoksuisia, eivätkä ne suinkaan kaikki ole vihreitä. Tarjolla on esimerkiksi havukasveja, joiden neulaset ovat keltaisia, punaisia tai sinisiä, ja lehtikasvien lehdet voivat olla kellan- tai valkoisenkirjavia. Pihan piristäjä voi olla vaikka vehreänä mattona maata peittävä pikkutalvio, uljaasti kukkiva alppiruusu tai kaunismuotoinen kattomehitähti. Tarjolle tulee lisäksi jatkuvasti uusia kääpiömuotoisia kasveja, jotka sopivat hyvin myös pienempiin puutarhoihin. Erilaisia ainavihantia kasveja yhdistelemällä, ja täydentämällä niitä esimerkiksi perennoilla voi saada aikaan jännittävän kokonaisuuden. Ennen kuin päästää mielikuvituksen valloilleen on kuitenkin hyvä ottaa selvää siitä, millaisia vaatimuksia kasvit asettavat kasvupaikalle. ULLA-MÄRTA WESTERSTÅL IKIVIHREÄT PUUTARHAKASVIT Valokuvat Bertil K. Johansson, suomennos Sirkka Salonen, asiantuntijatarkastus Kaisa Karjalainen, alkuteos Vintergöna växter. 108 sivua, ovh. 32
JUHLAVUODEN kunniaksi nyt on saatavilla uutuutena LEGO-rekka.
LEGO 50 vuotta!
Suomen LEGO näkyy pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa toukokuun viikonloppuina. Kauppakeskuksissa lapset pääsevät rakentamaan LEGO-palikoilla, osallistumaan kilpailuihin sekä ihastelemaan suuria LEGO-malleja. Kiertueen ajan kauppakeskuksissa on myös voimassa erikoistarjouksia LEGOtuotteista. Kiertue vierailee pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa seuraavasti: Itäkeskus (Helsinki) 15.16.5. 2010, Iso Omena (Espoo) 21.22.5. 2010, Sello (Espoo) 29.30.5. 2010, Jumbo (Vantaa) 5.6.6. 2010, Kamppi (Helsinki) 12.13.6. 2010. Suomessa on jälleen tänä vuonna jo perinteeksi muodostunut LEGOPARK-tapahtuma Lempäälän Ideaparkissa heinä-elokuussa (alkaen 20.7.). Kautta vuosikymmenten näyttelyä ei ole tänä vuonna luvassa, mutta alkusyksystä jotain uutta LEGOmaailmassa jälleen tapahtuu. Suomen Matkatoimisto järjestää juhlan kunniaksi elokuussa matkan LEGOLANDpuistoon Tanskaan. LEGO Suomessa 50 vuotta kuluttajakilpailun pääpalkintonakin on matka LEGOLAND-puistoon Tanskaan! Kertoo Oy Suomen LEGO Ab:n Account Manager Anu Seppänen. KS
KEVÄT on tullut ! Pupu-Jussi teki Vappu- poikaset aivan Kirkkonummen keskustassa sijaitsevan taloyhtiön pihapiirissä. Kuva: Matti Kokko.
Itellalta vihreä postimerkki
Suomalaisilla on nyt ensimmäisten joukossa maailmassa mahdollisuus valita ilmastoystävällinen vaihtoehto kirjettä tai korttia postittaessaan. Itella tuo 4. toukokuuta myyntiin 1. luokan Posti Vihreä -postimerkin, jolla varustettu lähetys jaetaan hiilineutraalisti. Jakelusta syntyvä hiilidioksidi kompensoidaan osallistumalla ilmastoprojekteihin ja merkin 5 sentin lisämaksulla tuetaan myös Suomen ensimmäisen aurinkovoimalan rakentamista. Olemme iloisia siitä, että suomalaiset voivat ensimmäisten joukossa maailmalla tehdä halutessaan vihreän valinnan kirjeitä tai kortteja lähettäessään. Kysymys on pienestä, mutta tärkeästä valinnasta. Uskomme, että tällaiselle vaihtoehdolle on kysyntää, Itellan Postimerkkikeskuksen liiketoimintajohtaja Markku Penttinen kertoo. Postimerkki on valmistettu ympäristö huomioiden. Ensimmäisenä postimerkkinä maailmassa se valmistetaan sataprosenttisesti kierrätettävästä, niin sanotusta OBAfree -paperimateriaalista. Siihen ei käytetä valkaisevia tai kirkastavia aineita. Pintaan ei myöskään ole lisätty vahaa tai kiiltoaineita. Raikas vihreä sävy on peräisin vesiliukoisesta painoväristä, joten sekään ei kuormita luontoa. Posti Vihreä -- Grön Post postimerkin ovat suunnitelleet Timo Berry ja Teemu Ollikainen. Posti Vihreä -postimerkki on osa Itella Green -ympäristöohjelmaa. Siihen kuuluu yrityksille tarjottavia hiilineutraaleja Itella Green -lähetyksiä sekä keskeisimpänä monipuolinen ohjelma, jolla pienennetään Itellan omia hiilidiksiodipäästöjä. Tärkeimmät keinot ovat energiatehokkuuden parantaminen ja vähäpäästöisemman uusiutuvan energian käyttö. Itellan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuotena 2007, suhteessa liikevaihtoon).
Oma kuva olutetikettiin!
Servaali Oy tuo Suomeen kesään uutuutena belgialaisen Vedett Extra White -vehnäoluen, joka luo uudenlaista olutkulttuuria. Vedettin ystävät voivat saada oman kuvansa painettuna olutpullon takaetikettiin. Tyyliltään Vedett on belgialainen witbier, jonka kaltaisia on tähän saakka ollut Suomessa myynnissä lähinnä olutravintoloissa. Olut on iloinen asia. Belgialaisen Duvel-Moortgat-panimon kansainväliseen jakeluun valmistamat Vedett-oluet yhdistävät ihmisiä huumorilla, virkeällä ilmeellä ja Suomen oloissa harvemmin tunnetulla raikkaan vehnäoluen maulla. Ensimmäistä kertaa Suomessa Vedett tarjoaa oluen nautiskelijalle mahdollisuuden saada oman kuvansa olutpullon takaetikettiin. Kuvat tulee lähettää osoitteeseen myynti@servaali.fi. Sähköpostin otsikoksi Vedett, ja näin kuka tahansa täysi-ikäinen voi päätyä Vedett-takaetikettiin!
Se että ystäväsi alkavat imarrella sinua nuorekkasta ulkonäöstäsi, on varma merkki siitä että alat ikääntyä. Mark Twain
Museoratikkaliikennettä avoimella kesävaunulla
HKL-Raitioliikenne järjestää yhteistyössä Oy Stadin Ratikat Ab:n kanssa museoraitiovaunuajeluita Helsingin keskustassa. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, yli 90 vuotta vanhalla avovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa 15.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta linjan 1 päätepysäkiltä klo 1017. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HKL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Avoperävaunu on Helsingin ehkä legendaarisin ratikka vuodelta 1919, jonka Oy Stadin Ratikat Ab on entisöiIKIVIHREÄT puutarhakasvit -teoksen avulla jokainen voi löytää omassa puutarhassaan viihtyvät lajit, olipa kyseessä aurinkoinen tai varjoisa piha, hapan tai kalkkipitoinen maa. Teos on lokalisoitu Suomen oloihin. nyt. Kaunotar valmistui Hietalahden laivatelakalla aivan ratikkalinjan 6 päätepysäkin tuntumassa 91 vuotta sitten. Vilpoisat vaunut saavuttivat heti helsinkiläisten jakamattoman suosion, ja aina olympiakesään 1952 asti vaunuilla saattoi matkustaa lähes kaikilla linjoilla. Ajan tavan mukaan suurin osa matkustajista joutui tyytymään seisomapaikkaan. Nyt kaupunkilaiset ja turistit pääsevät taas vanhan rouvan kyytiin, mutta vain istumapaikoille. Museoraitiovaunukierroksilla moottorivaununa on ASEA:n vuonna 1930 valmistama vaunu 157. Moottorivaunu palveli helsinkiläisiä vielä 1970-luvulla, sillä vasta nivelraitiovaunut mahdollistivat vaunuvanhuksen siirtymisen ansaituille eläkepäiville. Kierroksen kesto on noin 15 minuuttia ja reitti kulkee Kruununhaan, Kaisaniemen, Rautatieaseman ja Aleksin kautta takaisin Kauppatorille. Ratikka ajaa Helsingin vanhimmilla raitiolinjoilla: Kauppatorilta Katariinankadulle ja Snellmaninkadulle on kulkenut ratikka jo vuodesta 1890, aluksi hevosvetoisena.
MUSEORAITIOVAUNULIIKENNE tuli mahdolliseksi, kun Stadin Ratikat Oy entisöi kustannuksellaan sopivan perävaunun ja otti hoitaakseen museoliikenteen käytännön järjestelyt. Myös Suomen Raitiotieseura ry on osallistunut entisöinnin kustannuksiin ja antanut asiantuntija-apua.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
15
RATKAISEVAN EDULLISESTI
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
10.
Canelle 1. T-PAITA/T-TRÖJA Myös punainen tai turkoosi/ Även röd eller turkos. Koot/ Storlekar: S-XXL Beeman 6. PAITA/SKJORTA 100% puuvillaa/bomull. Koot/Storlekar: 38-45/46
6.
1.
12,90 9,90
2.
17,90
2. TRIKOOTUNIKA/ TRIKÅTUNIKA Myös musta, punainen tai lime/Även svart, röd eller lime. Koot/Storlekar: S-XXL
7.
24,90
7. SORTSIT/SHORTS Puuvillaa/Bomull. Koot/Storlekar: C48-58, D100-116
11.
Ciraf 10. POIKIEN PAITA/ T-TRÖJA FÖR POJKAR Koot/Storlekar: 92-128 cm.
Kaikki polkupyörät S-Etukortilla
29,90
4. 3.
3. PELLAVAHOUSUT/ LINNEBYXOR Koot/Storlekar: 38-46
8.
5.
17,90
8. PISTOKKAAT/ STEP-INS Koot/Storlekar: 40-46
Ciraf 11. POIKIEN TRIKOOSORTSIT/ TRIKÅSHORTS FÖR POJKAR Koot/Storlekar: 92-128 cm.
6,90
5,90
-15
MA-KE/ MÅN-ONS 7.-9.6.
Alla cyklar med S-Förmånskortet
%
12. 9.
Ciraf 12. TYTTÖJEN TRIKOOMEKKO/ TRIKÅKLÄNNING FÖR FLICKOR Koot/Storlekar: 92-128 cm.
(alennus ei koske Helkama Jopoja/ rabatten gäller inte Helkama Jopo)
voimassa/gäller 7.6-20.6.
12,90
4. KESÄKASSI/ SOMMARKASSE Myös musta/Även svart
39,90
Tapas 5. SANDAALIT/ SANDALER Koot/Storlekar: 36-41
9,90
9. KESÄSANDAALIT/ SOMMARSANDALER Koot/Storlekar: 23-30
9,90
SUORAAN UUNISTA/ DIREKT FRÅN UGNEN Atria KEVYT JAUHELIHA/ LÄTT MALET KÖTT 10% 400 g (6,20/kg) Atria BROILERIN PAISTILEIKE/ BROILER SCHNITZEL 700 g (5,57/kg) HK VILJAPOSSUN SISÄFILEE/ GRIS INREFILÉ 600 g HK LIHAPYÖRYKÄT/ KÖTTBULLAR 360 g (2,47/kg)
2,48
3,90
7,90
/kg
4,90
GRILLATTU BROILERI/ GRILLAD BROILER n./ca 1 kg
/kg
0,89
2,19
Apetit MUURIKKAKASVIKSET/GRÖNSAKER 500 g (4,38/kg)
Saarioinen PIZZAT/PIZZOR 200 g (4,25/kg)
0,85
Arla Ingman MAUSTETUT JOGURTIT/ SMAKSATT YOGHURT 200 g (1,25/kg)
0,25
Rainbow SÄMPYLÄT/SEMLOR 6 kpl/st., 300 g (3,30/kg)
0,99
Fazer PAAHTOLEIVÄT/ ROSTBRÖD 285-335 g (3,12-2,66/kg)
0,89
1,49
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
Ruotsi/Sverige VARHAISPERUNA/ NY POTATIS
/kg
1,49
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16
Suomi/Finland SIPULINIPPU/ LÖKKNIPPE kpl/st.
Brasilia/Brasilien VESIMELONI/ VATTENMELON
0,99
Rainbow APPELSIINIMEHU/ APELSINSAFT 1l
/kg
0,75
ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
5,69
TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
Hartwall JAFFA APPELSIINI TAI LIGHT/ APELSIN ELLER LIGHT 4 x 1,5 l, 6 l (0,68/l) (sis./inneh. 4,09 + pantti/pant 1,60)
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705
APTEEKKI APOTEK
Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 76 26662 (0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, Su/Sön 12-18.
ENEMMÄN PERHEMARKET · MYCKET MER FÖR FAMILJEN
PRISMA.FI
16
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Terve elämä -hankkeen työryhmä eduskunnassa
Lasten ja nuorten hyvinvointiin ei tarvita poppaskonsteja yhteistyötä sitäkin enemmän
Eduskunnassa järjestettiin ajankohtaistilaisuus lasten ja nuorten hyvinvoinnista 28.5. Tilaisuuden alusti ja juonsi kansanedustaja Raija Vahasalo, joka kertoi uusimmat kuulumiset päätöksenteon saralta. Pelkästään sillä, että vanhemmat huolehtivat oikeasta päivärytmistä ja riittävästä unesta on hyvin suuri merkitys, korosti Vahasalo. Mitä sitten tilanteelle voidaan tehdä? Tähän kysymykseen vastasivat niin kenttätyön tekijät, vanhemmat kuin asiantuntijatkin. professori Pekka Puskan mukaan suotuisasta kehityksestä huolimatta olisi kiinnitettävä huomiota napostelukulttuuriin ja sen vaikutuksiin. Välipalapainotteinen ruokailu johtaa ylipainoon. Perusneuvo: syö sen verran kuin kulutat ei ole muuttunut vuosien saatossa miksikään ja tämä pitäisikin jaksaa opettaa jokaiselle sukupolvelle erikseen. Kotien asema on keskeinen. Erittäin tärkeätä on vanhemmat seuraavat lasten ja nuorten tekemisiä, välittävät ja asettavat terveelliset rajat, Puska korosti. Vanhemman suulla puhunut kansanedustaja Juha Mieto toi omat terveisensä kännykän kaiuttimen kautta kirjaimellisesti Raijan kämmenellä. Hän korosti parisuhteen tärkeyttä perheen hyvinvoinnin pohjana. Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Peltonen kertoi uuden opetussuunnitelman vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin. Tässä korostuu yhteistyö. Kehitettävää on esimerkiksi oppilaiden osallistumisessa sääntöjen tekemiseen ja opettajien kiinnostuksessa oppilaiden kuulumisiin. Kehityshaasteiden saavuttaminen ja tukeminen edellyttää ajanmukais-
TERVE elämä -hankkeen Kirkkonummen työryhmä vieraili eduskunnassa. tuustoaloitteen virvoitusjuoma-automaattien kieltämiseksi Kirkkonummen kouluissa.
Surkea välipala- ja juomakulttuuri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan,
Hampaiden harjaus heikkoa
Itse kenttätyön näkökulmaa edusti monessa täsmäiskussa kunnostautunut Kirkkonummen Terve elämä hankkeen työryhmä, joka esittäytyi tilaisuudessa terveydenhoitaja Tuula Kuhan ja hammaslääkäri Anna Aintilan johdolla. Viimeisten vuosien aikana hampaiden kunto on huonontunut, koska hampaita harjataan korkeintaan kerran päivässä, kun kaksi kertaa on suositus, Aintila toi esiin. Ajatelkaapa, että yhden cokispullon myötä kulautetaan samalla 52 sokeripalaa kurkusta alas! Työryhmä jättikin aiemmin keväällä val-
PÄÄJOHTAJA Pekka Puska huomioi napostelukulttuurin johtavan helposti ylipainoon. ta tietoa lapsille ja nuorille, Peltonen korosti. Hyvinvointiosaamista tukevia sisältöjä on kaikissa oppiaineissa, hän sanoi kiitellen sitä, että Kirkkonummen kouluterveyskyselyssä oli otettu myös vanhemmat mukaan. Lapsella ja nuorella on oltava tietoa terveen kasvun ja kehityksen edellytyksistä ja siitä, miten itse voi vaikuttaa omaan ja toisten hyvinvointiin, Peltonen korosti. MARIA von KNORRING
JUHA Mieto Raijan kämmenellä hänen terveisensä tulivat Vahasalon kännykkään.
Koulujen taloustietäjät palkittiin Nordeassa
Yhteiskuntaopin tunneilla käydyt keskustelut yhdessä opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ovat mielenkiintoisempia ja niissä opit jäävät hyvin myös päähän, totesivat peruskoulun 9. luokkalaisille tarkoitettuun taloustietokilpailuun osallistuneet kirkkonummelaisoppilaat Nordea-pankissa järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Politiikka ja maailman talouden tila ovatkin tämän kevään aikana antaneet paljon keskusteluaiheita ja niitä sivuttiin myös keväisessä taloustietokilpailussa. Kirkkonummella taloustietokilpailuun osallistuivat Kirkkoharjun ja Veikkolan koulun 9-luokkalaiset. Koulujen kolme parasta palkittiin kunniakirjalla sekä erillispalkinnoilla. Lisäksi koulun paras palkittiin lahjashekillä. Veikkolan koulun parhaan kunniakirjan sai Annareetta Kalliokoski, toiseksi parhaan Anna Holvio ja kol-
Pääsy Otaniemeen on jo varmistunut
Maija kirjoitti seitsemän ällää!
Kyllä mulla oli melko korkeat tavoitteet, mutta ei sentään ihan näin rankat. Olisin ollut tyytyväinen, vaikka joukossa olisi ollut muutama eekin, hymyili seitsemän ällää kirjoittanut Maija Haapakangas kotonaan Kantvikissa. Maija jakoi kirjoitukset kolmeen vaiheeseen. Vuosi sitten hän kirjoitti englannin tultuaan pois vaihto-oppilasvuoden jälkeen Uudesta Seelannista, syksyllä olivat vuorossa kemia, lyhyt saksa ja äidinkieli. Tälle keväälle jäivät sitten matematiikka, fysiikka ja ruotsi. Aina koulunkäynnistä tykänneen Maijan lempiaineita olivat matematiikka ja kielet, äidinkieli jännitti etukäteen eniten. Maija halusi vaihto-oppilaaksi mahdollisimman kauaksi, siksi valinta osui Uuteen Seelantiin. Rento elämä 150 lehmän maatilalla ja opiskelu pienessä kyläkoulussa opettivat katsomaan suomalaista koululaitosta uudella tavalla ja arvostamaan sitä, että opiskelu otetaan täällä vakavasti. Se vuosi antoi motivaatiota koulunkäyntiin ja kehitti kuullun ymmärtämistä, arvioi Maija, joka oppi jonkin verran myös maatalon töitä, mm. miten vasikka otetaan kiinni. Kävin myös Fidzin paratiisisaarilla. Siellä oli älyttömän kaunista, Maija muistelee. sa asemassa, että loistava yo-todistus toi suoraan toivealan opiskelupaikan eli pääsyn teknilliseen korkeakouluun, jossa tavoitteena on DI:n paperit. Tarkemmin en vielä tiedä erikoistumisalaani, sanoo nuori nainen, joka tässä seuraa vanhempiensa ammattiuraa, sillä molemmat ovat diplomi-insinöörejä. Maija onkin voinut käydä kevään töissä Pasilassa opiskelurahoja hankkimassa, kun aikaa ei tarvittu pääsykoekirjojen päähän pänttäämiseen. Syksyllä nuori nainen aikoo muuttaa omilleen. Kiva, että sain lukion kunnialla läpi. Nyt on mukava mennä uutta kohti! Maija tuumii. LIISA KOSONEN
TALOUSTIETOKILPAILUN palkitsemistilaisuus järjestettiin Kirkkonummen Nordea-pankin tiloissa. manneksi parhaan Pyry Mäkinen. Kirkkoharjun koulun parhaan kunniakirjan sai Roosa Ariyo, toiseksi parhaan kunniakirjan saivat Miikka Suni ja Verna Vehmanen samoilla pistemäärillä. Nuoret eivät tunnustaneet valmistautuneensa mitenkään erityisesti taloustietokilpailuun, yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen lehdistä ja televisioista sekä tunneilla seuraaminen riittivät heille. Taloustietokilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Kilpailukysymykset pohjautuvat peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärään ja ajankohtaisiin talousasioihin. Alkukilpailussa oppilaat vastasivat kysymyksiin, jotka koskivat mm. omistusasumista, ruoan hinnanmuodostusta sekä suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Esseetehtävässä oppilaat pohtivat paperiteollisuuden kannattavuutta Suomessa ja tehtaiden lakkauttamisesta paikallisesti aiheutuvia seurauksia. Taloustietokilpailuun osallistui tänä vuonna 504 koulua ja noin 42.500 oppilasta. Jo 45. kerran järjestetyn valtakunnallisen kilpailun järjestävät Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry ja Nordea Pankki Suomi Oyj. SH
PALKITUT yhteiskuvassa. Vas. Annareetta Kalliokoski, Pyry Mäkinen, Anna Holvio, Miikka Suni, Verna Vehmanen ja Roosa Ariyo.
Opiskelupaikka odottaa
Maija on siitä onnellises-
KANTVIKISSA asuvalla Maijalla ei ole pääsykoehuolia, sillä opiskelupaikka on jo odottamassa Otaniemessä.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
17
Länsimetro lähestyy Kirkkonummea
Työt käynnistyivät Espoossa
Metron myötä Tapiolasta tulee entistä keskeisempi ja halutumpi asuinalue ja liikekeskittymä, jossa kaikki palvelut ovat lähellä ja josta on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet joka puolelle pääkaupunkiseutua. Myös kaikkien muiden uusien metroasemien ja niiden ympäristöjen asukkaat ja yritykset tulevat hyötymään länsimetron imusta. Uskon myös, että tulevat sukupolvet kiittävät tästä viisaasta ratkaisusta, lausui mm. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko puhuessaan Länsimetron Espoon puoleisen työmaan avajaisjuhlissa tiistaina, 1.6. Tapiolassa. Länsimetron työt käynnistävät myös Tapiolan kehittämisen. Pyrimme kuitenkin kaikin tavoin tekemään liikkumisen niin joustavaksi ja turvalliseksi täällä kuin mahdollista, Louko totesi. Viihtyisyyttä lisätään aitaamalla työmaa-alueet mahdollisimman yhtenäisesti ja tuomalla myös taidetta aitoihin mm. EMMAn museolehtoreiden johdolla SOSlapsikylän ja Tapiolan senioreiden yhteisellä taideprojektilla. Metroliikenteen pitäisi alkaa näillä näkymin vuoden 2015 lopulla. Valituksista johtuneet viiveet nostavat kustannuksia non 10 %, pahimmoillaan jopa 100 M, Louko totesi. Rakentaminen käynnistyy ensin eteläisen ajotunnelin maanrakennusurakalla Tapiolassa ja seuraavana vuorossa on itäinen ajotunnetaidetta, on hyvä pohja entistä vahvemman, laadukkaamman, elinvoimaisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen kampus-alueen kehittymiselle, Mäkelä lausui mm.
Työt käyntiin myös muualla
Työmaan ensimmäiset lapioniskut lyötiin maahan seitsenvartisella lapiolla, jonka varressa olivat Espoon kaupunginvaltuuston pj Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, Ta-
piola-yhtiöiden yhtiöryhmän johtaja Jari Saine, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, kaupungininsinööri Martti Tieaho, Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen ja Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Tapiolan lisäksi työt käynnistyvät myös muualla Espoossa kesän aikana, mm. heinäkuussa alkavat Karhusaaren, Keilaniemen ja Otaniemen ajotunneleiden louhintaurakat. LIISA KOSONEN
LAPION varressa (vas.) Matti Kokkinen, Antti Mäkinen, Olavi Louko, Jukka Mäkelä, Marketta Kokkonen, Jari Saine ja Martti Tieaho. Vas. näkyvissä rakennustyömaan aitoja peittävä kaunis koivumetsikkökangas.
MELONTAKESKUS SIUNTIOSSA
li. Espoon kaupungille urakan toteuttaa Peab Infra Oy.
Kestävää kehitystä
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mäkelä tähdensi puheessaan, miten viisi Espoon aluekeskusta rakentuu jatkossa kestävän kehityksen mukaisesti raideliikenteen varaan. Leppävaara ja Espoon keskus tukeutuvat kaupunkirataan, Tapiola, MatinkyläOlari ja Espoonlahti länsimetroon. On välttämätöntä, että
Länsimetron rakentaminen jatkuu viivytyksettä Espoonlahteen ja Kivenlahteen, hän painotti ottaen kantaa metron merkitykselle metropolialueen kehittymisen kannalta. Suomelle on kohtalon kysymys, että sen metropolialue menestyy kilpailussa osaamisintensiivisistä työpaikoista. Nyt on käynnissä ennen näkemätön kilpailu kaupunkiseutujen välillä osaamisintensiivisistä yksityisen sektorin työpaikoista. Jos ne siirtyvät pois Suomesta, on osaajien seurattava
perässä. Se veisi pohjan Suomen osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvalta strategialta. Länsimetro tulee lisäämään Espoon työssäkäynti-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia ja aluetta sekä lännestä itään että idästä länteen. Omassa ajattelussani Aalto-yliopisto ja metro kulkevat yhtä jalkaa.Teekkareiden esittämässä ideassa, että Keilaniemen metroasema edustaa taloutta, Otaniemi teknologiaa ja Tapiola
SE A ti i SE-Actionin melontakeskus sijaitsee Si ti Stö iki ä i l t k k ij it Siuntion Störsvikissä, i Pikkalanjoen suulla. Vuokraamme kanootteja ja kajakkeja, joilla melot upeissa joki-, järvi- ja merimaisemissa. Melontakeskus avoinna: 5.6-29.8. la-su 10.00-20.00 29.6.-12.8. ti-to 14.00-20.00 Melontakeskuksen testipäivät 12.6. ja 3.7. Katso kurssit ja retket www.seaction.com Palvelemme myös aukioloaikojen ulkopuolella sopimuksen mukaan, puh. 09 256 4040 tai info@seaction.com. Katso myös Purnus Jokilaakson vuokramökit, kokoushuvila ja ohjelmapalvelut: www.seaction.com.
S-ryhmän ravintoloihin Reilun kaupan viinejä
S-ryhmän uudet asiakasomistajaviinit tulevat EteläAfrikasta ja Espanjasta. Punaja valkoviineiksi on valittu etelä-afrikkalaiset Reilu kauppa -sertifioidut Fairhills Shiraz ja Fairhills Chardonnay viinit. Uusien sertifioitujen asiakasomistajaviinien myyntiennuste on noin 253.000 pulloa. Reilun kaupan viinejä myytiin Suomessa viime vuonna 2009 noin 610.000 litraa Toukokuusta alkaen Sryhmän ravintoloissa myytävien Fairhills-viinien myyntiennuste on noin 190.000 litraa eli noin 253.000 pulloa seuraavan vuoden aikana. Viini on yksi nopeimmin kasvavista Reilun kaupan tuotteista; reilun kaupan viinien myynti Suomessa kasvoi 2009 68 %. Haluamme tarjota laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja viinejä yli 600 ravintolassamme. Näin tarjoamme asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti viinituotannossa työskentelevien ihmisten elämään. Reilu kauppa -sertifioitujen viinien tuotannossa huomioidaan pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinolojen parantaminen, ketjupäällikkö Katja Malminen SOK:lta kertoo. Fairhills-viinit tunnetaan laadukkuudestaan. Valkoviini Fairhills Chardonnay 2009 on kuiva, tasapainoinen ja raikkaan hedelmäinen. Punaviini Fairhills Shiraz 2009 on pehmeä ja täyteläinen. Kuohuviini on perinteikäs Codorniu Original Brut Cava. Codorníu Original Brut Cava on kuiva ja kevyen paahteinen kuohuviini seurustelu-, juhla- tai ruokajuomaksi. Fairhills-projektin viinitiloilla rakennettiin keväällä 2006 uusi lasten päiväkoti sekä remontoitiin ja laajennettiin kahta olemassa olevaa päiväkotia. Reilun kaupan viineissä rypäletuotanto on sertifioitu. Monet nykyisistä Reilun kaupan -sertifioiduista tuottajista omistavat joko kokonaan tai osittain viinitiloja, ja ovat mukana myös viinin valmistuksessa. Reilun kaupan viineistä maksetaan Reilun kaupan lisä, joka käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin.
AVOINNA
PUNAVIINI Fairhills Shiraz 2009 on pehmeä ja täyteläinen.
ESPOO:
LOMMILA, Lommilanrinne 2 NIITTYKUMPU, Niittymaantie 6 KAUNIAINEN, Palomiehentie 2
Inkoon Bergvalla halutaan ostaa
Seitsemän perhettä anoo Marina Kronkvistin välityksellä saada ostaa Inkoon Bergvallan kiinteistö. Perheiden visiona on luoda kyläyhteisö, joka perustuu sekä ekologiseen että sosiaaliseen kestävyyteen. Bergvallaan halutaan rakentaa terveydenhoidon ja kulttuurin kurssikeskus ja ekologisia taloja vakinaiseen asumiseen. Lisäksi halutaan tukea paikallista omavaraisuutta ja elinkeinoelämää. Asiaa käsitellään maanantaina 7.6. Inkoon kunnanhallituksen kokouksessa ja valmistelijana toiminut kunnanjohtaja Jarl Boström ehdottaa, että kunnanhallitus päättää odottaa muita tarjouksia Bergvallasta.
www.kirkkonummensanomat.fi
18
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Porkkalan lukion EU-rahotteinen, kansainvälinen ympäristöprojekti nyt ohi
Comenius-hanke oli mukava lisä lukio-opiskeluun!
Porkkalan Lukio on ollut vuosina 2008 2010 mukana Comenius-projektissa, joka on osa Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelmaa, tavoitteena tiivistää kanssakäymistä eri EUmaissa olevien oppilaitosten välillä. Oman koulumme lisäksi tässä meidän ympäristöaiheisessa projektissamme oli mukana Leksands Gymnasium Ruotsin Leksandista ja Istituto Tecnico per le Attività Sociali "A. Nitti" Italian Cosenzasta. Meiltä siihen osallistui 12 opiskelijaa, mikä osoittautui hyväksi kooksi. Ei tullut valintaongelmia vierailumatkoista, sillä lähes koko porukka pääsi niille mukaan. Vähäiseen kiinnostukseen vaikutti mahdollisesti se, että projektia ei mainostettu suurin julistein EU:n kustantamina ulkomaanmatkoina. Projektin tutkimuskohteina olivat vesistöt, Suomessa Itämeri, Ruotsissa Siljan-järvi ja Italiassa Crati-joki. Me teimme omat tutkimuksemme kursseina lähinnä Kirkkonummen keskusta-alueella. Aiheina olivat mm. lintujen lauluäänet, veden ominaisuudet, Jolkbynjoen eliöstö sekä "kaupungin" nisäkkäät.
KAIKKIEN kolmen maan Comenius-ryhmäläiset koolla Cosenzassa. paikalla ja Meikon vedenpuhdistamolla, missä he tekivät muistiinpanoja omia tutkimuksiaan varten. ITALIALAISET kahvitauolla Nedergårdissa. geokätköilyä oman opettajamme johdolla. Varsinaisena projektiohjelmana oli järvitutkimus, jota tehtiin sekä kentällä eli järven jäällä että sisätiloissa järvestä otettuja näytteitä ja kaloja tutkimalla. Ruotsalaisia opiskelijoita oli projektissa niin paljon, että heitä kävi vieraanamme kahteen kertaan. Majoitimme heidät Porkkalassa olevaan kunnan kesäsiirtolaan, missä he pääsivät saunomaan ja uimaan. Heidän kanssaan kävimme Hangossa hakemassa näytteitä rantavedestä ja bongailemassa lintuja, Ämmässuon kaatoSiitä huolimatta vierailu oli onnistunut. Italialaiset yöpyivät hotellissa Helsingissä ja saapuivat aamuisin Kirkkonummelle. Ohjelmassa oli kävelyä ja lintujen katselua Porkkalanniemessä, PowerPoint-esitysten tekemistä ja esittämistä koululla, opastettu kierros Fiskarsin ruukilla Raaseporissa sekä omatoiminen kierros Hvitträskissä. Kaiken kaikkiaan projekti oli kyllä vähintäänkin kaikkien siitä koituneiden poissaolojen ja ylimääräisen työn arvoinen ja mukava lisä lukioopiskeluun, eikä siitä juuri huonoja muistoja jäänyt. Toki jotkin asiat vieraissa kulttuureissa hämmästyttivät, mutta kaikesta huolimatta suurin osa uusista asioista ja ihmisistä, joihin tutustuimme, olivat miellyttäviä. ROBERT NORDELL
Cosenzaan
Italian vierailumme alkoi Roomasta, missä vietimme muutaman päivän tärkeimpiä nähtävyyksiä kierrellen. Sieltä lähdimme bussilla yhdessä ruotsalaisten kanssa kohti Etelä-Italiassa sijaitsevaa Cosenzan kaupunkia. Se ei ole mikään suosittu turistikohde, joten pääsimme hyvin tutustumaan paikalliseen kulttuuriin myös omin päin. Ohjelmassa oli bussimatkoja aina Sisiliaan asti, missä pienestä vesisateesta huolimatta pulahdimme Välimereen uimaan. Bussissa oli paljon aikaa keskustella muiden opiskelijoiden kanssa. Saimme seurata ja tehdä itse ko-
NINNI, Minna ja Jenna etsivät loisia kaloista. keita koulun kemian laboratorioissa.
RUOTSALAISET lähdössä tutkimaan Itämeren pohjaeliöstöä.
Kirkkonummelle
Italialaisten vierailu meidän luonamme oli projektin viimeinen osa. Se lykkääntyi viikolla sovitusta ajasta Islannista tulleen tuhkapilven takia, joten meille jäi vain vähän aikaa uuden ohjelman tekoon.
Leksandiin
Projektin ensimmäinen vierailukohde oli Leksand, missä teimme tuttavuutta ja
VERKKOJEN lasku jäiseen Siljan-järveen oli elämys varsinkin italialaisille.
LEPOTAUKO Forum Romanuman alueella.
Palokuntanuoret oppivat ympäristönsuojelua suurleirillä
Palotarus 2010 -suurleirille on laadittu Suomen ensimmäinen leirin ympäristöohjelma
Palokuntanuorten kansainväliselle suurleirille on laadittu kokonaisvaltainen leirin ympäristöohjelma, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tarkoituksena on luoda malli ympäristövaikutusten huomioonottamisesta niin suurleirillä kuin muilla vastaavanlaisilla leireillä. Ympäristöohjelma on Suomen Ympäristöopiston SYKLIn ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteistyön tulos. Lähes 4000 osallistujan suurleiri järjestetään SPEKin leirikeskuksessa Padasjoella 5.10.7. 2010. Palotarus 2010 -ympäristöohjelman päätavoitteena on vaikuttaa leiriläisten arkeen ja tapoihin siten, että he ottavat toimintansa ympäristövaikutukset huomioon. Ohjelma perustuu neljään teemaan, jotka ovat ympäristökasvatus, ympäristönsuojelu, kierrätys- ja jätehuolto sekä materiaalitehokkuus. Ympäristöohjelma vaikuttaa mm. ympäristöystävällisten hankintojen suosintana, alueen ympäristön huomioimisena, jäteneuvontana palokuntanuorille sekä leirin kaikkien toimintojen yleisenä materiaalitehokkuutena. Merkittävimmät ympäristövaikutukset palokuntanuorten leirillä syntyvät koulutuksen, huollon ja muonituksen toimialoilla. Esimerkiksi koulutusalueen rajaamisella, poltettavan materiaalin sekä sytytyksessä ja sammutuksessa käytettävien aineiden valinnalla voidaan vähentää ympäristörasitusta. Koulutuspaikan siivous ja jätteiden lajittelu osana koulutustapahtumaa opettaa nuoria kantamaan vastuuta ympäristönsuojelusta. Huollon ja muonituksen toimialoilla ympäristövaikutukset liittyvät pääosin jätteisiin ja jätevesiin. Suihkujen ja muonituksen ns. harmaat jätevedet käsitellään alueella käyttämällä biologista puhdistusmenetelmää, jolla vesistä poistetaan orgaanista ainesta. Wc-tiloista tulevat ns. mustat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Leiriläiset osallistuvat kahteen ympäristöaiheiseen kilpailuun. Jätesodassa telttakuntien tehtävänä on järjestää oman alueensa lajittelu kuntoon, pitää alue siistinä ja keksiä jätteille uusiokäyttökohteita. Telttakunnat ovat voineet valmistautua jo ennen leiriä suunnittelemalla omat lajittelupisteensä. Toinen kilpailu, ympäristövisa, testaa puolestaan leiriläisten ympäristötietoutta. Suomen ympäristöopisto SYKLI aloitti vuoden 2009 syksyllä Palotarus 2010 suurleirin ympäristöohjelman laatimisen yhteistyössä SPEKin ja leirin suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavien henkilöiden kanssa. Ohjelman tuomat hyödyt ovat herättäneet kiinnostusta lähialueilla järjestettävillä leireillä, ja todennäköisesti sen tuloksia tullaan hyödyntämään myös muiden leirien suunnittelussa.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
19
Yli 50 partiolaista temmelsi afrikkalaisissa tunnelmissa Kirkkonummen Metsänkävijöiden partiolippukunnan kevätretkellä Inkoon Kopparnäsissa. Senegalin yleisimmällä kielellä wolofilla leirin nimi "waaw" tarkoittaa kyllä. Retken teema liittyi Suomen Partiolaisten ke-
Partiolaisten waawPirkko Erkkilä uppvaktades kevätretki Kopparnäsissa av släkt och vänner på 70-års -dagen
kasviksia. Päivän päätteeksi tunnelmallisella iltanuotiolla meren rannassa tanssittiin afrikkalainen tanssi ja kuultiin koskettava tarina kyläläisistä, jotka oppivat yhteistyön ja periksiantamattomuuden arvon. Lopuksi laulettiin vielä yhdessä, kuinka leijonat jo nukkuvat "a wimmaweh". Isoimmat partiolaiset aloittivat retkensä polkupyörillä jo perjantaina lähes afrikkalaisessa helteessä. Ennen lähtöä Kirkkonummen Metsänkävijät saivat mahtavan lahjoituksen Kirkkonummen NiceLionseilta: viisi laavua. Lämmin kiitos laavuista! Polkupyöräilijät ottivatkin mukaansa näitä laavuja ja nukkuivat niissä retkellä. Matkan varrella isot partiolaiset tutustuivat eri tehtävärasteilla Senegaliin. Sunnuntaina sitten lipunryöstö leikin jälkeen todettiin, että Senegalissa ruokaa ei joka päivä riitä kaikille ja useimmat ovat todella köyhiä. Isommat partiolaiset joutuivat tienaamaan ruokansa tekemällä töitä, pienemmät saivat Länsi-Afrikan frangeja, mutta niillä ei siirtomaaisäntien kaupasta kyllä irronnut kuin kasviksia ja nuudeleita. Kovan aherruksen jälkeen kaikki ruokakunnat pääsivät valmistamaan aterioita ihan itse hankkimistaan aineksista. Ja hyvää oli. Kiitos kaikille reippaasta ja aktiivisesta osallistumisesta! Nähdään ba beneem! HANNA ERKKO Många vänner, släkt och tidigare arbetskamrater ställde upp i Servicehuset i Kyrkslätt lördagen den 29.5 för att uppvakta Pirkko på hennes födelsedag 3.6. Pirkko Erkkilä är en central person i Kyrkslätt. Främst är hon känd på orten bland företagarna som styrelsemedlem och vice ordförande och inom lokalpolitiken har hon suttit 2 perioder. Hon har suttit i hälsovårdssektionen och medlem i Kyrkorådet och senare känd för hennes välgörande insats. Numera är hon ordförande i Västra Nylands Närståendevårdarnas Kyrkslätts distrikt. Hon var tio år närståendevårdare för sin numera avlidna mor. Pirkko är född och uppvuxen i Hattula. Hon var socialt aktiv redan vid unga år. Som 10-åring sjöng hon på ålderdomshemmen och assisterade söndagsskolläraren i söndagskolan. Hon träffade Pentti, de gifte sig -59 och sonen Petri föddes -61. Hennes affärsverksamhet började med Tallinn företagarna. Hon stiftade bekantskap med dem från tiden då hon arbetade som hjälporganisatör under den ryska tiden. Den första Västmässan i Tallin ägde rum 1976 sedan följde försäljningsutställningar i Lettland, Litauen Donin Rostov och Moskva. Finnish Expo exportutställningarna i Baltic mässorna fortsatte i Ryssland, Vitryssland, Minsk, Petersburg och Moskva. De senare kända projekten är "Tullaan tutuksi" i vilka hon ordnar rese- och seminariesammankomsterna, hon vill stöda kvinnoföretagare med att bygga nätverk tillsammans. Framför allt är hon också en god hustru, mor, farmor, och en modig, älsklig varm kvinna. Under festtillfället höll många vänner tal bland dem prosten Samuli Alaspää som känner sig lycklig över en lång bekantskap i familjen. Han beundrar Pirkko för hennes mod och företagsamhet. Kyrkoherde Timo Posti höll ett vackert tal. Riksdagsledamot Raija Vahasalo satt två fullmäktigeperioder bredvid varandra på mötena. Det var då jag lärde känna henne närmare. Pirkko har gjort en god gärning för företagarna. Nu för närståendevårdarna. Hon har blivit belönad, ett otal gånger för sin verksamhet, senast idag av överräckte direktör Tiit Tael henne Eestin Kauppakamari diplom för aktiv affärsverksamhet. År 2005 fick hon Finlands Diamant kors för 30årig verksamhet och många fler. Pirkko önskade inte personliga gåvor, istället pengar för närståendevårdarna.
DIREKTÖR Tiit Tael från Eesti Kauppakamari överräcker diplomet åt Pirkko Erkkilä.
JÄNNITTÄVINTÄ oli ehkä testata taitojaan tavaroiden kantamisessa vadissa pään päällä. hitysyhteistyöprojektiin Senegalissa. Retkellä tutustuttiin Senegaliin kartan ja faktojen avulla sekä wolofin kieltä opettelemalla. Jännittävintä oli ehkä testata taitojaan tavaroiden kantamisessa vadissa pään päällä. Lisäksi pelattiin joukkueissa afrikkalaista papupeliä ja itse tehdyillä palloilla jalkapalloa. Ohjelmassa oli myös keväisen luonnon tarkkailua matkalla lintujen kiikarointirastille aika moni näki polun vieressä kyyn. Isot partiolaiset solmuilivat tyylikkäitä batiikkitöitä ja pienemmät saivat vuoltua upeat kaarnalaivat, eikä siinä touhussa laastaria tarvinnut kuin muutama sormi. Ruokana retkellä tarjottiin aidonoloisesta senegalilaiskeittiöstä länsi-afrikkalaisia ruokia; kalaa, kanaa ja
SOILI Virtanen, Raija och Seppo Vahasalo fanns med bland firarna.
SENEGALIIN tutustuttiin kartan ja faktojen avulla sekä wolofin kieltä opettelemalla.
NÄRSTÅENDEVÅRDAR sekreterare Marja-Leena Kuusi och Pirkko Erkkilä. Pirkko tackar, hon är överlycklig, i dag är saldot 1650 . Det finns användning för dem säger hon. GUNVOR WESTREN-DOLL
YLI 50 partiolaista temmelsi afrikkalaisissa tunnelmissa Kirkkonummen Metsänkävijöiden partiolippukunnan kevätretkellä Inkoon Kopparnäsissa.
SLÄKT och vänner 101 gäster fanns på plats.
SKÅDESPELERSKAN Maija Karhi höll ett humoristiskt tal.
20
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Bildkonstskolan vårutställning i biblioteket
Titta människor, är temat
Varje termin har Kyrkslätts bildkonstskola arbetat på ett tema. I år finns mänskan i fokus. Temat mänskan har funnits tidigare och har alltid bearbetats i skolan, med lika stort intresse. Vi är alla så olika, säger eleverna som noggrant studerat sig själv, iakttagit människor i sin närhet, ansiktsdrag, ögonfärg, frisyrer som de återgett i färg och form naturalistiskt och kubistiskt. I temauppgiften ingick också studier hur olika konstnärer tolkat mänskor. En av utställningens starka väggar är målningar med "Picasso" inspirerade detaljer utförda i "taikabatik" på tyg. sikinstitut medverkade på vernissagen den 4.5. De väl musicerade eleverna höjde stämningen. Linnea Hilden, cello inledde med Preludium av Bach, musikframträdande fortsatte Niko Talvitie med Beethovens pianokonsert, på piano Hilla Mäkivuo, Aallot och Markku Suni en Mozart sonat. Skolan grundades småskaligt för 25 år sedan. Idag studerar över 200 barn och ungdomar där. Den omtyckta tvåspråkiga bildkonstskolan undervisar i Hindersby, Masaby och Veikkola. Platserna är begränsade, det finns alltid flera ansökningar till skolan än platser. Skolan ordnar ofta
RYTTARE utfört i taikabatik. ring i egenhändigt designade kreationer, i klippkläder av papper. Konstverket "Vänskapens hus" rymmer många. Huset är byggt av tuschteckningar, eleverna har på genomskinliga ark gjort självportätt som sammanfogats till ett hus.
PORTRÄTT utfört i taika-batik. sommar- och påskkurser. Utställningen pågår till den 5.6. GUNVOR WESTREN-DOLL LEDANDE läraren Ritva Fredriksson är nu tillbaka efter alterneringsledigheten.
Eleverna får mångsidig konstfostran
De stora svarta silhuettprofilerna tuschteckningarna inrymmer skräck och rädsla. I temat mänskor inrymmer också kläder. Under vernissagen sprang eleverna omk-
Vernissagen blev en kulturkick
Elever från Kyrkslätts mu-
STORA tuscharbeten silhuettprofiler.
JULIA, Ida, Alisa och Viena poserar i papperskläder, egen design.
VÄNSKAPENS HUS inrymmer elevernas självportätt.
Ramavtalet med Kyrkslätt kommun har undertecknats
En annorlunda Lappböle vattenandels- fest i Sjökulla lags medlemsrekrytering skolan
fortskrider
Lapinkylän vesiosuuskunta Lappböle vattenandelslag behandlade vid sitt möte den 26.5. 2010 resultatet av medlemsrekryteringen. Inom anmodad svarstid (24.5. 2010)hade nästan 50 % av ägare till bebyggda fastigheter inom verksamhetsområdet meddelat att de ansluter sig till vattenandelslaget. Vattenandelslaget eftersträvar en möjligast stor andel bindande anmälningar, dels för att en minst 50 % anslutning är ett villkor i ramavtalet med Kyrkslätt kommun för byggandet av anslutningsröret. Dessutom bör finansieringen av byggnadsplanen täckas i huvudsak med medlemsavgifter och vid behov med den beräknade reserveringsavgiften. Lappböle vattenandelslags styrelse beslöt att godkänna och underteckna det ramavtal som underhandlats med kommunen. Ramavtalet undertecknades den 31.5. 2010 i Kyrksätt kommunhus av kommundirektör Tarmo Aarnio och ekonomiedirektör Karl-Gustav Lindström och för vattenandelslagets del av ordförande Kaj-Erik Montén och styrelseledamot Bengt Welin. Vid underteckningstillfället kunde konstateras att den i ramavtalet stipulerade gränsen om att 50 % av ägare till de 140 bebyggda fastigheter på verksamhetsområdet har redan uppfyllts. Vattenandelslaget fortsätter medlemsrekryteringen för att så snart som möjligt ha över 100 medlemmar i verksamhetsområdet i enlighet med vattenandelslagets målsättning. En tillräckligt stor medlemsanslutning är viktig för finansiering av byggnadsplanen som blir den klart största utgiften för vattenandelslagets första verksamhetsår. En ändamålsenlig byggnadsplan är en förutsättning för att kunna uppgöra en pålitlig kostnadskalkyl för projektet, vars följande kritiska tidsfrist är februari 2011. Innan dess bör vattenandelslaget be offerter av olika planeringsbyråer samt välja den byrå, som skall utföra planeringsarbetet. Uppgörandet av byggnadsplanen är beräknad att ta 2 månader i anspråk, som kommer att infalla under hösten 2010 för att vara till förfogande i november december 2010. Kostnadsberäkningarna enligt uppgjord byggnadsplan är grund för anslutningsavgiften som bör vara tillgänglig för andelslagets medlemmar i början av år 2011 (innan utgången av februari). När dehär uppgifterna är tillgängliga görs det slutliga beslutet om byggandet av vattenförsörjningsnätet. Medlemsrekryteringen i maj 2010 ger vid handen att projektet har ett gott stöd inom Lappböle grundvattenområde och delvis också utanför det nu märkta verksamhetsområdet. För medlemsanslutningen i Kauhala önskar jag en klar uppgång under sommarens lopp. Fördelen med en tidig anmälan är att man då säkerställer en lägre anslutningsavgift när vattenförsörjningsnätet slutligen tas i bruk. Denhär fördelen gäller inte enbart för Kauhala området utan för alla medlemmar inom verksamhetsområdet som ansluter sig som medlemmar i vattenandelslaget i det här skedet. Medlemsrekryteringen riktade sig i maj 2010 till bebyggda fastigheter inom verksamhetsområdet i enlighet med ramavtalet. Ägare till obebyggda fastigheter på verksamhetsområdet har nu också möjlighet att ansluta sig till vattenandelslaget. Vattenandelslaget kommer också att värdera möjligheter att utvidga vattenförsörjningsnätet till fastigheter utanför det nu märkta verksamhetsområdet i enlighet med beslut som fattas i februari 2011. Ifall vattenandelslaget i februari 2011 gör ett positivt beslut om att bygga vattenförsörjningsnätet, kommer vattenförsörjningsnätet att tas i bruk i slutet av år 2013 enligt samma tidtabell som rörledningen från Veikkola till Lappböle, som byggs av Kyrkslätt kommun. KAJ-ERIK MONTÉN Ordförande Vi planerade senaste vinter med eleverna i årskurs 5 och 6 att hålla en vårfest, sade läraren Harriet Frimodig. Eleverna hade tillsammans med lärarna skrivit den händelserika pjäsen Café Dagny som uppfördes i en del av skolmatsalen. Lustiga, tokroliga och dagsaktuella händelser spelades i caféet. Allehanda tänkbara gäster träffades. Höjdaren den stora händelsen var Miss Sjökulla tävlingen. De stiliga misskandidatrena var pojkar som hade klätt ut sig till flickor. Publiken deltog i röstningen. Miss kandidaten mamma Ida-Krös-Maja fick de flesta rösterna och kröntes till Miss Sjökulla. Hon kom till tävlingen i stället för dottern som var för blyg att delta berättade Ida-Krös-Maja. Tävlingen firades med kaffebjudning för föräldrar och inbjudna. I slutet tackade Harriet Frimodig för ett gott samarbete med elever och föräldrar. G.W.D MISS Sjökulla Ida-Krös-Maja.
STILIGA misskandidater.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
21
Kuntamme parhaaksi
Hyvät kuntapäättäjät! Olen mielenkiinnolla seurannut muiden lehtien välityksellä Kirkkonummen ja Siuntion kuntaliitosselvitystä. Myös Timo Haapaniemen tuoma osaliitosartikkeli oli luettavissa KS 23.05. 2010. Siuntio on vireä, pieni maaseutukunta merenrantoineen, mutta kunnallamme on tällä hetkellä isot investoinnit menossa monella taholla keskustaa ja taajamia. On myös projekteja, joita joudutaan siirtämään tulevaisuuteen rahan puutteen vuoksi. Myös kunnan eri jaostoissa rahan puuttuminen vaikuttaa työntekijöiden palkkaamiseen, erilaisiin korjauksiin ja materiaaleihin, viheralueiden hoitotoimenpiteistä puhumattakaan. Jos rahatilanne on kunnassamme tämä, miksi jatkaa kuntaliitosneuvotteluja Siuntion kanssa. Se tietäisi vain suurempaa velkataakkaa kuntalaistemme kannettavaksi. On aivan selvää, että siuntiolaiset haluaisivat parempia palveluita ja investointeja eri sektoreille. Yhteiseksi nimeksi kunnalle kaavailtu Porkkala, olisi mielestäni epäonnistunut ajatus. Se olisi surullista niille asukkaille, jotka ovat miehityksen kokeneet. Nimenmuutos veisi pitkälle aikajaksolle meidät tuntemattomuuteen, ennen kuin Porkkalan kunta tiedostettaisiin Suomessa ja ulkomailla. Perheemme muuttaessa Kirkkonummelle vuonna 1995, meille ei tullut mieleenkään, ettei kaunis ja kasvava kuntamme olisi "itsenäinen" tulevaisuudessakin. Onhan nähtävissä, että jos Kirkkonummella on tarjolla kaavoitettuja tontteja tai rakennusyhtiöiden valmiita asuntoja, ne menevät kaupaksi nopeaa tahtia. Toivon, että kaikki kuntaamme valitut päättäjät ja virkamiehet muistaisivat, että toimivat kuntalaisten edunvalvojina nyt ja tulevaisuudessa niin, ettei kuntalaisten velkataakkaa kasvaisi enää suuremmaksi, vaan keskittyisitte hyvässä yhteisymmärryksessä löytämään keinot, joilla saada kuntaamme lisää uusia yrittäjiä. Yksi suuri haaste olisi merenrantamme kunnostaminen sellaiseksi, että siitä pääsisivät nauttimaan niin kirkkonummelaiset, kuin ulkopuolelta tänne saapuvat. Näin ovat tehneet monet ympärillämme olevat kunnat omalta osaltaan. Minulla on jo pitkään virinnyt ajatus, että Kirkkonummi olisi kunta, joka näyttäisi esimerkkiä koko Suomelle "Kirkkonummi siistinä" projektilla. Sen alullepanijana voisi toimia kunnanjohtajamme Tarmo Aarnio. Se jakautuisi kouluille, päiväkoteihin, kauppoihin, yrityksiin ja jokaiseen Kirkkonummella asuvaan. Ei ole iso asia, jos roskat laitetaan asianmukaisiin paikkoihin, eikä heitetä niitä maahan, kun syötävä tai juotava loppuvat. Tätä tempausta varten kunta voisi lisätä roska-astioiden määrää, koiran jäteastioita unohtamatta! Aurinkoisin terveisin: MARJA POHJONEN Kirkkonummi
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Maalaukset kuntoon suojateillä!
Tieliikennelain mukaan: Suojatie on kevyelle liikenteelle tarkoitettu ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu liikennemerkein ja tiemerkinnöin osoitettu kohta. Vaan ei Kirkkonummella. Luoman, Masalan ja Kirkonkylän alueella on käsittämätön määrä suojatie liikennemerkein merkittyjä kohtia, mutta maalatut merkinnät teistä ovat kuluneet pois tai useimmiten niitä ei ole koskaan maalattukaan. Erityisesti koulujen läheisyydessä tämä on anteeksiantamatonta. Koulujen oppilaat lähtevät kesälomille viikon lopussa. Kunta pitäköön huolen siitä, että koulutiet ovat lain säätämien merkein maalattuina ensi tilassa, valmiina viimeistään, kun koulut taas elokuussa alkavat. Kenen vastuulle nämä tiestön turva-asiat ovat kuuluneet? Pitäisikö tehtävää ehkä kierrättää? HUOLESTUNUT ESKARILAISTEN ISÄ
Arjen hallintaan valmentava oppiaine on elämyksellistä tekemällä oppimista
Kotitalousopetusta jo alakoululaisille!
Nuori Suomi ry:n toteuttaman taito- ja taideaineita koskeneen kyselyn mukaan kolmannes 46 -luokkalaisista peruskoululaisista haluaisi kouluun kotitaloutta jo alaluokille. Tämä on selkeä viesti päättäjille: oppilaat tarvitsevat kouluun toiminnallisia ja soveltavia oppiaineita, mikä viesti on otettava vakavasti uudessa tuntijaossa. Nyky-yhteiskunta edellyttää varhaista pärjäämistä, siis itsenäistä arjen hallintaa! Kotitalousopetuksen aloittaminen nykyistä aikaisemmin on osaratkaisu yksin arjessa koulupäivän jälkeen selviytymisessä ja terveyttä edistävien tottumusten luomisessa, sanoo Riitta Cederberg Kotitalousopettajien liitosta. Yltäkylläisyyden ja hektisen elämäntavan ansiosta kansakuntamme terveyshaasteita ovat ylipaino ja monet muut terveyttä heikentävät ravitsemukselliset asiat. Välipalaistuminen, laiduntaminen, eli jatkuva pikkusyöminen ajasta ja paikasta riippumatta, energiajuomat, limut ja karkit sekä pikaruokakulttuuri uhkaavat terveyttämme. Nykyisistä vinoutuneista ruokatottumuksista ja arjen sirpaleisuudesta johtuen kotitalouden opetusta, arjen hallintaan valmentavaa taitoainetta ja ravintokokonaisuuoppiaine. Muista taito- ja taideaineista poiketen sitä opetetaan vain yläluokilla. Kotitalouden opetus jäsentää ruoka-, ravitsemus-, ympäristöja taloustiedon konkreettisiksi kuluttajataidoiksi. Se on elämyksellistä tekemällä oppimista. Kotitalous on monitieteinen oppiaine, joka ponnistaa oppilaille tutuista arjen ilmiöistä. Oppilaan ikäkausi ja edellytykset sekä omasta itsestä ja muista huolehtiminen tulevat luontevasti huomioon otetuiksi. Perusopetuksen tavoite- ja tuntijakoa tehtäessä kotitalousopetuksen valinnaisuutta tulee vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti läpi koko perusopetuksen, myös 16 -vuosiluokilla nykyisen kaikille yhteisen kolmen vuosiviikkotunnin lisäksi. Koko yhdeksänvuotisen perusopetuksen aikana kotitaloutta opetetaan kaikille oppilaille ainoastaan kolme vuosiviikkotuntia, tavallisimmin kolme tuntia viikossa seitsemännellä luokalla. Se on vain 1 % siitä vähimmäistuntimäärästä, jota jokainen oppilas opiskelee perusopetuksen aikana, toteaa Cederberg. Kotitalouden aihealueet ovat niin lähellä, että niiden arvoa ei nähdä. Moniko meistä olisi valmis olemaan ilman ruokaa, puhtaita vaatteita tai siistiä kotia? ANNI-MARI SYVÄNIEMI Ruokakulttuuriasiamies
Kertakäyttömukit kuntoradalla!
Ahkerana Gesterbyn koulukoulukeskuksen kuntoradan käyttäjänä, olen pannut merkille sen ympärillä valtavan roskien määrän. Viime maanantaina, 31.5, sinne ilmestyi erittäin runsaasti kertakäyttömukeja, jotka parin päivän päästä keräsin pois. Hermot pettivät!! Yhteensä 70 kpl!! Näinkö opetetaan luontoa hoitamaan? Eikö koululaistapahtuman järjestäjä todellakaan ohjeistanut nuoria roskaamisesta, sillä kertakäyttömuki ei lahoa luonnossa! Muutenkin on käsittämätöntä, ettei koulun läheisyydessä ole kunnon roskiksia? Koululaisten tupakkapaikka on aina tosi roskainen, samoin linja-autojen kääntöpaikka. Miksi ei ole ylipäätänsä kunnollisia roska-astioita penkkien ja bussipysäkkien läheisyydessä näillä nurkilla, Pappilanmäellä? Vasta pari vuotta sitten Espoosta muuttaneena, olen ollut tosi pettynyt tähän roskien määrään Kirkkonummella ympäri vuoden, ei vain keväällä! Miksi ei järjestetä esim. siivoustalkoita, ehkä silloin lapsetkin oppisivat arvostamaan luontoa ja sen siisteyttä? ROSKAISEEN KIRKKONUMMEEN PETTYNYT
ANNI-MARI Syväniemi muistuttaa, että oppilaat toivovat kotitaloutta jo alakouluun ja sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. den ymmärtämistä osana omaa hyvinvointia ja elämänhallintaa tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Monelle koulun kotitalousopetus on ainoa mahdollisuus oppia ja harjoitella näitä arjen taitoja, Cederberg tähdentää. Terveyden kannalta ei riitä, että lisätään liikuntaa, jos samaan aikaan tuhotaan sen vaikutukset käden ja suun välisellä liikkeellä, mättämällä suuhun epäterveellisiä välipaloja, hän jatkaa. Tällä hetkellä kotitalous on perusopetuksen vähätuntisin
Kunnan liikelaitokset Siuntiontien ja 51 tien risteysalueen liikennetur- tarkasteluun Inkoossa Kunnan liikelaitosten vallisuutta parannettava koon Venesatamat ja Inkoon(In- määritellään selvemmin. LisäkVe- si hän esittää, että Inkoossa aloiSiuntion kunnanhallitus painotti mm. Siuntiontien ja 51 tien risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamista antaessaan vastauksensa Uudenmaan ELY-keskukselle liikenneasioista. Uudenmaan ELY-keskus (vastuualue liikenne- ja infrastuktuuri) on tiedustellut Siuntion kunnalta lausuntoa toiminta- ja taloussuunnitelmaansa. Tekninen lautakunta on omalta osaltaan puoltanut suunnitelmaa.
si) tulevaisuus on tarkastelun alla ensi maanantaina 7.6. kun kunnanhallitus käsittelee niihin liittyvää pykälää. Asiaa valmistellut kunnanjohtaja Jarl Boström ehdottaa, että vesihuoltolaitoksen ja venesatamien toiminta-alueita, tehtäviä ym. tarkistetaan ja ne tetaan valmistelu liikelaitosten toiminnan siirtämiseksi teknisen lautakunnan alaisiksi tulosyksiköiksi. Liikelaitosten nykytilasta oman kommenttinsa ovat antaneet myös tarkastuslautakunta ja kunnan tilintarkastaja tilintarkastusmuistiossaan.
22
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
FÖRENINGSNYTT
Kyrkslätts pensionärer rf Våravslutning med allsång, körsång av Tonkarlarna, solosång av Mika Rekola och musik av Boris Westerlund måndag 7.6. kl. 13.30 i Församlingshemmet. Inbjudna gäster från föreningarna inom SPF Västnyland. Inkass. av deltagaravgiften (20 ) till Ramsholmen. Sommarmarthadag Sommarträff i syrenernas tid på Stor-Raula Marthagård i Lappböle ti 8.6. kl. 19. Jarl Back berättar om honung och bin. Lopptorg, lotteri och kaffeservering. Hjärtligt välkommen! Navala FBK Navala FBK:s 50-års mottagning lördagen den 12.6.2010 kl. 14 18 på Navala FBK:s brandkårshus. Välkommen. Volshemmets garantiförening Volshemmets garantiförening arrangerar sin traditionella midsommarfest i Volshemmets park söndagen den 20 juni kl. 16. Program: Kyrkslätts spelmän, Kyrkslätts folkdanslag dansar runt midsommarstången, körsång, allsång, Rolf och Camilla Sonntag uppträder med sång och musik, korv, kaffeservering, våfflor och lotteri. Alla hjärtligt välkomna! Kom gärna med och binda lövkransar till midsommarstången före festen! Blodtjänsten Blodtjänsten tillsammans med FRK Kyrkslätt svenska avdelning tackar alla som ställde upp och gav blod. 123 personer kunde sträcka ut sin hand och ge blod. Resultatet var det bästa hittills för i år. Nästa blodgivning är 29.7 på församlingshemmet. Jorvas barnträdgård Jorvas barnträdgård har en ledig heldagsplats fr. o. m. hösten. Kontaktperson: Annika Eriksson tfn: 050-5182906 Kyrkslätts hembygdsförening r.f. · Museet Alisgården i Lappböle visas i sommar söndagar 14-16 (ej 27.6) Välkommen! Sommarkurser i dans Kyrkslätts dansförening ordnar 7-18.6 dagskurser i balett, showdans, showjazz, astanga yoga, nutidsdans och break dans i simhallens spegelsal samt cheerleading i Winellska skolans lilla gymnastiksal. Från 8 år, både nybörjar- och fortsättningskurser. Mera info på www.kyrkslattsdansforening.fi eller 050 306 2624. Anmälningar senast den 30.5 till kirkkonummen.tanssiyhdistys@gmail.com KSUF Musikteaterläger på Runhälla i juni. Du hinner ännu anmäla dina barn med. VUF Sommarfest på Byggdebo lördagen den12 juni från kl. 18.00 och framåt till kl. 24.00. Roliga program för barn bl.a. trampolin mm. För vuxna skytte, pilkastning och öltält. Massor med gott att äta. Dans till Susann Sontag´s orkester. Inträde vuxen 8 euro, barn 4 euro, under skolålder gratis. Välkommen med och ha roligt med oss. Arr. Volsnejdens uf. Överby ungdomsförening ÖBUF arrangerar Ölympiska sommarspel den 19 juni kl. 14-17. Programmet består av lekfulla tävlingar för hela familjen, stafetter, korv- och pinnbrödsgrillning. Vi har även buffé och våfflor. En del av programmet är avgiftsbelagt och en del gratis. Sätt prinsessbröllopet och bandas och kom och tillbringa en eftermiddag i glatt sällskap! Ölympiska sommarspelen arrangeras utomhus på Åkerbacka, Banvägen 31 i Kyrkslätt. Luckan informerar · Luckan öppet vardagar i maj 9-17 och lördagar 10-13. Sommaröppet i juni vardagar 9-16 och lördagar stängt.
Kunskapens träd planterades i Friggesby
Vid Friggesby skola i södra Kyrkslätt finns en vändplats för bussar och mitt i vändplatsen en liten gräsplätt. Bybon Carita Pettersson har länge funderat över att ett ståtligt träd skulle passa bra just på den lilla gräsplätten. Då föreningen Hem och Skola i Friggesby ordnade sin årliga blomstermarknad tog Carita tillfället i akt och donerade ett ekträd till Hem och Skola. Eken har en speciell historia. Den planterades ursprungligen i min sons trädgård, berättar Carita. Hennes son Svante, som gick bort för några år sedan var en gång elev i Friggesby skola. Eken blev samtidigt också en symbol för samarbete nämligen samarbetet mellan två av byns föreningar Hem och Skola och Järsö ungdomsförening. Med gemensamma krafter planterade ordförandena Lotta Hallgren och Gustaf Åberg trädet man valt att kalla Kunskapens träd ett träffande namn med tanke på den intilliggande skolan. Crista
Lotta Hallgren och Gustaf Åberg planterade Kunskapens träd vid vändplatsen vid Friggesby skola.
Åskådarna bjöds på kaffe och rabarberpaj. Carita Pettersson i de röda stövlarna har donerat eken.
Hemliga resan 1819.05.2010
Tisdagen den 18 maj klockan 8.30 bänkade vi oss i Wikströms buss för att åka på den traditionella resan till okänt mål. Vädret var mulet, men humöret i bussen var på topp. Färden gick norrut och efter några kilometers färd längs Åboleden svängde vi upp mot Björneborg. I Humppila höll vi en kaffepaus och därifrån fortsatte vi till Björneborg, dit vi anlände ca 13.00. Efter att vi ätit lunch, möttes vi av vår guide, Lisi Dahl, som tog oss på en 2-timmars rundtur. Hon berättade, att Björneborg grundades vid Kumo älv 1558 av hertig Johan. Under vår rundtur kunde vi konstatera, att vissa släkter centralt har påverkat stadens utveckling. Fredrik Wilhelm Rosenlew grundade Rosenlew fabriken 1853, året efter det, att staden brunnit nästan helt. En annan framstående släkt var den Juseliuska. Vi besökte Sigrid Juselius mausoleum på Käppärä begravningsplats. Sigrid dog blott 11 år gammal och hennes far lät bygga ett ståtligt minnesmärke över sin dotter. I mausoleet beundrade vi Akseli Gallen-Kallelas fresker. I Björneborg finns en livskraftig svensk koloni, som står på tre ben: 1. Svenska samskolan, förskolan och daghemmet. Skolan har ca 300 elever varav 60% kommer från finskspråkiga hem. 2. Svenska klubben, som fyllde 100 år i fjol 3. Svenska pensionärsföreningen Vi såg många ståtliga hus, bl.a. Keski-Pori kyrka i nygotisk stil, rådhuset, som är ritat av Carl Ludvig Engel och stadshuset, det s.k Junneliuska palatset i tre våningar, på 600 m2 ritat av August Krook, och som Ellen Rosenlew fick som morgongåva av maken Robert Junnelius år 1895. Vi gjorde också en sväng ut till Skrivarholmen, en ö i Kumo älv, som är en trivsam familje- och naturpark, där vi såg en skymt av Pelle Hermannis lekpark, Lilliputlandet. Vid 16-tiden tackade vi Lisi Dahl för intressant guidning och färden fortsatte norrut mot Kristinestad. Vädret hade klarnat och temperaturen stigit och med förväntan åkte vi vidare. Efter kl. 17.00 anlände vi till Kristinestad och tog in på hotell Kristina. Vi åt en delikat middag på hotellet, varefter en del av oss gjorde en promenad i den varma sköna vårkvällen. Onsdag morgon åt vi en stadig frukost på hotellet. Klockan 9.00 anlände vår guide Helena Kari, som berättade utförligt om staden, dess grundande och storhetstid. Staden, som grundades år 1649 av Per Brahe för att stärka den handeln kring Bottenviken och är den bäst bevarade stormaktstida staden i Finland med rutplan. Då hade staden 200 - 300 invånare, idag ca 7000. Staden har fått sitt namn efter drottning Kristina eller Per Brahes hustru Kristina, vilken av dem vet man inte. Sjöfarten har alltid varit en viktig näring för staden, och skeppsvarven sysselsatte en stor del av stadens hantverkare. De gamla byggnaderna levandegör stadens sjöfartshistoria. Vi besökte UlrikaEleonorakyrkan, som blev färdig år 1700. Den har ett lutande torn (Bottenhavets lutande torn). Golvet i kyrkan lutar också, så när ett brudpar vigts och skall träda ut längs mittgången, möter de sin första uppförsbacke på den gemensamma färden. Vi såg också "Kattpiskargränden", som lär vara Finlands smalaste dubbelriktade gata (mindre än 2 m). Veckoslutsevenemanget "Öppna portar" i juni öppnar stadsbornas gårdsplaner för besökare, som får ta del av berättelser om husens historia. Färden gick vidare till Kaskö, landets minsta stad, med ca 1500 invånare. Staden grundades år 1785 av Gustav III. Här liksom i Kristinestad är staden byggd enligt en regelbunden rutplan och de gamla trähusen är välbevarade. Kaskö är en liten idyllisk stad med välskötta trädgårdar och gårdsplaner. Vi åkte bl.a. förbi "Bladhska gården", som byggts 1788 av en på sin tid "superrik" man, skeppsredaren Johan Petter Bladh. Redan i slutet av 1790-talet upplät Bladh salen i övre våningen till kyrkan, som kom att vara där ända till 1965. I husets nedre våning, under kyrkgolvet, bodde prästerskapet. Nu ägs huset av staden, som restaurerat huset för att tjäna dagens behov av utbildning och kultur. Från Kaskö åkte vi till Närpes, som är en vacker kuststad. Under bussfärden såg vi Närpes röda guld, tomatodlingarna. Enligt guiden finns ca 85 ha under glas i Närpes. Växthusodlingen är en viktig näring i regionen. Årligen har man en egen karneval - tomatkarnevalen. Vi beundrade Mariakyrkan. Enligt urkunderna är grunden till kyrkan lagd år 1435 och kyrkan invigdes år 1555 av det finska skriftspråkets fader Mikael Agricola. Mycket fascinerande var de små röda kyrkstallarna, som fanns intill kyrkan. Som mest torde de ha varit ca 400 st., nu är 150 bevarade. Man kom till kyrkan långt ifrån, och då hade man sitt eget stall på kyrkbacken för 2 - 3 hästar, och där kunde man även själv vila ut efter resan . Dessa stallar är idag skyddade av museiverket. Vid middagstid kom vi till Linds kök, där vi första gången i vårt liv åt lunch i ett växthus. Förrätten bestod av olika grönsaker och frukter, bl.a. jordgubbssallad med vitlök och huvudrätten av fisk eller kött. Till efterrätt fick vi kaffe/te med tomatpudding. I växthuset växte ca 70 olika växter - örter, ätliga blommor, bananträd, fikonträd m.m. Någon hade svårt att äta, ty ett apelsinträds mogna frukter hängde i vägen. Efter denna superba lunch startade vi till Kristinestad där vår guide Helena Kari tog avsked. Sedan började hemresan via Björneborg, där vi hade en kaffepaus, för Hilding ville ha kaffe. Allt som allt var det en mycket givande och minnesrik resa. Arrangemangen sköttes perfekt av Else-Maj och hennes medhjälpare i resegruppen, transporten sköttes tryggt av vår chaufför Thomas Wikström. När vi åkte i det vårfagra landskapet med skimrande ljus grönska, kunde vi än en gång konstatera: Nog har vi ett vackert land! Tack till alla som var med på resan. M&JB Foto: Henry Lönnroth
Nya partisekreteraren Johan Johansson besökte SFP i Kyrkslätt
Svenska Folkpartiets nya partisekreterare Johan Johansson har en månad bakom sig i sin nya tjänst och börjar bli varm i kläderna. Grankullabon var glad över sitt första besök hos kommunorganisationen i Kyrkslätt. På tapeten var förstås följande val, riksdagsvalet våren 2011. Målet i Nyland är att återta mandatet som förlorades senast samt att öka röstningsaktiviteten. Kampanjarbetet börjar i ett allmänt svenskfientligt klimat i samhället, men med god vind i seglen efter det lyckade Europaparlamentsvalet. Kandidatlistan kommer att bli fin och intresset för politik bland de yngre ser ut att vara på frammarsch. Det verkar finnas ett sug efter Calle Haglund och vi har flera goda potentiella kandidater i 30-års åldern, menar partisekretare Johan Johansson. Nytt för riksdagsvalskampanjen kommer att vara större satsningar på sociala medier såsom Facebook. De äldre kommer dock inte att förbises. SFP:s seniorer är ett nytt koncept i stil med Svenska Kvinnoförbundet. Ett aktuellt tema är partidagarna 2021.6 i Tammerfors, där även sex delegater från Kyrkslätt deltar. Ett åldringspolitiskt och ett skattepolitiskt program ska godkännas på mötet och drygt 80 motioner behandlas. Också de omtalade Kasnästeserna ska godkännas av partidagen. Partiet står på en bättre ideologisk grund än på länge tack vare dem, slår Johansson fast. Ideologin har diskuterats och bearbetats på fältet, vilket är väldigt viktigt. Medlemmarna har fått fundera på vad t.ex. liberalism innebär och vad miljön betyder för oss. Efter godkännandet ska teserna implementeras i praktiken. Viktiga frågor för tillfället är också den stigande ungdomsarbetslösheten, som väckte diskussion bland åhörarna, samt tillgången till svensk dagvård. Valet av daghem är det viktigaste språkvalet som föräldrarna gör. Vill föräldrar ge sina barn ett starkt svenskt språk och en stark finlandssvensk identitet och kultur är det viktigt att det finns helsvenska daghemsmiljöer i hemmets närhet. - Om avståndet till närmaste svenska daghem är för långt, är risken stor att föräldrarna placerar barnen i ett finskt daghem, konstaterar Johansson. Därför måste vi hela tiden jobba för ett heltäckande nätverk av svenska daghem så att föräldrar kan välja daghem på basis av språk och inte avstånd. Speciellt viktigt är det för de tvåspråkiga barn som ska gå i svensk skola, samt i de regioner där språkmiljön utanför skolan är övervägande finsk. Svenska daghemsgrupper i ett för övrigt finskspråkigt daghem är inte att rekommendera, eftersom språket på gårdsplanen tenderar att bli språkmajoritetens språk, säger Johansson i ett uttalande efter besöket i Kyrkslätt. Harriet Hagelberg
Kyrkslätts Nyheter
Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 13 juni, material inne senast onsdagen den 9 juni. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09-295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@luckankyrk slatt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat.
Linds kök i Närpes.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
23
Auton ilmastointihuolto lisää matkustusmukavuutta
900,Käsiraha 900 + 12X160 = 2820. Sisältäen toimituskulut Ei luottokuluja. Ei korkoa Oy Frank Nyman Ab Espoo p.(09) 505 3015 Mopoja rajoitetusti, vaatii hyväksytyn luottopäätöksen
AUTO JALONEN KIRKKONUMMI TARJOAA!
ILMASTOINTILAITTEEN HUOLTO Huollata autosi ilmastointi joka toinen vuosi, ettei laitteen teho heikkene.
Alkaen
79
Mahdollinen lisättävä kylmäaine veloitetaan erikseen.
TOYOTAN
ALKUPERÄINEN RAITISILMASUODATIN Varmista, että autossasi on hyvä hengittää.
TARJOUS
% -20%
Tarjoukset voimassa 31.6. asti.
SUORITAMME HUOLLOT JA PIENEMMÄT KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN.
Toimiakseen moitteettomasti tulisi ilmastointilaite säännöllisesti tarkistaa vähintään 2 vuoden välein. Ilmastointi laiteessa syntyy käytettäessä haihtumista, josta yleensä ei olla tietoisia. Laitteissa saattaa esiintyä sallittuja vuotoja että haihtumista. Huollon yhteydessä tarkistetaan laite ja tarvittaessa lisätään kylmäainetta. Mikäli kylmäainetta on laitteessa vähän on hyötysuhde huono ja autoon saattaa syntyä kosteutta. Pahinta myrkkyä on sitten se, että kun tuodaan auto huoltoon ja ilmastointilaiteen aineet on lähes loppunut. Autossa ei ole mitään merkkivaloa, että aineet ovat lopussa. Laite saattaa puhaltaa kosteutta ja epäpuhdasta ilmaa auton sisätiloihin. Seurannaisvahingot voivat olla mm. auton sisällä esiintyy hajuhaittoja. Tällöin laitteen höyrystinkennoon jää kosteutta ja kun auto sammutetaan kenno jää märäksi. Kun seuraavaksi lähdetään liikkeelle ilmastointilaite lähtee pyörimään ja auton sisätiloissa saattaa olla melkoinen tuoksu. Järjestelmään voi siis syntyä myös ilmaa. Ilmastointilaitteen huollon ja tarkastuksen yhteydessä saadaan laitteesta myös ylimääräiset ilmat
AUTOHUOLTOLIIKKEEN koulutettu asentaja suorittaa ilmastointihuollossa tarvittavat toimenpiteet ja kytkee autosi automaattiseen tarkistuslaitteeseen. pois. Auton määräaikaishuollon yhteydessä yleensä vaihdetaan raitisilmasuodatin. Yleensä auton määräaikaishuollossa ilmastointihuolto suoritetaan ns. vapaaehtoisena huoltona. EU-lainsäädännön puitteissa huoltoliikkeitä koulutetaan jatkuvasti aiheen tiimoilta, jotta huoltoliikkeen ammattitaito olisi oikealla tasolla. Ilmastoinnin automaattinen tarkistuslaite ja koulutetut huoltomiehet löytyvät ammattitaitoiselta autohuoltoliikkeeltä. Ilmastoinnin tarkistuslaite ottaa automaattisesti vanhat aineet pois eli kylmäaineen ja öljyn sekä alipaineistaa järjestelmän. Tämän jälkeen järjestelmään vaihdetaan uudet öljyt ja kylmäaineet. Lisäksi järjestelmään lisätään ns. UV väriaine, joka puolestaan ilmaisee mahdollisen vuodon järjestelmässä. Ennen lomareissua ja muutenkin määrä välein kannattaa siis tarkistuttaa auton ilmastointijärjestelmä. Näin autossa ei ole tukala matkustaa.
Liikenneturvan viikon vinkki:
Auto Jalonen Kirkkonummi | Munkinkuja 7 | Kirkkonummi Puh. 010 5252 810 | www.autojalonen.fi
Kesäloma muuttaa lasten liikkumisaikoja ja reittejä
Koululaisten siirtyessä kesälomalle lapset liikkuvat liikenteessä eri tavalla, eri paikoissa ja eri aikoina kuin kouluvuoden aikana. Kesällä pyöräillään kodin, harrastusten ja kavereiden väliä omia reittejä. Lapsista kertovia liikennemerkkejä ei voi sijoittaa kaikkialle jossa lapset liikkuvat, huomauttaa Liikenneturva. Kesäaikana suosittuja paikkoja ovat uimarannat, leikkikentät ja urheilukenttien läheisyydet. Kesällä liikutaan eri rytmiin kuin koulutyön aikatauluttamassa arjessa. Liikkeellä voidaan olla päivisin mihin aikaan tahansa. Myös kotiintuloaikoja venytetään. Nyrkkisääntönä lapset liikkuvat silloin ja siellä, missä kaveritkin liikkuvat. Lasten impulsiivisuus korostuu kesäaikana etenkin porukassa liikuttaessa. Lapsen reviiri laajenee kesäaikana. Tutusta kotiympäristöstä saatetaan lähteä sukuloimaan tai kyläilemään muualle. Lasten kokemattomuus liikenteessä korostuu erityisesti vieraassa ympäristössä. Lapsille nopein tapa liikkua on polkupyörällä. Usein koulut rajoittavat pienimpien koululaisten pyöräilyä. Sen sijaan kesällä moni vähemmän kokenut pyöräilijä liikkuu kotinurkilla ja vähän kauempanakin. Vanhempien on hyvä sopia etukäteen lasten kanssa yhdessä, missä voi ja minne saa pyöräillä. Iän karttuessa itsenäisyys lisääntyy. Pienet lapset pääsevät kuitenkin pyörällä joskus taitoihinsa nähden liiankin nopeasti eteenpäin.
Kotivinkit pienille pyöräilijöille:
käytä kypärää pyöräile tuttuja reittejä pysy pyöräteillä, älä oio noudata liikennesääntöjä huomioi toiset ihmiset liikenteessä. Vastuu lasten turvallisesta liikkumisesta on ennen kaikkea aikuisilla. Autoilijoiden vastuulla on muun muassa nopeusrajoitusten noudattaminen. Kun noudatat taajamanopeuksia, pidät samalla huolta kotikatusi ja yhteisösi turvallisuudesta ja viihtyvyydestä.
Neste Oil -asemia uudistetaan vauhdilla
Neste Oilin asemien ilmeuudistus Suomessa on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Uudistettuja liikenneasemia on alkukesästä avattu jo yli 10 paikkakunnalla. Muutostyö kestää keskimäärin muutaman päivän, ja siirtyminen uuteen ilmeeseen sujuu useimmiten ilman palvelukatkoksia, kertoo osastopäällikkö Jukka Lemmetyinen Neste Oilista. Uudistunut Neste Oil asemaverkosto koostuu kolmesta erilaisesta asemakonseptista: Neste Oil-, Neste Oil Express- ja Neste Oil Truck -asemista. Uudistuksen yhteydessä verkosto saa yhtenäisen Neste Oil -ilmeen.
24
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Maanantaista Lauantaihin kuusi päivää. Useita retkiä, mukavaa yhdessä oloa, hotelli HCC Montblanc*** Barcelonan vanhassa kaupungissa. Ilm. toiminnanjohtaja Sirkka Aronen 0400-842071. Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry. Mustion linnakierros ja Jukka Puotila show 7.8. Ilm. 7.7. mennessä Tuula L 050-3576438. Kevään viimeinen kerho 10.6.10. Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys Historiallinen luontoretki, Siuntion Krejansberget. Lähtö Siuntion kotiseutumuseolta klo 18. Lisät. Hilkka Toivonen, 040-7406538. Espoon Sotaveteraanit ry Kirkkonummen jaosto. Laivaretki Helsinki Tammisaari 13.6. Ms Kristina Reginalla Eteläsatamasta klo 9.00. Perkkiön bussi lähtee urheilupuiston pysäkiltä klo 8.00 ilm. Pirkko 092988506, 0500901203.
Vuokra-asuntotontti KVA:lle Kantvikiin
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN pesukone Rosenlew Passeli 450 h. 50e, sekä hyväkuntoinen vaaleankeltainen nahkasohva h. 50e. 0400-444772. MYYDÄÄN Renault Megane 1,4 vm. 01, aj. 133 tkm, ilmast., aluv., huoltokirja, vetok. Eritt. siisti. H. 2800e. Puh. 0400706894. HALUTAAN ostaa edullinen yksiö tai kaksio. Puh. 09-441771. OSTETAAN ok-tontti Kirkkonummelta. 5000 m2 tai isompi. Puh. 0505596537. MYYDÄÄN Fiat Brava vm. 2001. Katsastettu, hyvä. Tiedustelut 0408702254. MYYDÄÄN uusi 4 henk. ruokapöytä muuton takia h. 400e. Puh. 0504344885. Siisti luotett työssäk. nainen + 2 kilttiä kisua hal. vuokr. edull. huoneen oktalosta jossa ei ole tv:tä junaradan varrelta tms. nopein yhteyks. Hgin keskustaan p. 041-5224814. ETSITKÖ luonnon rauhaa, minä tarjoan sitä. Myydään ok-tontti Inkoosta lähellä merenrantaa ja kunnan venelaituria. H. 69.000e. Puh. 0407663198. OSTETAAN ok-tontti, 5000 m2 tai isompi. Puh. 0400-111113. MYYDÄÄN ok-talo Pohj.Kirkkonummella Lapinkyläntie 422. 99 m2 + 97,5 m2. Omistaja myy. Paperit kunnossa. H. 220.000,-. P. 044-2122083. MYYDÄÄN traktori. Nuffield Universal 4, 1961. Etukuormaaja, perälana, ketjut, vararengas, ohjaustehostin. Kirkkonummella, 2900. Christian Thiel 040-7538961.
Halutaan vuokrata
Maanantaina kokoontuvalle Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto päättäisi myydä Kantvikista Sokeritehtaantie 15-17 asuntotontin Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:lle kauppahintaan 330.000 euroa. Kunta on ostanut Kantvikissa sijaitsevan asuntotontin, osoite Sokeritehtaantie 15-17. Tontilla on keskeneräiset kerrostalorakennukset, jotka on purettava ennen tontin rakentamista. Kun-
nanvaltuusto päätti 01.03. 2010 § 23, että kunta varaa tontin vuokra-asuntojen tuotantoon ja tekee päätöksen toteuttajasta viimeistään kesäkuussa. Tontin myynnistä on neuvoteltu Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n kanssa. Kauppahinta on 330.000,00 euroa. Hinta vastaa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksymää tonttihintaa (185 /k-m2 vuonna 2010), josta on vähennetty keskeneräisten rakennusten purkamisesta aiheutuvat arvioidut kustannukset. Kauppa on tehtävä 30.1. 2011 mennessä. Kaupan kohde on Kantvik IIA -asemakaavamuutoksen mukainen asuinrakennusten kortteli 4036, joka muodostuu Överbyn kylän tiloista K 4036 T 1 Rno 11:0 (kiinteistötunnus 257-49611-0), pinta-alaltaan 6843 m2, ja K 4036 T 2 RN:o 4:81 (kiinteistötunnus 257-496-481), pinta-alaltaan 4076 m2. Rakennusoikeus on yhteensä 3000 k-m2.
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020.
Maanantai 7.6.
11.00 KirkkonummenSiuntion sydänyhdistyksen boccia-pelit siirtyvät Lindalin ulkokentälle kesän ajaksi. 13.30 Kykslätts pensionärer rf Våravslutning med allsång, körsång av Tonkarlarna, solosång av Mika Rekola och musik av Boris Westerlund i Församlingshemmet. Inbjudna gäster från föreningarna inom SPF Västnyland. Inkass. av deltagaravgiften (20 ) till Ramsholmen.
Sunnuntai 6.6.
Kirkkonummen-Siuntion sydänyhdistyksen keskiviikkoiset kuntosalivuorot jäävät kesätauolle ja maanantaiset vuorot jatkuvat edelleen 21.6. asti, jonka jälkeen jää sekin vuoro kesätauolle. Kuntosalivuorot jatkuvat jälleen syyskuussa. Eläkeliiton Uudenmaan piirin syysmatka Espanjaan Barcelonaan 06.11.9.
Sepänkylässä peräänajo
Keskiviikkona, 2.6. klo 16:10 aikaan Valtatie 1:llä Sepänkylän kohdalla sattuneessa peräänajokolarissa loukkaantui yksi henkilö lievästi. Onnettomuus tapahtui, kun ohituskaistalla Turun suuntaan matkanneiden ajonopeus oli alentunut niin, että osallisautojen letkassa takimmaisena ollut autoilija oli törmännyt edellään ajaneen perään ja "niputtanut" kaikkiaan kolme edellä ollutta autoa yhteen. Loukkaantunut oli letkassa kolmantena. Kaikki neljä henkilöautoa vaurioituivat onnettomuudessa, jonka raivaustyö haittasi muuta liikennettä tunnin ajan.
Mönkijä törmäsi puuhun Siikajärvellä
Torstai-iltana 3. kesäkuuta klo 18.40 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle tuli hälytys mönkijäonnettomuudesta Siikajärventieltä Espoosta. Mönkijä oli törmännyt puuhun ja kaksi sen kyydissä ollutta nuorta loukkaantui onnettomuudessa. Toinen heistä oli pelastuslaitoksen saapuessa paikalle mönkijän alla vakavasti loukkaantuneena. Heti onnettomuuden jälkeen onnettomuuspaikan ohi ajanut moottoripyöräilijä kaatui väistäessään onnettomuuspaikalla apua huitonutta henkilöä. Myös moottoripyöräilijä loukkaantui kaatuessaan. Onnettomuuspaikalle Siikajärvelle hälytettiin kuusi yksikköä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, yksi yksityinen sairaankuljetusyksikkö sekä mediheli. Pelastuslaitos onnittelee koulunsa päättäviä nuoria ja samalla muistuttaa nuoria kuljettajia malttamaan mielensä liikenteessä ajamalla turvallisesti sekä käyttämään turvavarusteita.
Konttori
PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI SIUNTIOINKOO ALUEELLA
LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU
Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan.
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Kirkkonummen Sanomat
Merja Rauta Riitta Salmirinne
Kirkkonummen Sanomat
Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782 -6044 www.kirkkonummensanomat.fi Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna mape 8.3016.00 Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk
Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi- ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 22% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm+ alv 22% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n
Toimitus Puh. (09) 221 9200 e- mail toimitus@kirkkonummensanomat.fi Vastaava päätoimittaja Jussi Salo ja toimitusjohtaja Toimittajat Katja Salo Satu Holmlund Vappu Salo Liisa Kosonen Kuvankäsittely Anne Puro Tietohallinto Kalle Salo
Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR- Latomo Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
26
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Karjalaisilla aihetta juhlaan
Stalinin aloittaessa Mainilan laukauksilla ja Otto Wille Kuusisen johtamalla Terijoen nukkehallituksella, talvisodan tavoitteena oli Suomen miehittäminen ja maamme liittäminen "onnellisten Neuvostoliiton kansojen perheeseen". Kenraaleilla oli yhtenä tavoitteena antaa "Isä Aurinkoiselle" lahja, saada punalippu hulmuamaan eduskuntatalomme katolle. Otto Willelle oli varattu juhlapuhe. Kanteleen tanssi- ja lauluryhmä Petroskoista oli harjoitellut juhlaan ohjelmaa Terijoella junavaunussa. Talvisodassa sai surmansa lähes 27.000 sotilastamme, haavoittuneet mukaan lukien tappiot olivat yli 70.000 miestä ja naista, heistä siviilejä yli tuhat. Puna-armeijan tappiot olivat monenkertaiset. Stalin tarvitsi erityisesti Vuoksen vesivoimaa ja Karjalan sellutehtaita. Moskovan rauhassa 70 vuotta sitten noin 420.000 karjalaisen oli lähdettävä evakkotielle. Moskovan rauha oli siemen kesällä 1941 alkaneelle jatkosodalle. Puna-armeijan lentokoneet ylittivät rajan pommittaen 19 kaupunkia. Risto Ryti ilmoitti radiopuheessaan maamme joutuneen jälleen sotaan. Nähtiin Karjalan teillä luovutetuilta alueilta lähteneitä pitkiä pakolaiskolonia. Mukana oli kotien irtaimistoa ja muuta tavaraa. Ylimpänä kuormissa oli usein vanha isoäiti pieni lapsi sylissään. Kuskina oli vähän yli 10-vuotias poika, tyttö tai vanha vaari. Rekien vieressä ja pitkinä jonoina talutettiin lehmiä. Hiljaisuuden vallitessa matka eteni. Osa kuljetuksista tapahtui armeijamme kalustolla. Mummoja ja lapsia pääsi matkalle evakkojunilla. Monet junat joutuivat ilmahyökkäyksien kohteeksi. Maantiematkalaiset yöpyivät enimmäkseen kirkoissa ja kouluilla, joissa lotat ja kotirintaman suojeluskuntalaiset auttoivat huollossa. Suunnitelmia uusiksi sijoituspaikoiksi oli tehty. Ruotsistakin saatiin apua, Svean kuljetusjoukkoa majuri Sederholmin johdolla. Evakkotielle joutuneilla oli sydämissä suuri, pohjaton suru menetetyistä kodeista, pelloista ja metsistä. Jätettiin kirkot ja niiden kalmistot, joille oli saateltu kellojen soidessa vuosisatojen aikana sukulaisia ja ystäviä. Suuria muutoksia kokivat myös ne 70.000 lasta, jotka lähetettiin Ruotsiin ja Tanskaan. Muolaan kirkkoherrana toiminut Toivo Rapeli on muistellut: "Muolaan väki sijoitettiin Loimaalle, kokoonnuttiin kirkkoon." Rapeli jatkaa: "Suuri kirkko oli niin täynnä väkeä, ettei sellaista tungosta oltu ennen nähty. Käytävätkin olivat täynnä kansaa, suurin osa siirtoväkeä. Noustessani saarnatuoliin, olin niin liikuttunut, etten tahtonut saada sanaa suustani. Kansa itki, tuntui, että meillä oli yksi sydän ja yksi sielu." Ortodokseja oli runsaat 50.000 ja luterilaisia noin 390.000. Seurakuntien papit jakoivat seurakuntalaistensa kohtalon. He kulkivat Rapelin tavoin uusille sijoituspaikoille. muu heimo kuin karjalaiset olisi kestänytkään. Sukurakkaus ja samaistuminen karjalaiseen heimoon auttoivat kestämään. Autettiin toinen toista. Karjalaiset osasivat itkeä ja nauraa. Suvut ja perinteiset entisajan karjalaiset suurperheet hajosivat, mutta niissä oli turvaa, joka auttoi kestämään. Usko Jumalaan ja rukous auttoivat osaltaan kestämään. Sama kohtalo yhdisti ja myönteinen elämänasenne kantoi monien vaikeuksien yli. Karjalaiset toivat piirakoiden lisäksi aivan uutta virkeyttä ja toimeliaisuutta monille paikkakunnille. Karjalan Liitto perustettiin noin kuukausi talvisodan päätyttyä kotinsa menettäneiden (Stalinin ryöstämien) siirtokarjalaisten oikeuksien ja etujen valvojaksi. Liitolla oli Karjalatalolla 20.4. 70-vuotisjuhlapäivä. Juhlaseminaarissa presidentti Tarja Halosella oli juhlapuhe, pääministeri Matti Vanhanen (evakkovanhempien poika) toi valtioneuvoston tervehdyksen. Professori Karl-Erik Michelsenin esitelmän aiheena oli mitä evakkojen jälkeen. Lapset, lapsenlapset ja muutkin karjalaisuudesta kiinnostuneet jatkavat perinteitä ja kulttuuria. Yhteys Alaspäähän. Oli menetetty pinta-alastamme 12 %. Pääosa evakoista oli maanviljelijöitä. Kesäkuun 28. päivänä 1940 säädettiin pika-asutuslaki. Kantaväestöltä lunastettiin maata evakkojen viljeltäväksi. Pellonraivausyritys tehokkailla amerikkalaisilla catepillareilla käänsi kannikkoisiakin maita. Paasikivi ajoi ruotsalaispykälän, joka vaikeutti varsinkin kalastajien sijoittumista omaan ammattiin. Asutustoiminnassa, myös rintamamiehille maata, kuuluivat kiitokset erityisesti Veikko Vennamolle ripeästä toiminnasta, toisen sodan päättyessäkin. Johannes Virolainen, evakko kuten Vennamo, auttoi monin tavoin. Karjalaisten asiat, asettuminen uusiin oloihin sotakorvausten rinnalla saatiin pääosin kuntoon 1960-luvulla. Sitten 1970-luvun hiljaisen kauden jälkeen on tullut Liiton toimintaan mukaan kulttuuriasiat. Karjalan Liiton vuosittaiseen ohjelmaan ovat kuuluneet hengelliset päivät, viimeksi maaliskuussa Mikkelissä. Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg toivotti siellä karjalaisuudesta kiinnostuneita mukaan. Karjalaisille on ollut aina tärkeätä hengellinen elämä. Meillä on yhteisessä piirissämme, toimissamme mahdollisuus ekumeeniseen hengelliseen toimintaan. Meillä on ortodokseja sekä luterilaisia heimoveljiä ja -sisaria, mainitsi Hallenberg. Emerituspiispa Matti Sihvonen on Sortavalasta. Hän muisteli työvuosiaan. Vanhempi väki on jo poissa. Vaikka menetykset ovat olleet suuret, olemme niistä selvinneet, koska uskomme, että asiamme ja koko kansamme asiat ovat Jumalan käsissä. Karjalaiset ovat tuoneet myös isänmaamme muihin osiin ja seurakuntiin uskoa ja iloa. Kun piispuuskautenani kiersin 12 vuoden ajan Kuopion hiippakunnan 70 seurakunnassa, totesin, että seurakuntien aktiivisina vaikuttajina oli Karjalan siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään. Eepeen runo Karjalasta, julkaistu Lappeenrannassa ilmestyvässä Karjala-lehdessä, kuvaa pakkoluovutetun Karjalan asukkaiden, evakkotielle joutuneiden muistoja
Karjalan Liitolla on yli 400 jäsenyhdistystä, yksi niistä on Kirkkonummen Karjala-Seura, jota oli perustamassa erityisesti Marjatta ja Niilo Tuomola. Liiton jäsenyhdistyksissä on kymmeniä pitäjäseuroja, jotka järjestävät mm. kotiseutumatkoja ja kesäjuhliakin luovutetun alueen kotipitäjiin. Henkilöjäseniä on noin 45.000. Jäsenmäärän lisäys v. 2009 oli 3000. Kirkkonummella tervetuloa seuraan! Yhteys sihteeriin Seija Hussiin 0500-875976, Maili Pusaan 050-32512105 tai Samuli Alaspäähän 0449921243. Tämän lehden järjestöpalstalla kerrotaan mm. palvelutalon tarinailtapäivistä. Kesäkuun 17.20. päivinä on Helsingissä valtakunnalliset Karjalaiset Laulujuhlat. Tervetuloa lukijamme juhliin! Entä talkoolaiseksi?
LUOVUTETTU Karjala. Kartta: Seppo Repo
ja sydämen ääniä tänään. Menetetty Karjala Olin seitsemän kuukauden vasta kun lähdin evakkoon Jaakkimasta Jäi koti ja kaikki muu Oli itkussa evakkojen suu jäi metsät, järvet ja pellot mutta säästyi Jaakkiman kirkonkellot. Vietiin evakot pitkin Suomen maata Ei sitä murhetta mitata saata Säilyy meillä ne rakkaat muistot Kaikki kauniit mäet ja puistot Me saamme aina muistella Karjalaa
Emme koskaan sitä takaisin saa Me niillä matkoilla muistellaan Miten luonto on kaunis ja ihmeellinen Ei ole kielletty muistella Miten kaunis oli Karjala ennen. Luovutetulla alueella oli kyliä noin 1200. Niistä on jäljellä tänään vain 200, joissa on vielä asukkaita, useissa kylissä vanhuksia, vodkapulloa kallistaneita miehiä ja kulkukoiria kyläraitilla. Teitä, huonokuntoisia on liiankin kans. Juhlavuoden kesäjuhlien
yhteyteen on tulossa Karjalakysymystä käsittelevä seminaari. Sinne odotetaan mukaan mm. Karjalan palautusasiaa esillä pitäneitä, niin Veikko Saksia kuin Heikki A. Reenpäätä. Olisi hyvä, jos vihdoin voitaisiin käydä itsetilittävää keskustelua venäläisten kanssa, mitä monet Itä-Euroopan entiset kommunistimaat ja Baltian maat ovat käyneet. Tapahtuuko palautus? Asian esillä pitämisessä on kysymys myös monien Karjalan kaipuun hoitamista. SAMULI ALASPÄÄ
Mahtihauki Kalljärvestä
Onnittelut 70-vuotiaalle Karjalan Liitolle!
On sanottu, ettei mikään
PÄÄKAUPUNGIN karjalaisia nuoria karjalaisten kesäjuhlilla Joensuussa 2006. Kuva Pro Karelia
31.05. 11v Jonathan Hed koki aikamoisen yllätyksen, kun virveliin tarttui Veikkolan Kalljärvestä 4,8 kg hauki, pituutta vonkaleella oli 90 cm. Kuva: Arja Hed.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 44 6.6.2010
27
Masalan Kisa ry:n jalkapallojaos uusiin käsiin
Kirjailijasta futispomo Masalaan
Kirkkonummen Sanomien kolumnistinakin tunnettu, kirjailija ja toimittaja Annika Grahn on valittu MasKin jalkapallojaoksen puheenjohtajaksi. Grahn nimitettiin jaoksen kokouksessa 31.5. 27-vuotias Grahn on toiminut Maskin jalkapallojaoksen varapuheenjohtajana ja sen lisäksi hän vetää joukkueenjohtajana 2003 syntyneiden lasten joukkuetta. Onnittelut Annika Grahn ottaa vastaan hämmentyneenä, mutta toteaa samaan hengen vetoon olevansa asiasta innoissaan. Olen menettänyt sydämeni jalkapallolle kokonaan. MasKin jalkapallojaos on kasvanut muutamassa vuodessa huikeasti. On haaste vastata lisääntyneiden harrastajien, uusien valmentajien ja vapaaehtoisten talkoolaisten toiveisiin, hän miettii. Grahn peräänkuuluttaa Kirkkonummen jalkapalloseurojen välistä aitoa yhteistyötä. Lahjakkaita tyttöjä olen esimerkiksi ohjannut ACK:n. Minusta on mahtavaa, että meidän kokoisessa kunnassa on ikioma tyttöseura. Pidän sen säilymistä tär Miten tukea valmentajia, jotka vapaaehtoisesti käyttävät valtavasti vapaaaikaansa seuran hyväksi? Heitä on liian vähän, jolloin hommat kasaantuvat aina liiaksi yhdelle tai kahdelle tyypille. Haastan vanhemmat antamaan valmentajille enemmän kannustavaa palautetta. He tekevät tärkeätä työtä, meidän kaikkien lasten hyväksi. Grahn pitää puheenjohtajuutensa tavoitteena yhteisöllisyyden lisäämistä. Yhteisöllisyys on itselleni tärkeä asia elämässä muutenkin. Minulla on suuri tarve kuulua porukkaan, en tykkää tehdä asioita yksin. Olen itse saanut jalkapallon kautta valtavasti uusia ihmisiä elämääni. Joidenkin uskon säilyvän vierelläni vuosikymmeniä. Kiireinen kirjailija aikoo yrittää jatkaa myös jojona. Todellisuudessahan en tiedä osoittautuuko se ajankäytöllisesti mahdottomaksi, mutta kynnys luopua joukkueesta on todella korkealla. Olen kiintynyt jengin lapsiin ja nautin heidän seurastaan hurjan paljon.
Anne-Mari Leskinen 16. EM-sprintissä
ANNIKA Grahn kannusti joukkuettaan sadesäästä huolimatta liigamatsissa Framnäsin kentällä. Sylissä 03 joukkueen maskotti Yoda. Kuva: Jari Ojasti. keänä. Ei ole MasKilta pois jos tyttöjä menee sinne. Suurimpana haasteenaan seuratoiminnassa Grahn näkee valmentajien jaksamisen pitkällä aikavälillä.
Pitkänmatkan juoksijat kovassa vauhdissa Veikkolan piirimestaruuskilpailuissa
Yleisurheilukenttä oli pullollaan suuren urheilujuhlan tuntua kesäkuun ensimmäisen päivän kääntyessä illaksi Veikkolassa. Kenttä täyttyi Veikkolan Veikkojen (VeVe) neljänsien viikkokisojen korkeushyppääjistä, kuulantyöntäjistä ja kiekonheittäjistä sekä VeVe:n järjestämän Helsingin seudun yleisurheilu ry:n (Helsy) sekä Nylands Åbolands Idrottsdisrikt r.f:n (Nåid) 10.000 metrin piirimestaruuskilpailujen juoksijoista. Kun mukaan saapuivat myös Zumbaajat mukaansatempaavaan musiikin kera, riitti seurattavaa niin pienelle kun isollekin katsojalle, kuin kentän yli tyylikkäästi lentäneelle joutsenellekin. Piirimestaruusjuoksujen miesten sarjan kolme ensimmäistä sijaa menivät SjundeåIF:n edustajille Lauri Lipiäiselle (32:04.61),Mårten Boströmille (32:27.58) sekä Tuomas Tervolle (32:36.25) kolmikko pääsi siis Nåidin piirimestaruuskilpailujen palkintosijoille. Helsyn piiririä, Jussi Kalliola (EspTa, P 15 sarja)kiekkoa 50,60 metriä sekä Ville Kalliola (EspTa,P 17 sarja)kiekkoa 50,26 metriä. Tyttöjen sarjassa Lotta Hovin (VeVe, T 11 sarja) kuula lensi 6,70 metriä, Paula Katajiston kiekko (EspTa, T 13) 38,71 metriä ja AnneMari Lehtiön kiekko (KU-58, T 15 sarja) 34,42 metriä. Viikkokisoissa ei palkita tuloksista, mutta kauden lopussa palkitaan ahkerasti kisoihin osallistuneet. Seuraavan kerran Veikkolan yleisurheilukentällä kisataan nappulakisoissa (47 v) 14.6 ja viidensissä viikkokisoissa 16.6. Yleisurheilukoulujen harjoitukset pyörivät maanantaisin ja torstaisin ja yleisurheiluleireille mahtuu vielä. Kentällä myös Zumbataan, aerobicataan sekä pelataan jalkapalloa ja kuntosalille pääsee lähes joka päivä. Tervetuloa mukaan! Urheilemaan, kisailemaan tai kannustamaan. Lisätietoja www.veve.net. JOHANNA ARTOLA
LYNXIN Anne-Mari Leskinen suunnisti sijalle 16. EM-kisojen avausmatkalla sprintissä. Lynxin Anne-Mari Leskinen suunnisti sijalle 16. EMkisojen avausmatkalla sprintissä. Karoliina Sundberg karsiutui finaalista. Parhaat suomalaiset olivat yhdeksänneksi suunnistanut Vesa Taanila ja kahdenneksitoista yltänyt Minna Kauppi. Mestaruudet menivät Ruotsin Helena Janssonille ja Sveitsin Fabian Hertnerille. Vesa Taanila oli lähellä mitalia, sillä hän teki yhden noin puolen minuutin virheen. Tavoite oli kymmenen joukkoon ja sijoitukseen olen tyytyväinen. Yksi porrasrasti oli niin pienessä kolossa, että menin vierestä ohi, selvitti Taanila muuten loistavaa suoritustaan. Minna Kauppi teki paljon virheitä, eikä kymmenen joukkoon ollut asiaa. Metsä- ja dyynisuunnistus sujui, mutta sokkeloisessa mökkikylässä tein monta virhettä, kertoi Kauppi. Leskinen suoriutui uransa ensimmäisestä EM-startista loistavasti. Alussa oli vaativia rasteja ja rata oli rankka, totesi Leskinen, joka seuraavan kerran on tulessa pitkällä matkalla lauantaina, jos ei käsky käy viestijoukkueeseen. Päävalmentaja Janne Salmi ei hurrannut suomalaispanosta, mutta suorituksissa oli myös paljon positiivista, joka toivottavasti konkretisoituu muilla matkoilla. Taanila on satsannut selvästi vain sprinttiin ja pitkään matkaan. Hän on saanut paketin kasaan ja kehittynyt valtavasti vuodessa. Naisilla ei keskittyminen tänään riittänyt, vaikka henkisellä puolella on tehty paljon töitä, totesi Salmi. Salmen mukaan Kaupilla, Finckellä ja Taanilalla menestys ei ollut vauhdista kiinni. Suomalaiset lähtevät taistelemaan huomenna pitkän matkan karsintaan. Seuraavan kerran EM-mitaleita jaetaan keskiviikon viestissä.
EM-Sprintin finaali, Primorsko, Bulgaria
Miehet: 1) Fabian Hertner SUI 14.45, 2) Daniel Hubmann SUI 15.11, 3) Emil Wingstedt 15.14, 4) Matthias Merz, 5) Matthias Müller SUI, 6) Tue Lassen DEN 15.29, 9) Vesa Taanila FIN 15.37, 20) OlliMarkus Taivainen FIN 16.09, 23) Mats Haldin FIN 16.15, 38) Petteri Muukkonen FIN 16.51. Naiset: 1) Helena Jansson SWE 14.36, 2) Simone Niggli SUI 14.56, 3) Maja Alm DEN, 15.44, 4) Angela Wild SUI 15.53 4) Elise Egseth NOR 15.53, 6) Dana Brozkova CZE 16.08, 6) Signe Søes DEN 16.08, 12) Minna Kauppi FIN 16.27, 13) Anni-Maija Fincke FIN 16.40, 16) Anne-Mari Leskinen FIN 16.46, 18) Merja Rantanen FIN 16.49.
ENNEN starttia kaikki 19 PM 10000 metrille lähtenyttä miestä vielä yhtenä joukkona. Kuva: Arimo Bäckman mestaruudet miesten sarjas- Nåidin piirimestaruus kilpaisa menivät Mikko Jokelal- lun voittajaksi nousi naisten le,HelsJy (33:27.12), Taneli sarjassa Jenny Vuonoranta Niemelälle, KU-58 EsboIf (39:04.60). (33:39.98)sekä Taneli HakkaVeikkolan Veikkojen viikraiselle,VU (34:37.96). kokisat kilpailtiin neljännen Naisten sarjassa 10.000 kerran tänä kesänä, päivän metrin nopein ja Helsyn piiri- lajeina olivat korkeushyppy mestaruus kullan voittaja oli (9v) , kuulantyöntö (11v), kieSanna Kullberg, KU-58 konheitto (13v-). Linus Källin (36:52.22), Helsyn hopeaa (KirkkonU, P 11 sarja) kuula voitti Nina Chydenius VU lensi 6,58 metriä, Aleksante(37:30.66) ja pronssimitalin ri Sonninen (VeVe, P 13 sarSari Juuti, KU-58 (39:35.42). ja) heitti kiekkoa 29,84 met-
Veikkolan Veikoille valtion tukea nuorten harrastustoiminnan tukemiseen
Valtio on tukenut merkittävällä tavalla urheiluseuratoiminnan kehittämistyötä viimeisen kahden vuoden aikana. Päätoimisten työntekijöiden palkkaustuen lisäksi seuroille on jaettu toiminnallista kehittämistukea lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisliikuntaan. Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, ESLU:n alueella myönnettiin tänä vuonna 110 seurahankkeelle yhteensä 205.500 euroa. Valtakunnallisesti tukea myönnettiin 443 hankkeelle yhteensä 769.000 euroa. Veikkolan Veikot saivat tukea 1319 -vuotiaiden nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen. Tuen avulla aloitetaan syksyllä tyttöjen liikuntatoiminta, jossa oman kehon huoltamisen lisäksi perehdytään myös ruokavalion, unen, päihteiden, mielialan ja muiden tekijöiden merkitykseen jaksamiseen ja ulkonäköön. Tasapainoisella syömisellä ja hyvillä elämäntavoilla on merkittävä vaikutus jo nuorenkin ihmisen hyvinvointiin. Toiminnasta on tarkoitus tuottaa myös muiden tahojen ja seurojen käyttöön soveltuva liikuntatoimintamalli. Kirkkonummelaisista urheiluseuroista seuratukea sai myös Kirkkonummen hiihtoseura lasten urheilutoiminnan lisäämiseen.
28
N:o 44 6.6.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kiehtova tarina sai hienon tulkinnan Masalan nuorisoteatterissa
"Mio, poikani Mio" kosketti syvältä
Masalan nuorisoteatterin tämänkeväinen Hannele Tuomisen ohjaama esitys, Astrid Lindgrenin kirjasta dramatisoitu "Mio, poikani Mio" oli syvällinen ja sydämeenkäyvä kertomus isättömästä pojasta, jonka unelma rakastava isästä toteutuu sadun taikamaailmassa, hyvän haltijattaren taian avulla. Tarina oli mukaansa tempaava ja Kaamon pahuus toi siihen draaman tarvitsemaa jännitettä, odotuksia, toiveita ja pelkoa. Pienen pojan päätös pelastaa valtakunta kauhean Kaamon kynsistä ja isän suostuminen siihen, vaikka uhkana oli rakkaan pojan kuolema toi mieleen eittämättä allegorisena kertomuksen Jumalasta, joka lähettää oman poikansa maan päälle kuolemaan ihmiskunnan syntien tähden. Päähenkilö, Mio/Jussi Sami Harjula teki vaikuttavan roolityön vahvalla läsnäolollaan roolin nuorena, isää kaipaavana ja sittemmin hänen ehdottomaan rakkauteensa luottavana ja siitä iloitsevana poikana, jolle juuri tuo rakkaus antaa rohkeuden lähteä taistelemaan pahaa Kaamoa vastaan ystävänsä Jum Jumin/ Jussi Järvilehto kanssa. Hyvää työtä tekivät muutkin, joten kokonaisuus toimi hienosti tarinan alusta sen viimeiaina voimakas kokemus. Sen pystyi ottamaan todeksi.
Vahva tiimi
Kaisu Koposen toteuttama lavastus ja yhdessä Sini Handolinen ja Minna Kareen kanssa tehty pukusuunnittelu antoi hyvät puitteet esitykselle. Myös valo- ja äänimaailma sekä musiikki, joista vastasi kolmikko Tuomas Niemelä, Immanuel Pax ja Minna Kare, vahvistivat oivallisesti näytelmän tunnelmia ja tapahtumia. Ohjaaja Hannele Tuominen olikin erityisen iloinen tästä vahvasta ammattilaistiimistä, jonka hän sai tuekseen toteuttamaan näytelmää. Liikkeelle lähdettiin loppusyksyllä niin, että Hannele luki koko kirjan lattialle levitetyillä patjoilla loikoilevalle ryhmälleen. Lopuksi tehtiin improvisaatioita asioista, jotka heitä kiinnostivat. Oli hieno tunnelma, kertoi Hannele, jota tämä tarina oli pitkään kiehtonut. Se kosketti syvältä meitä kaikkia. Vaikka Miolla on ankeat lähtökohdat, tarina vahvistaa, että lapsella on voimavaroja selviytyä sellaisesta. Huikeinta oli se, että pieni poika lähtee teke-
mään tekoja, mitä oikeasti ei uskalla. Isä suree pojan lähtöä, mutta tahtoo hänen lähtevän, kuolemankin uhalla. Kaikessa tässä on iso sanoma, valotti ohjaaja Hannele Tuominen työn lähtökohtia, joka hänen ilokseen kasvoi ja kypsyi pitkin matkaa. Oli hienoa seurata, millä ilolla ja energialla sitä tehtiin ja miten nuoret itse uskoivat siihen, Hannele
kiittää ryhmäänsä. Valtaosalle näytelmä oli ensimmäinen yleisöesitys, myös päähenkilölle. Heissä oli oikeaa asennetta, että työtä tehdään tosissaan, mutta ei ryppyotsaisena. Ihana oli seurata myös lapsikatsojien myötäelämistä, kertoo joka esityksessä itse mukana ollut Hannele. LIISA KOSONEN
ISÄKUNINKAAN/Tuukka Martiskainen ja Mio-pojan/Sami Harjulan onnea, kun he vihdoin löytävät toisensa. seen repliikkiin asti. Erityisen hienosti oli tehty uljas valkoinen hevonen Miramis/Elina Vehkaoja pitkine ripsineen ja hevosmaisine päänheittoineen paras näkemäni "hevonen" ikinä! Väkevimpänä esityksestä jäi soimaan sen viimeinen repliikki, poikaansa kaipaavan isäkuninkaan/ Tuukka Martiskainen huuto: Mio, poikani Mio! roolia esittänyt Tuukka Martiskainen näytelmää, jossa hän koki oppivansa eri tavalla kuin konkareiden kanssa työskennellään ja jossa ilona oli nuoruuden into. Mm nuoren Samin roolityöskentely teki vaikutuksen. Se oli yllätys, miten skarppi hän oli ja vahvasti tilanteissa mukana, Tuukka antoi tunnustusta "pojalleen". Isän rooli oli mieluisa kokemus, koska se aika alkaa Tuukalla lähetä. Koin roolini olevan valmennusta aikuisuuteen, hän tuumasi ja kertoi viimeisen repliikin olleen itselleenkin
Valmennusta aikuisuuteen
Oli mielekästä toimia nuorten kanssa, siitä sai tosi paljon, arvioi isäkuninkaan
KAAMOA vastaan Mio saa miekan Miekantakojalta/Siiri Karjula, oik. ystävä Jum Jum/Jussi Järvilehto.
Kevätkirkoissa laulettiin ja leikittiin
Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan perheja päiväkerhojen kevätjuhlissa oli iloinen tunnelma. Yhdessä laulettiin ja leikittiin. Juhlia pidettiin kolmet, keskustan seurakuntatalolla, Masalan kirkolla ja Veikkolan seurakuntakodilla. Perhe- ja päiväkerhon lastenohjaajat olivat yhdessä suunnitelleet kevätkirkon kulun, jossa eri ikäryhmillä oli omia ohjelmanumeroita. Vanhemmat seurasivat lastensa esityksiä ja kameroihin tallentui ikimuistoisia kuvia riemusta ja jännityksestä. Kevätkirkko päättyi siunaukseen ja suvivirteen. Teksti ja kuvat LEENA SALMENSAARI lapsityön pastori Kirkkonummen suomalainen seurakunta
VEIKKOLAN päiväkerholaiset esittivät laulun Jumalan luomisen kauneudesta.
KESKUSTAN srk-talolla perhekerholaiset lauloivat ja leikkivät Pienen pieni leppäkerttu, suuren suuri elefantti ja pitkän, pitkä boakäärme, jotka kaikki ylistivät Jumalaa.
Eeva-Liisa Ruotsinsalon taidetta art naive näyttelyssä
Art naive näyttelyni avajaiset pidettiin Maarianhaminassa Galleri Skarpans´issa 4. kesäkuuta. Harmillista, että en päässyt mukaan kun 70 vuotissyntymäpäivät sattuivat samalle päivämäärälle ja sukulaisvieraita saapui Australiasta saakka, hymyili kirkkonummelainen, naivismiin erikoistunut taiteilija Eeva-Liisa Ruotsinsalo. Ahvenanmaalla esittäytyy tuiki harvoin mantereen taidetta, Kirkkonummelta ei saamieni tietojen mukaan koskaan aikaisemmin? Art naive -taidemuotoa ei puolestaan galleri Skarpansissa ole aikaisemmin esitetty, kertoi Ruotsinsalo. Hän on jo nyt saanut kutsun Karjalaan Tuupovaara galleriaan pitämään yksityisen Art naive-taidenäyttelyn samaan aikaan vuoden kuluttua, 1.6.30.6. 2011. Maalaukseni siis kulkevat todella laidasta laitaan, äärimmäisestä lännestä äärimmäiseen itään, naurahti Eeva-Liisa Ruotsinsalo. Häneen on lisäksi alustavasti oltu yhteydessä, että hän pitäisi taidenäyttelyn kesällä 2012 Pohjois-Norjan Ålesundissa. Mikäli saan teosten kuljetukset ym. järjestymään, niin mikä ettei, tuumasi pirteä seitsemänkymppinen, jota vuodet eivät hidasta lainkaan. Päin vastoin elämän eteen tuomat haasteet otetaan ilolla ja tarmokkuudella vastaan. Ahvenanmaan näyttelyn järjestämisen mahdollisti mm. Säästöpankkisäätiön myöntämä apuraha.
KISSOJA nolottaa.
EEVA-LIISA Ruotsinsalon taidetta on parasta aikaa esillä Maarianhaminassa Galleri Skarpans´issa.
LEHMÄT nauttivat laidunelämästä tässä Thorsvikin herefordit-nimisessä taulussa.