Kyrkslätts Nyheter sidan 18
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 44. vuosikerta
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 4.7.2010
51
SUNNUNTAI
Veteraanit kesätreffeillä Siuntiossa sivu 16 Kisusta hallituspuheenjohtaja Inkooseen sivu 3
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Katso myös takasivun ilmoituksemme!
Se även vår annons på baksidan!
KESÄ MAISTUU MANSIKALLE!
HINNAT VOIMASSA SUKE 4.-7.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖ-ONS. 4.-7.7.2010 IFALL INGET ANNAT UPPGES.
SOMMAR OCH JORDGUBBAR!
MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
Voimassa MA-KE 5.-7.7. I kraft MÅ-ONS 5.-7.7.
Suomalaiset
25
90
ltk
Dansukker
0
65
ps
MANSIKAT 5 kg
JORDGUBBAR 5,18 /kg
TALOUSSOKERI 1 kg
HUSHÅLLSSOCKER
Hinta ilman K-Plussa-korttia 0,95 /ps
HK Kabanossi GRILLIMAKKARAT 300-400 g
GRILLKORV 4,38-5,83
Ingman VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l
VANILJGRÄDDGLASS ei laktoositon
HERKKUSIENET 200 g Suomi ja KYPSÄ MAISSI 400 g Espanja
CHAMPINJONER och MAJS 3,75-7,50 /kg
Olvi SIIDERIT 0,45 l
CIDER 3,98 /l
Trip MEHUJUOMAT 2 dl
SUGRRÖRSSAFT 1,00 /l
2
pkt
Plussa-korttia ) Hinta ilman K(6,48-8,63 /kg s. 2,59 /pkt ja yk
350
erä
-32%
Plu Hinta ilman K1,59 /pkt
099
pk t
-37%
ssa-korttia
2
rs
Plussa-korttia Hinta ilman K98-9,95 /kg) s. 1,99 /rs (4, ja yk
3.
erä
-24%
Plussa-korttia Hinta ilman K. pantin 0,20 35 /pl (2,35 /l) sis 2,
199
pl, sis. pantin 0,2 0
-16%
10 tlk
Plussa-korttia Hinta ilman K70 /l) s. 0,34 /tlk (1, ja yk
2.
erä
-41%
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%)
www.k-citymarket.fi
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
2
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Maatilapuodin suvipäivät 9.11.7.
Kirkkonummen Maatilapuoti täyttää 17 vuotta, ja sitä juhlitaan kolmena päivänä. Perjantaina 9.7 tarjoamme syntymäpäiväkahvit kaikille asiakkaille tunnelmallisessa luhtiaitassa. Koko viikonlopun perjantaista sunnuntaihin voit nauttia Kirkkonummen Pelimannien musiikista. Lauantaina klo 1015 viihdyttää laulelmayhdistys VisLa. Mikäli haluat ajaa traktorilla itse, niin nyt sinulla on oiva tilaisuus. Ikärajaa ei ole, ja autamme mielellämme mikäli jalkasi ovat liian lyhyet tai jos muuten olet neuvojen tarpeessa. Satupolku on auki ympäri vuoden sään salliessa. Sadussa Kärrasin tonttu kertoo maatilan elämästä. Tarina on mielenkiintoinen sekoitus mielikuvitusta ja paikallishistoriaa kaikenikäisille lastenmielisille. Tove Fagerholm on kirjoittanut sadun, ja käännöksestä vastaa Maija Paavilainen. Pihalla koko perhe voi osallistua tietopolkuun ja vastata juonikkaisiin ja maanläheisiin kysymyksiin. Jos uskallat voit vielä hypätä trampoliinilla tai poiketa vanhan maakellarin kummituslabyrinttissä! Kirpputorilla voit tehdä löytöjä. Opastetut kiertoajelut traktorin peräkärryllä ovat koko perheen suosikkeja. Matkalla saat kuulla kertomuksen tilan ja lähiseudun historiasta sekä samalla nauttia ympäröivästä kauniista kulttuurimaisemasta. Lauantaina ja sunnuntaina voit myös ajaa hevoskyydillä pitkin peltojen ja niittyjen. Perjantaina ja lauantaina voit kokeilla jousiammuntaa tai huovuttaa itsellesi pallon tai vaikkapa lämpimän istuinalustan . Kaikille herkkusuille on tarjolla partiolaisten paistamia vohveleita ja grillimakkaroita, Maatilapuodin kahvio ja jäätelökioski ovat myöskin auki. Puodista löydät tuoretta varhaisperunaa ja tilaleipomon vastaleivottua leipää. Lisäksi löytyy laaja valikoima lähiseudun tuotteita, kuten hilloja, hunajaa, vihanneksia, makkaraa, jauhoja, käsitöitä ym. Perjantaina vierailee Rehndahlin falabella-minihevonen Maatilapuodin pihalla kl 16-18. Voit yhdistää käynti suvipäivillä vierailuun Rehndahlin kotieläintilalla, joka sijaitsee aivan vieressä Maatilapuoti on auki: Perjantai 1420, lauantai 1016, sunnuntai 1420. Ajo-ohje: Hangontieltä (tie 51) Upinniementietä 1 km, vas. Eestinkyläntietä 3,2 km.
MAATILAPUODIN herkut odottavat suvipäivillä kävijöitä 9.11. heinäkuuta.
Mustion kirkossa kesäkonsertteja
Mustion kesäkonsertit kuullaan nyt jo kuudennen kerran Mustion kirkossa. Konsertit alkavat klo 15 ja kestävät noin tunnin. Konsertteja on luvassa vielä 3. ja 4.7. Konsertteihin on vapaa pääsy ja niihin on mukava poiketa, jos käy tutustumassa Mustion Antiikkiviikkojen tarjontaan tai muuten vain tulla nauttimaan kesäisestä iltapäivästä. Lauantaina on vuorossa "jousien juhlaa", kun alttoviulisti Lidija Scepancevic ja nuori viulistilupaus Jelica AnnaMaria Huohvanainen esiintyvät pianisti Esa Nordgrénin säestyksellä. Muutamista ennakkotiedoista poiketen sunnuntain konsertissa esiintyy Antti Heermann, viulu ja Henrik Sandås, bandoneón. Bandoneón on harmonikansukuinen soitin, joka on kotoisin Saksasta ja sitä on käytetty alunperin kirkkomusiikissa. Siirtolaisten mukana soitin kulkeutui 1800-luvun lopulla Etelä-Amerikkaan, jossa se otettiin käyttöön argentiinalaisessa tangossa. Konsertissa kuullaankin mm. Astor Piazzollan musiikkia. Tämän vuoden konserteissa kuullaan instrumentaalimusiikkia, joka tavoittaa varmasti kaikki yli kielirajojen. Tilaisuudet järjestää Karjaan suomalainen seurakunta.
HENRIK Sandås soittaa bandoneónia Mustion kirkossa.
Uimavesien laatu Kirkkonummella
Kirkkonummen uimarantavesitulokset kesällä 2010
(päivitys 22.6.2010) Merialueen uimarannat Näytteenottopäivä, veden laatu, Lämpötila °C Sinilevähav. pvm + määrä (0-3), seur. näyte Upinniemi 15.6. Hyvä 14,2 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Långvik (EU) 15.6. Hyvä 13,7 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Järvialueen uimarannat Näytteenottopäivä, veden laatu, Lämpötila °C Sinilevähav. pvm + määrä (0-3), seur. näyte Storträsk (EU) 15.6. Hyvä 15,8 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Syväjärvi (EU) 15.6. Hyvä 15,8 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Tampaja Haapajärvi (EU) 15.6. Hyvä 17 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Tampaja Kylmälä 15.6. Hyvä 16,5 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Lammaskallio (EU) 16.6. Hyvä 17,5 16.6. ei havaittu (0) 6.7. Vitträsk Luoma 15.6. Hyvä 15,5 15.6. ei havaittu (0) 6.7. Vitträsk Automuseo 15.6. Hyvä 15 15.6. ei havaittu (0) 6.7 Sinilevien määrä: 0 = ei havaittu sinilevää 1 = Vähän levää: Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkuisina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.
KESÄN AUKIOLOAJAT
· 5.7.15.8. aukioloaikamme ovat mape klo 7.3017.00 lasu klo 9.0015.00, röntgen on suljettu viikonloppuisin Muuten palvelemme normaalein aukioloajoin, tervetuloa! Diacor Kirkkonummi, Kirkkonummen kauppakeskuksessa
Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800
ALPPIKATU | HERTTONIEMI | ISO OMENA | ITÄKESKUS | KESKUSTA KIRKKONUMMI | LEPPÄVAARA | PASILA | PITÄJÄNMÄKI RUOHOLAHTI | TAPIOLA | TIKKURILA | DIACOR SAIRAALA
D
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
3
Etusivun kuva:
KUNTOUTETTAVAT veteraanit kokoontuivat kesätreffeille Siuntioon Minna Niemisen kotipihalle nostaen maljan kesälle ja ystävyydelle. Veteraanien kotikuntoutuksesta huolehtiva Minna muistutti, että jokaisen ikäihmisen toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus tukee ikääntyvän terveyttä ja on edullisempaa yhteiskunnalle kuin sairauden hoitaminen. Kuva: SATU HOLMLUND.
Inkoon valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen
Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 30. kesäkuuta tilinpäätöksen vuodelta 2009. Inkoon Venesatamien johtokunnan osalta vastuuvapautta ei myönnetty koska johtokunta ei ole allekirjoittanut liikelaitoksen tilinpäätöstä vuodelta 2009 kuntalain 87 § mukaisesti. Muilta osin tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.31.12.2009.
Yhteistyön syventäminen Kisun tavoitteena Inkoossa
Toivon, että yhteistyö kunnanhallituksen, valtuuston ja virkamiesten välillä paranisi jatkossa. Samoin meidän on tehtävä työtä yhteistyön syventämiseksi eri poliittisten ryhmien välillä, totesi Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajaksi kesäkuun viimeisenä päivänä nimitetty sitoutumattomien Kristian "Kisu" Jernström. Inkoon kunnanvaltuusto myönsi keskiviikkona 30. kesäkuuta Teresa Grönholmille (kok) eron kunnanhallituksen puheenjohtajuudesta ja valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jernströmin. Kisun valinta tapahtui suljetulla lippuäänestyksellä. Hän sai taakseen 14 valtuutettua ja hänen vastaehdokkaansa, rkp:n Marie Bergman-Auvinen 12 valtuutettua. Yksi kunnanvaltuuston jäsen äänesti tyhjää. Ennen kunnanhallituksen uuCamilla Laihon tilalla varavaltuutettu, demareiden Bjarne Holmström. Rkp:n Kristian Westerholm ehdotti, että uudeksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin rkp:n valtuustoryhmän ehdokas Marie Bergman-Auvinen. Kokoomuksen Sari Wilhola puolestaan ehdotti, että uudeksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin Kristian Jernström. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heimo Hakala totesi ehdotuksia tulleen kaksi ja esitti, että vaali suoritettaisiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa ääntenlaskijoina toimivat pöytäkirjantarkastajat. Valtuuston hyväksyttyä menettelytavan käytiin äänestämään ja äänin 14121 Kisu Jernström valittiin Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tämän vuoden loppuun saakka.
Saunapalo Inkoossa
Neljä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksikköä kävi torstaina 1. heinäkuuta klo 19.15 tulleen hälytyksen jälkeen sammuttamassa saunapaloa Inkoon Barösundin ulkopuolella sijaitsevassa Grundsjön saaressa. Saunaa lämmitettäessä sen seinärakenteet syttyivät palamaan polttaen n. 60 neliön suuruisen saunan sisäpuolen. Palon syttymissyynä voi olla kipinä tai säteilylämpö. Tarkkaa syytä ei löydetty Palo saatiin sammumaan saunaosastoon, eikä palo levinnyt rakennuksen muihin tiloihin. Tulipalon aineelliset vahingot nousevat n. 10 000 euroon.
KISU eli Kristian Jernström valittiin Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajaksi 30. kesäkuuta. den puheenjohtajan valintaa Camilla Laiho Ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Asian käsittelyyn osallistui
Ingakodin rahat Daliin ja Joddböleen
Inkoon vanhainkodin eli Ingakodin ja Ingakodin rivitalon talotekniikan korjaukseen varatuista investointimäärärahoista siirretään 30 000 euroa Merituulen koulun Dalin päiväkodin välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Päätöksen asiasta teki Inkoon kunnanvaltuusto kokouksessaan 30. kesäkuuta. Samasta määrärahasta nipistettiin myös 25 000 euroa Joddbölen kalasataman sähköistykseen. Merituulen koulun ja Dalin päiväkodin välisen kevyen liikenteen väylän rakennusurakoitsijaksi on jo aiemmin valittu teknisen lautakunnan toimesta A. Berglund A. Nyt kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt määrärahan siirron, voidaan urakkasopimus allekirjoittaa. Joddbölen kalasataman aluesähköistys toteutetaan puolestaan ns. kunnallisena hankkeena teknisen lautakunnan toimeenpanemana.
Syväjärven uimarannan pukukopit sotkettu
Syväjärven uimarannan pukukopit ovat jälleen joutuneet ilkivallan kohteeksi. Seinät on töhritty epämääräisillä kuvioinneilla ja osa ikkunoista on rikottu. Nyt kun helteet ovat vihdoin alkaneet helliä kirkkonummelaisiakin lomalaisia, niin tällainen ilkivalta keskustan läheisellä uimarannalla tuntuu todella ikävältä, kommentoi Syväjärven uimarantaa virkistäytymiseen käyttävä lehtemme lukija. Hänen mukaansa pukukopit pysyivät siistinä hetken aikaa kun ne oli maalattu ja entiset piirrokset peitetty. Nyt ilkivallantekijät ovat käyneet jälleen kerran pilaamassa rakennuksen maalipinnan töhryillään. SYVIKSEN eli Syväjärven uimarannan pukukopit on jälleen sotkettu rumilla töhryillä.
Tarkastuslautakunnalta moitteita Inkoon kh:lle
Inkoon kunnanvaltuustolle esiteltiin keskiviikkona 30. kesäkuuta tarkastuslautakunnan arviointikertomus, joka lähetettiin edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta suomii arviointikertomuksessaan kovin sanoin kunnanhallitusta tilinpäätöksen laadinnan suhteen. Lautakunnan mielestä kunnanhallitus laiminlöi velvollisuutensa laatia kunnan tilinpäätös vuodelta 2009 lakisääteisessä ajassa vuonna 2010. Tilinpäätös allekirjoitettiin vasta 7. kesäkuuta. -Kunnanhallituksen toiminta on kuntalain 23 ja 65 § säädöksiä ajatellen täysin epähyväksyttävää ottaen huomioon, että tilinpäätöksen valmistelu kunnanhallitukselle valmistui hyvissä ajoin. Tarkastuslautakunta pitää tapahtunutta hyvin vakavana ja haluaa tällä tavalla näkyvästi raportoida asiasta kunnanvaltuustolle. Huomautettakoon tässä yhteydessä myös, että hyvää kirjanpitotapaa koskevia säädöksiä ei voida muuttaa Inkoon kunnanhallituksen poliittisilla päätöksillä, todetaan Inkoon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa.
Maksujärjestelmä pysäköintitaloon:
Maksullista pysäköintiä kaavaillaan Kirkkonummelle
Kirkkonummen kunnantalon yhteyteen rakennettava pysäköintitalo varustetaan tekniikalla, joka mahdollistaa pysäköintimaksujen keräämisen. Yhdyskuntatekniikan lautakunta lautakunta on päättänyt jo aikaisemmin kokouksessaan 20.5. ehdottaa myös, että vuoden 2011 talousarvioon osoitetaan varat, joilla selvitetään millä edellytyksillä ja kustannuksilla kuntaan voidaan perustaa kaksi pysäköinninvalvojan tointa 1.1.2012 alkaen. Lisäksi parhaillaan selvityksen alla on, onko Kirkkonummella tarkoituksenmukaista siirtyä joillakin keskeisillä alueilla maksulliseen pysäköintiin.
MäntsäläSiuntio maakaasuputken rakennustyöt alkoivat Nummelassa
Ensimmäiset maanrakennustyöt käynnistyivät Gasumin Mäntsälästä Siuntioon suunnitteleman maakaasuputken linjalla tiistaina 29.6. Työt aloitettiin ensimmäisenä Vihdin Nummelassa ja Mäntsälän Hirvihaarassa. Kokonaisuudessaan 90 kilometriä pitkän maakaasuputken rakentaminen työllistää parhaimmillaan 400 henkilöä. Gasumin tavoitteena on saada putken rakennustyöt valmiiksi vuoden 2011 syksyyn mennessä. Heinäkuun aikana putkilinjalla tehdään raivaus- ja louhintatöitä. Varsinaiset putken hitsausja asennustyöt aloitetaan ensimmäisissä kohteissa vielä elokuun aikana, kertoo Gasumin investointiosaston päällikkö Ilkka Takaaho. Maakaasuputken rakentaminen on jaettu kahteen osaan, joissa rakennustyöt alkoivat samanaikaisesti. Pohjoinen työmaa ulottuu Mäntsälän Hirvihaarasta Vihtiin, jossa rajana toimii Selkin kylään rakennettava venttiiliasema. Eteläinen työmaa kattaa putkilinjan Vihdin Selkistä Siuntion Pölansiin sekä Lohjalle rakennettavan haaraputken. Pääurakoitsijana pohjoisella työmaalla toimii E.M. Pekkinen Oy ja eteläisellä osuudella Destia Oy. Uusi kaasuputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia ja toimitusvarmuutta pääkaupunkiseudulle, jossa kaasun käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana.
Jatkuu sivulla 19
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
5
Kuollut
Lux Musicae -festivaalille uusi taiteellinen johtaja
Siuntion 550-juhlavuosi näkyy ja kuuluu 19.21.11. 2010 järjestettävällä Lux Musicae -festivaalilla, joka vie kuulijat historialliselle aikamatkalle. Ohjelmassa kuultava musiikki yhdistyy paikalliseen historiaan ja nostaa esille pieniä välähdyksiä menneisyydestä. Yksitoista vuotta sitten ensimmäistä kertaa pidetylle Lux Musicaelle marraskuinen tapahtuma tarkoittaa myös siirtymistä uuteen aikakauteen kun festivaalin taiteellinen johtaja ja perustaja Pami Karvonen siirtyy tämän vuoden jälkeen toisiin tehtäviin ja hänen seuraajakseen on nimitetty pianisti Joonas Ahonen. Joonas Ahonen on Lux Musicae -festivaalille tuttu taiteilija, joka valittiin tapahtuman nuoreksi muusikoksi vuonna 2003. Uusi ennakkoluuloton ja energinen taiteellinen johtaja vakuuttaa, että festivaalin tavoitteet ja arvot säilyvät samoina eikä tapahtuman luonne tule muuttumaan. Ahonen painottaa, että kuntalaisten tuki ja arvostus festivaalia kohtaan ovat ehdottoman tärkeitä tapahtuman jatkuvuuden takaamiseksi, jotta Lux Musicae voi vastaisuudessakin tuoda musiikin valoa marraskuun pimeyteen. Kapteenin on uljasta jättää laiva silloin kun se seilaa pulleimmin purjein. Lux Musicae on tehnyt runsaasti yhteistyötä nuorten kanssa ja järjestänyt monipuolisia lastenkonsertteja, jotta kulttuuritoiminta periytyisi seuraavillekin sukupolville ja Siuntion kunta voisi tulevaisuudessa viettää 1000-vuotisjuhlaa, toteaa väistyvä taiteellinen johtaja Pami Karvonen. Menneistä vuosista Karvonen haluaa kiittää kuntalaisia, yhdistyksiä ja sponsoreita, jotka ovat osallistumisellaan ja tuellaan mahdollistaneet tapahtuman toteuttamisen. Etenkin tapahtumaa järjestävä Siuntio soi -yhdistys on hänen mielestään ollut loistava esimerkki siitä, mitä kaikkea motivoituneella ja ahkeralla vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Nuorten kuulijoiden aktivoimisen lisäksi Lux Musicae on vuosi vuodelta tullut yhä kansainvälisemmäksi. Valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma on viime vuosina huomioitu myös maailmalla, ja festivaali on tuonut kotimaisten artistien rinnalle mie-
lenkiintoisia ja ajankohtaisia ulkomaisia taiteilijoita. Tuleva taiteellinen johtaja Joonas Ahonen tulee jatkamaan samalla linjalla ja lisäämään entisestään kansainvälistä yhteistyötä eri artistien ja kokoonpanojen kanssa. Ohjelma julkaistaan lähiaikoina. Lisätietoja: www.luxmusicae.com
Jo yli 900 nuorta työllistynyt Sanssi-kortin avulla
Nuorten työllistyminen Sanssi-kortin avulla on käynnistynyt rivakasti. Kortti on annettu TE-toimistoissa jo yli 8 800 nuorelle, joista 909 on jo löytänyt palkkatuen edellytykset täyttävän työpaikan. Sanssikortti on työnantajille kohdistettu, palkkatukeen pohjautuva työllistymisseteli, jolla vauhditetaan nuorten työllistymistä. Vastavalmistuneille suunnattu Sanssi-kortti lanseerattiin seitsemän viikkoa sitten. Nyt saadut alkuvaiheen tulokset näyttävät oikein lupaavilta. Tarkemmat arviot kampanjan onnistumisesta ja hyödyistä tehdään loppusyksystä, kun kesäsesonki on ohi. Sanssi-hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka, toteaa hallitusneuvos Päivi Kerminen työ- ja elinkeinoministeriöstä. TE-toimistoilta saadun palautteen mukaan tieto Sanssikortista on tavoittanut hyvin sekä työnantajat että työnhakijat. Kortti on lisännyt nuorten aktiivisuutta hakea töitä. Kampanja on herättänyt myös työnantajien kiinnostuksen, ja tuen saaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ja ilman työttömyysaikoja alle 25-vuotiaille on saanut kiitosta. Vastavalmistunut nuori voi saada Sanssi-kortin työ- ja elinkeinotoimistosta samalla, kun hänelle tehdään työllistymissuunnitelma. Kortin käyttö edellyttää nuorelta oma-aloitteisuutta työn haussa. Palkkatuki voidaan myöntää, kun yritys palkkaa alle 25vuotiaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan nuoren määräaikaiseen työsuhteeseen. Sama sääntö pätee 25 vuotta täyttäneisiin, jos yrityksessä on tarjolla toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Yrityksen palkatessa 2529-vuotiaan nuoren palkkatuella määräaikaiseen työsuhteeseen edellytetään, että henkilö on ollut työttömänä työnhakijana kuusi kuukautta. Kunta, yhdistys tai säätiö voi palkata nuoren palkkatuettuun työhön heti, kun hän on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hallitus suuntasi pahentuneen nuorisotyöttömyyden vähentämiseen vuoden 2010 ensimmäisessä lisäbudjetissa 77 miljoonaa euroa. Tilannetta helpotetaan starttirahan, yrittäjyyskoulutuksen ja palkkatukea avulla. Tavoite on, että lisäbudjetin avulla tänä vuonna 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.
Palvelukseen halutaan
Herkkupromoottori, pelikeisari, lehtimoguli, elokuva-agentti, matkaspesialisti, viihdekoordinaattori...
RYHDY R-KIOSKIKAUPPIAAKSI
Tartu tilaisuuteen. Haemme Espooseen Jälkimaininki 9, Matinkatu 22, Merivalkama 2 ja Niittykummuntie 2), Vantaalle (Mantelikuja 1 ja Vantaanrinne 14) ja Helsinkiin itsenäisiä R-kioski-kauppiaita Suomen suurimpaan franchisingketjuun! Vastaat kokonaisuudessaan kioskin monipuolisesta toiminnasta ja osallistut aktiivisesti myyntityöhön. Sinulla on jämäkkä ote asioihin ja nautit asiakaspalvelusta. Kaupallinen peruskoulutus tai kokemus kaupalliselta alalta sekä kokemus esimiestyöstä katsotaan eduksi. Monipuoliset tukipalvelumme auttavat sinua R-kioskiurasi eri vaiheissa. Astu viihteen, jännityksen ja mielihyvän maailmaan, näytä kykysi ja täytä hakemus osoitteessa www.r-kioski.fi/ yrittajaksi. Lisätietoja maanantaina 5.7. klo 1215 Jukka Lääkkö, puh. 040 7609966 tai jukka.laakko@r-kioski.fi
ON ONKO SINUSSA USSA ÄR Ä Ä ÄRRÄÄ?
ASUNTOMARKKINAT s. 89
a Sanoma company
6
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Asunnon ostajalle enemmän tietoa
1.7.2010 voimaan astuva uusi asunto-osakeyhtiölaki lisää asunto-osakkeen ostajan tiedonsaantia. Jatkossa asunnon ostaja näkee isännöitsijäntodistuksesta, mitä korjauksia tai muutostöitä huoneistossa on tehty, mitä korjauksia yhtiössä on tehty ja mitä on tulossa. Jatkossa osakkaan on aina ilmoitettava huoneistossa tekemästään remontista asunto-osakeyhtiölle. Ilmoituksista pidetään rekisteriä ja tiedot huoneistoremonteista näkyvät Isännöitsijäntodistuksessa. Samoin isännöitsijäntodistuksesta löytyvät tiedot yhtiössä tehdyistä merkittävistä korjauksista sekä tulevista korjaustarpeista. Suurimmat haasteet lakimuutos tuo niihin taloyhtiöihin, joissa ei vielä ole ammattimaista isännöintiä. Näitä taloyhtiöitä on lähes 30 000 ja niistä valtaosa on pieniä rivitaloja tai paritaloja, sillä jatkossa kiinteistönvälittäjät tulevat vaatimaan uusien määräysten mukaisia isännöitsijäntodistuksia. Jos isännöitsijäntodistuksessa on puutteita, välittäjä ei välttämättä ota kohdetta myyntiin, sillä asunto-osakkeen ostaja haluaa punnita, haluaako ostaa osakkeen yhtiöstä, jolla ei ole korjausohjelmaa tai jonka korjaushistoria on epämääräinen. Uusien määräysten mukaan jatkossa on annettava tiedoiltaan erisisältöisiä isännöitsijäntodistuksia. Esimerkiksi asunnon vuokraamista varten annettava isännöitsijäntodistuksen on sisällöltään erilainen kuin asunnon myyntiä varten annettava isännöitsijäntodistus. Isännöitsijäntodis-
PÄÄKIRJOITUS
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee 4.04 ja laskee 22.44. La 3.7. Arvo, Egil, Ejvind, Öjvind, Egel, Eiven, Into, Anatoli, Johannes Su 4.7. Ulla, Ulpu, Ulrika, Ulla, Ulrik *ORT Antti, Antero, Martta Ma 5.7. Unto, Untamo, Ulf *ORT Ahvo, Ohvo, Leimu, Sergei, Elsa, Elsi, Varpu Ti 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, Esa, Esaias, Eino Leino d. diktens och sommarens dag, Halvar *ORT Sisso. Ke 7.7. Klaus, Launo, Klas, Klaus *ORT Kiia, Tuomas, Tuomo To 8.7. Turo, Turkka, Tor, Tore, Tora *ORT Prokko, Okko
tukseen on myös merkittävä, jos siitä puuttuu jotain tietoja. Uudistukset isännöitsijäntodistukseen on tehty niin vauhdilla, että ohjeistukset ja tietojärjestelmät eivät ole pysyneet perässä. - Isännöintiyrityksissä on täysi työ päällä, jotta uudet määräykset täyttäviä isännöitsijäntodistuksia päästään tekemään mahdollisimman pian. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii kiinteistönpidon ja yhtiön muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, esimerkiksi kunnossapidon järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä ei ole itse hoitaa näitä tehtäviä vaan järjestää niiden hoitaminen. Käytännössä hallitus sopii asioiden toteuttamisesta isännöintiyrityksen kanssa. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten onkin nyt syytä varmistaa, että isännöintiyritykset huolehtivat kiinteistön ja rakennusten kunnossapidosta suunnitelmallisena toimintana ja tiedottavat siitä myös osakkaita. Myös ulkopuolisille, esimerkiksi osakkeen ostajille, tuleville vuokralaisille ja rahoittajille on annettava oikeat ja riittävät tiedot rakennusten ajankohtaisesta kunnosta ja tulevista korjaustarpeista, korjaussuunnitelmista, ehdotettavista ja päätetyistä korjauksista sekä kaikkien näiden vaikutuksista yhtiövastikkeeseen ja huoneistojen käyttämiseen. Ulkopuolisille on kerrottava myös se, jos asianmukaisia korjaussuunnitelmia ei ole, eikä kunnossapitoa ole järjestetty
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Englanninkielestä kuuma peruna Kirkkonummella
(KS N:o 13:8.7.1970) Pulma: Englanti vai ruotsi ? Ratkaisu: Ei kumpaakaan. -Suunnilleen ylläolevissa tunnelmissa on Kirkkonummella ratkottu kansakoulun kieltenopetuksen aloittamispulmia. Kansakoululautakunta oli esittänyt opetuksen aloittamista suomenkielisissä kouluissa, koska siitä ei koidu lisäkuluja ja pätevät opettajavoimatkin ovat jo valmiina. Myös lasten vanhempien keskuudessa teetetty mielipidetutkimus tuki englanninkielen valitsemista ylivoimaisesti. Asian piti olla suunnilleen selvä, mutta eipäs ollutkaan. Kunnanhallitus pisti esityksen pöydälle todeten, ettei sitä näin suuria asioita noin vain yhtäkkiä. Valtuustokin ehti huolestua ja varsinkin suomenkielisten taholta tuotiin istunnossa esiin vakava huolestuminen asian puolesta, jolloin virkamiehet puolittain lupaamalla asiassa myönteistä ratkaisua seuraavassa kunnahallituksessa pääsivät asiasta yli. Mutta sitä luvattua ratkaisua ei tullutkaan.
Pienet pitävät kiinni työntekijöistä
Heikosta taloustilanteesta huolimatta pienillä työpaikoilla ei ole turvauduttu irtisanomisiin. Pienemmillä työpaikoilla myös työntekijöiden lomautuksia on vähemmän kuin suuremmilla. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan pienissä yrityksissä työntekijät koetaan ensisijaisesti voimavarana. Sopeutumista taloudelliseen tilanteeseen on haettu muilla keinoilla kuin työntekijöitä vähentämällä. Kun näin on toimittu, työntekijöille on kasvanut vahva luottamus työpaikkansa säilymiseen, Hellstén arvioi. Pienten yritysten halu pitää kiinni työntekijöistä heijastuu työntekijöiden myönteisinä käsityksinä omista työoloistaan. Työntekijät pienissä yrityksissä kokevat työolonsa erittäin hyviksi. Pienemmissä yrityksissä johdon ja työntekijöiden väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset ja esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja on vain vähän. Tieto kulkee johdon ja työntekijöiden välillä hyvin. Keskustelu työtehtävistä ja tavoitteista onnistuu pienissä yrityksissä työn lomassa ilman erillistä menettelyäkin. Pienissä yrityksissä työntekijöiden kohtelu on tasapuolisempaa kuin suuremmissa ja työpaikkakiusaamista esiintyy tuskin lainkaan. Pk-yritysten työntekijät myös kokevat työntekijöitä olevan työpaikallaan riittävästi sekä töiden organisoinnin työpaikallaan hyväksi. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien jo kahdeksatta kertaa tekemästä työoloselvityksestä. Selvitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin haastattelutietoihin. Vuoden 2009 syys-lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa työntekijöiltä kysyttiin mm. käsityksiä oman työelämänsä laadusta. Työntekijöiden hyvät työolot ovat tärkeä tekijä, kun tavoitteena on saada ihmiset pysymään työelämässä pidempään, Hellstén toteaa. Pienet yritykset näyttävät tässä asiassa kantavan vastuunsa hyvin, hän lisää. Pienissä yrityksissä työntekijöille tarjottavien palkallisten koulutuspäivien määrä on vähäisempi kuin suuryrityksissä. Tästä huolimatta työntekijät kokevat oppivansa koko ajan uusia asioita kaikenkokoisilla työpaikoilla.
Luin mielenkiintoisen artikkelin, jossa yhteiskuntakeskustelija Gunnar Wetterberg Dagens Nyheter lehdessä lokakuussa 2009 pakinoi aiheesta "Viiden pohjoismaan on liityttävä unioniksi". Hänen mukaansa yhdistyneet pohjoismaat olisivat maailmanmahti ja maailman 10. suurin talousmahti mm Venäjää ja Brasiliaa suurempi. Pohjoismaat saisivat paikan suurissa kansainvälisissä neuvotteluissa. EU:ssa Pohjoismaat voisivat painokkaammin ajaa Pohjolan etuja. Edut ovat niin merkittävät, että poliitikkojen tulisi tosissaan aloittaa neuvottelut uuden Kalmarin unionin aikaansaamiseksi. Mietitäänpäs lisää tätä ajatusleikkiä. Pohjoismaissa olisi 25 miljoonaa asukasta. Talousmahtina oltaisiin sijalla 10 heti Kanadan ja Espanjan jälkeen. Pienet maat ovat melko riippuvaisia yhdestä tai kahdesta toimialasta. Ruotsissa autoteollisuus on pulassa, Suomessa ongelmat alkoivat Neuvostoliiton hajottua, mutta yhdessä kotimaan markkinat olisivat valtavat ja Norjan öljy olisi myös tervetullutta Pohjoismaiden talouteen. Tanskan ja eteläruotsin vilja-aitat tuottaisivat ruokaa ja pohjoisessa metsät tuottavat
puuta. EU:n pöydissä 5. tai 6. suurin talousmahti puhuisi paljon painavampia sanoja kun nyt kukin erikseen. Mitä tulee kulttuuriin ja urheiluun olisi edut silläkin puolella merkittävät. Nobelin palkintoja tulisi useammin, kirjallisuus ja taide kukoistaisivat. Musiikki, sekä klassinen että populaarimusiikki edustaisivat kokonaisuutena suurta osaa maailman parhaista esiintyjistä ja musiikintekijöistä. Euroviisuvoittojakin tulisi tuon tuosta. Jääkiekossa pelattaisiin aina finaaleissa, jalkapallojoukkue selviäsi aina MM-kisoihin, talvi ja kesäolympialaisissa tulisi voittoja hengästymiseen asti. Valtionpäämiehiä olisi yksi ja nykyisenlainen monarkian suosio pohjoismaissa olisi oiva vaihtoehto ja niinpä olisimme kaikki juuri saaneet seurata oman prinsessamme häitä. Pääkaupunki olisi todennäköisesti Kööpenhamina, koska se on lähempänä Euroopan sydäntä. Asiakirjat tuotettaisiin yhdellä pohjoismaisella kielellä ja suomeksi. Yhteiset pyrkimykset ja näkemykset vahvistuisivat, Pohjoismaissa ajatellaan hyvin samalla tavalla eri asioista. Lainsäädännön harmonisointi olisi helppo toteuttaa koska jo nyt Pohjoismaissa on hyvin samantapainen lainsäädäntö. Naisen asema Pohjoismaissa on jo pitkään ollut tasavertainen miesten kanssa, joten tässäkään suhteessa ei tulisi näkemyseroja. Norjan talous on tällä hetkellä vahvin, Suomessa erilaiset tutkimukset ovat maailman huippua. Tanskassa
talouden ongelmien ratkaisussa ollaan taitavia ja Ruotsin rehvastelevuus on tasoittunut, joten mikäpäs ettei. Poliitikkojen tyrmäys Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon mahdolliselle liitokselle on jollakin tavalla verrattavissa edellä mainittuun. Mahdollisuuksien näkeminen ja niiden työstäminen hedelmällisiksi on täysin mahdollista. Mikäli tuijotetaan kylmiä lukuja ummistetaan samalla silmät muilta vaihtoehdoilta. Keskusteluissa tuotiin esille yhteistyö pääkaupunkiseudun kanssa - sitä on kuitenkin jo nyt olemassa. Yhteistyö länteen antaa sitä vastoin mahdollisuuden jatkaa viihtyisää maaseutumaista asumista ja elämistä aivan pääkaupungin vieressä. Ajavatko Kirkkonummelle muuttaneet maaseutumaista asumista hakeneet ihmiset nyt päätöksillään kaupunkilaistumista? Vaara on olemassa, mikäli ei pidetä varaamme. Miten kävikään Sipoolle? Jostain syytä mitään päätöksiä ei voida tehdä, ilman että kielipolitiikka aina revitään mukaan keskusteluihin. Fennomaanit pelkäävät että ruotsinkielisten määrä suhteessa kunnan nykyiseen määrään kasvaa ja ruotsinkieliset valittavat heikkoa asemaansa. Miksi tätä kaksikielisyyttä ei nähdä rikkautena? Tunnen itse monia, jotka ovat alkuperältään suomenkielisiä, mutta opittuaan ruotsin kielen ovat saaneet valita työpaikkansa. Ehkäpä tämä keskustelu saa uutta vauhtia, kun Siuntion ja Inkoon suunnalta esitetään neuvottelujen aloittamista. Isoveli toivoo kaikille Kirkkonummen Sanomien lukijoille lämmintä ja virkistävää kesää. ISOVELI
Ylivelkaantuminen voi alkaa jo luottoa ottaessa
Luottoja markkinoidaan liian voimakkaasti ja niitä myönnetään liian helposti, arvioivat Kuluttajaviraston kyselyyn vastanneet talous- ja velkaneuvojat. Kuluttajavirasto vaatii luotonantajia tekemään oman osansa ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja muuttamaan toimintaansa vastuullisemmaksi. Kuluttajavirasto on selvittänyt talous- ja velkaneuvojien näkemyksiä heidän asiakkaidensa velkaantumisen taustatekijöistä. Kyselyyn vastasi 84 talous- ja velkaneuvojaa, mikä on hieman yli puolet kaikista neuvojista. Samantyyppinen kysely on tehty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009. 90 % kyselyyn vastanneista neuvojista arvioi, että velkaantumista aiheuttavat erityisesti luottojen tarjontaan liittyvät seikat. Kuluttajille myönnetään luottoja löyhäkätisesti ilman, että kysyttäisiin perusasioita heidän taloustilanteestaan ja maksukyvystään. Lisäksi kuluttajia lietsotaan "pikaluottohuumaan" päällekäyvällä markkinoinnilla. Neuvojien kokemusten mukaan ylivelkaantuneilla on entistä useammin erilaisia addiktioita tai puutteelliset kyvyt hallita omaa elämäänsä. Toisaalta noin puolet neuvojista arvioi, että velkaantumista selittävät entistä useammin myös kuluttajien elämäntilanteessa tapahtuneet yllättävät muutokset, kuten työttömyys tai avioero. Kuluttajavirasto on vuosien ajan peräänkuuluttanut luotonantajilta vastuullisuutta. Kuluttajia ei saa yllyttää ottamaan luottoa ilman harkintaa. Luotonantajan on myös selvitettävä asiakkaan maksukyky ennen luoton myöntämistä. Erityisesti suuria luottoja ottavien asiakkaiden kanssa on käytävä läpi mahdolliset riskit, kuten korkojen ja elinkustannusten nousu. Nämä hyvän luotonannon periaatteet on otettu mukaan myös uuteen kulutusluottoja koskevaan lainsäädäntöön. Kuluttajavirasto odottaakin luotonantajien noudattavan niitä viimeistään syksyllä, kun laki tulee voimaan. Huolestuttavaa on myös, että talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat ovat entistä passiivisempia selvittämään oma-aloitteisesti tilannettaan velkojan kanssa. Vuonna 2009 72 % vastaajista arvioi kuluttajien ottavan yhteyttä velkojaan sopiakseen lisää maksuaikaa. Nyt enää 64% vastaajista uskoi kuluttajien toimivan näin.
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 51 4.7.2010
Tiistaina Keskiviikkona
7
+24
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+27
Siuntio Inkoo
+26
Kirkkonummi
+26
Siuntio Inkoo
+26
Kirkkonummi
+24
Siuntio
+25
Siuntio
+24
Kirkkonummi
+26
3
+25 +24
Selkeää Puolipilvistä
+23
5
Pilvistä
+24
6
+24
Sadekuuroja Sadetta
+22
Ukkosta
8
Tuulen suunta ja -nopeus
+23
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Kurk on kiva Kurk e kiva Kurk is cool
Kurk Golf täytti neljännesvuosisadan
Golf on kuin elämä itse, tosin lempeämpää, koska se tarjoaa tasoitusta sitä tarvitseville, lausui Elisabeth Spåre mm. Kurk Golfin 25-vuotisjuhlissa lauantaina, 19.6., jolloin seuraa juhlittiin päivällä kilpailun ja illalla iloisten iltamien merkeissä 76 hengen voimin. Täällä on tosi hyvä yhteishenki ja erityinen tunnelma, tuntee olevansa aina tervetullut, iloitsi Kurk golfin keväällä työnsä aloittanut toimitusjohtaja Andrea Blomstedt. Tämän hyvän ilmapiirin luovat ihmiset, jäsenistö ja henkilökunta! kenttien joukossa Suomessa. 2005 avattiin uusi 9-reikäinen, Hill -kenttä Volsintien toiselle puolelle. Viimeisiä uudistuksia on alakerran remontti, konekatoksen rakentaminen ja uusi osoite: Kuperkeikantie. ikinä opi! Pirjo Kuusinen naurahtaa.
43.000 kierrosta
Naiset ylistävät kilvan klubin ravintolan maukasta ruokaa. Keittiö on auki aina kuin mekin, mutta ruokaa on tarjolla 11-20 ja päivällä tarjolla 3-4 ruokalajin lounas sekä ala carte-lista, kertoi Andrea. Volsintie on vilkas pyöräreitti ja pyöräilijät ovatkin löytäneet hyvin meille. Tämähän on kaikille avoin ravintola ja aina saa kahvia ja jotakin pikkupurtavaa, Kuusinen huomautti. Viime vuonna oli pitkä kausi ja pelikierroksia kertyi yhteensä 43.000. Kentät avataan huhti-toukokuussa ja suljetaan loka-joulukuun vaiheilla. Kaudet vaihtelevat. -08 pelasimme vielä joulukuussa ja kolmen viikon joulutauon jälkeen avasimme taas tammikuussa ja lyhyen lumikauden jälkeen jo 5.4., kertoi Pirjo siitä, miten paljon sääolosuhteet vaikuttavat pelikauden pituuksiin. Yritys työllistää yhteensä seitsemän vakituista ja 18 kesätyöläistä ja sen päälle vielä ravintolan väki.
Arvot tärkeitä
Kurkin arvoiksi nostettiin alun alkaen mm. hyvin hoidettu, vaihteleva, luonnonkaunis ja luonnon ehdoilla kehitettävä kenttä, aktiivinen seuratoiminta ja hyvä klubihenki, perhekeskeisyys - peli-iloa vauvasta vaariin ja kaksikielisyys. Ympäristöasiat ja ekologisuus ovat meille tärkeitä. Täällä on paljon harvinaisiakin kasveja ja tarkoitus on saada ensi kesäksi niille kyltit lyhyen selostuksen kera, Blomstedt kertoi alueesta, jota ympäröivät marjaiset metsät. Pelaajat saattavat tulla kierrokselta saaliin kera tai lähteä metsään pelin jälkeen, sillä mustikkaa, puolukkaa ja sieniä löytyy hyvin. On täällä myös eläimiä; hirviä, peuroja, jäniksiä, lintuja ja käärmeitä. Viime kesänä karhukin kuljeskeli alueemme läpi, kertoi toimistopäällikkö Pirjo Kuusinen, joka sai viime kesänä "vaikean" golfkärpäsen pureman -15 työvuoden jälkeen! Lähes joka päivä työn jälkeen heitän kierroksen, hän hymyilee. Mikä tässä pelissä sitten on niin kiehtovaa? utelen. Sen tähden, kun sitä ei
VIISI vuotta sitten saatiin avattua Hill-kenttä Volsintien toiselle puolelle, talvisin ilona täällä on hyvä hiihtolatu. mutta vain murto-osa osallistui seuran tapahtumiin. Vanha kunnon talkoohenki ja seuran tarjoamat mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen eivät kiinnosta, hän harmitteli. Tämä suuntaus näkyy Spåren mukaan myös ravintolan puolella Ajanvietto viihtyisän klubiravintolan antimista nauttien tuntuu olevan yhä harvemman huvi, hän sanoi nostaen hattua klubin ravintoloitsija Jussi Kivelle, joka on laihoinakin vuosina jaksanut uskoa työhönsä. olemassa olevia osakkeita kaupataan pohjahinnoin. Osakkaiden vaatimus asemansa parantamista on Spåren mukaan oikeutettua ja Kurkissa onkin jo ryhdytty toimiin pahimpien lieveilmiöiden kitkemiseksi, jotta osakkeen omistaminen tuntuisi taas houkuttelevalta, turvalliselta ja kannattavalta sijoitukselta, joka takaa pelaajalle parhaat palvelut kotikentällä, samalla kuitenkaan nostamatta golfin aloittamisen ja pelaamisen kynnystä liian korkeaksi niille, joilla ei ole mahdollista tai järkevää satsata suuria summia harrastukseensa. Kenttäyhtiön yhden miljoonan liikevaihdosta lähes 40% saatiin greenfee -pelaamisesta ja erilaisista yritystapahtumista sekä seuran palvelumaksusta. On siis kaikkien edun mukaista hakea sellainen tasapaino osakas- ja muun pelaamisen kesken, että vastikemaksut pystytään pitämään kohtuullisina, sanoi Spåre iloiten siitä, että Kurkin kenttäyhtiö on velaton ja talous vakaalla pohjalla, eri tahot kehittävät hyvässä yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa, työnjako toimii hyvin ja ilman ristiriitoja.
Itsensä voittamista
Spåre tähdensi myös juniorityön merkitystä seuran tulevaisuuden kannalta, mikä sloganin mukaan voi tarjota nuorille iloisia ja innostavia elämyksiä ja elämäntaidon hallintaa. Historiastamme löytyy monta lahjakasta ja menestynyttä junioripelaajaa, mm. nykyinen ulkoministerimme Alexander Stubb, joka aikanaan toimi myös meillä caddie masterina. Golfkentällä on kyse aina itsensä voittamisesta, koska siinä pelataan itseään ja kenttä vastaan. Kaverin onnistuminen tuntuu silloin vähintään yhtä hienolta kuin omat onnistumiset, usein jopa hienommalta, Spåre tähdensi. LIISA KOSONEN
15 vuodessa 27 reikää
Kurkin 20-vuotishistoriikin teki seuran primus motor, nykyinen kunniajäsen Peter Mattson viisi vuotta sitten. Sen mukaan Kurk Golf Oy rekisteröitiin tammikuussa 1985 ja ensimmäiset kuusi väylää avattiin -86. Seuraavana vuonna kenttä laajeni 9-reikäiseksi, sille laadittiin strategia ja toimintaohjelma ja myös klubitalon rakentaminen käynnistyi. David Brumpton aloitti ensimmäisenä prona ja parin vuoden kuluttua Nigel Miller toisena. Vuonna 1990 valmistui nykyinen Valley-Lake -kokonaisuus. Jaakko Castrenin rakentamat kotisivut sekä Kurkin ympäristöohjelma otettiin käyttöön -96 ensimmäisten
Osakkeelle lisäarvoa?
Kaikkein pahimmin uusi tilanne on Spåren mukaan iskenyt golfosakkeen omistajiin, joille ennen niin arvostettu ja erityisoikeuksia antava osake on muuttunut rasitteeksi, jonka rahoitusvelvoitteista on vaikea päästä eroon. Tulevien hankkeiden rahoittaminen näyttää synkältä, kun osakeantimarkkinat ovat lähes tyrehtyneet ja
Sitoutuminen vähentynyt
Iltajuhlissa puhuneen Spåren mukaan ihmiset haluavat valikoivasti maksaa vain siitä, mitä käyttävät sitoutumatta kenttäyhtiön rahoittamiseen. Perinteisen osakaspelaamisen rinnalle, alkuvaiheessa "halpapelaamiseksi" kutsuttu käsite syntyi, kun ihmiset alkoivat päästä golfaamaan ilman siihen sidottavia omia pääomia tai vuosimaksuja. Passiiviset osakkaat lunastavat pelioikeutensa pelilippuina, joille on syntynyt kohtuuhintaiset markkinat internetissä, valotti Spåre golfmaailman uusia tuulia, joihin kuuluu tiukentunut ajankäyttö ja seuratoiminnan väheneminen, kun ihmiset tulevat kentälle vain pelikierrosta varten. Meilläkin oli viime vuonna lähes 1 500 jäsentä,
KLUBITALON terassilta avautuvat maisemat Valley-kentälle, esittelevät Andrea Blomstedt ja Pirjo Kuusinen.
KLUBIRAKENNUS näyttää ulospäin pieneltä, mutta kätkee sisäänsä monipuoliset tilat.
Sinilevä saattaa lisääntyä merellä
Suomen Ympäristökeskuksen valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan ja heikkotuulinen viikonloppu saattaa tuoda mukanaan levälauttoja merialueille. Järvillä on tehty yksi havainto erittäin runsaasta sinileväkukinnasta. Tilanne on sisävesillä kuitenkin edelleen tyypillinen vuodenaikaan nähden. Suomen merialueilla ei ole toistaiseksi havaittu yhtenäisiä leväkukintoja. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainoastaan Hankoniemen länsipuolella sijaitsevassa Prästössä. Loviisan edustalta on lisäksi saatu asukkaan ilmoitus sinilevästä. Satelliittikuvien perusteella varsinaiselle Itämerelle on alkanut muodostua laajoja sinilevien pintalauttoja. Odotettavissa oleva lämmin ja heikkotuulinen sää suosii sinilevien muodostumista ja viikonlopun aikana levälauttoja voi muodostua etenkin Suomen lounaisille merialueille. SYKE aloittaa jälleen heinäkuun alusta myös Itämeren levälauttojen satelliittitarkkailun. Satelliittien avulla saadaan pilvettöminä päivinä 13 käyttökelpoista kuvaa, jotka auttavat pintalevien esiintymisen arvioinnissa.
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
OIKEUS
OMAAN VÄLITTÄJÄÄN.
JOKAISELLA ON
KUN MYYT,
NIIN MYY
MEILLÄ.
Myymme jo joka kolmannen asunnon pääkaupunkiseudulla. Vain meillä on TarjouskauppaTM ja HintaturvaTM. Meiltä saat palvelukseesi Oman Välittäjän sekä eniten myyntivoimaa. www.kiinteistomaailma.fi
As Oy Kirkkonummen
KIRKKOLAAKSONHEIKKI
Ilmoita isännöitsijälle remontista ennakkoon
Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu heinäkuun alussa
Taloyhtiön osakkeenomistajan pitää uuden asuntoosakeyhtiölain mukaan ilmoittaa lähes kaikista suuremmista, asunnossa tehtävistä remonteista. Seinien maalausta tai tapetointia ei tarvitse ilmoittaa, mutta esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremontti sekä hanojen tai wc-istuimen vaihtaminen ovat ilmoitettavia asioita. Myös lattiamateriaalin uusimisesta pitää kertoa, jos sillä on vaikutusta vaikkapa äänieristykseen ja siten naapuriosakkeen omistajan huoneiston käyttämiseen. Ilmoitukset tehdään aina kirjallisina ja etukäteen, muistuttaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Ilmoituskäytäntö alkaa heinäkuun 1. päivänä, kun
uusi asunto-osakeyhtiölaki astuu voimaan. Uusi käytäntö koskettaa isoa osaa suomalaisista eli kaikkia, jotka asuvat asunto-osakeyhtiöissä. Ilmoituskäytäntö on yksi lain mukanaan tuomista uusista seikoista. Kokonaisuudessaan lain tarkoituksena on lisätä taloyhtiön hallitusten toiminnan suunnitelmallisuutta ja avoimuutta sekä selkeyttää muun muassa yhteistyötä isännöinnin kanssa. Taloyhtiöiden hallitukset ovat sopineet isännöintiyritysten kanssa siitä, miten ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät käytännöt hoidetaan. Monet isännöintiyritykset ovatkin jo antaneet osakkaille uusien käytäntöjen mukaiset ohjeet esimerkiksi verkkosivuillaan tai kirjeitse. Remontti-ilmoituksista pi-
tää jatkossa selvitä, mitä töitä tehdään, kuka ne tekee ja milloin. Remonttia ei saa aloittaa ennen kuin ilmoitus on ehditty käsitellä asianmukaisesti. Kunnossapitotyöt ja remontit kirjataan huoneistokohtaiseen rekisteriin. Samalla arvioidaan, onko remontti suunniteltu asianmukaisesti ja noudatetaanko siinä hyvää rakennustapaa. Osakkaalla on korvausvelvollisuus, jos remontti aiheuttaa vahinkoa taloyhtiölle tai muille asukkaille. Jatkossa taloyhtiön osakkaan on syytä remonttia harkitessaan muistaa ilmoituksen lisäksi se, että yhtiön tekemän remontin valvontakulut peritään häneltä. Ammattitaitoisesta valvojasta on osakkaalle hyötyä, sillä siten huolehditaan töiden asianmukaisesta suorittamisesta.
Kirkkonummen Sanomat
Omakotitalot RiviRivi- ja luhtitalot ja luhtitalot
N:o 51 4.7.2010
ASUNTOMARKKINAT
Kerrostalot
9
Kerrostalot
Kantvik okt 206 m2 Rajakalliontie 25 B. 6 h, k, s, 2 kph, khh, isoaula. Kauniilla alueella iso kaunis talo, jossa korkeaa huonetilaa ja kiviportaat. Tontti rajoittuu puistoon. As Oy. Es. ma 1818.30/Beck 050 323 3110 Mh. 545.000 . 583513
Veikkola rt 114 m2 Männistöntie 4 C. 4 h, k, rt, s. Loistavalla sijainnilla tilava perheasunto upean, vehreän ja suojaisan pihan ympäröimä. Koko huoneiston levyinen parveke. Ensies. 6.7. klo 18.3019.15/Petäjä 050 599 4189 Mh. 218.000 . 586785
Masala rt 106,5 m2 Puolukkamäki 10 C. 5 h, k, sauna. Hyvällä paikalla -06 rakennetulla rt-alueella hieno 2-krs päätyasunto. Junalle n. 500 m. Es. su 1515.30/Beck 050 323 3110 Mh. 238.228 Vh. 288.000 . 585129
Jolkby rt 90 m2 Hirvitie 3 B. 4 h, k, s. Rauhallisella, arvostetulla alueella päätyhuoneisto, jonka piha rajoittuu puistoalueeseen. Es. su 14-14.30/Beck 050 323 3110 Mh. 220.000 . 586371
Veikkola luhtitalo 61 m2 Männistöntie 2 B. 2 h, k. Luhtitalon alakerrassa valoisa, siistikuntoinen päätyhuoneisto. Oma suojaisa piha. Taloyhtiöllä uima-allasosasto. saunoineen. Autokatospaikka. Ensies. ma 18.15 18.45/Petäjä 050 599YTY MY 4189 Mh. 128.438 Vh. 129.000 . 587567
Gesterby kt 74,5 m2 Gesterbynpolku 5 D. 3 h, k. Nyt hissitalossa 3. kerroksen kolmio. Talossa tehty kaikki suuret remontit, myös hissi uusittu. Ensies.su 1313.30/Beck 050 323 3110 Mh. 119.000 . 587084 Gesterby kt 61,5 m2 Hevoshaansilta 2 A. 2 h, k, kph. Hissitalossa peruskuntoinen ylimmän kerroksen läpitalon kaksio. Lasitettu parveke länteen puistonäkymin. Ensies. su 12.1512.45/Beck 050 323 3110 Mh. 77.078 Ð Vh. 92.000 . 587585 Pientila
Pientila
Siuntio Karskog okt 100/155 m2 Raiviontie 21. 3 h, k, s. Päättyvän tien varrella viehättävä talo, jossa yläk. 2 mh, oh ja k. Alak. takkahuone, pkh, s ja at. Kaksi erillistä tilaa, yht. 1,117 ha. Ensies. ma 19-19.30/Beck 050 323 3110 Mh. 187.000 . 587045
Bro rt 109 m2 Brontie 4 A. 5 h, k, khh, s. Upea I-tason avara päätyhuoneisto, kaksi terassia. Varaava takka! Es. ma 17.1517.45/Beck 050 323 3110 Mh. 288.000 . 582974
Veikkola rt 98 m2 Lamminpääntie 2 B. 4 h, k, s. Loistava sijainti. Vaaleansävyinen koti, jossa toimiva pohjaratkaisu. Valokatettu koko huoneiston levyinen parveke. Pihat länteen ja itään. Ensies. 6.7 klo 17.3018.15/ Petäjä 050 599 4189 Mh. 210.000 . 587571
Masala luhtitalo 62 m2 Masalantie 341 C. 2 h, k, sauna. Rivitalomaista asumista! Mainio sijainti, vihreä suojainen piha! Hyvä pohjaratkaisu ja tilavat huoneet. Tästä pintoja uudistamalla viehättävä koti! Ensies. su 15.45-16.15/Beck 050 323 3110 Mh. 128.000 . 587368
Veikkola rt 61 m2 Männistöntie 1 K. 2 h, k, s. Hyväpohjainen rt-koti, joka vaatii pintojen päivitystä. Tilava avokeittiö-oh-yhdistelmä. Loistava sijainti, Suojaisa piha, iso katettu terassi. Es. ma 17.3018/Petäjä 050 599 4189 Mh. 118.176 Vh. 119.000 . 585248
OP-Pohjola. Fördel för livet. Etua elämään. OP-Pohjolasta.
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Kirkkonummi 010 2545 380, Veikkola 010 2545 300
Inkoo, Degerby pientila 204/250 m2 Prålsinrinne 54. 6 h, k, viherh., khh, saunaos. Upea pientila kauniissa peltomaisemassa. Kodikas toimiva päärakennus. Iso navetta, konehalli jossa lämmin konttori/asuintila. Kasvihuone. Maakellari. T. 1,37 ha. Es. su 17-17.30/Beck 050 323 3110 Mh. 432.000 . 587417
Välityspalkkio 4 %+alv 23 % = 4,92 % velattomasta hinnasta tai sopimuksen mukaan. Vähimmäispalkkio 2000 + alv 23 % = 2.460 .
Kirkkonummen palvelukeskuksen ruokalista
Asunto Oy Kirkkonummen Hankainrinne
Uusia korkeatasoisia terassitaloja Sepänkannakselle!
Rauhalliselle ja luonnonläheiselle Sepänkannaksen alueelle rakennetaan 14 kytketyn erillistalon yhtiö jossa yhdistyvät korkeatasoinen arkkitehtuuri, korkea varustetaso ja laadukkaat suunnitteluratkaisut. Kaikissa asunnoissa takka ja lattialämmitys. Maalämpö! Arvioitu valmistuminen 9/2011 Huoneistoesimerkit alkaen: alk. mh. 201.891 , vh. 285.572 4 h, k, s 98 m2 alk. mh. 221.904 , vh. 315.832 4 h, k, s 110 m2 4 h+k+s 128 m2 alk. mh. 243.782 , vh. 353.080 Osoite: Hankaintie Rakentaja/rakennuttaja: Insinööritoimisto LaRa Oy RS-pankki: Sampo Pankki Oyj
Viikko 27; 5.7.11.7.2010 Ma Kesäinen lihaperunavuoka, salaattipöytä, mustikkamousse, juustoinen perunajuureskiusaus Ti Savukalakastike, perunat, salaattipöytä, tallimestarin kiisseli, sienimuhennos Ke Lihamureke, talon kastike, perunat, salaattipöytä, piimäjuoma"punaposki", kasvismureke To Kesäkeitto, talon leipä, yrttilevite, raparperikukko, vaniljakastike Pe Broilerihöystö, perunat, salaattipöytä, mansikkasmoothie, currykasvikset
La Jauhemaksapihvit, talon kastike, perunasose, salaattipöytä, mansikkarahka, kasvispyörykät Su Kreikkalainen kalavuoka, perunat, salaattipöytä, karpalokiisseli, kasvisvuoka
La: Kalkkunakastiketta, perunaa, salaattia. Su: Janssonin kiusausta, salaattia.
Ingås matlista
Vecka 27, 5.-11.7: Må: Tomat, sejgruta, potatis, sallad. Ti: Broilerlåda, sallad. Ons: Griskött i dillsås, potatis, sallad. To: Knackkorvsoppa. Fre: Maletköttbiffar, brunsås, potatis, sallad. Lö: Kalkonsås, potatis, sallad. Sö: Janssons frestelse, sallad.
Inkoon ruokalista
Viikolla 27 eli 5.11.7. Ma: Tomaattinen seipata, perunaa, salaattia. Ti: Broilervuoka, salaattia. Ke: Porsasta tillikastikkeessa, perunaa, salaattia. To: Nakkikeittoa. Pe: Jauhelihapihvejä, ruskea kastike, perunaa, salaattia.
V. 2009 rakennettu energiataloudellinen okt Veikkolan palvelujen läheisyydessä. Suuri katettu terassi, 3 mh, olohuone, khh ja saunaosasto, 106/119 m2. Tonttiosuus n. 550 m2. Ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Lattialämmitys. Autokatos 2 autolle. Mh. 320.000 . Tuulensuunraitti 18 B. Esittely: ma 18.3019.00/Ari Riikonen. 7039757
VEIKKOLA, OKT
NEIDONKALLIO, RT, 4 h, k, s
Hyväkuntoinen valoisa asunto, iso olohuone, kunnon keittiö ja 3 tilavaa mh:tta. Aurinkoinen, suojaisa piha n. lounaaseen, autokatospaikka, 2 varastoa. Rv. 2005. Mh. 269.000 . Neidonpuistonkuja 1 A. Esittely: ma 17.1518.00/Ari Riikonen. 7002709
109 m2
KIRKKONUMMEN KESKUS, RT, 4 h, k, s 98 m2
Uudehko valoisa asunto upealla paikalla, keskustan palveluiden ja koulujen läheisyydessä. Suojainen piha rauhallisin näkymin. Kauniit pintamateriaalit, avokeittiö, iso ruokailutila ja olohuone, yläkerrassa makuuhuoneet ja sauna, jossa kodinhoitotilaa. Kaukolämpöyhtiö, rv. 2003. Mh. 263.000 . Pappilanmäki 3 G. Ensiesittely: ma 17.15 18.00/Anne Kurkinen. 7059200
Todella persoonallinen asunto, korkea katto, parvihuone lisätilaksi n. 15 m2, sopii vaikka mh:ksi, oh:ssa takka. Kylpyhuone uusittu, tilava avokeittiö. Suojaiset 2 pihaa, etupiha aamuaurinkoon, ja takapiha. Mh. 154.748,4 . Vh. 159.000 . Männistöntie 6 D. Esittely: ti 6.7. klo 17.1518.00/Anne Kurkinen. 7098096
VEIKKOLA, RT, 2 h, k, s 57,5 m2 + n. 20 m2 parvi
KIRKKONUMMEN KESKUS, 3 h, kk, s, terassi 61,5 m2
SAAT HALUAMASTASI KOHTEESTA LISÄTIETOA
lähettämällä Kotiavainnumeron tekstiviestillä numeroon 16560 saat paluuviestinä kohteen esittelyn, jossa on kuvien lisäksi kaikki oleellinen tieto.
Vain tämä jäljellä! Piippolanhovi on NCC:n AktiiviKoti-talo Kirkkonummen keskustassa. Vieressä kunnan palvelutalo. Uudet Aktiivikodit ovat korkealaatuisia asuntoja joiden pintamateriaaleihin voi itse vaikuttaa. Arvioitu valmistuminen kesä 2011. Talo sijaitsee vuokratontilla, jonka voi halutessaan lunastaa omaksi. Mh. 86.507 . Vh. 170.147 . Piippolanrinne 4 A. 7032090
K:nummi,Luoma 114 m2 2 h, k, s+työhuone, wc, varasto. Uudenveroinen kaunis koti loistopaikalla. Mh. 320.000 . Gränsnäsintie 16. Es. ma 5.7. klo 1717.45/050 500 1539
UUTUUS! K:nummi, Bro KT 50,5 m2 Hyvä peruskuntoinen 2 h, k, parv., talon I-krs. Rv. 1989. Hv. 116,15 , rah.vast. 62,12 . Vh. 128.000 . Ensitied. ja esittelyt/050 500 1539
K:nummi, Luoma 244 m2 4 h, k, s, th, 2 wc, isot kodinhoitotilat, at, huvimaja, kaunis n. 1200 m2:n puutarhatontti. Vehmas ympäristö. Mh. 430.000 . Masalantie 534 B. Es. ma 5.7 klo 17.4518.30
MOBIILIPALVELUMME
KIRKKOTORI 2 | Kirkkonummi, puh. 0207 80 3810
Siuntio, Pickala okt 202+45 m2 67 h, k, saunaos., terassi, rv -01. Moderni hyvä perheasunto rauhallisella paikalla. Erill. at/katos + lämmin varasto. Mh. 498.000 . Es sop muk/050 500 1535
Kotimatkalla mukanasi, Pro Housing
IRMA JANGER Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3812 gsm 0500 506 955
ANNE KURKINEN Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3818 gsm 040 772 4511
ARI RIIKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3815 gsm 0500 704 085
SANNA PARTANEN Myyntisihteeri puh. 0207 80 2488 gsm 040 7104 029
TIINA RAPOLAHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 0207 80 3813 gsm 0500 418 961
Inkoo, Västerkulla okt 170+54 m2 Upeat 56 h, k, s, kh, erill. kahden auton lämmin talli/varasto, rv. 2004. Tontti 1637 m2. Mh.370.000 . Es. sop. muk./ 050 500 1539
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 23 % = 2.460 . Välityspalkkio 4,92 % (4 % + alv. 23 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu +0,07 euroa/min ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,17 euroa/min (alv 23 %).
Tule mukaan juhlajuoksuun
Kirkkonummen Urheilijoiden juhlajuoksu järjestetään 22. elokuuta. Startti on klo.12.00 ja sitä ennen ohjattu alkuverryttely fysioterapeutti Teija Muikun johdolla. Huolto-ja lähtöalueena toimii Gesterbyn suomenkielisen koulun alue. Reitti on pituudeltaan 20 km ja se kiertää kauniisti ympäri Kirkkonummen maalaismaisemat sekä keskustan kautta aina uusimpien asuinalueiden läpi, kurvaten myös ohi urheilupuiston. Matkan varrella on yhteensä kolme huoltopistettä. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautuminen 8.8. 2010 mennessä: juhlajuoksu@ kirkkonummenurheilijat.fi Lisätiedot: www. kirkkonummenurheilijat.fi
Inkoo, Prästgården rt 82,5 m2 Kaksitasoinen hyväkuntoinen 3h, k, s rv . 2008 Inkoon keskustassa. Hv. 231 /kk. Vh. 210.000 . Rantatie 9 A 3. Es ti 1718/ 050 500 1539
Inkoo, Prästgården rt 120 m2 Merinäkoalallinen 5h, k, s, rv. 2008 kahdessa kerroksessa Inkoon keskustassa. Hv. 336 /kk. Vh. 280.000 . Rantatie 9 A 6. Es. ti 1718/050 500 1539
Mustio, Knapsby okt n. 120 m2 Laittoa vailla oleva koti jossa jo paljon tehty. 3 mh, oh/k, s, ym. Tontti 2150 m2. Mh. 140.000 . Esittelyt sop. mukaan/ 050 500 1539.
Pro Housing Oy LKV · www@prohousing.fi
· Luostarinportti 2, 02400 KIRKKONUMMI · Puh. (09) 276 7201 · Westendinkatu 7, 02160 ESPOO · Puh. (09) 256 0040
10
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
"Koin vahvan johdatuksen tähän virkaan"
Tuula Leppämäki on aloittanut työnsä Joutsan kirkkoherrana
Tämä on ihana talo, aivan idyllisen kirkonkylän keskustassa ja lähellä kirkkoa ja palveluja. Tuntuu hauskalle, ihan kuin olisi ulkomailla! hehkuttaa Joutsan uusi kirkkoherra, Kirkkonummen seurakunnan entinen kappalainen Tuula Leppämäki olosuhteita uudella paikkakunnalla. Muutto ei kuitenkaan ollut ihan helppo juttu, vaikka Tuula oli vahvasti kokenut Jumalan johdatuksen tähän virkaan. Olin Kirkkonummen pappisvuosina mukana diakoniatyön pastorin viransijaisena, sitten toimialat vaihtuivat lapsityöstä tiedotukseen ja lopulta aikuistyöhön. Vaikka se onkin rankkaa vaihtaa näin alaa, lopputulos on, että sain hyvin monipuolisen kuvan seurakuntatyöstä ja asiantuntemusta käytännön työstä eri toimialoilta, mikä on hyvä pääoma uuteen työhön. Tämä työpaikan löytyminen on opettanut valtavasti siitä, miten Jumala valmistelee ja johdattaa. Tartuin sattumoisin lehteen ja kun huomasin tuon ilmoituksen, mieleeni tuli heti, että tuota virkaa haen. Siunauksena Tuula pitää myös sitä, että virkaan ei ollut muita hakijoita, joten raskas valintaprosessi jäi pois. Koin niin vahvana Jumalan kutsun tähän virkaan, että se antoi voimia, rohkeutta ja luottamusta kaikkeen siihen, mistä piti luopua ja mitä muutto vieraalle paikkakunnalle vaati. Kotiäitivuosinani toimin pyhäkoulunopettajana, perhekerhotyössä ja lastenohjaajana, tavallisen seurakuntalaisen roolissa. Muutto Siuntioon vuonna 1991 oli raskas päätös, mutta Kirkkonummelta ei löytynyt kohtuuhintaista taloa kasvaneelle perheelle, Tuula kelaa muistojaan. Kuitenkin valinta osoittautui hyväksi, lähettyviltä löytyi järvi ja hyvät hiihtomaastot ja perhe kotiutui myös Siuntioon. Elämäni suunta kääntyi, kun minua pyydettiin vuonna -97 Kirkkonummelle ensin seurakunnan lapsityön ohjaajan ja sitten seurakuntapastorin sijaiseksi ja edelleen seurakuntapastoriksi ja sille tielle jäinkin. Myöhemmin sain kappalaisen viran, Tuula valottaa työhistoriaansa.
TUULA jakamasta ehtoollista rakkaaksi käyneessä Kirkkonummen kirkossa. Kuva: Timo Merensilta.
KODEISSA pidettävät toimitukset ovat tärkeä osa työtä, tässä Tuula Sebastian Luca Swanssonin kastetilaisuus, kuvassa vanhemmat Michael ja Saara. Ikävä Tuulalle jäi myös kaksikielisyyttä, mitä hän kohtasi niin Siuntiossa kuin Kirkkonummella. Kahden seurakunnan kokonaisuus oli minusta hieno rikkaus! Tuntui myös hienolta, että kouluruotsilleni oli käyttöä kaksikielisten perheiden toimituksissa. Myös luopuminen kodista, josta lapset olivat kasvaneet ulos, otti koville, samoin ystävistä. No, tämä Joutsa on nelostien varrella, tänne on helppo tulla käymään. Ajomatka kestää vain kolmisen tuntia, Tuula lohduttautuu. Esikoistyttären Helin perheen luo on vajaan parin tunnin ajomatka ja Tuulan synnyinseutu Ähtäri on aika lähellä. Leivonmäki, joka pakkoliitettiin Joutsaan parisen vuotta sitten ja Luhanka, joka liittyi siihen, vaikka kunta jatkoikin itsenäisenä. Se tuo tuttuutta, haastetta ja väriä työhön, että on useita keskuksia ja kirkkoja. Moni voi vierastaa siitä seuraavaa raskautta, mutta minulle se sopii, Tuula iloitsee. Seurakunnan palkkalistoilla on kolme pappia ja kaksi kanttoria. Se on jo mukava määrä työtovereita toimitusten ja lomien järjestelyihin. Täällä tehdään aktiivista lähetystyötä ja musiikki- ja kuorotoiminta on vilkasta, Tuula on ennättänyt huomioida. LIISA KOSONEN
Luopumista
Uuden viran ja muuton myötä luopumista oli paljon, mm. alkamassa oleva Masalan aluetyön kehittämishanke, jonka työtekijätiimiä hän veti. Koin sen hyvin mielekkääksi, mutta se jäi nyt osaltani kesken, samoin viisivuotinen pilottirippikouluhanke. Näistä asioista on haikea mieli, Tuula tunnustaa. Kaipaamaan hän jäi muutenkin rippikoulutyötä ja leirikirkkoiltoja Räfsön kotakirkossa. Leiriläiset toteuttivat iltakirkon, itse seurasin vain, että kaikki sujuu. Vilkkaimmatkin hiljentyivät silloin ja näitä muistoja kannan helminä mukanani, Tuula kertoilee.
Viisi kirkkoa täälläkin!
Muutto oli yllättävän aikaa vievä ponnistus, kun tavaraa oli 20 vuoden aikana kertynyt taloon. Kaikki piti käydä läpi. Se oli rankkaa, siinä piti tehdä paljon surutyötä, itkeäkin, Tuula kuvaa viimeaikaisia tuntojaan. Monesti silloin mieleen tulivat kirkkonummelaiset perheet, jotka pääosin ovat muualta muuttaneet, hän tuumaa. Tuula nauttii siitä, että tässä 5000 hengen Joutsan seurakunnassa on viisi kirkkoa ja kaksi kappeliseurakuntaa;
Ensin seurakuntalaisena
LAPSENLAPSI Ester auttoi Tuulaa tavaroiden lajittelussa, mikä pois, mikä säilytetään. Kirkkonummesta kehkeytyi Tuulalle rakas paikkakunta, muuttihan hän tänne perheineen jo vuonna -84. Täällä syntyivät perheen pojat Harri ja Henri.
Taloja, sisustamista, tilkkutöitä, lasiesineitä, koruja...
Masalan "kylähullut" Anne ja Launo Kallas nauttivat monenlaisesta tekemisestä
Meitä on sanottu kylähulluiksi eikä se haittaa yhtään. Päinvastoin, oikein innostetaan siihen lisää, hymyilee Launo Kallas, joka on vaimonsa Annen kanssa valmis kaikenlaisiin elämän tarjoamiin haasteisiin. Myös vuonna -87 valmistunut oma koti on kokonaan Annen suunnittelema ja valtaosin Launon rakentama, joka toimi ammattinsa kautta myös vastaavana mestarina. Kun talo osoittautui liian pieneksi riittävän pitkälle ruokapöydälle, siihen rakennettiin jatkoksi tilava sali ja kirjastohuone. Kallasten koti on viihtyisä ja persoonallinen. Kaikkialla on kauniita lasitöitä ja taidetta. Sisustus on viimeisen päälle mietitty eikä ihme, sillä ensin rakennuspiirtäjäksi valmistunut Anne siirtyi sisustusalalle ja teki pitkän päivätyön Ulkoasiainministeriössä sisustaen Suomen suurlähetystöjä 18 vuotta, kunnes jätti työelämän. Kaikki ihmettelivät, miten voin jättää sellaisen unelma-ammatin, mutta olin tehnyt sitä työtä riittävästi, tuumaa Anne. Molemmat työskentelevät nyt omassa SisustusAsennus A&L -yrityksessä, joka on valtuutettu Crawford autotalliovien paikallinen asentava jälleenmyyjä. Lisäksi Launolla on AL-kone, joka vuokraa Avant-pienkaivureita ilman kuljettajaa. ka luona hän oppi lämpötilojen salat kesällä 2005. Sittemmin hän on käynyt useita lasiin liittyviä kursseja ja opiskelu jatkuu. Anne tekee myös koruja ja käyttää niihin itse tekemiään lasihelmiä. Ompeluhommiin Anne siirtyy, kun saa lasityöt lastattua uuniin. Ompeluhuonetta hallitsee iso työpöytä ja pari ompelukonetta, joista toisen voi liittää tietokoneeseen. Työn alla on tilkkutäkki. Hyllyt notkuvat ohjekansioita ja kankaita. Ihmiset eivät ymmärrä, miten paljon aikaa vie valmistaa tuotteita käsin, eikä sitä kaikkea työtä voi panna hintoihin, Anne huokaa ja kiittääkin puolisoaan siitä, että tämä mahdollisti hänelle hyppäämisen pois oravanpyörästä. Käsitöillä ei palkoille pääse, mutta ihanaa tämä on! läsnä. Tämä on yksi tapa elää. Ihmisillä on tapana varmuuden maksimointi ja elää kituutetaan ajatellen, että sitten eläkkeellä... Mutta kuka voi olla varma, että edes elää sinne asti, Lane huomauttaa. Me eletään tätä päivää eikä sitku elämää, vahvistaa Anne, jolla on vetovastuu myös vuonna 2006 perustetusta Kirkkonummen Lasimestarit ry:stä. Jäseniä on nyt nelisenkymmentä ja kokoontumispaikkana Aktia Sport Center Masalassa. Itse opetan lasinsulatusta ja Carita Heinrichs tiffanya ja mosaiikkia. Käymme myös mm. puhaltamassa lasia ja valmistamassa lasihelmiä, Anne kertoo yhdistyksestä, joka tuo mukavasti sosiaalista puolta muuten yksinäiseen työhön. LIISA KOSONEN
LAUNO ja Anne Kallas tykkäävät tehdä monenlaista eivätkä kaihda uusia haasteita. Anne nauttii myös täysin kivä huone. rinnoin isoäidin roolistaan. Yk Tämä on mun kesämöksi huoneista onkin sisustettu ki. Ei tarvitse lähteä tämän kokonaan lastenlasten käyt- kauemmaksi, naurahtaa Antöön. ne.
Ihanaa tämä on!
Kun Anne tosissaan hurahti käden taitoihin, lähinnä ompeluun ja lasitöihin, tarvittiin taas lisää tilaa. Lane vielä yllytti, että tehdään kerralla riittävän iso, ettei tarvitse heti laajentaa, hehkuttaa Anne uusista työtiloistaan, jonka avoimia ovia juhlittiin ystävä- ja perhepiirissä viime marraskuun lopulla. Täältä puuttuvat vielä mm. wc ja vesipiste, Lane mainitsee puutteita "harrastepuolella", joka on kasvattanut talon pinta-alaa yli 400 m2:iin. Ompelu- ja lasityötilojen lisäksi sinne on rakennettu idyllistä maalaisrauhaa hen-
Lasityöt haasteellisia
Lasityöpajassa on kaksi sulatusuunia ja erilaista materiaalia; lasilevyjä, -tikkuja, jauheita, -murskaa... Töiden sulatus vaatii eri lasilaaduille ja jopa väreille eri lämpötilat ja ajat. Uuni ohjelmoidaan aina kullekin lastille tarpeen mukaan, Anne selvittelee. Työt ovat uunissa noin vuorokauden, sulatusvaihe kestää 8-10 tuntia, loppuajan työt jäähtyvät uunissa. Uunin avaus on aina jännittävä hetki, sillä koskaan et tiedä, mitä sieltä löydät. Työt voivat helposti mennä pilalle, jos erehtyy lämmöissä, Anne sanoo ja kiittää opettajaansa, Hellevi Räikköstä, jon-
Elämäntapa
Työtä on aina tarjolla, kun ei nirsoile, Lane sanoo ja kertoo yrityksensä projektina olevan nyt Helsingin kaupungin liikennevalojen vuosittain tehtävän ryhmähuollon. Pari kertaa vuodessa he ottavat vapaata ja lähtevät maailmalle. Matkustaminen, erityisesti laivaristeilyt suovat tarpeellista irtiottoa arjesta, kun kotona työ on aina
LASISTA syntyy mitä vain, Anne näyttää lähes valmista työtään.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
11
Mikko Simonlinna ehdokkaaksi Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi
Uudenmaan Yrittäjien hallitus on asettanut Suomen Yrittäjien puheenjohtajaehdokkaaksi Mikko Simolinnan. Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Pontus Palmqvist perustelee valintaa sillä, että yrittäjien menestyksekäs edunvalvonta vaatii jatkossa alue- ja toimialajärjestöjen sekä Suomen Yrittäjien koko organisaation saumatonta yhteistyötä. "Uskomme, että Simolinnalla on parhaat edellytykset toimia tämän yhteistyön rakentajana. Yli 100 000 jäsenen järjestö tarvitsee kokeneen ja vakuuttavan johdon", Palmqvist toteaa. "Olen saanut useita yhteydenottoja eri puolilta Suomea, ja minua on pyydetty asettumaan ehdolle SY:n puheenjohtajakilpailuun. Olen haasteesta kiinnostunut ja lähden tavoittelemaan kisan voittoa. Jos minut valitaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi, järjestö saa vahvan joukkuepelaajan johtoonsa. Teemme asioita yhdessä, puheenjohtajalla on oma roolinsa ja toimivalla johdolla omansa.", Mikko Simolinna kommentoi ehdokkuuttaan. Suurimpina vahvuuksinaan tehtävään Simolinna pitää yhteistyökykyään, kokemustaan hallitustyöskentelystä ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta sekä kansainvälisyyttään. Hän näkee Suomen Yrittäjissä paljon samoja piirteitä kuin palveluyrityksiensä johtamisessa - SY:n on vastattava koko ajan paremmin ja nopeammin jäsentensä tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin. Simolinna, 63, on ollut ICT-alan yrittäjä jo 24 vuoden ajan. Nykyinen yritysryhmä United Software Distributors Oy (USD) työlllistää noin 45 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Simolinna on yrityksien pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Mikko Simolinna on naimisissa, ja hänellä on kolme lasta. Yksi tyttäristä on seurannut isänsä jalanjälkiä ja perustanut suomalaisia merkkituotteita myyvän liikkeen Amsterdamin keskustaan. Simolinna harrastaa metsästystä ja laskettelua. Simolinna on toiminut yhdeksän vuotta Uudenmaan Yrittäjien hallituksessa, joista vajaat kolme vuotta puheenjohtajana. Puheenjohtajakauden aikana UY:n jäsenmäärä on kasvanut 6 000 jäsenestä yli 8 000 jäseneen. Uudenmaan Yrittäjät on nykyisin Suomen Yrittäjien kolmanneksi suurin aluejärjestö. Simolinna on myös Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.
www.omatalo.com
Optimi 77, 3 h+k+s, 77/85m2 kymmenelle nopeimmalle
Toimitukseen sisältyy Omatalon elementtipaketti ja sateeltasuojaanasennus, toimitus vapaasti autotien päähän Kirkkonummelle ja ympäristöön. Hinta voimassa toimituksille 31.12.2010 mennessä.
37.200,Toimi heti ja varaa omasi!
Purokummuntie 2, KIRKKONUMMI Mikael Metsälä, puh. 0400 607 885 mikael.metsala@k-rauta.com
KIRKKONUMMI
MIKKO Simonlinna on Uudenmaan Yrittäjien ehdokas Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi.
Hinnat voimassa heinäkuun loppuun Priserna gäller till slutet av juli
5
Pouttu Broilerin ohut fileepihvi/
49
HK ulkofileeleike/ n./ca 1 kg
1
25
HK Kiusaukset/ Frestelser 300 g (4,17/kg)
0 5
Hinta voimassa ma-su/ 11
89
DanSukker Taloussokeri/ Strösocker 1 kg
2
179
Valio A+ 1 kg
49
Perheleipurit Juhlaleipä/ 450 g (5,53/kg)
Suomalainen/Finsk
199 1 1
79
eller Apelsinsaftkoncentrat 1,5 l (1,19/l)
Arkimokka kahvi/kaffe 500 g (3,98/kg)
3
www.s-kanava.fi
valkosipuli tai tomaatti-yrtti/ vitlök eller tomat/ört,
2
Hinta voimassa ma-su/
15
HK Kalkkunaleike/ Kalkon300 g (7,17/kg)
99
Valio Oltermanni tai/eller Oltermanni 17 % 0,91 kg (6,665,99/kg)
95
067 750
Mehukatti Seka- tai Appelsiini-
Oululainen Reissumies 235 g (2,85/kg)
69
alkuperämaa Tanska/
Rainbow Jäätelöpuikot/ Glasspinnar 10 kpl/st., 390 g (4,33/kg)
1
11
59
Espanja/Spanien Nektariinirasia/ Nektariner i ask 1. lk./kl., 1 kg
1
69
1. lk./kl.
/kg
Suomi/Finland Jäävuorisalaatti/
Serla Toilet Wc-paperi/ Toalettpapper keltainen/gul, 24 rl/st. (0,31/rl/st.)
Liity Varubodenin asiakasomistajaksi osoitteessa www.varuboden.fi
Saat 30 euron lahjakortin liittymislahjana.
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18.
Anslut dig som ägarkund i Varuboden på www.varuboden.fi
Du får ett 30 euros presentkort som anslutningsgåva.
12
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
KAULATTUA metsää, keskellä jalopuun taimi, jolle on haluttu raivata kasvutilaa.
TÄMÄ puu on varmasti satoja vuosia vanha, arvelee "Peppi Pitkätossun" puusta kurkistava tutkija Tiina Ryttari.
JAPANINTATAR on nopeasti leviävä vieraslaji, jota yritämme poistaa alueelta, kertoi suojelubiologi Tiina Kanerva.
Mankinjoen varrella laidunnetaan karjaa ja avarretaan maisemia
Espoonlahden luonnonsuojelualueella arvokas jalopuulehto
Vuonna 1995 perustetulla Espoonlahden luonnonsuojelualueella, joka sijaitsee Mankinjoen varrella, Espoon ja Kirkkonummen rajamailla, voi hetkessä sukeltaa maalaisromantiikkaan, sillä sen hakamaita ja niittyjä hoitaa kesäisin laidunkarja. Lyhyt matka on myös linnuston kannalta arvokkaaseen merenrantaruovikkoon, jossa avaria merellisiä maisemia on mukava ihailla lintutornista käsin. Tämä Espoonkartanolle kuulunut savitasanko, yhteensä 35 hehtaaria, kuuluu sekä lehtojensuojelu- että lintuvesiohjelmaan. Alueen ytimenä on arvokas ja kaikkein uhanalaisin jalopuulehto, jossa kasvaa lehmuksia, vaahteraa, pähkinää, jalavaa jaa tammea, kertoi vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta. Lehtoja on niin vähän, että meillä ei ole varaa antaa yhdenkään niistä kuusettua! Lehdon maaperä poikkeaa muista metsistä, sillä sen humuskerros on paksu ja hyvin sekoittunut. Emäksinen karike lisää maaperän lierojen, sienten ja muiden hajottajien määrää. Kasvillisuus on kerroksellinen ja tarjoaa asuinsijan lukuisille eliölajeille; yksistään tammi antaa elinmahdollisuuksia jopa 500 hyönteislajille, jalopuulehdon Tämä alue on helmi Uudellamaalla. Näin pienellä pinta-alalla on upeita, erilaisia maisemia ja runsas lajisTorppa sijaitsi Fiskarsinmäen rinteessä ja siinä kohdin kannattaa kipaista polkua pitkin mäen päälle. Siellä on ihan oikea Peppi Pitkätossun puu koloineen, jonne mahtuu kerralla monta aikuistakin sisään, houkutteli Ryttari katsomaan komeaa puuta, jollaisia ei Suomen oloissa juurikaan näe ja kylläpä se olikin katsomisen arvoinen. Äitienpäivänä tämä on maailman kaunein metsä, jossa kukkivat lukuisat lajit, mm. valko-, sini-, keltavuokot, kiurunkannukset ja käenrieskat, Tiina listaa. Polun vartta kävellessä taustalla kuuluu lintujen ääntelyä. Lintulajeihin kuuluvat, satakieli, pikkutikka, pyrstötiainen ja uuttukyyhky, ja metsälinnuksi harvinainen naakka, aiemmin myös lehtopöllö, mutta ei tänä vuonna, hän tietää. Suomen nykyisestä suoalasta on suojeltu kaikkiaan lähes 13%. Soita ennallistetaan tukkimalla ojia ja poistamalla puustoa suokasvillisuuden ja vesitalouden palauttamiseksi. Soissa on suuri hiilivarasto ja ennallistamisen ansiosta elpynyt rahkasammalkanta sitoo tehokkaammin hiiltä muodostaessaan turvetta, Alanen valotti. Metsäalueita ennallistetaan puolestaan mm. lahopuuta lisäämällä ja vapauttamalla kasvutilaa lehtipuustolle pienaukkoja raivaamalla. Sen lisäksi on hoidettu arvokkaita elinympäristöjä n. 1500 ha, Alanen kertoi mittavasta operaatiosta, jossa hoidon määrän arvioidaan vielä tuplaantuvan vuoteen 2016 jatkuvan ohjelman puitteissa. Uusia alueita tulee suojelun piiriin lisää koko ajan. Myös yksityiset maanomistajat voivat tulla mukaan Metso-ohjelmaan, jolloin maanomistajalla on mahdollisuus niin halutessaan osallistua sekä hoitotöiden suunnitteluun että toteutukseen. Hoitotoimenpiteillä korvataan myös luonnon tuhojen, kuten metsäpalojen, tulvien ja myrskyjen vähenemistä, jotka ovat ennen tuoneet vaihtuvuutta luonnonolosuhteisiin. Tavoitteena on saada hoidon piiriin myös noin 3 200 ha perinnebiotooppeja eli erilaisia niittyjä ja laitumia valtion mailla, Alanen mainitsi. LIISA KOSONEN
KESÄISIN hakamaalla laiduntava karja auttaa merkittävästi alueen hoitamisessa. to, joukossa myös harvinaisia lajeja, kuten isohierakkaa, uhanalaista turkkiorakasta ja katkokynsisammalta! hän huomioi. kasvuun ja maisemaan . Puun kylkeen, sen ympäri tehdään kaksi uraa. Silloin puu kuolee riittävän hitaasti ja kaatuu sitten itsekseen, selvitteli Kanerva tätä kaatotapaa, missä hitauden ansiosta puuhun ennättää muodostua rikas eliöstö. Myös hakamaat olivat ennättäneet kasvaa umpeen. Tilanne korjaantui vasta kun 2000-luvun alusta saatiin lampaita ja lehmiä laidunnukseen. Ilman eläimiä me ei pärjättäisi, hän myönsi. Myös koneellista jyrsintää on jouduttu tekemään, että on saatu pois nurmilauhaa, jota eläimet eivät syö, Kanerva kertoi rantaniitystä.
Vieraslajeja pois
Luonnonsuojelualueella on sijainnut Fiskarsin torppa, josta muistona on kivijalan jäänteitä, syreeniä ja juhannusruusuja sekä vieraslajina nopeasti leviävää japanintatarta. Sitä alettiin poistaa jo 99, mutta kun muutama yksilö jäi, se lähti taas nopeasti leviämään, kertoi Ryttari taimia nyhtäessään. Muita vieraslajeja ovat terttuselja ja jättipalsami, jota joki tuo yläjuoksulta.
Puustoa kaulataan
Jalopuiden siemeniä ja pistokkaita on kerätty tältä alueelta, kasvatettu muualla ja istutettu sitten tänne takaisin, valotti suojelubiologi Tiina Kanerva alueen hoitotoimenpiteitä. Jalopuiden ympäriltä on raivattu pois kuusikkoa ja koivikkoa mm. kaulaamalla, että on saatu lisää valoa ja tilaa jalopuiden
Metso-ohjelmaan myös yksityisiä maita
Vuonna 2003 aloitetun Metso-ohjelman tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa uhanalaisten tai harvinaisten lajien elinoloja. Alkuun kartoitettiin kaikki suojelualueet ja tehtiin niiden ennallistamisja luonnonhoitotarpeista arvio. Yhteensä on ennallistettu jo yli 30 000 hehtaaria soita ja metsiä.
Arvokkaiden maisemien kartoitus alkanut
Ympäristöministeriö kartoittaa valtakunnallisesti arvokkaat maaseutumaisemat. Selvityksen kohteena ovat perinteisessä asussa säilyneet, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemat. Valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tarvitaan turvaamaan edustavat ja elinvoimaiset kulttuurimaisemat koko Suomessa. Työn lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaiset 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niiden tarkastelun ohella selvitetään myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Uudet tarkastelut tehdään maakunnittain vuosina 20102014. Työssä käytetään Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa kehitettyä maisemaalueiden inventointimenetelmää, jota kokeiltiin viime vuonna Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Tänä vuonna kartoituksia tehdään Pohjois-Karjalassa ja Hämeessä. Kun kartoitukset on tehty kaikissa maakunnissa, valtioneuvosto tekee uuden päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että maisemaalueet merkitään maakuntakaavoihin. Maaseutumaisemien selvitystä ohjaa ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa on edustettuna ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Museovirasto, ELY-keskukset ja maakuntien liitot.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
13
RATKAISEVAN EDULLISESTI
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
KORKOTARJOUS
1,3 %
P.A.
6 KUUKAUDEN TALLETUS
TARJOUS ON VOIMASSA: 29.6.-13.7.2010. Min. talletus 2000 . Korko on vuotuista korkoa. Kysy lisää asiakaspalvelupisteestä.
RÄNTEERBJUDANDE
Rosenlew RJPK2433 JENKKIKAAPPI/ KYLSKÅP MEDSEPARAT FRYSFACK Rosenlew RSP105B SÄILIÖPAKASTIN/ FRYSBOX Rosenlew RSP190A SÄILIÖPAKASTIN/ FRYSBOX Electrolux ECP21108W SÄILIÖPAKASTIN/ FRYSBOX Rosenlew RJVL1631 JÄÄKAAPPI/KYLSKÅP
299,
Energialuokka A. Jääkaapin käyttötilavuus 186 l, pakastimen 44 l./ Energiklass A. Kylskåpets bruksvolym 186 l, frysens 44 l. Mitat/Mått; K/H 140,4 x L/B 54,5 x S/D 60,4 cm.
219,
Energia B. Käyttötilavuus 102 l, pakastusteho 12 kg/vrk./ Energiklass B. Bruksvolym 102 l, fryseffekt 12 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 59,3 cm.
399,
Energialuokka A+. Käyttötilavuus 184 l, pakastusteho 23 kg/vrk./ Energiklass A+. Bruksvolym 184 l, fryseffekt 23 kg/dygn. Mitat/Mått; K/H 87,6 x L/B 93,5 x S/D 66,5 cm.
Energia A+. Käyttötilavuus 210 l, pakastusteho 14 kg/vrk./ Energiklass A+. Bruksvolym 210 l, fryseffekt 14 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 87,6 x L/B 79,5 x S/D 66,5 cm
479,
219,
Energialuokka A. Käyttötilavuus 152 l./ Energiklass A. Bruksvolym 152 l. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 61,2 cm
1,3 %
P.A.
DEPOSITIONSTID 6 MÅNADER
ERBJUDANDET GÄLLER: 29.6-13.7.2010. Minimideposition 2000 . Räntan avser årlig ränta. Fråga mer på kundtjänststället.
Tilavuus 26 l, paino 5,8 kg./ Volym 26 l, vikt 5,8 kg. Mitat/Mått: K/H 40,4 x L/B 44,5 x S/D 32,2 cm.
Airam Deluxe MATKAJÄÄKAAPPI/ RESEKYLSKÅP
89,
Airam 252T MATKAJÄÄKAAPPI/ RESEKYLSKÅP Tilavuus/ Volym 24 l.
49,90
249,
Rosenlew RKP1221 PAKASTINKAAPPI/ FRYSSKÅP Energialuokka A. Käyttötilavuus 91 l, pakastusteho 12 kg/vrk./ Energiklass A. Bruksvolym 91 l, fryseffekt 12 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 61,2 cm.
6,79
Kariniemen BROILERIN FILEEPIHVIT/ BROILER FILÉBIFFAR Hunajamarinoitu/Honungsmarinerade, 6 kpl/st., 1 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland
5,65
Portti PORSAAN PIHVIFILE ULKOFILEESTÄ/ GRIS BIFFFILÉ AV YTTERFILÉ n./ca 900 g
/kg
4,99
Snellman PAAHTOKYLKI/ REVBENSSPJÄLL n./ca 900 g, alkuperämaa Suomi/urpsrungsland Finland
MA-KE/ MÅN-ONS 5.-7.7.
/kg
1,79
HK NAUTAJAUHELIHA/ NÖT MALET KÖTT 400 g (4,48/kg)
1,59
Vaasan RUISPALAT/RÅGBITAR 660 g (2,41/kg)
5,95
Valio OLTERMANNI TAI/ELLER OLTERMANNI 17% 0,9-1 kg (6,61-5,95/kg)
1,99
HK SAUNAPALVIKINKKU/ BASTURÖKT SKINKA 300 g (6,63/kg)
1,69
HK KABANOSSI GRILLIMAKKARAT/ GRILLKORV 400 g (4,23/kg)
Saarioinen PIZZAT/PIZZA 200 g (4,25/kg)
0,85
Suomi/Finland VARHAISKAALI/ NY KÅL
0,99
/kg
1,49
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
Suomi/Finland TUORE KURKKU/ FÄRSK GURKA
/kg
1,49
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
Argentiina/Argentina RED DELICIOUS OMENA/ÄPPLE 1. lk./kl.
/kg
1,89
ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16
Meira KULTA KATRIINA KAHVI/KAFFE 500 g (3,78/kg) Max. 2 talous/hushåll
2,39
PUH./TFN (09) 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
Valiojäätelö JÄÄTELÖTUUTIT/ STRUTMULTIPACK Ei laktoosittomat/Ej laktosfria, 6 kpl/st., 420 g (5,69/kg)
Rainbow KIVENNÄISVEDET TAI VICHY/MINERALVATTEN ELLER VISCHY, 1,5 l (0,37/l) (sis./inneh. 0,55 + pantti/pant 0,40)
0,95
ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS
APTEEKKI APOTEK
Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 76 26662 (0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, Su/Sön 12-18.
ENEMMÄN PERHEMARKET · MYCKET MER FÖR FAMILJEN
PRISMA.FI
14
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
MC Porkkalan yhteinen moottoripyörämatka Viron Saarenmaalle
MC Porkkala ry järjesti jäsenilleen pitkän viikonlopun Viron Saarenmaalle. Matkan suunnittelu aloitettiin jo kevättalvella ja tarkoitus oli saada mukaan n. 1012 henkilöä. Mielenkiinto matkaa kohti yllätti järjestäjät niin että jouduttiin jo alkuvaiheessa vaihtamaan hotellia toiseen koska lähtijöitä oli ilmoittautunut jopa 25 henkilöä. Matkaan lähdettiin torstaina 10.06 kello 21.30 Viking Linen XPRS , jolta oli varattu kaikille omat hytit ryhmä yöpyi laivalla. Menomatkalla kun ankkurit oli nostettu pidettiin kaikille pienimuotoinen infotilaisuus jossa kerrottiin tarkemmin ajoreitistä sekä mitä tulee ottaa huomioon kun ajetaan ryhmässä ja vielä ulkomailla. Perjantaiaamuna kello 07.00 MC Porkkala suuntasi moottoripyörät kohti Saarenmaata ja ensimmäinen pysähdys, eli kaffepaussi pidettiin ennen saapumista Saarenmaan lautalle. Ajokeli oli pilvinen mutta kuiva, sadetta oli luvassa säätiedotuksen mukaan viimeistään kun lautta tulisi Kuivastun satamaan ja näin myös tapahtui. Ennen lautalta ulosajoa puettiin sadeasut päälle koska edessä oli n. 70 km matka vesisateessa. Sanonta matkailu avartaa piti myös paikkansa tälle ryhmälle, n. 35 km ennen Kuressaarta yhdestä pyörästä valitettavasti loppui bensa. Yksi pyörä lähetettiin matkaan kohti lähimmäistä bensa-asemaa, joka löytyi vasta Kuressaaresta. Pienen kommelluksen jälkeen ryhmä olikin taas koossa ja matka jatkui. Päästiin märkinä perille majapaikkaamme, todella mukava pieni hotelli n. 200 m joka toi mukanaan omat pienet haasteet. Ensimmäinen kohde johon suuntasimme oli saaren eteläkärkeen, jossa meitä kohtasi mahtavat näkymät, mahtava Säären majakka ja muutenkin sanoinkuvaamattomat maisemat. Saaren kärjessä olevassa pienessä kahvilassa nautittiin sitten lämmikettä ennen kun matka jatkui kohti Panga Pankia, joka sijaitsee saaren pohjoispuolella. Jyrkänteeltä avautuivat näkymät Suomenlahdelle ja horisontissa näkyi Hiidenmaa. Seuraava pysähdyspaikka oli paikallinen "sinappitehdas" joka tuli vähän yllättäen vastaan hiekkatiellä. Paikkaa pyörittää saksalais-virolainen pariskunta, jonka isäntä on myös kova motoristi, innostuneena hän näytti tallissaan olevaa omaa pyöräänsä, joka oli juuri saapunut Saksasta omalta matkaltaan. Matka jatkui Anglan vanhojen tuulimyllyjen luo jossa juhannuksena pidetään muun muassa saaren suuret juhannusjuhlat. Tuulimyllyjen jälkeen ajoimme Kaalin kylään, jossa sijaitsee meteoriitin tekemä kraatterien ryhmä. Suurin kraatteri on läpimitaltaan 110 metriä ja jopa 22 metriä syvä "pieni järvi". Oli aika nauttia myöhäinen lounas. Seuraava pysähdyspaikka oli suurta mielenkiintoa saavuttanut paikka Good Kaarma, jossa valmistetaan luomusaippuaa. Totta kai naiset ryhmästä kävivät ostoksilla ja ostivat kotiin vietäväksi tuoksuvaa käsintehtyä saippuaa, laventelilla ja muilla tuoksuilla höystettynä. Takaisin hotellilla olimme alkuillasta ja sitten olikin kiire, koska illallinen odotti
TIEVIITTA joka kertoo kuinka kaukana kotoa ollaan. päästä keskustasta. Hotelli Repo oli kokonaisuudessa varattu MC Porkkalalle, pyörätkin saatiin mukavasti parkkiin hotellin etu pihalle. Kun päästiin lämpimään suihkuun ja saatiin kuivat vaatteet päälle, lähti koko porukka tutustumaan saaren pääkaupungin nähtävyyksiin ja yhteiselle lounaalle. Koska sinä päivänä keli ei suosinut motoristeja, meillä oli omaa vapaata aikaa käydä kaupoissa ja kävellä katselemassa kaupunkia. Illallinen oli varattu etukäteen Kuressaaren pienvenesatamasta. Ruoka oli erinomaista ja ryhmällä oli todella hyvä fiilis. Iltaa kohti myös ilma parani eli sade oli loppunut, toivottiin ilman suosivan motoristejä lauantaina. Lauantaiaamusta oli katettu oikea motoristin aamiainen; puuroa, jogurttia, kanamunia, kinkkua, nakkeja, juustoa ja muuta täytettä vatsalle. Suunnitelmissa oli lauantaipäivälle kiertää periaatteessa koko saari. Koko ryhmä odotti jo innoissaan ajelulle pääsyä, kun edellisenä päivänä oli ollut huono keli. Matkaan lähdettiin kello 10.00. Ilma oli poutainen ja sitä siivitti todella kova tuuli
SAAREMAAN nimenkärki jossa Säären Majakka. meitä. Ravintolassa oli tarjolla paljon erilaisia Saarenmaan paikallisia herkkuja kuten suuren suosion saavuttanut villisika-annos. Sunnuntaiaamuna olikin sitten kotiin lähdön aika ja matka Tallinnaan taittui pienessä tihkusateessa joka sitten loppui sopivasti ennen Viron pääkaupunkia. Aikaa jäi sopivasti yhteiselle lounaalle ennen kuin pyörät ajettiin laivaan ja matka kohti Suomea alkoi. Matka sujui todella mallikkaasti ja kaikki mukana olleet olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Suunnitteilla on jo seuraava matka, joka olisi tarkoitus toteuttaa ensi kesän kynnyksellä. Mihin MC Porkkala matkaa jää nähtäväksi mutta ajatuksia on, onko se sitten Latvian Jurmala vai jokin muu kohde, siitä lisää myöhemmin. Teksti ja kuvat: TOM KAIVOLA www.mc-porkkala.fi
VANHAT tuulimyllyt jossa juhannuksena suuret perinnejuhlat.
RYHMÄN tyylikkäät paidat herättivät huomiota.
MAJAPAIKKAMME Hotelli Repo keskustan tuntumassa.
MATKALLA kohti Kuresaarta sateessa, tyylikästä ryhmäajoa.
Mopoparkin rakentamista ehdotetaan keskustaan
Kirkkoharjun koulun ja Porkkalan lukion oppilaiden omistamien mopojen ja kevytmoottoripyörien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen pysäköinti on tästä syystä muodostunut ongelmaksi koulukeskuksen läheisyydessä. Nyt kunnanhallitus ehdottaa vastauksenaan asiasta jätettyyn valtuustoaloitteeseen mopoparkin rakentamista Kirkkonummen koulukeskuksen läheisyyteen. Asia siirtyy seuraavaksi kunnanvaltuustolle. Ehdotuksessa lukiorakennuksen pohjoispuolella sijaitseva asfalttipäällysteinen takapiha-alue muutetaan mopo- ja kevytmoottoripyöräpysäköintialueeksi ja lukion etupihan pohjoisreunaan sijoitetaan autopaikkoja. Moottoripyöräpaikkoja lukion takapihaalueelle mahtuu noin 65 ja autopaikkoja etupihalle 9. Lukion takapiha-alueelta epävirallisia autopaikkoja poistuu noin 1015, mutta tämän korvaavat etupihan 9 uutta autopaikkaa sekä noin 10 mopoilta ja kevytmoottoripyöriltä vapautuvaa autopaikkaa. Yleisesti ottaen autopaikkojen kokonaismäärä koulukeskuksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee lisääntymään järjestelyiden myötä muutamalla paikalla. Kustannuksia on ehdotettu jaettavaksi niin, että kunnallistekniikka tekee maalaus- ja liikennemerkkien asennustyöt omana työnään koulujen kesäloman aikana. Materiaalikustannukset jaetaan siten, että kunnallistekniikka, tilahallinto ja sivistystoimi maksavat kukin kolmasosan kustannuksista. Kustannukset ovat kaikkiaan noin 10 000 euroa.
KAKSIPYÖRÄISTEN määrä on lisääntynyt Kirkkonummen keskustassa reilusti viime vuosina. Nyt koulukeskuksen läheisyyteen vihdoinkin rakennettaneen mopoparkki asiasta jätetyn aloitteen perusteella.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
15
20 Vuotta hyvän tuulen Golfia Peuramaalla!
Peuramaan golfkeskuksessa vietettiin 12. kesäkuuta 20-vuotisjuhlaa juhlakilpailun merkeissä. Kilpailu tapahtui yhteislähdöin ja pelimuotona oli Scramble. Kilpailussa pelattiin oman valinnan mukaan joko Porkkala tai Vanha Peura-kenttä. Ensin juhlakilpailijoita paikalla viihdytti kuitenkin Klaus Thomasson omalla showllaan ja alkuvenyttely suoritettiin sen jälkeen Zumban tahtiin. kuussa 1991. Kentän ensimmäinen Hole-in-One tehtiin viikkokilpailussa 28.8. 1991. Tekijänä oli Eero Sistonen.
Pankki pelasti Peuramaan
Alkuvuosina yhdistyksen ja golfyhtiön välejä hiersi mm. vastuu kenttien hoidosta ja kustannuksista. Myös taloudellinen lama Suomessa
vaikutti siihen, ettei yhtiö pystynyt hoitamaan vastuitaan ja se ajautui Länsi-Uudenmaan Osuuspankin haltuun, joka on edelleen merkittävä omistaja yhtiössä. Silloisen pankin toimitusjohtajan Jukka Karasjärven rakkaus lajiin todennäköisesti pelasti golftoiminnan jatkumisen Peuramaalla, sillä yhtenä vaihtoehtona oli myös yhtiön maa-alueiden reali-
20 vuotta golfia
Golfharrastus Peuramaalla alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun alueen tuolloinen omistaja Hilding Nyberg halusi luoda "kansankentän" ja alueelle rakennettiin aluksi kuusireikäinen par3-kenttä ja range. Kentän erikoisuus oli tuolloin, että kaikki greenit toteutettiin muovimatoilla. Kentälle pääsi tuolloin pelaamaan ilman green cardia. Peuramaa Golf Hjortlandet -yhdistyksen perustava kokous pidettiin 8.6.1990. Seuran perustajajäsenet olivat Max Wuori, Hilding Nyberg, Mikael Nyberg, Peter Nyberg ja Kari Salonen. Oy Peuramaa Golf Hjortlandet olf Ab puolestaan perustettiin 21.3.1991. Yhtiö teki useita maakauppoja määräalaltaan 51 ha ja osti paikalla olevan ravintolarakennuksen sekä solmi 50 vuodeksi vuokrasopimukset 8,5 ha:n alueista. Seuran ensimmäinen virallinen golf-opettaja oli Sauli Suomela joka pestattiin hoitamaan kyseistä tehtävää elo-
PEURAMAA Golfin toimitusjohtaja Kari Piippo oli pukeutunut juhlan arvon mukaisesti. Vieressä golfyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raisa Mäkinen.
sointi. Pankin tullessa omistajaksi muuttui kansankenttävisio golfkeskusvisioksi ja uskottavuus toimintaan palautui. Vaikka golfyhtiön ongelmat tuntuivat tuolloin vaikeuttavan golf-toimintaa, oltiin yhdistyksessä aktiivisia ja erilaisia kilpailuita järjestettiin taajaan. Jukka Karasjärven myötävaikutuksella ensimmäinen 9-reikäinen kenttä saatiin valmiiksi vuonna 1995. Suuren suosion jälkeen kenttää päätettiinkin heti laajentaa ja täysimittainen 18-reikäinen kenttä valmistui jo kesäkuussa 1996. Golfosakkeiden käytyä hyvin kaupaksi, yhtiö päätti rakentaa myös kokonaan uuden 18-reikäisen kentän, joka nimettiin Porkkalaksi. Se valmistui 2003. Pankki on tämän jälkeen pyrkinyt vähentämään omistustaan yhtiössä ja se omistaa tällä hetkellä noin 19 % golfyhtiön osakkeista. Peuramaa Golfin 20-vuotisesta toiminnasta on julkaistu nyt myös historiikki, joka kertoo Peuramaa Golfin värikkään syntytarinan eikä toiminnastakaan ole puuttunut yllättäviä käänteitä. Peuran Aika-teoksen on toimittanut Jukka Rimpiläinen. Nykyisin Peuramaalla on kaksi 18-reikäistä kenttää; Vanha Peura ja Porkkala sekä 9-reikäinen Par-3 kenttä Pikku Peura. -Meillä pääset aloittamaan golfin helposti, sillä range ja lähipelialueet tarjoavat hyvät harjoitusmahdollisuudet, toimitusjohtaja Kari Piippo kertoo. JUSSI SALO
PEURAMAA tarjoaa hyvät puitteet golfiin.
ENNEN kentälle lähtöä irroiteltiin Zumban tahdissa.
KLAUS Thomasson viihdytti Golffaajia 20-vuotisjuhlakilpailun alla.
HARRI Murtonen (kuvassa) ja Sauli Suomela toimivat golfopettajina Peuramaalla.
UPM EVODECKTERASSILAUTA
16
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kuntoutettavat veteraanit kesätreffeillä Siuntiossa
Menneiden aikojen muisteleminen oli enemmän kuin sallittua kun joukko siuntiolaisia sotaveteraaneja puolisoineen tapasi toisensa perinteisten kesätreffien merkeissä kuntouttajansa Minna Niemisen pihamaalla. Nauru raikui kesäillassa kun elämää nähneet miehet ja naiset vaihtoivat kuulumisia nauttien toistensa seurasta ja talon tarjottavista. Veteraanien toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen kuuluu yksilöllisesti mm. kuntosalilla käyntiä, altaalla jumppaamista, ulkoilua, ajelua kotiseuduilla, kyläilyjä, hierontaa, kivunlievitystä jne. Autan tietenkin aina asioissa mihin apuani tarvitaan, sanoi Minna Nieminen, joka on tehnyt tätä veteraanien kuntoutustyötä Siuntiossa jo viiden vuoden ajan. Koska veteraanien keski-ikä on jo yli 87 vuotta, myös kuntoutuksen kokonaisvaltainen tarve on muuttunut. Kotikuntoutuksessa huolehditaan veteraanin kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä; kuinka hän selviää kotona ja tarvitseeko minkälaista apua ? Myös ravinteikkaan ruoan mahdollistaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen kuuluvat kotikuntoutukseen, jonka kustannukset valtio maksaa kunnille, kertoi Minna. Koska niin moni veteraaneista asuu yksin, näillä Minna Niemisen järjestämillä ystävätapaamisilla on erittäin suuri merkitys. Useat veteraanit tuntevat toisensa jopa lapsuudesta saakka, joten tapaamisilla riittää muisteltavaa ja juteltavaa. Myös uusia tuttavuuksia on tullut. Esimerkiksi Thorvald ja Harry ovat tunteneet toisensa lapsuudesta saakka, joten muistoja riittää. Käymme "ajelulla" Harryn kanssa Thorvaldin luona pari kertaa vuodessa ja juttutuokioiden ohessa saamme nauttia Thorvaldin vaimon Annelen ihanista leipomuksista, nauroi Minna.
Vellivaaran Ilma tarinoi evakkomatkoista
Minnan kuntoutuskäynnit antavat sekä minulle että Thorvaldille pontta ja voimaa arjen askareiden suorittamiseen, kiitteli Annele, jonka mukaan veteraanien kotikuntoutus on todella merkittävä asia Siuntiossa. Viipurista kotoisin olevan Svenin kanssa meillä meinaa välillä mennä kuntosaliharjoittelu historiantunniksi, sillä hänen tarinansa ovat niin mielenkiintoista kuultavaa. . Olen mielestäni erityisasemassa, kun saan haastella veteraanieni kanssa. Heidän tarinansa ovat todellista elämää, totesi Minna. Kyllä se Minnan käynti on miulle aina piristystä, vakuutti pian 89-vuotta täyttävä, Karjalan Vellivaarasta kotoisin oleva Ilma. Ilma on kertonut Minnalle mitä mielenkiintoisempia tarinoita Karjalasta ja evakkomatkoilta. Onneksi Ilman evakkomatkoilta on säästynyt joukko vanhoja valokuvia, joita olemme yhdessä katselleet ja samalla Ilma on kertonut lapsuudestaan, kertoi Minna. Kiertokoulua olen käynyt vain kaksi viikkoa ja sieltäkin parhaiten muistan ne välitunnit kun pistettiin tanssiksi, hymyili Ilma, joka
MINNA auttaa Ilmaa ja vaihtaa kuulumiset Tompan kanssa. nuorena tyttönä voitti jopa erään tanssikisan. Polkassa. Nyt ei jalka enää nouse entisenlaisesti, mutta muistoja on paljon, rollaattorin tuella verkkaisesti kulkeva Ilma tuumasi. Siuntion historiasta kuntouttaja Minna on saanut oppia Eeron, Brorin Aunen ja Annelen kertomuksista. Aune on kertonut minulle 50-luvun Siuntiosta hänen tänne muutettuaan ja hänen kanssaan meillä on erittäin "värikkäät" keskustelut päivän politiikasta, sanoi Minna. joka saa joka päivä kuntouttamistyössään aimo annoksen hyvää mieltä veteraaneiltaan. On kunnia saada olla heidän kanssaan, totesi Minna nöyrästi ja muistutti, että jokaisen ikäihmisen toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus tukee ikääntyvän terveyttä ja on edullisempaa yhteiskunnalle kuin sairauden hoitaminen. SATU HOLMLUND
PAIKALLINEN taksiautoilija Tom Lipponen auttaa Harrya ja Chrisse avustaa Aunea.
RÄNNÄRIN arvuuttelua Minnan toimesta.
AUNE, Thorvald, Minna, Harry, Sven, Chrisse, Anneli juttutuokiossaan.
Luonnonkukkien päivänä järjestettiin 103 retkeä
Luonnonkukkien päivänä sunnuntaina 20.6. järjestettiin opastettuja kasviretkiä ennätysmäärä, yhteensä 103 retkeä eri puolilla Suomea. Yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä innosti tänä vuonna arviolta 2500 suomalaista tutustumaan alkukesän luonnonkasveihin. Pohjoismaissa osallistujamäärä kohosi yhteensä arviolta 10 000 retkeläiseen. Luonnonkukkien päivän suojelijana toimi opetusministeri Henna Virkkunen. Tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä Luonnon monimuotoisuuden vuotta ja myös Luonnonkukkien päivänä nostettiin esiin luonnonkasvien monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Luonnonkukkien päivän teemalajiksi oli valittu ahomansikka (Fragaria vesca). Tuttu kasvi on taantunut, koska perinneympäristöjen umpeenkasvu on vähentänyt lajille sopivia avoimia kasvupaikkoja. Luonnonsuojeluliitto järjestää eri paikkakunnilla tänäkin kesänä kymmeniä perinnemaisemien hoitotalkoita, joista ahomansikka ja monet muut avoimia kasvupaikkoja suosivat lajit hyötyvät. "Monimuotoisuuden vaalimiseen ja vastuunottoon on helpompi sitoutua, kun luonnosta ja sen lajistosta tiedetään", toteaa Luonnonkukkien päivän suojelija opetusministeri Henna Virkkunen. "Olen hyvin iloinen, että arvokkaita perinnemaisemia ja samalla uhanalaista lajistoa elvytetään ja vaalitaan talkootyöllä. On muistettava, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille." Yksi Luonnonkukkien päivän opastetuista retkistä järjestettiin Kainuussa Sotkamon Parkuan kylässä. Vaikka retkipäivä oli Sotkamossa sateinen ja tuulinen, oli retkellä silti 35 osallistujaa. Joukossa oli monia uusiakin kasveista kiinnostuneita. Loppuretkestä aurinkokin jo vähän pilkahteli. "Löysimme retkellä karjalanruusun ja vuohenkellon, jotka ovat täällä harvinaisempia lajeja. Molemmat löytyivät 1700-luvulta peräisin olevan, autioksi jääneen tilan pihalta. Muita kiinnostavia havaintoja olivat esimerkiksi kaarlenvaltikka, pussikämmekkä ja harajuuri", kertoo oppaana toiminut Alpo Komulainen Sotkamon Luonto ry:sta. Juhannuksen lähestyessä Suomen kesä on luonnonkasvien tunnistamista ja opettelua ajatellen parhaimmillaan. Monet lajit kukkivat juuri nyt täydessä loistossaan. Luonnonkasvit liittyvät moniin juhannustaikoihin ja niillä on vahva asema suomalaisissa juhannusperinteissä. Myös muuhun luonnontarkkailuun keskikesän juhla tarjoaa hyvän tilaisuuden esimerkiksi perhosten lento alkaa olla vilkkaimmillaan. Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on järjestetty vuodesta 2003 alkaen. Yhteispohjoismaisen päivän tavoitteena on kasviharrastuksen edistäminen ja yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivän järjestivät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Luonto-Liitto ry, Natur och Miljö rf, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Kasvityöryhmä ja WWF Suomi. Tapahtumaa tuki tänä vuonna VR osana Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteistä Matkalla maisemaan luonnollisesti -perinnemaisemien hoitohanketta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
17
På kommunfullmäktigemötet 21. 6 dryftades känsliga frågor
En utredning av kommunsammanslagningen avslutades
Många ärenden behandlades. Före mötet började blev ekonomiedirektör K-G. Lindström uppvaktad med en blomsterbukett på hans sista fullmäktigemöte före pensionen. Bedömning av och fortsatta åtgärder om omorganisering av primärhälsovården samt läkarnas kvällsmottagning. Vård och omsorgsdirektör Liisa Ståhle presenterade lösningen, utredningen fortsätter. Personalproblemen på Lindgården är lösta. Ett häftigt känslosvall uppstod, då ärendet om en fortsatt utredning av kommunsammanslagning behandlades Fyra ledamöter hade i förväg bett om ordet. Kommunstyrelseordförande Timo Haapaniemi inledde i sitt anförande möjligheten av en fortsatt utredning om en kommunsammanslagning med Sjundeå, en utredning av vilka fördelar en sammanslagning kunde medföra med tanke för framtida visioner. Inför den tanken ställde sig Pirkko Lehtinen helt negativ . Hon konstaterade att en sammanslagning av kommunerna bör medföra förbättrade servicetjänster och lönsamhet på olika planer, vilket nu inte är fallet. På kommunstyrelsemötet 7.6 gjordes beslut om en fortsatt utredning av en sammanslagning med Sjundeå kommun i sin helhet eller en del av kommunen. Omröstningen för en fortsatt undersökning föll 8-5. Hon beskyllde SFP för orent spel att roffa en del av Sjundeå, förslaget borde ha kommit från Sjundeå framhöll hon dessutom att vid en sammanslagning skulle enbart de svenska tjänsterna förbättras 20% av befolkningens på den finska servicens bekostnad.( I Sjundeå finns 6000 invånare, av dem 1800 svenskar, inflyttningen är till största delen finsk .)- På vilket vis skulle sammanslagningen påverka negativt på den finska servicen, frågade Gun-Maj Beck, något vettigt svar gav Lehtinen inte på den frågan. ( En obegriplig ekvation.) Det var med svårighet man hängde med tankegången. Ulf Kjerin Sfp motiverade i sitt anförande att det inte är någon hemlighet att Sjundeå håller på att välja en partner för en eventuell kommunsammanslagning, det var skälet till att KyrksDen här gången var det ju endast fråga om en fortsatt utredning, inte ett beslut, rösterna föll för 21- 29 för en avslutad utredning i Kyrkslätt. Hur den framtida utvecklingen kommer att bli återstår att se. För tillfället hålls dörren stängd i Kyrkslätt. Många ledamöter uttalade sig i saken både till och för en utredning. Raija Vahasalo saml. stödde Vanhamäki. Hon hade forskat i olika orter om kommunsammanslagningarnas verkan. Raseborg var ett dåligt exempel, de är ännu i början, men i Salo trakten har man dåliga erfarenheter, sade hon. Corinna Tammenmaa berättade däremot att i Österbotten var läget annorlunda hon nämnde namn på finlandssvenska kommuner som 10- 20 tals år haft enbart goda resultat av sammanslagningar. I början är anpassningen förstås kinkig. Kan det möjligen bero på kommuninvånarnas inställning, att man på finlandssvenskt håll är öppnare och villigare för en utveckling, medan man i de finska kommunerna inte kan tänka sig en förändring i utvecklingen? Eero Lankia c. ansåg det vara direkt en fräckhet att komma med förslag till Sjundeå, den som vill gå samman skall själv komma med förslag, ansåg han. I många pratturer ansåg man att om Sjundeå officiellt kommer fram med önskan om sammanslagning skulle man ta upp förhandlingarna på nytt. Som utomstående lyssnare och genuin Kyrkslättsbo kändes resonemanget under fullmäktigemötet direkt komiskt med denna blandade språkpolitik, att lyssna till ledamöternas tankegångar av de finska rätt nyinflyttade och numera fasta Kyrkslättsbor, de flesta är dock inflyttade efter Porkalaparentesen. Mänskor som känner eller känner de inte till Kyrkslätts närhistoria? Bara en liten påminnelse om att Kyrkslätt är en gammal svensk jordbrukskommun, som blivit tvåspråkig och önskar också vara det. Sjundeås svenska befolkning är i dag 30% Sjundeå står idag i samma situation som Kyrkslätt tidigare efter parentesen för en fortsatt finsk inflyttning. SFP gruppen känner sig tydligen trygg på fädernejorden och har tyvärr inte förstått att det gäller att språkligt att stå på sig. Bodil Lindholm Sfp har fått nog. Hon sade under mötet tydligt ifrån sig, hon ville ha jämställdhet. önskade få samma service på svenska som finnarna har idag i Kyrkslätt. Äntligen en tydlig SFP- röst.
Fullmäktige ledamot gällande unga arbetslösa
Det finns ca. 130 arbetslösa i Kyrkslätt som är under 25 år. Det borde vidtas åtgärder för att sysselsätta dessa för att förhindra marginalisering. Kommunen skall utnyttja det statliga sysselsättningsstödet för att anställa unga arbetslösa i kommunen eller alternativt ge ett påslag på utkomststödet i utbyte mot den unga utför arbete i kommunen. Undertecknad av Corinna Tammenmaa och Ulf Kjerin. Mera om mötet kan läsas på nätet, klicka www.Kyrkslätt.fi GUNVOR WESTREN-DOLL
Beviljande av avsked från förtroendeuppdrag och motion
Ordförande Raija Lautanen saml. bad om avsked på grund av flyttning för förtroendeuppdraget som fullmäktigeledamot och uppdraget som ordförande i finska förskoleverksamhets - och utbildningsnämndens representant. Till ny ordförande nämndes fullmäktigeledamot Katja Salo. Till fullmäktigeledamot valdes Eija Numminen.
KATJA Salo ny ordförande i finska förskoleverksamhets- och utbildningsnämden. lätt öppnade dörrarna. En sammanslagning ansåg han ger oss bättre möjligheter att i framtiden påverka på landskapsnivån. Vi kan bättre främja näringslivet och skapandet av arbetsplatser, sammanslagningar av servicetjänster. En sammanslagning av förvaltningen ökar effektiviteten. De flesta Sjundeåbor arbetar i Esbo eller Helsingfors precis som Kyrkslättsborna, ur deras synvinkel skulle det vara behändigt att vara Kyrkslättsbo eller Porkalabo. Han påpekade också att idag besluter vi inte om en kommunsammanslagning utan håller dörrarna öppna för Sjundeåborna, att de i lugn och ro få fortsätta utredningar, tänka över saken. Veikko Vanhamäki Saml. behöll sin ivriga talarstil. Här blev det ord och inga visor. Kyrkslätt skall inte blanda sig i Sjundeås affärer, och hur Sfp använder sig av en skrämselteknik, om hur det kommer att gå illa för oss om vi inte går samman med Sjundeå . Det har pågått ett skrämselprojekt än är det Esbo faran än Lojo. Han hade gjort aktuella dagsuträknar som alla tydde på en olönsamhet det skulle vara för Kyrkslätt i dag att ansluta sig. ( Sammanslagningen är dock en planering för 2030 år fram i tiden) Han gjorde spekulationer om hur illa det kommer att bli för oss om vi går samman med Sjundeå. Talet byggde på många beskyllningar bl.a. om konsulternas bedömning. Den grövsta beskyllningen var riktad mot SFP, han gav en förvrängd bild " De har tagit modell efter Sibbo, de använder sig av att roffa olovligt, gå på en mindre" precis som Helsingforsarna gjorde i Sibbo, vill nu SFP göra med Sjundeå, sade han med övertygelse. Han kom med riktiga rysare. Här silade Vanhamäkis förtroendet för många. Har Veikko svårt att skilja fåren från getterna? Sibbos öde framkom ju tydligt i landets medier, som läsekunnig borde han följt med händelsen. Att det sipprar sådana grodor från första vice kommunfullmäktige ordförande är inte roligt längre. Samlingspartiet är vi detta lag delat. Gruppen som tänker i framtidsbanor röstade på Timo Haapaniemis förslaget om en fortsatt utredning : Matti Kaurila, Katja Salo, Torolf Sjölund AnniMari Syväniemi, Ari Tiainen och Anna Lotta Wichman. De övriga samlingspartisterna traskade i Veikko Vanhamäkis vilseledande ledband. Röster fick Haapaniemi från övriga partier av Eero Hirvonen och Rita Holopainen krist. Ari Harinen sos dem. Från Sfp Gun-Maj Beck, Johan Karlsson, Raija Keihänen Ekstam, Ulf Kjerin, Patrik Lundell, Bodil Lindholm, Corinnma Tammenmaa, Hans Hedberg och Gustaf Åberg, och Antti Kilappa grön.
ULF Kjerin: "Den här gången är det endast frågan om en utredning av en kommunsammanslagning."
ARI Harinen ville försäkra om servicen på Lindgården.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
19
Heikkilästä vietiin leijonapatsas
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Kuka varasti laiturin?
Kirkkonummen Kalljärven yleiseen rantaan (Siwaa vastapäätä) oli toukokuussa ilmestynyt totuttuun tapaan laituri, joka on helpottanut rannan monipuolista virkistyskäyttöä jo vuosikymmenten ajan. Kesäkuun alussa laituri kuitenkin oudosti katosi. Olivatko asialla todella raskaasti varustautuneet pitkäkyntiset tai onko kunnalla tapana siirrellä tällä tavalla rakennelmia paikasta toiseen ? Eipä liene ainakaan taloudellisesti mielekästä toimintaa. Ihmetystä lisäsi jo veteen pystytetyt merkit laiturin sijainnista. Laituria kaipaava ja vastausta odottava. JUKKA LEHTINEN Veikkola
Juhannusaattoa edeltävänä yönä Knuutinlaaksossa Heikkilässä liikkui varkaita, jotka veivät mukaansa autokatoksen tolppia koristaneen leijonapatsaan. Talon omistaja kehottaa alueen asukkaita valppauteen ja kiinnittämään huomiota outoihin kulkijoihin. Lieneekö asialla varasliiga vai nuorisojengin rohkeuskoe. En pidä tätä minkäänlaisena rohkeana olemista, silloin voi sanoa rohkeaksi jos on kanttia palauttaa veistos ja pyytää anteeksi, että aiheutti pahaa mieltä omistajalle, to-
LEIJONAPATSAS katosi varkaiden matkaan Knuutinlaaksosta. teaa varkaiden uhriksi joutunut talonomistaja.
Tuulivoimaloista teollisuuden uusi vientituote
Mielenkiinnolla olen seurannut Länsi-Uudenmaan, etenkin Inkoon keskustelua tuulivoimasta ja voimaloiden sijoituspäätöksistä. Julkisuuden tapa käsitellä tuulivoimaasioita on ollutt perin yksipuolista. Suomessa tuulivoimaloihin ei ole totuttu eikä niiden hyötyjä/haittoja ole kyetty käsittelemään tasapuolisesti. Tosiseikka on kuitenkin olemassa, tuulivoimaloita rakennetaan lähivuosina Suomeen noin 3000 kpl. Tämä merkitsee tuulesta hyödynnettävän energian nousevan yli 8000 megawattiin (MW). Yhden tuulivoimalan koko vaihtelee 25 MW. Käyttöikä on noin 2025 vuotta, jonka jälkeen laitos romutetaan ja kierrätetään. Miten on ydinvoimalan laita? Olemmeko valmiit tekemään päätöksiä joilla ydinvoimalat ja niiden jäteongelmat siirtyvät useille sukupolvien kannettaviksi? Suomessa on parhaillaan käynnissä useita teollisia kahityshankkeita joiden tavoitteena on käynnistää tuulivoimaloiden tai niiden komponenttien tuotanto. Tällä hetkellä tuulivoimaloita valmistava teollisuus työllistää Suomessa noin 5000 henkilöä. Ei siis mitenkään vähäinen määrä. Pääosa tuotteita menee vientiin. Eräiden arvioiden mukaan Suomessa voisi olla 2020 noin 30 000 teollista työpaikkaa tuulivoimateollisuudessa. Suomi tarvitsee uusia teknologioita ja teollisia työpaikkoja. Jotta teollisutemme voisi olla vahva viennissä, tarvitemme edes nimellisen kotimarkkinaosuuden. Näyttää hyvin pahalta kun saksalaisperäiset yhtiöt valtaavat Suomesta parhaat tuulivoimala-alueet. Näin itse tuulivoimaloiden kaupat ohjautuvat saksalaisille yhtiöille. Meidän kaikkien tulisi tukea hankkeita, jotka tukevat työllistämistä Suomessa. Inkoo ja muu läntinen osa rannikkoa on mielenkiintoinen alue tuulivoiman kannalta. Jos Inkoo ja sen asukkaat ottaisivatkin toisen, positiivisen kannan tuulivoimaan? Samalla ryhtyisivät yhdessä kartoittamaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden teollisen valmistuksen aloittamiseksi Inkoossa. Yhden tuulivoimaloita valmistavan yksikön työllistämisvaikutus olisi noin 100400 henkilöä. Positiivisela ja rakentavalla ajattelumallilla saavutetaan usein huomattavasti enemmän kuin riitelyllä tai loanheitolla. TUULIVOIMAA ILOLLA TERVEHTIVÄ... MIKA S. HANSBERG
Sijaiskielloista
Kirkkonummella on ollut hyvä maine ympäristöystävällisenä kuntana, jossa asukkaille on tarjottu kilpailukykyiset palvelut kohtuullisin asumiskustannuksin. Tällä tavalla kuntaan on muuttanut viime vuosina uusia asukkaita valtakunnan tasoon verrattuna muita kuntia keskimäärin enemmän. Erityisen myönteistä on ollut, että Kirkkonummi on saanut tunnustusta lapsiystävällisenä kuntana, minkä vuoksi tänne on muuttanut myös nuoria perheitä. Näissä onkin tulevaisuus ja kunnan on erityisesti huolehdittava, että jatkossakin perheille tarjotaan hyväntasoista peruspalvelua. Tämä tarkoittaa yhtä hyvin varhaiskasvatusta ja päivähoitoa kuin myös peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, mutta samalla kaiken aikaa perusterveydenhoitoa, joka kattaa kuntalaiset syntymästä viimeisiin elinvuosiin asti. Viime vaalikaudella päättäjät arvioivat taloudellisen kasvun jatkuvan ikuisesti. Lama yllätti ja tehtyjen päätösten perusteella Kirkkonummen talous on ajautunut uuteen tilanteeseen. Nykyisen kunnanvaltuuston on sopeuduttava tähän, mutta samalla kunnan talous on tervehdytettävä ja uhkaava velkakierre pysäytettävä. Kuntaa ei voi päästää ajautumaan ns. kriisikunnaksi, jonka taloudesta ja kehityksestä päättää valtio ja kuntaministeri. Kirkkonummen kunnanhallitus on päättänyt joistakin toimenpiteistä, joilla pahenevaa talousongelmaa pyritään rajoittamaan. Yksi keino on ollut kieltää sijaisten palkkaaminen sivistystoimeen ja sallia sijaisen palkkaaminen vain erityisen syyn perusteella ja tiukan byrokratian kautta. Kielto on koskenut mm. kouluja ja päiväkoteja. Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu suuriin vaikeuksiin. Ongelmat ovat odotetusti kahdenlaisia: opettajat ja hoitohenkilökunta väsyvät ja seuraa sairastumista ja lisää sijaisten tarvetta. Toisaalta opetus ja hoito häiriintyvät. Erityisesti kärsivät ne oppilaat, jotka eni-
NTTI KOMME
ten tarvitsevat kunnollista opetusta ja päiväkodeissa niiden perheiden lapset, jotka eniten tarvitsisivat hoitoa ja siihen liittyvää esikasvatusta. On selvää, että näin kunnassa ei voida jatkaa. Nyt välitöntä vahinkoa ja pitkällä aikavälillä merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttava sijaisten palkkaamiskielto on purettava. Jatkossa kunnan talousarvio on laadittava arvioitavissa olevien todellisten kustannusten mukaan. Jotta tähän päästäisiin esim. sivistystoimen osalta, tulee käynnistää tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, joilla kouluverkko oheistoimintoineen mitoitetaan niin, että kustannuksista voidaan vastata. Tähän asti on ollut mahdollista tarjota erityisiä palveluja kieliryhmien tarpeiden mukaan. Jatkossa kuntalaiset on nähtävä kokonaisuutena, jossa tasapuoliset palvelut tarjotaan todellisen tarpeen perusteella. Yksittäisen koulun tai päiväkodin johtajalle on annettava nykyistä enemmän vastuuta oman yksikön talouden hoidosta. Realistisen talousarvion puitteissa pysyen johtajalla on oltava jatkossa valta palkata tarvittaessa sijaisia. Kunnan tulisi käynnistää perusselvitys, miten jatkossa sivistystoimessa voidaan toimia kokonaisuutena nykyistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisesti niin, että yhteistyö eri oppilaitosten ja päiväkotien välillä tehostuu. Tämä koskee kieliryhmien välistä yhteistyötä, rakennusten ja niihin liittyvien palvelujen nykyistä tehokkaampaa käyttöä sekä muita liityntäpalveluja, mukaan lukien oppilaskuljetukset. Samalla on selvitettävä, miten kaavoituksella tai rakennuslupamenettelyllä voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa em. liittyviä säästöjä. Tätä varten kunnanhallituksen tulee asettaa selvitysryhmä, jonka on tuotava esityksensä kunnanhallitukselle vuoden 2010 loppuun mennessä. PEKKA M. SINISALO, PS ARI HARINEN, SDP
MäntsäläSiuntio...
Jatkoa sivulta 3
Hanke on meille tärkeä. Investoinnin arvo on noin 60 milj. euroa, kertoo johtaja Christer Paltschik Gasumilta. Maakaasuverkoston laajeneminen tuo uuden energiavaihtoehdon useisiin kuntiin läntisellä Uudellamaalla. Gasum rakentaa maakaasun jakeluverkon Vihdin Nummelan taajamaan, jossa puhdasta maakaasua voidaan hyödyntää etenkin kiinteistöjen lämmityksessä. Nurmijärvellä ja Lohjalla maakaasu soveltuisi hyvin muun muassa teollisuuden energiatarpeisiin. Tällä hetkellä suuri osa Nummelan alueen kiinteistöistä lämpiää öljyllä sekä sähkölämmityksellä. Maakaasun avulla on mahdollista vähentää merkittävästi alueen lämmityksestä aiheutuvia päästöjä. Lisäksi maakaasu on öljyä ja sähköä edullisempaa, kertoo Gasumin energiapalveluiden liiketoimintayksikön päällikkö Tommy Mattila. Öljylämmitykseen verrattuna maakaasuvaihtoehdon hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät. Rikkipäästöjä ei maakaasusta aiheudu lainkaan. Maakaasun siirto putkessa maan alla on tehokasta ja ympäristöystävällistä, sillä kuljetukseen ei tarvita ajoneuvoja.
20
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntai 4.7.
Kirkkonummen-Siuntion sydänyhdistys. Lähdemme Vihdin Kesäteatteriin katsomaan 05.08 Mies joka ei osannut sanoa ei. Ilm. Irja 040-7063412 24.07.mennessä. Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistyksen Lepo loma Lepolammella 9.8.13.8.2010 4 VRK puolihoito. tiedustelut ja ilmoittautumiset Leenalta 0400373651. Läntisen Uudenmaan Fibromyalgiayhdistys ry Lämminvesijumppa 1.9.8.12 ke 16.4517.30. Ilm.0407198558 Maritta mahd.pian
Tiedonsiirrolle pakollinen saldoraja
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN pienois-sähköhella jossa 2 keittolevyä ja uuni, 30,- esim. mökille puh. 0400444772. MYYDÄÄN soutuvene 5hv moottori h. 800e. Puh. 0400-727556. HALUTAAN ostaa vene, traileri ja moottori 2060hv. Puh. 041-5019169. HALUTAAN vuokrata RT 3h+k Kirkkonummen keskustasta. Työssäkäyvä äiti+esikoul. Puh. 0405050952.
Heinäkuussa matkapuhelimen käyttö halpenee EU:n alueella matkustettaessa
Heinäkuun alusta soittaminen ja puheluiden vastaanottaminen matkapuhelimella halpenevat EU:n alueella matkustettaessa. Uudet hinnat ovat korkeintaan 0,4797 (sis. alv) euroa minuutilta puheluissa ulkomailta (aiemmin 0,5246 euroa) ja 0,1845 (sis. alv) euroa minuutilta puhelun vastaanottamisessa ulkomailla (aiemmin 0,2318 euroa). Myös vastaajaviestien vastaanotto on 1.7.2010 alkaen maksutonta EU:n alueella. Maksuttomuus ei koske vastaajaviestien kuuntelua. kuun alusta lähtien tarjottava tiedonsiirtopalveluiden käyttäjäasiakkailleen saldorajaa EU:n alueella matkustettaessa. Uudella käytännöllä halutaan suojata kuluttajia yllättäviltä jättilaskuilta. Teleyritykset voivat tarjota asiakkailleen erisuuruisia saldorajoja, mutta yhden saldorajan on oltava noin 62 euroa (noin 50 e + alv) kuukaudessa. Sovitun saldorajan lähestyessä teleyrityksen on lähetettävä asiakkaalle ennakkoviesti esimerkiksi tekstiviestillä, sähköpostilla tai tietokoneella näkyvän ponnahdusikkunan avulla. Mikäli asiakas ei halua jatkaa tiedonsiirtopalvelun käyttöä saldon tultua täyteen, teleyrityksen on katkaistava palvelu. Ennakkoviestissä on myös ilmoitettava, miten asiakkaan on toimittava, jos hän haluaa edelleen jatkaa tiedonsiirtopalvelun käyttöä.
Tekstiviesteillekin hintakatto
EU:n sisällä ulkomailta lähetetty tekstiviesti voi maksaa korkeintaan 0,1342 euroa (sis. alv). EU:n sisäisten tekstiviestien vastaanottaminen ulkomailla on maksutonta. Hintakatto koskee automaattisesti asiakasta, joka ei ole valinnut operaattorin tarjoamaa muuta tarjouspakettia.
Ulkomaan tiedonsiirtoonpakollinen saldoraja
Teleyritysten on heinä-
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020.
Torstai 8.7.
Läntisen Uudenmaan Fibromyalgiayhdistys ry Lämminvesijumppa 1.9.8.12 ke 16.4517.30. Ilm.040-7198558 Maritta mahd.pian.
Pujo kiusaa heinäkuussa
Pujo on siitepölyallergisen harmi heinäkuussa. Kukintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Allergia- ja Astmaliitto muistuttaa, että pujojen repiminen pihan läheisyydestä kannattaa. Pujon siitepöly leviää heikosti ja siksi sen repiminen kodin tai esimerkiksi koulun läheisyydestä vähentää siitepölymäärää ja helpottaa allergiaoireita, kertoo tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista. Pujoallergisen oireita ovat mm. nuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus. Oireina voivat olla myös mm. yskänärsytys, astmaoireet ja silmien ärsytys. Hoitona käytetään antihistamiinia, silmätippoja ja kortisonia sisältävää nenäsuihketta. Ristiallergisena reaktiona oireita voi tulla myös mm. persiljasta, kamomillasta, porkkanasta ja hunajasta. Mitään näistä ei pidä välttää turhaan, jos oireet eivät ole pahoja. Jos olet pujolle allerginen, vältä liikkumista pujokasvustojen lähellä erityisesti aamuvarhaisella, koska silloin siitepölyä vapautuu kukista eniten, ohjeistaa tutkija Juha Jantunen. nen voi johtaa usean latvan kehittymiseen ja silloin siitepölymäärät voivat olla jopa suuremmat kuin ilman niittämistä, muistuttaa tutkija Juha Jantunen. Hän kertoo, että pujosta on harmia koko maassa, vaikkakin siitepölymäärät ovat pohjoisessa pienempiä kuin EteläSuomessa. Pujo on joutomaiden kasvi, joka löytää paikkansa kaupungeissa ja pelloilla siellä, missä maata myllätään. Pujo tulee vapaalle paikalle nopeasti, elää siinä joitakin vuosia ja häviää sitten, kun muu kasvillisuus alkaa vahvistua, kertoo Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on Allergia- ja Astmaliiton Joutsenossa sijaitseva tutkimuskeskus. Instituutti teki vuosina 2006-2007 tutkimuksen, jossa selvitettiin pujon allergiahaittaa taajamaalueilla. Parhaillaan Allergiaja Ympäristöinstituuttissa tutkitaan mm. siitepölyllä höystetyn hunajan vaikutusta siitepölyallergian siedättäjänä.
Iäkäs mies katosi Inkoossa
88-vuotias mies katosi kotoaan Inkoon Ingarskilasta keskiviikkoiltana 30. kesäkuuta. Kadonnut oli sanonut läheisilleen menevänsä hetkeksi läheiseen metsään. Kun mies ei illan suussa palannut takaisin ilmoitettiin katoamisesta poliisille samana iltana. Siitä lähtien poliisi on yhdessä vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja puolustusvoimien henkilöstön kanssa suorittanut laajoja etsintöjä maastossa. Myös yksi lentokone ja helikopteri on ottanut osaa etsintään. Etsinnät lopetettiin toistaiseksi tuloksettomina torstaina 1.7. iltapäivällä. Kadonnut mies on syntynyt 1922, hänen pituutensa on 170 cm ja painonsa 68 kg. Mies oli kadotessaan pukeutunut harmaisiin housuihin, punaruutuiseen paitaan ja hän käyttää lippalakkia.
Repiminen niittämistä tehokkaampaa
Pujo on monivuotinen kasvi, mutta se kasvattaa joka vuosi uudet versot. Repimällä päästään eroon 6070 % pujoista. Repiminen on niittämistä tehokkaampi tapa torjua pujoa. Monet allergia- ja astmayhdistykset järjestävät juuri tästä syystä pujotalkoita. Niittämisestäkin on apua allergiaoireiden ehkäisyssä. Niittäminen kannattaa tehdä vasta juuri ennen kukintakautta, jotta pujo ei ehdi kasvattaa uusia kukkaversoja syksyn aikana. Liian aikainen niittämi-
PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI SIUNTIOINKOO ALUEELLA
LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU
Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan.
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Mies ajoi poliisia pakoon Inkoossa
Juhannusaattona 25. kesäkuuta klo. 14.40 Raaseporin poliisi koetti pysäyttää Inkoon keskustassa -58 syntyneen miehen kuljettaman henkilöauton. Mies ei noutanut poliisipartion antamia pysähtymismerkkejä vaan ajoi poliisia pakoon. Pakonsa aikana mies käytti vaihtelevaa nopeutta välillä 4070 km/h. Alueella on 50 km/h nopeusrajoitus. Mies puhalsi poliisin alkometriin nolla promillea, mutta Drugwipe-testi antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille. Miehen auto oli katsastamaton ja autoverot maksamatta. Autoa kuljettaneella miehellä ei ole myöskään ajo-oikeutta. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, ajoneuvorikkomisesta (katsastamaton auto, autoverot maksamatta) sekä liikennerikkomuksesta (poliisimiehen antaman pysähtymismerkin noudattamatta jättäminen). Samana päivänä klo. 18.45 Inkoon Degerbyssä liikenteestä tavattiin Vantaalta kotoisin vuonna -79 syntynyt mieshenkilö, jonka epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ajamalla henkilöautolla alkoholin vaikutuksen alaisena. Mies puhalsi 2.78 promillea poliisin alkometriin. Miehellä ei ole ajo-oikeutta.
Konttori
Kirkkonummen Sanomat
Merja Rauta Riitta Salmirinne
Kirkkonummen Sanomat
Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782 -6044 www.kirkkonummensanomat.fi Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna mape 8.3016.00 Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk
Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi- ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 22% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm+ alv 22% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n
Toimitus Puh. (09) 221 9200 e- mail toimitus@kirkkonummensanomat.fi Vastaava päätoimittaja Jussi Salo ja toimitusjohtaja Toimittajat Katja Salo Satu Holmlund Vappu Salo Liisa Kosonen Kuvankäsittely Anne Puro Tietohallinto Kalle Salo
Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR- Latomo Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
22
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Granåsa on hevostila, jossa on tilaa hevosille
HSL suunnittelee uusia informaatiopalveluja liityntäpysäköintiin
HSL näkee tärkeänä liityntäpysäköintiä helpottavien informaatiojärjestelmien kehittämisen. Asiaa koskevassa periaatesuunnitelmassa tärkeimmiksi kanaviksi nostetaan internet mobiilisovelluksineen sekä muuttuvat tienvarsiopasteet. Liityntäpysäköinnin käyttäjät tarvitsevat tietoa muun muassa vapaista pysäköintipaikoista ja joukkoliikenteen palveluista sekä joukkoliikenteen ja tieverkon häiriöistä. Tulevaisuudessa autoilijoille ja pyöräilijöille suunnatut mobiili- ja muut palvelut voivat tarjota reaaliaikaista tietoa myös matkan aikana. Muuttuvaa tienvarsiopastusta tulisi kehittää lisäpalveluna tukemaan kiinteää perusviitoitusta. Jatkosuunnittelussa tulee luoda liityntäpysäköinnille Internet-sivusto ja sen mobiiliversio sekä toteuttaa liityntäpysäköinnin reittiopas. Informaatiojärjestelmä on tarkoitus pilotoida yhdellä tiesuunnalla, jonka jälkeen tavoitteena on laajentaa järjestelmää. Lisäksi tulisi kehittää lukittavien pyörätilojen laskenta- ja valvontajärjestelmää. Henkilöautojen liityntäpysäköintialueiden varustaminen laskenta- ja valvontalaitteilla on järjestelmän vaativin ja kustannuksiltaan suurin osa. Varustetaso voidaan valita kullekin liityntäpysäköintialueelle parhaiten sopivaksi. Järjestelmä luodaan matkakortin kanssa yhteensopivaksi ja myös pysäköintipaikan maksaminen matkakortilla on mahdollista. Periaatesuunnitelmassa esitetään eri osa-alueiden toteuttamisen vastuuorganisaatiot. Liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmän toteuttamisesta sovitaan HSL:n ja kuntien kesken. HSL:n tavoitteena on, että järjestelmän toteuttaminen ja käyttöönotto sisällytetään yhtenä kärkihankkeena Liikenne- ja viestintäministeriön älyliikennestrategiaan. HSL arvioi informaatiojärjestelmän toteuttamisen kustannuksiksi 750 000 900 000 euroa. Kustannuksiin sisältyy henkilöautoilun muuttuvan tiedon pilotointi yhdellä säteittäisellä pääväylällä. Summaan eivät sisälly kiinteät opasteet, kaapelointikustannukset eivätkä netti- ja mobiilisovelluksen kartta-aineistot. HSL on myös koonnut yksiin kansiin tärkeimmät liityntäpysäköinnin suunnittelua koskevat ohjeet. Suunnitteluohjeen tarkoitus on antaa tietoa ja olla apuna liikennesuunnittelijoiden ja kunnallistekniikan suunnittelijoiden työssä. Ohjeet koskevat sekä henkilöautojen että polkupyörien liityntäpysäköintiä. Ne kattavat suunnittelun kaikki vaiheet kuten kysynnän karkean ennakoinnin, pysäköintipaikan sijainnin määrittämisen, eri toimintojen sijoituksen, mitoituksen ja varustelun, kunnossapitokysymykset ja hallinnolliset järjestelyt. Granåsan toiminta-ajatuksena on toteuttaa mahdollisimman luonnonmukainen elinympäristö hevosille ja siksi tarjoamme mm. korkeatasoisia pihattopaikkoja, kertoi Åsa Grönlund omistamastaan hevostilasta Inkoon Degerbyssä. Hevoset muuttivat Virkkalasta tänne vuosi sitten kesäkuussa, talli valmistui syyskuussa ja maneesi lokakuussa, kertasi Åsa Granåsan lähihistoriaa. Ajatus omasta hevostilasta, jossa olisi tilaa hevosille oli kuitenkin muhinut Åsan ja hänen ystävänsä Annika Schulmanin mielissä jo vuosia aikaisemmin. Naisten yhdessä suunnittelema talli asianmukaisine kenttineen ja maneeseineen lähentelee jo heidän unelmien täyttymystä, mutta tilaa viimeistellään vielä. Kvisintiellä sijaitseva 36 hehtaarin tila mahdollistaa useamman pihattoryhmän pitämisen sekä täysipainoisen hevosten kanssa harrastamisen ja valmentautumisen Åsan, Annikan sekä joskus myös ulkopuolisten kouluttajien johdolla. Granåsan ratsastuksen ja hevostaidon opetus sekä ratsastusvalmennus perustuu monen vuoden kokemukseen hevosten kouluttamisesta ja ratsastuksen opettamisesta/valmentamisesta. Perustana on hevosten viestinnän ja luontaisten tarpeiden ymmärtäminen. Opettajana/valmentajana toimii ratsastuksenopettaja, ammattivalmentaja ja myös vastikään pilates-ohjaajaksi kouluttautunut Annika Schulman. Hevosen eläessä luonnonmukaista elämää, se on hyvinvoiva, rauhallinen ja luottavainen. Kun hevosen elämässä yhdistyy luonnonmukaiset elinolosuhteet ja selkeä yhteinen kieli ihmisen kanssa, se tekee mielellään yhteistyötä ihmisen kanssa. Hevosen kieli on kehon kieli, taa hevosten kavioihin, niin huomaa, ettei niillä käytetä kenkiä. Emme edellytä tallin hevosilta kengättömyyttä, mutta takakengät täytyy pihatossa ottaa pois, mikäli hevosta halutaan pidettävän samassa ryhmässä kengättömien kanssa. Useat asiakkaat ovat kuitenkin luopuneet myös hevostensa etukengistä, kertoi Annika. Granåsan hevosten koulutus kattaa nuorten hevosten peruskoulutuksen, vanhempien hevosten jatkokoulutuksen koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa sekä erilaisten ongelmatilanteiden ja -käyttäytymisten ratkaisemisen. Koulutuksesta vastaa Annika Schulman, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus erilaisten hevosten ja ponien koulutuksesta. Tyypillisiä koulutusvaiheita ovat nuoren hevosen sisäänratsastus, perusestekoulutus, kilpailutus, ravurista ratsuksi sekä ns. ongelmahevosen uudelleenkoulutus. Annika on myös suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen ensimmäisten joukossa 2002-2003 Kuopiossa. Granåsan sosiaalipedagoginen hevostoiminta on pääasiassa yksilötoimintaa. Granåsan erikoisosaamiseen sos ped hevostoiminnan alueella kuuluu yksilön auttaminen parempaan kehonkielen tuntemukseen ja sitä kautta parempaan kommunikaatioon kanssaihmisten kanssa Hevostaitoa Tunteella-menetelmän avulla. Tällä hetkellä tallin asiakkaat tulevat Inkoosta, Siuntiosta, Kirkkonummelta ja Espoosta. Monet ovat valmiita ajamaan pidemmänkin matkan ideologian perään. Granåsan hevostila tekee yhteistyötä paikallisen ratsastusseuran eli Aktiiviratsastajien kanssa järjestäen mm. kilpailuja ja muita tapahtumia. SATU HOLMLUND
ÅSA Grönlund (kuvassa oik) ja Annika Schulman pyörittävät Granåsa tallia Inkoon Degerbyssä.
MANEESIN ulkomitat ovat 24 x 65 m ja kenttä tulee olemaan kooltaan 35 x 70 metriä eli tilaa harrastamiselle löytyy. jota ihminen voi oppia ymmärtämään ja käyttämään. Opetukseemme sisältyy hevosen kanssa toimiminen sekä maasta että ratsain, kertoivat Annika ja Åsa. Granåsan hevostilalle ovat tervetulleita kaikentasoiset ratsastajat joko oman hevosen kanssa tai ilman hevosta. Ratsastus- ja maastakäsittelytunteja pidetään joko asiakkaan omalla hevosella tai tallin hevosilla, joista löytyy sopiva ratsu aloittelijoista kokeneempiin ratsastajiin. hevosryhmälle sekä pari pikkutarhaa yksittäisille koulutettaville, uusille tai esimerkiksi sairaslomalla oleville hevosille. Jokaisella ryhmällä on tallissa oma sisätilansa, jossa on makuualustana olkipatja sekä ulkona pitäväpohjainen metsätarha. Tarhoista aukeaa lisää oleskelutilaa laitumille, joille hevoset pääsevät myös talvella, kun pohja kestää. Huoltotilana toimii lämmin talliosa, jossa on satulahuone, vesikarsina, kuivaushuone, rehutila sekä neljä karsinaa hevosten hoitamista varten ja väliaikaiseen majoitukseen. Satulahuoneessa huomio kiinnittyy useisiin Balancesatuloihin sekä naruriimuihin, jotka ovatkin Granåsan tilan ideologian yksi selkein "ulkoinen" merkki. Jos kurkis-
Uudet asiakkaat tervetulleita
Tavoitteenamme on saada tallille lisää hevosia ja lisää ratsastustuntilaisia nyt kun puitteet alkavat olla kunnossa, sanoi tilaa emännöivä Åsa esitellen pihattotallia, jossa on isohkot tarhat useammalle
Varmista, että kesäauto on valmiina liikenteeseen
Kesäautolla ajaminen voi tulla kalliiksi. Yhdelle huonosti valmistellulle mökkimatkalle saattaa tulla hintaa yli tuhat euroa. Liikenteessä tavatuille ajokiellossa oleville tai liikennekäytöstä poistetuille ajoneuvoille on tiedossa poliisin kirjaamien sakkojen lisäksi vähintään 1000 euron edestä ajoneuvoveron lisäveroa sekä korotettu liikennevakuutusmaksu. Kesällä onkin syytä varmistaa, että ennen kuin kesäautolla suunnataan juhannuksen viettoon, on se myös otettu asianmukaisesti liikennekäyttöön, ajoneuvoverot on maksettu ja katsastus sekä vakuutukset ovat vielä voimassa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tarjoamien palveluiden avulla näiden asioiden hoitaminen on kuitenkin helppoa. Ajoneuvon liikennekäyttöönotto tai liikennekäytöstäpoisto onnistuu nykyään katsastusasemien ja oman vakuutusyhtiön lisäksi kotikoneelta, Trafin sähköisten rekisteröintipalvelujen (www.trafi.fi/sahkoisetpalvelut ) kautta. Saman palvelun avulla voi asiakas tilata itselleen myös uuden rekisteröintitodistuksen ja katkaista ajoneuvoveron jälleen syksyllä. Erääntyneet ajoneuvoverot voivat myös tuottaa ikäviä yllätyksiä tien päällä. Maksamatta jääneet ajoneuvoverot johtavat käyttökieltoon siinä missä katsastuksen laiminlyöminen tai ajoneuvon liikennekäytöstä poistaminenkin. Ajoneuvoverojen tilanteen voit tarkistaa soittamalla ajoneuvoveroneuvonnan numeroon 020 618 5125 joka päivä klo 820.
Hevosten määrän lisääntyminen vaikuttaa virkamiehiinkin
Maassamme on 75.000 hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Hevosiin liittyvät asiat ovat kuntien päätöksenteon kohteina yhä useammin. Kuntien kaavoitus- ja maankäyttöasiat, ympäristöasiat ja palvelut koskevat hevosyrittäjiä ja muita alan toimijoita taajaan, mutta hevosala on silti päättäjille ja valmisteleville virkamiehille usein tuntematonta maaperää. Tähän puutteeseen vastasi Hevoset ja kunta -rajapintoja -seminaari Forssassa 14. kesäkuuta. Seminaariin oli kutsuttu kunta-alan toimijoita vuoropuheluun hevosalan toimijoiden kanssa. Paikalla olikin edustettuna yli 20 kuntaa ja niiden sidosryhmiä, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö sekä tietenkin mittava joukko hevossektorin väkeä. Seminaariin saapunut Inkoon ympäristöpäällikkö Patrik Skult oli kiinnostunut erityisesti lannanpolttoon liittyvistä uutisista. Inkoo antoi taannoin luvan lannanpolttoon eräälle yrittäjälle, mutta päätös on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumottu. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sivusikin puheessaan lannanpolttoa ja totesi EU-säännösten tulkinnan olevan nyt erilaista eri maissa. Ruotsissa ja Saksassa lannanpoltto onnistuu, meillä ei, hän harmitteli. Yhteiset pelisäännöt pitäisi saada kaikkiin EU-maihin. Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall pitää lannanpolttoa jopa keskeisenä kysymyksenä koko hevosalan kannalta. Jos lantaa ei luokiteltaisi jätteeksi, vaan sen polttaminen energiaksi olisi mahdollista, lämpiäisi Ypäjän hevosten lannoilla koko pitäjä, hän vertaa. Lanta-asiat ovat muutenkin niitä, joihin ympäristöpäällikkö virkatöissään hevosiin liittyen joutuu puuttumaan. Asianmukainen lannankäsittely on tallinpitäjillä hyvin tiedossa, mutta ei kaikilla. Silloin tällöin tulee ilmoituksia luvattomista lantakasoista, Patrik Skult sanoo. met ja ihmisasutus lomittuvat perin epäsuomalaisesti. Hevosten kanssa eletään rinnan. Lupa-arkkitehti Arja Sihvola Kirkkonummen rakennusvalvonnasta sanoo, että Ypäjän esimerkin mukaan ei Kirkkonummi voi mennä, sillä kuntien lähtökohdat ovat kovin erilaiset. Ypäjä on profiloitunut hevospitäjänä 30-luvulta alkaen, Kirkkonummen "hevosistuminen" on nuorempaa, ja toisaalta asutus tiheämpää. Kirkkonummen sijainti pääkaupunkiseudun lähellä aiheuttaa meille kovat rakentamispaineet. Sen vuoksi koko Kirkkonummi on suunnittelutarvealuetta. Jokainen talli siis luvitetaan aina suunnittelutarveratkaisun kautta. Talleja rakennetaan koko ajan lisää ja rakentamattomia myytäviä tiloja kysellään paljon mahdollisen tallin perustamiseksi, hän kertoo. Sihvolan mukaan hevosten ja tallien lisääntyminen aiheuttaa jonkin verran päänvaivaa rakennusvalvonnassa. Esimerkkinä tästä ovat luvattomasti rakennetut niin sanotut siirtotallit sekä joissain tapauksissa hallitsemattomasti levinneet heinä- ja lantakonttiryppäät. Fred Sundwall otti seminaarissa Kirkkonummen esimerkkinä hevosvastaisesta kunnasta, joka myöhemmin on kuitenkin muuttanut suhtautumistaan. Nyt siellä kuitenkin ollaan pohtimassa, miten se voisi profiloitua hevospitäjänä, Sundwall tietää. Arja Sihvola uskoo, että Kirkkonummi on hyvä paikka hevosharrastajalle ja hevosyrittäjälle, kunhan hevosenpidon lupia ja sääntöjä noudatetaan. Ypäjän kaltaiseksi Sihvola ei Kirkkonummen usko taipuvan, mutta Kirkkonummellakin on Kylmälän yleiskaavaluonnoksessa huomioitu hevostilat ja niihin liittyviä sivuelinkeinoja palveleva rakentaminen. Hevosreittejä ei luonnoksessa kuitenkaan ole erikseen mainittu. Hevosreitistöistä on ollut keskustelua. Oli mielenkiintoista kuulla seminaarissa muiden kuntien esimerkkejä hevoskylä- ja reittihankkeista. Muun muassa maakuntakaavoissa jo mainitut hevosreitit sekä se kuinka hevosreiteistä on eri kunnissa tehty sopimuksia, sanoi Sihvola. Teksti KIRSI HAAPAMATTI
Mistä tallin paikka?
Seminaarissa Ypäjän kunta otettiin usein malliesimerkiksi kunnasta, jossa hevosharrastus ja -elinkeinot otetaan laajamittaisesti huomioon kunnan päätöksenteossa, muun muassa kaavoituksessa. Ypäjällä hevostallit, laitu-
Kirkkonummen Sanomat
N:o 51 4.7.2010
23
KuRy ACK 05 (00) Kurikassa
AC Kirkkonummi (www.ack.fi) voitti naisten Suomen Cupin karsinnan 21.6.2010 Kurikassa ja eteni neljännelle kierrokselle kahdeksan parhaan joukkoon. KuRy pelaa Vaasan piirin III-divaria ja ACK liiton kakkosdivaria. ACK:n valmentaja Jörgen Lindberg lähti otteluun luottavaisena, koska kaikki ACK:n pelaajat olivat terveenä. Kaikki Cupin pelit ovat menneet hyvin, odotusten mukaisesti. Joukkue menee aina eteenpäin yksi peli kerrallaan turhia stressaamatta ja yrittää hoitaa pisteet kotiin. Kolmannen kierroksen ottelussa kohdattiin täysin tuntematon Kurikan Ryhti, joka joutui kotikentällään yli viidenkymmenen katsojan edessä toteamaan ACK:n paremmaksi. Valmentaja Lindbergin mukaan ensimmäinen erä oli huonoa peliä. Liekö syynä ollut viisi tuntia kestänyt, pelaajat jäykistänyt bussimatka. Tauolta palasivat päättäväiset pelaajat vasta kaksi ja puoli viikkoa sitten avatulle samettiselle nurmikentälle. ACK voitti komeasti numeroin 5-0 (0-0) ja maalintekijätilastoihin kirjattiin kolmella osumallaan Angelica "Pulla" Pulkkinen sekä yhden maalin tehneet Saila Innanen ja Anne Laakso.
KyIF-00 lähtee Taival Suomen Cupissa jatkuu Pärnuun
KyIF:n vuonna 2000 syntyneet jalkapallojuniorit eli KyIF-00 valmistautuu ensimmäiseen ulkomaan turnaukseen. Bussillinen pelaajia, huoltajia ja perheenjäseniä suuntaa kesä-heinäkuun vaihteessa viideksi päiväksi Pärnu Summer Cupiin, joka järjestetään tänä vuonna kahdeksannen kerran. Odotettavissa on vauhtia ja jännitystä, kun 916 -vuotiaat pelaajat Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Ukrainasta ottavat mittaa toisistaan. Joukkueita on yhteensä 115. KyIF-00:lla on menossa tapahtumarikas vuosi. Joukkue pelasi kevään viimeisen Uudenmaan piirisarjapelin kesäkuun 19. päivä. E-junioreiden sarjasta ei tehdä virallista tulosseurantaa, mutta menestystä tuli silti. Kumpikaan joukkue, KyIF-00 Siniset tai KyIF-00 Keltaiset, ei hävinnyt yhtään sarjapeliä. Juhannusta edeltävänä keskiviikkona pelaajat toimivat pallopoikina B-juniorien ja KyIF:n edustusjoukkueen pelien pallopoikina. Pallopojat saattoivat pelaajat kentälle MM-kisoistakin tuttuun tyyliin ja auttoivat pelien aikana pallon palautuksessa, jos se lensi ulos. Pallopoikajärjestelmän takana on KyIFin valmennuspäällikkö Ionel Armean. Samalla joukkue keräsi rahaa buffetilla ja pelasi pienet näytöspelit varsinaisten otteluiden erätauoilla. Pärnu Summer Cupin jälkeen joukkue osallistuu perinteiseen tapaan Helsinki Cupiin. Koska ikäluokassa pelaa yli 40 poikaa, Helsinki Cupiin osallistuu kolme joukkuetta, joita luotsaavat Hannu Väliviita, Taisto Herlevi ja joukko apuvalmentajia. Elokuun viimeisenä viikonloppuna KyIF-00 järjestää oman ikäluokan joukkueille suunnatun Karuselliturnauksen. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistuvat pelaajat pääsevät samalla testaamaan uutta tekonurmikenttää. Joukkueen kausi päättyy Eerikkilän urheiluopistolla lokakuussa pidettävään viikonloppuleiriin. Lisätietoa KyIF-00:n toiminnasta osoitteessa http://www.kyiffootball.net/k yif00/
Suomen naiset voittivat MM-karsinnassa 19.6.2010 kuvan Portugalin 41 (21). Portugalin mustiin pukeutunut maalivahti on pahasti pelaajien puristuksessa. Naisten unelma pääsystä MM-kisoihin kariutui keskiviikkona 23.6.2010 Vantaalla Myyrmäessä, kun Suomi hävisi Italialle numeroin 13 (01). Italia teki ensimmäisen maalin jo neljän minuutin pelin jälkeen ensimmäisestä hyökkäyksestään, voittomaalin 66. minuutilla ja kolmannen 70. minuutilla rankkarista. Suomen tasoituksen teki Linda Sällström 49. minuutilla puskulla. Muut Cupin neljännelle kierrokselle jo varmistuneet joukkueet ovat liigassa pelaavat KMF, HJK sekä FC United, joka vuonna 2007 pudotti ACK:n Cupin viidennellä kierroksella. Neljännen kierroksen peli pelataan heinäkuussa (4.30.7), mutta tarkempi aika sekä vastustaja selviävät vasta myöhemmin. Välierät ovat 18.8. ja finaali 25.9. - TI, JL AC Kirkkonummi ACK ry on tyttö- ja naisjalkapalloilun erikoisseura, yksi Suomen suurimmista. ACK perustettiin vuoden 2002 lopulla, kun Kirkkonummen Urheilijoiden ja FC Kirkkonummen tyttö- ja naisfutisjoukkueet yhdistyivät. Seurassa on kaksitoista joukkuetta alle kouluikäisistä aina naisten II-divarissa tällä kaudella pelaavaan edustusjoukkueeseen saakka. Tytöille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa ja kehittyä jalkapalloilijoina aloittelijasta naisten edustustasolle asti omassa kotiseurassa. MasKista ACK:hon siirtyneen harrastejoukkueen myötä seura antaa tytöille ja naisille mahdollisuuden pelata futista myös harraste- ja kuntoilumielessä.
Inkoon discotanssijoille menestystä MM-kisoissa
Inkoo Disco & Show Dancers` ry:n tanssijoilla on kevätkauden viimeiset kilpailut onnellisesti takana. He osallistuivat menestyksekkäästi Tsekin Ostravassa pidettyihin discolajien MM kilpailuihin 12 hengen maajoukkueella 24.28.6.2010. Joukkueen valmentaja ja koko Suomen matkanjohtaja Mary-Ann (Tassi) Sirviö, kertoo matkan olleen huikean onnistunut. Tytöt taistelivat neljä päivää aamusta iltaan maailman huippuja vastaan kovista sijoituksista. Taso oli ennen näkemättömän kova. Kisoihin osallistui 2700 tanssijaa ympäri maailmaa, kukin oman maansa parhaimmistoa. Pohjoismaat veivät eniten semifinaalija finaalipaikkoja, kertoo Tassi. Inkoon riveistä niitä kahmi itselleen hallitseva Euroopanmestari Lotta Stenlund, sijoittuen aikuisten disco freestylessä 7 sijalle, hän myös nappasi semifinaalipaikan duo discossa parinsa Rosa Blomin kanssa sijoittuen 13 tilalle. Sandra Sirviö taas puolestaan taisteli itsensä myös aikuisten disco freestylessä semifinaaliin sijoittuen 11 sijalle. Laura Mononen oli niin ikään junior sarjassa disco freestylessä semifinaalissa, sijoittuen hänkin 11 sijalle ja otti AIKUISTEN discofreestyle MM-semifinalistit Lotta Stenlund ja Sandra Sirviö. Kuva: Eva Stigzelius-Stenlund.
KyIF-00 saattoi KyIF:n ja FC Espoon B-juniorit kentälle. Peli päättyi rangaistuslaukausmittelön jälkeen vieraiden voittoon 45. Illan miesten pelin voitti HPS luvuin 13. hänkin parinsa Nea Blomin kanssa semifinaalipaikan juniorien duo discossa sijoittuen 10 sijalle. Marianna Iivonen sijoittui huikealle 12 sijalle naisten disco soolossa kun taas Rosa Blom tuli 18 sijalle. Nämä on aivan uskomattomia sijoituksia, toteaa Tassi. Kyllä valmentaja, Inkoo ja koko Suomi saa olla näistä tytöistä ylpeitä. Suomi ei ole koskaan aikaisemmin vienyt näin monta semi/ finaali paikkaa MM kisoissa. Tämä kertoo meidän suomalaisten korkeasta tasosta ja siitä, että discolajit ovat menneet huimasti täällä eteenpäin. Uusia discotanssin harrastajia on myös kuluneen kauden aikana tullut Inkooseen runsaasti lisää. Discotanssi sopii kaikille niin tytöille kuin pojillekin ja sen voi aloittaa ikään katsomatta. Jos nyt ihan huipulle mielii on laji aloitettava jo nuorena, sanoo Tassi, joka on näiden lajien yksi eittämättömistä valmentaja guruista. Inkoolaisten seuraava kisakoitos onkin heti syksyllä lokakuussa kun on Tanskan vuoro järjestää EM kisat Århusissa. Nyt Inkoon joukkue lähtee ansaitulle kesätauolle. Tuloksia: Junior disco soolo: 42 Elena Rima, Junior disco freestyle: 23. Elena Rima, Aikuisten disco freestyle: 17 Maria Kilpinen, 19 Jenna Noppee, Junior duo disco: 43 Elena Rima ja Rakel Hautaviita, Aikuisten duo disco: 27 Sandra Sirviö ja Jasmine Karlsson ja 32 Anna Tuominen ja Maria Kilpinen.
Palokuntanuorten suurleiriä rakentaa parhaillaan 140 vapaaehtoista
Palotarus 2010 -palokuntaleiri on kunta kunnassa
Padasjoella 5.10.7. järjestettävä Palotarus 2010 -palokuntaleiri tuo Padasjoelle kunnan verran väkeä lisää. Toki tilapäiskuntalaisille täytyy olla myös kunnan palvelut, kuten palokunta ja sairaala. Lähes neljän vuoden urakka huipentuu paraikaa, kun leiriä rakentaa tämän viikon aikana 140 vapaaehtoista palokuntalaista. Leiri avaa porttinsa noin 3700 leiriläiselle ensi maanantaina. Palotarus 2010 -suurleirin viimeinen rakennusponnistus on käynnissä. Suurleiriä on suunniteltu lähes neljä vuotta, ja rakennustöitäkin on tehty pikkuhiljaa talkoovoimin yli vuoden ajan. Suurleirin tärkein ajatus on tehdä upea leiri nimenomaan palokuntanuorille, joissa piilee Suomen pelastustoimen tulevaisuuden voimavara. Leiri rakennetaan jo perinteiselle palokuntien harjoitusalueelle Tarukselle. Paikalle täytyy rakentaa melkoisesti kaikenlaista, mitä muutaman tuhannen asukkaan kunnassa muutenkin tarvitaan. Isojen telttojen pystytys onkin tämän hetken suurin haaste. 15 ukkoa on koko ajan teltanpystytyksessä, kertoo leirinjohtaja Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Leirillä vietettävä ulkoilmaelämä ja toisaalta syömisen seurannaisvaikutukset aiheuttavat tietenkin toimenpiteitä. Suihku- ja wc-järjestelmän rakentaminen alueelle ei kuitenkaan ole kuin muutaman päivän homma. Bajamajat alkoivat rakentua tiistaina. Muutama sata metriä putkea vedettiin alueelle pintavetona, kertoo Vesalainen. WC-jäte ajetaan alueelta pois, ja harmaat vedet suodatetaan Suomen ympäristöopisto SYKLIn laatiman ympäristöohjelman mukaisesti. Palokuntaleirillä on tietysti myös leiripalokunta jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Itse asiassa leiri parantaa Padasjoen seudun pelastustoimen valmiutta muutenkin, sillä hätäkeskus voi hälyttää leiriltä täysissä varusteissa olevan paloauton miehistöineen seudun tulipaloihin. Leirillä on myös hoitotason sairaala, jossa on 2 lääkäriä hoitohenkilökuntineen sekä 24 tunnin päivystys. Palotarus 2010 -leiri on luonteeltaan koulutusleiri, ja yksi sen kursseista on rippikoulu. Niinpä leirialueelle on noussut myös kirkko. Kirkko tosin on avomallia, mikä vain korostaa järven rannalla olevan temppelin kauneutta. Leirin rakentaminen on ollut vapaaehtoistyön voimannäyte. Hikeä ja työtunteja ei ole mitattu, kun palokuntalaiset ovat valmistelleet kansainvälistä tapahtumaa. Palokuntahenki on rakennusleirillä ollut mahtava. Eteen tulleet probleemat on ratkaistu yhteen hiileen puhaltamalla, kehuu rakennusleirin päällikkö Jani Wilkman.
Mukana tukemassa myös:
Kirkkonummen Uimahalli Winellska skolan
24
N:o 51 4.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
DELIKATESSER LÄTT VÄGKOST TILL VECKOSLUTET! I SOMMARHETTAN!
HELPPOA EVÄSTÄ KESÄHELTEELLÄ!
Popsi
HINNAT VOIMASSA SU-KE 4.-7.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA I KRAFT SÖ-ONS 4.-7.7.2010 IFALL INGET ANNAT UPPGES.
Tarjoukset myös netissä MA-PE/MÅN-FRE. 821, www.k-citymarket.fi LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Tee helppo munakas!
MAALAISKANANMUNAT 10 kpl /580 g
LANTÄGG 1,19 /kg, raj. 2 rs /tal.
GRILLINAKKI 300 g ja KEVYT 10 Kuoreton nakki
GRILLKNACK och LÄTT 10
0
69
rs
Lihamestarin
0
90
kg
89
pkt
GRILLIPIHVIT PORSAAN ULKOFILEESTÄ
GRILLBIFF AV GRIS YTTERFILÉ
Ingman
KEVYT ja 1 %-VIILI 200 g
1,25 /kg
11
Ruotsalainen
12
prk
Vaasan Pieni pyöreä
2
99
levy
KUKKAKAALI
SVENSK BLOMKÅL
RUISNÄKKILEIPÄ 250 g
KÄCKEBRÖD 3,00 /kg
1
Suomalaiset mureat ENTRECOTÉ BIFFAR
39
kg
VOIMASSA MA-KE Grillimarinoidut
2
LOHIMEDALJONGIT
GRILLMARINERADE LAXMEDALJONGER
pkt
1
4
erä
prk
50
erä
Atria
Vip
NAUDAN ENTRECOTE PIHVIT
APPELSIINI- ja OMENATÄYSMEHUT 1 l
APELSIN- eller ÄPPELJUICE 0,50 /l, yks. 0,65 /prk (0,65 /l)
ATRILLI 400 g
2,23 /kg
19
90
kg
15
NÖTMALET 5,00 /kg
90
kg
2.
VOIMASSA MA-KE Primula tuoreleipä
0
LANTRÅGBRÖD 4,78 /kg
89
pk t
NAUDAN JAUHELIHA 400 g
VOIMASSA MA-KE Oman leipomon uunituoreet
Suomalainen
VARHAISPERUNA
NYPOTATIS
KARJALANPIIRAKAT 8 kpl
KARELSKA PIROGER 5,21 /kg
MAALAISRUISPALA 312 g
2
rs
-25%
Danone Vitalinea
ja Plussa-korttia Hinta ilman K69 /rs (6,73 /kg) yks. 2,
4.
erä
2
Hartwall Novelle
79
ps
1
COCA-COLA 1,5 l
0,55 /l, raj. 3x4-pack /talous
49
ps
0
Lapin Kulta
49
kg
VILJA JOGURTTI 4x115 g
1,27 /kg
KIVENNÄISVEDET 1,5 l
MINERALVATTEN 0,84 /l, myös Friss, Fruity ja Plus
III-OLUT 0,33 l
ÖL 1,94 /l Voimassa 23.6. alkaen
-pack
4
0
79
3
pl
ja Plussa-korttia Hinta ilman K-1,19 /l) 05-2,19 /pl (1,10 yks. 2, 0 sis. pantit 1,2
5.
sis. pantit 1,20
-23-29%
-pack
4
4
89
sis. pantit 1,60
24
-pack
18
96
sis. pantit 3,60
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%)
www.k-citymarket.fi
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus