Kyrkslätts Nyheter sidan 14
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 19.7.2009
SUNNUNTAI
54
Roska päivässä -liike rantautui Kirkkonummelle sivu 7
Pikkalan siltatanssit jälleen elokuussa sivu 3 Varuboden Senior Open keräsi 100 pelaajaa Pickalaan sivu 18
PAINOS 28 000
Neljä haki Inkoon hallintojohtajaksi sivu 5 Gårdbodens sommardagar fick många besökare sidan 20
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Palvelemme myös sunnuntaisin
Porsaan
Omasta keittiöstä
MANSIKKARAHKA
KASSLERPIHVIT
9
90
kg
Snellman Kunnon naudan
PAISTIJAUHELIHA
400 g (7,48 kg)
KUKKAKAALI
Suomi
5 2 99 2 4 99 1
95
kg rs
2 dl (1,00 l)
Valio Grandi MEHUJUOMAT
00
10 prk
ilman korttia 3,20/10 prk (1,60 l) yksittäin 0,32 prk
-37%
Etu K-Plussa-kortilla
Snellman kotimainen MEETVURSTI
200-220 g (11,25-10,23 kg)
50
2 pkt
ilman korttia 5,18/2 pkt (12,95-11,77 kg), yksittäin 2,59 pkt
-13%
Etu K-Plussa-kortilla
kg
Abba SILLIT
Jokisen Eväät
Pohjolan
AVOMAANKURKKU KAMPELAFILEE, Suomi MAKRILLIFILEE, TILAPIAFILEE
EDAMJUUSTOVIIPALEET
500 g (7,90 kg) Saksa
ilman korttia 2,39 prk (19,92-10,39 kg)
2
240/120 g, 210 g ja 230 g (17,92-9,35 kg)
15
prk
-10%
Etu K-Plussa-kortilla
Danone Mini JOGURTIT
1
29
kg
8
90
kg
3
95
pkt
1
Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör Su/Sö
120 g (1,67 kg)
00
5 prk
Hinnat voimassa ma-ke 20.-22.7.
ilman korttia 1,50/5 prk (2,50 kg), yksittäin 0,30 prk
-33%
Etu K-Plussa-kortilla
721 718 1221
Kukkapiste
2
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Outoa lumoa Inkoon Karaijassa
Inkoon kirkonkylällä sijaitsevassa galleria Karaijassa on aistittavissa elokuun alkuun saakka outoa lumoa kun järvenpääläisen Outolumo Osuuskunnan osaavien naisten maalauksia, veistoksia, keramiikkaa sekä tekstiili- ja sekatekniikkatöitä on siellä esillä. Outolumon muodostaa kolme naista; Tuire Flemming sekä Hilkka ja Tiina Nykyri. Tuire Flemming on tekstiilitaiteilija, joka on viime aikoina viehättynyt uusista tekniikoista. Erityisesti hän on kiinnostunut maalauksesta, mutta myös siirtokuva- ja sekatekniikasta, joita hän on yhdistellyt Karaijan näyttelyn tekstiilitöissään. Mukana on myös pari kierrätyspahvista tehtyä laatikkoa, jotka on taidokkaasti koristemaalattu. Näyttelytöissä Tuire on yhdistellyt eri materiaaleja: pienet tekstiilitaulut, joita voi käyttää myös postikortteina selkäpuolella olevan pahvin ansiosta ja "Haltia"rintakuvat on koostettu itse värjätyistä ja osittain valkaistuista kankaista leikatuista tilkuista. Ne on koristettu maalauksin, siirtokuva- ja geelikoristeilla sekä erilaisilla kierrätysmateriaaleilla napeilla, muttereilla, kolikoilla, helmillä. Mukana on myös taidokkaasti koristeltuja laukkuja ja rintakoruja. Inspiraation lähteenä ovat olleet ns. ATC-kortit (Artist Trading Cards), jotka ovat pienikokoisia eri tekniikoilla tehtyjä taidekortteja, joita vaihdetaan ja keräillään ei niinkään myydä. Näitä kortteja
OUTOLUMO Osuuskuntaan kuuluvat Hilkka Nykyri (kuvassa vas.), Tuire Flemming ja Tiina Nykyri. käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta heräsi into kokeilla tekstiilitöihin siirtokuvia, geelejä, decoupage-lakkoja jne. Tyttären maalausharrastus innosti myös äitiä ostamaan omat öljyvärit, joilla syntyi mm. kasvot "Haltia"rintakuville ja koristeet kierrätyslaatikoihin. Hilkka Nykyri puolestaan on keraamikko ja kuvataiteilija. Galleria Karaijan näyttelyssä on esillä kaksi öljyväri- ja kolme akryylimaalausta Hilkka Nykyriltä, joiden inspiraation lähteenä on ollut Taj Mahal. Häntä viehättää erityisesti ornamentiikka ja symmetria, joiden avulla hän etsii harmoniaa ja mielenrauhaa teoksiinsa. Uusimpiin töihin "Liljat" ja "Lumpeet" Hilkka Nykyri on maalannut valkoisen taustan, joista nousee pelkistetyt, puhtaat värit ja tätä suuntausta hän aikoo kehittää edelleen. Hilkan sisko Tiina Nykyri on keraamikko, joka on erikoistunut Afrikka-aiheisiin eläinveistoksiin. Afrikassa hän ei itse ole käynyt, mutta on sitäkin enemmän katsellut luontodokumentteja televisiosta. Erityisen tarkasti hän on tutkinut eläinten liikkeitä, jotka hän on saanut vangittua todella aitoina keramiikkaveistoksiinsa. Tässä näyttelyssä on uutena työnä leikkivät tiikerit. Näyttelyssä on Tiina Nykyriltä myös kaksi öljyvärimaalausta eli gebardit Afrikasta ja supisuomalainen järvimaisema valkokylkisine koivuineen. Outolumon näyttely on avoinna galleria Karaijassa 2.8. saakka tipe 1117, la 1014 ja su 1115. SATU HOLMLUND
Ruusu sinulle.
torstaina 23.7. klo 1419 seurakuntatalolla, Seurakunnantie 1, Kirkkonummi. Veripalvelu ja Kauppapuutarhaliitto kiittävät tilaisuudessa verenluovuttajia ruusuilla. Tervetuloa kiitos, että autat luovuttamalla verta.
OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilö.veripalvelu. .sovinkoluovuttajaksi. todistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.
VERENLUOVUTUS
Pesukone
WM14E462
Jenkkikaappi
KD24VN00
Myös 40" KDL40V5500 895 SONY 32" LCD-TV
KDL32V5500
32" LCD TV 32" LCD-TV
Jääkaappipakastin
KG36SA10
Astianpesukone
SE34E200
· · · · ·
Energialuokka: A 1400 Kierrosta/min Täyttömäärä 7 kg Edestä täytettävä Mitat (korkeus x leveys x syvyys) 60 X 84,7 X 59 cm
· · · · ·
Energialuokka: A, 286 kWh/vuosi Käyttötilavuus yhteensä: 218 l Jääkaappi: 164 l Säätöjalat edessä, pyörät takana Ovi aukeaa oikealle, avaussuunta vaihdettavissa
· 32 tuuman (81 cm) täyden 1080-teräväpiirron (Full HD) BRAVIA-LCDTV, jossa BRAVIA ENGINE 3 · Katsele TV:tä, elokuvia ja pelejä loistavana teräväpiirtona 1920 x 1080 pikselin tarkkuudella
EIT JO TI! RA US T
5 9 6
· · · · ·
Energialuokka: A+, 286 kWh/vuosi Käyttötilavuus yhteensä: 311 l ****-pakastin: 84 l Säätöjalat edessä, pyörät takana Ovi aukeaa oikealle, avaussuunta vaihdettavissa
· · · ·
Energialuokka: A Ohjelman kesto 125 min Sähkön kulutus: 1,4 kWh Mitat (korkeus x leveys x syvyys) 81-87 x 60 x 57 cm
O TS A! KA TA N HI O TS A! KA TA N HI
O TS A! KA TA N HI
49 5
95 2
59 2
Jääkaappi
RJV1341
Energialuokka: A Energiankulutus kWh/vuosi: 234 Pakastusteho 2kg/vrk Mitat (korkeus x leveys x syvyys) 85 X 55 X 61,2 cm · Väri: Valkoinen
· · · ·
9 59
9 29
RUOHOLAHDENKATU 8, HELSINKI, puh. 6944 577 Avoinna: Ark. 9.00-18.00, kesälauantaisin suljettu
MUNKINMÄENTIE 19, KIRKKONUMMI, puh. 298 1454. Avoinna: Ark. 9.30-18.00, la 10.00-14.00
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 19.7.2009
3
Taksi- & Pikkubussipalvelu
0100 7070
Etusivun kuva:
Inkoon kunnantalon kesäajan järjestelyt aiheuttavat sen, että kunnan puhelinvaihde on suljettu 26. heinäkuuta asti. Myös kunnantalon ovet ovat suljettuina samana ajankohtana. Työssä olevien henkilöiden ROSKA päivässä -liike rantautui Kirkkonummelle keskiviikkona 15. heinäkuuta kun liikkeen "äiti" Tuula-Maria Ahonen vieraili miehensä Jari Peltorannan kera torilla jakaen siellä kulkijoille miniroskiksia. Palle kääpiövillakoiransa kanssa asioilla ollut Anne Holmlund jäi juttusille Roska päivässä -liikkeen edustajien kanssa. Aiheesta sivulla 7. Kuva: SATU HOLMLUND.
Kunnantalon ovet kiinni Inkoossa
nimet ja puhelinnumerot löytyvät paitsi kunnantalon sisäänkäyntien kohdalta, myös Inkoon nettisivuilta www.inkoo.fi Siuntion kunnantalon puhelinvaihde on puolestaan suljettu 24.7. saakka. Ohivalintanumerot ovat käytettävissä.
Pikkalan siltatansseissa julkistetaan historiikki
Pikkalan perinteiset siltatanssit järjestetään jälleen lauantaina 8. elokuuta klo 18.00 lähtien ja luvassa on mukavaa musiikkia, maittavan puffan antimista nauttimista, arpajaiset (palkintona mm. kumivene!), leikkejä lapsille sekä jokiretki Luontokoulun lautalla. Tärkeää tietenkin on tuttujen tapaaminen ja siihen Pikkalassa on oiva tilaisuus, sillä tämä kesäinen tapahtuma on viime vuosina kerännyt useita satoja osallistujia. Tänä vuonna meillä on ilo julkistaa Pikkalanjoen siltaa koskeva historiikki siltatanssien yhteydessä ja tätä runsaasti historiallista tietoa ja valokuvia sisältävää teosta
Tuntemattoman vainajan henkilöllisyys varmistunut
Toukokuussa Länsiväylän läheisyydestä löytyneen vainajan henkilöllisyys on varmistunut. Kyseessä oli heinäkuussa 2008 läheisestä hoitokodista kadonnut 77vuotias mieshenkilö. Henkilöllisyys varmistui dnatutkimusten avulla. Tapahtumaan ei liity rikosta.
Jatkuu sivulla 15
PIKKALAN siltatanssit järjestetään jälleen lauantaina 8.8. klo 18, kertoi siltatansseja jo useana vuonna järjestämässä ollut Erik Grogell Siuntion Sillanrakentajat ry:stä.
Ongelmia Inkoon vedenjakelussa
Vesijohtovuoto aiheutti ongelmia Inkoon vedenjakelussa perjantaina 17. heinäkuuta. Vedenjakelu oli poikki Kappalaisenkujalla, Kevätpolulla ja Suurkirkontie 7-11:ssä. Verkoston paine oli alhainen ja kuntalaiset saivat tarvittaessa hakea vettä Rantatien ja Suurkirkontien risteyksessä olevasta jakelupisteestä. Korjaustyöt kestivät koko päivän.
Pyyntiluvissa lisäystä Uudellamaalla:
Hirvi- ja valkohäntäpeurakaatoihin tavoitellaan viidenneksen kasvua
Uudenmaan talvehtivaa hirvikanta pyritään pienentämään viimetalvisesta lisäämällä metsästystä noin viidenneksellä. Samaten valkohäntäpeurakannan kasvu pyritään pysäyttämään tavoittelemalla saaliiseen viidenneksen lisäystä. Tavoitteisiin päästään, jos ensi syksynä metsästetään noin 2850 hirveä ja noin 4800 valkohäntäpeuraa. Uudenmaan riistanhoitopiiri on myöntänyt syksyn metsästyskaudelle 2490 hirven ja 4670 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Kuusipeuralle on myönnetty 140 lupaa. Kaikkien hirvieläinlajien pyyntilupamäärissä on kasvua viimevuotiseen; hirvellä 16 prosenttia, valkohäntäpeuralla 13 ja kuusipeuralla 3 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla
Junaturma Vihdissä
Vihdin Ojakkalassa sattui tiistaina 14.7. n. klo 11.15 tasoristeysonnettomuus, jossa henkilöauto jäi junan alle. Silminnäkijöiden mukaan henkilöauto lähestyi tasoristeystä Kotkaniementietä Ojakkalan suunnasta Kotkaniemen suuntaan. Jostain syystä henkilöauton kuljettaja ei hiljentänyt tai pysähtynyt ennen tasoristeystä vaan silminnäkijöiden mukaan ajoi suoraan junan eteen. Juna lähestyi kuljettajan näkökulmasta oikealta. Juna oli matkalla Kirkniemestä Lohjalta Riihimäelle. Henkilöautoa kuljetti vuonna 81 syntynyt lohjalaisnainen ja hänen kyydissään oli nuori tyttö, joka menehtyi junaturmassa. Auton kuljettaja vietiin loukkaantuneena ambulanssilla Töölön sairaalaan. Junan veturin etuosa vaurioitui törmäyksessä ja täysin romuttunut auto kulkeutui junan edessä 750 metriä.
Talon katto paloi Kirkkonummella
Yksi henkilö sai oireita savun hengittämisestä ja toimitettiin ambulanssilla sairaalaan kun Alasintiellä Kirkkonummella sijaitsevan omakotitalon katto syttyi tuleen tiistaina 14. heinäkuuta. Ilmoitus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle rakennuspalosta tehtiin klo 15.45. Noin 200 neliön suuruisessa talossa oli tehty kattoremonttia ja palokunnan saapuessa paikalle talon tasakatto paloi ja kyti laajalta alalta. Palo oli päässyt talon yläpohjan läpi yhteen yläkerran huoneista. Palomiehet tekivät sammutushyökkäyksen rakennuksen sisätiloihin ja sammuttivat palon. Vesikattorakenteet sammutettiin ja avattiin kokonaan. Lisäksi purueristettä poistettiin kytemisvaaran vuoksi. Sisätiloista kannettiin pois irtainta omaisuutta suojaan autotalliin. Rakennus kärsi palosta ja sammutusvedestä mittavat vahingot. Sammutukseen ja raivaukseen osallistui neljä yksikköä vahvennuksineen. Jälkiraivauksessa oli puolestaan mukana neljä sopimuspalokunnan yksikköä. Sopimuspalokunta myös vartioi kohteessa yön yli muutamalla miehellä. Alkusammutusta oli kohteessa yritetty erittäin ansiokkaasti, mutta siitä huolimatta palo eteni nopeasti purutäytteisessä yläpohjassa.
Jatkuu sivulla 15
UUDENMAAN talvehtivaa hirvikanta pyritään pienentämään viimetalvisesta lisäämällä metsästystä noin viidenneksellä. Tavoitteeseen päästään, jos ensi syksynä metsästetään noin 2850 hirveä.
Heinäkuun alku ollut paikoin erittäin sateinen
Heinäkuun alku on ollut paikoin hyvin sateinen Suomen etelä- ja itäosissa. Maanantaina 13. heinäkuuta etelästä saapunut matalapaine toi runsaita sateita etenkin maan eteläja itäosiin. Suurin sademäärä mitattiin tuolloin Joensuun Pyhäselän asemalla, jossa vettä kertyi vuorokauden aikana yhteensä 41 millimetriä. Runsaimmat sateet jäivät kuitenkin Baltiaan Viron alueelle. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuussa 14. päivään mennessä eniten on satanut Ilomantsissa, 113 millimetriä. Etelässä ja idässä on alle puolen kuukauden aikana satanut paikoin yhtä paljon kuin tyypillisesti koko heinäkuussa pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Suhteessa eniten on satanut Utössä, jossa vettä on kertynyt yli kaksinkertainen määrä keskiarvoihin nähden. Helsingissä on kuun 14. päivään mennessä satanut 64 millimetriä. Heinäkuun alkupuolisko on siten ollut pääkaupungissa toiseksi sateisin vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna. Sateisempaa oli vain vuonna 1996, jolloin samassa ajassa vettä kertyi 111 millimetriä. Koko kesänä eniten on satanut Suomen itäosissa. Joensuussa kesä on tähän mennessä ollut toiseksi sateisin vuodesta 1961 lähtien. Keskimääräisiin arvoihin verrattuna kuivinta on tähän mennessä ollut maan länsiosissa sekä Länsi- ja Pohjois-Lapissa. Kesällä sateet ovat pääosin kuuroluonteisia ja siten sademäärissä voi esiintyä suuriakin paikallisia vaihteluita. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan sade- ja ukkoskuurojen riski on lähipäivinä suuri Oulun läänissä ja Etelä-Lapissa. Muualla Suomessa on poutaisempaa. Sadetta kertyy viiden vuorokauden aikana epävakaiselle alueelle 1030 mm, maan etelä- ja keskiosaan 210 mm.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 19.7.2009
Koulutusta Kuollut
5
Koulutus kannattaa!
Kasvata omaa kilpailukykyäsi työmarkkinoilla. Tule suorittamaan näyttötutkinto joustavasti monimuotokoulutuksena!
Esitteet, hakulomakkeet ja ilmoittautumiset 01080-0990 i o i o o us i o o us
Talotekniikan perustutkinto,
kiinteistönhoitaja Nummelassa 15.9.2009 13.10.2011 Hakuaika päättyy 4.9.2009
Rakennusalan perustutkinto
Nummelassa 15.9.2009 - 23.9.2011 Hakuaika päättyy 14.8.2008
Sähköalan perustutkinto,
sähkö- ja energiatekniikan osaamisala Nummelassa 15.9.2009 23.9.2011 Hakuaika päättyy 14.8.2008
Sähköturvallisuuskoulutus SFS 6002
Nummelassa, jatkuva haku Hinta 160
Kaikki koulutukset soveltuvat työn ohella suoritettaviksi. Kukin tutkinto maksaa 50,50 .
Vihdintie 30-32 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6A ESPOO
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi
Asuntosäätiö aloittaa Espoon Suurpellon rakentamisen
Pitkään odotettu asuntorakentaminen alkaa Suurpellossa. Asuntosäätiö on solminut urakkasopimuksen Peab Oy:n kanssa 58 asuntoa käsittävän Suurpellon Sokrateen rakentamisesta. Suurpellon ekologisen ideologian mukaisesti kohteen lämmitys toteutetaan uusiutuvalla energialla, maalämmöllä. Suurpellon Sokrates on korkotuettu asumisoikeuskohde. Yhtiöön rakennetaan 58 asuntoa kolmeen kerrostaloon. Huoneistokoot vaihtelevat reilun 40 neliön kaksioista aina toistasataa neliötä käsittäviin kattoterasillisiin huoneistoihin. Useissa huoneistoissa lisäksi parvekkeisiin liittyvät viherhuoneet. Vuoden 2010 lopussa valmistuva yhtiö on Asuntosäätiön ensimmäinen rakennuskohde Suurpellossa. Aiemmin tänä vuonna on Asuntosäätiössä käynnistetty noin 150 asumisoikeusasuntoa, joiden kysyntä on ollut erittäin hyvä. On ollut ilo huomata, miten hyvä kysyntä nimenomaan laadukkaalla asumisoikeusrakentamisella on ollut, toteaa johtaja Raija Mäkinen Asuntosäätiöstä. Suurpellon visioita noudattaen Asuntosäätiö on lähtenyt tässä kohteessa suosimaan uusiutuvaa energiaa tuomalla maalämmön kerrostaloon, joka on Suomen oloissa erittäin harvinaista. Maalämpö toimii kerrostalossa aivan kuten pientaloissakin laitteistot vain ovat suurempia. Vaikka investointikustannukset aluksi ovat hieman korkeammat, uskomme, että ratkaisu maksaa itsensä ajan myötä takaisin, kertoo toimitusjohtaja Jorma Peltomäki Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:stä. Maalämpökokeilu sopii erinomaisesti Asuntosäätiön perinteisiin ekologisen rakentamisen alueella, hän jatkaa.
Neljä haki Inkoon hallintojohtajaksi
Inkoon kunnan avoimeksi julistettuun hallintojohtajan virkaan haki neljä henkilöä. Kaksi hakijoista on jo nyt Inkoon kunnan palveluksessa eli vt. hallintojohtaja, agronomi Eija Taskinen Inkoosta sekä kirkkonummelainen Mikael Karell, joka työskentelee Inkoon talouspäällikkönä. Karell on maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi. Lisäksi virkaa hakivat OTK Raino Hassinen Siuntiosta ja TTM, taloustieteiden maisteri Pertti Syvänen Espoosta. Hallintojohtaja on hallintopalveluyksiköstä vastaava virkamies ja toimii suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. Haettavan hallintojohtajan kelpoisuusvaatimukset ovat ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä ruotsin ja suomen kielen taito.
Palvelukeskuksen ruokalista LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Viikko 30; 20.26.7.: Ma: Pinaattikeitto, kanamunarouhe, kreikkalainen perunasalaatti, talon leipä, marjapiiras, vaniljakastike Ti: Burgundin lihapata, perunat/riisi, kesäsalaatti, vihreä linssiwokki, mangomousse Ke: Kahden kalan keitto, sämpylät, levite, marjakukko, juureskeitto To: Kasvislasange, salaattibuffé, hedelmäsalaatti Pe: Broilervuohenjuustokasvisvuoka, salaattibuffé, kasvispaella, marjakiisseli
naa, salaattia Ke: Kasvissosekeittoa To: Broileria appelsiinikastikkeessa, perunaa, salaattia Pe: kaalilaatikkoa, salaattia La: kalaa juustokastikkeessa, perunaa, salaattia Su: Porsasta luumukastikkeessa, perunaa, salaattia
Ingås matlista
Vecka 30; 20.26.7. Må: Maletköttsås, potatis/pasta, sallad Ti: Mandellfisk, potatis, sallad Ons: Purésoppa To: Apelsinbroilersås, potatis, sallad Fr: Kållåda, sallas Lö: Fisk i ostsås, potatis, sallad Sö: Gris i plommonsås, potatis, sallad
ASUNTOMARKKINAT SIVUT 8-9
Inkoon ruokalista
Viikko 30; 20.26.7. Ma: Jauhelihakastiketta, perunaa/pastaa, salaattia Ti: Mantelikalaa, peru-
6
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Myös suomalaisten on aloitettava sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava, pelkkä ilmastonmuutoksen hillintä ei enää riitä, lähettää Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuspalvelun johtaja Juhani Damski kesäterveisiä kaikille suomalaisille. Damski sanoo sopeutumisen tarkoittavan suomalaistenkin kohdalla muutoksia lähes kaikilla elämän aloilla. Hän korostaa, että pelkkä ilmastonmuutoksen hillintä ei globaalissa taloudessa riitä, vaan aktiivinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen suunnittelu on aloitettava kaikkialla, myös Suomessa. On myös huomattava, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen tarkoittaa eri asioita Itä-, Länsi, Pohjoisja Etelä-Suomessa, Damski kuvaa kuinka eri lailla ilmastonmuutos iskee pinta-alaltaan ison Suomen eri osiin. Päästöt kohdentuvat alueellisesti, mutta ilmastonmuutos ei tunne rajoja, Damski muistuttaa. Damski korostaa ilmastonmuutoksen ehtineen jo niin pitkällä, että kansainväliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat pysäyttää sen noin vuoteen 2060 mennessä, mutta muutokseen sopeutumista ei enää voida eikä pidä lykätä. Damski toteaa elintarviketuotannon, rakentamisen ja asumisen, lämmityksen ja energiahuollon ja liikenteen alueiksi, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat selvästi, ja muutokset koskettavat myös suomalaisia. Damskin mielestä Suomen innovaatiokoneisto voi hyötyä merkittävästi globaalista sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja siihen tarvittavista teknologiainvestoinneista, mutta tiukka paikka voi tulla sitten, kun puhutaan kansalaisten ja perheiden henkilökohtaisesta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, mikä voi maksaa tulevaisuudessa tuntuvastikin. Damski voi olla tyytyväinen työpaikastaan Ilmatieteen laitoksella laman keskellä, sillä säätietojen kysynnän merkitys vain kasvaa. Hän kertoo tilastojen osoittavan, että sääennusteisiin käytetty euro tulee kuusinkertaisena takaisin. Damski ei hätkähdä sääennusteiden kovaakaan kritiikkiä kuluvana kesänä. Säänennustamisen tarkkuus on parantunut, Damski toteaa ja vakuuttaa sen koskevan myös sateiden ennustamista. Sateet eivät vain Damskin mukaan kuitenkaan osu joka kohtaan tarkalleen siten, miten säätiedotuksissa ilmoitetaan. Juuri niin kävi pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla, jota varoitettiin rankkasateista, mutta osassa aluetta ei satanut kuin nimeksi. Toisella puolella pääkaupunkiseutua satoi, Damski korjaa. Damski oli mukana keskiviikkona 15.7. Savonlinnassa järjestettävässä Saimaa Summit Ympäristö ja Teknologia -foorumissa pohtimassa teknologian mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee 4.30 ja laskee 22.21 La 18.7. Riikka, Fredrik, Fred, Fredrika *ORT Eemeli, Eemil, Into Su 19.7. Sari, Saara, Sara, Salla, Salli, Sally *ORT Riina, Teijo, Serafim Ma 20.7. Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta, Margareta, Margit, Marit, Greta, Gretel *ORT Elias, Eelis, Ilja, Maria Ti 21.7. Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna, Joanna, Jenny *ORT Maria, Johannes, Juhani, Juha, Simeoni, Simana Ke 22.7. Leena, Matleena, Leeni, Lenita, Magdalena, Malin, Lena, Madeleine *ORT Maria, Magdaleena
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Kunnanhallitus valitsee koulun rakentajan
(KS n:o 13; 16.7.1969) Kirkkonummen valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan kirkonkylän suomenkielisen kansakoulun pääpiirustukset ja työselitykset pienen keskustelun jälkeen. Ne on laatinut arkkitehti V. Nortomaa. Koulun rakentaminen päätettiin antaa urakalla tehtäväksi ja kunnanhallitukselle myönnettiin oikeus valita urakoitsija yleisten töiden lautakuntaa kuultuaan. Eräiden valtuutettujen ihmettelyyn, miksei valtuusto voi valita urakoitsijaa, vastasi kunnanjohtaja, että tiukka aikataulu ei anna tähän mahdollisuuksia. Nythän pyritään siihen, että koulu olisi käyttökunnossa syksyllä v. 1970. Valtuutettu Paloposki totesi, että koulun valmistuminen siihen mennessä on tärkeää, koska tilanne kirkonkylän koulussa on jo nyt siksi hankala, että se muuten uhkaa muodostua katastrofaaliseksi. Valtuutettu Orava puolestaan totesi, että sos.dem. ryhmän mielestä hallitus ottaa tässä valtuuksia valtuustolta pois, mutta piti sitä tässä tapauksessa perusteltuna. Hän piti tärkeänä, että valinnan tuloksista on ilmoitettava valtuustolle. Valtuutettu Orava muistutti myös siitä, että paikkakuntalaisen työvoiman käyttö on otettava huomioon mahdollisuuksien rajoissa urakkasopimusta tehtäessä. Myös Evitskogin kansakoulun peruskorjaustöihin päätettiin ottaa valtion avustusta ja lainaa. Rakennustoimenpiteen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 143.500 mk ja normaalihinnaksi on kouluhallitus vahvistanut 58.857 mk. Työt aloitetaan niin pian kun se teknisesti on mahdollista.
Ihmisoikeusinstituution perustamista valmistellaan
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamista. Uusi instituutio tulisi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen ja sen tehtävänä olisi perus- ja ihmisoikeuksien yleinen edistäminen Suomessa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää, voidaanko ylimpien laillisuusvalvojien eli eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin harkintavaltaa laajentaa kanteluiden tutkimisessa ja voidaanko kanteluiden vanhentumisaikaa lyhentää. Nykyisin Suomessa on eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin lisäksi monia ihmisoikeuksien alalla toimivia viranomaisia ja neuvottelukuntia samoin kuin tutkimuslaitoksia ja järjestöjä. Rakenteita on pidetty hajanaisina. Perus- ja ihmisoikeustyön koordinoinnissa on nähty parantamisen tarvetta. Lisäksi Suomen oikeuslaitos on saanut viime aikoina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia huomautuksia ihmisoikeuksien rikkomisesta mm. oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuudesta sekä oikeusprosessien pitkästä kestosta. Plussaa (+) siis ihmisoikeuksien parantamisen valmistelulle ja varsinkin oikeuslaitoksessa!
HIRVI
Maanviljelyn hyvät puolet
Kuten olen aikaisemmin kertonut tällä palstalla meidän mökkimme liitettiin keväällä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon paikallisen vesiosuuskunnan kautta. Kerroin myös miten parin viikon kone- ja traktoriurakoinnin jälkeen talon ympäristö pihoineen ja peltoineen oli täysin runneltu, kuin Kannas sodan jälkeen. Miten tässä näin kävikään, valitin vesiosuuskunnan vetäjälle Stefanille: Minä kun olen 40 vuoden uurastuksella saanut pellon muutetuksi hienoksi nurmikoksi, ja nyt siitä on 700 neliötä täysin pilattu. Stefan vain hymyili ja sanoi: asia korjataan. Seuraavalla viikolla kuorma-auto kippasi tonttimme kulmaukseen ison kasan multaa ja perästä tuli vielä pieni säkillinen nurmikonsiementä. Siitä vain töihin. Katselin kauhuissani myllerrettyä maata ja kuivunutta savikkoa. Miten ihmeessä tämä muutetaan takaisin sileäksi nurmikoksi? Onneksi silloin paikalle tuli Jussi traktoreineen ja pani työn alkuun äestämällä ja jyrsimällä maan. Loppuhomma jäi Hirvi-paralle. Ei auttanut muu kuin lähteä kottikärryllä hakemaan multaa tontinkulmasta ja kärräämään sitä korjattavalle alueelle, yhteensä n. sata kottikärryllistä, joka kertaa kärry niin täynnä kuin juuri jaksoin työntää. Sitten piti tietenkin odottaa kunnon sadetta ja sen jälkeen rouva Hirvi kylvi siemenet vanhalla heittotyylillä ja minä levitin hienon multakerroksen päälle, ja tämän jälkeen jäimme vain odottamaan mitä tuleman pitää. Mutta kyllä siinä oli urakkaa. Jälkeenpäin siitä tuli kuitenkin hyvä mieli. Piti oikein ruveta laskemaan maanviljelyn hyviä puolia. Ensiksi tietenkin tuo fyysinen työ tekee eetvarttia tällaiselle eläkeläiselle, joka ei ole aikoihin joutunut tekemään ruumiillista työtä. Työn jälkeen maittoi ruoka ja sikeä uni tuli heti tavanomaisten unenpään odottelun sijaan. Toiseksi maanviljely on yksi parhaista keinoista oppia kärsivällisyyttä. Tänä tietokoneaikana kun on tottunut, että kun nappia painaa, niin heti tapahtuu jotain. Mutta vaikka on miten hyvin siemenet kylvänyt ja peittänyt hienolla mullalla, niin sen jälkeen ei voi muuta kuin odottaa kärsivällisesti, mitä tapahtuu ja milloin. Minulle ainakin oli yllätys, että kesti monta viikkoa ennenkuin parhaimpiin paikkoihin alkoi ilmestyä vihreitä haituvia, hyvin epätasaisesti, mutta suurimmalle osalle viljelyalasta ei ole tapahtunut vielä mitään. Kolmanneksi perinteinen maanviljelys opettaa meille maallistuneille nykyihmisille tervettä kristillisyyttä. Tämä työ ei ole todellakaan ihmisen varassa, siinä tarvitaan korkeimman apua ja rukousta. Miten hyvin maanviljelyssä palautuvat mieleen jo pyhäkoulussa opetetut raamatulliset totuudet: Ihminen kylvää ja rukoilee, Jumala antaa kasvun. Näinhän se on kaikessa muussakin elämässä, mutta miten konkreettisesti tämän kaiken kokee juuri ryhtyessään viljelemään maata. Tätä "maanviljelijän pyhäkoulua" suosittelen kaikille muillekin joilla vain on pienikin palsta sen harjoittamiseen. HIRVI
Roskis seinänvierustalla saattaa koitua kalliiksi
Vuosittain sytytetään tahallaan noin 2500 tulipaloa, joista puolet saa alkunsa roska-astian tai muun piha-alueella olevan palavan jätteen sytyttämisestä. Tulipalon sattuessa roska-astioiden väärä sijoittelu pienentää vakuutusyhtiöiden korvausta. Pahimmassa tapauksessa se tietää kiinteistön omistajalle satojen tuhansien eurojen menetyksiä. Pelastuslain paloturvallisuusohjeet ovat yksiselitteiset koskien piha-alueilla olevaa palavaa materiaalia: seinänvierustoilla ei saa olla mitään, vaan kaikki on sijoitettava turvaetäisyyden päähän. Vakuutusyhtiöt seuraavat lain esimerkkiä ja edellyttävät asiakkailtaan viranomaismääräysten noudattamista. Kun joka päivä sytytetään keskimäärin kolme roskista palamaan, on riski todella otettava vakavasti. Turun seudulla on ollut erittäin vakavasti otettava roskispalojen aalto kesän aikana. Palava jäteastia seinän vierustalla sytyttää helposti varsinkin räystäsrakenteet, jolloin palo pääsee leviämään kattorakenteissa. Vaihtoehtoina turvaetäisyyksille ovat lukittavat roska-astiat, lukittava jätekatos tai palonkestävä (osastoiva) seinä ja räystäsrakenteet. Jokaisen kannattaa kiertää omat rakennuksensa ja tarkastamaan paikat paloturvallisuutta ajatellen, sillä vahingon sattuessa laiminlyönnin takia korvaamatta jäänyt osuus saattaa nousta satoihin tuhansiin, jopa miljooniin euroihin, muistuttaa Satto.
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 54 19.7.2009
Tiistaina Keskiviikkona
7
+19
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+25
Siuntio Inkoo
+25
Kirkkonummi
+20
Siuntio Inkoo
+20
Kirkkonummi
+20
Siuntio
+21
Siuntio
+21
Kirkkonummi
+24
10
+20 +23
Selkeää Puolipilvistä
+19
8
Pilvistä
+21
7
+20
Sadekuuroja Sadetta
+18
Ukkosta
6
Tuulen suunta ja -nopeus
+20
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Havaintoja tavallista vähemmän:
Sinilevä runsastunut kuitenkin viime viikosta
Suomen Ympäristökeskuksen valtakunnallisen levätiedotteen mukaan Suomen sisävesillä sinilevää on havaittu enemmän kuin viime viikolla, mutta valtaosa esiintymistä on arvioitu vähäisiksi. Merialueilla sinilevähavaintoja on kaiken kaikkiaan tehty tänä kesänä tavallista vähemmän. kaikilla merialueilla 1517 astetta.
Suurhauki Kantvikista
Järvillä havaittu enemmän levää kuin viime viikolla
Järvillä sinilevähavaintoja on tehty enemmän kuin viime viikolla. Sisävesien noin 260 seurantakohteesta sinilevää havaittiin yhteensä 41 kohteessa. Näistä ainoastaan kahdeksassa järvessä esiintymä oli runsas. Muut esiintymät arvioitiin vähäisiksi. Erittäin runsaita esiintymiä ei havaittu. Järvien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Vedet ovat lämmenneet sitten viime viikon ja ovat useimmissa järvissä enää hieman tavanomaista viileämpiä. Etelä-Suomessa lämpötilat ovat nousseet 1620 asteeseen ja Pohjois-
Suomessa 918 asteeseen. Sisävesien havaintopisteiden avulla arvioidaan keskimääräinen valtakunnallinen sinilevätilanne. Silmämääräiset havainnot edustavat vain kyseistä paikkaa ja havaintohetkeä. Sinilevien runsaus voi vaihdella järven eri osissa ja eri aikoina muun muassa tuuliolojen mukaan.
Merialueilla vähän havaintoja sinileväkukinnoista
Merialueilla havaintoja sinileväkukinnoista on tehty vähemmän kuin edellisinä kesinä keskimäärin. Levää on kuitenkin kohtalaisia määriä veteen sekoittuneena Suomenlahdella ja Saaristomerellä, joten tyyni ja lämmin sää saattaa lisätä pintakukintojen määrää. Pintaveden lämpötila on edelleen
Uimista selvästi sinileväisessä vedessä tulee välttää
Selvästi sinileväistä vettä ei pidä käyttää talous- tai löylyvetenä. Myös uimista selvästi sinileväisessä vedessä tulee välttää, eikä etenkään lapsia tai kotieläimiä pidä päästää veteen. Sinilevät voivat aiheuttaa muun muassa iho-oireita tai jopa myrkytysoireita nieltynä tai löylyveden välityksellä.
PIKKALAN ja Kantvikin alueelta Kuha ollut kadoksissa koko kesän, mutta suuria haukia on tullut useita, tässä 15.7. saatu 10.4 kg, pituus 118 cm ja ympärysmitta 42 cm. Hauki tuli Kantvikinlahdelta, saaliin nosti Krisse Tiitto, kala iski Turku Spooniin.
Miniroskis tupakantumpeille
Roska päivässä -liike rantautui Kirkkonummelle
Palava tupakantumppi miniroskikseen, kansi kiinni ja käryävä tupakka sammuu itsestään, jonka jälkeen sen voi tipauttaa seuraavaksi kohdalle sattuvaan roskakoriin, opasti Tuula-Maria Ahonen Kirkkonummen torilla kulkijoita lanseeramansa miniroskiksen käyttöön. Roska päivässä -liikkeen äitinä tutuksi tullut Tuula-Maria piipahti Kirkkonummella kertomassa maailmanlaajuiseksi levinneestä liikkeestä ja sai innostettua mukaan usean kuntalaisen. Tuula-Marian mukaan maailman yleisin roska on tupakantumppi. Se sisältää tuhansia kemikaaleja. Näistä kemikaaleista mm. kadmium on raskasmetalli, joka ei hajoa, vaan varastoituu maaperään ja kulkeutuu edelleen vesistöihin. Miniroskiksen voi kuka hyvänsä tehdä itsekin, se syntyy käden käänteessä vaikkapa vanhasta muovisesta filmipurkista tai diabeetikoiden koeliuskapurnukasta. Kuulin juuri, että nuorella diabeetikolla näitä tyhjiä koeliuskapurkkeja syntyy vuositasolla satakunta, joten niiden uusiokäyttö on enemmän kuin toivottavaa, totesi Tuula-Maria, joka vieraili Kirkkonummen torilla yhdessä miehensä Jari Peltorannan kanssa. Pariskunta kävi myös paikallisessa valokuvaliike Hymykuopassa, josta matkaan tarttui iso kasa filmipurkkeja. Yrittäjä suhtautui hyvin myötämielisesti tähän meidän asiaamme ja sinne jäi paljon tyhjiä filmipurkkeja vielä asiakkaiden haettavaksi, vinkkasi Tuula-Maria paikallisille, jotka haluavat ottaa miniroskiksen käyttöön. Etenkin Kirkkonummen kirkon kellotapulin portailla tupakoivien kannattaisi ottaa vinkistä vaarin ja käydä hakemassa itselleen kuvaamosta tällainen miniroskis. Kesäisenä keskiviikkopäivänä rappusilla oli näet kymmenittäin tupakantumppeja ja löytyipä sieltä myös muovinen jäätelökippo muovilusikoineen. Niitäkään jäätelön syöjä ei ollut jaksanut kantaa n. 20 metrin päässä olevaan roskakoriin. Monikäyttöistä miniroskista voi toki käyttää muuhunkin kuin tupakantumppien keräämiseen. Siihen voi esimerkiksi laittaa jauhamansa, hitaasti maatuvan purkan tai kuljettaa kadun varrelta löytämänsä pienet lasinsirut pois mm. koirien tassuja vaarantamasta. Näistä maassa lojuvista lasinsiruista ja muista roskista koko Roska päivässä-liike sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten. Muistan kun olin Hietarannassa lasteni kanssa uimassa ja rannalla oli todella paljon rikottua lasia sekä roskaa, joten siellä ei voinut kuvitellakaan kävelevänsä paljain jaloin. Jo tuolloin mietin, miksi ihmiset eivät viitsineet kerätä edes oman vilttinsä vierestä roskia pois. Ajatus siitä, miten saisi ihmiset välittämään lähiympäristöstään jäi kytemään mieleen vuosiksi kunnes keväällä 2000 ryhdyimme tuumasta toimeen. Tuollon 12-vuotiaan Ilonan ja yhdeksän vuotiaan Iisan mummo oli tulossa Torniosta kylään ja Ilona totesi, että Helsinki pitäisi saada vierailun kunniaksi siistiksi. Itse olin tuolloin mukana useissa internetin keskustelulistoilla ja sitä kautta ajatus Roska päivässäliikkeestä sai hyvän alun ja alkoi elää omaa elämäänsä, hymyili Tuula-Maria. Nykyään jäseniä on kaikilla maailman mantereilla. Eteläisimmät jäsenet asuvat Argentiinassa ja Australiassa, pohjoisimmat Lapissa. Tuula-Marian mielestä siisti ympäristö ennaltaehkäisee roskaamista. Siisti ympäristö myös lisää ihmisten turvallisuudentunnetta. Roskainen ympäristö taas lisää turvattomuutta, välinpitämättömyyttä ja muita ongelmia. Roska päivässä-liike on saanut monen roskaajan kyseenalaistamaan ja muuttamaan tapojaan. Me keräämme päivittäin vähintään yhden roskan ja haastamme vähintään yhden tuttumme mukaan, kiteytti Tuula-Maria liikkeen toimintaperiaatteen. Roska päivässä -liikkeen jäsenen ei tarvitse täyttää jäsenlomakkeita eikä maksaa jäsenmaksuja. Sitoumus on ennen kaikkea sisäinen. Ja kyllä. Toimittaja otti haasteen ilolla vastaan! Lisää tietoa Roska päivässä -liikkeestä löytyy netistä osoitteesta www.roskapaivassa.net
MINIROSKIKSEN voi tehdä vaikkapa vanhasta muovisesta filmipurkista tai diabeetikoiden koeliuskapurnukasta. Tämä roskis somistettiin enkelin kuvalla.
TUULA-MARIA Ahonen on Roska päivässä -liikkeen äiti.
PALLE kääpiövillakoiransa kanssa Kirkkonummen torilla kulkenut Anne Holmlund otti mielellään vastaan Tuula-Maria Ahoselta miniroskiksen.
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
OIKEUS
OMAAN VÄLITTÄJÄÄN.
JOKAISELLA ON
Hanki Oma Välittäjä. Voit valita itsellesi sopivimman osoitteessa www.kiinteistomaailma.fi/oma tai ottamalla yhteyttä asuntomyymäläämme.
Vuokrataan liiketilaa
SeaHorse Week Hangossa suurempi kuin koskaan
Aurinkoisessa Hangossa järjestettävä SeaHorse Week ratsastustapahtuma kokoaa 22.26. heinäkuuta yhteen huippuesteratsastajamme ja tulevat huiput. Kilpailuun ilmoittautuneiden määrä on tänä vuonna suurempi kuin koskaan, ilmoittautuneiden määrä on n. 1900. Hevostapahtuma tarjoaa huippu-urheilua esteratsastuksessa sekä upeat puitteet lehmusten ympäröimänä keskellä Hangon kaupunkia.. Miksi SeaHorse Week on niin suosittu? Jessica Aminoff, joka on ollut mukana kaikkina SeaHorse Weekin vuosina, kuvasi tapahtumaa hänen kesänsä huipputapahtumaksi. Niinä vuosina, kun SeaHorse Weekiä ei ole järjestetty, on selvästi ollut tyhjä paikka, totesi Jessica. Hänen mukaansa SeaHorse Weekin tekee ainutlaatuiseksi ympäristö, puitteet, hyvät järjestelyt ja aina iloiset ja kärsivälliset toimihenkilöt. SeaHorse Weekin aloittaa tuttuun tapaan kaksipäiväinen aluekilpailu. Aluekilpailussa hypätään keskiviikkona 22.7. korkeuksia 80100 cm ja torstaina 23.7. luokat 90120 cm. Aluekilpailut, joihin on ilmoittautunut noin 950 ratsukkoa, alkavat molempina päiviä klo 9.00. Näinä päivinä voimme seurata tulevan huippuratsastajan, naapurin tytön suorituksia, sekä Suomen huippuratsastajien hyppyjä nuorilla, aloittelevilla ratsuillaan. Aluekilpailun radat on suunnitellut Tomi Kaleva, joka on toista kertaa Hangossa ratamestarina. Aluekilpailujen ensimmäisenä päivänä on ESRAn orga-
nisoima Ratamestari kurssi "Who are we designing for?", jonka pitää Ruotsin ratamestareiden pääkouluttaja ja FEI ratamestari Christer Gustafsson klo 10.00 18.00. SeaHorse Weekin urheilulliset huippuhetket koetaan kansallisissa esteratsastuskilpailuissa lauantaina ja sunnuntaina. Perjantain pääluokka on päivän viimeinen luokka 130 cm, lauantaina ratsastetaan n. klo 16.00 Bukowskis Cup, 140 cm ja sunnuntain kruunaavat Tapiola Nuorten Grand Prix ja Tapiola Grand Prix. Kolmipäiväinen kansallinen kilpailu, jonka radat on Christer Gustafssonin käsialaa jo kolmannen kerran, alkaa joka päivä klo 9.00. Perjantain ohjelmassa on kaikkiaan neljä luokkaa mm.
luokat 110 cm suomenhevosilla, sekä nuorten 5- ja 6-vuotiaiden hevosten luokat. Perjantain muina luokkina hypätään 120 cm ja 130 cm luokat. Lauantain aloittaa 5- ja 6vuotiaiden hevosten Racing Trophy -osakilpailu ja päivä jatkuu kaikille avoimella 130 cm luokalla ja korkeudesta 140 cm hypättävällä Bukowskis Cupilla. Sunnuntaina ovat vuorossa kansallisen kilpailun huippuhetket ja aika arvata voittajia: kuka tai ketkä ovat SeaHorse Weekin tämän kesän GP-voittajia? Vuonna 2007 voiton vei Mirella Lesonen ja Utopie.Aiempia voittajia ovat olleet Majlen Fazer kaksi kertaa, Peik Andersin, Mikael Forsten, Raimo Aaltonen kaksi kertaa, Sanna Salonen ja Laura Perttunen.
Keskiviikkona 22.7., aluekilpailujen ensimmäisenä päivänä järjestetään klo 16.30 alkaen paraati, joka kulkee reittiä: Koulukatu, Ratakatu, Korsmaninkatu, Nycanderinkatu, Itäsatama, Satamakatu, Rantakatu, Bulevardi, Appelgrenintie, Puistokatu, Koulukatu. SeaHorse Weekistä löytyvät myös hyvin varustetut ja monipuoliset ravintolapalvelut, sekä oma buffe. Expoalue puolestaan tarjoaa monipuolista ostettavaa hevosurheilusta kiinnostuneille.
Kirkkonummen Sanomat
Omakotitalot
N:o 54 19.7.2009
ASUNTOMARKKINAT
9
Omakotitalot
Rivitalot
Rivi- ja paritalot
Vapaa-ajan asunnot
Vapaa-ajan asunnot
Inkoo, Degerby okt 196/240 m2 Sepänrinne 8. 7-8h,k,s,at. Komea valkotiiliverh. -80-luvun talo, jossa tilaa suurellekin perheelle. Kph+sauna kauniisti remontoitu, muutoin huoneiden pinnat kaipaavat päivitystä. T. 0,7 ha. Aarni/ 0500 442 729 Mh. 269.000 . 556558
Vihti, Tervalampi okt 155 m2 Järventaustantie 316. 3-5h,k,pihasauna, ak. Veikkolan lähellä remontoitu tyylikäs koti. Rauhall. sijainti. T. 0,55 ha. Pihalla hirsinen saunarak. ja uima-allas. Rantaoikeus n. 500 m päässä! Es. ti klo 17-17.40/Aarni 0500 442 729 Mh. 275.000 . 559383
Kirkkonummi, Bro rt 47 m2 Brontie 1 As 15. 1h,k,kph.Hyvä yksiö rauhallisella paikalla, oma aidattu eteläpiha. Avara oh/keittiö -yhdistelmä. Yhtiössä katot ja julkisivu uusittu -09. Vähätiitto-Holmberg/ 0500 440 887 Mh. 105.604 Vh. 120.000 . 560843 Kerrostalot
Kerrostalot
Kirkkonummi Storkanskog, vapaa-ajan asunto 193/217 m² Kunuholmintie 289 A. Porkkalassa uniikki meren rantapaikka, jossa omaa suojaisaa etelä- ja länsirantaa n. 130 m. Purjeveneellä omaan laituriin! Erittäin kauniissa maastossa ympärivuotiseen vapaa-ajanasumiseen sopiva iso okt. Hyvä tie perille. Tied. Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887. Mh. 1.490.000
Sopimusperusteisen ja kilpailutetun jätteenkuljetuksen välillä ei hintaeroa
Toisin kuin julkisuudessa on aiemmin annettu ymmärtää, asukkaan maksamissa vuosikustannuksissa ei käytännössä ole eroa eri jätteenkuljetusjärjestelmien välillä, ilmenee Ympäristöyritysten Liiton (YYL) teettämästä tutkimuksesta. Kotitalouksille suunnatussa kyselytutkimuksessa verrattiin kahta eri jätteenkuljetusjärjestelmää: sopimusperusteista ja kunnan kilpailuttamaa. Tavoitteena oli saada kattavaa ja luotettavaa hintatietoa kotitalouksien maksamista kaikista jätehuollon kustannuksista sekä kotitalouksien jätehuollolle asettamista vaatimuksista. Kunnan kilpailuttamaa järjestelmää on markkinoitu asukkaille jopa 20 % halvemmalla hinnalla. Tämän väitteen perusteena on käytetty jäteastian yksittäistä tyhjennyshintaa, mikä ei ole jätehuollon kustannusten selvittämisen kannalta mielekäs tapa, vaan luotettavan tiedon saamiseksi tulee vertailla asukkaalle koituvaa vuosittaista kokonaiskustannusta. Sopimusperustaisessa järjestelmässä omakotiasukkaille jätehuollosta koituva vuosikustannus oli keskimäärin 177,46 euroa (sis. alv) vuodessa. Hinta-arvio perustuu 377 omakotitalouden vastaukseen, ja hinta on tarkistettu laskusta. Kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä vastaava vuosikustannus oli keskimäärin 170,58 euroa (sis. alv) vuodessa. Hinta-arvio perustuu 352 omakotitalouden vastaukseen, ja hinta on tarkistettu laskusta. Mukana YYL:n tutkimuksessa olivat Espoo, Helsinki, Iisalmi, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kemi, Kuhmo, Kuopio, Lahti, Mäntsälä, Oulu, Pori, Saarijärvi, Sipoo, Turku, Tammela, Vaasa, Vantaa, Varkaus ja Äänekoski.
Siuntio, Tjusterby okt 167/270 m Suitiantie 65. 7h,2k, 2wc, kph,s. Iso talo päätien varressa, jossa ollut viimeksi vaatekauppa, nyt kaksi asuntoa. Pienempi asunto on vuokrattuna. Talossa mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. TILAISUUS! Ensies. ma. 17-17.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 179.000 . 558746
2
Långvik okt 120/140 m2 Hirsalantie 678. 4h,k,s,saunakamari, at/työhuone. Kaunis tontti 7578 m². Varasto ja puuliiteri. Ensies. ti klo1717.30/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 280.000 . 559334
Siuntio, Pickala kt 141 m2 Golfkuja 7 as. 4h,k,s. Golfkartanossa merinäköalalla upea päätyasunto. 3 golfkentää, tenniskentät sekä upeat ulkoilumahdollisuudet. Talossa hissi. Vähätiitto-Holmberg/ 0500 440 887 Mh. 419.000 . 549853 Gesterby kt 81,5 m2 Gesterbynpolku 5 B. 3h,k. Iso kolmio talossa, jossa kaikki suuret remontit tehty. Ensies. ke 16.45-17.15/VähätiittoHolmberg 0500 440 887 Mh. 74.559 Vh. 109.000 . 561131 Gesterby kt 81,5 m² Hopearinne 2. Ylimmän kerroksen peruskorjattu hieno läpitalon huoneisto. Kylpyhuoneesen tehty oma sauna. Erinomainen sijainti. Es. ke 17.30-18/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887. Mh. 112.000 .
Kirkkonummi, Strömsby vapaa-ajan asunto 35 m2 Pippurniemi 57 B. 1h,kk,s ja eteinen. Merenrantatontti n. 3940m². Rantaviivaa n. 100 m. Iso oma venelaituri. Sauna- ja leikkimökki, joissa voi yöpyä, grillikota ja puuliiteri/ulkovar. Tie perille, sähköt, rengas- ja porakaivo. Vähätiitto-Holmberg/ 0500 440 887 Mh. 495.000 . 559165 Tontit
Inkoo, Grönkulla okt 160/202 m2 Grönkullantie 79. 5h,k,ruok.,tkh,s. Luonnon läheisellä rinnetontilla iso tiiliverhoiltu talo. Lämmin at/var. Erillinen 2 auton autokatos. Iso talousrak. n. 60 m². Hyvä porakaivo. Tontti n. 5000 m². Es. ma 18.30-19/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 222.000 . 558747
Evitskog okt 120/240 m2 Kylmäläntie 121. 5h,tupak.,s,kellarit. Kauniilla rinnetontilla hyvä puutalo jossa täysikokoinen kellari alla. Keittiö ja ikkunat uusittu. 2 autotallia+ulkorak. Tontti n. 7000 m². Es. ti klo 18.30-19/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 245.000 . 548678
Tontit
Bro okt-tontti 3 001 m2 Brobackantie. Erinomainen tilaisuus! Nyt rakentamaan upealle paikalle Bron asuinalueelle! Kunnallistekn. liityntämaksu maksettu. Max. 360 k-m² 2 tasoon, 1 asunto. Aarni 0500 442 729 Mh. 148.000 . 553158
Meillä välitys sujuu ja etsimme lisää myytävää. Ota yhteyttä !
Matti Saarinen (sd):
Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä Vähätiitto050 3233 110 Aarni 050 5994 189 Holmberg Kesälomalla 0500 442 729 Kesälomalla 0500 440 887
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380, Koskentie 3, 02880 Veikkola, Puhelin 010 2545 300
Välityspalkkiomme alk. 2,93% velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 1.830 .
Kokoomus tarvitsee heikkoa pääministeriä
Kokoomus on puheenjohtajansa suulla vakuuttanut täyttä luottamusta pääministeri Vanhaselle. Sen kyllä ymmärtää, sillä heikko pääministeri sopii kokoomukselle. Nyt kokoomus saa tahtonsa läpi lapsellisen helposti, kirjoittaa kansanedustaja Matti Saarinen blogissaan. Pääministerin tukeminen auttaa kokoomusta myös siten, että keskustapuolue ja Vanhanen pysyvät päivästä toiseen löysässä hirressä. Näin ollen yleinen mielenkiinto ei kohdistu kokoomuksen elinkeinoelämältä saamiin huomattavan suurin vaalitukiin, jatkaa Saarinen. Saarinen kiittää blogissaan tiedotusvälineitä, koska nyt asioita yritetään selvittää ja läpivalaista. Hyvä olisi, jos kepulaisministeri Kiviniemi ei tutkisi kepulaisen pääministerin ja kepulaisen Kevan toimitusjohtajan toimia. Kiviniemi voisi olla niin fiksu, että jääväisi itsensä, kirjoittaa Saarinen.
Finnsbacka KT 3h+k 75 m2
Masala RT 4h+k+s 96,5 m2
Vain joka kolmas nuori on tyytyväinen nuorten ohjattuun taide- ja kulttuuritarjontaan
Alle puolet suomalaisnuorista (45 %) on mukana ohjatussa vapaa-ajan toiminnassa. Tämä selviää TNS Gallupin Suomen Kulttuurirahastolle tekemästä kyselystä, jossa selvitettiin 1317 -vuotiaiden nuorten vapaa-ajankäyttöä. Tulosten mukaan nuorten mielestä heidän lähiympäristössään ei ole tarpeeksi ohjattua taide- ja kulttuuritarjontaa. Lähes puolet (44 %) niistä nuorista, jotka eivät ole ohjatun vapaa-ajantoiminnan piirissä haluaisi aloittaa ohjatun harrastuksen, jos häntä kiinnostavaa toimintaa olisi tarjolla. Lisäksi kaksi kolmesta nuoresta olisi halukas aloittamaan uuden ohjatun harrastuksen, mikäli sellaista tarjottaisiin kotipaikkakunnalla. Vain alle kolmannes vastaajista (30 %) on tyytyväisiä lähiympäristönsä ohjattuun taideja kulttuuritarjontaan. Vastaavasti noin puolet nuorista on tyytyväisiä oman alueensa urheilu- ja liikuntatarjontaan. Tiheästi asutun Uudenmaan, Etelä- ja Länsi-Suomen taide- ja kulttuuritoimintaan oli tyytyväinen vain noin joka viides nuori. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomen nuorista liki puolet ovat täysin tyytyväisiä oman alueensa tarjontaan.
Erinomainen uudistettu kulmahuoneisto. Kävelyetäisyys palveluihin ja juna-asemallekin vain 350 m. Lasitettu parveke länteen päin. Kiva asunto ilman remonttihuolia. Mh. 127028,30 , vh. 127900 . Veturitallintie 4 C. Ensiesittely: ma 20.07. 18:15 19:00/Ari Riikonen 7062997
Hyvä päätyhuoneisto. Rauhallinen suojaisa piha ilta-aurinkoon päin. Mh. 170000 , Nissnikuntie 5 A. Esittely: ma 20.07. 18:0018:45/Irma Janger 7016862
Kantvik ET 5h+k+s 120 m2
Masala RT 4h+k+s
98 m2
Tilava hyväkuntoinen perheasunto. Uusittu iso keittiö,tilava oh, 3 mh, uusittu kylpyhuone ja sauna. Suojainen länsipiha. Junalle n. 600 m. Mh. 189000 , Framnäsintie 2 B. Esittely: ti 21.07. 17:1518:00/Tiina Rapola-Heinonen 7090038
Viehättävä kytketty erillistalo 120 m2 hyvällä paikalla Kantvikissa. 23 mh, oh, suuri tupakeittiö, jossa puuliesi, takkahuone, saunaosasto ja lasitettu terassi. Lisäksi n. 16 m2 varasto sekä autokatospaikka jonka yhteydessä kylmä varasto. Ihastuttava aidattu viherpiha n. 500 m2. Mh. 259000 , Niittypolku 9 C. Ensiesittely: ma 20.07. 17:0017:45/Ari Riikonen, Irma Janger 7043527
Vajaa kuukausi juhlaviikkoihin
Lipunmyynti etenee totutusti tarjolla myös runsaasti oheisohjelmaa. Suomen suurin festivaali Helsingin juhlaviikot järjestetään 13.30.8. 2009. 19 festivaalipäivän aikana koetaan satoja esityksiä ja konsertteja, joihin sisältyy kymmeniä Suomen tai maailman kantaesityksiä. Juhlaviikoilla nähdään myös nelisenkymmentä elokuvaa, kuvataidetta sekä Taiteiden yönä yli 200 tapahtumaa eri puolilla kaupunkia. Ohjelmaan sisältyvät Flow Festivalin (14.16.8.), Runokuun (21.27.8.), Viapori Jazzin (26.29.8.) ja Art goes Kapakan (13.22.8.) tapahtumat. Helsingin juhlaviikkojen ohjelma julkistettiin huhtikuussa. Julkistuksen jälkeen erityisesti oheisohjelmatarjonta on täydentynyt. Juhlaviikoilla järjestetään itse esitysten lisäksi muun muassa keskustelutilaisuuksia ja työpajoja. Vuonna 2008 suuren suosion saanut Klassisen musiikin eka kerta -hanke saa jatkoa nykytanssin parissa. Juhlaviikkojen lipunmyynti on edennyt totuttua tahtia, talouden taantuma ei toistaiseksi ole vaikuttanut myyntiin. Emme ole ainakaan vielä havainneet muutosta aiempiin vuosiin verrattuna. Lippuja on myyty ohjelmiston julkistamisesta lähtien tasaisesti. Perinteisesti tähän aikaan vuodesta lippuja on saatavilla lähes kaikkiin esityksiin, toteaa Juhlaviikkojen hallintopäällikkö Niki Matheson.
Katso muut kohteemme osoitteesta www.huoneistokeskus.fi tai soita meille!
Irma Janger LKV 0207 80 3812 0500 506 955
Anne Kurkinen Kesälomalla
Kirkkotori 2
Ari Riikonen LKV Tiina RapolaTarja Alaoja LKV 0207 80 3815 Heinonen, LKV myyntisihteeri 0500 704 085 0207 80 3813 0207803816 0500 418 961 02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810, faksi 020 780 3811 Avoinna: mato 917, pe 916
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
Ymmärrämme kodin arvon.
huoneistokeskus.fi
Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme.
10
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä
Älä orota kiitosta tänä päivänä, jos meinaat olla höveli huamenna. -Positiivisuutta poholalaasittain
Satojen rotuponien näyttely Vermossa jälleen elokuussa
Jos tiijät missee mieluummin oesit niin mäne hyvä immeinen sinne! -Positiivisuutta savolaesittaen
Pihla Hybridi on Suomen ensimmäinen komposiittirakenteinen energiaikkuna
Asuntomessut esittelevät tänä vuonna täysin uuden ikkunatyypin, jonka innovatiivinen monimateriaalirakenne tekee siitä nykyisiä ikkunoita energiatehokkaamman ja ekologisemman. Pihlavan Ikkuna Oy:n kehittämä Pihla Hybridi on nelilasinen matalaenergiaikkuna, jonka ulkopuite on korkealaatuista komposiittia. Uuden materiaalin lämmöneristävyys on 400-kertainen verrattuna ulkopuitteissa tyypillisesti käytettävään alumiiniin. Eristeenä toimiva puite säästää energiaa pienentäen osaltaan koko ikkunan lämmönläpäisykerrointa eli U-arvoa. Pihla Hybridin U-arvo on 0,76 W/m2K tai pienempi lasivalinnasta riippuen. Uutuus saavuttaa nykyisiä ikkunoita selvästi paremmat U-arvot kaikissa kokoluokissa. Pihlan käyttämän komposiitin lämpölaajenemiskerroin on sama kuin lasilla. Siitä työstetyn puitteen mittatarkkuus on korkea ja rakenne vahva, sillä komposiitti vastaa vetolujuudeltaan terästä. Puite on tunteeton kosteudelle ja se voidaan maalata uudelleen. Kemiallisesti turvallisen materiaalin elinkaari on ekologinen verrattuna esimerkiksi alumiiniin.
Poninäyttelyviikonloppuna esiintyy yli 400 ponia: Yksi Suomen suurimmista hevosalan tapahtumista, Kansallinen poninäyttely, järjestetään 1.2. elokuuta Vermon raviradan keskusviheriöllä Espoossa. Tapahtuman suojelijana toimii tänäkin vuonna maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Näyttelyyn osallistuvia poneja on tänä vuonna reilusti yli 400, joten kansallinen poninäyttely vahvistaa asemiaan yhtenä maan suurimmista hevosalan tapahtumista. Lisäksi ns. käyttöluokkiin osallistuu kymmenittäin poneja Kansalliseen poninäyttelyyn on osallistumisoikeus kaikilla Suomessa kantakirjattavilla poniroduilla, ja näyttely järjestetään tänä vuonna 32. kerran. Vuodesta 1997 poninäyttelyn puitteina on toiminut Vermon ravirata, joka pystyy kerralla majoittamaan kaikki näyttelyyn osallistuvat ponit. Näyttelyssä esiintyy poneja seitsemästä eri rodusta, ja mukana ovat myös kotimaisen rotumme suomenhevosen ponikokoiset edustajat. Järjestäjien mielessä käynyt pelon aavistus lamas-
ta osoittautui ainakin tänä vuonna turhaksi. Kasvattajat selvästi kaipaavat palautetta kasvatustyöstään rotujen alkuperämaiden tuomareilta, ja tuomarit ovatkin viime vuosina olleet erittäin tyytyväisiä suomalaisten ponien tasoon. Myös näyttelyn järjestelyt ovat saaneet kiitosta ja Vermo paikkana tarjoaa upeat sekä käytännölliset puitteet suurnäyttelyn järjestämiselle, toteaa näyttelyn johtaja Aila Kajander. Näyttely alkaa lauantaina 1.8. nuorten ponien arvostelulla, ja jatkuu sunnuntaina 2.8. aikuisten ponien ja kesällisten varsojen esiintymisellä sekä näyttelyn parhaiden ponien valinnalla. Näyttely alkaa lauantaina aamupäivällä ja sunnuntaina jo yhdeksän aikaan, ja päättyy loppuvalintoihin ennen kello 17:ää. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Ravirata-alueen keskellä sijaitsee lisäksi eri rotuyhdistysten infotelttoja, samoin kuin expo-alue, jossa tarjolla on niin ravintolapalveluita kuin hevosaiheisia myyntituotteitakin. Lisätietoja näyttelystä ja aikatauluista osoitteessa http://www.poninayttely.com
Monet arkiset kierrätyskonstit kannattaa viedä mukanaan myös kesämökille. Jos kierrätys on retuperällä, on lomalla aikaa harjoitella kierrätysrutiineja. Suomessa on noin puoli miljoonaa lomaasuntoa, joita käyttää jopa kolme miljoonaa suomalaista. Siksi ympäristöasioiden huomioimista ei pidä laiminlyödä lomallakaan. Mahdollisuudet jätteiden hyödyntämiseen vaihtelevat melko paljon kunnittain, ja kesämökin keräysjärjestelmä, jätenimikkeet ja lajitteluohjeet voivat poiketa vakituisen asunnon jätehuollosta. Tietoa oman kunnan käytännöistä saa paikalliselta jätehuoltoyhtiöltä. Koska lajittelu mökillä vaatii omatoimisuutta, kannattaa kiinnittää huomiota jätteen määrän vähentämiseen. Se onnistuu jo pienillä lomatottumusten muutoksilla, kuten kauppakassia käyt-
Mökkeilijä voi huomioida ympäristön monin tavoin
tämällä ja turhia pakkausmateriaaleja välttämällä. Jätteen määrää vähentämällä säästyy yleensä ympäristön lisäksi rahaa ja aikaa, kun matkat jätepisteelle vähenevät. Jos mökille pääsee jäteautolla ja siellä oleskellaan paljon, on järkevää tilata keräysastioiden tyhjennyspalvelut, joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa. Yhteiset hyötyjätteiden keräysastiat ovat käyttäjille helppo ratkaisu ja ne sopivat etenkin alueille, joissa vapaa-ajanasutusta on paljon. Yksi tapa hoitaa jätehuolto on liittyä venesataman, huvilayhteisön tai tiekunnan ylläpitämään keräyspisteeseen. Kannattaa myös ehdottaa parannuksia oman kesäkaupan, venesataman tai asuinalueen keräyspisteeseen, ympäristönhuollon asiantuntija Johanna Krabbe L&T:ltä luettelee mökkiläisten vaihtoehtoja.
24.7.30.9.2009 Valokuvanäyttely Suomenlinna-museossa: Ukonpalko, Karhunköynnös ja Harmio
Suomenlinnan hoitokunnan ylipuutarhuri Anja Pitkänen on asunut ja työskennellyt Suomenlinnassa jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Pitkänen valmistui vuonna 1974 hortonomiksi Lepaan puutarhaopistolta ja muutti linnoitussaareen seuraavana vuonna. Hän on kuvannut vaihtuvaa maisemaa: puita, kasveja ja yksityiskohtia 70-luvun lopulta alkaen. Kuvia on kertynyt tuhansittain. Anja Pitkänen vastaa Suomenlinnan ulkoalueiden hoidosta, näin kesäisin häntä avustaa 30 henkeä. Linnoitussaarten luonto muuttuu vuosittain, osa kasveista valtaa alaa nyt ja seuraavana kasvukautena tilanne voi olla aivan toisenlainen. Viime vuonna harmiota oli runsaasti Kustaanmiekalla, tänä vuonna sitä ja masmaloa on ollut jopa vaikea löytää. Näyttelyyn on valittu reilu 40 kuvaa 19902000 -luvuilta. Upeat kuvat kertovat havainnollisesti mitä kasveja saaren runsaasta luonnosta on löytynyt ja kuinka maisema on muuttanut muotoaan. Näyttelyn viralliset avajaiset ovat poikkeuksellisesti kesälomien jälkeen tiistaina 18.8. klo 15.30. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus osallistua puutarhurin kierrokselle klo 16.30; lähtö Suomenlinnakeskuksesta, vapaa pääsy.
Gospel ja ortodoksinen kirkkolaulu soivat Espoon tuomiokirkossa Mansikkakesä parhaimmillaan
Nyt suu on muuttunut entistä makeammaksi kun mansikkakausi on parhaimmillaan. Heinäkuu on se varsinainen mansikkakuu ja silloin mansikan makuun pääsevät jo kaikki herkkusuut. Tämän alkukesän säät ovat suosineet mansikkaa, vaikka välillä hallan vierailuja on seurattukin jännityksen kera. Hallavahingoilta on kutakuinkin säästytty ja kesäkuun puolivälin sateet sekä juhannuksen jälkeiset lämpimät säät ovat pitäneet mansikkakasvustot hyvässä kasvuvauhdissa. Vaikka säät nyt välillä oikuttelevatkin, ovat sadekuurot ja auringonpaiste yhdessä kasvattaneet mansikat maukkaiksi. Nyt on oikea aika paitsi herkutella tuoreilla mansikoilla myös kaivaa pakastusrasiat esille. Pakastamiseen ja säilöntään sopivat kaikki nykyisin myynnissä olevat lajikkeet. Kesäisen makea Polka on vallannut tilaa muilta lajikkeilta kauniin ulkonäkönsä ja makean makunsa avulla. Selvästi vähemmän on myynnissä aikaista Honeoye lajiketta sekä aromikasta, myöhemmin kypsyvää Bountyä. EU:n määräysten mukaan mansikan alkuperämaamerkinnän pitää olla selvästi esillä jokaisella myyntipaikalla, joko marjalaatikossa tai tuotteen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi laatikoissa tulee olla viljelijän tai pakkaajan nimi ja osoite. Mikäli laatikosta puuttuu viljelijän/pakkaajan nimi, kannattaa olla varovainen. Voikin kysyä, mitä sellaista salattavaa myyjillä on, että lakisääteisiä alkuperätietoja ei haluta pitää esillä laatikoissa tai myyntikyltissä. Lauluyhtyeelle sovitettu 1960- ja -70-lukujen kitaragospel ja ortodoksinen kirkkolaulu soivat Espoon tuomiokirkossa torstaina 23. heinäkuuta, kun Lauluyhtye Toisinto esittää Timo Ruottisen sävellyksiä Urkuyö ja Aarian konsertissa. Myös muun muassa lastenmusiikkia ja kuoromusiikkia säveltänyt Timo Ruottinen tunnetaan myös levy-yhtiö Alban toimitusjohtajana. Lauluyhtye Toisinnon kokoamassa mielenkiintoisessa konserttikokonaisuudessa yhdistyy kaksi eri hengellistä musiikkitraditiota; länsimainen popista ja rockista vaikutteita ottanut nuorten hengellinen rytmimusiikki ja idän ortodoksinen kirkkomusiikki. Timo Ruottinen (1947) sävelsi ensimmäiset gospellaulunsa 1960-luvun lopulla, jolloin suomalainen nuorten hengellinen rytmimusiikki eli Suomi-gospel oli alkutaipaleellaan.
Naisten viikolla nimipäivää viettää 635 000 naista
Akkain viikolla eli naisten viikolla 18.24.7. viettää 635.000 naista nimipäiväänsä. Nimistä yli 282.000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on tiistaina 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna. Heitä on yhteensä 253.488 ja ensimmäiseksi nimekseen jonkun edellä mainituista nimistä on saanut 87.702 naista. Väestörekisterikeskus on kerännyt naisten viikon suomen- ja ruotsinkieliset etunimet kunnittain ja ne löytyvät internetistä osoitteesta www.vrk.fi -> Tilastot -> Nimet -> Naisten viikon etunimet kunnittain. Yksittäisten nimien lukumääriä voi hakea Väestörekisterikeskuksen internetsivuilla olevasta maksuttomasta nimipalvelusta www.vrk.fi -> Nimipalvelu. Siellä voi myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Tuliko irea? Kirioota paperille, paa nimes alla ja anna kuulua. -Positiivisuutt pohojalaasittain
UKONPALKO, Karhunköynnös ja Harmio Suomenlinnan hoitokunnan ylipuutarhuri Anja Pitkänen valokuvanäyttely Suomenlinnan luonnosta. Näyttely avoinna joka päivä Suomenlinna-museossa klo 1018.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 19.7.2009
11
Helene Schjerfbeckin taidetta Tammisaaressa ja Helsingissä
Kuluvana kesänä Helene Schjerfbeckin taiteen ystäville tarjoutuu kolme näyttelyä. Tammisaaren näyttely on mielenkiintoinen sen vuoksi, että näyttelyyn on koottu taitelijan siellä asuessaan maalaamiaan töitä. Lisäksi näyttelyssä on joitakin yksityiskokoelmista saatuja teoksia, jotka eivät ole olleet aikaisemmin näyttelyissä. Näin niilläkin Helenen taiteen tuntijoilla, jotka ovat kuvitelleet nähneensä jo kaiken taiteilijan tuotannosta, on uusia tutustumisen arvoisia teoksia. Helsingin Kuusisaaressa lähekkäin sijaitsevat taidemuseot Didrichsen ja Gyllenberg tarjoavat kattavan kokoelman Helene Schjerfbeckin taiteesta. Gyllenbergin omassa taidekokoelmassa on 31 ja Didrichsenillä 19 Helene Schjerfbeckin teosta. Didrichsenin taidekokoelmaan hankittu ensimmäinen Helene Schjerfbeckin taulu, Baskeripäinen tyttö 1935, on esillä Tammisaaren näyttelyssä. Näin Tammisaaren ja Helsingin näyttelyt kietoutuvat yhteen. muita seudun maisemakuvauksia. Tammisaaren näyttelyssä oleva Maisema Raaseporista, Juhannusyö 1890 on väreiltään herkkä ja utuisen oloinen öljymaalaus, josta alkaa näkyä taiteilijan oma mieltymys vaaleisiin ja maanläheisiin väreihin. Helene Schjerfbeck muutti Tammisaareen pysyvästi ja asui siellä vuodesta 1925 vuoteen 1941. Hän nautti kaupungin rauhallisuudesta ja meri-ilmasta, siellä hänellä oli työrauha. Ympäristöstä löytyi paljon vanhoja puita, joista taiteilija löysi innoitusta. Kenties vanhat puut kuvasivat juurtumisen tunnetta paikkaan, sillä taiteilija halusi itsekin juurtua paikkaan, jossa oli tilaa ja aikaa taiteelle. Vaikka Helene Schjerfbeck ei mielellään lähtenyt Tammisaaresta, hänen yhteytensä taidepiireihin ja taiteen kehitykseen pysyivät ajan tasalla vilkkaan kirjeenvaihdon ja taidelehtien seuraamisen johdosta. Erityisen hyvä ystävä Einar Reuter, taitelijanimeltään H. Ahtela, vieraili usein Tammisaaressa Helenen luona. Myös taidekauppias Gösta Stenman vieraili Helene Schjerfbeckin luona ja auttoi häntä taulujen myynnissä. Tammisaarelaista maisemaa Helene Schjerfbeck on kuvannut erityisesti kirkon luona, jossa kasvaa vanhoja puita. Hän maalasi mielellään henkilökuvia ja malleiksi oli joskus vaikea löytää ihmisiä, kenties sen vuoksi, DVD-installaation, jossa oma kuva sarjan tauluja on kuvattu ja käsitelty liikkuvaksi kuvaksi. Tämä havainnollistaa hienolla tavalla muutoksen, joka kuvien sarjassa tapahtuu. Pään muoto pysyy samana, mutta erityisesti silmän ja suun seutu muuttuu kuvissa ikääntymisen myötä.
Helene Schjerfbeck aikaansa edellä
HELENE Schjerfbeck, Puistonpenkki, 1929. Kuva Jussi Pakkala. että taitelija halusi löytää mallistaan sielun, jota hän voi tuoda esiin teoksessaan. Tammisaaren näyttelyssä on tuotu esiin Helene Schjerfbeckin luonnoslehtiö uutta tekniikkaa hyväksi käyttäen. Luonnoslehtiö on kuvattu digitaalisesti ja piirrokset kulkevat diaesityksenä seinällä. Helene Schjerfbeck huolehti pitkään äidistään ja tämä rajoitti hänen mahdollisuuksiaan keskittyä taiteen tekoon. Nuorena ulkomailla vietetyt jaksot olivat taiteilijan kehitykselle merkittäviä, niihin muistoihin hän palasi kuvissaan myöhemminkin. Pienenä saatu lonkkavamma varjosti taiteilijan liikuntamahdollisuuksia ja kenties tuo vamma oli aiheuttanut myös pysyvän mielenvamman. Lonkkavika oli Helenelle koko elämänikäinen muistutus pienenä tyttönä portaista putoamisen seuraamuksesta. Helene halusi eristäytyä, hän ei halunnut pitää töistään näyttelyitä ja oli epävarma hinnoitellessaan taulujaan. Taidekauppias Gösta Stenman sai suostuteltua Helene Schjerfbeckin luovuttamaan tauluja näyttelyihin ja myyntiin. Gösta Stenmanilla on yhteydet Tukholmaan ja siellä pidettiin useampia Helenen töitä käsitteleviä näyttelyitä. Näistä myös myytiin tauluja ja
OMAKUVA-sarjaan kuuluva, Helene Schjerfbeck: Mustasuinen omakuva 1939, Didrichsenin museon kokoelma. Kuva: Jussi Pakkala. Ruotsissa paljon Helene Schjerfbeckin töitä. Helene Schjerfbeckin taiteen kehitys kulki 1800-luvun historiamaalauksesta, realismista ja naturalismista 1900-luvun modernismiin. Elinaikanaan hän ei saanut osakseen hyväksyntää Suomessa, naistaitelijoiden oli vaikea nousta esiin ja Helenen värimaailma maanläheisissä vaaleissa sävyissä ei saavuttanut sen ajan suosiota. Hänen maalaustekniikkansa ja värien käyttö oli aikaansa edellä ja on saavuttanut arvostuksen vasta taitelijan kuoleman jälkeen. Museoiden yhteystiedot: Tammisaaren museokeskus EKTA, Kustaa Vaasankatu 11, näyttely avoinna 27.9. asti. Didrichsenin taidemuseo, Kuusilahdenkuja 1, Helene Schjerfbeck ja eurooppalaiset mestarit 30.8. asti. Villa Gyllenberg, Kuusilahdenpolku 11 (heinäkuussa museo suljettuna). LEENA SALMENSAARI
Omakuva-sarja 18781946
Helene Schjerfbeckin tunnistettavin maalaus on hänen omakuvansa. Näistä muodostui sarja kuvia, jossa taitelija julkistaa oman minuutensa ja iän tuoman muutoksen. Tammisaaren museossa on omakuva vuodelta 1895, Didrichsenillä: Mustasuinen omakuva 1939 ja Gyllenbergillä useita. Didrichsenin näyttelyyn tiedekeskus Heureka on valmistanut oma kuva-sarjasta
Helene Schjerfbeck Tammisaaressa 19251941
Helene Schjerfbeckin sukujuuret sijoittuvat Siuntion ja Tammisaaren seuduille. Helene vietti siellä kesiään ja varhaistuotannosta löytyy teos Sjundbyn kartanosta ja
/
7
2
Järvi-Suomen Portti
69
-
95
3 kpl/st., 360 g (7,47/kg), alkuperämaa Saksa/ursprungsland Tyskland
2 1 2
69
Atria
1
99
Valio -
1
259
Grandiosa
39
Ingman
769
1
Valio
Hartwall Cool Grape Otto Long Drink
99
39
1
59
-
Liettua/Litauen -
Red Bull Energiajuoma/Ener-
099
Serla Toilet
Pirulo Tropical
2
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660
09
Snellman
59
3
35
Arla Ingman
265
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21
12
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Kansanperinnettä taltioimassa Vienan Karjalassa 28.6.4.7.2009
Ilo ilman Vienaa on teeskentelyä
TÄSSÄ Taipaleen talossa Muarie sinnitteli vuosikaudet, vaikka koko kylä ympäriltä hävitettiin. Vienan Karjala on tähän asti onnistunut pysyttelemään varsin tuntemattomana plänttinä maailman kartallamme. Kannaksesta ja Laatokan Karjalasta on toki kertynyt mielikuvia ja omakohtaistakin kokemusta, mutta näistä pohjoisemmista selkosista ainoat tiedonjyvät taitavat liittyä "Eldanka-järven" sanoihin: Röhössä on Tiltuntie, se kurasena, murasena Uhtualle vie... Lähdimme seikkailuun mahdollisimman kevyin eväin. Pienten selkäreppujen lisäksi matkatavarana oli kirpputorilta joskus ammoin ostettu haitarinrähjä, jolla oli tarkoitus innoittaa Vienan runonlaulajamammoja vimmaisiin suorituksiin. Hyppäsimme Kuhmossa kerran viikossa liikennöivään Kostamuksen-bussiin. Matka kesti tullimuodollisuuksineen puolitoista tuntia. Tämä suomalaisvoimin 70-luvulla pystytetty, harvinaisen ruma malmikaupunki ei houkutellut tekemään lähempää tuttavuutta, vaikka Kekkosenkin ylistämä, Kainuun työllisyyttä kohentamaan tarkoitettu yhteistyöhanke tunnettiin aikanaan "bilateraalikaupan helmenä". Jatkoimme siis matkaa. 55 kilometrin etappi Vuokkiniemeen maksoi 90 ruplaa eli ruhtinaalliset kaksi euroa. Siinä taisi olla mukana "kuoppakorotus" sen verran töyssyistä jytyytystä koko reissu oli! Tienvarsimaisemat olivat karuja erämaakuusikkoa tuntui riittävän loputtomiin. Silloin tällöin näkyi kauniita järviä ja jokunen töllipahanenkin. Lopulta kurvattiin kapealle, pölyiselle hiekkatielle, joka vähin erin osoittautui Vuokkiniemen pääraitiksi. Harmaita, sinisiä ja punaisia taloja alkoi puskea esiin lehvien seasta. Astuimme rohkeasti kylän ainoan kaupan ovesta sisään. Tiskin takana hymyili keski-ikäinen rouvashenkilö, jolta tiedustelimme majoitusmahdollisuuksia. Rouva meni takahuoneeseen. Katselimme ympärillemme uteliaina. Myyntivalikoima ei ollut suuren suuri: juustoa, kestomakkaraa, karamellia, tupakkaa ja viinaa. Nuori tyttö palveli happamen näköisenä miestä, joka yritti saada päivän pulloa velaksi. Keskustelua käytiin venäjäksi. Rouva palasi tarmokkaana: Mie sain teille mökin! Mänkee pihalle, nii hyppäätte Sergein kyytiin. Hää ei pal huasta, mut viepi teijät! Karautimme vauhdilla kylän pääraitin toiseen päähän, kauniiden kukkaniittyjen keskelle, räikeän vihreäksi maalatun mökin pihalle. Iloinen karjalaisnainen avasi oven: A johan työ tulitta sukkelaan! Tervetulloo... mie oon Svetlana. Käykeehän taloks! Kuulimme, että kaupparouva on hänen sisarensa, ja että hän voipi vallan hyvin majoittaa meidät mökkinsä. Mie muutan Olgan luo siks aekaa. A miten pitkään työ meinaatta viipyä?
SVETLANAN karjalainen vieraanvaraisuus riisui aseista: A jos se vuan teille passoaapi! täjän Vaassila Kieleväisen talossa, jossa muistiin merkittiin mm. Väinämöisen urotyöt. Lönnrotin viides matka 1834 antoi Kalevalalle sen tärkeimmän sisällön. Hän tapasi Latvajärvellä Vienan kuuluisimman runonlaulajan Arhippa Perttusen, joka lauloi hänelle 42 muinaisrunoa kaikkiaan 4124 säettä, mm. täydellisen sampo-jakson. Kylyn lämmetessä lähdimme tutustumiskävelylle järvenrantaan. Polku halkoi kesäistä peltomaisemaa, kiurut liversivät. Puikkelehdimme hiljaisten tönöjen ja traktorinhylkyjen lomitse rantaan. Välillä jouduimme kahlaamaan puolireiteen asti ulottuvassa kurjenpolvihetteikössä. Järvellä lipui yksinäinen kuikka. Näkymien kauneus oli salvata hengen. Seuraavana päivänä kokoontuivat kylän martat kirjastotalolle, ja me saimme siskoksilta "määräyksen" osallistua kokoukseen. Yhdeksän tomeraa matroonaa tapasivat toisensa joka tiistai: laulettiin yhteislauluja, tehtiin käsitöitä ja siinä sivussa ratkottiin kylän yhteisiä asioita. Yhtään miestä ei päättävässä elimessä ole aikoihin ollut- miehet tuppaavat kuolemaan jo nuorina, lähinnä väkijuomien aiheuttamiin seurauksiin. Kaksi naisista osoittautui kylän viimeisen varsinaisen runonlaulajan Sandra Remsujevan tyttäriksi. Tämä 95vuotias tervaskanto on viime vuodet ollut kylän ehdoton "turistinähtävyys", jonka audienssia kaikki vierailijaryhmät vielä tänä päivänäkin hartaasti anovat. Meille kerrottiin mummun olevan jo kovin väsynyt, joten emme tohtineet häntä enää lähteä häiritsemään. Tilaisuuden alkajaisiksi Ilkka tapaili hanurilla eteen työnnettyä Vuokkiniemivalssia, joka pitikin sitten laulaa yhdessä kymmenkunta kertaa. Mammat intoutuivat korjaamaan tulkintaa: Ei noin nopeasti! Eikä noin hitaasti! Ei niin täsmällisesti! Uudestaan... Vuokkiniemi-valssi meille soi, praasniekassa kansa karkeloi... Lopulta tämä pudasjärveläisen Aimo Pietilän kirjoittama kotiseutulaulu saatiin kuin saatiinkin kaikkia tyydyttävään kuntoon. Tämän jälkeen toivottiin "mitä vain kaunista", joten puoli tuntia veisattiin Uralin pihlajia, Moskovan valoja sun muita slaavilaisia. Sörnai gushan rytmit innostivat Tatjana Remsun jo tanssahtelemaankin. Jätimme mammat pajattamaan ja aloimme tehdä lähtöä. Tatjana juoksi peräämme ja alkoi huonolla suomenkielellään selittää jotain nauhoituksesta. No, sehän oli itse asiassa yksi matkamme päämotiiveista saada nauhoittaa viimeisiä runolaulajia ja kenties vielä tuntemattomia joikuja! Ei ei... minä tahto nauhoitta sinun soitto! Tule, mennä Kylätalolle... Tahto melodiat talteen, niin me voi sitten harjoitella! pulisi Tatjana. Höh? No, okei. Vartin session päätteeksi nauhalle ikuistettiin Vuokkiniemivalssi, Tuolta se tulla sipsuttaa ja Lahdella seilasi laiva rikkinäisellä ja falskaavalla haitarilla soitettuna! Tiettyjä
Vuokkiniemen kylässä
Elias Lönnrotin neljäs runonkeruumatka osui Vuokkiniemen kylään 1833, minkä seurauksena hän sai ajatuksen yhtenäisen eepoksen kokoamisesta. Hän vieraili tällä matkallaan kuuluisan tie-
VESIAUTO toimitti kyläläisten ämpäreihin Kuittijärven puhdasta vettä kahdesti viikossa.
KODIKAS kyly lämmitettiin joka ilta.
Kirkkonummen Sanomat
koskettimia piti suorastaan välttää, koska niiden alta tuli ilmoille vain lämmintä ilmaa. Mutta nauhoittaja hyrisi tyytyväisyyttään. Kotimatkalla huikkasi erään talon pihalta tutunnäköinen rouva: Ilkka ja Heli! Tulukeepa kahveelle! Siinäpä oli taas yksi yhdeksästä martasta: Mie oon Raisa Zaprudskaja ja keitän kylän parasta kahvia! Tämä muori oli myös alkanut viime vuosina pitää majoitustoimintaa. Hän esitteli meille tupansa, kasvimaansa ja kanansa. Ihmeteltyämme ääneen pihaheinikon ja rantakortteikon korkeutta, tiuskaisi Eipä ole ennee tarvetta niittää, karjanpito on kylässä Kremlin herrain mahtikäskyllä kielletty! A kuha yrittävät mokomat tukahuttaa meiät ja suaha siirtymään poikkeen venäläestävät koko Karjalan! Mut vaik ämmöt käyp vähiin, mepä viimiset emmä lähe kulumallakaa! Raisan kahvi oli maineensa veroista. Emäntä halusi kovasti tietää, millaisesta ruoasta suomalaiset pitävät. Kuultuaan, että meilläkin on Porkkalassa "majatalo", hän vasta innostui: Vot! Sithän työ voittekin kertoo miule kaek teijän liikesallaisuuvet! Paljastimme auliisti kaikki Hummerheimin asiakaskoukut venäläisten rakentamaa juoksuhautaa(!) myöten ja listasimme suomalaisten makutottumuksia. Raisan vertasi auliisti nykyoloja neuvostoaikoihin: Moni asja oli kommunistiaekaan paremmin... töitä riitti, rahhookin kaekkeen tarpeelliseen... Vuan vappautta ei meilä ollu! Nyt myö ollaan vappaita mut rutiköyhii! Mut kylhä siin neuvostojärjestelmäs lopulta kaek män pöpön persiiseen! Ilmaisu herätti meissä suunnatonta hilpeyttä, emmekä edes yrittäneet kätkeä sitä. Päinvastoin, opimme nopeasti käyttämään sitä itsekin milloin missäkin yhteydessä. Hyvästelimme Raisan ja lupasimme mainostaa hänen pirttiään Kirkkonummen Sanomissa, joka on luvannut julkaista matkastamme reportaasin. Kirjoitetaan vaikka, että "Raisan ruokapöytä on maankuulu eikä pöydän antimissakaan ole yleensä ollut valittamista. Rajumpikin nälkä lähtee täällä pöpön persiiseen!" ehdotti Ilkka. Heli lupasi nopeasti Raisalle tarkistaa kirjoitusasun ennen lehden painoon menoa. Puolen tunnin kuluttua matka jatkui kohti Pirttilahtea, jossa nousimme taas maihin. Nikita opasti meidät miehenkorkuisen rantaheinikon lomitse salamyhkäiseltä näyttävän metsäpolun alkupäähän. Tästäkö mennään Taipaleen-talolle? kyseli Heli. Joo, vastasi oppaamme. Ja onko sinne matkaa siis kaksi kilometriä? Joo. Ja tuletko hakemaan meitä sitten sieltä talolta vai täältä rannasta? Joo. Siis sieltä talolta? Joo. Näiden eksaktien ohjeiden perusteella lähdimme seikkailemaan kohti mystistä Taipaleen taloa. Talsiessamme metsäpolkua vain yksinäisen järripeipon ryystävä "laulu" säesti kulkuamme. Mäntymetsä oli muuten oudon hiljainen ikään kuin linnutkin kunnioittaisivat kylän traagista historiaa vaikenemalla. Puolen tunnin kävelyn jälkeen se yhtäkkiä oli edessämme, hylättynä ja aavemaisena: Taipaleen talo. Piha oli villiintyneiden puutarhakasvien peitossa, joista näkyvimpänä jäivät mieleen ruuduttoman ikkunan alla kukoistaneet, lähes metrin mittaiset lehtosinilatvat.
N:o 54 19.7.2009
13
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi
Omaishoitajat virkistäytymispäivällä Kaisankodissa
Ukkonen jyrisi, salamat leiskuivat ja vettä tuli kaatamalla, kun Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset viettivät kesä- ja virkistyspäivää 21:n omaishoitajan ja hoidettavan sekä läheisen kanssa Kylpylähotelli Kaisankodissa 13.14.6.09. Tunnelma oli kuitenkin lämminhenkinen ja toki myös kauniita aurinkoisia hetkiä lomaan mahtui. Paljon keskustelimme Länsi-Uudenmaan Omaishoitajien ja Läheisten tulevaisuuden näkymistä. Hallitus sai kuulla jäsenten mielipiteitä ja hyviä ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi. Keskustelimme tulevista tapahtumista, joista ensimmäinen on kirpputori Kirkkonummipäivillä torilla 29.8.09. Sinne toivottiin jäsenten tuovan arpajaispalkintoja ja kirpputoritavaraa. Telttaammekin kaipaamme iloisia omaishoitajia tarjoamaan kahvia ja pullaa torilla kävijöille. Yhdistys on toiminnassaan ollut aktiivinen ja saanut paljon hyvää palautetta. Toivoisimme, että kaikki Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset liittyisivät yhdistykseen. Jäsenmaksu on 18v. omaishoitajilta ja läheisiltä. Yrityksiltä kannattajajäsenmaksu on 50 v. Jäsenmaksun maksaneet saavat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden. Lisätietoja tulevista tapahtumista ja toiminnastamme saatte sihteeriltämme Marja-Leena Kuuselta, puh. 040-4177760. Tervetuloa mukaan toimimaan ja tutustumaan toisiin omaishoitajiin ja heidän arkeensa. Kylpylähotelli Kaisankodissa olimme viidennen kerran perättäisenä vuonna. Siellä voi hyvin kulkea pyörätuolilla. Aamiainen, lounas ja illallinen tarjoillaan buffet pöydästä, joten myös erikoisruokavaliota noudattavilla on aina varmasti hyvää syötävää. Ystävällinen henkilökunta
Kesäinen
TUKHOLMA
RYHMÄMME Kaisankodin rappusilla.
kutsuu!
HOTELLIPAKETTI Helsingistä Tukholmaan
Taipaleen Talo
Satakymmenenvuotiaalla Taipaleen talolla on uskomaton historia: venäläiset alkoivat "Karjalan suuren venäläistämissuunnitelmansa" mukaan likvidoida perspektiivitöntä Pirttilahden kylää 60-luvulla. Asukkaat taloineen päivineen pakotettiin siirtymään Vuokkiniemeen ja Uhtualle. Taipaleen talon asukki, Kallion Muarie ei suostunut lähtemään, vaan jäi erakkona asumaan yksinäiseen korpipirttiinsä. Hän sinnitteli vuosikaudet metsässä, kunnes heikentynyt terveys lopulta pakotti hänetkin lähtemään 1990-luvun lopulla. Hänen sisarentyttärensä, runonlaulaja Meeri Tuisku asui vielä muutaman vuoden tyhjilleen jääneessä talossa, kunnes kuoli sairaskohtaukseen marjamatkalla syyskuussa 2000. Kuoleman aiheuttajaksi epäiltiin jäljistä päätellen ensin karhua, mutta tarkemmat tutkimukset osoittivat pedon löytäneen jo elottoman ruumiin ja siirtäneen sitä 50 metriä. Kotimatkalla poikkesimme Vuokkiniemen kalmismaalle, jossa erikoisesti koristellut hautakummut valokuvineen kertoivat omaa kieltään vainajista. Täällä oli tapana tuoda haudoille päivittäin teetä ja pientä purtavaa, jotta viimeinen lepo sujuisi rattoisammin. Aivan erityisen vilkkaasti kalmot seurustelevat kuulemma aamupäivisin. Onneksi nyt oli jo selvästi iltapäivä. Kotimökissä olimme juuri oikaisseet itsemme ansaitulle ruokalevolle, kun pihaan kurvasi Tatjana kumit ulvoen: Te tulla nyt heti taas Kylätalo! Mine nauhoitta lisä! Aargh... no, tokihan sinne piti lähteä, kun noin kauniisti pyydettiin. Tällä kertaa suosikkilistalla olivat Hyvää iltaa terveisiä ja Rittinäratirallaa. Tunsimme olevamme jo osa kansanperinnettä. Ja niinhän siinä kävi: olimme tulleet ylevin tuntein Vienan Karjalaan "Lönnrotin jalanjäljissä" äänittämään kansanperinnettä ja muokkaamaan runonpätkistä ja melodia-aihioista kenties uusia hittejä... mutta päädyimmekin kotikutoiseen "studioon" soittamaan itse haitarinhylyllä Vuokkiniemiaiheisia ralleja! Terveisiä vain tulevien polvien Kalevala-tutkijoille... ILKKA AALTONEN HELI NASKALI
101
/henkilö
m
Hintaan sisältyy laivamatka Helsinki-Tukholma m/p B2P- tai C-hytissä sekä yhden vuorokauden hotelli Odenissa 2 hengen huoneessa.
Hinta voimassa 15.6.-7.8.2009. Tarjouspaikkoja rajoitetusti. Hintaan lisätään matkatoimiston palvelumaksu. MONICA ja Tim sekä Moneela ja Samer sekä tytöt Rama ja Zainab nauttivat kauniista luonnosta ja ihanasta rauhasta kodin puistossa. auttaa kaikissa tilanteissa. Illan päätteeksi saunoimme, kävimme porealtaassa ja uima-altaassa. Kaikki omien mahdollisuuksiemme mukaan. Iltaa vietimme myös neuvottelutila Vaahterassa kahvia juoden ja hyvää syöden. Katselimme pikkutyttöjen Rama 3v. ja siskonsa Zainabin 1,5v. tanssiesitystä. Se herkisti mielet. Ostimme arpoja, joissa palkintona oli matkalahjakortteja ja herkkukasseja. Suuret kiitokset lahjoittajille. Tavataan Kirkkonummipäivillä 29.8.09! PIRKKO ERKKILÄ puh.joht.
Kysy myös muita hotellivaihtoehtoja! Varaukset
Karjaa Laaksokatu 1 019-278 2800 Kirkkonummi Munkinmäentie 15 09-296 5000
Veneretkellä Kuittijärvellä
Seuraavana aamuna sovimme lähtevämme Olgan Nikita-pojan kanssa veneretkelle Kuittijärvelle. Hääkää ei sit pal huastele... mut jos se vuan muuten passoaa? No kyllähän meille passasi vaikka kuuromykkä kippari, kunhan vain päästäisiin näkemään Lönnrotin-aikojen kuuluisat paikat: Ristiniemi ja Taipaleen talo! Venematkalla oli aikaa kiikaroida maisemia. Kirkasta vettä, joitain pieniä saaria ja asumatonta rantaa joka puolella silmänkantamattomiin. Lokkien ahdistelema kalasääski sykähdytti mieliä puolivälissä ensimmäiseen etappiimme, Ristiniemen hiekkadyynille. Suuren puuristin hallitsemaa niemeä lähestyessämme kymmenen yksilön kuikkaparvi lehahti lahdelta lentoon. Elias Lönnrot oli kuulemma aikoinaan lajitellut keräämiään runonpätkiä Ristiniemen kaksihaaraisen männyn alla, joten siinä meidänkin piti hetki ajatella yleviä.
MARJA-Leena ja Pirkko toivottavat kaikki omaishoitajat tervetulleeksi mukaan toimimaan yhdistykseen.
RAMA ja Zainab upeissa tanssiasuissaan. Takana istuvat Milla, Raija, Margareta, Helvi ja Margareta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 19.7.2009
15
Metsäpirtin vanhukset Energiapuun kysyntä ulkoilevat tyytyväisinä vilkastuttaa puukauppaa
Laitoshoidossa olevien vanhusten ulkoilemisesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Kirkkonummen kunnan hoivakoti Metsäpirtissä Volsissa tilanne ainakin näin kesäaikaan on toinen. Vanhukset pääsevät paljon ulos ja kauniista kesäsäästä nauttimaan mm. iltapäiväkahvit ulkotiloissa nauttimalla. Lähiomaistaan Metsäpirtissä tervehtimässä käyvän lukijamme mukaan iloisia ja tyytyväisiä vanhuksia on mukava katsella. Keskiviikkona 14. heinäkuuta Metsäpirtissä vietettiin äitini syntymäpäiviä ja kun kakkua oltiin tuomassa ulos alkoi pisaroimaan vettä taivaalta. Hoitohenkilökunta ehti jo huolestua, että pitäisikö kaikkien siirtyä kakkuineen sisätiloihin, johon yksi mummoista tokaisi, että ei sisälle kun kesäsade kaunistaa!, naurahti lukijamme. Muutaman minuutin kuluttua tästä aurinkokin tuli taas esiin ja pihalla jatkettiin kauniin kesäpäivän viettoa. Käymme viikoittain lasten kanssa Metsäpirtissä katsomassa mummoa ja olemme huomanneet, että siellä ulkoilutetaan vanhuksia usein. Sään mukaan istutaan ulkona keinussa tai puutarhapenkeillä rauhallisessa ja kauniissa puisen valkoisen aidan ympäröimässä pihassa. Henkilökunta on ystävällistä ja huolehtii asukkaistaan hyvin, kiitteli tyytyväinen lukijamme. Energiapuun kauppa on säilynyt vilkkaana, vaikka puukaupassa on muutoin eletty viime kuukausina hiljaisia aikoja. Erityisesti nuorista metsistä energiapuuta on hankittu pystykaupoilla ja metsäpalveluiden myynnin avulla aiempaa runsaammin. Tämä on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeää, koska latvusmassaa ja kantoa ei tule markkinoille normaaliin tapaan. Viime vuonna metsähaketta käytettiin kaikkien aikojen ennätysmäärä eli 4,6 miljoonaa kuutiometriä. Nuorten metsien energiapuu ratkaisee sen, mihin suuntaan metsähakkeen käyttö jatkossa kehittyy. "Metsänomistajien kiinnostus energiapuuta kohtaan on selvästi kasvussa. Energiapuun korjuu nähdään entistä voimakkaammin hyvänä keinona huolehtia metsänhoidosta ja hankkia lisätuloja metsäomistuksesta. Nyt on huolehdittava siitä, ettei energiapuun myönteinen kehitys jää pyrähdykseksi. Jo loppuvuoden osalta kehitys näyttää haasteelliselta, sillä ilmassa on merkkejä siitä, että energiantuottajat varautuvat käyttämään voimaperäisesti fossiilisia polttoaineita", sanoo metsäpalvelujohtaja Tomi Salo L&T Biowatista. Metsäenergian käytön lisääminen on valittu yhdeksi keskeiseksi keinoksi Suomen ilmastostrategiassa, jossa metsähakkeelle on asetettu 12 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite vuonna 2020. Käytännössä tämä tarkoittaa käytön kolminkertaistamista nykytasostaan. "Tavoite on erittäin haastava ja tämän hetken vauhdilla sitä ei tulla saavuttamaan. Puukaupassa kilpailun esteitä on yhä purettava, jotta hyvä kehitys saadaan jatkumaan. Käytännössä esimerkiksi metsävaratieto tulee saada metsänomistajien suostumuksella julkiseksi, jotta kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla. Metsävaratiedon parempien käyttömahdollisuuksien muodossa tapahtuva alan elvyttäminen ei vaadi miljoonia jonoon kaikki on kiinni tahdosta. Jos Maaja metsätalousministeriön ohjauksessa olevat metsäkeskukset ryhtyvät asiassa töihin, kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan ja puu liikkeelle jo alkusyksystä. Kenelläkään ei liene tässä tilanteessa kanttia väittää, että aika puun liikkeelle saamiselle ei olisi juuri nyt oikea", Salo toteaa.
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA
METSÄPIRTIN asukkaat Volsissa nauttivat iltapäiväkahveista aurinkoisesta kesäsäästä nauttien. Kuva: Matilda Kalving.
ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi
Pikkalan siltatansseissa...
Jatkoa sivulta 3
myydään paikan päällä erikoishintaan 25 eurolla, kertoi siltatanssien järjestelyissä vahvasti mukana oleva Erik Krogell Siuntion Sillanrakentajat ry:stä. Suomen- ja ruotsinkielisen kirjan tekstin on kirjoittanut Samuel Panelius ja käännöstyöstä ovat vastanneet Georg von Fahler ja Ritva Roiha. Julkistamistilaisuuden jälkeen kirjaa on tarkoitus kaupata 30 eurolla myöhemmin ilmoitettavissa paikoissa Siuntiossa. Siltatanssiaisiin tiensä löytää Läntisen Kuninkaantien kautta. Kirkkonummen suunnasta tultaessa ajetaan Pikkalan Esson ohi, käännytään oikealle ja jälleen seuraavasta risteyksestä oikealle. Tämän tien päästä löytyy 18 vuotta sitten talkoovoin rakennettu puusilta, joka toimii siltatanssiaisten näyttämönä. Erik Krogell lupasi tapansa mukaan, että sillalla tanssitaan jälleen niin pitkään kuin juhlaväellä jalka nousee ja soitto soi! SH
Hirvi- ja valkohäntäpeurakaatoihin...
Jatkoa sivulta 3
saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Uudenmaan talvehtiva hirvikanta oli viime maaliskuussa noin 4200 yksilöä. Tavoitteeksi on asetettua 3500 hirveä. Riistanhoitoyhdistysten ja piirin laatimien verotussuunnitelmien tavoitteena onkin pudottaa Uudenmaan hirvikantaa kohti tavoitetasoa. Tähän pyritään noin -2850 hirven kaadolla. Tavoiteltava kaatomäärä on noin 20 prosenttia suurempi kuin viime vuonna kaadettu hirvimäärä. Tuolloin saaliksi tuli 2409 hirveä. Hirven verotussuunnitelma toteutuu, kun pyyntiluvista käytetään 85 prosenttia. Loppujen lupien käytöstä päättävät metsästysseurat yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa syksyllä metsästyskauden aikana. Metsästystä jatketaan, jos hirviä on odotettua enemmän tai ne aiheuttavat paikallisesti vahinkoja. Myönnetyllä hirven lupamäärällä voidaan kaataa enimmillään jopa 3350 hirveä. Valkohäntäpeurakannan kasvua halutaan rajoittaa Uudellamaalla. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä metsästystä viidenneksellä. Kaatotavoitteeksi on asetettu noin 4800 peuraa. Viime vuonna saalis oli 3390 peuraa. Valkohäntäpeuran metsästystavoite toteutuu, jos pyyntiluvista käytetään runsas 80 prosenttia. Kuusipeurasaalis säilynee osapuilleen viimevuotisessa tasossa; kuusipeuroja kaadettiin 115. Hirven ja peurojen metsästys voidaan aloittaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Metsäkauriin metsästysaika alkaa jo syyskuun alusta. Metsäkauriin metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa, vaan metsästys tapahtuu metsästysoikeuden haltijoiden päättämällä tavalla
Metsästys perustuu laskentoihin
Hirvieläinten metsästyssuunnitelmat perustuvat talvella tehtyihin riistalaskentoihin. Viime maaliskuussa hirviä laskettiin olevan Uudellamaalla noin 4200. Valkohäntäpeurakannaksi arvioitiin 7300 yksilöä. Metsäkauriita oli noin 4300 ja kuusipeuroja noin 440.
16
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
mennessä 7534821. Ritva 040-
Talko på Oitbacka
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. ETSIN luotettavaa ja osaavaa lapsenvahtia joka ma klo 18-21 K:nummen keskustassa 4v. reippaalle pojalle alk. 1.8. P. 0440-744717. MYYDÄÄN aitapylväitä, sinkittyä teräsputkea, 3mx10cm. P. 0408773539. MYYDÄÄN Finnsbackasta 59,5 m2 kaksio. Heti vapaa. P. 040-5029644. MYYDÄÄN Fiat asuntoauto v. -98 aj. 40.000 km. H. 15.000,-. P. 0500857039. HALUTAAN vuokrata. Eläkeläisrouva haluaa vuokrata 1-2h + k, pihataso, vuokratakuu. Puh. 040-5789713. VUOKRALLE tarjotaan yksiö 34 m2Lindalissa. Heti vapaa. P. 0400601604.
Vuokralle tarjotaan
Keskiviikko 22.7.
Bobäck FBK sommarcafé onsdagar kl. 1620.Välkomna! Bobäck FBK:n kesäkahvila keskiviikkoisin klo 1620 Tervetuloa! Kirkkonummen Taideyhdistys "Kesämökki" myyntinäyttely avoinna koko heinäkuun joka päivä klo 1018. os. Pappilantie 1 b, Kirkkonummi. 1519 Innofocus Vuoden 2009 Innovatiivisin tapahtuma Lohjan Laurentius-salissa 7.10.09 Näe, koe ja kuule aikuisopiskelun monet innovatiiviset ulottuvuudet. Runsas ohjelma. Tilaisuudessa palkitaan vuoden 2009 Länsi-Uudenmaan aikuisopiskelija ja koulutusmyönteisin työyhteisö. Kerro ehdotuksesi 27.9.09 mennessä os. www.innofocus.fi Vapaa pääsy!
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. ÄVEN lidret på solgården fick ny färg. Efter en lång armbrytning med beslutsfattarna om fortsättningen, ville många föräldrar göra något konkret för skolan. Så fasadens något väderbitna målning var ett utmärkt objekt att förbättra. Fredrik Åkerlund organiserade talkot och kommunens serviceproduktion fixade färg, ställningar och olycksfallsförsäkring för deltagarna. Oitbacka skolas föräldraförening r.f. stod för mat och dryck samt arbetskraft. Vi var under dagens lopp ca 15 föräldrar samt tidigare och nuvarande elever från skolan som skrapade och målade.
Maanantai 20.7. Kvalitetsbyggnad
Oitbacka skola inleder nästa höst sitt 125:e verksamhetsår men själva byggnaden är snart 160 år. Knutarna är raka och huset står med bra hållning på sin stenfot uppe på kullen. Bevisligen är detta inget fuskbygge och man kunde också på den tiden välja en torr och bra plats för huset. Under våren svamlades det i offentligheten en del om byggnadens skick. Det påstods rentav att huset inte skulle ha uppfyllt brandsäkerhetskraven under de senaste 15 åren! Då detta inte offentligt har dementerats, Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry EKL:n iloinen kulttuuriristeily Itämeren aalloilla 16.17.3. 2010. Sitovat ilm. ja tied. 20.9.09
Perjantai 24.7.
Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry Piirin virkistyspäivä Kisakeskuksessa 25.9. Kimppakyyti. Tied. ja ilm. 13.9. mennessä Eikka 050-3553429.
Rätt färg på rätt plats
Många fasader på gamla trähus har förstörts med att välja fel färgtyp. Oitbacka skola är byggd på traditionellt vis. Då brädfodringen är spikad direkt på stockstommen utan någon luftspalt emellan, fungerar inte alla moderna färger på en sådan vägg. Därför konsulterades kommunens specialist på förhand, som konstaterade att huset är målat med rödmylla och skall även fortsättningsvis målas med samma färg. Har detta fungerat över 150 år, så lönar det sig inte att by-
Muutos YIT:n talousjohdossa
YIT-konsernin talousjohtaja Sakari Ahdekivi on nimitetty Tamro Oyj:n talousjohtajaksi. Sakari Ahdekivi aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa 2009 ja jatkaa siihen asti YIT:n palveluksessa. YIT:n uuden talousjohtajan nimittämisestä tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Kirkkonummen Sanomat
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
EFTERSOM färgen är giftfri och lätt att måla, lämpar den sig väl för ett talko där alla deltagare inte är yrkesmålare. ta. Numera går det att skaffa färdig rödmyllefärg, så vi behövde inte stå och koka ihop rågmjöl och järnpigment mm., som färgen består av. Eftersom färgen är giftfri och lätt att måla, lämpar den sig väl för ett talko där alla deltagare inte är yrkesmålare. Även lidret på solgården fick ny färg, då det tacknämligt stora deltagarantalet gjorde även denna insats möjlig. så må konstateras att brandsyn har gjorts bl.a. detta år och inga sådana brister har räddningsväsendet anmärkt om, som skulle göra huset farligare för elever och lärare än andra motsvarande trähus.
Text: TOM NIEMI Foto: SAILA NIEMI
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
18
N:o 54 19.7.2009
kaksivetoisilla autoilla, onpa jopa pari WRC-autoakin viivalle tulossa. Kisaan on otettu mukaan 50 kuljettajaa ja mukana kisassa ovat kaikki maamme sprinttien erikoismiehet, kuten myös rallipoluiltakin tuttuja nimiä. WRC-Corollalla Killerin viivalle asettuu myös ehkä kaikkien aikojen legendaarisemman YouTube kartturivideon tähti Seppo Kopra: Parikymmentä vuotta sitten hävisin Bosselle sekunnin verran yhdessä kisassa, eli nyt lähdetään sitä kadonnutta sekuntia perimään takaisin, naureskeli Kopra ja jatkoi: Tällä kertaa ei hevosvoimilla olekaan Killerillä ole niin paljoa väliä vaan ranteilla, noin 350 hevosvoimaista Toyotaa ajava Kopra totesi. Killeri sopii todella hyvin myös rallisprintin kisaamiseen, sillä sprint on erittäin yleisöystävällinen laji, jossa tapahtuu kokoajan ja pienellä alueella, totesi kilpailujohtajana toimiva Hannu Hyttinen Nurmijärveltä. Erittäin mielenkiintoinen kisa on varmasti tulossa, sillä kaikkien Suomen huippujen, ja varsinkin Marcuksen mukanaolo, tekee tästä kilpailusta ainutlaatuisen ja vauhdikkaan tapahtuman. Grönholmin osallistuminen on saanut myös lajin nelinkertaisen suomenmestarin, tuusulalaisen Tomi Hallian takaisin ratin taakse: Harvemmin sitä saa maailmanmestaria vastaan ajaa, niin oli pakko lähteä mukaan takaisin leikkiin, totesi välivuotta kilpailemisesta pitävä Hallia. Suoraan sohvalta rattiin, mutta pitänee varmaan muutama lähtöharjoitus tuosta postilaatikolta vielä ennen ottaa, naureskeli Hallia. Mielenkiintoiseksi Killeri Rallisprintin tekee myös ajotapa, sillä ensin ajetaan parilähtöinä aika-ajot, joista molempien luokkien 8 nopeinta pääsee pudotuskilpailuun, jonka ajokaavalla ratkaistaan Killerin sprinttivaltias.
Kirkkonummen Sanomat
Varuboden Senior Open keräsi lähes 100 pelaajaa Pickalaan
Grönholm kisaa Jyväskylässä
Neste Oil Rallin oheistapahtumana Jyväskylässä ajettavassa Killeri Rallisprintissä suomalaisten rallisprint-spesialistien vauhtia tulee kirittämään myös rallin kaksinkertainen maailmanmestari Marcus Grönholm. Grönholmin paluu Killerille toteutuu lauantaina 1.8. samalla 2 km:n radalla missä edellisinä päivinä WRC-kolonna mittelee MM-pisteistä Killerin supererikoiskokeella. Rallisprint on kahteen kertaan ajettavan rallin erikoiskoetta vastaavan mutta lyhyemmän radan mittainen kilpailu, jossa ajetaan lähes samanlaisilla autoilla kuin rallia, tosin ilman kartturia. Killeri Rallisprint kaasutellaan luokkajaoltaan neli- tai
ROLF Wikström, Martti Jussilainen, Anneli Alanen, Marjo Heikinheimo, Veikko Pulkkinen ja Rainer Nyman olivat osa kisan palkituista pelaajista. Varubodenin vuosittainen Senior Open kisa pelattiin torstaina Pickalan golfkeskuksen Park-kentällä. Mukana on lähes 100 pelaajaa, jotka ottivat mittaa toisistaan kolmessa eri sarjassa. Pickala Golfin senioritoimikunnan puheenjohtaja Eija Nyman oli erityisen tyytyväinen siihen, että kisa oli houkutellut paikalle runsaasti pelaajia myös muista kentistä. On hienoa, että saamme vieraita muilta seuroilta, Eija iloitsee. Golf on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille pelaajille. Vanhin tuntemani golfari on yli 90-vuotias, ja tänäänkin paikalla on varmasti 70+ pelaajia, Raimo kertoi. - Golf pitää pelaajien liikkuvuuden kunnossa ja mieli pysyy virkeänä hyvässä peliseurassa. Sponsorin edustaja Varubodenin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mona Salama pitää golfkisoja erinomaisena asiakastapahtumana. Täällä tapaa paljon tuttuja miellyttävän harrastuksen parissa ja pystymme tarjoamaan elämyksiä asiakkaille. Kilpailu ei ole pääasia, vaan yhdessäolo ja liikkuminen kauniissa luonnossa. Golfkentällä kiire ei paina ja golfarit ovat iloisia ja rentoja ihmisiä. Onhan tutkimuksissakin todettu että golfarit elävät keskimääräistä pitempään, Mona vinkkaa.
Tasokas kilpailu
Kenttä oli erittäin hyvässä kunnossa ja tulostaso hyvä. Naisten seniorisarjan voitti Marjo Heikinheimo, Pickala Golfista tuloksella 67 netto. Miesten seniorisarjan voittaja oli niin ikään kotiseuran Martti Jussilainen tuloksella 69 netto ja miesten veteraanisarjan voiton korjasi Kurk Golfin Rolf Wikström nettotuloksella 71. Parhaat scratch-tulokset pelasivat naisten sarjassa Anneli Alanen Sarfvikista ja miesten sarjassa Veikko Pulkkinen Pickalasta.
Golf edistää hyvinvointia
Myös Pickala Golfin toimitusjohtaja Raimo Jussilainen piti seniorigolftapahtumaa onnistuneena.
KILLERI Rallisprintissä suomalaisten rallisprintspesialistien vauhtia tulee kirittämään myös rallin kaksinkertainen maailmanmestari Marcus Grönholm.
Ajoneuvoja rekisterissä yli 5 miljoonaa
Kesäkuun lopussa ajoneuvoliikennerekisterissä oli 5,02 miljoonaa ajoneuvoa selviää AKEn tilastoista. Näistä 4,68 miljoonaa oli liikennekäytössä. Suomen teillä liikkuu kesällä 1,9 prosenttia enemmän ajoneuvoja kuin vuodenvaihteessa. Viime kesään verrattuna autoja on kuitenkin liikenteessä puolisen prosenttia vähemmän. Ajoneuvokanta on kasvanut alkuvuoden aikana 2,1 prosenttia. Ajoneuvokannan kasvuvauhti on edellisiin vuosiin verrattuna hiipunut hiukan.
Nasta lasissa ja lasi rikki?
Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata.
Henkilöautoja vähemmän liikenteessä kuin vuosi sitten
Henkilöautoja oli rekisterissä kesäkuun lopussa 2,73 miljoonaa, joista liikenteessä 2,50 miljoonaa. Henkilöautokanta kasvoi alkuvuonna 1,65 prosenttia ja liikenteessä olevien henkilöautojen määrä lisääntyi 1,85 prosenttia. Vuoden 2008 kesään verrattuna henkilöautojen määrä on kasvanut 3,34 prosenttia, mutta liikenteessä olevien määrä on vähentynyt 0,43 prosenttia. Dieseleiden osuus liikenteessä olevista henkilöautoista oli kesäkuun lopussa 17,98 prosenttia. Vuodenvaihteessa osuus oli 17,14 prosenttia. Suosituimpien henkilöautomerkkien kahden kärki säilyi; eniten teillä liikkuu Toyotia ja Volkswageneita. Seuraavilla sijoilla olivat Ford, Opel ja Volvo.
NEVAS Golfin Kitty Nordberg ja Ruukkigolfin Kalevi Myllyoja ja Esko Tuomola olivat tyytyväisiä omaan peliinsä.
Ilmainen tarkastus, nopea korjaus!
PICKALAN Park-kenttä oli hyvässä kunnossa ja putit vaativat tarkkuutta.
Kirkkonummen Sanomat
Tulokset, Varuboden Senior Open 16.7.2009
Senior miehet 1 Jussilainen, Martti 2 Pekkala, Eero 3 Beilinson, Davy 4 Holmlund, Ingvar 5 Wager, Petri 6 Tuores, Bengt 7 Pulkkinen, Veikko 8 Tuomola, Esko 9 Virkki, Jorma 10 Myllyoja Kalevi Veteraani miehet 1 Wikström, Rolf 2 Nyman, Rainer 3 Karjalainen, Martti 4 Karmano, Seppo 5 Puhto, Jorma 6 Valkamo, Jaakko 7 Björklund, Jan 8 Moberg, Rainer 9 Nissilä, Pentti 10 Jokinen, Jouko Seniori- ja veteraaninaiset 1 Heikinheimo, Marjo 2 Alanen, Anneli 3 Koskenseppä, Riitta 4 Kanerva, Anita 5 Beilinson, Annukka 6 Jäntti, Paula 7 Maunuksela, Tellervo 8 Nyman, Eija 9 Tolonen, Liisa 10 Karjalainen, Vuokko Pickala Golf Peuramaa golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Ruukkigolf Suur-Helsingin Golf Ruukkigolf Kurk Golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Ruukkigolf Pickala Golf Pickala Golf Hangon Golf Pickala Golf Sarfvik Golf Pickala Golf Kurk Golf Pickala Golf Espoon Golfseura Pickala Golf Pickala Golf Pickala Golf Kurk Golf 69 71 73 73 73 74 75 75 75 76 71 73 74 75 76 76 76 77 77 78 67 71 71 72 72 75 75 75 76 79
N:o 54 19.7.2009
19
Taitoluistelun riemua jälleen elokuussa!
Kirkkonummella päästään taas nauttimaan jääurheilusta heti elokuun alussa, kun Kirkkonummen Taitoluisteluklubi ry. käynnistää luistelukautensa. Kausi alkaa lauantaina 1.8.09, jolloin vuorot klo 7.30 9.30 sekä 1213 on annettu perheluisteluvuoroiksi. Näillä jäävuoroilla voi käydä luistelemassa perheensä kanssa ilmaiseksi. Vuorot ovat mailattomia ja kiekottomia ja jokainen luistelee omalla vastuullaan. Varsinaisen harjoitusaikataulun mukaiset harjoitukset alkavat sunnuntaina 2.8.09. Ainoastaan luistelukouluryhmät starttaavat vasta 29.8.09.
Luistelukoulujen toimintaa kehitetty
Kirkkonummen Taitoluisteluklubi on halunnut uudistaa ja kehittää luistelukoulutoimintaansa. Viime kevään aikana valmentajat ja ohjaajat ovat yhdessä kehitelleet uusia ja harjoittelua monipuolistavia tapoja opettaa luistelun alkeita. Jokainen luistelukoululainen saa jatkossa luistelupassin, johon voi kerätä suoritusmerkkejä taitojen etenemisen mukaan. Nämä luistelupassit toimivat sekä oivana välineenä arvioida jokaiselle luistelijalle valmiustasoa vastaava ryhmä sekä jäävät kivaksi muistoksi luisteluharrastuksesta. Kauden aikana jäällä pidetään 12 testitilaisuutta, joita suorittamalla kerätään tarroja luistelupassiin. Riittävä määrä tarroja antaa luvan edetä tasoryhmästä seuraavaan. Luistelupassi on mukailtu Suomen Taitoluisteluliiton silmukkamerkkisysteemistä. Entisen kolmen luistelukouluryhmän sijaan tarjoamme tulevana syksynä vain kaksi luistelukouluryhmää, joista edetään taitojen mukaan kehitysryhmään. Tämä ryhmäuudistus tehdään siksi, että luistelijoilla olisi mahdollisuus edetä nopeammin taitoryhmiin ja saada aiemmassa vaiheessa mahdollisuus kahteen harjoituskertaan viikossa jäällä sekä oheisharjoitteluun. Oheisharjoittelu on äärimmäisen tärkeä osa taitoluistelua, koska siinä tehdään la rekordet var från år 1994. Det var glada och stolta roddare som denna gång kom hem från Sulkava (1 flicka KIRKKONUMMELLA päästään taas nauttimaan jääurheilusta heti elokuun alussa, kun Kirkkonummen Taitoluisteluklubi ry. käynnistää luistelukautensa. monipuolisesti luistelua tukevia harjoitteita. Näitä ovat mm. lihaskunto, ketteryys, notkeus, rotaatio, ponnistusvoima, kehonhallinta ja monet muut osa-alueet, joita ei jäällä ehditä/pystytä harjoittamaan tarpeeksi. Näin harrastuksesta tulee mielekkäämpi, kun se ei ole pelkästään taitojen ylläpitoa, vaan monipuolista, kehittävää ja eteenpäin vievää. Taitoluistelu kun on laji, jossa täytyy saada erittäin paljon toistoja liikkeisiin. Nämä uudistukset eivät kuitenkaan tule poistamaan sitä, että taitoluistelua voi harrastaa ihan jokainen, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Harjoittelusta halutaan tehdä positiivista, onnistumisen kokemuksia täynnä olevaksi ihanaksi liikuntamuodoksi, jonka parissa voi viihtyä ja nauttia. Olemme halunneet kehitystyössämme ottaa erityisesti huomioon sen, että opetus on lapsilähtöistä, kannustavaa ja tasa-arvoista. Panostamme siihen, että palaute on enimmäkseen vahvuuksien korostamista, ei niinkään heikkouksien korjaamista. Luistelukouluissamme on mahdollisuus käydä kokeilemassa kaksi kertaa ilmaiseksi. Syksyn ryhmiin voi ilmoittautua jo elokuun och 14 pojkar). Nästa år blir det första gången VM i kyrkbåtsrodd. PETER ASÉN alusta tai vasta kun tulee jäälle ensimmäisen kerran. Jäsenrekisterin paikkaansa pitävyyden ja ryhmäkokojen arvioinnin vuoksi toivomme kaikkien ilmoittautuvan hyvissä ajoin. Myös vanhojen luistelijoiden toivotaan ilmoittautuvan. Lisää tietoa sivulta www.saunalahti.fi/ktklubi. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info.taitoluistelu@nei.to Tervetuloa luistelemaan! Teksti: PIIA MURTO Kuva: MARKUS KALLIOMÄLI
Blue1 Arena muuttui Aktia Sport Centeriksi
Lähes viisi vuotta Kirkkonummen Masalassa toiminut liikunnan monitoimihalli on vaihtanut nimensä vastaamaan uutta sponsorisopimusta. Lentoyhtiön luovuttua yhteistyöstä uudeksi kumppaniksi löytyi Aktia Oyj ja yhteistyö alkoi välittömästi vanhan sopimuksen päätyttyä 1.7.2009. Hallin ilmettä muutetaan kesäkuukausien aikana ja töiden pitäisi olla valmiina syyskuuhun mennessä, kun hallin avaamisesta tulee kuluneeksi viisi vuotta. Tarkoituksena on kehittää toimintaa yhdessä sopimuskumppanin kanssa sekä panostaa hallin monipuolisuuteen lisää tulevina vuosina. Uudet yhteystiedot ovat: www.aktiasportcenter.fi puh. 2211891 info@aktiasportcenter.fi
PICKALA Golfin senioritoimikunnan puheenjohtaja Eija Nyman ja Pickala Golfin toimitusjohtaja Raimo Jussilainen iloitsivat kilpailun suuresta osallistujamäärästä.
Inga-Lunda med i Sulkava rodd 11.7.2009
Kyrkbåten Inga-Lunda med hemort Ingå deltog i år 16.nde gången i Sulkava rodden. Under fyra dagar 912.7 deltog 7352 roddare i världens största roddevenemang. Det var i år 42.ndra gången man rodde i Sulkava. År 1968 då man började deltog 36 roddare. Sulkava är en liten komun i Savolax med ca 3.100 invånare, ca 40 km väster om Nyslott. Man ror runt ön Partalansaari den största ön i insjöfinland. Sträckan är 58 km. I år gjorde vi nytt Ingå och Inga-Lunda rekord med tiden 5.08,43. Det gam-
Blue1 Arenan heter nu Aktia Sport Center
Allaktivitetshallen i Masaby, som hette Blue1 Arena i fem år, har nu bytt namn till Aktia Sport Center. Blue1 kontraktet gick ut 30.6.2009 och fr.o.m. 1.7.2009 är Aktia Bank Abp hallens nya huvudsamarbetspartner. Vi kommer att göra en hel del förbättringar i hallen under sommaren och allt borde vara klart senast i september. Vi är mer än nöjda med Aktia som vår nya samarbetspartner. Tillsammans kommer vi att satsa mera på hallens mångsidighet under de kommande åren. De nya kontaktuppgifterna är: www.aktiasportcenter.fi tel. 2211891 info@aktiasportcenter.fi
Inga-Lunda mukana Sulkavan suursoudussa 11.7.2009
Kirkkovene Inga-Lunda Inkoosta osallistui tänä vuonna 16. kerta Sulkavan suursoudussa. Neljän päivän aikana 9.12.7. osallistui 7352 soutajaa. Maailman suurin soututapahtuma järjestettiin nyt jo 42. kerta. Ensimmäinen vuosi 1968 osallistui 36 soutajaa. Sulkava on pieni n. 3100 asukkaan savolainen maalaiskunta. Soudussa soudetaan Partalansaaren ympäri ja matka on n. 58 km. Tänä vuonna teimme uuden Inkoon ja Inga-Lunda ennätyksen ajalla 5.08,43. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 1994. Tänä vuonna tuli kotiin Sulkavalta erityisen iloisia ja ylpeitä soutajia (1 tyttö ja 14 poikaa). Ensi vuonna Sulkavalla järjestetään ensimmäiset Kirkkoveneiden maailmanmestaruuskisat. PETER ASÉN TÄMÄN vuoden osallistujat: Takarivi vasemmalta: Kenneth Emet, Ingmar Qvist, Peter Asén, Leif Pihl, Stig-Olof Nordström, Leif Sandberg ja Kaj Karlstedt. Eturivi vasemmalta: Jarl Boström, Erik Sellman, Ilkka Rissanen, Raija Fast, Mårten Lassenius, Ulf Bergholm ja Roland Lundström. Reino Wasström ei ole mukana kuvassa. DELTAGARNA i år. Bakre raden fr vänster Kenneth Emet, Ingmar Qvist, Peter Asén, Leif Pihl, Stig-Olof Nordström, Leif Sandberg och Kaj Karlstedt. Främre raden från vänster Jarl Boström, Erik Sellman, Ilkka Rissanen, Raija Fast, Mårten Lassenius, Ulf Bergholm och Roland Lundström. Reino Wasström saknas på bilden.
20
N:o 54 19.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Omkring tvåtusen besökare på Gårdsbodens sommardagar Maatilapäivillä parituhatta vierailijaa
Ingemo och Henrik Fröberg har lyckats med affärsverksamheten Gårdsboden i Esby som började helt anspråkslöst sin verksamhet för 16 år sedan. Gårdsboden satsar framförallt på lokalproducerade produkter. Spannmålsprodukterna odlas på ett traditionellt vis med finns också ekologiskt odlat. Kunderna blir upplysta om odlingssättet och varifrån produkterna härstammar. Fröbergs har årligen utökat sitt varusortiment. Man började med spannmålsprodukter, rotfrukter och grönsaker. Brödet är efterfrågat. Det finns alltid färskt bröd från Ingemos bagarstuga. Idag är bodens hyllor fyllda med produkter, många av dem tillverkade av närproducenter. Sommardagarna öppnades med kaffebjudning 450 drack kaffe på fredagen. - Vi hade under sommardagarna tusentals besökare bland våra kunder fanns även glädjande många nya ansikten, berättar Henrik Fröberg. Programmet var traditionellt, Kyrkslätts spelmäns musik underhöll, barnen kunde åka häst och kärra, hoppa trampolin och gunga. Margaretha Öfverström höll en informativ levande historisk överblick om händelserna på gårdarna i Estby från ett traktorflak som körde omkring över fält och vägar. Publiken trivdes och vädret var tursamt lyckat.Mer information på www.maatilapuoti.com GUNVOR WESTREN-DOLL Ingemo ja Henrik Fröberg ovat onnistuneet yritystoiminnallaan, joka alkoi vaatimattomana kuusitoista vuotta sitten. Maatilapuoti panostaa ensisijaisesti lähituottajien tuotteisiin. Viljatuotteet viljellään perinteiseen tapaan, mutta valikoimasta löytyy myös ekologisesti viljeltyjä tuotteita. Asiakkaat saavat tietää viljelytavan ja tuotteiden alkuperän. Tuotevalikoimaa kasvatetaan vuosittain. Valikoima aloitettiin viljatuotteilla, kuivatuilla hedelmillä ja vihanneksilla, leipä on ollut aina kysytty tuote. Ingemos leipomosta löytyy aina tuoretta leipää. Tänäpäivänä puodin hyllyt ovat täynnä erilaisia tuotteita, monet lähituottajien tuottamia. Maatilapuodin kesäpäivät alkoivat perjantaina kahvitarjoilulla, jossa kävi 450 kahvivierasta. Meillä oli kesäpäivien aikana tuhatkunta vierailijaa, tuttujen asiakkaiden joukossa oli myös ilahduttavan monta uutta kasvoa, kertoo Henrik Fröberg. Ohjelma oli perinteinen, Kirkkonummen pelimannit viihdyttivät musiikillaan, lapset saivat ajella hevoskärryjen kyydissä, hyppiä trampoliinilla ja keinua. Margaretha Öfverström kertoi historiallisessa katsauksessaan Eestinkylän tiloista traktorin lavalta, joka ajoi pelloilla ja teillä. Yleisö viihtyi ja sää suosi vierailijoita. GUNVOR WESTREN-DOLL
LINDA Fröberg sorterar godis i påsar. LINDA Fröberg lajitteli karamelleja pusseihin.
MARGARETHA Öfverström guidade från ett traktorflak. MARGARETHA Öfversrtröm opasti traktorin lavalta.
INGEMO FRÖBERG i bagarstugan berömmer bodens personal. INGEMO Fröberg ylistää maatilan henkilökuntaa.
TRAMPOLINHOPPEN var omtyckta. TRAMPOLIINI oli suosittu.
KYRSLÄTTS SPELMÄN höjde stämningen. KIRKKONUMMEN pelimannit nostattivat tunnelmaa.
KITTY Åberg plockar bland den nyupptagna nypotatisen. KITTY Åberg valitsemassa tuoreita uusia perunoita.