Tapulin takaa sivu 14
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 44. vuosikerta
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 15.7.2010
TORSTAI
54
Partiolaiset leirillä Inkoossa
sivu 7
Tullaan Tutuiksi -matkalla Viron Setumaassa sivu 4
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Tee vesiselvä ratkaisu!
1090, -
1490, KATS
O
LISÄÄ
ALK.
4950,-
Klaro 5 käyttökustannukset 5 henkiselle taloudelle (noin): · Sähkönkulutus 25 · Saostuskemikaali 80 · Vuosihuolto ja tyhjennys 220 Yhteensä /vuosi 300-400
!
LÖYDÄ OMA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSI:
WWW.MELTEX.FI/VESISELVA
645,-
RAKENT AJA KYSY TA RJOUS poh
jarakennu tarvikkeis sta suoraan valmistaja lta
2
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Hävyttömien laulujen SM-kisan suosio yllätti Kuhmon kansanmusiikkijuhlissa
Ilkka Aaltosen esitys hurmasi tuomariston tyylikkyydessään
Aaltosen esitys oli jylhän pidättyväinen ja tyylikäs: tarina vei mukaansa ja pisti kuulijan odottamaan seuraavaa säkeistöä. Balladi jatkoi hienosti vanhaa perinnettä absurdilla huumorillaan, arvioi tuomaristo - FT Senni Timonen, FT Risto Blomster ja MuM Taito Hoffrén Kuhmon Sommelo -kansanmusiikkijuhlan ensimmäistä kertaa ohjelmassa olleen Hävyttömien laulujen kilpailun voittajan, Porkkalassa sijaitsevan Villa Hummerheimin isännän, Ilkka Aaltosen esitystä. Kisa oli yllättävän suosittu, sillä siihen osallistui 43 eri kokoonpanoa. Näistä seulottiin 12 parasta 2.7. järjestettyyn finaaliin. Kansanmusiikkitapaht uma oli laaja ja monipäiväinen. Siihen osallistui myös vienankarjalaisia ja venäläisiä. Laulukisa houkutteli Lentua-saliin 600-700 hengen yleisön, iloitsi itseään hanurilla säestänyt Ilkka Aaltonen, joka oli tehnyt voittokappaleen "Erikoinen tapaus" jo kolme vuotta sitten. Kuulin kehuttavan Junnu Vainion "isojen poikien" lauluja ja väitteen, ettei kukaan muu niitä osaakaan tehdä. Siltä istumalta päätin sellaisen kirjoittaa, koska kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran elämässä. Laulu kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan pariskunnasta, jonka herkkä hetki muuttuu nolonpuoleiseksi painajaiseksi, jonka "loppukliimaksit" näytellään liikenneratsiassa ja ensiapuklinikalla! Nyt on sitten tämäkin genre koettu, toteaa mies, joka on sivunnut erotiikan aihepiiriä asymptoottisesti muissakin lauluissaan, mm. "Leskirouva Hiltonissa", jossa vanha täti kiipeää hissipojan kanssa hotellihuoneen pöydälle nähdäkseen paremmin naapurihuoneen tapahtumia.
Laulava teekkarilaulukirja netissä
Ilkan toinen lähiaikojen työ liittyy teekkarilauluihin, joita hän on kerännyt pikku hiljaa 10 vuoden ajan. Niistä on Tekniikan Akateemisten Liitto TEK vuosina 2005-08 julkaissut kirjat Tarhapöllö teekkarilaulun alkulähteillä ja Helmipöllö teekkarilaulun yläjuoksulla, ja nyt ne on ladattu myös verkkoon kaikkien saataville. Keräsin lauluja Elias Lönnrotin tapaan vanhoja laulajien luona kierrellen, SUOMEN mestarin iloa Kuhmon kansanmusiikkijuhlissa. laulujen syntyhistorioita kysellen ja heitä laulattaen. Monen teekkarilaulun taustalla on joku kansanlaulu tai muuten tuttu sävellys. Hummeripojat-kvartetin kanssa lauloimme sitten kaikista 120 laulusta ensimmäisen säkeistön tähän nettiversioon "Teekkarilaulun alkulähteillä", kertoo tuottelias mies, jonka mukaan laulut olivat säilyneet hämmästyttävän hyvin lähes alkuperäisasussaan, mikä kertoo kulttuurin elinvoimaisuudesta ja insinöörimäisen tarkasta dokumentoinnista. Mukana on sellaisiakin lauluja, joiden partituurit perustuvat vain suulliseen perimätietoon, korvakuuloon ja viime kädessä hyvään mielikuvitukseen. Se oli mielenkiintoinen syväsukellus oman ammattikunnan vanhaan lauluperinteeseen yli 100 vuoden taakse, toteaa Aaltonen, jonka seuraava työ on koota eksoottisimpien ulkomaanreissujensa matkapäiväkirjoista painettu kirja. Siitä tulee paksu, sillä matkoja ja eri maita on toista sataa, lupaa tämä sanankäytön ja soiton mestari, viisuniekka ja komeljanttari, DI Ilkka Aaltonen. LIISA KOSONEN
Chow Chow erikoisnäyttely Majvikissa
Itämaista ylväyttä on esillä Majvikissä elokuun 1. päivänä kun siellä järjestetään Chow Chow- rotuisten koirien erikoisnäyttely. Näyttelyn arvostelu alkaa klo 10.00 ja tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy. "Siinä se tepsuttaa ohitsesi, ryhdikkäänä ja arvokkaan näköisenä. Pää pystyssä, korvannappulat valppaasti eteenpäin. Se on ylpeän, itsetietoisen ja voimakkaan näköinen koira. Kun se ohi mennessään katsoo sinua leveässä naamassa loistavilla mantelisilmillään tiedät, että sinut on havaittu ja punnittu. Kasvoilla on sellainen tuhatvuotiaan mietteliäs, suvaitseva katse joistakin etäisistä ja avarista ajatuksen maailmoista."
Tangokuningas Lohjalla ensi lauantaina
"Kaikki on kohdallaan. Yleisön ei tarvitse kuin nauttia."
Lohjan Tanhuhovissa tanssitaan Yöttömän Yön tansseja ensi lauantaina 17.7. Perinteisissä suurtansseissa pääesiintyjänä on uusi tangokunin-
kaallinen Marko Maunuksela loistavan Fantasia yhtyeensä kera. Tanssit alkavat klo: 20.00 ja loppuvat vasta 04.00 aamul-
la. Marko Maunukselan esintyminen alkaa noin klo: 01.00. Alkuillan ohjelmasta vastaavat suositut Markus Törmälä & FBI-Beat sekä Lasse
& Alfa orkesterit. Illan aikana voi tanssin ohella kokeilla taitojaan myös karaokessa, joka sään salliessa järjestetään terassilla.
Papinmäen koululla tehtiin taidetta yhdessä
Picasson hurmaa värein ja paloin
"Kaikki lapset ovat taiteilijoita", sanoi Pablo Picasso. Papinmäen koulussa on talven aikana tutkittu tunnettujen kuvataiteilijoiden taidetta. Innostus alkoi Picassonäyttelystä. Aluksi kuvia katsottiin yhdessä keskustellen.Lapset näkivät kuvissa värien ja muotojen lisäksi tunnelmia ja pohtivat,miten taiteilija on synnyttänyt kuvansa. Kun niitä alettiin jäljentää, kuvista alkoi löytyä yhä uusia asioita. Picasson silmin maailma mullistui. Erityisen tärkeää on ollut yhdessä tekeminen. Jäljennetyt kuvat jaettiin osiin ja niistä syntyi uusi kokonaisuus, kun jokainen teki osansa. Kuvamallien avulla piirrettiin myös katuliiduilla yhteistaideteoksia.Picasson jäljillä kuljettiin, kun kankaasta, paperista ja maalista rakennettiin kollaaseja kummipareittain. Yläluokilla Picasso antoi mallia, kun Suomen kultakauden taideteoksista tehtiin omia tulkintoja. PAPINMÄEN TIIMI
PIKKU Picassojen taidetta.
JÄNSKÄSTI tehty ja hauska, arvioivat oppilaat tätä työtä.
HAASTAVA työ, pohjana Enckellin Poika ja pääkallo.
Koulujen työ- ja loma-ajat Kirkkonummella 20102011
Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma ma 16.8.ke 22.12.2010 14.10.15.10.2010 23.12.20109.1.2011 ma 10.1. la 4.6.2011 21.27.2.2011 (vko 8)
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
3
Alennukset
010 saakka. Ostaessasi kehykset ja linssit 31.7.2 Ei muita alennuksia.
KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350
40-60%
Etusivun kuva:
KIRKKONUMMEN alueen partiolippukunnat järjestivät yhteisen Välke -kesäleirin juhannuksen alusviikolla Inkoon Kavalahdessa. Välke -leiri oli suunnattu 811 -vuotiaille sudenpennuille ja seikkailijoille, jotka ovat liian nuoria osallistumaan Kilkkeelle, Suomen Partiolaisten suurleirille. Lisää sivulla 7.
Espoossa jo kaksi vammautunutta:
Pelastuslaitos varoittaa matalaan sukeltamisesta
Pelastuslaitos haluaa muistuttaa matalaan veteen sukeltamisen vaaroista. Heinäkuun 2010 aikana Espoossa on tapahtunut jo kaksi vakavaa tapaturmaa matalaan veteen sukellettaessa. Helteiset kesäsäät houkuttelevat uimarannoille, mutta tuntemattomassa rannassa tai matalassa vedessä piilee vakavan tapaturman vaara ! Molemmissa tapauksissa on sukellettu laiturilta pää edellä veteen sillä seurauksella, että on osuttu pohjaan ja vammauduttu vakavasti. Pelastuslaitos muistuttaa, että veteen kannattaa mennä varoen, erityisesti tuntemattomassa ympäristössä. Laiturilta sukellettaessa on ensin varmistauduttava riittävästä veden syvyydestä (väh. 2 m). Alkoholi ja uinti eivät ole turvallinen yhdistelmä. Uinti on viisasta suorittaa rannan suuntaisesti, oma uintitaito huomioiden ja lapsia ei saa jättää hetkeksikään ilman valvontaa edes tutussa uimarannassa.
Helle kypsytti mansikat vauhdilla
Pitkään jatkunut helle pyöräytti mansikan satokauden täyteen vauhtiin koko maassa. Helle kypsyttää mansikoita nyt nopeaan tahtiin ja satokausi on vaarassa mennä nopeasti ohi. Ainakin Etelä-Suomen alueella satomäärät vähenevät selvästi jo tämän viikon jälkeen. Mansikanviljelijät eivät muista viimeisten 20 vuoden ajalta, että satokausi olisi edennyt näin nopeasti huippuunsa kuin tänä vuonna. Myös itsepoiminta ja myynti suoraan tiloilta on täydessä vauhdissa. Mansikan laatu ja koko ovat vielä hyviä, mutta helteiden jatkuminen tulee pienentämään marjakokoa. Alkukesällä ennakoitiin saatavan noin 1214 miljoonaa kiloa mansikkaa, mutta nyt helteiden takia tullaan jäämään selvästi alle 10 miljoonan kilon. Mansikkaa viljellään 1426 tilalla yhteensä 3 270 hehtaarin alalla. Päälajike on Polka, jonka viljelyosuus on lähes 70 % kokonaisalasta. Mansikka on herkkä marja, joka ei kestä rajua käsittelyä, pitkää säilytystä tai korkeaa lämpötilaa poiminnan jälkeen. Mansikka sekä tarjoillaan että säilötään ja pakastetaan mahdollisimman tuoreena, silloin kun marja on parhaimmillaan. Jos pakastettavat marjat pääsee poimimaan itse, ne kannattaa kerätä ilman kantaa, mikä vähentää marjojen käsittelyä kotona. Pakastin on hyvä kääntää kylmenemään täysille jo päivää ennen pakastusta. Kerralla ei kannata pakastaa yli 10 kiloa, sillä useimpien pakastinten pakastusteho alkaa tätä suuremmalla määrällä kärsiä ja pakastettavan marjan laatu heikkenee. Hyvä vinkki niille, joilla on pieni pakastin, on viipaloida tai soseuttaa mansikat ennen pakastusta.
Rattijuopumusrajaa halutaan alentaa
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka vaatii hallitusta alentamaan rattijuopumusrajaa. Rattijuopumusrajan alentaminen olisi viesti niin nuorille kuin vanhemmillekin kuljettajille, että päissään ajaminen on kiellettyä, toteaa Sirpa Puhakka. Puhakka pitää hyvänä 0,2 promillen rajaa kaikille autoilijoille. Tämä tarkoittaisi käytännössä nollatoleranssia. Nykyinen rattijuopumusraja jättää sen pienen liikkumavaran, joka saattaa ylittyä helposti hauskassa seurassa. En rajoittaisi rattijuopumusrajan laskemista pelkästään nuoriin, vaikka tällaista on esitetty useissa puheenvuoroissa, toteaa Puhakka. Puhakka pitää huolestuttavana merkkinä liikenteessä jääneiden rattijuoppojen määrää. Käytännössä rattijuoppoja on huomattavasti tiedossa olevaa 23 000 kiinni jäänyttä enemmän. Jokainen rattijuoppo on mahdollinen uhka itselleen tai ympäristölleen. Päättäjien on annettava selkeä viesti, että kun ajat, et juo, toteaa Puhakka. Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen on oikealla asialla vaatiessaan päättäjiltä tekoja, toteaa Puhakka.
Pisara-rata on valtakunnallinen hanke
Helsingin alle tuleva Pisara-rata mahdollistaisi Helsinkiin päättyvän kaukojunaliikenteen kehittämisen ja parantaisi junaliikenteen toimintavarmuutta. Nykyään Helsingin päärautatieasemalla junat joutuvat odottamaan sisäänpääsyä, mikä heijastuu koko maan raideverkon täsmällisyyteen. "Junaliikenteen lisääminen ja sen täsmällisyys eivät ole poppakonsteja. Jos Pisara-radan toteuttamisesta ei tehdä päätöstä, on turha puhua liikenteen lisäämisestä sen paremmin kotimaassa kuin Venäjällekään", sanoo varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin seudun kauppakamarista. Pisara mahdollistaisi junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisäisi merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Pisara-radalle siirtyisi Espoon, Keravan ja Kehäradan kaupunkirataliikenne ja kaukoliikenne käyttäisi päärautatieasemaa. "Kysymys ei ole aluepolitiikasta, koska Helsingin alle tuleva rata hyödyttää myös muuta Suomea. Pisara-rata on valtakunnallisen rataverkon ykköshanke", toteaa Nyrhilä. Liikenneyhteyksien merkitys on suuri yritysten tehdessä sijaintipaikkapäätöksiään. Pisara-hankkeen kustannusarvio on 400-600 miljoonaa euroa. Jatkosuunnittelu ja rakentaminen vievät yhteensä noin 10 vuotta. "On tärkeää, että maakunnissa tiedostetaan Pisaran toteutumisen merkitys myös oman maakunnan kehittymiselle. On kansantaloudellista tuhlausta panostaa paikallisiin hankkeisiin, jos kokonaisuuden toimivuus jää kiinni Pisara-radan puuttumisesta. Nyt on suunnattava kaikki vaikuttamisen voimavarat rataverkon tämän hetken valtakunnalliseen ykköshankkeeseen", korostaa Nyrhilä.
Hangon Regatta sujui rauhallisesti
Viikonlopun aikana Hangossa ei sattunut vakavia rikoksia ja regattahäntänä tunnettu käsite eli juhlijoiden määrä, oli määrältään viime vuosien kaltainen tai jopa vähäisempi. Lauantai iltana tapahtui Karjaalla puukotus, jota tutkitaan tapon yrityksenä. Vuonna -76 syntynyt mies löi riidan päätteeksi puukolla vuonna 69 syntynyttä miestä vasempaan jalkaan ja käteen. Kumpikaan osallisista ei ole paikkakuntalaisia. Uhrin vammat on hoidettu, eikä hengenvaaraa ole. Tekijä on poliisin tiedossa, mutta häntä ei vielä ole tavoitettu.
Espoo esittää metropoliaammattikorkeakoulun keskittämistä kampuksille
Espoon kaupunki on tehnyt esityksen Metropolia -ammattikorkeakoulun tilakysymysten ratkaisemisesta. Esityksen mukaan Tekniikan ja liikenteen alan koulutus keskitetään kahteen kampukseen: Myyrmäki-Honkasuo (Vantaa, Helsinki) ja Leppävaara (Espoo). Laajennusten valmistumiseen asti käytetään Helsingissä olevia nykyisiä tiloja. Sosiaali- ja terveysalan kampus sijoittuu uudisrakennuksena Itä-Helsinkiin, esimerkiksi Myllypuroon. Lummetien kulttuurialan koulutuspisteestä Vantaan Tikkurilassa luovutaan vuokrasopimuksen umpeuduttua 2017 ja kulttuurialan koulutus keskitetään Helsinkiin. Metropolian koulutuksen keskittäminen Espoon esityksen mukaisesti riittävän suurille ja synergisille kampuksille hyvien liikenneyhteyksien varteen tukee koulutuksen laatua ja kehittämistä sekä vahvistaa pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. Metropolia aloitti toimintansa elokuussa 2008, kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK Yhdistymisen tuloksena syntyi Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa tekniikan ja liikenteen, ammattikorkeakoulu yhdistyivät uudeksi ammattikorkeakouluksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin alan osaajia. Metropolian opiskelijamäärä on noin 14.000 ja opetusta annetaan 24 toimipisteessä ympäri pääkaupunkiseutua. Metropolia ammattikorkeakoulua muodostettaessa tavoitteena oli luoda pääkaupunkiseudulle monialainen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja hyvin resursoitu ammattikorkeakoulu. Yhteiskunnalliset muutokset, erityisesti työ- ja elinkeinoelämässä tarvittavan asiantuntijuuden ja osaamisen muutokset, kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, innovaatiotoiminnan kasvu sekä metropolialueen kehittyminen edellyttivät toiminnallisesti entistä kilpailukykyisemmän ammattikorkeakoulun luomista. Aiemmin irrallaan olevien koulutusten yhdistämisen klustereihin, päällekkäisyyksien purkamisen, hankintojen keskittämisen sekä opettajien asiantuntemuksen ja yhteistyöverkostojen yhteisen hyödyntämisen todettiin lisäävän Metropolian tuottavuutta. Valtakunnallisten kehittämislinjausten mukaisesti tavoitteena on kehittää ammattikorkeakouluverkostoa siten, että jokainen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta antava yksikkö on kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta ja kykenee omilla aloillaan tasokkaaseen aluetta palvelevaan tutkimusja kehittämistyöhön. Espoon esitys edistää osaltaan myös näiden linjausten toteutumista.
Sadankomitean ehdotus:
Merivoimien toimintaa lisää Kirkkonummelle?
Rauhanjärjestö Sadankomitea on tilannut kattavan selvityksen eurooppalaisesta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Selvityksestä käy ilmi muun muassa se, että Suomen lisäksi EU-maista vain Kreikalla ja Kyproksella on käytössä laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus. "Selvityksen tarkastelussa oli mukana 46 eurooppalaista maata. Selvitykseen on koottu keskeiset vertailutiedot muun muassa maiden taloudesta ja kansainvälisistä sitoumuksista. Selvityksen tulosten pohjalta Sadankomitea on muotoillut oman mallinsa Suomen puolustuksen järjestämiseksi. Mallissa muun muassa luovutaan laajasta asevelvollisuudesta, varustetaan aiempaa pienempi joukko paremmin ja lakkautetaan sellaisia varuskuntia, joita ei enää tarvita. Sadankomitean malli lakkauttaisi välittömästi Kontiolahden, Lahden, Kotkan, Jämsän, Kauhavan ja Riihimäen yksiköt. Myöhemmin yksiköitä suljettaisiin lisää ja koulutusta keskitettäisiin aiempaa enemmän muun muassa Tikkakoskelle, Kajaaniin ja Kirkkonummelle. "Sadankomitean malli tukisi kansantaloutta jopa kolmella miljardilla eurolla. Työurat pitenisivät, puolustushallinto keventyisi ja asevelvollisuuteen liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua", Sadankomitean puheenjohtaja Kalle Kallio summaa.
4
Elokuvat
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Ohjelmassa puutarhoja, taidetta, museoita, nähtävyyksiä...
Hammaslääkäreitä
Kauneudenhoitoa
Tullaan Tutuiksi -matkalla Viron Setumaassa ja Tartossa
Perjantaina 21.5. lähti laiva Länsisatamasta kohti Tallinnaa, vieden mukanaan 25 lomatunnelmissa olevia kirkkonummelaisia ja lähipaikkakuntalaisia kohti seikkailuja kolmeksi päiväksi. Tallinnan satamassa meitä oli vastassa matkailuyrittäjä Virve ja bussi kuljettajineen. Sieltä matkasimme itään päin ja pysähdyimme Jägala-kosken luona ihailemaan kauniita maisemia. Lounastimme isossa maalaistalossa Kolga-Aablan kalastajakylässä, jossa ihailimme isäntäväen kaunista isoa puutarhaa sekä taloa, joka oli kuin museo 60-luvulta. Viinistun kalastajakylässä tutustuimme Jaan Maanitskin isoon Viron taiteen yksityiskokoelmaan. Esillä oli noin 400 taulua ja grafiikkaa. Pysähdyimme vielä Rakveren kaupungissa ja tutustuimme keskustan moderneihin veistoksiin. Sieltä matka jatkui Peipsijärven länsirannalla sijaitsevien Lohesuun ja Mustveen pienten ortodoksisten venäläiskaupunkien kautta kohti Tarttoa, jossa majoituimme Dorpat- kylpylähotelliin.
Hammaslääkärit
YHTEISKUVASSA Lauluäidin patsaan juurella Setumaalla. Lounaaksi nautimme seturavintolassa "tsäimajassa" setujen kansallisruokaa, minkä jälkeen kuuntelimme setukaisten pienimuotoisen, mieliin painuvan ja herkän konsertin. Naisilla oli kauniit kansallispuvut koruineen päällä. Rintakoru tai panssariksikin kutsuttu koru saattoi painaa 900 gr. Jatkoimme matkaa isoon englantilaistyyliseen puutarhaan Räpinän lähelle. Noin 1,5 hehtaarin kokoisessa puutarhassa, olivat kevätkukat kauneimmillaan. Eri kukkalaatuja oli noin 1300. Täällä nautimme myös hyvät pullakahvit. Illaksi tulimme takaisin Tarttoon mieli virkeänä, mutta väsyneenä kaikkea kuulemaamme sulatellen. Sunnuntaina paikallinen opas esitti meille kaupungin nähtävyyksiä, minkä jälkeen oli vapaata aikaa lounaalle ja tuliaisostoksille. Matkalla Tallinnaan poikkesimme vielä Hansaplantin taimimyymälässä ostoksilla, sitten laivaan. Olimme väsyneitä, mutta onnellisia taas kerran onnistuneesta Tullaan Tutuiksi matkasta. Siellä todellakin tultiin tutuiksi. Bussissa muisteltiin mitä kaikkea oli tapahtunut ja suunniteltiin jo uutta yhteistä matkaa. Tämä matka oli suunniteltu sinulle, joka kaipaat jotain erilaista, ennennäkemätöntä Viroa. Kiitos matkaseurasta! PIRKKO ERKKILÄ
Lokakaivojen tyhjennykset
Elävää perinnettä
Lauantaiaamuna lähdimmekin heti Viron Setumaata kohti, oppaamme virolaisen Siirin johdolla. Hän oli naimisissa setukaisen kanssa ja osasi sen tähden asiantuntevasti kertoa siitä. Setunkieli on käytännössä yksi viron murteista, mutta se eroaa kuitenkin kohtalaisen paljon yleiskielestä. Setukaiset asuvat kolmen kunnan alueella: Võrun maakunnassa Meremäellä ja Põlvan maakunnassa Mikitamäellä ja Värskassa. Setut ovat kiinnostaneet kielen, perinteen, kansanlaulun ja kansallispuvun tutkijoita, koska heillä vielä tänäänkin elävät vanhat käsityötaidot, laulut, murrekieli ja ainutlaatuiset värikkäät kansallispuvut. Obinitsan setukaiskylässä Meremäen kunnassa, kauniin, papin siunaaman tekojärven rannalla sijaitsee graniittinen laulajanaisen patsas, joka on omistettu kaikille laulajille. Lauluimä - lauluäiti, oli nainen, joka osasi vanhoja lauluja ja osasi myös improvisoida. Patsaan viereen on pystytetty muistokivet setukaisten tunnetuille esilaulajille. Setukaislaulussa esilaulaja laulaa rivin ja kuoro toistaa, laulu on aina kaksiäänistä. Obinitsan seudun kuuluisin laulaja oli Hilanan kylästä kotoisin oleva Taarka, kirkkonimeltään Darja. Hänestä on tehty elokuva "Taarka". Taarkan "löysi" suoma-
SETUNAISTEN kauniita kansallispukuja rintakoruineen, jotka saattavat painaa lähes kilon! lainen perinnetutkija, Armas-Otto Väisänen (1890 1969), jonka kotipihalta hänen sukulaisensa olivat tuoneet laulajapatsaan viereen kukan. edustaa Viron ensimmäisen tasavallan aikaista isompaa setukaistilaa, joka kertoo suuren setukaisperheen elämästä, tavoista ja uskonnosta. Kaikki setut ovat käytännössä edelleen ortodokseja ja Värskassa sijaitseekin myös yksi suurimmista ortodoksikirkoista, kaunis Pyhän Jyrjön kivikirkko, joka valmistui 1910-luvulla. Uskonnolla on ollut setukaisten elämässä tärkeä rooli, samoin myös vanhoilla pakanallisilla uskomuksilla, lauluilla ja tarinoilla. Setut olivat lukutaidottomia, mutta laulussa kerrottiin uutiset ja laulu ilmaisi heidän maailmankuvansa. Lauluilla opetettiin lapsia ja häissä suvut ilmaisivat mielipiteensä toisilleen lauluilla.
Työsuoritukset
Ortodoksikansaa
Piusaan kaivetuista hiekkakiviluolista kaivettiin n. 1920 - 1970-luvuilla kvartsihiekkaa lasiteollisuudelle. Devonin kauden hiekka on erittäin värikäs, kuin luonnon taideteos. Piusan entisellä rautatieasemalla toimivat keraamikot Meelis ja Signe Krigul pitävät elossa vanhaa setujen savityötaitoa. Setut tekivät laadukkaita saviastioita, joita he myivät muuallakin Virossa. Värska on suurin setukaiskylä ja kuntakeskus. Värskassa on tyylikäs setukaismuseo - Seto Talumuuseum. Sen rakennukset on tuotu eri puolilta Setumaata, sillä paikalla ei ole ollut asuttua kylää. Museoalueeseen kuuluvat asuintalo, aitat, navetta, savusauna, sepän paja, savipaja, riihi ja kattava kokoelma esineistöä. Museo
Hieno konsertti
Pieni Laossinan rajakylä Peipsijärven rannalla sijaitsee lähellä Venäjälle kuuluvaa Kolpinon saarta. Laossinassa on vanha setujen hautausmaa ja hyvin hoidettu tsasouna eli rukoushuone.
Tarjouspyyntö
Polkupyörävarkaita liikkeellä
Polkupyöriä on jälleen lähtenyt pitkäkyntisten matkaan mm. Masalassa ja Evitskogissa. Nyt on pyörävarkauksien sesonkiaikaa ja pyörä kannattaakin lukita huolellisesti mm. ravintoloiden lähettyvillä, josta niitä on helppo napata kotimatkaa varten, poliisi varottaa Huoletta eivät voi olla autonomistajatkaan, sillä su-ma välisenä yönä oli murtauduttu pakettiautoon Tohtoritiellä.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
5
Suojaa ja energian säästöä aurinkosuojaratkaisuilla
Kesäuksia! tarjo
495
395
Jääkaappipakastin
KG36VV03
· · · · A Energialuokka Käyttötilavuus yhteensä: 312 l Jääkaappi: 225 l Mitat: KxLxS 1850 x 600 x 610 mm · · · ·
rra 5
5x4
2 cm
Läp
inäk
yvä
taus
ta jo
ssa
cmy
k-lo g
o
Jääkaappipakastin
NoFrost KG36NX03
A Energialuokka Käyttötilavuus yhteensä: 287 l Jääkaappi: 221 l Mitat: KxLxS 1850 x 595 x 632 mm
595
489
Jääkaappipakastin
KG36SA10
· · · · · A Energialuokka 2 moottoria Käyttötilavuus yhteensä: 311 l Jääkaappi: 227 l Mitat KxLxS 1860 x 598 x 650 mm
4
VAIKKA ikkunan sisäpuolelle asennettavilla aurinkosuojaratkaisuilla haetaan yleensä ensisijaisesti parempaa sisävalaistuksen laatua, häikäisyn estoa ja ilmettä sisustukseen, on viime aikoina lisäksi havahduttu huomaamaan sisäpuolisen aurinkosuojauksen merkitys energiaa säästävänä tekijänä. Kesällä aurinkosuojaratkaisujen kysyntä kasvaa. Erityisesti erilaiset markiisit ovat suosittuja, mutta myös ikkunan sisäpuolelle asennettavat aurinkosuojat ovat nyt kysyttyjä. Ne ovat tehokas ja tyylikäs tapa torjua häikäisyä, estää huoneilmaa lämpenemästä liiaksi ja lisätä asumismukavuutta. Lisäksi nykyaikaisilla teknisillä ratkaisuilla saavutetaan myös erinomaisia lämpöteknisiä etuja. Ikkunoissa käytettävät aurinkosuojat jaetaan ulkopuolisiin ja sisäpuolisiin aurinkosuojaratkaisuihin. Sisäpuolisia aurinkosuojaratkaisuja ovat erilaiset kaihtimet kuten säle-, puu-, pystylammelli-, rulla-, plissè- ja screenkaihtimet sekä erilaiset laskos- ja paneeliverhot. Myös sivulle laskostuvat, verhokiskossa kulkevat, ylös-alas-rullautuvat pimennyskaihtimet sekä kaltevien ja vaakasuorien pintojen kattopimennyskaihtimet lasketaan sisäpuolisiin aurinkosuojaratkaisuihin. Nykyaikainen arkkitehtuuri suosii isoja ja korkeita mutta myös vinoja, soikeita ja pyöreitä ikkunoita, erkkereitä ja muita aurinkosuojauksen kannalta haastavia muotoja. Aurinkosuojaus ry:n puheenjohtaja Petri Rokkanen sanoo, ettei uransa aikana ole nähnyt ikkunaa, johon ei löytyisi alan erikoisliikkeestä sopivaa aurinkosuojausta. Suomalaiset aurinkosuojaratkaisuja valmistavat, maahantuovat ja myyvät erikoisliikkeet ovat erittäin hyvin selvillä eri rakennustyyleistä ja näihin tyyleihin soveltuvista aurinkosuojaratkaisuista. Suomessa kaikki alan merkittävät erikoisliikkeet kuuluvat Aurinkosuojaus ry:hyn, joka on suomalaisen aurinkosuojausteollisuuden etujärjestö. Se kouluttaa jäsenliikkeitään, jotta niillä on tarjota asiakkailleen uusimmat markkinoilta saatavat ratkaisut ja olemassaoleva alan tietotaito, Rokkanen sanoo. Vanhan mielikuvan säletai rullaverhoista voi heittää romukoppaan alan erikoisliikkeessä, missä aurinkosuojaratkaisujen valikoima tarjoaa taatusti jokaiselle jotakin. Tarvittaessa alan liikkeestä saa myös asiantuntevaa suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelua. Eri tyyppisten ratkaisujen lisäksi valittavana on lukematon määrä erilaisia kauniita materiaali- ja värivaihtoehtoja jokaiseen makuun ja tyylisuuntaan. puolisen aurinkosuojauksen merkitys energiaa säästävänä tekijänä. Paras energiataloudellinen ja käyttäjäystävällinen tulos saavutetaan yhdistämällä ulko- ja sisäpuolinen aurinkosuojaus käyttäjän toiveiden mukaisesti. Aurinkosuojauksen merkitys energian säästämiseksi korostuu erityisesti koneellisesti jäähdytettävissä kiinteistöissä, Petri Rokkanen sanoo. Tehokas aurinkosuojaus vähentää sisätilojen jäähdytyksen energiantarvetta jopa 89 prosenttia jolloin esimerkiksi omakotitaloissa ei koneellista jäähdytystä edes tarvita. Oikein toteutetulla ja ohjatulla aurinkosuojauksella voidaan huonelämpötila pitää kesäaikana mukavalla tasolla. Sen avulla voidaan myös tehokkaasti hyödyntää luonnonvaloa ja näin säästää 3989 prosenttia rakennuksen valaistukseen käytettävästä energiasta. Sisäpuolinen aurinkosuoja on myös samalla loistava näkösuoja ympäri vuoden ja varsinkin pimeänä aikaan. Aurinkosuojaus ry on perustettu vuonna 1980 ja se on kaikkien Suomessa toimivien aurinkosuoja-alan yritysten yhteinen etujärjestö. Jäsenyritykset ovat kaihdin- ja markiisiliikkeiden lisäksi valmistamiseen ja maahantuontiin sekä asennus- ja myyntitoimintaan erikoistuneita yrityksiä.
GS34DN10
95
Kaappipakastin
· · · · · · Energialuokka: A, 295 kWh/vuosi ****-pakastin: 248 l Pikapakastus Pakastusteho: 30 kg/vrk Säätöjalat edessä, pyörät takana Ovi aukeaa oikealle, avaussuunta vaihdettavissa
Jääviileäkaappi
KS38RN11
· · · · A+ -energialuokka, 144 kWh/vuosi Käyttötilavuus 355 l 7 hyllyä, joista 5 turvalasia ja korkeudeltaan säädettävissä · Ovi aukeaa vasemmalle, avaussuunta vaihdettavissa · Mitat KxLxS 1860 x 600 x 650 mm
459
Jääkaappipakastin
KG28VV00
· · · · · · Energialuokka: A, 320 kWh/vuosi Käyttötilavuus yhteensä: 251 l Jääkaappi: 157 l ****-pakastin: 94 l Pakastusteho: 5 kg/vrk Ovi aukeaa oikealle, avaussuunta vaihdettavissa · Mitat KxLxS 1710 x 550 x 600 mm
Jääkaappi
KS150
· 153 litran jääkaappi · Energialuokka A+ (119 kWh vuodessa) · Tilava jääkaapinovi säilytyshyllyineen-ja rasioineen · Asenneltavat ja kestävät lasihyllyt · Mitat KxLxS 850 x 563 x 600 mm
259
Kaappipakastin
FS290
· 287 litran pakastin · Klassinen muotoilu, valkoinen tai ruostumaton · Energialuokka A (296 kWh vuodessa) · Älykäs elektroninen ohjaus · SuperFreeze pikapakastustoiminto · Mitat KxLxS 1850 x 595 x 600 mm
695
Aurinkosuojauksella energiansäästöä
Vaikka ikkunan sisäpuolelle asennettavilla aurinkosuojaratkaisuilla haetaan yleensä ensisijaisesti parempaa sisävalaistuksen laatua, häikäisyn estoa ja ilmettä sisustukseen, on viime aikoina lisäksi havahduttu huomaamaan sisä-
n lehde uttajaittaja! Kul tivo tes
Jääkaappipakastin
KF310
· · · ·
649
KS360
649
Törkeä rattijuoppousepäily
Nuorehkoa mieshenkilöä epäillään törkeästä rattijuoppoudesta, sillä hän puhalsi 1.77 lukemat poliisin alkometriin lauantaita, 10.7. vastaisena yönä klo 03 aikohin Kirkkonummentiellä. Seuraavana yönä Masalantiellä ajellut auto ei pysähtynyt poliisin käskystä huolimatta hieman kahden jälkeen, vaan kaasutteli karkuun, ensin Sepänkyläntielle ja sieltä Veklahdentielle ja lopulta auto pysähtyi umpikujaan Myllylammentiellä. Kuljettaja puhalsi 1.18 lukemat ja sai rattijuoppousepäilyn lisäksi syytteen törkeästä liikenteen vaarantamisesta.
178 litran jääkaappi 133 litran pakastin Korkeus 185 cm Energialuokka A+ (285 kWh vuodessa) · Pikapakastus-toiminto · Visuaaliset hälyttimet ja äänihälyttimet · Mitat K xLxS 1850 x 595 x S 60 mm
Jääviileäkaappi
· 354 litran jääkaappi · Energialuokka A+ (142 kWh vuodessa) · Älykäs elektroninen ohjaus · Mitat KxLxS 1850 x 595 x 600 mm
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummi, Munkinmäentie 19 02400 Kirkkonummi Puhelin: (09) 298 1454, Aukioloajat: 9.30-18 La 10-14
6
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Lomailijan terveysvinkit
Kesän lomakausi on parhaimmillaan ja lomamatkat, mökkireissut, veneily ja festarit kutkuttavat lomailijan mieltä. Lääkärikeskuksen asiantuntijat kertovat, kuinka kuinka välttää lomailijan terveysriskit ja nauttia kesästä täysin rinnoin. Heinänuha eli eri kasvien siitepölyn aiheuttama allerginen nuha vaivaa kesäisin heinien kukinta-aikaan ja loppukesästä pujon kukkiessa. Ilmassa leijuvaa siitepölyä on vaikea välttää, mutta oireita voi lievittää pitämällä ikkunat kiinni pahimpaan siitepölyaikaan ja kuivattamalla vaatteet sisällä. "Oireita voi helpottaa apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Ennen lääkityksen aloittamista kannatta käydä allergiatestissä, jossa voidaan helposti, nopeasti ja kivuttomasti selvittää mahdollinen herkistyminen yleisimmille lehtipuiden ja heinäkasvien sekä syksyllä kukkivan pujon siitepölyille. Varsinkin koivuallergikoilla saattaa esiintyä reaktioita raaoille juureksille, hedelmille ja pähkinöille, joiden valkuaisainerakenteet muistuttavat koivun siitepölyn valkuaisaineita. Kovapintaiset puutiaiset ovat aktiivisia toukokuusta aina pitkälle syksyyn. Puutiaisia tavataan koko Etelä- ja Keski-Suomessa, ja ne ovat erittäin yleisiä Ahvenanmaalla ja saaristoalueella. THL:n raportin mukaan puutiaisen puremasta saatuun borrelioosi on lisääntynyt huomattavasti. Puutiaiset elävät ja liikkuvat aluskasvillisuuden joukossa, heinikossa ja pensaikossa, missä ne odottavat sopivaa ohikulkijaa ja takertuvat kiinni vaatetukseen. Apteekista saa punkinpoimijoita, joilla punkin saa kierrettyä irti ihosta. Taitavat saavat punkin irti langalla tai sormin. Vanhankansankeinoa, punkin rasvaamista, ei suositella, sillä punkki voi oksentaa puremakohtaan, mikä lisää borrelia spirokeetan tarttumisen riskiä. Onneksemme vain pieni osa punkeista kantaa bakteeria. Pureman saatuaan on kuitenkin syytä tarkkailla puremakohtaa viikon verran. Mikäli pureman ympärille kehittyy punertava kehä, joka vähitellen laajenee rengasmaisena, on syytä hakeutua lääkäriin. Myös puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet. Mm. veneilijöille suositellaan eneilijöille rokotusta. Niiden, jotka harrastavat veneilyä tai oleskelevat pitkäaikaisesti rannikon puutiaisaivokuumealueella on hyvä ottaa puutiaisaivokuumerokotus. Lyhyille rannikkovisiiteille se ei ole tarpeellista. Puutiaiset levittävät myös borreliabakteeria. Siltä parhaiten välttyy suorittamalla punkkisyynin ja poistamalla punkit saman päivän aikana. Tuolloin punkki ei ehdi siirtää bakteeria ihmiseen. Lomamatkaa valmistellessa kannattaa tarkistaa rokotusten voimassaolo asiantuntijan kanssa, ainakin kun matka suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. Äkkilähtöjen kiireessäkin kannattaa muistaa A-hepatiittirokotus, kun määränpäänä ovat Turkin tai Bulgarian aurinkorannat. Jokaiselle on hyvä tehdä ennen matkaa henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, mahdollisesta malarialääkityksestä ja muista terveyteen liittyvistä asioista. Lämpimään kesäaikaan on hyvä muistaa myös ruokamyrkytysriski. "Ruokamyrkytyksiltä vältytään kun kiinnittää huomiota ruokahygieniaan. Ruoka-aineet asianmukainen säilyttäminen ja käsien puhtaus on kaiken a ja o. Kotimaassakin on vatsavaivojen vaara olemassa, jos retkeillessä käytössä on puro- ja lähdevesiä", Riutta muistuttaa. Seksitaudit ovat viruksen tai bakteerin aiheuttamia seksikontaktissa leviäviä tartuntatauteja. Klamydia on yleisin bakteerin aiheuttama seksitautimme, ja Suomessa todetaan vuosittain yli 13000 klamydia tartuntaa. Ihmisen papilloomavirukset (HPV) ovat myös hyvin yleisiä. Virustyyppejä on kymmeniä ja valtaosa ihmisistä on saanut jossakin elämänsä vaiheessa seksistä papilloomavirustartunnan, useimmiten oireettoman ja itsellään ohimenevän. Huolellinen kondomin käyttö suojaa taudeilta varsin hyvin. Useimmat sukupuoliteitse tarttuvat taudit saattavat olla oireettomia ja tautia voi siten tartuttaa tietämättään. Esimerkiksi jopa yli puolet Klamydia-tartunnoista on täysin oireettomia, siksi klamydia leviää valitettavan herkästi seksuaalisesti aktiivisen nuorison keskuudessa. Valitettavasti myös oireeton klamydia voi hoitamattomana aiheuttaa munatorvivaurioita ja lapsettomuutta.
H y v ä ä l o p p u v i i k ko a !
Ke 14.7. Aliisa, Alisa, Alice, Aki, Eeli, Nikodemos, Niko To 15.7. Rauni, Rauna, Ragnhild, Ragni, Ragna *ORT Kerkko, Kiriakos, Jutta, Vladimir Pe 16.7. Reino, Reinhold *ORT Teino, Aila, Aili La 17.7. Ossi, Ossian, Marina, Marketta, Riitta, Arho Su 18.7. Riikka, Fredrik, Fred, Fredrika *ORT Eemeli, Eemil, Into
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Heikkilän tonttimyynti
(KS N:o 14-29.7.1970)Heikkilän eli Hindersbyn rakennuskaava-alueelta myytyjen tonttien jakaminen tapahtui seuraavasti: 54 myytävää tonttia anoi määräajassa 27 hakijaa, joista 9 ei täyttänyt valtuuston vahvistamaa ehtoa asumisesta Kirkkonummella. Samaa tonttia anoneiden kohdalla ratkaisi arpa. Seuraavien henkilöiden kohdalla kunnanhallitus teki myönteisen päätöksen: Anders Wikholm, Jaakko Uolevi Virta, Seppo Ilmari Takala, Väinö Antero Aho, Reino Turunen, Rainer Kari Wirtanen, Karl Henrik Kristian Hulden, Martti Johannes Kuhalampi, Kaj Egil Hindren, Sirkka Tellervo Parkkonen, Rauni Väinö Huuskonen, Vilho Felix Parikka, Aimo Johannes Heiskanen, Veikko Robert Huitti, Matti Tapani Haapaniemi, Juhani Tapio Kajakoski, Erkki Tanskanen ja Usko Antero Tanskanen. Lopuille yhdeksälle hakijalle, joita tässä vaiheessa ei voitu ottaa huomioon, päätettiin ilmoittaa, että jäljellä olevat Hindersbyn tontit tullaan luultavasti vielä ensi syksynä tarjoamaan myytäväksi sen jälkeen kun valtuuston nyt voimassa olevaa päätöstä on muutettu myös muualla kuin Kirkkonummella asuville. Nyt hyllylle jääneet anomukset otetaan tällöin anomuksesta huomioon uudelleen.
Kalastusluvat maksuun myös kännykällä
Jo toista vuotta kestäneessä kalastuslain uudistamisessa alkaa olla perusratkaisujen teko käsillä. Suurten linjaratkaisujen jälkeen on helpompi asetella muita palasia uuteen kalastuslakiin. Osakaskuntien eli kalastuskuntien toimintaan tulee tuskin suuria muutoksia. Sen sijaan kalastusaluetoiminta tullee kokemaan suurempiakin muutoksia. Kalastuksen valvontaan ovat ensimmäiset lakimuutokset tulossa kuitenkin jo vuoden 2011 aikana. Kalatalouden perusrahoitukseen on laajasti esitetty ns. "käyttäjä maksaa" periaatetta eli se maksaa maksut ja luvat joka kalastaa. Poikkeuksena voisivat jatkossakin olla nuoret alle 18-vuotiaat kalastajat. Peruskalastusluvan yhdellä virvelillä + yhdellä uistimella kalastamiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja helposti maksettava. Tämä on tärkeätä erityisesti kalastusmatkailun kannalta. Ehdotettu yhden kortin kalastuspassi antaisi yhdelle valtion tilinumerolle maksettuna oikeuden kalastaa yhdellä virvelillä + vieheellä koko maan seisovissa vesissä eli järvissä, lammissa ja merialueella koko maan alueella. Poikkeuksena olisivat siika- ja lohipitoiset virtaavat vedet, rauhoitusalueet, istutusvedet ja muut erityisalueet, joille jatkossakin vanhan käytännön mukaisesti tulisi lisäksi lunastaa erityislupa. Peruskalastusluvan eli kalastuspassin voisi maksaa netissä ja muissa maksupisteissä. Lisäksi kalastuspassi pitää jatkossa pystyä maksamaan myös mobiilisti eli kännykällä. Tämä on nykypäivää, kertyyhän esimerkiksi metsähallituksen kalastusluvista jo yli 80 % kännykällä maksettuna. Yksinkertaiselle lupamyyntijärjestelmälle on kysyntää. Olisiko mahdollista, että kalastuslakia muutettaisiin tältä osin jo ensi vuodeksi siten, että valtion kalakorttien kännykkämaksaminen olisi mahdollista jo vuonna 2011?
HIRVI
Kesäyön ajelu päättyy usein ulosajoon
luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan". Valtuustolle annettiin siis tähän valta ja sitä se heti käyttikin. Kirjoitin heti ääänestyksen jälkeen: "Päätös oli lainmukainen, mutta huonosti harkittu". Valtuutetuille jaetusta käräjäoikeuden pöytäkirjasta kävi nimittäin ilmi, että valtuutettuamme ei syytetty varsinaisesti tahallisesta valehtelusta vaan lähinnä virheellisistä lausunnoista ja siitä, että hän oli jättänyt ne tarkistamatta (verovirastosta). Asiasta valtuustossa keskusteltaessa vetosinkin, että kaikki ne valtuutetut, jotka eivät olleet vakuuttuneita pidättämisen tarpeellisuudesta, äänestäisivät vastaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan valtuutettujen selvä enemmistö oli toista mieltä. Valtuutettujen motiiveista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta vuosi sitten arvelin: "Hirvi kuitenkin pelkää, että jotkut valtuutetut äänestivät erottamisen puolesta poliittisista syistä; olihan nyt mahdollisuus päästä eroon heille epämieluisen puolueen hankalasta henkilöstä". Nyt kuitenkin toivon, että tämä epäilys osoittautuisi vääräksi, ja kun Oskari palaa valtuuston seuraavaan kokoukseen, hänelle osoitetaan täysivaltaiselle valtuutetulle kuuluvaa arvostusta ja luottamusta. HIRVI
Valtuusto tuomitsi, hovi vapautti
Pari päivää sitten sain iloisen sähköpostiviestin: Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa syytetty kirkkonummelainen vapautettiin Turun hovioikeudessa. Juttu ei sinänsä olisi ollut huomion arvoinen, jollei siihen olisi aikoinaan puuttunut myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto. Se päätti vuosi sitten pidättää kyseisen henkilön kunnanvaltuuston jäsenyydestä ja kaikista luottamustehtävistä oikeudenkäynnin ajaksi. Päätös tehtiin suurella ääntenenemmistöllä tosin Hirvi ja kymmenkunta muuta äänesti päätösehdotusta vastaan. Toinen ilonaihe on se, että voin kerrankin todeta osuneeni Hirven pakinassa aivan oikeaan. Kirjoitinhan jo pakinan otsikossa, että "ei meistä" - nimittäin valtuutetuista -" ole tuomareiksi". Kirjoitukseni viimeisessä kappaleessa totesin: " Meidän valtuutettujen ei olisi pitänyt kiirehtiä asian päättämistä, vaan jättää tuomio ammattituomareille eli tässä tapauksessa Turun hovioikeudelle, ja sen antaman lopullisen päätöksen jälkeen toimia sitten sen mukaisesti". Näin valtuuston olisi pitänyt tehdä, sillä kun juttu nyt vihdoin otettiin käsiteltäväksi hovioikeudessa, saatiin sieltä selvä päätös: Kaikki Raaseporin käräjäkokouksessa esitetyt syytteet valtuutettuamme kohtaan hylättiin hovioikeudenneuvosten yksimielisellä päätöksellä. Kuitenkin pitä vielä kysyä: Miksi kunnanvaltuutettujen suuri enemmistö äänesti näin "tyhmästi"? Ensimmäinen vastaus on se, että lainsäädäntömme antoi valtuustolle tähän päätösoikeuden. Sanotaanhan kuntalaissa, että "jos
Kesähelteet näyttävät heijastuvan myös liikenteen turvallisuuteen. Viime viikkoina on sattunut useita kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia. Yleisiä ovat ulosajot, joita sattuu etenkin seutu- ja yhdysteillä. Noin kolmasosa liikennekuolemista ja loukkaantumisista tapahtuu ulosajojen seurauksena. Niiden syynä on usein ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus ja alkoholi. Ulosajo on nykyään yleisin onnettomuustyyppi. Niissä kuolleiden määrä on kasvanut 2000-luvulla noin yhdeksän prosenttia. Vastaavana aikana nokkakolareissa kuolleiden määrä on vähentynyt noin viidenneksen. Kesäajan tyypillinen onnettomuus on kovalla vauhdilla tapahtunut ulosajo. Usein ratissa on nuori kuljettaja ja onnettomuus tapahtuu yön tunteina. Kun nopeus kasvaa, kuljettaja tekee helposti virhearvioita ja väärän ohjausliikkeen, joka johtaa onnettomuuteen, toteaa toimitusjohtaja Matti Järvinen Liikenneturvasta. Mitä kovempi on nopeus, sitä vakavammat ovat onnettomuuden seuraukset. Poliisi on joutunut puuttumaan viime aikoina koviin ylinopeuksiin. Monesta ulosajosta on selvitty vain ihmeen kaupalla hengissä, sanoo ylikonstaapeli Jussi Pohjonen liikkuvasta poliisista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan noin 30 prosentissa kesällä sattuneista kuolinonnettomuuksista on ajettu ylinopeutta 30 km/h tai enemmän. Kesäisin lähes puolet kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on suistumisonnettomuuksia. Niiden suurimpia riskitekijöitä ovat ylinopeus ja rattijuopumus. Turvavyön käyttö säästäisi joka vuosi kymmeniä ihmishenkiä, sanoo liikenneturvallisuustutkija Esa Räty Liikennevakuutuskeskuksesta.
Kirkkonummen Sanomat
Torstaina Perjantaina
N:o 54 15.7.2010
Lauantaina Sunnuntaina
7
+29
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+31
Siuntio Inkoo
+30
Kirkkonummi
+27
Siuntio Inkoo
+26
Kirkkonummi
+29
Siuntio
+27
Siuntio
+27
Kirkkonummi
+30
4
+26 +28
Selkeää Puolipilvistä
+28
3
Pilvistä
+26
6
+25
Sadekuuroja Sadetta
+27
Ukkosta
6
Tuulen suunta ja -nopeus
+25
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Välkettä ja Sepeli ennen Kilkettä
Osaatko tehdä A-pukin ja ylittää sillä leveän puron? Tiedätkö kuinka kim-leikkiä leikitään? Ja kuka olikaan Mowgli? Yli 130 Välke -leirillä ollutta partiolaista osaa ja tietää. Kirkkonummen alueen partiolippukunnat järjestivät yhteisen Välke -kesäleirin juhannuksen alusviikolla Inkoon Kavalahdessa. Välke leiri oli suunnattu 811 -vuotiaille sudenpennuille ja seikkailijoille, jotka ovat liian nuoria osallistumaan Kilkkeelle, Suomen Partiolaisten suurleirille. Seikkailijat aloittivat leirinsä jo päivää ennen sudenpentuja Sepelillä eli seikkailijoiden juonellisella maastopelillä. Maastopelissä selvitettiin shamaanin taikajuoman ohje ja valmistettiin juoma, jolla sairas suurshamaani saatiin parannettua. Ohjeen lukemista varten piti napata peikoilta peili. Juoman aineksia tai valmistustarvikkeita koottiin tekemällä monipuolisia tehtäviä maastossa, veistettiin kiehisiä, rakennettiin tikkaat, lajiteltiin jätteitä ja annettiin ensiapua. Sudenpennut saapuivat leirille maanantaina ja ensimmäisen kaikille yhteisen leiripäivän teemana oli Suomen Partiolaisten 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalevala. Toisena päivänä teemana oli partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin innoittamana Intia ja vesistöt. Leiri huipentui kolmannen päivän iltanuotioon, jonne vanhemmat ja sisaruksetkin oli kutsuttu mukaan. Mukana leirillä oli partiolaisia Kirkkonummen Metsänkävijöistä, Kantvikin Tulentekijöistä ja Upinniemen Merisisseistä. Lisäksi saimme uusmaalaisia vahvistuksia, sillä myös Järvenpään Metsänkävijöitä osallistui leirille. Yhteistyöllä saimme järjestettyä lapsille hienon leirin ja uusia ystäviä. Perinteisten partiotaitojen lisäksi Välke -leirillä oli erilaistakin ohjelmaa. Isommat partiolaiset (tarpojat ja samoajat) vastasivat ansiokkaasti leirin ohjelman toteuttamisesta. Kalevalaan ja vanhan ajan meininkiin tutustuttiin leikkimällä perinneleikkejä, mm. jalkakoukkua sekä sutta ja lammasta. Iltanuotiolla kuultiin jopa runonlaulantaa! Mitkä olivat leirin huippuhetket? Leon mielestä parasta leirillä oli, kun jousipyssyrastilla ammuttiin itse vuolluilla nuolilla oravannahkoja. "Oli kiva päästä kokoamaan A-pukki ja onnistua puron ylityksessä", Pihla kertoo. Ainon mielestä hienointa oli päästä kokeilemaan optimistijollia ja kanootteja, kun Upinniemen Merisissit pitivät meille vesistörastia. Lisäksi saimme kellua vedessä pelastusliivit päällä ja tietysti uida järvessä. Leevin ja monen muun seikkailijan mielestä parasta oli Sepeli, jossa seikkailtiin ja ratkottiin tehtäviä yhdessä kavereiden kanssa. Mahtavan aurinkoisen leirin päätteeksi kokoonnuttiin järvenrantaan iltanuotiolle. Partiolaisten lisäksi paikalla oli perheenjäseniä ja tuttavia. Kaikki leirin ikäkaudet olivat osallistuneet iltaohjelman kokoamiseen. Lopuksi laskimme vielä Suomen lipun ja lauloimme yhdessä, kuinka tämä ystävyys ei raukene ja toivotimme kaikille hyvää kesän jatkoa. PS. Tiesitkö sinä, että sudenpentujen johtajaa sanotaan akelaksi? Nimitys tulee Rudyard Kiplingin romanista Viidakkokirja, jossa ihmisvauva Mowgli pelastetaan susiheimoon. Akela on vanha viisas johtajasusi. HANNA ERKKO PURON ylitys itsetehdyllä A-pukilla.
VESISTÖRASTILLA kokeiltiin inkkarikanootteja ja optimistijollia.
NUOLTA vuolemassa.
PARTIOLAISET valmistautuvat tehtävän antoon.
VÄLKE -leirin telttakylä.
8
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Ajattele isommin.
Avensis Wagon 1.6 Terra Edition: 24.913 .
NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ!
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
9
Kuppi
www.presso.fi
kahvia mukaan eurolla
Lisäksi/Dessutom
6
2
Portti
En kopp
95
Suomalainen/Finsk
kaffe med för en euro
Pyyhi broileripihveistä ylimääräinen marinadi. Nuiji pihvejä pakastepussin sisällä. Paista tai grillaa pihvit. Halkaise sämpylät ja pane väliin kastiketta, salaattia, juustoja tomaatinviipaleita sekä broilerinfileet. Aseta päälle paistettua sipulia ja pekoniviipaleita. Tarjoile lämpiminä. Torka av överflödig marinad från köttet. Bulta biffarna i en fryspåse. Stek eller grilla biffarna. Klyv semlorna, fyll med dressing, sallat, ost- och tomatskivor och biff. Toppa med stekt lök och baconskivor. Servera dem varma.
Presso S-market Kirkkonummi/Kyrkslätt
69
360 g (7,47/kg)
alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland
1
05
HK 400 g (2,62/kg)
1 1
Serla Toilet 24 rll/st. (0,31/kpl/st.)
95
Primula 400 g (4,88/kg)
750 760
Serla 16 rll/st. (0,48/kpl/st.)
189
Vaasan
169 9
360 g (5,25/kg)
68 kpl/st., 700 g (13,56/kg),
alkuperämaa Norja/ursprungsland Norge
9 0
49
Heimon Kala
Crème Bonjour 200 g (8,45/kg)
2
99
Ingman 0,9 l (3,32/l)
199
Meira
089
Dansukker 1 kg
kahvi/kaffe 500 g (3,98/kg) Max. 2/talous/ hushåll
30
49
Suomi/Finland 1. lk./kl., kpl/st.
25
Suomi/Finland
169
Pågen 260 g (6,50/kg)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18.
2,64 l (3,18/l) (sis./inneh. 8,40 + pantti/pant 0,90)
1. lk./kl., 250 g (5,00/kg)
Liity Varubodenin asiakasomistajaksi osoitteessa www.varuboden.fi
Saat 30 euron lahjakortin liittymislahjana.
Anslut dig som ägarkund i Varuboden på www.varuboden.fi
www.s-kanava.fi
Du får ett 30 euros presentkort som anslutningsgåva.
10
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Koonnut: ELA
Vihreä postimerkki
Raikas lehdenvihreä postimerkki on tehty mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Paperi on sataprosenttisesti kierrätettävää eikä siinä ole käytetty valkaisevia tai kirkastavia aineita. Vihreä väri on vesiliukoista painoväriä. Ylimääräinen viisi senttiä käytetään Itellan tukeman Suomen ensimmäisen aurinkovoimalan rakentamiseen, hyvittämään kirjeen jakelusta syntyviä päästöjä. Arkilla on kymmenen liimapohjaista postimerkkiä. Postimerkki on osa Itella Green palveluita ja Itellan ympäristöohjelmaa. Lisätietoja: www.posti.fi
Hyvää huomenta
Hemmottele kesävieraitasi värikkäällä aamukattauksella. Perinteisten munakuppien sijaan kananmunat istuvat nyt värikkäillä tyynyillä. Pakkauksessa on oranssi, turkoosi, lime ja pinkki tyyny. Käytön jälkeen tyynyt voi pestä pyykinpesu koneessa 60 asteessa, joten tahrat lähtevät kyllä. Kanamunatyynyt ovat myynnissä hyvinvarustetuissa erikoisliikkeissä ja tavarataloissa. Lisätietoja: www.nexet.fi
piparjuuriperunoilla
600 g ahvenfileitä 1 tl suolaa valkopippuria 200 g tuoreita kantarelleja tai herkkusieniä Arla Ingman Meijerivoita paistamiseen Piparjuuriperunat: 750 g perunoita 0.5 rkl vehnäjauhoja 2 dl Arla Keittiö Ruoka 7 % laktoositon -kasvirasvasekoitetta 1 dl persiljaa hienonnettuna 3 rkl piparjuuriraastetta 1 tl s uolaa valkopippuria Valmistus: Aloita perunalisäkkeen valmistamisella. Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Vatkaa vehnäjauho kasvirasvasekoitteen joukkoon kattilassa. Kuumenna sekoittaen kiehuvaksi. Lisää kattilaan perunat ja anna niiden kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Sekoita muutama kerta kiehumisen aikana. Lisää kattilaan persilja ja piparjuuri sekä suola ja pippuri. Poista ruodot pihdeillä ahvenfileiden paksuimmasta kohdasta. Paista ahvenfileet voissa pannulla. Mausta ne suolalla ja pippurilla. Paista myös paloitellut sienet. Tarjoa heti. Ohje ja kuva: Arla Ingman
Ahvenfileet
Hyvää syntymäpäivää!
Askartele muffinssikortti päivänsankarille. Tarvikket: Ruskea korttipohja, kuviopaperia tai leimattuja papereita, nauhaa, nitoja ja liimaa. Ruskea koukero- sekä pinkki paperi on tehty leimaamalla. Muffinssi on piirretty Fiskarsin shabloonalla. Muffinssin" vuoka" on leikattu ruskeasta koukeropaperista, taiteltu ja taitoksiin on tuputettu ruskeaa mustetta. Leikkaa tausta papereista neliöt, nuotti ja pinkkipaperi on leikattu kolmioiksi ja liimattu ruskean neliön keskelle. Kiinnitä nauha kahden paperin liitoskohtaan. Liimaa muffinssi ja koristele "vuoka" nauhalla, kiinnitä nauha nitojalla.
Kesän herkut läheltä
Lähiruokaa kotisi alueelta-näin neuvovat Martat. Lähiruoka koetaan tutuksi ja turvalliseksi: tuottaja tunnetaan tai ainakin saadaan helposti selville. Lähiruoka on tuoretta. Lisäaineita ja pakkaamista tarvitaan vähemmän, kun kuljetus- ja säilytysaika ovat lyhyitä. Näin ympäristö kuormituu vähemmän. Lähiruoka antaa työtä alueen ihmisille. Eestinkylässä, Maatilapuodissa varhaisperunat nostetaan omasta pellosta ja tuodaan suoraan myyntiin. Maatilapuodin idyllinen pihapiiri on oiva retkikohde koko perheelle. Jättitrampoliini, hiekkalaatikko ja keinut ilahduttavat lapsi. Leppoisa tunnelma ja itse kasvatetut ja leivotut herkut houkuttelevat pysähtymään. Heinäkuun puoli välissä saa nauttia harvinaisesta herkusta, palkoherneistä (apposet). Apposia tullaan hakemaan kauempaakin.
Apposet
Huuhtele palot ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä 1520 minuuttia eli kunnes ne ovat pehmenneet. Kaada palot lävikköön, valuta ja tarjoa saman tien voisulan kera. Apposet syödään sormin. Lisätietoa: Maatilapuoti ja Martat.
Intohimona Askartelu
Suvilahden Kattilahallissa Sörnäisissä järjestetään 7.8.8. 2010 nyt ensimmäistä kertaa Intohimona Askartelu. Tapahtuman ensisijaisena tarkoituksena on antaa kävijöille mahdollisuus itse kokea tekemisen riemua. Paikan päällä on työpajoja, demoja sekä tuoteesittelyitä myyntiä unohtamatta. Kävijät pääsevät tutustumaan erilaisiin tekniikoihin, uutuuksiin sekä materiaaleihin demojen kautta sekä tehdä pieniä kotiin viemisiä työpajoissa. Kattilahallin parvelle on myös varattu noin 50 pöytäpaikkaa skräppääjille sekä korttiaskartelijoillle. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus järjestää tapahtumassa myös askartelutarvikkeiden kierrätyspisteen sekä myy askartelumateriaaliksi sopivaa kierrätystavaraa. Katso: www.intohimonaaskartelu.fi
Pienet yksityiskohdat
Kesä on juhlan aikaa. Kaunis kattaus syntyy helposti kauniilla liinalla ja astioilla. Niityltä kukkasia maljakkoon ja kynttilöitä tunnelmaa luomaan. Nopealla tuunauksella saat tylsästä tulitikkurasiasta kauniin ja juuri kattaukseen sopivan. Tarvitset: liimaa tai kaksipuolista askarteluteippiä, nauhaa tai narua ja kartonkia. Viimeistelyyn voi käyttää mustetyynyä. Mittaa tulitikkurasia ja leikkaa kartongista kaksi sopivaa palaa. Käsittele reunat musteella jos haluat. Koristele narulla tai nauhalla, ne kiinnittyvät helpoiten voimakkaalla askarteluteipllä. Kiinnitä askin uudet päälliset. Tyylikkäät rasiat voi asetella vadille ja viedä juhlapöytään.
Kirkkonummen Sanomat
Liity Varubodenin asiakasomistajaksi osoitteessa www.varuboden.fi
Saat 30 euron lahjakortin liittymislahjana.
N:o 54 15.7.2010
11
Anslut dig som ägarkund i Varuboden på www.varuboden.fi
Du får ett 30 euros presentkort som anslutningsgåva.
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
Tikkurila MAALARIN TALOMAALI/HUSFÄRG 9l (6,66/l)
RATKAISEVAN EDULLISESTI
59,90
Mansikkaleivos/ Jordgubbsbakelse
& kahvi tai tee/ kaffe eller te
S-Etukortilla Med S-Förmånskortet
10,95
Tikkurila Valtti KALUSTE- JA TERASSIÖLJY/ MÖBEL- OCH TERASSOLJA 0,9 l (11,11/l)
Tikkurila ÖLJYPOHJA ULKOPOHJAMAALI/ OLJEGRUND 9l (7,21/l)
64,90 63,90 31,90
Tikkurila Vinha PEITTÄVÄ PUUNSUOJA/ TÄCKLASYR 9l (7,10/l)
430
2,7 l (11,81/l)
Tikkurila Teho ÖLJYMAALI/OLJEFÄRG 9l (9,21/l) Tikkurila Valtti NON-SLIP KARHEA PUUÖLJY/ STRÄV TRÄOLJA sävytettävä/kan nyanseras 2,7 l (11,07/l) Tikkurila Valtti POHJUSTE POHJUSTUSPUUNSUOJA/ GRUNDOLJA 2,7 l (8,11/l)
82,90 69,90
Tarjous on voimassa 1.7.31.8.2010. Ilman S-Etukorttia hinnaston mukaan. Gäller 1.7.31.8.2010. Utan S-Förmånskort enligt prislistan.
29,90
21,90
Tikkurila Pito ULKOPOHJAMAALI/ TRÄGRUND 9l (7,77/l)
22,90
NAUDAN SISÄFILEE/ NÖT INNERFILÉ Ulkomainen/Utländsk
/kg
5,49
HK VILJAPOSSUN ULKOFILEELEIKE/GRIS FILÉBIFF N./Ca 1,2 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland
Atria BROILERIN OHUT LEIKKEET/TUNN BROILER FILÉSCHNITZEL 560 g (7,84/kg)
Atria PORSAAN BBQVARRAS/BBQ-SPETT MED GRISKÖTT 1 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland
TO-SU/ TOR-SÖN 15.-18.7.
4,39
6,90
1,75
HK KABANOSSI 400 g (4,38/kg)
Suomi/Finland KURKKU/ GURKA 1. lk./kl.
0,89
/kg
1,69
Liettua/Litauen GRILLIHERKKUSIENI/ GRILLCHAMPINJONER RASIA/ASK 400 g (4,23/kg), 1. lk./kl.
Brasilia/Brasilien ROYAL GALA OMENA/ÄPPLE 1 kg pussi/påse, 1. lk./kl.
0,99
1,29
Suomi/Finland TOMAATTI/TOMAT 1. lk./kl.
Arla Ingman KALINKA KERROSJOGURTTI/ YOGHURT 150 g (1,93/kg)
/kg
0,29
Rainbow VIILI/FIL 1 % Vähälaktoosinen/låglaktos, 200 g (1,20/kg)
0,24
7,95
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
DanSukker TALOUSSOKERI/ HUSHÅLLSSOCKER Umpikääre/Inslaget, 10 kg (0,80/kg)
Valiojäätelö VANILJAKERMAJÄÄTELÖ/ VANILJGRÄDDGLASS 1l
0,89
5,35
PUH./TFN (09) 250 5705
Hartwall NOVELLE TAI/ELLER NOVELLE CITRONELLE 4 x 1,5 l, 6 l (0,63/l) (sis./ inneh. 3,75 + pantti/pant 1,60)
17,52
ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
Hinta voimassa 1.4. alkaen/ Priset gäller fr.o.m. 1.4. COOL GRAPE 12 x 0,33 l, 3,96 l (3,97/l)( (sis./inneh 15,72 + pantti/pant 1,80)
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS
APTEEKKI APOTEK
Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 76 26662 (0,0828 /puh/samtal + 0,119 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, Su/Sön 12-18.
ENEMMÄN PERHEMARKET · MYCKET MER FÖR FAMILJEN
PRISMA.FI
12
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Tanssiyhdistyksen kesäkursseilla karttui kuntoa ja taitoa
Break-tanssissa on kaikki hauskaa!
Kirkkonummen tanssiyhdistyksellä on ollut ohjelmassa jo muutaman vuoden ajan New Yorkissa syntynyttä akrobaatiista tanssilajia, breaktanssia ja ensimmäistä kertaa siitä järjestettiin myös kesäkursseja viikolla 24. Alkeisryhmiä oli 712-vuotialle tytöille ja pojille erikseen ja yli 13-vuotiaille yhdessä. Harjoittelupaikkana oli Kirkkonummen uimahallin alakerta ja opettajana breaktanssin SM-mestari Sakari Nisula, Saki Yx, jolla on pitkä kokemus opettajan tehtävistä. Musiikkina on salsaa, funkia, soulia ja rappia, idea tanssiin tuli 70-luvun elokuvista, Saki Yx kertoilee lajista, jossa tärkeintä on pitää hauskaa ja siinä sivussa oppia tanssimaan. mauttaa. Tyttöjen ryhmän, Ronjan, Kiiran, Johannan ja Sofian yksimielinen kannanotto oli, että ihan kakki on lajissa ja sen harrastamisessa hauskaa!
Köpaksesta toimitilat
Yhteensä kesäkursseilla oli 70 lasta. Tarkoituksella palkkasimme sekä uusia että entisiä opettajia näille kesäkursseille. On hyvä, että lapset saavat kokemuksia eri opettajista, sanoo yhdistyksen voimaveturi, Maria Borg-Karlsson. Syksyllä yhdistys saa käyttöönsä oman toimitilan Masalasta, Köpaksen talosta, jossa on myös pieni harjoitustila. Tila on meille tosi tarpeeseen, sillä oppilasmäärämme on kasvanut yli 550 henkilöön, opettajia on 15 ja opetusta talvikautena 60 viikkotuntia, kertoi kahtena päivänä viikossa yhdistyksen asioita päätoimisesti hoitava Maria. L.K. OPETTAJA Sakari Nisula, Saki Yx, näytti mallia uusista kuvioista.
Kunto kasvaa
POJAT olivat oppineet jo monenlaisia temppuja muutamassa päivässä. Poikia tunnilla on kymmenkunta ja huolimatta siitä, että lähestulkoon kaikki olivat ensimmäistä kertaa tekemisissä lajin kanssa, osattiin jo paljon. Jonista hauskinta olikin uusien liikesarjojen ja temppujen oppiminen, Aarnista hienoa oli mm. se, että motoriikka kehittyy, Joakimista, että kädet vahvistuvat ja saa uusia ystäviä, Juuson mielestä, että tulee kuntoa, Jimistä se, että oppii taitavuutta. Kotona pitää myös harjoitella usein, Aarni huo-
TÄRKEÄ on aloittaa tunnit aina venyttelyllä, Saki Yx ohjasi tyttöjen ryhmää.
JOAKIM pyörähti itsensä ympäri jo lukuisin eri tavoin.
Tuhlaajapoika saapuu Vivamoon
Vivamon Raamattukylän viidentenä kesäkautena ohjelmistoon astuu kantaesitys Tuhlaajapoika. Musiikkinäytelmä perustuu yhteen Jeesuksen tunnetuimmista vertauksista. Tuhlaajapoika, nuorempi kahdesta veljeksestä, lähtee isän kodista vieraalle maalle ja vaatii mukaansa puolet isän omaisuudesta. Näytelmän teemat ovat ikiaikaisia: isän suhde kahteen erilaiseen lapseen ja luopumisen kipu lapsen astuttua kodin vaikutuspiiristä tuntemattomaan tulevaisuuteen. Kahden erilaisen lapsen itsenäistyminen vahvasta isähahmosta ja sisarkateus. Ahneus ja hyväksikäyttö ihmissuhteissa. Ja todellinen, kestävä rakkaus, joka jaksaa odottaa ja toivoa silloinkin, kun kaikkien muiden toivo alkaa jo hiipua. Tuhlaajapoika-näytelmän taustalla on Vivamon Raamattukylän oma tiimi: Käsikirjoitus ja laulujen sanat ovat Anna-Mari Kaskisen käsialaa, ohjauksesta vastaa Matias Nyman, sävellyksistä Tommi Kalenius, musiikin sovituksista ja taustanauhan luomisesta Matteus Mykkänen musiikkiryhmineen sekä koreografioista Sari Perttu. Puvustuksen on luonut Hilpi Perttula ja Seija Toivanen yhdessä puvustustiimin kanssa. Tuhlaajapojan roolissa nähdään Mikko Leijo sekä Jarmo Pääkkönen. Isän roolissa vuorottelevat Kalevi
TUHLAAJAPOIKA/Mikko Leijo käyttää perintönsä huvitteluihin. Kuvat: Seppo Paldanius Rautjoki ja Tuomo Mantere, vanhempana veljenä nähdään Matias Nyman. Tuhlaajapojan ensi-ilta on 15.7. klo 18.00. seen erikoistunut kyläteatteri. Vuodessa on kolme esityskautta: joulukausi ja pääsiäiskausi, joiden aikana esitetään kirkkovuoden suuria kertomuksia. Kesäkauden ohjelmistossa nähdään esityksiä sekä Vanhasta että Uudesta Testamentista. Raamattukylän vastuunkantajiin kuuluu noin 200 vapaaehtoista, nuorimmat esiintyjistä ovat olleet sylivauvoja, vanhimmat n. 75vuotiaita. Tarjolla on monenlaisia tehtäviä, sillä näyttelijöiden, tanssijoiden, muusikoiden, puvustajien ja lavastajien tehtävien lisäksi tarvitaan eläinten hoitajia ja ääntentoistotekniikasta vastaavia. Vivamon Raamattukylä täyttää kuluvana kesänä 10 vuotta.
10-vuotias kyläteatteri
Vivamon Raamattukylä on Raamatun kertomuksien tuottamiseen ja esittämi-
ISÄ ottaa tuhlaajapojan rakkaudella takaisin kotiin, mitä vanhempi veli//Matias Nyman ei käsitä.
Estä pujon kukinta ja leviäminen
Sinnikästä pujoa vastaan kannattaa taistella koko kesä. Jos pujoa on niitetty keväällä, sen jälkiversot nostavat päätään jo keskikesällä. Pujon leviämisen kannalta on oleellista estää sen kukinta ja siementäminen. Pujo on maamme perinnemaisemaa vahvasti valtaava vieraslaji. Se on myös yksi eniten allergiaoireita aiheuttavista kasveistamme. Pujo kukkii heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. Pujon kukista vapautuu paljon siitepölyä. Pujon mykeröissä on 15 kehräkukkaa, joista jokaisessa on noin 5 000 siitepölyhiukkasta. Suurissa versoissa on jopa yli kymmenen tuhatta mykeröä. Keskikokoisessa pujon versossa kehittyy 500 miljoonaa ja suurimmissa jopa miljardi siitepölyn hiukkasta. Pujolle allergisten on syytä välttää pujoa sen kukinta-aikaan. Oma piha- ja PUJO on maamme perinnemaisemaa vahvasti valtaava vieraslaji. Se on myös yksi eniten allergiaoireita aiheuttavista kasveistamme. Pujo kukkii heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. lähipiiri kannattaa puhdistaa pujoista niin hyvin kuin mahdollista.
Torjuntaa koko kesän ajan
Orastavia pujomättäitä on syytä tuhota kasvukauden alussa joko kitkemällä, niittämällä tai kemiallisin keinoin. Niittäminen ja pinnallinen kitkeminen eivät kuitenkaan tuhoa pujon juuria, vaan pujo alkaa kasvattaa melko nopeasti jälkiversoja. Ne ovat jo loppukesästä valmiina kukkimaan ja siementämään, siis antamaan pujolle hyvät mahdollisuudet leviämiseen. Kemiallinen torjunta on
hyvä keino pujon torjuntaan sekä keväällä että pujon jälkiversojen tuhoamiseen keskikesällä ennen niiden kukintaa. Lehtivihreän kautta vaikuttava yleisrikkahävite glyfosaatti on tehokas torjuntaaine. Glyfosaatti kulkeutuu nopeasti kasvissa lehdistä juuristoon ja se tehoaa kaikkiin lehtivihreällisiin yksi- ja kaksirikkaisiin kasveihin myös monivuotisiin. Glyfosaatti voidaan levittää pujokasvustoon joko sivelykäsittelynä tai ruiskutteena. Täysikasvuisiksi päässeet kukkivat pujot on syytä niittää tai kitkeä ennen kuin ne ehtivät siementämään.
Kitkemisessä on tärkeää yrittää nyhtää pujon juuretkin maasta mahdollisimman tarkasti pois. Pujon kukinnot voidaan kaivaa maahan tai polttaa, jotta siementäminen voidaan varmasti estää. Pujoa vastaan kannattaa taistella, ja sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Kemiallinen torjunta oikein tehtynä tehoaa jo kertakäsittelynä. Huolellinen kitkeminen on syytä uusia pujokasvistolle kaksi tai kolme kertaa perättäisinä vuosina. Niittäminen on vain väliaikainen ratkaisu eikä varsinaisesti vaikuta pujon kasvamiseen ja leviämiseen.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
13
Kuu yllä Äänisen...
Karjalassa juhlan aika
Karjalan tasavallan ja sen pääkaupungin Petroskoin historiaan liittyy yllättävän paljon suomalaisten elämänvaiheita. Työtä paremman elämän puolesta. Voidaan palauttaa mieleen erityisesti suomalainen vaihe. Punasuomi 19201935. "Joka suunnalla Neuvosto-Karjalan/ maan, sorrannasta vapahan/ soi uusi laulu, sävel sen/ savu nousee piipuista tehtaiden./ Jyty, jyske käy työpajojen/ väen köyhän onnea laulaa tö." Näin riimitteli Mikael Rutanen, metsätyömies ehtoolla kämpällään. Petroskoissa oli ylin eliitti. Gyllingin lisäksi vilisi suomalaisia nimiä kuten Nuorteva, Rovio, Järvisalo, Sirola, Lumivuokko, Letonmäki ja monia muita. Osa heistä oli ollut Suomessa merkittävissä asemissa, joten heillä oli tietoa ja taitoa hoitaa asioita. Heidän tavoitteena oli rakentaa ihanneyhteiskunta, josta Suomi voisi oppia. Karjala voisi olla jopa astinlauta punaiselle Skandinavialle ja edelleen Leninin suunnittelemalle maailman vallankumoukselle. Mutta tiedämme, tuli Stalinin puhdistusten vuoro. Otto Wille Kuusinen heistä vain sai osalleen normaalin kuoleman. Kesäkuun 8 pnä oli Karjalan tasavallan 90-vuotisjuhlapäivä. Suomalainen Edvard Gylling oli tehnyt aloitteen Vladimir Leninille Kajalan kommuunin perustamisesta. Neuvostovenäjän hallitus päättikin muodostaa 8.6.1920 Argangelin ja Aunuksen maakunnista kansallisen autonomian, Karjalan kommuunin, joka muutettiin Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallaksi. Gylling pääsi ylioppilaaksi v. 1900 luokkatoverinsa Otto Wille Kuusisen kanssa Jyväskylän lyseosta. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon, monipuolisen yhteiskunnallisen ja tieteellisen uran, oli Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana eduskunnassa. Gylling pakeni ensin Ruotsiin kansalaissodan jälkeen ja sieltä Kajalaan. Hän oli kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajana, pääministerinä 19201935 saaden kansan rakastamana ja antamana kunnianimen "Karjalan keisari". Edvard Gylling oli elämäntyyliltään täydellinen vastakohta aikansa byrokraattiselle satraappityypille. Tästä antaa hyvin valaisevan kuvan mm. Arvo Poika Tuominen, Gyllingin työtoveri Kirjassaan Kremlin Kellot Tammi 1956. Pysäytimme auton keskelle kylää, ja tuossa tuokiossa oli kokoontunut 5050 henkeä. Herra Pääministeri istuutui kylätien vierellä olevalle hirsikasalle ja sytytti piippunsa, ja tavanomainen vastaanotto alkoi. Sanoma, että Eduard Aleksandrovits on tullut, kiiri nopeasti yli koko lähitienoota, ja kaikki miehet ja naiset, lapset ja vannhukset saapuivat hirsikasan ympärille, missä ratkottiin tämän paikkakunnan suuria ja pieniä ongelmia. Toimin näissä vastaanotoissa eräänlaisena pääministerin kirjurina, muistiin ihmisten valituksia ja toiveita. Ihailtavan läheinen ja luottavainen suhde kansalla oli pääministeriin, kertoo Tuominen. Gylling asui ison perheensä kanssa kahden huoneen ja keittiön asunnossa. Ei ollut ulko-ovella turvamiestä eikä sisällä palvelustyttöä. Gyllingin kohtalo oli traagillinen. Hänet ammuttiin Moskovassa Kommunarka-teloituspaikalla 1938. Maine palautettiin 15.7.1955. den. Lenin valmisteli bolsevikkikumousta. Kansalaissodan jälkeen Rovio meni Venäjälle, oli Puna-armeijan riveissä. Tapahtui usein, että Lenin kutsui Rovion puheilleen. un asiat oli selvitetty, Lenin otti pöytälaatikostaan lelun Rovion Eeropojalle vietäväksi. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea lähetti Rovion työhön Karjalaan. Kustaa Rovio oli Lenin kirjoissa hyvä ja luotettava läheisen suhteen kestäessä Leninin kuolemaan asti Rovio oli vuosina 191837 lukuisissa merkittävissä luottamustehtävissä. Rovio oli Gyllingin rinnalla NeuvostoKarjalan vaikutusvaltaisin mies, Karjalan aluekomitean ensimmäinen sihteeri. Rovio toimi hyvin paljon Gyllingin tavoin. Kun esim. työläinen ja kolhosnikka tuli valittamaan vaivojaan ja hakemaan apua mm. byrokraattisia piiri- ja kylävirkamiehiä vastaan, iin usein he vetosivat: "Kun olet ollut Vladimir Iljitsin ystävä...". Kustaa Rovio monien suomalaisten tavoin joutui stalinismin uhriksi. Syyttömänä vangittiin. Korkeimman oikeuden sotakollegio langetti tekaistujen syytösten perusteella 12. huhtikuuta 1938 Roviolle kuolemantuomion. Se pantiin heti täytäntöön, teloitettiin ampumalla. Neuvostoliiton aikana 1930-luvulla suomenkielisen koululaitoksen lisäksi tuhottiin kirkot. Kukonmäki on yksi petroskoilaisten suosimista asumalähiöistä. Siellä on Rovionkatu, kunnian palautuksena Stalinin kuoleman jälkeen. Noin 20 kohdetta Petroskoissa kertoo suomalaisten historiasta, yksistään jo Leninin patsaan pystyttämisen historia. Amerikasta tulleet ammattimiehen pystyttivät sen venäläisen työnjohtajan kanssa. Keskustassa lähellä Pohjola hotellia, kadun toisella puolella on säilynyt amerikansuomalaisten rakentamia puutaloja. Otto Wille Kuusiselle nimetty yliopisto. Kuusinen oli Karjalan päämiehenä pitkään. Koulujohtaja K.E Raution mukaan musiikkikoulu. "Kuusisen palatsi", tasavallan päämiehen hallintorakennus, jota isännöi Otti Willen lisäksi Edward Gylling, nyt Sergei Katanandov. "Äänisen Kalavahdin" Kuusisen komea patsas Leninan, Lenininkadun päässä lähellä Äänistä. Uusi luterilaisen suomen- ja venäjänkielisen seurakunnan kirkko. Kuusamolaisen taiteilijan Sulo Juntusen (työskenteli talossa 194980) seinälaatta Leninan, pääkadun varrella. Elias Lönnrotin puisto ja myös koulu, opetetaan jo alaluokilla suomea. Kajalan Sanomat, kerran viikossa 16 sivuisena ja kulttuurilehti Carelia, kerran kuukaudessa, sivuja 160. Ohjelmaa oli runsaasti Karjalan tasavallan täyttäessä 90 vuotta juhlaviikkona 6.13.6. Mm. päämuseolla uuden perusnäyttelyn avajaiset kuivarahtialuksen Karelian vesillelasku Äänisen telakalla, uudistetun Kareliatalon avajaiset. Konsertteja, puheita Gyllingistä, mm. lääkäri Sveta Zacharenkowa Vanhainkodin juhlassa, kertoo Karjalan Sanomat. Mikä on totuus GyllinginRovion oikeusjutusta? Syksyllä 1991 tuli kuluneeksi 110 vuotta Gyllingin syntymästä. Pidettiin kaksi tieteellistä konferenssia, Ikaalisissa, missä Gylling syntyi ja toinen Petroskoissa. Petroskoin yliopiston yleisen historian laitoksen dosentti Irja Takala esitelmässään toi esille asiasta tekemäänsä selvitystä. Juttuun liitettiin yli 100
VIELÄ v. 1995 oli Petroskoin vanhainkodin leimassa teksti myös suomeksi. vain tasavallan huomatuimpia puolue-, neuvosto- ja taloustyöntekijöitä kansalaisuudeltaan suomalaisia ja karjalaisia. Pitkä luettelo tavallisia suomalaisia nimiä. Gylling ja Rovio olivat yhdessä muiden kanssa perustaneet Karjalaan "neuvostovastaisen nationalistisen tihutyö- ja terrorijärjestön", jonka tavoitteena oli "neuvostovallan kumoaminen, Karjalan irrottaminen ja sen liittäminen Suomeen". Vuodesta 1930 Rovio oli muka ollut myös "Suomen tiedustelupalvelun asiamies". Karjalan Sanomat, Petroskoi 13.7.1991. Stalinilaisen terrorin osana oli taistelu "porvarillista nationalismia" vastaan. Sitä ohjattiin Moskovasta. Taistelun uhreiksi Karjalassa joutui suomalaisen parhaimmistoa. Ivan Mäki runollaan vie meidät surullisista muistoista lähellä Äänisen rantaa sijaitsevaan asumalähiöön. Kesätunnelmia. Siellä meitä tervehti... niin ken...? Painamme ovikelloa... Rigardon, veitikan häntä pyörii. Ilo jälleen nähdä koti ystävän. On kaunista, viihtyisää. Parvekkeella kahvi piiraineen. Kukkia ja kirja lukijaa odottaa. Sade yllä läheisen Äänisen. Sateenkaari yllättää, tuo tunnelmaa Pienoisdatsalle parvekkeen. Elokuun ilta keskiyöhön ehtii, kuu yllä Äänisen aaltojen lumoaa, Koskettaa, viestinä ystävyyden... SAMULI ALASPÄÄ
EDVARD Gylling, "Karjalan keisari".
Poliisipäällikkö Gyllingin apuna
Kustaa Rovio (18871938) oli sekä Suomen että Venäjän valtion virkamies. Hän oli vuonna 1917 Helsingin polii-
KUSTAA Rovio, Leninin ystävä. siosaston päällikkö. Hän majoitti salaa Leninin ja kävi ostamassa hänelle päivittäin venäjänkielisen sanomaleh-
SYNNYTYSSAIRAALAN pihalla oleva muistomerkki ja "tavaratalo" vuosien takaa. Kuvat kirjoittajan.
Heinäkuun kukka on Gerbera
Gerbera on suomalaisittain verrattain tuore koristekasvi, sillä se yleistyi vasta 1980-luvulla. Gerberan viljelyhistoria ulottuu kuitenkin yli sadan vuoden taakse. Ensin gerbera tunnettiin lähes pelkästään leikkokukkana, mutta siitä on vähitellen tullut myös suosittu ruukkukukka. Sisäkasvin maineestaan huolimatta gerbera menestyy hyvin ulkona. Tavallisiksi ruukkukasveiksi jalostetut lajikkeet viihtyvät mainiosti aurinkoisella paikalla, kunhan ne ovat sateelta suojassa. Tarjolla on myös erityisesti ulkokäyttöön tarkoitettuja gerberoita, jotka kestävät sadetta sisäkasveja paremmin. Ruukkugerberoiden hoidoksi riittää säännöllinen kastelu lannoitevedellä ja kuivuneiden kukintojen poisto. Koko kukkavarsi kannattaa naksauttaa taivuttamalla tyveä myöten pois, jotta kasviin ei jää rumia ja harmaahomeelle maittavia tynkiä. Leikkogerberoiden kukkakoko vaihtelee herkän pienikukkaisista aina massiivisiin, halkaisijaltaan yli jakkovedessä on kukkavirkistettä. Varsiin kannattaa leikata myös pari kertaa viikossa uudet imupinnat. Jos kimpussa on muitakin kukkia, mahdolliset veteen ulottuvat lehdet on syytä poistaa. Leikkogerbera on kuin luotu kesäiseksi hääkukaksi. Siitä syntyy näppärästi sulhasen kukkaviehe, ja morsiuskimppuun se tuo näyttävää tyylikkyyttä. 1737. Silloin hollantilainen kasvitieteilijä Jan Fredric Gronovius nimesi Etelä-Afrikasta löytämänsä kasvin saksalaisen Traugott Gerberin mukaan. Varsinaisen gerberanviljelyn alkusoittona oli, kun englantilainen Robert Jameson löysi myöhemmin mielenkiintoiselta näyttävän gerberalajin Etelä-Afrikasta läheltä Barbertonin kaupunkia 1878. Nykyinen gerbera on syntynyt tämän Gerbera jamesonii -nimen saaneen lajin ja Gerbera viridiflora -lajin risteymänä. Ensimmäisiä jalostettuja gerberoita esiteltiin 1890-luvulla, ja gerberan siemeniä oli myynnissä kiinnostuneille jo 1904. Varsinaiseen suosioon leikkokukkana gerbera ponnahti 1950-luvun lopulta lähtien. Sukulaistensa auringonkukan ja krysanteemin tapaan gerberan kukalta näyttävä osa on itse asiassa kukinto, jossa on satoja pieniä kukkia. Reunimmaisilla kukilla on pitkät, kielimäiset terälehdet, ja lähellä keskustaa olevat kukat ovat pieniä ja putkimaisia.
GERBERA. kymmensenttisiin. Gerberat kestävät maljakossa toista viikkoa, kunhan mal-
Tiesitkö tämän gerberasta?
Gerbera-nimi syntyi jo
14
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Palveleva netti tukee ihmistä ongelmatilanteessa
Palveleva netti on evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämä verkkoauttamispalvelu, joka pyrkii antamaan tukea henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa. Voit lähettää sinne nimettömänä ja luottamuksellisesti viestin, jossa voit kertoa mieltäsi painavista asioista. Vastaajat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoisia maallikoita, eivät ammattiauttajia. Myös he toimivat nimettömästi. Palvelevan netin käyttö on maksutonta.
Kun rekisteröidyt Palvelevan netin käyttäjäksi, sinulta ei kysytä nimeä, sähköpostiosoitetta, eikä mitään muitakaan sellaisia tietoja, joiden perusteella sinut voitaisiin tunnistaa. Nimimerkin ja salasanan muodostat itse. Lisäksi voit antaa joitakin vapaaehtoisia tietoja, joita käytetään palvelun kehittämisessä ja tilastoinnissa. Palvelevan netin vastaajat näkevät viestisi yhteydessä ainoastaan nimimerkkisi. Su 18.7. klo 10, Kirkastussunnuntain messu. Toimittaa Hannu Suni; avustaa Pentti Mentu; kanttorina Jenni-Kristiina Liiri.
To 15.7. klo 14-16 Aikuisten kesäpiiri. Aiheena: Abraham. Aiheen alustaa pastori Paula Närhi. To 22.7. klo 14-16 Aikuisten kesäpiiri. Aiheena: Lempivirsiä laulaen. Mukana kanttori Ilona Nyman.
Vastaajien vaitiolovelvollisuus
Vastaajat ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. Kirjoittamiasi viestejä ja niihin annettuja vastauksia eivät pääse lukemaan muut kuin vaitiololupauksen antaneet henkilöt. Niitä ei arkistoida pysyvästi eikä julkaista missään. Ne häviävät Palvelevasta netistä automaattisesti kahden kuukauden kuluttua siitä, kun olet saanut viimeisen vastauksen. Joitakin Palvelevan netin viestejä ja niihin annettuja vastauksia saatetaan käyttää päivystäjien koulutuksessa tai tutkimusaineistona. Sitä ennen niistä poistetaan kuitenkin kaikki sellainen tieto, jonka perusteella viestin lähettäjä voitaisiin tunnistaa.
Palvelevassa netissä viestiisi vastataan viiden päivän kuluessa. Kuva: Hanna-Mari Nikulainen.
Asiakasta kunnioitetaan
Asiakkaan kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus kirjoittaa mistä asiasta tahansa ja hänet otetaan aina vakavasti. Vastaajat eivät tyrkytä omia neuvojaan, vaan pyrkivät tukemaan asiakasta niin, että hän löytäisi elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisuja. Palveleva netti on kirkon palvelu, jossa voidaan käsitellä myös uskonnollisia kysymyksiä, mutta ainoastaan asiakkaan aloitteesta. Lisätietoja: www.verkkoauttaminen.fi
Su 18.7. klo 12, Kirkastussunnuntain messu. Toimittaa Hannu Suni; kanttorina Jenni-Kristiina Liiri.
Su 18.7. klo 18, Kirkastussunnuntain messu. Toimittaa Paula Närhi; kanttorina Ilona Nyman. Mukana Anette Pyykkö, alttoviulu. Ti 20.7. klo 13-14.30. Kesäpiiri. Mukana diakoniatyöntekijä Pia Hosio.
Kirkkonummen tiekirkko
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko 14.6.20.8. Keskustan Pyhän Mikaelin kirkko toimii tänä kesänä tiekirkkona 20.8 saakka. Kirkko on avoinna arkisin mape klo 1018. Kirkkoa esittelee tänä kesänä tiekirkko-opas Katariina Väisänen.
klo 9.45 Masalan kirkko klo 10 keskustan seurakuntatalo Lähtö saaresta klo 15.15 Ilmoittautumiset 13.8. mennessä diakoniatyöntekijöille Kaarina Tynkkynen puh. 050 541 8333 ja Birgitta Lundström puh. 050 376 1489.
Ke 21.7. klo 18 Nuortenilta, Lyan.
Parisuhdeleiri Rikasta minua
Kesämessut Haapajärven kyläkirkossa
Puukirkontie 20 sunnuntaisin klo 12 Haapajärven tunnelmallisessa puukirkossa vietetään koko kesän ajan messua sunnuntaisin klo 12.
Työttömien leiripäivä Räfsössä
Räfsön leirisaari To 26.8. Päivän aikana on mahdollisuus mm. saunomiseen ja uimiseen. Omat pyyhkeet ja uikkarit mukaan. Hinta: 3 , joka sisältää matkat, lounaan ja kahvin. Kuljetuksen aikataulu: klo 9.15 Veikkolan seurakuntakoti
Räfsön leirisaari 1.3.10. Mitä parisuhteenne kaipaa? Mistä unelmoitte ja minkä asian kanssa kipuilette? Parisuhdekurssi voi tarjota mahdollisuuden vuorovaikutuksen kehittämiseen, läheisyyden löytymiseen ja keskinäisen yhteyden vahvistamiseen. Kurssilla keskitytään suhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Kaikenikäiset parit voivat lähteä rikastuttamaan parisuhdettaan. Leirin vetäjät: Mira Holoppa ja Harri Peipinen. Leirin hinta: 120 / pariskunta, sisältää täysihoidon ja parisuhdekurssin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 9.8. alkaen Ritva Karikoivulle, puh. 050 306 2727 tai ritva.karikoivu@evl.fi Leirille otetaan kuusi pariskuntaa. Kirkkonummelaiset ovat etusijalla.
KASTETUT Linnea Mikaela Lehtinen VIHITYT Tuomo Johannes Niemi ja Marianne Jaana Fahlström KUOLLEET Aino Tytti Carita Lahti 68v. Arja Marjatta Piippo 73v.
Kirkastussunnuntai
Liturginen väri: valkoinen Päivän rukous: Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä ilmaisit vuorella rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen taivaallisen valkeuden ja käskit meidän kuulla häntä. Me rukoilemme sinua: Valaise sydämemme sanallasi ja Hengelläsi, niin että luotamme yksin Vapahtajamme kuoleman ja ylösnousemuksen tuomaan pelastukseen. Johdata meidätkin siihen kirkkauteen, jonka annoit loistaa hänessä, ja anna meidän olla hänen kanssaan taivaallisessa valtakunnassasi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Haluatko keskustella papin kanssa? Seurakunnan pappien kanssa voit keskustella sinua painavista tai sinulle muuten tärkeistä aiheista. Arkipäivisin päivystävä pappi on tavattavissa ilman ajanvarausta. Päivystävän papin tavoitat mape klo 913 kirkkoherranviraston puhelinnumerosta 2955 6200. Kirkkoherranvirasto on auki kesä-, heinä- ja elokuussa arkisin 911.30, 12.3015. Anna palautetta seurakunnalle osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunta.fi
(Kristuksen kirkastumisen päivä) Kirkastettu Kristus Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: »Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.» Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä. Raamatun tekstit: Ps. 97:12; 2. Moos. 3:16; 2. Piet. 1:1618; Matt. 17:18
KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: hanna-mari.nikulainen@evl.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
15
Ongelmajätettäkö?
Ikäihmisistä on kertymässä melkoinen määrä ongelmajätettä. Vuosikaupalla on panostettu terveelliseen elämäntapaan. Ei saa tupakoida, juopotella, syöpötellä, ei saa stressaantua työstä tai työttömyydestä, huonosta lomasäästä, perheestä, naapureista eikä patterinnaksutuksesta. Mediassa toitotetaan, kuinka kansalaisten elinikä on huomattavasti pidentynyt. Tällä hetkellä kai katkerasti kadutaan näin tuloksellista terveydenhoitokampanjaa. Teräsvaareja ja -muoreja syntyy jopa Pohjois- ja ItäSuomeenkin.Minne heidät pannaan, kun heistä on vain kuluja ja haittaa? Tosin he ovat kiitettäviä kuluttajiakin, jotka matkustavat ja ostavat lapsilleen lahjoja. Ennen oli harvinaista, että metsuri jäi terveenä eläkkeelle. He olivat raataneet itsensä loppuun eivätkä rasittaneet maatamme työhistoriansa jälkeen. Oikeata valtiontalouden mallikansaa, vaan nykyajan eläkeläisetpä ovat elossa. He ovat tehneet vaativan työrupeaman ja maksaneet eläkettään varten. Se ei vain riitä. Nuoresta polvesta ei ole maksajiksi eikä elättäjiksi. Joko ei ole työtä tai nuoremmat eivät haluakaan puurtaa jonkin sitovan aikataulun mukaisesti. Yhä useammat saattavat jäädä jo koulun jälkeen eläkkeelle. Nuori reipas nainen kertoi silmät kirkkaina, että hän arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin työtä. Missä mättää, jos toimeentulo on varmempaa työttömänä kuin työssä? Osa kansastamme on silti turhautunutta. Vanhemmat yrittivät ahertaa lapsilleen helpomman elämän kuin heille itselleen oli suotu, ja seurauksena on masentunut sukupolvi, joka ei koe elämää edes mielekkäänä. Korvikeelämäksi hyväksytään päihteet ja jatkuva tunnenärä. Joudutaanko palaamaan siihen, että kukin perhe huolehtii itse omista vanhemmistaan? Moni kauhistuisi. Kukapa nyt haluaisi ottaa riesakseen isäänsä tai äitiänsä kuolaamaan, pudottelemaan tavaroita ja märisemaan vaipoissa? Niin, paitsi tietysti venäläiset ja egyptiläiset. Parasta olisi neuvoa ikäihmisiä hyvissä ajoin anomaan, että heidät adoptoitaisiin ja otettaisiin huostaan jonkin muun kansan perheisiin. Eräs suomalainen kyllä touhusi, että hän ainakin vaalisi äitiään tämän viime hetkiin asti. Tosin äiti oli kuulemma kuollut jo monta vuotta sitten. Puhdasoppista terveydenhoitoa voitaisiin tietenkin hieman liennyttää. Kun joku ohittaa sopivan pääministeriiän eli noin 40 vuotta, hänelle oikein tuputettaisiin halpaa viinaa, tupakkaa ja lenkkimakkaraa. Sitten mittailtaisiin verenpainetta ja todennäköistä elinikää odotellen toivorikkaana tuon tarpeettoman olion kupsahtamista. Mikään ei ole varmaa. Voi olla, että ikäihmiset aivan riehaantuisivat moisesta kurin höltymisestä ja hummailisivat hyvällä omallatunnolla satavuotiaiksi asti. RITVA-LIISA HARJUMAA (OS. LAVI), ROVANIEMI
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Häirintää Jolkbyssä!
Jolkbyssä on alkanut moporalli ainakin Hirvitiellä ja Kettutiellä. Nuoret mopoilijat ajavat ensinnäkin aivan hirvittävän lujaa ja toisekseen mopojen äänet ovat niin kovat, että ne häiritsevät jopa yöunta. Moporalli alkaa illalla yhdeksän jälkeen ja jatkuu ties kuinka kauan. Nytkin illan seurattuamme, on kolme mopopoikaa (yhdellä vielä kyytiläinen) ajaneet edestakaisin Hirvitietä ja meteli on suunnaton. Kolmas, vaan ei suinkaan vähäisin asia on se, että kun ajovauhti on niin kova, niin nuoret, kokemattomat ajajat eivät pysty millään hallitsemaan ajokkejaan, jos esim. joku pieni ihminen sattuu vaikka juoksemaan pihasta tielle, tai pieni polkupyöräilijä ylittääkin tien ilman, että osaa katsoa oikealle ja vasemmalle. Mopoilijoiden vanhemmilta toivoisi, että he keskustelisivat nuoriensa kanssa ja vahtisivat, että tuo ralli ei ole häiritsevää juuri nukkumisen aikaan ja ettei kenellekään satu vahinkoa. T. PARISKUNTA, JOTKA NAUTTISIVAT KESÄILLAN RAUHASTA
Kirkkonummen keskustan järjestyshäiriöistä
Tämän lehden 11.7.2010 ilmestyneessä numerossa Tua-Maria Kuivala antaa ymmärtää, että nuorten olisi parempi viettää aikaa ravintoloiden "sisätiloissa valvotussa ympäristössä" mieluummin kuin "kunnan nurmikoilla roskaten sekä varmasti meluten". Olen Kuivalan kanssa samaa mieltä siitä, että nurmikoiden roskaaminen ja siellä meluaminen aiheuttaa kuntalaisille järjestyslaissa tarkoitettua häiriötä ja kunnalle ylimääräisiä kuluja. Tua-Maria Kuivala kuitenkin ohittaa sen, että baareissa tapahtuva alkoholin käytön valvonta on aika tehotonta. Tehottomuudesta on kiistattomana osoituksena se metelöinti, jota niin kovin usein voimme kuulla ja nähdä joidenkin kapakoiden edustalla. Tätäkään metelöintiä ei voi hyväksyä, vaan siihen pitää puuttua. Pelkästään järjestyslain 3 §:n mukaan yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty mm. metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla. Yleisellä paikalla tarkoitetaan mm. jalkakäytävää, toria, puistoa ja myös ravintolaa. Kaiken lisäksi alkoholilain 21 d §:n 4 momentin mukaan anniskelupaikan sijainnin on oltava sellainen, että anniskelutoiminnasta ei aiheudu asuinympäristölle, yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai yhdyskunnan palveluille ja toiminnoille häiriöitä tai muita kielteisiä seurauksia. Kunnan keskustaan on nyt sijoitettu kapakoita sellaisiin kiinteistöihin, joiden naapurina on ikäihmisten kerrostaloja ja jopa lasten päiväkoti ja kouluja. Näiden liikkeiden kohdalla on epäilemättä rikottu myös alkoholilakia. Kirkkonummen keskustassa asuvana odotan, että poliisi puuttuisi näkyvämmin kapakoiden aiheuttamiin järjestyshäiriöihin. Samanaikaisesti myös mopojen ja pienmoottoripyörien voimakas kaasuttelu ja päristely häiritsee keskustan asukkaita suunnattomasti sekä päivällä että yöllä. Ne häiritsevät valtavasti erityisesti iäkkäämpiä kuntalaisia, joita asuu runsaasti keskustan kerrostaloissa. Öisin tapahtuvan ajelun aiheuttamat äänet ovat korvia särkevää meteliä. Mopojen vauhtikin on usein aika kova, ja kun ajelu useimmiten tapahtuu kävelyteillä, joille mopoilla ei yleensä ole mitään asiaa, se aiheuttaa vaaratilanteita sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Tällainen ajelu on näin ollen kielletty sekä tieliikennelain että järjestyslain perusteella. Kun mopoilla ajelijat nuoret rikkovat samanaikaisesti kahtakin lakia, odotan myös sitä, että poliisi valvoisi mopoilijoita nykyistä tiukemmin. ARI SAARINEN Kirkkonummen keskustan asukas
Eniten myydyt altaat
Kuinka ihmeessä?
Kuinka ihmeessä me, jotka synnyimme ilman äitiysvoimistelua, neuvolaa ja äitiysrahaa, kuinka ihmeessä me, jotka kasvoimme ilman lapsilisää, päiväkotia ja leikkikoulua, ilman vaippoja, muovia ja teippiä, kuinka ihmeessä saatoimme oppia konttaamaan ja kävelemään näin kauas ja kauan? Kuinka ihmeessä osasimme leikkiä kävyillä, tikuilla ja sileillä kivillä tietämättä mitään virikkeitä antavasta leikkiympäristöstä, terapiasta ja paneelikeskusteluista aiheena "lapsi ja kulttuuri" me, jotka paikatuin polvin ja puupohjaisissa paperikengissämme seisoimme silakka- ja perunajonossa , me, jotka istuimme rapistuneissa luokkahuoneissa, kirjoitimme vihkoihimme ja luimme läksyjä omista kirjoistamme, perityistä taikka vanhoina ostetuista, vailla ilmaista aamiaista ja koulukyytiä onnellisen tietämättöminä koulukypsyystesteistä, kukista ja mehiläisistä ja opiskelulisistä. Meillä ei ollut aavistustakaan kuraattoreista, koulupsykologeista, nuorisotiloista eikä kunnallisista lautakunnista. Meillä ei ollut vapaa-ajan ongelmia. Kuinka ihmeessä olemme selvinneet hengissä ja päässeet tähän asti. Ja kuinka on mahdollista, että meillä oli niin hauskaa? Se on suorastaa uskomatonta! Kaiken lisäksi tämä on totta! TUNTEMATON
www.uimari.net
09-2711005
Täydellisin allaspaketti,Paras takuu, Paras hinta
Seinäjoen Tangomarkkinoilla tarjolla laulukilpailuja kaikenikäisille
Suomalaisen Tangon Satumaa ry yhteistyössä Tangomarkkinoiden kanssa järjesti tänä vuonna kaksi kilpailua tämänvuotisessa tapahtumassa Seinäjoella, Tangojuniori- ja Tangoseniori-laulukilpailut. Tangojuniori-laulukilpailun tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus näyttää laulu- ja esiintymistaitojaan ja tehdä tangokulttuuria heille tutuksi. Tangojuniori-laulukilpailun tarkoituksena on myös luoda estradi, jossa lapset ja nuoret voivat tuoda omia kykyjään esille ja kartuttaa esiintymiskokemustaan. Kilpailemista tärkeämpänä viitekehyksenä on kasvatuksellisuus, joka otetaan huomioon kilpailun toteuttamisessa kaikilla osaalueilla. Kilpailussa on kaksi sarjaa, Tangovekara-sarja 811 -vuotiaille tytöille ja pojille ja Tangojuniori-sarja 1215 -vuotiaille tytöille ja pojille. Tangojuniori 2010 voittajiksi selviytyivät kolmetoistavuotias Jemina Sikkilä Alajärveltä ja neljätoistavuotias Mike Valtonen Vantaalta. Tangovekara-sarjan voittajat ovat kymmenvuotias Ida-Maria Juntunen Kempeleestä ja kymmenvuotias Kimmo-Ilari Juntunen Joensuusta. Tangoseniori-kilpailun tarkoituksena on luoda varttuneimmille laulajille foorumi, jossa he voivat esittää osaamistaan ja jonka kautta heillä on mahdollisuus julkiseen esiintymiseen ja oman uran luomiseen, kannustaa suomalaisia lauluharrastuksessaan, edistää laulun myötä sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Tangoseniori-kilpailu on tarkoitettu 45 vuotta täyttäneille naisille ja miehille. Tangoseniorikilpailussa naiset ja miehet laulavat samassa sarjassa. Tangoseniori 2010 on Jari Grek Tampereelta.
Konevuokrausta
16
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Allergisen muistilista mökille
Allergialääkkeet Adrenaliini-injektori (EpiPen) vakavasti allergisille Hydrokortisonivoide hyttysten ja ampiaisten pistoihin, valoihottumaan, palaneelle iholle, hydrokortisonitabletit ovat tarvittaessa tehokkaampi apu Antihistamiinit valonokkosihottumaan Aurinkosuojat Uudet vuodevaatteet? Hyttyskarkotteet Allergianeuvonnan puhelinnumero 0600 144 19
Aller g isen kesäm uistio Liikenneturvan viikon vinkki Sääntöjen mukaan polkien
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 23 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN esim mökille; parisänky, TV, mattoja ym. Eestinkylä, Oppibackankuja 32. Puh. 040-5050952. Kesällä meidän kaikkien on helppo seurata Kansallista allergiaohjelmaa: annetaan luonnon siedättää ja mennään mökille tai muualle luontoon! Mukaan pakataan riittävästi allergia- ja astmalääkkeitä, puutarhavälineet sekä kutinalääkettä hyttysten torjumiseksi. Mökkeily on Allergiaohjelman noudattamista parhaimmillaan. Allergiaohjelma kehottaa juuri luonnonläheisyyteen ja siedättymiseen ylihygieenisyyden sijaan. Mökillä nautimme marjoista, grillaamme ja möyhennämme multaa. Siinä samalla vahvistamme sietokykyämme, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta. Allergianeuvoja muistuttaa kuitenkin, että mökiltä ei usein etäisyyksien vuoksi pääse nopeasti lääkärille. Siksi on tärkeää ottaa mukaan reilusti allergia- ja astmalääkkeitä. Vakavasti allergiset ottavat myös EpiPen-adrenaliini-injektorin mukaan. Hyttysten ja ampiaisten pistokset aiheuttavat joskus voimakkaita ihoreaktioita. Niihin auttaa hydrokortisonivoide ja antihistamiini. Reaktiot lievenevät kesän mittaan, kun siedätymme talven jäljiltä hyttysiin. Jos voimakashajuinen hyttyskarkote ärsyttää hengitysteitä, voit kokeilla myös syyhylääkettä. Permetriinivoide Nix on tarkoitettu syyhylääkkeeksi, yksi käsittely pitää hyttyset loitolla 12 viikkoa.
Makkaraa myös vilja-allergiselle
Turhat ruokarajoitukset voivat pahentaa allergiaa. Kalakin käy grilliin, eikä sitä pidä vain varmuuden vuoksi välttää. Makkaroissa on runsaasti valinnan varaa. Esimerkiksi jauholle, soijalle tai kananmunalle voimakkaasti allerginen voi valita grillattavakseen Allergiatunnuksella varustetun makkaran. Marjat ovat terveellisiä ja erittäin harva, jos kukaan, saa niistä allergiaoireita. Sama koskee useimpia oman puutarhan kasviksia, muistuttaa allergianeuvoja Anne Vuorenmaa. Jos mökki- ja siitepölykausi osuvat samaan aikaan, siitepölylle allergiset toimivat kuten kotona: pyykit kuivataan sisällä ja siitepölyn sisälle tuloa estetään pitämällä ikkunat kiinni tai hankkimalla niihin siitepölysuodattimet. Siivous kuu-
Pyöräilijälle tulee kaupunkien reittiviidakossa ajoittain eteen tilanteita, joissa on vaikea päätellä miten liikennesäännöt soveltuvat. Sääntöjä on hyvä kerrata, mutta erityisesti joustava ja yhteispeliin perustava asenne ratin ja tangon takana takaa sujuvan ja turvallisen liikkumisen kaikille, toteaa Liikenneturva. Poukkoileva polkupyöräilijä, joka vaihtaa jatkuvasti reittiään ajoradan, pyörätien ja jopa jalkakäytävän läpi, on liikkeissään vaikeasti ennakoitavissa ja voi näin ollen ajautua vaaratilanteisiin. Pyöräilijän onkin parasta antaa selkeät signaalit muille tielläliikkujilla, mistä ja minne hän on kulkemassa. Ajoissa annettu kellon pirinä ja käsimerkit auttavat muita tielläliikkujia reagoimaan pyöräilijään. Säännönmukainen reitinvalinta on yksi pyöräilijän merkittävimmistä turvallisuutta edistävistä keinoista. Polkupyörä on ajoneuvo ja sitä koskevat suurelta osin samat säännöt kuin muitakin ajoneuvoja ja joukko omia. Polkupyöräilijän on ajettava pyörätiellä tai kevyen liikenteen väylällä, jos sellainen on. On hyvä muistaa, että kevyen liikenteen väylällä kulkeville jalankulkijoille pyöräilijät liikkuvat kovin nopeasti. Kun pyörätietä tai kevyen liikenteen väylää ei ole, pyöräilijän on ajettava tien oikeanpuoleisella pientareella tai oikeassa reunassa. Liikuttaessa autoilijoiden kanssa samoilla väylillä, noudatetaan samoja sääntöjä.
dalle, pyöräilijä väistää muita. Muut väistävät pyöräilijää vain silloin, kun he tulevat kärkikolmion tai stop-merkin takaa tai ovat kääntymässä tielle, jota pyöräilijä on ylittämässä. Pyöräilijä väistää myös silloin, kun hän tulee pihalta tielle tai kadulle. Vasemmalle kääntyessä pyöräilijä voi ryhmittyä muiden ajoneuvojen tapaan. Ihan yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Tällöin annetaan hyvissä ajoin kädellä suuntamerkki vasemmalle ja tarkkaillaan, että takaa tulevat autoilijat antavat pyöräilijälle tilaa ryhmittyä keskiviivan viereen. Lisäksi on seurattava, ettei edestä ja tasa-arvoisessa risteyksessä myös oikealta, tule autoja. Kun risteys on vapaa, käännytään vasemmalle keskiviivan viereen. Käännöksen jälkeen palataan tien oikeaan reunaan jälleen tarkastaen, että autoilijat antavat siirtyä tien oikeaan laitaan. Jos pyörätie tai kevyen liikenteen väylä jatkuvat suojatienä tien yli, pyöräilijä voi ylittää tien ajamalla suojatietä pitkin. Pyörätie ei kuitenkaan anna pyöräilijälle etuajooikeutta, vaan häntä koskevat pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämissäännöt. Jos jalkakäytävä jatkuu suojatienä, pyöräilijä ei saa ajaa tien yli, vaan hänen on talutettava pyörää. Jalkakäytävällä saavat ajaa vain alle 12-vuotiaat lapset. Sääntötuntemuksen lisäksi joustava ja kiireetön asenne liikenteessä auttaa pyöräilijää liikkumaan turvallisesti.
luu myös mökille. Mökki ei ole vanhojen vuodevaatteiden ja patjojen varasto, vaan sielläkin pitää olla raikkaat ja puhtaat vuodevaatteet sekä ehjät, hyväkuntoiset patjat. Pölyt imuroidaan ja pyyhitään pois. Pöly tai home ei ole hyväksi kenellekään, mutta varsinkin allergiaa ja astmaa sairastavat saavat niistä oireita, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa kertoo. Voimakkaasti siitepölyallergiselle annetaan etu saunavuoroissa vihdat saunaan viimeiseksi, vihdoista oireilevat saavat saunoa ensin!
Kyrkslätt Krigsveteraner
Kom ihåg Allsången i Lappvik 29.7.2010 kl. 15.0017.30. Efter allsången bjuder föreningen veteraner, veteranhustruro. änkor på "dagens rätt". Övriga deltagare står själva för sin traktering. Anm. Nils 2970 246 el. 050 5664 529 senast 21.7.
EU-tuki varmistui Viron ja Suomen väliselle merikaapelille
Suomen ja Viron sähkönsiirron kantaverkkoyhtiöiden Fingridin ja Eleringin yhteinen merikaapelihanke EstLink 2 Viron ja Suomen välillä etenee. Euroopan komissio on tehnyt 8.7.2010 päätöksen 100 miljoonan euron tuesta EstLink 2 -siirtoyhteydelle. Uuden yhteensä noin 320 miljoonaa euroa maksavan tasasähköyhteyden teho Suomen ja Viron välillä on 650 MW ja käyttöönotto on aikaisintaan vuoden 2014 alussa. EU:n komissio pitää Suomen ja Viron välistä siirtoyhteyttä erittäin tärkeänä hankkeena ja siksi se on myöntänyt sille 100 miljoonan euron EU-tuen. Tuki on osa laajempaa EU:n elvytyspakettia, jonka tavoitteena on piristää yhteisön taloutta ja samalla tukea EU:n energiapoliittisia tavoitteita. Näin Fingridin hallituksen investointipäätöksessä 19.5.2010 ollut toinen reunaehto on täyttynyt. Hankkeen lopullinen toteuttaminen edellyttää vielä, että Viron juuri avattujen sähkömarkkinoiden myönteinen kehitys jatkuu. Hankkeen esisuunnittelu on edennyt aikataulun mukaisesti yhdessä Eleringin kanssa. Ympäristö-, luonto- ja vesiekologiaselvitykset sekä merenpohjatutkimus valmistuivat alkuvuodesta 2010. Lupahakemukset on toimitettu viranomaisille keväällä 2010 ja tarjouskyselyt konvertteriasemista, kaapelista, voimajohdosta ja sähköasemista ovat meneillään. Urakkasopimukset on tarkoitus allekirjoittaa toimittajien kanssa vielä vuoden 2010 aikana. Metsä- ja maanrakennustyöt alkavat Anttilan sähköasemalla Porvoossa jo
Konttori (09) 221 9200 toimitus@kirkkonummensanomat.fi
syksyllä 2010, jotta aikataulutavoitteissa pysytään.
PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI SIUNTIOINKOO ALUEELLA
Risteysajon opit
Risteyksiä on syytä lähestyä valppain aistein. Kun pyöräilijä ajaa ajoradalla autoliikenteen seassa, hän väistää tasaarvoisessa risteyksessä oikealta tulevia ajoneuvoja ja häntä koskevat myös kolmio ja stop-merkit. Risteyksessä kääntyvä ajoneuvo, myös pyöräilijä, väistää risteävän tien yli meneviä pyöräilijöitä, jalankulkijoita ja mopoilijoita. Kun pyörätie päättyy niin, että pyöräilijä ohjataan ajora-
Torstai 15.7. 10.0011.00 K.salinuokkari 17.3018.30 Yu-koul 47v 18.1519.30 Yu-koulut 19.0021.00 K.salinuokkari Perjantai 16.7. 10.0011.00 K.salinuokkari 18.0020.00 K.salinuokkari Sunnuntai 18.7. ILMO VIIKKOKISA 10.0011.00 K.salinuokkari 18.0020.00 K.salinuokkari Maanantai 19.7. 17.30 Nappulakisa, kenttä 18.00 Viikkokisa 7, kenttä 10.0011.00 K.salinuokkari 17.3018.30 Yu-koul 47v 18.1519.30 Yu-koulut 19.0021.00 K.salinuokkari 16.30 Moukari, Hki Tiistai 20.7. 10.0011.00 K.salinuokkari 18.0020.00 K.salinuokkari 18.3019.30 Zumba 17.30 Helsy,UUDY, Hki Keskiviikko 21.7. 10.0011.00 K.salinuokkari 18.0020.00 K.salinuokkari 19.0020.00 Aerobic 17.30 Helsy,UUDY, Hki Kuntosalin nuorisotilan avaus 040 756 3901 www.veve.net tj Johanna Artola 050 301 1922
Toimitus Puh. e-mail
LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU
Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan.
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Kirkkonummen Sanomat
Merja Rauta Riitta Salmirinne
Kirkkonummen Sanomat
Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782-6044 Vastaava päätoimittaja Jussi Salo ja toimitusjohtaja www.kirkkonummensanomat.fi Toimittajat Satu Holmlund Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy Vappu Salo sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Liisa Kosonen Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Kuvankäsittely Anne Puro Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Tietohallinto Kalle Salo Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna mape 8.3016.00 Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk
Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi-ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 23% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm + alv 23% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n
Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR-Latomo Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
18
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
HERKUT RUOKAPÖYTÄÄN!
DELIKATESSER TILL MATBORDET!
HINNAT VOIMASSA TO-LA 15.-17.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. ERBJUDANDENA I KRAFT TO-LÖ 15.-17.7.2010, OM EJ ANNAT NÄMNS.
Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
GRILLIMAKKARA 400 g
2,23 /kg GRILLKORV
Atrilli
RAJOITETTU ERÄ! BEGRÄNSAT PARTI! Suomalainen
MANSIKKA 5 kg
3,38 /kg FINLÄNDSKA JORDGUBBAR
ULkomainen härän kokonaisena NÖT INREFILÉ, hel, utländsk
19
80
kg
0
89
pkt
16
90
ltk raj. 2 ltk /tal.
SISÄFILEE n. 1,8 kg
15
ULKOFILEEPIHVIT n. 1,3 kg
HK viljapossun marinoidut ohuet
Plu Hinta ilman K8,90 /kg
90
kg
0
Suomalainen
Kariniemen kananpojan
99
kg
-pack
6
LOHIMEDALJONKI
myös grillimarinoituna LÄXMEDALJONGER, även grillmarinerade
GRILLIFILEE n. 800 g
TUORE KURKKU
FINLÄNDSK FÄRSK GURKA
VIRVOITUSJUOMAT ja KIVENNÄISVEDET 6 x 1,5 l
0,33 /l sis. pantit 2,40 LÄSKEDRYCKER OCH MINERALVATTEN
Finnspring
5
90
kg
35
HK takuumurea naudan ULKOFILEE
palana NÖT YTTREFILÉ, i bit
Naudan ENTRECOTE
Brasilia NÖT ENTRECOTÉ
690
kg
ssa-korttia
-22%
Plu Hinta ilman K10,95 /kg
895
kg
ssa-korttia
-18%
Talon oma
16
90
kg
15
GRILLIMAKKARAT 300-400 g
4,38-5,83 /kg
Tuore lampaan SISÄ- tai ULKOFILEE
Espanja FÅR INREELLER YTTREFILÉ
HK Kabanossi
GRAAVILOHI
HUSETS EGEN GRAVAD LAX
palana (i bit) viipaleina (i sk
HIENOSOKERI 1 kg
FINT SOCKER
0,69 /kg
Euro Shopper
19
Valiojogurtti maustetut
90 kg
19
Ingman
90
kg
22
90
kg
iv.)
2
-32%
Primula Tuoreleipä
FLERSÄDESBRÖD 5,53 /kg
pk t
Plussa-korttia Hinta ilman K- 48-8,63 /kg) n 2,59 /pkt (6, ja yksittäi
3
50
069
VOIMASSA 23.6.-22.8. Karhu
ps raj. 10 ps /tal.
JOGURTIT 200 g
ei laktoositon, 1,25 /kg SMAKSATT YOGHURT
JÄÄTELÖTUUTIT 8 kpl /528 g
5,66 /kg GLASSTRUTAR
MONIVILJALEIPÄ 450 g
III-OLUT 0,33 l /pl
ÖL, 2,21 /l sis. pantit 1,20
4
prk
Plussa-korttia Hinta ilman K- /prk (2,15 /kg) yksittäin 0,43 ja
1.
-41%
2
99 t
pk
2
49
kpl
12
-pack
9
96
Tilaa sähköinen tarjouskirje osoitteesta K-citymarket.fi.
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%).
www.k-citymarket.fi
KIRKKONUMMI
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
Asemakulma 2. puh. 020 720 2200 MA-PE 821, LA 818, SU 1218
Kirkkonummen Sanomat
N:o 54 15.7.2010
19
GRILLIJUHLIEN KESÄHITTI-LISTA!
SOMMARENS TOP-LISTA!
HINNAT VOIMASSA TO-LA 15.-17.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. ERBJUDANDENA I KRAFT TO-LÖ 15.-17.7.2010, OM EJ ANNAT NÄMNS.
Lihamestarimme ovat sovittaneet alla olevat huippusuosioon nousseet kesähitit. Tule hakemaan omasi niin tiedät miltä suosio maistuu! Köttmästarna har gjort sommarens top-lista!
POLIITIKKO
Lihaosastonhoitaja Jere
monessa liemessä pyöritelty reilun kokoinen kasslerpihvi. Saatavana myös marinoimaton "1-kauden edustaja" REJÄL KASSLERBIFF, även marinerad
PUTS BLANCO (PB)
täysin kalvoton mehevä grillipihvi possun ulkofileestä. Myös esimerkiksi tournedos-marinadissa VÄLPUTSAD SAFTIG GRILLBIFF, av gris yttrefilé. Även t.ex. tournedos marinerad
6
5 9kg
14
69
kg
95
kg
LOHIKÄÄRMEEN KIELI
tulisessa grillausmarinaadissa, possun sisäfileestä
DRAKENS TUNGA,
i eldig grillmarinad, av gris inrefilé
XL-GRILLIPIHVI
valkosipulihuurteinen jättikasslerpihvi, paino n. 1 kg Grillimestarin unelma. Laita tämä ritilälle ja olet voittaja. JÄTTEKASSLERBIFF i vitlöksmarinad. Vikt c. 1 kg
15
NAUDAN T-LUUPIHVI
6
90
kg
5 9kg
Unkarilaiseen tapaan T-BENSSTEK, på Ungerskt vis
ÄIJÄVARRAS
tätä ei ole rehulla pilattu. Vain takuumureata naudan ulkofilettä ja porsaan sisäfilettä GRILLSPETT med enbart garanterat mör nöt yttrefilé och gris inrefilé
22
29
www.k-citymarket.fi
90 kg
Beställ vårt elektroniska brev med specialerbjudanden på adressen K-citymarket.fi
Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%)
KYRKSLÄTT
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
Stationhörnet 2. tfn 020 720 2200 MÅN-FRE. 821, LÖR. 818, SÖN. 1218
20
N:o 54 15.7.2010
Kirkkonummen Sanomat
Palokuntanuoret olivat Tuomas Tarino vaihtoi tyytyväisiä Palotarus-leiriin vihreisiin
Palokuntanuoret olivat tyytyväisiä Palotarus 2010 suurleiriin, ja myös leirin koulutukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kun leiri päättyi eilen lauantaina, nuorilla oli kotiin viemisinään aimo annos uutta turvallisuustietoa ja -osaamista. Leirialueelta poistukin eilispäivän mittaan 250 miehistönkuljetusautollista ja 35 bussillista väsyneitä, mutta onnellisia leiriläisiä. Ainoa ikävä asia leirillä oli viimeisen yön ilotulitusonnettomuus, jossa 36 leiriläistä vahingoittui lievästi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kiittää leirintekijöitä tärkeästä panoksesta nuorten hyväksi. "Paras leiri ikinä" ja "on tosi haikeaa lähteä leiriltä" olivat nuorten suusta kuultuja kommentteja leirin viimeisenä päivänä. Neljän vuoden välein järjestettävä suurleiri antaa hienot mahdollisuudet solmia uusia ystävyyssuhteita niin maakunta- kuin valtakunnan rajojenkin yli. Leiritoiminta on hyvin keskeinen osa palokuntanuorisotyötä juuri sen vuoksi, että se tarjoaa koulutuksen lisäksi paljon elämyksiä, monipuolista vapaaajantoimintaa ja kivoja kavereita. Palotaruksella käytiin myös monia kisoja, joista merkittävimpiä olivat Sankoruiskun SM-kilpailu, jonka voitto meni SääksjärvenKuljun VPK:lle, sekä ympäristökilpailu Jätesota, jonka pääpalkinto lähti ahvenanmaalaisten mukaan. Palokuntanuorisotyöhön kuuluu oleellisena osana nuorten aktivoiminen ottamaan vastuuta itsestä ja toisista ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Palotarus 2010 -suurleiri oli lähes 3700 leiriläisen muodostama kunta kunnassa. Leirialueella toimi oma sairaala, palokunta, kirkko, päiväkoti, kirjasto, keskuskeittiö ja ns. tekninen virasto. Viikon aikana koulutettiin kaikki nuoret ikäryhmänsä mukaisilla kursseilla, joissa he saivat turvallisuuskoulutusta niin teoriassa kuin käytännössäkin. Leirin koulutuksesta, turvallisuudesta, muonituksesta, huollosta, viestinnästä ja monista muistakin käytännön toiminnoista huolehti yli tuhat vapaaehtoista toimihenkilöä. Leirin aikuisille on tärkeää, että nuoret viihtyvät leirillä hyvin, ja he haluavat panostaa leirityöhön vuosi ja leiri toisensa jälkeen. Onnistuneen leirin ainoa ikävä asia oli ilotulitusonnettomuus, jonka selvittäminen jatkuu myös SPEKin toimesta, jotta tämänkaltaiset onnettomuudet voidaan vastaisuudessa estää. Tapahtunutta tutkii tällä hetkellä poliisi sekä onnettomuustutkintakeskus yhdessä Tukesin kanssa. Se on asenteesta kiinni miten pärjää, sanoo Tuomas Tarino. Oli sitten kysymys painikamppailusta tai metsäkeikasta. Edellisiä Tarinolla on takanaan lukemattomia, mutta jälkimmäinen elämys on vielä on haastatteluhetkellä kokematta. Lienenkö koskaan edes yöpynyt teltassa, tuore alokas pohtii. Tarino singahti Lahden Hennalaan ja Urheilukouluun suoraan maajoukkueleiriltä Saksasta ja palasi sinne takaisin GP-turnaukseen. Menestykseensä Saksassa hän ei ollut täysin tyytyväinen. Viime vuonna tapahtunut loukkaantuminen on kantanut veronsa ja pitkä ottelutauko tuntui. Väliin jäivät jopa keväiset SM-kisat. Nuorten MM-kisoissa viime vuonna pronssia pokannut Tarino nousi tänä vuonna senioreiden sarjaan, mutta tavoitteet eivät ole laskeneet. - Kauden päätavoitteeksi asetin pääsyn syyskuun MM-kisoihin Moskovaan, mutta 84-kiloisissa on 34 varteenotettavaa miestä kamppailemasta paikasta. Jos paikka ei lohkea Moskovan kisoihin, on päätavoite menestyä Lahden sotilaiden MM-kisoissa. Korson Vedon mies pohdiskelee, että molemmissa kisoissa ottelevat paljolti samat miehet. Itä-Europpa ja muut entiset IVY-maat tulevat olemaan vahvoilla. Tarinon meno varusmies-
TUOMAS Tarino. palvelukseen Urheilukouluun ja juuri tänä vuonna on ennakolta tarkkaan suunniteltu juttu. Valmistuin keväällä liikuntaneuvojaksi neljän vuoden opiskelun jälkeen Pajulahdesta ja ajattelin hoitaa asian alta pois. Sotilaiden MM-painit ovat ihan sitten ekstraa. Olympiakomitean tukiurheilijana hän palvelee ns. jääkärilinjalla kuusi kuukautta, mitä sen jälkeen? Tarkoitus on keskittyä painimiseen. Tiedän, ettei Suomessa yksilöurheilijoille, kuten painijoillakin, ole helppoa päästä kokopäivätoimiseksi urheilijaksi. Sitähän menestyminen vaatisi. Tukijat ja yhteistyökumppanit ovat harvassa. Toinen vaihtoehto olisi hänen mukaansa löytää sellainen työpaikka, mikä mahdollistaisi myös täyspainoisen valmentautumisen. Lontoon olympialaiset ovat parin vuoden päässä enkä ikäni puolesta olisi liian vanha vielä seuraavissa eli Rion kesäkisoissa. Huipulla on useita kolmenkympin kieppeillä olevia painijoita. TEKSTI JA KUVA: MATTI HILSKA
Big Jump Veikkolassa 11.7.
The Big Jump 11.7.2010 suoritettiin Lammaskallion uimarannalla Veikkolassa klo 15.00. Puolipilvistä. Varjossa 20 C. Auringossa mittari läheni 40C. Veden lämpötila 21C. Runsaasti lapsiperheitä. Suoritettiin "Varvastesti": Mennään napaanmyöten veteen. Taivutetaan pää veden alle ja lasketaan varpaat. Viisi vuotta sitten vain lapset näkivät varpaansa. Tämän vuotisessa testissä veden kirkkaus oli parempi. Aikuisetkin näkivät varpaansa. Sinilevistä oli vaikeata saada havaintoja, mutta viralliset mittaukset osoittivat että leviä on. Veikkolan VPK oli aikaisemmin poistanut laiturin päästä mopon ja ostoskärryn. Mopo oli varastettu läheiseltä pihalta ja voitiin palauttaa omistajalleen. Miten tämäntapaisia päähänpistoja voi tulla ihmisen päähän! The Big Jump on kansainvälinen tempaus luonnonvesien puolesta. Se suoritetaan kaikkialla Euroopassa joka viides vuosi. Seuraava kerta on v.2015. Direktiivien mukaan virtaavien vesien laatu on silloin paljon parempi, koska ihmiskunta on siihen mennessä oppinut arvostamaan puhtaita luonnonvaroja. SLL virallinen päätempaus on Vantaanjoella. Kirkkonummella on tiettävästi hypätty myös Meikkoon.
Lohjan Teatterin syyskausi alkaa Pop-musikaalilla Casanova
Lohjan Teatterin syyskausi alkaa häikäisevällä kantaesitys Pop-musikaalilla Casanova. Ensi-ilta on 23.10. ja esitysjakso kestää aina tammikuun lopulle. Ohjaus ja käsikirjoitus Giacomo Casanovan muistelmien pohjalta: Sari Niinikoski Kiehtova, kuuma, syntinen Venetsia ja komean Casanovan seikkailut on tässä sekoitettu nykypäivän soitetuimpiin pop-hitteihin. Mukana mm. Madonnan, Christina Aguilleran, Robbie Williamsin tunnetuksi tekemää musiikkia. Hurjapäisen häikäilemättömän Casanovan tarina pitää sisällään intohimoa, rakkautta, kaksintaisteluita, nunnia, kurtisaaneja ja konnia. Skandaalit seuraavat toistaan ja Casanova pelaa elämällään uhkapeliä, joka vie hänet silkkilakanoiden välistä Basteljin lyijykattoiseen vankilaan. Suloinen ja saavuttamaton Henriette Hippolyte, kastraattilaulaja Bellino ja syntinen prostituoitu Marie Charpillon sekoittuvat jännittävällä tavalla tarinaan, josta on tehty useita menestyselokuvia, viimeisin niistä Heath Ledgerin tähdittämänä. Mukana suuri määrä Lohjan Teatterin superlahjakkaita näyttelijöitä, laulajia ja tanssijoita silmiä hivelevissä vaatteissa. Lipunmyynti alkaa heinäkuussa.
Nukkesatu Satukapsäkki
Loppukeväästä Metropolian teatteri-ilmaisuohjaaja opiskelija Markku Ihamäki, Lohjan teatterin entinen harrastajanäyttelijä, ohjaa intiimiin kahviotilaan sympaattisen Satukapsäkki-nimisen nukkesadun, jonka ensi-ilta on 29.4. Esitys on tarkoitettu sekä päiväkoti-ikäisille että koululaisille. Ihamäki on ohjannut useita kesäteatteriesityksiä Nummi-Pusulassa ja hän on myös kesän 2010 Valiovaimot näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja.
CASANOVA, Lohjan teatterin syksyn uutuus kertoo häikäilemättömän miehen elämästä syntisessä Venetsiassa. va draamakomedia Hellyyden ehdoilla. Ensi-ilta 5.3. ja esitysjakso kestää 16.4. asti. Näyttämösovitus: Dan Gordon Suomennos: Reita Lounatvuori. Alkuperäinen romaani: Larry McMurthy. Ohjaus Sari Niinikoski. Kyseessä on kertomus äidin (Aurora) ja tyttären (Emma) läheisestä, mutta myös kipeästä suhteesta. Naapurin naisiin menevä mies (Garret) on kutsunut Auroran lounaalle. Tämä on torjunut miehen nuorempana, mutta nyt hän ottaa kutsun vastaan. Äidin, Garretin ja tyttären suhde muuttuu tarinan edetessä ja näytelmä saa lopun lähestyessä myös yllättävän koskettavia käänteitä. James L. Brooksin Hellyyden ehdoilla -elokuva voitti vuonna 1983 viisi Oscarpalkintoa: mm. paras naispääosa (Shirley MacLaine), paras miessivuosa (Jack Nicholson), lisäksi neljä Golden Globea, mm. parhaan draamaelokuvan palkinnon. Lohjan Teatteri sai tämän palkitun draamanäytelmän oikeudet ensimmäisenä harrastajateatterina Suomessa.
Tango-ooppera
Lohjan Kaupunginorkesteri tekee Lohjan Teatterin kanssa yhteistyössä Laurentius-saliin Tango-oopperan Maria De Buenos Aires, jonka ensi-ilta 31.3. Vain kolme esitystä teosesittelyineen.saa tämä mystinen tarina Marian elämäntaipaleesta upealla Argentiinalaisella musiikilla höystettynä. Mukana Lohjan teatterin näyttelijöitä puhekuorona sekä solistina mm. upea oopperalaulaja Angelika Klas. Musiikin sävellys ja käsikirjoitus: Astor Piazzolla ja Horacio Ferreri. Ohjaus: Daniel Bonilla-Torres. Ohjausassistentti: Sari Niinikoski. Elo-syyskuussa kuusi esitystä saa vielä suuren suosion saanut, Astrid Lingrenin kirjoittama lastennäytelmä Katto Kassinen. Tämän kevään esitykset Ansa ja Katto Kassinen keräsivät yleisöä yhteensä 3.277. INKERI PAANANEN
THE Big Jump 11.7.2010 suoritettiin Lammaskallion uimarannalla Veikkolassa klo 15.00.
Lavatangon SM-kilpailu Tangomarkkinoilla
Sunnuntaina 11.7. kilpailtiin TanssiAreenalla Tangomarkkinoilla järjestettävä vuosittainen tangon suomenmestaruus-tanssikilpailu. Kilpailussa tanssitaan perinteistä suomalaista, tanssilavoilta tuttua tunteellista tangoa. Lavatangon SM-kilpailut käydään amatööritanssijoiden avoimena kilpailuna, joka on tarkoitettu kaikille paritanssin harrastajille. Kilpailu on avoin myös aikaisempien vuosien voittajille. Lavatangon SM-kilpailussa on kaksi sarjaa, yleinen ja seniorisarja jossa parista miehen tulee olla 60 vuotta täyttänyt. Kilpailun tuomareina toimivat diplomitanssinopettaja ja opetusneuvos Åke Blomqvist, Leena Blomqvist, Yrjö Heinonen, Eero Huolman ja Päivi Honkanen. Kilpailun juonsivat Tii ja Sami Alasimi. känen ja Reijo Lehtinen, Kerava 5. Sirkka Kure ja Antero Lappi, Tierp 6. Margit Hirvonen ja Leo Salmiranta, Tampere
Finaali 2010 Yleinen
1. Sari Ristola ja Raine, Kerava 2. Heidi Pohjola ja Heikki Teljamo, Veikkola 3. Pirjo Hyytiä ja Veijo Simi, Norsborg 4. Jonna Viitala ja Marko Mäntyniemi, Peräseinäjoki 5. Anna-Liisa Korvala ja Pentti Mäkinen, Haukipudas 6. Aila MillsOwens ja Lasse Nyström, Pilkanmaa
Finaali 2010 Seniori sarja
1. Anne Mielonen ja Kari Mielonen, Lahti 2. Ritva Ticklen-Perälä ja Tapani Antikainen, Karttula 3. Kirsti Myllymäki ja Markku Puro, Tampere 4. Meri Ny-
Hellyyden ehdoilla
Kevätkaudella 2011 ohjelmistoon tulee hilpeän hauska ja romanttinen, kosketta-