• Tapulin takaa sivu 14 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 23.7.2009 TORSTAI 55 Pilvijärvellä vallitsee maalaisrauha ja hyvä kylähenki sivut 12-13 Uimarannoilla vähän sinilevää sivu 7 Puistojumppaa Veikkolassa sivu 7 PAINOS 28 000 Halv miljon åskådare på Raseborgs Sommarteater sidan 4 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi ISO LUUTA LAKAISEE TON TYHJENNYS! ALE JOPA -60% KESKUSVARAS VALMISLAITURI PAINEKYLLÄSTETTY KÄYNTISILTA ÄF98 LAATUTAVARAA PILKKAHINTAAN. Tarjolla kesäkalusteita, grillejä, työkaluja, kylpyhuonetarvikkeita ja ties mitä. Katso tarjouksia myös www.starkki.fi 199 PÄÄTYOSA 00 kpl PIKA-TEHO TALOMAALI 9 l huoltomaalausväli on pitkä maaleilla maalatuille puupinnoille ulkona (6,88 /l), JV60, AC81 QP26 299 korkeus 7 metriä JB34 00 kpl Ponttoonit ja tikkaat myydään erikseen. 61 PELLETTISÄKKI ZÄ73 90 +sävytys ast. LOHJAN STARKIN LÖYDÄT HELPOSTI OSOITTEESTA LEHMIJÄRVENTIE 6 TERVETULOA! UPPOPUMPPU 119 00 sk Tarjoukset ovat voimassa 23.-29.7.2009. Tarjoustuotteita rajoitetut erät. Tuotteiden saatavuus saattaa vaihdella myymälöittäin. 29 00 kpl NORDICA EKO TALOMAALI likaa hylkivä pinta räystäsaluset ikkunapuitteiden ulkolaudat (8,88 /l), ÅH72, AÖ62 79 90 +sävytys ast. Lehmijärventie 6, 08500 Lohja, puh. (09) 3541 2600.
• 2 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Ampumistapaus Nummentakana Noin 40-vuotias mieshenkilö otettiin kiinni sunnuntaina noin 03.30 aikaan Nummentakana Lohjalla hänen ammuttuaan aseellaan laukauksen ilmaan kadulla. Laukausta oli edeltänyt riitaa. Ampumishetkellä muita henkilöitä ei ollut enää paikalla ja laukauksesta ei aiheutunut konkreettista vaaraa kenellekään. Kiinniotettaessa mies ei tehnyt vastarintaa ja ase löytyi myöhemmin tarkemmissa etsinnöissä. Miehen halussa ollut 9 mm ase oli luvaton. Asiaa tutkitaan laittomana uhkauksena ja ampuma-aserikoksena. Camilla Nylund loisti illan tähtenä Urkuyö ja aaria -konsertti Espoon tuomiokirkossa Konserttisarja Urkuyö ja aaria tarjosi kuulijoille torstain 16.7. konsertissa upean elämyksen, jonka solisti, Camilla Nylund ­ sopraano, loisti illan tähtenä. Hän tulkitsi Händelin, Järnefeltin ja Straussin yksinlauluja huolellisella artikuloinnilla, eläytyen voimakkaasti laulun tulkintaan ja hänen äänensä soi kirkkaana vanhan kivikirkon akustiikassa. Kuulijalle käsiohjelman mukana annettu laulujen suomennokset sisältävä lehtinen oli oiva apu seuratessa laulajan tekstin tulkintaa. Kirkkokonsertin aluksi kuultiin Händelin musiikkiin sävelletyt laulut Singe Seele, Gott zun Preise (Laula sielu ylistystä Jumalalle) sekä Meine Seele hört in Sehen (Sieluni kuulee nähdessään), jotka solisti lauloi urkuparvelta. Näiden laulujen säestäjinä toimivat urkuri Sixten Enlund ja viulisti Linda Hedlund. Sixten Enlund soitti solistina uruilla Bachin Toccatan E-duuri sekä Paul Hindemithin urkusonaatin nro 2. Viulisti Linda Hedlundia olisi myös mielellään kuunnellut solistina, mutta ilta oli Camilla Nylundin. Järnefeltin ja Straussin yksinlaulujen säestäjänä toimi Marita Viitasalo flyygelillä. Hänen ammattitaitoonsa kuuluu tilaa antava, laulajan rytmiä tarkasti seuraava säestys. Mainittakoon vielä, että näiden laulujen säestykset ovat varsin vaativia. Lauluja kuultiin siis suomen, ruotsin ja saksan kielisinä. Parhaiten Camilla Nylund tulkitsi oman äidinkielensä, ruotsinkieliset laulut. Tästä Armas Järnefeltin En spel- och dansvisa oli oiva osoitus, laulaja oikein innostui tulkinnasta. Artikulaatio ja ääntäminen sujuivat taidokkaasti myös suomeksi ja saksaksi. Hänen kirkas sopraanonsa soi vahvana ja voimakkaana sekä herkkänä ja hiljaisena tulkiten näin laulun tekstiä ja tunnetta. CAMILLA Nylund, sopraano, lauloi tunteikkaasti illan teemakonsertin Suvisilla laitumilla liikkuu sydämemme. Kuva: Markus Hoffman. Urkuyö ja aaria -konserttisarja järjestetään nyt 24. kerran ja taiteellisena johtajana toimii Kari Tikka. Hänen kädenjälkensä näkyy konserttiohjelmassa, konsertit on nimetty laulun tai virren teeman mukaan. Konsertit jatkuvat elokuun loppuun asti torstai-iltaisin klo 22 Espoon tuomiokirkossa. Kesän 2010 Urkuyö ja aaria-konsertit siirtyvät Tapiolan kirkkoon tuomikirkon remontin johdosta. Keskiaikainen miljöö vaihtuu moderniin kirkkotilaan. Tapiolan kirkkoon ainakin mahtuvat kaikki konserttiin tulevat kuulijat. ESPOON tuomikirkon tunnelmassa kuullaan Urkuyö ja aaria-konserttisarjaa torstai-iltaisin elokuun loppuun asti. Kuva:Teemu Töyrylä. LEENA SALMENSAARI Päivän pizza kahdella täytteellä ja 0,4l juoma arkisin klo 10-14 Dagens pizza med två fyllningar och 0,4l dryck vardagar kl 10-14 Rosso Express, Kirkkonummi Kyrkslätt 6,90 www.varuboden.fi Ylinopeutta jopa 70 km/h: Rattijuoppo pakeni poliisia Raaseporissa Vuonna 1990 syntynyt mieshenkilö ajoi henkilöautolla poliisia pakoon maanantaina aamuyöllä kolmen aikoihin Raaseporissa. Takaa-ajo alkoi Österbyssä partion kääntyessä auton perään tarkastaakseen auton ja kuljettajan kunnon. Auto lähti tällöin ajamaan kovaa vauhtia poliisipartiota karkuun. Auto pakeni poliisia 110 km/h paikalla missä nopeusrajoitus oli 40 km/h ja 140 km/h nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, liikennerikkomuksesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta. Sunnuntai-iltana Raaseporissa tapahtui myös kohtalokas auton ulosajo. 1945 syntynyt mies ajoi henkilöautollaan pellolle Raaseporissa Snappertunassa sunnuntaiiltana. Miestä epäillään saaneen sairauskohtauksen. Autossa oli myös miehen vaimo, joka kuitenkin selvisi onnettomuudesta vahingoitta. Mies kuoli sairauskohtaukseen hetkeä myöhemmin. Lukijamatkalaisten juhlamatka Jo kymmenen vuoden ajan on Kirkkonummen Sanomat ja Matkahaukka järjestäneet lukijamatkoja ja nyt on vuorossa todellinen juhlamatka. Se suuntautuu 13.­15.8. Tallinnaan, jossa vietetään silloin Birgitta festivaaleja. Piritan luostarin alueella yhdistyy keskiaikaisen luostarin taianomainen hämäryys ja musiikkiteatterin nykypäivä. Festivaalia on kuvattu Tallinnan kulttuurikesän huipputapahtumaksi. Lukijamatkalaiset näkevät Hatsaturjanin Spartacusbaletin Moskovan balettiteatterin vierailuesityksenä. Luvassa on loistavan raikas ohjaus vanhan Rooman tuhlailevasta elämäntyylistä ja gladiaattoreiden suosiosta. Lukijamatkaryhmä pääsee juhlatunnelmaan jo Viking Linen XPRS-aluksella, jossa buffetlounaan jälkeen ryhmä kokoontuu kokoustiloihin, joissa laivayhtiön edustaja pitää infotilaisuu- Avoimet ovet Espoon kartanossa Espoon Kartano avaa ovensa yleisölle sunnuntaina 2.8. 2009 klo 14.00 ­ 16.00. Kahviossa voi nauttia herkkuja pianomusiikkia kuunnellen. Kuninkaankartanontie 31, Espoo. Vapaa pääsy. den tervetuliaismaljoineen. Tallinnassa majoitutaan tasokkaassa Meriton Grandhotellissa, jonka yhteyteen avattiin tänä keväänä uusi Spa-hotelli. Sen sauna- ja allasosasto on ryhmän käytössä päivittäin. Juhlamatkan kruunaa hotellissa tarjottava juhlaillallinen ja vielä lähtöpäivänä yllätyksellinen retki vanhaan kaupunkiin, jossa nautitaan yhteinen lounas. Luvassa on siis huippuohjelma, joka hellii niin sielua kuin kehoakin. Juhlamatkan ohjelma kokonaisuudessaan Matkahaukan kotisivuilla (www.matkahaukka.com).
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 3 Kehysmarkkinoiden Taksi- & Pikkubussipalvelu LoppuAlennukset 31.7.2009 Ostaessasi kehykset ja linssit 19.7.Ei muita alennuksia. 0100 7070 Etusivun kuva: rys äy s KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 10-18, la 10-15 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350 40-80% tiryhmissä; eniten teollisessa työssä, palvelutyössä sekä kuljetus- ja liikennealan työssä. Työnvälitystilastoon sisältyvien henkilökohtaisesti lomautettujen ja lyhennetyllä työviikolla olevien sekä ryhmälomautusten erillisseurannan lukumäärien perusteella arvioidaan, että koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä yhteensä noin 76.000 henkilöä. Työ- ja elinkeinotoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli kesäkuun lopussa yhteensä 27.800 eli 22.100 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Toukokuusta henkilökohtaisesti lomautettujen määrä väheni 2.600:lla. Lisäksi lyhennetyllä työviikolla oli kesäkuun lopussa 3.500 työnhakijaa. ­ KYLLÄ täällä on ihana asua! tuumivat "alkuasukkaisiin" kuuluvat Jorma, Elsa ja Lasse Vuoresmaa Pilvijärven pienkiinteistöyhdistyksen 50-vuotisjuhlissa 19.7. Ensi kesänä 90 vuotta täyttävä Lasse viettää edelleen Elsansa kanssa kesät omassa mökissään Pilvijärvellä. Jorma oli 12-vuotias tontin ostamisen aikoihin ja on puolisonsa Raijan kanssa kuulunut jo yli 30 vuoden ajan alueen ympärivuotisiin asukkaisiin. Myös heidän tyttärensä perheineen asuu lähettyvillä. ­ Aiheesta enemmän sivuilla 12 ja 13. Yhteismäärä on 6.496,61 /kk: Kirkkonummi nostaa virkamiesten palkkoja Kirkkonummen kunnanhallitus on päättänyt nostaa virkamiesten palkkoja yhteensä noin 6500 eurolla kuukaudessa 1.8. 2009 alkaen. Kunnanhallitus päätti samalla antaa henkilöstöjaostolle tehtäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä käydä läpi kunnassa noudatettavat palkantarkistusperiaatteet ja tehdä tarvittavat muutokset nykyisiin linjauksiin. Uusissa ohjeissa tulee määritellä myös milloin tehtäväkohtaista palkkaa alennetaan. Samalla henkilöstöjaostolle annettiin tehtäväksi 30.9. 2009 mennessä valmistella ja vahvistaa periaatteet, joita noudatetaan, kun virkoja, toimia tai vastuuhenkilön tehtäviä julistetaan haettavaksi kunnan sisällä. Henkilöstöjaoston tulee myös 30.9. 2009 mennessä vahvistaa tulosalueiden vetäjien palkkausperusteet. Yksittäiset palkankorotukset olivat suuruudeltaan enintään 10 %. Vuonna 2009 palkantarkistusmäärärahasta käytetään siten yhteensä 49.425 euroa. Työttömyys kasvoi 68 000 henkilöllä kesäkuussa Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kesäkuussa 67.500:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät 21.7. 2009 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TEtoimistoissa) oli kesäkuun lopussa yhteensä 275.800 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa, eniten Etelä-Pohjanmaalla (46 %), Pirkanmaalla (43 %) ja Varsinais-Suomessa (40 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Kainuussa (19 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi edelleen eniten miesvaltaisilla aloilla: teollisessa työssä, luokittelemattomassa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä. Työttömien miesten määrä lisääntyi kesäkuussa 53.300:lla ja naisten 14.200:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin kesäkuun aikana 28.900, mikä on 8.100 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan TEtoimistoissa oli kesäkuussa avoinna 51.100 työpaikkaa, mikä on 16.000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kuukauden lopussa edelleen avoinna olevat työpaikat (19.300) olivat vähentyneet kaupallista työtä lukuun ottamatta kaikissa muissa ammat- Fortumilta vahva tulos Fortumin osavuosikatsauksen mukaan vuoden alkupuoliskon tulos oli vahva. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto 1.002 (984) miljoonaa euroa, +2 %; sisältää 78 miljoonan euron negatiivisen muuntovaikutuksen Ruotsin kruunun heikkenemisestä. Myös Fortumin kassavirta oli erittäin vahva: Liiketoiminnan kassavirta oli alkuvuonna 1.526 (1 039) miljoonaa euroa. 94 % (92 %) Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa oli hiilidioksidipäästötöntä ja 80 % sähkön tukkumyynnistä pohjoismaissa on suojattu loppuvuodeksi 2009 50 euroon megawattitunnilta. Suojaukset vuosille 2010 ­ 2011 ovat samalla tasolla kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen Venäjällä eteni. Kilpaillulla tukkumarkkinalla myydyn sähkön osuutta nostettiin 30 %:sta 50 %:iin heinäkuun alussa. Haastava ja laadukas ravustuskausi alkaa Tällä viikolla rapuja saa taas pyytää. Etelä-Suomen vesissä täplärapukannat ovat vahvistuneet ja koko maassa jokirapukannat pysyneet suunnilleen ennallaan. Alkukesän kylmät ja vaihtelevat ilmat enteilevät normaalia rapusaalista ja jäämme odottelemaan vajaan 6 miljoonan ravun saalista. Saalista noin miljoona rapua on jokirapuja. Jokavuotisena haasteena on kasvavan täplärapusaaliin markkinointi. Suomalaisessa rapukaupassa on kaupparavun laadulla ja uusilla raputuotteilla yhä tärkeämpi merkitys rapusaaliin määrän ja ravun hinnan lisäksi. Täplärapusaaliin kasvaminen ja mm. rapuruton vaikutus ravun laatuun lisää Jatkuu sivulla 18 Suomenlahden merivartiosto parantaa palvelua ruotsinkielellä Porvoon edustalla 26.6. 2009 tapahtuneen vesiliikennevalvontatapahtuman uutisoinnin kohteena ollut rangaistusvaatimuksen antaminen perustui normaaliin käytäntöön, jossa pelastusvälineen puute tai sen soveltumattomuus on pääsääntöisesti peruste rangaistusvaatimukselle vesiliikenteessä. Tästä käytännöstä voidaan poiketa tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella, jolloin otetaan huomioon tilanne, asianosaisten rikosoikeudellinen vastuukyky ja kohtuullisuus. Henkilön äidinkieli tai kansallisuus ei saa vaikuttaa asiaan. Suomenlahden merivartioston toimintaperiaatteisiin kuuluu toimialueensa kaksikielisyyden huomioiminen. Kaksikielisyys huomioidaan mm. kouluttamalla osa henkilöstöstä ruotsinkielisillä peruskursseilla. RAVUSTUKSEEN tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun (18­64 -vuotiaat, 20 /vuosi tai 6 /7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Luvan hinta vaihtelee. Mertensia-maneetit yleisiä arktisilla valtamerillä: Finska vikens sjöbevakningssektion förbättrar sin service på svenska Det framställande av straffanspråk, som har varit före i nyhetsförmedlingen angående den händelse i övervakningen av sjötrafiken som inträffade utanför Borgå den 26.6. 2009, baserade sig på en normal praxis där avsaknad av räddningsutrustning eller dess olämplighet som regel utgör en grund för straffanspråk i sjötrafiken. Från denna praxis kan avvikelse göras från fall till fall på basis av ett helhetsövervägande, vid vilket beaktas situationen, de berördas straffrättsliga ansvarsförmåga samt skäligheten. En persons modersmål eller nationalitet får inte inverka på saken. Till verksamhetsprinciperna vid Finska vikens sjöbevakningssektion hör att beakta tvåspråkigheten på dess verksamhetsområde. Tvåspråkigheten beaktas bl.a. så att en del av personalen utbildas på svenskspråkiga grundkurser. Talven näytteet määritetty arktisiksi kampamaneeteiksi Vuonna 2006 Itämerellä havaittiin kampamaneettilaji, jonka pelättiin olevan Mustallamerellä tuhoja aiheuttanut amerikankampamaneetti (Mnemiopsis leidyi). Suomen Ympäristökeskus kertoo, että viime syksynä paljastui, että ainakin osa yksilöistä kuuluukin johonkin toiseen lajiin. Uusia maneettinäytteitä kerättiin tammi- ja maaliskuussa merentutkimusalus Arandalla. Niitä analysoitiin tarkoilla geneettisillä menetelmillä. Nyt valmistuneissa analyyseissä on varmistunut, että kaikki alkuvuonna 2009 Suomenlahdella ja Selkämerellä kerätyt yksilöt olivat arktisia kampamaneetteja ­ tieteelliseltä nimeltään Mertensia ovum. Mertensia-kampamaneetit ovat hyvin yleisiä arktisilla valtamerillä, ja laji on pysyvä osa ulapan planktonyhteisöä. Laji kasvaa kotivesillään 6­8 cm kokoiseksi. Se syö pienenä mikroplanktonia ja aikuisena eläinplanktonia, kalanpoikasia sekä mätiä. Sen ei tiedetä aiheuttaneen suuria muutoksia ekosysteemeissä kuten amerikankampamaneetti on tehnyt. Pohjoisella Itämerellä suurimmat havaitut lajin yksilöt ovat olleet noin puolen senttimetrin kokoisia. Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat aloittivat kampamaneettien tutkimuksen pohjoisella Itämerellä vuonna 2007. Kun kampamaneetteja on nyt havainnoitu Suomenlahdella yli kahden vuoden ajan, uutta tietoa on saatu lajikysymyksen lisäksi maneettien vuodenaikaisesta esiintymisestä. Seurannan perusteella kampamaneettien määrä on suurimmillaan talvella ja pienimmillään kesällä. Vuoden 2009 aikana maneetteja on ollut edellisvuoteen verrattuna enemmän kaikkina vuodenaikoina. Tämän vuoden tutkimuksissa jatketaan maneettimäärien seurantaa ja selvitetään yhdessä kansainvälisten tutkimuskumppanien kanssa koko Itämeren kampamaneettilajistoa. Lisäksi tehdään laboratoriokokeita, joiden avulla selvitetään mitä maneetit Itämerellä syövät ja miten lisääntyminen onnistuu Itämeren valtameriin verrattuna alhaisessa suolapitoisuudessa. Näillä tutkimuksilla selvitetään lajin vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin.
• 4 Elokuvat N:o 55 ­ 23.7.2009 Työsuorityksia Kirkkonummen Sanomat Ravintolat Kaksi henkilöä loukkaantui: Ulosajo Kehä III:lla 19.7. kello 17:20 aikaan Kehä III:lla Espoon Vanhakartanon kohdalla, itään menevällä ajoradalla, henkilöauto suistui ulos ajoradalta kulkusuunnassaan oikealle puolelle. Autossa oli kaksi aikuista henkilöä. Pelastuslaitos irrotti auton katon henkilöiden saamiseksi ulos autosta. Molemmat henkilöt loukkaantuivat ja heidät on toimitettu sairaalahoitoon. Alkoholilla ei epäillä olleen osuutta tapaukseen. Ajoneuvo romuttui onnettomuudessa. Halv miljon åskådare på Raseborgs Sommarteater Raseborgs Sommarteater räknade in sin besökare nr 500.000 sedan starten 1966 på föreställningen av Djurgården söndag 19.7 2009. Genom lottning blev det Johanna Karlsson från Helsingfors ­ med rötter i Pargas ­ som erhöll hederstiteln. Förutom ära och en Raseborgsros medförde utnämningen också en tioårig fribiljett till Raseborgs sommarteater. Eller som det står diplomet: "Alla gäster är jämlika, men endel gäster är mer jämlika än andra." Johanna Karlsson blev glatt överraskad av uppvaktningen. Hon har tillsammans med sina föräldrar från Pargas varit en trogen besökare på Raseborg under de senaste tio åren, och nu ser det alltså ut att bli många säsonger till för hennes del. Raseborgs Sommarteater startade år 1966, och är nu inne på sin 41:a spelsäsong. Den första pjäsen var sångspelet Kungen och Kristina, som lockade hela 15.000 åskådare, och sedan dess har Raseborgs Sommarteater hållit sin ställning som Svenskfinlands ­ och en av hela landets ­ största frifluftsteatrar. Arrangör för Raseborgs Sommarteater är Västnyländska Ungdomsringen rf VNUR. Före den här säsongen Hoivakotipalveluita Parturi-kampaaja Hammaslääkärit Perheasiain neuvontaa JOHANNA Karlsson (t.v.) erhöll förutom ros och mössa ett diplom som berättigar till tio års fritt inträde till Raseborgs Sommarteater. Diplomet överräcktes av VNUR:s ordförande Dan Idman och styrelseledamot Kim Snygg (i fårklädsel). Foto: Jan Lindroos. hade teatern räknat in drygt 495.000 besökare. Årets pjäs, den musikaliska fabeln Djurgården, har hittills (19.7) lockat drygt 5.200 åskådare. Åtta föreställningar återstår ännu till den 1.8. Mera info: www.raseborg.org/djurgarden Vikingaspel från Sverige Raseborgs Festspel och Västnyländska Ungdomsringen står värd för ännu en teaterföreställning denhär sommaren. Den 5­8 augusti gästspelar det svenska vikingaspelet Sigurd Fafnisbane vid Raseborgs slott. Det är fråga om en familjeföreställning med 16 medverkande från Eskilstuna i Sverige. Från Västnyland medverkar några statister och hästar. Mera info: www.raseborg.org/sigurd. Koulutusta Koulutus kannattaa! Esitteet ja hakulomakkeet NUMEROSTA 01080-0990 tai Haluatko oppia lisää suomen kieltä, atk:ta ja parantaa valmiuksiasi opiskella ammatti Suomessa. Samalla tutustut eri koulutusmahdollisuuksiin ja ammatteihin Suomessa. Ruorijuoppo kiinni Lohjanjärvellä Viikonlopun aikana Lohjanjärvellä suoritetussa vesiliikenteen valvonnassa tavattiin joitakin veneitä, joissa oli varustepuutteita. Puutteiden johdosta annettiin ohjausta ja opastusta sekä annettiin joitakin rangaistusvaatimuksia ja huomautuksia. Myöhään perjantai-iltana tavattiin Aurlahdella mieshenkilö, jonka puhalluskoe osoitti 1,6 . Asiaa tutkitaan vesiliikennejuopumuksena. Lokakaivojen tyhjennykset Maahanmuuttajien Koulutus Espoossa 24.8.2009 - 31.5.2010 ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Soita ja kysy lisää: Kouluttaja Tuija Hannula p. 044 367 7010 Esite ja hakulomake myös Internetissä: LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Ojakkalantie 2 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6 A ESPOO
• Kirkkonummen Sanomat Palv s kesälauan elemme myö taisin! N:o 55 ­ 23.7.2009 5 PÖRSSIROMAHDUS! Käytä tilaisuus hyväksesi! akka tai sa 31.7.2009 sa Tarjous voimas SAIMME NTUOJALTA MAAHA LISÄERÄN! 7 KPL autoja riittää. niin kauan kuin Aveo 1.4 LS 4-0v 94hv v CO2 päästöt 160g/km NETTOHINTA ** Rahoitustarjous Korko 3,9% Käsiraha 500,00 Kk-erä 199 HINTAAN 8 KPL Nubira 2.0 D STW 121 hv DIESEL! CO2 päästöt 155g/km USKOMATTOMAAN NETTOHINTA ** Rahoitustarjous Korko 3,9% Käsiraha 500,00 Kk-erä 259 CHEVROLET AUTOJA 11.990* ITU ILMASTO TAKUU 3 VUOTTA 15.990* ITU ILMASTO * 199/kk* * auton hinta 9020,69 + arvioitu autovero 2969,31 overo + toimituskulut 600, yhteensä 12590 590 ** maksuaika 60 kk, viimeinen erä 2450. * 50. ksl:n mukainen todellinen vuosikorko 5,56% ko ** 259/kk * autonhinta 12201,52 + arvioitu autovero 3788,48 + toimituskulut 600, yhteensä 16.590 ** maksuaika 60 kk, viimeinen erä 3300. ksl:n mukainen todellinen vuosikorko 5,16% Kaikissa autoissa varusteena mm: ilmastointi, keskuslukitus, sähköikkunat ym. www.chevrolet.fi www.p pa uto . fi BONUSTA BENSASTA Uudenmaan Auto mme Uusi osoittee LOHJA, Maksjoentie 8-9. Puh. 010 442 6110 Automyynti AVOINNA: ma-pe 9-18 / la 10-14 Niko Kähkönen myyntipäällikkö (uudet) 0500 667 581 Raimo Lehtinen 050 307 1544 Toni Rantanen 044 730 5215 Harri Tornivuori 050 388 9880 Jorma Punta 044 533 0466 Tapani Saunamäki 044 730 5214 YLI 300 hyvitys 1500 AUTON VALIKOIMA Rahoitus1,9% 2,9% JUURI tarjous TULLEITA Tupla2000 Bonus VAIHTOAUTOJA! w w w . p p a u t o . f i väh. AUTOSTA KUIN AUTOSTA inen ja katsastettu ajallaan. llyttää, että auto on ajokunto skee yli 5000 vaihtoautoja. Ede *Ko CO2 158 g/km, 6,6 l/100 km polttoaineenkulutus yhdistetyssä ajossa. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinta toimituskuluineen alk. 19 590 . * Edussa huomioitu alennus autosta 2 310 ja varustepakettietu 1 525 , yhteensä 3 835 . * HEINÄKUUSSA ASIAKASOMISTAJILLE: Rahoitus 0-10 000 Rahoitus 10 001-20 000 VAIHTOAUTOIHIN ** Luotonperustaminen 144, ** Vaatii hyväksytyn luottopäätöksen. assa 31.7.2009 asti. eräkohtainen käsittelykulu 7. Voim *** on ostajalle 2000 t iksi ***B *** Bonusostoik i kirjataan vaihtoaut 2009 asti. Voimassa 31.7. 1000 , normaalisti bonusostoiksi kirjataan . Autojen tiedot kuvineen: www.p pa uto . fi BONUSTA BENSASTA Uudenmaan Auto mme Uusi osoittee LOHJA, Maksjoentie 8-9. Puh. 010 442 6110 Automyynti AVOINNA: ma-pe 9-18 / la 10-14 Anssi Hakkarainen vaihtoautopäällikkö 050 4091 382 Tapio Mahkonen 050 307 1539 Tapio Luoma 044 730 5223 Kim Sällsten 044 730 5213 SSO:n autoliikkeistä Bonusta jopa 5%
• 6 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Edullisuutta Kirkkonummelaisille jo vuodesta 1985 TAR H IN US- ! JO AAN T 19" Taulu-TV KDL-19L4000 · 19 tuuman (48 cm) teräväpiirtovalmis (HD Ready) BRAVIA-LCD-TV · Sisäinen digitaalinen maanpäällisen verkon TV-viritin (MPEG-2) ja 2 HDMITM-liitäntää MEIDÄT ON HELPPO LÖYTÄÄ! Munkinmäentie 19, Kirkkonummi. Puh. 298 1454. Avoinna: ark. 9.30-18.00, la 10.00-14.00 PÄÄKIRJOITUS Joka neljäs kunta ehkäisee aktiivisesti ilmastonmuutosta Neljännes kunnista tekee tällä hetkellä aktiivisesti työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Näissä 85 kunnassa asuu peräti 65 prosenttia Suomen väestöstä. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton tekemän ilmastoselvityksen ennakkotiedoista. Ilmastotyötä tehdään sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa. Kunnissa ilmastotyön perustana on ilmastopäästöjen laskeminen ja päästövähennystavoitteen asettaminen. Kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista on laskenut ilmastopäästönsä ja reilut 20 prosenttia asettanut tavoitteen päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi Kuopiossa on tavoitteena vähentää ilmastopäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Porissa ja Turussa saman aikavälin päästövähennystavoite on 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia pyrkivät yhdessä 39 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Maarianhaminassa päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuosien 2002 ­ 2012 välillä. Uusikaupunki tavoittelee 30 prosentin päästövähennystä vuoteen 2012 mennessä. Kuhmoisissa tavoitteena on hiilineutraali kunta kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Kuntaliitosta vertaa. Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma huomauttaa, että kunnat pystyvät hidastamaan ilmastonmuutosta vähentämällä alueellaan syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, sillä kaikki päästöt tehdään kuntien rajojen sisäpuolella. ­ Energiansäästö, kunnan kiinteistöjen lämmityspolttoainevaihdot uusiutuviin ja kunnan energiatehokkaat hankinnat ovat toimia, joilla voi vähentää ilmastopäästöjä nopeasti. Yhdyskuntasuunnittelu, liikennejärjestelmät ja energialaitosten polttoainevaihdot ovat pitkävaikutteisia kuntien ja alueiden keinoja vähentää kasvihuonekaasuja. Luoma muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on osoittautunut useimmiten järkeväksi myös kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi energiansäästö tuo kustannussäästöjä ja puuenergian käyttäminen puolestaan tuloja paikallisille lämpöyrittäjille. Valtaosa ilmastokyselyyn vastanneista toivoi kunnan ilmastotyöhön tukea erityisesti kunnan virkamiesjohdolta, kunnan luottamushenkilöiltä, Kuntaliitolta, Suomen ympäristökeskukselta sekä maakunnan liitoilta. Kuntaliitto käynnisti kuntien ilmastonsuojelukampanjan vuonna 1997 ja nykyisin kampanjassa on mukana 43 kuntaa. Selvityksen perusteella ilmastonsuojelukampanjaan osallistuvat kunnat ovat selvästi aktiivisempia ilmastotyössään kuin muut kunnat. Kuntaliitto toteutti kaikille Suomen kunnille suunnatun kyselyn kuntien ilmastotyöstä touko-kesäkuussa 2009. Kyselyn ensimmäiseen vaiheeseen vastasi 172 kuntaa eli noin puolet Suomen kunnista. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan elo-syyskuun vaihteessa. H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee 4.39 ja laskee 22.13 Ke 22.7. Leena, Matleena, Leeni, Lenita, Magdalena, Malin, Lena, Madeleine *ORT Maria, Magdaleena To 23.7. Olga, Oili, *ORT Runo, Tuure, Viljo, Tuukka Pe 24.7. Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Kristina, Kerstin, Kristel, Kia, Stina, Tina *ORT Kristiina, Kirsti, Kirsi, Tiina, Boris La 25.7. Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi, Jakob, Jim *ORT Anna, Anni, Piia, Ruusa Su 26.7. Martta, Marta *ORT Jorma, Jarmo, Paraske, Eeva Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehille maja ja sauna saareen (KS n:o 13, 16.7.1969) Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet r.y. tiedottaa jäsenistölleen, että yhdistyksemme on vuokrannut Kirkkonummen kunnassa Medvastön kylässä Medvastö Rn:olla L 138 merkittyyn tilaan kuuluvan Stångören nimisen saaren, jonka pinta-ala on n. 10.000 m2. Vuokra-aika on viisi vuotta, mitä on mahdollisuus jatkaa. Saareen on vuokranantajan lupa rakentaa kalamaja ja sauna tarpeellisine lisärakennuksineen. Kunnan ilmastotyö kannattaa myös taloudellisesti Voimassaoleva ilmastostrategia tai -ohjelma on 15 prosentilla vastanneista kunnista ja valmisteilla 31 prosentilla. ­ Esimerkiksi Ruotsissa noin puolella kunnista on valmiina ilmastonmuutoksen torjumista koskeva laajempi suunnitelma. Vastausten perusteella Suomessakin suuri osa kunnista on aktivoitumassa ilmastotyöhön, projektisihteeri Riitta Savikko Nainen taitaa paremmin liikenneturvallisuuden Jos miehet käyttäytyisivät liikenteessä naisten tavoin: ajaisivat harvemmin ylinopeutta, eivät syyllistyisi rattijuopumukseen ja muistaisivat turvavyöt, menehtyisi liikenteessä huomattavasti vähemmän ihmisiä, laskeskelee Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi. Tilasto liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolonkolareista vuosilta 2005 ­ 2007 kertoo karua tarinaa miesten ajamisesta. Silloin kun onnettomuuden taustalta löytyy joko alkoholi, ylinopeus tai turvavyöttömyys, ratin takana on tyypillisesti ollut mies. Miehet aiheuttavat lähes kymmenen kertaa enemmän rattijuopumukseen liittyviä kuolonkolareita kuin naiset (M 304 N 32). Ylinopeudella ajettujen onnettomuuksien tilanne on samankaltainen. Yli 10 km/t ylinopeudella ajetuista kuolonkolareista vain 8 prosenttia oli naisten ajamia (M 290 N 26). Lisäksi turvavyöttömiä mieskuljettajia menehtyi yli viisi kertaa enemmän kuin naisia (M 273 N 52). Onnettomuustilastoista voidaan poimia myös tieto sellaisista onnettomuuksista, joiden syynä on useampi kuin yksi näistä riskitekijöistä. Näissäkin onnettomuuksissa kuljettajat ovat pääsääntöisesti miehiä (M 94 N 8). Plussaa siis liikenneturvallisuudesta naisille (+) MAIJA P. Elämänpuita, omenapuita Kautta aikojen naiset ovat kaikissa kulttuureissa kertoneet kohtaloistaan kirjomalla maasta taivaaseen kurkottavia elämänpuita. Karjalassa ommeltiin punapoiminnalla käspaikkoja, itämailla elämänpuu esiintyy perusmotiivina silkki- ja villamattojen kirjonnoissa. Unkarissa elämänpuu ommellaan ristipistoin kansanpukujen miehustaan, pikkuliinoihin ja ikkunaverhoihin. Kairossa asuessamme vierailimme pyramidien luona Gizan mattokylässä. Siellä lapset kutovat pystypuissa elämänpuita mattoihin värjätystä kamelinvillasta. Elämänpuu tuo omistajalleen erityisen paljon onnea, jos sen oksilla pesii lintu. Pihallani kasvaa ikäiseni omenapuu, aikanaan ankaralla kädellä koulutettu. Sen oksat levittyvät matalana, nöyränä peittämään lähes koko pihan. Mittaan siitä omenapuusta vuoden kulkua. Joka syksy saan poimia mehevää, maukasta, vanhanaikaista keltakanelia yli oman tarpeen. Adventin alla ripustamme sen oksille kynttilänauhoja, jotka syttyvät illan pimetessä kuin pienet tähdet joulua ennustamaan. Marian päivän aikoihin koristamme sen kirkkaanvärisillä muovimunilla pääsiäisen odotukseen. Kerään pääsiäismunat kellariin odottamaan seuraavaa kevättä helluntaina ryhmyisiin oksiin ilmestyvien nupun aiheiden alta. Latvaan kiinnitetyssä lintupöntössä pesii kirjosieppo, jonka elämää seuraamalla elämänpuuni kesä kääntyy pihallamme uuteen syksyyn. Puu elää, katson sitä keittiön ikkunasta. Omenapuu on minulle Elämänpuu. Puu on aina kahden maailman kansalainen. Juurillaan kiinni maassa, mutta latvallaan tavoittelemassa taivasta. Minun sukupolveni suomalaiset eivät enää kiinnity yhteen isänmaahan. Maailma on avoin, rajaton. Myös puutarhanhoidossa suositaan euromallia: taimi istutetaan suureen ruukkuun, jota on helppo siirrellä suhdanteitten muuttuessa kasvupaikasta toiseen. Kesä kulkee nupusta kukkaseksi, kuihtumisen kautta hedelmäksi ja uusiksi siemeniksi. Kukat auttavat ihmistä löytämään paikkansa oman elämänsä vuodenajoissa. Luontoa seuratessa oppii ymmärtämään myös sen, että uudet kesät tulevat, seuraavat toisiaan, ovat tulleet ennen minua ja jatkavat tulemistaan vielä jälkeenikin. Upinniemen rantakallioita katsellessa muistan viimeistään oppineeni, että meri ja kalliot säilyvät, vain rannan kalastajat vaihtuvat. MAIJA P. Haittaohjelmat leviävät verkkomainosten kautta Haittaohjelmia voidaan levittää verkkosivustoilla myös mainosten välityksellä. Sivujen ylläpitäjille tämän malvertising-ilmiön torjuminen on vaikeaa, sillä mainosten sisältö ladataan useimmiten ulkoiselta palvelimelta eikä se tällöin ole sivuston ylläpitäjän hallinnassa. Sivujen käyttäjille ilmiö on erityisen ikävä, koska haittaohjelmien tartuttamisyrityksiä voi tulla myös turvallisina pidetyiltä verkkosivustoilta. Haittaohjelmia voidaan jakaa niin ikään murretuilta www-palvelimilta, joille haitallista sisältöä syötetään luvatta käyttämällä hyväksi sivuston tai palvelimen haavoittuvuuksia tai varastettuja ylläpitotunnuksia. Käyttäjän saattaa olla vaikea havaita haittaohjelman latautumista koneelle, mutta tartuntariskiä voi pienentää pitämällä selaimen, käyttöjärjestelmän ja virustorjuntaohjelman päivitettyinä. Älypuhelimet ovat toistaiseksi enimmäkseen säästyneet tietoverkkojen haitallisilta lieveilmiöiltä. Sitä mukaa kun puhelimet alkavat muistuttaa ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan tietokoneita, myös niiden houkuttelevuus hyökkääjien silmissä kasvaa. Viime vuoden lopussa roskapostin määrä puolittui, kun haitallista sisältöä tarjoavia operaattoreita kytkettiin irti verkosta. Sittemmin roskapostin osuus on kasvanut ennalleen. Yhdeksän kymmenestä verkossa liikkuvasta viestistä on joko mainoksia, huijausyrityksiä tai muuta haitallista sisältöä. Miinusta (­) siis tällaiselle verkon hukkakäytölle!
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 55 ­ 23.7.2009 Lauantaina Sunnuntaina 7 +21 Kirkkonummi Inkoo Inkoo +22 Siuntio Inkoo +22 Kirkkonummi +23 Siuntio Inkoo +23 Kirkkonummi +21 Siuntio +18 Siuntio +18 Kirkkonummi +21 3 +22 +20 Selkeää Puolipilvistä +20 8 Pilvistä +17 7 +21 Sadekuuroja Sadetta +19 Ukkosta 7 Tuulen suunta ja -nopeus +17 Sää -merkkien selityksiä 6 ILMATIETEEN LAITOS Puistojumpalla ja järvihölkällä kilot kuriin Veikkolassa Uimarannoilla toistaiseksi vain vähän sinilevää: Kirkkonummen uimarantavesitulokset Yleisten uimarantojen ja uimahallien veden laadun valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Myös rannan oheistiloja, rakenteita ja laitteita tarkkaillaan, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa uimareille. Epäkohtia havaittaessa voi olla yhteydessä rantojen ylläpitäjään eli Kirkkonummen ympäristöja yhdyskuntatekniikkaan. sissä sinilevien lisääntymistä ja nousemista veden pinnalle ns. sinileväkukinnaksi. Se näyttää vihreältä puurolta tai maalilta, ja hajoaa kosketeltaessa tai tuulen ja aaltojen vaikutuksesta. Jos uimarantatarkastuksilla havaitaan sinilevää, kyseisen rannan ilmoitustaululle viedään asiaa käsittelevä tiedote. Koska sinilevien toksisuus vaihtelee paljon, voi (1-3) Storträsk (EU) 6.7. (3.8.) Täyttää vaatimukset 20,5°C 17.7. sinilevää (1) Syväjärvi (EU) 6.7. (3.8.) Täyttää vaatimukset 15°C 17.7. sinilevää (1) Tampaja Haapajärvi (EU) 6.7. (3.8.) Täyttää vaatimukset 20°C 17.7. ei havaittu Tampaja Kylmälä 6.7. (3.8.) Täyttää vaatimukset 20°C 17.7. sinilevää (1) MARJU Huuhtasen, edessä vas vetämässä puistojumpassa käytetään apuna erilaisia välineitä, tällä kertaa notkeutta saadaan hulahula-vanteilla. ­ Tämä on vain niin tosi hauskaa ja tehokasta, ei täältä voi olla poissa! huikkaa yksi hulahulavanteen pyörittäjistä ja koko Navalan kentällä jumppaava naisjoukko vahvistaa asian todeksi. Kenttä täyttyy kahdesti viikossa iloisesta porukasta, joka saa kiloille kyytiä Marju Huuhtasen ohjauksessa. ­ En ole koskaan ollut yksin puistojumpassa ja se innostaa tulemaan tänne vuosi toisensa perään ja joka kelillä. Meitä ei sateetkaan estä. Ja jos ihan huono sää on, me voidaan mennä tuonne tanssilatoon, selvitteli Marju Huuhtanen 14 vuotta vetämäänsä Veikkolan puistojumpan ideaa. Itse asiassa liikuntaryhmät kokoontuvat ympäri vuoden. ­ Kesällä olemme täällä Navalan urheilupuistossa maanantaisin ja torstaisin ja syksyllä siirrymme Veikkolan koululle ja Furuhediin, kertoo Marju, joka viime kesänä lisäsi ohjelmaansa vielä keskiviikkoiltaisin ­ sekin klo 18.45 alkavan ­ Lamminjärvessä vedetyn 40 minuutin mittaisen järvihölkän, joka koleasta kesästä huolimatta sai heti suuren suosion, joten ainakin vetäjän, neljän lapsen äidin, oma kunto-ohjelma on taattu. ­ Järvessä pulikoitiin niin kauan kuin tarkenimme eli elokuun loppuun asti. Myös se on taas ohjelmassa, Marju kertoo. Innostavan vetäjän lisäksi kävijöiden ilona on joustava systeemi, jossa tarjolla on 10 käyntikerran kortti ilman aikarajoituksia. ­ Välillä voi pitää vaikka äitiysloman ja jatkaa taas. Kortin voi jakaa myös kaverin kanssa, Marju valottaa 40 euron hintaista jumppakortin käyttöohjeita, joskin lajiin pääsee mukaan myös kertamaksulla. rässä kentän löysivät muutkin käyttäjät. ­ Olen kyllä hirveän iloinen, että kunta on antanut minun pitää täällä puistojumppaa Veikkolan asukkaille, kiittää Marju, jonka tavoitteena on saada tunneista riittävän tehokkaita ja haasteellisia. Tällä kertaa välineenä oli hulahula-vanne, jota jumppaajat saivat pidettyä pyörimässä minuuttitolkulla. Viime kesänä ohjelmassa oli mm. steppijumppaa olutkorien avulla. ­ Olihan se vähän haastavaa ajaa autoa 50 olutkorin kanssa, Marju naurahtaa. Huikean iso kenttä Navalan nurmikenttä on käsittämättömän iso. Sinne mahtuu vaikka kuinka monta erilaista ryhmää yhtä aikaa touhuamaan. ­ Silloin kun saimme ensi kerran luvan tulla tänne jumppaamaan, kenttä kasvoi ruohoa polven korkeudelle. Tallasimme sitä maahan, mutta sitten kunnan puutarhuri Hans Sjöblom tuli ajamaan ruohon, valotti Marju alkuaikoja. Puistojumpan pe- Hoitoluokituksen nosto veisi puistojumpan Navalan kenttä rakennettiin 2000-luvun alussa talkoovoimin VeVe:n toimesta, jolle Eerikinkartanon johtokunta vuokrasi kentän vastikkeetta. Alueen savipitoinen maa ei kuitenkaan ole ollut hyvä jalkapallokentän kasvukerrokseksi, mutta yhdistyksellä ei ollut resursseja sijoittaa siihen enempää. Vaikka kenttä ei epätasaisena ole kelvollinen peleihin, KIRKKONUMMEN uimarantojen vedet ovat olleet bakteriologiselta laadultaan hyviä, mutta joillakin rannoilla esiintyy lähes joka vuosi sinilevää. Espoossa ja Kirkkonum- vähäinenkin esiintymä sisälLammaskallio (EU) 6.7. mella on yhteensä 36 yleistä tää suuria myrkkypitoisuuk- (3.8.) Täyttää vaatimukset uimarantaa, joiden veden sia. Tästä syystä uimaran- 20°C 17.7. sinilevää (1) laatua tarkkaillaan säännöl- nan käyttäjiä kehotetaan Vitträsk Luoma 6.7. (3.8.) lisesti uimakaudella välttämään uimista vedessä, Täyttää vaatimukset 19,5°C (15.6.­31.8.) voimassa olevan jos siinä on havaittavissa si- 6.7. sinilevää (1) lainsäädännön mukaisesti. nileväkukintaa. On myös Vitträsk Automuseo 6.7. Myös 10 talviuintipaikan ve- syytä vahtia, etteivät pienet (3.8.) Täyttää vaatimukset den laatua tarkkaillaan lapset saa vettä ja sitä kaut- 20°C 6.7. sinilevää (1) säännöllisesti. ta mahdollisesti myös levää Sinilevien määrä: 1 = Uimarantavesinäytteiden suuhunsa. Löylyvetenä sini- Vähän levää: levää on havaittulokset ovat nähtävissä ui- leväpitoista vettä ei tule käyt- tavissa vihertävinä hiutaleimarantojen ilmoitustauluilla tää. na tai tikkuisina vedessä. Leja internetissä. vää näkyy, jos vettä ottaa läKirkkonummen uimaran- Merialueen pinäkyvään astiaan. Rannaltojen vedet ovat olleet bakte- uimarannat le on saattanut ajautua kariologiselta laadultaan hyviä, peita leväraitoja. Levä heimutta joillakin rannoilla Uimaranta, pvm, Mik- kentää näkösyvyyttä. esiintyy lähes joka vuosi sini- robiologinen laatu, läm2 = Runsaasti levää: vesi levää (syanobakteereja). pötila, sinilevähavainnot on selvästi leväpitoista tai veSinilevää esiintyi loppuke- (1-3) den pinnalle on kohonnut sästä kaikilla merenrannoilla Upinniemi 6.7. (3.8.) Täyt- pieniä levälauttoja tai ransekä järvenrannoista Lam- tää vaatimukset 18°C 17.7. nalle on ajautunut leväkaminjärven, Storträskin, Vitt- sinilevää (1) saumia. räskin ja Syväjärven uimaLångvik (EU) 6.7. (3.8.) 3 = Erittäin runsaasti lerannoilla. Myös talviuinti- Täyttää vaatimukset 20°C vää: levä muodostaa laajoja paikkojen veden laatu oli 17.7. sinilevää (1) levälauttoja tai sitä on ajaupääsääntöisesti hyvä. tunut rannalle paksuiksi kaSinilevät kuuluvat luon- Järvialueen saumiksi. taisesti kaikkien vesien elin- uimarannat Suluissa on merkitty seuyhteisöön. Levien kasvulle raavat näytteidenottopäiväsuotuisa lämpötila ja sääoloUimaranta, pvm, Mik- määrät. suhteet aiheuttavat erityi- robiologinen laatu, lämsesti runsasravinteisissa ve- pötila, sinilevähavainnot oli käynnissä. Valtuutetut Matti Kaurila ja Janne Miilukangas jättivät vuosi sitten aloitteen nostaa Navalan kentän hoitoluokka kakkosluokkaan, mikä maksaisi arviolta 220.000. Siihen kuuluisi salaojitus, kasvukerroksen vaihto, kastelulaitteet, aidat, siirtonurmen asennus sekä paikoitustilat noin 40 autolle. Harmina olisi kuitenkin junioritoiminnan väheneminen ja puistojumpan loppuminen, sillä kakkosluokan kentän viikoittainen käyttöaika rajoittuisi 9­12 tuntiin. Kentän kunnostus ei ole liikuntalautakunnan taloussuunnitelman liikuntapaikkarakentamisen 2009 ­ 2013 ohjelmassa, mutta toimiala ottaa siihen kantaa tulevan talousarvion laatimisen yhteydessä. LIISA KOSONEN NAVALAN puistossa on tilaa toimintaan nyt kaikille halukkaille. Hoitoluokituksen nosto mahdollistaisi jalkapallopelit, mutta vähentäisi muuta käyttöä, mm. puistojumpan. sillä on kuitenkin ollut paljon käyttöä, puistojumpan lisäksi mm. junioreiden jalkapalloharjoituksiin, joita nytkin
• 8 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Asukasyhdistys täyttää 50 vuotta Vuoresmaan väki viihtyy yhä Pilvijärvellä Kun Pilvijärveä alettiin asuttaa yli 50 vuotta sitten, se tapahtui kertalaakista. Alueen omistaja jakoi maan keskimäärin 2500 m2:n kokoisiksi kesämökkitonteiksi ja pani ne myyntiin. Pieni ilmoitus Helsingin Sanomissa muutti perusteellisesti silloin mm. helsinkiläisen pariskunnan Elsa ja Lasse Vuoresmaan elämän. Kirkkonummen Pilvijärvestä tuli heille ensin ankara rakennustyömaa, sitten unelmien kesäpaikka ja lopulta jälkipolville ihana ympärivuotinen asuinpaikka. Huolimatta korkeasta iästään Lasse ja Elsa viihtyvät yhä kesäpaikallaan ja eläkevuosinaan he ovat viipyneet siellä varhaisesta keväästä syksyyn myöhään. seen eli klo 19 Helsinkiin menevään bussiin oli vaikea mahtua ja jotkut kävelivätkin edelliselle pysäkille, että saisivat istumapaikan, muisteli Lasse Vuoresmaa pioneeriajan hankaluuksia, kun autottomat kaupunkilaiset alkoivat raivata elintilaa korven kätköihin. asti alueelle ei kulkenut edes tietä. Talvisin, jos piti käydä tontilla, oli kahlattava umpihangessa. Rakennustarpeet kannettiin olkapäällä polkuja pitkin. Niinpä ensimmäiset asumukset olivat hyvin kevytrakenteisia. Ne oli tehty oman puutavaran lisäksi kaikenlaisista jäännösmateriaaleista, kuten pahvista ja kovalevyistä. Valaistuksena mökeissä oli öljyvalo. ­ En oikein uskonut, että paikalla vieraileva rakennustarkastaja hyväksyisi mökkini ja sanoinkin sen purkavani, mutta Karlsson vain kannusti: Hyvä talo siitä tulee, ei sitä tarvitse hajottaa!, kertoo Lasse, joka muiden tapaan sota-ajan kokeneena osasi hyödyntää kaikki materiaalit tarkasti. ­ Eräs työkaverini tuli käymään ja toi tullessaan kuusi metriä pitkän höylätyistä laudoista tehdyn sähkölaitoksen laatikon ja tiiliä. Niistä rakennettiin nykyisen talomme kuisti, hän esittelee. ­ Kottikärrytkin piti tehdä itse. Niillä sitten ajoin 400500 kuormaa hiekkaa pohjaa tehdessä. Hiekat tuotiin rakentajille silloin 60-luvulla vielä hevosella, Lasse Vuoresmaa kertoo alkuajoista. Sitten tietä alettiin tehdä talkoilla. ­ Osaa sitä helsinkiläinenkin kaivaa suoraa ojaa, sanoi eräs, joka katseli ojankaivuani, Lassen mieleen jäi ohikulkijan huomautus. Seikkailuja riitti Työ alkoi palstalla puiden kaatamisella, joista sitten alettiin saada rakennusmateriaalia ensimmäisiin mökkeihin. Lasse muistaa yhä ensimmäisen yönsä Pilvijärjellä . Muovista he tekivät teltan tapaisen ja yöpyivät sen alla Jorma-pojan kanssa. ­ Alue vilisi silloin käärmeitä ja pelkäsin niitä, mutta selvisimme, Lasse hymähtää. ­ Aina piti olla saappaat jalassa käärmeitten takia. Kerran sain yhden pulloon ja vein kouluun, Pilvijärvelle kotinsa perustanut Jorma kertoilee. Uudisraivaajien lapsille Pilvijärvi ja sen lähialueet tarjosivat loputtomasti koluttavaa. Yksi suosikkipaikoista oli venäläisten rakentama sairaalakompleksi Kantvikissa, joka nyt on jo purettu. Sisältä löytyi mm. valtavan suuria, tammisia pesualtaita ja polttouuneja. Metsistä löytyi myös venäläisten jäljiltä löytyi vaikka mitä: juoksuhautoja, piikkilankaa ja jopa nahkapaloja suutarinverstaan jäljiltä. LASSE ja Elsa Vuoresmaa viihtyvät yhä Pilvijärvellä itse rakennetussa mökissään. heidän ikkunaansa. ­ Kekkonenkin kävi 60-luvulla metsällä ja kaatoikin yhden hirven, nykyisen autokorjaamon nurkilla. ­ Parenteesiaikana siinä paikassa oli ollut venäläisten hevostalli. Sittemmin romanit käyttivät sitä hevostallina ja saluunana, mutta lopulta se kului polttopuiksi, Lasse muistelee. Yksi hirvi tuli iltaisin naapurin halkopinon taakse nukkumaan. ­ Kerran se pelästyi, kun juoksin oikopolkua hakemaan mökille unohtunutta käsilaukkuani, muistelee Elsa, joka itsekin säikähti isoa, kiiltäväkarvasta eläintä. Eläimiä liikkuu alueella yhä paljon; erityisesti kettuja ja jäniksiä, joten syksyn sadolla on vaara päätyä parempiin suihin. ­ Muuten tämä oli kyllä rauhallista seutua, Elsa naurahtaa. kennus löysi uuden sijansa Pilvijärveltä, kun se purettiin uuden tieltä joskus 60-70-luvun taitteessa. ­ Se oli ainut iso rakennus täällä, muut olivat pieniä puutarhamökkejä, Lasse kertoo kylästä, jonka asukkaiden käyttöön hän rakensi järvelle ensimmäisen laiturin vanhoista laatikoista. Jormapoika innostui koulussa tekemään katiskan ja vei sen lautan avulla järvelle. ­ Se ihan kuhisi isoja haukia. Kun nostin sen ylös, yläosa irtosi, se oli niin raskas lasti, Jorma kertoo. Nuoret kalastajat keksivät sitten panna kuusen oksia katiskan päälle ja niin saatiin saalis ylös. Kesällä 1972 Pilvijärvi ruopattiin yhdistyksen toimesta. Rannalla on nykyään tosi hieno asukasyhdistyksen jäsenille tarkoitettu laituri. Yleinen uimaranta on järven toisessa päässä. vamassa ja omakotitaloja on alueella jo lukuisia. ­ Täällä on oma rauha, kesällä pääsee uimaan ja lapsille on tarjolla vilkasta harrastustoimintaa, Jorma kiittää kotikuntaansa. Tytär innostui aikanaan purjehduksesta niin paljon, että Pilvijärveltä lähdettiin kisaamaan aina MM-kisoihin Atlantin aalloille asti. Kaupunkilaiset maalla Tulevana kesänä Pilvijärven asukasyhdistys juhlii komeasti 50-vuotista taivaltaan. Perustajajäsenistä ainoa elossa oleva on 90:tä käyvä Lasse Vuoresmaa, mutta monien muiden perustajajäsenien: Niilo Kosusen, Antti Anttilan, Paavo Vilénin ja M. Holttisen perillisiä asuu toki alueella. ­ Kukaan ei tiennyt yhdistyksen säännöistä. Sovitimme ne jostakin ammattiyhdistysliitolta ja yhdistyksen nimeksi tuli silloin Pilvijärven palstanomistajat, Lasse kertoilee. Muutkin tonttien ostajat olivat etupäässä helsinkiläisiä. ­ Lauantai- ja sunnuntaiaamuisin bussi lähti Helsingistä tänne klo 8.45 tupaten täynnä väkeä. Illalla viimei- Yhteiset juhannusjuhlat Juhannusta pilvijärveläiset ovat aina juhlineet yhdessä, alkuun latotansseilla Kabanoffintien varrella. Pitkään perinteisiin on kuulunut oma kokko rannassa ja juhannustanssit omassa huvimajassa. Yhdistyksen toimintaan liittyi mm. lääkelaatikon hoito ja ylläpito. Pöytäkirjoista löytyy, että esim. 29.7. -72 sen hoitajaksi valittiin Kirsti Pantti 25 mk:n vuosipalkkiota vastaan. ­ Siellä oli sidetarpeita ja laastareita, niistä oli jatkuva kysyntä, Vuoresmaa hymähtää. Seuraava sukupolvi rakensi urheilukentän ja nykyajan harrastuksiin yhdistystoimintaan kuuluu myös lentopallonpeluu, jossa vuosittain järjestetään haasteottelu kunnanhallituksen kanssa. ­ Täällä on kyllä yhä edelleen erittäin aktiivinen asukasyhdistys ja vahva talkootyöperinne, kiittää Raija Vuoresmaa kotikyläänsä, jonka suurimpana uhkana hän pitää tiiviin asutuksen levittämistä ympärille, koska sellaista ei pieni järvi ja luonto kestäisi. Hirvien valtakuntaa Hirviä liikkui alueella paljon, samoin metsästäjiä. Kerran yksi harhaluoti osui jopa Ei ollut edes tietä! Pitkälle 60-luvun lopulle Maito suoraan tilalta Maito käytiin alkuun ostamassa suoraan tiloilta, ensin Tahvanaiselta ja sitten Siekkelin perheeltä, jonne oli vitisen kilometriä. ­ Naapurin rouvan kanssa haettiin maitoa usein yhdessä, se oli mukava kävelymatka, Elsa-vaimo muistelee. Kaivoja ei alueella tietenkään ollut, vaan käyttövesi haettiin yhdestä lähteestä maitokannuilla. Kun yksi naapureista sai tehtyä kaivon, vettä riitti siitä muillekin, mutta nykyään joka taloudessa on oma kaivonsa. Neljäs sukupolvi kasvamassa Työtä on Vuoresmaan pariskunnalla riittänyt rakentamisessa ja pihatöissä. Toinen mökki nousi Pilvijärvelle 70-luvulla, ja Jorma sai perheineen vanhan. ­ Kun lastenlapset olivat saunassa, koputin joskus ikkunaan; "Saunatonttu koputtaa", sanoin ja he uskoivat pitkään niihin, poimii Elsa muistojaan. Kylän elämä lähti uusille urille, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne ympärivuotisesti. Pysyväisasutuksesta käytiin pitkiä kädenvääntöjä kunnan rakennustarkastuksen kanssa vielä 80-luvulla. Nykyään Jorman tytärkin asuu Pilvijärvellä perheineen eli jo neljäs sukupolvi on kas- Asemarakennus siirrettiin TONTIT ovat avaria. Vuoresmailla on pihallaan vanhanajan ulkosauna. Masalan vanha asemara- LIISA KOSONEN Ilmanlaatu ollut kesällä hyvä koko maassa Ilmatieteen laitoksen mukaan alkukesän ilmanlaatu on ollut hyvä koko Suomessa. Se myös pysynee hyvänä, sillä Suomen lähialueilla ei tällä hetkellä ole huomattavia metsä- tai maastopaloalueita. Ilmanlaadun kannalta suotuisat sääolosuhteet ovat auttaneet pitämään ilman epäpuhtauksien tasot kohtuullisina, jopa hyvinä. Ilmatieteen laitoksen keräämien tietojen mukaan kesän 2009 saastepitoisuudet ovat pysyneet matalina lähes kaikkialla Suomessa. Ilmanlaatu on heikentynyt huonoksi vain harvoilla mittausasemilla yksittäisinä tunteina. Kesäajalle tyypillisiä laajoja ilmanlaatuongelmia eli kohonneita otsonipitoisuuksia tai metsäpalojen aiheuttamia kaukokulkeutumia ei toistaiseksi ole esiintynyt. Kevät puolestaan oli tavanomaisen huono ilmanlaadultaan. Katupölyn vuoksi hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi vähintään kerran neljälläkymmenellä ilmanlaadun mittausasemalla eri puolilla Suomea. Keskimäärin pahoja katupölypäiviä kullakin asemalla oli maalis-huhtikuun aikana kuusi kappaletta. Saastepitoisuudet alenevat kesällä Keskikesällä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat tyypillisesti alhaisimmillaan Suomessa. Kesällä ei ole läm- mityksestä aiheutuvia saastepäästöjä, ja lomakausi alentaa sekä liikenteen että teollisuuden päästöjä. Sateet ovat puhdistaneet kevään viimeisetkin katupölyt, ja rehevä kasvillisuus estää maaperän pölyämisen. Lisäksi kesäsäässä saasteet sekoittuvat ja laimenevat tehokkaasti. Suomen lähialueilla ei ole tällä hetkellä huomattavia metsä- tai maastopaloalueita. Mustanmeren ympäristössä on paloja, mutta niiden savut eivät ole kulkeutumassa Suomeen. Viimeksi elokuussa 2006 eteläistä Suomea vaivasivat Venäjän metsäpalojen sankat savut.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 9 Kaikki kerralla ­ edullisesti Allting förmånlig t, på en gång 1 4 80/kg 6 Maustevoi/Kryddsmör 95 Atria 560 g (8,84kg) 5 1 49 HK 1 1 45 Apetit Pakaste 55 0 125 Apetina 150 g (8,33/kg) 99 Ingman 1990 24 tlk/brk, 7,92 l (2,06/l) (sis./inneh. 16,30 + pantti/pant 3,60) 29 Suomi/Finland Pakattu. Förpackad 1. lk./kl. 329 2-pack, 3 l (0,83/l) (sis./inneh. 2,49 + pantti/pant 0,80) 1 29 1. lk./kl. 099 Fazer 285­335 g (3,47­2,96) 1 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 99 Kulta Katriina/ Guld Katrin 500 g (3,98/kg) 1 99 Järvi-Suomen Portti 400 g (4,98/kg) S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju 2 25 HK 500 g (4,50/kg) 205 Primula 450g (4,55/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21 S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• 10 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Mihin tahansa ryhdytkin, pidä loppu mielessäsi; silloin et koskaan mene harhaan. -Ben Sira Menestyksekäs SuomiPOPfestivaali saa jatkoa! Viikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestetty SuomiPOPfestivaali houkutteli Jyväskylän Veturitalleille paljon väkeä. Maija Vilkkumaan, Yön, Paula Koivuniemen, Kolmannen Naisen ja Eppu Normaalin kaltaiset musiikkilegendat toivat festivaalille reippaasti yli 10.000 kävijää. ­ Oli hienoa huomata, että Jyväskylän keskustassa moni puhui viikonloppuna innoissaan SuomiPOPfestivaalista. Kuulin ihmisten tavanneen tapahtumassa vanhoja tuttujaan, eli suomipop toimi myös yhdistävänä tekijänä. Tavoitimme festivaalilla juuri oikean kohderyhmän, Suomen Musiikkitapahtumat Oy:n toimitusjohtaja AP Kuismin iloitsee. Loistomenestyksen ansiosta SuomiPOPfestivaalia päästään juhlimaan jälleen ensi vuonna, jolloin se järjestetään 22.­24. heinäkuuta. Vanhan musiikin konsertti Karjaan kirkossa 25.7.2009 Jos ei altista itseään, ei kykene kasvamaan. -David Viscott Hannah Montana viikon elokuva Kirkkonummella Kino Kirkkonummi esittää viikon elokuvana 26.­29.7. su­ke 18.45 ­S­ Hannah Montana the movien. Ohjaaja Peter Chelsom tuo näyttävässä kokoillan elokuvassa valkokankaalle Disney Channel -ilmiön nimeltä Hannah Montana. Miley Stewart (MILEY CYRUS) yrittää sovittaa yhteen koulun, ystävät ja salaisen poptähteytensä Hannah Montanana. Kun Hannah Montanan suosio uhkaa niellä jo Mileyn koko elämän, päättää hänen isänsä viedä teinitähden takaisin kotiin Tennesseen Crowley Cornersiin, jotta tämän jalat palaisivat takaisin maan pinnalle. Niin käynnistyy yllättävä seikkailu, joka on täynnä niin huikeaa hauskanpitoa, naurua ja romantiikkaa, ettei sitä osaisi kuvitella edes itse Hannah Montana. Kartanoromantiikkaa Espoossa 26.7. Espoon kauneimmat kartanot -kiertoajelulla käydään tutustumassa espoolaisissa kartanoissa ja huviloissa ja kuullaan kiehtovia tarinoita menneiltä ajoilta. Tarkemmin matkalla tutustutaan mm. Espoonkartanoon, Albergan ja Oittaan kartanoihin, Kartanokylpylä Kaisankotiin sekä Sinebrychoffin huvilaan Karhusaaressa. Kartanokylpylä Kaisankodissa nautitaan pientä suolaista ja makeaa kahvin kera. Samalla tutustutaan kartanon historiaan. Matkanvarrella opas kertoo tarinoita Espoon lukuisista kartanoista sekä niiden asukkaiden historiasta ja elämästä. Kartanoiden ohella käydään myös Espoon tuomiokirkolla ja iltapäiväkävelyllä Träskändan puistossa. Lähtöaika: klo 9.40 Helsingistä ja klo 10.00 Tapiolasta, kierros päättyy noin klo 16.00. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Hinta: aikuiset 30 ja lapset alle 16v. 26 . Hintaan sisältyy tarjoilut Kartanokylpylä Kaisankodissa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista Espoon Matkailuun tourist@espoo.fi tai puh. 09-81647230. Paikkoja rajoitetusti. Kierros toteutetaan, mikäli ennakkoon ilmoittautuneita on yli 20. Karjaalla on tilaisuus kuulla tasokasta keskiajan, renessanssin ja barokin musiikkia tunnelmallisessa konsertissa lauantaina 25.7. 2009 klo 19 alkaen Karjaan keskiaikaisessa kirkossa. Monet soittimet ovat tuttuja: nokkahuilut, viulut ja cembalo, mutta jo barokin ajan poikkihuilu (traverso), viola da gamba ja luuttu ovat harvemmin kuultuja, puhumattakaan pommerin, skalmeijan, dulcianin, sinkin, krummhornin ja fiidelin kaltaisista harvinaisuuk- sista. Konsertissa kuullaan mm. pienyhtyeitä, barokkiorkesteria, keskiajan kokoonpanoa ja kuorolaulua. Konsertti päättää Karjaalla, Lärkkullan kansanopistossa järjestettävän Vanhan musiikin kesäkurssin, jolle osallistuu niin harrastajia kuin ammattilaisiakin oppimaan vanhan musiikin esittämisen erityistaitoja. Kurssi on Suomen laajin vanhan musiikin kurssi ja se järjestetään jo 28. kerran. Norolan Pojat on Tanssiorkestereiden uusi Suomen Mestari 20-v. juhlavuoden Tanssiorkestereiden Suomen Mestari -kilpailun voittajaksi on valittu Norolan Pojat. Uusi SMORK 2009, valittiin kaksipäiväisessä finaalissa Ylläksellä 16.­17.7. 2009. Martti Metsäkedon johtama tuomaristo totesi, että voittaja erottui muista lauluvoimansa ansiosta, sillä yhtyeen kaikki jäsenet toimivat myös laulusolisteina. Tanssirytmien monipuolisen hallinnan lisäksi arvioitiin mm. yhtyeen persoonallisuutta ja tunnelman välittymistä yleisölle. Voittaja saa mm. mahdollisuuden levytys- ja keikkamyyntisopimuksiin. Kullervo Linnan säätiö palkitsi voittajan 1000 eurolla. Viisimiehinen Jämsästä kotoisin oleva Norolan Pojat on jo pitkään soittanut lavoilla ja tanssittanut yleisöä tanssimusiikin tahtiin. "Ohjelmistomme on laaja ja tanssittavaa musiikkia syntyy taatusti jokaiseen hakuun ja kumarrukseen!" toteaa Norolan Pojat. Yhtye on aikojen saatossa säestänyt monia eturivin artisteja. Lisävahvuutta yhtyeen osaamiseen tuo extraohjelmisto, jolla myös bile- viihde-, rokki- ja perinnekeikat pystytään hoitamaan. Bändin mottona toimiikin lause "Humpasta Hurriganesiin". Edellisiin saavutuksiin kuuluu myös Viihdyttäjä-kilpailun finaali vuonna 2007. Ryhmän kokoonpano on Veli-Matti Salonen, laulu, harmonikka, koskettimet Ismo Salonen, laulu, basso Jan Vidberg, laulu, rummut, perc. Vesa Niemelä, laulu, kitarat Risto Määttänen, laulu, piano, koskettimet. Sienisato valmistuu Oi niitä aikoja -tapahtuma 24.­26.7. Karjalohjalla Tämä on toinen kesä kun Karjalohjalla, Kylpylähotelli Päiväkummussa järjestetään Oi niitä aikoja -tapahtuma heinäkuussa. Oi niitä aikoja -tapahtumassa saa yleisö kokea ohjelmaa keskiajasta tuonne 60-luvulle asti. Tapahtuma alkaa perjantaina 24.7. klo 15.00 Sinisen huvimaja merkeissä 5060 luvun hengessä. Olavi Virta-laulukilpailun semifinaali 2009 starttaa klo 15.00, johon osallistuu noin 80 laulajaa ympäri Suomea ja Ruotsia. Saman aikaan voi yleisö siirtyä keskiajan tunnelmaan, sillä Päiväkummun viheriöllä alkaa heinäehtoot. Keskiajan heinäehtoot vietetään sunnuntaihin asti ja luvassa on paljon ohjelmaa esim. yhteislaulua, pelimannimusiikkia, taikuri, markkinat, lankojen värjäystä, unikeon uittajaiset ja lisäksi lasten piirustuskilpailu, paras uniasu palkitaan. Olavi Virtatunnelmissa pyöritään tanssilattialla ja lauletaan vielä lauantainakin, sillä Olavi Virta laulukilpailun semifinaali jatkuu klo 12.00 ja huipentuu Gaalatansseihin klo 21.00, tähtisolistina Matti Esko. Lauantaina 25.7 Wanhojen autojen -tapahtuma klo 12­18 luo paikkaan lisäksi 60-luvun tunnelmaa (ilmoittautuminen p. 040-7406354) ja paras auto palkitaan, yleisöäänestys. Tämä tapahtuma on mielenkiintoinen, tunnelmallisesti erilainen, jossa on otettu myös lapsiperheet huomioon. Tietojen mukaan on tulossa paljon ihmisiä ympäri Suomea, kertoo mukana tapahtumaa ideoimassa, Viihdeohjelmat, Onerva Aikio. AKTIIVI marjastaja ja sienestäjä löysi jo lähes ämpärillisen kanttarelleja metsän kätköstä tyypilliseltä kasvualustalta, jossa yleensä on vahveroita esiintynyt aiemminkin. Keisarillinen kesäretki Historiallinen tarinointi siivittää sinut keisarillisten kesävierailuiden kiehtovaan maailmaan, kertoen entisaikojen värikkäästä huvilaelämästä Espoon saaristossa. Matkalla pysähdytään Isossa Vasikkasaaressa, jossa on mm. ravintola ja kahvila-kioski. Retken lähtö- ja paluusatama on Otaniemen Otaranta. Opastus suomeksi, saatavissa myös englanniksi. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittauduthan ennakkoon Espoon Matkailuun, puh. (09) 81647230. Aika: 27.7. klo 17.30 ­ 20.30. Keisarillinen kesäretki maksaa aikuisilta 23 euroa, eläkeläiset ja opiskelijat 15 euroa, lapset (7­16v.) 10 euroa. Lisätietoja: www.visitespoo.fi Ei turvaksi vanhuutemme varalle, vaan uuden elämän vaalijaksi pitäisi meidän aina lapsiamme tuuditella. -Sylvi Kekkonen 20-v. juhlavuoden Tanssiorkestereiden Suomen Mestari -kilpailun voittajaksi on valittu Norolan Pojat. Kuva: Tuuli Hietaniemi 2009. Kiireessä on se paha puoli, että se vie aikaa. G.K. Chestertan
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 11 Laatua ja valikoimaa RATKAISEVAN EDULLISESTI! Kvalitet Kvalitet och urval AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT! Å in lo i kl 12­21. agar kl. 12­21. e kesäsunnuntais lvelemm Pa pet sommarsönd Vi håller öp 5. 6. 4. 1. 4. LENKKARIT/ JOGGINGSKOR Adidas HyperRun Koot/Storlekar 34­39 1/3. 2. 10,­ 3. Spiderman tai/eller Princess 29,90 39,90 36,90 7. REPPU/ RYGGSÄCK Catmandoo Tisdale Myös mustana/ Även i svart. HP Compaq Presario -kannettava tietokone / bärbar dator 1. REPPU/ RYGGSÄCK DT 5. REPPU/ RYGGSÄCK Dakine Cruiser (arvo/värde 499,­) 7. 19,90 X-Force 2. REPPU/ RYGGSÄCK 6. REPPU/RYGGSÄCK Dakine Wonder 24,90 3. REPPU/ RYGGSÄCK 10,­ 6,80 Kariniemen BROILERIN FILEEPIHVIT/ FILÉBIFFAR AV KYCKLINGFILE Hunajam./ Honungsmar. 6 kpl/st., 1 kg, alkup. Suomi/urspr Finland TO-SU/TOR-SÖN 23.-26.7. HK VILJAPORSAAN SISÄFILEE/GRIS INREFILÉ Naturell, marinoitu tai maustettu/marinerad eller kryddad, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland Suomi/Finland PAPRIKA Punainen tai keltainen/ Röd eller gul, 1. lk./kl. Suomi / Finland JÄÄSALAATTI ISBERGSSALLAD 100g 1. lk./kl. Italia / Espanja Italien / Spanien NEKTARIINIRASIA/ NEKTARINER I ASK 1 kg, 1. lk./kl. 8,90 /kg 2,75 ENEMMÄN Ä PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN /kg 0,59 1,25 Dansukker TALOUSSOKERI/ STRÖSOCKER 1 kg 0,79 16,90 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.4.­31.7. Hartwall COOL GRAPE 12-pack, 3,96 l (3,81/l) (sis./inneh. 15,10 + pantti/ pant 1,80) Hinta voimassa/Priset gäller 1.4.­31.7. Hartwall UPCIDER LIGHT SUMMER FRUITS / DRY APPLE 4-pack, 2 l (3,85/l) (sis./inneh. 7,69 + pantti/pant 0,80) 8,49 2,69 Järvi-Suomen Portti PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT/GRIS YTTERFILÉBIFF Pintamaustetut/Ytkryddad, 3 kpl/st., 360 g (7,47/ kg), Saksa/ Tyskland 2,75 Heimon kala KIRJOLOHISUIKALEET/ REGNBÅGSLAX STRIMLOR Kerma-hunaja tai marinoidut/ Grädde-honung eller mar. 300 g (9,17/kg) Valio ARKIJOGURTTI/ VARDAGSYOGHURT 1 kg Perheleipurit AAMIAIS-/FRUKOSTTAI/ELLER JÄTTISÄMPYLÄ/ JÄTTESEMLOR 400­420 g 0,99 1,89 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 (4,73­4,50/kg) Sunnuntai MURO-, PIIRAKKATAI RUISPERUNATAIKINA/ MÖR-, PAJ- ELLER RÅGPOTATISDEG Pakaste 1,99 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 Djupfryst, 400g (4,98/kg) 1,05 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Valio GRANDI MEHU/ DRYCKER 1l Pågen TÄYTEMUFFINSSIT/ FYLLDA MUFFINS 240­280 g (10,21­8,75/ kg) 2,45 APTEEKKI APOTEK asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, su/sön 12-21. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 12 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Aurinkoinen sää kruunasi iloiset 50-vuotisjuhlat Pilvijärven asuttaminen lähti köyhyydestä ­ Ilona edelleen maalaisrauha ja kylän hyvä henki! MALJA 50-vuotiaalle Pilvijärven pienkiinteistöyhdistykselle! Telttoja oli viritelty kentälle niin paahteen kuin sateen suojaksi. PILVIJÄRVEN oma "runotar", Aino Lehtinen lausui ja Jouko Terävä viritti tunnelmia pasuunallaan. ­ Jokainen täällä lähti köyhyydestä. Talot rakennettiin kaikesta siitä, mitä omilla voimilla jaksoi tänne kantaa. Mutta täällä on ollut tavattoman hyvä olla. On oma, iso tontti ja uimaan saa mennä, milloin tahtoo, totesi Pilvijärven asuttamista muistellut Elsa Vuoresmaa Pilvijärven pienkiinteistöyhdistyksen 50-vuotisjuhlissa sunnuntaina, 19.8. urheilukentällä, jonne tuli toista sataa henkeä, joukossa neljäkin eri sukupolvea nauttimaan ohjelmasta, herkullisesta tarjoilusta ja muistelemaan menneitä. Tervetuliaissanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Honkonen ja juhlapuheen piti yhdistyksen jäsen Ari Harinen, joka samalla toi kunnan terveiset Haapaniemen ollessa estynyt. Aino Lehtisen lausumissa runoissa soi kiitos elämälle ja ihmetys ja ilo luonnosta. Runoihin sopivia säveliä viritteli puolestaan pasuunallaan Jouko Terävä, joka entisenä Kaartin soittokunnan kapellimestarina oli soittanut Porilaisten marssin kolmen presidentin aikakaudella ja se kuultiin myös täällä. Patakukosta tilatun herkullisen ruokailun alkaessa Tero ja Mari Strand loivat iloista tunnelmaa osuvasti valituilla musiikkikappaleillaan. Aistittavissa oli vanhanaikaisen tunnelmallinen kyläyhteisö, jonka hengen luomisessa osansa on siinä, että alue rakennettiin sitkeydellä, yhteistyössä ja naapuriapua tarviten - kunnan viranomaisten vastustamisesta huolimatta. Nykyäänhän kunta kaavoittaa, rakentaa kunnallistekniikan ja sanelee rakentamisehdot eivätkä naapurit tarvitse toisiaan kuin ehkä jonkun työkalun lainaamisessa. Ainon runoista alkaa juhannus Kylän oma "runotar", Aino Lehtinen hankki puolisonsa, sotilasmestarina työs- kennelleen Einon kanssa kesäpaikan Pilvijärveltä, kun Suomen Joutsenen miehistö siirtyi Upinniemeen. ­ Kyllä matka tänne Pilvijärvelle tuntui alkuun kerta kaikkiaan kamalan pitkälle! Mutta tästä on tullut minulle kuin toinen kotiseutu, sanoo nelisen vuotta sitten leskeksi jäänyt Aino, jonka tyttären pojat ovat pienestä asti viihtyneet kesät täällä isovanhempiensa luona rannan läheisyydessä sijaitsevassa mökissä. Luontorunojen, kuten P. Mustapään "Sammakon virren" kohdalla kuulija saattoi aivan vaeltaa näissä Pilvijärven maisemissa. Ainon taidollisuuden pohja lausuntaan on saatu Seela Sellan ja Seppo Kolehmaisen opissa. Hän on vähemmän itse kirjoittanut runoja, mutta sellainenkin löytyy "Yhdessä iloiten" -antologiasta. ­ Joka juhannus rannassa ensin lauletaan ja sitten tullaan tänne ylös ja Aino lausuu meille runon. Siitä alkaa juhannuksenvietto! painotti Pilvijärven toisen polven asukas Jorma Vuoresmaa. ­ Luonto on nyt tosi kaunis, kaikkein parhaimmillaan! mies iloitsi, lapsenlapsi kainalossaan. Vaikka työtä oli alkuun paljon, tahti oli Jormasta silloin verkkaisempaa. ­ Kauppa-autolle mentiin aina ajan kanssa. Se oli yhdysside eikä väliä, jos auto oli myöhässä, siellä vaihdettiin kuulumisia naapureiden kanssa. Nyt on kaikki toisenlaista, kiire kaikilla, hän toteaa. Kullattujen lapsuusmuistojen joukossa on myös tummia sävyjä. ­ Kaikkein kamalinta oli ensimmäisenä vuonna pelko, että jospa venäläiset tuleekin vielä takaisin ja ottaa maat haltuunsa, muistelee Jorma, jota köyhät ajat eivät haitanneet. ­ Autoja ei ollut kellään. Kun joku sitten sai hankittua Skodan, kaikki tuumivat, että "tollahan menee hyvin!"hän naurahti. Hauskimmat lapsuusmuistot liittyvät hänellä järveen, jossa he poikajengin kanssa polkivat suoturvetta irti rannasta ja kuljettivat nämä turvelautat sitten järven keskelle. Kunnallistekniikkaan? ­ Pilvijärvi ei ole pelkkää kiinteistöyhdistystä, vaan ihmisiä, vanhoja ja nuoria ja erilaisia harrastuksia sopivasti sekaisin. Se on kätten taitoja, puutarhan hoitoa, pitsin nypläystä, talkoohenkeä ja mukavia naapureita. Se on asuntojen rakentamista, hartiapankkia, urheilua ja ulkona liikkumista. Se on elämän arkea, iloa ja surua. Se on lapsen syntymää, elämän jatkuvuutta ja se on myös juhlaa!, lausui mm. juhlapuheen pitänyt Ari Harinen, joka kaipaili yhdistyksen historiikkia. ­ Tällainen historiakatsaus olisi kunnianosoitus niiden henkilöiden uhrautuvalle työlle, joiden hedelmistä saamme tänäkin päivänä nauttia, hän totesi ja piti tulevaisuuden tärkeimpänä haasteena alueen saamisen kunnallistekniikan piiriin. ­ Yhdistyksen aktiivinen toiminta on edesauttanut kyseistä hanketta, sillä olemme saaneet ainakin jo varauksen runkoputkistoon, mainitsi Harinen, joka piti yhdistyksen kevät- ja syystalkoita yhdessä tiekunnan kanssa hyvänä perinteenä, samoin jätehuollon pyörittämistä sekä uimarannan ja ulkokäymälöiden hoitoa. ­ Alueen aktiviteettia tänne maalaismaiseen yhteisöömme lisäävät useat kesäasukkaat, joita meillä on jo laajemmaltakin alueelta EU:sta. Järvi on se "juttu"! ­ Pilvijärvi on se, jonka ympärillä kaikki pyörii, tiivisti tuntojaan 2000-luvun LAPSET viihtyivät kentän leikkialueelta. ­ TE olette niin ihania naapureita! kiitteli Laina Ovaska kylän vanhimpiin kuuluvaa pariskuntaa, Elsa ja Lasse Vuoresmaata, joita hän muistaa mm. leipomuksillaan.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 13 HEIKKI Perä, yhdistyksen sihteeri Pertti Jaarto, taloudenhoitaja Sirpa Soininen ja puheen pitänyt Ari Harinen juttusilla. VAPAA-ajan kentälle 20 vuotta sitten talkoovoimin rakennettu tanssilava antoi edelleen mukavat puitteet juhlille, taustalla musisoivat Mari ja Tero Strand. muuttaja Heikki Perä kylän leimaa antavimmasta piirteestä. ­ Meidät on otettu täällä hyvin vastaan. Yhdistys- ja naapuriapua saa ja annetaan aina tarvittaessa, kiittää elämänkumppani, yh- distyksen taloudenhoitajan pestin vuonna 2002 harteilleen ottanut Sirpa Soininen, jolla tilitoimiston vetäjänä on hallussaan yhdistyseurojen pyörittely. Kaj Illman oli viisivuotias napero tullessaan Pilvi- järvelle kesäasukkaaksi 50 vuotta sitten. ­ Silloin tänne ei ollut teitä. Pilvijärven kulmassa oli hiekkamonttu ja sieltä haettiin ensimmäiset kuormat hevosella tientekoon. Sitten tuli apuun tiemestari Heinonen ja traktori. Talkooväki saunoi Heinosella urakoiden jälkeen ja joskus ne illat venähtivät, Illman hymyilee muistoille, joihin kuuluivat myös vedenhaku lähteestä. ­ Sitten miehet kaivoi- vat käsipelillä kaivoja naapuriavun turvin jopa seitsemän sementtirenkaan syvyyteen. Kaivonrenkaista saatiin myös hyviä maakellareita ruokatarvikkeille. ­ Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tunteet tulevat mukaan muistoihin, huokaa mies, jonka lapset edustavat jo kylän neljättä polvea. LIISA KOSONEN ­ Oikeudesta asumiseen on saanut taistella! Pilvijärveläinen Kalle Kettunen: Viihdyn täällä omassa rauhassani Luomiskertomuksen käärme paratiisissa päti aikanaan myös Pilvijärvellä, sillä alueen asuttamisen aikaan tämä "paratiisi" ihan kuhisi käärmeitä, myös Kalle Kettusen rauhaisella tontilla, jonka hän osti vuonna 68. ­ Nykyään tässä asustelee enää yksi musta käärme tuossa pihan kukkapenkissä, Kalle kertoilee. ­ Hyvä tässä on ollut asua ja on vielä niin mukavat naapuritkin, Kettunen kiittää. Yksi heistä on käärmeitten tutkija, jonka pihalla ne erityisesti viihtyvätkin kermaruokinnan ansiosta. Kettusen kallionpäällystontti ei alkuun kelvannut kenellekään. ­ Sitä pidettiin hankalana, mutta minä laitoin asfalttitien tänne ylös ja hommasin porakaivon, toimittaa mies, joka rakennusinsinöörinä tunsi lain kiemurat ja osasi kerralla piirtää 50 m2:n kokoiseksi määrätystä mökistään perheelleen ihan hyvänkokoisen talon ­ kellaria ja parvea kun ei asuinneliöihin silloin vielä laskettu. Ikkunasta aukeaa maisema Pilvijärvelle ja pihalta yli koko rauhaisan kylämaiseman. ­ Vaihtuvuus oli täällä pitkään olematonta, vasta 2000-luvulla sitä on jo alkanut tapahtua, sanoo "alkuasukkaisiin" lukeutuva Kalle Kettunen. sa Lauttasaaressa asti "Pilvijärvi vastaan muu maailma". Meillä oli hirmu hyvä lentopallojoukkue, ihan huippuurheilijoita, Kalle kehuu nuoriaan, jotka ottivat projektikseen myös järven puhdistamisen. Venäläiset olivat käyttäneet järveä kaatopaikkanaan ja sieltä löytyi mm. neljä hetekaa ja hurja määrä muutakin romua. ­ Se oli vaarallinen paikka, mutta nuorten kanssa saimme vedettyä lähes kaiken roinan ylös, joskin ammattisukeltajiakin tarvittiin, valottaa Kalle lähes 40 vuoden takaista aikaa. Sen jälkeen rantaan rakennettiin iso laituri junttaamalla pilarit syvälle pohjaan. ­ Laiturista tuli hyvin suosittu. Hellepäivinä se täyttyi ihmisistä. Pilvijärvi oli uskomattoman kalaisa järvi alkuaikoina. ­ Se oli latvajärvi, jonne hauet nousivat kutemaan puroa pitkin. Yksikin professori heitteli parina ensimmäisenä kesänä vain parisen heittoa ilman saalista, kertoo Kalle, joka itse sai soppakalat ongella purosta käydessään siellä kesällä -64. ­ Sittemmin jokiin rakennettiin tierummut liian korkealle ja hauentulo lakkasi kokonaan, Kalle harmittelee. Konkreettista tuntumaa parenteesiaikaan asukkaat saivat myös siitä, että pellot olivat täynnä juoksuhautoja ja punkkereita, joiden purkamisessa oli kova työ. ­ Tästä vierestä myös panssarivaunureitti, sillä metsään oli muotoutunut syvät urat, Kalle mainitsee. kunsa, kun kaksi liikemiestä osti pari maatilaa, pilkkoi ne keskimäärin 2000 neliön tonteiksi ja myi ne ilman tietoakaan rakennusoikeudesta. ­ Liikennetekniikka Oy teki sitten jälkikäteen ilmakuvat alueesta ja tänne saatiin rakennuskaava ja -määräykset, Kalle tietää. Alkuunhan tontteja oli 66 ja ostajat olivat ihan tavallista, työläiskansaa. ­ Yksikin perhe rakensi mökkinsä puisista omenalaatikoista. Se kyllä purettiin myöhemmin, hän muistelee. Pilvijärveä verrattiin Veikkolan Laitamaahan ja pitkään asukkaita syytettiin luvattomasta rakentamisesta. Lieköhän viranomaisia ja ruotsinkielisiä suututtanut tavallisten suomalaisten työläisperheiden kesämökkihaaveet, sillä resursseja riitti mm. sen vahtimiseen, ettei 50 m2:n koko ylity mökeissä. ­ Rakennustarkastajat Vänskä ja Karlsson tulivat henkilökohtaisesti mittaamaan kaikki mökit, mutta mitään laittomuutta ei löytynyt, Kettunen kertoo asiasta, mistä käytiin aikanaan kova kädenvääntö. Nykyään enimmäiskoko on 150 m2. Asumista hankaloitettiin myös myöntämällä rakennuslupa alkuun vain 10 vuodeksi! ­ Minäkin sain kehotuskirjeen purkaa mökkini, mutta otin yhteyttä suoraan sisäasiainministeriöön, josta sain ok-taloluvan. Sitä kunnassa kovasti ihmeteltiin, koska siellä kun oli tehty päätös, ettei yhtään lupaa tulla enää myöntämään Pilvijärvelle, ei varsinkaan Kalle Kettuselle!, toteaa mies, joka joutui rakennustarkastuksen hampaisiin uskallettuaan arvostella kunnan sotkuista lupapolitiikkaa. ­ Alkuaikoina sai omakotiluvan mihin tahansa mökkiin, kunhan vain kirjoitti piirustuksen leimaan sanan omakotitalo! Kalle hymähtää. kiittää. ­ Järven pohjoispään hiekkakuopasta Lasse Vuoresmaakin kuljetti sorat omatekoisilla kottikärryillään ja teki tietä lapiolla, Kalle antaa tunnustusta erityisen ahkeralle pioneerille. Myös kylän tanssilava syntyi 20 vuotta sitten talkootyönä vain parissa päivässä juhannusjuhlia varten. ­ Minä piirsin sen ja kaikki toivat rakennusmateriaalia, lautaa ja parrun pätkää, vain kattopellit piti ostaa, Kalle kertoo voimainponnistuksesta, joka nyt antoi puitteet asukasyhdistyksen 50-vuotisjuhlille. Talkoohenkeä Vaikka pilvijärveläiset ovat liiankin kanssa saaneet taistella kunnan byrokratiaa vastaan, 10 vuotta asukasyhdistystä luotsanneen Kallen mukaan kylän asukkaat ovat sopuisia ja toimivat vireästi yhdessä, varsinkin alkuaikoina, kun piti saada rakennukset, tiet ja kaivot kuntoon. ­ Jo 70-luvulla tehtiin keskitetty jätehuolto, järjestettiin keräyspisteet ja kuljetukset ja taloissa oli hyvin hoidetut kompostit, Kalle Suuria aiheita Eläkevuosien koittaessa Kallen uusi löytö oli kirjoittaminen, mihin hän sai kannustusta jo lapsena Mika Waltarin veljen, Samulin oppilaana. ­ Samuli antoi minulle Mikan kirjoittaman pienen kirjoitusoppaan "Aiotko kirjailijaksi?", jossa oli ohje: Älä pelkää suuriakaan aiheita. No, minä otin ohjeesta vaarin ja olen nyt kirjoittanut kirjan nimeltä "Kosmos, elämä, uskonnot", Kalle kertoili kesäkuussa ilmestyneestä esikoisteoksestaan. ­ Kaikki tieteelliset teoriat eivät siinä tietenkään pidä paikkaansa, vinkkaa mies, joka ei tykkää mistään "tavallisesta". ­ Purjeveneenikin oli nopea ja ketterä. Sillä oli mukava purjehtia ulkomerellä myrskyssä ja säkkipimeässä yössä. ­ Nykyään viihdyn parhaiten täällä kämpässäni, omassa rauhassa. Täällä on leppoisaa, mies tiivistää tuntojaan. LIISA KOSONEN Lentopalloa ja järven siivousta Kallen muuttaessa Pilvijärvelle, siellä oli varttumassa iso joukko nuoria, vailla tekemistä. Kalle oli puuhamiehenä lentopallokentän rakentamisessa ja hankki sinne myös pelivälineet. ­ Mehän käytiin otteluis- Viranomaisten hampaissa Pilvijärven tarina sai al- KALLE Kettunen viihtyy omassa rauhassaan Pilvikallion päällä sijaitsevassa talossaan.
• 14 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Kirkkopäivät 2009: Räväkkää puhetta pyhästä Kirkon suurta kansanjuhlaa, Kirkkopäiviä, vietetään Jyväskylässä 21.­23. elokuuta 2009. Tapahtumassa kirkko haastaa keskusteluun ihmisiä yhteiskunnan eri laidoilta ja katsoo myös itse peiliin. Kiivaiden keskustelujen lisäksi kirkkopäiväkävijöille on tarjolla useita konsertteja, seminaareja, toimintapajoja, raamattutunteja ja jumalanpalveluksia. Joka toinen vuosi järjestettävällä tapahtumalla on pitkät perinteet, nyt juhlitaan jo 44. kertaa. Pyhää puhetta Hengelliset arvot ovat inflaatiokierteessä ­ kirkkoakin syytetään maallistumisesta. Onko mikään enää pyhää? Jos pyhä puuttuu, mikä tulee tilalle? Mitä pyhä edes on? Kirkkopäivillä lauantaina 22. elokuuta klo 13 ateistitoimittaja Minna Lindgren ja kirjailijapappi Jaakko Heinämäki pohtivat pyhää Jyväskylän Yliopiston päärakennuksessa. Kuka antoi medialle kaiken vallan? Vahtiiko media kirkkoa kuin piski mehevää luuta vai onko kirkko jo loppuunkaluttu herkkupala? Kirkkopäivillä pohditaan myös uskon ja kirkon suhdetta mediaan. Mukana ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola, Suosikin päätoimittaja Ville Kormilainen sekä toimittaja Johanna Korhonen. Keskustelua käydään lauantaina 22.8. klo 9.15 Juhlateltassa kampuksen kentällä. Kirkon tiedotuskeskus Kirkkonummelta ei tänä vuonna ole lähdössä bussikuljetusta Jyväskylään. Muutamia henkilöitä on lähdössä junalla. Kirkkopäivistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä pastori Tuula Leppämäkeen: tuula.leppamaki@evl.fi Su 26.7. klo 10, Kirkastussunnuntain messu. Toimittaa Timo Posti, avustaa Pentti Mentu, kanttorina Ilona Nyman. To 23.7. klo 18 Kesäpiiri. Aiheena Eksyksissä? Illassa mukana pastori Tuula Peura. To 30.7. klo 18 Kesäpiiri. Aiheena Puhuuko omatunto? Mukana pastori Nina Stjernvall-Kiviniemi. Su 26.7. klo 12, Kirkastussunnuntain messu. Toimittaa Hannu Suni, kanttorina Tarja Viitanen. Ke 22.7. klo 13­14.30 Kesäpiiri. Aiheena Kristitty -arjen sankari? Tule viettämään kesäistä iltapäivää keskustelun, hartaushetken ja kahvittelun merkeissä Mukana diakoniatyöntekijä Pia Hosio. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 Ke 29.7. klo 12­16 Kesäiset grillijuhlat. Tule jakamaan kesän mietteitä ja nauttimaan yhdessäolosta. Kirpputori Kantvikissa Kummihovi, E-rappu Ma 27.7 klo 15-18 Lisätietoja: Leena Engström puh. 050 325 0627. Kesämessut Haapajärven kyläkirkossa Puukirkontie 20 sunnuntaisin klo 12 Haapajärven tunnelmallisessa puukirkossa vietetään koko kesän ajan messua sunnuntaisin klo 12. Ke 22.7. klo 18 KeHU eli Kesäillan huumaa. Nuortenilta Lyanilla, Pappilanmäki 5. Ke 29.7. klo 18 KeHU eli Kesäillan huumaa. Nuortenilta Lyanilla. Masalan kirkko, Tinantie 4 1.6.­30.8. · Ajanvarausaika diakoniatyöntekijöille tiistaisin klo 9­10. Ajan diakoniatyöntekijälle voit varata puhelimitse: (09) 2955 6381 tai käymällä paikan päällä diakoniatoimistossa. · Aamupalaa kesäaikaan vähävaraisille 4.6. ­ 27.8. torstaiaamuisin klo 9­10 kirkon aulassa. Käynti pääovesta. · Kesäpiiri kaiken ikäisille joka toinen keskiviikko klo 13. ­ 14.30. 22.7. Pia Hosio 5.8. Inkeri Saksa ja Nina Stjernvall-Kiviniemi 19.8. Pia Hosio, Inkeri Saksa ja Gun Pettersson Hartaus, yhteistä ohjelmaa ja kahvia. Tule mukaan! Diakoniatyön kesä Masalassa Varhaisnuorten viikonloppuleiri Räfsön leirisaari 14.­16.8. Leiri on tarkoitettu lapsille, joilla on kehityksessä viivästymää, kehitysvamma tai muuta erityisen tuen tarvetta. Leiri tarjoaa nuorille mahdollisuuden seikkailuun ja uuden kokemiseen. Ota yhteyttä, niin pohditaan yhdessä olisiko leiri sopiva juuri teidän varhaisnuorelle. Otamme leirille n.10 nuorta, joiden kanssa puuhaa saman verran leiriavustajia. Hinta 60 . Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Helvi Vuolasmaa, puh. 050 567 8623, tai Inkeri Saksa, puh. 0400 815 483. KASTETUT Senja Elizabeth Evans Tuomas Oskari Lindfors Veikka Kalevi Benjamin Prittinen Mai Alexandra Tarvainen Verti Taavetti Toikka Emma Amelia Tuomainen VIHITYT Eeva Elina Panula ja Teemu Juhani Mikkola Hanna Elina Rinne ja Pekka Markus Ihalainen Kaisa Helena Taipale ja Juha Pekka Samuli Salmitaival Merja Päivi Teerikangas ja Henrik Johan Rönnberg KUOLLEET Sulo Jouko Olavi Ikäheimo 47 v. Kirkastussunnuntai Kirkastettu Kristus Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: »Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.» Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä. Raamatun tekstit: Ps. 97:1­2, 5­6, 10­11; 2. Moos. 34:29­35; 2. Kor. 3:7­18 ja Luuk. 9:28­36. Liturginen väri: valkoinen Päivän rukous: Vapahtajamme Jeesus Kristus. Kiitos, että annat meille juhlahetkiä, aikoja, jolloin voimme kokea sinun läsnäolosi erityisen voimakkaasti. Auta, ettemme kuitenkaan perustaisi uskoamme tunteiden varaan. Kiitos Raamatun sanasta, joka ei muutu. Kiitos, että olet luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Kirkkoherranvirasto on auki kesä-, heinä- ja elokuussa arkisin 9­11.30, 12.30­15. Liity kirkkoon osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunta.fi Anna palautetta seurakunnalle osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunta.fi KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 15 Paljon liikennerikkomuksia Kirkkonummen ympäristössä Törkeästä liikenteen vaarantamisesta epäillään hyvinkääläistä, vuonna -53 syntynyttä miestä, joka ohitti Kantatie 51:llä, Kehä III:n risteyksen kohdalla ajoneuvon 160 km:n tuntinopeudella lauantai-iltana klo 18.20. Mies kaahasi poliisilta karkuun Helsingin suuntaan, mutta rekisterinumero saatiin kuitenkin ylös ja paljasti tekijän. Sama syyte odottaa myös vantaalaista 25-vuotiasta miestä, joka kaahaili Porkkalantiellä 130 km:n nopeutta 60 km:n nopeusrajoitusalueella lauantaina klo 22.25. Molemmat rötökset huomioitiin siviilipartion liikennevalvonnassa. Liikenneturvan vaarantamisesta oli kyse myös kahden, vuonna -93 syntyneen mopoilijapojan kohdalla, joista toinen yritti poliisia karkuun Kirkkonummen asematunneliin lauantain vastaisena yönä puoli viiden maissa. Häntä epäillään lisäksi rattijuoppoudesta sekä moottorikulkuneuvon luvattomasta käytöstä. Toinen mopoilija löydettiin puolestaan tajuttomana Eerikinkartanontien ja Heparintien risteyksestä lauantaina klo 14.50, missä hän oli ilmeisesti liian kovan vauhdin takia sinkoutunut pellolle loukkaantuen vakavasti. Paikalle tuli Mediheli ja ambulansseja ja uhri toimitettiin sairaalahoitoon. Törkeästä rattijuoppoudesta epäillään espoolaista, vuonna -52 syntynyttä naista, joka perjantai-iltana klo 18.30 aikaan peruutti Veikkolan S-marketin pihalla reunakiveyksen yli siihen jumittuen. Nainen poistui paikalta, mutta kun hän tuli tunnin kuluttua hakemaan autoaan, poliisi oli vastassa. Useiden silminnäkijähavaintojen mukaan tulija oli sama nainen, joka oli kolaroinut auton. Hän puhalsi törkeät 2.80 lukemat poliisin alkometriin. Maanantaina klo 18.15 Evitskogissa poliisipartio sai tutkaansa auton, joka ajeli lievää ylinopeutta. Tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui että 33-vuotias lohjalainen, ajokortiton kuljettaja oli nauttinut huumaavia aineita. Pikkalan kaapelitehtaalta katosi taas viikonlopun aikana kuusi kpl isoja kaapelikeloja. Poliisille on vielä epäselvää, miten alueelle on päästy ja kelat onnistuttu viemään. Edellisellä kerralla oli tehty reikä aitaan. Heinäkuun herkkuja Gott i juli Hinnat voimassa heinäkuun loppuun. Priserna i kraft till slutet av juli. HK Porsaan fileeleike/ Gris filébiff, 1 kg Leipomo Salonen Makupalat 6 kpl/st., 420 g (5,12/kg) marinoitu/marinerad 590 HK Camping 215 Valio Vaniljakermajäätelö/Vaniljgräddglass, 1 l 199 400 g (4,98/kg) 115 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.7.-31.8. Retkelle Kuivasaareen Lähde Kuivasaaren linnakkeelle, näe kaksoistykkitorni ja monipuolista saaristoluontoa, osta munkkikahvit sotilaskodista. Opastetut retket lähtevät lauantaina 1.8. ja sunnuntaina 2.8. klo 11 ja 14 Eiran Merisatamasta Café Caruselin luota ja kestävät noin neljä tuntia. Järjestäjänä on Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry. Hinta on 30 euroa aikuisilta ja 10 euroa 5­16 vuotiailta. Varmista pääsysi mukaan ja varaa lippusi etukäteen arkisin klo 9­16 IHALinesin risteilytoimistosta Aleksanterinkadun itäpäästä tai puh. (09) 68745050. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.ihalines.fi/suome ksi/saannolliset/kuivasaari.h tml Osallistujien on oltava Suomen kansalaisia ja heidän on voitava todistaa henkilöllisyytensä. Sunnuntaina 30.8. klo 11 alkava retki on avoin myös ulkomaalaisille. Sään mukainen varustus ja hyvät jalkineet ovat tarpeen. Lastenvaunut eivät ole suotavia. Arla Ingman Emmental sinileima/ blåstämplad 300 g (11,30/kg) 339 www.varuboden.fi 1829 Bonus jopa 5 % Bonus upp till 5 % Hartwall Lapin Kulta 18 tlk/brk, 5,94 l (2,62/l) (sis./inneh.15,59 +pantti/pant 2,70) KANTVIK puh./tfn 010 4426 840 LINDAL puh./tfn 010 4426 850 MASALA/MASABY puh./tfn 010 4426 880 Edullinen. Tuore. Helppo. Förmånlig. Färsk. Behändig. Palvelemme/Vi betjänar ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­18, su/sön 12­21 Bonusta myymälässä maksetuista tuotteista. Bonus på produkter betalda i butiken. Kaikkea kesän kunnostamiseen Allt för sommarrenoveringen kattava puutavaravalikoima/ brett sortiment av virke rakennustarvikkeet/ byggnadsmaterial LVI/VVS sisustaminen/inredning piharakentaminen/gårdsbyggande puutarha/trädgård peräkärryt/släpvagnar www.s-kanava.fi A ja n k o h ta is ta käyt töön/ maalit sisä- ja ulko utomhusbruk r inom- och färg fö rg kattomaalit/takfä aalit/staketfärg aitam ljor kalusteöljyt/möbelo pensselit/penslar työkalut/verktyg A kt ue ll t S-Etukortilla kaupan päälle/ På köpet med S-Förmånskortet 1/asiakas/kund Tikkurila PANSSARIMAALI/PANSARFÄRG Perinteinen peltikattomaali/ Traditionell färg för plåttak Perusmaali A valkoinen/ Basfärg A vit 9 litraa/liter (8,88/l) P I EN KO N E KO R J A A M O S M Å M A S K I N V ER K STAD Pienkonekorjaamo suljettu/Småmaskinverkstaden stängd 11.7.-9.8. 7990 9450 Tehdassävyt/ Fabrikskulörer 10 litraa/liter (9,45/l) Ergonominen pensseli/Ergonomisk pensel ANZA Villa Vinkkeli 100mm (arvo/värde 9,90 ) Voimassa heinäkuun ajan/Gäller hela juli. SA HAU SPALVEL U S Å G N I N G ST J Ä N ST K U L J E T U S PALVEL U TR AN SPORTSERVICE MYYMÄLÄ BUTIK NOUTOPIHA AVHÄMTNINGSGÅRD Rautakeskus Kirkkonummi, Munkinmäentie 6. Puh. 010 442 600. Palvelemme: ma-pe 7-19, la 8-16. Järncentral Kyrkslätt, Munkkullavägen 6. Tfn. 010 442 600. Vi betjänar: mån-fre 7-19, lör 8-16.
• 16 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Torstai 23.7. Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys. Retki Räfsön leirikeskukseen 25.8. Ilm. Irja puh. 0407063412. 1.8. mennessä. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry Tutustumme tietokoneeseen, näppäimistöön ja hiireen. Kokoonnumme aluksi pari kertaa. Tilaisuus on erityisesti sinulle, joka et ole aikaisemmin käyttänyt tietokonetta. Tied. ja ilm. Eino Grönlund p. 2976388 tai 050-3553429. Salminen ja Ahola ajoivat kakkosiksi Meksikossa Juha Salminen ja Mika Ahola vastasivat parhaista suomalaissijoituksista enduromoottoripyöräilyn MM-sarjan Meksikon osakilpailun avauspäivänä Valle de Bravossa. Molemmat ajoivat luokissaan toisen sijan. Kuusi edellistä kisapäivää 1-luokassa Hondallaan voittaneella Aholalla on edelleen hallussaan tukevan tuntuinen 36 pisteen MM-johto. Pienimmän luokan voiton vei pisteissä toisena oleva ranskalainen Husqvarnakuljettaja Antoine Meo 12,97 sekunnin erolla kisan takkuisesti aloittaneeseen, mutta lopussa hyvän nousun tehneeseen Aholaan. Vauhtiaan BMW:n puikoissa nostanut Salminen taipui enduro 2-luokassa kauden kaikki 11 kisapäivää Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. Novascotiannoutajamme on jo löytänyt itselleen hyvän kodin. Kiitos paljon runsaasta mielenkiinnosta ja hyvää kesää. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Perjantai 24.7. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry Piirin virkistyspäivä Kisakeskuksessa 25.9. Kimppakyyti. Tied. ja ilm. 13.9. mennessä Eikka 050-3553429. Vene vietiin talon pihasta keskellä päivää Traileri ja 4,20 metrinen Vator 14 -perämoottorivene anastettiin Kabanovintien varrelta nro 40 talon pihasta lauantaina, 18.7. päiväsaikaan. Trailerin rekisteritunnus on WPT-559 ja perämoottori on 20hw Honda. KirkVuokrataan liiketilaa JUHA Salminen. Kuva: J Edmunds. tähän mennessä voittaneelle KTM:n ranskalaisässälle Johnny Aubertille 32,72 sekuntia. Salminen on MM-pisteissä kolmantena. Yli 2000 metrin korkeudella merenpinnasta ajetun vaativan kilpailun suomalaismenetystä täydensi 3-luokan hallitseva maailmanmestari Samuli Aro sijoittumalla neljänneksi. Kokonaispisteissä samalla sijalla oleva Aro jäi ison luokan ja samalla yleiskilpailun voiton Husqvarnalla kuitanneesta Ranskan Sebastien Guillaumesta 1.04 minuuttia. Aron KTM-tallikaveri Eero Remes ajoi 1-luokassa kuudenneksi ja Valtteri Salonen Husabergilla 2-luokassa yhdeksänneksi. ETSIN luotettavaa ja osaavaa lapsenvahtia joka ma klo 18-21 K:nummen keskustassa 4v. reippaalle pojalle alk. 1.8. P. 0440-744717. MYYDÄÄN aitapylväitä, sinkittyä teräsputkea, 3mx10cm. P. 0408773539. MYYDÄÄN Fiat asuntoauto v. -98 aj. 40.000 km. H. 15.000,-. P. 0500857039. OSTETAAN Solifer Tomos automaatti-mopon osia. Köpes Solifer Tomos automat-moped delar. Puh. 0400-429138. HALUTAAN vuokrata kuivaa varastotilaa 8-16 m2, esim. Espoo ­ Inkoo suunnalta. Puh. 0451301804. VUOKRALLE tarjotaan idyllinen kesämökki Kirkkonummen näsessä ympärivuotiseen käyttöön alk. 3.8. P. 040-8758389. VUOKRALLE tarjotaan Pappilanmäki 1h+kk+s+p 31 m2. 1. krs. 525 e/kk. Vuokratakuu. Vap. 1.8. P. 050-5446864. kaankeltaisen veneen tunnusmerkkinä on valkoiset, huomiota herättävät läiskät kyljissä. Omistaja pyytää asiasta jotakin tietäviä ja veneenkuljetuksen huomioineita kertomaan tietonsa Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle. Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. VEIKKOLAN VEIKOT YU-JAOSTO / VIIKKOPAIVYRI Vuokralle tarjotaan Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! MIKA Ahola ILMASTOINTIHUOLTO 89 KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. Henkilö- ja pakettiautojen: Renkaat · Vanteet · Asennus Autohuollot ja korjaukset Tarvitsetko vuokra-asuntoa kaksio 59 m2 Finnsbacka. Ota yhteys p. 0442581948. OSTETAAN vanhoja suom. olutetikettejä. P. 040-5022778. Öljynvaihto aikaa varaamatta Vielä on kesää jäljellä, Triumph Tr4 -65. Upea avo 2+2 paikkanen. hp. 14800e tied.045- 2302474 Kalle Torstai 23.07. IF yu-koulut/harkat kentällä: 17.30­18.15 2002­2005 syntyneet 18.15­19.30 2001 syntyneet 18.15­21.00 2000 ja aiemmin syntyneet 19.00­20.00 ZUMBA kentällä, säävaraus 17.30 alk. Vattenfall-kisat, Vantaa Lauantai 25.07. 12.00 alk. Nuorisokansalliset, Kerava 17.00­18.30 Juoksuralli kentällä Sunnuntai 26.07. 11.00­12.30 Juoksuklubi kentällä 18.00­20.00 Nuorten heittokoulu kentällä Maanantai 27.07. 17.30­21.00 yu-koulut/harkat kentällä 19.00­20.00 Zumba kentällä, säävaraus Tiistai 28.07. 17.30­21.00 Viikkokisat kentällä Keskiviikko 29.07. 12.00 alk. Kv. Finlandia Junior Games, Helsinki, Espoo, Vantaa 18.15­19.45 Valmennusryhmä, yu-kenttä 19.00­20.15 Aerobic kentällä, säävaraus Kirjaston kuntosalin aikataulut ja muut: www.veve.net Tied. toiminnanjohtaja Johanna Aatsalo-Sallinen 0408618564 First Stop Kirkkonummi Avoinna: Asentajantie 3, puh. (09) 548 6233 ark. 8 - 17, la 9 - 14 myynti@fstkirkkonummi.fi · www.fstkirkkonummi.fi Lasien jälleenmyyjä ja asennusliike Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
• 18 www.kirkkonummensanomat.fi N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Olemmeko itsenäisiä? Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Tekonurmikentästä Kirkkonummen kunnanvaltuusto pamautti 25.6. pommin. Kuntaan rakennetaan yli 600.000 euron lämmitettävä tekonurmikenttä. Etupäässä jalkapalloilijoille. Tyrmistyttävää, mutta niin kirkkonummelaista politiikkaa. Varsinkin kokoomus ja ruotsalaiset saivat suuruuden hulluutensa läpi. Ihmettelen huuli pyöreänä sitten muitakin mukaan lähtijöitä. Kirkkonummen jalkapallo on syvällä suon pohjassa, yksikään joukkue ei pelaa sarjassa kylätasoa korkeammalla. Eikä se sieltä nouse pitkään aikaan, tuskin koskaan. Pelaajia 37.000 asukkaan kunnassa on enintään tuhat. Otteluita ei käy katsomassa kuin pelaajien sukulaisista osa ja muutama kaveri. Se ei ole, eikä tule olemaan yleisölaji täällä koskaan. Kunnassa lasketaan, että seurat maksaisivat vähitellen kuluja takaisin. Kun taso on surkea, eikä katsojia käy, niin sehän ei ole mahdollista. Kirpputoreilla muutaman euron tavaraa myymällä ja pullakahvien myynnillä tulevilla tuloilla ei koskaan pysty seurat velkaa vähentämään. Kunnan asukaskohtainen velkanousu on tänä vuona 2058 euroa jokaista kuntalaista kohti, vuonna 2011 se on 3620 euroa. Kolmen vuoden kuluessa lainakanta tuplaantuu. Kirkkonummi maksaa sakkoa valtiolle siitä, että ei työllistä työllistämisohjelman mukaisesti pitkäaikaistyöttömiä. En muista tarkkaa summaa, mutta sadoista tuhansista on kysymys. Tässä jotakin faktaa ja lisää, vanhustenhoidosta, terveysmenoista ja kulttuurista leikataan valtavia kimpaleita pois. Ne ovat kuitenkin perusasioita jotka koskevat tuntuvasti suurempaa Terveeseen aikuisuuteen kuuluu, että pystyy päättämään asioistaan itse. Suomi ei ole pystynyt, vaan onnettomassa avioliitossaan saa neuvoja muun muassa siitä, kuinka kauan kalakukkoa voi säilyttää. Tämä liitto on jatkunut niin kauan, että pian sen erikoisuuksia ei enää osata ihmetellä. "Pitää kysyä isännältä". Yritän pohtia, millaisia seurauksia henkisellä epäitsenäisyydellä on. Kärsiikö alistuja itse, kärsivätkö muut? Ehkä siinä pääsee helpolla: kun ei ole vapaa, ei tarvitse ottaa vastuutakaan. Tällainen elämä jää luultavasti typistyneeksi, ja sisällöltään hyvin latteaksi. Itsenäisellä ihmisellä on vapaus kuulua ­ tai olla kuulumatta ­ mihinkään ryhmään tai puolueeseen. Ilman omaa päätösvaltaa ei voi oikeasti kuulua mihinkään ja jää eristyneeksi, koska ei ole henkisesti olemassa. Nimetön, epäitsenäinen ihminen määrää ihmisiä, kun joku potkupallokentän lämmitettävä tekonurmi. Ihmisten elämä kurjistuu keskitasokuntalaisilla heistä itsestään johtumattomista syistä kunnan huonon hallinnon vuoksi rajusti. Puhumattakaan niistä joiden elämäntilanne on vieläkin huonompi. Kunnan toiminta saattaa johtaa heitteille jättämiseen osalla kaikkein heikommin menestyvistä. On ehdottoman välttämätöntä, että tämä ilmeisesti juhannuksen jälkihuumassa tehty vahinko korjataan peruuttamalla tehty päätös. Siir- tai valtio on olemassa vain hallitsijansa kautta. Suomi on EU:n postimyyntivaimo. Miksi Auringon temppeli lahkon jäsenet eivät lähteneet pois lahkostaan, kun tuli paha olla? Ehkä he pelkäsivät jäävänsä yksin. Kun heidät oli kerran imaistu mukaan kulttiin, kynnys erota siitä luultavasti kasvoi ajan myötä. Haluttiin vielä jatkaa, vaikka kaikki meni hullusti. Toisessa eristyneessä lahkossa ­ Kansan temppelissä ­ ihmiset keskenään päätyivät lopulta uskomukseen, että "kuolema on ainut keino vaikuttaa asioihin". Kuka toisi tänne kansalaiskeskustelun kehitysmaahan tietoa siitä, millaista on EU:n ulkopuolella? Odottaako siellä köyhtynyt Albania niin kuin kerrotaan, vai paremmat mahdollisuudet tehdä mm. ympäristöasioiden yhteistyötä muiden kanssa? ANNI VIITASAARI retään rahaa niille kuntalaisryhmille jotka eivät jaksa apua pyytää. Vanhuksille, vammaisille ja lapsille. Myös terveydenhoitoon ja kunnan vuokra-asuntojen rakentamiseen. Nykyään kunta laiminlyö velvoitettaan vuokra-asuntojen rakentamisen suhteen. Kuntalaisella, jokaisella, on oltava oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Tähän saakka on pärjätty nykyisellä jalkapallokentällä. Niin pärjätään jatkossakin. OLLI KALAJOKI KIMI ry:n sihteeri Kiitos Kirkkonummen hoitoyksikön sairaankuljettajille ja hätäkeskukselle Mieheni sai sairaskohtauksen tiistaiaamuna, jonka johdosta soitin hätäkeskukseen, josta välitettiin viesti eteenpäin kun odotin sairaankuljettajia paikalle, soitettiin minulle vielä kerran hätäkeskuksesta että mikä on tilanne, kiitos siitä tuntui hyvältä sillä hetkellä kun olin yksin, lisäksi nämä hoitoyksikön kaksi sairaankuljettajaa olivat todella ystävällisiä on ihanaa hädän hetkellä että olette olemassa. Tämä työ on äärimmäisen tärkeää toivottavasti hekin jotka eivät vielä ole sitä tarvinneet ymmärtävät sen. Toivotan kaikille jotka tätä työtä tekevät mukavaa kesän jatkoa ja jaksamista. PIENI IHMINEN Haastava ja laadukas... Jatkoa sivulta 3 kaupparavun korkean laadun merkitystä ja antaa mahdollisuuden tuotekehitykselle. Markkinoita voidaan kehittää esimerkiksi Suomessa kehitetyn rapujen kuorimislaitteen kaltaisten innovaatioiden avulla. Myös uusien raputuotteiden, kuten savustetun ravun, kehittely voi laajentaa ravun markkinoita. Suurien rapumäärien kauppa on myös muuttanut rapukaupan perustetta kappalekaupasta kilokaupan suuntaan. Tänä vuonna on tietoon on tullut neljä rapukuolemaa, jotka voivat olla rapuruton aiheuttamia: kaksi PohjoisSavosta ja yksi Keski-Suomesta sekä yksi Pirkanmaalta. Ravustajan tulee huolehtia siitä, ettei levitä rapuruttoa. Rapumertoja tulisi käyttää vain yhdessä vesistössä ja ne on desinfioitava ennen siirtoa uusiin rapuvesiin. Muusta kuin ravustusvedestä pyydystetyt syötit on desinfioitava esimerkiksi pakastamalla. Myös ravustuksen jälkeen on oltava tarkkana, sillä rapuja ei saa sumputtaa muussa kuin pyyntivedessä, ei lyhyttäkään aikaa. Tietoa rapurutosta ja pyydysten desinfioinnista: www.rapurutto.net. Ravustuskausi alkoi tiistaina, 21.7., klo 12 ja päättyy lauantaina, 31.10., klo 24.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 55 ­ 23.7.2009 19 Tasokasta turnausmenestystä Kyifin 99-ikäluokalla Kyif 99-joukkueen futiskesä on sujunut lupaavissa merkeissä. Talven määrätietoinen työ on kantanut hedelmää kesän tärkeimmissä turnauksissa. Erinomainen harjoitusaktiivisuus, hyvin suunnitellut ja toteutetut peli- ja oheisharjoitukset ja tietysti poikien omalla ajalla tekemä uurastus ovat valmistaneet joukkuetta hyvään iskuun. Erittäin tärkeää on ollut se, että joukkue on päässyt pelaamaan ikäluokan parhaiden suomalaisjoukkueiden kanssa jo alkuvuodesta alkaen harjoitusotteluissa ja kutsuturnauksissa. sisesti vahvemmat ja taitavaa joukkuepeliä esittäneet kirkkonummelaiset veivät ottelun komeasti 7-2. Helsinki Cupin alkulohkossa sinisten ryhmä sai vastaansa seitsemän suomalaisjoukkuetta. Ottelusaldona oli 6 voittoa ja yksi tasapeli maalisuhteella 38-2 ja joukkue jatkoi cup-vaiheeseen 32 parhaan joukossa. Toinen ryhmä pelasi parhaat ottelunsa lohkon alkuvaiheessa, mutta hyytyi hiukan viimeisissä peleissä ja jäi cup-pelien ulkopuolelle tällä kertaa. Jatkopelien ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli vahva TuPs ( Tuusula). Ottelu oli Kyifin hallintaa ja maalinumerot olisivat voineet olla selvemmätkin kuin 1-0. Voitolla oltiin jo 16 parhaan joukossa. Perjantaiaamun jatkopeliin asettui vastaan Moskovan Dynamon ryhmä. Vaikka tiedossa olikin, että Moskovassa jalkapallolisenssejä on n. 400.000 Kirkkonummen yhtä tuhatta vastaan, ei tieto poikia häirinnyt. Peliin lähti ennakkoluuloton Kyif 99 ja otti pelin ohjat käsiinsä. Ottelussa oli vara tehdä yksi omakin maali ja silti voitto tuli ansaitusti lukemin 2-1. Oltiin jo 8 parhaan joukossa. Neljännesfinaalissa vastaan asettui kivikova Pietarin Zenit. Kyif ei kuitenkaan kuvia kumartanut vaan lähti haastamaan pietarilaisia raivokkaasti. Ehkä liiankin kovalla sykkeellä. Ensimmäisten minuuttien hyviä maalipaikkoja ei pystytty hyödyntämään, vaan vähitellen ote siirtyi pietarilaisille. Omien virheiden kautta Zenitille tarjottiin erikoistilanteita toisensa jälkeen ja rangaistuspotku- ja vapaapotkutilanteiden kautta Zenith otti ansaitun 3-1 voiton ja eteni mitaliotteluihin ja turnausvoittoon saakka. Finaalissa se kaatoi Käpylän Pallon 3-0. Kyifin loppusijoitus oli 126 joukkueen ikäluokassa jaettu 5. tila. Suomalaisjoukkueista edellä olivat vain finaaliin edenneet KäPa ja pronssia ottanut KontU. HJK:n edustusjoukkue jakoi Kyifin kanssa 5. sijan Venäjän Trudin ja Tampereen Ilveksen kanssa. Hieno suoritus pojilta. Edellisen kerran Kyif taisi olla poikien sarjoissa vastaavilla sijoilla Mika Väyrysen aikoihin. Pärnu Cupista pronssia Juhannuksen jälkeen joukkue matkusti Pärnun kesäkaupungin suureen junioriturnaukseen. Jo kesäkuun puolivälin Kontu Cup antoi lupauksia hyvistä otteista. Siellä toinen peliryhmä raivasi tiensä pronssiotteluun, mutta hävisi sen kovalle Turun Nappulaliigan edustusjoukkueelle. Pärnussa hyvätasoiset alkulohkot tarjosivat tasaisia kovia pelejä molemmille peliryhmille. Toinen joukkueista raivasi tiensä alkulohkon kakkosena mitalipeleihin toisen otellessa sijoista 5-8. Semifinaalissa Kyif 99 sai vastaansa Viron JK Vapruksen. Kyifillä oli mahdollisuus ratkaista peli jo ensi minuuteilla muutaman huippupaikan kautta, mutta onnella ja taidolla viro- KYIF 99 -JOUKKUE: Taustalla mv-valmentaja Ari-Pekka Pekari, vastuuvalmentaja Ionel Armean ja apuvalmentaja Jarno Kärkkäinen. Pelaajat takaa vasemmalta Eetu Vertainen, Ron Åberg, Samuli Salonen, Timo Stavitski, Elmo Pekonen, Saku Kuure, Karl Jansson, Nooa Sipilä (mv), Ville Soinio, Joel Kärkkäinen, Lauri Santamäki, Peik Nyberg, Elias Pekari, Veeti Mähönen, Christoffer Dahlstedt, Max Haapalahti, Jon Hägerfelth, Alexander Grägg (mv), Fredrik Söderström (mv), Eetu Huumonen (mv). laisten puolustus kesti. 4. peliminuutilla Kyifin maalivahti otti käsitorjunnan rangaistusalueen ulkopuolella ja joutui paikallisten kovien sääntöjen perusteella ulosajetuksi. Viidellä kenttäpelaajalla Kyif piti Vaprusta ahtaalla loppuun asti mutta joutui lopulta tyytymään 0-2 tappioon ja pronssiotteluun. Siinä ei JK Kotkakselle annettu mahdollisuuksia vaan luvuin 2-0 mitalit otettiin Kirkkonummelle. Toisen joukkueen sijoitukseksi tuli 7. muutama päivä ennen Helsinki Cupia sujuivat erinomaisesti. Vaikka sinisten joukkue menettikin HJK:n 99-ikäluokan edustusjoukkuetta vastaan 3-1 johtonsa ja kärsi 4-6 tappion, joukkue haastoi vahvasti ikäluokan tämän hetken suomalaisen ykkösjoukkueen. Toinen ryhmä pelasi HJK:n 2000-ikäluokan edustusjoukkuetta vastaan vakuuttavasti. Fyy- Kohti syksyä Edessä on toivottavasti viimeinen syksy, jota kohti mennään ilman lämmitettävää tekonurmea. Tämän ikäluokan tärkein syksyn tavoite on oman huipputurnauksen läpivieminen syyskuun ensimmäisellä viikonloppuna Solvallassa. Mukaan on saatu kovia joukkueita joten tarjolla on hyvätasoista futista. Tervetuloa kannustamaan omia poikia! JV Helsinki Cupissa sijoille 5-8 126 joukkueen joukosta Helsinki Cupissa Kyif 99 osallistui turnauksen suurimpaan ikäluokkaan, jossa mukana oli peräti 126 joukkuetta. Harjoituspelit HJK:n edustusjoukkueita vastaan Karoliina Sundberg suunnistuksen MM-kisoihin Suunnistuksen MM-katsastukset juostiin tänä vuonna Fin-5 suunnistusviikon yhteydessä Hämeenlinnassa 12.­17.7. Joukkuetta katsastettiin neljässä kilpailussa. Urakka aloitettiin keskimatkan kilpailulla Hauholla, seuraavaksi vuorossa oli Hämeen Linnan ympäristössä juostu kaupunkisprintti. Kaksi viimeistä katsastusta suunnistettiin Rengossa, jossa ratkottiin paremmuudet ensin metsäsprintissä ja lopulta vielä pitkällä matkalla. Lynxin Karoliina Sundberg oli katsastuksissa mainiossa vedossa ja selvitti tiensä Suomen MM-joukkueeseen. Karoliina onnistui heti avausmatkalla loistavasti ja voitti keskimatkan kilpailun. Kaupunkisprintistä ja pitkältä matkalta hän nappasi kakkossijat ja metsäsprintissä hän oli neljäs. ­ Tarkoituksena oli tehdä katsastuksissa valitsijoiden työ helpoksi, Karoliina totesi ja sitä se varmasti olikin vakuuttavien näyttöjen jälkeen. MM-kisat käydään tänä vuonna Unkarin Miskolcissa 16.­23.8. Krister Holmberg ampui EM-hopeaa liikkuvan maalin sekajuoksuissa Krister Holmberg ampui hopeaa liikkuvan maalin sekajuoksuissa ampumaurheilun ruutiaseiden Euroopan mestaruuskilpailussa Kroatian Osijekissa torstaina 16. heinäkuuta. Krister Holmberg tähtäsi 394 (197+197) pistettä. Euroopan mestaruuden voitti Ukrainan Vladyslav Prianishnikov 396 (197+199) pisteellä. ­ Kyllä olen ihan tyytyväinen. Ainahan ne ysit harmittavat, mutta niitä nyt vain tulee jokaisessa kisassa. Hyvänä päivänä olisi tuloksessa voinut olla pari pistettä lisää ja huonona päivänä pari pistettä vähemmän, inkoolainen Krister Holmberg kommentoi rauhalliseen tyyliinsä EM-hopeaansa. ­ Sekajuoksujen hopeamitaliin ja normaalijuoksujen viidenteen sijaan olen tyytyväinen. Paljon paremmin ei minulla olisi voinut mennä näissä kisoissa. Vähän enemmän jos olisi ollut tuuria, normaalijuoksuissakin olisi voinut tulla mitali. Miesten liikkuvan maalin sekajuoksujen kilpailu oli erittäin tasainen puoliväliin asti. Ensimmäisen 20 laukauksen jälkeen Holmberg oli kärjessä 197 pisteellä. Saman pistemäärän ampui kisan voittanut Ukrainan Prianishnikov ja Venäjän Maxim Stepanov (lopputuloksissa 11:s 387 pisteellä). 196 pisteessä oli neljä ampujaa: Unkarin Jozsef Sike (7:s 390 pisteellä), Tshekin Bedrich Jonas (8:s 389 pisteellä), Venäjän Igor Kolesov (13:s 385 pisteellä) ja Slovakian Peter Planovsky (16:s 382 pisteellä). ­ Jännitys vaikuttaa tuloksiin toisella puolikkaalla. Jokainen tietää, mikä tilanne on ja jokainen yrittää ampua hyvin. Parhaat pystyvät parantamaan, jotkut pystyvät ampumaan kaksi tasaista puolikasta ja joillakin tulos tippuu, 37-vuotias Holmberg toteaa liikkuvan maalin ammunnan suolan vuosikymmenin kokemuksella. ­ Minulla oli tänään hyvä kutina. Jo ensimmäisellä kierroksella sain tsempattua itselleni hyvän vireen. Toisella kierroksella pulssi oli korkealla heti alussa. On hyvä, että pulssi on tasaisen korkealla koko ajan, koska pulssi on joka tapauksessa korkealla viimeisillä laukauksilla. Jos pulssi nousee kisan aikana, sen hallitseminen on vaikeaa. Kisassa pitää jännittää ja jännittäminen on tervettä. Raseborgs Skyttarea edustava Krister Holmberg on yksi Suomen menestyneimmistä liikkuvan maalin ampujista. Hänen meriittilistallaan on muiden muassa pienoiskiväärin sekajuoksujen MM-kulta (2008), ilmakiväärin sekajuoksujen MMhopea (2008) ja ilmakiväärin sekajuoksujen EM-kulta (2003). Lisäksi hän on voittanut joukkuekilpailuissa MMkultaa, kaksi MM-hopeaa, kaksi EM-hopeaa, kolme MM-pronssia ja EM-pronssia yhdessä Pasi Wedmanin ja Vesa Saviahteen kanssa. Vuoden 1996 olympialaisissa Holmberg oli kuudes liikkuvan maalin ilmakiväärin normaalijuoksuissa. ­ Kyllä tämä EM-mitali on samanarvoinen kuin MMmitalitkin. Sama porukka täällä oli, Holmberg arvioi. ­ Täällä oli vain mukavampi ampua, kun MM-kisoissa Pilsenissä viime lokakuussa oli pakkasta aamulla pienoiskivääriradalla. Täällä oli lämmin ­ tai jopa kuuma, mutta se ei haittaa, kun muistaa juoda ja syödä säännöllisesti. Samanlaista tämä minulle on kuin kotona töissä lämpimänä päivänä. Rakennusmestari Holmberg toimii rakennusalalla yrittäjänä. Osaavalla ja ahkeralla miehellä riittää töitä tehtäväksi. Krister Holmbergin ja muiden liikkuvan maalin ampujien seuraava kansainvälinen kilpailu on ilma- ja pienoiskiväärin MM-kisa, jonka Suomi järjestää 22.-30. elokuuta Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa. ­ MM-kisaan lähden tavoittelemaan kärkeä. Jos mitali on tullakseen, se voi tulla ilma- tai pienoiskiväärillä. Ensimmäiset MM-kisat Karoliina on ollut pitkään mukana Suomen huipulla ja hän on ollut usein mukana arvokilpailujoukkueissa PM- ja EM-tasolla. Tällä kaudella hän on jo ollut mukana PM-kisoissa Salossa sekä Maailmancupin kisoissa Norjassa, joista paras tulos oli mc-osakilpailun 7. sija. MM-kisat ovat hänelle kuitenkin ensimmäiset, mutta vahvan kauden jälkeen hän ei varmastikaan ole lähdössä sinne ainoastaan kokemusta hakemaan. Suomen joukkueen matkavalinnat tehdään vasta lähempänä kisoja, joten vielä ei ole varmaa millä matkoilla vauhdikas lynxiläinen nähdään. Fin-5 viikolta kakkossija Neljä katsastuskisaa olivat myös Fin-5 suunnistusviikon osakilpailuja. Viimeinen kilpailu ei enää ollut katsastus vaan siinä ratkottiin takaaajokilpailuna viikon paremmuudet yhteistuloksissa. Karoliina oli myös viimeisessä kisassa vahvassa vireessä ja suunnisti koko viikon yhteistuloksissa toiseksi. Voiton vei hieman reilun minuutin turvin keväällä PM-hopeaakin saavuttanut Koo-Veen Merja Rantanen. Myös Lynxin nuoret olivat hyvässä vireessä viikolla sillä poikien 16-vuotiaiden eliittisarjassa Jermu Kujanpää sijoittui toiseksi ja samanikäisissä tytöissä Annika Kottonen neljänneksi. Rastiviikot ovat suosittu tapa yhdistää lomailu ja kisaileminen. Suomessa niitä järjestetään vuosittain kaksi, Fin-5 sekä Kainuun Rastiviikko. Viikoilta löytyy sarjoja kaikenikäisille ja -tasoisille ­ usein suunnistajat ovatkin reissussa koko perheen voimin. Fin-5 viikko keräsi tänä vuonna reilu 3000 eri ikäistä osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Suomen joukkue MM-kisoihin Unkariin: Naiset: Anni-Maija Fincke, Tampereen Pyrintö, Bodil Holmström, Turun Suunnistajat, Minna Kauppi, Asikkalan Raikas, Katri Lindeqvist, Paimion Rasti, Merja Rantanen, KooVee, Karoliina Sundberg, Lynx. Miehet: Topi Anjala, Ikaalisten Nouseva-Voima, Tero Föhr, Vehkalahden Veikot, Mats Haldin, IFK Göteborg, Jarkko Huovila, Tampereen Pyrintö, Pasi Ikonen, Vaajakosken Terä, Petteri Muukkonen, Vehkalahden Veikot, Tuomas Tervo, Rajamäen Rykmentti. KAROLIINA Sundbergin meno MM-katsastuksissa oli vakuuttavaa. (Kuva: Antti Nieminen www.antin.net) KRISTER Holmberg ampui hopeaa liikkuvan maalin sekajuoksuissa ampumaurheilun ruutiaseiden Euroopan mestaruuskilpailussa Kroatian Osijekissa torstaina 16. heinäkuuta.
• 20 N:o 55 ­ 23.7.2009 Kirkkonummen Sanomat Rapukausi alkaa K-supermarketissa K-RuokaPirkasta löydät ohjeen porsaan fileepihveille ja vinkit rapujuhliin Snellman PORSAAN ULKOFILEEPIHVI grillimarinoitu 480 g (8,31 kg) 3 Italia Suomi 99 rs Fanta ja Fanta Free 3 00 3 plo Voimassa 23.-29.7. HK Camping 2 50 2 pkt Voimassa 23.-29.7. VIRVOITUSJUOMAT 3 plo x 1,5 l (0,40 l) sis. pantit 1,20 rajoitus: 1 erä/talous Ilman korttia 7,47/3 plo (1,39 l), sis. pantit 1,20 yksittäin 2,49 plo, sis. pantin 0,40 GRILLIMAKKARAT 400 g (3,13 kg) -71 % Ilman korttia 3,98/2 pkt (4,98 kg) yksittäin 1,99 pkt -37 % ­ KESÄPÖYTÄÄN ­ ­ RAIKASTA SATOA ­ ­ HERKKUTORILTA ­ NEKTARIINIT 0 99 kg Ruokamestarin JÄTTIPIHVIT voimassa to-la 23.-25.7. porsaan ulkofileestä myös marinoituna Ruokamestarin JÄÄVUORISALAATTI Punainen PAPRIKA Hollanti 1 49 1 kg kg 49 LAMPAAN ULKOFILEEPIHVIT myös marinoituna voimassa to-la 23.-25.7. Ruokamestarin takuumureat NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT myös marinoituna voimassa to-la 23.-25.7. Heimon TÄPLÄRAPU 9-11 cm, Suomi, pakaste 12 kpl/470 g (52,98 kg) Lobsters kuoritut JOKIRAVUNPYRSTÖT pakaste, 150 g (19,93 kg) 15 90 19 90 29 90 24 99 2 kg kg kg pkt pkt 90 Hätälä Kalavalmis SAVUSIIKA Kanada voimassa to-la 23.-25.7. Jokisen Eväät Kalamestarin LOHILEIKE ja LOHIMEDALJONKI voimassa to-la 23.-25.7. Apetit JÄTTIKATKARAVUN- ja JOKIRAVUNPYRSTÖT liemessä, 400/170 g (23,24 kg) Alfocan RAPU tilliliemessä, Kiina, pakaste, 16-22 kpl, 1 kg/pkt (6,99 kg) 6 90 15 95 3 99 6 kg kg rs pkt 99 Atria kokki esittelee broilervartaita to 23.07. klo 11.00­18.00 Palvelemme Vi betjänar Ark/Vard Lau/Lör Su/Sö Hinnat voimassa to-su 23.-26.7., ellei toisin mainita. KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 7­21 7­18 12­21 Kukkapiste