• Tapulin takaa sivu 8 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 44. vuosikerta Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 22.7.2010 TORSTAI 56 Aasipäivät Inkoossa sivu 2 Uimavedet hyvälaatuisia sivu 3 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi ksia! tarjou Kesä 95 4 Mikro Mikroaaltouuni i 295 Kiertoilmaliesi 5 95 39 · · · · 653-1 653-110 Väri: Valkoinen Va Uunitilan tilavuus 17 l Liitäntäteho 700 W Mitat: KxLxS 258 x 440 x 345 mm EK 50-04 I · A Energialuokka · Tilavuus : 53 l · Mitat: KxLxS 900 x 500 x 605 mm rra 5 5x4 2 cm Läp inäk kana n mu Imuri jalle osta Replica 0 s 201 Adida lkapallo. -ja 89 · · · · · · yvä taus ta jo ssa cmy k-lo g o Promootiomalli 95 3 289 Airmax U6422FB Max liitäntäteho 1800 W Imuteho 350 W Siivousulottuvuus 9 metriä Mikrosuodatin Teleskooppi-imuputki Portaaton imutehon säätö 69 2 Jääkaappipakastin · · · · NoFrost KG36NX03 A Energialuokka Käyttötilavuus yhteensä: 287 l Jääkaappi: 221 l Mitat: KxLxS 1850 x 595 x 632 mm Jääkaappipakastin · · · · · KG36SA10 A Energialuokka 2 moottoria Käyttötilavuus yhteensä: 311 l Jääkaappi: 227 l Mitat KxLxS 1860 x 598 x 650 mm Jääkaappipakastin · · · · KF 204 95-02 A Energialuokka Käyttötilavuus yhteensä: 201 l Jääkaappi: 143 l Mitat: KxLxS 1570 x 558 x 605 mm Jenkkikaappi · · · · KD24VN00 A Energialuokka Käyttötilavuus yhteensä: 218 l Jääkaappi: 164 l Mitat: KxLxS 1410 x 550 x 640 mm Jääkaappi KS 150-12 · A Energialuokka · Käyttötilavuus : 145 l · Mitat: KxLxS 850 x 563 x 600 mm Munkinmäentie 19 02400 Kirkkonummi Puhelin: (09) 298 1454, Aukioloajat: 9.30-18 La 10-14
• 2 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat Talutusratsastusta, esteitä, kouluratsastusta, match show... Koko perheelle suunnatut Aasipäivät Inkoon Taika-tallilla Tähtelässä Suomen Aasiyhdistys Ry järjestää vuoden 2010 Aasipäivät Inkoon Tähtelässä Taika-tallilla sunnuntaina 1.8. Pieneksi perinteeksi muodostunut tapahtuma sisältää mm. leikkimieliset este- ja kouluratsastusluokat aaseille ja muuleille, sekä tehtävä-luokan jossa kilpaillaan aasia tai muulia taluttaen. Päivän päätteeksi järjestetään myös match show eli leikkimielinen näyttely. Buffetti palvelee ja pikkurahalla pääsee myös aaseilla järjestettyyn talutusratsastukseen. Vuonna 2008 perustettu Suomen Aasiyhdistys ry esittelee toimintaansa ja kertoo myös aaseista. Klo 12­16 kestävä tapahtuma on ilmainen ja suunnattu koko perheelle. ­ Suomessa on aaseja kolmisensataa. Inkooseen odotamme niitä tulevan kymmenkunta. Aasipäivät on järjestetty jo useampana vuonna. Tänä vuonna koko viikonlopun kestävässä tapahtumassa panostetaan aasien hyvinvointiin ja koulutukseen, joskin virallinen, kaikille avoin aasipäivä kestääkin vain sunnuntain, kertoo Kaisa Määttänen Aasiyhdistyksestä. Aasileirille etukäteen ilmoittautuneille on perjantaina tarjolla centered ridingtunti Suomen kuuluisimman CR-ohjaajan Gunilla "Mini" Wahlbergin ohjauksessa. Lauantaina brasilialainen western-kouluttaja Varnes opettaa halukkaille lassoamista ja esittelee roundpentyöskentelyä Heikki-muuliaasin kanssa. Varnes työskentelee kesän järjestävällä tallilla, mutta talvet hän asuu Brasiliassa ja kouluttaa siellä nuoria hevosia ja muuleja sekä ns. ongelmahevosia. Netistä löytyy lisäinfoa päivistä osoitteissa: www.aasiyhdistys.fi ja www.taikatalli.fi AASI Quint ja ratsastaja Greta Ylä-Mononen suorittamassa Tammelan aasipäivien kouluratsastusohjelmaa kesällä 2009. Kuva: Kaisa Määttänen L.K. Marianne Maans ja Lauri Antila konsertoivat Inkoon pappilassa Galleria Karaijan sunnuntaina, 25.7. päättyvään, vaasalaisen keraamikko ja kuvanveistäjä Paula Blåfieldin installaatioon "Ruohikkomäen sekakanikuoro" -näyttelyyn on liittynyt myös ääniefekti, jossa kanikuorolaiset laulavat kansanmuusikko Marianne Maansin äänellä sekä musiikkitapahtumia, joista ensimmäinen oli suunnattu lapsille. Jäljellä on vielä lauantaina 24.7. klo 18 duo Marianne Maansin & Lauri Antilan päätöskonsertti Inkoon pappilassa galleria Karaijaa vastapäätä, tien toisella puolella. Ohjelmistossa on Marianne Maansin (viulu, laulu ja jouhikko) ja Lauri Antilan (kontrabasso) esittämää maalailevaa ja svengaavaa nykykansanmusiikkia. Mukana on kaksikon omia sävellyksiä ja perinteistä kansanmusiikkia esitettynä sekä suomen että ruotsinkielellä. Duon yhteistyö alkoi vuonna 2005 Färsaarilla, jossa he tapasivat musiikin merkeissä ja sen jälkeen he ovat konsertoineet Pohjoismaissa, Virossa ja Irlannissa. Konsertin jälkeen noin klo 19 yleisö voi tutustua vielä Blåfieldin näyttelyyn galleriassa. Näitä kahden eri taidelajin yhteistapahtumia ovat tukeneet Svenska kulturfonden, Suomen kulttuurirahasto, Konstsamfundet, SvenskÖsterbottniska samfundet. L.K. LAURI Antilan (kontrabasso) ja Marianne Maansin (viulu, laulu ja jouhikko) svengaava kansanmusiikki soi Inkoon pappilassa lauantaina, 24.7. Heinäkuun herkkuja Gott i juli JAG esiintyy Siuntion Varuccassa 6.8. Pe 6.8. Varuccassa lavalle astuu Siuntion "oma poika" Jeppe Grönholm. JAG on saavuttanut suhteellisen vankan suosion suomalaisessa hip-hopkulttuurissa, jossa hän muodostaa tervetulleen vaihtoehdon vallitsevalle dollarirapille. Iskevät taustat, vakuuttavat tekstit ja eri tyylien va- PERJANTAINA 6.8. Varuccassa lavalle riaatio kokoa- ka" Jeppe Grönholm. vat kokonaisuuden, jota koti- takaisin Helsinkiin yhteistyö maan hip-hop skenessä ei jo- alkoi toden teolla, ja tästä ka päivä kuulla. lähtien JAG ja Bluf ovat työsJAG (Jeppe Anton Grön- kennelleet ahkerasti yhdesholm) syntyi Helsingissä sä, joka on poikinut keikkoja 1984 josta hän kaksi vuotta mm. Tavastialla, Club myöhemmin perheineen Libertéssä, Korjaamossa, muutti Siuntioon. JAG aloit- Virgin Oilissa, Kuudennella ti tekstien kirjoittelun 16- linjalla, Henrys pubissa, sekä vuotiaana, mutta musiikki- Kontufestarien lavalla. Keharrastus sai käänteen vaka- sällä 2008 JAG sai kunnian vampaan suuntaan vasta toimia rap-legenda Ice Cuben vuosia myöhemmin, syksyllä lämmittelijänä Helsingin 2004. Näihin aikoihin hän tu- Jäähallissa. JAG nähtiin syktustui paremmin Patrick syllä 2008 myös Beats & "Bluf" Gripenwaldtiin yhteis- Sounds ­ hiphop katselmukten tuttavien kautta. Bluf oli sen juontajana. kiinnostunut musiikin tekniJAG on luonut vankan fasestä puolesta ja keskittyi nipohjan musiikkinsa verkenemmänkin biittien tuotta- kolevityksen ja ahkeran keikmiseen ja äänityksien ja mik- kailun ansiosta, ja energinen sauksen hoitamiseen, kun ja karismaattinen lavaesiintaas JAG puolestaan hoiti tyminen kuuluu ehdottomasverbaalisen osan räppäämäl- ti miehen vahvuuksiin. lä englanniksi, joka alusta asArtistin esikoisjulkaisu ti on pysynyt hänen kieliva- Average Jay EP, julkaistiin lintanaan. JAGin muutettua talvella 2009. Henrys pubissa Hinnat voimassa heinäkuun loppuun. Priserna i kraft till slutet av juli. HK Viljaporsaan sisäfilee/ Gris inrefilé n./ca 650 g Arla Ingman Jogurtti/ Yoghurt 200 g (1,45/kg) 7 90/kg 029 Perheleipurit Aamiaissämpylä/ Frukostsemla 7 kpl/st., 420 g (3,55/kg) astuu Siuntion "oma poijärjestettyjen levynjulkaisukekkereiden aikaan Bluf:in yksivuotinen studioprojekti valmistui. Single Sunshine Vibes feat. Sergeantman oli ensimmäinen uudessa studiossa tehty kappale, joka viime vuonna pysyi YLE Radio X3M:in virallisella listalla peräti 12 viikkoa putkeen. Toukokuussa JAG ja kumppanit lyöttäytyivät yhteen ruotsalaisen Trainspotters-duon kanssa yhteiskiertueen merkeissä. Viikon aikana he esiintyivät neljällä eri paikkakunnalla EteläSuomessa ja saivat hyvän vastaanoton. Artistien yhteistyö jatkuu elokuussa uusien keikkojen muodossa, tällä kertaa he suuntaavat Tallinnaan ja sieltä muihin Baltian kaupunkeihin. Lisätietoa http://www. myspace.com/jag-music HK Camping grillimakkara/ grillkorv 400 g (4,48/kg) 179 Saarioinen Keitot/ Soppor 300 g (5,30/kg) 149 Hinta voinassa 1.5. alk./Priset gäller fr.o.m. 1.5 Olvi III 12-pack 3,96/l (2,42/l) (sis./inneh. 9,60 + pantti/pant 1,20) 159 1080 KANTVIK ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­18, su/sön 11­21 puh./tfn 010 76 26840 LINDAL ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­21, su/sön 11­21 puh./tfn 010 76 26850 MASALA/MASABY ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­21, su/sön 11­21 puh./tfn 010 76 26880 (0,0828 /puh/samtal + 0,119 /min) Bonus jopa 5 % Bonus upp till 5 % Edullinen. Tuore. Helppo. Förmånlig. Färsk. Behändig. www.varuboden.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 56 ­ 22.7.2010 3 Kehysmarkkinoiden LoppuAlennukset 2010 saakka. Ostaessasi kehykset ja linssit 31.7. Ei muita alennuksia. rys äy s KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350 40-80% Etusivun kuva: Merentutkimusalus Aranda lähtee ensimmäiselle sinilevien kukintahuipun aikaiselle tutkimusmatkalle viiteen vuoteen. Lähes koko Itämeren pääaltaan kattavan matkan päätarkoituksena on uusien sinileväkukintojen havainnointimenetelmien kehittäminen. Tälle monitieteiselle, SYKEn johtamalle tutkimusmatkalle osallistuu 22 tutkijaa yhdeksästä tutkimuslaitoksesta Alankomaista, Britanniasta, Puolasta, Saksasta, Suomesta, Tshekin tasavallasta ja Venäjältä. Yhdeksänpäiväinen SYNTAX 2010 tutkimusmatka alkaa Helsingistä tänään keskiviikkona 21.7. 2010. Tutkimusretken kohteina ovat INKOON Taikatalleilla aasit ovat pääosassa sunnuntaina, 1.8. jolloin yleisönkin toivotaan pukeutuvan lännen tyyliin; naiset kukkamekkoihin ja miehet stetsoneihin. Ohjelmassa on mukana myös hevosia, mm. nuoren hevosen sisäänratsastusta, lassotyöskentelyä, stunt-temppuja ja perinteistä westernratsastusta, sisäänpääsy on 10. Tässä Jopo-aasi taluttajanaan Fanny Ylä-Mononen Tammelan aasipäivillä vuosi sitten. Kuva: KAISA MÄÄTTÄNEN Aranda tutkimaan sinileväkukintoja varsinainen Itämeri, etenkin sen eteläisessä osassa Saksan ja Puolan rannikkoalueet, sekä Ahvenanmeri. Rannikkoalueilla tutkijoita kiinnostaa mm. sisävesistä Itämereen kulkeutuvien planktonlajien havainnointi. "Myrkylliset sinilevät muodostavat yhden Itämeren pahimmista ympäristöongelmista, jolle ei ole näköpiirissä välitöntä ratkaisua. Itämeren leväkukinnat ovat Euroopan ja koko maailman mittakaavassa valtaisia. Siksi niille on tärkeää kehittää käyttökelpoisia havainnointitekniikoita", matkanjohtaja, dosentti Harri Kankaanpää SYKEn merikeskuksesta korostaa. Kirkkonummen uimarantojen vedenlaatu edelleen hyvä Merialueen uimarannat Uimaranta pvm Upinniemi 5.7. Långvik (EU) 5.7. Uimaveden laatu (bakteeritutkimus) Hyvä Hyvä Lämpötila °C 23 22 Sinilevähavainnot pvm + määrä (0-3) 5.7. vähän levää (1) 9.7. ei havaittu (0) Järvialueen uimarannat Storträsk (EU) 5.7. Hyvä Syväjärvi (EU) 5.7. Hyvä Tampaja Haapajärvi (EU) 5.7. Hyvä Tampaja Kylmälä 5.7. Hyvä Lammaskallio (EU) 5.7. Hyvä Vitträsk Luoma 5.7. Hyvä Vitträsk Automuseo 5.7. Hyvä Uimavesinäytteet otetaan asetuksen 177/2008 mukaisesti eli vähintään kolme näytettä uimakauden 15.6.­31.8. aikana. Lisäksi EU-rannoista otetaan yksi uimavesinäyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Uimavesinäytteiden bakteeritutkimuksessa määritetään suolistoperäisten enterokkien ja Escherichia coli-bakteerien määrät. Sinilevätilannetta seurataan sinileväkauden aikana lähes viikoittain niillä uimarannoilla, joilla sinilevää on vuosittain ilmennyt. Sinileväkauden ajankohta vaihtelee vuosittain ilman lämpötilan, sääolosuhteiden yms:n mukaan. Sinilevien 23 15.7. ei havaittu (0) 23 15.7. vähän levää (1) 22 14.7. ei havaittu (0) 23 5.7. ei havaittu (0) 23 9.7. ei havaittu (0) 25 9.7. runsaasti levää(2) 23 14.7. ei havaittu (0) määrän arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnossa kehitettyä neliportaista asteikkoa 0­3 0 = ei havaittu sinilevää, 1 = vähän levää, levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkuisina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. Juhlajuoksu Kirkkonummella Kirkkonummen Urheilijoiden juhlajuoksu järjestetään Kirkkonummella sunnuntaina 22.8. 2010. Startti on klo 12.00 ja sitä ennen ohjattu alkuverryttely fysioterapeutti Teija Muikun johdolla. Huolto- ja lähtöalueena toimii Gesterbyn suomenkielisen koulun alue. Reitti on pituudeltaan 20 km ja se kiertää kauniisti ympäri Kirkkonummen maalaismaisemat sekä keskustan kautta aina uusimpien asuinalueiden läpi, kurvaten myös ohi urheilupuiston. Matkan varrella on yhteensä kolme huoltopistettä. Tapahtuma on maksuton, mutta juoksijoiden on ilmoittauduttava ennakkoon 8.8. 2010 mennessä: juhlajuoksu@kirkkonummenurheilijat.fi. Lisätiedot: www.kirkkonummenurheilijat.fi Heinäkuun alku maan etelä- ja keskiosassa poikkeuksellisen lämmin Heinäkuu on ollut tähän mennessä maan etelä- ja keskiosassa jopa poikkeuksellisen lämmin. Keskilämpötila 1.­18. heinäkuuta on vaihdellut maan etelä- ja keskiosassa 21 ja 23 asteen välillä, mikä on viitisen astetta korkeampi kuin koko heinäkuun keskilämpötila keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuun tähänastisen keskilämpötila on ollut useilla asemilla kaikkein korkein 50 vuoteen. Suunnilleen yhtä lämmin heinäkuun alkupuolisko on koettu maan etelä- ja keskiosassa aiemmin vuosina 1972, 1973 ja 1988. Myös vuonna 2006 koettiin lämmin heinäkuun alku. Sen sijaan vuonna 2003 heinäkuun helteet painottuivat kuukauden loppuun. Maan pohjoisosassa poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta on pienempi, ja pohjoisimmassa Lapissa tähänastisen heinäkuun keskilämpötila on lähellä tavanomaista heinäkuun keskilämpötilaa. Poikkeuksellista heinäkuun säässä on ollut maan etelä- ja keskiosassa myös hellepäivien lukumäärä. Erityisesti sellaisten päivien lukumäärä, jolloin lämpötila on kohonnut 30 asteen yläpuolelle, on ollut poikkeuksellisen suuri. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuussa on ollut tähän mennessä joka päivä ainakin yhdellä havaintoasemalla hellettä. Ainakin yhdellä asemalla lämpötila on kohonnut vähintään 30 asteeseen kahdeksana päivänä. Tähän asti kesän korkein lämpötila, 34,2 astetta, mitattiin Hämeenlinnan Lammin Evolla 13.7. Suomen säämittaushistoriassa on vain kaksi päivää, jolloin on mitattu korkeampi lämpötila. 9.7. 1914 Turussa mitattiin Suomen tähän mennessä korkein lämpötila 35,9 astetta ja 15.7. 1934, jolloin Lieksan Lampelassa mitattiin 35,6 astetta. Hellepäiviä on ollut tähän mennessä heinäkuussa maan etelä- ja keskiosassa yleisesti yli 10, paikoin yli 15, kun niitä tilastollisesti on koko heinäkuussa maan etelä- ja keskiosassa 5­7 kappaletta. Suomen maa-alueilla on heinäkuun 18. päivään mennessä paikannettu noin 42.000 maasalamaa, mikä on hieman tavanomaista enemmän. Eniten salamoi 14. heinäkuuta, jolloin maasalamoita paikannettiin lähes 10.000. Kyseisenä päivänä ukkosia esiintyi laajalti maan länsi- ja pohjoisosissa. Paikoin ukkoskuuroihin liittyi voimakkaita puuskia sekä rankkasateita. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla vuorokauden sademäärä ylitti paikoin 50 millimetriä. Sää jatkuu lähipäivinä epävakaisena lähes koko maassa, mutta aluksi sateet ovat lähinnä paikallisia kuuroja. Etelässä helteet jatkuvat ja päivän ylimmät lämpötilat ovat 20 ja 27 välillä, Lapissa 8 ja 22 asteen välillä. Yölämpötilat ovat enimmäkseen 10...20 astetta, Lapissa on viileämpää. Murtoja yössä Perjantain 16.7. vastaisena yönä oli Kirkkonummella oikea murtojen ja murtoyritysten sarja. Teboilin huoltoaseman oven ikkunalasi oli rikottu, mutta sisälle ei päästy. Saman kohtalon sai Lindalin Salen iso, 2x3,5 m kokoinen ikkuna. Vielä ei poliisilla ollut tietoa, onko liikkeestä kadonnut tavaraa. Säästöpörssin ikkunan lasin neljän pintaan aamuyöstä rikkoneille oli kelvannut olut. Liikkeessä on valvontakamera, johon teko on taltioitunut. Vene upposi Sipoonselällä Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri pelasti viisi henkilöä uppoavasta veneestä Sipoonselällä. Helsingin meripelastuslohkokeskus vastaanotti 19.7. klo 16.07 ilmoituksen veneestä joka otti vettä sisään Sipoonselällä Lilla Högholmenin luoteispuolella, veneessä oli tapahtumahetkellä 2 aikuista, 3 lasta sekä koira. Paikalle hälytettiin Pirttisaaren merivartioasemalta 2 venettä sekä alueella partiolennolla ollut Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri. Helikopteri sai vinssattua kaikki veneessä olijat kyytiin jonka jälkeen vene upposi. Tapahtumat saivat alkuunsa kun aallot löivät veneen keulan yli ja täytti avonaisen keulatilan vedellä jonka jälkeen vene alkoi upota. Kaikilla veneessä olijoilla oli pelastusliivit yllä, eikä kukaan loukkaantunut onnettomuudessa. Pohjavettä vielä riittävästi helteistä huolimatta Suomen ympäristökeskuksen mukaan pohjavesitilanne on koko maassa vielä hyvä kuluneen runsaslumisen talven vuoksi. Keväällä pohjavesivarannot täyttyivät pitkälti niilläkin alueilla, joilla oli viime kesänä vajetta. Yleisesti pohjaveden pinnankorkeus on keskimääräisellä tasolla tai hiukan sen yläpuolella. Pohjaveden pinnankorkeudet laskevat kuitenkin luonnostaan kesäisin kasvien haihdunnan lisääntymisen myötä. Kesän lämpötiloista ja sateisuudesta riippuu, riittääkö vesi kaivoissa täydentäviin syyssateisiin saakka. ­ Vaikka syytä huoleen kaivojen yleisestä kuivumisesta ei nyt ole, kannattaa veden korkeutta kaivoissa tarkkailla säännöllisesti, koska siinä voi olla paikallisia eroja. Etenkin pienissä moreenimuodostumissa pitkään jatkuva helle saattaa haihduttaa pohjavettä, jolloin vedenpinta voi alentua kaivoissa. Tällöin voi olla syytä veden vaihtoehtoiseen hankkimiseen väliaikaisesti, arvioi tutkija Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Kaivoa ja sen kuntoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti, jolloin tarvittavia huoltotoimenpiteitä pystyy ennakoimaan ja säästämään kustannuksia. Huomiota on kiinnitettävä etenkin kaivon sisä- ja ulkorakenteisiin, kaivon ympäristöön ja veden riittävyyteen. Kesä on otollista aikaa kaivojen kunnostukseen: maa on kuiva, jolloin varsinkin runsastuottoisten kaivojen kunnostustoimenpiteet sekä sisä- että ulkopuolelta helpottuvat. Jos pohjavedenpinnat laskevat tavanomaista alemmaksi, veden laatu saattaa muuttua. Pohjaveden happipitoisuuden laskiessa pohjaveteen liukenee enemmän mm. rautaa ja mangaania, jotka voivat aiheuttaa liian suurina pitoisuuksina saostumia sekä maku- ja hajuhaittoja. Pohjaveden laatu voi myös parantua kuivana kautena. Kun vesi on pidempään kosketuksessa maapartikkeleiden kanssa, siihen liukenee suurempia määriä ihmiselle hyödyllisiä kivennäisaineita kuten kalsiumia ja magnesiumia. Kaivoveden laatuanalyysi kannattaa tehdä silloin, kun vettä on kaivossa vähän. Analyysia ei pitäisi tehdä heti rankkasateen jälkeen, koska heikkokuntoisen kaivon vedenlaatuun saattavat vaikuttaa pintaveden mukana tulevat partikkelit ja yhdisteet. Analyysi suositellaan tehtäväksi 3­6 vuoden välein. Jos vedessä epäilee selviä laatumuutoksia, kannattaa vettä olla juomatta ennen sen tutkituttamista talousvesiä analysoivassa laboratoriossa. Vesi on syytä analysoida myös silloin, kun perheeseen syntyy vauva tai hierotaan kiinteistökauppoja. Omakotimurtoja Masalantien varressa sijaitsevassa omakotitalossa kävi pitkäkyntisiä torstai-iltana nelihenkisen perheen ollessa kotona. Ovet olivat auki ja varas/varkaat olivat onnistuneet pujahtamaan taloon kenenkään huomaamatta ja nappaamaan mukaansa asukkaiden lompakot. Porkkalantien varrella sijaitsevasta omakotitalosta oli kadonnut kolme tietokonetta 24.6.­13.7. asukkaiden ollessa poissa.
• 4 Elokuvat N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat TTI MMEN KO nummelta länteen. Se on nykyisellään erittäin ruuhkainen ja siten haavoittuvainen. Yksikin myöhästyminen aiheuttaa ketjureaktion, jonka seurauksena junat kulkevat usein puoli päivää myöhässä. Tämä syö junaliikenteen uskottavuutta ja kilpailukykyä suhteessa yksityisautoiluun. Uudenmaan Vihreiden vaaliohjelmassa on tärkeiden tavoitteiden joukossa Rantaradan saattaminen kaksiraiteiseksi välillä Kirkkonummi ­ Karjaa. Hanke on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. Viime aikoina suurilla liikennehankkeilla on tehty aluepolitiikkaa Uudenmaan kustannuksella, tämä ei saa jatkua ensi hallituskaudella. Rantarata tehokkaampaan käyttöön Kirkkonummen Sanomat julkaisi 15. heinäkuuta artikkelin Pisara-radasta. Hanke on todellakin valtakunnallisesti merkittävä ja erittäin kannatettava. Pisara-rata mahdollistaisi kaupunkijunien läpiajon Helsingin keskustan ali ja vapauttaisi siten Helsingin ratapihaa kauempaa tuleville vuoroille. Jokainen säännöllisesti junalla kulkeva on huomannut minkälainen pullonkaula Helsingin päärautatieasema on. Joskus joutuu jonottamaan yllättävänkin kauan pääsyä laiturille vaikka juna olisi muuten ollut ajoissa perillä. Kasvava junaliikenne edellyttää Pisara-radan toteuttamista, koska Helsingin ratapihan nykyinen kapasiteetti ei muuten riitä. Siksi Uudenmaan Vihreät vaativat vaaliohjelmassaan Pisara-radan rakentamista. Samalla täytyy todeta etten ihan täysin ymmärrä miksi kaikkien junien olisi pakko kulkea juuri Helsinkiin/Helsingistä. Me Siuntiossa (ja varmasti myös muissa radanvarsikunnissa) olisimme todella tyytyväisiä jos ­ Rantaradan kunnostamista odotellessamme ­ saisimme edes muutaman S- tai U-vuoron jatkettua länteen, tai vaihtoehtoisesti erilliset syöttövuorot välille Karjaa ­ Kirkkonummi. Kirkkonummelle on merkittävästi paremmat yhteydet kuin Inkooseen ja Siuntioon, sieltä kun kulkee junia pari kertaa tunnissa. Vielä parempi olisi tietenkin syöttöliikenne Leppävaaraan, mikä olisi varmasti myös kirkkonummelaisten mieleen. Leppävaaraan tulee ja sieltä lähtee lähtee junia parin minuutin välein. Tulevaisuudessa, kun Espoon kaupunkirata ulottuu Kauklahteen, syöttöliikenne sinne olisi mainio ratkaisu. Arki-aamujen kolmen vuoron lisäksi Siuntiosta pääsee todella harvoin junan kyytiin, ja vastaavasti vain iltapäivisin pääsee kohtuullisen hyvin Helsingin suunnasta Siuntioon. Jos tarvitsee muuta kun Helsingin suuntaan kulkevaa pendelöintiliikennettä ns. virka-aikaan on tarjonta todella surkea. Esimerkiksi lauantaisin tilanne on suorastaan säälittävä. Rantaradan kapasiteetti ei nykyisellään riitä vuorojen lisäämiseksi ruuhka-aikaan, mutta mikään ei estä lisäämästä vuoroja sen ulkopuolella. Rantaradan ongelma on sen yksiraiteisuus Kirkko- Kauneudenhoitoa Hammaslääkärit KRISTIAN VON ESSEN Siuntio LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi Palveluja tarjotan Suomalainen rapu on monikäyttöistä lähiruokaa Ravustus alkaa keskiviikkona 21.7. klo 12. Tänä vuonna ravustajien mertoihin ja kauppaan päätyy 6­8 miljoonaa rapua, joista täplärapuja on 4­6 miljoonaa ja loppu jokirapuja. Perinteisesti ravusta syödään lihat, keittiömestari Heikki Ahopelto käyttää ravuista mieluummin kuoret. Helteet ovat lämmittäneet vedet ja vauhdittaneet rapujen kuorenvaihtoa, joten ravut ovat todennäköisesti liikkeellä hyvin heti ravustuskauden alkaessa. Saaliit voivat olla mainioita, jos ravustaja onnistuu löytämään jo liiaksi lämmennyttä vettä syvälle paenneet ravut. Rapukantojen vahvistuminen on lisännyt pyydettävien rapujen määrää ja loppukesän rapujuhlat ovat entistä useamman ulottuvilla. Yrittäjä Ilkka Raukola toivoisi ihmisten löytävän ravut ja niiden käytön osana ruokakulttuuria myös muina aikoina. ­ Ravustus jatkuu pitkälle syksyyn ja viljeltyä kotimaista rapua on saatavilla ympäri vuoden. Rapu on näyttävää tarjottavaa juhlassa kuin juhlassa, toteaa Raukola. Hänen mukaansa myös pienikokoiselle ravulle olisi löydettävä Suomessa käyttöä ulkomaiden tapaan. Lokakaivojen tyhjennykset RAVUSTUSKAUSI alkaa 21.7. klo 12. Ravustusluvat: 18­64 -vuotiailta valtion kalastuksenhoitomaksu (22 /vuosi tai 7 /7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan tai esim. kalastusalueen lupa. Luvan hinta vaihtelee. pa parempaa kuin itse ravun liha. Myös vaimoni rakastaa ravun kuorista tehtyä rapukeittoa, vakuuttaa Ahopelto. mi ja jatka paahtamista hetki, koko ajan sekoittaen. Lisää viini, kalaliemi ja tillin varret. Keitä reilu tunti ja siivilöi. Käytä heti tai pakasta. tut juurekset ja timjami ja kuullota hetki kohtalaisen kuumalla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Seos saa paistua kevyesti mutta ei varsinaisesti ruskistua. Lisää tomaatit, valkoviini ja mausteet ja keitä hetki kokoon. Lisää sen jälkeen rapuliemi ja kerma ja keitä noin puoli tuntia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Poista yrtit ja tähtianis ja soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Siivilöi tiheän kastikesiivilän läpi. Kaada keitto takaisin kattilaan ja nosta liedelle. Lisää halutessasi pastis ja sokeria maun mukaan. Lisää vielä voi kuutioina samalla kun soseutat keiton sauvasekoittimella kuohkeaksi. Lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita. Tarjoile tuoreen kuoritun tomaatin kanssa. Ohjeet löytyvät Heikki Ahopellon kirjasta "lähellä ­ hyvän maun ruokia" (Otava 2010) Rapuliemi 30 ravun kuoret 1 dl rypsiöljyä 1­2 kpl sipulia 1 /2 kpl selleriä 2 kpl porkkanaa 2 kynttä valkosipulia 1 runsas oksa timjamia 1 dl tomaattipyrettä 1 plo valkoviiniä 3 l kalalientä tillin varsia Tarvitset ison kattilan tai valmista pienemmissä erissä. Kuori ja pilko juurekset. Huuhtele ja kuivaa ravunkuoret ja murskaa ne huolellisesti esim. kattilassa. Paahda kuoria öljyssä yhdessä juuresten kanssa kunnes saa hieman väriä. Lisää tomaattipyree, valkosipuli ja timja- Vaniljalla maustettu rapu-fenkolikeitto 1 rkl fenkolinsiemeniä 1 tl korianterinsiemeniä 50 g voita 2 kpl fenkolia suikaloituna 1 kpl sipuli suikaloituna 2 kpl valkosipulin kynttä 1 iso oksa tuoretta timjamia 5 kpl luumutomaattia (ilman siemeniä) 3 dl kuivaa valkoviiniä 5 kpl valkopippuria 1 kpl halkaistu vaniljatanko 1 kpl tähtianis (murskattu) 2 rkl suolaa tillinvarsia 1 sitruunan raastettu kuori 2 litraa rapulientä 1 litra Hyla-kuohukermaa 100 g voita 1 /2 dl sokeria (1/2­1 dl pastisviinaa) Tätä keittoa kannattaa valmistaa kerralla iso määrä ja pakastaa osa myöhempää käyttöä varten. Murskaa siemenet huhmareessa ja paahda niitä kuiviltaan hetki kattilassa. Lisää kattilaan voi ja hienonne- Työsuorituksia Rapukeitto on herkku vailla vertaa Ravun monipuolisen käytön puolesta puhuu myös suomalaiseen lähiruokaan erikoistunut keittiömestari Heikki Ahopelto. Hänen filosofiaan kuuluu, että ruuaksi valitusta eläimestä tulisi käyttää hyväksi kaikki mahdollinen. Perinteisissä rapujuhlissa syödään vain ravun lihat ja loput heitetään roskiin. Se on Ahopellon mukaan virhe. ­ Ravun kuorista saa keitettyä mitä herkullisimman keiton. Keitto on mielestäni jo- Koulutusta MUSIIKKITEATTERI-ILMAISUN KOULU MUSTI Teatteritaiteen perusopetusta nuorisolle Helsingissä toimintaa jo 15 vuotta AMMATILLINEN LINJA AIKUISILLE Mahdollisuus kelan opintotukiin Otetaan uusia oppilaita 2010-2011 www.kirkkonummensanomat.fi www.musiikkiteatteri-koulu-musti.com musiikkit.musti@kolumbus.fi p.044-9962197
• Kirkkonummen Sanomat N:o 56 ­ 22.7.2010 5 Ajattele isommin. Avensis Wagon 1.6 Terra Edition: 24.913 . NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ!
• 6 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Lisää tehoa kuntiin Kuntaliiton ja Kuntien takauskeskuksen mukaan kuntien tehtävien kaksijakoinen luonne on syy jännitteisiin valtion ja kuntien välisissä rahoitusratkaisuissa. Asia käy ilmi kuntatalouden pitkän aikavälin kehityksestä kertovassa raportissa. Tutkijoiden mukaan kuntatalouteen vaikuttavat etenkin väestön ikärakenne, muuttoliike kaupunkeihin sekä alue- ja palvelurakenteen muuttuminen. Historian kirjoittajien mukaan kunnat toimivat Suomessa ennen kaikkea valtiollisen hyvinvointipolitiikan toteuttajina. Kunnan tehtävät eivät monien muiden maiden tavoin rajoitu paikallisen infrastruktuurin sekä sähkö-, kaasu-, vesi- ja jätehuoltopalvelujen tarjontaan. ­ Paikallinen hallinto yleensä korostaa paikallisten olosuhteiden merkitystä ja kuntien erilaisuuden sallimista, kun taas valtakunnallisen hyvinvointipalvelupolitiikan ajatuksena on, että hyvinvointipalvelujen tulee olla saatavilla kaikkialla mahdollisimman samanlaisina. Tämä luo jännitteen kuntien ja valtion näkökulmien välille, toteaa raportin teettäneen Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korostaa, että kunnilla on perustuslaillinen itsehallinto jonka mukaisesti kunnat toimivat oman kuntansa asukkaiden hyväksi ­ juuri tämä on ollut yksi pohjoismaisen yhteiskuntamallin keskeinen menestystekijä. Historiaraportin mukaan kuntien kolme suurinta tehtäväaluetta ovat kautta aikojen olleet terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja koulutus. Yhteiskunnan ja kuntarakenteen muutoksissa näiden keskinäinen tärkeysjärjestys on vaihdellut; 1900-luvun alussa kunnat panostivat koulutukseen, 2000-luvulla painopiste on siirtynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin. ­ Nykyisellään hyvinvointipolitiikan toteutus kattaa noin 70­80 prosenttia kuntien menoista, toteaa Niemeläinen. Kirjoittajat toteavat, että rahoituksen niukkuus, jonkinasteinen epävakaus ja vaikea ennustettavuus tekevät kuntien taloudenpidosta haasteellisen. ­ Esimerkiksi aluerakenteen muutos synnyttää paineita kuntien talouteen. Väestöään menettävissä, ikääntyvissä kunnissa palvelujen kysyntä pienenee ja muuttuu. Muuttoliike syö toisaalta veropohjaa, jolloin syntyy ongelmia rahoituksessa. Kasvavissa kunnissa on päinvastainen ongelma: palvelukysyntä kasvaa ja lisäkapasiteetin rakentaminen tuo menopaineita vaikka veropohja kasvaakin, toteaa kaupunkitalouden professori Heikki A. Loikkanen. Tutkijat kiinnittävät toisaalta huomiota siihen, että suomalaiset yhdyskunnat ovat hajanaisia. Hajautunut hyvinvointipalvelujen verkosto on vaikeasti hallittava kokonaisuus. ­ Ongelma ei koske vain maaseutukuntia vaan myös pääkaupunkiseutua, toteaa Loikkanen. Kirjoittajat peräävät kuntien kirjanpidon ja sisäisen valvonnan kehittämistä ja toiminnan tehokkuuden lisäämistä. Kuntien valtionosuusjärjestelmän merkitys on suuri kunnallisten palvelujen tarjonnan turvaamiseksi kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Varatoimitusjohtaja Kietäväinen odottaa, että järjestelmän uudistusta jatketaan tuottavuutta edelleen edistävään suuntaan. Kuntatalouden kehitystä 1900-luvun alusta nykypäivään kuvaavan raportin on tilannut Kuntien takauskeskus. Sen ovat laatineet kaupunkitalouden professori Heikki A. Loikkanen ja KTM Henna Nivalainen. Asiantuntijaryhmässä ovat olleet mukana Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Heikki Niemeläinen ja Tuukka Salminen Kuntien takauskeskuksesta, Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Juhani Turkkila Kuntaliitosta. H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee 4.36 ja laskee 22.15 Ke 21.7. Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna, Joanna, Jonna, Jenny *ORT Maria, Johannes, Juhani, Juha, Simeoni, Simana To 22.7. Leena, Matleena, Leeni, Lenita, Magdalena, Malin, Malena, Lena, Madeleine *ORT Maria, Magdaleena Pe 23.7. Olga, Oili *ORT Runo, Tuure, Viljo, Tuukka La 24.7. Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Kristina, Kerstin, Kristel *ORT Kristiina, Kirsti, Kirsi, Tiina, Boris Su 25.7. Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi, Jakob, Jim *ORT Anna, Anni, Piia, Ruusa Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Jätevesien laskemislupa K-nummelle ehkä keväällä (KS N:o 14 ­ 29.7.1970) Kirkkonummen kunnan hakemuksesta jäteveden johtamiseksi Estbynjokeen ja myöhemmin Pikkalanlahteen on käsitelty alkukatselmuksissa Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa. Kokousten sisältö rajoittui lähinnä suunnitelmista ilmoittamiseen ja niitä vastaan tehtyjen huomautusten kuulemiseen. Kirkkonummen edustajana kokouksissa on ollut kunnaninsinööri Mauno Kemppainen. ­ Toimitusinsinööri tekee tämän jälkeen ratkaisuehdotuksensa yhdessä uskottujen miesten kanssa, jonka jälkeen pidettäneen varsinaiset katselmuskokoukset. Niissä tullaan esittämään vaatimukset ja muistutukset sitten kun täsmällinen toimitusinsinöörin ratkaisuehdotus on tiedossa. Lopullinen ratkaisu tapahtuu kuitenkin vesioikeudessa, joka joko hyväksyy tai hylkää asian. ­ Kirkkonummella jätevesien laskemista vastaan esiintyi kokouksissa vain vähäisiä mielipiteitä, joissa kiinnitettiin huomiota lähinnä Pikkalanlahden saastumiseen ja puhdistusasteeseen. Siuntiossa sen sijaan esitettiin sellaisiakin kannanottoja, ettei jätevesiä saisi laskea lainkaan tai että ne olisi vietävä pitkälle Porkkalan selälle. Työhyvinvointi pohjana kilpailukyvylle Kun Suomen talous lähtee uuteen nousuun, tarvitaan yrityksissä oikeanlaista osaamista ja innovaatioita sekä nykyistä pidempiä työuria. Työhyvinvointiosaamisesta voi syntyä yrityksille merkittävä kilpailuetu, kun talouden nousukiidossa kilpaillaan osaajista. Kun talous lähtee nousuun, moni yritys pohtii, kuinka motivoida kokeneet työntekijät jatkamaan työelämässä pidempään ja kuinka luoda olosuhteet, jotka houkuttelevat nuoria osaajia hakeutumaan yritykseen ­ ja viihtymään siellä. ­ Hyvinvoiva työyhteisö houkuttelee nuoria osaajia ja pitää vanhat konkarit edelleen työelämässä. Kun työssä on imua, työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa ja johtaminen selkeää, vapautuu osaajilta voimavaroja vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja luoda innovaatioita. Innovaatioiden pahin vihollinen on huonosti organisoitu työ ja ainainen kiire, sanoo Varman työhyvinvoinnin kehityspäällikkö Maaret Ilmarinen. Haastavaksi kilpailukyvyn turvaamisen tulevaisuudessa tekee se, että työvoiman ikääntyminen jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. Samalla on sopeuduttava toistuviin muutoksiin, päivitettävä osaamista ja tehtävä parempaa tulosta. Myös työntekijät kohdistavat työn sisältöön ja johtamiseen uudenlaisia odotuksia. ­ Tämän haastavan yhtälön ratkaisuun kulminoituu se, miten hyvin ihmiset jaksavat työssään ja miten heitä johdetaan, muistuttaa Ilmarinen. ­ Jos sairauspoissaoloprosentti laskee vaikkapa 200 työntekijän palvelualan yrityksessä viidestä prosentista neljään keskipalkan ollessa 2.500 euroa kuukaudessa, säästöjä syntyy vuodessa yhteensä 274.000 euroa. Jos poissaolot vähenevät kaksi prosenttiyksikköä, säästöt nousevat jo 526.000 euroon, Maaret Ilmarinen kertoo. MAIJA P. Törmäyskurssilla luonnon kanssa Olemme olleet pitkään poissa kotoa milloin Kanadassa milloin Sodankylässä. Muutaman viikon kotiutumisen jälkeen huomaamme talomme vallatuksi. Asumme kauniissa omakotitalossa, jossa makuuhuoneet ovat yläkerrassa. Kuuntelemme aamuhartauden sängyssä ja vasta sitten nousemme puuronkeittoon. Aamuhartauden loppuvirren jälkeen alkaakin yllättäen varsinainen steppikurssi välikatossa, aivan päämme yläpuolella. Peltikattomme on cityvaristen ja harakoiden lempipaikka heti auringon noustua, mutta outo, uusi askellus yllättää meidät lähempää kuin kattopellin päältä. Palotikkailta pääsee akrobaattihypyllä sadekouruun, siitä sitten pienellä loikalla peltikaton aaltomaisen profiilin korkeimmalta kohdalta luikahtamalla välikaton eristeitten pehmeään syliin, etenkin jos on laiha orava. Mieheni on toimen mies. Hän rakentaa palotikkaisiin peltisen oravaesteen, lainaa naapurilta megapitkät tikkaat ja kiipeää avaamaan räystäslistoja niin, että sieltä on vapaa kulku alaspäin. Jäämme odottamaan. Emme nähneet kenenkään laskeutuvan, mutta saamme ulko-oven kautta nyrkinkokoisen oravanpojan vieraaksemme. Se pelkää meitä yhtä paljon kuin me sitä. Ihmeellinen kompassi oravan aivoihin on rakennettu. Pikkuorava suunnistaa suoraan sitä keittiön nurkkaa kohti, minkä yläpuolella kotipesä on. Oravanpoika säntäilee sinne tänne, kiertelee kirjahyllyjä ja kiipeilee kukkivassa posliinikukassa. Korkein loikkauksin se vihdoin löytää ovelle, jota kohti yritämme sitä opastaa. Mieheni sulkee iloisin mielin tien oravan asuntoon ja palauttaa tikkaat naapuriin. Lopuksi keitämme onnistuneen oravaoperaation kunniaksi hyvät kahvit. Seuraavaksi saamme vieraaksi äitioravan. Se myös navigoi oikein koordinaatein kohti pesänurkkaansa, yrittää sinnikkäästi seinää pitkin yläilmoihin, mutta emme me nyt aivan mitä tahansa salli kodissamme tehtävän. Makuuhuone on keittiön ja oravanpesän välissä, joten pesään päästäkseen elukan pitäisi raivata tiensä kahden katon läpi. Olemme sitkeitä ja päättäväisiä, mutta niin on oravakin. Kirjahyllykierroksen ja posliinikukan jälkeen se poistuu henkisesti lannistettuna ulko-oven kautta karviaismarjapensaaseen päin. Tulee ilta ja seuraava aamu. Kuuntelemme aamuhartauden aikana hätäistä rapinaa välikatosta. Emo-orava odottaa ovella pääsyä sisään. Hellämielinen, äitiyden edessä pehmentynyt mies nostaa taas naapurin tikkaat räystäslautaa vasten, irrottaa kaksi räystäslautaa avaa pääsyn kotipesään eikä oravaemoa tarvitse kehotella kiipeämään. Raketin nopeudella se säntää pelastamaan pesään jäänyttä poikastaan. Koko oravaperhe laskeutuu lainatikkaita maan pinnalle. Epäystävällisyyteemme suivaantuneet oravat muuttavat muualle. Ei enää välikatossa rapise eikä pihassamme näy oravaa eikä oravanpoikasia. Hirvet säntäilevät moottoriteillä, karhut hakeutuvat kaupunkeihin. Punkit ja hyttyset viettävät sankoin joukoin kesäjuhliaan. Lokit ja hirvikärpäset levittäytyvät jo napapiirin pohjoispuolelle. Esi-isät olisivat sanoneet näitä maailmanlopun enteiksi. En halua ylimääräisiä vuokralaisia kotini välikaton eristeisiin enkä ihoni alle. Kannatan rauhanomaista rinnakkaiseloa, mutta kuten kaikki kriisialueiden vallanpitäjät, haluan itse sanella vastapuolen rauhanehdot ja asumisen rajat. MAIJA P. Joka kolmas yritys erehdytetty www-hakemistoihin Helsingin seudun kauppakamarin kyselyn mukaan viimeisen kahden vuoden aikana joka kolmas yritys on erehdytetty maksulliseen ilmoitukseen erilaisissa www-hakemistoissa. Ilmiö on koko ajan lisääntymässä. Tapausten selvittely vie yrityksissä kohtuuttomasti työaikaa, koska huijariyritysten perintä on usein aggressiivista ja pitkäaikaista. Yrityksiä uhkaillaan oikeudella ja luottotietojen menettämisellä, jos huijareiden laskuja ei makseta. "Ilmiö aiheuttaa paljon ongelmia myös rehellisesti toimiville hakemistopalveluille. Etenkin pk-yrityksille on välttämätöntä näkyä erilaisissa yrityshakemistoissa, mutta epäasiallisesti toimivien yritysten takia pelätään ilmoitusten antamista kaikkiin hakemistoihin. On syytä muistaa, että läheskään kaikilla pk-yrityksillä ei ole vielä kotisivuja tai mahdollisuutta panostaa niiden kautta tapahtuvaan hakukonemarkkinointiin", toteaa johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. Kauppakamarin mielestä ongelmaa helpottaisi, jos epäasialliseen hakemistomarkkinointiin voitaisiin puuttua viranomaisten toimesta nykyistä nopeammin ja joustavammin. "Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yrityksiin kohdistuvaa markkinointia valvottaisiin reaaliaikaisesti ja epäasiallisiin markkinointitapoihin saataisiin nopeasti kielto päälle markkinaoikeuden avulla", esittää Marko Silen. Tyypillisesti huijaus tapahtuu siten, että yritykseen tulleessa puhelussa ollaan vain tarkistavinaan yrityksen yhteystietoja jossain www-hakemistossa tai kerrotaan vain yleisesti myytävästä palvelusta ja perästä tuleekin yllätyksenä tilausvahvistus tai lasku maksullisesta ilmoituksesta. Postissa tai sähköpostilla yrityksiin tulee erilaisten www-palvelujen mainoksia tai yhteystietojen tarkistuksia, joissa tilausehdot on tarkoituksella laadittu harhaanjohtaviksi. Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuustutkimus toteutettiin keväällä ja siihen vastasi 309 kauppakamarin jäsenyritystä. Tutkimuksen toteutti Risk Control Services Oy kauppakamarin toimeksiannosta.
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 56 ­ 22.7.2010 Lauantaina Sunnuntaina 7 +22 Kirkkonummi Inkoo Inkoo +28 Siuntio Inkoo +28 Kirkkonummi +25 Siuntio Inkoo +26 Kirkkonummi +22 Siuntio +20 Siuntio +20 Kirkkonummi +28 5 +25 +26 Selkeää Puolipilvistä +22 5 Pilvistä +19 5 +24 Sadekuuroja Sadetta +21 Ukkosta 8 Tuulen suunta ja -nopeus +19 Sää -merkkien selityksiä 6 ILMATIETEEN LAITOS Hoida purema ajoissa ja oikein: Kompostoivia ekoPunkkikesä kuumimmillaan käymälöitä hankitaan mökeille ennätysvauhtia Kesähelteet houkuttavat luontoon kevyissä vaatteissa. Pusikoissa ja heinikoissa viihtyvät myös puutiaiset eli punkit. Puremaa ei kannata pelätä, sillä suuri osa punkeista ei kanna mitään tautia, ja yleisin punkkien levittämä tauti borrelioosi on helposti hoidettavissa, kunhan sen hoitaa ajoissa. "Punkit yleistyvät ja leviävät Suomessa koko ajan pohjoisemmaksi. Niitä ei kuitenkaan kannata pelätä", kertoo Terveystalo Jyväskylässä vastaanottoa pitävä ihotautilääkäri Maria Huttunen. Hän toimii myös Keski-Suomen keskussairaalassa ihotautien ylilääkärinä. Punkit levittävät kahta tautia. Yleisempi laajemmin Suomessa esiintyvä punkkien levittämä tauti on borrelioosi, jonka aiheuttajabakteeria kantaa alle puolet punkkikannasta. Tärkeintä borrelioosin hoidossa on tartunnan aikainen havaitseminen ja hoito. "Borrelioosi paranee sataprosenttisesti antibiooteilla, kun se hoidetaan alkuvaiheessa eli ihottumavaiheessa. Ennen pitkää ihottuma häviää ilman hoitoakin, mutta hoitamattomana tauti kuitenkin jatkuu ja muuttaa muotoaan. Borrelioosin myöhäisvaihe ilmenee eri tavoilla, kuten esimerkiksi nivel- ja hermokipuina. Siksi on ehdottoman tärkeää, että tauti hoidetaan alkuvaiheessa." Harvinaisempi punkkitauti on puutiaisaivokuume, jota esiintyy lähinnä vain Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla vakituisesti asuvat rokotetaan kuumetta vastaan. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden tulisi kuitenkin huolehtia rokotuksesta itse tiedustelemalla asiaa lääkäriltään. borrelioositartunta paranee sataprosenttisen varmasti antibiooteilla. Ei voita tai hyönteiskarkotteita! Borrelioosi leviää punkin syljen kautta pikku hiljaa punkin imiessä verta. Jos punkin huomaa ja poistaa nopeasti, borrelioosin tartuntavaaraa ei juuri ole. Irrottaminen tulee tehdä apteekista saatavilla punkkipihdeillä. "Vanha kansa neuvoi tukehduttamaan punkin voilla tai margariinilla. Tämä on kuitenkin tutkimuksissa todistettu huonoksi tavaksi irrottaa punkki. Nykyään jotkut ovat suihkuttaneet hyönteiskarkotteita punkin päälle, mikä sekään ei ole järkevää. Kaikista paras keino on poistaa punkki punkkipihdeillä ilman mitään muuta käsittelyä." Suurin osa vanhan kansan uskomuksista punkeista on huuhaata, kuten punkkien liika pelkääminenkin. Terveellä maalaisjärjellä punkin huomaa ja pureman hoitaa helposti. Jos asia kuitenkin huolettaa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään lääkäriin. Suomalaiset ostavat kesämökeilleen kompostoivia ekokäymälöitä ennätysvauhtia. L&T:llä ekokäymälöiden myynti on kasvanut noin kolmanneksella verrattuna viime vuoteen. Myös kompostoreita on hankittu edelleen vilkkaasti, vaikka kompostorikaupan kasvu on tänä vuonna ollut edellisvuosia maltillisempaa. ­ Uutena ilmiönä on ollut havaittavissa se, että etenkin mökkeilijät ovat tehneet paljon yhteiskauppoja eli ostaneet mökille kompostikäymälän ja kompostorin samalla kertaa, koska käymäläjätteet tarvitsevat paikan jälkikompostoitumiseen, sanoo ympäristötuotteiden toimialajohtaja Seppo Hartikainen. Ekokäymälöiden hankintaa mökeille vauhdittaa ympäristötietoisuuden kasvun lisäksi suomalaisten varautuminen haja-asutusalueiden jätevesimääräysten kiristymiseen vuoden 2014 alussa. Käymäläjätteet ovat mökeillä suurin vesistöjen kuormittaja. ­ Jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa suomalaista, mutta arviolta vasta murto-osa kiinteistöistä on laittanut jätevesien käsittelyn ajan tasalle. Toimeen tartutaan hitaasti, koska vaihtoehtojen paljous vaikeuttaa sopivan järjestelmän valintaa. Ekokäymälöillä tulee olemaan merkittävä rooli, kun suomalaismökkeilijät varautuvat kiristyviin määräyksiin ja pienentävät mökkiensä ympäristövaikutuksia, Hartikainen sanoo. Mistä tunnistaa punkin ja pureman? Toisin kuin hyönteiset punkki kiinnittyy pitkäksi ajaksi ihmiseen tai kotieläimeen. Punkki imee verta useita tunteja, joten se tuskin jää huomaamatta. "Borrelioosin tunnistaa siitä, että punkin irrottamisen jälkeinen punoitus ja paukama eivät vaalene muutamassa päivässä vaan pikemminkin ne päinvastoin laajenevat ja leviävät. Tällöin on haettava lääkäriltä antibiootit." Alkuvaiheessa hoidettu SUOMALAISET ostavat nyt kesämökeilleen kompostoivia ekokäymälöitä ennätysvauhtia. Kuva: L&T Ekokäymälän käyttö on kustannustehokas keino vähentää syntyvien jätevesien määrää. Jätevesien käsittely on myös yksinkertaisempaa, kun käymäläjätteet kerätään erikseen kompostoivaan käymälään ja käsiteltäväksi jää vain harmaita vesiä. ­ Kodeissa kompostointi ja jätteiden kierrättämisestä huolehtiminen alkavat jo olla tuttua ja nyt nämä tavat halutaan viedä mökeille. Kun mökkeilyyn käytettävä aika lisääntyy, kompostori ja ekokäymälä helpottavat mökkeilijöiden arkea. Kompostointi koetaan käteväksi, jos mökillä on tapana laittaa kukka- ja kasvimaita, koska maanparannusaineen saa suoraan omasta kompostorista, toteaa Hartikainen. Ammuslöytö Sepänkankaan ok-talotyömaalla Upinniemen tien lähettyvillä, Kabanovintielle päättyvän Leikarinrinteen ok-talon työmaalla työt pysähtyivät torstaina, 15.7. aamulla, kun perustuksia kaivettaessa esiin alkoi ilmestyä, hyvin vanhoilta näyttäviä, eri kokoisia tykinammuksia. Paikalle kutsuttu poliisi pyysi virka-apua puolustusvoimilta, joka vei ammukset tuhottavaksi Upinniemeen. ­ Kaikki toimivat mallikkaasti. Puolustusvoimien miehet käsittelivät pommeja varovasti. Niitä löytyi yhteensä kymmenkunta kappaletta, pisimmät reilusti yli puolimetrisiä ja joissakin oli vielä nähtävissä sytyttimet päässä, kertoi tilaisuutta seurannut mies. ­ Tämä on meille hyvin arkista työtä, me joudutaan antamaan raivausapua koko ajan. Ammuksia putkahtelee esille niin maalla kuin meressäkin, mutta ihme on se, ettei koskaan ole tapahtunut mitään onnettomuuksia niiden kanssa, puolustusvoimista kerrottiin. Poliisin mukaan purkajat katsoivat ammukset kuljetusturvallisiksi, joten ne voitiin viedä pois rakennustyömaalta. ­ Vielä ei puolustusvoimissa ole saatu selvää ovatko nämä ammukset Suomen vai Venäjän tykistöstä, mutta sota-ajan aitoa tavaraa ne kyllä olivat ja aina sellaisia on käsiteltävä vaarallisina, kertoi rikosylikonstaapeli Mikko Osala Espoon poliisista. L.K. Pihatraktori paloi hautausmaalla AMMUKSIA löytyi yhteensä kymmenkunta, pisimmät reilusti yli puolimetrisiä. PALOKUNTA sammutti maanantaina 19.7. tuleen syttyneen pihatraktorin Kirkkonummen uudella hautausmaalla. Traktorin palaneista renkaista aiheutuneet pamaukset ja sankka savupilvi houkuttelivat paikalle paljon katsojia.
• 8 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat Onnistuneet pihaseurat Kirkkonummen suvessa Keskiviikkona 14.7. järjestetyt pihaseurat Liisa ja Juha Kososen pihamaalla Heikkilässä keräsivät runsaasti seuraväkeä paikalle. Sää helli lämmöllään, eivätkä toinen toistaan koskettavammat seurapuheet ja virretkään jättäneet varmasti ketään kylmäksi. Mukana olivat myös pastori Paula Närhi ja kesäkanttori Jenni-Kristiina Liiri. Seurat alkoivat Liisa Kososen puheella. Hän kertoi, että nämä olivat ensimmäiset heillä järjestetyt seurat, ja että näistä oli haaveiltu jo kauan. ­ Ihanaa, että saimme järjestää seurat täällä, Liisa iloitsi. Hän puhui myös sukujen merkityksestä ja siitä, kuinka kristityt ovat yhtä suurta Jumalan kansaa, jota risti yhdistää. Rukouksen voima ja Jumalan johdatus olivat keskeisiä asioita kaikissa seuravieraiden puheissa. Seuroissa laulettiin viulun säestyksellä Kahvittelun jälkeen ensimmäisenä virtenä laulettiin tuttu Suvivirsi, joka kajahti kauniisti kesäisessä illassa. Mukana oli myös kahden kuoron väkeä ja viulua soittava seuravieras. Aatamit ja Eevat -kuoron esityksistä päästiin nauttimaan useampaankin otteeseen. Heidän ohjelmistossaan oli muun muassa Impi Hellénin tunteikas Kellot kaikuu ja vanhempi sovitus Täällä Pohjantähden alla -laulusta. Runonlausuntaa laulujen välillä Seuroissa päästiin kuulemaan myös runonlausuntaa. Hauska ja ilmeikkäästi esitetty runo hauesta sai kuulijoille hymyn huulille, ja Anna-Mari Kaskisen kiitollisuutta käsittelevästä runosta hyvänä neuvona jokaiselle voisi olla: "Ole kiitollinen nyt, kuinka rikas onkaan tämän päivän hetki". Myös KaskiSu 25.7. klo 10, 9. sunnuntai helluntaista, messu. Toimittaa Terho Haataja; avustaa Johanna Siltala; kanttorina Jenni-Kristiina Liiri. To 22.7. klo 14-16 Aikuisten kesäpiiri. Aiheena: Lempivirsiä laulaen. Mukana kanttori Ilona Nyman. To 29.7. klo 14-16 Aikuisten kesäpiiri. Aiheena: Auta miestä mäessä eikä mäen alla. Aiheen alustaa Marjatta Wallius. Aatamit ja Eevat -kuoron esitykset toivat tunnelmaa lämpimään kesäiltaan. sen sanoittaman Onnentoivotuslaulun sanat puhuttelivat kuulijaa: "Sinua ympäröi Jumalan hyvyys, onnentoivotus ystävien". Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin Illan päätteeksi vuorossa olivat Paula Närhen puhe, Isä Meidän -rukous ja Herran siunaus. Lopuksi Liisa Kosonen kiitteli vielä seuraväkeä. ­ Tosi ihanaa Jumalan perheväen kohtaamista, hän riemuitsi. ­ Tästä pitää ehdottomasti tehdä perinne, totesi myös Paula Närhi. Hanna-Mari Nikulainen Su 25.7. klo 12, 9. sunnuntai helluntaista, messu. Toimittaa Tuula Peura; kanttorina Jenni-Kristiina Liiri. Ti 27.7. klo 9­10 Diakoniatyön ajanvarausaika. Ajan voit varata soittamalla puh. 2955 6381 tai käymällä paikan päällä diakoniatoimistossa. Kirpputori ja kohtaamispaikka Kantvikissa Kummihovi, E-rappu Ma 2.8. klo 15­18 Tule tekemään löytöjä ja juomaan kupponen kuumaa! Otamme vastaan puhdasta, ehjää ja hyväkuntoista tavaraa ja vaatetta. Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 050 325 0627. Lähtö saaresta klo 15.15 Ilmoittautumiset: 13.8. mennessä diakoniatyöntekijöille Kaarina Tynkkynen, puh. 050 541 8333 ja Birgitta Lundström, puh. 050 376 1489. Ke 28.7. klo 18 Nuortenilta, Lyan. Parisuhdeleiri Rikasta minua Kerron tarinan sinulle Räfsön leirisaari 20.­22.8. Viikonloppu Räfsössä aikuisille, jotka haluavat virkistyä kuuntelemalla, kertomalla ja esittämällä tarinoita. Räfsön viikonlopussa ohjaajana toimii tarinateatteriohjaaja Aila Weripää. Majoitus ja ruokailut päätalossa. Tarinateatteri on vuorovaikutteista yhteisöteatteria, joka perustuu yleisön kertomiin ajatuksiin, tunteisiin ja tarinoihin. Tarinateatterin on kehittänyt amerikkalainen psykoterapeutti Jonathan Fox. Katsojat kertovat ohjaajan avustuksella tarinoita tai tuokiokuvia omasta elämästään, jonka jälkeen tarina esitetään improvisaation keinoin takaisin sekä kertojalle että koko yleisölle. Esitys voi antaa kaikille uuden näkökulman käsiteltävään asiaan. Tarinateatteri on elämyksellistä yhdessäoloa, kuulluksi tulemista, ihmisten yhteyttä ja tarinoiden lumoa. Hinta: 40 . Ilmoittautuminen: Vielä on tilaa! Soita ja ilmoittaudu Eija Järviselle, puh. 050 5678 623. Räfsön leirisaari 1.­3.10. Mitä parisuhteenne kaipaa? Mistä unelmoitte ja minkä asian kanssa kipuilette? Parisuhdekurssi voi tarjota mahdollisuuden vuorovaikutuksen kehittämiseen, läheisyyden löytymiseen ja keskinäisen yhteyden vahvistamiseen. Kurssilla keskitytään suhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Kaikenikäiset parit voivat lähteä rikastuttamaan parisuhdettaan. Leirin vetäjät: Mira Holoppa ja Harri Peipinen. Leirin hinta: 120 / pariskunta, sisältää täysihoidon ja parisuhdekurssin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 9.8. alkaen Ritva Karikoivulle, puh. 050 306 2727 tai ritva.karikoivu@evl.fi Leirille otetaan kuusi pariskuntaa. Kirkkonummelaiset ovat etusijalla. KASTETUT Henrik Johannes Oscar Lindstedt Kerttu Matilda Lomma Olli Eelis Sakari Miskala Marius Miio Murto Inna Eveliina Pajunen VIHITYT Anu Maarit Hepo-oja ja Marko Petri Johannes Mehtonen Emma Reetta Kollanus ja Jussi Tapio Tervonen KUOLLEET Timo Tapani Pihkala 50 v. Kari Juhani Aleksei Rinne 67 v. Hatsinan kirkkokuoron konsertti Räfsön leirisaari To 26.8. Päivän aikana on mahdollisuus mm. saunomiseen ja uimiseen. Omat pyyhkeet ja uikkarit mukaan. Hinta: 3 , joka sisältää matkat, lounaan ja kahvin. Kuljetuksen aikataulu: klo 9.15 Veikkolan seurakuntakoti klo 9.45 Masalan kirkko klo 10 keskustan seurakuntatalo Työttömien leiripäivä Räfsössä Masalan Pyhän Matteuksen kirkko La 14.8. klo 13 Ystävyysseurakunnan kirkkokuoron konsertti. Hatsina sijaitsee Pietarin eteläpuolella Inkerinmaalla Venäjällä. Seurakunta kuuluu Inkerin kirkkoon. Mustarastas konsertoi Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Su 29.8. klo 18 Folk-yhtye Mustarastaan konsertti Kirkkonummi-päivillä. Ohjelman hinta: 10 / 15 . Haluatko keskustella papin kanssa? Seurakunnan pappien kanssa voit keskustella sinua painavista tai sinulle muuten tärkeistä aiheista. Arkipäivisin päivystävä pappi on tavattavissa ilman ajanvarausta. Päivystävän papin tavoitat ma­pe klo 9­13 kirkkoherranviraston puhelinnumerosta 2955 6200. Kirkkoherranvirasto on auki kesä-, heinä- ja elokuussa arkisin 9­11.30, 12.30­15. Liity kirkkoon osoitteessa: www.kirkkonummenseurakunta.fi 9. sunnuntai helluntaista Totuus ja harha Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen. Raamatun tekstit: Ps. 92:5­10, 13­16; Job 28:7­15, 23­28; 1. Joh. 4:1­6 ja Matt. 7:15­23 Liturginen väri: vihreä KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: hanna-mari.nikulainen@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 56 ­ 22.7.2010 9 Kuppi www.presso.fi kahvia mukaan eurolla En kopp 22 5 95 Pouttu 90 Leikkaa liha pihveiksi. Anna pihvien lämmetä huoneenlämmössä hetki. Grillaa pihvit voimakkaalla lämmöllä. Kun lihasneste alkaa pisaroida pihvin pinnalle, käännä pihvi. Kun sama tapahtuu toisellakin puolella, voi pihvin ottaa pois. Pihvi on tällöin medium eli sisältä punertava ja mehevä. Lisää suola ja pippuri. Skär köttet i biffar. Låt biffarna vila en stund i rumstemperatur. Grilla biffarna på kraftig värme. Vänd biffen då köttsaften börjar sippra fram på dess övre yta. När saften sipprar fram på den stekta sidan, kan biffen lyftas bort. Biffen är då mediumstekt, dvs. rosa och saftig i mitten. Krydda med salt och peppar. kaffe med för en euro /kg Presso S-market Kirkkonummi/Kyrkslätt /kg 8 0 59 ­25.7. /kg alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland pakattu/packad 1 1 22.­25.7. 89 Arla Ingman 1 kg 1 199 Meira 29 Ingman 77-84 g (15,35-16,75/kg) 095 Fazer 285­335 g (3,33­2,84/kg) 9 30 6 22.­25.7. 29 79 HK 400 g (4,48/kg) Alfocan pakaste/frysvara, 16­22 kpl/st., 1 kg 249 Valiojäätelö 500 g (3,98/kg) Max. 2/talous/hushåll 930 tai/eller 2,64 l (3,18/l) (sis./inneh. 8,40 + pantti/pant 0,90) 99 Hollanti/Holland 1,98 l (4,24/l) (sis./inneh. 8,40 + pantti/pant 0,90) punainen/röd, 200 g (4,95/kg) 0 69 Suomi/Finland 1. lk./kl., kpl/st. 179 Mehukatti tai ei laktoosittomat/ ej laktosfria, 6 kpl/st., 420 g (5,93/kg) eller 1,5 l (1,19/l) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Liity Varubodenin asiakasomistajaksi osoitteessa www.varuboden.fi Saat 30 euron lahjakortin liittymislahjana. Anslut dig som ägarkund i Varuboden på www.varuboden.fi www.s-kanava.fi Du får ett 30 euros presentkort som anslutningsgåva.
• 10 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat jopa istua parvekkeella ja kuunnella vaimeaa musiikkia joka kantautuu ravintoloista meille. Mietimme itsekin aikoinaan meteliä mikä häiritsisi asumistamme tässä, mutta yllätys on ollut positiivinen. Loppujen lopuksi metelöinti on ollut todella vähäistä. Vanhuksia asuu meidänkin taloyhtiössä, eikä kuulema häiritsevää metelöintiä ole paljoakaan!!! Ainahan on keskustassa asumisessa niin haitat kuin hyödyt. Vanhusten talot ja asunnothan on Kirkkonummella sijoitettu vähän kauemmaksi keskustasta jonne ei kantaudu metelöinti keskustasta. Hyvää kesän jatkoa vaan kaikille keskustan asukkaille! TAIJA KIMARI Keskustassa asuminen ja häiriköinti Ravintolat ovat olleet aikaisemmin kuin tarha ja uudemmat kerrostalot. Pitäisikö keskustan olla kuollut ja hiljainen paikka asua? Kaikki yritys toiminta viedä kilometrien päähän keskustasta? Minusta ja monesta muustakin keskustan asukkaasta, äänet, musiikki ja välillä vähän riehakkaampikin ilonpito kuuluu keskustaan. Jos tämä häiritsee teitä, teidän olisi pitänyt harkita haitat jo ostaessa asuntoa keskustasta. Asun itse keskustassa, ainoa mikä häiritsee on mopo ajelut ja tarpeitten teko kävelytiellä. Jos on enemmän meteliä niin suljen parvekkeen oven ja ikkunat, niin meille ei ainakaan kuulu sisälle mitään. Välillä nyt kesällä saatan Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Päätalo-instituutin kirjoituskilpailun viimevuotinen runosarjan voittaja Valtuusto ei toiminut tuomioistuimena Nimimerkki HIRVI joka ilmeisesti on Kirkkonummen kunnanvaltuuston jäsen, mutta ei esitä mielipiteitään omalla nimellään kirjoittaa virheellisesti että valtuusto toimi tuomioistuimena kun valtuutettu Salakari pidätettiin toimestaan. Tilanne on kuitenkin päinvastainen. Kunnanvaltuusto teki päätöksensä käräjäoikeuden tuomioon perustuen. Toivotan Oskari Salakarin tervetulleeksi takaisin kunnanvaltuustoon, hän on hovioikeuden päätöksen mukaan syytön. En kuitenkaan soisi että virheellistä tietoa lainkäytöstä levitetään kuntalaisille. Lyhyesti sanottuna Kuntalain 42 § mahdollistaa sen että jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Valtuutettu voidaan siis jo ennen käräjäoikeuden tuomiotakin pidättää tehtävästä. Tässä tapauksessa valtuusto kuitenkin odotti käräjäoikeuden tuomiota joka oli yksimielinen. Myös käräjäoikeudessa päätöksiä tekee ammattituomari toisin kuin Hirvi antaa kirjoituksessaan ymmärtää. 45 § 2 mom. mukaan valtuutettu voidaan kokonaan erottaa luottamustoimesta vasta kun tuomio on saanut lain voiman. Sääntö on olemassa juuri tämänkaltaisia tapauksia varten. Ensin pidätetään toimesta epäselvän tilanteen ajaksi ja sitten erotetaan jos luottamushenkilö on syyllinen. Lisäedellytys erottamiselle on että luottamushenkilö on tuomittu vankeuteen yli kuudeksi kuukaudeksi. Kyseisessä tapauksessa käräjäoikeus oli tuominnut valtuutetun kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, mitä ei voida pitää merkityksettömänä tuomiona. Vaihtoehtoisesti voidaan kuvitella tilanne missä valtuutettu tuomion jälkeen käyttää päätäntävaltaa valtuustossa, mutta todetaan syylliseksi hovissa. Politiikan uskottavuuden kannalta tämä olisi erittäin huono asia. Jos valtuusto olisi toiminut tuomioistuimena, niin valtuustoon olisi myös pitänyt ottaa kuultavaksi syyttäjä sekä asianomistaja ennen äänestystä. Näin ei tietenkään tehty koska on tuomioistuimen asia vastaanottaa poliisin tekemän esitutkinnan tulos sekä suullinen todistelu ja tehdä siitä johtopäätöksensä. Valtuustossa syyttömyyttä puolusteltiin mm. sillä, ettei tuomittu ollut hankkinut asianajajaa. Tämä ilmeisesti osoittautui oikeaksi, mutta edes jälkiviisaana en pidä sitä tuomioistuimen päätöstä ohittavana argumenttina. Monta käräjää istuneena, sekä syytetyn että asianomistajan lakimiehenä, tein päätökseni juridisin, en poliittisin perustein. Koska todistelu usein perustuu todistajien lausumiin, valehtelu tuomioistuimissa on yksi pelottavimmista asioista mitä voi tapahtua prosessin aikana. Esimerkiksi Berlusconin läheisiä avustajia on joutunut eroamaan juuri tuomioistuimessa annettujen perättömien lausumien takia. Politiikassa toimivalle tämä ei ole kevyt syyte. Olisinkin alun perin toivonut Salakarin arvokkuuden säilyttämisen takia että lakia olisi noudatettu ilman poliittista vauhkoamista. CORINNA TAMMENMAA Kunnanvaltuutettu rkp Mirjo Anttola-Hakala Sundsbergista on 2010 vuoden Möllärimestari Päätalo-instituutin järjestämän valtakunnallisen, Vuoden 2010 Möllärimestari-kisan voittaja on Mirjo AnttolaHakala Sundsbergista, Kirkkonummelta runoteoksellaan Kasvukipuja, jonka pääteemana on naiseksi kasvaminen. Yhteensä kisaan lähetettiin kaikkiaan 116 omakustanneteosta. ­ Hiukan kliseisestä nimestä huolimatta vahvaa, omaäänistä, kerta kaikkiaan hienoa runoutta, joka on vahvasti kiinni 2000-luvun traditiossa. Mielikuvituksen rikkautta riittää, sanat ja sanojen juoksutukset ovat väkevää, mukaansa tempaavaa. Kokonaisuus on yhtenäinen, mutta rikas, arvioi esiraadin seulomasta parhaimmistosta palkintosijoille sijoittamisen tehnyt päätuomari, kirjailija Niilo Keränen teosta, joka hänen mukaansa erottui runosarjassa muusta kärkijoukosta kohtalaisen selvästi ja ylitti nipin napin myös romaanien tasavahvan kärkijoukon. Kilpailuun lähetetyistä teoksista tietokirjoja oli 7, antologioita 11, lastenkirjoja tai satukirjoja 9, elämänkertoja tai elämänkerrallisia romaaneja 18, novelli- tai kertomuskokoelmia 6, runo- ja aforismikokoelmia 33 ja romaaneja 32. ­ Lähetettyjen teosten taso oli tänä vuonna erittäin laadukas. Vuosien kuluessa erityisesti fiktiivisten teosten taso on noussut koko ajan ja tämänkertaisissa romaaneissa on lukuisia sellaisia, jotka ovat aivan varmasti parempia kuin monet kaupallisten kustantajien kustantamat teokset, raati arvioi kisaa, jossa kussakin sarjassa palkitaan kolme parasta ja lisäksi kaikkien sarjojen voittajista seulotaan vielä yksi ylitse muiden, joka saa tämän arvostetun Möllärimestari-arvonimen. Erityisen merkittävää on, että tällä kertaa se meni runoteokselle. MIRJO Anttola-Hakalan runoteos Kasvukipuja voitti tämänvuotisen Möllärimestari-tittelin kisojen parhaana teoksena. nen viimeistä Möllärimestari-kilpailun jättöpäivää, joten en ehtinyt sen kummemmin jännittää itse kilpailua. Yllätys oli suuri, mutta mukava sellainen, kun kirje Taivalkoskelta saapui. Otan tämän Möllärimestari-tittelin tunnustuksena, en vain kirjaani kohtaan, vaan koko kirjoittajauraani kohtaan, kertoilee Mirjo Anttola-Hakala, joka on noin 30 vuotta kirjoittanut runoja ja muitakin juttuja ja opiskellut alaa Oriveden opiston kirjoittajakursseilla tavoitteena kehittyä kirjoittajana ja ilahduttaa sanoillaan myös muita ihmisiä. ­ Suurin osa kirjan runoista on syntynyt viime syksyn ja talven aikana, mutta mukana on myös muutama vanhempi runo tai osa jo vuosia sitten kirjoitetuista runoista, kertoo Mirjo teoksestaan, joka kertoo matkasta naiseuteen aina lapsuudesta keski-iän kynnykselle saakka runo -minä Maijan suulla. Runoteos on hänelle toinen, ensimmäisellään, nimeltään "Karkauspäivä", hän voitti viime vuonna runoteosten sarjan ko. kisassa. ­ Kirjoittaminen on minulle voimauttava kokemus kaiken arjen keskellä. Kaikkein paras palkinto on kuitenkin palaute lukijoilta. Jos runoni koskettaa jollain tasolla edes yhtäkin ihmistä, on sen julkaiseminen kannattanut, voittaja sanoo. L.K. Aamuisin katson itseäni peilistä ja mittaan kuinka monta kertaa vuodet ovat kiertäneet kehoani. En omista yhtään huonekalua. Nykyisin lattiakin on punainen, mutta sen olen jo hyväksynyt. Iltaisin istun karhujen kanssa jyrkänteiden päällä kulkevalla kävelytiellä. Me pidämme toisiamme kädestä, innostumme toistemme ajatuksista ja puheista niin, että keskustelu kotiutuu usein varsin hellyydenkipeäksi. En pelkää enää eläimiä, mutta pelkään, että jonain päivänä en saa enää itse kengännauhojani kiinni. Kultakutri, Maija Eniten myydyt altaat www.uimari.net 09-2711005 Täydellisin allaspaketti,Paras takuu, Paras hinta Runomatka naiseuteen ­ Sain kirjani ulos painosta vain kolme päivää en- Kuivakäymälöitä Patakukossa Kirkkonummella Patakukossa esitellään erilaisia kuivakäymälöitä sunnuntaina 25.7. klo 12­16. Kaikki olemme jo varmaankin kuulleet haja-asutusalueen jätevesihuollon parantamisen vaatimuksista. Useat ovat jo toimineetkin, mutta vielä on monta, joiden kohdalla asia on vielä mietinnässä. Patakukossa on ratkaistu asia kuivakäymälöillä ja harmaat vedet käsitellään maaperässä. Tutustu näihin ratkaisuihin ja kysy Patakukon Arin kokemuksia. Pihalla on esillä erilaisia kuivakäymälöitä sisälle ja ulos sekä harmaiden jätevesien käsittelyyn sopivia laitteita. Tule ja kysy. Tilaisuus on maksuton. Kahvio avoinna. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä DT-keskus Kuivakäymälä Tampereelta ja Patakukko, joka sijaitsee osoitteessa Jeppaksenhaka 19, Kirkkonummi. Suomalaista laatutyötä
• Kirkkonummen Sanomat Liity Varubodenin asiakasomistajaksi osoitteessa www.varuboden.fi Saat 30 euron lahjakortin liittymislahjana. N:o 56 ­ 22.7.2010 11 Anslut dig som ägarkund i Varuboden på www.varuboden.fi Du får ett 30 euros presentkort som anslutningsgåva. AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT RATKAISEVAN EDULLISESTI Mansikkaleivos/ Jordgubbsbakelse & kahvi tai tee/ kaffe eller te S-Etukortilla Med S-Förmånskortet 430 Rosenlew RSP190A SÄILIÖPAKASTIN/FRYSBOX 399,­ Energialuokka A. Jääkaapin käyttötilavuus 186 l, pakastimen 44 l./ Energiklass A. Kylskåpets bruksvolym 186 l, frysens 44 l. Mitat/Mått; K/H 140,4 x L/B 54,5 x S/D 60,4 cm. Energialuokka A+. Käyttötilavuus 184 l, pakastusteho 23 kg/vrk./ Energiklass A+. Bruksvolym 184 l, fryseffekt 23 kg/dygn. Mitat/Mått; K/H 87,6 x L/B 93,5 x S/D 66,5 cm. Energia A+. Käyttötilavuus 210 l, pakastusteho 14 kg/vrk./ Energiklass A+. Bruksvolym 210 l, fryseffekt 14 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 87,6 x L/B 79,5 x S/D 66,5 cm Electrolux ECP21108W SÄILIÖPAKASTIN/FRYSBOX 479,­ 219,­ Energia B. Käyttötilavuus 102 l, pakastusteho 12 kg/vrk./ Energiklass B. Bruksvolym 102 l, fryseffekt 12 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 59,3 cm. Rosenlew RSP105B SÄILIÖPAKASTIN/FRYSBOX Rosenlew RJPK2433 JENKKIKAAPPI/ KYLSKÅP MED SEPARAT FRYSFACK Tarjous on voimassa 1.7.­31.8.2010. Ilman S-Etukorttia hinnaston mukaan. Gäller 1.7.­31.8.2010. Utan S-Förmånskort enligt prislistan. 299,­ 249,­ Energialuokka A. Käyttötilavuus 91 l, pakastusteho 12 kg/vrk./ Energiklass A. Bruksvolym 91 l, fryseffekt 12 kg/dygn. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 61,2 cm. Rosenlew RKP1221 PAKASTINKAAPPI/ FRYSSKÅP Rosenlew RJVL1631 JÄÄKAAPPI/ KYLSKÅP 219,­ Energialuokka A. Käyttötilavuus 152 l./ Energiklass A. Bruksvolym 152 l. Mitat/Mått: K/H 85 x L/B 55 x S/D 61,2 cm 6,49 Atria BROILERIN SISÄFILEE/ KYCKLING INREFILÉ Maustettu/Kryddad, 800 g (8,11/kg), alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland 5,65 Portti PORSAAN PIHVIFILEE/ GRIS YTTREFILÉ I BIT Marinoitu/Marinerad, n./ca 900 g, alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland Atria PORSAAN BBQVARRAS/BBQ-SPETT MED GRISKÖTT 1 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland /kg 6,90 9,49 Heimon Kala ISO GRILLI LOHI-KASVISVARRAS/ LAX-GRÖNSAKSPETT 6­8 kpl/st., 700 g (13,56/kg), alkuperämaa Norja/ ursprungsland Norge Alfocan KIINALAINEN JOKIRAPU/ KINESISKA KRÄFTOR, Pakaste/Djupfryst, 16­22 kpl/st., 1 kg TO-SU/ TOR-SÖN 22.-25.7. 6,19 2,99 Findus PYTTIPANNU/PYTT Kermainen tai naudanliha/ Gräddstuvad eller ox, 1­1,1 kg (2,99­2,72/kg) 1,75 HK KABANOSSI 400 g (4,38/kg) 5,95 Valio OLTERMANNI TAI/ELLER OLTERMANNI 17 % 0,9­1 kg (6,61­5,95/kg) Fazer PAAHTOLEIVÄT/ ROSTBRÖD 285­335 g (3,12­2,66/kg) 0,89 Suomi/Finland VARHAISPERUNA/ NY POTATIS 0,29 /kg 1,89 Meira KULTA KATRIINA KAHVI/KAFFE 500 g (3,78/kg). Max. 2/talous/hushåll 5,89 PEPSI TAI/ ELLER PEPSI MAX 4 x 2 l, 8 l (0,54/l) (sis./inneh. 4,29 + pantti/pant 1,60) 1,59 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 Mehukatti SEKA- TAI APPELSIINIJUOMATIIVISTEET/ BLAND- ELLER APELSINSAFTDRYCK, 1,5 l (1,06/l) Espanja/Spanien ESIKEITETTY MAISSI/ FÖRKOKT MAJS 1 kpl/st, 1. lk./kl., 450 g (2,20/kg) Suomi/Finland JÄÄSALAATTI, PAKATTU/ ISSALLAD, PACKAD 1. lk./kl., kpl/st. 0,99 0,49 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 ARK./VARD 10-21 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18, SU/SÖN 12-18 LA/LÖR 8-18, SU/SÖN 12-18 LA/LÖR 10-18, SU/SÖN 12-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN 09 250 1520 PUH./TFN 09 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS APTEEKKI APOTEK Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 76 26662 (0,0828 /puh/samtal + 0,119 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, Su/Sön 12-18. ENEMMÄN PERHEMARKET · MYCKET MER FÖR FAMILJEN PRISMA.FI
• 12 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat Kesäjuhla puhtaiden vesien puolesta Renaultin Flinsin tehdas valmisti 17. miljoonannen autonsa Renaultin Flinsin tehtaalla valmistui 17. miljoonas auto heinäkuun 13. päivänä 2010 klo 11.30. Auto oli platinanharmaa viisiovinen Renault Clio Dynamique 1.2 16 V 75 eco2 ja se matkaa Italian markkinoille. Vuonna 1952 perustettu Flinsin tehdas on Renaultin vanhin ranskalainen kokoonpanotehdas. Siellä on valmistettu 18 mallia, Juva 4:stä uuteen Renault Clioon. Tuotantoon on kuulunut joitakin merkin legendaarisimmista malleista kuten 4CV, Renault 4, Renault 16, Renault 5 sekä ensimmäisen sukupolven Twingo. Tänään tehtaan 3422 työntekijää valmistavat päivittäin 730 uutta Clioa. Vuodesta 2012 alkaen tehtaalla valmistetaan sähköautojen akkuja sekä sähköautoa joka perustuu ZOE Z.E. konseptiautoon. Flins tulee myös valmistamaan Clio IV mallin vuodesta 2013 lähtien. Tehtaan johtaja, Olivier Rémoleux sanoi: "Haluan onnitella koko Flinsin väkeä siitä osaamisesta, jonka se on osoittanut vuosien kuluessa valmistamalla 17 miljoonaa autoa. Tämä erikoisosaaminen on tärkeässä roolissa uusien projektiemme onnistumisessa." Vuodesta 2012 lähtien Flins tulee olemaan keskeisessä roolissa Renaultin kestävän kehityksen autoilun strategioissa. Flinsin tehdas on ainoa jossa valmistetaan urbaania sähköautoa joka polveutuu ZOE Z.E. konseptista. Tehdas tulee myös olemaan Ranskan ensimmäinen litium-ioniakkujen tuotantolaitos. Renaultilla on Ranskassa 14 tuotantolaitosta, maailmanlaajuisesti 38. Vuonna 2009 tehtaiden 30.000 työntekijää valmisti 545.000 ajoneuvoa. aloitus. 1984: Supercing tuotannon aloitus. 1990: Clion tuotanto alkaa. 1993: Twingon tuotanto aloitetaan. 1994: Easy-järjestelmällä varustetun Twingon valmistus alkaa. 1997: Tehdas muuttaa statustaan, siitä tulee oma yhtiönsä. 1998: Clio II:n ja Twingo phase 2:n tuotannon aloitus. 2000: Viidennen vaiheen Twingon tuotanto alkaa. 2001: Clio II vaihe 2:n tuotanto alkaa. 2002: Kuudennen vaiheen Twingon tuotanto alkaa. 2004: Clion 2004 sukupolven valmistus alkaa. Seitsemännen vaiheen Twingo julkistetaan. 2005: Clio III (X85) tuotannosta sovitaan. 2006: Tammikuussa valmistuu kahdes miljoonas Twingo. 2007: Viimeinen Twingo (Flinsin tehtaalla) valmistuu kesäkuun 28. päivänä. 2009: Clio III:n toisen vaiheen valmistus alkaa. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 23 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. Halutaan vuokrata rt, oktalo tai mökki. Luotettava naishenkilö. Voidaan auttaa esim. pihatöissä ym. P. 044-9212983. Kiire. Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys järjestää perinteisen koko perheen kesäjuhlan lauantaina 24.7. 2010. Uskomaton helle on kestänyt pitkään, järviin on pulahdettu päivittäin hakemaan vilvoitusta ja sinilevähavaintoja on tehty sekä Tampajassa että Särkijärvessä. Keskikesällä vietetään perinteistä Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistyksen järjestämää kesäjuhlaa, jossa saa tietoa järvien kunnosta, jätevesien käsittelystä, kaivojen kunnostamisesta sekä muista vesiin liittyvistä asioista. Ke- säjuhlassa tavataan ystäviä ja naapureita, läheltä ja kaukaa yhdessäolon merkeissä iloisen musiikin soidessa. Ohjelmassa on luontopolku mielenkiintoisine kysymyksineen aikuisille ja lapsille, kettinginheittoa, paloauto, ongintaa pienimmille sekä arpajaiset. Tarjolla on kalakeittoa ja kahvia. Kesäjuhla järjestetään yhdistyksen toiminnan tueksi. Tervetuloa yksin, kaksin, perheinesi, ystävinesi, naapureinesi Tampajankannas 121, klo 13.00 ­ 16.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Puhtaiden vesien puolesta! Poliisin tutkaan 152 km/h: Flintin tehtaan aikajana: 1952: Flintin tehtaan valmistuminen. Valmistuksessa Juvaquatre ja sitten Frégate ja 4CV. 1956: Dauphine -tuotannon alkaminen. 1961: Renault 4:n tuotanto alkaa. 1972: Renault 5:n tuotanto alkaa. 1978: Renault 18 tuotannon Inkoossa törkeä rattijuopumus Vuonna 1979 syntynyttä mieshenkilöä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies kuljetti KT 51:llä moottoripyörää 17.7.aamuyöllä alkoholin vaikutuksen alaisena ja ajoi poliisin tutkaan 152 km/h 100 kilometrin rajoitusalueella. Kuljettaja puhalsi alkometriin 2,38 promillea. 19.7. tapahtui puolestaan Inkoon Degerbyssä aamukolmelta varkauden yritys. Teboilin kylmäaseman automaattia yritettiin anastaa irroittamalla se jalustastaan. Automaattia oli yritetty repiä irti nostoliinaa ja autoa käyttäen. Poliisi tutkii tapausta. Käytettynä maahantuotuja autoja eniten sitten vuoden 2004 Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen rekisteröinti on lisääntynyt selvästi. Tammi-kesäkuussa rekisteröintejä oli 13.513 kappaletta, mikä on jopa 66,8 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tuottamista tilastoista. Viimeksi Suomeen on tuotu henkilöautoja enemmän alkuvuoden aikana vuonna 2004. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla määrä taas putosi 31,4 % vuoden 2008 tammikesäkuuhun verrattuna. Myös muiden ajoneuvojen tuonti on kiihtynyt viimevuotisesta. Käytettynä tuotuja ajoneuvoja rekisteröitiin yhteensä 18.572, mikä merkitsee 52 % lisäystä viime vuoteen. maahantuoduista henkilöautoista. Suosituimmat maat Saksan lisäksi olivat Ruotsi ja Viro. Ruotsista tuotujen käytettyjen henkilöautojen osuus oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta tämän vuoden mittaan osuus on laskenut. Osuus oli tänä vuonna vain 14,4 % kun vielä viime vuoden alkupuoliskolla se oli jopa 24,5 %. Virosta tuotiin 1.223 henkilöautoa, mikä tarkoittaa 9 % osuutta. Ylivoimaisesti suosituin merkki oli jälleen MercedesBenz, joita rekisteröitiin yhteensä 3.272 kappaletta. Seuraavina listalla ovat BMW, Volkswagen, Audi ja Volvo. Käytettynä maahantuodut autot ovat olleet perinteisesti moottoritilavuudeltaan keskimääräisesti suurempia kuin Suomessa ensirekisteröidyt henkilöautot. Alkuvuoden tilastoissa kuitenkin näkyy jo useamman vuoden jatkunut kehitys: kaikkein isoimpien, yli 2.000 cm3 moottoritilavuuksien rekisteröinti vähenee tasaisesti, kun samalla 1.600 ­ 2.000 cm3 moottoritilavuuksien määrä vastaavasti lisääntyy. Dieseleiden osuus kasvanut selkeästi Dieselkäyttöisten osuus käytettynä maahantuoduista henkilöautoista on lähes 60 %. Tässä vaiheessa vuotta dieselkäyttöisten rekisteröintien osuus näyttääkin muodostuvan viime vuotta suuremmaksi. Vuoden 2009 lopussa dieselkäyttöisten osuus oli 52,5 %. Käyttöönottovuosi useimmiten 2006 Käytettynä tuoduista henkilöautoista melkein puolet on otettu käyttöön vuonna 2005 tai myöhemmin. Selkeästi eniten rekisteröitiin vuonna 2006 käyttöön otettuja henkilöautoja, 2.166 kappaletta. Toiseksi eniten rekisteröitiin vuoden 2005 autoja, 1.409 kappaletta. 90-luvun autoja rekisteröidyistä oli enää vajaa viidennes. Huomattavasti vanhempiakin autoja mahtuu joukkoon: 0,7 % rekisteröityjen autojen kokonaismäärästä on otettu käyttöön ennen 60-lukua. Saksa suosituin tuontimaa Aikaisempien vuosien tapaan suosituimpana käytettyjen henkilöautojen tuontimaana on pysynyt Saksa 7.620 rekisteröinnillään. Tämä tarkoittaa 56 % osuutta kaikista käytettynä Törkeä pahoinpitely Espoon keskuksessa Lauantaina 17.7.2010 ennen kello 01.00 pahoinpideltiin Espoon keskuksessa noin 20-vuotiasta espoolaismiestä päähän potkaisemalla. Uhri oli menettänyt tajuntansa ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan kasvoihin saamiensa vammojen johdosta. Törkeään pahoinpitelyyn epäilty, noin 20-vuotias espoolaismies otettiin kiinni tapahtumapaikalta. Toimitus Puh. e-mail Moottoripyöristä Honda suosituin Kaikissa ajoneuvoluokissa rekisteröintejä oli viime vuotta enemmän. Käytettynä tuotuja moottoripyöriä rekisteröitiin 2.398, mikä on 22,3 % enemmän kuin viime vuonna. Suosituimmat moottoripyörämerkit olivat Honda, Harley-Davidson ja Suzuki. Torstai 22.7. 10.00­11.00 K.salinuokkari 17.30­18.30 Yu-koul. 4-7v 18.15­19.30 Yu-koulut 19.00­21.00 K.salinuokkari 17.30 Viikkokisa, Lohja Perjantai 23.7. 10.00­11.00 K.salinuokkari 18.00­20.00 K.salinuokkari 18.30­19.30 Zumba 17.30 Moukari, Klaukk. Lauantai 24.7. 11.00 Häme Games Sunnuntai 25.7. ILMO VIIKKOKISA 8. 10.00­11.00 K.salinuokkari 18.00­20.00 K.salinuokkari 18.00­19.00 Zumba 10.00 Huippuk. Porvoo 11.00 Häme Games Maanantai 26.7. 10.00­11.00 K.salinuokkari 17.30 Nappulakisa 8 (17.30­18.30 Yu-koul. 4-7v) 18.00 Viikkokisa 8 (18.15­19.30 Yu-koulut) 19.00­21.00 K.salinuokkari 19.00­20.00 Harrastefudis 18.00 Aktia kisa, Vantaa Tiistai 27.7. 10.00­11.00 K.salinuokkari 18.00­20.00 K.salinuokkari 18.30­19.30 Zumba 19.00­20.30 Jalkapallo P97/98 17.30 Helsy, PM, Espoo Keskiviikko 28.7. 10.00­11.00 K.salinuokkari 18.00­20.00 K.salinuokkari 19.00­20.00 Aerobic 17.30 Helsy, PM, Espoo 17.30 Korkeush. Hki Kuntosalin nuorisotilan avaus 040-7563901 www.veve.net tj. Johanna Artola 050 301 1922 Konttori PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI­ SIUNTIO­INKOO ALUEELLA LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan. KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Kirkkonummen Sanomat Merja Rauta Riitta Salmirinne Kirkkonummen Sanomat Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782-6044 Vastaava päätoimittaja Jussi Salo ja toimitusjohtaja www.kirkkonummensanomat.fi Toimittajat Satu Holmlund Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy Vappu Salo sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Liisa Kosonen Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Kuvankäsittely Anne Puro Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Tietohallinto Kalle Salo Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna ma­pe 8.30­16.00 Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi-ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 23% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm + alv 23% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n (09) 221 9200 toimitus@kirkkonummensanomat.fi Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR-Latomo Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
• 14 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat HERKUT RUOKAPÖYTÄÄN! DELIKATESSER TILL MATBORDET! HINNAT VOIMASSA TO-LA 22.-24.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. ERBJUDANDENA I KRAFT TO-LÖ 22.-24.7.2010, OM EJ ANNAT NÄMNS. Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi Atria porsaan SISÄFILEET n. 500 g GRIS INREFILÉ RAJOITETTU ERÄ! BEGRÄNSAT PARTI! MANSIKAT 5 kg 4,38 /kg FINLÄNDSKA JORDGUBBAR Suomalaiset ULKOFILEE HK naudan takuumurea 14 1 95 kg 7 99 kg 21 90 ltk palana MÖR NÖT YTTERFILÉ, i bit 49 kg 5 VOIMASSA PE-LA 23.-24.7. Tuore KARITSAN SISÄ- TAI ULKOFILEE Uusi-Seelanti FÄRSK LAMM INREFILÉ ELLER YTTREFILÉ sisäfilee ulkofilee 99 kg -pack 6 ERÄ! Tuore kokonainen Punainen, keltainen, vihreä ja oranssi PAPRIKA MERILOHI 1-2 kg HEL HAVSLAX c. 1-2 kg Norja VIRVOITUSJUOMAT ja KIVENNÄISVEDET 6 x 1,5 l 0,33 /l sis. pantit 2,40 LÄSKEDRYCKER OCH MINERALVATTEN Lihamestarin yrtti-valkosipulimarinoidut GRILLIPIHVIT karitsan paahtopaistista, Uusi-Seelanti GRILLBIFF AV LAMM ROSTBIFF Finnspring 5 kg 35 PAPRIKA RÖD, GUL, GRÖN OCH ORANGE, Hollanti HK naudan PAISTIJAUHELIHA 400 g STEKMALET, 6,25 /kg Valio OLTERMANNI 800 g - 1 kg 5,89-7,36 /kg 2 rs Plussa-korttia Hinta ilman K- (7,98 /kg) ja yks.3,19 /rs 5. raj. 2 erää /tal. -21% VAIN MEILTÄ! 29 90 kg 27 90 kg Plussa-korttia Hinta ilman K- -8,24 /kg) 6,59 /kpl (6,59 589 kpl raj. 2 kpl /tal. -10% AVOMAANKURKKU Suomi 890 1 HIENOSOKERI 1 kg FINT SOCKER 0,69 /kg Puts Blanco (PB) täysin kalvoton MEHEVÄ GRILLIPIHVI JÄÄTELÖTUUTIT 8 kpl /528 g 5,66 /kg GLASSTRUTAR Ingman Euro Shopper possun ulkofileestä, myös marinoituna FRILANDSGURKA, FINLAND 14 Atrilli 95 kg Riitan Herkku 2 MOZZARELLAPALOJA 125 g 8,00 /kg MOZZARELLABOLLAR yks. 1,89 /pkt (15,12 /kg) 99 pk t 079 kg 069 VOIMASSA 23.6.-23.8. Karhu ps raj. 10 ps /tal. GRILLIMAKKARA 400 g 2,23 /kg VOIMASSA 1.7.-1.9. Cool Grape GRILLKORV LONKERO 0,33 l /tlk III-OLUT 0,33 l /pl ÖL, 2,21 /l sis. pantit 1,20 3,97 /l sis. pantit 1,80 089 pk t 2 pk t 2. 12 -pack 752 1 www.k-citymarket.fi 12 -pack 9 96 Tilaa sähköinen tarjouskirje osoitteesta K-citymarket.fi. Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). KIRKKONUMMI Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus Asemakulma 2. puh. 020 720 2200 MA-PE 8­21, LA 8­18, SU 12­18
• Kirkkonummen Sanomat N:o 56 ­ 22.7.2010 15 RAPUKAUSI ALKAA! KRÄFTSÄSONGEN BÖRJAR! HINNAT VOIMASSA TO-LA 22.-24.7.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. ERBJUDANDENA I KRAFT TO-LÖ 22.-24.7.2010, OM EJ ANNAT NÄMNS. Rapuja ja paljon muuta K-Citymarket Kirkkonummelta! Kräftor och mycket annat från K-Citymarket Kyrkslätt! Kalaosastonhoitaja Tuula Meiltä voitte tilata myös eläviä ja keitettyjä rapuja päivän hintaan puh. 020 720 2232. Från oss kan Ni även beställa levande och kokta kräftor. IPALA SAVULOH A XBIT L NYRÖK T tettu Vastasavus Kiinalainen Espanjalainen 9 90 pkt ALFOCAN PAKASTERAPU 22-28 kpl /1 kg KINESISKA DJUPFRYSTA KRÄFTOR 90 kg 5 Espanjalainen Fishk 95 pkt Tuore kokonainen ALFOCAN PAKASTERAPU 24-30 kpl /1 kg SPANSKA DJUPFRYSTA KRÄFTOR ALFOCAN JUMBO PAKASTE- KUORITUT KATKARAVUT RAPU 16-22 kpl /1 kg 1 kg pakaste SPANSKA DJUPFRYSTA KRÄFTOR SKALADE, DJUPFRYSTA RÄKOR KATKARAPU suolaliemessä FÄRSKA HELA RÄKOR I SALTLAG 8 Primula 11 KLASSIKOT! Fazer 90 pkt 5 Ingman 95 ps 22 2 kpl 90 kg PLUSSAKORTILLA! Viola PATONGIT 300 g 5,63 /kg, vehnä tai valkosipuli BATONGER, vete el. vitlök PAAHTOLEIVÄT 285-335 g 2,24-2,63 /kg FAZER ROSTBRÖD MEIJERIVOI 500 g 1,98 /kg, norm. suolainen MEIJERISMÖR, normalsaltat TUOREJUUSTOT 200 g 10,00 /kg, FÄRSKOST 1 NÖT INREFILÉ 69 kpl 2 pkt 1 1 50 Keisari 0 2 99 pkt raj. 2 pkt /tal. Plussa-korttia Hinta ilman K- (11,95 /kg) /kpl ja yks. 2,39 4. 09 pl -16% Brasilialainen härän Perrier Luontainen Vb Victoria Bitter SISÄFILEE n. 1,1-1,4 kg KIVENNÄISVESI 0,5 l 2,58 /l MINERALVATTEN WEHNÄOLUT 0,5 l /tlk 4,5% 5,00 /l VETEÖL, sis. pantin 0,15 III-OLUT 0,375 l /pl 4,6% 5,57 /l ÖL, sis. pantin 0,15 19 80 kg 49 pl 65 tlk 2 www.k-citymarket.fi Beställ vårt elektroniska brev med specialerbjudanden på adressen K-citymarket.fi Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%) KYRKSLÄTT Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus Stationhörnet 2. tfn 020 720 2200 MÅN-FRE. 8­21, LÖR. 8­18, SÖN. 12­18
• 16 N:o 56 ­ 22.7.2010 Kirkkonummen Sanomat ROHTORAUNIOYRTTI. JÄTTIPALSAMI. KELTAMAJAVANKAALI. Vieraslajit uhkaavat Uudenmaan luonnon monimuotoisuutta Vieraslajit ovat eläin- tai kasvilajeja, jotka ihminen on tahallisesti tai tahattomasti tuonut alueelle, joka ei ole niiden luonnollinen elinympäristö. Suomessa esiintyy noin 650 vieraslajia ja uusia vieraslajeja löydetään jatkuvasti. Ne leviävät yleensä helposti ja uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Uudellemaalle on päätynyt tiheän asutuksen ja kauttakulun takia erityisen paljon vieraslajeja. "Haitallisten vieraslajien torjunta on hidasta, hankalaa ja kallista. Paljon helpommaksi tulee ehkäistä niiden leviäminen luontoon jo etukäteen. Jokainen tontin omistaja ja kotipuutarhuri voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen suosimalla kotoperäisiä lajeja, " toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Eerola. Vieraslajit vievät elintilaa alkuperäisiltä lajeilta ja muuttavat elinympäristöjä ja voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa luonnolle, ihmisten terveydelle ja alueiden virkistyskäytölle. Esimerkiksi Hangon Furuvikissä kurtturuusu on aiheuttanut umpeenkasvua monilla hiekkarannoilla. Uudenmaan ELY-keskus haluaa kiinnittää asiaan erityistä huomiota nyt, kun vietämme YK:n julistamaa kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla valtakunnallinen vieraslajistrategia. "Jatkossa myös Uudellemaalle tulisi tehdä oma suunnitelmansa vieraslajien torjumisesta. Toistaiseksi työn käynnistämisestä ei ole sovittu. Työssä voisi olla mukana ainakin Uudenmaan ELY-keskus sekä maakunnan liitto," Leena Eerola kertoo. Havainnot vieraslajeista luonnossa voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään Hatikka havaintopäiväkirjaan osoitteessa www.hatikka.fi. Tiedot eri lajien levinneisyydestä Suomessa löytyvät Kasviatlaksesta osoitteesta www.luomus.fi/kasviatlas. Suurin osa vieraslajeista on kasveja. Seuraavassa on kuvattu yleisimpiä Uudellamaalla esiintyviä vieraslajeja. Lisätietoja löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi/vieraslajit. ristökeskuksen kanssa. Raivaustyötä tulee kuitenkin jatkaa, jotta rannat säilyvät avoimina elinympäristöinä monille uhanalaisille ja harvinaisille hiekkarannan kasvi- ja eläinlajeille. Hangon Furuvikin luonnonsuojelualueen seuranta ja hoito (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 12/2009, ymparisto.fi) nen ja helposti leviävä puutarhakasvi. Se muodostaa juurakkonsa avulla tiheitä ja laajoja kasvustoja. Oksantai juurenkappaleesta syntyy uusi kasvusto ja siksi tatar leviää helposti mm. puutarhajätteiden mukana. Japanintatar valloittaa lähiympäristönsä ja tukahduttaa muut lajit. Se onkin listattu maailman 100 pahimman vieraslajin joukkoon ja sen kasvustojen torjunta on työlästä. Uudenmaalla maalla esiintyviä vieraslajeja: Komealupiini Hernekasveihin kuuluva komealupiini on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Laji on levinnyt rauta- ja maanteitä pitkin koko Etelä- ja KeskiSuomeen. Pääasiassa siemenistä lisääntyvä komealupiini leviää erittäin tehokkaasti ja muodostaa laajoja, muita kasveja tukahduttavia kasvustoja. Teiden ja ratojen varsien lisäksi laji voi levitä myös alkuperäiseen luontoon; metsiin ja niityille. Lisäksi komealupiini sitoo typpeä ilmasta rehevöittäen kasvupaikkaa tehden sen ketokasveille epäsuotuisaksi. Ketokasvien taantuminen vähentää myös niitä ravintokasveinaan käyttäviä hyönteisiä. Laajat komealupiinikasvustot ovat myös maisemallisesti yksipuolisia. Komealupiinin kukintojen katkaiseminen ennen siementen kypsymistä hillitsee kasvin leviämistä uusille kasvupaikoille. Pieniä kasvustoja voi kaivaa juurineen ylös ja laajempia kasvustoja voi niittää. Torjunta edellyttää vuosien työtä. Jättipalsami Himalajan rinteiltä Intiasta kotoisin oleva jättipalsami on tuotu maahamme koristekasviksi. Jättipalsami on nykyään levinnyt monin paikoin luontoon, jossa se valtaa tehokkaasti muun kasvillisuuden elintilaa. Varsinkin rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla vesistöjen rannoilla tapaa laajoja kasvustoja. Jättipalsami voi syrjäyttää esim kotoperäisen lehtopalsamin samalta alueelta. Jättipalsami on yksivuotinen ja siemenistään tehokkaasti lisääntyvä. Jättipalsamin tärkein torjuntakeino on estää uusien siemenien syntyminen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on järjestänyt Helsingissä useita talkoita jättipalsamin hävittämiseksi. Etelänruttojuuri Asterikasveihin kuuluva monivuotinen etelänruttojuuri on kotoisin itäisestä Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Kasvi on tuotu meille koristekasviksi ja rohdoskäyttöön. Lajin kukintoverso kehittyy keväällä ennen lehtiä. Kukintojen kadottua lehdet kasvavat valtavan suuriksi peittäen maan tiheänä kasvustona. Etelänruttojuuri leviää helposti juurakon paloista, joita kulkeutuu maansiirtojen ja veden mukana. Laji kasvaa viljelyjäänteenä ja karkulaisena ojanvarsilla, rannoilla, puistoissa ja joutomailla. KURTTURUUSUKASVUSTOA Hangon rannalla. leviämiskyky. Pitkään itämiskelpoisina säilyvät siemenet muodostavat siemenpankin ja ne voivat levitä myös vesistöjä pitkin uusille kasvupaikoille. Ihmisille vaarallisten jättiputkien kasvineste voi aiheuttaa auringon uv-säteilyn vaikutuksesta iholle palovamman kaltaisia ihovaurioita. Lapset tuleekin pitää poissa jättiputkien lähistöltä. Pienet kasvustot voidaan poistaa kitkemällä, mielellään ennen kukintaa. Torjunta edellyttää aina suojavarusteiden käyttöä, laajojen kasvustojen torjunta on ammattilaisten työtä. JAPANINTATARKASVUSTOA. alkuperäiseltä merenrantalajistolta. Kurtturuusu on aiheuttanut umpeenkasvua mm. monilla Hangon hiekkarannoilla. Umpeenkasvu vähentää myös merkittävästi rantojen maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Hangon Kolavikenin ns. luontotyyppialueelle ja Furuvikin luonnonsuojelualueelle on tehty hoitosuunnitelmat ja rannoilta on koneellisesti poistettu ruusukasvustoja. Koneellisen poiston jäljiltä hiekkaan jäi runsaasti juurakoita, joiden poistamiseen on järjestetty Furuvikin alueella talkoita yhteistyössä Hangon ympäristöyhdistyksen, Hangon kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY) ja Suomen ympä- Keltamajavankaali Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen keltamajavankaali kuuluu vehkakasveihin. Koristekasviksi tuotu laji kelpuuttaa luonnossa kasvupaikakseen monenlaisia kosteita tai märkiä elinympäristöjä; soita, puronvarsia ja järvenrantoja. Keltamajavankaali voi muodostaa laajoja kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden. Siemenet voivat levitä puronvarsia pitkin pitkiä matkoja. Uudellamaalla on tiedossa vain pari kasvupaikkaa luonnossa. Pienet taimet on helppo kitkeä pois, mutta niitä on vaikea löytää muun kasvillisuuden joukosta. KUVAT: Leena Eerola Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rohtoraunioyrtti Lemmikkikasveihin kuuluvaa rohtoraunioyrttiä on Suomessa viljelty rohdoskäyttöön ja koristekasviksi. Viljelyn jäljiltä lajia esiintyy jäänteenä ja karkulaisena Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa se on melko yleinen asumusten ympäristössä ja luonnontilaisillakin alueilla niityillä ja rannoilla. Rohtoraunioyrtin kukkien väri vaihtelee kellanvalkoisesta sinipunaiseen. Monivuotinen kasvi levittäytyy isoiksi kasvustoiksi, joita on hankala pitää kurissa. Kurtturuusu Tyynen valtameren rannoilta kotoisin oleva kurtturuusu on voimakkaasti leviävä ja kestävä merenrantakasvi, jota on Suomessa käytetty moottoriteiden keskikaistojen koristamiseen. Kurtturuusu on levinnyt lintujen mukana Itämeren rannoille, joille se on hyvin sopeutunut. Rannoilla se muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka vievät elintilaa Jättiputket Sarjakukkaisiin kuuluvat suurikokoiset jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta, josta ne on tuotu puutarhakasveiksi. Luontoon karanneet jättiputket voivat muodostaa laajoja kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen alkuperäisen kasvillisuuden ja eläimistön. Jättiputkilla on suuri siementuotanto ja hyvä Japanintatar Itä-Aasiasta kotoisin oleva kiertotattariin kuuluva japanintatar on nopeakasvui- KOMEALUPIINI. ETELÄNRUTTOJUURI. JÄTTIPUTKI.