Kyrkslätts Nyheter sidan 18
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 30.8.2009
SUNNUNTAI
66
Navakkaa vastatuulta voimalahankkeelle sivu 7
Siuntiossa selvitysvaatimus koulu-urakasta sivu 3 Lukijamatkalaiset Valamossa sivut 1617 Jorvin päivystykselle uudet tilat sivu 15
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Edullista arkiruokaa Senaattorista
Wurstin 500 g (3,98 kg)
SISKONMAKKARAT
Tuore
Omasta keittiöstä
PORSAAN KASSLER
LIHAMUREKE KASTIKKEESSA
14
Suomi
80
kg
President
Senaattorin
NAUTA-SIKA JAUHELIHA
1 3 95 4 2 99 5
99
rs kg
ilman korttia
HK SININEN LENKKI
500-580 g (3,00-2,59 kg) rajoitus: 1 erä/talous
00
2 pkt
-37%
Voimassa 30.9.2009 asti
Etu K-Plussa-kortilla
4,78/2 pkt (4,78-4,12 kg), yksittäin 2,39 pkt
Valio OIVARIINI
600 g (4,98 kg)
99
rs
-20%
Etu K-Plussa-kortilla
Voimassa 30.9.2009 asti
ilman korttia
3,75 rs (6,25 kg)
kg
Valio MARJAKEITOT
ei Gefilus 1 kg (1,75 kg)
KUKKAKAALI
NEKTARIINI
Italia
LUUMU
Ranska
3
ilman korttia
50
2 tlk
-12%
Voimassa 30.9.2009 asti
Etu K-Plussa-kortilla
3,98/2 tlk (1,99 kg), yksittäin 1,99 tlk
Marli Vital
1 l (1,00 l)
1
49
kg
1
29
kg
1
29
kg
Hinnat voimassa ma-ke 31.8.-2.9.
3
ilman korttia yksittäin 1,29 tlk
MEHUJUOMAT
00
3 tlk
-22%
Etu K-Plussa-kortilla
Voimassa 30.9.2009 asti
3,87/3 tlk (1,29 l)
Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör Su/Sö
721 718 1221
Kukkapiste
2
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
Tunnelmat Porkkalan maisemista
Mirjan laulamaa Juhanan merimusiikkia DVD-llä
Laulaja Mirja Poikkeukselta on tullut DVD-levy "Mirja merellä", mikä koostuu pääosin Juhana Nevalaisen meriaiheisesta musiikista ja kuvattu Porkkalan kauniissa merimaisemassa. Levyä on saatavilla Luckanilta, sekä Kirkkonummi-päivien aikana lauantaina NICE-leijonien toripöydältä. Ajatus meriaiheisten laulujen DVD-taltioinnista kyti Mirjan mielessä vuosia, sillä hänen entinen työkaverinsa sokeritehtaalta, Nikkisen Jouko, innokas harrastajakuvaaja, sitä ehdotteli jo 78 vuotta sitten. Tiesin, että Juhana Nevalaisella on paljon meriaiheisia lauluja ja ajattelimme, että niistä on hyvä lähteä liikkeelle. Valitsimme kymmenkunta laulua DVD:n taltiointia varten, joihin yhteistyökumppanini Pekka J. Mäkelä teki sovitukset ja taustamusiikin. Jouko ja Juhana kiertelivät sitten Porkkalanniemellä valitsemassa hyviä kuvauspaikkoja, jotka sopivat laulujen sanoituksiin, valotti Mirja tekemisen pitkää prosessia. Kun paikat oli valittu, kolmikko lähti merelle kahdella veneellä kesällä 2007. Niinpä Mirja laulaa veneessä merellä ja rannoilla tässä DVD:ssä, jonka ensimmäiset kuusi laulua valmistuivat jo saman vuoden jouluksi. Laulut nauhoitettiin tietysti studiossa, mutta taustamusiikin, kuvien ja laulujen yhteensovittaminen oli niin tarkkaa työtä, että DVD valmistui lopulliseen muotoonsa vasta viime keväänä, Mirja kertoo. 20 euron hintaisesta mu-
MIRJA merellä -DVD on kuvattu Porkkalan maisemissa. Laulut ovat pääosin Juhana Nevalaisen tuotantoa. siikki-DVD:n tuotosta osa menee NICE-lionsien kautta kirkkonummelaisen nuorisotyön hyväksi ja osa musiikkiopiston stipendeihin. Sellainen haave minulla on ollut, että voisin oman työni kautta tukea musiikillisesti lahjakkaita nuoria, toteaa Mirja, jolta itseltäänkin saa levyä, puh. 0400-619255. Erityisesti olen iloinnut siitä, että kunta on huomioinut ja tukenut työtämme levytilauksella, onhan DVD kuvattu Kirkkonummen maisemissa ja aiheet ja työ ovat kirkkonummelaista alkuperää, Mirja kiittää. L.K.
TIVOLIKENTÄLLÄ
VAPAAESITYKSIÄ la-su 13, 15,17,19
ark 17, 19
Täkterdagen firas den 5 september
I år firas Täkterdagen i ungdomshuset Ingbohed kl. 1014 Täktervägen 387. Det var där vi började fira Täkterdagen, säger dagens primusmotor, byarådsordförande Carl-Johan Fagerström. Extra för i år är gamla fotografier. Byarådet samlar fotografier från Täktertrakten. Allmänheten bedes hämta fotografier från svunna tider, tag med också fotoalbum. Vi lånar fotona enbart för kopiering under Täkterdagen i ungdomshuset för en kommande samling. Ekenäskonstnären Ove Hindrén ställer ut oljemålningar. Gamla Täkter parad handukar och gamla restaurerade traktorer finns utställda. Publiken kan rösta på den trevligaste, roligaste kråkskrämman, som senare säljs på aktion. Boris Westerlund underhåller med dragspelsmusik. Professor Bluffo finns på plats. Dagens program är för övrigt traditionsmässigt, ponnyridning för barn, god laxsoppa, kaffe och kakor, 30 säljstånd med lantbruksprodukter, bär och bakverk. Det finns ännu ståndplatser. Ring Anitta 0503304277. Malmtorps museum håller frånöppet på kl. 13 adress: Ingarskilavägen 37. GUNVOR WESTREN-DOLL
www.tivolisariola.fi
PRESIDENT Koivisto med fru hedrade med sin närvaro den första Täkterdagen år 2004.
Matkahaukan matkailutapahtuman tarjouksia ehdit varata vielä maanantaina 31.8.
Katso tarjoukset kotisivuiltamme www.matkahaukka.com
Suomen kielen kurssi maahanmuuttajille
Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää kunnassa asuville maahanmuuttajille tarkoitetun suomen kielen alkeiskurssin 28.9.3.12. 2009. Kurssi pidetään Mäkitalossa, Lukkarinmäki 1. Kurssi on tarkoitettu vähäisen suomen kielen taidon omaaville maahanmuuttajille. Kurssilla opiskellaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen yhteiskunnan ja Kirkkonummen arkipäivää. Kurssille haetaan lomakkeella, jonka saa noutaa perusturvan kotouttamistyöstä, työvoimatoimistosta tai kansalaisopiston kansliasta. Hakuaika päättyy 14.9. 2009. Kurssille otetaan 16 opiskelijaa. Kurssi on opiskelijoille ilmainen.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
3
AJOISSA KENTÄLLE! TILAA KYYTI NUMEROSTA
tai TILAA NETISTÄ www.taksidata.fi/kajon
Tilausajot/tarjouspyynnöt kajon@kajon.fi tai täytä lomake netissä www.kajon.fi Taksi- & Pikkubussipalvelu
Etusivun kuva:
Masalan Piennarkuja 2:ssa syttyi tulipalo tiistai-iltana 25.8. kaksikerroksisessa kahdeksan huoneiston luhtitalossa. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle klo 20.43, jolloin talon katolta näkyi liekkejä. Palokunnan saapuessa paikalle palo oli levinnyt yläkerran kahteen huoneistoon ja kattorakenteisiin koko talon laajuudelta. Palokunnan tehtäväksi jäi sammuttaa palavat huoneistot ja raivata talon katon rakenteita. Kaikki asunnot tarkastettiin ja yhdestä huoneistosta löytyi vainaja. Lisäksi kaksi henkilöä loukkaantui lievästi. Palo tuhosi talosta kaksi huoneistoa ja katon rakenteita. Muut talon huoneistot kärsivät savu- ja vesivahinkoja.
INKOON-Raaseporin merialueelle suunniteltu 60 myllyn merituulivoimapuisto on joutunut navakkaan puhuriin, kun etenkin alueen kesäasukkaat ovat nousseet vastustamaan hanketta. Jos merituulivoimapuisto toteutuu, niin saaristomaisema muuttuu merkittävästi. Etusivun kuvassa Suomen Merituuli Oy:n havainnekuva, josta käy ilmi, että Själön suunnasta tuulivoimalat näyttäisivät tällaisilta.
Viisivuotias menehtyi tulipalossa Masalassa
Paikalla oli kuusi yksikköä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja kuusi sopimuspalokunnan yksikköä sekä lääkintäesimies ja kolme sairaankuljetusyksikköä. Sopimuspalokunnat jatkoivat jälkivartiointia paikalla myöhään yöhön. Poliisin mukaan menehtynyt oli viisivuotias poika. Palossa tuhoutuneen talon asukkaille järjestettiin tilapäismajoitusta kriisiryhmän toimesta. Palolaitoksen palonsyyn tutkinta sekä Länsi-Uudenmaan poliisin tekninen tutkinta ovat tehneet paikalla tutkimuksia ja tekninen tutkinta palon syttymissyyn selvittämiseksi jatkuu edelleen. Alustavasti näyttää siltä, että palo on saanut alkunsa tulitikkuleikeistä.
Nimenkeräys meneillään
Selvitysvaatimus AKK:n urakoinnin yksityiskohdista
Vaadimme Siuntion kunnanhallitusta tutkimaan ja selvittämään perusteellisesti Aleksis Kiven koulun (AKK) laajennustyöhön ja laajennustyön suunnitteluun ja urakoihin liittyvät mahdolliset taloussekä eturistiriita-, jääviys- ja virkaaseman väärinkäytön epäselvyydet vuosien 2004 2006 osalta ja antamaan kirjallisen vastauksen tässä selvitysvaatimuksessa esitettyihin asioihin. Urakan kilpailuttaminen ja siihen liittyvät asiat ovat kunnanvaltuusto- ja hallituskauden 2001 2005 vastuulla oleva asia. Kaikki muut epäselvyydet liittyvät valtuustokauden 2005 2008 aikana toimineiden kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten toimintaan, toteavat Siuntion kunnan asukkaat, jotka ovat allekirjoittaneet asiaa koskevan selvitysvaatimuksen. Yhtenä selvitysvaatimus-hankkeen liikkeelle laittajana toimii siuntiolainen Heikki Valtavaara, jonka mukaan Siuntio on sekaisin kuin seinäkello syyssateessa. Raha puhuu ja on saanut aikaan liikehdintää kunnan hallinnossa, tuumasi Valtavaara, joka alkoi selvittää AKK:a kohtaan esiintynyttä tyytymättömyyttä viime maaliskuussa, jolloin asian "koko raadollisuus rävähti silmille". Vaatimuksen allekirjoittajat kaipaavat 200.000 veroeuroaan. Jos emme saa pyytämiimme asioihin 2.10. 2009 mennessä riittä
Valtuustoasiat Inkoossa 3.9.
Inkoon kunnanvaltuusto kokoontuu torstaina 3. elokuuta klo 18 Inkoon kunnantalolla käsittelemään seuraavia asioita: 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja pöytäkirjantarkastajien valinta. 2. Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta uuden jäsenen valinta. 3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto uuden varajäsenen valinta. 4. Perusturvalautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta. 5. Kunnanhallituksen varajäsenen valinta. 6. Kunnanhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2008. 7. Hagan kiinteistön myyminen Inkoon keskustan korttelista 130. 8. Hallintojohtajan valinta.
HEIKKI Valtavaara ja lukuisa joukko muita siuntiolaisia ovat jättämässä Siuntion kunnanhallitukselle selvitysvaatimuksen AKK:n urakoinnin yksityiskohdista.
Jatkuu sivulla 19
Työttömyys jatkoi kasvuaan heinäkuussa
Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi heinäkuussa 69 600:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät 25.8. 2009 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli heinäkuun lopussa yhteensä 290.100 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa, eniten Pirkanmaalla (42 %), Etelä-Pohjanmaalla (41 %), Uudellamaalla (39 %) ja Varsinais-Suomessa (39 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Kainuussa (15 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi edelleen eniten miesvaltaisilla aloilla: teollisessa työssä, luokittelemattomassa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä. Työttömien miesten määrä lisääntyi heinäkuussa 53.900:lla ja naisten 15.700:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin heinäkuun aikana 24.700, mikä on 10.000 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan TEtoimistoissa oli heinäkuussa avoinna 42.900 työpaikkaa, mikä on 16.600 vähemmän kuin vuosi sitten. Kuukauden lopussa edelleen avoinna olevat työpaikat (19.900) olivat vähentyneet kaikissa ammattiryhmissä; eniten teollisessa työssä, palvelutyössä sekä kuljetus- ja liikennealan työssä. Työnvälitystilastoon sisältyvien henkilökohtaisesti lomautettujen ja lyhennetyllä työviikolla olevien sekä ryhmälomautusten erillisseurannan lukumäärien perusteella arvioidaan, että koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä yhteensä noin 74.000 henkilöä. Työ- ja elinkeinotoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli heinäkuun lopussa yhteensä 29.100 eli 21.400 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kesäkuusta henkilökohtaisesti lomautettujen määrä nousi 1.300:lla. Lisäksi lyhennetyllä työviikolla oli heinäkuun lopussa 3.200 työnhakijaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 100.000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä väheni ja yrittäjien määrä pysyi ennallaan. Työllisyysaste oli 70,3 prosenttia eli 3,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden heinäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 211.000, mikä on 67.000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia eli 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Vedenjakelukatkos Gesterbyssä 2.3.9.
Vesijohtoventtiileiden korjaustyön vuoksi vedensyöttö joudutaan katkaisemaan Gesterbyn alueella yhden yön ajaksi 2.3.9. 2009. Vedenjakelu voidaan käynnistää ilmoitettua aikaisemmin. Käyttövedessä voi esiintyä sameutta katkoksen jälkeen. Käyttäjiä pyydetään juoksuttamaan vettä kunnes sameus poistuu. Väliaikainen vedenjakelupiste järjestetään Gesterbyn torille ja Hevosenkaviolle. Kirkkonummen vesihuoltolaitos suorittaa runkoventtiilien järjestelmällistä saneerausta. Venttiileitä korjataan, jotta erilaiset häiriötilanteet rasittaisivat jatkossa mahdollisimman pientä joukkoa vedenkäyttäjiä kerrallaan. Vesihuoltolaitos pahoittelee töistä aiheutuvia häiriöitä.
Uudelleen vihkimisestä 50 vuotta:
Kirkkonummelaiset juhlivat kirkkoaan
Kirkkonummi-päivien aikana juhlitaan näyttävästi Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkkoa, joka vihittiin uudelleen käyttöön 50 vuotta sitten. Monipuolinen tapahtuma sisältää konsertteja, opastettuja kierroksia, esitelmiä, valokuvanäyttelyn ja juhlamessun. Neuvostoliitto otti Porkkalanniemen haltuunsa jatkosodan jälkeen syksyllä 1944. Alueella toimi Neuvostoliiton laivastotukikohta vuoteen 1956 asti. Kirkkonummen kirkko toimi sotilaiden kulttuurikeskuksena. Elokuun 9. päivä 1959 kirkossa järjestettiin uudelleenvihkiminen, jonka toimitti arkkipiispa Ilmari Salomies yhdessä kolmen muun piispan kanssa. Kirkko ennen ja jälkeen parenteesin -valokuvanäyttelyssä katsojalle hahmottuu kirkon tarina viimeisen sadan vuoden ajalta. Näyttelyn ihmiskuvista välittyy kirkkorakennuksen merkitys tavallisille ihmisille. Urkujen yö -konsertti juhlistaa kirkon 50 vuotta täyttäviä urkuja, jotka rakennettiin tanskalaisten järjestämän kansalaiskeräyksen turvin. Kolmipäiväinen tapahtuma huipentuu sunnuntaina juhlamessuun ja -konserttiin. Juhlamessun toimittaa emeritus piispa Erik Vikström yhdessä kirkkoherrojen Timo Postin ja Bo Ekströmin kanssa.
Uudenmaan kymppikunnat päättivät yhteistyöstä
Kuuma-kuntien ja kuntaryhmä Nelosten luottamushenkilöjohto kokoontui ensimmäisen yhteiseen tapaamiseen tiistai-iltana 25.8. 2009. Kokouksessa päätettiin antaa kuntien johtajille toimeksianto valmistella kymmenen kunnan yhteistyötä ja edunvalvontaa. Kyseiset kunnat haluavat menestyä metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Yhteisiä ajankohtaisia asioita koko Helsingin seudulle ovat muun muassa metropolipolitiikan toteuttaminen, Uudenmaan maakuntakaavan ja -ohjelman valmistelu, seutuhallintoselvitys sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnittelu. Kymppikuntien vahvuudet liittyvät muun muassa laadukkaaseen asumiseen, ympäristöön sekä yhteyksiin. Ne lisäävät koko metropolialueen kilpailukykyä. "Yhteistyö kuntaryhmä Nelosten kanssa lisää painoarvoamme edunvalvonnassa niin alueellisesti kuin valtiovallankin suuntaan", toteaa Kuuma-hallituksen varapuheenjohtaja Petri Kalmi Nurmijärveltä. Nelosten puheenjohtajakunnan eli Sipoon valtuuston puheenjohtajan Christel Liljeströmin mukaan Neloset näkevät kymppiyhteistyön voimavarana. "Kehyskunnilla on samanlaiset lähtökohdat ja intressit alueen kehittämisessä. Kumppanuus tuo lisäarvoa jokaiselle", Liljeström toteaa. Kuuma-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Yhteensä niissä on lähes 300.000 asukasta.
Kirkkonummen Sanomat
Työsuorituksia
N:o 66 30.8.2009
5
ILMOITUS KUULEMISESTA
Ö ly-j K aasu j a
Turvatekniikan keskus (Tukes) on vastaanottanut lupahakemuksen, jossa Meriturva hakee Tukesilta lupaa perustaa nestekaasun keskisuurta teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia harjoittava laitos. Tuotantolaitoksen sijainti: Kirkkonummi, Upinniemen varuskuntaalue (Upinniemen varuskunta, 02470 Upinniemi). Toiminnan tarkoitus: Nestekaasua käytetään 1. vaiheessa palosimulaattorien polttoaineena ja 2. vaiheessa erilaisten paloaltaiden polttoaineena. Lupahakemus koskee nestekaasuasetuksessa (711/1993) tarkoitettua nestekaasun keskisuurta teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia. Laitoksen merkittävin vaarallinen kemikaali on nestekaasu, joka on erittäin helposti syttyvää (F+, R12). Nestekaasua varastoidaan 20 m3 :n maapeitteisessä säiliössä yhteensä 10 tonnia.
Lupahakemuksen pitäminen nähtävillä
Lupahakemus on nähtävillä 14.9.2009 saakka Tukesin kirjaamossa (Lönnrotinkatu 37, Helsinki) sekä Kirkkonummen kunnan konsernihallinnon kirjaamossa (Vanha sairaalantie 5).
RAKENNUSALAN TYÖT SISÄLLÄ JA ULKONA
-Kylpyhuoneet, keittiöt, tapetoinnit, parkettityöt 40 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla
www.kirkkonummensanomat.fi
Kuulutukset
Lupahakemuksen pitämisestä nähtävillä julkaistaan 30.8.2009 ilmoitus Kirkkonummen Sanomissa, Västra Nyland -lehdessä ja Tukesin kotisivulla www.tukes.fi.
Mielipiteiden esittäminen
Ennen asian ratkaisemista Tukes varaa mahdollisuuden esittää mielipiteitä lupahakemuk sesta. Mielipiteitä voivat esittää ne, joiden oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee sekä muut, joiden elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin asialla voi olla huomattava vaikutus. Mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti viimeistään 21.9.2009 Tukesin kirjaamoon osoitteeseen: Tukes, PL 123 (Lönnrotinkatu 37), 00181 HELSINKI tai sähköpostitse kirjaamo@tukes.fi. Lisätietoja: turvallisuusinsinööri Veijo Niittyvuopio puh. 010 6052 250 Helsingissä 24.8.2009 Tukes
P Pakarinen Oy
02400 Kirkkonummi Jari Holm 0400-776 071
maalausliike.p-pakarinen@co.inet.fi
KUULUTUKSET JATKUU SIVULLA 10
6
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Kiintiöt eivät takaa sukupuolten tasa-arvoa "ykkösketjussa"
Vaikka naisten osuus kuntien päätöksenteossa on lisääntynyt, kuntapäättäjien ykköspaikoilla eli hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajina naisia on vielä niukalti. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan 27 prosenttia valtuustojen ja 21 prosenttia kunnanhallitusten ykköspuheenjohtajista on naisia. Valtuustojen varapuheenjohtajista naisia on noin neljännes. Hallitusten ensimmäisistä ja toisista varapuheenjohtajista puolestaan naisia on 35 prosenttia. Tasa-arvolaki säätää, että kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla molempia sukupuolia vähintään 40 prosenttia. Kiintiöt eivät vaikuta puheenjohtajien valintaan. Kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien jäsenet eri puolilta Suomea kokoontuivat Helsinkiin Kuntatalolle Kuntien naisvaikuttajafoorumiin torstaina 27. elokuuta. Naiset käyvät vaaliuurnilla ahkerammin kuin miehet, mutta naisia tulee valituiksi kunnanvaltuustoihin vähemmän kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuuden perusteella olisi odotettavissa. Meneillään olevalla valtuustokaudella naisia on valtuustoissa lähes 38 prosenttia. Naisvaltuutettuja on suhteellisesti eniten suurissa, 100.000 asukkaan kaupungeissa, keskimäärin 48 prosenttia kaikista valtuutetuista. Sen sijaan pienissä, alle 5.500 asukkaan kunnissa naisten osuus valtuutetuista on noin kolmannes. Eniten naisvaltuutettuja on vihreillä (lähes 65 prosenttia kaikista valtuutetuista) ja vähiten perussuomalaisilla (viidennes kaikista valtuutetuista). Yli 40 prosenttia valtuustoon valituista naisia on kristillisdemokraateilla ja sosialidemokraateilla. Kokoomuksella ja keskustalla naisvaltuutettuja on reilu kolmannes kaikista valtuutetuista. Kuntien naisvaikuttajat pitävät tärkeänä, että kuntakentän muutoksissa ja säästökohteita etsittäessä molempien sukupuolten näkemykset tulevat mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Naisten ja miesten tarpeiden huomioon ottaminen voi parantaa asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen laatua. Näin voidaan myös lisätä tuottavuutta ja tuoda uutta näkökulmaa palveluihin. Naisvaikuttajafoorumi rohkaisee naisia vahvistamaan asemiaan kunnallisessa päätöksenteossa pontevasti ja yhteistyössä. Esimerkiksi Kuntaliiton tasa-arvoverkosto tarjoaa mahdollisuuden kuntien luottamushenkilöiden yhteiselle keskustelulle sekä kokemuksen ja tiedon vaihdolle. Hyvä väline tasa-arvon edistämiseen kunnissa on eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja. Yli kymmenen kuntaa ja yksi maakunnan liitto on hyväksynyt peruskirjan. Kuntaliitto suosittelee kunnille ja maakuntien liitoille peruskirjan hyväksymistä.
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee klo 6.10 ja laskee 20.30 La 29.8. Iina, Iines, Inari, Ines, Ina *ORT Johannes Kastajan mestaus, Hannes, Hannu, Iivo, Johannes, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi Su 30.8. Eemil, Eemeli, Emil *ORT Ale, Aleksander, Paavo, Paul, Pauli Ma 31.8. Arvi, Arvid *ORT Kiprian Ti 1.9. Pirkka, Gottfrid *ORT Simeoni, Simana, Joosua Ke 2.9. Sinikka, Sini, Synnöve *ORT Johannes, Juhani, Juha, Veli, Veikko To 3.9. Soile, Soili, Soila, Solveig *ORT Anto, Isto, Ari, Viivi
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: NL:n valtuuskunta käy Kirkkonummella
(KS 17 10.9.1969) Suomen Rauhanpuolustajain kutsumana maassamme 9.18.9. vieraileva n. 30-henkinen neuvostoliittolainen ystävyysvaltuuskunta käy myös Kirkkonummella 17.9. Heidän ohjelmaansa kuuluu mm. tutustuminen sokeritehtaaseen sekä Hakan kurssikeskukseen. Kirkkonummen kuntaa esittelee vieraille kunnanjohtaja Gösta Söderström. Valtuuskuntaan kuuluu mm. Leningradin kaupunkineuvoston jäseniä, kirjailijoita, lehtimiehiä ja toimittajia, insinöörejä, työläisiä, tiedemiehiä, arkkitehtejä, säveltäjiä ja opettajia. Valtuuskunnan johtajana on Leningradin Rauhankomitean luennoitsija Inna Valentinovna Borisova.
Suomenlahden tila on parantunut
Suomenlahden tila on parantunut ja se on paras kymmeneen vuoteen, vaikka läntisen Suomenlahden syvillä pohjilla hapettomuutta esiintyykin. Asia selvisi, kun Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalukset Aranda ja Muikku ovat palasivat tutkimusmatkaltaan Suomenlahdelta ja muulta Itämereltä. Viime vuosien leudot talvet ja vähäinen jääpeite on mahdollistanut Suomenlahden vesimassojen sekoittumisen. Happipitoista vettä on kulkeutunut myös rannikon syville pohjille. Parantunut happitilanne näkyy pohjasedimentin tervehtymisenä erityisesti ulkosaaristossa. Myös pohjaeläimiä havaittiin rannikon havaintopaikoilla selvästi viime vuosia enemmän. Sen sijaan läntisen Suomenlahden avomerialueen syvillä pohjilla happitilanne ei ole parantunut ja tilanne on hyvin samankaltainen kuin viime vuoden elokuussa. Myös Suomenlahden sisäsaaristossa happitilanne on paikoin huono alueilla, joilla vedenvaihto on heikkoa. Suomenlahden pohjien parantunut happitilanne näkyy myös pohjaeläinyhteisöjen tilan paranemisena. Tutkituista 30 havaintopaikasta täysin vailla pohjaeläimistöä oli vain kaksi, kun heikoimmillaan, vuonna 2006, valtaosalta puuttui pohjaeläimistö kokonaan. Saaristomeren keski- ja eteläosien pohjien tila on edelleen parempi kuin Suomenlahden. Hapettomia paikkoja löytyi ainoastaan kaksi. Myös pohjaeläimiä oli valtaosalla havaintopaikoista runsaasti ja yhteisöt olivat monipuolisia. Pohjien happitilanteen paranemisen johdosta tuhansia tonneja veteen liuennutta fosforia on sitoutunut takaisin pohjasedimenttiin. Tämä on alentanut Suomenlahden fosforimäärää kymmenillä prosenteilla, joka näkyy kesäisten levämäärien huomattavana vähenemisenä erityisesti itäisellä Suomenlahdella. Plussaa (+) siis Suomenlahden tilan paranemiselle!
Naisten humalajuominen lisääntynyt voimakkaasti
Siuntion Vihreät:
Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten humalakerrat ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, kun vähäisemmän kulutuksen kerrat ovat jopa vähentyneet. Miesten humalakerrat lisääntyivät vain nuorimmassa ikäryhmässä (1529 -vuotiaat), heidänkin vähemmän kuin nuorten naisten. Tulokset raportoidaan syyskuussa ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikkalehdessä 4/2009. Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten lisääntynyt humalajuominen tuli esiin kaikissa juomispaikan, -seuran ja viikonpäivän mukaan muodostetuissa tilannetyypeissä. Se näkyi myös siinä, että naisten humalatilanteissa kuluttaman alkoholin osuus kaikesta naisten kuluttamasta alkoholista kasvoi vuoden 2000 mittauksen 26 prosentista 42 prosenttiin. Naisten humalakulutuksen lisääntyminen 2000-luvulla ei ole ollut seurausta vain vuoden 2004 veronalennuksesta ja tuonnin vapauttamisesta, vaan on jatkoa pidemmän ajan kehitykselle. Se on myös osoitus yhteiskunnan liberalisoituneesta suhtautumisesta naisten alkoholin käyttöön. Naiset ovat nykyään vapaampia päättämään myös tavastaan käyttää alkoholia. Sukupuolten alkoholin käyttö on samankaltaistunut Suomessa. Naiset kuitenkin edelleen nauttivat alkoholia harvemmin ja huomattavasti vähemmän kuin miehet. Alkoholin käyttökertojen kasvu lisääntyi eniten sekä miesten että naisten varttuneessa (5069 -vuotiaiden) ikäpolvessa. Varttuneiden miesten alkoholin käyttökerrat levittäytyivät kasvavassa määrin viikon alkupäiville, kun taas nuorten miesten ja naisten juomiskerrat keskittyivät aiempaa enemmän viikonloppuun. Kotiympäristö vahvisti edelleen asemiaan suomalaisten suosituimpana juomispaikkana. Vuonna 2008 yli kolme neljästä miesten ja naisten juomiskerroista tapahtui kotiympäristössä, kun taas anniskelupaikkakerrat vähenivät molemmilla sukupuolilla THL:n pääjohtaja Pekka Puskan mukaan on ilahduttavaa, että nuorten alkoholin käytössä on tapahtumassa vähenemistä, mutta vanhemman väestön merkittävä alkoholin kulutuksen lisäys on huolestuttavaa. Tulokset perustuvat vuosien 2000 ja 2008 juomatapatutkimusaineistojen vertailuun. Molempia aineistoja varten haastateltiin edustavat otokset 1569 vuotiaista suomalaisista käyntihaastatteluna syksyllä. Tulokset perustuvat tietoihin haastattelua edeltäneen seitsemän päivän alkoholin käyttökerroista. Vuonna 2000 vastaajia oli 1.932, joilla oli 2.161 käyttökertaa; ja vuonna 2008 vastaajia oli 2.725 ja käyttökertoja oli 3.120. Miinusta () siis naisten lisääntyneelle humalajuomiselle!
Ryhtiä Siuntion kaavoitukseen
Siuntion asukasluku on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut yli 30 prosenttia ja vuoden 2009 alkupuolellakin jo 2,1 %. Se kertoo siitä, että Siuntio on hyvä ja haluttu paikka asua. Nopea kasvu asettaa kunnalle kuitenkin kovia haasteita. Lisääntyvän asukasmäärän vaatimat investoinnit kouluihin ja päivähoitoon ovatkin tärkeä syy Siuntion nykyiseen haastavaan taloudelliseen tilanteeseen, ja viimeksi tänä kesänä jouduttiin järjestämään koululaisille lisätiloja erittäin kiireellisellä aikataululla. Yleisesti katsotaan, että yli 2 % vuotuinen kasvuvauhti asettaa kunnan talouden kovalle koetukselle. Siuntio on pitkään kasvanut tätä nopeammin. Siuntion vastuullinen johtaminen edellyttää, että nopeaa kasvua hillitään. Kaavoitus on kunnan tärkein tapa vaikuttaa väestönkasvuun. Siuntio on, kuten sinänsä oikein onkin, varautunut väestönkasvuun kaavoittamalla kuntaan monentyyppistä asumista. Valmiita tai työn alla olevia kaavoja on itse asiassa todella paljon. Ydinkeskustaan suunnitellaan 1000 uutta asukasta, Störsvikiin ensi vaiheessa 500, Haga II -alueelle 200, ja Laulupuun toiseen kerrostaloon ja rivitaloihin 150200. Näiden lisäksi Palonummella on 80 ja Sunnanvikissä 35 omakotitalotonttia. Yllämainittujen kaavojen arvioidaan pääpiirteittäin toteutuvan seuraavan 10 vuoden aikana ja tuovan kuntaan ainakin 2000 uutta asukasta, minkä lisäksi asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennetaan koko ajan. Siuntion talous tuskin kestää tätä. Näiden lisäksi kunnanvaltuuston käsiteltäväksi on syksyn aikana tulossa asemakaava, joka toisi 500700 asukasta kerrostaloihin Sjundbyntien varteen. Vaikka alue sinänsä soveltuu mainiosti rakentamiseen, ei nyt ole mitään aihetta kasvattaa kunnan ennestäänkin ylisuurta kaavavarantoa. Siuntion Vihreät katsovat, ettei Sjundbyntien kaavaa voida hyväksyä, ennen kuin kunnan kaavoitusta on arvioitu kokonaisuutena ja erityisesti kaavavarannon suuruutta tarkasteltu kriittisesti. On myös viisasta ensin seurata ydinkeskustan valmistumista ja vasta tämän jälkeen harkita, millainen rakentaminen Sjundbyntien varteen parhaiten sitä täydentäisi. Siuntion Vihreiden puolesta TAINA JANHUNEN puheenjohtaja YRJÖ KOKKONEN vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 66 30.8.2009
Tiistaina Keskiviikkona
7
+19
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+17
Siuntio Inkoo
+17
Kirkkonummi
+17
Siuntio Inkoo
+17
Kirkkonummi
+19
Siuntio
+21
Siuntio
+21
Kirkkonummi
+17
9
+16 +17
Selkeää Puolipilvistä
+19
12
Pilvistä
+20
10
+16
Sadekuuroja Sadetta
+18
6
Tuulen suunta ja -nopeus
10
+20
Sää -merkkien selityksiä
Ukkosta
ILMATIETEEN LAITOS
Tuulivoimahanke sai vastaansa navakan puhurin Inkoossa
Inkoon-Raaseporin merialueelle suunniteltu 60 myllyn merituulivoimapuisto on joutunut navakkaan vastatuuleen etenkin alueen kesäasukkaiden toimesta. Maakuntakaavassa voimalaitosalueeksi merkitty herkkä saaristoalue koetaan totaalisen vääräksi paikaksi näin mittavalle hankkeelle. Pro Barösundin saaristo -yhdistyksen mielestä tuulivoimalaa ei tule sijoittaa ainutlaatuiseen saaristoon vaan satamiin, kaupunkien edustoille ja teollisuusalueille, missä tuulimyllyt eivät riko ja muuta maisemaa sekä harvaanasutuille alueille. Tuulivoimasta ja InkoonRaaseporin tuulivoimapuistosta keskusteltiin Inkoon kunnantalolla tiistai iltana 25. elokuuta noin 50:n läsnäolijan toimesta. Napakkaa arvostelua merituulivoimapuiston mahdollisesta sijoituspaikasta antoivat täydeltä laidalta helsinkiläiset ja espoolaiset Inkoon ja Raaseporin kesäasukkaat, joiden asuinkaupunkien päättäjät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa maakuntakaavan merkintöihin. Myös Helsingin edustalle sijoittuvasta tuulivoimapuistosta on tehty kattava selvitys ja osa tiistai iltaiseen infotilaisuuteen osallistuneista paikkakuntalaisista ihmettelikin, miksei tuulivoimapuistoa voida rakentaa pääkaupungin edustalle? Nimby (Not In My Back Yard, "ei minun takapihalleni") ilmiö nousee väkisinkin mieleen. Tuulivoimaa kannatetaan, muttei haluta sitä omaan elinpiiriin. Maakuntakaava ei kuitenkaan itsessään oikeuta rakentamaan alueelle yhtään mitään, vaan tekemään selvityksiä. Hankkeen suunnittelijan eli Suomen Merituuli Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipellon mukaan reaktiot Inkoossa ja Raaseporissa ovat olleet odotettuja. Kysymykset ovat kaikkialla samanlaisia, myönsi Mäkipelto, joka muistutti omassa puheenvuorossaan myös tuulivoimaloiden työllistävästä vaikutuksesta. Rakennusvaiheessa työllistävä vaikutus olisi merkittävä, mutta myös ylläpitotyöt tarjoaisivat työpaikan n. 24:lle henkilölle. Kiinteistöveroa tuulivoimapuistosta kilahtaisi yhteensä Inkoolle ja Raaseporille keskimäärin 940.000 vuodessa. kaltaisille saaristoalueille esim. Tukholman saaristoon eikä sen läheisyyteen (n. 20 km etäisyydelle) sijoiteta tuulivoimaloita. Pitkän, vaihtelevamuotoisen rannikkomme ja ainutlaatuisten saaristoalueidemme takia Suomessakin tulee asettaa tavoitteeksi valtakunnallinen suunnittelu eikä tuulivoimalarakentamista tule hyväksyä yksittäisinä hankkeina, toivoi Martela. Euroopan parlamentin terveiset Inkooseen toi meppinä toimiva Eija-Riitta Korhola, joka saapui paikalle miehensä Aten kanssa. Korhola epäili tuulivoiman kannattavuutta ja hänestä Suomessa pitäisi hieman odottaa ennen kuin ryhdytään täyttämään kaikkia EU:n energiatavoitteita ensimmäisten joukossa. Korhola uskoi, että lähitulevaisuudessa EU tulee tarkentamaan omia tavoitteitaan tällä saralla. Hän myös muistutti läsnäolijoiden mieliin sen tosiseikan, että yhtä 1000 MW:n ydinvoimalaa kohden täytyisi rakentaa tuhat yhden megawatin tuulivoimalaa. SATU HOLMLUND
INKOOTA ja Siuntiota tuulivoimapuisto-tilaisuudessa edustivat Gustav Sundman, Stefan Hindsberg ja Hilkka Toivonen, joka oli paikalla Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin valtuuttamana. Suurin osa osallistujista oli Inkoon ja Raaseporin kesäasukkaita. Aluksi veromäärä olisi suurempi ja loppuvaiheessa pienempi, kertoi Mäkipelto. siin. Oman kantansa InkoonRaaseporin tuulivoimalahankkeesta tiistai iltaisessa tilaisuudessa kertoi myös maisema-arkkitehti Emilia Weckman, joka on johtava tuulivoimalaitosten maisemavaikutusten asiantuntija Suomessa. Weckmanin mukaan Inkoon-Raaseporin merialueen tuulivoimalahankkeen merkittävien maisemavaikutusten voidaan perustellusti arvioida ulottuvan vähintään 10 km etäisyydelle hankealueesta. Olennaisimmat vaikutukset kohdistuvat erityisesti eteläisemmälle ulkosaaristoalueelle, jossa saarten aiheuttamaa katvevaikutusta ei ole. Lisäksi voimalat saattavat näkyä yllättävänkin kauas saarten yli alueilla, joissa katveen muodostaman saariston pohjoispuolella on laaja avoin tila, sanoi maisema-arkkitehti Weckman, jonka mielestä maisemavaikutusten arvioinnin tulee olla keskeisessä asemassa YVA:ssa. Tuulivoimapuisto tulisi muuttamaan alueen saaristomaisemaa merkittävästi, muistutti Weckman. Heikki Martelan mukaan Ruotsissa tuulivoimaa ei rakenneta saaristoon. Siellä sen sijaan on tehty kokonaissuunnitelma, jossa on osoitettu valtakunnallisesti 423 aluetta, joille tuulivoimalaitoksia on mahdollista suunnitella. Tämän ohjeistuksen mukaan Inkoon saariston
Kaksi kertaa stadionin tornin korkuisia
Pro Barösundin saaristo yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Martelan mukaan kaksi kertaa stadionin tornin korkuiset tuulimyllyt tulevat näkymään laajasti ulkosaaristossa ja ulkomerellä. Saaristomme ei ole oikea paikka hankkia kokemuksia voimalaitoksen melutasosta, vaikutuksesta linnustoon, kalastukseen ja vedenalaiseen ekologiaan. Mihinkään muualle Itämeren alueella ei ole tehty tai edes suunnitella vastaavanlaisia hankkeita saariston yhteyteen. Hyvällä kokonaissuunnittelulla Suomen rannikolle on löydettävissä tarvittaville tuulivoimalaitoksille paremmin soveltuvat sijoituspaikat, uskoi Martela. Hänen johtamassaan yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseniä noin 350 ja yhdistys on antamassa luonnollisesti oman lausuntonsa meneillä olevaan Ympäristövaikutusten Arviointi (YVA)-proses-
SUOMEN Merituuli Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto (kuvassa vas.) ja viestintäjohtaja Christoffer Wiik.
EIJA-RIITTA Korhola toi Inkooseen EU:n terveiset.
HEIKKI Martela piti puheenvuoron Pro Barösundin saaristo -yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa.
BLYSKÄRISTÄ tuulivoimalat näyttäisivät tällaisilta. Kuva: Suomen Merituuli Oy.
Kirkkonummen Sanomat
Omakotitalot
N:o 66 30.8.2009
ASUNTOMARKKINAT
Porkkala, OKT, k+3mh+oh+tkh+pkh+s+ khh+2vh 143 m2
9
Omakotitalot
Laajakallio, OKT, 4 mh+k+oh+khh+s 146 m2 Siuntio, OKT, oh+tkh+ 3mh+k+s+khh+2vh 152 m2
Inkoo okt 160/202 m2 Grönkullantie 79. 5h,k,ruok.,takkah., ph,s. Luonnon läheisellä loivalla n. 5000 m² rinnetontilla iso tiiliverhoiltu talo I-tasossa. Lämmin at/var. Erillinen 2 auton katos. Talousrak. n. 60 m². Es. ti klo 18.30-19/Beck 050 323 3110 Mh. 222.000 . 558747
Veikkola okt 119/137 m2 Notkotie 6 b. 4h,avok,khh,kph,s,2xvh. Uudenveroineen -07 valm. I-tasoinen talo rauhallisella alueella. Toimiva pohjaratkaisu, avokeittiö/oh, mh:t omassa rauhassa. Terassi. Ensies. su 13-13.45/Petäjä 050 599 4189 Mh. 299.000 . 563602
Jorvas rt 129 m2 Vanha Rantatie 394 C. 5h,k,kph ja varastoh.n.16m². Hyvällä sijainnilla valoisa, iso rt-asunto 3-tasossa. Toimiva pohjaratkaisu. Ensies.ma. 18.15-18.45/ Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 161.874 Vh. 179.000 . 563957 Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan
asunnot
Vihti, Tervalampi okt 155 m2 Järventaustantie 316. 3-5h,k,vh,pihasauna,ak. Tyylikäs koti, rauhallinen sijainti, rv. 70. Ihastuttava hirsinen pihasauna, jossa takkahuone. 2 auton katos. Rantaoikeus 500 m. päässä. T. 5500 m². Es. ti klo 18-18.30/Aarni 0500 442 729 Mh. 275.000 . 559383
Kaunis okt suositulla Laajakallion alueella. Asuintilat n. 146 m2 yhdessä tasossa. Paljon valoisaa oleskelutilaa, 4 mh, keittiö, alakrs suuri harrastetila, varasto ja autotalli kok.pa n. 241 m2. Hyvinhoidettu tontti 1023 m2 rajoittuen metsään. Koulut ja päiväkodit kävelyetäisyydellä. Tervetuloa tutustumaan tähän ihastuttavaan kohteeseen! Mh. 419.000 . Metsänneidontie 16. Esittely: ma 31.8. klo 17.1518.00/ Irma Janger. 7092954
Viehättävä loivan rinteen 143 m2 omakotitalo Porkkalantien varressa vain 5 min. Hangon tieltä.Vehreä ja suojainen 4883 m2 tontti. Marjapensaita. Olohuone, 3 makuuhuonetta, suuri keittiö, kodinhoitotila sekä saunaosasto. Erillinen autotalli/varasto n. 37 m2.Tervetuloa esittelyyn. Mh. 315.000 . Porkkalantie 364. Esittely: su 13.30 14.15/Ari Riikonen. 7018789
Hyväkuntoinen 152/193 m2 L-mallinen OKT aivan Siuntion palveluiden äärellä. Hyvin hoidettu suojainen 1080 m2 puutarhatontti, katettu kesäterassi. 3 mh, oloh,. tyylikkäästi -09 saneerattu HTH-avokeittiö ja suuri takkahuone sekä saniteettitilat.Asuintilat on pintasaneerattu -09. Lämmin varasto ja autotalli. Edulliset asumiskustannukset, varaava sähkölämmitys. Mh. 275.000 . Säästöpankintie 9. Esittely: su 12.1513.00/Ari Riikonen. 7080065
Kantvik okt 130/191 m2 Lahdenkuja 2. 5h,k,ruok.,khh,s. Upea, uusittu talo omalla 5000 m² puutarhatontilla lähellä palveluita. Avara keittiö-/ ruokailuyhdistelmä. Alakerrassa mukava takkah./saunaos. Beck / 050 323 3110 Mh. 345.000 . 563112
Veikkola okt 91,5/105 m2 Kullervonkuja 14 A. 4h,k,rt,s,khh, käyttöullakko n. 30 m²+autok/var. Kaunis talo, joka kätkee sisäänsä toimivat ja kauniit sisätilat. Lasitettu terassi. Varaava takka. Suojaisa piha. Ensies. su 14-14.45/Petäjä 050 599 4189 Mh. 298.000 . 563700 Rivi- ja erillistalot
Rivi- ja erillistalot
Strömsby vapaa-ajan asunto 35 m2 Pippurniemi 57 B. 1h,kk,s,eteinen. Kaunis merenrantatontti n. 3940m². Rantaviivaa n.100 m. Iso oma venelaituri. Sauna- ja leikkimökki, joissa voi yöpyä, grillikota ja puuliiteri/ulkovar. Tie perille, sähköt. Vähätiitto-Holmberg / 0500 440 887 Mh. 390.000 . 559165 Tontit
Siuntio, OKT, k+rt+oh+3mh+khh+ph+s+ vh, lisäksi rakentamaton ullakkotila 146 m2
Upealla paikalla uudehko hirsipaneelitalo. Omaa rantaviivaa Siuntionjokeen n. 30 m. Joessa voi meloa ja moottoriveneellä pääsee järvelle. Hyvinhoi-
Tontit
Inkoo, Ålkila okt-t. 5 800 m2 Stångbergintie. Ylhäällä kauniissa kalliomaastossa erinomainen rakennuspaikka. Rakennuslupa valmiina. Beck / 050 323 3110 Mh. 38.000 . 562767 Luoma et 198 m2 Vanha Hommaksentie 11 C. 6h,k, khh,s,at. Rauhallisella paikalla 4 perheen yhtiössä täysin uusittu erillistalo I-tasossa+ kellarihuone. Valoisasta oh:sta vihreä atriumpihanäkymä. Upea keittiö. Ensitied. Beck / 050 323 3110 Mh. 424.000 . 564104 Siuntio, Karskog okt-tontti 2 765 m2 Karskogintie 6. Aurinkoinen tontti aivan Kirkkonummen rajan tuntumassa. Tontilla alkuperäiskuntoinen -40-luvun talo n. 40 m²+ varastorakennukset. Mahd. rakentaa 276 k-m² okt. Asfalttitie perille. Ensitied. Aarni /0500 442 729 Mh. 79.000 . 563747 Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380, Koskentie 3, 02880 Veikkola, Puhelin 010 2545 300
HEINÄ- ELOKUUSSA TEHDYT KAUPAT Gesterby, KT, 1 h, k Masala, RT, 4 h, k, s Gesterby, KT, 2 h, k Bro, RT, 4 h, k, s Finnsbacka, KT, 3 h, k Masala, RT, 4 h, k, s Neidonkallio, RT, 4 h, k, s Lindal, RT, 3 h, k Masala, RT, 3 h, k, s Aavaranta, OKT, 264 m2 Evitskog, OKT, 90 m2 Inkoo, RT, 3 h, k, s Veikkola, mökki Jorvas, RT, 3 h, k, s Kantvik, tontti Bro, RT, 3 h, k, s Kantvik, tontti Masala, RT, 4 h, k, s Bro, RT, 4 h, k, s
dettu tontti 1285 m2. Talossa korkea olohuone, isot ikkunat joelle päin. As.pa 146 ja kok.pa 182 sis autotallin ja varaston. Sopii myös kakkosasunnoksi. Harvinaisuus! Mh. 389.000 . Rinkelitie 20. Esittely: su 18.00 18.45/Tiina Rapola-Heinonen. 7023098 Irma Janger LKV Anne Kurkinen 0207 80 3812 0207 80 3818, 0500 506 955 040 772 4511 Ari Riikonen LKV Tiina Rapola0207 80 3815 Heinonen, LKV 0500 704 085 0207 80 3813 0500 418 961 Tarja Alaoja LKV myyntisihteeri 0207803816
Långvik okt 120/140 m2 Hirsalantie 678. 4h,k,s,saunakamari, at/ työhuone. Upeissa maisemissa 7578 m² tontilla ok-talo, varasto ja puuliiteri. Talossa 4 huonetta, keittiö, sauna+ph sekä työhuone. Es. ma 17.30-18/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 280.000 . 559334
Katso muut kohteemme osoitteesta www.huoneistokeskus.fi tai soita meille!
Ilmainen arviointi! Gratis värdering!
Kirkkotori 2
02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810 faksi 020 780 3811 Avoinna: mato 917, pe 916
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
Ymmärrämme kodin arvon.
Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä Vähätiitto050 3233 110 Aarni 050 5994 189 Holmberg 0500 442 729 0500 440 887
Välityspalkkiomme alk. 2,93% velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 1.830 .
huoneistokeskus.fi
Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme.
www.kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummen kouluruoka
SY YS JA TALVI SY YS- JA TALVIK AUDEN PARHAAT TOIMIT USAJAT JA TARJOUKSET NY T ME NOSSA. S oita ja sovi tapaaminen!
Kuulet samalla kuinka hyödynnät tehtaan parhaat kausiedut muutoinkin edulliseen rakennusaikaan.
Turvallinen ja ekologinen valinta Finnlamellin hirsitalo on tutkitusti energiatehokas. Lamellihirsi on hengittävä ja uusiutuva luonnonmateriaali.
Kirkkonummen kouluruoka viikko 36; 31.8.4.9.: Ma: Jauhelihagulassikastike/ jauhelihapekonikastike, spaghetti, tuoresalaatti Ti: Lihakeitto, sämpylä, yrttilevite, tuorepala Ke: Kalapuikot, perunat/perunasose, tartarkastike, kasvishedelmävati To: Suurimopuuro, marjakeitto, leikkele Pe: Broilerhöystö, riisi, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa.
Koulujen kasvisruoka
Kirkkonummen koulujen kasvisruoka viikko 36; 31.8.4.9.: M: Kasvis-linssikastike, spaghetti, tuoresalaatti Ti: Vihanneskeitto, sämpylä, yrttilevite, tuorepala Ke: Gratinoitu kasvis, perunat/perunasose, tartar-kastike, kasvishedelmävati To: Suurimopuuro, marjakeitto, leikkele Pe: Karibialainen kasvishöystö/kikhernehöystö, riisi, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa.
Masalan ruokalista
Viikko 36; 31.8.4.9.: Ma: Keltainen broilerkeitto, sämpylä, juusto-kasviskeitto Ti: Kinkkukiusaus, tomaatti-perunavuoka Ke: Lohipyörykät, perunat, kermaviili-kastike, punajuuri-kroketit To: Jauheliha-kastike, pasta, juustoinen kasviskastike Pe: Suurimopuuro, marjakeitto, ruisleipä, leikkele, suurimopuuro
Päiväkotiruoka Kirkkonummella
Kirkkonummen päiväkotiruoka viikolla 36; 31.8.4.9.: Ma: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, neljänviljanpuuro, maito. Lounas: Jauhelihagulassikastike/jauhelihapekonikastike/jauhelihakastike,
spaghetti/pasta, tuoresalaatti. Välipala: Ruusunmarja-banaanikiisseli/hedelmäkiisseli, vihannesnäkkäri, maito Ti: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, grahamvelli, maksamakkaraleipä. Lounas: Lihakeitto/keltainen siskonkeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala. Välipala: Juustoinen teeleipä/talon teeleipä/tumma kaurafocaccia, kaakao/tee, juures Ke: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, juustotarjotin, talon leipä, seimi: velli. Lounas: Kalapuikot/paneerattua kalaa talon tapaan, perunat/perunasose, tartar kastike, kasvishedelmävati. Välipala: Raparperirahka/marjarahka, hapankorppu, levite, juoma To: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, kauramannapuuro, maito. Lounas: Puutarhurin sosekeitto/pinaattikeitto/solferinokeitto/purjoperunasosekeitto, sämpylä, tuorepala. Välipala: Pannuleipä/ohrapannuleipä, juustolevite, tuorepala, juoma Pe: Varhaisaamiainen: Talon aamiainen. Lounas: Broilerhöystö/broileria italialaisittain, riisi/yrttiriisi, tuoresalaatti. Välipala: Uunipuuro, marjakeitto, maito Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä.
Päiväkotien kasvisruoka
Kirkkonummen päiväkotien kasvisruoka viikolla 36; 31.8.4.9.:
Ma: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, neljänviljanpuuro, maito. Lounas: Kasvislinssikastike/tomaattikorianterikastike, spaghetti/pasta, tuoresalaatti. Välipala: Ruusunmarja-banaanikiisseli/hedelmäkiisseli, vihannesnäkkäri, maito Ti: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, grahamvelli, yrttijuustoleipä. Lounas: Vihanneskeitto/keltainen kasviskeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala. Välipala: Juustoinen teeleipä/talon teeleipä/tumma kaurafocaccia, kaakao/tee, juures Ke: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, juustotarjotin, talon leipä, seimi: velli. Lounas: Gratinoitu kasvis/täytetty kasvis, perunat/perunasose, tartar kastike, kasvishedelmävati. Välipala: Raparperirahka/marjarahka, hapankorppu, levite, juoma To: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, kauramannapuuro, maito. Lounas: Puutarhurin sosekeitto/pinaattikeitto/solferinokeitto/purjoperunasosekeitto, sämpylä, tuorepala. Välipala: Pannuleipä/ohrapannuleipä, juustolevite, tuorepala, juoma Pe: Varhaisaamiainen: Talon aamiainen. Lounas: Karibialainen kasvishöystö/chili sin carne, riisi/yrttiriisi, tuoresalaatti. Välipala: Uunipuuro, marjakeitto, maito Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä.
10
Koulutusta
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
Kuulutus
Koulutus kannattaa!
Esitteet ja hakulomakkeet
01080-0990
i o i o o us i o o us
TIETOTEKNIIKAN NÄYTTÖTUTKINTOJA
Lisää osaamistasi tietokoneiden asennuksesta ja huollosta tai tietoverkoista ja järjestelmistä! Hae käytännönläheiseen koulutukseen opiskelemaan työn ohessa henkilökohtaisesti laaditun suunnitelman mukaan!
Tietokoneasentajan ammattitutkinto
(sis. Sähköturvallisuustutkinto ST3)
Aika: 5.11.2009 - 6.4.2011, haku päättyy 23.10.09
Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto (mikrotukihenkilö)
Tee työn ohessa
Aika: 5.11.2009 - 6.4.2011, haku päättyy 23.10.09
Tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinto
Aika: 12.11.2009 - 1.2.2011, haku päättyy 30.10.09
Lue esite .inno o us. Alkavat koulutukset tai kysy lisää irjo Salonen, p. 050 5 43 1 0 tai pirjo.salonen inno o us. .
Ojakkalantie 2 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6 A ESPOO
Ulosajo Inkoossa
Keskiviikkona 25.8. 2009 n. klo 18.30. Siuntiosta kotoisin oleva 20-vuotias mieshenkilö suistui ojaan henkilöautolla Inkoossa, Degerbyntien ja Skomakarbackantien risteyksessä. Ulosajosta ei aiheutunut henkilövahinkoja, ajoneuvoon kylläkin peltivaurioita. Syyksi ulosajoon kuljettaja kertoi pelästyneensä ohittavaa ajoneuvoa ja menetti siksi hetkellisesti ajoneuvonsa hallinnan. Kuljettaja kertoi itsekin ajaneensa lievää ylinopeutta. Alueella on 80 km/h nopeusrajoitus. Kuljettajalle määrättiin rangaistusvaatimus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä liikennerikkomuksesta.
Tilaisuuksia
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
11
Uutta nostetta Siuntion yrittäjille
Siuntion Yrittäjäyhdistys aloittaa syyskautensa järjestämällä "Uutta Nostetta Nytt Lyft" kampanjan uusille/nuorille yrittäjille. Tarkoituksena on tehdä uudet yritykset/yrittäjät tutuksi kuntalaisille ja auttaa yrittäjiä verkoittumaan keskenään. Yrittäjäyhdistys kutsuukin kaikki aktiiviset uudet yrittäjät 18.9. sauna-iltaan Purnuksen Ådaliin. Toisiimme tutustumisen lomassa pohditaan mitä toiveita ja tarpeita nuorilla yrittäjillä on näinä taloudellisesti epävakaina aikoina. Totuus lienee kuitenkin taloudellisesta tilanteesta riippumatta että yhdessä jaksaa enemmän kuin yksin. Ja kun kerran yhteistyöstä puhutaan niin tottakai inkoolaisetkin ovat tervetulleita mukaan. Siuntio-päivänä 5.9. Siuntion Yrittäjät kertovat mielellään asiasta lisää.
Äitien sanapaja Masalassa alkaa
Kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille äideille on Sanapajassa keskiviikkoaamuisin oma ryhmä, jossa sanoista voi löytää voimaa ja iloa elämään. Lukeminen ja kirjoittaminenhan tuovat selkeyttä arjen keskellä puristuksiin jääneisiin tunteisiin ja tarpeisiin. Ryhmässä syntyy tuoreita näkökulmia omaan elämään ohjaajan tuoman materiaalin sekä omien tekstien myötä. Aiempaa kirjoittajakokemusta ei tarvita, riittää kun on kiinnostunut aiheesta. Mahdollisuus yhteiseen lastenhoitoon on järjestetty kahvilatiloissa. Ryhmä kokoontuu syksyn aikana 12 kertaa klo 9.30 11.45. Tiedustelut: kirjallisuusterapiaohjaaja, FM Kristina Svensson 050-3095550 tai kristina.svensson@elisanet.fi Masalan kirjaston koululaisten sanapajaryhmässä on myös muutamia vapaita paikkoja, joita voi tiedustella Masalan kirjastosta.
Kirjallisuutta suomeksi tai englanniksi
Tule Kirkkonummen kansalaisopistoon lukemaan kirjallisuutta ja keskustelemaan. Pääkirjaston kirjallisuuspiiri (031015) kokoontuu keskustelemaan kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta kerran kuukaudessa maanantaisin klo 15.3017. Englanniksi luetaan ja keskustellaan Kirkkonummen koulukeskuksen luokassa A-123 syksyn ajan joka torstai klo 17.3019 kurssilla 017372 Reading and Discussing in English. Ilmoittautuminen numeroon 010191442 tai verkossa www.kirkkonummi.fi/kansal aisopisto. Tervetuloa kirjallisuuden pariin!
/
Atria
2
Lätt malet kött 10 %
69
marinoitu tai naturel/naturell eller marinerad, 400 g (4,98/kg) Suomalainen/Finsk
1
99
HK Porsaan
2
Hinta ma-la/Priset
79
Atria Basturökt skinka 350 g (7,97/kg)
2
Hinta ma-la/Priset
35
HK Sininen lenkki/ 580 g (4,05/kg)
0
285
Fazer Dallaspitko/ 400 g (7,13/kg)
49
HK 100 g (4,90/kg)
Suomalainen/Finsk
289
Heimon kala
199
Tropicana
kerma-hunaja tai marinoidut/gräddehonung eller marinerad, 300 g (9,63/kg)
0
35/kg
Suomi/Finland Keräkaali/ 1. lk./kl.
1
29/kg
Peru Minneola 1. lk./kl.
025
Arla Power Cow 120 g (2,08/kg)
Hartwall Pepsi Max tai/eller (1,06/l) (sis./inneh. 1,59 + pantti/pant 0,40)
299
1,15 l (2,60/l)
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660
0
75
Oululainen Reissumies 235 g (3,19/kg)
0
29
Arla Ingman 200 g (1,45/kg)
265
Serla Toilet WC-paperi/ keltainen/gult, 8 rl/st. (0,33/rl/st.)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18.
www.s-kanava.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
13
RATKAISEVAN EDULLISESTI
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
Univisio Ada PEITE- JA TYYNYSETTI/ TÄCKE OCH KUDDE, SET Kangas puuvillaa/polyesteriä, täyte polyesteriä./Bomull/ polyester, fyllning polyester. Peite/Täcke 150 x 200 cm, tyyny/kudde 50 x 60 cm. Vaaleansininen tai vaalea liila./ Ljusblå eller ljusviolett. KYLPYPYYHE/ BADLAKAN Puuvillaa. 70 x 135 cm. Kirkkaansininen, vihreä tai beige./ Bomull. 70 x 135 cm. Klarblå, grön eller beige.
RIISIPAPERIVARJOSTIN/ LA MPSK ÄR M AV RISPAPPER Ø 40 cm, enintään/ max 1 x 60W, E27.
5,95
Ø 50 cm
7,95 9,95
Ø 60 cm
Wave PÖYTÄVALAISIN/ BORDSLAMPA Metallia. Korkeus 36 cm, enintään 1 x 40 W, E14. Sininen tai punainen./ Metall. Höjd 36 cm, 1 x max. 40 W, E14. Blå eller röd.
12,90
9,90
65,
Rullaati PATJA/MADRASS 80 x 200 x 12 cm. Kangas puuvillaa, täyte vaahtomuovia E23. Sininen./ Bomull, fyllning skumplast. Blå.
9,50
24,90
KOULULAISTEN TUOLI/ STOL FÖR SKOLELEVER Ilman käsinojaa/ Utan armstöd.
12,90 17,90
POLJINROSKAKORI/ SOPKÄRL MED PEDALLOCK Musta, valkoinen tai oranssi./ Svart, vit eller orange. 5l 12 l
4,90
KOTILAATIKKO/ FÖRVARINGSLÅDA Musta, punainen tai oranssi./ Svart, röd eller orange.
Kukka KOTILAATIKKO/ FÖRVARINGSLÅDA 37 x 28 x 19,5 cm. 2 väriä/färger
4,90
5,90
Tähti KOTILAATIKKO3 KPL/ FÖRVARINGSLÅDA 3 ST. Harmaa tai oranssi. Kokoontaitettava./ Grå eller orange. Fällbar. pkt/förp.
MA-KE/MÅN-ONS 31.8.-2.9.
Kariniemi BROILERIN FILEEPIHVIT/ BROILER FILÉBIFFAR hunajamarinoitu/honungsmarinerade, 1 kg Snellman SIKA-NAUTA JAUHELIHA/ GRIS-NÖT MALET KÖTT 400 g (4,98/kg) TUORE MUIKKU/ FÄRSK SIKLÖJA säävaraus/ väderreservation Atria JAUHELIHA- TAI KINKKUPIZZA/MALET KÖTT- ELLER SKINKPIZZA 200 g (4,45/kg)
PRISMA.FI
X-tra UUNILENKKI/ UGNSLÄNKKORV 400 g (2,38/kg)
6,80
1,99
4,90
/kg
0,89
0,95
ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN
Suomi/Finland KERÄKAALI/VITKÅL 1. lk./kl.
0,35
Ranska/Frankrike PRIMROUGE OMENA/ÄPPLE
Myllyn Paras MAKARONI 400 g (0,62/kg)
/kg
0,99
/kg
0,25
1,99
Perheleipurit AAMIAISSÄMPYLÄ/ FRUKKOSTSEMLA 7 kpl/st., 420 g (4,50/kg)
1,49
Fazer PUIKULA 450-550 g (2,71-3,31/kg)
Valio OLTERMANNI TAI/ELLER OLTERMANNI 17% 0,9-1 kg (7,72-6,95/kg)
6,95
2,69
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16
Atria SAUNAPALVIKINKKU/ BASTURÖKT SKINKA 350 g (7,69/kg)
Arla-Ingman MAUSTETUT JOGURTIT/ SMAKSATT YOGHURT 200 g (1,45/kg)
0,29
Marli JUISSI MEHUJUOMAT/ SAFTDRYCKER 1l
0,69
ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
5,89
APTEEKKI APOTEK
PEPSI TAI/ELLER PEPSI MAX 4-PACK 4 x 2 l (0,54/l) (sis./inneh. 4,29 + pantti/pant 1,60)
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17
puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18.
Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
14
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
Tapaamisia Segerstrålen kanssa
Aikansa kansanjuhlaa vietettiin elokuussa 1959, kun Kirkkonummen kirkko otettiin jälleen käyttöön, Porkkalan vuokra-alueen venäläisten lähdön jälkeen. Korjaustyöt olivat kestäneet kolme vuotta. Uudelleenvihkimisen toimitti arkkipiispa Ilmari Salomies kolmen muun piispan kanssa. Taiteilija Lennart Segerstrålen vuosina 193031 Kirkkonummen 600-vuotisjuhliin valmistamat lasimaalaukset olivat jälleen omilla paikoillaan. Mieliin palautui ilon keskellä syyskuun surunpäivä 1944, kun tieto Porkkalan luovuttamisesta oli saavuttanut Segerstrålen Tukholmassa. Hän lensi Suomeen ensimmäisellä koneella ja tuli suoraan Kirkkonummelle avustamaan tekemiensä lasimaalausten ja muiden taideesineiden purkamista ja pakkaamista kirkossa. Taiteilija, professori Lennart Segerstråle (1892 1975) tunnetaan mm. Suomen Pankin Finlandia-freskojen, uskonnollisten ja isänmaallisten monumentaalitöiden ja lintumaalausten tekijänä. Moni meistä on voinut pysähtyä ja ihailla sitä, miten taiteilija on koskettavasti tuonut esiin Raamatun keskeistä sanomaa niin Varkauden kuin Rovaniemen kirkkojen suurikokoisissa alttarifreskoissa. Kirkkonummen kirkon lasimaalaukset vaativat jopa pitemmän ajan pysähtymistä. Lasimaalausten ruutuja on melkoinen määrä. Saarnatuolista vasemmalla olevissa, neljässä poikkiristivarren ikkunassa aiheena ovat Vertaukset ja kärsimykset. Alttarin oikealla puolen olevissa ikkunoissa, lasimaalauksissa vastaavasti aiheena ovat Ylösnousemus ja ylistys. Kirkkonummen kirkko oli yhtenä työpaikkanani noin 30 vuotta, sitä ennen Porkkalan yhteiskoulun luokkahuoneissa. Lukuisat kerrat kerroin kuten vahtimestari Heikki Nyholm, Eric Tallberg, kirkkoherrat Eric Henricson ja Iivari Rämä vieraille ja ryhmille lasimaalauksista ja Segerstrålen venäläisille jättämästä hiilipiirroksesta. Segerstråle tuli henkilökohtaisesti tutuksi käydessäran nauha pyöri. Mitä nyt? Oi, ei tästä taida tulla mitään. Yksitoikkoinen lukeminen, paperin rapinaa. Esitän kuitenkin kysymykset, joihin Kaikkiin haastateltava lukee vastaukset. Juodaan kahvia. Panen nauhan uudelleen huomaamatta pyörimään. Juttelemme vapaasti, osa asioista kerraten. Teen ohjelman kotona valmiiksi. Sen ja nagran kanssa jälleen bussilla Porvooseen. Lennart kuuntelee ohjelman ja hyväksyy sen ilman muutoksia. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio on ollut toinen haastattelemani henkilö, joka halusi kuulla haastattelun. Hän tuli vanhaan radiotaloon Fabianinkadulle ja hyväksyi ohjelman. Segerstrålen haastattelun seuraavana päivänä 20.8. 1968 Uusi Suomi kertoo etusivullaan panssarien vyöryneen Prahaan. Porvoolaisen taiteilijan, tunnetun freskomaalarin kanssa kävin vilkkaan keskustelun Porvoon kodissa, kolmannen tapaamisemme yhteydessä. Monet ihmiset nykyisin (1968) kuuntelevat monia ääniä (entä tänään 2009?). Jotkut eivät kuuntele järkeviä ääniä. Ollaan hetken impulssien ja sattumien johtamia. Mutta jonkun äänen täytyy johtaa? Naapurissa "Isä Aurinkoinen" johti ja oli isä monille, varsinkin sotaorvoille. Jos olemme rehellisiä, niin omatuntomme on hyvä ja käytännöllinen neuvonantajamme, virkahti Segerstråle. Frank Bultman sanoi: "Kun ihminen kuuntelee, Jumala puhuu. Jos seuraamme elämän liikennekirjan Raamatun sanaa, se mikä on totta, hyvää ja oikeaa, seuraamme Jumalan Pojan viitoittamaa tietä, niin koteihimme, ystäväpiiriimme ja koko yhteiskuntaan tulee uutat henkeä. Tällöin voimme antaa ratkaisevimman vastauksen maailmassa vallitsevalle kaaokselle ja ahdistukselle. Kun Jumalan tahto saa vaikuttaa tahtoomme, seuraa siitä rauhaa, voimaa, turvallisuutta, iloa ja luovaa inspiraatiota. Mitä meissä ja meidän kauttamme tapahtuu, on elämän korkeinta todellisuutta. Se mitä nimitämme vastoinkäymisiksi ja tappioksi voi muuttua mielekkääksi asiaksi. Mitä sanotte ristin merkityksestä? Jos selvitämme kaiken, minkä näemme vääräksi, rehellisesti tunnustamaan Jeesuksen ristin edessä, tulemme käsittämään anteeksiantamuksen ja sovituksen vaikutuksen laajuuden elämään, arkipäivän tilanteisiin. Miksi osa ihmisistä suhtautuu kielteisesti tähän, yleensä kristinuskon sanomaan ja kiinteisiin normeihin? Mielestäni tässä heijastuu syvin tragiikka, lähinnä aikamme älyllisyydestä johtuen. Aikamme korostaa, en ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa, järkeä jumaluudeksi. Omaltatunnolta kielletään elämää ohjaavaa merkitystä. Ihminen toimii tämän jälkeen omatekoisin moraalikäsittein. Samalla hetkellä kun korotamme moraalisesti hyväksyttäväksi mittapuiksi muut kuin ne, joiden varassa lepäävät luomakunnan ikuiset lait, tapahtuu sekaannus oikeasta ja väärästä, mistä aikanaan presidentti Paasikivikin puhui, Lennart Segerstråle sanoi. Epävarmuus usein peittyneenä älyllisen itsevarmuuden taakse ja liukuvat suhteelliset normit ovat tunnusomaisia Jumalasta, Raamatun Sanasta poiskääntyvälle ajattelulle. Meillä on entistä enemmän tietoa ihmisestä, mutta liian moni meistä ei tiedä sitä, miten minusta tulisi ihminen, miten voisin elää sisäisesti rikasta elämää. Arvot eivät aina kykene riittävän hyvin ohjailemaan sydämen ristiriitoja. Oma kokemukseni, tunnustavana kristittynä vuosikymmenien kokemusten perusteella on tämä, että Jeesuksen viitoittama rakkauden, sovituksen tie, Pyhän Hengen käyttövoima parantaa sydämiämme ja antaa uuden ulottuvuuden elämään, sanoi Lennart Segerstråle kesällä 1968. Tekstissäni olen käyttänyt Kipinä ja Sana -lehtiin Segerstrålesta kirjoittamiani artikkeleita. SAMULI ALASPÄÄ
NAAMIOITA riisutaan. Ne poistuvat, kun Raamatun sana saa valaista sisimpäämme, sanojamme ja tekojamme, sanoi Lennart Segerstråle esitellessään maalaustaan Totuus ja valhe kodissaan Porvoossa vuonna 1968. Kuva kirjoittajan. ni häntä tapaamassa kolme kertaa. Opiskelin Tampereen yliopistossa radio- ja televisiolinjalla. Tuona aikana ja myöhemminkin minulla oli radiossa omia otsikko.ohjelmia. Useat hengelliset ohjelmani, mm. amerikkalaisesta sananjulistajasta Billy Grahamista, unissasaarnaajista ja kolmen ohjelman sarja uusintoineen Kauko-Idästä Eino S. Revon aikana olivat monien ihmetyksen aiheena. Miten olin saanut tehdä sellaisia ohjelmia. Mieliinpainuvin on ollut Lennart Segerstrålen haastattelu unohtamatta kirkkoherranvaaleja, jolloin kävimme onnittelemassa radion nauhurin kanssa Espoossa Martti Saresta, eniten ääniä saanutta. Soitin radioon kesällä 1968 tutulle toimittajalle ja ehdotin haastattelua Segerstrålesta. Sopii. Tee pois, oli tutuksi tullut vastaus. Kävin noutamassa radiosta käyttööni korkeatasoisen erikoisnauhurin, ns. nagran. Matkustin bussilla Porvooseen. Segerstrålen koti oli aivan tuomiokirkon naapurissa. Palasin kotiin ilman haastattelua. Lennartin ehdotuksesta olimme miettineet vain sopivia kysymyksiä, hän miettisi vastauksia. Matkustin bussilla Myrskylään Segerstrålen kesämökille. Aurinko oli pilvettömällä taivaalla, kahvipöytä oli pihalla varjossa.
SEGERSTRÅLEN lasimaalauksen Vertausten ikkuna, yksityiskohta.
Luontevasti haastattelussa eteenpäin
Haastattelu alkoi. Nag-
Piirroksesta ärtymystä ja iloa
Kun Lennart Segerstråle otti kirkossa evakuointia suoritettaessa seinältä Robert W. Ekmanin alttarimaalauksen, niin seinälle jäi näkyviin ruma, tyhjä aukko. Nopeasti hän hankki tavallista pinkopahvia ja laittoi sen kehyksiin. Lennart oli voimakkaan innoituksen vallassa sydämen kiirehtiessä tekemään venäläisille tervetulotoivotusta. Hän haki lähellä olevasta Varubodenin kaupan talosta, hellasta hiiliä ja luonnosteli nopeasti piirroksen Jeesus ristillä kirjoittaen venäjäksi sanat "Jeesus, kaikkien kansojen Vapahtaja". Venäläisen valvontakomission miehiä valvoi evakuoinnin edistymistä. Segerstrålen hiilipiirros, kukat ja venäjänkieliset lentolehtiset herättivät ärtymystä. Annettiin jyrkkäsanainen, ehdoton käsky tyhjentää kirkko kaikesta. Tämä tieto annettiin puolustusvoimien esikunnasta kapteeni Per Dunckerille. Segerstrålen työ piti myös polttaa. Hän kuitenkin ymmärsi piirroksen arvon muistona tapahtumasta. Vähältä piti, ettei työ kadonnut kokonaan. Se ehdittiin varastaa esikunnan nurkasta, johon Duncker oli sen jättänyt. Onneksi pienen seikkailun jälkeen se löytyi ja saatiin takaisin. Ulkomaalaiset lehtimiehet olivat kyllä hyvin kiinnostuneita tästä Segerstrålen hiilityöstä ja olisivat mielellään kirjoittaneet asiasta kuvan kanssa. Evakuointipäällikkö Henrik Ramsay sai heidät luopumaan ajatuksesta. Olisi ärsytetty tarpeettomasti venäläisiä, on kertonut Kauniaisissa asunut dipl.insinööri Per Duncker mm. Irma Tuoviselle. Duncker säilytti piirrosta kotonaan 30 vuotta. Hän oli noudattanut käskyä puolittain: piirros alas kehyksistä, mutta oli säilyttänyt sen tuleville sukupolville. Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Eric Henricson meni yhdessä työn säilyttäneen Per Dunckerin ja Porvoon piispa John Vikströmin kanssa Ateneumiin. Konservaattorien selkeä mielipide oli se, että Segerstrålen työ kannatti korjata, kirkkonummelaisilla ilo saada se kirkkoon historiallisena työnä. Tällaisenaan se ei kylläkään kestäisi auringonvaloa, vaan haurastuisi. Suurikokoinen hiilipiirros 2x4 m oli rullalla kahtena pitkänä kappaleena. Se voitiin liimata kangasalustalle. Päälle kiinnitettiin ultraviolettisäteitä suojaava kalvo. Seurakunnat varasivat budjetissaan aluksi korjausta ja kehystämistä varten 10.000 mk, mutta se ei riittänyt. Yksistään suojakalvon hinta oli 4000. Siinä oli miettimistä, minne työ ripustetaan. Kirkossa oli jo kaksi alttaritaulua. Kun työ oli valmis, niin ratkaisun näemme tänäänkin, sankarivainajien hautoja lähinnä olevassa ristisakarassa, pääkäytävästä vasemmalla olevalla seinällä. Segerstrålen välittämä sanoma venäläisille on tänäänkin ajankohtainen. Rakkauden, anteeksiannon ja rauhan sanomaa lukuisat tämän lehden lukijatkin välittävät mm. tukemalla Inkerin kirkkoa, jolla on 80 seurakuntaa. Siitä, Suomen suvun kansojen elämästä ja erityisesti Karjalasta kerron äsken ilmestyneessä kirjassani Aurinko yllä Siperian ja Äänisen. SAMULI JEESUS Kristus Vapahtaja, teksti ALASPÄÄ venäjäksi.
Viktor Klimenko konsertoi Veikkolassa
Vikin piti matkustaa esiintymään elokuussa Siperiaan. Mutta tuli lisäeste, kun yllättäen tuli putkiremontti Lauttasaaressa meren rannalla sijaitsevan rivitalon asunnoissa, joista yksi on Vikin. Syyskuussa matka toteutuu Jerusalemiin, esiintyminen kahdessa yhteiskonsertissa. Venäläisiä kun Israelissa on yli miljoona, niin hän laulaa venäjäksi. Tämän jälkeen Vikiä kuullaan Yhdysvalloissa luterilaisissa seurakunnissa. Aikaisemmin, viimeksi viime joulukuussa hän on konsertoinut ja esiintynyt venäläisten emigranttien seurakunnissa Kaliforniassa. Sitten onkin Veikkolan konsertin vuoro, lokakuun neljäntenä klo 15 seurakuntakodilla.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
15
Jorvin sairaalan päivystyksen uudet tilat avataan
kainen ilmalukollinen eristystila vakavien infektioiden hoitamiseen. Nyt tapahtunut Jorvin päivystyksen laajentaminen on väliaikainen ratkaisu tilaongelmiin. Jorvin sairaalan alueen kuntien, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen, asukasmäärän kasvaminen ja väestön ikääntyminen lisäävät tulevina vuosina päivystyspalveluiden tarvetta. Jorviin rakennetaan uudenaikaiset päivystyksen tilat erilliseen lisärakennukseen suunnitelmien mukaan vuonna 2013, jotta kasvavaan kysyntään voidaan edelleen vastata.
UUDET Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen tilat otetaan käyttöön syyskuussa. Jatkossa aikuis- ja lapsipotilaille on sairaalassa omat päivystyspisteensä, joille on erilliset sisäänkäynnit ja tilat. Myös ambulanssipotilaita varten on rakennettu oma katoksellinen sisäänkäynti. Päivystystoiminta ja alueen liikenne normalisoituvat rakennustöiden päätyttyä. Uudet Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen tilat otetaan käyttöön syyskuussa. Jatkossa aikuis- ja lapsipotilaille on sairaalassa omat päivystyspisteensä, joille on erilliset sisäänkäynnit ja tilat. Myös ambulanssipotilaita varten on rakennettu oma katoksellinen sisäänkäynti. Päivystystoiminta ja alueen liikenne normalisoituvat rakennustöiden päätyttyä. Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen rakennustyöt on saatu päätöksen ja uudet tilat otetaan käyttöön tiistaina 1.9. 2009 lasten päivystyksessä (alle 16-vuotiaat) ja maanantaina 7.9. 2009 aikuisten päivystyksessä (16vuotiaat ja vanhemmat). Päivystystilojen laajentaminen helpottaa toimintaa, kun tarkoituksenmukaisemmissa tiloissa hoidon tarve voidaan arvioida sujuvammin. Aikuisten terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon päivystyspotilaiden sisäänkäynti ja ilmoittautumispisteet siirtyvät syyskuussa takaisin entisille paikoilleen. Ambulanssiliikenteelle on rakennettu sisääntuloaulan yhteyteen erillinen katos, jolloin kävelevien ja ambulanssilla saapuvien potilaiden sisääntulo eriytyy. Aikuispotilaiden yhteispäivystykseen on lisätty kymmenen vuodepaikkaa. Tämä takaa nykyistä useammalle potilaalle valvontapaikan ja vähentää ruuhkautumista. Erityisesti ikääntyneet vuodepaikkaa vaativat potilaat voidaan aikaisempaa paremmin huomioida päivystyksessä. Lisäksi istuville sisätautien päivystyksen potilaille on rakennettu kokonaan uusi odotustila. Lastentautien päivystyspoliklinikan uudet tilat sijaitsevat erillään aikuisten päivystyksestä sairaalan K-kerroksessa ja niihin on oma sisäänkäynti. Päivystyksen vastaanotossa toimiva ns. triage-hoitaja ohjaa lapsen joko terveyskeskus- tai erikoissairaanhoidon päivystykseen lapsen oireiden ja voinnin mukaan. Ei-kiireelliset potilaat ohjataan omalle terveysasemalle hoidettaviksi. Lasten päivystyspoliklinikan tiloissa on kuusi seurantapaikkaa, joissa lapsen vointia voidaan seurata pidemmän aikaa ja näin välttää lyhyet osastohoitojaksot. Päivystyksessä on myös ajanmu-
Uusi kurssi:
Maahanmuuttajana Suomessa - suomen kielen alkeiskurssi 28.9.-3.12.2009 Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää täällä asuville maahanmuuttajille tarkoitetun suomen kielen alkeiskurssin 28.9.- 3.12.2009. Kurssi pidetään Mäkitalossa, Lukkarinmäki 1, maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9.00-13.00. Perjantaisin on etätehtäviä. Kurssi on tarkoitettu vähäisen suomen kielen taidon omaaville maahanmuuttajille. Kurssilla opiskellaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen yhteiskunnan ja Kirkkonummen arkipäivää. Kurssin järjestää yhteistyössä kansalaisopisto, perusturva, kotouttamistyö ja työvoimahallinto. Opetushallitus rahoittaa koulutusta. Kurssi on rinnasteinen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Kurssille haetaan lomakkeella, jonka saa perusturvan kotouttamistyöstä, työvoimatoimistosta tai kansalaisopiston kansliasta. Hakuaika päättyy 14.9.2009. Kurssille otetaan 16 opiskelijaa. Kurssi on opiskelijoille ilmainen.
16
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
VALAMON ikonostaasit on kunnostettu täyteen loistoonsa, kiitos Venäjän kirkon.
VALAMON Kristuksen kirkastumisen kirkon tornit kutsuvat majesteettisena pyhiinvaeltajaa hiljentymään suojiinsa.
Valamon luostarisaaren lumoissa
Kirkkonummen Sanomat ja Matka-Haukka toteutti unelmien matkan Laatokan sylissä uinuvaan Valamon luostarisaareen. Jo rautakaudella ihminen löysi Sortavalan asuntopaikakseen. Muinaislöydöt kertovat vuosien 800 1300 karjalaisen kulttuurin kukoistuksesta idän ja lännen kohtaamispaikkana. Esihistoriallisia linnavuoria löytyy kaupungin lähistöltä useita. Sortavalan kaupunki perustettiin Kustaa II Adolfin käskystä Käkisalmen lääniin vasta 1643. Isonvihan aikana kaupunki tuhoutui, mutta Katariina II myönsi kaupunkioikeudet uudestaan vuonna 1783. Autonomian ajalla Sortavalan laajentuessa siitä rakennettiin tyypillisen suomalainen kaupunki. Sortavala oli myös henkisesti vireä. Vuonna 1880 perustetusta Kymölän seminaarista valmistui kansakouluopettajia vuoteen 1940. Rautatie Viipurista Sortavalaan rakennettiin 1893. Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten julkisista rakennuksista Sortavala vielä tänäänkin tunnistetaan. Luterilainen Sisälähetysseura oli kaupungin suurin työllistäjä kirjapainoineen, sairaaloineen ja diakonissalaitoksineen. Sortavala oli myös toimiva varuskuntakaupunki ja ortodoksisen kirkon keskuspaikka. Viimeisistä vuoden 1935 laulujuhlista muistona on keskuspuistossa komea Alpo Sailon veistämä Runonlaulajapatsas sekä vielä tänäänkin Kuhavuoren juurelle kesäkonsertteihin ja yleisötapahtumiin kaupunkilaisia kesäiltoina houkuttava laululava rinteeseen rakennettuine katsomoineen. Kiipeämme graniittiportaat Kuhavuorelle, ihailemme alla levittyvää kaupunkia. Erotamme lyseon ja tyttölyseon rakennukset, kertaamme suomalaisen rakennuskulttuurin vaiheita: kansallisromantiikka, puujugend ja selkeä funkkis on helppo tunnistaa kaupunkikuvasta. Osa puutaloista kaupungin sydämessä törröttää asumattomana, osassa vielä asutaan. Oppaamme kertoo, että kaupungin ainoa yleinen sauna paloi keväällä eikä kaikilla ole peseytymismahdollisuuksia omissa asunnoissaan. Hotellimme Piipun Piha on perustettu entisen Kiviniemen sahan piipun juureen. Huoneet ovat viehättäviä, palvelu toimii ja ruoka on erinomaista. Istumme iltaa aurinkoterassilla, katselemme edessä avautuvaa kaunista Laatokkaa. On helppo ymmärtää, että vaikka se on järvi, sitä kutsutaan Karjalan mereksi. Keksin seuraavana päivänä retken jälkeen jäädä bussista kaupungille tarkoituksenani tutustua paikallisiin ostosmahdollisuuksiin. Kauppahallissa myydään samaa tavaraa kuin kaikilla Baltian toreilla. Hypistelen lasten vaatteita, kauniita ja edullisia. Ihastelen korkokenkiä, joilla takuuvarmasti katkaisisin nilkkani mutta jotka näyttävät kuuluvan täkäläisten naisellisten naisten arkivarustukseen. Alkaa sataa kaatamalla. Ennen 1940-lukua suunniteltu viemäröinti ei toimi. Sateenvarjo ja sadetakki menivät edelläni linja-autossamme hotelliin. Katukauppias myy sadetta uhmatenkin kukkia, sieniä ja marjoja katoksessaan. Ostan laatikollisen meheviä vadelmia. Syön niitä matkalla hotelliin. Katujen vesilammikot ovat suuria ja syviä kuin lapsuuteni kuralätäköt. Kuljen kulkukoirien haukunnassa luonnonkukkien reunustamia kuoppaisia teitä varpaat märkänä 40-luvun lopun lapsuusmuistoihin. Olen läpimärkä mutta onnellinen. Hotellissa muu seurue jo nauttii virvokkeita. Terassille ei tänään ole menemistä. Vihainen tuuli puhaltaa kumoon huonekaluja ja lennättää kukka-asetelmia minne tahtoo. noja maan valtaamiseen. Luostarin oman perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei lähetettiin käännyttämään pakanauskoista Karjalaa kristinuskoon. Hän purjehti myrskyssä Laatokan saarelle 900-luvulla. Silloin saari oli koko Pohjolan pakanuuden keskus ja kulttipaikka. Saarelle syntyi kristillinen veljestö, jota johtamaan Sergein jälkeen saapui karjalainen munkki Herman. Munkkien Sergein ja Hermanin nimiin on pyhitetty kirkkoja ja skiittoja. Heistä on maalattu useita ikonejakin. Aleksanteri I lahjoittama kullattu Sergein ja Hermanin pyhäinjäännösten muistoarkku sijoitettiin luostarin pääkirkkoon munkkien maallisten jäännösten päälle. Sieltä se evakuoitiin sodan jaloista ikonien ja muiden kalleuksien mukana Uuteen Valamoon ja Kuopion ortodoksiseen museoon. Pääministeri Vladimir Putin käy säännöllisesti kaksi tai kolme kertaa vuodessa Valamossa hiljentymässä. Risteilyalukset tuovat Pietarista Valamon saarelle jokaisena kesäsunnuntaina yli 2000 pyhiinvaeltajaa, venäläisiä, suomalaisia, amerikkalaisia. Turisteja saapuu luostarisaarelle huhtikuusta lokakuulle vuosi vuodelta enenevässä määrin myös Euroopan eri maista. Matka kantosiipialuksella Sortavalan satamasta Valamon saareen kestää vajaan tunnin. Osa matkasta on kuin kulkua aavalla merellä. Rannassa meidät ottaa vastaan viehättävä ja napakka Svetlana, joka on talviammatiltaan baletinopettaja ja kesäisin suomalaisten pyhiinvaeltajien opas Valamon saarella. Hän puhuu kaunista suomea ja osaa pitää joukkonsa koossa. Pysähdymme heti alkumatkasta ihailemaan Ennusmerkki-ikonia Ruskealan marmorista rakennetussa kappelissa. Ikoni kuvaa neitsyt Mariaa, jonka rinnoilla on medaljongissa lupaus syntyvästä maailman Vapahtajasta. Valamo on elävä, toimiva kylä, jossa asuu heti sodan jälkeen sinne siirtyneitä venäläisiä ja heidän siellä syntyneitä jälkeläisiään. Siellä toimii myös useita Venäjän kirkon ylläpitämiä luostareita, hotelleja ja hiljentymispaikkoja. Koska Valamo nykyisellään on myös suosittu turistikohde, siellä osataan varautua vastaanottamaan pyhiinvaeltajia monella tavalla. Valamossa voi viipyä tai vierailla lyhyen kaavan mukaan. Meidän ryhmämme viipyy saarella kuusi tuntia. Käymme pääkirkoissa, kuuntelemme ortodoksista kirkkolaulua ja siirrymme laivalla Uuden Jerusalemin skiittaan. Pääsemme Svetlanan erityisluvalla tutustumaan yhteen saaren rehevistä puutarhoista. Getsemanessa sankka sade yllättää meidät. Me sadetta pelkäämättömät patikoimme naavaisen pihtakuusimetsän halki kohti Öljymäkeä. Sieltä avautuva huima näkymä Laatokalle palkitsee matkan kaikki vaivat. Ihmettelemme luostarin kalanviljelylaitosta lahdenpoukamassa. Palaamme takaisin ja nautimme meille katetun lounaan. Tutustumme saaren pieneen museoon ja matkamuistomyymälöihin. Ostelemme Valamo-aiheisia matkaikoneja ja hopeisen pyhiinvaellussormuksen muistoksi käynnistämme Laatokan luostarisaarella. Kristuksen kirkastumisen kirkossa on ihailtavaa kaikille aisteille. Uutuuttaan hohtavat ikonit hiljentävät kirkkovieraan. Suurikokoinen neitsyt Marian ikoni kuuluu kristikunnan ihmeitä tekeviin ikoneihin. Sen ympärille on kertynyt kiitoslahjoja toteutuneista rukouksista. Ikonin eteen voi viedä rukouksensa ja tuohuksensa, joka sytytetään seuraavan jumalanpalveluksen ajaksi. Kiipeämme portaita pitkin ylös. Voimme portaikon seinää kiertävässä maalauksessa seurata halki historian vuosisatojen Kristusta kohti kulkevaa pyhiinvaeltajien joukkoa ja kokea itse kuuluvamme siihen. Yläkirkon erityisen kauniiksi mainitut ikonit kestivät sään ja lämpötilan vaihteluja. Ne oli maalattu erityisellä temperatekniikalla, kiinnitetty mehiläisvahalla ikuisiksi ajoiksi kirkkoa koristamaan. Sää ei niihin pystynyt. Ne tuhoutuivat vasta Neuvostoliiton aikana ilkivaltaan. Myös yläkirkko on jo restauroitu täyteen loistoonsa. Neuvostoaikana tätä kirkkoa pidettiin perunavarastona.
Valamo ihmeellinen saari
Neuvostoteorian mukaan Valamon luostari syntyi vasta14.vuosisadalla, mutta Novgorodin kirkollisiin lähteisiin tukeutuva suomalainen historiantutkimus pitää 1100-lukua todennäköisenä luostarin syntymisen ajankohtana. Tuohon aikaan Ruotsi ja Novgorod kilpailivat Suomesta, kumpikin tehosti lähetystyötään. Kun lännen valta laajentui Varsinais-Suomeen ensimmäisellä ristiretkellä 1155, pyrki Novgorod lujittamaan asemiaan Karjalassa. Luostarit olivat lähetystyön tukikohtia ja tehokkaita kei-
PYHIINVAELTAJAT ryhmäkuvassa Valamon pääkirkon edessä.
RUSKEALAN marmorilouhoksen työntekijöitä viime vuosisadalta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
17
Kirkkonummen ympäristövaikuttajat:
Bo Ekstam, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, lehtori 19382006
Metsänhoidon avohakkuumalli ei sovellu virkistyskäyttöön tarkoitettuihin metsiin. Bo Ekstam oli pitkäaikainen kunnanvaltuuston jäsen, terveyslautakunnan puheenjohtaja sekä jäsen ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Vuosina 1993 2004 Ekstam toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen perustajapuheenjohtaja 1980 ja toimi puheenjohtajana vuoteen 1989. Joulukuussa 1983 päivätyssä, Kirkkonummen kunnalle osoitetussa lähetteessä Bo Ekstam ja ympäristönsuojelusihteeri Leif Lindgren ehdottivat, että Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen ja kunnan ympäristönsuojelulautakunnan yhteisesti laatima kunnan omistamien metsien moninaiskäyttösuunnitelma hyväksyttäisiin kunnan päättävissä elimissä. He perustelivat ehdotustaan sillä, että kunnanvaltuuston enemmistö oli syksyllä 1983 hyväksymässään aloitteessa esittänyt, että puuntuotannon lisäksi kunnan metsissä on otettava huomioon metsien virkistyskäytön, marjastuksen, sienestyksen, riistanhoidon, opetuksen, retkeilyn, maisemanhoidon ja luonnonsuojelun vaatimat näkökohdat. Bo Ekstam oli syvästi huolissaan kunnan metsien kovakouraisesta käsittelystä. Kuitenkaan hänen lähettämänsä moninaiskäyttösuunnitelma ei johtanut mihinkään toimenpiteisiin kunnan päättävissä elimissä. Vasta yli 20 vuotta kirjelmän jälkeen alkoi tapahtua. Vuonna 2005, kun kunnan metsästrategiaa käsiteltiin kunnan elimissä, Bo Ekstam ilmaisi uudelleen huolensa sen johdosta, ettei metsäluonnon virkistyskäyttöä eikä monimuotoisuutta otettu strategiassa riittävästi huomioon. Hän korosti kunnan oman ympäristönsuojeluyksikön asiantuntemuksen käyttämistä huomattavasti enemmän metsäasioissa. Monien vaiheiden jälkeen metsästrategian käsittelyssä päädyttiinkin lopulta ihan kohtuulliseen lopputulokseen, jossa Ekstamin huoli avohakkuista pienensi uudistushakkuut hyvin pienialaisiksi.
RUSKEALAN MARMORIKANJONI on tänään turistinähtävyys.
Ruskealan marmorilouhos
Kolmisenkymmentä kilometriä Suomen rajalta sisämaahan sijaitsee Ruskealan kylä. Suomalaiset turistit käyvät hautausmaalla katsomassa päättömänä törröttävää suomalaissotilaan patsasta vuodelta 1918 ja C.L. Engelin piirtämän salaman iskusta palaneen kirkon kivijalkaa. Kirkon muistokiveen on hakattu: "Tällä paikalla oli Ruskealan kirkko, valmistui 1834, paloi 1940. Usko, toivo ja rakkaus eivät katoa." Nykyisin Ruskealan kylässä asuu noin kahdeksansataa ihmistä. Suomalaistalot törröttävät tyhjillään, mutta neuvostoaikaan valkealla betonitiilellä päällystetyissä taloissa eletään mukavasti. Asukkaiden ahkeruutta voi mitata kukoistavista hyötypuutarhoista kotien ympärillä. Kylän kaivoskanjonista on tullut turistinähtävyys vailla vertaa. Marmoriseinäinen kraaterijärvi syntyi, kun louhos täyttyi vedellä. Yrityksistä huolimatta sitä ei saatu tyhjennetyksi. Lähes kolmeenkymmeneen metriin kohoava marmoriseinä reunustaa turkoosinsinisenä kimaltavaa järveä, joka syvimmillään ulottuu kuuteenkymmeneen metriin. "Maailman köyhimmän kylän asukkaat kävelevät kultakaivoksen päällä" kerrotaan amerikkalaisen tiedemiehen todenneen käynnillään Ruskealan marmorilouhoksella. Marmorilouhos perustettiin 1767. Silloin tarvittiin arvokasta rakennusainetta Iisakin kirkon ja Talvipalat-
sin rakentamiseen Pietarissa. Myös Helsingissä on Ruskealan marmoria käytetty ainakin Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Vielä arvellaan Ruskealasta löytyvän arvokasta marmoria kymmeniä miljoonia kuutioita. Esiintymä on kilometrin pituinen, yli 300 metriä leveä ja ainakin sata metriä syvä. 1800-luvulla kaivos työllisti satoja miehiä. Marmoria louhittiin räjäyttämällä ja siirtämällä kivet rautatiekiskoja pitkin hevoskärryihin. Työ oli ras- ALPO SAILON Runonlaulajakasta ja kuluttavaa. patsas laulaa vielä Sortavalan Turvallisuudesta ei lii- keskuspuistossa. emmälti ymmärretty huolehtia. Onnettomuuksia mettelemässä, miten esisattui, mutta ahkerille ja vah- isämme selviytyivät kostean voille marmori takasi toi- ja kylmän kiven syleilyssä. meentulon. Kuljemme marmorikanTeksti: jonin ympärille rakennettua MAIJA PAAVILAINEN kävelytietä. Poikkeamme Kuvat: VAPPU SALO kaivoskuilun pimeydessä ihja RISTO HUSSO
BO Ekstam oli pitkäaikainen kunnanvaltuuston jäsen, terveyslautakunnan puheenjohtaja sekä jäsen ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Vuosina 1993 2004 Ekstam toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kuva Leif Lindgren 1988. Pysyvän muistomerkin työlleen Kirkkonummen kunnanmetsien puolesta Bo Ekstam sai vihdoin joulukuussa 2005, jolloin kunnanvaltuusto hyväksyi aloitteen uusien virkistyspainotteisten suojelualueiden perustamisesta kunnan omistamiin metsiin. Bo Ekstam oli aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Valtuusto päätti perustaa suojelualueet kunnan lahjana asukkailleen 675-juhlavuoden kunniaksi. Porkkalanniemi oli Ekstamin ykkösalue, jonka suojelua lailla hän piti erittäin tärkeänä tulevaisuuden uhkatekijöitä vastaan. Uusimpina uhkina hän piti kaivoshanketta ja virkistyskäytön puutteellista ohjaamista ja hoitoa. Porkkalanniemi suojeltiinkin hänen toivomallaan tavalla 2005. Siviiliammatiltaan Bo Ekstam oli Steiner-koulun biologian opettaja. Hän oli Lapin tuntija ja johti siellä yli 50 leirikoulua oppilailleen. Hän oli ansioitunut lintututkija, erikoislajinaan huuhkaja. Ekstam toimitti suosittua Naturväktarn-ohjelmaa radiossa ja piti esitelmiä luonnosta ja sen suojelusta. Hänen räväkkään menneisyyteensä kuuluivat myös alppihiihdon koulutustehtävät sekä vetokoirat; hän on ajanut koiravaljakoillaan lähes joka puolella Kirkkonummea. Bo Ekstam toimi tasapainottavana tekijänä Kirkkonummen ympäristönsuojelun murrosvaiheissa 1980ja 1990-luvuilla. Hänen ansiostaan myös rkp:n ryhmästä löytyi ympäristönsuojelun kannattajia, vaikka ryhmässä on perinteisesti vastustettu luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäytön parantamista. Ympäristöasioita ei tohdittu arvostella eikä pilkata hänen läsnä ollessaan. Ekstamin liian varhaisen kuoleman jälkeen tilanne on jälleen muuttunut tässä mielessä. PEKKA BORG
SORTAVALA on tunnistettavasti arkkitehtuuriltaan säilynyt suomalaisena.
Iltapäivisin kieliä opiskelemaan
Kirkkonummen kansalaisopistossa on mahdollisuus opiskella useita kieliä iltapäivisin. Maanantaisin opiskellaan Italiaa iltapäivällä (017542) klo 15.15 16.45 Kirkkonummen koulukeskuksessa. Tiistaisin pääkirjastossa aktivoidaan ranskan kielen taitoa kurssilla 018456 À la découverte de la France et de la francophonie klo 14.00 15.30 ja harjoitellaan Espanjaa iltapäivällä/ PIIPUN piha-hotellin rannassa avautuu kauniina Karjalan meri, Laatokka. Spanska på eftermiddagen (017460) klo 15.3017. Tiistaisin kokoontuu myös kurssi Venäjän alkeet (018812) Masalan kirjastossa klo 15.00 16.30. Keskiviikkoisin opetellaan Englantia englanniksi alusta alkaen (017304) Masalan kirjastossa klo 13.00 14.30. Tämä kurssi,joka on englanniksi nimeltään Elementary English in English, pidetään kokonaan englannin kielellä, joten se sopii myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät osaa suomea. Englannin alkeet (017302) opetetaan suomeksi torstaisin klo 15.3017 pääkirjastossa, missä kielen opiskelussa pitemmälle ehtineet syventävät kielitaitoaan samana päivänä klo 14.00 15.30 kurssilla 017374 Active in English. Näille kursseille ehtii vielä ilmoittautua numeroon 010191442 tai ver-
18
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
FÖRENINGSNYTT
Dans i byn Dans i byn lördagen den 29 augusti kl. 18-22. Visstuga med visföreningen VisLa, traditionell dans med Kyrkslätts spelmän på Ljungheda, Gamla Hindersbyvägen 64. Inträde 10 ?. Arrangör Kyrkslätts spelmän rf och Kyrkslätts folkdansare rf. Kajakus informerar Esbovikens kanotsafari söndagen den 30 augusti. Start vid Sundet vid Kajakus skjul. Servering. Seniorerna startar kl. 10.30 och juniorerna kl. 11.00. Välkomna! Norra Kyrkslätts Pensionärsförening r.f. Månadsträff i Servicecentralen onsd. 2.9. kl. 13.30. Gun-Maj Beck berättar om Kyrkslätts centrums framtid. Lotteri och bokbord Täkter byaråd informerar Täkterdagen den 5.9 kl. 10-14 på INGBOHED, Täkterv.387. *Upprop*: Önskas äldre foton från Täkter med omnejd för reproduktion, under dagen insamlat material ges senare ut i bokform (mera info- 0503571422). Lantmäteriverket med äldre kartor över Täkter. Prof. Bluffo, utställningar, musik, försäljning, djur, mete, gamla traktorer, laxsoppa, våfflor, buffé m.m. Reservering av försäljningsplatser 050-3304277. Arr.Täkter byaråd Kyrkslätts pensionärer informerar · Litteraturcirkeln med Tove Fagerholm startar 8.9 i Servicecentralen kl. 10.30-11.30. Vi berättar om sommarens läslyckor och lyssnar till dikter av Erik Lindorm. · Möt Caj Ehrstedt och Leif Nystén som inbjudits av pensionärsföreningarna till Porkalasalen i huvudbiblioteket den 9.9 kl. 18-19.45. De berättar om boken Rampljus som också finns till salu. Caj har dragspelet med. Några lediga platser på Folkhälsans knatterytmik Folkhälsans knatterytmik och familjecafé i Masaby kör igång igen onsdagen den 19 augusti. Vi träffas onsdag förmiddagar i Aktia Sport Center (f.d. Blue1 Arena), Masabyvägen 346. Först sjunger och leker vi tillsammans (kl. 10-11) och därefter finns möjlighet att stanna kvar för umgänge och lunch/kaffe i arenans café (ca 11-12). Målgruppen är barn i åldern 0-4 år med föräldrar. Anmäl intresse till tove.ahlskog@kolumbus.fi eller via GunBritt Aminoff, Folkhälsans förbund, tfn 09-315 5535. Alisgårdens hembydgsmuseum Alisgårdens hembygdsmuseym har öppet 30.8 kl. 14-16. Kontaktperson Ilse Jakobsson-hack 0405844945. Arr. Kyrkslätts hembygdsförening Lappböle Hornkapell · Lappböle Hornkapells orkesterövningar i medborgarinstitutets regi börjar på måndagen den 7/9 kl. 18-21 i Papinmäen koulu för dem som har några års erfarenhet. · Musikinstitutets blåsorkester KIMPO har fått en ny dirigent i Hanna Nikamaa och övar på torsdagar. Mera info av hanna.nikamaa@siba.fi JUF · Scouterna inleder höstens verksamhet söndagen den 6.9 på Bergåsa. Nya och gamla hjärtligt välkomna, mera info Crista 040-7625330 · Maskerad med temat bokstaven B lördagen den 7 november, skriv in datumet i kalendern nu! KSUF Lopptorg på Runhälla söndagen den 6.9 kl. 12 16. MKUF Pilateskurs på Ljungheda onsdagar 18-19 fr.o.m. 2 september (paus vecka 42). 12 gånger under hösten. Lärare Sirpa Skog-Niemikallio. Kursen går på finska. Anmälningar till Karita Holm 0405877413, vardagar kl. 17-20, även sms beaktas. MUF · Lekparken i Ljusdala har öppet må, ti och ons kl. 9-12 för barn i åldern 1,5 år-5 år. Mera info tfn 040 820 7872. · Eftis för elever i åk 1-2 varje vardag · Mornis på Ljusdala mellan kl .7- 9 för dig skolelev i åk 1-2 som kommer tidigt till skolan · Knattecafé ordnas ca. 1 gång per månad · Yoga på tisdagar kl. 19.30- 21 · Air-softklubben Ma-Jor · Pingisklubben samlas på torsdagar kl. 19 · Söndagsdans 27.9, 25.10 och 22.11 kl. 17- 20. Inträdet 7,50 ?/ pers. Henry´s one man band står för musiken. Kom och ta en sväng på dansgolvet! · Lillajulsfest 29.11 NKUF Norra Kyrkslätt Ungdomsföreningens månadsmöte på Furuhed söndagen 6.9.2009 kl. 19.00. Välkomna och planera höstens verksamhet. Luckan informerar · Sommaröppet: aug: må-fre 9-16, lördagen den 29 augusti öppet 9 14. I september må-fre 9-17, lö 10-13. · Jur. mag. Marcus Kevin i Luckan igen onsdagen den 2 september kl. 15-17, reservera tid! · Till salu: boken Bron över Pickala å av Samuel Panelius · Biljetter till Veikkola DADA 2009 musikfestival Vem ska trösta Knyttet? · Prata svenska gruppen sammankommer första gången i höst måndagen den 7 september kl. 16 17.
Smultronstrået
"Här behöver man ingen sommarstuga!"
Denna sommar får Kyrkslätt Nyheters läsare följa med smultronstrået. KN:s redaktion väljer intervjuseriens första person som sedan väljer vem smultronstrået går vidare till. Den personen väljer i sin tur följande och så vidare och varje person trär ett nytt smultron på strået. Smultronstrået går nu vidare till Oskar Rönnberg som är sommarens sjätte smultron.
Oskar Rönnberg har bott hela sitt liv i Kyrkslätt och också hans föräldrar har rötter här. Just nu studerar Oskar första året i Kyrkslätts gymnasium, men sedan vet han inte vad framtiden bär med sig. Oskar trivs i Kyrkslätt och tycker att det är skönt att bo på landet där det är långt till de närmaste grannarna. Han hoppas att kommunen inte skulle växa så hastigt och att kommunen skulle satsa på att bli en mer naturvänlig kommun. Vad är det bästa med Kyrkslätt? Det är bra att det finns så många svenskspråkiga i Kyrkslätt, anser Oskar, och jag hoppas att svenskheten hålls livskraftig också i framtiden. Han är dock bekymrad över att servicenivån har sjunkit. Vad har du gjort på sommaren? När man bor i Kyrkslätt är man lyckligt lottad för här behöver man ingen sommarstuga, skrattar Oskar. Sommaren har gått i idrottens tecken och så har han kopplat av vid en närliggande å, både i och vid ån. Dessutom händer det allt möjligt i Kyrkslätt, tillägger Oskar. Han är extra glad över att torget får liv i samband med Kyrkslättsdagarna. Vad skulle du berätta om Kyrkslätt för en främmande människa? Jag skulle väl visa det vanliga, funderar Oskar, en vandring i skogen, en tur till centrum och några historiska monument, för att visa hur mångsidigt Kyrkslätt är. Crista
Kurre Kalving utsåg Oskar Rönnberg till sommarens sjätte smultron. På sin fritid är Oskar bland annat chefredaktör för tidningen Nyhetskedjan.
SFP:s europaparlamentariker Calle Haglund besökte Kyrkslätt
SFP i Kyrkslätt fick söndagen 23.8 välkommet besök från maktens korridorer i Bryssel då partiets nyinvalda europaparlamentariker Calle Haglund, eller Carl som han heter ute i stora världen, kom för att träffa gräsrötterna innan han åkte tillbaka till parlamentet för att på allvar börja kavla upp ärmarna. Tack för allt stöd, ballonguppblåsande och broschyrutdelning i ur och skur, utbrister Haglund tacksamt. Jag blev alltid väl bemött här under kampanjen och det är roligt att vara tillbaka! I det jämna och hårda loppet var det gräsrötterna och medkandidaterna som avgjorde valet. Det är nu helt klart att partiet behöver en egen mepp för att vara trovärdigt, påpekar han. SFP har ett tungt år bakom sig med bl.a. ett kommunalval som inte gick så lysande i alla kommuner. Detta har lett till dyster stämning på både fältet och i toppen, men nu är trenden bruten och det är slut på kräftgången. För första gången på 20 år gick SFP framåt i huvudstadsregionen i ett val och framgången bäddar väl för kommande val. Det är endast 1? år till riksdagsvalet och nu är läget ypperligt för att återta Nylands fjärde mandat, påminner han. På fältet hör man att folk är glada över att vara SFP:are och denna positiva energi bör tas tillvara! Den rådande goda andan ger bra arbetsro också för oss europaparlamentariker, menar Calle. Calle Haglund är medlem i parlamentets liberala grupp med 84 europaparlamentariker. Det är bra stämning i gruppen och stark samhörighet med speciellt svenskarna och danskarna, berättar han. Vassa armbågar och stort kunnande behövs dock i det tuffa klimatet. Haglund fick de utskottsplatser han önskade: budgetutskottet och finansutskottet samt fiskeriutskottet där han är vice ordförande. Höstens tre stora ärenden är Lissabonfördraget och Irlands andra folkomröstning i oktober, klimatkonferensen i Köpenhamn i december samt lågkonjunkturen och den ekonomiska krisen, informerar Haglund. Corinna Tammenmaa ställer Calle mot väggen gällande en ny förordning som skulle tillåta djuraktiva även här. Om mannen på gatan inte vet vad vi sysslar med så avspeglas det i valdeltagandet och intresset och stödet för EU. Jag vill föra fram att EU för mera gott än ont med sig! SFP i Kyrkslätt önskar Calle Haglund framgång i sitt viktiga arbete och väntar med spänning på hans rapporter från Bryssel. Haglund å andra sidan önskade oss lycka till med visionen Porkala kommun, som skulle göra susen för svenskans ställning i regionen! Harriet Hagelberg, SFP i Kyrkslätt
Lappböle Hornkapell efterlyser
Calle Haglund, nyinvald Europaparlamentariker.
försök på primater. Jag är nog emot den, försäkrar han. Nu i början gäller det att lära känna folk och bilda nätverk. Tre medarbetare har anställts och det kommer redan ca 100 e-postmeddelanden i timmen. Det jag främst ämnar jobba för är Östersjön, där EU koordinerar och finansierar Östersjöstrategins åtgärder, samt EU:s konkurrenskraft. Teknologin i Asien går förbi och EU bör vara steget före när det gäller kunnande, t.ex. miljövänlig teknologi. Veterinär Johan Karlsson påpekar att finländska tjänstemän och beslutsfattare följer EU-direktiven, t.ex. gällande livsmedelhygien, till maximum, vilket leder till försämrad konkurrenskraft i förhållande till t.ex. sydeuropeiska EU-länder. Det stämmer, säger Haglund. Onödig detaljreglering bör minskas. För många bromsar i Finland gör att EU-pengar för projekt blir outnyttjade och t.o.m. osökta p.g.a. byråkratin. Detta är sällan unionens fel utan det är våra nitiska tjänstemän som bör skärpa sig. Man bör vara kritisk men positiv som mepp, påpekar han. Utöver ovannämnda kommer jag väl att syssla med snus och skarvar, säger han med glimten i ögat. Gun-Maj Beck undrar hur vi kan följa med meppens arbete där nere i Europa? Haglund berättar att han kommer att skriva kolumner i de flesta svenska tidningar samt brev till aktiva inom partiet. Det är väldigt viktigt att parlamentarikerna synliggör EU-politiken på hemmaplan och är
Inspirerad av förra veckans efterlysning kontaktade Andreas Björklund från Lappböle Hornkapell Kyrkslätts nyheter. Då Andreas i våras började uppdatera förteckningen över Hornkapellets instrument konstaterade han att sju instrument fortfarande saknas. Förteckningen börjar nu vara up-to-date, men dessa efterlyses nu: Instrument Märke Modell Serie nr Alt-horn Yamaha YAH-202 5524 Baritonhorn HUTTL 961 Kornett B Fazer 3213 Kornett B HUTTL 146884 Trombon Bach Mercedes II 41424 Trumpet B OLDS Ambassador 931949 Trumpet B Amati OXFORD 503610 Vi vill med detta lokalisera instrumenten och ifall de står obrukade finna nya användare. Lappböle Hornkapell och Musikinstitutet i Kyrkslätt har alltsedan juniorverksamheten sammanslogs haft instrumentutbyte, berättar Andreas. Jag har lokaliserat och hittat en hel del och i och med att vårt lager i Papinmäen koulu inte är så stort har jag också försök utlokalisera instrument. Vi kommer bland annat att ställa ut några av våra museiinstrument i det nya musik caféet Art Café Babylon som öppnar i höst. Ifall det i bygden finns liggande gamla obrukbara instrument så kan jag också hjälpa till med att få dem till ett för kyrkslättborna synligt ställe. Andreas efterlyser också gamla bilder på med hornmusikstema och bilder på historiska instrument tar han gärna emot och om förklarande text medföljer så är det ännu bättre. På Hornkapellets websida (http://lappbolehornkapell.fi) finns någKornett ra foton utställda men flera vore önskvärt.
Kyrkslätts Nyheter
Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 6 september, material inne senast onsdagen den 3 september. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09-295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@luckankyrkslatt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
19
Lehmuskartanon hoitajat vastaavat...
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Hoitajille kunnon palkka
Olli Kalajoki kirjoitti tällä palstalla mielipiteensä koskien Lehmuskartanoa. Omaisen hätä on suuri, mutta niin on hoitajienkin. Hän peräänkuulutti motivoituneita ja ajan tasalla olevia hoitajia, jotka ovat luonnollisesti meidän kaikkien vanhenevien ihmisten toiveissa.Suomalaisia hoitajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Suurin motivoija kaikissa töissä on raha. Lähihoitajan palkka on noin 1800,/kk. Siitä pois verot, rahaa jää noin 1300,-. Sillä rahalla maksetaan vuokra, Kirkkonummella kaksiosta noin 500,-, rahaa jää työmatkoihin, ruokaan, vaatteisiin ym mitä ihminen tarvitsee elääkseen 800 euroa kuukaudessa.Sillä ei makseta esim. asuntolainaa. Työajat ovat 23 vuorotyötä. Perhettäsi et juuri tapaa, koska olet aina töissä silloin kun muut ovat vapaalla. Kuukaudessa 23 viikonloppua olet töissä.Iltavuorosta lähdet kotiin nukkumaan ja olet jälleen aamulla klo 7 töissä. Vastuu ihmisistä on suuri. Sen lisäksi että vastaat omasta osuudestasi, vastaat ainakin moraalisesti siitä, mitä kielitaidoton työtoverisi tekee tai jättää tekemättä.Lyhyen yöunesi aikana pomppaat ylös muistaessasi jotain tekemättä jäänyttä.Koska henkilökuntaa on vähän, teet omilla lihaksillasi ja nivelilläsi vaativia nostoja raskailla potilailla. Harva pääsee hoitotyöstä eläkkeelle ilman vammoja. Tässä on luultavasti pääasiat siihen miksi suomessa on hoitajapula. On turha syyllistää hoitohenkilökuntaa, he tekevät parhaansa ja vähän sen ylikin.Suomen väki vanhenee, mutta hoitajia ei em. syistä saada lisää.Tämä katastrofi täytyy jonkun päättäjän tajuta ja laittaa asia kuntoon. Jatkuvat valitukset siitä ettei rahaa ole, eivät auta, vanhusten hoitamisesta ei saa ikinä tuottavaa työtä, se on pelkästään inhimillistä työtä. Itse yritän pitää hyvät välit lapsiini, että saisin heiltä turvaa kun en enää itse selviä. ENTINEN HOITAJA
Koska Lehmuskartanon toimintaa on ruodittu puolesta ja vastaan lehtienpalstoilla. On oikein meidän työntekijöiden myös kertoa tuntemus/näkemys asiasta. Olemme tyytyväisiä työpaikkamme uusista ajanmukaisista toimivista tiloista ja hoitoon tarvittavista laitteista/välineistä. Vakiohenkilökunta on todella ammattitaitoista, suurelta osin pitkäaikaisen työkokemuksen omaavaa, motivoitunutta, tunnollista, joustavaa, ystävällistä ja empaattista Asukkaamme ovat suurimmalta osin paljonhoitoa vaativia pitkäaikaissairaita. On myös lyhytaikaispaikkoja jotka vaihtuvat viikoittain. Lehmuskartanossa on alun ja käynnistysvaiheen aikana ollut todella riittämätön vakituinen henkilökunta. Joka on aiheuttanut monenlaisia ongelmia/valitettavia virheitä. Hoitajat vastaavat työnsä ohella asukkaiden pyykkihuollosta, jakelukeittiön tehtävistä, (koska keittiöön palkattu ihminen hoitaa kaksi osastoa 8t) hänen vapaapäivänsä sekä muusta ajasta jolloin hän ei ole paikalla. Olemme vastustaneet keittiössä toimimista, koska hygienia laki kieltää hoito- ja keittiötyöhön osallistumista samoilla vaatteilla sekä aikapulaan vedoten. Siistijän vapaapäivä myös vaatii meiltä myös veronsa. Jatkuva suuri sijaisten määrä rasittaa myös vakituisia. Esim. kiireisellä osastolla jossa on 1315 asukasta, on työvuorossa 1 vakituinen ja 2 sijaista. Kaikki vastuu siirtyy yhdelle hoitajalle, lisävaikeutena on jos sijaiset ovat kielitaidottomia. Meille nimetty
Vastine Pertti Iivosen kirjoitukseen
Tervetuloa Veikkolaan uudelle urheilukentälle, missä ei ole jalkapallomaaleja asennettu paikalleen koska se ei ole jalkapalloilijoille rakennettu. Toisin sanoen Kirkkonummeltakin löytyy alue, jossa jalkapallo ei ole kuningaslaji. NÄIN TÄÄLLÄ KIRKKONUMMELLA
ns. ylimääräinen vastuuhoitaja ei ole päivääkään toiminut tehtävässään, koska hän on joutunut paikkaamaan puuttuvaa henkilöstöä. Meitä on myös rasittanut ja tuonut eräitäkin lisäaskelia, toimimattomat puhelin/ulkoovi laitteet. Vika on siis tekninen. Ei hoitajien. Toimisto, raportointi, pyykkihuolto sekä henkilökunnan ruokailutilat ovat osaston ulkopuolella joten joudumme olemaan osan ajasta ns. näkymättömissä. Olemme kaikin tavoin pyrkineet hyvään ja turvalliseen hoitoon, iso kiitos kuntamme Superin ja Tehyn pääluottamusmiehille (naisille), he ovat antaneet tukea ja seisseet rinnallamme näinä meille vaikeina aikoina. Vapaaehtoisia kaipaamme Lehmuskartanossa, syöttämiseen, ulkoiluun, seurusteluun ym. viriketoimintaan avuksi. Otamme vastaan myös taloon sopivia taulu ym. sisustukseen liittyviä lahjoituksia. Hoitakaamme yhdessä ikäihmisemme heidän elämäntyötään Kunnioittaen ja Arvostaen. Takaamalla heille hyvän ja turvallinen vanhuuden sekä heille kuuluvan hoidon. Vetoomus myös kunnanpäättäjille. Olemme iloisia että kuntamme kasvaa ja kehittyy sen mukana. Erilaisia rakennus, palvelu ja tie ratkaisuja tarvitsemme, mutta älkää unohtako heitä jotka ovat tämän kunnan omalla työpanoksellaan hoitaneet ennen meitä. Hoitajina olemme velvoitettuja olemaan" viestin viejiä" heiltä, jotka eivät enää jaksa eivätkä pysty omin avuin asioitaan hoitamaan. Kirkkonummen kunnan vanhusten huolto kaipaa lisää rahoitusta, pystyäkseen takaamaan riittävän hyvän hoidon ja huolenpidon. Yhteistyössä on voimaa, siis tehkäämme Lehmuskartanosta ylpeyden aihe jota voimme hyvin mielin esitellä kaikille. Yhteistyö terveisin ja hyvää syksyä toivottaen LEHMUSKARTANON HOITAJAT
Selvitysvaatimus AKK:n...
Jatkoa sivulta 3
vää kirjallista selvitystä eivätkä mahdollisesti esiin tulevat virkamiesten ja edellisten vaalikausien (vuodet 2001 2005 ja 2005 2008) luottamusmiesten virheet ja väärinkäytökset johda mielestämme riittäviin toimenpiteisiin, jätämme asiakokonaisuuden Valtiontalouden tarkastusviraston tutkittavaksi, jyrähtävät siuntiolaiset vaatimuksessaan. Selvitysvaatimukseen nimikirjoituksia kerää kymmenen siuntiolaista ja jo parissa päivässä allekirjoittajia on tullut runsaasti. Kuntalaisina arvostamme suuresti sitä asennetta ja valmiutta, jota kunnan nykyinen, syksyllä 2008 valittu uusi valtuusto ja sen valitsema kunnanhallitus ovat osoittaneet jättäessään antamatta tili- ja vastuuvapauden vuoden 2008 kunnanhallitukselle ja tuolloin virassa olleelle kunnanjohtajalle. Odotamme kunnanhallituksen ja muiden luottamushenkilöiden osoittavan samaa määrätietoista otetta tässä selvitysvaatimuksessa esille nostettujen asioiden osalta, korostaa Valtavaara vaatimuksen sisällöstä. AKK:n laajennustyön urakan kilpailuttamiseen, urakoitsijan valintaan ja aliurakoiden toteuttamiseen liittyy monia asioita, jotka herättävät kuntalaisissa kummastusta ja tuntuman siitä, ettei koulun laajennusurakan yhteydessä ole noudatettu lakia eikä pitäydytty kunnan viranhaltijoilta ja luottamusmiehiltä edellytettävään lain noudattamiseen asioiden suunnittelussa, valmistelussa, töiden tekemisessä eikä valvonnassa. Edelliseen rehtoriin liittyvä mahdollinen eturistiriitaja jääviysongelma sekä virkaaseman väärinkäyttö nousee esiin siinä, että hän toimi kunnan virkamiehenä projektissa myös pääurakoitsijan aliurakoitsijana, ts. rakentajaan korvaus-/palkkiosuhteessa olevana työmaavalvojana vuosina 2005 ja 2006, sekä koulun pihatöiden tekijänä omistamansa/hallinnoimansa toiminimen kautta. Kumman edustajana keskeisemmin ja kumman etua ajaen entinen rehtori valvoi koulun laajennustyön edistymistä, ihmettelevät selvitysvaatimuksen jättäneet siuntiolaiset.
20 Venetraileri viety Inkoosta
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN Renault 4D Classic 1.9 DTi-LA vm. 2001. Hinta 3900e. Puh. 0500-857039. MYYDÄÄN hyväkuntoinen ja ilmastoitu kaksio (2h, k, s, terassi, 62,5 m2) Masalassa. Lisät. oikotie.fi. Mh. 135.000. Tied. 040-8317421. MYYDÄÄN Agregaatti uusi L-D-motor bensakäyt. iso tankki 3x230V, 1x380V, 1x12V. Hp. 550e. Puh. 044-2629522. MYYDÄÄN käyttämätön tulostaja CANON All-inone Photo Printer Pixma MP 520. Halvalla. Puh. 050-5943764. MYYDÄÄN Leonbergin koiranpentuja sirut., lääk.tod., rek. Läh. puh. 0400-798417. MYYDÄÄN Viking ajoleikkuri sopii isohkolle nurmikolle. H. 850 e/tarjoa. Puh. 0445256028. LÖYTYYKÖ VUOKRALLE rauh. pieni talo/talviasutt. mökki maaseudun hiljaisuudessa keskiik. parille (ei tupakoiva, ei kotieläimiä). Puh. 0451210975. Venetraileri WON-421 on anastettu Inkoon pienvenesataman telakka-alueelta. Raaseporin poliisin mukaan tekijä on toistaiseksi tuntematon. Henkilöauton ja mopon välinen kolari tapahtui puolestaan Tammisaaressa maanantaina 24.8. Koivuniemenkadun ja Kreivi Morizin kadun risteyksessä. Auton vuonna -81 syntynyt kuljettaja oli ajanut Koivu-
N:o 66 30.8.2009
niemenkatua pitkin ja hänellä oli tarkoitus tehdä Ukäännös. Kuljettaja oli ryhmittynyt oikealle ja hänen tarkoituksenaan oli tehdä käännös vasemmalle risteyksessä. Vuonna -94 syntynyt mopoilija oli tullut auton perässä ja ajatellut, että auto aikoo parkkeerata oikealle tien viereen. Risteysalueella mopoilija törmäsi auton kylkeen. Mopoilija loukkaantui lievästi.
Kirkkonummen Sanomat
Handelsbankenin kokoustiloissa Siuntio-päiviä varten (5.9. Vesijumppa alk. to 10.9. klo 13-13.45 Lisät. Anne Haase 0400-795394. rhekahvila Veikkolan seurakuntatalolla. Kaikille avoin tapaamispaikka, satutuokio ym., tavataan muita lapsiperheitä! 12.00 Kirkkonummen Seudun Nivelyhdistys ry. Arpajaisvalmistelut Handelsbankenin kokoustiloissa Siuntio-päiviä varten (5.9. Vesijumppa alk to 10.9. klo 13-13.45. Lisät. Anne Haase 0400-795394. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 16.00 MLL Pohjois-Kirkkonummen yhdistys Tenavajumppa Veikkolan koulun salissa 16v. lapsille ja aikuisille klo 17.00. Perhesähly 38v. lapsille ja aikuisille. Lisätietoja Tuija Kaurila 040-5454630. 18.00 KirkkonummenSiuntion hengitysyhdistyksen keilailu torstaisin Masalan Aktia Sport Centerillä. Ilm. Riitta Miettinen 050-5167338. 18.30 Autisti- ja Aspergerlasten vanhempien vertaisryhmän tapaaminen Masalan kirjastolla. Samaan aikaan Nuorten ryhmä kirjaston lukusalissa. Ilm. irenetuovinen1@yahoo.com
Tiistai 1.9.
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. 15.00 Parkinson-kerho. Kuukausitapaaminen Palvelutalolla, tule tutustumaan Ritva Haaseen, uuteen puheenjohtajaamme. Johtoryhmä kokoontuu klo 14.
Keskiviikko 2.9.
9.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistyksen kuntosalivuorot Palvelutalolla. 11.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho seurakuntatalolla, vierailija Hannele Mäkelä Seniori-infosta. 13.00 MLL Pohjois-Kirkkonummen yhdistys vauvakahvila Veikkolan seurakuntatalolla. Avoin tapaamispaikka vauvaperheille. 14.00 Siuntion Seniorit ry, syyskausi alkaa tapaamisella Veturissa. Suunnitellaan Siuntio-päivää. Arpavoitot ovat tervetulleita. 16.30 Läntisen Uudenmaan Fibrfomyalgiayhdistys ry terapia-allasjumppa Kirkkonummen uimahallissa ilm. Maritta 0407198558. Kirkkonummen eläinkerho Långvikissa keskiviikkoisin klo 17.30, joka toinen viikko alk. 2.9. (parilliset viikot) 79 -vuotiaille, ja joka toinen viikko alk.9.9. (parittomat viikot) 1013 vuotiaille. helsinki@4h.fi tai 050-5439147/ Eveliina Ikonen.
Ryöstö Muuralan Nesteellä
Kolmen henkilön seurue anasti Muuralan Neste huoltoasemalta omaisuutta ja poistuessaan huoltoaseman myyjää uhattiin teräaseella keskiviikkona 26.8. hieman ennen iltayhdeksää. Seurue (vuonna 1981 syntynyt mies, vuonna 1982 syntynyt nainen sekä vuonna 1975 syntynyt nainen) oli tullut huoltoasemalle valkoisella Ford Mondeo merkkisellä henkilöautolla. Seurueeseen kuulunut mies oli pukeutunut naisen hameeseen ja piilotti hameensa alle useita neljän litran öljykanistereita. Vuonna 1976 syntynyt myyjänä toiminut mies yritti pysäyttää ko. seurueen, mutta silloin seurueeseen kuulunut vuonna 1982 syntynyt nainen uhkasi myyjää teräaseella. Myyjää uhattiin myös sanallisesti. Seurue poistui autolla paikalta ja poliisi tavoitti heidät myöhemmin samana päivänä. Kuulusteluissa ko. seurueen jäsenet ovat myöntäneet olleensa paikalla. Poliisi tutkii tapahtunutta ryöstönä sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
Kirkkonummen Uimaseura
Sunnuntaiaamu 30.8. Uimahalli suljettu. Joten emme järjestä: Perheuimakoulua, alkeistekniikkaa, taitouintia, uimahyppyjä, vesipalloa. Toiminta jatkuu syyskuun alussa. Kysy ja ilmoittaudu: uimakoulut@kis.fi
Maanantai 31.8.
16.00 Veikkolan Veikot Löydä Liikuntakerho 1-2 lk urheilukentällä, lisät. Tuija Kaurila 040-5454630. 18.30 Masalan Martat syyskauden avaus reippailun merkeissä. Lähtö Sepän koululta. Kirkkonummen Seudun Nivelyhdistys ry. Arpajaisvalmistelut 3.9. klo 12.00
Perjantai 4.9.
10.00 ja 11.00 Kirkkonummen Seudun Tules ry. Vesivoimistelu uimahallissa. Tied. Katrilta 0400277956. Veikkolan Veikot Löydä liikunta kerho 35lk urheilukentällä. Lasten ja Nuorten Taidekerho aloittaa jälleen perjantaina Kesälässä. Tarkempia tietoja antaa Aarre Lilja 0407030626 tai Urho Ovaskainen 0505125641.
Rekisterikilpiä varastettu Inkoossa
24.25.8.2009 välisenä aikana Inkoossa Orslandetin parkkipaikalla oli anastettu neljästä autosta rekisterikilvet, kertoo Raaseporin poliisi.
Torstai 3.9.
9.30 MLL Pohjois-Kirkkonummen yhdistys/pe-
ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020
Kirkkonummen Sanomat
ANTIIKKIA!
Maan mahtavin
huutokauppa
Hembygdsgården Su. klo 15.00 Urheilutie 1 INKOO
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
22
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
Uusi Toyota prius saavutti viiden tähden euro ncap -luokituksen
Syyskuussa Suomen markkinoille tulevan kolmannen sukupolven Toyota Priuksen Euro NCAP-törmäystestitulokset on julkistettu. Malli saavutti 83 % kokonaistuloksen, joka tarkoittaa täyden viiden tähden turvallisuustasoa. Euro NCAP -törmäystestin arvostelukriteerejä muutettiin tämän vuoden alussa. Tarkoituksena on ilmaista perusteellisemmin kunkin testatun auton tarjoama törmäysturvallisuustaso. Uudistuneella testillä on arvosteltu tänä vuonna myös uusi Toyota Avensis ja iQ, jotka molemmat saavuttivat Priuksen tapaan viiden tähden tulokset. Uusi Prius jatkaa mallin perinteitä ympäristöystävällisyyden ohella turvallisuudessa. Vuonna 2004 testattu edeltäjä arvioitiin etumatpanostukset koritekniikkaan ovat onnistuneet erinomaisesti. Uusi Prius tarjoaa entisestään parantunutta aktiivista, passiivista ja jalankulkijoiden turvallisuutta. Jokainen Prius on varustettu törmäysenergiaa sitovalla korikehikolla, seitsemällä turvatyynyllä ja aktiivisilla etumatkustajien niskatuilla. Elektroninen jarruvoimien jako, luistonesto ja moderni ajonvakautus kuuluvat myös vakiovarusteisiin. Lisävarusteiksi on valittavissa esimerkiksi törmäyksiä ennakoiva Pre-Crash -järjestelmä ja aktiivinen vakionopeussäädin. Vaikka uuden Priuksen myynti ei ole vielä kaikkialla alkanutkaan, on sille kirjattu kesäkuusta lähtien jo yli 17.000 kauppasopimusta Euroopassa.
SUOMEN Toyota-liikkeissä uusi Toyota Prius esitellään 5.6. syyskuuta järjestettävässä viikonloppunäyttelyssä. kustajien turvallisuuden osalta täyden tähtimäärän arvoiseksi. Nyt saavutettu tulos osoittaa, että Toyotan
Nasta lasissa ja lasi rikki?
Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata.
Voita päiväkotiryhmällesi omat huomioliivit!
Silmäasema ja Radio Nova lasten liikenneturvallisuuden puolesta
Silmäasema kannustaa autoilijoita huolehtimaan liikennenäöstä, sillä hyvä näkö antaa aikaa reagoida. Lasten turvallista liikkumista edistävät näkyvät huomioliivit, joita ketju jakaa tänä vuonna ennätysmäärän. Elokuussa Silmäasema ja Radio Nova kampanjoivat yhdessä lasten liikenneturvallisuuden puolesta jakamalla Radio Novan verkkosivuilla www.radionova.fi olevan kilpailun kautta huomioliivejä kouluihin ja päiväkoteihin. Tämän lisäksi Silmäaseman myymälöissä arvotaan elokuun aikana valtakunnallisesti yli 7000 huomioliiviä arvontaan osallistuvien kesken. Osallistu arvontaan ja voita huomioliivit ehdottamallesi päiväkoti- tai kouluryhmälle ! Kirkkonummella liivien arvonta suoritetaan Silmäasemalla 11.9. johon saakka kilpailukuponkeja voi palauttaa Prisman kauppakeskuksessa sijaitsevaan myymälään. Kilpailukuponkeja saa myymälästä paikan päältä, kertoo Silmäaseman Soili Virtanen.
Ilmainen tarkastus, nopea korjaus!
Kirkkonummi Kyrkslätt
Henkilö- ja pakettiauton
TEBOIL
renkaita Person- och paketbilsdäck
Hajakokoja, rajoitettu erä. Työt veloitetaan erikseen. Voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Begränsat parti och endast vissa storlekar. Arbetet faktureras separat. I kraft så länge lagret räcker.
Liity nyt Teboilin kanta-asiakkaaksi! Bonusta jopa 5 %
NYT voit voittaa valitsemallesi päiväkoti- tai kouluryhmälle omat huomioliivit. Ehdotuksia voi antaa Kirkkonummen Silmäasemalla Prismassa.
Bailatinon ja tanssin riemua Kirkkonummella!
TanssiDansin suositut tanssikurssit alkavat jälleen viikolla 36. Luvassa on uusia alkeiskursseja niin lapsille kuin aikuisillekin ja uutuutena tarjonnassa tänä vuonna on mm. Bailatinoa ja Ryhtiä kehoon -kurssi. Lisäksi aikuisille ja lapsille on luvassa kilpatanssin alkeita ja mikä parasta, ryhmät ovat samaan aikaan, joten koko perhe voi lähteä harrastamaan yhdessä ja yhtäaikaa. Bailatino on tanssillinen liikuntamuoto, jonka perusajatuksena on tuoda ihmiset lähemmäksi latinalais-amerikkalaista musiikkia ja tanssia. Bailatino-tunneilla käydään läpi erilaisia latinalaistansseja menevin koreografioin, mm. samba, chacha, rumba, paso dople, jive, mambo, salsa, bachata ja son. Bailatinon tarkoituksena on poistaa musiikillisesta liikunnasta siihen helposti kohdistuvia suorituspaineita. Bailatinon ovat kehittäneet Päivi Laukkanen ja Satu Markkanen. Kehittämistyötä ovat jatkaneet Satu Markkanen ja Minna Korvala. Bailatinossa ei vaadita tanssitekniikan osaamista eikä paria, vaan tärkeämpää on ilmapiiri, jossa liikkuja nauttii oman vartalon käytöstä ja kokee oppimisen ja onnistumisen riemua! Bailatinoa on myös lapsille iloinen ja mukaansa tempaava liikuntamuoto. Lattarimusiikin tahtiin tanssitaan neljää tanssia; sambaa, cha cha chaata, salsaa ja merengueta. Tunneilla leikitään erilaisia teemaan liittyviä leikkejä ja tutustutaan myöskin latinalaismusiikkiin. Vetäjänä molemmissa ryhmissä toimii Suvi Kurki. Toisena uutuutena alkaa Ryhtiä kehoon 10 kerran kurssi jossa opitaan kehon kannatusta, ryhtiä ja liikkuvuutta vartalon luonnollisten liikeratojen ja suuntien avulla. Kurssi on tarkoitettu kaikille aikuisille lajista riippumatta. Vetäjän ryhmässä toimii tanssinopettaja Niina Antikainen. Tanssiurheilun alkeiskursseja järjestämme lapsille, nuorille ja aikuisille. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Ryhmään voi tulla yksin tai parin kanssa. Ryhmissä opetellaan vuoden aikana ainakin kolme vakiotanssia ja kolme latinalaistanssia. Tanssit ja tanssikuviot opetellaan ryhmässä ensin yksin ja sitten parin kanssa. Koko perhe voi osallistua alkeiskurssille samaan aikaan torstaisin Kirkkonummen koulukeskuksessa. Opetus tapahtuu omissa ryhmissä, lapset ja aikuiset omassaan. Vetäjinä toimii Tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tutut Sami ja Jutta Helenius. Lisää TanssiDansin ryhmistä löytyy nettisivuiltamme www.tanssidans.com SUSANNA WHITAKER
Anslut dig nu till Teboils stamkundssystem
huoltaa autoja ja ihmisiä för folk som bilar
Bonus upp till 5%
Munkinmäentie/Munkkullavägen 25, 02400 Kirkkonummi/Kyrkslätt. Myymälä/Butiken puh./tfn. 010 442 6761. Huolto/Service puh./tfn. 010 442 6763.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 66 30.8.2009
23
Ryhdikäs peli
PuiU KyIF FCK 03 (01)
Perjantaina 21.8.09 Siltamäessä odotti Puistolan Urheilijat, jotka olivat vain kaksi pistettä KyIF FCK1:en perässä. Edellisessä ottelussaan puistolalaiset olivat olleet voittaa lohkon kolmosen (HIK) 11 päättyneessä pelissään ja sitä ennen oli 3-2 numeroin kaatunut BK-46. Karjaalaiset taas olivat kaataneet Kirkkonummen pelin jälkeen lohkokärjen EBK luvuin 5-2! Kärki, EBK, Ponnistus ja HIK, on muutaman pisteen sisällä, samoin erot keskikastissa ovat pienet. PuiU-peli osoittautuikin yllättäen helpommaksi kuin osattiin odottaa. KyIF aloitti vauhdilla ja sai kulman heti ensi minuutilla. PuiUn maalivahti kolhi itseään tolppaan torjunnassaan, mutta onneksi tilanteessa ei käynyt pahemmin. PuiU teki pistohyökkäyksiä, mutta maalille asti päätyneet yritykset maalivahti Sami Kotiranta torjui. Muutama läheltä piti tilanne oli jo ollut PuiUn maalilla kunnes Lauri Skurnikin syöttö tavoitti Eemeli Alanteen, joka taustalta hiipi palloon ja pisti sen sisään 27. minuutilla, 0-1. Maalin jälkeen KyIF jatkoi painostustaan. PuiU pelasi kovaa ja marmatti jokaisesta keltaisesta kortista, joita hyvän ja tarkan tuomaroinnin tuloksena jaettiin lopulta peräti viisi puistolalaisille. Vähällä eivät kyllä päässeet kirkkonummelalaisetkaan. Toinen maali syntyi 51. minuutilla, kun Alanteen syöttö tavoitti maalitolpan lähellä seisseen Lauri Skurnikin. Lauri oli tehokas, kun vihdoin kykeni pelaamaan. Kolmannen maalin ampui maaliin Tapio Sarkkinen 72. minuutilla. Loppunumeroiksi jäi 0-3, vaikka toisella jaksolla olisi ollut paikkoja kummallakin joukkueella maalien tekoon, mutta yksin läpi tilanteistakaan ei saatu palloa sisään. Maltti olisi ollut valttia. KyIF:n puolustus siivosi muutaman kerran aivan maalin edestä pallon väljemmille vesille. Valmentajakin jo huuteli, että "Ei peruutella Kosan syliin". Varsinkin PuiUn Pete Rantala (7) juoksutti puolustusta. Kolmannen maalin jälkeen puistolalaiset olivat alkaneet antaa periksi ja valmentajan harmiksi myös KyIF:n yritteliäisyys alkoi hiipua. Koska edellisessä pelissä oli suurinumeroisesti hävitty karjaalaisille, niin lisämaalit olisivat olleet tarpeen. Jostain syystä viimeiset kotipelit ovat olleet vaikeita. Valmentaja Harry Marttinen totesi, että taas voitettiin Helsingissä helsinkiläisjoukkue. Pisteet tulivat PuiU-pelissä helpoiten tällä kaudella. Parasta ei edes tarvinnut esittää. Silloin tällöin saatiin tarpeellinen maali väkisin puristettua. Asennetta oli ja kaksinkamppailussakin pärjättiin. Taidollisesti oltiin edellä ja liike oli parempaa. Seuraava peli on torstaina 29.8.09 klo 18:30 Keski-Espoon nurmella sarjajohtaja EBK:ta vastaan, joka on yhtä peliä lukuun ottamatta tehnyt joka pelissään maaleja. TI, HM (Lauri Skurnik) 0-1, 51 min. Skurnik (Alanne) 0-2, 72 min. Tapio Sarkkinen. KyIF FCK kokoonpano (32-4-1): Sami Kotiranta; Lasse Lagerkrans, Marcus Åberg (v), Joonas Tietäväinen (53. Tom Nordström); Tony Leven, Petja Pasanen (88. Janne Mynttinen); Eemeli Alanne, Martti Kaila (v) (66. Sami Wasenius), Matti Ilmorinne, Tapio Sarkkinen; Lauri Skurnik (80. Toni Takala) (v). suuntiin. Oikea-aikaiset avaukset hyökkäyksiin ja energisesti kroppaa likoon puolustuspelissä. OO Lauri Skurnik Late pitkästä aikaa totisissa toimissa tehdyllä maalilla sekä syötöllä. Suorituksen arvoa nostaa vielä yli kahden kuukauden tauko sarjapeleistä, joka ei näkynyt miehen otteissa. Yksinäisenä kärkenä liikettä laajalla säteellä. O Eemeli Alanne Vaikka Emppu ei saanutkaan palloja totuttuun tyyliin oikealle laidalle, niin silti Laten tapaan tehot 1+1. Kaveri tuntuu aina olevan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kreivin Sormukset:
OOO Petja Pasanen Keskikentän pohjalla Leven parina vahva ja tasapainoinen suoritus molempiin
PuiU KyIF FCK 0-3 (01)
27 min. Eemeli Alanne
LAURI Skurnik tavoittelee palloa. Tuomari seuraa vieressä pilli suussa.
PALLO tulossa.
Uimahalli suljettu yleisöltä viikonloppuna:
Kirkkonummella liikutaan vedessä kansainvälisesti
Suomalainen Vesiliikuntainstituutti järjestää 3. Kansainvälinen Vesiliikuntakonferenssi AquaTrainingDays 2009 konferenssin Kirkkonummella, koska toimitusjohtaja Eevaliisa Anttilan mukaan Kirkkonummella on siihen hyvät edellytykset: Kirkkonummen uimahalli on moderni ja hyvin hoidettu, kunta tarjoaa edistyksellisiä vesiliikuntapalveluja ja yhteistyö on ollut helppoa. Kun kunnassa aidosti panostetaan terveyteen ja liikuntaan, tällaisen tapahtuman organisointi on sujuvaa, kiittelee Anttila. Konferenssi saa kaukaisia vieraita Karibialta ja Yhdysvalloista. Nämä huippukouluttajat tulevat olemaan Ian Levia Karibian Trinidadista ja Tobacosta ja Ruth Sova Yhdysvalloista. Levia hallitsee sekä taistelulajit (musta vyö karatessa) että tanssit (HipHopin maailmanmestaruuskilpailujen vakituinen päätuomari). Sova on kehittänyt lukuisia kuntouttavan vesiliikunnan konsepteja. Näiden lisäksi AquaTrainingDays 2009:ssä esiintyy valikoima alan parhaimmistoa Suomesta. Esittelyssä on mm. laihtumiseen uppotrampoliini, uusi selkäkuntoutusmenetelmä , Tai Chin vesisovellus, Vesijooga, Karibian moninaiset rytmit osana vesijumppaa, Hip Hop vedessä sekä AquaRumba.
Nyt kuntoilemaan kansalaisopiston ryhmiin!
Mies, haluatko kohottaa kuntoasi, mutta et tiedä kuinka aloittaisit? Kaipaatko rentoa äijäporukkaa, joka kannustaa mukaansa? Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää kaksi Mies 40 -kuntokurssia, jotka koostuvat yhdestätoista kuntoilukerrasta. Kirkkonummen keskustassa alkava ryhmä käynnistyy jo maanantaina 31.8. klo 18.15 19.30 Kirkkonummen koulukeskuksella. Veikkolan koululla alkaa Veikkolan Mies 40 -ryhmä tiistaina 1.9. klo 19.00 20.00. Ohjelmassa on mm. keppijumppaa, vesijuoksua, kuntosaliharjoittelua ja kehonhuoltoa. Kansalaisopisto järjestää myös kaikille keventäjille Vyötärönmetsästäjät -kurssin, jossa kohotetaan kuntoa rauhallisesti, mutta tehokkaasti eri liikuntalajeja kokeillen. Vyötärönmetsästäjät starttaa Kirkkonummen koulukeskuksella maanantaina 31.8. klo 17.15 18.15.
KIRKKONUMMEN uimahallissa järjestetään kansainvälinen vesiliikuntakonferenssi kuluvana viikonloppuna. Kuva: Vesiliikuntainstituutti.
24
N:o 66 30.8.2009
Kirkkonummen Sanomat
TUNTURIMAISEMAA
KARUA ja kaunista.
Gaissa Peälgis 2009
Kolme kirkkonummelaista partiolippukuntaa toteutti yhdessä tunturivaellusmatkan Lapissa Ylläksen maisemissa elokuun ensimmäisellä viikolla. Matkaan lähti yhteensä 41 partiolaista Veikkolan Eräveikoista ja Haltioista, Kantvikin Tulentekijöistä sekä Kuninkaantien Kipinöistä. kavasti; kuka lepäsi enemmän kuka vähemmän. Pienistä veturiongelmista huolimatta pääsimme perille Kolariin tosin aikataulusta myöhässä noin puolitoista tuntia. Eipä tuo juuri haitannut, sillä nyt alkoi matkasta se vaihe, jolloin aikatauluilla ja ajan kulumisella ei sinänsä ollut merkitystä, näet seuraava kelloon sidottu tapahtuma olisi edessä vasta viikon päästä patikoinnin jälkeen. jaettiin keittimet, teltat, ruuat ja muut tarvikkeet rinkkoihin pakattaviksi. Tavaran määrää hieman ihmeteltiin ja kummeksuttiin, mutta kokeneemmat tiesivät kertoa, että niitä viikon vaelluksella tarvitaan ja kaikki ruoka tulee kyllä tarpeeseen, vaikka rinkka tuntuisikin painavalta. Matkavaatteet säilytykseen, reittikartat jakoon, rinkkojen säätöä, yhteiskuva ja matkaan. Matkalla opeteltaisiin vaelluksen perusasioita ja -taitoja. teiden kuivaamiseen erityisesti jalat ja kengät sekä ruuan valmistukseen. Ja yhdessä oloon tietysti! Naurua ja iloisia kiljahduksia kuului sieltä täältä joka ilta välillä päivälläkin. Valkoisen poron ja Mustanaamion muistavat varmaan kaikki... Kaksi kertaa kokoonnuimme tulistelun merkeissä yhteiseen nuotioiltaan pohtimaan vaelluksen vaiheita ja tuntemuksia sekä kokemuksia. Meillä oli kivaa! Korkeuseron puolesta sokerina pohjalla oli tietysti viimeisen päivän etappimme eli Ylläksen ylitys (718 m) Varkaankurun kautta tai laen kautta. Avautuva maisema oli huikea koko Ylläksen alueen tunturijono vesistöineen ja jänkineen oli edessä ihasteltavana kuin tarjottimella. jon, käyttämään retkikeitintä ja valmistamaan ruokaa sillä, puuro on hyvää, huolehtimaan omasta hygieniasta, jalkineiden tulee olla kunnolliset ja tarkoitukseen sopivat, huolehtimaan nestetasapainosta, suunnistamaan tunturissa, huolehtimaan luonnosta tuomalla omat roskat mukana pois metsästä jäteastioihin, "matka ei tapa vauhti tappaa", yhdessä on kivaa, Lappi on kaunis ja Suomi hieno maa. Lopuksi tarkastimme varusteet ja suuntasimme Helsingin yöjunaan. Tällä kertaa yöjunassa moni lepäsi enemmän... Tunturipolku 2009 oli kokemisen arvoinen. Se vangitsi otteeseensa ja tempaisi itselleen palasen jokaisen vaeltamassa olleen sydämestä seuraavaa kertaa varten. Kiitos, että saimme kokea jotain ainutlaatuista! Kaikki yhdessä: "K-Ö-P-I, Köpi-Köpi-Köpi!" U-P
Kauas on pitkä matka
Kukin huolehti ja pakkasi omat varusteensa ja suuntasi rinkkoineen Helsingin rautatieasemalle yhteistä kokoontumista varten. Matkan ensimmäinen etappi yöjunalla Kolariin kestäisi noin 13 tuntia. Junamatka meni mu-
Tunturipolun päässä
Rinkka ei viikon kantamisen jälkeen enää tuntunut painavan lainkaan, kun laskeuduimme alas vaelluksen lähtöpaikalle, jossa pääsimme ansaitusti peseytymään kunnolla ja saunaan, nauttimaan lounaan seisovasta pöydästä ja pukemaan puhtaat vaatteet ylle ahh! Samalla oli mukava pohtia, mitä kaikkea olimmekaan oppineet matkan varrella muun muassa kantamaan rinkkaa ja pakkaamaan sen sopivasti, ymmärtämään, että ruokaa ja vettä kuluu pal-
Kohti tunturipolkua
Ylläksellä vaihdoimme matkavaatteet vaellusasuihin. Samalla muodostettiin teltta- ja ruokakunnat sekä
Tunturipolulla
Reittimme kulki Ylläksen itäpuolitse kohti pohjoista, josta paluu takaisin eri reittejä. Vaelsimme sopivia päivätaipaleita ihastellen tunturimaisemaa; toki suot (Köpi...) ja metsät tulivat myös tutuiksi. Ympärillämme kauniina kohosivat Kesänki, Lainio, Kukastunturi, Pyhätunturi, Aakenustunturi, Kellostapuli sekä Ylläs. Patikointia kertyi kaikille ainakin n. 60 kilometriä hurjimmat eivät tyytyneet päivätaipaleisiin, vaan jatkoivat päivän päätteeksi "huiputtamalla" tunturin toisensa jälkeen. Joillekin matkaa saattoi kertyä yli 100 kilometriä. Sää todellakin helli meitä päivälämpötilojen ollessa koko viikon reippaasti yli 20 astetta, ehkä oli vähän liiankin lämmintä patikoida rinkka selässä pilvettömältä taivaalta paahtavan auringon alla. Yhtä kaikki, keli oli mitä parhain sateeksi luokiteltava sääilmiö taisi häiritä meitä eräänä iltana noin kymmenen minuutin ajan. Neste- ja energiatasapainosta huolehtiminen korostui; se onnistukin, sillä vakavaa nestehukkaa tai lämpöuupumusta ei kenellekään tullut. Illoiksi kokoonnuimme yhteisille yöpymisalueille, jonne teltat pystytettiin. Jos sattui laavu olemaan tarjolla, sitä toki käytettiin. Tauot ja illat menivät hikisten varus-
Hulppeita maisemia
Maisemat olivat todella kauniit. Erityisesti jäi mieleen kapuaminen Aakenustunturille. Siellä oli hienoa pitää taukoa ja tähyillä idän suuntaan Leville ja pohjoiseen aina Pallakselle saakka tai alas kiehtovan kauniille jängälle. Jokunen porokin viipyi hetken seuranamme. Toinen mahtava kokemus oli Pirunkuru jyrkkä ja kivinen, mutta karu ja kaunis.
KOTIINKULJETUS SAMAAN HINTAAN
SIELLÄ jossakin...
FT Pekka Borg luennoi Kirkkonummen lähiluonnosta ja sen suojelusta
Millaisia ovat Kirkkonummen suojelualueet, missä ne sijaitsevat, mitä tarkoittavat Natura-alueet, entä direktiivilajien elinympäristöt, suojeltavat luontotyypit, valtakunnalliset suojelualueohjelmat, viheryhteydet, hiljaiset alueet, METSO-ohjelman alueet ja arvokkaat elinympäristöt? Mitä jokamies saa tehdä erilaisilla suojelualueilla, mitä hän ei saa tehdä? Näihin kysymyksiin vastaa FT Pekka Borg luennossa Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa keskiviikkona 2.9. klo 19. Luento on ensimmäinen kansalaisopiston ekologisessa luentosarjassa "Pallo hukassa". Luentosarja kartuttaa ekologista lukutaitoamme tämän päivän haasteiden edessä. Syksyn muut aiheet ovat luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, uusiutuvat energiavarat ja ympäristöetiikka. Keskustelevaan luentosarjaan on vapaa pääsy, tervetuloa!