• Kyrkslätts Nyheter sidan 22 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 27.9.2009 SUNNUNTAI 74 Vauvat värikylvyssä Papinniityn perhekerhossa sivu 20 Siuntiossa järjestyshäiriö koulun vanhempainillassa sivu 3 Lähitaksikortit käyttöön LOST-kunnissa sivu 7 Vanhusten viikkoa vietetään Inkoossa sivu 7 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• 2 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Tule Komeetan lastenkerhoon Jos olet 5­12 -vuotias lapsi tai varhaisnuori, Komeetan lastenkerho on sinua varten. Lastenkerho kokoontuu joka toinen viikko tiistaisin klo 18.30 ­ 20.00, seuraavan kerran 29.9. Ensin katsotaan tähtitieteellisiä filmejä ja sitten piirretään tai askarrellaan. Selkeällä säällä katsotaan tähtiä. Vanhemmat voivat myös olla mukana. Kokoontumispäivät ovat tällä syyskaudella: 29.9., 13.10., 27.10., 10.11. ja 24.11. Lastenkerho kokoontuu ammattiliittojen kerhohuoneella Mäkituvalla, Kuninkaantie 5-7 A, vain muutama sata metriä Kirkkonummen torilta länteen. Tervetuloa myös uudet lapset! Tiedustelut 0405953472/Seppo Linnaluoto. LASTENKERHOSSA piirretään. Luontovalokuvausretki Sundsbergin ikimetsään Kirkkonummen ympäristöyhdistys järjesti syyskuisena sunnuntaina retken Espoonlahden Natura-alueen rantaan sekä Sundsbergin ikimetsään. Retki kuuluu Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän Löydä Luonto Läheltäsi -yhteistyöprojektiin. Tänä vuonna retkiä on järjestetty 18:lle paikkakunnalle ympäri Suomea. Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Tom Hindsberg ja biologi Riku Cajander vastasivat Kirkkonummen kuvausretken toteuttamisesta. Syyskuun retken teemana oli luontovalokuvaus. Keskitymme lähinnä maisema- sekä kasvi- ja sienivalokuvaukseen. Yli 30 innokasta kameralla metsästävää kokoontui aurinkoisessa säässä Sipulin parkkipaikalle, josta suuntasimme läpi arvokkaan ja rakentamisuhan alla olevan arvokkaan metsän läpi kohti Espoonlahden Natura-aluetta. Retkellä tutustuimme joidenkin apuvälineiden, kuten polarisaatio- sekä harmaa puolisuotimien käyttöön. Totesimme myös että valkoinen sateenvarjo on erinomainen valon pehmentäjä kasvi- ja sienikuvauksen yhteydessä. Kuljimme Sundsbergin niittyjen halki kohti arvokasta ikimetsää. Tutustuimme myös niityn keskellä sijaitsevan suojellun metsäsaarek- KAMERAMETSÄSTYSTÄ Sundsbergissä. keen ketoon, joka kuuluu Uudenmaan TE-keskuksen arvokkaiden luontokulttuurikohteiden hoitoprojektiin. Kedolla on sijannut Sundsbergin entisen kartanon torppa. Keto tullaan seuraavat viisi vuotta työllisyysvaroin hoitamaan raivaamalla ja niittämällä. Kedolla kyy paistatteli päivää ja tuli monella kameralla ikuistetuksi. Vanhan aarnimetsän tunnelma veti puoleensa ja evästauon jälkeen tutustuimme alueen ainoaan avosuohon sen reunasta käsin. Retken osanottajista monet kokivat, että on ainutlaatuista kun lähellä asutusta löytyy erämaatunnelmainen ja rauhallinen ikimetsäalue järeine puineen. Monin paikoin aluetta luonnehtii runsas lahonneiden ja kelottuneiden puiden määrä, mikä entisestään lisää metsän arvoa. Metsän tunnelma tuli valokuvattua usean kamerankäyttäjän voimin. Monet retkelle osallistujista poimivat myös ruokasieniä. Retken lopussa pääsimme tutustumaan retken toisen vetäjän, Riku Cajanderin perhospuutarhaan. Talon puutarhaan on istutettu lukuisia perhosten erityisesti suosimia kasvilajeja. Totesimme, että perhosia edelleen lähestyvästä syksystä huolimatta lenteli ympäri puutarhaa. TOM HINDSBERG Pekka Borg teematreffivieraana 7.10. VIHDIN TEATTERISSA LOKAKUUSSA 2009 SIRKUSPELLE HERMANNI Dramatisointi ja ohjaus Markku Hyvönen · Musiikki Altti Uhlenius Esitykset: Perjantai Lauantai Sunnuntai Perjantai Lauantai Sunnuntai 16.10. 17.10. 18.10. 23.10. 24.10. 25.10. klo 18 klo 14 ja 17 klo 14 ja 17 klo 18 klo 14 ja 17 klo 14 ja 17 Kirkkonummen kirjaston Teematreffit jatkuvat ympäristökirjailija Pekka Borgin vierailulla. Borg tulee kertomaan ympäristöasioista kirjoittavan tietokirjailijan työstä 7.10. kirjaston Porkkalasaliin klo 18.00 alkaen. Syksyn toiset treffit pide- tään 4.11., jolloin taiteilija Katriina Viljamaa-Rissanen kertoo Porkkala-salissa pidettävään näyttelyynsä liittyen suomenhevosista kuvataiteilijan näkökulmasta. Teematreffit järjestää kirjasto yhdessä kansalaisopiston kanssa. Tervetuloa! Nimityksiä Johtamistaidon Opisto JTO DI Kaisa Sariola on nimitetty kehittämisasiantuntijaksi 1.9. Avoimet johtamisohjelmat -tulosyksikköön Kirkkonummen toimipisteessä. Hän on aiemmin toiminut projektipäällikkönä TKK:ssa. Esityspaikka: Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen auditorio, Ojakkalantie 2, 03100 Nummela Lisätiedot ja varaukset: Vihdin Teatteri ry (09) 222 4250 Tuusantie 1, Nummela Toimisto avoinna arkisin 9.30-14.30. Liput: 9 kaikenikäisiltä. Maksuvälineinä lipunmyynnissämme käyvät käteinen, yleisimmät pankki- ja luottokortit, Smartum-kulttuuriseteli ja Virike-seteli. Näytelmän kesto noin 1 tunti, ei väliaikaa. Pelle Hermanni on Keski-Uudenmaan Teatterin (KUT) kiertueohjelmistoa. www.vihdinteatteri.fi
• 4 Take away ruokaa N:o 74 ­ 27.9.2009 Parturi / Kampaaja Hammaslääkärit Kirkkonummen Sanomat Siivousta Terveyspalvelut Helsingin Lääkärikeskus · Bulevardin Gynekologinen Lääkärikeskus · Pasilan Lääkärikeskus · Talin Lääkärikeskus · Teslamed Magneetti& TT-kuvaus · Vantaanportin Lääkärikeskus · Pohjois-Tapiolan Lääkärikeskus · Ulappatorin Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus Työterveyshuolto · Keravan Lääkärikeskus · Keravan Lääkärikeskus Terveyspuisto · Keravan Lääkärikeskus Fysioterapia · Lääkärikeskus Pipetti · Tuusulan Lääkärikeskus · Helsingin Lääkärikeskus · Bulevardin Gynekologinen Lääkärikeskus · Pasilan Lääkärikeskus · Talin Lääkärikeskus · Teslamed Magneetti- & TT-kuvaus · Vantaanportin Lääkärikeskus · Pohjois-Tapiolan Lääkärikeskus · Ulappatorin Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus Työterveyshuolto · Keravan Lääkärikeskus · Keravan Lääkärikeskus Terveyspuisto · Keravan Lääkärikeskus Fysioterapia · Lääkärikeskus Pipetti · Tuusulan Lääkärikeskus · Helsingin Lääkärikeskus · Bulevardin Gynekologinen Lääkärikeskus · Pasilan Lääkärikeskus · Talin Lääkärikeskus · Teslamed Magneetti- & TT-kuvaus · Vantaanportin Lääkärikeskus · Pohjois-Tapiolan Lääkärikeskus · Ulappatorin Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus · Järvenpään Lääkärikeskus Työterveyshuolto · Keravan Lääkärikeskus · Keravan Lääkärikeskus Terveyspuisto · Keravan Lääkärikeskus Fysioterapia · Lääkärikeskus Pipetti · Tuusulan Lääkärikeskus AJAN SAA AINA Päiväkotien kasvisruoka Yleislääkärit · Erikoislääkärit Lasten- ja nuortenlääkärit Työterveyshuolto · Laboratorio Röntgen Ulappatorin Lääkärikeskus Ulappakatu 1, 2. krs 02320 ESPOO 09 6808 8400 laakariin.fi Tuttu ja turvallinen terveyden asiantuntija Meiltä monipuoliset terveyspalvelut sinulle, joka haluat hoidon jatkuvuutta, luotettavuutta ja erikoislääkäreiden asiantuntemusta. Hoitoon ja tutkimuksiin pääset jonottamatta. Erikoislääkäripalvelut Fysiatria Ihotaudit Keuhkosairaudet Kirurgia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit Neurologia Ortopedia Psykiatria Sisätaudit Yleislääketiede Hammasteknikot Meiltä myös laboratorio- ja työterveyspalvelut. Varaa aika 030 633 9505 tai www.terveystalo.com Eläinlääkäreitä Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu +3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Kirkkonummen kunnan päiväkotien kasvisruokalista viikko 40; 28.9.­2.10.: Ma: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, kaurapuuro, maito. Lounas: Kasviscurry/kikhernecurry, yrttiriisi, mustaherukkasose, tuoresalaatti. Välipala: Mustikkakiisseli/sekamarjakiisseli, hiivaleipä/ruisleipä, levite, juoma. Ti: Varhaisaamiainen: tuoreannos, vehnälesevelli, juustoleipä. Lounas: Intialainen kasviskeitto/punainen kasviskeitto, talon leipä / sämpylä, levite, tuorepala. Välipala: Ahvenanmaan pannukakku/ talon pannukakku, marjasurvos, maito. Ke: Varhaisaamiainen: juusto-hedelmätarjotin, talon leipä, tee, seimi: velli. Lounas: Paistettua kasvista/sieniratatouille, perunasose/perunat, tuoresalaatti. Välipala: Kuningattaren ruispuuro/vatkattu marjapuuro, maito. To: Varhaisaamiainen: Marjat, neljänviljan puuro, maito. Lounas: talon kasviskastike, perunat/ pasta /lasagne pomodo rosso, tuoresalaatti. Välipala: Ruisrouhesämpylät /porkkanasämpylät, levite, juures, juoma. Pe: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, ohravelli, leikkeleleipä. Lounas: Pehtoorin kasvisperunavuoka / soijakasviswokki + kaurariisi, kasvishedelmävati/ tuorevati. Välipala: Täytetty wrappirulla/kerrosleipä, juurespala, maito, hapankorppu, levite. Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä. Kirkkonummen päiväkotiruoka Kirjanpitopalveluja Terveystalo Kirkkonummi Toritie 3 02400 Kirkkonummi www.terveystalo.com Lakiasiat www.kirkkonummensanomat.fi Kirkkonummen kunnan päiväkotien ruokalista viikko 40; 28.9.­2.10.: Ma: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, kaurapuuro, maito. Lounas: Kanaviilokki/ kanakastike, yrttiriisi, mustaherukkasose, tuoresalaatti. Välipala: Mustikkakiisseli/sekamarjakiisseli, hiivaleipä/ruisleipä, levite, juoma. Ti: Varhaisaamiainen: tuoreannos, vehnälesevelli, juustoleipä. Lounas: Nakkikeitto/ makkarakeitto/talon lihakeitto, talon leipä / sämpylä, levite, tuorepala. Välipala: Ahvenanmaan pannukakku/ talon pannukakku, marjasurvos, maito. Ke: Varhaisaamiainen: juusto-hedelmätarjotin, talon leipä, tee, seimi: velli. Lounas: Uunikalaa vihannespedillä/ savukalakastike, perunasose/ perunat, tuoresalaatti. Välipala: Kuningattaren ruispuuro/vatkattu marjapuuro, maito. To: Varhaisaamiainen:
• Kirkkonummen Sanomat Palveluja tarjotaan N:o 74 ­ 27.9.2009 Kuulutukset 5 Marjat, Neljänviljan puuro, maito. Lounas: talon lihakastike, perunat/ pasta /lasagne talon tapaan, tuoresalaatti. Välipala: Ruisrouhesämpylät /porkkanasämpylät, levite, juures, juoma. Pe: Varhaisaamiainen: Tuoreannos, ohravelli, leikkeleleipä. Lounas: Pehtoorin perunavuoka / Palermon perunasosevuoka/ kiinalainen wokki + kaurariisi, kasvishedelmävati/ tuorevati. Välipala: Täytetty wrappirulla/kerrosleipä, juurespala, maito, hapankorppu, levite. Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä. Kuolleet Kirkkonummen kouluruoka Viikko 40; 28.9.­4.10.: Ma: Kanakastike, yrttiriisi, mustaherukkasose, tuoresalaatti Ti: Talon gulassikeitto, smetana, sämpylä, levite, tuorepala Ke: Savukalakastike, perunat, tuoresalaatti To: Lasagne talon tapaan, tuoresalaatti Pe: Kiinalainen wokki, kaurariisi, tuoresalaatti Hautakiviä Kaipuu saa näkyä sirpa.tiainen@loimaankivi.fi KAIKKI KIVITYÖT Edustajamme Sirpa Tiainen Puh 050 584 1026 Kirkkonummen kasvisruoka Viikko 40; 28.9.­4.10.: Ma: Kikhernecurry, yrttiriisi, mustaherukkasose, tuoresalaatti Ti: Punainen kasviskeitto, smetana, sämpylä, levite, tuorepala Ke: Sieniratatouille, perunat, tuoresalaatti To: Lasagne Pomodo Rosso, tuoresalaatti Pe: Soija-kasviswokki, kaurariisi, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa. Kellonummentie 5, Espoo www.loimaankivi.fi KUULUTUKSET JATKUU SIVULLA 10 ka, pinaattinen kasvis-pastavuoka Palvelukeskuksen ruokalista K:nummen Palvelukeskuksen ruokalista viikolle 40; 28.9.­4.10.: Ma: Kanakastike, perunat, salaattipöytä, mustaherukkasose, marjakiisseli, kikhernecurry Ti: Talon gulassikeitto, smetana, tuorepala, sämpylä, levite, pullavanukas + vaniljakastike, punainen kasviskeitto Ke: Savukalakastike, perunat, salaattipöytä, mansikkarahka, sieniratatouille To: Lasagne talon tapaan, salaattipöytä, jäätelö, lasagne Pomodo Rosso Pe: Kiinalainen wokki, kaurariisi, salaattipöytä, hedelmäsalaatti, soija-kasviswokki La: Maksalaatikko, tuoresalaatti, puolukkasurvos, appelsiinikiisseli Su: Talon lihapata, perunasose, tuoresalaatti, marjakimara Palvelukseen halutaan Inkoon ruokalista Viikko 40; 28.9.­4.10.: Ma: Unkarilaista lihakastiketta, perunaa, salaattia Ti: Gratinoitua seitä, perunaa, salaattia Ke: Nakkikeittoa To: Pasta-broilerivuokaa., salaattia Pe: Lihapyöryköitä, salaattia, perunaa La: Kirjolohilaatikkoa, punajuuria Su: Palapaistia, perunaa, salaattia Koulutusta Hautauspalvelut Ingås matlista Vecka 40; 28.9.­4.10.: Må: Ungersk köttsås, potatis, sallad Ti: Gratinerad sej, potatis, sallad Ons: Knackkorvssoppa To: Broiler-pastalåda, sallad Fr: Köttbullar, potatis, sallad Lö: Forelllåda, rödbeta Sö: Kalops, potatis, sallad Siuntion ruokalista Siuntion kunnan koulujen ruokalista vko 40 eli 28.9.­2.10.: Ma: Lihapyörykät, kastike, peruna, salaatti. Ti: Kalakeitto, hedelmä. Ke: Makaronilaatikko, salaatti. To: Broilerinugetteja, kastike, riisi, salaatti. Pe: Nakit, kastike, peruna, salaatti Masalan ruokalista Viikko 40; 28.9.­2.10.: Ma: Gulassikeitto sekaleipä, juustolevite, tomaattinen papukeitto Ti: Broileri-pekonikastike, riisi, kikherne-bataattipata Ke: Silakkapihvit, perunasose, tilli-kermaviilikastike, kasviskääryleet To: Gruusialainen lihapata, perunat, punajuuri-kasviskastike Pe: Jauheliha-pastavuo- ASUNTOMARKKINAT SIVUT 8, 9 ja 11 TYÖSUORITUKSET SIVULLA 23
• 6 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Taloyhtiöiden ryhdistäydyttävä omaisuudenhoidossa Uusi asunto-osakeyhtiölaki paimentaa kaikki taloyhtiöt tekemään vähintään viisivuotisen korjausohjelman. Isännöintiliitto painottaa, että lain hengen mukaan korjausohjelma on tehtävä siihen paneutuneiden ammattilaisten avulla. ­ Kunnollinen korjausohjelma ei synny vasemmalla kädellä, summasi Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä Isännöintipäivillä Tampereella viime torstaina. Isännöintiliitto viestittää, että löysäilyn aika on taloyhtiöissä nyt ohi. Enää taloyhtiöitä ei voi kehittää minimipanostuksilla ja vastahakoisesti niin kuin tehtiin energiatodistuksen osalta vuosi sitten. Hallitus tai isännöitsijä eivät missään tapauksessa voi ohimennen sutaista korjausohjelmaa kasaan, vaan se on otettava vakavasti. Korjausohjelman pitää perustua riittäviin kiinteistön kunnon selvityksiin. Korjausohjelman laatiminen on pitkä prosessi, jossa on kuultava osakkaiden näkemyksiä ja hankittava ammattilaisilta riittävästi tietoa kiinteistön kunnosta. Yhtiön sisällä on käytävä riittävästi keskustelua, jotta voidaan muodostaa yhteinen tahtotila. ­ Ilman kunnollista osakaskyselyä ja keskustelutilaisuuksia tämä on lähes mahdotonta, painottaa Isännöintiliiton puheenjohtaja Mikko Peltokorpi, jolla on vuosikymmenten kokemus suunnitelmallisesta korjaamisesta taloyhtiöissä. Jos korjausohjelman laatiminen ei vielä ole yhtiössä vakiintunut tapa, isännöinnin on huolehdittava siitä, että sen valmistelu aloitetaan välittömästi. ­ On merkillistä, että yhteiskunnan pitää pakottaa lailla asunto-osakkeen omistajat huolehtimaan omasta omaisuudestaan. Mutta jos muuten ei kiinnosta, niin näinhän se on tehtävä. Kansallinen kiinteistövarallisuus rapistuu käsiin, jos sitä ei johdeta pitkäjänteisesti, Heikkilä korostaa. Käytännössä Isännöintiyritykset käynnistävät ja koordinoivat taloyhtiöiden korjausohjelman tuotannon ja hankkivat yhtiöille tarvittavan lisäosaamisen. Korjausohjelma on yksi esimerkki uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutuksista, jotka lisäävät ammattimaisen isännöinnin tarvetta ja työmäärää. Asunto-osakeyhtiölakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja tulee voimaan vuonna 2010. H y v ä ä a l k u v i i k ko a ! Aurinko nousee 7.16 ja laskee 19.05 La 26.9. Kuisma, Finn *ORT Johannes, Juhani, Juha Su 27.9. Vesa, Torolf *ORT Kaari Ma 28.9. Arja, Leonard, Lennart *ORT Hariton, Harri Ti 29.9. Mikko, Mika, Mikael, Miika, Mikaela *ORT Kyrö Ke 30.10. Sirja, Sorja, Roger *ORT Riiko, Riku, Reijo, Kaija Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Lisäbudjetti 2 mmk Kirkkonummella (KS N:o 18 ­ 24.9.1969) Kirkkonummen kunnanhallitus esittää valtuustolle noin 2 mmk:n suuruisen lisätalousarvion hyväksymistä. Kaikkiaan on menoja esitykseen kirjattu 2.228.000 mk. Lisätalousarvio on tehty sille pohjalle, ettei lopullinen äyrinhinta vuoden 1968 verotuksessa nousisi. Lopullisen äyrinhinnan vahvistamista ei kuitenkaan ole ainakaan vielä otettu esille. Lisätalousarvion suurimmat menokohdat ovat kunnallistekniikka, maanostot, korot ja Finnsbacka Vattenin kunnan haltuunotto. Korkojen ja kuoletusten osuus on nyt veroäyrin hinnassa noin 2 pennin luokkaa äyriä kohti. Verolautakuntien henkilöehdotukset pantiin pöydälle, sillä paikkojen jakaantumisesta ei ole päästy tyydyttävään ratkaisuun. Alustavasti on keskusteltu Hindersbyn rakennuskaava-alueelta myytävien tonttien hinnasta. Periaatteessa lienee selvää, että hinta tulee määräytymään kunnan omakustannusperiaatteen mukaan. Tämän arvellaan merkitsevän vähintään 10 mk:n neliöhintaa. Vanhuspalvelujen laadusta yhteiskuntasopimus Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut ovat vaarassa. Erityisesti vanhusten hyvinvointiin ja hoivaan kohdennetut rahat ovat riittämättömiä. Vanhuspalvelut nousivatkin syystä keskeiseksi teemaksi viime kunnallisvaaleissa ja erityisesti eduskuntavaaleissa. Kaikki puolueet sitoutuivat tilanteen parantamiseen vaalityössään. Nyt on lupausten lunastamisen aika. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto vaatii, että maahamme on saatava yhteiskuntasopimus, jolla päättäjät sitoutuvat vanhuspalvelujen tarvitsemiin toimintatapojen muutoksiin ja lisäresurssointiin. Vastuu vanhustenhuollosta kuuluu kunnille, mutta niiden taloudellinen tilanne on heikko. Ilman vanhustenhuoltoon kohdennettua lisätukea ei tilannetta pystytä parantamaan. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto painottaa, että kuntien kaikki hallintokunnat on saatava entistä paremmin ja innovatiivisesti mukaan palvelemaan ikääntyviä. Mukaan on saatava myös järjestöjen palvelutuotanto, osaaminen ja laaja vapaaehtoisten verkosto. Ikäihmiset arvostavat itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Hoidon ja palvelujen piiriin joutumista on saatava siirrettyä myöhäisemmäksi. Siksi on panostettava ikääntyneiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä ikäihmisten toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitoon. Vanhustenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Lääninhallitusten selvitys osoitti, että erityisesti huonokuntoisten hoitoa ja palveluja on parannettava. Turhaa ja liian aikaista raihnastumista tulee ehkäistä. Vanhustenhuollon palvelujärjestelmästä on saatava asiakasta kunnioittava ja inhimillinen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto korostaa, ettei tämä onnistu ilman vanhustenhuollon lainsäädäntöä ja lisäpanostusta ikäihmisten tarpeisiin. HIRVI Timo onkin pelimiehiä Kaikille lehtemme lukijoille on syntynyt tietynlainen kuva Timo Haapaniemestä. Monet Kirkkonummella tuntevat hänet aktiivisena ja tarkkana kunnallispoliitikkona, nykyään kunnanhallituksen puheenjohtajana. Paljon useammat tuntevat Timon Maikkarin uutispäällikkönä ­ tietorikkaana mutta hieman vakavana TV-kasvona. Harvalla on kuitenkaan omakohtaista kokemusta siitä, miten urheilupäällikkömme itse pärjää kilpakentällä, esim. golfkilpailussa. Hirvellä sattuu tätä olemaan ja voin kertoa, että tiukan paikan tullen Timosta löytyy uusia piirteitä. Ennen muuta se, että Timo onkin pelimiehiä. Todisteena tästä oli viikontakainen golfottelumme, jolla ratkaistiin kunnanvaltuuston reikäpelimestaruus. Hirvi, valtuuston itseoikeutettu golfmestari, haastoi Timon Kurkin kentälle ottelemaan mestaruudesta, reikäpelillä ­ eli kumpi voittaa useammat Kurkin 18 reiästä. Kävellessämme ensimmäiselle lähtöpaikalle, Hirvi sanoi Timolle: Avaa sinä täältä keltaiselta tiiauspaikalta, minä aloitan tuolta alhaalta, punaisilta, olenhan juuri tullut veteraani-ikään. Ajattelin tietenkin, että tämä parinkymmenen metrin etumatka joka reiällä takaisi menestyksen. Mutta toisin kävi. Timon avaus meni vasemmalla, kauas reiästä ja Hirven lähelle viheriötä. Mutta Hirvi tarvitsi yhden putin enemmän, joten ensimmäinen reikä tasattiin 5­5. Toisella reiällä Timo oikaisi rohkeasti puitten yli osuen oksiin ja Hirvi onnistui saamaan birdie-putin sisään voittaen reiän. Kun kolmannella reiällä Timon toinen lyönti lipsahti bunkkeriin ja hän menetti reiän, Hirveä alkoi jo vähän säälittää. Tämähän menee helpoksi. Varsinkin kun pitkällä neljännellä reiällä Timo löi ojaan, otti siitä yhden sakon ja oli sen jälkeen vielä griinibunkkerissa. Mutta nyt Hirven lähipeli takkuili ja reikä tasattiin. Viiden reiän jälkeen Hirvi johti jo 3­0 ja rupesi ottamaan koko touhun vähän kevyemmin kysellen Timolta kunnallispolitiikan kuulumisia ­ pitääkö veroäyriä nostaa ja miten paljon. Ottelun puolivälissä, yhdeksännen reiän jälkeen Hirvi johti reikäpeliä 3­0. Silloin Hirvi huomasi Timolla uuden, päättäväisen ilmeen ja pelin käyvän tarkemmaksi. Timo löi edelleen pitkiä avauksia, mutta nyt ne pysyivät väylällä ja lähestymislyönnit osuivat griinille, Hirven kolutessa puolestaan bunkkereita ja puttaillessa ohi. Timo kavensi hetkessä Hirven johtoaseman yhteen lyöntiin ja vaikka 14. reiällä ­ mielestäni eräällä Suomen kauneimmalla ­ Hirvi teki taas birdien, kavensi Timo seuraavalla pitkällä väylällä Hirven johdon taas yhteen. Kolme reikää oli pelaamatta ja Hirvi luotti kotikenttäetuun. Varsinkin kun seuraavalla kapealla väylällä Timo löi metsään Hirven päästessä yhden lyönnin etuasemaan. ­ Säilytä vain tämä tilanne, niin et voi enää hävitä, Hirvi hoki itsekseen ja löi griinin reunaan. Mutta Timo tuli metsästä rauhallisella lyönnillä ja sijoitti lähestymislyöntinsä keskelle viheriötä. Hirvi hermostui ja puttaili kaltevaa griiniä ylös, alas häviten reiän. Tilanne olikin 0­0. ­ Mutta nyt peli ratkesi, Hirvi ajatteli viimeistä edellisellä reiällä, kun Timon lähestymislyönti osui kallioon kimmahtaen metsään. Mutta Timo löi puunoksien alta uskomattoman lyönnin metsästä ylös, griinin yli ja yhdellä putilla reikään. Hirven oli pakko saada parin metrin putti sisään ja onneksi se meni. Näin saavuttiin viimeiselle, pitkälle reiälle tilanteessa 0­0. Muutaman jännittävän lyönnin jälkeen molemmat olivat griinibunkkerissa, mutta selvisivät viimeiselle viheriölle. Puttipeli ratkaisi ottelun: Timon ensimmäinen putti jäi lyhyeksi, Hirven meni vähän pitkäksi. Ratkaisevassa putissa Hirvi epäonnistui Timon rullatessa voittoputin rauhallisen varmasti reikään. ­ Tämä on niin kuin kunnallispolitiikassa, pitää toimia rauhallisesti mutta varmasti, Timo selitti voittonsa salaisuutta. HIRVI Suhdanneavustus nosti hintoja Isännöintiliiton tuoreessa kyselyssä kolmannes isännöitsijöistä ilmoittaa, että alle 100.000 euron korjaushankkeeseen on nyt vaikeampi saada urakoitsija kuin viime vuonna. Hinnat ovat nousseet erityisesti pienissä korjaushankkeissa. 41 prosenttia isännöitsijöistä kertoo, että hinnat ovat pienissä hankkeissa viime vuotta kalliimpia. Joka seitsemäs isännöitsijä kertoo, että hinnat ovat pienissä hankkeissa nousseet yli 10 prosenttia. Suurimmissa yli miljoonan euron hankkeissa lähes joka kolmas isännöitsijä on huomannut hintojen nousua. Suuria hankkeita kilpailuttaneista isännöitsijöistä 8 prosenttia on törmännyt yli 10 prosentin hintojen nousuun. 32 prosenttia isännöitsijöistä on myös sitä mieltä, että alle 100.000 euron korjaushankkeisiin on viime vuotta vaikeampi saada urakoitsijoita. Yli miljoonan euron hankkeissa joka kolmannen isännöitsijän mielestä urakoitsijoiden saatavuus on viime vuotta helpompaa. Kysely vahvistaa sen, että valtion 10 prosentin suhdanneavustus on osittain valunut korjausrakentamisen hintoihin. - Näyttää siltä, että suhdanneavustus on ruokkinut erityisesti pienten, alle 100.000 euron, korjaushankkeiden markkinoiden ylikuumenemista. Korjausavustuksella onkin käynnistetty pääasiassa pieniä hankkeita. Osa isännöitsijöistä arvosteleekin valtioneuvoston aikataulullisesti huonoa päätöstä, joka on aiheuttanut sekä hinnannousun että suunnittelija- ja urakoitsijapulan kun kaikki hankkeet tapahtuvat yhtäaikaa.
• Kirkkonummen Sanomat Sunnuntaina Maanantaina N:o 74 ­ 27.9.2009 Tiistaina Keskiviikkona 7 +9 Kirkkonummi Inkoo Inkoo +17 Siuntio Inkoo +17 Kirkkonummi +12 Siuntio Inkoo +12 Kirkkonummi +9 Siuntio +10 Siuntio +10 Kirkkonummi +17 12 +12 +16 Selkeää Puolipilvistä +9 4 Pilvistä +10 9 +12 Sadekuuroja Sadetta +9 Ukkosta 4 Tuulen suunta ja -nopeus +10 Sää -merkkien selityksiä 6 ILMATIETEEN LAITOS AKK:n rakennusurakassa "puhtaat jauhot pussissa" ­ Itse olen ollut mukana Aleksis Kiven koulun rakennusprojektissa alusta lähtien ja voin vakuuttaa, ettei sen tiimoilta ole tapahtunut mitään väärinkäytöksiä, sanoi siuntiolainen Jarmo Paasikivi, joka aikanaan toimi AKK:n rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Siuntion kunnanhallitukselle on jätetty selvityspyyntö AKK:n rakennustöistä ja kyselty mm. 200.000 euron määrärahan perään. ­ Tämä 200.000 euroa käytettiin koulun kalustamiseen, eikä se ole sujahtanut urakoitsijan taskuun, vaan se on tilitetty kalusteiden toimittajille, sanoi Paasikivi. Sivistyslautakunta oli unohtanut varata määrärahat koulun kalustamiseen ja siitä syystä ne oli otettu mukaan hankkeen rahoittamiseen lisämäärärahan muodossa. Kysymyksiä on herättänyt myös se, miksi urakkatarjoukset on merkitty avatuiksi Nummelassa. ­ Urakkatarjoukset avattiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan Rakentajain Insinööritoimistossa Nummelassa, joka toimi kunnan palkkaamana rakennusvalvojana. Tilaisuudessa oli läsnä myös Siuntion kunnan edustajat. Tästäkin tapaamisesta on pöytäkirja olemassa, kertoi Paasikivi. Hänestä tuntuu ihmeelliseltä, että vuodesta 2001 lähtien AKK:n rakennusprojekti on saanut täyden hyväksynnän tilintarkastajilta ja valtuustoilta ja nyt vanhat asiat ovat kaivettu esiin aivan kuin niissä olisi jotain hämärää. Lisäksi jokaisesta rakennustoimikunnan kokouksesta on mennyt pöytäkirjat kunnanhallituksen jäsenille. ­ Kyllä tämän asian käsittelyssä on ollut puhtaat jauhot pussissa, vakuutti Paasikivi, jonka mukaan nyt näyttää siltä, että meneillään on ajojahti koulun entisen rehtorin savustamiseksi pois opetustehtävistä. ­ En voi hyväksyä tällaista toimintaa ja toivonkin, että Aleksis Kiven kouluun saataisiin vihdoin työrauha, sanoi Paasikivi, joka itse siirtyi vuodenvaihteessa sivuun kunnallispoliittisista tehtävistä kolmen vuosikymmenen jälkeen. 20 vuotta hän istui Siuntion valtuustossa ja kahdeksan vuotta kunnanhallituksen II varapuheenjohtajana. Kysy mitä vain! ­ Kirkkonummen kirjasto vastaa -palsta Kirkkonummen Sanomiin Kirkkonummen Sanomissa ilmestyy jatkossa kerran kuukaudessa palsta, jonka sisältöön lehden lukijoilla on tilaisuus vaikuttaa. Palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä kysymyksiä ja niihin etsii vastauksen Kirkkonummen kirjaston henkilökunta. Kysymykset voivat käsitellä aivan mitä vain, jätehuollosta vieheisiin ja koiran madottamiseen, mutta erityisesti toivotaan kysymyksiä koskien Kirkkonummea ja sen lähialueita; historiaa, merkittäviä paikkoja, luontoa, merkkihenkilöitä yms. Muotoile kysymyksesi selkeästi ja napakasti. Toimituksella on oikeus muokata tai lyhentää tekstiä. Kysymyksiä ja kommentteja vastauksiin voi lähettää osoitteeseen toimitus@kirkkonummensano mat.fi tai Kirkkonummen Sanomat PL.... Postiin otsikoksi "Kysy mitä vain". Muista liittää kysymykseesi nimesi tai nimimerkkisi ja asuinpaikkasi. tien kautta kouluihin ja värikkäiden vaiheiden ja sivukirjastojen perustamisten ja lakkauttamisten jälkeen kirjastotoiminta siirtyi nykyisiin tiloihin torin laidalle vuonna 1982. Veikkolan kirjasto muokattiin vanhasta kansakoulusta ja se avattiin 1990. Masala sai kirjaston Temanan monitoimitaloon vuonna 1999. Lisää tietoa historiasta löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/ Kirkkonummen_kirjasto tai teoksista: Favorin, Martti: Kirkkonummi - kasvun ja muutoksen vuodet. Kirkkonummen kunta, 2006 ja Backman, Sigbritt: Vanha Kirkkonummi (Kyrkslätts hembygdsförenings skrifter ; XXIII), 2006 Voiko ikkunalliset kirjekuoret heittää paperinkeräykseen vai pitääkö muovi ensin repiä irti? Entä muoviin käärityt lehdet? Nim. PK, Siuntio Paperinkeräys Oy antaa hyvät ohjeet paperiroskan lajitteluun ja heidän kotisivuillaan www.paperinkerays.fi kerrotaan, että kaikki postin kautta kulkeva paperi kelpaa paperinkeräykseen. Siis myös ikkunalliset kuoret. Lisäksi puhelinluettelot, pehmeäkantiset kirjat, tuoteluettelot ja valkoiset paperikassit kelpaavat paperinkeräyslaatikkoon. Sen sijaan paperinkeräykseen ei saa laittaa muoviin käärittyä mainospostia eikä muovipinnoitettua paperia esim. lahjapaperi. Tiesittekö, että myös itsejäljentävä paperi, esim. kuiteissa kuuluu sekajätteeseen? JARMO Paasikivi toimi Aleksis Kiven koulun rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Lähitaksikortti otetaan käyttöön Lost-kunnissa Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan vaikeavammaisten kuljetuksissa otetaan käyttöön taksikortti. Uudistus koskee noin 450 alueen asukasta, jotka eivät voi vaikeavammaisuuden vuoksi käyttää julkisia liikennevälineitä ja joille kunta korvaa tällä perusteella matkat lähialueella. Asiakas saa henkilökohtaisen magneettikortin, johon ladataan matkojen määrä ja kortin voimassaoloaika. Kortin tietoja voidaan päivittää sähköisesti vammaispalvelutoimistosta. Siuntiossa on ollut käytössä lähitaksikortti vuodesta 2008. Muissa kunnissa autoilijat ovat toimittaneet laskut vammaispalvelutoimistoon, jossa toimistosihteeri on tarkastanut kaikki laskut käsin. ­ Vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluihin oikeutettuja on Lost-alueella 450 kuntalaista. Kun kullakin on oikeus 18 asiointimatkaan kuussa, kuittien käsittelyyn on mennyt valtavasti työaikaa. Lähitaksikortin avulla asiakkaiden asiointi helpottuu ja kuljettajat saavat rahansa nopeammin. Samalla toimistotyöntekijän työ helpottuu ja rationalisoituu, kertoo erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen. Lähitaksikorttiin siirrytään alueen kunnissa asteittain syksyn aikana. Asiakkaat saavat henkilökohtaisesti tiedon, kun muutoksen edellyttämät valmistelut on tehty. Samalla yhtenäistetään asiakkaiden maksettavaksi jäävät omavastuuosuudet, niin että kaikkien kuntien asukkaat maksavat matkoistaan julkisen liikenteen mukaisen taksan. Esimerkkikysymyksiä ja -vastauksia Milloin Kirkkonummen kirjasto on perustettu ja minä vuonna nykyinen pääkirjaston rakennus on otettu käyttöön? Nim. Lukija Neidonkalliosta Ensimmäinen kirjaston tapaan toimiva kirjakokoelma annettiin käyttöön vuonna 1861 ja se sijaitsi kirkon sakastissa. Sieltä kirjasto muutti lukuisia kertoja kirjastonhoitajien ko- Pallo hukassa -ekologisessa luentosarjassa käsitellään luonnon monimuotoisuutta Kirkkonummen kansalaisopiston ekologisen luentosarjan toisessa illassa keskiviikkona 30.9. klo 19­20.30 käsitellään luonnon monimuotoisuutta. Luento pidetään Kirkkonummen koulukeskuksen A-talossa. Biologi, FL, tietokirjailija Pertti Koskimies luennoi aiheesta niin kirkkonummelaisella, valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on romahtamassa ihmisen aiheuttamien elinympäristö- ja ilmastomullistusten tähden. Lajeja kuolee sukupuuttoon arviolta tuhat kertaa nopeammalla tahdilla kuin ilman ihmistä. Biodiversiteetin romahdus on ilmastonmuutostakin akuutimpi riski myös ihmisen hyvinvoinnille, sillä ihmiskunta on täysin riippuvainen ekosysteemien, ravintoketjujen ja koko luonnontalouden häiriöttömästä toiminnasta. Ravintomme, lääkkeemme, viljelykasvien pölytys ­ kaikki on luonnon toiminnasta täydellisen riippuvaisia. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikamme haastavista aiheista! Kuntoutuminen kunniaan vanhusten viikolla Inkoossa Inkoossa vietetään neljättä kertaa valtakunnallista vanhusten viikkoa 4.­11. lokakuuta. Tämän vuoden teema on "Kuntoutuminen kunniaan". Vanhusten viikolla voi osallistua Kitty Seppälän vanhusta aktivoivan hoitotyön terveysvalmennus -luennolle tiistaina 6.10, tulla Ingakotiin tutustumaan ja katsomaan valokuvanäyttelyä Ingakodin arjesta tai osallistua vaikkapa Ingakodin yhteiseen hartauteen torstaina 8.10. klo 13.30. Lisäksi lauluyhtye Guldkanten käy laulamassa Ingakodissa sunnuntaina 4.10. klo 14. Viikon pääkonsertti pidetään torstaina 8.10. klo 18 seurakuntatalolla, jossa esiintyvät Heikki Orama, Susanne Westerlund, Victoria Lindroos, lauluyhtye Guldkanten ja Marianne GustavssonBurgmann. Tapahtumat ovat kaikille avoimia.
• 8 ASUNTOMARKKINAT N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat OIKEUS OMAAN VÄLITTÄJÄÄN. JOKAISELLA ON Me tiedämme 98% tarkkuudella mitä asunnostasi saa. Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Vuokrata halutaan Vuokrataan liiketilaa Vuokrataan varastotilaa Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat: Metropolialueen kilpailukykyä ei paranneta uhkailulla Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat paheksuvat ministeri Jan Vapaavuoren lausuntoja siitä, että pääkaupunkiseudun neljä kuntaa voitaisiin yhdistää jopa pakkolailla. Ministeri Vapaavuoren lausunnot eivät tue pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisten jo tehtyjen päätösten uskottavuutta. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on jo tuottanut huomattavia tuloksia. Kaikki yhteistyösopimuksen 14 hanketta on saatu päätökseen. Yhteinen Metropolia Ammattikorkeakoulu on toiminut jo vuoden ja seudulliset joukkoliikenne- ja jätehuoltoorganisaatiot aloittavat vuodenvaihteessa. Lisäksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on järjestetty seudullisesti niin, etteivät kuntarajat vaikuta palvelujen saatiin. Asuntotuotannosta on valtion kanssa solmittu aiesopimus, josta Espoo pitää kiinni. Seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Espoo pitää tärkeänä metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä ja on käynnistänyt tähän liittyen 14 kuntaa kattavan yliopistotasoisen tutkimuksen. Tutkimuksen ydinkysymyksiä on se, millaista uudenlaista politiikkaa metropolialueen kunnilta ja valtiolta edellytetään alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uhkailu ja pakottaminen eivät missään oloissa edistä kuntien yhteistyötä, toteavat espoolaiset valtuustoryhmien puheenjohtajat. LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi Ikkunat ja ovet asennettuina, Pihla-rahoituksella! Kari Koskinen 050 - 407 9296 www.pihla.fi Varmasti hyvä.
• Kirkkonummen Sanomat Erillistalot N:o 74 ­ 27.9.2009 ASUNTOMARKKINAT 97 m2 Kirkkonummi RT 2h+k+s ja autokatospaikka 55,5 m2 Lapinkylä ET 9 Omakotitalot Tontit Tontit Bro RT 4h+k+s 128,5 m2 Luoma erillistalo 198 m2 Vanha Hommaksentie 11 C. 6h,k, khh,s,autotalli. Neljän perheen yhtiössä uusittu upea erillistalo Itasossa+kellarihuone. Vihreä atriumpiha. Upea uusittu keittiö. Es. ma 18-18.30/Beck 050 323 3110 Mh. 424.000 . 564104 Rivitalot Evitskog rt 103 m2 Övidsborgintie 1 As. 3h,k,s. Päätien vieressä iso kolmio, jossa taloyhtiöllä isot piha-alueet. Hierova suihkukaappi, iso keittiö. Terassi. Ensies.ma 17.30-18/ Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 169.000 . 565997 Siuntio, Sunnanvik okt-tontti 0,26 ha Eteläinen Laversintie 41. Kaava-alueella Siuntion risteyksessä kulmatontti, tehokkuus e=0,15 ja 1½ kerrokseen saa rakentaa. Vähätiitto-Holmberg / 0500 440 887 Mh. 49.500 . 564351 Neidonkallio okt-tontti 989 m2 Neidonkuja 4. Arvostetulla alueella kaavatontti, jossa rak. oik 225 m² kahteen tasoon. Loiva etelärinne kaunista puustoista maastoa. Kaukolämpö! Beck / 050 323 3110 Mh. 139.000 . 558233 Siuntio Asema okt-t. 1 087 m2 Korjaamontie. Vihreä puutarhakaavatontti, jossa valmiina autokatos/ varastorak. yht n. 75 m², rak. -98. Rak. oik. e= 0,25. Beck / 050 323 3110 Mh. 78.000 . 564663 Inkoo, Ålkila tontti 5 800 m2 Stångbergintie. Ylhäällä kauniissa kalliomaastossa erinomainen rakennuspaikka. Tasaista kalliotasannetta, rakennuslupa valmiina okt:lle. Beck / 050 323 3110 Mh. 38.000 . 562767 Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380, Koskentie 3, 02880 Veikkola, Puhelin 010 2545 300 Hyväkuntoinen perheasunto suositulla Bron alueella hyvien kulkuyhteyksien varrella. Laadukkaasti täysin uusittu keittiö.Todella iso kaunis eteläpiha, yläkerrassa myös katettu parveke.Yhtiössä laajakaistayhteys. Mh. 215000 , Brontie 5 A. Ensiesittely: 15:00­ 15:45/Anne Kurkinen 7019574 Jorvas RT 3h+k+s 68 m2 Hyväkuntoinen valoisa päätyhuoneisto rauhallisella Bron alueella. Suojainen aurinkoinen eteläpiha, kauniita istutuksia. Keskustan palvelut kävelymatkan päässä sekä hyvät kulkuyhteydet junalla ja bussilla. Mh. 162000 , Brontie 6 D. Ensiesittely: 15:00­ 15:45/Irma Janger 7020365 Rivitalot Siuntio OKT 2 isoa mh, oh, sauna ja 2 erill. wc:tä. Todella tilava ja avara talo. Korkea ja iso oh, takka ja leivinuuni, uusi keittiö, hyvät saniteettitilat. Energiataloudellinen lämmitysjärj. lattialämmityksellä. Suuri autotalli ja varasto. Rv. 1983 ja v. 2008 tehty isot uudistukset. Yhtiön tontti 1,6 ha 2 talolle.Vsv. 1,6 %. Mh. 290000 , Evitskogintie 77 A. Esittely: 15:00­15:45/Ari Riikonen 7089133 Veikkola Omakotitalotontti Hyvä rakennuspaikka Veikkolan vanhalla kaava-alueella. Tasaista metsämaastoa. Kunnallistekniikka. Palvelut ja koulut kävelyetäisyydellä. Tontti 1890 m2, ro 283 m2. Mh. 79500 . Kalliotie 11. Soita esittelystä ja lisätiedoista! 7086505 Valoisa ja hyväkuntoinen huoneisto, keittiö ja sauna remontoitu. Rauhallinen sijainti, aidattu suojaisa eteläpiha. Hyvät kulkuyhteydet junalla ja autolla. Kaukolämpö. Mh. 157000 , Jorvaksenpuisto 3 A. Esittely: 16:00­ 16:45/Irma Janger 7061370 Katso muut kohteemme osoitteesta www.huoneistokeskus.fi tai soita meille! Upealla paikalla uudehko hirsipaneelitalo. Keittiö, rt, oh, 3 mh, khh, ph, s, vh, 2*wc. Lisäksi rakentamaton ullakkotila. Omaa rantaviivaa Siuntionjokeen n. 30 m. Joessa voi meloa ja moottoriveneellä pääsee järvelle. Hyvinhoidettu tontti 1285 m2. Talossa korkea olohuone, isot ikkunat joelle päin. As.pa 146 m2 ja kok.pa 182 m2 sis. autotallin ja varaston.Vain 40 min. junalla Helsingistä! Harvinaisuus! Mh. 389000 , Rinkelitie 20. Esittely: 16:15­17:00/ Anne Kurkinen 7023098 Veikkola rt 118,5 m2 Puronsuuntie 12 I. 5h,k,s. -07 valm. perheasunto, tilavat mh:t, kaksi kph, kolme wc. Oleskelutilat porrastettu, korkea oh. Suojaisa piha. LTO, ilmalämpöpumppu, takkavalmius. Ensies. su 14-14.45/Petäjä 050 599 4189 Mh. 278.000 . 565744 Masala rt 58,5 m2 Nissnikuntie 6 K. 2h,k,sauna. Masalan keskustaan n. 1km. I-tason kaksio rivitalon päädyssä, jossa iso piha käytössä. Rauhallinen alue. Parkkipaikka vieressä. Vähätiitto-Holmberg / 0500 440 887 Mh. 147.870 Vh. 149.000 . 565710 Ilmainen arviointi! Gratis värdering! Kirkkotori 2 Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä Vähätiitto050 3233 110 Aarni 050 5994 189 Holmberg 0500 442 729 0500 440 887 Välityspalkkiomme alk. 2,93% velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 1.830 . Irma Janger LKV 0207 80 3812 0500 506 955 Anne Kurkinen 0207 80 3818, 040 772 4511 Ari Riikonen LKV Tiina Rapola0207 80 3815 Heinonen, LKV 0500 704 085 0207 80 3813 0500 418 961 Tarja Alaoja LKV myyntisihteeri 0207803816 02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810 faksi 020 780 3811 Avoinna: ma­to 9­17, pe 9­16 Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %). ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitoksen jakaman talousveden laatua tutkittiin kesäkuun ja elokuun välisenä aikana yhdeksällä valvontaohjelman mukaisella näytteellä keskustan verkostosta ja kahdella näytteellä Veikkolan verkostosta. Lapinkylän vesipostin vedestä otettiin yksi näyte. Näytteet täyttivät talousveden laadulle asetetut vaatimukset. Yhdestä keskustan verkoston näytteestä todettiin laatusuosituksen ylittävä määrä rautaa sekä koholla oleva mikrobi-pesäkeluku. Uusintanäytteen tulos täytti laatu- Ymmärrämme kodin arvon. huoneistokeskus.fi Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme. Vesijohtoveden laatu Kirkkonummella kesällä 2009 suositukset, ja ensimmäisen tuloksen epäiltiin johtuneen vesijohtoverkoston rakennustöistä. Veden happamuutta kuvaava pH-luku on keskustan verkostossa 7,6­8,1 ja Veikkolan verkostossa noin 7,5. Vesijohtoveden kovuus on sekä keskustan että Veikkolan verkostoissa alle 0,8 mmol/l (4,5°dH), eli vesi on pehmeää. Pesukoneeseen riittää siis pienin ilmoitettu annosmäärä pesuainetta. Vesihuoltolaitoksen jakamaa talousvettä tutkitaan säännöllisesti terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän tutkimusohjelman mukaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ottaa näytteitä eri puolilta vesijohtoverkostoja ja analysoi ne laboratoriossa Lohjalla. Tämän lisäksi vesihuoltolaitos seuraa vedenpuhdistusprosesseja omalla näytteenotolla ja tarkkailee raakavesilähteiden riittävyyttä. Vesihuoltolaitos toimittaa vettä noin 25.000 kuntalaiselle yhteensä noin 4.000 m3 vuorokaudessa. Keskustan verkostosta jaettava vesi on pintavettä ja se hankitaan kolmesta eri lähteestä: omalta vedenottamolta Meiko-järveltä, Espoon Vedeltä ja Suomen Sokeri Oy:ltä. Veikkolan vesijohtovesi saadaan kahdelta omalta pohjavedenottamolta, minkä lisäksi ostetaan Dämman-järvestä puhdistettua vesijohtovettä Espoolta. Långvikissa ja Lapinkylässä kunnan vedenottamoilta johdetaan pohjavettä muutamille kiinteistöille. Tutkimustulokset vesihuoltolaitoksen toimittaman talousveden laadusta ovat nähtävillä vesihuoltolaitoksen kotisivuilla: www.kirkkonummi.fi/vesihuoltola itos > Talousveden analyysit. Konevuokrausta
• 10 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Närtaxikort i bruk i Lost-kommunerna Taxikort tas i bruk i transporterna av gravt handikappade som bor i Lojo, Sjundeå, Ingå och Karislojo. Reformen gäller ungefär 450 invånare i området som inte på grund av sitt grava handikapp kan använda offentliga färdmedel och som för närvarande får ersättning av kommunen för resor i närområdet. Klienten får ett personligt magnetkort som laddas med antalet resor och kortets giltighetstid. Kortets uppgifter kan uppdateras elektroniskt på handikappservicebyrån. Sjundeå har haft närtaxikort i bruk sedan år 2008. I de övriga kommunerna har chaufförerna levererat fakturor till handikappservicebyrån, där byråsekreteraren har kontrollerat alla fakturor för hand. ­ Det finns 450 kommuninvånare i Lost-området som är berättigade till färdtjänst med stöd av handikappservicelagen. Då var och en av dem har rätt till 18 resor i månaden för att uträtta ärenden, har behandlingen av kvitton krävt oerhört mycket arbetstid. Med hjälp av närtaxikortet blir det enklare för klienterna att uträtta ärenden och chaufförerna får sina pengar fortare. Samtidigt underlättas och rationaliseras den byråanställdas arbete, berättar specialservicechef Saila-Maarit Laitinen. Närtaxikortet tas i bruk i kommunerna i området stegvis under hösten. Klienterna informeras personligen då de nödvändiga förberedelserna för reformen har gjorts. Samtidigt harmoniseras de självriskandelar som klienterna betalar själva så att invånarna i alla kommuner betalar för sina resor enligt taxan för kollektivtrafik. JULKINEN KUULUTUS Mäntsälästä Hirvihaaran venttiiliasemalta Siuntioon Pölansin venttiiliasemalle rakennettavan MäntsäläSiuntio maakaasuputken rakentamishanketta varten tulee Gasum Oy hakemaan valtioneuvostolta lupaa lunastaa ja ennakkohaltuunottaa Lohjan kaupungissa ja Siuntion kunnassa kiinteää omaisuutta ja erityisiä oikeuksia siten, kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (29.7.1977/603) on säädetty. Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkihanke alkaa Hirvihaaran venttiiliasemalta Mäntsälän kunnasta Hirvihaaran kylästä jatkuen Hyvinkään ja Lohjan kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Vihdin kuntien kautta päättyen Siuntion kunnan Bocksin kylässä olevalle Pölansin venttiiliasemalle. Maakaasuputkelle on kaksi vaihtoehtoista linjausta Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan ja Nurmijärven alueilla (pohjoinen ja eteläinen reittivaihtoehto). Muualla rakennettavan linjauksen sijainti on joitain pieniä täsmennyksiä lukuun ottamatta valtioneuvoston 14.2.2008 myöntämän ja myöhemmin Korkeimman hallinto-oikeuden 3.7.2008 kumoaman lunastuslupapäätöksen mukainen. Eteläinen reittivaihtoehto noudattaa pääosin aiemman lunastusluvan mukaista linjausta paitsi KeMaakaasuputken linjaus Naturgasledningens sträckning 0 5 10 km OFFENTLIG KUNGÖRELSE paineenvähennysasema on kummankin Hyvinkään Kaukaksen kylän keskusta-alueen kiertävän vaihtoehdon linjauksella. Paineenvähennysasemien yhteyteen rakennetaan linkkiasemat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Venttiili- ja linkkiasemien sekä pv-asemien yhteyteen rakennetaan tarvittavat kaapelit ja maadoitukset. Uusia anodikenttiä ja niille johtavia kaapeliyhteyksiä rakennetaan yksi Nurmijärven kunnan ja Lohjan kaupungin alueelle, kaksi Hyvinkään kaupungin alueelle ja kolme Vihdin kunnan alueelle. Yksi anodikenttä on kummankin Hyvinkään Kaukaksen kylän keskusta-alueen kiertävän vaihtoehdon linjauksella. Kaikkien edellä mainittujen pysyvällä käyttöoikeudella tai omistusoikeudella lunastettavien alueiden sijainnit on esitetty kuulemiskokouspaikalla olevissa kartoissa. Maakaasuputken tarvitsemat alueet puineen lunastetaan pysyvällä käyttöoikeudella. Rakennettaville alueille pääsyä varten rakennetaan uusia tieyhteyksiä ja perustetaan tieoikeuksia.Teitä ja tiealueita lunastetaan pysyvällä tai rakentamisenaikaisella käyttöoikeudella putkilinjalle ja rakennettavalle alueelle pääsyä varten. Rakennettavan putkiosuuden pituus on noin 90 km. Lisäksi rakennetaan Lohjalle haaraputki, jonka pituus on n. 5,5 km. Hankkeeseen kuuluvat rakenteet ja suunnitelmat ovat nähtävillä kuulemiskokouspaikalla, samoin tilaluettelot niistä kiinteistöistä, joita hanke För byggprojektet Mäntsälä-Sjundeå naturgasledning från Hirvihaara ventilstation i Mäntsälä till Pölsans ventilstation i Sjundeå kommer Gasum Oy att av statsrådet ansöka om tillstånd att inlösa och ta i förhandsbesittning fast egendom och särskilda rättigheter i Lojo stad och Sjundeå kommun, på sätt som stadgas i den om inlösen av fast egendom och särskilda rättigheter givna lagen (29.7.1977/603). Naturgasledningsprojektet Mäntsälä-Sjundeå börjar vid Hirvihaara ventilstation i Mäntsälä kommun, fortsätter via städerna Hyvinge och Lojo samt kommunerna Tusby, Nurmijärvi och Vichtis och slutar vid Pölsans ventilstation i Bocks by i Sjundeå kommun. Det finns två sträckningsalternativ (det norra och det södra sträckningsalternativet) för naturgasledningen genom Mäntsälä, Hyvinge, Tusby och Nurmijärvi. På de övriga platserna är placeringen, med undantag för några små preciseringar, i enlighet med det av statsrådet 14.2.2008 beviljade och senare av Högsta förvaltningsdomstolen 3.7.2008 hävda beslutet om inlösningstillstånd. Det södra sträckningsalternativet följer huvudsakligen sträckningen enligt det tidigare inlösningstillståndet utom vid Kervo å. Underfarten av Kervo å har flyttats från Hyvinge stads område till Tusby kommuns område. På det södra sträckningsalternativet finns dessutom en alternativ sträckning med en längd Med några få undantag byggs länkstationer i anslutning till tryckreduceringsstationerna. I anslutning till ventil- och länkstationerna samt tryckreduceringsstationerna installeras erforderliga kablar och jordningar. Ett nytt anodfält med därtill ledande kabelförbindelser installeras inom Nurmijärvi kommun och inom Lojo stad, två inom Hyvinge stad och tre inom Vichtis kommun. Ett anodfält finns på vardera av de alternativa sträckningarna runt Kaukas bys centrumområde. Platsen för alla de ovan nämnda områdena, som skall inlösas med permanent nyttjanderätt eller äganderätt, visas på kartor som finns tillgängliga på samrådsmötesplatsen. De områden som naturgasledningen fordrar, inklusive trädbeståndet, inlöses med permanent nyttjanderätt. För tillfart till byggområdena anläggs nya vägförbindelser och upprättas vägrättigheter. Vägar och vägområden inlöses med permanent nyttjanderätt eller nyttjanderätt under byggtiden för tillträde till ledningslinjen och det område som skall byggas. Den rörsträcka som skall byggas har en längd av cirka 90 km. Vidare byggs en cirka 5,5 km lång grenledning till Lojo. Till projektet hörande konstruktioner och planer finns till påseende på samrådsmötesplatsen, liksom en lägenhetsförteckning för de fastigheter, som berörs av projektet, med undantag för Hyvinkää/ Hyvinge Mäntsälä Järvenpää/ Träskända Karkkila/ Högfors Nummi-Pusula Vihti/ Vichtis Lohja/ / Lojo Nurmijärvi Tuusula/ Kerava/ Tusby Kervo )/ T1 ) (V V1 tie n (R n ru ge Tu ovä Åb Nummenkylä ÅTurun bo tie/ vä ge n Bä Bä cksin ck sv tie/ äg en Vantaa/ Sipoo/ Espoo/ Vanda Sibbo Esbo Kirkkonummi/ Helsinki/ Siun n Siuntio/ Kyrkslätt Kauniainen/ Helsingfors Sjun n Sjundeå Grankulla Muijala Lieviö/ Skräddarskogen Lohja/ Lojo Lempans Lohja n Lojos järvi/ jön Laakspohja/ Laxpojo / jaa ar n ä-K ana kä -b vin ris Hy Ka ta geRa vin Hy Myransin altaat/ Myrans bassänger Bäcks Immula L Lo o h j jo an ås ha vä rju ge n n tie (R (V V2 T2 5) 5) Lohja / Lojo Veijola/ Vejby Pauni/ Paunis Siuntio/ Sjundeå L La app pp er er sin sv tie äg / en 2 km Myrans Siuntio / Sjundeå / Vejans 0 1 2 km 0 1 Kartta: © Maanmittauslaitos lupanro 11/MML/09 Karta: © Lantmäteriverket tillstånd nr. 11/MML/09 Pölans Kartta: © Maanmittauslaitos lupanro 11/MML/09 Karta: © Lantmäteriverket tillstånd nr. 11/MML/09 ravanjoen kohdalla. Keravanjoen alituskohta on siirretty Hyvinkään kaupungin alueelta Tuusulan kunnan alueelle. Eteläisellä reittivaihtoehdolla tilojen Kullervosaari 24:29, Kalliomäki 24:4 ja Ilola 3:160 alueella Hyvinkään puolella sekä tilan Takakaukola 3:1637 alueella Tuusulan puolella on lisäksi vaihtoehtoinen linjaus, jonka pituus on noin 0,8 km. Maakaasuputken pohjoinen reittivaihtoehto on pituudeltaan noin 11,8 km ja se sijaitsee pääosin Hyvinkään kaupungin alueella. Linjaus erkanee aiemman lunastusluvan mukaiselta linjalta Mäntsälän kunnan puolella ja kiertää Kaukaksen kylän keskusta-alueen sen pohjoispuolelta. Linjaus ohittaa Uudenkylän ja sen läheisyydessä olevan Nykiön kalliomäen pohjoispuolelta ja yhtyy aiemman lunastusluvan mukaiselle linjalle Nurmijärven kunnan puolella Vantaanjoen läheisyydessä. Maakaasuputken linjaus ja vaihtoehtoiset reitit esitetään kuulutuksen liitteenä olevalla kartalla. Hankkeeseen kuuluvana rakennetaan uudet venttiiliasemat Nurmijärvelle Raalan kylään,Vihdin kunnan Selin kylään, Vihdin kunnan Haapakylän kylään sekä Lohjan kaupungin Ventelän kylään ja Lohjan kaupungin Pappilan kylään. Venttiiliasemien yhteyteen rakennetaan linkkiasema tiedonsiirtoa varten. Aiemmin rakennettuja venttiiliasemia laajennetaan Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylässä ja Siuntion kunnan Bocksin kylässä rakentamalla alueelle pysyviä ja väliaikaisia uusia rakenteita. Painetason muutosasema (City Gate) rakennetaan Siuntion kunnan Bocksin kylään Pölansin venttiiliaseman läheisyyteen. Uusia paineenvähennysasemia rakennetaan yhdet Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan alueelle sekä kahdet Lohjan kaupungin ja Vihdin kunnan alueelle. Yksi koskee lukuun ottamatta tiloja, joiden alueille tarvitaan pysyviä tai rakentamisenaikaisia tieoikeuksia. Lunastamalla tullaan: 1) hankkimaan kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus, 2) rajoittamaan pysyvää tai määräaikaista oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta sekä 3) lakkauttamaan erityinen oikeus Sanotun lain 9 §:n 4 momentin mukaisesti varataan kiinteän omaisuuden omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille, joiden etua ja oikeutta asia koskee, mahdollisuus lausua mielipiteensä hankkeesta tässä kunnassa järjestettävässä kokouksessa, joka pidetään Aika Keskiviikkona 21. päivänä lokakuuta 2009, klo 18.00 Paikka Aleksis Kiven koulun auditorio, Puistopolku 2, 02580 SIUNTIO Aika Torstaina 29. päivänä lokakuuta 2009, klo 18.00 Paikka Lohjan Yhteislyseon lukion auditorio, Karstuntie 6, 08100 LOHJA Kuultavalle, joka haluaa liittää kirjallisen lausumansa pöytäkirjaan, varataan mahdollisuus siihen kokouksessa tai, jos hän sitä vaatii, kokouksen jälkeen määräajassa, joka ei saa olla 14 päivää lyhyempi. Espoo 18. päivänä syyskuuta 2009 GASUM OY på cirka 0,8 km på områden tillhörande hemmanen Kullervosaari 24:29, Kalliomäki 24:4 och Ilola 3:160 i Hyvinge och hemmanet Takakaukola 3:1637 på Tusby sidan. Naturgasledningens norra sträckningsalternativ har en längd på cirka 11,8 km och det ligger huvudsakligen inom Hyvinge stad. Sträckningen avviker från sträckningen enligt det tidigare inlösningstillståndet inom Mäntsälä kommun och går runt Kaukas bys centrumområde på dess norra sida. Sträckningen går norröver förbi Uusikylä och den närbelägna bergskullen Nykiö och förenar sig med sträckningen enligt det tidigare inlösningstillståndet på Nurmijärvi kommuns sida i närheten av Vanda å. Naturgasledningens sträckning och de alternativa sträckningarna visas på den karta, som bifogats kungörelsen. I anslutning till projektet byggs nya ventilstationer i Raala by i Nurmijärvi, i Selki by i Vichtis kommun, i Haapakylä by i Vichtis kommun samt Ventelä by i Lojo stad och Pappila by i Lojo stad. I anslutning till ventilstationerna byggs länkstationer för dataöverföring. De tidigare byggda ventilstationerna i Hirvivaara by i Mäntsälä kommun och i Bocks by i Sjundeå kommun utvidgas genom att på området anlägga permanenta och tillfälliga nya konstruktioner. En omvandlingsstation för trycknivån (City Gate) byggs i närheten av Pölans ventilstationen i Bocks by i Sjundeå kommun. En ny tryckreduceringsstation byggs inom Hyvinge stad respektive Nurmijärvi kommun samt två inom Lojo stad respektive Vichtis kommun. En tryckreduceringsstation finns på vardera av de alternativa sträckningarna, som går runt Kaukas bys centrumområde i Hyvinge. lägenheter, på vars marker permanenta vägrättigheter eller vägrättigheter under byggtiden krävs. Genom inlösning skall: 1) rekvireras fast egendom eller permanent eller tidsbestämd särskild rättighet, 2) begränsas permanent eller tidsbestämd rätt att nyttja eller råda över fast egendom eller särskild rättighet samt 3) upphäva särskild rättighet Enligt 9 § 4 mom. i sagda lag reserveras för ägare av fast egendom eller innehavare av nyttjanderätt, vilkas intresse och rätt berörs av saken, möjlighet att framföra sin åsikt angående projektet vid möte, som anordnas i denna kommun enligt följande: Tid Plats Tid Plats Onsdagen den 21 oktober 2009, kl. 18.00 Aleksis Kivis skolas auditorium, Parkstigen 2, 02580 SJUNDEÅ Torsdagen den 29 oktober 2009, kl. 18.00 Lojo finska samlyceums gymnasiums auditorium, Karstuvägen 6, 08100 LOJO För den som önskar bli hörd och som vill bifoga sitt skriftliga uttalande reserveras möjlighet därtill vid mötet eller, om så krävs, efter mötet inom utsatt tidsfrist, som inte får understiga 14 dagar. Esbo den 18 september 2009 GASUM OY
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 ASUNTOMARKKINAT 11 Hammaslääkäriasema Vitadent laajenee alakertaan Kapasiteetti tuplaantuu PANU Peitsaro remontin alla olevissa, uusissa tiloissa, jonne aiemmin on tultu mm. vaateostoksille, hoitamaan vakuutusasioita tai kuntoa ja nauttimaan seurakuntayhteydestä. Esittelemme kaikki allaolevat asunnot silloin kun sinulle sopii. Soita meille! Päivi Tuliniemi TULINIEMI LKV Kiinteistönvälittäjä LKV, yrittäjä paivi@rehome.fi Tiina Lepo @MY HOME OY Kiinteistönvälittäjä LKV, yrittäjä tiina@rehome.fi 050 4000 264 040 5945 443 www.etuovi.com www.oikotie.fi www.jokakoti.fi Pora surisee suussani ja kuulen saman äänen myös alakerrasta, kun pötkötän paikkauttamassa hampaitani Vitadentin hammaslääkäriaseman tuolissa. Alakerrassa ei porata hampaita ­ vielä ­ mutta äänet liittyvät remonttiin, jonka tuloksena Toritien varrella sijaitseva hammaslääkäriasema laajentaa toimintaansa entisiin Vapaaseurakunnan tiloihin. ­ Kapasiteettimme tuplaantuu uusien tilojen myötä. Alakertaan meille tulee nyt kunnon hammaslääkäriasema: kolme uutta hoitohuonetta sekä erikoistiloja, kuten heräämö, esilääkityshuone, röngten sekä hyvät odotustilat asiakkaille, esitteli Panu Peitsaro valoisia tiloja, joissa vielä lokakuun ajan tehdään sisustustöitä. Käyttöön uudet tilat pitäisi saada joskus marraskuussa. Yläkerran tiloihin jää työskentelemään suuhygienisti Laura Juvonen. Vitadentissa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan hammaslääkäriä, erikoishammaslääkäreitä heistä ovat Heli Holming protetiikka, Patricia Stoor suu- ja leukakirurgia, Liisa Autio oikomishoito ja Pirjo Savolainen iensairaudet, Panu Peitsaro itse on opiskellut myös yleislääkäriksi. ­ Uudistamme kaikki hoitohuoneet kalustuksineen, mikä maksaa keskimäärin 60.000/huone. Nämä tilat ovat meille ihanteelliset. Isot ikkunat antavat luonnonvaloa, mikä on tässä työssä tärkeää, iloitsi Peitsaro tilassa, missä on toiminut mm. Step in - ja lastenvaatetusliike, kuntosali, vakuutusyhtiö ja viimeisimpänä Vapaaseurakunta. Lohja, Virkkala OKT n. 400 m2 Puustellin huippukeittiö, oh, 4 mh, s-os, takkahuone, khh, 2 kph, 3-ovinen autotalli, verstas + paljon paljon muuta tilaa! Kerrassaan mahtava ja ainutlaatuinen, lähes täysin saneerattu funkkistalo vuodelta 1938. Tontti on 1628 m2, osin suojaisa, piha helppohoitoinen, tyylikäskin. Ison perheen unelmatalo! Mh. 530.000. 19048 Tuusankj 8. SOVI ESITTELY! Kaavi, Luikonlahti OKT 260/440 m2 Loistelias järvenrantatila puhdasvetisen Rikkajärven rannalla. Tila koostuu useista rakennuksista. Hirsinen omakotitalo, savusauna, toinen rantasauna, yritystiloja, majoitustiloja! Omaa rantaa 186 m. Tontin koko lähes 1,9 ha. UPEA mahdollisuus asumiseen, vapaa-aikaan, yrittäjyyteen! Mh. 468.000. Luikonniementie. SOVI ESITTELY! 68521 Siuntio, Fall OKT 202/232 m2 + at 7 h, k, s-os, khh. Erillinen autotalli + autokatos. Vuonna 2006 valmistunut Kannustalon upea 2-kerroksinen "Aurora". Laatua arvostavalle suurelle perheelle! Maalämpö, edulliset asumiskulut! Hienoon maisemaan rajoittuva 1,1 ha tontti. Rakennusoikeutta runsaasti jäljellä. Juna-asemalle 2 km. Mh. 518.000. 89933 Fallintie. SOVI ESITTELY! Siuntio, Kela OKT 170/239 m2 4 h, k, saunaos, kph, khh. Lisäksi rantasauna. Vankka hirsitalo oman, valtavankokoisen, kalliopohjaisen Kaituo-lammen rannalla. Pihapiirissä olevan toisen lammen rannalla kelohirsinen saunarakennus. Mahtavan iso, erikoinen pihapiiri! Neljän hehtaarin tila lähellä Sjundbyn linnaa! Mh. 598.000. Niittykyläntie. SOVI ESITTELY! 23546 Siuntio, Pickala OKT 150/223 m2 Oh, k, 4 mh, takkah, s-os, lämmin autotalli, varasto. Mielettömät terassit! Asuintilat yhdessä tasossa. Mahtava "terassitalo" merellisessä Pickalassa. Rv. 2004. Kulmatontti 1748m2. Lähellä kaikki: Golf, meri, uimaranta ja talviuintipaikka. Rauhallista asua! Helsinkiin 40 km! Mh. 497.000. Mäntykalliontie. SOVI ESITTELY! 22129 Nummi-Pusula, Ikkala OKT 144,5/189 m2 + at 47 m2 Moderni tupakeittiö, 3 mh, s-os., khh, erill. kph. 2 Terasseja 120 m ! Suomen oloihin mukautettu huippumoderni keskieurooppalaistyylinen hirsitalo, jossa äärimmäisen pienet asumiskulut ja ripaus luksusta! Ainutlaatuiset järvinäkymät, rantaoikeus! Asumista luonnon keskellä, vain 4 km Karkkilasta! Mh. 420.000. Saarlammentie. SOVI ESITTELY! 42555 Lohja, Virkkala KT 118,8 m2 Oh, k, ruokasali, 2 mh, halli, kph + parveke. Viehättävä huoneisto 1920/1940 rakennetussa talossa ihan Virkkalan keskustassa! Vanhan kivitalon tunnelmaa. Olohuoneessa erkkeri ja toimiva takka. Täällä voit grillata parvekkeella ja saunoa yhtiön saunassa milloin haluat! Piha-autopaikka. Vmh. 127.000. Virkkalantie 22. SOVI ESITTELY! 86357 Siuntio, Keskusta OKT 102/148 m2 3 h, k, sauna, at ja autokatos. Kauniisti kokonaan remontoitu talo: kph, keittiö ja ulkovuoraus, käyttövesiputket, uusi varaava takka, keskuspölynimuri. Lämmintä työ- ja varastotilaa. Kodikas, rakkaudella pidetty koti keskustan läheisyydessä. Suojaisa puutarhatontti etelään ja länteen. Mh. 229.000. Sudenkaari 60. SOVI ESITTELY! 49794 Nummi-Pusula, Nummi OKT 101,5/112,5 m2 4 h, k, s-os, khh, vh + avoullakko + autokatos. Maalaisromanttisesti sisustettu 2003 rakennettu talo Nummen Karhunpellon alueella. Ihastuttava avokeittiö, Tulikiven varaava takka/ leivinuuni, ilmalämpöpumppu, isot terassit, ikkunamarkiisit, kesäkeittiö, ihanalle Pitkäjärvelle 250 m!! Mh. 219.000. Karhunpellontie 13. SOVI ESITTELY! 70282 Viro, Ablo-Paluoja,Raamatu küla Viehättävä kunnostuskelpoinen maatila! Hirsinen päärakennus n. 140 m2 + 100 m2/6h, k, korkeaa vinttitilaa. Hirsinen aitta n. 130 m2 + 80 m2. Tilan koko 3,2 ha. Paljon hedelmäpuita. Idyllinen paikka matkailutilaksi, vapaa-aikaan tai vaikkapa metsästystilaksi! Paljon mm. villisikoja. Pärnu vain n. 50 km. Mh. 29.000 . KYSY LISÄÄ! 61508 Kirkkonummi, Kolmperä OKT-tontti 0,2950 ha Espoon rajalla Kolmperä-järven läheisyydessä ilta-aurinkoinen OKT-tontti. Todella vankka rakennuspaikka isommallekin talolle! Mukava kyläyhteisö! Rakennusoikeus 10 %. Kunnallistekniikka. Tästä ajat nopeasti Helsinkiin! Mh. 125.000 Laitamaantie. SOVI ESITTELY! 74138 Kirkkonummi, Jolkby, OKT-tontti 0,1600 ha Kalliorinnetontti, maaperätutkimus tehty. Hyvä rakennuspaikka! Hyvä, jämäkkä, aurinkoinen rakennuspaikka omakotitalolle, vaikka kivitalolle! Tie perille, sähköliittymä ja kunnallistekniikka rajalla. Keskustan palvelut lähellä. Ro. 240 + 60 m2. Mh. 158.000 Heikkilänpolku. SOVI ESITTELY! 49727 PLUS-arvot Yli 20 vuotta nykyisillä sijoillaan toimineen Vitadentin kuuluminen PlusTerveys Oy:hyn hämmentää Peitsaron mukaan asiakkaita. ­ Itsenäiset, tietyt laatukriteerit täyttävät ammatinharjoittajat ympäri Suomea voivat oman nimensä säilyttäen liittyä tähän PlusTerveys Oy konserniin, jolla on yhteinen hallinto, tietyt palvelut sekä koulutus jäsenistölle, valottaa itse konsernin hallituksessa istuva Peitsaro. Konsernin PLUS-arvot tulevat sanoista: Palveleva, Laadukas, Uudistuva ja Sitoutunut. Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon kuuluvan yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 108 miljoonaa euroa ja se onkin saanut useana vuonna peräkkäin TE-arvosanakseen täyden 10 taloudellisen menestymisen perusteella Talouselämä-lehden selvityksissä. Yhtiön henkilöstömäärä on vajaa 1150 henkeä ja tulosyksiköitä on 517. LIISA KOSONEN MYYMÄLÄMME UUDISTUU Viro, Pärnu, Kabli Merenrantapaikka 5,36 ha Upea kokonaisuus! Merenrantatila, jonne valmisteilla rakennuspaikat 5­8:lle omakotitalolle/huvilalle. Myös muu rakentaminen mahdollista, esim. hotelli! Omaa rantaa noin 260 m. Puhdas, valkoinen hiekkaranta. Näkymät aavalle merelle. TILAISUUS sijoittaa. Tie perille. Tonttijaon suunnitelmat valmiina. Mh. 435.000. SOVI ESITTELY! 71608 Viro, Kaareküla Maatila 38 ha Kaunis, perinteinen maatila pihapiireineen ja rakennuksineen. Talo 31x8 m, aitta, kellari, vanha kanala, kasvihuone. Oma lampi pihassa. Omaa joenrantaa 700 m. Haapsaluun vain n. 20 min. Omenapuita, istutuksia. Remontilla upea! Vaikka metsästystilaksi: hirviä, villisikoja! Läänemaa, Martnavald, Kaareküla. Mh. 135.000 . SOVI ESITTELY! 57993 Viro, Haapsalu 2 kpl KT 73 m2 Kauniisti remontoidut kerrostalohuoneistot keskustan ja meren läheisyydessä. Suomalaisten suosima talo ja rauhallinen alue. Hyvin hoidettu kiinteistö. Kylpylät ja golf lähellä! Merenranta ja wanha kaupunki sekä keskustan palvelut kävely etäisyydellä. Talinna ja Pärnu vain noin 100 km. Mh. 66.000­73.000 . SOVI ESITTELY! 41569, 54065 Kirkkonummen myymälämme on kiinni remontin vuoksi to­ke 1.10.­14.10. Avaamme uudistetuissa tiloissa torstaina 15.10. klo 9. Avoinna ma­pe 9­20 la 9­18 ALKO KIRKKONUMMI MUNKINMÄKI Munkinmäentie 29, 02400 Kirkkonummi Puhelin ja faksi 020 711 2159 Lähin palveleva myymälä: Espoo Espoonlahti Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4, 02320 Espoo ma-pe 9-20, la 9-18 www.alko.fi MEILLÄ ON KAUPPA KÄYNYT! TARVITSEMME LISÄÄ HYVÄÄ MYYTÄVÄÄ! VUOKRATAAN: Kirkkonummi, Gesterby OKT 125 m2 Omakotitalo, 4h, k, ruokailu, khh, kph, sauna, takka. Hyvällä sijainnilla, rauhallisella alueella oleva viihtyisä koti. Vuokrataan määräajaksi 1.10.2009­31.4.2010. Vuokralainen maksaa käytön mukaan sähkön ja veden. Täysin kalustettu. Oma piha-alue suurine terasseineen. 2 kk:n vuokratakuu. Hevosenkavio. Vuokra 1.200 /kk. SOVI ESITTELY! 19199 ReHome Oy LKV, Toimistohotelli Kalkkipetteri, 08700 LOHJA, Y-tunnus: 2279915-9. Välityspalkkio alk. 2.000 /3.9% (sis. alv 22%) velattomasta hinnasta. Pyydä meiltä välitystarjous! SOITA HETI! Tiedolla, taidolla ja sydämellä! Anna meidän hoitaa asuntokauppasi. Ilmainen arvio. Ei kuluja ellei tuloksia.
• 12 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat TTI MMEN KO Perusturvan säästöt kohtuuttomia Viime perusturvalautakunnan kokouksessa 23.9. jouduttiin äänestämään talousarvioesityksestä. Pohjaesitys voitti äänin 6­5. Päätökseen jätettiin kolme eriävää mielipidettä Kalervo Kumpulan, Minna Pirttijärven ja Tero Kovalan allekirjoittamana. Esitystä vastaan äänestivät myös Heli YliKnuuttila ja Raimo Pekkarinen. Haluamme, että kuntalaiset saavat tietää pakkosäästöjen vaikutukset, sillä nyt esitetyt säästöt kohdistuvat pääasiassa lapsiin ja perheisiin. Kaikilla esitetyillä säästötoimenpiteillä on palveluja heikentävä ja henkilöstön jaksamista murentava vaikutus. Pahimmat ovat kolmen lääkärin palkkaamatta jättäminen ja lapsiperheiden kotipalvelun supistaminen lähes olemattomiin. Ne ovat erittäin lyhytnäköisiä säästötoimia ja tulevat maksamaan kunnalle myöhemmin nyt säästettyä paljon enemmän. Lääkärityövoimasta tinkiminen vaikuttaa lasten neuvolatarkastuksiin ja ekaluokkalaisten lääkärintarkastuksiin siten, että nyt jo voimaan tullut neuvola-asetus, jota pitäisi toteuttaa kunnassa vuoteen 2011 mennessä, ei tule toteutumaan. Näin kunta jo etukäteen ajaa itsensä laittomaan tilaan tältä osin. Lisäksi kustannukset erikoissairaanhoidon puolella kasvavat ongelmien vaikeutuessa. Lapsiperheiden kotipalvelun lähes lakkauttaminen johtaa lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymiseen ja monin kerroin nyt säästettyä kalliimpiin sijoituksiin. Tämäkin päätös hipoo laittomuuden rajoja, sillä sosiaalihuoltolain 17 §:ssä mainitaan kotipalvelun järjestäminen kunnan velvollisuutena. Tosi siitä voidaan löytää se porsaanreikä, että laki ei sen tarkemmin määrittele palvelun laajuutta. Nyt sorruttiin siis 90-luvun kaltaisiin kalliisiin säästöihin. Olisimme toivoneet, että säästöpäätös olisi tehty valtuustossa, koska silloin se olisi päätetty avoimella foorumilla ja asiasta olisi voitu käydä julkinen arvokeskustelu. Ei lienee ollut montaakaan kunnanvaltuuston kokousta, jossa ei olisi korostettu usean valtuutetun suulla ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ja järkevyyttä ja taloudellisuutta. Kysymys kuuluukin: Onko kunta kuntalaisia varten vai onko se itseisarvo? MINNA PIRTTIJÄRVI www.kirkkonummensanomat.fi Vihti uuteen valtuustokauteen Vihdin valtuusto on uuden toimikauden alussa. Olisi ilo, jos voisi aloittaa valtuuston toimikauden myönteisissä merkeissä. Valitettavasti joudun kuitenkin nostamaan esiin tiettyjä vaikeita tosiasioita tulevan kolmen vuoden työskentelyn pohjaksi, tilanteessa, joka on valtakunnallisestikin vaikea. Korkeimman hallinto-oikeuden määräämät uudet kuntavaalit olisivat olleet vihtiläisille mahdollisuus ottaa kantaa Vihdin tulevaisuuden ja kehittämisen suuriiriin ja vaikeisiin kysymyksiin. Vaalit eivät kuitenkaan vihtiläisiä kiinnostaneet. Lähes 60 prosenttia jätti käyttämättä äänioikeuttaan. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,3, kun se nyt oli vain 42 prosenttia. 122 äänen katoaminen äänestyspaikoilta bittiavaruuteen johti, huolimatta puolueiden ennen näkemättömän rajusta vaalityöstä, 3 400 viime syksynä äänestäneen poisjäämiseen äänestyspaikoilta. Eihän sen näin pitänyt mennä! Vaalien uusiminen ei kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaisuuskysymys vaan oikeusvaltioon kuuluva laillisuuskysymys ja siksi vaali täytyi uusia. Nyt jälkeenpäin jokainen voi pohtia, olisiko äänestämiseen kuitenkin ollut aihetta. Vihtiläiset valitsivat poliittisilta voimasuhteiltaan lähes samanlaisen valtuuston kuin edellisellä kerralla. Puolueiden välillä tapahtui vain yhden paikan muutos ViPulta Kepulle ja kuusi valtuutettua vaihtui. Voidaan siis sanoa, että vihtiläiset ovat antaneet kahdenkertaisen valtuutuksen nykyisille edustajilleen. Kun suuri enemmistö vihtiläisistä kuitenkin jätti äänestämättä, osoittaa tämä epäluottamusta järjestelmää ja kunnallista demokratiaa kohtaan, mikä on meille valtuutetuille suuri haaste. Toivonkin, että tästä huolimatta voisimme osoittaa vihtiläisille toimivamme vastuullisesti ja pyyteettömästi vihtiläisten parhaaksi. NTTI OMME K talouteen on ensi vuonna syntymässä noin 850 miljoonan euron alijäämä. Voidaan sanoa, että Vihdin osalta tämä merkitsee sitä, että Vihti on pakotettu nostamaan veroja ja vihtiläisten asumiskuluja sekä leikkaamaan palveluja ja velkaantumaan. Hallitus siis ojentaa leikkaussakset Vihdille. Vihdissä viime viikolla julkistetut laskelmat kouluverkon säästöohjelmiksi ovat pelästyttäneet monet vihtiläiset. Pelästyneiden joukossa on sellaisiakin, jotka aikaisemmin eivät ole olleet kunnallisesta demokratiasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneita. Julkisuudessa käytävää keskustelua varmasti helpottaisi se, että Vihdissä ensin selvitettäisiin koko kuntasektorin laajuudelta mahdolliset säästökohteet ja niiden tärkeysjärjestys. Sitten katsottaisiin, miten paljon voidaan ottaa lainaa ja mahdollisesti korottaa veroja, tarkkaan punniten ja priorisoiden sekä kansalaiskeskustelua käyden. Tämän prosessin tuloksena vasta tehtäisiin päätökset. Tämä on iso urakka, mutta näin kuntademokratia toimii. Näin toimien myös saataneen vihtiläisten kannalta parhaat tulokset. Ohjenuorana voisi olla se, että vaikeinakin aikoina pidetään kiinni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, perusturvasta ja koulutuksen laadusta. Tulevaisuudessa Vihdin elinkeinopolitiikka on avainasemassa. Vihdillä on hyvä ikärakenne. Vihti on mahdollisuuksien kunta. Minä uskon, että hyvällä yhteistyöllä valtuustoryhmien ja virkamiesten kanssa sekä vihtiläisiä kuuntelemalla ja uusia luovia ratkaisuja hakemalla Vihti tulee näistäkin vaikeuksista selviämään. Vihdissä 21.9.2009. MARKKU POHJOLA Kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Vihti on vaikeiden ratkaisujen edessä Kuntaliiton mukaan veroprosentti tulee nousemaan ainakin yli kolmasosassa Suomen kuntia, eli yli 120 kunnassa! Tänä ja ensi vuonna on paljon kuntia, jotka ovat lähellä kriisikunnan raja-arvoja nimenomaan kertyneen alijäämän perusteella. Vihti täyttää kriisikunnan seitsemästä tunnusmerkistä jo kolme. Vihti joutunee vielä nostamaan veroprosenttiaan. Kysymys on vain siitä kuinka paljon. Esimerkiksi huikeaa 21 prosentin kuntaveroa perivälle Oulaisten kaupungille on jouduttu tekemään tervehdyttämisohjelma. Niin ikään kriisikuntien terveh- dyttämiskeinoina on käytetty kuntaliitoksia. Vihdin nykyinen veroäyri on 19,25. Vihdillä on pysyvä rahoitusvaje, joka jo nyt on noin neljä miljoonaa euroa ja uhkaa ensi vuodeksi nousta kahdeksaan miljoonaan euroon. Tämä merkitsee sitä, että vajeen kattamiseen kunnallisverolla tarvittaisiin kahden prosenttiyksikön veronkorotus. Tällöin Vihdin veroäyri nousisi 21,25 prosenttiin, siis kriisikuntaluokkaan! Näin tietysti edellyttäen, että palvelut säilytettäisiin ennallaan. Vihti on budjetoinut tonttimyynnistä saatavat tulot. Muun omaisuuden se on jo myynyt. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet vaikuttavat pidemmällä viipeellä, joten niistäkään ei ole apua tähän tilanteeseen. Vihdin vaihtoehdot ovat vähissä. Valtiovalta tarjoaa saksia Moni kunta on pannut toivonsa valtioon. Valtion budjettiesitys on kuitenkin ollut kuntien kannalta syvä pettymys, koska kunnat eivät ole saamassa odottamiaan lisärahoja. Näin siitä huolimatta, että Suomen valtio on yksi Euroopan vähiten velkaantuneista, kun taas kuntasektori on puolestaan Euroopan velkaantuneimpien joukossa. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien Rotarygovernorin vierailu Siuntiossa Rotarypiirin 1420 governor Aatos Lahtinen vieraili Siuntion rotaryklubissa. Siuntion nuori rotaryklubi sai kolmannelle toimintavuodelleen ohjeistusta rotaryn kansainvälisen organisaation alimmalta virkamieheltä, kuten Aatos Lahtinen governorin asemaansa kuvaili. Myös kiitostakin tuli. Siuntion rotaryt ovat osoittaneet työkykynsä hyvin jo monessa projektissa. Governor käsitteli vuoden rotaryteemaa, "Rotaryn tulevaisuus on sinun käsissäsi", ja korosti edelleen yksittäisen rotaryn merkitystä palvelujärjestön toiminnassa. GOVERNOR ja Siuntion rotaryklubin hallitus. Istumassa (vas.) piirigovernorin puoliso Sirkka-Liisa Lahtinen ja piirigovernor Aatos Lahtinen sekä Heleena Laaksonen.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 13 www.kirkkonummensanomat.fi YTV tutki lapsiperheiden ruokajätteitä Noin kolmannes biojätteestä on alun perin syötäväksi kelpaavaa ruokaa eli ruokajätettä, ilmeni YTV Jätehuollon tutkimuksessa Rokka rikassa, ruokajätetutkimukset ja pääkaupunkiseudun lapsiperheiden ruokajätteet. Tutkimuksessa 22 lapsiperhettä Uudeltamaalta seurasi biojätteen määrää ja sisältöä noin kolmen viikon ajan. Alun perin syötäväksi kelpaavaa ruokaa päätyi jätteeksi 17 kiloa henkilöä kohden vuoden ajalle laskettuna. Käytännössä tutkimus suoritettiin niin, että perheet punnitsivat taloudessa syntyneen bio- ja ruokajätteen, ja merkitsivät painot tutkimuslomakkeisiin. Lisäksi kirjattiin ruokajätteen kukin yksittäinen ruoka-aine ja jätteeksi joutumisen syy. Eniten ­ vajaa kolmannes ­ ruokajätteestä oli kasviksia ja vihanneksia. Melkein yhtä paljon pois heitettiin kotona valmistettua ruokaa. Yksittäisistä ruokatuotteista eniten jätteeksi päätyi leipää ja perunaa, joita kumpiakin oli koko ruokajätemäärästä noin 11 prosenttia. Noin 70 prosenttia ruokajätteestä syntyy siksi, että ruoka päästetään pilaantumaan. Lähes kaikki ruokajätteeksi päätynyt peruna ehti pilaantua kuten vanhentua tai itää. Leivästä kuivunutta tai homehtunutta oli lähes 85 prosenttia. Lautastähteitä koko ruokajätemäärästä oli noin 14 prosenttia. Liharuoasta, pastasta ja riisistä yhtä suuri määrä joutui ruokajätteeseen pilaantumisen takia tai lautaselta. YTV:n tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Kotitalouksien ruoan hävikkiä on tutkittu etenkin Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Tutkimusten mukaan britit heittävät henkilöä kohden pois noin 86 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa, ruotsalaiset jopa 100 kiloa ja yhdysvaltalaiset 82 kiloa. Vaikka ruokajätettä syntyy pieni määrä kerrallaan aterialta toiseen, siitä kertyy iso kustannus ja jäte-erä vuoden mittaan. Ruokajätteen määrää on kuitenkin helppo vähentää yksinkertaisilla keinoilla kuten annostelemalla ruokaa sopiva määrä lautaselle, huolehtimalla ruokien asianmukaisesta säilytyksestä ja käyttämällä tähderuokia uusien ruokien raaka-aineina. Lidl K-nummen asema Munkinmäentie Munkkulla Munkinmäki / 3 Atria 99 HK Karelsk stek 600 g (6,65/kg) 1 0 Hinta 35 Saarioinen Puurot/ Gröt 300 g (4,50/kg) 3 Hinta voimassa 49 Ingman 8 kpl/st., 520 g (6,71/kg) 1 219 Fazer 89 Arla-Ingman Grynost 400 g (4,72/kg) Suomalainen/Finsk 259 Snellman 300 g (8,63/kg) 2 Lätt malet kött 10 % 69 Suomalainen/Finsk Hinta voimassa/ 1990 24 tlk/brk, 7,92 l (2,06/l) (sis./inneh. 16,30 + pantti/pant 3,60) 99/kg ­30.9. Romania/Rumänien 1. lk./kl. 0 ­30.9. 39 Suomi/Finland 1 kg, 1. lk./kl. 199 Hartwall 250 g (8,76/kg) 0 35 Myllyn Paras Makaroni 400 g (0,88/kg) 1 20 Rainbow 9 kpl/st., 450 g (2,67/kg) 0 99 Valio 1 kg 750 Serla Toilet tai/eller Mountain Dew 1,5 l (1,06/l) (sis./inneh. 1,59 + pantti/pant 0,40) keltainen/gult, 24 rl/st. (0,31/rl/st.) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18. Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660 www.s-kanava.fi
• 14 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Koonnut: ELA Novita Huopanen Kynäpussi Suunnittelija Anne-Maija Immonen Koko huovutettuna n. 12x25 cm Langanmenekki Vihreään kukkakuvioiseen kynäpussiin: Novita Huopanen vihreä (375) 100 g, kukkien kuviointiin keltaista Novita Hahtuvaista (214), valkoista (011) ja vihreää (345) sekä 25 cm vetoketju. Pyöröpuikko (40 cm) Novita nro 8­10 käsialan mukaan. Muut tarvikkeet: Koristelua varten Novita huovutusneulain, Novita harja-alusta. Mallineuleet: Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kerrokset oikein. Tiheys 12 s ja 15 krs sileää neuletta = 10 cm. Ohjeessa on huomioitu n. 40 % kutistuminen alkuperäisestä koosta. Kynäpussi Luo 70 s ja neulo sileää neuletta suljettuna neuleena. Kun kappaleen korkeus on 20 cm, päätä s:t. Ompele pohjasauma. Tuunaa vihkoja ja askartele omat kirjamerkit Läksyjen teko maistuu, kun vihot on kivan näköiset ja lempikirjan väliin voi sujauttaa itse tehdyn kirjamerkin. Fiskarsin muotosabluunoilla tuunaat helposti koulutarvikkeet juuri sinun makuusi. Muotoleikkurilla askartelu sujuu kun leikiten mutta perinteisempi tapa; kynä ja sakset kelpaa yhtä hyvin. Tärkein on hyvä idea ja askartelumieli. Materiaaliksi kelpaa kangas, tapetti tai värillinen paperi, lisukkeeksi nappeja ja nauhoja. Voit jatkaa tuunaamista ja uusia samalla koristetyynyt, verhot tai vaikkapa tehdä oman taulun. Kuva: Fiskars Huovutus Laita kynäpussin sisään muovia tasona niin, että muovi tulee suuaukosta ulos. Ompele muovi kiinni muutamalla pitkällä pistolla puuvillalangalla esim. Novita Kotiväki. Huovuta pussi pesukoneessa. Käytä kirjopesuohjelmaa 40°C ja tavallista pyykinpesuainetta. Laita koneeseen lisäksi vähän muuta pyykkiä kuten esim. kaksi kylpypyyhettä. Varo kuitenkin täyttämästä konetta liikaa. Eri pesukoneissa villa voi huopua eri tavalla. Pesun jälkeen muotoile pussia oikeisiin mittasuhteisiin. Harjaa pussi kosteana karkealla harjalla esim. juuriharjalla. Vihreä kukkakuvioinen kynäpussi: Kukat: leikkaa valkoisesta (011) tai keltaisesta (214) Hahtuvaisesta 10 cm pitkä pala ja jaa se viiteen osaan. Taittele pala kolmin kerroin ja aseta harjan päälle. Pistele neulaimella palaa ympyrän muotoiseksi. Irrota pala välillä harjasta ja käännä toisin päin. Neulahuovuta näin viisi terälehteä. Silitä lopuksi terälehdet ja muotoile niitä saksilla leikkaamalla. Työnnä harja-alusta pussin sisään ja aseta yksi terälehti pussin päälle. Kiinnitä terälehti pussiin pistelemällä neulaimella vain terälehden keskustan puoleisesta reunasta. Aseta seuraava terälehti hieman limittäin edellisen terälehden kanssa ja pistele kiinni vain sisäreunasta. Kiinnitä kaikki terälehdet näin. Lehdet: tee kukkien vihreät lehdet vihreästä Hahtuvaisesta (345) kuten terälehdet. Kiinnitä pistelemällä vain lehden toisesta reunasta. Ompele vetoketju. Novitan heinäkuussa ilmestyneessä numerossa on ohjeet kuvan muihin kynäpusseihin. Ohje ja kuva: Novita Tutustu Viivi Pusun jännittävään maailmaan Viivi Pusu ja tuhkimon tennari Viivi Pusun luokka joutuu remontin vuoksi muuttamaan Ruusuvuoren koulun tornihuoneeseen. Opettaja Varma Virtanen saa muutosta uutta puhtia työhönsä. Entä oppilaat? Viivi ainakin epäilee joutuneensa koulukiusatuksi, sillä hänen pulpetissaan istuu luuranko.Viivi on muutenkin poissa tolaltaan, sillä hänen ystävänsä Pinja on ihastunut! Kun Viivi saa selville, kenestä Pinja haaveilee, luokkaan alkaa uhkaavasti muodostua kolmiodraama. Kaiken huipuksi Viivi kadottaa muutossa toisen tennarinsa. Elämä ei ole helppoa, kun joka paikkaan pitää pomppia yhdellä jalalla. Samaan aikaan Rehtori Rapu on pulassa, koska koululehden päätoimittaja on sairaalassa ja jymyjuttu vailla kirjoittajaa. Viivi ja Tuomas saavat kiinnityksen Ruusupuskan toimitukseen. Heidän on tehtävä koulun kirjailijavieraan, Carmen Karpalon tähtihaastattelu. Carmen on paitsi kirjailija ja elokuvanäyttelijä myös koulun entinen oppilas, josta varsinkin rehtori Rapu on ylpeä. Mutta kirjailijavierailu ei toteudu ihan tavanomaiseen tapaan. Carmenin vierailuun liittyy jotain hämärää... Viivi Pusu ja tuhkimon tennari. Tittamari Marttinen. Toinen painos, Tammi 2009. ISBN: 978-951-31-3129-6. Viivi Pusu ja pyörryttävät pyjamabileet Viivin koululla vierailee suosittu Varjot-yhtye, sillä Viivin luokka osallistui Suomen mukavin luokka -kisaan ja sijoittui kärkikolmikkoon. Viivin yhtyeellä, Appelsiineilla, on Varjojen lämmittelybändinä elämänsä keikka, josta kuvataan pätkä myös television nuortenohjelmaan. Viivi ei kuitenkaan pysty keskittymään esitykseen, sillä suru painaa mieltä: Tuomas ja hänen isänsä ovat lähdössä moneksi kuukaudeksi Ranskaan... Viivin äiti taas viettää ikimuistoisia häitä Mikon kanssa ­ ja morsiamen ryöstöstä on vähällä tulla ihan oikea katoamistemppu! Heidän häämatkansa ajaksi apuun rientävät Viivin isä ja hänen tyttöystävänsä Carmen, mutta yhteiselo Kino Sisussa ei ole helppoa. Viivin naapuritaloon puolestaan on muuttanut poika, joka herättää kiinnostusta kaikissa lähipiirin tytöissä ­ myös Viivissä. Mutta voiko hän muka noin vain unohtaa Tuomaksen? Viivi Pusu ja pyörryttävät pyjamabileet. Tittamari Marttinen. 2008 Tammi. ISBN: 978-951-31-4129-5. Puuhastele Touhulan hahmojen kanssa Touhulan puuhakirja Nyt kurkistetaan Richard Scarryn herkkusuiden päivittäisiin puuhiin. Touhulan asukkaat käyvät ruokaostoksilla, valmistavat maukkaita välipaloja, herkuttelevat syntymäpäiväkakulla ja poimivat maatilalla meheviä omenoita. Puuhatehtävissä muun muassa etsitään eroavaisuuksia ja täydennetään kuvia. Kirjassa myös opitaan keskittymään ja tekemään vertailuja, hulluttelua unohtamatta! Tehtävät on suunnitellut Iisa Juva. Touhulan puuhakirja ­ iloiset herkkusuut. ISBN: 978951-31-4332-9. Tammi. Mato Matalan puuhakirja Nyt kaikki askartelemaan Mato Matalan kanssa. Puuhalassa leikataan ja liimataan, väritetään ja ommellaan. Valmista autoja, nukkeja, pelejä ja kortteja. Iloisia askarteluhetkiä! ISBN: 978-951-30-42929. Tammi. Myslipikkuleivät Kotimaisesta Sysmän Luomu Myslistä leivot rapeat välipalakeksit. Luonnonmukaisessa tuotannossa ei saa käyttää kemiallisia torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitetta. Viljelymenetelmissä kunnioitetaan luonnon kiertokulkua ja monimuotoisuutta. 150 g voita 1 dl sokeria 1 muna 3 dl Sysmän Luomu Mysliä 1 dl vehnäjauhoja 1tl soodaa tai leivinjauhetta Käytä mahdollisuuksien mukaan luomutuotteita. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita mysli ja jauhot keskenään ja lisää sekoittaen taikinaan. Tee taikinasta lusikalla pikkuleipiä uunipellille. Pikkuleivät leviävät paistettaessa hieman. Paista 175 asteessa 10­15 minuuttia, kauniin ruskeiksi ja rapeiksi pikkuleiviksi. Ohje: Sysmän Luomuherkut Lämpimät ruisleivät läksyjen luukuun 8 viipaletta ruisleipää margariinia tai voita 16 viipaletta tomaattia 4 valkosipulinkynttä noin 1 rkl rouhittua mustapippuria 8 juustoviipaletta Voitele leivät margariinilla tai voilla. Viipaloi tomaatit, jokaiselle leivälle kaksi viipaletta. Pane tomaattiviipaleiden päälle aurinkokuivattu tomaatti. Valuta kuitenkin ensin öljy niistä. Purista valkosipulia ja rouhi mustapippuria tomaattien päälle. Aseta päällimmäiseksi juustoviipale. Paista leipiä teflonpannussa kannen alla keskilämmöllä, kunnes juusto on sulanut. Herukkamehu hulmuhelmoille 3 litraa puna- tai mustaherukoita 8 dl vettä 6 dl sokeria Huuhtele marjat siivilässä juoksevan veden alla. Kiehauta vesi isossa kattilassa ja lisää marjat sekä sokeri. Anna kiehua kannen alla 30 minuuttia. Käännä lämpö pois. Saadaksesi kaiken mehun talteen voit puristaa marjoja kauhalla laitoja vastaan tai soseuttaa sauvasekoittimella. Kaada mehu siivilän läpi toiseen kattilaan tai kannuun. Jos mehua jää jäljelle, pullota mehu puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä. Ohjeet ja kuva: Pikkumimmien keittokirja, Marianne Kiskola. Tammi 2008.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 15 RATKAISEVAN EDULLISESTI AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT Tulppaanit TOPATUT RINTALIIVIT/ VADDERAD BEHÅ Polyamidia/elastaania./ Polyamid/elastan. Kupit A-C -kupa. 16,90 9,90 Pallo TYTTÖJEN SETTI/ SET FÖR FLICKOR Tulppaanit TAI-ALUSHOUSUT/ TAITROSOR Puuvillaa/elastaania./ Bomull/elastan. Koot/Storlekar: 90-120 cm. Karhu POIKIEN BOXERIT/ BOXERSHORTS FÖR POJKAR Polyamidia/elastaania./ Polyamid/elastan. Koot/Storlekar: S-XL. 5,90 Puuvillaa/elastaania./ Bomull/elastan. Koot/Storlekar: 90-120 cm. 2 kpl/pkt /st./förp. 7,­ Panu MIESTEN BOXERIT/ ERIT/ BOXERSHORTS FÖR HERRAR Puuvillaa/elastaania./Bomull/elastan. Koot/Storlekar: S-XXL. 6,90 pkt/ förp. NILKKASUKAT/ ANKELSOCKOR 20,­ L Luxury Desire W RINTALIIVIT/BEHÅ R P Polyamidia/polyesteriä/ e elastaania./ P Polyamid/polyester/elastan. K Kupit B-G -kupor. Nippupuuvillaa/polyamidia/ elastaania./Bomull/polyamid/ elastan. Koot/Storlekar: 36-41. 5 paria/paketti /par/förp. 5,90 pkt/ förp. L Luxury Desire MAKSI- TAI TAI-ALUSHOUSUT/ MAXI- ELLER TAITROSOR 4,­ Finnwear Ruutu ja Kissa/Ruta eller Katt Ruta LASTEN SUKKAHOUSUT/ STRUMPBYXOR FÖR BARN Puuvillaa/polyesteriä/elastaania./ Bomull/polyester/elastan. Koot/Storlekar: 90-140 cm. Polyamidia/polyesteriä/ elastaania./ Polyamid/polyester/elastan. Koot/Storlekar: 38-48. Control LEGGINGSIT/ LEGGINGS 60 DEN Polyamidia/lycraa./ Polyamid/lycra. Koot/Storlekar: 36-38, 40-42 tai/eller 44-46. NILKKASUKAT/ ANKELSOCKOR 10,­ 7,90 Puuvillaa/polyamidia/elastaania/ Bomull/polyamid/elastan. Koot/Storlekar: 40-45. 5 paria/pkt /par/förp. 5,90 pkt/ förp. MA-KE/MÅN-ONS 28.-30.9. Atria PORSAAN ULKOFILEEPALA/ GRIS YTTERFILÉBIT HK KARJALANPAISTI/ KARELSK STEK Atria KEVYT JAUHELIHA/ LÄTT MALET KÖTT 10% 400 g (6,47/kg) TUORE MUIKKU/ FÄRSK SIKLÖJA säävaraus/ väderreservation Puola/Polen PAPRIKA PUNAINEN/RÖD 1. lk./kl. PRISMA.FI ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN 5,90 N./Ca 1,5 kg, alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland /kg 3,99 600 g (6,65/kg), alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland 2,59 4,90 /kg 0,99 /kg Suomi/Finland RUOKAPERUNA/ MATPOTATIS 5 KG SÄKKI/SÄCK (0,20/kg) 0,99 2,19 Oululainen REISSUMIES 12 kpl/st., 705 g (3,11/kg) 1,03 Rainbow ROUHESÄMPYLÄT/ SMÅ KROSSBRÖD 300 g (3,43/kg) Arla-Ingman KERMAJUUSTO/ GRÄDDOST 17% 1,1 kg (4,50/kg) 4,95 2,69 Rainbow MEETVURSTI/ MEDWURST 400 g (6,73/kg) 3,95 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 X-tra LIHAPULLAT/ KÖTTBULLAR 1 kg Rainbow PERUNA-, ITALIAN- TAI PUNAJUURISALAATTI/ POTATIS-, ITALIENSKELLER RÖDBETSSALLAD 400 g (2,38/kg) 0,95 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 Valio ARKIJOGURTTI/ VARDAGSYOGHURT 1 kg 0,99 3,95 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Serla Lambi WC-PAPERI/ TOALETTPAPPER 12 rll./st. (0,33/kpl/st.) 2,25 APTEEKKI APOTEK Serla Lambi TALOUSPAPERI/ HUSHÅLLSPAPPER 4 rll./st. (0,56/kpl/st.) asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 16 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Yrittäjäuutiset Kirkkonummen Yrittäjäuutiset on Kirkkonummen Sanomien ja Kirkkonummen Yrittäjät ry:n yhteistyöprojekti. Sivu ilmestyy keskimäärin kerran kuussa. www.kirkkonummenyrittajat.fi Palvelusetelistäkö imago ­ ja kilpailukykyvaltti Kirkkonummelle? Elokuun alussa voimaan tulleen uuden lain lähtökohtana on tehdä palvelusetelistä nykyistä käyttökelpoisempi väline sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluseteleitä voi jatkossa käyttää yli kuntarajojen, mutta uusi laki ei velvoita kuntia palveluseteleiden käyttöönottoon, vaan jokainen kunta tekee käytöstä ja sen laajuudesta itsenäisen päätöksen. Kunnille palvelusetelit ovat mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, kuntalaiselle setelit mm. nopeuttavat hoitoon pääsyä ja lisäävät valinnanmahdollisuuksia. Jos kunta päättää ottaa palvelusetelit käyttöön, hoitoon pääsy nopeutuu kaikilla kuntalaisilla, myös julkisen sektorin terveyspalveluita käyttävillä. Tämä parantaa myös julkisen sektorin hoidon laatua, kun koneisto ja henkilöstö ei ole koko ajan äärikapasiteetillaan käytössä. Vähävaraisia seteli sorsii ainoastaan silloin, kun sen arvo on määritelty liian alhaiseksi, mutta silloinkin ainakin hoitoon pääsy nopeutuu, kun hoitojonot lyhenevät. Luonnollisesti hoitojonojen lyheneminen vähentää myös kunnan hoitotakuusakkoja ja sanomattakin on selvää, että setelit lisäävät verotuloja lisääntyneen yritystoiminnan muodossa. On vaikea keksiä argumentteja miksi kunnan ei kannata ottaa seteleitä käyttöön. On kaikkien etu, että ihminen sairastaessaan pääsee mahdollisimman pian hoitoon. Setelit eivät lisää kunnan kustannuksia, vaan kuntien kustannusrakenne selkeytyy ja kustannusten ennakoitavuus paranee. Julkisen sektorin alati paheneva henkilöstöpula ei myöskään anna aihetta ylenkatsoa palveluseteliä. Mutta kuten sanottu, uusi laki on luonteeltaan mahdollistava ja kunta itse päättää ottaako se setelit käyttöön. Uutta elinkeinostrategiaesitystä valmistellessamme pohdimme eri kokoonpanoilla Kirkkonummen kunnan heikkouksia ja vahvuuksia. Palvelut ja niiden saatavuus ei yltänyt vahvuuksissa kovin korkealle. Kuitenkin tarvitsemme tulevaisuudessa mahdollisimman laajaa veropohjaa selvitäksemme heikkenevästä huoltosuhteesta ja taantuman jälkipyykistä. Tarvitsemme lisää kuntalaisia ja tarvitsemme lisää työllistäviä yrityksiä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 %. Kirkkonummella tilanne ei ole näin ruusuinen joten kaikki voitava on tehtävä työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Palvelusetelit ovat yksi mahdollisuus. Kuntasektoria ei ole enää mahdollisuus kasvattaa, olemme tulleet sen tien päähän, joten kaikki toimet jotka mahdollistavat sen pienentämisen luonnollisen poistuman kautta, on otettava käyttöön. Jos on kysyntää, tulee markkinoille pian tarjontaa. Meillä on 36.000 kuntalaista, joten kysyntää riittää. Jos kunta päättää ottaa palvelusetelit käyttöön koko laajuudessaan, on se kilpailukykyvaltti kun sosiaali- ja terveysalan yritys miettii uutta asemapaikkaa. Ja mikäpäs tänne on tullessa, hyvien yhteyksien päähän, jossa henkilökuntaa on laajasti tarjolla ja päättäjätkin ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen kunnan menestystarinan takana. Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategiassa on määritelty visio, jonka mukaan "Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan." Tässä olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttää onko se sitä myös teoissa, vai onko visio pelkkää sanahelinää. TIINA KARLSSON Puheenjohtaja Kirkkonummen Yrittäjät ry Työttömyyden kasvu kiihtyi elokuussa: Yrittäjien määrä kasvoi vuodentakaisesta Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa 74.300:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. TE-toimistoissa oli elokuun lopussa yhteensä 269.500 työtöntä työnhakijaa, selviää tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa, eniten Pirkanmaalla (52 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (52 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (50 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Kainuussa (14 %) ja Lapissa (19 %). Eniten työttömyys lisääntyi vuoden takaiseen verrattuna teollisessa työssä, luokittelemattomassa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni elokuussa 13.500 vuoden takaiseen ollen 31.900. keinotoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli elokuun lopussa yhteensä 28.500 eli 23.200 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Henkilökohtaisen lomauttamisen lisäksi on tietyissä tapauksissa mahdollista käyttää ryhmälomautusta. Työnantajien tulee ilmoittaa ryhmälomautuksista työttömyysetuuden maksajalle ja paikalliselle TE-toimistolle, mistä TE-keskukset keräävät kuukausittain alueellaan ryhmälomautettuna olevien henkilöiden lukumäärät. Tämän erillisen ryhmälomautusseurannan perusteella koko maassa oli ryhmälomautettuna syyskuun puolivälissä 45.700 henkilöä. Toimialoittain tarkasteltuna ryhmälomautuksia oli eniten metallituotteiden valmistuksen, koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä sahatavaran ja muiden puutuotteiden valmistuksen toimialoilla. Määräaikaisten ryhmälomautusten keskimääräinen kesto oli 47 päivää. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 95.000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä väheni ja yrittäjien määrä lisääntyi 9000 hengellä 339.000 yrittäjään ja yrittäjäperheenjäseneen. Lomautettuina noin 75 000 henkilöä Työnvälitystilastoon sisältyvien henkilökohtaisesti lomautettujen ja lyhennetyllä työviikolla olevien sekä ryhmälomautusten erillisseurannan lukumäärien perusteella arvioidaan, että koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä yhteensä noin 75.000 henkilöä. Työ- ja elin- Yki ­ yrittäjäaiheinen kirjoituskilpailu peruskoululaisille käynnissä Uudenmaan Yrittäjien koululaisille suunnattu yrittäjyysaiheinen kirjoituskilpailu on jälleen käynnissä. Yki ­ yrittäjyysaiheinen kirjoituskilpailu käydään kahdessa sarjassa, alakoululaiset ja yläkoululaiset. Kirjoitusaikaa on syyskuu. Kirjoitusten teemana on "Minustako yrittäjä?" Yhä useampi nuori pitää yrittäjyyttä urana ja elämäntapana harkittavan arvoisena uravaihtoehtona. Osa nuorista näkee yrittäjyyden sellaisena omana valintana, jolla voi turvata itselleen tärkeät asiat osana arkea eli elämän laatuun ja elämän tapaan liittyvänä valintana. Uudenmaan Yrittäjät kokee tärkeäksi, että nuoret voivat ilmaista omia ajatuksiaan yrittäjyydestä Yrittäjäaiheinen kirjoituskilpailu on järjestetty nyt reilut kymmenen kertaa. Olemme saaneet lukea erittäin hauskoja ja hyviä kirjoituksia yrittäjyydestä ja yrittämisestä. Kirkkonummen Yrittäjät Toimintakalenteri 2009 Lokakuu 6.10. klo 17.30 Hallituksen kokous Yrittäjätalolla 8.10. Kunnanjohtajan aamukahvit 20.10. klo 17­21.00 Naisverkostoilta JTO:lla kokous Yrittäjätalolla 19.11. Syyskokous. Sääntömääräiset asiat. Esillä mm. elinkeinotoimen talouskatsaus: Kunnanjohtajan aamukahvit 8.10. kunnantoimistolla Kunnanjohtajan aamukahvit torstaina 8.10. klo 8.30 ­ 10.00 kunnantoimistolla, os. Vanha Sairaalantie 5 Kirkkonummi. Aamukahveilla kuulemme kunnanjohtaja Tarmo Aarnion ja elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirisen talouskatsauksen ja uutiset elinkeino-ohjelmasta. Peruspalvelujohtaja Liisa Ståhle puolestaan kertoo palveluseteli uudistuksen suomista mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyssektorilla. Tervetuloa kaikki yrittäjät! Joulukuu 1.12. klo 17.30 järjestäytymiskokous Yrittäjätalolla 5.12. Joulujuhla 17.12. Kunnanjohtajan aamukahvit Marraskuu 3.11. klo 17.30 Hallituksen
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 17 Tuore ilme tuoreet ideat! Fräscht utseende ­ fräscha idéer ! Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen K-MARKET MASALAAN! Välkommen till förnyade K-market Masala! ÄISIÄ PÄIVITT SIA! UK TARJO A DAGLIG ! ANDEN ERBJUD UUDISTUNEET OSASTOMME OVAT SAANEET LISÄÄ TILAA JA VALIKOIMAA! Uudet kylmätiskimme tarjoavat nyt myös erikoislihat, leikkokukat, konsulenttipisteen ja paloitellut erikoisjuustot. Palvelulinjastomme uudelta avotiskiltä saat aina tuoreet kalat myös kokonaisena. Lisää tilaa saimme mm. maito-, pakaste- ja elintarvikeosastolle. Myös kauneudenhoitoon saat kaikki tarvitsemasi uudistuneelta kemikalio-osastoltamme. Uutuutena Lumene kauneudenhoitotuotepääty. Uudistuneelta leipäosastoltamme löydät laajemman valikoiman makeita ja suolaisia leivonnaisia. Karkki- ja juomaosastollamme on nyt myös lisätilaa, sieltä löytyvät kaikki herkut isommille ja pienemmille! Pihallamme sijaitseva kierrätyspistekin on monipuolistunut. YTV:n kierrätyspisteeseen voit tuoda kierrätykseen paperit, kartongit, pienmetallit, värilliset ja värittömät lasitavarat, vaatteet sekä paristot! 00 YLI 15.0 ETTA! TUOT 0 N 15.00 FLER Ä ! KTER PRODU LAAJA IMA! VALIKO LUOMU TANDE OMFAT ENT SORTIM R! DUKTE RO V EKOP A VÅRA FÖRNYADE AVDELNINGAR HAR FÅTT MER UTRYMME OCH STÖRRE SORTIMENT! Våra nya kyldiskar erbjuder nu även specialkött, snittblommor, en konsulentdisk och specialostar i bitar. I den nya öppna disken i vår servicelinje får du alltid färsk fisk ­ även hela fiskar. En annan nyhet är vår kyldisk för specialostar som vi själva skär till. Dessutom har bl.a. mjölk-, frysvaru- och livsmedelsavdelningen fått mer utrymme. På vår förnyade kemikalieavdelning hittar du alla kosmetikprodukter du behöver. Lumenes skönhetsvårdsprodukter har fått en egen sektion på avdelningen. På vår förnyade brödavdelning hittar du ett större urval av söta och salta bakverk. Vår godis- och dryckesavdelning har också förstorats, och där finns delikatesser för stora som små! Återvinningspunkten på vår gård har blivit mångsidigare. Till SAD:s återvinningspunkt kan du föra papper, kartong, små metallföremål, färgat och ofärgat glas, kläder och batterier för återvinning. MASALA Tinankuja 1, 02430 Masala Puh. 09-2764 750 jani.varjonen@k-market.com Tuoresushi -päivä joka perjantai. Färsksushi -dag varje fredag. ma-pe 7-21, la 7-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN/ KÖPMANNEN FIXAR DET
• 18 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat TIRKKONEN rakennutti kaksi komeaa, samanlaista taloa ankkalampineen, ns. porttitaloiksi. Molemmat tiilitalot ovat yhä sijoillaan, villiintyneen puutarhan ympäröiminä. VILJAMAKASIINI on säästynyt tuholta, kuva viime vuosisadan alkupuoliskolta. UUSI ja vanha valokuva Rilaxin entisestä päärakennuksesta kertovat, että rakennus on säilynyt hyvin sijoillaan kalliolla lähes 200 vuotta. Peltoja viljellään yhä Rilaxin tila kuului Kirkkonummen suurtiloihin ­ Täällä vallitsee pyhä rauha. Aistit herkistyvät. Voi kuulla hiljaisen kuiskauksen: olette löytäneet perille. Olette nyt yhtä lähellä minua kuin silloin, kun minä teidät loin, herkistyy Bjarne Andersson kertomaan tuntemuksiaan Etelä-Kirkkonummella sijaitsevan Rilaxholmin kartanon mailla. Rakennuksia on sieltä kadonnut parenteesiajan myllerryksissä ja puutarhakin villiintynyt, mutta yhä siellä kulkiessa on aistittavissa aikaisempien sukupolvien työ ja elämän syke. Silmien eteen tulee satoja riviä vanhoja omenapuita, joiden oksat ovat lahonneet ja rungot ovat jänisten syömiä. ­ Joskus 60­70-luvulla Anttilan marjatilan yrittäjä viljeli näitä omenia, Bjarne tietää tilan historiasta, josta tämän, Rilaxholmiksi kutsutun osan omistaja on nykyään Vakuutusyhtiö Tapiola. Porttitalot paikoillaan Nurmea kasvavat tiet risteilevät edelleen alueella ja joitakin ajan syömiä ulkorakennuksia nököttää paikoillaan. Sitten tie sukeltaa puiden hämyyn ja pian esiin pilkahtaa kasvillisuuden peitosta kaksi sopusuhtaista ja yhä komean näköistä tiilitaloa. Hyvin muuratut seinät ovat kestäneet vuosikymmenten säät. Koristeelliset kulmat antavat taloille persoonallista ilmettä. Korkeat kivijalat on tehty ilmeisesti Porkkalan punaisesta gra- niitista. Sisällä on siistiä, mutta kattomaali on alkanut hilseillä pois. Ikkuna-aukoista on nähtävissä seinien uskomaton paksuus. ­ Näissä taloissa ei kukaan ole asunut enää vuosikymmeniin, Bjarne toteaa. Rakennusten eteläpuolelta löytyy kaksi, lähes umpeen kasvanutta vanhaa ankkalampea, joista on kaivettu yhteyskanavat mereen. Peurat ja kauriit asustelevat alueella, siitä kertovat paljossa käytössä kuluneet metsän polut lampien ympäristössä. Lähettyviltä, mäen rinteen alta löytyy tammi, jonka ympärystä mittaamaan tarvittaisiin monen ihmisen kädet ja mäen päällä, heinikon sisään kätkeytyvät kivirauniot paljastavat, että siinä on joskus sijainnut iso rakennus. Hautakappelin rauniot Rannassa, lähes umpeen kasvaneen polun päästä, on pieni kumpu, jossa veden vallassa oleva kiviperustus ja askelmat on aikoinaan tehty hautakappelia varten. Tuntuu kuin aika pysähtyisi siellä yksinäisellä, venäläisten tuhoamalla hautamuistomerkillä sateen vihmoessa kävijöitä. Kipeänä sydämeen välittyy suru niiden ihmisten puolesta, joiden on pitänyt jättää kaikki tämä rakkaudella rakennettu ympäristö, hyvin hoidetut pellot, metsät ja puutarhat, kodit ja haudat tietämättä näkeekö niitä enää koskaan. Ja vaikka parenteesiaika kesti vain vajaan 12 vuotta, alueen vallannut väki ennätti tuhota säälimättömästi sen historiaa, rakennuskantaa ja maatalouden edellytyksiä ­ ja ihan tyhjän takia, senhän historia on osoittanut. KIVINAVETASSA oli tilaa 44 lehmälle ja 11 hevoselle. Ulokkeessa oli talon oma meijeri, vas. lantalan seinää. NYKYINEN Rilaxin tilan päärakennus tehtiin aikoinaan työväen asunnoksi. Heinäpellot ympäröivät taloa Evan isovanhempien aikaan. luvun alussa rannan tuntumaan, mäen päälle komean jugendtyylisen kesähuvilan arkkitehti Jarl Ekelundin piirustusten mukaan. Talo oli aikanaan hyvin moderni, sillä tilalla oli oma generaattori ja sinne vedettiin sähköt ja vedet ennen sotia. Huvilaa ympäröi kahdeksan hehtaarin suuruinen puutarha, jonka suunnitteli aikansa kuuluisin puutarha-arkkitehti Bengt Schalin (kuten Gillobackan kartanonkin Laajakalliossa). Myöhemmin työtä jatkoi Paul Olsson. Kansalaissodan jälkeen Eklund piirsi vielä ne kaksi samanlaista tiilivuorattua porttirakennusta, jotka yhä ovat paikoillaan. Tehtailija panosti myös maanviljelyyn ja rakennutti vanhan päärakennuskompleksin ympärille mm. ison kivinavetan, kooltaan 32x16 m, jonne tilan 44 lypsylehmää ja 11 hevosta hyvin mahtuivat. Navettaan kuului myös oma meijerihuone. Viereen tehtiin telttakattoinen lantala. Myös työkaluvaja sai samanlaisen telttakaton. Aumakattoinen iso talo valmistui tilan työntekijöitä varten. Alakerrassa, sen molemmissa päädyissä asui kaksi perhettä, joilla oli käytössään yhteinen leivintupa talon keskellä. Piioille oli huoneet ja oma yhteinen keittiö yläkerrassa. Valtava työtaakka Vierailu Rilaxin tilan nykyisen omistajan, Eva Borgin luona tuo lisää tietoa tilan historiasta. ­ Vuonna 1981 minä ostin osan tilasta, kun kukaan muu sisarusjoukosta ei ollut kiinnostunut siitä ja nimesin sen jälleen Rilaxiksi, kertoo Eva Borg, jolle perintötilan saaminen merkitsi valtavaa työtaakkaa, kun kaikki rakennukset olivat vielä rempallaan venäläisten jäljiltä. Ne piti tyhjentää romusta ja käytännössä rakentaa uudelleen. Eva iloitsee mm, että tilan vanha, sileälle kalliolle vuonna 1823 noussut päärakennus, säilyi parenteesiajan yli ja että se on nyt saanut katolleen samanlaisen vellikellon, tosin vähän matalampana, kuin mitä siinä ennen oli ollut. ­ Sitäkin aletaan kunnostaa ja poikani saa siitä kodin itselleen, kertoi Eva Borg, jonka tavoitteena kaikessa työssä on tilan ja rakennusten historian kunnioittaminen. Hän valitsi kodikseen työläisiä varten rakennetun uudemman talon, jonka remontoiminen asuinkäyttöön on ollut kova urakka. Peltopinta-ala 77 ha Tila kasvoi huomattavasti, kun se siirtyi vuonna 1916 Tyra (o.s. Ahlström) ja Harald Borgille. He liittivät Rilaxiin vielä Domvikin tilan ja vaihtoivat tilan nimeksi Rilaxholm, koska Tenholan lähellä oli Rilax-niminen tila ja nämä kaksi usein sotkettiin toisiinsa.. Peltoa oli enimmillään 77 hehtaaria ja viljeltyä niittyä viisi hehtaaria. Borgit rakennuttivat tilalle kalkkitiilistä 20-luvulla ison, yhä paikallaan olevan viljamakasiinin. Tilalla oli myös riihi, paja ja sähkölaitos sekä iso, 400 kanan kanala. Parenteesiajan jälkeen tilan omistajaksi tuli heidän poikansa Frejvid Borg, joka kunnostutti pellot ja aloitti tilalla omena- ja orkideaviljelyn. Tila oli jonkin aikaa ilman vakituisia asukkaita vuonna 1974 tapahtuneen Frejvidin kuoleman jälkeen ja pellot annettiin vuokraviljelijälle. Kartanomainen miljöö Mieltä alkaa kiehtoa, keitä ovat olleet nämä ihmiset, jotka ovat elämänsä tänne asettaneet, maita viljelleet ja näitä maisemia rakastaneet. Tietoa löytyy suurtiloista kertovassa kirjasta vuodelta 1939, jonka mukaan Rilaxin talonpoikaistila on perustettu jo keskiajalla. Tila muuttui kartanomaiseksi, kun tehtailija Theodor Tirkkonen rakennutti 1900- TÄMÄ Tirkkosen rakennuttama iso jugendhuvila paloi parenteesiaikana.
• Kirkkonummen Sanomat ­ Halusin tänne vanhanaikaisen tilajaon, jossa alakerran kaikki huoneiden näkymät avautuvat keskellä olevaan saliin, esitteli Eva Borg vanhanajan rauhaa henkivää kotiaan. Kalusteiksi on löytynyt joitakin suvun käytössä olleita huonekaluja jopa 1700-luvulta asti, mm. istuinryhmä, jonka hän on itse kunnostanut ja kookas hopeaesineille tarkoitettu kaappi. Verhoilijan lisäksi Evalla on puutarhurin "vikaa", siitä näyttönä on tulotien varteen, molemmille puolille tehty symmetrinen, kaunis kukkakuja. ­ Kun sen tarvikkeet tulivat, kynnys kuulemma puuttui ja se jouduttiin teettämään erikseen. Parenteesiaikana tämä isoisäni hautakappeli tuhoutui muuten, vain tämä kynnys on enää siitä jäljellä, Eva Borg kertoilee. Haraldin puoliso Tyra oli vielä elossa, kun tuli käsky tyhjentää Porkkalan alue, mutta hän asui silloin Ruotsissa ja kuoli siellä 1948. N:o 74 ­ 27.9.2009 työssä oli mukana Anttilan marjatilan jo eläkkeelle siirtynyt vanhaisäntä Kauno Anttila. ­ Olin silloin Lepaan puutarhakoulussa ja meitä lähti iso joukko, vajaa 30 henkeä sinne Rilaxholmiin istutustöihin eikä siinä mennyt kuin kolmisen päivää, kun työ oli tehty, Kauno muistelee. Valmistumisen jälkeen Kauno lähti muualle töihin, mutta kun hän jonkun ajan kuluttua kyseli töitä Hedelmä- ja marjanviljely-yhdistyksen toiminnanjohtaja Alpo Leskiseltä, joka oli tuon Rilaxholmin omenapuutarhan suunnittelija, tämä sanoi, että sinne tarvitaan puutarhuria. ­ No, olihan se aika syrjäinen paikka, kun muutettiin sinne perheen kanssa, kertoi Kauno, jonka perhe sai asuttavaksi toisen kahdesta ns. porttitalosta, toisessa asui orkideanviljelijä. ­ Ne olivat silloin vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, nythän ne ovat rapistuneet, Kauno totesi. Hän hoiti kuntoon myös kotia ympäröivän, villiintyneen puutarhan ja avarsi pihan nurmikolle, jossa lasten oli mukava touhuta. ­ Talvisin, kun ankkalammikot jäätyivät, niistä sai hyvän luistelukentän lapsille. Kellariin tein saunan ja kylmävarastotilat, mies kertoilee. 19 Kuvien kertomaa Eva löysi Naantalista kotinsa vintiltä kehittämättömiä filmirullia isovanhempien ajoilta. Kuvissa oli tilan asukkaita, työntekijöitä, ympäristöä ja rakennuksia, mm. rannassa, kiviarkkujen päälle rakennettu komea venevaja, jonne saattoi soutaa sisään. ­ Sellaisen kun vielä saisi, Eva huokaa. Kuvista näkee, miten hyvin hoidettua seutu ja rakennukset peltoineen silloin olivat ­ ja ovat yhä, sillä tiluksiin kuuluvat 38 peltohehtaaria ovat nyt vuokralla. ­ Kirkkonummi oli pääkaupunkiseudun vilja-aitta ja kaikilla muillakin tuotteilla oli siellä kysyntää. Ympärillä levittäytyivät hyvät kalavedet, Eva toteaa kuvia katsellessa. Parenteesiaikana tuhoutui osa rakennuskannasta, kuten Tirkkosen rakennuttama iso huvila, mutta talousrakennukset säästyivät. ­ Navetta oli ollut asuinkäytössä ja pilkottu väliseinillä pieniksi looseiksi. Betonilattia oli purettu ja tilalle oli tehty jalalle lämpimämpi maalattia. Lantala toimi upseerien ruokalana. Sen seinien katonrajaa koristaa edelleen leveä boordinauha, venäläistyylisine tähtineen, Eva kertoilee. Navetta kunnostettiin 60luvulla, sillä tilalla oli silloin vielä karjaa, mutta viimeinenkin lehmä piti hävittää 90-luvulla Evalle puhjenneen allergian takia. Voittoisa kana nro 727 Vuonna 1996 Eva Borg pyysi tilan entisen pehtorin, Fredrik Liljeströmin tytärtä, Gunvor "Nunnu" Ehnströmiä kutsumaan koolle kaikki ne tilan vanhat työläiset, jotka vielä olivat elossa ja tiedossa. ­ Isoäitini aikana vietettiin aina Helenan-päivää ja minä halusin tehdä nyt samoin, hymyilee Eva, joka sai kuulla entisiltä työntekijöiltä paljon kertomuksia entisiltä ajoilta. ­ Isoäitini kilpaili tuottoisimmasta kanasta. Hän löi kaikki ennätykset ja voitti palkintoja monena vuonna peräkkäin kanalla numero 727, jonka vuosituotto oli 322 munaa ja niiden yhteenlaskettu paino oli yli 21 kiloa, sain mm. kuulla Henni, o.s. Bergmanilta, joka haudotti ja hoiti kanalan untuvikkoja. ­ Henni oli aivan ihana ihminen. Heidän yhdeksänhenkinen perheensä asui täällä pienessä, yhden huoneen ja keittiön käsittävässä torpassa. Nuorimmat nukkuivat piirongin laatikossa, Eva kertoili tilan historiasta, johon kanat yhä kuuluvat ­ nyt tosin vain oman tilan tarpeisiin. Eva Borg sai myös kuulla tarinoita siitä, miten talon työväki vapaapäivinään saattoi soutaa tanssiretkilleen aina 60 km:n päähän Viron puolelle, Naissaareen asti ja hautakappelista, joka rakennettiin rantaan Carl Lindalin piirustusten mukaan vuonna 1926 kuolleen Harald Borgin tuhkauurnan lepopaikaksi. SALISTA avautuvat näkymät avoimista oviaukoista kummallekin puolelle taloa. donkorjuun aikoina tarvittiin poimijoita. Tila oli Keskon sopimusviljelytila. Keskolle meni lähestulkoon koko sato, parhaimpina vuosina 72.000 kiloa. Lajittelukone valikoi omenat koon mukaan eri lokeroihin ja ne pakattiin käsin laatikoihin. ­ Joskus paikalle TV:n miehiä kuvaamaan poimintaa. Satokausi oli mukavaa aikaa kaikesta kiireestä huolimatta ja sadonkorjuun jälkeen saattoi aina pitää vähän lomaakin, Anttila muistelee. Pienemmät omenat, jotka eivät kelvanneet kauppoihin, myytiin tilalta itsepoimintana. Anttila aloitti myös herukka- ja mansikkaviljelyn, jota oli 2­3 hehtaaria. ­ Alussa sekin kuului Keskon sopimusviljelyn piiriin, mutta kun kerääjiä ei saatu riittävästi, siirryttiin itsepoimintaan. tuottavan elinkeinon?, ihmettelen. -Kateus sen tappoi. Orkideanviljely oli tappiollista, mutta mansikka ja omena tuottivat hyvin. Anttilan jälkeen omenaviljely jatkui lähinnä mehutuotantoa varten muiden toimesta. ­ Ei ei siitä tullut mitään, sillä sadot epäonnistuivat. Nythän puut ovat hoitamattomina ryvettyneet, ne ovat hirvien ja jänisten syömiä, matoisia ja rupisia, harmittelee Anttila, jonka marjatilalta Kauhalasta on poimittu mansikkaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Viljelyssä on lisäksi myös vadelmaa ja herukoita. ­ Keskimmäinen poikani Teemu kävi saman Lepaan puutarhakoulun kuin minäkin. Vuonna -94 luovutin tilan hänelle. Alussa autoin paljonkin, mutta nyt olen jättänyt työt jo kokonaan nuorempien harteille. ­ Kyllä tämä on elämän parasta aikaa. Puutarhurina sai tehdä pitkiä, jopa 16 tunnin työpäiviä! hymyilee elämäänsä tyytyväinen mies, jonka kaikki lapset asuvat lähettyvillä ja nyt odotellaan jo 13. lapsenlapsen syntymää. Lähteet: Nikander Gabriel och Jutikkala Eino: Säterier och storgårdar i Finland I, (1939) LIISA KOSONEN Hyviä satoja Omenapuita oli Rilaxholmissa 6000 ­ 7000, joten työtä riitti. Puille oli tehtävä tuholaistorjunta kahdesti ennen kukintaa ja ne oli ruiskutettava myös rupea vastaan öiseen aikaan, kun oli tyyntä. ­ Mitä kauemmin kosteana pinta pysyi, sitä paremmin aine vaikutti. Esimerkiksi sateen jälkeen työ oli tehtävä aina tunnin tarkkuudella oikeaan aikaan, hän huomauttaa. Kevättalven työ, omenapuiden leikkaaminen oli Kaunosta tympeää puuhaa. ­ Leikkausaikaa oli käytännössä vain kaksi kuukautta eikä siinä ajassa kerinnyt mitenkään käydä läpi kaikkia puita, hän toteaa. Apuna työssä oli aina joku harjoittelija ja kiireisinä sa- Kauhalaan Perhe muutti Rilaxholmista pois vuonna 1978. Anttila katsoi parhaaksi siirtyä "omiin hommiin" ja osti sitä varten autiotilan Kauhalasta, kunnosti pellot ja rakensi perheelleen sinne kodin. Vuotta aikaisemmin oli myös orkideaviljely loppunut Rilaxholmista. ­ No, mikä sitten lopetti Anttilasta omenapuutarhuri Rilaxholmin kartanon n. kuuden hehtaarin kokoon kasvanut omenapuutarha istutettiin vuonna 1963. Siinä VENÄLÄINEN upseeristo käytti lantalaa ruokalanaan. Seinien yläosaa koristaa edelleen näyttävä boordinauha tuolta ajalta. RILAXHOLMIN tuhansiin lukeutuvat omenapuurivistöt ovat hoitamattomina ränsistyneet. KORKEUKSIIN kohoavat tämän ­ varmasti satoja vuotta vanhan ­ puun oksistot, vierellä Bjarne Andersson. HARALD Borgin hautamuistomerkistä on vain kiviperustus ja askelmat jäljellä meren rannassa. PORTTITALOJEN seinät ovat uskomattoman paksut. Kattomaali on alkanut hilseillä alas.
• 20 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Iloisen keltaisia kankaita, leikkikaluja ja maisteltavaa Vauvat värikylvetettiin Papinniityn perhekerhossa ­ On tällainen taideterapia hauskaa meistä äideistäkin! Mehän tehdään näistä lapsista Picassoja! hymyili pian kahdeksan kuukauden ikäisen Jessen äiti Anna Ahola Papinniityn kerhohuoneella, jonne maanantaina, 14.9. oli tuotu pikkuisten iloksi kaikkea keltaista: kankaita, leluja ja tavaroita ja olipa keltaista lasten vaatteissakin. Perhekerhon aiheeksi oli etukäteen valittu vauvojen värikylpy ja väriksi keltainen. ­ Me valittiin tuo väri ehkä siksi, että me aikuisetkin saadaan siitä energiaa, naurahti perhekerhon vetäjä, Teija Salovaara. Värikylvyn idea tuli muutamilta äideiltä, jotka olivat olleet Kiasmassa vastaavanlaisessa tapahtumassa. Lapset, joita tällä kertaa paikalla oli 10 alle vuoden ikäistä taaperoa, lähtivät riemulla konttailemaan keltaiseen maailmaan, peitteiden ja tavaroiden joukkoon. Ohjaajat, Teija ja Milla SeireSalminen teippasivat kullekin lapselle keltaisen alustan, jonka kulmaan lusikoitiin suloisen keltaista mangososetta. ­ Kerrankin nuo aikuiset tajuaa meitä! voisi kuvitella pikkuisten ajatelleen, sillä heti paikalla alkoi iloinen läpytys, soseen pyörittely ja maistelu. Äidit saivat palkinnoksi iloisen hymyn keltakasvoisiksi muuttuneelta jälkikasvultaan. Itku pääsi puolestaan joiltakin pienokaisilta, kun tuo ihana aine loppui. ­ Taidekasvatusta ei ole ollut alle kolmivuotiaille lapsille, tämä täyttää nyt senkin aukon, Teija heitti. JOKAINEN vauva sai oman alustansa ja sille maukasta mango- tai päärynämangososetta. Tämän maanantai-iltapäivisin kokoontuvan, pikkuvauvavaiheessa oleville perheille suunnatun kerhon ohjelmassa on alussa hartaushetki ja kahvitusta. Jutustelun lisäksi lasten kanssa lorutullaan ja lauletaan. Edellisellä kerralla pikkuiset olivat nauttineet kovasti siitä, että äidit olivat tanssittaneet heitä sylissään. L.K. IHANAN keltaista! Eevi, 5,5 kuukautta nauttii iloisesta väristä. ­ ÄITI; tää on tosi hyvää, kertoi Teemun ilme. Vastauksia Siuntion AKK:n rakennusurakan kysymyksiin Siuntion kuntalaisen jättämään selvitysvaatimukseen on alkanut ilmaantua julkisuuteen yhden jos toisenkinlaisia vastauksia. Yksi, torstain Kirkkonummen Sanomissa ollut uutisointi asiaan liittyen on oikaistava heti, ettei luulopuheisiin perustuva ajatus jää liian vahvana elämään turhaa elämäänsä. Selvitysvaatimuksen jättänyt ryhmä ja sen edustajina suunnitteluryhmässä työskentelevät lähtevät liikkeelle siitä, että jos Siuntion kunta on normaali ja loogisesti toimiva kuntayksikkö, sen kaikista tekemisistä = virkamies-, luottamusmiesja sopimussitoumuksista löytyy kirjallinen dokumentti. Jos ei löydy, alkavat hieman pahemmat ongelmat. Ensimmäisenä näyttää tapetille nousevan 200.000 euron kohtalo. Torstain kirkkonummen Sanomissa esitetään 200.000 euron summaan liittyen vastaus, joka ei ole uusi tai yllättävä. 7.11.2005 kunnanhallitus varasi koulun laajennustyölle vuoden 2006 talousarvioon 200.000 euroa. Kunnanhallituksen päätöksessä mainitaan, että summa varataan AKK:n koulun laajennustyön KOMMENTTI: loppuun saattamiseen. Yllä mainitun hallituksen kokouksen uutisoinnissa (kokous 7.11.2005) tuodaan Kirkkonummen Sanomissa esiin, että kyseinen summa varattiin AKK:n pihatöihin. Kuitenkin pihatyöt sisältyivät urakoitsijan, Rakennusliike lehdon tarjouksessa urakan kokonaishintaan, joka oli 5.460.000 euroa. Laajennustöistä ei ollut urakoitsijalle vuoden 2006 alussa maksamatta mitään. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä (27.3.2006) todetaan, että AKK:n koulun peruskorjaus- ja lisärakennus maksoivat 5.415.000 euroa, eli koko urakkaan budjetoitu summa oli käytetty ja riittänyt. Kun yksi valtuutetuista tiedusteli edellä mainitun 200.000 euron käyttökohteita kunnanvaltuuston kesäkuun 2006 kokouksessa, hänkään ei saanut yksiselitteistä ja selkeää vastausta. Vuoden 2006 aikana viranhaltijoiden vastaukset vaihtelivat vastaajasta ja vastausajankohdasta riippuen. Valtuuston kesäkuun 2006 kokouksessa kunnanjohtaja Henrik Sandström vastasi valtuutetuille, että osa on mennyt koulun irtaimistoon, mutta että hänen oletuksensa mukaan suurin osa on suunnittelurahaa (Länsi-Uusimaa: kunnanvaltuuston kokous kesäkuussa 2006, 28.6.2006). Suunnittelurahan maksaminen urakan jälkeen ei ole uskottavaa, etenkään kun kohdistusta suunnittelijaan tai laskun suuruuteen ei ole esitetty, vaikka kyseessä on poikkeuksellisen iso summa. Harvemmin suunnittelurahaa maksetaan sen jälkeen, kun koko urakka on merkitty kunnan tilinpäätöksessä edellisvuonna maksetuksi. 200.000 euron käyttäminen pieneltäkään osin koulun irtaimistoon ei vastaa todellisuutta. Koulun irtaimiston hankintoihin varattiin vuonna 2005 (30.5.2005/ kunnanhallitus) 373.500 euroa. Summa siirrettiin hallinnon päätöksellä vuoden talousarvioon. Summasta oli elokuun 2006 loppuun mennessä käytetty 305.000 euroa (11.9.2006/kunnanhallitus) ja loppuvuoden 2006 kalustehankintoihin oli vielä 68.500 euroa. Yhdeksi kohteeksi 200.000 eurolle on esitetty pihakalus- teiden hankinta. Tosiasia on, että Etelä-Suomen lääninhallitukselta saatiin tähän tarkoitukseen läänin liikuntapaikkavaroista vuonna 2005 merkittävä valtion tuki lähiliikuntapaikan varustamiseksi ja kalustamiseksi koulun pihalle (Länsi-Uusimaa 16.6. ja 19.10.2005). 200.000 euron osalta on selvitettävä, mihin sopimuksiin ja tarpeisiin kyseisen summan varaaminen vuoden 2006 talousarvioon perustuu - kenelle ja mille tahoille 200.000 eurosta on maksettu suorituksia ja minkä suuruisia suoritukset ovat olleet. Viimeksi mainitun selvityksen tekeminen on oleellista, koska Siuntion kunnan tarkastuslautakunnan arvioinneista ja talouslautakunnan kertomuksista löytyy vuosien 2005-2008 osalta selkeitä mainintoja mahdollisesta ohilaskutuksesta. Liittyvätkö ne tähän 200.000 euroon, jää tässä vaiheessa vain arvailtavaksi? Kuntalaisina haluamme tarkan tiedon asiasta. Kiinnostavaa on sekin, että vuoden 2007 päätöksillä kuntalaisten verotaakkaa nousi 200.000 euroa. HEIKKI VALTAVAARA Selvitysvaatimuksen 264:n siuntiolaisen allekirjoittajan puolesta Pelastetaan juustohöylän alta lapset ja nuoret Kirkkonummen kunnanhallitus osoitti suomenkieliselle varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnalle (SVOL) 2,2 miljoonan euron säästötavoitteen, jonka pääasiallisena kohteena oli lasten päivähoito ja koulutus. Virkamiehet tekivät parhaansa valmistellessaan vajaassa kahdessa viikossa listan, jonka toteuttamisen avulla kunnianhimoiset säästöt olisi tehty. Keväällä tehdyt 1,5 % leikkaukset horjuttivat jo vakavasti laatua päiväkodeissa ja kouluissa. Nyt esitetyt leikkaukset täysimääräisinä suistavat sekä raiteiltaan koko nykyisen opetusjärjestelmän että päiväkotien toiminnan. Säästöjen seurauksena päiväkoteihin ei voitaisi palkata enää vuoden 2010 aikana sijaisia. Samoin kouluista olisi viety sekä tuntiopettaja- että sijaisresurssit. Näiden toimien seurauksena, kun perusopetus- ja päivähoitolakien velvoitteet tulee kuitenkin täyttää, olisivat ryhmäkoot kasvaneet kummassakin nykyistä huomattavasti suuremmiksi. Turvallisuus heikkenee päiväkodeissa ensimmäisenä, jos ryhmää ohjaavia aikuisia ei ole riittävästi. Koulutyössä vastaavasti levottomuus ja turvattomuus kasvavat samaan aikaan, kun oppimistulokset heikkenevät. Esityslistalla oli myös kaikkien peruskoulujen kalusto- ja opintomateriaalihankintarahojen karsiminen. Ei siis enää oppikirjoja, kyniä, pulpetteja jne. kouluihin. Keväällä leikattiin 70 % näistä määrärahoista ja nyt oli listalla loputkin. KOMMENTTI: Harvassa taitavat olla ne kirkkonummelaiset vanhemmat, jotka ovat halukkaita kustantamaan omasta pussistaan lapsensa tarvitsemat koulutarvikkeet. Samoin 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoidon mahdollisuus olisi vaarassa kadota. Se olisi tiennyt useita pelokkaita puheluita vanhemmille yksinäisten iltapäivien aikana. Nyt tarvitaan jokaista valtuutettua ottamaan riittävästi selvää, mitä tuollainen 2,2 miljoonan euron säästö oikeasti lasten arjessa tarkoittaa, sekä seisomaan rohkeasti niiden sanojen ja sen arvomaailman takana, jonka vuoksi on politiikkaan lähtenyt. Kuntalaisille on pystyttävä perustelemaan oma kantansa, mitkä asiat ja mistä syystä ne nähdään kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeinä. Näin merkittävät säästöt lasten päivätyössä johtavat jo lähitulevaisuudessa isompiin ongelmiin ja kulueriin esim. terveydenhuollossa ja erityisopetuksessa. Kirkkonummelle muutetaan asumaan siksi, että lasten turvallinen ja laadukas päivätyö on itseisarvo. Tämä on meidän päättäjien pystyttävä jatkossakin takaamaan, vaikka se maksaakin ihannetta enemmän. Me tuskin voimme ylpeillä sillä, että meillä Kirkkonummella lapset hoitavat päiväkodeissa toisiaan ja erilaisia haavereita päivän mittaan sattuu. Lisäksi kaikil- Koulustrategia uusiksi Kirkkonummen kunnan talous näyttää lähitulevaisuudessa melko pahalta, mutta tärkeää myös on, että tulevina parempina vuosina pidetään käyttötalous tiukalla. Tämä tarkoittaa sitä, että yritetään välttää turha rahojen tuhlaus. Kirkkonummelle ollaan Sjökullaan lähivuosina investoimassa uuteen oppimiskeskukseen, jota on jo kauan kaivattu keskiselle Kirkkonummelle. Kolme ruotsinkielistä kyläkoulua ollaan korvaamassa uudella yhdellä tuliterällä koululla. Tämä tulee pienentämään käyttökuluja mm. kuljetusten ja ruokailun osalta. Mutta miksi ei voida saman tien Sjökullan uudesta koulusta tehdä hieman isompaa, jotta siihen mahtuisivat myös saman alueen suomenkieliset lapset? Kirkkonummen keskustan alueella on ihan järkevää, että ruotsinkieliset ja suo- Pauliina Juntunen (vihr.) le koulussa ei riitä edes pulpetteja, joita ei mahdu riittävästi ylitäyteen sullottuihin luokkiin. Pahimmillaan voi käydä niin, että kukaan ei ole oppinut viikolla mitään, kun opettaja joutuu OTO:na (= oman toimen ohessa) hoitamaan kahta ylisuurta luokkaa yhtä aikaa. Me allekirjoittaneet emme voineet ottaa omalle tunnolle mm. yllä mainittuja heikennyksiä, vaan tulemme esittämään kunnanhallitukselle noin 1,3 miljoonan euron ylityksen SVOL:n budjettiin, jotta kirkkonummelaisten lasten elämä voisi kouluissa ja päiväkodeissa pyöriä lähes vuoden 2008 tasolla. PAULIINA JUNTUNEN (vihr.) TIMO TIRKKONEN (sitoutumaton vihr.) PAAVO RIIHITAMMELA (kesk.) TERO STRAND (sdp) JUHA BLOMFELT (sdp) TARMO JUNNILA KOMMENTTI: menkieliset lapset ja nuoret opiskelevat omissa oppilaitoksissaan, koska molemmat yksiköt ovat jo tarpeeksi suuria tällä hetkellä, mutta Evitskog ­ Lapinkylä ­ Sjökulla alueella nämä oppilaat mahtuisivat hyvin yhteen kouluun! Ei ole mitään järkeä, että saman tien varrella asuvat eri äidinkieltä puhuvat lapset ajetaan kaksilla kuljetuksilla eri kouluihin eri puolelle kuntaa. Ja kun kaikkialla puhutaan, että kaksikielisyys on rikkaus, niin tässä nimenomaan periaate toteutuisi luonnollisesti ­ molemmin puolin! Lapset leikkisivät samalla piha-alueella ja oppisivat toisiltaan toistensa äidinkieltä. Ymmärtääkseni RKP vastustaa ajatusta jyrkästi. Mutta MIKSI? Vaikka Sjökullan koulussa opiskelisi sekä ruot- sin- että suomenkieliset lapset, niin silti esim. koulukoko ei ole mikään iso verrattuna keskustan alueen kouluihin. Ja rahallinen säästö joka vuosi olisi suuri! Vai halutaanko Kirkkonummella, että erikieliset lapset on pidettävä erillään kuten vielä 80luvulla Etelä-Afrikassa? PETRI POHJONEN valtuutettu, kokoomus
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 21 kän liikennekokemuksen pohjalta voin sanoa, että olisi varmasti rytissyt ja kovaa. Kenelle tahansa risteävän tien käyttäjälle olisi ollut haastetta kerrakseen välttää törmäys mopojen kanssa, mikäli joku olisi ollut samaan aikaan mäkeä alas tulossa. Koska virkavalta ei luonnollisestikaan ehdi joka tilanteeseen paikalle, olisi aivan ykköstärkeää jakaa opastusta kotona sen verran mopoilijoillekin, ettei tällaisia kamikaze-esityksiä tarvitsisi olla todistamassa iltakävelyllä. HURJAKSI MENEE ENNENKUIN LOPPUU ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020 Mopoilua vai venäläistä rulettia? 17.9. kävelytiellä havaittu mopoilu Gesterbyn-koulukeskuksen ja kerrostaloalueen välillä ja tarkemmin alikulkutunnelia pitkin: Koulukeskuksen suunnasta tulee kolme mopoa, joista viimeisessä kaksi päällä, niin paljon kun moposta lähtee kävelytietä pitkin ja tunnelista ulos pätkääkään jarruttamatta yli risteävän kävelytien. Olisi tosi mukava tietää, mitä ko. tyyppien päässä liikkui, jos mitään, kun otetaan huomioon, että mopojen tulosuunnassa vasemmalta laskee kävelytie suht jyrkkänä mäkenä samaan risteykseen, josta mainitut sankarit pyyhkäisivät täysillä yli. Mopojen ilmestyminen risteävälle kävelytielle tapahtuu tunnelin suuaukosta, joten väistämiseen ei jää käytännössä aikaa. Mäkeä alas olisi voinut olla tulossa esim. lapsi tai lapsia polkupyörällä, jolloin pit- Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Lukijan mielipide Lehdestä saan lukea mielipidettä monta. Eri mieltä on jo kauan oltu yöpäivystys tuo ja taas tuo yöpäivystys. Lopettakaa jo meni minunkin hermo! Eikö ois tarpeen jo pussiin kurkkia mitä löytyy vai löytyykö mitään? Onko valmista tullut vai keskenkö kaikki? Asiat nää ei luottamusta herättää voi. Miten kuvitella voinkaan että liittyä tahtoisin noin riitaisan väen kanssa. Vaan oman kuntani päättäjät uudet, kiitos, kiitos tiedoista jotka saan lehdestä lukea. Minä toivon vaan et länteen, vain länteen liitokses katsokaa ja pian! Kas sopua toivon julkista ja kotia rauhaisaa. SUOPURSUN EMÄNTÄ Siuntio Väinön perheelle Onnettomuutenne on koskettanut meitä kaikkia, myös lapsia. En tunne teitä, mutta haluan kertoa tämän teille ja meille kaikille lohduksi ja toivoksi. Tämä tapahtui päiväkerhossa äskettäin. Luin lapsille kirjaa, jossa eräs henkilö oli nimeltään Väinö. Siitä alkoi pohdinta Väinön kuolemasta. Useat heistä tunsivat hänet. Lopetin lukemisen ja annoin jokaisen kertoa mikä heitä askarrutti. He miettivät, että Väinö oli viisivuotias. Ehkä juuri se kosketti, koska he ovat samanikäisiä. He juttelivat myös, ettei Väinö ehtinyt viettää 6-vuotissynttäreitä. Suru siitä oli suuri. Silloin yksi tytöistä sanoi: "Siellä taivaassa vietetään syntymäpäiviä!" Tuli hiljaisuus ja lasten kasvoilta loisti ilo ­ "niin siellä taivaassa vietetään Väinön synttäreitä", he sanoivat yhdessä. Näin sain taas olla kokemassa miten Jumala puhuu meille usein lasten kautta. Hän antoi lapsille uskon ja toivon, että Väinöllä on hyvä olla. Sitä uskoa toivon ja rukoilen perheellenne, että jaksaisitte suuressa surussanne. TARJA Arvoisat päättäjät Me kuntalaiset veronmaksajat ja äänestäjänne seuraamme kauhulla keskustelua, jossa yhtenä päivänä puhutaan veronkorotuksista, toisena päivänä niiden sälyttämisestä ennallaan ja miten rahoitus kunnantalouden vajeeseen hoidetaan. Lainanotto on veronkorotuksen siirtämistä, sillä ei ne rahat lainan takaisinmaksuun taivaasta sada, kyllä ne on verotuloilla hoidettava ­ korkoineen. Veronkorotus on mahdollisesti pakko toteuttaa, mutta kuinka pitkäksi aikaa ja onko kunnassamme tarpeeksi osaavia päättäjiä, jotka myös osaavat kunnallisveroa jossakin vaiheessa laskea. Tuskinpa on, sillä kunnan päättäjissä on niin paljon osaamatonta ja asioista vähän ymmärtäviä päättäjiä että ihan hirvittää. Toisaalta, syy on vain ja ainoastaan äänestäjissä ­ sitä saa mitä tilaa, koirat osaa räksyttää, mutta ei ne raha-asioita hoida. Ehdotan päättäjille seuraavaa: Istukaa nyt yhteisen pöydän ympärille. Lopettakaa toistenne syyttely ja sormilla osoittaminen. Lopettakaa hetkeksi vallanpyrkimyksissänne toistenne piikittely tyhjänpäiväisillä kommenteillanne. Nyt on aika korjata kuralle menevää taloutta. Antakaa kunnan johtaville virkamiehille (toimialajohtajille) tehtäväksi laatia ehdotus, jossa tarvittavat 14 milj euron vajeesta johtuva budjettialijäämä toteutetaan säästöillä kunkin johtaman alan menoissa suhteessa tämän päivän menoihin. Toimialajohtajien on kyettävä nämä säästöt saavuttamaan eri toimenpiteillä. Mikäli tarvetta on, on henkilökunnan osalta tehtävä leikkauksia. Olen kuullut jopa kunnan oman henkilökunnan sanovan, että organisaatiossa on ilmaa vaikka kuinka paljon. Kunnan organisaatiossa henkilökunta, jota on n 2500 henkilöä, ei saa olla mikään pyhä lehmä, jonka elättämisessä veronmaksajat ovat eräänlainen maksuautomaatti. Arvoisat poliittiset päättäjät, nyt on korkea aika tehdä töitä. Tehkää yhteistyötä yli puoluerajojen, juhlapuheiden aika on myöhemmin. ÄÄNESTÄJÄ puhelut: 8,21 snt/puhelu + max 14,9 snt/min OSTA UUNI. Saat rahasi takaisin. Sijoita lämpöön ja tunnelmaan. Tulikivi-uunit varaavat hyvin lämpöä ja säästävät sähköä. Näin ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Tervetuloa tutustumaan Tulikivi-uutuuksiin. www.tulikivi.com/rahattakaisin Siuntioon katos mopoille Olemme Aleksis Kiven koulun neljä yhdeksäsluokkalaista ja toivoisimme, että Siuntioon, Aleksis Kiven koulun tuntumaan rakennettaisiin mopokatos mopoille. Mopokatosta tarvitaan, koska sateessa mopot ruostuvat ja esim penkit kastuvat ja menevät piloille. Myös etenkin vanhat mopot lähtevät huonosti käyntiin kosteina ja kastuneina. Myös uudemmat mopot kärsivät sateesta, tuulesta ja tuiskusta ja ne menevät nopeammin piloille esimerkiksi ruostuvat. Monen koululaisen mopolla kouluun tulemisen estää tieto märästä moposta sateisen koulupäivän jälkeen. Jos mopokatos tulisi, niin mopoja ei olisi enää pitkin ja poikin kunnantalon takaparkkipaikkaa, vaan kaikki olisivat siististi rivissä mopoille tarkoitetussa mopokatoksessa. Mopokatos voisi sijaita mielellään Siuntion asemalla Aleksis Kiven koulun läheisyydessä, koska eniten mopoilla ajavat koululaiset. Katokseen tarvittaisiin paikka ainakin kahdellekymmenelle mopolle, koska etenkin keväisin mopoja on todella paljon. Uskomme, että mopokatokselle olisi paljon käyttöä. Ottakaa kantaa! ANNIKA NEVALAINEN VILMA LASSILA IINA TAARI ja HANNA NYKÄNEN TU2200/92 3.995 5.024 asennettuna ilman eduslaattoja ja pohjalaattaa + rahti Tulikivi-studio, Lautamiehentie 1, Espoo, puh. 0207 636 840, 0207 636 837, Tulikivi-piste, BM Kotivision, Lohjanharjuntie 1147, Lohja, puh. 040 506 0136 Sakari Elomaa 0400 781 967 Talousarvioehdotuksia... Jatkoa sivulta 3 Perusturvalautakunta sai kokouksessaan talousarvioehdotuksensa annettuun kehykseen, mutta vasta äänestyksen jälkeen. Alkuperäinen talousarvioesitys ylitti kehysarvion 3,1 miljoonalla eurolla. Demarien Kalervo Kumpula ehdotti kokouksessa Minna Pirttijärven kannattamana, että aikaisemmin laadittu talousarvioesitys olisi jäänyt voimaan, joten asiasta jouduttiin äänestämään. Lautakunta hyväksyi lopulta 3,1 miljoonan euron säästöehdotuksen perusturvan osalta äänin 6­5. Lautakunnan päätökseen jätettiin kolme eriävää mielipidettä. (Kumpula, Pirttijärvi sekä Tero Kovala.) Virkamiesten tekemä talousarvioehdotus vuodelle 2010 tulee kunnanhallituksen käsittelyyn maanantaina 12. lokakuuta ja valtuuston käsittelyyn 9. marraskuuta. Tällä välin talousarvioehdotuksesta keskustellaan vielä poliittisten ryhmien välillä. JUSSI SALO ESPOON Puhdasta kotiin ot · Itsepalvelu M at · palvelu uspatjat eta p · noutopalvelu eitteet p www.espoonmattopesu.fi Varputie 1, Suomenoja, 9-20, 9-15, p. 881 3881
• 22 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat FÖRENINGSNYTT Herrgårdsloppis Söndagen den 27 september, kl. 11-16 loppis på ladugårdsvinden på Kurk, Volsvägen 756. Kom och fynda! Antikmöbler, barngrejer, elektronik, kippor och kappor, kläder etc. Bästa SFP:are! Vårt nästa månadsmöte hålls söndagen den 27 september 2009 kl. 19 i svenska skolcentrum, matsalskabinettet. Kvällens tema är "Kyrkslätt och metropolen". Alla SFP-medlemmar är hjärtligt välkomna! Kyrkslätts Natur och Miljö rf Trädtävlingen fortsätter. Känner du till ett jätteträd någonstans? Meddela Ulrica Cronström om det. Telefon 8137484. Eller per post Lappbölevägen 185, 02880 Veikkola, eller per e-post ulrica.cronstrom@ kolumbus.fi. Kyrkslätts pensionärer rf Föreningens 35 års jubileumsfest firas lördagen den 3 oktober kl. 15 i Majvik. Anmälningar och mera info: ring Raili tel. 2987036 eller 0400-605021. Friggesby lekskola Traditionell höstmarknad lördag 24.10, kl. 11­14 på Bergåsa, Porkalavägen 1074. Program för hela familjen, bl.a. buffé med viltsoppa, lotteri, mat- och hantverkstorg, korvgrillning, mete, tovning, barnprylsloppis mm. Fritt inträde. Hjärtligt välkommen. Kom med och sjung i kör! Kyrkslätts Damkör övar på tisdagar kl. 18.30-21.30 i Svenska skolcentrum (Winellska skolan), musiksalen, Gesterbybågen 3 i Kyrkslätt och vår dirigent är dipl.kapellmästare Timo-Juhani Kyllönen (www.timo-juhanikyllonen.com). Nya medlemmar välkomnas. Mer information ger dirigenten tfn 0400-953 426 eller Kerstin Simberg tfn 040-7403009. EUF Ta emot hösten! Skördefest på Övidsborg lö. 31.10.09, kl.19-01! Trerätters middag av höstens skörd. Vals, bugg mm. till tonerna av Äktas Porslin, www.aktasporslin.fi. Reservera biljetter för dig och dina vänner senast må 26.10! Pris 25 /pers. Anm. marianne.ehnstrom@ kauniainen.fi el. 040-5263077. JUF · Loppmarknad på Bergåsa lö 26.9 kl. 10-13. · Maskerad med temat bokstaven B lördagen den 7 november kl. 18.00 på Bergåsa. Supékort vuxna 30 , barn under 12 år 15 . Supékorten kan köpas av styrelsemedlemmarna. Mera info Crista 040-7625330. Susanne Sonntag´s spelar dansmusik. · Höstmöte söndagen den 4 oktober kl. 19.30. Stadgeenliga ärenden. Hjärtligt välkomna! KSUF · Barngymnastik på söndagar · Latinondans med Sirpa Skog-Niemikallio på måndagar · Teaterklubb på torsdagar · 24.10 Jazzkväll MKUF Folkdans för juniorer på måndagar: Barn 610 år kl. 18.00-19.00, 11-17 år kl. 18.0019.30. I Folkdansen sysslar vi med dans, sång, lek och trevlig samvaro. Välkommen med! Samtliga dansar till kl. 19.00. Plats: Ljungheda,Gamla Hindersbyvägen 64. Förfrågningar: Ann-Christine Sved, 040­7262796. MUF · Knattecafé ordnas ca. 1 gång per månad · Söndagsdans 27.9, 25.10 och 22.11 kl. 1720. Inträdet 7,50 / pers. Henry´s one man band står för musiken. Kom och ta en sväng på dansgolvet! · Lillajulsfest 29.11 KNUF/Mitt i byn Diskussionskväll om samarbete och service i byarna i Kyrkslätt. Välkommen till Bygdebo, Vohlsvägen 688 onsdagen den 30 september kl. 18. Luckan informerar · Öppet: må-fre 9-17, lö 10-13. Lördag 26 september stängt. · Till salu: boken Bron över Pickala å av Samuel Panelius · Biljetter till Nyländsk Afton 17 oktober i Ekenäs bollhall · Biljetter till Lux Musicae i Sjundeå KyIF:s handboll har vind i seglen Med ca 270 juniorer kan Kyrkslätt Idrottsförening känna sig trygg inför framtiden. Handbollssektionen har i år lag i alla åldersklasser förutom i A-pojkarna. Återväxten är tryggad. Men det krävs mycket arbete. Det vet Johan Nyberg som är herrlagets tränare och som själv spelade handboll i KyIF på 80-talet. Johan har hunnit träna många lag innan han återvände till KyIF, både herroch damlag, även lag som spelat på FM- nivå och olika landslag. - Herrlaget spelar andra året i rad i division 1. Det var inte endast tack vare idrottsliga prestationer som laget steg hit våren 2008. En serieplats öppnade sig för KyIF då två lag från Åbo slog ihop sig. Men mot alla odds överraskade KyIF och blev serietvåa och spelade därför i FM-kvalet på våren 2009, berättar Johan. Han nämner några starka namn som bidrog till att KyIF hade en sådan framgång förra säsongen. Landslagsmeriterade Sebastian Aarnio, målvakten Magnus Westerlund och lagkaptenen Kim Heino anslöt sig till laget vilket betydde mycket såväl på som utanför planen. Starkt bidragande orsak hade även spelfördelaren Juha Pesonen och vindsnabba yttern Viljami Kuntsi. Målvakten Kaj Brink och distansskytten Henrik Granqvist spelade också stundtals bra. Spelarunderlaget från den egna föreningen är starkt. Träningsmängden och -intensiteten har stor betydelse. Positivt är det faktum att publiken har hittat laget och ställer upp på matcherna. Tidigare kunde vi kanske ha 30 entusiaster i publiken men förra året steg medeltalet till över 150 åskådare per match. Målet för herrlaget är att även i år nå FM-kvalen. Johan Nyberg påpekar dock att laget inte nödvändigtvis ännu är moget för FMserien. - Vi vill inte enbart göra ett besök i högsta serien, utan när vi kommer dit vill vi också stanna där. Handbollssektionen gör ett målmedvetet arbete. Mycket viktigt för KyIF:s handboll är den träningsklubb, med 15 timmars utbildning för ca 30 tränare, som man har startat inom sektionen. För trovärdigheten är det även viktigt med utbildade tränare. Ledningen inom KyIF handboll uppmuntrar också tränarna att delta i Handbollsförbundets tränarkurser. Kim Kaivola är tränare för KyIF:s dam- och A-flicklag. Johan Nyberg ger instruktioner åt herrlaget inför kvällens träningar. Johan Nyberg hoppas och önskar att laget även inkommande säsong skall kunna bjuda på underhållande handboll för fansen och åskådarna. Hemmamatcherna kommer att spelas på söndagar kl. 16.30 i befolkningsskyddet. Herrlagets träning börjar och damernas träningar har just slutat. Kim Kaivola tränar KyIF:s damoch A-flicklag. Damerna spelar i division 1 tillsammans med 10 andra lag. Precis som på herrsidan är det egna spelarunderlaget mycket brett. Trots att det är endast några år sedan några gamla KyIFare slog ihop sig och började träna mest på skoj tror Kim Kaivola att damlaget kommer att kunna spela I FM-serien om några år. Också damernas hemmamatcher spelas i befolkningsskyddet. Kim Kaivola säger att stämningen är bra i hallen och han garanterar att publiken kommer att få uppleva fartfyllda matcher inkommande säsong. Förutom att lagen spelar i olika serier har KyIF-juniorer nått framgångar också i olika ungdomslandslag. Fyra A-flickor och 2 B-flickor har uttagits till ungdomslandslaget . I de yngre klasserna har uttagningarna inte ännu gjorts men Kim Kaivola tror att KyIF även i dessa åldersklasser kommer att ha framgångar. Susanne Kaivola är en av A-flickorna som tränar tillsammans med damlaget. Nylands svenska ungdomsförbund Nyländsk Afton firar jubileum Nyländsk Afton ordnades första gången 1979 i Finlandiahuset i Helsingfors. Från 2007 ändrades konceptet. Nyländsk Afton drar på turné runtom i Nyland. Färden inleddes i Lovisa och fortsatte i fjol till Esbo och i år står alltså Västnyland och nya staden Raseborg i tur. I år fyller Nyländsk Afton 30 år och firar det med att landstiga i Ekenäs bollhall för en jubileumsfest som bjuder på välkända och helt nya, beprövade och alldeles unga talanger från hela det svenska Nyland. Festen går av stapeln lördag 17.10 kl. 17.10 i Ekenäs bollhall i Raseborgs stad. Arrangör är Nylands svenska Ungdomsförbund i samarbete med Västnyländska Ungdomsringen och Raseborgs stads kulturbyrå. Nyländsk Afton är också ett av huvudevenemangen under Raseborgs stads UNICEFår 2009. detta projekt samarbetar dansföreningen med Prästgårdsbackens daghem och förskola. Dansen heter "Du kan redan" och i den dansar även dansföreningens grupper i modern dans. Sammanlagt deltar 17 dansare i åldern 5-15 år. Välkommen lördagen den 3.10. kl. 11.30-13.00 till Laajakallion koulu, Bredbergsvägen 3. Gruppen har då generalrepetition. Välkomna att följa med hur gruppen övar, att titta på deras dans för Nyländsk Afton samt ett uppträdande av dansföreningens dansare i modern dans! Fritt inträde till genralrepetitionen. Specialundervisningen får inte sparas bort, vädjar Speres Undervisningsministeriets föreslagna nya satsningar på specialundervisning är mer än välkomna, konstaterar Speres, det finlandssvenska specialpedagogiska resurscentrumet för barn och unga i behov av särskilt stöd. Ministeriet vill genom en revidering av lagstiftningen lägga större vikt vid förebyggande verksamhet bland eleverna, vid utbildning och fortbildning bland lärarna, vid stödåtgärder också i gymnasiet. Barnets rättigheter lyfts tydligare fram. Om den nya lagen verkligen efterlevs i kommunerna får vi en tryggare och bättre skola och lärare som är bättre rustade att hjälpa elever i behov av särskilt stöd. Speres oroar sig för hur lagparagraferna i praktiken kommer att synas på fältet. Tidtabellen sammanfaller med reformen av statsandelssystemet som träder i kraft 2010. Det nya systemet innehåller inte längre några höjande faktorer på grund av specialundervisning. Tidtabellen sammanfaller också med den ekonomiska recessionen och dess nedskärningskrav. När vi i år firar 20-årsjubileet av FN:s konvention om barnets rättigheter har vi särskilt stor anledning att fokusera på våra elever och ge dem den goda inlärningsmiljö som de har rätt till. Speres riktar därför en vädjan till kommunerna om att de ska omsätta paragraferna om specialundervisning i praktiska insatser. Kyrkslätts Nyheter Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 4 oktober, material inne senast onsdagen den 30 september. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09-295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@luckankyrkslatt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat. Kyrkslätts dansförening med på scenen Kyrkslätt kommer att representeras av Kyrkslätts dansförening. I Lurens Sommarteater uppträder med valda delar ur sommarens pjäs Pelle Svanslös.
• Kirkkonummen Sanomat Työsuorituksia N:o 74 ­ 27.9.2009 23 Kommuninvånarbarometern kartlägger åsikter om service Kyrkslätts kommun sänder åter en enkät till 2000 slumpmässigt utvalda invånare. Med hjälp av den samlar man uppgifter om invånarnas åsikter. Enkäten postas vecka 39. Enkäten har genomförts vartannat år sedan 1997 och den har visat sig vara ett ytterst viktigt verktyg i utvecklingen av kommunens tjänster. På lång sikt fungerar den som mätare när man följer upp hur man lyckats utveckla de olika delområdena och vilka funktioner man fortfarande behöver utveckla. I enkäten kartlägger man kommuninvånarnas åsikter bl.a. om hälsovård, tekniska tjänster, bildningstjänster och om kommunens framtidsutsikter överlag. Man informerar om resultaten i slutet av året efter att man har fått och behandlat svaren. Ö ly-j K aasu j a RAKENNUSALAN TYÖT SISÄLLÄ JA ULKONA -Kylpyhuoneet, keittiöt, tapetoinnit, parkettityöt 40 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla P Pakarinen Oy 02400 Kirkkonummi Jari Holm 0400-776 071 maalausliike.p-pakarinen@co.inet.fi
• 24 Puh. 0400-111113. MYYDÄÄN Audi A6 avant -03 2.7 biturbo Quattro autom. Ajettu 109000 km, 22500e. Myös vaihto. 0400282282. MYYDÄÄN Renault Twingo 1,2 vm. -95, aj. 170.000, hieno virheetön avokatto malli. H. 1400e. Puh. 0400706894. HALUTAAN vuokrata 2h+k ja 4h+k Kirkkonummelta. P. 050-3401471. HALUTAAN vuokrata omakotitalo tai vastaava, esim teoll.rak. pääty. Vuokra n. 1000e. Kimmo Nurmi 0503377200. VUOKRALLE tarjotaan 1h+kk 33,5 m2 Gesterbyssä. Pohjakerros, v. 420 e/kk, 2 kk takuu. Puh. 0449386693. VUOKRALLE tarjotaan 2h+k 63,5 neliötä Lindaalista. Vuokra 560e+ sähkö ja vesi, 1 kk takuuvuokra. Puh 2962245 klo 17.00 jälkeen. VUOKRATTAVANA RT 2h+k+s 49 m2 Kirkkonummen Evitskogissa. Vuokra 420e +sähkö. P. 0408430504. VUOKRATA halutaan. Perhe + 2 koiraa etsii vuokra-asuntoa rakentamisen ajaksi 10 km säteellä Veikkolasta p. 040-8407341. N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Riihimäelle la 3.10. klo 19. Bussikuljetus ja yövymme seurahuoneella. Ilm. Leena 0400-373651. Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys. Lähdemme 24.10. Kansallisteatteriin katsomaan Tuulta päin. Ilm. Irja 0407063412, 29.9. mennessä. 11.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistyksen liikuntatapahtuma. Maailman Sydänpäivän johdosta järjestämme yhteisen liikuntatapahtuman. Kokoontuminen ennen klo 11.00 Uimahallin pysäköintipaikalle/edustalle. Varustuksena kävelyyn varautuminen tai vesijumppa varustus klo 11.00 alkavaan vesijumppavuoroon, jonne ilm. hoitaa jokainen itse. ovelta (Rajakuja 3). Tahti ja matka sovitaan hitaimman mukaan. Tied. Seppo 0404665850. 14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Nyhjää tyhjästä ja tuunaa täydestä -ryhmässä hyödynnetään vanhaa ja uutta Toimarissa, Jorvaksenkaari 22. Ilm. MajLis 046-6520541. 16.00 Kirkkonummen Yhteistyöjärjestö YTJ:n Johtoryhmän syksyn ensimmäinen tapaaminen Palvelukeskuksessa Rajakuja 3. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. HALUTAAN ostaa vaatimaton metsäalue. Puh. 0400-718589. MYYDÄÄN luovutusikäisiä kissanpentuja. P. 0400810309. MYYDÄÄN Kirkkonummi uusi kartanomainen ok-talo 208 m2 + autotalli 68 m2, tontti 7070 m2 hyvä sijainti. H. 680.000e. Nyk. asunto mahdollisesti vaihdossa. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Keskiviikko 30.9. 11.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho seurakuntatalolla. Vierailija Pirjo Sollo, aiheena terveys ja hyvinvointi. 17.00 KirkkonummenSiuntion hengitysyhdistyksen venytys/rentoutusjumppa keskiviikkoisin Kirkkonummen uimahallin liikuntasalissa. Vielä on tilaa muutamalle. Fysioterapeutti ohjaa tunnit. Lisät. Anne Kylä-Liuhala 040-7564128. Maanantai 28.9. 9.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistyksen lisävuoro Palvelutalon kuntosalilla aloittaa. Keskiviikon vuoro jää myös jatkumaan. Nyt kuntoa kohentamaan kahdesti viikossa. 10.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Turinat ja tarinat -ryhmä Helenan johdolla Palvelutalon kokoushuoneessa (Rajakuja 3). Tied. ja ilm. Helena 040-574 6641. 14.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Liikuntakerho, lähtö Palvelukeskuksen edestä. 18.00 Kirkkonummen seudun sukututkijat Hans Brenner kertoo Kirkkonummen pääkirjaston Porkkalasalissa aiheesta: Kirkkonummelaisten osallistuminen vuosien 1808 ­ 1809 sotaan. 18.30 Masalan Martat Sepän koululla. Pelataan seuraja korttipelejä. Sunnuntai 27.9. Eläkeliiton Kirkkonummen yhd. ry. Teatterimatka Torstai 1.10. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry HKT:n "Viivi ja Wagner Teneriffalla" 20.10. Ilm. Urho Ovaskaiselle 0505125641. Espoon Sotaveteraanit ry:n Kirkkonummen Jaosto. Helsingin Kaupunginteatteri, Salarakas-näytelmä 1.10. matkaan lähdetään Bjarnen bussilla klo 12.00 urheilupuiston Katukeittiöltä. 10.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Shakkikerho kokoontuu torstaisin Palvelukeskuksessa. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 18.00 KirkkonummenSiuntion hengitysyhdistyksen keilailu torstaisin Masalan Aktia Sport Centerillä. Lisät. Anne Kylä-Liuhala 040-7564128. Tiistai 29.9. 14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Sauvakävelyryhmä Sepon johdolla lähtee Palvelutalon Kartano Kirppis Sunnuntaina 27.9.2009 klo 11.00 ­ 16.00 Kurkin navetan ylisillä Osoite: Volsintie 756, Kirkkonummi (eniro.fi) Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Tule tekemään löytöjä!! Arvohuonekaluja, astioita, lastentavaroita, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, vaatteita yms, yms, Kahvila Tervetuloa!! KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
• 26 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat Liikenneturvan viikon vinkki: Pääkaupunkiseudun tietyöt on hyvä muistaa liikenteessä Enemmän hirviä ­ enemmän onnettomuuksia Hirvikanta vaikuttaa suoranaisesti ajettuihin hirvionnettomuuksien määrään. Hirvionnettomuuksia ajetaan etenkin nyt syys-lokakuun aikana, kun hämärän aika pitenee. Samalla kaikki eläimet, myös hirvet, ovat aktiivisesti liikkeellä. Hirvieläinten liikkumista vilkastuttaa entisestään lauantaina 26.9. alkava vuoden loppuun kestävä hirvien metsästysaika. Liikenneturva käy jatkuvasti läpi onnettomuustilastoja keräten tietoa eri onnettomuustyypeistä. Eläinonnettomuuksista vakavammat ovat yhteentörmäyksien hirvien kanssa. Suurikokoinen uroshirvi voi painaa jopa 300­500 kiloa, joten hirvionnettomuudella voi olla vakavat seuraukset. Suomessa talvehtivan hirvikannan koko on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan n. 90 000 yksilöä. Metsästys hillitsee hirvikannan kasvua ja tänä vuonna myönnettiinkin yli 50.000 pyyntilupaa. Vuosituhannen vaihteessa hirviä oli huomattavasti enemmän ja tämä näkyi myös onnettomuuksien määrässä. myös rohkaistuvat ylittämään tien juuri hämärän aikaan, samalla kun näkyvyys tieosuudella on todennäköisesti heikoin. Hirvieläimistä varoittavat liikennemerkit on syytä ottaa todesta. Kuljettajan tehokkain keino välttää onnettomuus hirven kanssa on ajonopeuden laskeminen erityisesti riskiaikoina. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa. Syyskelit vaativat valppautta tienkäyttäjiltä Syksyn muuttuvat liikenneolosuhteet vaativat tienkäyttäjiltä valppautta. Hämärtyvät aamut ja illat heikentävät näkyvyyttä. Sadekelit lisäävät liikenneriskejä, kun jarrutusmatkat pidentyvät. Ajonopeudet on sovitettava keliin sopivaksi ja kaasujalan keventäminen on tärkein varotoimi onnettomuusriskien välttämiseksi. Myös kesän aikana kuluneiden renkaiden syyskunto on hyvä tarkistaa. Suurin osa Uudenmaan tiepiirin alueen kesän tietöistä on saatu toteutettua lomakausien aikana, jolloin vähäisempi liikenne on helpottanut tietöiden sujuvuutta. Osa tietöistä on kuitenkin edelleen käynnissä, joten poikkeuksellisiin liikennejärjestelyihin on hyvä varautua. Pääkaupunkiseudun pääväylien merkittävimpiin tietöihin kuuluvat mm. Kehä I:n ja Turunväylän parannustyöt Espoon Leppävaarassa sekä Kehä III:n parantaminen Vantaankosken ja Lentoasemantien välillä. Tietöiden tarkoituksena on parantaa Uudenmaan alueen teiden kuntoa ja lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tiehallinto suunnittelee ja ajoittaa kunnostustyöt niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän ja lyhytaikaista haittaa liikenteelle. Tuoretta tietoa pääkaupunkiseudun merkittävimmistä tietyökohteista ja niiden vaikutuksista liikenteelle löytyy osoitteesta www.tiehallinto.fi/paakaupu nkiseuduntietyot Hirvet liikkuvat hämärän aikaan Pari tuntia auringon laskun jälkeen tai ennen sen nousua ovat erityisen vaarallista aikaa. Hirvi pyrkii liikkumaan hämärän aikaan, jolloin sen havaitseminen on kaikkein vaikeinta. Hirvet Volvo esittelee täysin sähköisen C30-projektin Se näyttää tavalliselta Volvo C30 -mallilta ja sisältää samat turvallisuus-, mukavuus- ja tilaominaisuudet kuin tavallinenkin auto. Ainoana erona on, että se saa voimansa yksinomaan sähköstä eikä synnytä lainkaan pakokaasupäästöjä. Toimintasäde yhdellä latauksella on jopa 150 kilometriä. Volvon kunnianhimoinen sähköstrategia on tuottanut nopeasti konkreettisia tuloksia. Yhtiö tuo markkinoille plug-in-hybridimallin vuonna 2012 ja tutkii parasta aikaa myös mahdollisuuksia tuottaa kokonaan sähköstä voimansa saava ajoneuvo (BEV, Battery Electric Vehicle). Volvo on valmistanut vuonna 2009 muutaman prototyyppiversion C30 BEV autosta ja testannut niitä sisäisesti. Projektissa on keskitytty suorituskyvyn ja turvallisuuden lisäksi sähköjärjestelmän integrointiin auton muihin komponentteihin. ­ Volvo C30 on ensimmäinen malli, jonka kanssa kokeilemme sähkövoimaa. Auton erinomaiset ominaisuudet kaupunkiliikenteessä ja suhteellisen matala paino tekevät siitä sopivan ehdokkaan, sillä sähköautoja käytetään pääasiassa kaupunkiympäristössä arkisessa ajossa, kertoo Volvon erikoisajoneuvojen johtaja Lennart Stegland. Sähkö sopii erinomaisesti henkilöautojen polttoaineeksi. Sähkömoottorin ylivertainen energiatehokkuus polttomoottoriin verrattuna tekee sähköautoista tulevaisuudessa yhä yleisempiä, kun polttoaineiden hinnat nousevat ja vaatimukset matalista CO2-päästöistä tiukkenevat entisestään. Volvo C30 BEV saa voimansa litium-ioniakusta, jonka voi ladata tavallisen pistorasian kautta. Lintujen kokous tuo uutta energiaa Masalan nuorisoteatterin lavalle ..."Tuhannet olennot tavoittelevat sokeasti todellisuuden tyhjää kuorta. He kaikki vakuuttelevat itselleen: Miksi minä jättäisin tämän rauhallisen onnen, josta saan nauttia? Mitä tehdä sydämelleen?" Perille pääsystäkään ei ole mitään varmuutta. Linnuilla on edessään matka, jonka jatkuvista koettelemuksista voi selvitä vain avaamalla sydämensä. Ensi-ilta su 22.11. klo 15, muut esitykset arkisin klo 19; ke 25.11., pe 27.11., ke 2.12. ja pe 4.12. sekä pyhäisin klo 15; su 29.11. ja su 6.12. Esitystä suositellaan yli 12-vuotiaille. Lippuvaraukset: (6/4 euroa) automaattiin 092975175 tai lipunvaraus@masalannuorisoteatteri.net Suuria ryhmiä pyydetään varaamaan liput sähköpostitse, jolloin varaukseen saadaan myös vahvistus. Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Harjalintu Menestyksekkään teatterikesän jälkeen Masalan nuorisoteatterin näyttämölle valmistuu Lauri Vennosen ohjauksessa Jean-Claude Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! Carrièren näytelmä Lintujen kokous. Näytelmän esittää teatteriryhmä Muurahainen, joka koostuu yläaste- ja lukioikäisistä harrastajista. Useimmille näyttelijöille tämä on ensimmäinen pitkä näytelmä teatterin riveissä. Myös vuosi sitten kunnan toisena teatteriohjaajana aloittanut Lauri Vennonen pääsee ensi kertaa toteuttamaan koko illan näytelmän Masalan nuorisoteatteriin. Luvassa on siis uusia kiinnostavia kykyjä, joista nähtiin esimakua jo keväällä Masalan kirjaston 10-vuotisjuhlassa sekä Nuori Kulttuuri tapahtumassa Lohjalla. Lintujen kokous on vertauskuvallinen matka elämään itseensä. Se kuvaa meitä kaikkia lintuja sellaisina kuin olemme, kauniina, voimakkaina ja herkkinä, mutta myös pikkumaisina ja heikkoina, jopa julmina. Näytelmässä lintujen johtaja Harjalintu on ahdistunut. Hänen mielestään lin- nut hukkaavat elämänsä tyhjänpäiväisyyksistä murehtimiseen ja pikkuasioista kinasteluun. Tästä alkaa seikkailu, jonka tarkoituksena on löytää kuningas Simorgin pudonnut sulka. Ensin Harjalinnun on tosin saatava lähtöä epäröivät linnut matkaan. Tekosyitä ja esteitä kun tuntuu riittävän. LINTUJEN kokous -esityksestä saatiin jo esimakua Masalan kirjaston 10-vuotisjuhlissa tammikuussa. Inkoon hölkkä juostaan 4.10. Inkoon Voima ry järjestää sunnuntaina 4. lokakuuta avoimen kansallisen XXVI Inkoon hölkän, jonka lähtöpaikkana klo 12 toimii Merituulen koulu. Kaikki hölkkätapahtumaan osallistuneet saavat mitalin. Kilpasarjoissa kolme parasta saa palkinnon ja myös kolme parasta joukkuetta palkitaan. Kuntosarjoissa palkinnot arvotaan. Jälki-ilmoittautumiset viimeistään tuntia ennen kilpailun alkua. Hölkän yhteydessä on kävely / sauvakävely ilman ajanottoa. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 10.45 ­ 11.15. Matka on valinnan mukaan 5.2­10.2 km. Kilpasarjoja ovat naiset yleinen, N-40, N-50, N-60, jotka hölkkäävät 10.2 km ja N70 sarjan matka on 5.2 km. Miesten yleisen, M-40 ja M-50 juoksumatka on 15.2 km, M-60 kisaavat 10.2 km:n matkalla ja M-70 matka on 5.2 km. Tytöt ja pojat T-17 ja P-17 juoksevat 10.2 km, T-13, T15, P-13 ja P-15 kilpailevat 5.2 km:n matkalla. Kuntosarjassa juostaan 10.2 km. Joukkuekisa käydään kolmen henkilön sekajoukkueella, joista kukin kirmaa 10.2 kilometrin matkan. Inkoon hölkkää koskeviin tiedusteluihin vastaa Pekka Hausalo puh. 0440-473236.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 74 ­ 27.9.2009 27 Rangers E99 Pantterit voittoon Tribal Cupissa Kirkkonummi Rangers E99 Pantterit voitti toisena vuonna peräkkäin sarjassaan kultaa salibandyn Tribal Cup turnauksessa Espoossa 19.­20.9. 2009. E99 sarjaan osallistui 6 joukkuetta kahdessa alkulohkossa (Indians Black ja Indians Yellow Espoosta, LOSB I ja LOSB II Lohjalta sekä Tapanilan Erä Helsingistä) Kultaa: Rangers Pantterit Hopeaa: Indians Black Pronssia: LoSB I. le 17-0. Kun myös Indians voitti LOSB II:n, oli alkulohkon A järjestys selvä ­ voittaja Indians suoraan välierään, Rangers ja LOSB II karsintapeleihin. laan pallon varmasti pussiin tyylikkäästi ja varmasti - samoin teki LOSB:n toinen laukoja. Tilanne 2-1 Rangersille. Kun LOSB:n kolmas laukoja nosti pallon yli maalin - ei Rangersin kolmatta laukojaa tarvittu. Finaalipaikka oli ratkennut pojille maalein 4-3 rl. Lynxin naisille SM-viestipronssia, miehet viidensiä Karsinta Karsinnassa vastaan tuli B -lohkon kolmonen ­ Erä. Ottelu eteni Rangersin merkeissä, 9-2 Rangersille ja paikka välierään. Turnausvoitto Finaalissa vastassa oli jo alkulohkossa kohdattu Indians Black. Peli oli jännittävä, tasainen ja tapahtumarikas. Nähtiin tiukkoja tilanteita, maaleja, rangaistuksia, pieniä kolhujakin, rangaistuslaukaus molempiin päihin ilman maalia ja ennen kaikkea molemmin puolin reilua, mutta kiihkeää yrittämistä. Rangersin peli kulki kuitenkin mukavasti ­ turnauksen parhaalla pelillään joukkue hankki toisen peräkkäisen Tribal Cup turnausvoiton tuloksella 5-3. Riemu oli suuri ja ansaittu, kun pojat yhdessä kohottivat palkintopystin korkeuksiin! Joukkueen kaikki pojat pelasivat ja taistelivat hienosti ja voivat olla ylpeitä suorituksestaan. Alkulohko Ensimmäisessä ottelussa vastassa oli Indians Black. Ottelusta tuli odotusten mukaan tasainen vääntö. Rangers meni melko nopeasti jo 3-0 johtoon, mutta Indians ei luovuttanut, vaan taisteli ja halusi joukkueista voittoa enemmän. Indians kuroi eroa kiinni pikkuhiljaa ja meni 43 johtoon. Rangers yritti vielä ilman maalivahtia tasoitusta, mutta pallo tyhjään maaliin ja lopputulos 5-3 Indiansille. Alkulohkon toisessa pelissä vastassa oli LOSB II. Peli oli yhteen maaliin pelaamista ­ loppunumerot Rangersil- Välierässä panoksena paikka loppuotteluun Välierässä pelin henki oli selvä ­ voittaja loppuotteluun ja häviäjä pronssipeliin. Vastaan asettui oman alkulohkonsa voittanut LOSB I. Pelistä tuli todellinen jännitysnäytelmä. Peli oli tasaista, mutta armotonta vääntöä. Tasatahdissa edettiin lukemiin 3-3 ja edessä rangaistuslaukaukset. Kolme paria, ja jos edelleen tasan, lauottaisiin pari kerrallaan. LOSB aloitti, Rangersin maalivahti hallitsi hermonsa ja peitti laukauksen eleettömästi. Rangersin kaksi ensimmäistä laukojaa laittoivat vuorol- NAISTEN viestijoukkue Aino Leskinen (vas.), Anne-Mari Leskinen ja Karoliina Sundberg suunnistivat SM-viestissä pronssia Suunnistuksen SM-kilpailut jatkuivat 19.­20.9. keskimatkoilla ja viesteillä. Ykkösryhmä, eli pääsarjat ja nuoret, suunnisti keskimatkan SM-kilpailun Savonlinnassa ja viestimestaruudet ratkottiin Joensuussa. Kakkosryhmän, eli veteraanisarjojen, keskimatkojen mitalit jaettiin Sastamalassa ja viestit puolestaan kisattiin Yläneellä. Savonlinnan keskimatkan mittelöissä parhaasta lynxiläismenestyksestä vastasi Anne-Mari Leskinen, joka sijoittui naisten pääsarjassa kuudenneksi. Kilpailun voitti Tampereen Pyrinnön Anni-Maija Fincke. ­ Suunnistus oli hieman hapuilevaa, mutta onneksi vältyin isoilta virheiltä, kertoi Anne-Mari, joka kaksi viikkoa aiemmin nappasi pitkältä matkalta SM-pronssia. Muista lynxiläisistä Karoliina Sundberg oli 17. ja Aino Leskinen 20. Miesten puolella voittoon suunnisti Ikaalisten Nousevan Voiman Topi Anjala, lynxiläisistä parhaiten sijoittui Aleksi Leskinen ollen 19. Antti Parjanne oli 35. ja Aapo Leskinen 45. Nuorten sarjoissa lähimmäksi kymppikärkeä pääsivät Tuomas Metsälä H20-sarjassa sekä Jermu Kujanpää H16-sarjassa ­ kummatkin sijoittuivat 11:nneksi. Keskimatkojen ainoan lynxiläismitalin toi Mikael Boström suunnistaen H35sarjassa pronssille. Lähelle pääsivät myös Jukka Saramäki sijoittuen H55-sarjassa neljänneksi ja Annariitta Kottonen, joka sijoittui D50sarjassa viidenneksi. Mari Leskinen ja Karoliina Sundberg. Edellisen kerran Lynxin naisjoukkue ylsi mitaleille vuonna 2001. Naisten viestin voittoa juhli Tampereen Pyrintö, ilvesten edelle ehätti myös toinen tamperelaisseura, Koo-Vee. Myös miesten viestikvartetti onnistui erinomaisesti ja suunnisti viidenneksi. Lynxin miesten 2000-luvun parasta SM-viestisijoitusta olivat tehtailemassa Niklas Saramäki, Aleksi Leskinen, Antti Parjanne ja Juuso Metsälä. Viestin voiton vei Vehkalahden Veikot. Nuorten puolella parhaiten sijoittui H20-sarjan joukkue Antti-Pekka Leskinen, Jermu Kujanpää ja Tuomas Metsälä sijoittuen kymmenenneksi. Kakkosryhmän viesteistä Lynx saalisti kaksi mitalia. H55-joukkue Christian Engblom, Tapio Laaksonen ja Jukka Saramäki nappasi hopeaa ja D40-sarjan daamit Virpi Tilli, Nina Ljunqvist-Sarparanta ja Kirsi Boström pokkasivat pronssia. Viesteissä menestystä Lynxin joukkueet olivat vahvassa vireessä SM-viesteissä niin ykkös- kuin kakkosryhmänkin kisoissa. Joensuussa keltamustista menestyksekkäin oli naisten viestijoukkue, joka suunnisti pronssille. Joukkueen viestiä veivät Aino Leskinen, Anne- VOITTAJAJOUKKUE: Veeti Mähönen, Rafael Hiltunen, Niklas Dahlgren, Juuso Masalin, Leevi Masalin, Samu Andersson, Markus Ahonen, Arttu Hosio, Konsta Mäntylä, Veeti Tuunainen, Elias Pekari, Joona Lipponen, Tommi Sopanen, Eetu Karvinen, André Bergholm, Tommi Vestman, Alex Portaankorva, Ville Nissilä. Valmentajat Peter Dahlgren ja Mika Hosio sekä joukkueenjohtaja Matti Sopanen. Käsipallokausi käyntiin Kirkkonummella Käsipallokausi Kirkkonummella pyörähti käyntiin torstaina 24. syyskuuta, kun KyIF:n miestenjoukkueen vastustajaksi väestösuojaan saapui HC Fenix Turusta. Kyseessä on Suomen Cup neljännesvälieräottelu. KyIF:n miesten viime kauden menestys ylitti kaikki odotukset. Tavoitteena viime kaudella oli sarjapaikan säilyttäminen 1. divarissa. Sarjapaikka varmistui jo aikaisessa vaiheessa ja päättyi lopulta jopa SM-karsintoihin. KyIF:n aika mestaruussarjassa lähestyy kausi kaudelta rajoituksina tässä vaiheessa on lähinnä kaikkien taustavoimien mukaan saaminen sille tasolle mitä SMsarjaan osallistuminen vaatii. Pelaajat ovat kuitenkin valmiimpia kuin koskaan. Alkukesästä alkanut yhteinen harjoittelukausi jatkui heinäkuun henkilökohtaisilla ohjelmilla ja elokuussa on taas harjoiteltu yhdessä. Elokuun lopulla miehet kävivät myös turnauksessa Viron puolella hakemassa kokemusta kohtaamalla tuntemattomia vastustajia. Naisten puolella tilanne on lähes samankaltainen, ehkä jopa parempi kuin miesten puolella koska tyttöjoukkueiden menestykset juniorisarjoissa on viime kausien aikana melkein poikkeuksetta päättyneet SM- sarjassa mitalipeleihin. Näin ollen sekä miesten että naisten aikuiset joukkueet toivovat yleisön kannatusta kotiotteluissa joka miesten osalta pelataan aina sunnuntaisin klo 16.30 keskustan väestösuojassa. Myös junioripuolella töitä on tehty useassa joukkueessa läpi kesän, joko henkilökohtaisilla harjoitusohjelmilla tai yhteisillä harjoituksilla. Alkukaudesta on jo pelattu beachkäsisturnaus Turussa ja Akilles Cup Porvoossa. Jatkoa seuraa ensi viikon Dicken cup:issa johon melkein kaikki KyIF:n juniorijoukkueet osallistuvat. KyIF:n junioritoiminnassa on mukana joukkueita melkein kaikissa ikäluokissa. Näin juniorijoukkueet ruokkivat aikuisten joukkueita uusilla pelaajilla tasaiseen MIESTEN viestinelikko toi seuralle 2000-luvun parhaan SM-viestisijoituksen joukkueella Niklas Saramäki (vas.), Aleksi Leskinen, Antti Parjanne ja Juuso Metsälä. tahtiin. Myös KyIF Trainers Club, valmentajakerho jatkaa toimintaansa tämän kauden aikana. Siinä koulutetaan omia valmentajia, jolloin valmentajat ovat entistä osaavampia päivän kovassa kilpailussa. Trainers Clubin vetäjänä toimii miesten joukkueen valmentaja Johan Nyberg. Lisätietoja toiminnastamme löytyy kotisivuilta www.kyifhandis.fi BENJAMIN LEHAM Kirkkonummen Bridgekerho ry 23.9.2009 Sija Pari Nimet 1 2 3 4 5 6 7 8 3 4 8 5 15 10 2 1 Jarl-Eric NYLUND & Paavo PYYKÖNEN Jorma JÄRVINEN & Viktor ISSUPOV Gabriel LINDSTRÖM & Bengt LINDSTRÖM Marianne LINDSTEDT & Maj-Britt JENSEN Jan La GRAND & Matti ILLIKAINEN Jerry SJÖGREN & Johan LINDSTEDT Jari KEMPPAINEN & Jorma HÄLL Thomas BROWN & Anna NORRMAN MP 218 207 202 199 197 193 192 191 % 59.89 56.87 55.49 54.67 54.12 53.02 52.75 52.47 Muut parit alle keskiarvon. 8 pöydän Howell parikilpailu.
• 28 N:o 74 ­ 27.9.2009 Kirkkonummen Sanomat