• paikallislehti SOMERO Joensuuntie 29, Somero p. 02-748 5898 Nettivaraus www.tazzi.fi Nro 77 Tiistaina 1.10.2013 88. vuosikerta Irtonumero 2,10 e lAuANTAISIN 8-21 SuNNuNTAISIN 10-21 Muista myös silmälääkäripalvelumme. LIITY M-KANTA-ASIAKKAAKSI. OhjeeT SAAT KASSOILTAMMe. TIISTAINA KESKIVIIKKONA TORSTAINA someRolaiset nikulan Paulig PoRsaan 500 g, 1 Pkt/talous 2 85 PoRsaan PalaPaisti suomalainen naudan sisäfile PoRsaan filePihvit IRTOKANANmuNAT lApA jA ETuSElKä juHlAmOKKA pkt 5,70/kg 2 2 99 19 kg TIISTAISTA?TORSTAIHIN kivikylän PalvaRin rs lihaPyöRykät kg 7,68/kg 350 g kotivaRan lauantaimakkaRa kg pötkö 3,13/kg 800 g Poutun kannuswuRsti kg pkt 250 g 7,60/kg 6 29 9 95 50 95 ma-la 8-21 su 10-21 2 2 1 49 50 90 auRingonkukansiemen 25 kg auRingonkukansiemen 10 kg auRingonkukansiemen 2 kg maaPähkinä 2,5 kg maaPähkinä 10 kg Asiakaspalautteet: risto.kilpinen@m-ketju.fi 0. 1 TO 3. VAI N TINÄ Ä: 7.10. Rahim Keshvari erikoistuva 2390 1395 350 750 2590 sk 0,96/kg sk 1,40/kg Pss 1,75/kg Pss 3,00/kg sk 2,59/kg Joensuuntie 26, Somero P. 0207 698 957 Palvelemme ma-pe 9-17 Joensuuntie 32 Puhelin 748 9868 3.-5.10. LISÄ Ä RY 0207 698 957 kg lINNuIllE -RUOKAMARKET SOMERO TA TORSTAISIH IN A T N L AUA Numeromme on www.kirkassilma.fi TOYOTA AVENSIS R E M PPA ERÄ NOPEAAN TOIMITUKSEEN JOPA 3.400 ?:N EDUILLA! I RY TINAT.F 95 19 L VAI N 0. A 5.1 90 29 TYÖKALUSARJA 39 OSAA mm. yleispihdit, sivuleikkurit, vasara, vesivaaka ja ruuvikärkisarja 1,6 Sedan Life 24.500 ?. 1,6 Wagon Life 25.000 ? AXA LEHTIPUHALLIN/-IMURI Sähkökäyttöinen, keräyspussi 40 l, nopeus 270 km/h, imukapasiteetti enintään 14 m3/min Upofloor LATTIALAATTA MELBOURNE 10 X 10 cm Eri värejä. Paketissa 1,44 m2, 14,40 pkt. Norm. 22,97/pkt VA SISÄLTÄÄ TOIMITUSKULUT SEKÄ EXTRA HUOLENPITO- JA TALVIRENGASPAKETIN: 0. 4.1 I N PE 10,? (15,95) m2 ? Toyota Huolenpitosopimus, joka kattaa mm. kaikki määräaikaishuollot sijaisautoineen (24 kk/30.000 km) ? Nokian talvirengasyhdistelmä 16? Toyota-kevytmetallivantein EU-yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km, CO2-päästöt 150-151 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Tarjous koskee rajoitettua erää ja on voimassa toistaiseksi. www.sso-rmp.fi AvoinnA ma?pe klo 8-17 la klo 9-14 S-rAutA SoMEro ? turuntie 4 ? Puh 075 3030 3171 (0,0835 ?/puhelu + 0,1209 ?/min) www.toyotaautocenter.fi Tiilenlyöjänkatu 7, Forssa Puh. 0207 810 750 ma?pe 9?18, la 10?14 Lamminperä 8, Loimaa Puh. 0207 810 780 ma?pe 9?18, la 10?14 0207 numeroiden hinnat: 8,21 snt puhelu + lankapuhelimesta 6,9 snt/min tai matkapuhelimesta 14,9 snt/min
• Somerolla 1. lokakuuta 2013 viikon kysymys Kierros tehtaassa Isojen yritysten olemassaolo ja pärjääminen korostuvat Someron kokoisessa maaseutukaupungissa. Kun isoja yrityksiä on lukumääräisesti vähän, myös kuntalaisten toiveet yrityksiä kohtaan kasvavat. Erittäin hienoa on kuulla Oy Kart Ab:n laajentamissuunnitelmista. Ne valavat uskoa sille, että nykyistä parempiakin aikoja on tulossa yhä useammalle meistä. Tavallinen somerolainen ei kovin paljon paikkakunnan isojen yritysten toiminnasta tiedä. Kartista tunnetaan betoninkuljetusautot. Ne erottuvat tien päällä liikenteessä. Kierros tehtaassa kertoo tuotannon laajuudesta. Hitsipisteissä valmistuvat isotkaan osakokonaisuudet eivät paljoa kerro tavalliselle tallaajalle. Asiantuntijaa tarvittaisiin avuksi, ja monelta alalta, ennen kuin tehtaan koko tuotannon ymmärtäisi. Toisaalta enempää ei ole tarvettakaan tietää. Kilpailu pitää huolen siitä, että yrityksellä on liikesalaisuuksia. Sen sijaan kuntapuolella julki- pääkirjoitus suus on tarpeen. Somerolla on jälleen nähty, että päättäjät pyrkivät salailemaan asioita ja kertomaan niistä lehdistöllekin vasta, kun kaikki on valmiina ja päätetty. Salailu ei ole oikein, sillä kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Siitäkin huolimatta, että hihoista nykiminen tietää ylimääräistä keskustelua ja riesaa ? päättäjän aikaakin siinä kuluu. Veronmaksajana jokaisella kuntalaisella on silti oikeus saada tietää. Mikä on ikäihmisten vanhusneuvola? Kaupunki on aloittanut uuden palvelun, vanhusneuvolan. Ensimmäisen kerran se oli ikäihmisten saatavilla viime viikolla valtuustosalissa. Seuraavan kerran peruspalvelujen äärellä ollaan jälleen tämän viikon perjantaina, 4.10. Mikä on vanhusneuvola, perusturvajohtaja Taru Nordlund? n Marja Ryhtä n Viikon kysymys ?palsta on avoin myös lukijoille. Jos mielessäsi on Someroon liittyvä kysymys, lähetä se meille. Pyrimme löytämään siihen vastauksen. Toimitus kommentti Werner Stenberg ? Ensimmäisellä kerralla kerroimme ikäihmisten etuuksista ja palveluista, joita on tarjolla sosiaali- ja terveyspuolella. Jatkossakin on luvassa informaatiota terveydestä ja palveluista sekä keskustelua. Toiminta muotoutuu sen mukaan, mitä ikäihmiset tarvitsevat ja katsovat aiheelliseksi ottaa esille, selvittää perusturvajohtaja Taru Nordlund. Perustehtävä on tiedon välittäminen peruspalveluista. Se voi olla myös henkilökohtaista neuvontaa, vaikka lomakkeiden täyttöä. ? Pääpaino on kuitenkin itseohjautuvassa toiminnassa. Olemme tukena kotona jaksamisessa. Tilaisuuden alussa on yleensä luento tai alustus, jotta kielenkannat irtoavat. Vanhusneuvola on pääasiassa perjantaisin, mutta aluksi useamminkin. Lokakuun 4. päivä aiheena ovat liikuntapalvelut, apuvälineet ja kuntoutus. Alustus itsehoidosta on vuorossa 7.10. sekä verenpaineen ja kuulonmittauksia. Diabetes on puheenaiheena 9.10. Vapaaehtoistyöhön tutustutaan 11. lokakuuta. Suun terveydenhuollosta keskustellaan 25.10. ja ikäihmisen ravitsemuksesta 1.11. Se, miten kotihoito voi olla ikäihmisen tukena on aiheena 8. marraskuuta, ja kodin muutostyöt ja niihin saatavat etuudet 15. marraskuuta. Mielenterveydestä keskustellaan 22. marraskuuta. Ennen joulua kokoonnutaan vielä 29.11., jolloin ikäihmisten palvelut ja etuudet ovat luennon aiheena ja 13.12. on alustus itsehoidosta ja mahdollisuus verenpaineen ja kuulon mittauksiin. Keväällä vanhusneuvola jatkuu uusilla ja osin syksyllä aloitetuilla aiheilla. Vanhusneuvola kokoontuu kaupungintalon valtuustosalissa. Kiiruunkulman asuntolaa on kaavailtu ikäihmisten päivätoiminnan ja myös vanhusneuvolan keskuspaikaksi. ? Kun rakennuksen kunto on vielä arvoitus ja remonttiakin saadaan vielä odottaa, niin ei neuvolaa haluttu siirtää enää tuonnemmaksi. Vanhusneuvolaa on kaivattu jo pitemmän ajan. Vanhusten päivätoiminta jatkuu Turuntiellä. Kävijöitä on ollut kymmenkunta yhtä kokoontumiskertaa kohden. Perusturvajohtaja arvelee, että vähäinen määrä johtuu osin tiloista ja osin kuljetuksista. Tila ei ole täysin esteetön. Kyydityksen joutuu kuljetettava kustantamaan itse. Yhdeksäsluokkalaiset matkaavat Turun kirjamessuille Kiiruun koulun äidinkielenopettaja Sini Persson, miksi kaikki yhdeksäsluokkalaiset menevät Turun kirjamessuille. ? Ilman muuta sinne on mentävä, sillä teemana on Yhdysvallat ja Somero. Vien itse sinne vain 9b-luokan. Muut luokat menevät omien äidinkielen opettajiensa kanssa. Mukaan tulee myös muita valvojia, sillä koulussamme on ainoastaan kolme äidinkielen opettajaa, kun yhdeksänsiä luokkia on yhteensä viisi. Maija Vilkkumaan musiikkia kuunnelleena odotan eniten näkeväni hänet. Hän on juuri julkaissut esikoisromaaninsa Nainen katolla.
• paikallislehti SOMERO Manu Kärki Tiistaina 1.10.2013 Maaseututoimisto pohtii palvelukäytäntöjään Someron toimistolla ei pelkoa supistuksista Forssassa, Somerolla ja Tammelassa on jokaisessa oma maaseututoimisto. Kolmen toimiston ylläpito on osoittautunut hankalaksi. n Sauli Kaipainen Somero on vastannut isäntäkuntana kolmen kunnan maaseutuhallinnosta tämän vuoden alusta. Henkilökuntaa Someron toimistossa on kolme. Forssan ja Tammelan toimistoissa heitä on kaksi, ja Forssassa toimistovirkailija on osa-aikainen. Tammmelassa viljelijät ovat kokeneen on- gelmaksi, että saatavilla ei ole kokoaikaista miehitystä ja palvelua. ? Nyt ensimmäisen toimintavuoden jälkeen meidän tulee mietitä, millä tavoin arki saadaan toimimaan parhaiten. Päivystävään systeemiin on tarvetta. Käytännössä olisi helpointa, että Forssan ja Tammelan toimistot olisivat yhdessä ja samassa paikassa, toteaa maaseutuasiamies Mari Pentti-Tuomisto. Yhteistoimintasopimuksen mukaan palveluja tuotetaan lähipalveluna. Maaseutuhallintonsa Somerolle luovuttaneet kunnat vastaavat omien toimipisteidensä kustannuksista ja aukiolo- Sauli Kaipainen Kulmahiomakonetta käyttävä Markus Jakobsson on parhaillaan työharjoittelussa Salon ammattikoulusta ja Ari Jakobsson opastaa työssä. Metallimiehille on tarvetta. ajoista. ? Forssassa viljelijöille on ilmoitettu, että olemme paikalla varmimmin tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Se on toiminut hyvin, sillä sähköisten tukihakemusten lisääntymisen vuoksi viljelijöiden asioinnit maataloustoimistoissa ovat vähentyneet. Somerolla palvelua saa aina. Yhteistoiminnan kuvioita on päätetty miettiä yhteisessä kokouksessa lokakuun lopussa, jolloin Someron uusi kaupunginjohtaja Sami Suikkanen on mukana keskusteluissa. Kart laajentaa Oy Kart Ab on laajentamassa toimitilojaan. Kart on jo remontoinut olemassa olevat tilansa saadakseen hyödynnettyä neliönsä mahdollisimman tehokkaasti, mutta nyt on lähdettävä myös laajentamaan. Kartin toiminta on ollut vuoden 2009 jälkeen nousujohteista jo nelisen vuotta ja tämänhetkiset näkyvät antavat uskoa menestyksen jatkuvan. Kart valmistaa muun muassa erilaisia prototyyppejä, betoninkuljetuslaitteita ja veden käsittelyyn tarvittavia laitteita. Sivu 6 Kerroskivi vaatii Someron kaupungilta kolmea miljoonaa Sauli Kaipainen Someron kaupunki purki uimahallin rakennusurakan salolaisen Rakennusliike Kerroskivi Oy:n kanssa vuoden 2011 huhtikuussa. Osapuolet ovat olleet eri mieltä purkuperusteista. Käräjät alkavat joulukuussa. Kerroskivi penää kaupungilta 3,3 miljoonan korvauksia laittomasti puretusta sopimuksesta. Sivu 4 Skootterilla ajanut loukkaantui kolarissa Skootterilla ajanut tyttö loukkaantui törmäyksessä henkilöauton kanssa Joensuuntien ja Raadelmantien risteyksessä sunnuntai-iltana kello 21.20. Henkilöauto oli ajanut Joensuuntietä Turuntien suunnasta ja kääntynyt oikealle Raadelmantielle. Samaan suuntaan takana skootterilla ajanut salolai- nen, 1998 syntynyt tyttö, oli törmännyt kääntymässä olleen auton vasemmanpuoleiseen takakulmaan. Tyttö lensi tangon yli ajoradalle ja löi päänsä tien pintaan. Skootterikuski vietiin Tyksiin jatkotutkimuksiin. Tapahtumaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
• 4 SOMERO Tiistaina 1.10.2013 ? Nro 77 Käräjäoikeus käsittelee asiaa joulukuussa $ Kaupunki ja Kerroskivi eri mieltä uimahallin rakennusurakan purkamisesta " ! !% +LOMDD YRLPDW XXSXL OlKG|Q KHWNL OlKHQL 9lLVW\L YDLYD WXOL UDXKD XQL NDXQLV LNXLQHQ " " " "" # $# " $ # #"
• Nälkäpäiväkeräyksellä on saatu apua myös Somerolle ? Sauli Kaipainen Nälkäpäiväkeräys tuotti Somerolla lippaisiin rahaa 1 312,11 euroa. SPR:n Someron osaston keräysjohtaja Essi Torkkomäki-Ryhtä on tulokseen tyytyväinen. ? On tosi hienoa, että mukana oli niin suuri määrä kerääjiä. Mukana olivat ystävätoiminnan ihmiset ihanaiset, partiolaisia pieniä tyttöjä ja osaston aktiiveja. Hienosti keräys tuotti, enemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä kerääjiä oli 22, kolmena päivänä. Rahakeräyksen vaihtoehtona oli ostaa nälkäpäivän leipää. ? Leipiä myytiin 150. Niiden tuotto mukaan lukien kokonaistuotto keräyksestä oli 1 495,73 euroa. Rahat on jo tilitetty Somerolta eteenpäin annettavaksi sinne, missä apua kulloinkin tarvitaan. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Varoilla voidaan auttaa luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja nopeasti eri puolilla maailmaa sekä onnettomuuksien uhreja myös Suomessa. Essi Torkkomäki-Ryhtä muistuttaa, että koko tuotto ei mene Syyrian apuun, vaikka tarve siellä onkin erityisen suuri. ? Kotimaan apu on nälkäpäivän keräyksissä aina mukana. Esimerkiksi jos perheen koti palaa, niin SPR:n rahasto tulee apuun jo siinä vaiheessa, kun vakuutusrahat eivät vielä ole tulleet. ? Vapaaehtoinen pelastuspalvelu puolestaan etsii esimerkiksi kadonneita ihmisiä ja sieltä on tullut apua Somerollekin. SPR on yhtenä tahona mukana rahoittamassa pelastuspalvelun toimintaa. Torkkomäki-Ryhtä muistuttaa Nälkäpäiväkeräyksen pitkistä perinteistä. ? Keräykset käynnistyivät yli 30 vuotta sitten. Ne lähtivät liikkeelle Etiopian hirmuisesta nälänhädästä. Nyt SPR:llä on rahasto, jotta rahaa on heti saatavissa valmiiksi kerättynä silloin, kun apua tarvitaan. Esimerkiksi kun Keniassa ja Nairobissa on autettu uhreja, niin Genevestä tulee ensin pyyntö SPR:n valtakunnalliselle järjestölle siitä, miten täältä voidaan olla avuksi. Eli avunpyynnöt tulevat keskitetysti. Punaisen Ristin Nälkäpäivän keräys 12.?14.9. innosti koko Suomessa mukaan tuhansia vapaaehtoisia kerääjiä. Lipaskeräyksen arvioitu tulos oli 1,5 miljoonaa euroa. Lopullinen yhteenlaskettu Nälkäpäivä-tulos selviää marraskuussa. ? Nälkäpäivään voi vielä lahjoittaa verkossa, soittamalla Nälkäpäivä-numeroon ja tekstiviestilahjoituksella. Lisäksi Nälkäpäivän nettilippaat ovat vielä auki lahjoituksille. Kun nämä kaikki lasketaan yhteen lipaskeräyksen kanssa, saadaan lopullinen tulos, kertoo Punaisen Ristin varainhankinnan päällikkö Anna Laurinsilta. ? Arviomme on, että tulos on samaa luokkaa viime vuoden tuloksen kanssa. Silloin Nälkäpäivä tuotti yhteensä 2,3 miljoonaa euroa, Laurinsilta sanoo. Nälkäpäivässä nähtiin tänä vuonna erityisesti paljon koululaisryhmiä. Myös monet yritykset ovat löytäneet Nälkäpäivän. Varsinais-Suomessa kerääjiä oli liikkeellä yhteensä lähes 2 000, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.Ensikertalaisia kerääjiä oli paljon. Varsinais-Suomen keräystuloksen arvioidaan olevan suunnilleen samansuuruinen kuin vuotta aiemmin, noin 120 000 euroa. ? Merja Ryhtä Someron uimahallin rakentamisen alkuvaiheet kaihertavat. Urakan aloittanut salolainen rakentaja Rakennusliike Kerroskivi Oy ja Someron kaupunki ovat eri mieltä rakentamisen keskeyttämisestä ja sen perusteista. Se tulee esille kummankin käräjäoikeudelle jättämistä kanteista. Asiaa puidaan VarsinaisSuomen käräjäoikeudessa joulukuun alkupäivinä. Valmisteluistunto on kuukautta aikaisemmin, 7. marraskuuta. Someron kaupunki purki urakkasopimuksen, koska katsoi urakoitsijan osaamisen ja yhteistyökyvyn heikoksi. Kerroskivi kiistää väitteet ja selvittää tehneensä vaativia kohteita aiemminkin. Kummankin mielestä ongelmat alkoivat jo alkumetreillä. Kaupunki sanoo ongelmia olleen urakkasopimusta allekirjoitettaessa: Kerroskiven toimitusjohtaja ei tullut paikalle silloin kun oli sovittu. Kerroskivi taas toteaa, että yritykselle selvisi, ettei kaupungilla ollut tarpeeksi kokemusta näin vaativan urakan rakennuttamisesta. Esimerkiksi kaupunki valitsi työmaalle valvojan vasta kun työmaa oli ollut käynnissä monta kuukautta. Kerroskiven mielestä urakkasopimuksen purkamiseen ei ole päteviä perusteita. Kaupunki purki sopimuksen heti vaativien tuenta-, paalutus- ja kaivuutöiden valmistuttua. Työt suoritti Kerroskiven aliurakoitsija Skanska Infra Oy, joka on yrityksen mukaan Pohjoismaiden alan johtavin ja kokenein erikoisosaamisen urakoitsija. Tuenta- eikä paalutustöissä ole edes väitetty olleen korjausta edellyttäviä virheitä tai puutteita. Kerroskivi ihmettelee, miten kaupungin valitsema uusi urakoitsija on voinut silti suoraan jatkaa töitä kohteessa, ilman korjaustoimenpiteitä. Kaupunki taas sanoo urakoitsijan toimineen omavaltaisesti, koska ei hyväksyttänyt tilaajalla suunnitelmia. Kaupungin mielestä kaivuusuunnitelma oli täysin alkeellinen ja sen toteutuksesta olisi aiheutunut vakavia henkilö- ja ta- Sauli Kaipainen
• mielestä kysymys on ollut osaamisen heikkoudesta ja yhteistyökyvyttömyydestä. Uimahallin rakentaminen alkoi elokuussa ja keskeytyi ensimmäisen kerran marraskuussa loudellista vahinkoa, jos kaivanto olisi saattanut sortua. Kaupunki tarkistutti suunnitelmat ulkopuolisilla asiantuntijoilla: Pöyry Oy:llä ja Ramboll Oy:llä. Näiden mielestä tuentaa ei voi tehdä Kerroskiven ehdottomalla tavalla. Kaupunki toteaa urakoitsijan olleen jo aiemmin omavaltainen. Se yritti muuttaa alkuvaiheessa paalutustapaa ja korvata teräspaalut teräsbetonipaaluilla. Kerroskivi kertoo kyllä tuoneensa teräsbetonipaalut esille yhtenä vaihtoehtona. Urakoitsijan mielestä maanpinnan päältä tehtävä paalutus on yleinen työtapa. Kerroskivi kiistää myös kaupungin väitteet, ettei urakkasopimuksessa edellytettyjä asiakirjoja olisi toimitettu määräajassa tai että urakoitsija olisi toiminut omavaltaisesti. Kaupungin vastineessa todetaan Kerroskiven keskittyneen rakennustyön sijaan jatkuvien reklamointien laatimiseen ja loputtomalta tuntuvaan kirjeenvaihtoon kaupungin kanssa. Rakennusurakoitsija taas piti velvollisuutenaan reklamoida havaitsemista puutteista
• ja epäkohdista, jotka olivat kaupungin vastuulla. Kerroskiven mielestä pystytään osoittamaan, että urakkasopimus purettiin silloin, kun se oli kaupungille sopivaa, eikä urakoitsijan vastuulla olevan, hanketta uhkaavan laiminlyönnin perusteella. Kaupungin vahingonkorvausvaatimus ei sisällä minkäänlaisia töiden korjauskustannuksia, joka Kerroskiven mielestä osoittaa, että tehty työ on ollut virheetöntä. Tältä osin suorituskyvyttömyyttä ei voi sen mielestä osoittaa. Kerroskivi katsoo, ettei töiden viivästyminen ole pätevä purkuperuste, sillä urakan viivästymisestä on sovittu viivästyssakko. Kerroskivi perää kaupungilta 3,3 miljoonan euron korvauksia siitä, että rakennusurakka purettiin perusteettomasti. Kaupunki haluaa, että Kerroskivi korvaisi rakennusurakan purkamisesta aiheutuneet kustannukset, noin 2 miljoonaa euroa ja korvaisi liikaa maksetusta paalutustyöstä liki 30 000 euroa. Kaupunki katsoo, että sillä on oikeus rakennusurakan purkamiseen urakoitsijan suorituskyvyttömyyden vuoksi. Kaupungin Rakennusliike Kerroskivi Oy sai Someron kaupungilta uimahallin pääurakan kesällä 2010. Kerroskiven tuli toimia pääurakoitsijana ja työmaapalveluista vastaavana urakoitsijana. Uimahallin tuli olla valmis viimeistään 29.2.2012. Työt alkoivat elokuussa 2010. Kaupunki antoi marraskuussa 2010 Kerroskivelle ensimmäisen varoituksen sopimuksen purkamisesta. Syynä oli se, ettei kaupunki ollut saanut tarvittavia asiakirjoja urakoitsijalta. Kaupunki keskeytti rakennustyöt loppukuusta, koska katsoi työmaan kaivannon olevan paalutettu puutteellisesti. Neuvotteluja käytiin ahkerasti. Kaupunki tarkistutti suunnitelmat muilla asiantuntijoilla. Tammikuun lopussa 2011 kaupunki antoi luvan töiden jatkumiselle. Maaliskuun alussa 2011 kaupunki antoi toisen varoituksen urakkasopimuksen purkamisesta. Syitä oli monia. Työt olivat viivästyneet. Maaliskuun lopussa oltiin vielä kaivuuvaiheessa, vaikka työtä oli tehty seitsemän kuukautta. Kaupunki pyysi realistisia aikataulut rakennustöiden etenemisestä, muttei saanut niitä. Tekninen lautakunta purki urakkasopimuksen huhtikuun alussa 2011. YIT jatkoi uimahallin rakentamista. Tekninen lautakunta antoi halliurakan kesäkuussa 2011 Ojarannan Rakennukselle, joka teki sen loppuun. Halli valmistui kesänkorvalla 2012 ja otettiin käyttöön syyskuussa. päivän sana ?Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.? 5 Moos. 6:4-5
• lukijalta Tiistaina 1.10.2013 n Nro 77 tekstarit 040 355 9555 n Minne hävisi SB:n loistava ja hyvännäköinen maalivahti? Utelias mahdollisuuden Kiiruun koululla olevien pätevien opettajien ansiosta. Mietitäänkö? n Ainakaan lehdessä olleen jutun perusteella taannoisen yhdistyspäivän anti ei ollut kummoinen, eikä uusia ajatuksia herättävä. Miksi kirjoittaja syyllistää somerolaisia siitä, ettei puiseva ohjelma innostanut yhdistysväkeä osallistumaan? Ohjelma olisi ehkä antanut jotain uuden yhdistyksen perustamista suunnitteleville. Ja harrastemessuja havitteleva ottaa tottakai itse vetovastuun niistä. Pientä rajaa n Miksi Somero ei ole www. kuntalaisaloite.fi -sivulla? Suurin osa kunnista on siellä, luulisi Someronkin olevan. Minä n Tässä Someron päättäjille ehdotus kustannustehokkaasta ratkaisusta. Rakennettavaan Kiiruun kouluun tilat 5. luokasta ylöspäin, omat loossinsa 5.?6. -luokkalaisille, yläkoululle ja lukiolle. Joensuun koululle eskariopetus sekä luokat 1.?4. Joensuun koululle keskitetysti edelleen erityisopetus. Kaikki kyläkoulut lopetetaan lukuunottamatta Pitkäjärveä ja Oinasjärveä. Pitkäjärvelle kunnolliset tilat päiväkodille, eskarille sekä luokille 1.?4. Oinasjärvelle kunnolliset tilat päiväkodille, eskarille sekä luokille 1.?4. Omat keittiöt säilytetään Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä. Kirkonmäelle eskariopetus sekä luokat 1.?4. Alkuun ratkaisu on kallis, mutta pidemmällä aikavälillä halvin, koska oppilaiden määrä tulee laskemaan ja näin vapautuu myös nyt täynnä olevia tiloja. 5.?6. luokkien keskittäminen tarjoaa myös hyvän kieltenopetus- ja matematiikanopetus- n Te yli 15-vuotiaat mopoilijat! Miksi täytyy virittää mopoja? Joo, se kulkee silloin nopeammin ja on siistii, mutta miettikää asiaa tältä kantilta. Mopolla pääsee virittämättä 45 km/h?50 km/h, pyörällä tai kävellen paljon hitaammin. Ettekö te jaksa odottaa sitä, että saatte autokortin ja voitte ajaa sataa? Minä ainakin jaksan, jos vaihtoehtoina on ajaa 45 km/h?50 km/h tai menettää kortti ja joutua pyöräilemään tai kävelemään. Ja kaikkien, niin teidän mopoilijoiden kuin muidenkin liikenteessä kulkevien turvallisuus on vähän turvatumpaa, kun mopot eivät aja kahdeksaakymppiä. 15-vuotias tyttö n Kiitos vielä Vaurolan Pekalle. Olit kyllä yhtä kuin Someron OP ja paikallisuus. Kohtelias, kiinnostunut, palveleva, inhimillinen ja sanavalmiskin aina. Kyllä sinustakin kirjan saisi. Hymyillään silti n Kiitos todella Someron kaikille ?pikkukauppojen? yrittäjille, jotka tuovat näyteikkunoillaan iloa kävelijöille. Eivät nuo isojen teipit paljoa katsottavaa tarjoa. Myös näyteikkuna kutsuu sisään. Kulkija 5| Huolehditko muististasi? n Kun haluatte nauttia erittäin hyvää ruokaa, joka on vielä laitettu kauniisti lautaselle, käykäähän ihmeessä Hämeenportissa. Pidetään paikkaa pystyssä. Tätä onkin kaivattu. 10 pistettä ja papukaijan merkki n Sari Merilä, haloo! Työttömyys on harhaa. Kaikki, jotka ovat pakkokoulutuksessa, pajalla tai jossain muulla kurssilla, eivät ole työttömiä? Minun mielestäni, hän joka ei saa palkkaa jolla elää, ei ole työssä? Tämä on sitä politiikkaa, jolla saadaan työttömyysluvut näyttämään kauniimmilta. Joten en kauheasti hehkuttaisi luvuista. Ukka n Kiitos Jaskalle ja koko Hämiksen porukalle huikeista bileistä. Palvelu pelasi ja esiintyjät loistivat. Toivottavasti jatkossakin saadaan lauteille kotiseudun artistilupauksia. Kannat kattoon! Chin chin n Kun kotiavustaja kysyy, oletko ottanut lääkkeesi ja saanut siihen myöntävän vastauksen, niin tämä keskustelu on kestänyt noin 15 sekunttia. Tästä palvelusta peritään vähän päälle kaksisataa euroa kuukaudessa. On aika kallis kysymys. M. Ruokonen n Isokokoinen avain löytyi Orastieltä. Se on toimitettu R-kioskille, josta sen voi hakea. Löytäjä Muistiyhdistys tekee arvokasta työtä Salosta käsin myös Someron alueella. Viikottaiset tietoiskut ja harjoitteet Somero-opistossa auttavat niihin osallistuvia omaisineen säilyttämään toimintakykynsä pidempään. Näin säästyy vanhusten hoitokuluja sekä paljon avuttomuuden aiheuttamaa tuskaa. Pääasiallisia apuja ovat hyvien harjotteiden lisäsi ravintoneuvonta, terveydenhuoltoneuvonta sekä liikunnalliset ohjeet että ihmisten aktivoiminen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Paljon voimme tehdä itse pysyäksemme toimintakykyisessä kunnossa. Sen lisäksi, että itsehoidolla vältämme joutuvamme toisten avun varaan, säästämme omien varojemme lisäksi myös yhteisiä varoja. En tiedä, mikä olisi se henkinen jysäys, millä saisimme kaikki kynnelle kykenevät liikkeelle. Minua kiehtoo ainakin itsenäisen toimintakyvyn säilyttäminen. Mikä sinua aktivoi seuraaviin itsehuoltotapoihin? ? Liikutko päivittäin ulkona? ? Täytätkö sanaristikoita ja sudokuja? ? Teetkö lihasvoimaharjoituksia? ? Käytkö säännöllisesti teatterissa? ? Käytkö tansseissa? ? Vältätkö alkoholin nauttimista? ? Hyödynnätkö uimahallia? ? Syötkö terveellisesti? ? Käytkö Lamminiemen tasapainoradalla? ? Vältätkö sokeria? ? Luethan paljon? ? Ethän tupakoi? Siinä muistilistaa tärkeimmistä. Lista on aika pitkä, mutta useat asiat ovat aika helppoja toteuttaa. Se on vain omasta päätöksestä kiinni. Me voimme päättää heti tänään parantaa tulevaisuuttamme ihan itse. Vielä muistava Metsästyksestä Hiljattain kaupungista maalle muuttaneena olen sieni- ja marjaretkillä ja vaelluksilla törmännyt erikoiseen ilmiöön. Ilmeisesti peuroja ja hirviä varten ihmisten tekemiin ruokintapaikkoihin, joihin usein liittyy myös parakkeja ja jopa tolppien päälle rakennettuja mökkejä. Niistä on siis suora näkyvyys ruokintapaikoille, joilla on heinäpaaleja, omenoita ja kasoittain muuta vastaavaa. Näitä paikkoja on myös talojen lähettyvillä, peltojen reunoilla. Tätäkö on nykypäivän metsästys; totutetaan eläimet syömään ruokintapaikoilla ja ammutaan sitten pois kun on metsästyskausi? Eikö enää viitsitä edes nähdä sitä vaivaa, että lähdettäisiin oikeasti metsään ja luontoon, ihan livenä? Tuntuu todella raukkamaiselta ja moraalittomalta touhulta ? mutta eihän ihmisen julmuudella tunnetusti ole mitään rajoja! Ymmärrän jonkin verran aikaisempia sukupolvia, jotka joutuivat luonnosta hakemaan riistaa oikeasti metsästämällä. Silloin se oli joskus jopa välttämätöntä hengissä selviämisen takia. Tänä päivänä niin ei ole. Jos peuroja ja hirviä on jonkun mielestä liikaa, lisätään karhu-, susija ilveskantoja. Ne ainakin metsästävät luonnollisella tavalla, kunniallisesti ? toisin kuin ihmislaji. Jotenkin tuntuu siltä, että myös hirvitornit (tappotornit) on sijoitettu lähelle teitä, että ei vaan tarvitse kävellä pitkälti ja rasittua; pääsee autolla ihan viereen. Lopuksi vinkki ?metsästäjille?: jättäkää peurat ja hirvet petoeläimille ja tehkää omenoista ruokaa eli keittokirjat kehiin! Jyrki Salmi, entinen kaupunkilainen minun maailmastani Mitä meiltä nuorilta odotetaan? Muutos on jo käynnistynyt. Jälleen uusi sukupolvi valloittaa työmarkkinoita ja kulkee kohti aikuisuuden vuosikymmeniä. Näiden ihmisten tulisi mahdollistaa paitsi suurten ikäluokkien eläköityminen, myös pitää huolta maamme kilpailukyvystä. Samaan aikaan työpaikkoja vähenee vauhdilla aloilta, jotka ovat voineet aiemmin elättää kokonaisia paikkakuntia. Aloilta, joiden varaan maamme talous on nojannut ja luottanut. Toisaalla tuotantoa siirretään ja keskitetään, toisaalla taas annetaan tietokoneiden hoitaa töitä entistä suuremmilta osin. Nykyisille ja tuleville sukupolville pitäisi kuitenkin löytyä mielekästä ja palkit- sevaa työtä. Onko useammassa työpaikassa samaan aikaan tehtävä, pirstaloitunut ja jopa hieman yrittäjähenkinen työ arkipäivää tulevaisuudessa? Siinä työntekijä voi oikeilla valinnoilla turvata taloutensa vaikeampinakin aikoina ja mahdollisesti päästä jopa parempaan ansiotasoon kuin yhden työpaikan kanssa. Toisaalta riskinä on työntekijän aseman heikkeneminen ja työtaakan kasvaminen. Suurimpana haasteena on mielestäni kuitenkin se, että tällä hetkellä yhteiskuntamme käytännöt on suunniteltu palvelemaan pääasiassa yhden työnantajan palveluksessa olevia palkansaajia tai täy- sipäiväisiä yrittäjiä. Kovin montaa välimuotoa näiden kahden välillä ei tunneta, eikä useampaa työpaikkaa ole tehty helpoksi esimerkiksi verotuksen tai muiden käytännön järjestelyjen kannalla. Haasteita syntyy myös oppilaitoksissa, sillä yksi suoritettu tutkinto tai opiskeltu ammatti ei välttämättä enää riitä. Koulunpenkkiä pitäisi kuluttaa ahkerammin, mutta se ei saisi lyhentää työuria radikaalisti. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa aidosti työn ohella suoritettavat tutkinnot kasvattavat suosiotaan myös perinteisempien opintosuuntausten parissa. Tilanne tulee varmasti muuttumaan tulevina vuo- sina sopivampaan suuntaan, mutta tapahtuuko kehitys riittävän nopeasti? Säilyykö Suomi silmissämme ketteränä ja kilpailukykyisenä maana, vai ryhtyvätkö kansainvälisiksi kasvaneet nuoret etsimään vaihtoehtoja maamme rajojen ulkopuolella? Maassamme on kuitenkin muun muassa ensiluokkainen koulujärjestelmä, jonka tulokset olisi ikävä päästää kilisemään muiden maiden verokirstuihin. Muutos ei ole yksinkertainen, mutta se onnistuu, kunhan nuorten ääni pääsee kuuluviin päätöksenteossa. Monilla heistä on varmasti toimivia ja käytännöllisiä ideoita siihen, miten maamme voisi tulevaisuudessa toimia. Kalle Elo yrittäjä, kauppatieteiden ylioppilas
• 6 SOMERO Tiistaina 1.10.2013 n Nro 77 Olli Salomäenpää Sauli Kaipainen Iso näytteenottimen osa on menossa kaivosteollisuuteen. Hitsaamassa on Velimatti Laaksonen. Kart uskoo tulevaisuuteen Jos kotimaista uutisvirtaa on uskominen, niin suomalaisilla yrityksillä pitäisi mennä huonosti. Osalla menee, osalla ei. Somerolainen monialayritys Oy Kart Ab kuuluu jälkimmäiseen. Heillä menee hyvin. n Olli Salomäenpää Lisää toimitilaa ja laitteita Hankala työvoimatilanne Irtisanomis- ja työttömyyslukujen valossa voisi kuvitella, että työvoimaa olisi helposti saatavilla, muta tilanne on hyvin alakohtainen. ? Toimihenkilöitä on riittävästi saatavilla, mutta pätevistä metallimiehistä tai -naisista, kuten esimerkiksi levyseppähitsareista on pulaa Seuraava etappi Kartilla on toimitilojen laajentaminen. Ensivaiheessa järjestettiin tiloja uudelleen olemassa olevien seinien sisäpuolella, mutta nyt on pakko ryhtyä siirtämään ulkoseiniäkin. ? Vuonna 2009 tuotan- Valmiita protolaitteita tomme putosi 25 prosenttia, teollisuuden käyttöön. myös Somerolla. Tämä on haaste rekrytoinnille. Osaavaa työvoimaa on pakko hakea laajemmalta alueelta. Työvoiman kohdanto-ongelmaa helpottaa kuitenkin nyt jonkin aikaa toiminut metalliyritysten keskinäinen Salon?Someron metalli-forum, josta on ollut alueellisesti hyviä kokemuksia, Vuorensola selvittää. ? Metallialalle ei hakeudu riittävästi opiskelijoita tällä hetkellä. Se on suuri ongelma tulevaisuutta silmällä pitäen. Meidän silmissämme metalliala on tulevaisuudenala, johon kannattaa kouluttautua ja tulla töihin, Sakari Vuorensola vakuuttaa. - Tuonne se laajennus nousee, toteaa Oy Kart Ab:n toimitusjohtaja Sakari Vuorensola. Yrityksen kasvuvuodet sekä vankka usko hyvään tulevaisuuteen pakottavat laajentamaan tuotantotilojen määrää. Kartissa halutaan panostaa työntekijöihin. ? Osaavan työvoiman talossa pysyminen on todella tärkeää, Vuorensola kertoo. ? Pyrimme tarjoamaan monipuolisen työympäristön ja kehittymismahdollisuuksia. Panostamme siihen, että henkilökuntamme pystyy siirtymään työtehtävistä toisiin, jolloin heillä säilyy mielenkiinto, kehityshalu ja ammattiylpeys. Tämä jos mikä on myös yrityksen ja sen omistajien etu. Kartilla on hyvä maine, sillä eri tahojen suorittamissa työpaikkatarkastuksissa harvemmin löytyy moitittavaa, pikemminkin päinvastoin. Toimitusjohtaja Sakari Vuorensola käyttää tilaisuutta hyväksi ja lähettää kiitokset myös juuri eläkkeelle lähteneelle kaupunginjoh- taja Leo Haltsoselle, jonka kanssa yhteistyö pelasi erittäin hyvin. Samaa hän toivoo myös uudelta kaupunginjohtajalta. Myös yhteistyö rahoituslaitosten kanssa on pelannut kitkattomasti. Valtion viimeisimmät yritysveropäätökset sekä maltilliset tulosopimukset antavat myös liikkumavaraa yrityksen kasvulle ja kehitykselle. Sauli Kaipainen ? Yrityksemme tuotanto nojaa kolmeen kivijalkaan, selvittää Kartin toimitusjohtaja Sakari Vuorensola. ? Toimimme tilauskonepajana ja olemme erikoistuneet yhdessä toimeksiantajiemme kanssa prototyyppien suunnitteluun ja valmistamiseen. Toinen kivijalkamme on erilaisten betonikuljetuslaitteiden valmistaminen, ja siinä olemmekin Skandinavian johtavimpia yrityksiä. Kolmas osa-alue on veden käsittelyyn liittyvä ympäristöteknologinen osaaminen ja siihen vaadittavien laitteiden rakentaminen, Vuorensola kertoo. ? Näiden kolmen kivijalan suhdanteet ovat mennet sopivasti lomittain, joten olemme pystyneet siirtämään painopistettä aina tarvittavaan suuntaan. mutta sen jälkeiset vuodet ovat olleet vahvan kasvun aikaa. Tämänhetkiset näkymät antavat uskoa siihen, että nyt jos koskaan kannattaa investoida, jotta olisimme entistä kilpailukykyisempiä tulevaisuudessa, Vuorensola toteaa. ? Tarvitsemme lisäkapasiteettia ja uusia valmistuskoneita, eivätkä ne mahdu nykyisiin tiloihimme. Merkitseekö tämä uusia työpaikkoja? ? Palkkasimme kesällä neljä uutta työntekijää, joten akuuttia tarvetta ei juuri nyt ole. Mutta lähivuosina monien, pitkään talossa olleiden työntekijöiden eläköityminen tulee olemaan meillekin haaste. Sillä joukolla on paljon tietotaitoa, jonka talossa pysymisestä ja saumattomasta siirtämisestä nuoremmalle sukupolvelle pitää huolehtia, Vuorensola toteaa.
• SOMERO Tiistaina 1.10.2013 n Nro 77 SALON MERKKILIIKKEIDEN Y L E T T Y Ä N S I E YHT 013 TO 3.10. ? SU 6.10in.2 a 11-15 YLI 1000 AUTON VALIKOIMA Lauantaina 10-14 ja sunnunta TEE HYVÄT KAUPAT JA PÄIVITÄ AUTOSI PAREMPAAN. JO 5 UU ENS MER MY NKA STA MOOTTORITIE HEL ÖRN 2 INK TURUS 1 AT U INIIT YNK AT U IN R E TA IE A 1-T VANH K AT AMA S AT 7 Y IIT N Fiat, Ford, Nissan, Chrysler, Peugeot, Dodge, Opel, Jeep. 2 Volvo, Renault, Dacia. 1,95 % KAIKKI MERINIITYN MERKKILIIKKEET KÄVELYMATKAN PÄÄSSÄ TOISISTAAN. 3 Volkswagen, Audi. KORKO VA I N TULE JA TEE TURVALLISET AUTOKAUPAT MERKKILIIKKEISSÄ. 1 ISTÄ HELSINGISTÄ TU A K U ATU M 4 SING SALO TU 3 LLY 6 OJA NK TURU 4 Kia, Mazda, Mitsubishi. voim. to-su *) 5 Mercedes-Benz, Honda, Citroen. 6 Toyota 7 Hyundai, Isuzu, Subaru, Suzuki, Skoda. BMWja Mitsubishi-huolto. *) Korko 3.10.-6.10.13 tehtyihin vaihtoautokauppoihin vain 1,95 %. Kauppasumma 15000 e, käsiraha 0,00 e, avausmaksu 180 e, rahoitusosuus 15180 e, käsittelymaksu 9,00 e, maksuaika 60 kk, maksuväli 1 kk, korko 1,95%, kuluttajasuojalain muk. tod. vuosikorko 3,84%, kkmaksu 274,74 e, luottokustannukset yhteensä 1484,37 e. Vaatii luottopäätöksen. 7|
• 8 SOMERO Tiistaina 1.10.2013 n Nro 77 Pankinjohtaja Pekka Vaurola jäi eläkkeelle tänään Taloudellinen tulos on sivutuote n Olli Salomäenpää Pitkä pankkiura on työmielessä päätöksessä, nyt on eläkepäivien aika. Monisatapäinen asiakas- ja ystäväjoukko kävi viimeisenä työpäivänä kiittämässä Pekka Vaurolaa hänen työstään ja toivottamassa hyviä eläkepäiviä. Tunteet olivat pinnassa myös työtovereilla. ? Kun pankin ovet sulkeutuivat ja siirryimme työntekijäjoukolla kokoustiloihin, ja siinä pidettiin puheita toinen toisillemme, niin itkuksihan se vähän puolin ja toisin meni, Vaurola muistelee. ? Jotain on tullut ilmeisesti tehtyä aika hyvin. Pekka Vaurolalle henkilökunta onkin ollut aina tärkeänä mielessä. ? Juhlapuheissa henkilökunta kyllä muistetaan, mutta tosielämässä Suomessa on aivan liikaa huonoa johtamista. Kyllä minäkin olen joutunut tekemään urani aikana kovia ratkaisuja, mutta silti. Olen aina halunnut panostaa henkilökuntaan, heidän motivaatioonsa ja osaamiseensa. Ilman heitä pankkitoiminnastakaan ei tulisi mitään, ja omalta osaltani olen yrittänyt siihen vaikuttaa, Vaurola pohtii. Pekka Vaurola on työskennellyt lähes koko elämänsä osuuspankissa. ? Tulin taloon 1.9.1979 vakituiseksi töihin, melkein suoraan koulun penkiltä Mustialasta, josta valmistuin agrologiksi. Pienen pätkän olin Huittisissa Hankkijalla myyntipäällikkönä, Vaurola muistelee. ? Pankki on ollut minulle niin hyvä työpaikka ja työnantaja, ettei minulla ole ollut tarvetta hakeutua muualle. Ja ehkä luonteenikin on ollut tähän työhän sopiva. Toisaalta olen tarkka ja pedantti, mutta pidän itseäni silti auttamishaluisena, enkä ole kateellinen. Ura on kehittynyt tasaisesti ja vastuuta on tarjottu lisää taitojen karttuessa, Vaurola toteaa. ? Yhden ainoan kerran olen hakenut tointa. Eli nyt viimeksi toimitusjohtajan pestiä. En tullut valituk- Someron Säästöpankin tervehdyksen sekä kiitoksen yhteistyöstä ja rehdistä kilpailusta toivat varatoimitusjohtaja Aulis Kankare (oik.) sekä hallintojohtaja Petri Siviranta ikiruusun kera. Pitkät pyörälenkit sekä muu liikunta on nyt Pekka Vaurolan päätyötä. Kunnon vaaliminen on hänelle mieluista hommaa. Kuvat Olli Salomäenpää Mr. Osuuspankki. Someron Osuuspankin kasvot. Näin kuvataan pitkän linjan pankkimiestä, nyt eläkkeelle siirtyvää Pekka Vaurolaa. si. Harmittiko silloin? Kyllä harmitti. Mutta jälkeenpäin olen ollut kiitollinen, ei se olisi ollut minun paikkani. Kyllä minä olisin ollut siihen vähän liian kiltti, Vaurola analysoi. Kivijalka peruspankkitoiminnassa Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet pankkitoimin- nassa suurten muutosten aikaa. Kuten koko yhteiskunnassa. Nousuja ja laskuja on ollut, eikä virheiltäkään ole aina vältytty. Kaduttaako mikään? ? No itse asiassa, ei suuremmin, Pekka Vaurola miettii. ? Kyllä täällä Somerolla pankkitoiminta on ollut aina hyvin terveellä pohjalla. Sitä kuvaa myös se, että meillä on edelleen tuo rakas kilpailijamme vieressä. He- tuurista, urheilusta tai vaikkään eivät lähteneet kasino- kapa arvontapalkintojen talouden huumaan ja pitivät lahjoittamisessa. päänsä, koko paikkakunJos on Pekka Vaurola tammekin onneksi, Pekka kasvanut tehtäviensä mukaVaurola kiittelee. na, niin on kyllä pankkikin. ? Oikeastaan yhden aino? Kun olin vuonna 1974 an kerran meillä mopo pik- harjoittelijana, pankilla oli kuisen kartalletuksia kasi käsistä. 19,5 miljoona Se oli vuo- Jos yritys toimii markkaa. Se situhannen on nykyrahakvaihteen si muutettuna aina talous IT-huuma. vähän yli 18 Panostimmiljoonaa euedellä, homma me osakeroa. Nyt tallekauppaan tuksia oli, enei pidemmän ja olimme nen fuusiota, edelläkävi120 miljoonaa päälle toimi. jöitä paikeuroa. Kasvu kakunnalla. on ollut valtaMutta samalla saimme pa- va, Vaurola hämmästelee. lautetta perusasiakkuuden ? Varallisuutemme, myös unohtamisesta ja oikeassa- koko yhteiskunnassa, on lihan he olivat. IT-osakekupla sääntynyt merkittävästi. puhkesi, mutta onneksi OPryhmä toi 2002 hyväkorkoisen juhlatilin markkinoille. Asiakas ensin Se pelasti paljon mainettamme. Talouden viime vuodet ovat Mainetta hoidetaan myös olleet melkoista myllerryssponsoroinnilla, jossa Some- tä, ja Suomellakin on isoja ron Osuuspankki on ollut haasteita edessä. Yritysmaaavokätinen. ilman suhteen Pekka Vauro? Pankkeja riepotellaan lalla on selkeä mielipide. kovin helposti, taidamme ? Nyt on osittain vaikeaa, olla helppo kohde, Vaurola se on totta. Mutta tästäkin pohtii. ihan varmasti selvitään, kun ? Tähänkään ei auta muu tehdään työ hyvin ja jätetään kuin pitkäjänteinen, hyvä epäolennaiset vähemmälle. työ. Siksi olemme kokeneet Yritystoiminnassa pitää kesmyös sponsoroinnin tär- kittyä asiakkaisiin, palvella keäksi, oli kyse sitten kult- ja ymmärtää heitä. Järkevis- sä taloudellisissa raameissa tietenkin. Jos yritys toimii aina talous edellä, homma ei pidemmän päälle toimi. Tässä mielessä taloudellinen tulos on aina sivutuote. Ja muistakaa henkilökunta. Huonosti motivoitunut henkilökunta ei palvele asiakkaita parhaalla tavalla. Ja silloin tuloskaan ei voi olla hyvä, Vaurola painottaa. Työuralla ja sen vierellä on ollut paljon ilonhetkiä. Toimiessaan Liikemiesyhdistyksen puheenjohtajana hän oli aktiivisena vuonna 1992 tekemässä aloitetta Someron nimeämisestä kaupungiksi. Ja kaupungiksi päästiin. Edellinen yritys oli torpattu valtionhallinnossa 1983. Se oli kova pala paikkakunnalle, varsinkin sen jälkeinen negatiivinen mediamyllytys. Mutta suurimman ilon ja kiitoksen hän on saanut työstään, jossa on pystynyt auttamaan asiakkaita, silloinkin kun asiat ovat olleet solmussa. ? Muistan kun eräs asiakas tuli toteamaan, että kiitos Pekka, sä pelastit meidän elämämme. Kyllähän se nöyräksi vetää, Pekka Vaurola hiljentyy. ? Asiakkaiden eteen tätä työtä on tehty, ja tuollaiset syvältä sisimmästä tulevat kiitokset luovat uskoa siihen, että työllämme on merkitystä. Hyvä pankki on turva ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Hyvillä mielin eläkkeelle Kuin kohtalon oikusta Someron Osuuspankki on lakannut olemasta ja tilalle on tullut Lounaismaan Osuuspankki. Pekka Vaurola lähti sopivasti fuusion alta pois. ? Tämä oli pankkifuusiolle juuri oikea hetki, ja se tuli tarpeeseen, Vaurola toteaa. ? Henkilökohtaisesti eläkkeelle pääseminen tässä saumassa on hyvää tuuria, mutta uskon, että erinomainen työ jatkuu osuuspankissa edelleen. Nyt on nuorempien vuoro jatkaa. Pekka Vaurola lähtee tyytyväisin ja rauhallisin mielin eläkkeelle. ? Terveys on hyvä, joten lastenlapsetkin Turussa ja Lahdessa pääsevät nauttimaan aktiivisesta isoisästä. Koti tulee säilymään Somerolla. Tarkoitus on harrastaa kuntoilua sekä matkustelua. Yritysmaailmaan haluan ottaa etäisyyttä, joten hallituspaikkoja ei kannata tulla tarjoamaan. Rauhallisesti vaan, ettei tule stressiä.
• SOMERO Tiistaina 1.10.2013 n Nro 77 9| Olli Salomäenpää Taiteelliset kuvat yhdistettynä englanninkielisiin, kortin ominaisuuksista kertoviin teksteihin. Siinä on Magic the Gathering -pelin ydin. Korttipakka on jälleen suosiossa Entisessä poliisin lupakansliassa, pelikauppa AvatarPeleissä käy vilske ja kuhina. Modernin ajan korttipeli, Magic the Gathering, on saanut uuden vuosikerran nimeltään Theros. Ja sellaista pitää tietysti heti ruveta keräämään. paa. Strategian opettelua.? Syitä on monia. Tyypilliset pelaajat ovat 12?18 -vuotiaita nuoria, mutta yliopistokaupungeissa löytyy myös pelaajia, jotka ovat aloittaneet jo silloin 20 vuotta sitten. Maailmanlaajuisesti Magic the Gathering -pelin pelaajia arvioidaan olevan noin kuusi miljoonaa. Alle 20 eurolla saa perussetin, jonka avulla voi aloittaa pelaamiseen. Jos haluaa paksumman pakan, voi kortteja ostaa lisää tai vaihtaa muiden harrastajien kanssa. Tyy- n Olli Salomäenpää ? Magic the Gathering on maailman ensimmäinen keräilykorttipeli, joka sai alkunsa vuonna 1993. Toisaalta sen juuret ovat pidemmällä, niissä monenlaisissa keräilykorteissa, joita saatiin kahvipakettien, muropakettien tai purukumipakettien myötä. Niitä kerättiin ja vaihdettiin, jotkut oli harvinaisempia ja arvokkaampia kuin toiset, toteaa pelikaupan omistaja Reima Luoma. ?Tässä on sama juttu, mutta nyt kortteja ostetaan suoraan rahalla. Mutta samalla kortit toimivat pelinä, jota voi harrastaa toisten kanssa. Kaksi korttipakan omistajaa voi koska ja missä tahansa pistää pelin pystyyn, Luoma kertoo. ? Magic the Gathering sijoittuu fantasiamaailmaan. Vuonna 1993 tämä saaga alkoi ja vuosittain tulee uusi tarina tai maailma mukaan. Eri vuosikerran maailmat ja tarinat ovat tässä toisiinsa liittyviä, joko suoraan jatkoosia tai sitten tavallaan spin-off -tyyppisiä, mitä esimerkiksi televisiosar- pillisesti pelaajan pakassa on 60?80 korttia, maksimissaan 249. Tavoitteena on pelitilanteessa mahdollisimman vahva pakka. Joku voi kerätä pakkaa myös tietynlaisten kuvien takia. Rahaa saa menemään halutessaan useita satoja euroja. Ja vuosittain pakka pitäisi uusia, kun tulee uusi tarina. vät Luoma pisti a im e R ja ) (vas. eron Arttu Nikulatiopelin käyntiin. Cam a ra demonst raa silmä kovana. Merrell seu joissa toteutetaan. Eli sarjasta otetaan jokin yksittäinen hahmo irti, ja sille luodaan oma sarja, Reima Luoma valottaa. ? Fantasiakirjallisuutta on ollut pitkään, mutta tämänhetkisen buumin voidaan katsoa alkaneen Taru sormusten herrasta -trilogian filmaamisesta. Silloin koko genre lähti nykyiseen nousuun, Luoma kertoo. ? Tämä viimeisin Magic-sarjan peli sijoittuu antiikin aikaan, Kreikan ja Rooman tarut ja myytit heräävät eloon. Aina on kyse hyvän ja pahan taistelusta. Pelissä taistellaan hyvän puolella esimerkiksi myyttisiä hirviöitä, kyklooppeja, hydNina Heikk roja ja minotaureovat kaikki ilä (vas.), Cameron Me ja vastaan. hurahtaneet rr Peli houkutMagic the G ell, Samu Rasila sekä E athering ko taa ja koukuttaa. rttipeliin. ssi Heiskanen Miksi? ?Tää on kivaa. Tässä voi olla kavereitten kanssa. Oppii englantia. Aivojump-