Tapulin takaa sivu 30
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 42. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 9.10.2008
TORSTAI
78
Hoivakoti Kirkkonummelle pystyyn ennätysajassa sivu 24
Veroprosentin nostoon tarvetta Kirkkonummella sivu 3 Tuhat uutta asukasta Siuntion kuntakeskukseen sivu 21 Meduusat vallanneet Inkoon ja Siuntion saaret sivu 3
PAINOS 28 000
KyIF B-pojista A-luokan pelaajia sivu 35 33 KS-läsargupp njöt av badresa i Estland sidor 1415
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
2
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
ASUMISVAALIT 2008
Kirkkonummen Torilla 11.10. klo 9.00-12.00 järjestävät PerusSuomalaisten listan Oskar "Osku" Salakari, Matti Tanskanen ja (sitoutumaton) Viljo "Ville" Savolainen
Mikkelinpäivän perhemessu Kirkkonummen kirkossa
Enkeli Mikaelin kirkossa paljon enkeleitä
Mikon päivän juhlaa vietettiin perhemessussa, sillä Kirkkonummen kirkon suojelija on enkeli Mikael. Kirkkonummen kirkko on Pyhän Mikaelin kirkko. Kirkossa, Lennart Segestråhlen lasimaalauksessa, on kuvattuna enkeli Mikael, joka kannattelee Kirkkonummen kirkkoa käsivarrellaan. Hyvin on enkeli Mikael kirkkoa suojellut, yli 500 vuoden ajan kirkossa on voitu pitää jumalanpalveluksia. Mikkelinpäivänä sinne kokoontui lapsia perheineen. Lapsikuoro Pääskyset olivat pukeutuneita enkeleiksi ja he lauloivat: "Enkeleiden kanssa aamulla varhain, enkeleiden kanssa rukoilkaa". Saarnanäytelmässä oli isoja ja pieniä enkeleitä. Seinillä oli värikkäitä pahvienkeleitä, jotka pyhäkoululaiset olivat valmistaneet kirkkoa koristamaan. Pyhäkoulu on lasten oma sunnuntaikirkko ja pyhäkouluja pidetään Kirkkonummen keskustassa, Papinniityn kerhotilassa, Grandalantie 2 klo 12 ja Veikkolan seurakuntakodissa sunnuntaisin klo 16. Masalan kirkossa pyhäkoulu kokoontuu vuoroviikoin klo 13 ja klo 18. Pyhäkoululla on pitkät perinteet, se on yli 200vuotias seurakunnan työmuoto. Pyhäkoulussa kerrotaan sunnuntain raamatunkohdasta, lauletaan sekä askarrellaan ja leikitään. Pyhäkouluihin voivat tulla 4 vuotta täyttäneet lapset. Pyhäkoulunopettajana toimiminen on antoisaa ja monet pyhäkoulunopettajat ovat tehneet työtä useiden vuosien ajan. Uusia pyhäkoulunopettajia mahtuu mukaan toimintaan ja tehtävään annetaan koulutus. Pyhäkoulutyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lapsityönohjaaja Helka Pärssiseen.
Tule äänestämään, pitääkö Kirkkonummen kuntaan saada asuntopoliittinen ohjelma? Vaali-
tulokset Kirkkonummen Sanomissa 16.10. 4.10. Veikkolan nuorisotalovaaleissa annettiin 27 ääntä. Nuorisotalon tarpeellisuutta kannatti 27 ja vastusti 0.
PASTORI Leena Salmensaari opasti laululeikkiä:Enkeli taluttaa pientä kulkijaa. Kuva Eija Palovaara
LAPSIKUORO Pääskyset pukeutuneena enkeleiksi Mikkelinpäivän perhemessussa. Kuva: Leena Salmensaari LEENA SALMENSAARI lapsityön pastori Kirkkonummen suomalainen seurakunta
www.kirkkonummensanomat.fi
ISOJA, värikkäitä enkeleitä kirkkoon olivat valmistaneet pyhäkoululaiset. Kuva Leena Salmensaari
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
3
Navalan pallokenttä II-luokan kuntoon
Kesäkuun valtuustokokouksessa valtuutetut Matti Kaurila (kok) ja Janne Miilukangas (sdp) jättivät aloitteen, että Pohjois-Kirkkonummella Eerikinkartanon mailla, puutteellisessa hoidossa oleva Navalan nurmipinnoitteinen pallokenttä saatetaan liikuntatoimen hoitoluokka II mukaiseen kuntoon. Perustelujen mukaan sen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti alueen väestönkasvun ja myös jalkapallon kasvaneen suosion myötä. Jalkapallon lisäksi myös muut, mm. monet jumpparyhmät käyttävät kenttää. Kentän nykyinen kunto ei vastaa kentän käyttöpaineita eikä sen taso ole riittävä mm. juniorijalkapallopeleille. Toisaalta kentän sijainti on hyvä taajama-asutuksen tuntumassa. Vieressä on mm. kaksi päiväkotia ja riittävästi paikoitustilaa. Tavoitteena on, että kenttää hoidetaan siten, että se on käyttäjälle turvallinen voimakkaasta käytöstä huolimatta ja että käyttäjille luodaan hyvät toimintaedellytykset. Kenttä on suojeltava myös ilkivallalta ja autojen pääsy kentälle on estettävä, todetaan tässä myös lukuisten muiden valtuutettujen kannattamassa valtuustoaloitteessa.
Yksitehot
-90
Monitehot
Kuvassa Versace [1135b] 318 ja Emporio Armani [9470tzx] 182
-140
Tarjous voimassa 30.11.2008 asti ostaessasi normaalihintaiset kehykset ja linssit.
www.silm
Talven ku va ilmestyny sto t!
aasema.fi
KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350
Etusivun kuva:
Venäjän federaation asevoimien yleisesikunnan päällikön ensimmäinen sijainen, kenraaliluutnantti Alexandr G. Burutin vierailee Suomessa 7.9.10. 2008. Vierailun isäntänä on pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen.
KIRKKONUMMELLE tulevan uuden, 60-paikkaisen hoivakodin harjannostajaisia vietettiin perjantaina, 3.10. Kerrosalaltaan yli 3000 m2 suuruisen rakennuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisten asiakkaiden arvioidaan pääsevän muuttamaan sisälle ensi vuoden maaliskuun alussa, kun sisustus- ja kalustustyöt on saatu päätökseen ja henkilökunta rekrytoitua. Lisää sivulla 24. Kuva: LIISA KOSONEN
Venäläinen kenraali vierailee Suomessa
Vierailun aikana kenraali Burutin tutustuu puolustusvoimiin, Pääesikuntaan ja merivoimiin Helsingissä, ilmavoimiin Karjalan Lennostossa Rissalassa ja maavoimiin Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä.
30 Milj. euron vuosittaiset investoinnit odottavat:
Kunnallisverossa nostopaineita Kirkkonummen rakentamiseen
Kirkkonummella on paineita nostaa veroprosenttia tulevien mittavien investointien rahoittamiseksi. Jatkossa Kirkkonummen investoinnit seuraavalla viisivuotiskaudella tulevat olemaan noin 30 miljoonaa euroa vuodessa entisen 20 miljoonan sijaan, kertoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Kirkkonummen Sanomille. Investointitahti on melko hurja, sillä esimerkiksi samankokoinen Lohja investoi vuodessa noin 14 miljoonalla, jatkaa Aarnio. Suuret investointipaineet aiheuttaa neljä kärkihanketta; Kirkkonummen keskustan kunnallistekniikan rakentaminen ja korjaaminen, Kirkkonummen keskustan suomenkielisen koulukeskuksen rakentaminen, terveysaseman rakentaminen ja peruskorjaaminen sekä Vuorenmäen koulun rakentaminen Veikkolaan. Esitykset veroprosentin mahdollisesta korottamisesta tulevat kunnanhallitukseen viimeistään 20.10.
Siuntion srk järjestää hiljaisuuden retriitin
Tekisikö mieli hellittää hetkeksi? Siuntion seurakunta järjestää 6.8.3. 2009 hiljaisuuden retriitin Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Levätkää vähän! -teemalla pidettävässä retriitissä vetäydytään pois arjen vastuista ja hälystä ja sitoudutaan viikonlopun ajaksi puhumattomuuteen. Heponiemessä oma huone, hyvä ruoka, rukoushetket, yhdessä lauletut virret ja laulut sekä musiikkimeditaatiot luovat retriittivieraalle tilaa, jossa hän voi kuunnella omaa sisintään ja Jumalan puhetta. Tämä on retriitin ainoa tavoite. Retriitin aikana on mahdollisuus keskusteluun retriitinohjaajan kanssa. Retriitin ohjaavat kanttori Pami Karvonen ja toimittaja, teologian maisteri Tommi Sarlin. Retriitti maksaa siuntiolaisilta 80 ja muilta 130 euroa. Ilmoittautumiset 22.2009 mennessä Siuntion seurakuntaan toimistonhoitaja Tinttu Hellströmille p. 098190910 tai tinttu.hellstrom@evl.fi. Lisätietoja antaa Tommi Sarlin p. 044-2530380.
Jatkuu sivulla 31
KIRKKONUMMEN kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kertoo, että kunnalla on tulevaisuudessa edessään mittavat investoinnit. Rahaa investointeihin kuluu lähivuosina noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit aiheutuvat satsauksista kouluihin, terveydenhuoltoon ja keskustan kunnallistekniikkaan.
Ennakkoäänestys alkaa viikon päästä
Äänestää voi vesillä ja pyörillä
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa viikon päästä 15. lokakuuta entistä useammassa paikassa. Kunnat ovat ottaneet käyttöön uusia kohteita muun muassa oppilaitoksissa sekä kiertäviä äänestysbusseja. Kemiönsaaressa ja Länsi-Turunmaalla voi äänestää myös yhteysaluksilla. Vuoden 2004 kuntavaaleissa ennakkoon äänestäneiden osuus oli noin 40 prosenttia kaikista äänestäneistä. Osallistumista helpottaa se, että voi äänestää oman aikataulun mukaan siellä missä se luontevasti käy kauppamatkalla, kirjastossa tai oppilaitoksessa. Äänestämisen tekeminen helpoksi vaikuttaa myönteisesti äänestysprosenttiin, uskoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka. Ennakkoäänestyspaikkoja on nyt 889 eli 39 enemmän kuin neljä vuotta sitten. Samalla kuitenkin varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat vähentyneet. Ennakkoäänestyspaikkoina on muiden muassa kunnantaloja, kirjastoja, posteja ja marketteja. Opiskelijapaikkakunnilla vaalit on viety myös yliopiston tai ammattikorkeakoulun tiloihin. Kiertävä vaalibussi on käytössä esimerkiksi Vaasassa, Porvoossa, Mikkelissä ja Hangossa. Tiedot kaikista ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vaalit.fi
Koirien myrkytykset jatkuvat Gesterbyssä?
Elokuun lopussa Gesterbyn alueella kauhua aiheuttanut koirien myrkyttäminen ei jäänyt ainoaksi tapaukseksi, sillä maanantaina 6. lokakuuta Hevosmäen metsästä löytyi jälleen outoa ainetta, jota syöneet koirat kärsivät myrkytysoireista. Alueella asuva lehtemme lukija oli maanantaina päivällä ulkoiluttamassa puolivuotiasta saksanpaimenkoira narttuaan kun koira oli pysähtynyt syömään suklaisen ulostekasan näköistä ainetta. Tämän kasan läheisyydestä löysin kumihanskat, suklaapapereita, puhdistusainepurkin sekä tyhjän virvoitusainepullon, jonka sisällä oli ruskeassa nesteessä vaaleaa jauhetta, kertoi Hevosmäen metsässä koiraansa ulkoiluttanut nainen. Hänen koiransa lisäksi ainetta oli ilmeisesti syönyt myös toinen koira, joka oli mennyt siitä todella huonoon kuntoon. Tästäkin myrkytysepäilystä on ilmoitettu poliisille.
Kunnat tarjoavat tietoa
Useimmat kunnat ovat tehneet jonkinlaisia aktivointitoimia äänestysosallistumisen varmistamiseksi. Puolueiden ja järjestöjen kanssa on järjestetty keskustelutilaisuuksia,
Jatkuu sivulla 31
Myyjäiset 12.10. Långvikin Runhällassa
Yli 100-vuotiasta seurantaloa Långvikin Runhällassa pyörittävä KSUF, paikallinen nuorisoseura järjestää sunnuntaina 12.10. kirpputoritapahtuman, jonka tuotto käytetään rakennuksen ylläpitoon. Tervetuloa tutustumaan myyjäisiin sekä merelliseen Långvikiin ja kylämme ylpeyteen, Runhällaan! Nuorisoseuran ansiosta on talovanhus juuri läpikäynyt mittavan julkisivuremontin ja on yhä aktiivisesti kylänsä asukkaiden käytössä. Jäsenmaksu on todella alhainen, mutta silti se sisältää paljon erilaisia aktiviteettejä niin lapsille, nuorisolle kuin aikuisillekin. Runhällaa vuokrataan paljon myös yksityisiin juhliin kauniin, merellisen sijaintinsa takia ja koska tilat ovat kuin luodut esim. häihin, syntymäpäiväjuhliin jne. Tämän historiallisen nuorisoseuran ansiosta on kyläläisillä mieluista puuhaa ja se luo mahtavat puitteet tuoda eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Seura järjestää esim. joka viikko, keväästä syksyyn, pesistapahtuman, joka saa suuren joukon lapsia ja varhaisnuoria kokoontumaan yhteen. Suomenkieliset ja suomenruotsalaiset pelaavat peliä joka maanantai sydämensä kyllyydestä, liikunnasta nauttien, uusia ystävyyssuhteita solmien.
Meduusat ovat vallanneet Siuntion ja Inkoon ulkosaaret
Meduusat tulevat meren syvänteistä lähelle rantoja yleensä elokuun lopulla. Tänä vuonna niitä on alkanut näkyä runsaasti vasta syyskuun lopulla Siuntion ja Inkoon rannoilla ja nyt vielä lokakuussakin niihin törmää. Kirkkaassa viileässä merivedessä ne ovat värikkäitä katseltavia varsinkin auringonpaisteessa. Korvameduusa on ainoa Suomessa elävä laji ja se on ihmiselle vaaraton. Korvameduusoja elää kaikissa valtamerissä. Atlantin rannikolla olen joskus nähnyt korvameduusoja joiden halkaisija oli noin 25 cm. Suomessa suurimmat mitä olen nähnyt ovat noin 1015 cm halkaisijaltaan. Meduusat ovat petoja ja ne saalistavat pyyntilonkeroilla, joiden polttiaissolut laukeavat, kun plankton, toinen pienempi meduusa tai pieni kala on kosketuksessa niihin tai ui lonkeroiden läheltä. Meduusan lonkeroissa olevista polttiaissoluista iskeytyy saaliiseen pieniä kiinnityssiimoilla varustettuja myrkkyharppuunoita, jotka lamaannuttavat saalistuksen uhrin. Uhri lamaantuu ja pyyntilonkerot siirtävät sen hitaasti meduusan suuhun. Korvameduusojen myrkky on ihmiselle vaaratonta. Merirokkoa eli näkkiä on tänä vuonna runsaasti. Merirokko on pieni siimajalkainen äyriäinen ja levisi Suomeen laivojen ja veneiden pohjissa 1850-luvulla. Merirokko aiheuttaa riesaa kiinnittymällä veneiden pohjiin. Saarten rantakivikoissa ja kallioilla tänä vuonna esiintyy runsaasti merirokkoa. KARI VIERINEN
MEDUUSA
4
Elokuvat
N:o 78 9.10.2008
Lokakaivojen tyhjennykset
Kirkkonummen Sanomat
Huvit
LA 11.10. klo 20-02, 13e
Puh. 019-386133 A-oikeudet LOHJA www.kolumbus.fi/tanhuhovi
Palveluja tarjotaan
KARAOKE
Kaija Pohjola & yht. Tanssiorkesteri Sylvia
Ravintolat Koulutus
Koulutus kannattaa!
Esitteet hakulomakkeet
INNOFOCUS PALVELUNUMEROSTA info@innofocus.fi www.innofocus.fi
TIETOTEKNIIKAN NÄYTTÖTUTKINTOJA
Lisää osaamistasi tietokoneiden asenja järjestelmistä!
01080-0990 nuksesta ja huollosta tai tietoverkoista
Hae käytännönläheiseen koulutukseen opiskelemaan työn ohessa henkilökohtaisesti laaditun suunnitelman mukaan!
· Tietokoneasentajan
ammattitutkinto
(sis. Sähköturvallisuustutkinto ST3) Siivouksia
·
Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto
Haku päättyy 20.10. Lue esite www.innofocus.fi tai kysy lisää! Palvelunumeromme 01080 0990 tai info@innofocus.fi
Ojakkalantie 2 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6 A ESPOO
www.barlume.fi
Vuokralle tarjotaan liiketilaa
Kuulutukset
Työsuorituksia
Hammaslääkärit
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
7
Siuntion venekerholla vasarat paukkuivat
Siuntion venekerhon vireä junioritoiminta sai lisäpontta, kun lauantaina 5.10. joukko touhukkaita juniorityön tukijoita kokoontui venekerhon satamaan nikkaroimaan jollakatoksiin kattoja. Vasaroiden pauke ulottui muuttolintujen kuuloetäisyydelle Pickalan sataman jollatelinetalkoissa aurinkoisena syyspäivänä. Kesän mittaan rakennetut jollatelineet saivat katteen jollien suojaksi talven tuiskuihin. Venekerhon juniorityön tukijoina paikalla olivat Kommodori Mikael Westermarck, junioripäällikkö Rainer Sarviaho, Pickalan asukasvaikuttaja Leea Lehtinen ja venekerhon puuhamies Kari Vierinen. Partiolippukunta Siuntion Koskikarojen voimaa edustivat Riku Söderlund ja Tapani Packalen. Uuden katoksen turvin on hyvä aloittaa jälleen ensi kesän toimintakausi optarikursseineen. Ensi kesälle on venekerhon juniorijaos hahmottelemassa myös omaa kilpailutoimintaa. Siuntion venekerhon SVBK:n puitteet tarjoavat hyvät edellytykset lasten ja nuorten yhteisöllinen harrastustoiminnan kehittämiseen Siuntiossa. Viime kesän junioritoimintaan osallistui lähes kolmekymmentä lasta.
Kirjanummi kirjastossa marraskuussa
Kirkkonummen kirjastoissa vietetään 8.18.11. Kirjanummi-kirjatreffitapahtumaa. Tarjolla on kirjailijavierailuja ja muuta kirjoihin liittyvää ohjelmaa. Päiväsaikaan kirjastoon kutsutaan kirjailijoita tapaamaan oppilaita. Pääkirjastossa vierailevat Timo Parvela, Anna Gullichsen, Emma Juslin, Kaisa Leka, Raija Keskiaho ja Annika Luther. Tilaisuuksiin kutsutaan peruskoulun ja lukion luokkia. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kristiina Jakobsson avaa kirjatreffit pääkirjastossa tiistaina 11.11. klo 18.00, jolloin vieraana on Leena Lehtolainen. Keskiviikkona 12.11. klo 10.00 kirjaston oma kirjavinkkaaja Riitta Keipi antaa lasten- ja nuortenkirjavihjeitä lainausta, syntymäpäiviä ja joulua ajatellen. Torstaina 13.11. kirjaston satutäti Tove Fagerholm vinkkaa lasten- ja aikuistenkirjoja ruotsiksi. Merete Mazzarella on vieraana ruotsinkielisessä tilaisuudessa tiistaina 18.11. PohjolaNorden tarjoaa kahvituksen 11.11. ja Svenska kvinnoförbundet 18.11. 17.30 alkaen. Masalan kirjastossa Johanna Venho esiintyy torstaina 13.11. koululaisille päivällä ja illalla on avoin yleisötilaisuus. Veikkolan kirjastossa Timo Parvela on koululaisten vieraana ja avoimessa iltatilaisuudessa vierailee Sofi Oksanen keskiviikkona 12.11. Suomen yleiset musiikkikirjastot täyttävät 50 vuotta ja tätä juhlistetaan lauantaina 8.11. Toivelaulukirjojen lauluja laulamalla. Musiikkiopiston ja kirjaston yhdessä järjestämä yhteislaulutilaisuus on Porkkala-salissa klo 14. Kirjanummi-viikko ajoittuu pohjoismaiselle kirjastoviikolle. Pohjola-Norden kutsuu lähikoulujen oppilaita Porkkala-saliin 13.11. kaksikieliseen yhteislaulutuokioon. Kirjanummi-kirjatreffitapahtumalla kirjasto haluaa palkita Kirkkonummen ahkeria lukijoita. Kolmasluokkalaisten Lukujuna-projektiin on osallistunut 92 % koululaisista ja he ovat saaneet lukudiplomin luettuaan kuusi kirjaa. Viides ja kuudesluokkalaisten Lukusankariprojekti on parhaillaan menossa ja sen etenemistä voi seurata kirjaston kotisivuilta. Kirkkonummen ensimmäinen lukusankari on jo nimetty. Kirjaston käyttö on kasvanut ripeästi kuluvan vuoden aikana ja lainaus on noussut 5,7 %.
KUVASSA vasemmalta oikealle Kari Vierinen, Rainer Sarviaho, Mikael Westermarck ja Leea Lehtinen.
Tuhannet liikkujat uudella moottoritiellä
Lauantaina uudella Lohja Muurla -moottoritiellä järjestetyllä Viiden Tunnelin Maraton -liikuntajuhlalla oli yli 6000 kävijää. Moottoritien tunneleissa liikuttiin parista kilometristä kokonaiseen maratoniin esimerkiksi pyöräillen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, sauvakävellen, rullaluistimilla, kävellen ja juosten. Itse kilpailuihin osallistui noin 4500 liikkujaa ja pari tuhatta ihmistä olivat paikan päällä kannustamassa ja tutustumassa Karnaisten korpeen sekä moottoritien tunneleihin. Tapahtuman tunnelma oli loistava, vaikka runsas osanottajamäärä asetti hieman haasteita järjestelyille. Viiden tunnelin moottoritierata koettiin raskaaksi juosta, mutta maisemia kehuttiin. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta aina jää jotain parannettavaa, Kisakallion Urheiluopiston markkinointipäällikkö, tapahtuman pääkoordinaattori Harri Hollo mietti tapahtuman jälkeen. Viiden Tunnelin Maratonin tuotot käytetään lyhentämättöminä Suomen pisimmän maantietunnelin päällä sijaitsevan erämaa-alueen, Karnaisten korven, kehittämiseen ja kunnostamiseen ulkoilukäyttöön. Tapahtuman järjesti Tieyhtiö Ykköstie Oy yhteistyössä Kisakallion Urheiluopiston kanssa. LohjaMuurla -moottoritieosuus avataan liikenteelle 15. marraskuuta 2008.
Toivotalkoilla 450 kukkasipulia keskustan komistukseksi
Lauantaina, 4.10. kuhinaa oli puolilta päivin pienellä vihersaarekkeella koulukeskuksen ja musiikkiopiston välissä olevassa pienessä puistikossa. Kirkkonummen kokoomusväki oli lähtenyt joukolla mukaan Katja Salon ideoimaan, valtakunnalliseen Toivotalkootempaukseen, jossa työn kohteena täällä oli kukkasipulien istuttaminen nurmikolle. Ajatella, vasta torstaina lähtivät sähköpostiviestit ja näin paljon saatiin väkeä mukaan, iloitsi Kirkkonummen kokoomuksen puheenjohtaja ja talkoissa "piällysmiehen" vaativia tehtäviä mallikkaasti hoidellut Jorma Haapanen. Mukaan oli ennättänyt myös kansanedustaja Raija Vahasalo, jonka tehtävänä oli istuttaa krookuksia nurmelle Veikko Vanhamäen tekemiin koloihin. Katja oli tuonut paikalle 450 kukkasipulia, tulppaaneja ja krookuksia. Ohjeistus oli, että tulppaanit istutetaan pensaiden sekaan ja krookukset nurmikolle. Ensi keväänä jää nähtäväksi, miten sitä on noudatettu, Katja kertoili talkoista, jossa erinomaiseksi avuksi osoittautui voikukkien poistamista varten kehitetty pieni pistolapio.
L.K.
VIIDEN Tunnelin Maraton -liikuntajuhlalla oli yli 6000 kävijää.
HETKESSÄ kaikki 450 kukkasipulia oli istutettu, kun iloinen Kirkkonummen kokoomusväki tempaisi toivotalkoiden merkeissä lauantaina, "piällysmiehenään" pj. Jorma Haapanen (vas.).
8
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Europarlamentaarikko Ville Itälä Janne Laakkosen vieraana Siuntiossa
On helppo puhua, mutta harva poliitikko nykyään osaa kuunnella muulloinkin kuin vaalien alla, sanoi kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaana Siuntiossa oleva Janne Laakkonen lauantaina 27. syyskuuta Capellassa järjestetyn Janne Laakkonen Kuuntelee -tilaisuuden jälkeen. Vieraana tilaisuudessa oli europarlamentaarikko Ville Itälä. Tilaisuus oli uudenlaista politiikan tekemistä Siuntiossa, sanoi Janne Laakkonen. Hänen mukaansa tarvitaan yleistä keskustelua siitä, mihin suuntaan Siuntiota ja Läntistä Uuttamaata halutaan viedä. Tämä oli yksi tapa tuoda keskusteluun ulottuvuutta, koska kuntalaisille täytyy antaa mahdollisuus vuorovaikutukseen. On helppo puhua, mutta harva poliitikko nykyään osaa kuunnella muulloinkin kuin vaalien alla. Europarlamentaarikko Ville Itälän Siuntion vierailu aloitettiin "kiertoajelulla" illan isännän eli Janne Laakkosen kanssa. Pickala Golfin tiloissa nautitun lounaan aika-
KANSANEDUSTAJA Raija Vahasalo toi "Janne Laakkonen kuuntelee" -tilaisuuteen eduskunnan terveiset.
JANNE Laakkonen kutsui Ville Itälän vieraakseen Siuntioon. Ohjelmaan kuului mm. lounas Pickala Golfin tiloissa sekä keskustelutilaisuus Capellassa. na Itälä kehottikin siuntiolaisia pitämään puolensa liikenneyhteyksien kehittämisessä ottaen esille raideyhteyden ja kantatie 51:n. Lounaalle Janne oli kutsunut omiensa eli Paasikiven Jarmon ja Heleena Laaksosen ohella myös Siuntion suurempien puolueiden edustajat. Rkp:tä lounastilaisuudessa edusti Börje Grotell ja demareita Pekka Keränen. Pickala Golfin maittavan lounaan jälkeen siirryttiin Janne Laakkonen Kuuntelee tilaisuuteen Siuntion liikekeskuksen Capella tilaan. Tilaisuus oli kaikille avoin ja sinne oli saapunut myös lähinaapurien kunnista ihmisiä. Janne Laakkosen vaalipäällikkö Siuntion rautarouva Heleena Laaksonen avasi tilaisuuden toteamalla, että on hienoa saada Siuntioon europarlamentaarikko Ville Itälä kertomaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuus jatkui Janne Laakkosen esittäytymisellä. Janne aloitti kysymällä Itälältä ja yleisöltä, että mikä on poliitikon tärkein tehtävä? Siihen vastausta ei löytynyt, joten hän sen kertoi. Poliitikon tärkein tehtävä on tulla valituksi. Vain siten voit olla vaikuttamassa asioihin, kun olet äänestäjiltä sen mandaatin saanut. Meillä on paljon hyviä keskustelijoita ja ehdotusten tekijöitä, mutta kaikki eivät tule koskaan valituiksi, totesi Janne ja tästä syystä hän halusi kertoa, ei niinkään vaaliteemoistaan, vaan ominaisuuksista, joita nykypäättäjiltä vaaditaan osaamisen ja motivaation osalta. Europarlamentaarikko Itälä kertoi tulleensa mielellään Siuntioon ja auttavansa Jannen poliittista uraa. Hän kertoi "potkivansa nuorta miestä eteenpäin politiikan saralla", jolloin yleisössä levisi pieni hymy. Itälä valotti kuulijoille EU:n ja Venäjän yhteistyötä sekä energiapolitiikkaa. Keskustelussa nousi vahvasti esille se, ettei EU:lla ole yhteistä Venäjästrategiaa. Tätä pidettiin Suomen mahdollisuutena vaikuttaa EU:ssa. Esiin nousi myös Nord Streamin kaasuputkihankkeen ja Itämeren suojelun yhdistäminen. Itälä kertoi, että vallitsevan Suomen ulkopoliittisen näkemyksen mukaan kaasuputkihanketta ja Itämeren suojelua ei haluta koplata yhteen. Itälän näkemyksen mukaan näin toimivat muut valtiot ja Venäjä harjoittaa samanlaista ulkopolitiikkaa, joten hänen mukaansa siinä olisi nyt Suomella mahdollisuus muuttaa vaikuttamislinjaansa. Kirkkonummelainen kansanedustaja Raija Vahasalo toi tilaisuuteen eduskunnan viimeiset kuulumiset ja kertoi Kauhajoen tapahtumien tunnelmista. Eduskunta aikoo puuttua käsiaseiden lupakäytäntöön ja nuorison hyvinvointiin kohdennetaan enemmän resursseja. Tilaisuuden päätti konserttipianisti Pami Karvosen esiintyminen, joka sai soittamisellaan yleisön hiljentymään yli kahden tunnin keskustelun jälkeen. SATU HOLMLUND
LOUNAALLE Ville Itälän kanssa osallistuivat Heleena Laaksonen, Börje Grotell, Jarmo Paasikivi, Janne Laakkonen ja Pekka Keränen.
Kirkkonummen keskustan 9. päiväkoti suunnitteilla
Kirkkonummen keskusta-alueen 9. lasten päiväkodista on laadittu tarveselvitys. Kunnanhallitus päätti 6.10. kokouksessaan hyväksyä tarveselvityksen sekä pyytää tila- ja tuotantopalvelujen johtokunnan lausuntoa siitä. Lausunnossaan johtokunnan tulee kartoittaa päiväkodin sijoitusvaihtoehdot ja alustavasti selvittää vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusmalleja keskustan yhdeksännelle päiväkodille. Kirkkonummen keskustan alueella toimii tällä hetkellä seitsemän kunnallista päiväkotia: Finnsbackan, Gesterbyn, Ravalsin, Heikkilän, Jolkbyn, Laajakallion ja Neidonkallion päiväkodit. Perhepäivähoitajilla on alueella yhteensä 76 hoitopaikkaa. Lapsia keskustan alueen kunnallisessa päivähoidossa oli elokuun alussa yhteensä 665. Päivähoidossa ja esiopetuksessa on yhteensä 683 lasta. Näistä esioppilaita on 168, joista 140 on kunnallisessa esiopetuksessa ja 28 yksityisessä. Kirkkonummen keskustan alueella toimii neljä yksityistä päiväkotia: Gesterbyn yksityinen lastentarha, Kindergarten, Otsonpesä ja Ljunghedan lastentarha. Yksityisessä päivähoidossa perhepäivähoito mukaan lukien on 6.8.2008 sijoitettuna yhteensä 101 lasta. kaan lisääntyvään päivähoidon palvelutarpeeseen voidaan vastata kahdella uudella lasten päiväkodilla, Kolsarin päiväkodilla (105 hoitopaikkaa) vuonna 2009 ja keskusta-alueen 9. päiväkodilla (105 hoitopaikkaa) vuonna 2012. Kolsarin päiväkoti valmistuu vuoden 2009 lopulla ja sen myötä päivähoidon tarjonta keskustan alueella tulee olemaan 708 hoitopaikkaa. Tarveselvityksen pohjalta tulee selvittää uuden päiväkodin sijoituspaikka keskustan alueella. Lisäksi toteutuksen osalta varaudutaan myös vaihtoehtoisiin hankintatapoihin. Tiedottaa Kirkkonummen kunnan tiedotuspäällikkö MARIA VON KNORRING
Suun terveydenhuoltoon tekstiviestimuistutukset
Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuolto ottaa tekstiviestimuistutukset varatusta ajasta käyttöön loka-marraskuun aikana. Asiakkaille lähetetään noin vuorokautta ennen varattua aikaa muistutus hammashoitoajasta tekstiviestinä. Tekstiviesti lähetetään asiakkaan hammashoitolaan ilmoittamaan matkapuhelinnumeroon. Alle kouluikäisten ja osa koululaisten aikoja koskevista muistutuksista tulee huoltajan matkapuhelinnumeroon. Viikonloppuisin viestejä ei lähetetä, vaan maanantaipäivien varattuja aikoja koskevat viestit tulevat jo perjantaina. asiakastietoja. Myös lähettäjän nimen pituus on rajattu ja sen vuoksi lähettäjänä viestissä näkyy vain Kirkkonummi. Lähetettyyn tekstiviestiin ei voi lähettää vastausviestiä. Jos ajan haluaa siirtää tai perua, tulee ottaa yhteyttä hammashoitoloiden keskitettyyn ajanvaraukseen puh. 09-2968 3269. Ajan voi myös perua ympäri vuorokauden numeroon 09-29683338.
Asiakaskäyttöä laajennetaan vaiheittain järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi
Nyt tekstiviestimuistutuksia on testattu käytännössä ja tarkoitus on siirtyä asiakaskäyttöön viikoilla 4243. Alkuvaiheessa muistutusviestejä lähetetään rajoitetusti ja laajennetaan koskemaan koko hammashoitoa loka-marraskuun aikana, kun on varmistettu järjestelmän toimivuus. Kaikille ei siis tule heti muistutusta. Muistutusta ei myöskään tule, jos matkapuhelinnumero on muuttunut tai se puuttuu Kirkkonummen suun terveydenhuollon asiakasrekisteristä, tai numero on merkitty muuhun kohtaan kuin sille varsinaisesti varattuun kohtaan rekisterissä. Numeroita kuitenkin päivitetään jatkuvasti uusien ajanvarausten yhteydessä, joten järjestelmän kattavuus parantuu vähitellen. Asiakas voi myös halutessaan kieltää tekstiviestimuistutuksen lähettämisen ilmoittamalla siitä aikaa varatessaan.
Kolsarin ja yhdeksäs päiväkoti tulisivat vastaamaan lisääntyvään päivähoitotarpeeseen
Väestöennusteen mukaan suomen- ja muunkielisten päivähoito- ja esiopetuspaikkojen tarve alueella vuonna 2012 on 950 paikkaa. Arvioissa on huomioitu vuosina 2009 2013 keskisen alueen kunnallisten perhepäivähoitajien eläkkeelle jääminen, mikä saattaa aiheuttaa perhepäivähoidon hoitopaikkojen vähenemistä, jos uusia hoitajia ei saada rekrytoiduksi tilalle. Talousyksikön arvion mu-
Viestissä kiteytetään tärkeimmät eli varattu aika ja hammashoitola
Viestikentän pituus on ohjelman toimittajan puolelta määritelty perinteiseen 160 merkkiin, joten viestin sisältö on varsin rajallinen. Monien hammashoitoloiden nimi on jo sellaisenaan pitkä ja vie viestistä monta merkkiä. Sen vuoksi viestissä ilmoitetaan vain tärkeimmät tiedot eli varattu aika ja hammashoitola. Viesti ei tietoturvasyistä sisällä mitään
Tarkoituksena vähentää käyttämättömiä hoitoaikoja ja lyhentää hammashoitojonoja
Kirkkonummen suun terveydenhuollossa jää käyttämättä peruuttamattomien hammashoitoaikojen vuoksi vuosittain yhden hammaslääkärin ja -hoitajan työpanos. Viime vuonna peruuttamattomia käyntejä oli lähemmäs 1900. Tämän muistutuskäytännön tarkoituksena on vähentää juuri näitä käyttämättömiä hoitoaikoja ja samalla myös lyhentää hammashoitojonoja. Jos asiakkaat muistavat perua ajan ajoissa, ehditään vapautuneeseen hoitoaikaan saada uusi asiakas.
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi
Tiedottaa Kirkkonummen kunnan tiedotuspäällikkö MARIA VON KNORRING
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
9
Kirkkonummen Perussuomalaiset kysyvät:
Tarvitaanko Kirkkonummelle asuntoja tonttipoliittista ohjelmaa?
Kun luimme Kirkkonummen Sanomia, niin emme voi kuin ihmetellä Kirkkonummen asunto- ja tonttipolitiikkaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja tähdensi Yrittäjien vaalipaneelissa, että Mantra "vuokra-asuntoja on vähän" on väärä! Niitä on kunnan oman ilmoituksen mukaan 3382 kappaletta ja lisäksi vielä 300 asumisoikeusasuntoa päälle. Samassa paneelissa Jyri Kuusela(vas) kaksinkertaistaisi vuokra-asuntotuotannon. Samoin kuulemma väite, että kunnalla ei ole maata, on väärä, sanoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kyllä meillä maata on, kun vain saataisiin kaavat liikkeelle! Samassa lehdessä kunnanhallituksen puheenjohtaja myös kirjoittaa: Saamieni tietojen mukaan vuokra-asuntojen määrä on viime vuosina vähentynyt lähes 300:lla. Tällä hetkellä vuokra-asuntojonossa on noin 330 taloutta. Hän jatkaa, koska halukkaita asuntojen rakentajia ei ole näköpiirissä, on välttämätöntä, että kunnan ensi vuoden talousarvioon varataan määräraha tuiki tarpeellisiin vuokra-asuntoihin. Hän myös korostaa vuokra-asuntojen saatavuuden merkitystä erityisesti yrittäjien ja muiden työnantajien kannalta henkilöstöä rekrytoitaessa. Ovatko he molemmat oikeassa? Sen selvittämiseksi menimme katsomaan Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n (KVA) sivuilta tietoja kunnan vuokra-asunnoista. KVA:n synty: Olipa kerran Kirkkonummen kunnassa vasemmistohenkinen asuntosihteeri, joka hoiteli kunnan vuokratalojen isännöinnit SDP-taustaiselle isännöintiyhtiölle. Vuokratalojen hallituksissa istuivat kykenemättömät poliitikot sukulaisineen. Yleensä sadut päättyvät onnellisesti, mutta tämä satu olikin katastrofi. Isännöitsijä kavalsi yhtiöistä melkein 2 miljoonaa markkaa. Piti keksiä kavallusten maksaja, joten yhdistettiin kaikki kunnan vuokratalot Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:ksi. Näin saatiin kaikki vuokratalot korotetuilla vuokrilla osallistumaan kavalluksen maksamiseen. KVA hoitaa Kirkkonummen kunnan omistamia vuokra-asuntoja. Yhtiöllä on 33 vuokra-asuntoyhtiötä, joissa on yhteensä 987 asuntoa. Sen jälkeen selvitimme, milloin ko. yhtiöt ovat rakennettu ja saimme seuraavanlaisen tilaston asuntojen määrästä eri valtuustokausilla: Ennen vuotta 1983 280 asuntoa 1984 1987 84 asuntoa 1988 1991 357 asuntoa 1992 1995 62 asuntoa 2000 2003 64 asuntoa 2004 2008 0 Vanhuksille on rakennettu vuonna 1977 ja peruskorjattu 1999 24 asuntoa Veikkolaan. Lisäksi VVO:n sivuilta selviää, että heille on viimeksi valmistunut Kirkkonummelle 37 vuokra-asuntoa vuonna 2002. Tontteja on tällä valtuustokaudella kunta saanut myyntikuntoon 10 kappaletta, mutta ei yhtään myydyksi huutokaupassaan liian korkean pohjahinnan (90.000 euroa) vuoksi. Nyt kyllä herää kysymys, onko tämä sitä reilua politiikkaa, jota Kirkkonummella pitäisi tehdä? Päätelköön jokainen lukija sen itse. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan puheista päätellen, he eivät ainakaan ole tehneet mitään vuokra-asuntoasian eteen valtuustokaudella 2005 2008. Me PerusSuomalaiset lähdemme siitä, että Kirkkonummella ryhdytään tekemään jotain asumisen puolesta. Kuntaan tulee lisää asukkaita yli tuhat (1000) vuodessa ja kaikki ei varmasti halua heti ostaa omaa asuntoa (Eivät oululaisetkaan). Siksi Kirkkonummelle pitää saada asuntopoliittinen ohjelma heti ja rakennuttaa vähintään 3 yhtiötä vuodessa, siis noin 100 asuntoa vuositasolla neljän tulevan vuo-
NTTI KOMME
den aikana. Asunnot voisivat olla vuokraasuntoja, omaksilunastettavia asuntoja ja sama koskee myös tonttipolitiikkaa. Varmasti nyt vanhat poliitikot sanovat, että mistä rahat. Eihän tuollaiseen varaa ole. Se onkin toinen asia, jonka kerromme Teille ensi lauantaina 11.10.2008 klo 09 Kirkkonummen torilla. Tavataan siellä! Alla vielä lukijoille selvyyden vuoksi, mitä tarkoitamme omaksilunastamisella.
OSKAR Salakari omistajalle maksettava luovutuskorvaus ja asunnon osuus aravalainasta. Miksi tätä ei käytetä Kirkkonummella?
VILLE Savolainen OSKAR SALAKARI puheenjohtaja valtuustoehdokas VILLE SAVOLAINEN sihteeri (sit.) valtuustoehdokas
Omaksilunastaminen
Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asuntonsa omakseen, jos se sijaitsee aravalainoitetussa asuntoosakeyhtiötalossa. Edellytyksenä on, että talon valmistumisesta on kulunut kaksi vuotta. Lunastusoikeuden käyttäminen on mahdollista koko sen ajan, jonka asunto on alkuperäisten aravarajoitusten alainen. Omaksilunastamiseen tarvitaan omistajan suostumus, kun kunta, kuntayhtymä tai niiden yhtiö omistaa osakkeet. Osakkeiden lunastushinta lasketaan aravarajoituslain säännösten mukaan lähtien asunnon alkuperäisestä hankinta-arvosta. ARA vahvistaa lunastushinnan, johon sisältyvät osakkeiden
A LA CARTE · PARMA · PETRA · ESTRADE · AEG · ASTRACAST · DAMIXA · ELECTROLUX · ELICA · FESTIVO · FRANKE · GAGGENAU · MIELE · ORAS · SIEMENS · STALA ·WHIRLPOOL · YLÄMAAN GRANIITTI
1-v. juhlanä yttelyyn!
LA klo 10-1 5 SU klo 12-1 6
Syksyn uutu udet nähtävi Opaco lasip llä mm: rofiiliovet ja Olivia & Can korkeakiilto ella iset mikrolam inaattiovet Uutta Suom essa: Kitchen Aid-kodinko Paikalla Kitch neet! enAid-asian tuntija Uudet mekan ismit ja suunnittelura tkaisut esillä Uudet Silest one Paikalla Yläm kvartsitasot ja graniitit aan Graniitin asiantuntija Sami Garam kokkaa juhla maistiaisia
1-v. juhlanäyttely. Tervetuloa!
Viikonlopun ohjelma ja mahtavat juhlaedut osoitteessa: www.espoonkeittiomaailma.com
ESPOO, SUOMENOJA MARTINKUJA 10 MA-PE 10-18, LA 10-15 PUH. (09) 8194 560
Kartoita ke ittiösi mahd ollisuudet veloituksett a, varaa su unnitteluaik www.espo a: onkeittiom aailma.com
10
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2008:
Reserviläisten kuntoa testataan harjoituksissa
Monen vuoden hiljaiselon jälkeen reserviläiskoulutuksessa on tänä vuonna voitu palata tiiviimpään kertausharjoitusrytmiin. Osana tätä prosessia Uudenmaan Prikaati järjesti 1.10. syyskuuta 2008 jääkäripataljoonan kertausharjoituksen Syndalenissa ja Hankoniemellä. Harjoituksen aikana osa reserviläisistä osallistui kuntotestiin. Vertaamalla reserviläisten tuloksia heidän varusmiesaikanaan suoritettujen testien tuloksiin voidaan tehdä johtopäätöksiä reserviläisten fyysisestä kunnosta ja sen kehityksestä. Pääesikunnan henkilöstöosasto on käynnistänyt reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimuksen, joka toteutetaan vuoden 2008 ja 2009 aikana. Tutkimushankeen nimi on "Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2008". Tutkimus toteutetaan yhteistoiminnassa Pääesikunnan henkilöstöosaston, Jyväskylän Yliopiston, Sotilaslääketieteen keskuksen ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistuu lisäksi edustajia Kuopion yliopistosta, Turun yliopistosta ja Suomen Akatemiasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää muun muassa, minkälainen on 2534 -vuotiaiden reserviläisten fyysinen toimintakyky, miten heidän fyysinen toimintakykynsä on yhteydessä varusmiesajan fyysiseen kuntoon, sosiaalisiin taustatekijöihin ja fyysiseen aktiivisuuteen, sekä miten reserviläisten fyysinen aktiivisuus sekä toimintakyky ovat yhteydessä ylipainoon ja koettuun terveydentilaan. Tutkimuksen tuloksia verrataan vuoden 2003 reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimukseen ja vuoden 1993-1994 reserviläisten kuntotutkimukseen. Tutkimuksen johtajana toimii professori Heikki Kyröläinen apunaan tutkijaryhmä sekä joukko-osastojen testaajia. Kertausharjoitusten yhteydessä järjestettävien mittaustilaisuuksien johtajana toimii majuri Olli Ohrankämmen. Kuntotestit, mittaukset ja kyselyt suoritetaan Puo-
TUTKIJARYHMÄÄ edustavat mm. professori Heikki Kyröläinen sekä mittaustilaisuuksien johtajana toimiva majuri Olli Ohrankämmen. lustusvoimien tiloissa varuskuntaolosuhteissa Tutkimukseen osallistuu maa- ja merivoimien reserviläisiä, joiden ikä on 2534 vuotta. Tutkimuksen otos on noin 1150 reserviläistä. Kertausharjoitukset on valittu sekä alueellisesti että aselajiltaan siten, että otos on valtakunnallisesti kattava ja sosiaalisesti edustava. JS
Palvelukseen halutaan
VARUSMIESTEN ja reserviläisten fyysisestä kunnosta on keskusteltu viime aikoina paljon. Reserviläisille suoritettavaa ergotestiä valvomassa kapteeniluutnantti Ari Tiainen (evp.) ja Luutnantti (evp.) Pekka Väisänen.
OSASTONHOITAJA
Tule esimieheksi Killinmäen osastoille kehittämään vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden hoitoa ja kuntoutusta. Osastonhoitajan sijaisuus jatkuu 21.09.2009 asti ja voit aloittaa tehtävässä sopimuksen mukaan, hakuajan päätyttyä 24.10.2008. Osastonhoitaja vastaa henkilökuntansa osaamisen johtamisesta. Asukkaiden tarpeista lähtevä erityisosaamisen kehittäminen ja varmistaminen on osastonhoitajan keskeinen tehtävä. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi sosiaali- tai terveydenhuollon opistoasteinen tutkinto. Eduksi luetaan kokemus esimiestyöstä. Tehtävään valitun on esitettävä työterveyshuollon arvio edellytyksistään hoitaa työhön kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkohtainen palkka on 2 571,38 euroa/kk. Täytä hakemuksesi osoitteessa www.helsinkirekry.fi. Työavain 32-2009-08 ohjaa suoraan ilmoitukseen. Halutessasi voit lähettää hakemuksen osoitteeseen: Killinmäen osastot, Kirsti Ruusila, PL 8550, 00099 Helsingin kaupunki. Hakemusasiakirjat ovat julkisia eikä niitä palauteta.
OSANA kuntotestiä suoritetaan myös laserammuntaa pistoolilla sekä rynnäkkökiväärillä.
Lisätietoja tehtävästä antaa laitospalvelupäällikkö Kirsti Ruusila puh. 09 310 46504. Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka periaatteen mukaisesti.
Kunta liittyy myös jäseneksi:
KIDE ry:lle 12 000 e toiminta-avustusta
Tule tapaamaan Kirkkonummen ja Inkoon Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaita! Inkoon kirkonkylässä vaalikahvit la 11.10. klo 9-13. Kirkkonummen tori la 11.10. klo 8-13.
INKOO 9-11 KIRKKONUMMI 100-115 Äänestä Vasemmistoliiton ehdokasta kunnallisvaaleissa 26.10.2008. Ennakkoäänestys 15.- 21.10.2008.
Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 6.10. kuntakeskusyhdistys KIDE ry:lle 12.000 euron toiminta-avustuksen. Samalla kunnanhallitus päätti, että kunta liittyy itsekin yhdistyksen jäseneksi. Kirkkonummen kunta on tiivistänyt yhteistyötään kunnan alueella toimivien yritysten kanssa. Kunta on yhteistyössä eri järjestöjen ja yritysten kanssa järjestänyt useita yhteistoiminnan tehostamiseen liittyviä hankkeita. Yhteistyön edelleen tiivistämisen eräänä tuloksena muodostettiin 17.1.2008 kuntakeskuksen yrittäjien yhdistys Kide ry. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää Kirkkonummen kunnan keskustassa toimivien yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa kuntakeskuksesta toimiva, kaupunkimainen, hyvien palveluiden, viihtyisän asumisen sekä monipuolisten harrastusten ja kulttuuritapahtumien alueellinen keskus. Yhdistyksen olemassa olon toivotaan lisäävän alueen eri toimijoiden yhteistyötä ja edesauttavan yleisten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittämistä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys osallistuu aktiivisesti kuntakeskuksen ja sen toimintojen suunnitteluun sekä toteutukseen. Yhdistys myös muun muassa järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapahtumia ja organisoi yhdessä sovittavaa kuntakeskuksen tiedotusta. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat 17 keskusta-alueen yritystä.
www.helsinkirekry.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
11
KyIF:n käsipallosektorin tavoitteena edustusjoukkue mestaruussarjaan
Tulevaisuuden tavoite KyIF:n käsipallosektorilla on pääosin itse kasvatetuista pelaajista muodostetun edustusjoukkueen saaminen mestaruussarjaan, totesi Johan Nyberg, joka tänä suvena otti vastaan KyIF:n käsipallon edustusjoukkueen päävalmentajan pestin hoitaakseen. I divisioonaan nousseen KyIF:n pelejä pääsee seuraamaan Kirkkonummen väestönsuojan kentälle maksutta ja runkosarjaottelut alkavat pelilauantaisin aina klo 16.30. Johan Nyberg uskoo, että KyIF:n mahdollisuudet mestaruussarjaan nousuun ovat muutamien vuosien ja kovan työn tuloksena hyvinkin realistisia kunhan oikealle tolalle saatu asenne ja harjoittelumotivaatio pysyvät kohdallaan. Meidän on viimein lakattava olemasta kasvatusseura muille joukkueille ja panostettava omaan edustusjoukkueeseen, joka mielestäni voisi tulevaisuudessa koostua jopa 70 prosenttisesti KyIF:n parissa varttuneista pelaajista, visioi Nyberg, jolle itselleen käsipallo on ollut tärkeä laji jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kuitenkin on tärkeätä ylläpitää myös hyvä yhteistyö mm naapurikunnan SIF:n kanssa, jotta kaikille pelaajille löytyy joukkue. Oman pelaajauran jälkeen Nyberg on toiminut menestyksekkäästi kahdeksan vuoden ajan mestaruussarjan joukkueiden valmentajana mm. Helsingissä ja Siuntiossa. Käsipallouraan kuuluu myös kuusi vuotta eri maajoukkue tehtävissä ja liiton valmennuspäällikkönä toimiminen päätoimisesti. Neljänä vuotena Nyberg ajoi yhteensä noin 100.000 kilometriä valmennettuaan I-divarissa pelannutta porvoolaisjoukkue Akillesta. Johan Nyberg on tuonut ammatillisen osaamisensa myötä raikkaita tuulia KyIF:n käsipallomaailmaan ja syyskuussa aloitettiin koko seuran lajivalmentajien säännöllinen koulutustilaisuuksien järjestäminen. Tähän ensimmäiseen tilaisuuteen väestönsuojassa osallistui kolmisenkymmentä valmentajaa ja seuraavan kerran tapaammekin sitten koulukeskuksen auditoriossa, kertoi Nyberg. Näitä koulutustilaisuuksia KyIF Trainers Clubin jäsenille järjestetään n. joka toinen kuukausi kolmen tunnin sessioina.
KYIF Trainers Clubin jäsenille järjestetään koulutustilaisuuksia noin joka toinen kuukausi. Ensimmäinen tapaaminen oli syyskuussa väestönsuojassa. Käsipallon tunnettavuutta voisi lisätä mm. koulujen pihoille asennettavilla pelikentillä ja maaleilla sekä tietenkin sillä, että kuntiin luotaisiin riittävästi sisälajeille harjoittelumahdollisuuksia. Käsipallo-ottelu vaatii 20x40 suuruisen kentän ja KyIF:n edustusjoukkue pääsee harjoittelemaan lajia väestönsuojassa pari-kolme kertaa viikossa, joka on liian vähän. Lisäksi tulee juoksu/punttisalitreenit sekä pelit, joten lajin parissa vierähtää viikossa 45 iltaa divarin pelaajilla. Yhteensä ollaan lisätty määrää harkiten ja pikku hiljaa, mutta jo ensi kaudella pitää saada lisää aikaa edustusjoukkueelle mikäli pysymme divarissa, sanoi Nyberg. Uusia, mielenkiintoisia nimiä KyIF:ssä ovat mestaruussarjassa pelannut maalivahti Magnus Westerlund, kapteeniksi valittu Arsenalin entinen pelaaja Kim Heino sekä entinen maajoukkuelaituri Sebastian Aarnio, joka on voittanut useita Suomen mestaruuksia kolmessa eri seurassa; Dickenissä (H:ki), HC Denniksessä (T:ku) ja SIF:ssä (Siuntio). Nyt tehdään lujasti töitä hyvän divarijoukkueen eteen ja tulevaisuudessa KyIF pelaa SM-mestiksessä, visioi Johan Nyberg hymyillen kutsuen kirkkonummelaiset ja lähiseutujen asukkaat tervetulleiksi seuraamaan käsipallo-otteluja väestönsuojaan. Seuraava ottelu pelataan lauantaina 11.10 klo 16.30. Vierasjoukkue Giants tulee Kirkkonummelle Helsingistä.
JOHAN Nyberg toimii KyIF:n käsipallon edustusjoukkueen päävalmentajana.
KyIF:llä 230 junioripelaajaa
Nyberg kuvailee käsipalloa maailman kovimmaksi sisäpeliksi ja sen ovat saaneet huomata myös I divariin nousseen edustusjoukkueen miehet, jotka ovat alkukauden harjoitusotteluissa pelanneet vain piinkovia mestaruussarjan joukkueita vastaan. Uskoa uudella päävalmentajalla kuitenkin löytyy ja hänestä nyt on tehtävä lujasti töitä sekä korkeimmalla tasolla että junnujen parissa. Meillä on seurassa 230 junioria ja haasteena on 1315 -vuotiaiden poikien pysyminen lajin parissa jotta KyIF:ssä kohta olisi sekä Bettä A-poikien joukkueita, joista sitten parhaat nostetaan edustusjoukkueeseen , mietti Johan Nyberg ja piti äärimmäisen tärkeänä, että KyIF:n pelaajat voivat jo nuoresta iästä lähtien edetä määrätietoisesti lajissa ja ajallaan pelata oman seuran väreissä myös mestaruussarjassa. Päävalmentaja aikoo itse jalkautua myös KyIF:n muiden joukkueiden pariin ja pitää yhteyttä paitsi valmentajiin, myös pelaajiin mahdollisuuksien mukaan. Siviiliammatiltaan opettajana työskentelevä Johan Nyberg toivoo, että nykyään 160 maassa harrastettava käsipallo saisi nykyistä tukevamman jalansijan maamme lajikartassa. Sekin vaatii työtä, sillä käsipalloa Suomessa harrastaa n. 4000 henkilöä ja jääkiekkoa lukuunottamatta yleisön kiinnostus kohdistuu pitkälti yksilölajeihin . Televisiossa jääkiekko ja formulat kyllä huomioidaan, mutta joukkuelajikulttuuri on edelleen lapsenken-
gissä verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin.
SATU HOLMLUND Kuvat: STEFAN PAUL
KAMPANJA-AVAUS
INKOON KOKOOMUKSEN
rakentamaan talkoovoimin leikkimökkiä Paikalla yhdistyksen ehdokkaita sekä Raija Vahasalo klo 9-9.30 ja
.
12
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Rantaradan historia kansien väliin
Helsingin ja Turun välinen rantarata on tunnetuimpia suomalaisia rautateitä. Sen historia on pitkä ja mielenkiintoinen ja oman lisänsä historiaan antaa Porkkalan vuokra-aika, jolloin radan käyttö oli hyvin poikkeuksellista. Rantaradan nimeä ei ole koskaan virallistettu, vaikka esityksiä on tehty useitakin. Alunperin puhuttiin Helsingin-Turun rautatiestä ja myöhemmin Karjan radasta. Varhaisin maininta rantaradasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1892. Markku Nummelin on koonnut Rantarata-kirjan kansien väliin radan historian ja sen merkityksen, kirjassa esitellään jokainen liikennepaikka, liikenne, aikataulut, junakalusto, tunnelit, sillat ym. Porkkalan vuokraajasta on oma monisivuinen, kiinnostava selvityksensä. Nummelin on rautatieharrastaja, joka työskentelee johtajana Ratahallintokeskuksessa. Kirjassa on paljon hienoa kuvamateriaalia, osa on Nummelinin omia kuvia ja osa vanhempaa kuvamateriaalia eri kokoelmista. Kirjan on kustantanut Eero Laaksonen. Kirjaa saa hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja sen suositushinta on 45. suomalaisia matkustajajunia vetivät neuvostoliittolaiset veturit. Rantarataa käytettiin myös neuvostotukikohdan huoltokuljetuksiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että neuvostoliittolaisia junia kulki Kirkkonummelta Pasilaan ja sieltä edelleen Leningradiin. Kirkkonummi-Leningrad matkustajajunat kulkivat aina vuokra-alueen palauttamiseen saakka, vilkkaina aikoina päivittäin. Porkkalan vuokra -alueella rantarataa käytettiin myös alueen sisäiseen henkilöliikenteeseen. Tiesittekö muuten, että Haukipäässä Upinniemessä oli viime vuosisadan alussa oma rautatie, joka kuljetti kiveä siellä toimineelta saksalais-venäläis-ranskalaiselta kivilouhimolta laivalaiturille. Louhimolla oli töissä jopa 600 henkilöä. JUSSI SALO
Maailman pisin rautatietunneli
Porkkalan vuokra-aikaan rantaradan liikenteen sanottiin muodostavan "maailman pisimmän rautatietunnelin". Vaikka Porkkalan vuokraalueen rajat leikkasivat radan kahdesta kohtaa, itse rataa ei koskaan katkaistu. Sen sijaan Luomaan idässä ja Tyrikseen lännessä sijoitettiin raja-asemat ja vuokra -alueella kulkevien suomalaisten matkustajavaunujen ikkunat peitettiin luukuilla. Vuokra-alueella
RATAHALLINTOKESKUKSESSA johtajana työskentelevä ja rautateitä harrastava Markku Nummelin on kirjoittanut kirjan rantaradasta. Teos esittelee radan historian, liikennepaikat, kaluston, tunnelit, ym. Kirjassa on paljon hienoa ja mielenkiintoista kuvamateriaalia liittyen rantarataan.
KIRJAN kustantaja, Eero Laaksonen ja kirjoittaja Markku Nummelin tutkimassa uunituoretta Rantarata-kirjaa.
KIRKKONUMMEN asema muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Asema avattiin 1.9.1903 nimellä Kyrkslätt. Kokoelma Markku Nummelin.
NEUVOSTOLIITTOLAISTEN rakentamat Kirkkonummen veturitallit 9.8.1976, jolloin siellä toimi Saalastin veturikonepaja. Kuva: Sakari K Salo.
MASALAN asema kesällä 1963, jolloin uusi asemarakennus oli rakenteilla. Kokoelma Suomen Rautatiemuseo.
SUOMALAINEN rautatierajapuomi Luomassa hieman nykyisen kehä III:n eritasoristeyksen länsipuolella 8.12.1955. Tästä alkoi Suomen puolen rajavyöhyke. Kuvan puomi "sulki" rautatien suomalaisen rajavyöhykkeen alkaessa. Tästä oli matkaa vielä itse rajalle. Kokoelma Suomen Rautatiemuseo.
PORKKALAN merisotatukikohdan veturi Tähtelässä kesäkuussa 1953. Veturi on tuonut juuri junan Kauklahdesta. Kuva: Christian Heydemann.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
13
14
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Toila-Spa -hotellet bjuder på sköna Termid-bad
KS-läsargrupp njöt av en avslappad badresa i Estland
RESEGRUPPEN utanför Narva slott. MATKASEURUE Narvan linnan ulkopuolella. Resebyrån Matka-Haukka ordnade tillsammans med Astor Matkapalvelu en resa till Toila 2128.9 för Kirkkonummen Sanomats läsekrets. Toila-Spa -hotellet ligger vid Estlands östra gräns. Byn Toila har anor redan från 1800-talet av Tarto universitets vetenskapsmän och kultur personer från Sant Petersburg, som fann byn hälsosam, luften och det natursköna läget, havet, stränderna och promenadstigarna i den vackra naturparken med 258 trädarter. ToliaSpa -hotellbyggnad uppfördes under ryska perioden år 1989 då ursprungligen avsedd som ett rekreationshotell för gruvarbetarna. Numera är den 9-våning höga byggnaden totalt ombyggd till ett modernt Spahotell med plats för 280 gäster ibland för flera, säger man på receptionen. Hotellpersonalen anpassas efter behoven beroende på kundunderlaget. Just nu arbetar här 142, säger Jelena Teperik. Badhotellet står för en traditionell vårdbehandling, olika hälsobad, massage, gymnastik, hälsobad, vattengymnastik, hotellets simhall är 25 meter, det finns också en konditionssal. Den nya badavdelningen Toila Termid med bubbelbadbassänger och 7 sorters bastu öppnades 2005. Hotellets stolthet är den nya exklusiva Wellness Orkidé center som inrymmer ett otal olika bastutyper, den nyaste anskaffningen är yogourt bastun troligen den enda i Estland, berättar marknadscheferna Krista Dehterev och Kristi Kivestu. Det är en upplevelse att besöka den vackra ekologiskt inredda Orkidé anläggningen. Vårt team planerar allting själv, den yrkeskunniga personalen får också den bäst tänkbara utbildning, en del massörer har utbildats i Indien, säger Krista hon berömmer personalen. Spa-hotellet har i dagarna fått rätten till tre stjärnors status för hela hotellverksamheten. Numera har hotellet som också inrymmer konferens utrymmen säsong året om. Sommartid finns det möjligheter att hyra fritidsstugor och plats för camping, på hotellområdet. Man kan också beställa båtplats i fiskhamnen, närmare upplys-
RESSIINI användes i gruvan. RESIINA kaivosradalla.
PÅ NARVA slottsmuseum fanns intressanta gamla järnsmide pjäser, rester från gamla Narva. NARVAN linnanmuseossa oli mielenkiintoisia vanhoja takorautoja, jäännöksiä vanhasta Narvasta. ning finns på Toilas hemsidor. På hotellet finns 34 läkare. Man kan i början av veckan få synen granskad av en optiker och beställa glasögon. Många gäster tar in på hotellet endast för några dygn för att få en fastställd en diagnos på sina krämpor, som sedan behandlas av patientens lokala husläkare. Hotellet fungerar för att främja hälsan, inte som sjukhus påminner Kristi. En bra sak är att hälsovårdutbudet är stort och att all behandling sker under samma tak. Läs närmare om hotellverksamheten och behandlingsmetoderna genom att klicka www.toilaspa.ee rigt stod till förfogande under hela resan. En lokal guide följde med resegruppen till den historiska staden Narva, till slottets museum. En annan minnesrik var utfärden till klostret Kuremäe grundat 1891, det enda verksamma klostret i Estland. Klostrets jordarealen omfattar 100 tals hektar. Där utövas jordbruk, fiske och skogsbruk som sköts av 150 nunnor. På klostersamhället finns förutom kyrkor, bostäder också en gravgård. Gruppen hade också möjlighet att bekanta sig med den gamla Kohtla gruvan och gruvans museum. Resan var lyckad och innehållsrik genom det mångsidiga programmet. En familjär munter stämning rådde i gruppen som också var med om en varieté kväll på hotellets restaurang Mio Mare. En hälsning från gruppen till Kirkkonummen Sanomats redaktion, till Matkahaukka och Astor-Reseservice om att dylika resor borde ordnas oftare. GUNVOR WESTREN-DOLL
STORA klosterkyrkan i Kuremäe. KUREMÄEN suuri luostarikirkko.
Kultur- och andra sevärdheter
I det veckolånga reseprogrammet ingick intressanta bussutfärder, gruppen fick uppleva många kulturupplevelser. Färderna var väl planerade av resechef Markku Astor som har en god lokal kännedom efter mångårig reseerfarenhet i Baltikum. Turerna gjordes med Astor bussen som föröv-
ANNELI och Kari Nurminen har tidigare gästat hotellet. Här i bubbelbassängen med Aura Wollsten. ANNELI ja Kari Nurminen ovat aikaisemmin olleet hotellin vieraina. Tässä porealtaassa Aura Wollstenin seurassa.
INREDNINGSDETALJ från Orkidé avdelningen. SISUSTUKSEN yksityiskohtia Orkidea-osastolta.
KRISTA Dehterev och Kristi Kivestu sköter hotellets marknadsföring. KRISTA Dehterev ja Kristi Kivestu hoitavat hotellin markkinointia.
I NATURPARKEN Toila-Orun fanns 258 trädarter. LUONNONPUISTOSSA Toila Orunissa on 285 eri puulajia.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
15
Naapurimaassamme satsataan Spa-hotellin toimintaan
Lukijamatkalaiset rentouttavalla kylpylämatkalla Virossa
Matkatoimisto MatkaHaukka järjesti yhdessä Astor Matkapalvelun kanssa viikon virkistävän kylpylämatkan matkan Toilaan 21.28.9. Kirkkonummen Sanomien lukijoille. Toila-Spa hotelli sijaitsee koillis-Virossa . Toilan kylällä on perinteitä jo 1800-luvulta alkaen. Tarton yliopiston tiedemiehet ja kulttuuripersoonat Pietarista löysivät aikoinaan kylän ilman ja luonnon puolesta terveellisen sijainnin, meren, rannat ja kävelypolut kauniissa luonnonpuistossa, jossa on 258 puulajia. ToilaSpa -hotelli rakennettiin Venäjän kauden aikana ja se oli silloin tarkoitettu kaivosmiesten kuntoutukseen. Nykyään yhdeksänkerroksinen rakennus on kokonaan uudelleenrakennettu moderniksi Spa-hotelliksi 280 vieraspaikkoineen, joskus jopa enemmänkin, sanottiin vastaanotossa. Hotellin henkilökuntaa sopeutetaan tarpeen mukaan riippuen asiakastilanteesta. Juuri nyt täällä työskentelee 142, sanoo Jelena Teperik. Kylpylähotelli tarjoaa perinteellisiä hoitoja, erilaisia terveyskylpyjä, hierontaa, voimistelua, vesivoimistelua. Hotellin uimahalli on 25 metriä pitkä, ja löytyy myös kuntosali. Uusi kylpyläosasto Toila Termid porealtaineen ja seitsemän erilaista saunatyyppiä avattiin vuonna 2005. Hotellin ylpeys on ylellinen Wellness Orkidé keskus , johon sisältyy erilaisia saunatyyppejä. Uusin hankinta on yogourt sauna, luultavasti ainoa Virossa, kertovat markkinointipäälliköt Krista Dehterev ja Kristi Kivestu. On suuri elämys käydä ekologisesti sisustetussa Orkidé osastossa. Meidän tiimimme suunnittelee kaiken itse, ammattitaitoinen henkilökunta saa myös parhaan mahdollisen koulutuksen, osa hierojistamme on koulutettu Intiassa, sanoo Krista kehuessaan henkilökuntaa. Spa-hotelli on näinä päivinä saanut oikeuden kolmen tähden statukseen koko hotellitoiminnan osalta. Nyttemmin on hotelliin myös mahdutettu kokoustilat vuoden ympäri sesonkiin. Kesäaikaan on myös mahdollisuus vuokrata vapaa-ajanmökkejä ja paikkoja campingiin hotellialueella. Myös voi tilata venepaikkoja kalaHÄR går gränsen mitt i floden. Slottet på andra sidan hör till Ryssland. TÄSSÄ kulkee raja keskellä jokea. Linna toisella puolella kuuluu Venäjälle.
SKOLELEVERS vattengymnastiklektion. KOULULAISTEN vesivoimistelutunti.
STATY i Toila Fiskhamn. PATSAS Toilan kalasatamassa. satamasta, lähempiä tietoja saa Toilan kotisivuilta. Hotellissa on 34 lääkäriä. Alkuviikosta voi myös saada optikolta silmätarkastuksen ja tilata silmälaseja. Monet vieraista tulevat hotelliin vain saadakseen diagnoosin vaivoilleen, jotka sitten käsitellään potilaan paikallisen kotilääkärin toimesta. Hotelli toimii terveyden edistämiseksi, ei niinkuin sairaala, muistuttaa Kristi. Hyvä asia on, että terveystoiminta on mittavaa ja tapahtuu kaikki saman katon alla. Lue lähemmin hotellin toiminnasta ja metodeista netistä www.toilaspa.ee mämme mukana historialliseen Narvan kaupunkiin ja linnan museoon. Toinen muistorikas matkamme oli Kuremäen luostariin, joka perustettiin vuonna 1891. Tällä hetkellä se on ainoa toimiva luostari Virossa. Luostarin omistama maa-alue on satoja hehtaareja. Siellä harjoitetaan maanviljelystä, kalastusta ja metsätaloutta, jota hoitaa 150 nunnaa. Luostariyhteisössä on sitäpaitsi kirkkojen lisäksi asuntoja ja hautausmaa. Ryhmällä oli myös mahdollisuus tutustua vanhaan Kohtla-kaivokseen ja kaivoksen museoon. Matka oli onnistunut ja sisältörikas monipuolisen ohjelmansa ansiosta. Ryhmässä vallitsi hyvä perhetunnelma ja sillä oli niinikään mahdollisuus varietee-iltaan ravintola Mio Maressa. Tervehdys ryhmältä lähteekin Kirkkonummen Sanomien toimitukseen ja Matkahaukalle sekä Astor-Matkapalvelulle siitä, että vastaavanlaisia matkoja pitäisi järjestää useamminkin.
NARVA slott ligger vackert vid Narvaflod. NARVAN linna sijaitsee kauniin Narvajoen varrella.
Kulttuuri- ja muita nähtävyyksiä
Viikon pituisessa matkaohjelmassa oli mielenkiintoisia bussimatkoja, ryhmä sai kokea monia kulttuurielämyksiä. Reitit oli hyvin suunniteltuja matkanjohtajamme Markku Astorin toimesta, hänellä on hyvä paikallistuntemus monivuotisen Baltian matkatoimistokokemuksen ansiosta. Matkat tehtiin Astorin bussilla, joka oli käytössämme koko viikon ajan . Paikallinen opas seurasi ryh-
GUNVOR WESTREN-DOLL
HOTELLET Toila SPA ligger i en idyllisk mitt i småhusbebyggelse. HOTELLI Toila SPA sijaitsee keskellä idyllistä pientaloasutusta.
JELENA Teperik och Epp Lomp önskade se flera finländska gäster. JELENA Teperik ja Epp Lomp toivovat lisää vieraita Suomesta.
VYERNA i den lilla fiskehamnen. NÄKYMÄ pienestä kalasatamasta.
SOUVINERFÖRSÄLJNING utanför gruvområdet. MATKAMUISTOJEN myyntiä kaivosalúeella.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
17
5
9
1
Fanta
85
/kg
Lohko, kuori ja kuutioi lanttu. Kuumenna rasva padassa. Lisää lanttukuutiot ja kääntele niitä kuumassa padassa, kunnes ne saavat hiukan väriä. Lisää mausteet ja hauduta vielä kannen alla noin 10 minuuttia. Tarjoa possunfileen lisäkkeenä.
90/kg
Snellman n./ca 1,2 kg
5 1
95/kg
Suomi/Finland pakattu/packad
2 1 0
99
Primula 400 g (7,48/kg)
6 40 1
Serla
99
Serla Toilet
24 rll/st. (0,29/rll/st.)
80 kpl/st. (0,02/kpl/st.)
1990
7,92 l (2,06/l) (sis./inneh. 16,30 + pantti/ pant 3,60)
99/kg
Suomi/Finland 1. lk./kl.
99/kg
Italia/Italien 1. lk./kl.
259
Findus
99
199
Juustoportti Libero tai/eller
600 g (4,32/kg)
0
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660
(1,06/l) (sis./ inneh. 1,59 + pantti/pant 0,40)
69
Oululainen 235 g (2,94/kg)
2
59
S-ryhmä Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju
99
Arla 150 g (6,60/kg)
1190
3468 kpl/st. (0,350,18/kpl/st.)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18.
200220 g (9,959,05/kg)
Atria 250 g (10,36/kg)
www.s-kanava.fi
S-gruppen Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
18
Kuukauden kirja
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
José Saramago: Baltasar ja Blimunda
Portugalilainen kirjailija José Saramago sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998. Hänen ehkäpä luetuin ja rakastetuin romaaninsa, Baltasar ja Blimunda, ilmestyi 1982 ja se käännettiin nopeasti useille kielille. Kirjasta tuli Saramagon kansainvälinen läpimurto. Yksikätisen sotilaan Baltasarin ja arvoituksellisen juutalaisnaisen Blimundan välinen avoin ja uskollinen rakkaus kantaa lukijan läpi koko romaanin. Kirjan toinen kantava ainesosa on isä Bartolomeu Lorençon suunnittelema lentävä lintu. Hän on jesuiittapappi, vapaa-ajattelija ja näkyjennäkijä, joka elättelee harhaoppista unelmaa lentämisestä. Hänen jättiläislintunsa tulisi lentämään käyttövoimanaan ihmisen tahto. Niinpä hän antaa Blimundalle tehtäväksi kerätä tahtoa lasipulloon. Blimundalla on nimittäin epätavallinen kyky nähdä suoraan ihmisen läpi. Voimakastahtoisissa persoonissa hän huomaa tahdon kuin usvapilven. Kertomus tapahtuu 1700-luvun Portugalissa. Kuningas João V on levoton kruununperimyksestä lapsettomassa hovissa, ja lupaa fransiskaanimunkkien kehotuksesta rakentaa luostarin Jumalan kunniaksi, jotta saisi Jumalan suostutelluksi lahjoittamaan kuningattarelle lapsen. Kuningas muuraa omakätisesti peruskiven luostariin Mafraan. Kymmeniätuhansia miehiä pakkotyöllistetään. Myös Baltasar on mukana valtavan luostarin rakentamisessa. Kuningatar tulee raskaaksi, ja aikanaan syntyy Maria Bárbara. Myöhemmin syntyy myös poikalapsi. Runsaan henkilögallerian neljäs päähenkilö on muusikko Domenico Scarlatti. Hänet on palkattu Portugalin hoviin perillisten musiikin opettajaksi. Hänen cembalomusiikkinsa tuo kauneutta ja lohtua ja saa ihmiset lipumaan todellisuuden kovien olojen yli. Mutta loppujen lopuksi tarina on kuitenkin Baltasarin ja Blimundan. Saramagolla on ainutlaatuinen kyky kuvata yksinkertaisen ihmisen ajatusmaailmaa, hänen uskoaan, epäuskoaan ja taikauskoaan ja ennen kaikkea rakkautta. Kaksi köyhää ihmistä 1700luvun Portugalista jakaa elämänsä meidän kanssamme. Heidän elämän edellytyksensä ovat niin erilaiset ja kuitenkin niin samanlaiset! Saramagon suurenmoisen romaanin lukeminen on mullistava lukuelämys. Saramago on edelleen aktiivinen ja innokas kirjailija. Hän on helläsydäminen ihmiskuvaaja, mutta säälimättömän tarkkanäköinen modernin yhteiskunnan arvostelija. Hänen romaaneistaan kymmenen on käännetty suomeksi. Uusimman nimenä on Kertomus näkevistä. Se on itsenäinen jatko-osa verrattoman hyvälle kirjalle Kertomus sokeudesta. TOVE FAGERHOLM Käännös: Jaana Heimo
Kierrätä kirjaa ja paranna Siuntion kirjaston kirjavalikoimaa
Löytyisikö kotikirjastostasi hyväkuntoisia ja luettavia kirjoja? Mikäli vastaat kyllä, niin toivon, että luet tämän tekstin loppuun. Arvostan sitä, että suomalaiset ovat ammentaneet sivistystä kirjastopalveluista nauttien. Kirjastopalveluiden laadukkuus on taannut korkeatasoisen koulutuksen myös vähävaraisille ja rikastuttanut kulttuurista pääomaamme monin tavoin. Suomalainen kirjasto on hittituote, josta voimme kansainvälisesti olla ylpeitä. Koen, että siuntiolaiset ansaitsevat nykyistä paremmat kirjastopalvelut ja olen valmis tekemään töitä asian eteen. Kirkkonummen Sanomien välityksellä haastan siuntiolaiset päivän hyvän työn pariin. Ehdotan, että viemme hyväkuntoisia kirjoja kirjastoon ja pääsemme osallistumaan kirjastotoimen kehittämiseen. Kierrättäminen on ympäristöystävällistä ja kirjan kierrätys tärkeä ympäristöteko. Siuntion kirjasto ottaa mielellään kirjoja vastaan lauantaina 11.10 klo 10 al-
ELISA Calin toivoo, että siuntiolaiset innostuisivat kierrättämään kirjojaan. kaen. Tehdään hyvä teko yhdessä. Siuntiolaisten asialla, ELISA CALIN
Månadens bok
José Saramago: Baltasar och Blimunda
Den portugisiske författaren José Saramago tilldelades Nobelpriset i litteratur 1998. Hans kanske mest lästa och älskade roman, Baltasar och Blimunda kom ut 1982 och översattes snart till många språk. Det blev Saramagos internationella genombrott. Den rättframma och trofasta kärleken mellan den enarmade soldaten Baltasar och den gåtfulla judinnan Blimunda bär läsaren genom hela romanen. Ett annat bärande element är den flygande fågeln som fader Bartolomeu Lourenco konstruerar. Han är jesuitpräst, fritänkare och visionär och hyser den kätterska drömmen om att kunna flyga. Hans jättefågel skall flyga med människans vilja som drivkraft och han ger Blimunda i uppgift att samla in människovilja i en glasflaska. Blimunda har nämligen den ovanliga gåvan att kunna se rakt igenom människorna. Hos viljestarka personer urskiljer hon viljan som ett molntöcken. Berättelsen utspelar sig i 1700-talets Portugal. Kung Joao V oroar sig för tronföljden i det barnlösa slottet och lovar på franciskanermunkarnas inrådan att bygga ett kloster till Herrens ära för att beveka Herren att skänka drottningen ett barn. Kungen murar egenhändigt grundstenen till klostret i Mafra. Tiotusentals män tvångsutskickas till arbetet. Också Baltasar är med om att bygga det väldiga klostret. Drottningen blir gravid och i sinom tid föds också infantan Maria Bárbara. Senare föds också en son. Den fjärde huvudpersonen i det rika persongalleriet är musikern Domenico Scarlatti. Han är anställd vid det portugisiska hovet som infantans musiklärare. Hans cembalomusik ger skönhet och tröst och får människorna att sväva över verklighetens hårda vilkor. Men först och sist är berättelsen ändå Baltasars och Blimundas. Saramago har en enastående förmåga att skildra den enkla människans föreställningsvärld, hennes tro, vantro och övertro och framför allt kärlek. Två fattiga människor från 1700-talets Portugal delar sitt liv med oss. Så olika deras livsvillkor är och ändå så lika! Det är en myllrande rik läsupplevelse att läsa Saramagos storartade roman. Saramago är fortfarande en aktiv och angelägen författare. Han är en ömsint människoskildrare, men obarmhärtigt klarsynt när han gisslar det moderna samhället Tio av hans romaner finns översatta till svenska. Den nyaste heter Klarsynen. Det är en fristående fortsättning på den helt enastående romanen Blindheten. TOVE FAGERHOLM
Espoon Vihreät Naiset:
Koulukirjasto innostaa lukemaan
Espoon Vihreät Naiset ry vaatii jokaiselle koululaiselle oikeutta monipuoliseen ja innostavaan koulukirjastoon. Tutkimusten mukaan oppilaiden koulumenestys paranee, kun heillä on mahdollisuus käyttää hyvin varustettua koulukirjastoa. Kirjojen ja lehtien helppo saatavuus lisää koululaisten lukuintoa. Monipuolinen kirjakokoelma tarjoaa vaihtoehtoja monenlaisille lukijoille. Se ottaa huomioon myös itsenäiset ja innokkaat lukijat, kuten hiljaiset ja koulussa hyvin menestyvät tytöt, jotka muuten voivat jäädä opetuksessa paitsioon. Espoon Vihreiden Naisten sihteeri, erityisopettaja Teresia Volotinen korostaa, että laajan kirjavalikoiman lisäksi viihtyisä lukuympäristö saa myös vähemmän lukemisesta kiinnostuneet oppilaat innostumaan lukemisesta. Vapaaehtoinen lukeminen parantaa luetunymmärtämistä, sanavarastoa, oikeinkirjoitusta, kieliopin hallintaa ja kirjoitustyyliä. Koulukirjaston kokoelman laatimisessa on otettava huomioon koulun opetussuunnitelma. Koulukirjaston toiminnan kannalta on tärkeää, että sitä hoitaa koulutettu kirjasto-opettaja, joka tekee yhteistyötä koulun muiden opettajien kanssa. Espoon Vihreät Naiset ry vastustaa koulujen resurssien supistamista, koska se kohdistuu helposti koulukirjastomäärärahoihin ja kirjasto-opettajien tunteihin. Espoossa on onnistuttu pitämään kiinni riittävästä tuntikehyksestä, joka mahdollistaa myös koulukirjastot. Tämän haluamme varmistaa jatkossakin, tähdentää Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marjut Joensuu. Espoossa Ymmerstan koulussa toimiva oppimiskeskus kehittää kirjallisuuden ja tiedonhallintataitojen opetusmenetelmiä ja tarjoaa espoolaisille opettajille koulutusta, neuvontaa ja esittelykäyntejä. Ymmerstan koulu toimii yhteistyössä kirjallisuuden ja kirjastoalan ammattilaisten kanssa.
Het gröt smakar inte i Sjundeå?
Rundradion hade en valdebatt angående Sjundeå på en svenskspråkig radiokanal i slutet av september. Efter debatten hade man en valpanel där bl.a. f.d. kommunalpolitikern Frey Karlsson deltog. Frey poängterade ett antal mycket relevanta iakttagelser. Den viktigaste var att man i debatten inte tog upp möjligheten att dela Sjundeå, i anknytning till en möjlig samgång med andra kommuner. Efter det, den 4.10., ordnade Sjundeå Företagare en valdebatt. Tyvärr hade jag inte möjlighet att ta del i debatten, men jag fick en bra inblick i den från Kirkkonummen Sanomats artikel i nr 77 s. 29 (på finska). Nu lämnade man inte endast odebatterat hur en samgång kunde ske, utan ignorerade total frågan om samgång eller sammanslagning, den enskilda fråga som har den största inverkan på alla sjundeåbors framtid. Jag hoppas att det är en tillfällighet att åtta av elva deltagare i debatten är sittande ledamöter i kommunalfullmäktige och att de sex av dem som i skrivande stund finns på MTV3s kandidattest i medeltal har svarat "delvis av samma åsikt" på en förenklad skala. Oberoende av att jag starkt motsätter mig Freys syn på att en samgång är på agendan för nästa mandatperiod i Sjundeå, eller ens att det är en obestridlig framtid för oss, håller jag med honom att en delning av kommunen kunde vara en lösning. Om en samgång sker är en delning det bästa alternativet för Sjundeå. Begreppet samgång eller sammanslagning har fått en stämpel som den självklara räddningen för kommunernas ekonomiska utmaningar, utan att det skulle inverka på servicenivån. Sammanslagningar är en automatisk räddning men definitivt främst på servicens bekostnad. För att en samgång skall kunna vara en bra lösning utan att servicen blir sämre, bör man ha ett brett fungerande samarbete som bas. Först måste man bevisa att man via samarbete kan uppnå kostnadseffektivitet så att nuvarande eller bättre service-nivå uppnås. Så som även Frey troligen ser det, kan ändamålsenlig fungerande kostnadseffektivitet inte uppnås i Sjundeå via samarbete med endast en kommun, p.g.a. vårt glesbebodda stora geografiska område. Efter att vi har ett fungerande samarbete och bevis för att det gick att uppnå kostnadseffektivitet, kan vi överväga om det finns möjlighet till ytterligare inbesparingar via en samgång. Sjundeå har tyvärr en lång väg att gå före vi kommer till detta skede. Sjundeås nästa fullmäktige bör se som sin huvu-
NTTI KOMME
duppgift att utveckla möjligheterna för samarbete med närkommunerna utan djupare samgångstankar. För att vi skall kunna gå den vägen bör vi även fokusera på samarbete med den privata sektorn, för att säkerställa att sjundeåborna får sin service i Sjundeå även i framtiden. Vi bör även uppnå kostnadseffektivitet genom att överväga nya serviceformer inom de gränser lagen ger oss. MARCUS NORDSTRÖM Sjundeå, SFP www.lojodalen.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
19
TUNNELMAA KOTIIN
STÄMNINGSFULLT I HEMMET
EDULLISESTI PRISMASTA/FÖRMÅNLIGT PÅ PRISMA
33,90
LATTIAUPLIGHT/ A P GOLVLAM T UPLIGH MED inAntiikkimess a arjattu kiä tai h terästä./ g eller Antikmässin t stål. borsta
RIISIPAPERIVALAISIN/ TAKLAMPA AV RISPAPPER
Kodomo
Aneta Live
6,90
Isi
Kuvioina perhosia, ampiaisia ja kukkia./Dekorfigurer: fjärilar, getingar och blommor. Ø 40 cm. 60 W, E 27.
Valkoinen. Kork. 35 cm. Latausteline iPodille ja 5 kaiutinta!/ Vit. Höjd 35 cm. Laddningsställ för iPod och 5 högtalare! 20 W, G4.
PÖYTÄVALAISIN/ BORDSLAMPA
69,90
9,90
Ruskea, harmaa tai tummanharmaa. Kork. 38 cm./Brun, grå eller mörkgrå. Höjd 38 cm. Ø 14 cm. 1 x 40 W, E14.
PÖYTÄVALAISIN/ BORDSLAMPA
www.s-kanava.fi
2,39
Atria NAUDAN JAUHELIHA/ NÖT MALET KÖTT 17 % 400 g (5,98/kg)
Wursti BROILERIN FILEESUIKALE/ BROILER FILÉSTRIMLOR Hunajamarinoitu/ I honungsmarinad, 1 kg,
alkuperämaa Tanska/ ursprungsland Danmark
TO-LA/TOR-LÖR 9.-11.10.
Pouttu PORSAAN UUNIFILEE/ GRIS UGNSFILÉ Maustettu/Kryddad, n./ca 1,2 kg Suomi/Finland PERUNAPUSSIT/ POTATISPÅSAR 2 kg (0,45/kg) 1. lk./kl.
4,99
Valio MAUSTETUT JOGURTIT/ SMAKSATT YOGHURT 200 g (1,45/kg)
4,95/kg
0,89
ENTISTÄ ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN
1,29/kg
Espanja/ Spanien SATSUMA 1. lk./kl.
0,29
2,49
Ingman MAUSTETUT KERMAJÄÄTELÖT/ SMAKSATT GRÄDDGLASS 1l
Ristorante PAKASTEPIZZAT/ DJUPFRYSTA PIZZOR 320375 g (7,786,64/kg)
1,09
Apetit PAKASTEKASVIKSET/ DJUPFRYSTA GRÖNSAKER Puutarhurin-, Amerikan- tai/eller Kruunusekoitus 300 g (3,63/kg)
1,99
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18
Vaasan TÄYSHYVÄT 650 g (3,06/kg)
Arla VIKING EDAMJUUSTO/OST 800 g (5,99/kg)
4,79
1,79
PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
COCA COLA TAI/ELLER COCA COLA ZERO 4-pack, 6 l (0,54/l) (sis./ inneh. 3,25 + pantti/pant 1,60)
4,85
APTEEKKI APOTEK
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17
PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT, PUH./TFN 010 4426 662, MA/MÅN-PE/FRE 8-21, LA/LÖR 8-18.
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
20
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
MÄÄN HYVÄT KAUPAT! TULE TEKE
ei muita kuluja, 10 000 /24 kk, 18.10.2008 asti varastossa oleviin autoihin.
0 % korko,
Rajoitettu erä vielä erikoishintaan
alk. 13 290 !
Tyylikäs Swift 1.3 GL Hot Chili nyt vain 13 290 + toim. kulut 600 = 13 890 Räväkkä nelivetoinen Swift 1.3 4WD Hot Chili nyt vain 14 490 + toim. kulut 600 = 15 090
Tarjoushintaa ei voi yhdistää muihin etuihin. Autoja rajoitettu erä. EU-yhd. kul. 5,86,2 l/100 km ja CO2 140147 g/km.
Hyundai i30 alk. 17 490 , i30CW alk. 19 490 . Jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa,
premium-luokan laatu ja ajettavuus maksaisivat puolitoista kertaa enemmän. Tule ja kokeile itse. Inspiroidu: i USB-liitäntä esim. musiikkisoittimelle i ilmastointi i sininen mittarivalaistus i ajotietokone ja informaatiojärjestelmä i kuusi turvatyynyä i ESP-ajonvakautus*
Hintoihin lisätään toimituskulut 600 . EU-yhd. kulutus 4,77,6 l/100 km, CO2-päästöt 125182 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein. *Lisävaruste Classic-malleissa, muissa vakiona.
Espoo Kuitinmäentie 30 | puh. 0207 997 300 | ma-pe 8-19, la 10-15
www.meauto.fi
Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min ja matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
21
Tuhat uutta asukasta Siuntion kuntakeskukseen
Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai iltana 6. lokakuuta varsin sopuisasti kuntakeskuksen ydinalueen kehittämiseen liittyvän yleiskaavaehdotuksen, jonka myötä radan eteläisellä puolella tulevaisuudessa asuu parhaimmillaan tuhat asukasta enemmän kuin nykyään. Yleiskaavaehdotusta valtuutetuille kokouksen alkajaisiksi esitteli arkkitehti Risto Iivonen. Kuntakeskuksen lisäksi Siuntion kasvaa Störsvikin kulmilla, sillä valtuusto hyväksyi maanantaina myös kantatie 51:n eteläpuoleisen alueen hyötyanalyysin, jota valtuutetuille kokoukseen oli saapunut selvittämään Hannu Ridell Maakanta Oy:stä. Siuntion kuntakeskuksen radan eteläpuoleisen alueen kehittämistä ja ideointia varten on tarkoitus perustaa asukasyhteistyöprojekti. Asukasyhteistyöprojektin vetovastuu on Asuntosäätiöljien osuus arvonnoususta on 21,8 milj. euroa. Hyötyanalyysia on kehitetty edelleen niin, että on tehty arvio siitä, miten paljon jokaisen yksittäisen maanomistajan on maksettava korvausta kunnalle. Tämä summa perustuu siihen rakennusoikeuteen, jonka maanomistajan oletetaan saavan lopullisessa asemakaavoituksessa. Mikäli joku maanomistaja saa enemmän rakennusoikeutta rakennuskaavoituksen yhteydessä kuin mitä on arvioitu tässä vaiheessa, maanomistaja korvaa kunnalle 50 % arvioidusta rakennusoikeuden arvonnoususta. Arvioinnin lähtökohtana on pidetty tonttien hintatasoa vuonna 2005. Hinnat ovat nousseet tämän jälkeen. Oikeaa hintatasoa tärkeämpää on, että eri osa-alueiden hintojen suhde on oikea niin, että maanomistajien keskinäiset maksuosuudet voidaan vahvistaa. Lopullisissa sopimuksissa käytetään sen hetkistä käypää hintaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.2006 kantatien 51 eteläpuolisen alueen osayleiskaavan, ja kaava sai lainvoiman 14.3.2008 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Koska kaava laaditaan suurimmaksi osaksi yksityismaille, kaavan toteuttamiseen käytetään maankäyttösopimuksia, joissa maanomistaja sitoutuu vastaamaan alueen teiden ja ulkoilureittien rakentamiskustannuksista. SH
HANNU Ridell Maakanta Oy:stä selvitteli Siuntion valtuutetuille kantatien 51 eteläpuolisen alueen hyötyanalyysiä.
SIUNTION kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 6. lokakuuta viimeisen kerran ennen kunnallisvaaleja. Valtuutettujen lisäksi lehtereillä oli tavallista runsaammin yleisöä. Puheenvuoroa pitämässä sitoutumattomien Kari Vierinen. lä, kaavoittaja asiantuntijoineen ja kunnan virkamiehet ovat tietenkin keskeisesti mukana. Toiminta tulee olemaan avointa, keskustelevaa, keskittämisideoita hakevaa. Tällä tavoin on tarkoitus luoda uutta mallia toimia ja toteuttaa vuorovaikutteista suunnittelua. Kokouksia tulisi olemaan keskimäärin 12 kk välein. Eri teemoja voidaan jalostaa työryhmissä ja sen jälkeen käsitellä niitä yhdessä. Asukasyhteistyöprojektiin voivat tulla mukaan asukkaat erityisesti luottamushenkilöt, asukasyhdistykset, seurakunta, yrittäjät, paikallinen ympäristöyhdistys, urheiluseurat sekä muut järjestöt ja yhdistykset. Myös Uudenmaan ympäristökeskus ja Ratahallintokeskus kutsutaan mukaan. Yhteistyöprojektin lisäksi Siuntiossa tulee olemaan koordinoivana organisaationa asukasyhteistyöprojektin ja kunnan luottamushenkilöorganisaation välillä yhteistyöryhmä, johon kuuluvat kunnan, alueen maanomistajien ja Asuntosäätiön edustajat. Myöhemmin siihen voivat liittyä alueelle tulevat toimijat. Asiasta valtuutetuille kertoi maanantai illan kokouksessa DI Hannu Ridell. Katujen, kunnallistekniikan ja puistojen rakentamiskustannusten arvioinnin on tehnyt Pöyry Infra Oy. Kustannukset ovat selvityksen mukaan 29,2 miljoonaa euroa vuoden 2012 hintatason mukaan laskettuna. Kunnallistekniikka maksaa n. 8,2 miljoonaa euroa, joten maanomistajien korvaussumma alueen kaduista ja muista liikenneväylistä on 21 milj. euroa. Hyötyanalyysin mukaan osayleiskaava-alueen arvo ennen arvonnousua on ollut 15,5 milj. euroa ja muutoksen jälkeen 58,2 milj. euroa. Arvonnousu on näin ollen 42,7 milj. euroa. Arvonnoususta kunta saa 21 milj. euroa alueen liikenneväylistä ja maanomista-
Lokakuun herkkuja Gott i oktober
Palvelemme myös sunnuntaisin Vi betjänar även söndagar klo/kl. 12-21.
Perheleipurit Ruissämpylä/ Rågsemla 5 kpl/st. 300 g (6,17/kg)
Hyötyanalyysi Störsvikin tonteista
Ilman suurempia puheita Siuntion kunnanvaltuustossa meni läpi myös kantatien 51 eteläpuolisen alueen hyötyanalyysi ja ne periaatteet, joiden mukaan maanomistajat korvaavat kunnalle alueen liikenneväylien rakentamiskustannukset. Kunta on käyttänyt Maakanta Oy:tä laatimaan analyysin osayleiskaavan maanomistajille tuomasta hyödystä.
Hinnat voimassa koko lokakuun. Priserna i kraft hela oktober.
Pouttu Possusuikale/ Strimlat griskött
400 g (4,98/kg)
maustamaton tai marinoitu/ naturel eller marinerad
1
99
185
Unibet ennustaa:
HK Uunilenkki/ Ugnslänkkorv
400 g (2,47/kg)
Demarit ottaa takkiin myös Kuntavaaleissa
Jutta Urpilaisen luotsaama Sosiaalidemokraattinen puolue menettää suurimman puolueen asemansa kunnissa. Urpilaisen oppositiopolitiikka ei ole vakuuttanut ja Peliyhtiö Unibet uskoo, että suurimmaksi puolueeksi kunnissa nousee joko Kokoomus tai Keskusta. Molempien kerroin on 2,6, Demarien kertoimen ollessa 3. Vuoden 2004 Kuntavaaleissa Sosiaalidemokraattien ääniosuus oli 24,1 % Keskustan 22,8 % ja Kokoomuksen 21,8 prosenttia. Vuoden 2004 Kuntavaalien äänestysprosentti oli koko maassa 58,6. Äänestysprosentti kohosi 2,7 prosenttiyksikköä vuoden 2000 vaaleista. Unibet uskoo, että äänestysprosentti jatkaa kasvuaan ja äänestysprosentti puhkaisee 60 prosentin rajan kertoimella 1,55. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina, tänä vuonna vaalipäivä on sunnuntaina 26.10.2008. Vaaleissa valitaan valtuusto, joka on kunnan ylin toimielin ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valittavien valtuutettujen määrä riippuu kunnan asukasmäärästä. Kuntavaalit 2008 Suurin puolue Kokoomus 2,60 Keskusta 2,60 Sosiaalidemokraattinen puolue 3,00 Kuntavaalit 2008 Äänestysprosentti Yli 60 % 1,55 60 % tai vähemmän 2,20.
099 0
329 9
www.varuboden.fi
Arla Edamjuusto/ost 500 g (6,58/kg)
Valio Maustetut jogurtit/ Smaksatt yoghurt
200 g (1,75/kg)
35
Karjala III 12-pack 3,96 l (2,20/l) (sis./inneh. 8,70 +pantti/pant 1,20)
90
Hinta voimassa/ Priset gäller 1.9.31.10.
Bonus jopa 5 %
Bonus upp till 5 %
KANTVIK puh./tfn 010 4426 840 LINDAL puh./tfn 010 4426 850 MASALA/MASABY puh./tfn 010 4426 880
Edullinen. Tuore. Helppo.
Förmånlig. Färsk. Behändig.
Palvelemme/Vi betjänar
mape/mån-fre 721, la/lör 818, su/sön 1221
22
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Yrittäjäuutiset
Kirkkonummen Yrittäjäuutiset on Kirkkonummen Sanomien ja Kirkkonummen Yrittäjät ry:n yhteistyöprojekti. Sivu ilmestyy keskimäärin kerran kuussa. www.kirkkonummenyrittajat.fi
Yrittäjät innolla mukana kuntavaaleissa Joustoturvavalmistelu
2 250 SY:n jäsenyrittäjää ehdokkaina etenee
Kuntavaaleissa on 2 250 SY:n jäsenyrittäjää ehdolla valtuustoihin eri puolueiden listoilta. Monilla paikkakunnilla tehdyt kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuustopaikkoja ja ehdokasmääriä, joten suhteellisesti yrittäjäehdokkaiden määrä on lisääntynyt selvästi. Yrittäjäehdokkaita on tällä kerralla hieman enemmän kuin neljä vuotta sitten pidetyissä kuntavaaleissa, joten voimme olla tyytyväisiä ehdokasasetteluun. Suuri yrittäjäehdokkaiden määrä kertoo, että yrittäjät ovat halukkaita osallistumaan kunnalliseen päätöksentekoon omissa kotikunnissaan. Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjiä on ehdokkaina kaikkien puolueiden listoilla. SY:n kuntavaalisivuilta www.yrittajat.fi/kunnallisva alit2008 voitte lukea, mitä mieltä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat elinkeinopolitiikasta, Paras-hankkeesta, palveluseteleistä ja muista yrittäjille tärkeistä kysymyksistä. Yrittäjäehdokkaat voivat myös esitellä itsensä ja vaaliteemansa järjestömme kuntavaalisivuilla, ja tähän mennessä tietonsa on julkaissut 850 ehdokasta. Mikäli olette itse ehdokkaana, kerrottehan ehdokkuudestanne nettisivuillamme. Toivomme myös, että välitätte tästä mahdollisuudesta tietoa tuntemillenne yrittäjäehdokkaille. Työryhmän toimikausi on 1.10.2008 31.5.2009. Työryhmässä käsitellään mm. yrittäjien eläkelain soveltamisalaa, yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa, toiminimiyritysten muista poikkeavaa kohtelua verotuksessa, yrittäjän sairausajan turvaa ja yrittäjäperheen lastenhoitoon liittyviä ongelmia. Työryhmän asettaminen on SY:n tavoitteiden mukaista, ja SY on tiiviisti mukana työryhmän työssä, vaikka työryhmä onkin asetettu virkamiespohjalta. Suomen Yrittäjien tavoitteina ovat erityisesti seuraavat muutokset yrittäjän sosiaaliturvaan: YEL:in yrittäjämääritelmän muuttaminen niin, että osakeyhtiön osaomistaja katsottaisiin yrittäjäksi jo pienemmällä omistusosuudella Yrityksessä työllistyvän perheenjäsenen työttömyysturvan parantaminen niin, että perheenjäsenellä on oikeus työttömyysturvaan tilanteessa, jossa työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista ja tuotannollisista syistä Toiminimiyrittäjän aseman parantaminen niin, että toiminimiyrittäjällä on oikeus vähentää sairaan lapsen hoitokulut verotuksessa ja järjestää itselleen liikuntasetelit verovapaana etuutena Osittaisen hoitorahan laajentaminen koskemaan myös niitä yrittäjiä, jotka ovat lapsen vanhempia tai huoltajia Osasairauspäivärahan karenssiajan poistaminen niin, että yrittäjällä on mahdollisuus saada osa-sairauspäivärahaa heti sairastumisen alusta lähtien.
Yrittäjän sosiaaliturvaa kehitetään
Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä valmistelemaan yrittäjän sosiaaliturvan kehittämistä.
Nopeampien laajakaistojen saaminen koko maahan
Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt nopeiden laajakaistayhteyksien saamista koko maahan. Suomen Yrittäjät on ollut asiassa ministeriön suuntaan aktiivinen ja tuonut esiin tarpeen riittävän nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamisesta myös syrjäisemmillä alueilla. Asiaa ministeriön toimesta selvittänyt työryhmä jätti esityksensä syyskuun puolivälissä. Esityksen mukaan koko maassa tulisi olla vuoteen 2010 mennessä saatavilla 1 Mbit/s -nopeuksinen laajakaista ns. yleispalveluna. Vuoteen 2015 mennessä koko maan kattavan laajakaistayhteyden nopeudeksi esitetään 100 Mbit/s. Lähtökohtaisesti vuoden 2015 tavoitetaso vastaa yhteysnopeuden puolesta tarvetta suurimmassa osassa suomalaisia yrityksiä. Uudistus olisi toteutuessaan merkittävä edistysaskel, sillä pohjoisten ja itäisten alueiden lisäksi esimerkiksi Varsinais-Suomessa on ollut ongelmia nopeiden laajakaistayhteyksien saamisessa ja toimivuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa laajakaista -työryhmän esityksestä 24.10.2008 mennessä. Lausuntoa on pyydetty Suomen Yrittäjien keskusjärjestön lisäksi myös Suomen Yrittäjien aluejärjestöiltä.
Yksi Suomen Yrittäjien keskeisistä tavoitteista on työelämän rakenteiden uudistaminen. Työn tuottavuutta voidaan parantaa erityisesti paikallisen sopimisen edellytyksiä laajentamalla. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kehittämistä valmistellaan ministeri Cronbergin asettamassa joustoturvatyöryhmässä, jossa SY on edustettuna. Järjestön keskeinen tavoite valmistelussa on niin sanotun joustoturvaTES-mallin kehittäminen. Tässä mallissa työpaikoilla voitaisiin sopia työehtosopimuksista poikkeavia järjestelyitä. Joustoturvatyöryhmän työ jakaantuu jatkossa varsinaisen työryhmän lisäksi kolmeen alaryhmään, jotka asetetaan 10.10.2008. Ne käsittelevät työelämän sääntelyä, työelämän laatukysymyksiä ja siirtymävaiheiden hallintaa. SY saa edustajan kaikkiin alaryhmiin.
Perintö- ja lahjaverotuksen tilanne
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen tavoitteena on helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia keventämällä perintö- ja lahjaverotusta. Perustuslakiasiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet hallituksen esityksen perustuslain mukaisuutta. Tämän vuoksi hallitus on suunnitellut antavansa täydentävän esityksen muodossa, joka rankaisisi toteutuessaan vakavaraisia yrityksiä ja olisi ristiriidassa myös hallituksen kasvuyrityspolitiikan kanssa. Suomen Yrittäjät onkin esittänyt, että valtioneuvosto vetäisi pois sukupolvenvaihdoksen huojennusta koskevan esityksensä ja sen sijaan alentaisi yleistä perintöverotusta niin, että lähisukulaisten perintövero poistettaisiin kokonaan. Vielä on auki, kuinka hallituksen esityksen käy eduskunnassa.
Kauppojen aukiolosääntelyn uudistaminen
Hallitusohjelmassa on sitouduttu kauppojen aukiolosääntelyn selkeyttämiseen. Asiasta on käyty vilkasta julkista keskustelua, ja sääntelymuutosten valmistelua tehdään työ- ja elinkeinoministerissä. Asian esittelyvastuu on ministeri Cronbergilla, joka on ilmoittanut vievänsä linjaukset hallituksen käsittelyyn marraskuun aikana. Suomen Yrittäjät vastustaa kauppojen aukiolosääntelyn vapauttamista. Katsomme, että erityisesti sunnuntaiaukiolon vapauttaminen suosisi kaupan suuria ketjuja ja heikentäisi palvelevan erikoiskaupan ja muiden pienten kauppojen toimintaedellytyksiä. Vapauttaminen hajottaisi yhdyskuntarakenteita, olisi ympäristölle haitallista eikä tuottaisi kuluttajillekaan väitettyjä hyötyjä. Kustannukset lisääntyvistä sunnuntaiaukioloista ovat niin korkeita, että kuluttajahinnat pikemmin nousisivat kuin laskisivat.
Muotialan yrittäjä Jaana Varkki-Terho Vuoden Yrittäjänainen
Vuoden 2008 Valtakunnallinen Yrittäjänainen on turkulainen Jaana VarkkiTerho. Hän on perustanut yrityksensä Muotikuu Oy:n vuonna 1992. Vaatteita ja asusteita valmistava yritys työllistää 22 henkilöä. Yhtiön liikevaihdosta noin 70 %:ia on omaa tuotantoa, johon kuuluu osana myös mittatilauksena valmistettavat design-vaatteet.
Aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja vaikuttaja
Jaana Varkki-Terho vaikuttaa Turun Yrittäjänaisissa, on mukana suunnittelemassa opinto-ohjelmia sekä Turun taideakatemiassa, että Turun ammattikorkeakoulun muotoilun neuvottelukunnissa. VarkkiTerho valittiin Turun yrittäjänaiseksi vuonna 2007 ja hän sai vuonna 2004 vaatetuksen Gloria-palkinnon.
Selvitys liikelaitosten toiminnasta
Suomen Yrittäjät on tehnyt selvityksen kuntasektorin liikelaitosten toiminnasta. Selvitys liittyy keskusteluun julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailua vääristävistä vaikutuksista. Selvityksessä on analysoitu noin 200 liikelaitoksen toimintaa markkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Sen keskeiset havainnot esitellään järjestöseminaarissa 9.10.10. 2008, minkä jälkeen tulokset raportoidaan SY:n jäsenjärjestöille. Tarkoitus on, että selvitystä käytetään paikallisen edunvalvonnan tukena, kun vaikutetaan kuntien liikelaitosten toimintaan. Keskeinen selvityksestä ilmenevä viesti on, että liikelaitosten omistajaohjauksessa ei juuri kiinnitetä huomiota markkinoiden toimivuuteen. Kuntien on otettava liikelaitosten ohjaukseen erilainen ote, jotta markkinahäiriöt voidaan välttää. Nyt liikelaitoksia ohjataan kuntien muusta elinkeinopolitiikasta irrallaan.
Innovatiivista toimintaa vaikealla alalla
Jaana Varkki-Terho on osoittanut pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä alalla, jonka yrittäjät yksi toisensa jälkeen ovat joko lopettaneet tai siirtäneet toimintansa ulkomaille. Hän on johdonmukaisesti luonut ja vahvistanut oman yrityksensä ja omien suomalaisten tuotteidensa imagoa. Hän on rohkea, suomalaiseen työhön uskova yrittäjä, joka uskalsi laajentaa yritystään samaan aikaan, kun perhekin kasvoi. Jaana Varkki-Terho on koulutukseltaan vaatesuunnittelija. Varkki-Terhon mukaan hyvä suunnit-
Vuoden Valtakunnallisen Yrittäjänaisen valitsijat ja Yrittäjänaisten liittokokous
JAANA Varkki-Terho telu ja kaavoitus yhdistettynä korkeaan laatuun ovat taanneet tasaisen kasvun kilpailluilla markkinoilla. Muotikuu Oy:n omaa tuotantoa varten perustettiin ompelimo vuonna 2000 ja liikkeitä on nyt neljä ympäri Suomea. Yritys on käynyt läpi tiukkojakin vuosia, mutta tehnyt aina positiivista tulosta ja kasvanut. Tulevaisuus vaikeista tekstiiliteollisuuden näkymistä huolimatta näyttää hyvältä, johtuen pienistä sarjoista, valikoituneesta asiakaskunnasta, sekä joustavasta tavasta toimia. Vuoden Yrittäjänaisen valitsevat Yrittäjänaisten Keskusliitto ry ja Osuuspankki-ryhmä. Valinta oli vaikea, koska hakijat olivat korkeatasoisia ja tasaväkisiä. Vuoden Yrittäjänainen julkistetaan vuosittain Yrittäjänaisten liittokokouksessa. Tänä vuonna liittokokous pidettiin 4.5.10. 2008 Lahdessa Fellman-kongressikeskuksessa.
Yritysten näkemyksiä julkisista hankinnoista
Suomen Yrittäjät ja Suomalaisen Työn Liitto ovat selvittäneet yritysten näkemyksistä julkisista hankinnoista. Kyselyyn vastasi 1.045 yrityksen edustajaa. Yrittäjiltä tiedusteltiin mm. julkisten hankintojen merkitystä heidän yritykselleen, HILMAilmoituskanavan tunnettuutta ja kokemuksia uudesta hankintalaista. Tutkimuksen tulokset julkaistaan keskiviikkona 15.10.2008, jolloin ne ovat saatavilla yrittajat.fi -sivuilta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
23
Kirkkonummen oma Siuntiossa karhu "Tanskan malli" nukutettu talviunille?
Viime valtuuston kokouksessa keskusteltiin innokkaasti siitä, tarvitaanko meillä perusturvalautakunnan alaista ikäihmisten ja vammaispalvelujen jaostoa. Mielestäni meillä on nyt sille tuhannen taalan paikka ja suoranainen tilaus. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdistyessä perusturvalautakunnaksi, suurten ikäluokkien lähivuosina tapahtuva eläköitymisen aiheuttama ikäihmisten määrän voimakas kasvu ja vuodenvaihteessa valmistuva uusi hoivakoti luovat meille aivan uudenlaiset haasteet ja tavallaan myös mahdollisuuden uudenlaisen ajattelutavan omaksumiseen. Lisäksi olemme saaneet aivan uuden perusturvajohtajan, jolla varmasti on uusia, hyviä ajatuksia. Ikäihmisiä, seniorikuntalaisia, on tärkeää tukea erilaisilla kotipalveluilla tai palveluseteleillä, jotta he selviävät omassa kodissaan tai seniori/palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Myös mahdollisuus nauttia kunnollinen, lämmin ateria Palvelukeskuksessa, tai vaikkapa lähikoulussa, olisi liikkumaan pystyville ikäihmisille parempi vaihtoehto kuin ruokapalvelun toimesta kotiin tuotu, mutta aivan liian monissa tapaukissa yksin nautittu ateria. Tällainen ruokailumahdollisuus toimisi myös kunnon ylläpitäjänä, kun olisi hyvä syy lähteä liikkeelle, ja voisi samalla myös tavata muitakin ihmisiä. Liikuntakyvyn ylläpitämiseksi Palvelukeskuksen juuri laajennettua kuntosalia ikäihmisten
Kännykkä kateissa
Hei sinä joka löysit maanantaina 29.9.Sirkus Finlandian näytöksessä tai näytöksen jälkeen Nokian N95 kamerapuhelimen pyytäisin sinua ystävällisesti palauttamaan sen joko Kirkkonummen poliisille tai minulle suoraan. Puhelin sisältää minulle erittäin tärkeitä puhelinnumeroita ja tärkeitä kuvatiedostoja henkilökohtaisilta perhejuhlilta. Puhelimesta tulee käyttökelvoton koska sen IMEI-koodi suljetaan torstaina 09.10. 2008. Kiitollisena jo etukäteen Ari Harinen 050-3076333.
KOMMENTTI
pitäisi myös hyödyntää mahdollisimman paljon. Hoivakodeissa Tanskassa ei jätetä ketään sänkyyn makaamaan, vaan asukkaat autetaan sängystä ylös päivittäin ja kannustetaan liikkeelle. Tanskalaisissa hoivakodeissa asukkaat käyttävät myös omia vaatteitaan. Jokapäiväinen pukeutuminen on jo liikuntaa sinänsä. Tutkimusten mukaan jo kahden viikon yhtäjaksoinen sängyssä makaaminen voi jättää vanhemman ihmisen sänkyyn pysyvästi. Kirkkonummelle tulevan hoivakodin toivoisi olevan mahdollisimman kodinomainen, ja heti alusta lähtien tulisikin tehdä töitä hyvän, virikkeellisen ja kuntouttavan työilmapiirin syntymiseksi sellaisen, jossa sekä asukkailla että henkilökunnalla on hyvä olla. MARJATTA SAVILAHTI Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsen
Valitettavasti en itse pääsyt osallistumaan Siuntion Yrittäjien järjestämään vaalikeskusteluun keskiviikkona 1.10.2008. Uskon kuitenkin saaneeni kattavan tiivistelmän keskustelusta Kirkkonummen Sanomien laajasta jutusta n:o 77 sivulla 29. Ihmettelen suuresti, että melkein sivun kokoisessa jutussa ei esiintynyt sanaa kuntaliitos. Ihmettelen sitä siksi, että se on tärkeä asia josta tullaan äänestämään seuraavalla valtuustokaudella ja joka vaikuttaa meidän kaikkien kuntalaisten elämään. Toivon, että on sattumaa se, että keskustelijoista kahdeksan yhdestätoista olivat nykyisiä valtuutettuja ja että niiden kuuden, jotka olivat 4.10.2008 mukana MTV3n vaalikoneessa, keskiarvoinen mielipide kuntaliitoksesta Siuntion osalta on yksinkertaistetulla asteikolla "jokseenkin samaa mieltä". Liitoskysymyksen lisäksi keskusteluissa tulisi myös olla esillä se, tulisiko Siuntio pakon edessä jakaa osiin niin, että liittyisimme eri suuntiin. Siuntion entinen kunnallispoliitikko Frey Karlsson nosti myös huomion esille Yleisradion ruotsinkielisen radioaseman vaalikeskustelun paneelissa syyskuun lopulla. Nyt vaikuttaisi olevan pelin henki se, että kierretään isointa yksittäistä kysymystä tulevan valtuustokauden osalta ja keskitytään kaikkien kosiskeluun. Vaikka olen jyrkästi eri mieltä Freyn kanssa siitä, että mahdollinen liitos on seuraavan valtuustokauden
KOMMENTTI
asia, tai edes siitä, että se on kiistaton tulevaisuus, olen hänen kanssaan samaa mieltä jakamisesta. Kuntaliitos on käsitteenä saanut viime vuosina leiman automaattisena pelastuksena kuntien taloushaasteisiin, säilyttäen nykyisen palvelutason. Tämä on mielestäni täysin harhaanjohtava leima. Kuntaliitos on automaattinen pelastus taloushaasteisiin, mutta pääosin palveluiden kustannuksella. Jotta kuntaliitos olisi järkevä, tulee yhteiseloa ensin harjoitella. Ensin tulee osoittaa, että lähikuntien välillä voidaan yhteistyöllä saavuttaa nykyinen tai parempi palvelutaso kustannustehokkaammin. Kuten Freykin ilmeisesti asian näkee, tätä ei voi Siuntiossa saavuttaa yhteistyöllä vain yhden kunnan kanssa, johtuen harvaan asutetusta isosta maantieteellisestä kunta-alueesta. Kun yhteistyön kautta saavutettu kustannustehokkuus on osoitettu, voidaan arvioida, jos liitoksen kautta voisi saavuttaa lisää säästöjä vaarantamatta palveluiden laatua. Siuntion osalta tähän vaiheeseen on valitettavasti useamman vuoden matka. Seuraavan valtuuston päätehtävä tulisi olla kehittää yhteistyön edellytyksiä lähikuntien kanssa ilman sen syvempää liitoskeskustelua. Jotta voidaan kulkea harkittua ja järkevää tietä, tulee valtuuston keskittyä myös yhteistyön avaamiseen yksi-
tyisen sektorin kanssa, varmistaakseen ja säilyttääkseen palvelut Siuntion alueella siuntiolaisille myös tulevaisuudessa itsenäisenä, tai osana uutta kuntaa. Samanaikaisesti meidän tulee harkita palvelumuotojen uudistamista lain sallimissa rajoissa, kustannustehokkuuden varmistamiseksi. MARCUS NORDSTRÖM Siuntio, RKP www.suur-lohja.fi
24
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
60 hoivapaikkaa, 42 työntekijää
Hoivakoti noussut harjaan ennätysvauhtia Asukkaat saavat sijansa maaliskuussa
Kirkkonummella vietettiin ainutlaatuisen rakennuskohteen harjannostajaisia perjantaina, 3.10. Sen vaiherikasta historiaa valotti yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén. Päätös tehtiin syyskuussa -06. Pappilanmäen palvelukortteleiden asemakaavaa jouduttiin muuttamaan hankkeen takia. Kaavasta tehtiin valitus, mutta tästä huolimatta tila- ja tuotantopalvelujen johtokunta käynnisti kunnanhallituksen pyynnöstä hoivakodin toteutussuunnittelun jo heti lokakuussa. Kustannussyistä pääpiirustukset hyväksyttiin kahdesti ja urakoitsijat valittiin johtokunnan kokouksessa marraskuussa 2007. Työt käynnistettiin vuodenvaihteessa, selvitteli Forstén 60paikkaista hoivakotihanketta ja lausui samalla kiitokset kunnan puolesta kaikille rakennuksen hyväksi työtä tehneille ja erityisesti hyvälle ja ammattinsa osaavalle rakennusporukalle siitä, että hanke viedään finaaliin näin lyhyellä aikataululla. Kerrosalaltaan 3121 m2 suuruisen rakennuksen on määrä valmistua nimittäin jo vuoden loppuun mennessä.
Suunnitteluun 4 vuotta, rakentamiseen vuosi!
Harvinaista kyllä, kunnan ensimmäinen tämäntyyppinen ja mittaluokaltaan merkittävä hanke on pysynyt siis sekä aikataulussaan, että kustannusarviossaan, mikä on 7.508.000 . Työviikot ovat olleet kuusipäiväisiä ja mitä ilmeisemmin kiireinen aikataulu ei ole ollut ihan kaikille rakentajille mieleen, sillä työmiesten puolelta kuului tässä kohtaa ärtyneitä kommentteja, että suunnitteluun kyllä kulutetaan vuosia, mutta rakentamisen on oltava sitten sitäkin nopeampaa. Hankesuunnitelmien laatimisesta on vastannut terveystoimen projektiryhmä Kalervo Kumpulan johdolla.. Hoivakodissa on 50 ympärivuorokautista hoitopaikkaa, mm. paljon apua tarvitseville ikä-ihmisille ja 10 paikkaa on tilapäistä hoitoa tarvitseville vanhuksille kuten omaishoidettaville. Alkuvuosi kuluu toiminnan käynnistämisessä ja ensimmäiset asiakkaat pääsevät muuttamaan taloon maaliskuun alussa. Talon lisäksi myös tuleva rekrytointihanke on melkoinen, sillä taloon tulee 42 vakanssia, joista vain seitsemän siirtyy terveyskeskuksesta ja 35 on uutta vakanssia.
MAASTOSSA polveilevan hoivakodin harjannostajaisia juhlittiin 3.10. dellaan ja tuetaan arjen tilanteissa. Hoivakodin toimintafilosofiana on ihmistä kunnioittava, vanhuksen omia voimavaroja tukeva, yksilöllinen hoiva ja huolenpito, totesi Ståhle iloiten siitä, että käyttäjähallintokunnan toiveita ja tarpeita on kuultu hankkeen eri vaiheessa kiitettävästi ja myös ympäristökysymykset on hoidettu poikkeuksellisen hyvin. Eri tahot saivat kiitosta myös perusturvan puolesta hyvien puitteiden luomisesta Kirkkonummen vanhustyölle ja erityiskiitoksen ylihoitaja Oili Rönnberg. Hänen näkemyksellisyytensä ja pitkä hoitotyön johtamiskokemus on ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumiselle, Ståhle kiitti. ke päätettiin sitten toteuttaa suoraan 60-paikkaisena, Vanhamäki kertoi lausuen hänkin asiaankuuluvien kiitosten lisäksi oman erityskiitoksensa, jonka sai tunnontarkka rakennusvalvoja Keijo Nykänen. teistyön sujumista rakennuttajan eli kunnan kanssa sen asiantuntemuksen johdosta. Kunnassa on selvästi panostettu tähän kohteeseen. Talon sijainti on hyvä ja tästä on haluttu rakenteeltaan korkeatasoinen paikka. Yhdessä tätä ollaan tekemässä, Elo mm. mainitsi. Harjannostajaisohjelmassa oli puheiden lisäksi perinteeseen kuuluva hernekeittotarjoilu pannareineen ja muusta ohjelmasta huolehtivat Laulavat risteilyisännät hanureineen. Sokerina pohjalla oli paikalle putkahtanut Valte, joka valloitti yleisönsä omakohtaisilla, hervottoman hauskoilla jutuillaan. LIISA KOSONEN
Uudisrakentamisen hinta ei halpene!
Pääurakoitsijan, Hartela Oy:n puolesta puhunut tuotantojohtaja Juhani Elo totesi, että uudisrakentamisen hinta ei nykyisten tiukentuvien laatuvaatimusten takia tule laskemaan. Vaikka muu rakentaminen ehkä hidastuu, vanhusten palvelutaloja rakennetaan runsaasti Etelä-Suomeen. Hän kiitti yh-
HARJAKAISVÄKI nautti hernekeittoa ja pannaria. Lopuksi väkeä hauskutti Valte juttuineen ja lauluineen.
Tärkeintä on hoidon sisältö
Vanhustyön haasteena tulee olemaan kotona selviytymisen tukeminen, ehkäisevä työ. Valmistuttuaan hoivakoti mahdollistaa nykyisen terveyskeskussairaalan profiloimisen yhä vahvemmin kuntouttavaan hoitoon, jolla voidaan tukea ikäihmisten asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, totesi käyttäjäkuntaa edustanut perusturvajohtaja Liisa Ståhle. Hän tähdensi, että vaikka Kirkkonummen kunta on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta yli 75-vuotiaita on n. 3,3 % eli 1300 henkeä ja yli 85-vuotiaita reilut 250 henkeä väestö kuitenkin vanhenee, joten tämäntyyppisiä laitoksia tarvitaan avohoitoon panostamisesta huolimatta. Tilat luovat puitteet, mutta tärkeintä on hoidon sisältö se, miten ihmistä koh-
Viivästys oli hyväksi
Hoivakodin projektiryhmän varapuheenjohtaja Veikko Vanhamäki totesi puheessaan, että tarveselvitys hoivakodista tehtiin jo edellistä edellisen valtuustokauden aikana. Hanke nytkähti eteenpäin kunnanhallituksen kokoustaessa silloin upouudessa uimahallissa ja päättäessä hanketyöryhmän perustamisesta valmistelemaan 30-paikkaista hoivakotia, jossa myöhemmin olisi laajennusvara vielä 30 paikalle, valotti Vanhamäki hanketta, jolle oli varattu tontti nykyisen paikan lähelle, kerrostalojen väliin. Paikka osoittautui työryhmän mielestä liian ahtaaksi ja kun nykyinen tontti tuli myyntiin, se ehdotti sitä ostettavaksi hoivakotia varten. Viivästys oli hankkeelle hyväksi, sillä hoivakodin tarve vain lisääntyi ja Jorvin sakkopäivät kasvoivat. Han-
SUUNNITTELU: Arkkitehtisuunnittelu: Marja-ahon Arkkitehdit Oy Geosuunnittelu: Insinööritoimisto Pohjatekniikkaa Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto R. J. Heiskanen Oy LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto: Juhani Lehtonen Sprinklersuunnittelu: Softatalo AIDA Oy Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto J. Mannonen Oy URAKOITSIJAT Pääurakoitsija: Hartela Oy Sähkötyöt: Sähköpalvelu Häkkinen Oy Putkityöt: Putkiwuorio Oy Ilmanvaihtotyöt: Quattroservices Oy Sprinklertyöt: Twinputki Oy RAKENNUTTAJA Kirkkonummen kunta, Tila- ja tuotantopalvelujen johtokunta
EWA Forstén totesi puheessaan mm., että suunnitteluun on mennyt vuosia, mutta rakentamisaikataulu on ollut hyvin tiukka.
PERUSTURVAJOHTAJA Liisa Ståhle iloitsi siitä, että käyttäjähallintokunnan toiveita ja tarpeita on kuultu.
MITTAVAN, kerrosalaltaan 3121 m2 suuruisen hoivakodin asemapiirros.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
25
LrNMKY ei saanut Hongan Scottia kuriin
Espoon Honka on käynnistänyt koripalloliigan kahdella voitolla. Niistä jälkimmäisen hallitseva mestari kuittasi tililleen Lappeenrannassa kukistamalla Jarmo Laitisen valmennukseen siirtyneen paikallisen NMKY:n niukasti numeroin 85-82 (44-42). Trillerin ja lukuisten kovien kolmen pisteen heittojen värittämän väännön ratkaisu nähtiin viimeisellä sekunnilla, kun kotijoukkueen Demetrius Brownin (17/7) kolmonen kumahti korilevyyn. Hyvä voitto, johon olen erittäin tyytyväinen. Meillä oli tilaisuus ratkaista ottelu viimeisellä neljänneksellä jo kahdesti aiemminkin, mutta päästimme vastustajan tekemään helppoja koreja. Osasyy tästä kuuluu ehkä myös minulle taktiikan muodossa, tilitti Hongan päävalmentaja Mihailo Pavicevic. Pavicevic saattaa polkea parkettia vielä kerran jo toisenkin seuratessaan kädet levällään ja tuima ilme kasvoillaan pelintekijäksi opiskelevan uraohjus Akeem Scottin ajoittain omintakeisiakin otteita parketilla. Tähän mennessä montenegrolaisluotsi on kuitenkin saanut olla pääosin tyytyväinen Scottin suoritukseen, mikä lupaa hyvää jatkossakin. Viime keväänä Hongalle mestaruuden ratkaissut räiskyvä amerikkalainen on ollut isossa roolissa alkaneen kauden molemmissa otteluissa. Scott viimeisteli Lappeenrannan ottelun voittokorin 40 sekuntia ennen summerin soimista. Täydet minuutin pelannut Scott säkitti EteläKarjalassa yhteensä komeat 31 pistettä, joista 23 syntyi jo taukoon mennessä ajoittain aivan ilmiömäisillä kolmosilla. Emme olleet valmiita puolustamaan riittävän kovaa ja päästimme pikkumiehen (Scott) tekemään uskomattomia koreja, myönsi LrNMKY:n Tuukka Kulha (6/4).
"Parempi voitti"
Pavicevicin kollega Laitinen ei lähtenyt jossittelemaan täpärää tappiota. Parempi voitti, ei siinä ole mitään selittämistä. Meidän pelimme perustui vielä liikaa yksilösuorituksiin. Jouduimme tekemään kovan työn jokaisen korimme eteen. LrNMKY ajautui amerikkalaistensa osalta virhevaikeuksiin päätösneljänneksel-
lä. Tosin Scott ehti järjestää Namikan pelintekijä Jerel Blassingamelle kolmannen virheen jo toisen neljänneksen puolivälin paikkeilla. Jouduimme pelaamaan virheiden vuoksi viimeisen neljänneksen paikkapuolustusta, jota emme ole vielä edes harjoitelleet, kertoi Laitinen. Blassingame (21/3) muodosti joukkueensa tehotrion yhdessä Brownin ja joukkueensa aivan lopussa vielä voit-
totaisteluun tuoneen HL Colemanin (23/11). Varmaotteinen Coleman oli ehdottomasti isäntien hahmo, sillä Blassingamelle vedettiin pitkä miinus kuuden menetyksen muodossa.
Hongan vieraskiertue jatkuu länsirannikolla
Etelä-Karjalasta kotiutu-
van Hongan matkapelit jatkuvat vuorostaan länsirannikon suunnalla lauantaina, jolloin se kohtaa Jyri Lehtosen luotsaaman Uudenkaupungin Korihait vieraille aina hankalassa Pohitullin palloiluhallissa. Seuraavan kotiottelunsa Honka pelaa keskiviikkona 15. lokakuuta Suomen cupin puolivälierien merkeissä. Silloin Tapiolan Urheiluhallin parketilla juoksee sar-
ja-avauksessa Hongalle taipunut musta-asuinen Kouvot Kouvolasta. Korisliiga, Lappeenrannan Urheilutalo 6.10.: Lappeenrannan NMKY Espoon Honka 8285 (4244) Ottelun neljännekset: 2321, 1923, 2222, 1821 Hongan seuraava ottelu: Lauantaina 11.10. Korihait Honka.
TERVETULOA PERJANTAINA 10.11. klo 9 -17 ja LAUANTAINA 11.10. klo 9 -14
24 kolmosta naruihin
Scottin ohella voittajien näkyvimpiä hahmoja oli joukkueen kapteeni Jukka Matinen (16/3). Ei tämä voitto tullut meille yhtään helpommin kuin odotimmekaan. Meillä on vielä paljon tehtävää, mutta tästä on hyvä lähteä kauteen, viittasi Matinen plakkarissa oleviin voittoihin. Muista espoolaisista kaksinumeroisille lukemille ylsi tauon jälkeisillä minuuteilla pari komeaa koria puolinopeista hyökkäyksistä päättänyt Monte Cummings (12/2). Tosin Cummingsin totutun tarkka osumatarkkuus hakee vielä itseään. Kimmo Muurinen (9/6) ja Ben Perkins (9/10) kuittasivat molemmat saldoonsa myös neljä koriin johtanutta syöttöä. Nuori Sasu Salin (8/1) saa olla sarja-avauksen tyyliin taas tyytyväinen ehjään iltaansa. Honka säkitti ottelussa yhteensä 29 kolmen pisteen heitostaan 13 sisään. LrNMKY pisti prosenteissa vieläkin väkevämmäksi: 11/22. Hongasta juuri Scott käynnisti pelin kolmella peräkkäisellä pussiin pudonneella kaukoheitolla. Olemme heittävä joukkue. Jos pallo uppoaa, niin pelimme lähtee rullaamaan hyvin. Muussa tapauksessa voi olla vaikeampaa, totesi Matinen.
26
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Yllätyksiä vanhan kiinteistön jätevesijärjestelmän uusimisessa
Carina Jaatinen ja Lassi Nurmi kokivat syksyllä epämiellyttävän yllätyksen omakotitalonsa laajennustyömaalla: harmaiden ja mustien jätevesien viemäreitä esiin kaivettaessa kävi ilmi, että vastoin heidän luulojaan talosta johtikin ulos vain yksi viemäriputki. Asian selvittämiseksi tarkistettiin ensin vuonna 2001 tehty kauppakirja, ja siellä todetaan selvästi, että kiinteistöstä mustat jätevedet on johdettu betoniseen umpikaivoon, kun taas harmaat vedet kahden sakokaivon kautta maastoon. Kun asiaa selvitettiin lisää, kävi ilmi, että yhden putken ratkaisu onkin ollut varsin tavallinen haja-asutusalueella 197080 -lukujen taitteessa. Umpikaivokaan ei ollut varsinainen umpikaivo, vaan siitä oli ylivuotoputki sakokaivoihin. Ei ihme, että umpikaivo ei koskaan tuntunut täyttyvän. Viemäriyllätyksen seurauksena työmaa pysähtyi, kaivuri seisoi pihalla ja urakoitsijat joutuivat pyörittelemään peukaloitaan. Paine nopeaan ratkaisuun oli kova. Ammattilaisella varta vasten teetetty jätevesisuunnitelma oli nyt osin hyödytön, koska se perustui nimenomaan siihen, että mustat ja harmaat vedet käsitellään erikseen. Umpikaivo oli tarkoitus uusia ja harmaat vedet johtaa imeytyskenttään. jän hengen perheemme aika on jatkuvasti kortilla emmekä ehdi hoitaa nykyisiäkään hommia. Niinpä emme kerta kaikkiaan uskalla valita järjestelmää, joka saattaa pumpata kehnosti puhdistettua jätevettä ympäristöön, ellemme ole jatkuvasti valvomassa ja säätämässä prosessia."
Saadaanko puhdistamalla puhtaampia vesiä?
Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien tulee täyttää asetuksen vaatimukset vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavallisen hajotuskaivon omistavat omakotiasukkaat ovat nyt miettimässä, millä tavoin jätevedet pitäisi käsitellä. Monet ovat jo ratkaisunsa tehneet ja hankkineet helpoksi mainostetun pienpuhdistamon ja pettyneet. Pienpuhdistamo ei aina toimikaan kunnolla tai vaatii jatkuvaa käyttöä ja kemikaalien lisäystä tai muuta huoltoa, joka on kallista. Pienpuhdistamon läpäissyt jätevesi ei olekaan niin puhdasta kuin oli tarkoitus. Kirkkonummen kunta järjesti kesäkuussa vesiensuojelun yhteistyökokouksen, jossa varsinkin paikalliset järviyhdistykset, kalastuskunnat ja vesiensuojeluyhdistykset kertoivat omista näkemyksistään vesien puhdistamistarpeesta. Tältä pohjalta syntyi ajatus viedä asiaa pitemmälle esittelemällä erilaisia muita mahdollisuuksia kuin pienpuhdistamoa jätevesien puhdistamiseksi. Lokakuun 11. päivänä on tarkoitus valottaa näitä mahdollisuuksia usean asiantuntijan voimin. Tilaisuuden järjestävät Kirkkonummen Vihreät ry yhteistyössä kunnassa toimivien ympäristöyhdistysten kanssa. Laajempaa kantavuutta antavat kunnanjohtajan ja ympäristöpäällikön esiintyminen tilaisuudessa. Tilaisuuden pääorganisaattorina on ahertanut Carina Jaatinen, jonka omakin jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokemassa suuren mullistuksen. Toisena järjestäjänä toimii Pekka Borg, joka vastaa erityisesti tiedottamisesta ja mediayhteyksistä. Tervetuloa jätevesitilaisuuteen! Seuraavassa esitetään tiivistelmät tilaisuudessa kuultavista alustuksista: Lopullisen suunnitelman laadinnassa on syytä käyttää asiantuntijaa.
Minttu Peuraniemi
Jätevesiasetus pähkinänkuoressa Ratkaisuvaihtoehdot paremmuusjärjestyksessä Tavallisimmat kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen esittely
Taloudellisuus ratkaisi
Pienpuhdistamojen valvontaan on tarjolla myös huoltopalveluita, mutta Carinan mukaan perhe halusi valita mieluummin taloudellisemman järjestelmän. "Teimme rohkean hyppäyksen ja päätimme luopua kokonaan vesivessasta. Vanha vesivessamme muutetaan kompostoivaksi, vähällä vedellä toimivaksi clivus multrum käymäläksi. Harmaat vedet puolestaan johdetaan sitä yhtä viemäriputkea pitkin kolmiosaiseen saostussäiliöön ja sieltä maasuodattamoon, niin kuin alun perin suunniteltiinkin." Perheen valitseman kompostikäymälän toiminta perustuu isoon säiliöön, jossa lämpötila kohoaa niin korkeaksi, että palaminen on tehokasta. Säiliö sijoitetaan vanhan vessan alapuolella sijaitsevaan kellariin. Tyhjennysväli on valmistajan mukaan vuosia. "Tietenkin tällaiseenkin ratkaisuun liittyy varmasti jonkinlaisia kommervenkkejä ja viilaamista, mutta ainakaan täältä ei pääse ympäristöön ylimääräisiä ravinteita vahingossa", Carina toteaa. "Ainoa käyttäjälleen täysin huoleton wc on kunnalliseen viemäriverkkoon liitetty vessa, mutta se ratkaisu ei ole haja-asutusalueen kiinteistöjen ulottuvilla. Niinpä pyrimme valitsemaan omien arvojemme mukaisesti mahdollisimman ympäristövastuullisen ja samalla käyttökustannuksiltaan edullisen ratkaisun." PEKKA BORG
Raini Kiukas
Kuivakäymälät tekevät tuloaan sisätiloihin. Kuivakäymälä sisätiloissa on vielä harvinainen, mutta yhä useampi harkitsee vedetöntä tai vain erittäin vähän vettä käyttävää vaihtoehtoa Kuivakäymälä on monin tavoin edullinen vaihtoehto.
Asko Särkelä
Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyjärjestelmää valittaessa tulee kiinnittää huomiota järjestelmän varmuuteen, helppohoitoisuuteen, toiminnan riskeihin, elinkaariajatteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on haja-asutusalueiden kiinteistöille paras vaihtoehto Mökkiolosuhteisiin perinteistä vesikäymälää ei tulisi edes sallia Valitettavan usein pienpuhdistamo on tavallinen rutiiniratkaisu kiinteistön jätevesien käsittelyssä pienen kokonsa vuoksi Vesiensuojeluyhdistyks en mielestä pienpuhdistamon valitseminen jätevesien puhdistusmenetelmäksi vaatii aina erillisen perustelun Suunnittelijoilla tulisi olla valmiudet esitellä ja ehdottaa kiinteistön omistajalle kaikki käytössä olevat mahdollisuudet asianmukaiseen, varmatoimiseen ja ympäristöystävälliseen jäteveden käsittelyyn
TÄSSÄ piti olla kaksi viemäriputkea, mutta löytyi vain yksi, harmittelee Carina Jaatinen. Nyt remontin yhteydessä asennettu uusi putki on jo lähes paikoillaan. riöaltis etenkin yhden kiinteistön järjestelmissä", Carina toteaa. "Muutaman omakotitalossa asumamme vuoden jälkeen tiedämme, että nel-
Mitäs nyt?
Ensin pohdittiin vanhan vesivessan viemäröimistä erikseen, mutta se todettiin vanhan talon rakenteissa liian hankalaksi ja kalliiksi. Sitten urakoitsijat ehdottivat panos- eli pienpuhdistamon asentamista, koska siihenhän nimenomaan johdetaan sekä mustat että harmaat vedet. Carina ei kuitenkaan halunnut puhdistamoa, sillä hän suhtautui epäillen niiden turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen. "Puhdistamon toimintaa pitää seurata jatkuvasti, koska prosessi on aika häi-
Erkki Selin
Haja-asutusalueen asukkaan on jätevesiselvityksen pohjalta aloitettava järjestelmän kunnostaminen. Muutostarpeen selvittäminen ja lopullinen suunnitelma edellyttävät vanhan järjestelmän tarkastamista ja vaatimukset täyttävän järjestelmän mukauttamista alueelle.
TÄMÄ Clivus Multrum -säiliö sijoitetaan vessan alapuolelle keräämään "mustat jätteet". Ne maatuvat nopeasti mullaksi, jota voidaan käyttää kasvimaan lannoitteeksi.
Juha Voipio
Usean kiinteistön muodostamasta vesiosuuskunnasta on saatu hyviä kokemuksia Kirkkonummen Tolsassa.
Pienpuhdistamo on toiminut hyvin, mutta vaatii jatkuvaa seuraamista
Kylmälässä sijaitsevaan Mikko ja Heli Yli-Knuuttilan uuteen omakotitaloon asennettiin tunnetun valmistajan panospuhdistamo. Se on kolmiosainen, maahan upotettu järjestelmä, johon kuuluu biologinen ja kemiallinen puhdistus ilmastuksen ja kemikaalilla saostamisen avulla. Mikko kertoo lisäävänsä järjestelmään polyaluminiumkloridia muutaman kuukauden välein. Järjestelmä vaatii toimiakseen jatkuvan virtauksen ja kemikaalin syötön. Järjestelmä tyhjennetään lietteestä loka-autoon pari kertaa vuodessa. Lopputuote eli puhdistunut neste ohjataan läheiseen ojaan. Yli-Knuuttilat ovat tehneet huoltosopimuksen alan yrityksen kanssa, joka huolehtii lietteen tyhjentämisestä ja kemikaalin lisäämisestä. Homma on vaivaton ja on toiminut jo pari vuotta ihan hyvin. Perhe pitää pienpuhdistamoa hyvänä ratkaisuna, joskin varsin kalliina. Julkisuuteen tulleet testitulokset kyllä huolettavat, sillä niiden mukaan pienpuhdistamo voi päästää läpi sellaisia ravinteita, joita järjestelmä ei saosta pois.
JÄTEVESIEN KÄSITTELY KUNTOON!
Info- ja keskustelutilaisuus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä Lauantai 11.10. klo 1316 Kirkkoharjun koulu, D-ruokala, Kirkkotie 6 (sisäänkäynti Poliisiasemaa vastapäätä) Tilaisuus järjestetään suomenkielellä. Avaussanat: Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Alustajat: Kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut Projektisihteeri Minttu Peuraniemi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Kunnan rooli haja-asutuksen jätevesikysymyksessä Ympäristöpäällikkö Erkki Selin, Kirkkonummen kunta. Erottelemalla täytät asetuksen vaatimukset Ympäristöasiantuntija Asko Särkelä, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vaihtoehtoja vesivessalle Raini Kiukas, Käymäläseura Huussi ry. Vesiosuuskunta ratkaisu haja-asutusalueen vesihuoltoon? Juha Voipio, Tolsan vesiosuuskunta. Keskustelua Kahvit tarjoaa Patakukko! Tilaisuuden järjestää Kirkkonummen Vihreät ry yhteistyössä Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n sekä Kyrkslätts Natur och Miljö rf:n kanssa. Tilaisuuden jälkeen klo 16.30 Tilausravintola Patakukossa, Jeppaksenhaka 19, Raini Kiukas esittelee yleisökäymäläratkaisua, jonka Käymäläseura Huussi ry on palkinnut vuoden 2008 Kultaisella talikolla. Lisätietoja: Carina Jaatinen 040-7375848 tai Pekka Borg 0500-192526
MIKKO Yli-Knuuttila on tyytyväinen puhdistamon yksinkertaisuuteen ja helppouteen. "Läpi tullut puhdistettu neste on kirkasta ja melkeinpä juomakelpoista." "Kuluttajalle pitäisi olla selkeät testitulokset erilaisista järjestelmistä ja ohjeet helpottamaan valintaa". PEKKA BORG
PANOSPUHDISTAMO on yksinkertaisen näköinen: pinnalla näkyy vain kolme säiliön kantta ja ohjausyksikkö. Järjestelmään tulee yksi putki talosta tuoden kaikki jätevedet ja siitä lähtee yksi putki vieden puhdistetun nesteen ojaan.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
27
Kompostointia, umpisäiliö ja moduulijärjestelmä
Ravintola Patakukossa kolme eri järjestelmää jätevesille
Kun perustaa ravintolan kunnallistekniikan ulkopuolella olevaan kylään, siinä onkin eri tavalla miettimistä, miten vesi- ja jätevesikysymykset voidaan parhaiten ratkaista. Jeppaksen kylässä, linnuntietä vain parin kilometrin päässä Kirkkonummen keskustasta sijaitsevan tilausravintola Patakukon yrittäjä Ari Aaltonen on joutunut rakentamaan monenlaisia järjestelmiä. Puhtaan veden tarpeen täyttää oma porakaivo. Käymälöissä on kahdenlaista systeemiä. Asiakaskäyttöön tehtiin kompostoiva Koplin DT on site kuivakäymäläsysteemi, mistä Käymäläseura Huussi myönsi Arille tänä vuonna Kultaisen talikon. Järjestelmä on hänestä helppohoitoinen. Viikoittain pitää muistaa lisätä pönttöön turvetta ja sahanpurua. Massa ei juuri kasva vuosien aikana, joten tyhjennysväli voi olla vuosikymmeniä, Aaltonen toteaa. Henkilökunnan wc on puolestaan tavallinen "vetovessa" ja sen päästöt johdetaan 10.000 litran vetoiseen, tyhjennettävään umpisäiliöön. Yleisökäyttöön on valmistunut peruskorjattu, viehättävä pihasauna, johon on jouduttu rakentamaan myös perinteinen vesiwc, umpisäiliöineen. nalta piti hankkia lupa, mutta itse työ sujui parissa päivässä, kun järjestelmä tuli melko lähelle maan pintaa. Tätä ennen, yli vuoden ajan kaikki harmaat vedet jouduttiin johtamaan umpisäiliöön. Se tuli käytössä kalliiksi, sillä säiliö piti tyhjentää 2,5 viikon välein, Ari sanoo. tilan 100-vuotias päärakennus odottaa seuraavaksi vuoroaan. Elokuussa vasta avioitunut Ari piti 14 yrittäjävuoden jälkeen ensimmäisen kunnon loman ja teki kolmen viikon matkan Jenkkeihin nuorikkonsa kera. Sieltä tultua mieluinen työ on taas ollut tilan eläinten hoitaminen, joiden pääluku on kasvanut kahden uuden vuohen myötä. Täällä asustaa jo kaksi shetlannin ponia, neljä lammasta, kuusi vuohta ja vielä
Rakentamista riittää
Remonttiputki yhä vain jatkuu tällä kukkulalla, jossa sijaitsee myös Kallen kukkatarha. Yksityiskäytössä oleva, RAVINTOLA Patakukon harmaat vedet johdetaan rakennuksen taakse keväällä rakennettuun puhdistusjärjestelmään, josta näkyvillä olevista kaivojen luukuista voi seurata jäteveden kulkua ja ottaa myös näytteitä, Ari Aaltonen esittelee.
Harmaille vesille moduulijärjestelmä
100 hengelle mitoitetussa ravintolassa harmaiden vesien ratkaisuksi löytyi Kopli Oy:n moduulijärjestelmä, jossa vedet imeytetään puhdistavan kennoston läpi maan alle. Tähän järjestelmään johdetaan myös yleisövessojen käsienpesuvedet. Se on kaksilinjainen jär-
jestelmä ja pystyy suodattamaan 1000 litraa vettä vuorokaudessa . Putkistot ovat maan alla, näkyvissä on vain kaivot. Ensimmäisenä on rasvanerotuskaivo, sitten jakokaivo, saostuskaivo ja sen jälkeen imeytyskenttä, selvitti Ari Aaltonen viime keväänä asennettua järjestelmää, joka on osoittautunut toimivaksi ravintolan tarpeisiin ja oli myös helppo toteuttaa. Kun-
KOMPOSTOIVAA kuivakäymäläsysteemiä varten navetasta ravintolaksi muutettuun rakennukseen tehtiin erkkeri. Käymälätilat ovat yläkerrassa ja alakerrassa on kompostisäiliö ja huoltotila. kissat ja koirat päälle. Tämä lajimäärä saa jo riittää, hymyilee mies, jonka unelma omasta eläinfarmista on toteutunut ravintolan myötä. LIISA KOSONEN
KÄVIJÖIDEN ilona on myös eläinkatras. Viimeisimmät tulokkaat ovat vuohia, joita on nyt puolitusinaa.
Petäjärvi kuntoon luonnonmukaisesti kanavien avulla
Ruovikko puhdistaa Alhonsuonojan valumavedet Kylmälässä
Kylmälän kalastuskunnat ovat olleet aktiivisia kylän järvien vedenlaadun parantamisessa. 90-luvun lopulla ne aloittivat haisevaksi muuttuneen, enimmillään vain kolme metriä syvän Hepari-järven kunnostamisen ruovikon ja roskakalan poistamisella sekä järven ilmastamisella Nyt työn alle on otettu 90 ha ja syvimmillään 4,5 metrin suuruisen Petäjärven veden laadun parantaminen ja kalakannan palauttaminen puhdistamalla järveen laskevan Alhonsuonojan valumavedet luonnonmukaisin keinoin laajentamalla sen uomaa sekä kaivamalla sen suistoalueelle kanavia ojan molemmille puolille, joista vesi puhdistetaan biologisesti ruovikon ja muiden rantakasvien käyttäessä vedestä ravinteita. Samalla lailla myös kiinteistöiltä tulevat hajotuskaivojen ylivuotonesteet puhdistetaan allaspuhdistamossa, joissa kiintoaines sedimentoituu pohjalle ja jota voidaan käyttää vaikka lannoitteeksi pelloille. sä savessa näkyy tuoreita peuran jälkiä. Projektin tiimoilta oltiin yhteistyössä Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan kanssa, jotta järjestelmä saatiin myös ranta- ja vesilinnuille sopivaksi. Ranta-asukkaiden iloksi toivotaan myös veden värin kirkastumista. Nythän vesi on ruskeaa, mutta toisaalta se on toisaalta luonnollista, kun laskujoki Alhonsuolta ja Ahvenlammelta tuo järveen humuspitoista suovettä, Lasse Streng toteaa. Järvessä on suoritettu jo kaksi roskakalastustempausta. Vuonna 2003 kalaa saatiin 6000 kg ja 2006 peräti 10.000 kg! Ympäristökeskuksen väki tuli Petri Savolan ohjaamana silloin nuotalle. Kalat vietiin minkkitarhoille eläinten rehuksi, kertoo Åke Hellström. Järveä on myös niitetty ja poistettu siitä ruovikon lisäksi myös lumpeita ja ulpukoita, joita on sitten hyödynnetty lannoitteeksi pelloille. Miehet olivat mukana kehittelemässä ruovikon leikkaamista varten konetta Heparia kunnostamisen aikoihin. Näitä Hepari-nimen saaneita koneita tehtiin pari kappaletta.
LENTOKUVASSA Alhonsuonojan suistoalue kanavineen, joiden avulla vesi puhdistuu luonnonmukaisesti valuessaan hiljalleen ruovikon läpi. He lähtivät mielellään mukaan projektiin, kertoo hanketta varten perustetun ohjausryhmän puheenjohtaja Åke Hellström. Kalakanta on jo ainakin elpynyt, mm. kuhaa ja haukea on taas noussut, Streng iloitsee. Molemmat miehet kuuluvat tähän talkootyöperiaatteella toimivaan ohjausryhmään. Muita jäseniä ovat sihteerinä toimiva Antti Sarkio, Aarne von Boehm, Kaj Malmström sekä Erkki Lahtinen Boehmin henkilökohtaisena varamiehenä. Mukana parannustyössä ovat myös Kylmälän ja Heparin kalastuskunnat.
HEPARIN ja Petäjärven kalastuskunnat vastaavat myös ojien hoidosta, joita ovat mm. Alhonsuonojan laskeumien puhdistaminen ja järviä yhdistävän ojan perkaaminen. rainhankinta ja lupakäsittely on sitä hoitaneen Antti Sarkion mukaan melkoista byrokratiaviidakkoa. Maaseudun kehittämiseen liittyvistä hankkeista luvat on ensin haettava PomoWest ry:ltä. Kun se hyväksyi hankkeen helmikuussa, työ voitiin aloittaa, vaikka lopullinen päätös tulee Uudenmaan TE-keskukselta, Sarkio kertoo. Miehet antavat yksimielisen kiitoksen mm. Erkki Selinille Kirkkonummen kuntaan päin ja Kari Taposelle Uudenmaan ympäristökeskuksen tuesta. kun. Myös Petäjärveä ilmastetaan kahdella 1,4 kilowatin koneella. Alkuun kalastuskunnan miehet kiersivät talosta taloon ja myös pankit hattu kourassa keräämässä rahaa Heparin kunnostukseen. Asukkaat pitivät sitä tärkeänä ja tulivat mielellään mukaan. Siitä saimme ensimmäisen pääoman järven kunnostamisessa, Hellström kehuu "omiaan". Mikä sai ylipäätään lähtemään silloin näin isoon projektiin? utelen. Kyllä se oli pakko. Järvi haisi jo niin pahalle, että tänne tuli ministeriö tutkimaan, missä se kaasuvuoto oikein on, Hellström nauraa. Hepari on 70 cm korkeammalla kuin Petäjärvi. Rehevöitymisen takia järviä yhdistävä laskujoki kasvoi umpeen. Myös tämä väylä on avattu ja siinäkin on pieni kivipato eli ilmastus toimii myös joen kautta sulavesien aikana. Harmi vain, että talvisin nämä luonnonjärjestelmät eivät toimi ollenkaan, Streng toteaa. LIISA KOSONEN
Myös roskakalastusta ja niittoa
Kalakannan elpymisen lisäksi myös täplärapukanta on kasvussa ja saukko viihtyy rantamaisemissa. Kierrellessämme joenuoman reunoja, märäs-
Kuhaa ja haukea nousee
Vain muutaman kilometrin mittainen Alhonsuonjoki saa alkunsa Ahvenlammelta, kulkee läpi Alhonsuon joka vielä 30-luvulla oli järvi ennen kuin loppuu Petäjärveen. Joen varrella on useita omakotitaloja, seitsemän hevostallia ja yksi maatila. Nyt vesi kulkeutuu haaroihin ja sieltä vähitellen ruovikon suodattamana järveen. Järveä ja jokea erottaa paksu ruovikko ja pato, jossa on ylivuoto, ettei sivukanavien vesi nouse kevättulvien aikaan pellolle, Sjökullan kalastuskuntaan kuuluva Lasse Streng näyttää maisemaa, jossa pienet kanavat halkovat peltoja ja vesijättömaata. Suistomaat kuuluvat Åkerkullan ja Anttilan tiloille.
23.000 euron projekti
Vaikka varsinainen työ on teetetty kaivausalan ammattilaisella, "Kirkkonummen kahlaaja" Mikko Sirkkalalla, ohjausryhmää on työllistänyt hankkeen suunnittelu, lupakysymysten selvittely ja rahoituksen hankinta. Idean isänä on toiminut arkkitehti Aarne von Boehm. Lupa- ja rahanhankinta-asioissa Antti Sarkion tietotaidolla virkamiehenä on ollut kysyntää. Hanke alkoi muhia jo vuonna 2002. Projektin kustannukset ovat 23.000 euron luokkaa. Puolet siitä saadaan leader+ EU-rahoituksesta ja puolet hankkii kalastuskunta. Va-
Heparista oppia
Hepari on toinen vesilähde vesireitille, joka kulkee Petäjärvestä Stora Lonoksin ja Karhujärven kautta päätyen lopulta Pikkalanlahteen, Ahvenlampi on toinen. Heparin kunnostaminen kesti viitisen vuotta ja oli kallis, n. 40.000 euron projekti. Sen huoltotyö jatkuu yhä. Järveä mm. ilmastetaan kahdella viiden kilowatin koneella talvisin. Kalastuskunta maksaa vuotuisen 3000 euron sähkölas-
NÄKYMÄ viimeisestä kanavaristeyksestä, jossa on myös lintujen ruokinta-astia. Avo-oja järveen on suljettu.
28
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Evitskog Marthakrets firade 100-år jubileum på Övidsborg
Marthakretsens ordförande Marina Pajari hälsade gästerna välkomna. Ingegerd Wikström höll festtalet i vilket hon berörde Marthakretsens historik. Man har vid olika jubileer skrivit historik över kretsens verksamhet, den första skrevs år 1948 till 40-årsjubileet av Hilda Sandström. Följande historik skrevs av Gretel Söderlund till 50-årsjubileet, Ingegerd Wikström skrev 80-års historik. Gudrun Sandström skrev historiken1998 2008 på vers. Kretsens initiativtagare för hundra år sedan var Aina Gabrielsson, första ordförande var Anna Salovius. Tretton ordförandeperioder har verkat under 100 år. Anna Ramström, senare Anna Sandström innehade två av dem. Många av dem var med på kvällens festlighet, bland dem Gudrun Sandström, Raili Seger, Kerstin Sandfors, Stina Sjöblom och Kristina Perklén. Riitta Sandström som ledde kretsen under 4 år lämnade oss plötsligt år 2004 sade Ingegerd Wikström. Verksamheten har utvecklats efter behoven. Förr ordnades praktiska kurser allt från tvålkokning, linberedning, skötsel av husdjur, trädgårdsodling, sjukvård mm. Vävstolar köptes med vilka medlemmarna kunde väva mattor, plädar och dukar. Under kriget förändrades verksamheten, marthorna hittade på nya kristids matrecept. Strumpor och vantar stickades till soldaterna vid fronten. En storsatsnings skedde 1990-talet , kretsen genomförde det stora sk. Mamalada projektet, mammalådor bestående av barn, babykläder och hygienartiklar till Rumänien på Astrid Nikulas initiativ. Marthorna har genom tiderna förutom nyttig kursverksamhet utfört välgörande tjänster, ställt upp där behovet är stort. Evitskog marthorna har förnyat sig, följer med tiden. Marika Seger introducerade Evitskog Marthakrets en egen hemsida. Evitskog Marthorna har engagerat sig vid olika större evenemang, på Volshemmets årligt återkommande midsommarfester på lantmarknaden i Kyrkslätt mm. Återväxten är också tryggad, många unga marthor fortsätter verksamheten. Socialverksamhet hör också till marthornas program. Årligen delas stipendier till Evitskog lågstadieskola och bidrag till Volshemmet och till andra behjärtansvärda ändamål, sade Ingegerd Wikström.
Förtjänsttecken utdelades
Laura Malin tilldelades Marthamärket i silver, Kristina Perklén Marhamärket i guld. Hedersomnämnade för sina insatser fick Ann-Mari Lundström och Ulla Mäihäniemi.
MÅNGA föreningar och Marthakretsar uppvaktade 100 åringen. Från Ingels kretsen och Vols garantiförening kom Gun-Maj-Beck och Marjatta Grönroos.
IRMA WIKSTRÖM minns inte årtalet då hon blev martha, kanske på 30-talet. Här tillsammans med dottern Harriette Vuorilehto.
Sång och musikunderhållning
Med känsla tolkade Teresa Wikström Så skimrande var aldrig havet och Gabriellas sång ackompanjerad av bror Henrik Wikström. Gästerna bjöds på en utsökt god supé Sherryspetsad svampsoppa, ostsnurror, grisfilé med örtsås, honungsgrönsaker, vitlökspotatis och kaffe. En festlig stämning rådde på Evitskog Marthakrets 100 årsfest GUNVOR WESTREN-DOLL MARTHA ORDFÖRANDE Marina Pajari höll välkomsttalet.
INGEGERD Wikström höll festtalet.
GUDRUN Sandström tackade arrangörerna för den fina festen.
MED känsla tolkade Teresa Wikström sina sånger.
LAURA Malin th. tilldelades Marthamärket i silver, Kristina Perklén Marthamärket i guld.
Wallin: Passagerartrafik med tåg till Nickby
Svenska folkpartiets ordförande, kultur- och idrottsminister, Stefan Wallin vill i framtiden inleda persontrafik på räls till Nickby i Sibbo. Det finns klara planer på att bygga ut bostadsområden kring rälsen och då vore den naturliga lösningen att inleda passagerartrafik med pendeltåg mellan Nickby och Helsingfors. Den existerande rälsen till Nickby används idag av industriområdet i Sköldvik. En förutsättning för att rälsen skall kunna tas i bruk är byggande av perronger och ombyggnad av plankorsningar. Banavsnittet är sedan tidigare elektrifierat och lämpar sig därmed för snabb passagerartrafik. En satsning på pendeltågstrafiken vore enligt mig ett steg i rätt riktning. Den pågående klimat- och energitrenden i vårtsamhälle bör sträva efter trafiklösningar med låga utsläpp. Pendeltåg till Nickby vore just en sådan lösning, fastslås Stefan Wallin som besökte Sibbo idag på eftermiddagen. Sibbo kommun har redan fört positiva diskussioner med banförvaltningscentralen om framtida tågtrafik till Nickby. Persontrafiken med tåg till området har också tagits med i Sibbos förslag till ny generalplan för området.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
29
Sinikka Siekkelin sielukkaat kaapit esillä Kirkkonummen Taidemökillä
Volsin vanhassa koulussa työtilaansa emännöivä koristemaalari Sinikka Siekkeli on maalintahraisissa farkuissaankin kuin satujen haltijakummi. Sinikan ammattitaitoisin ottein kunnostamat kaapit ovat näet heränneet henkiin kuin taikasauvan koskettamana ja jokainen kaappi on saanut sielukkaan olemuksen, jota ryydittää tyyliin sopiva peili sekä lampetit. Näitä taatusti yksilöllisiä kaappeja pääsee ihailemaan Kirkkonummen Taidemökille 8.18. lokakuuta klo 1120 välisenä aikana kun Sinikka pitää siellä koristemaalattujen kaappien myyntinäyttelyn. Kyseessä on Sinikan järjestyksessään neljäs koristemaalattujen kaappien näyttely, kolme ensimmäistä hän piti Helsingissä ja nyt lokakuussa kirkkonummelaiset pääsevät nauttimaan ainutlaatuisesta näyttelystä kotikonnuillaan. Näyttelyn suunnittelu alkoi kolmisen vuotta sitten kun Sinikka aloitti kaappien keräilyn. Minulla on omat kanavani ja eräs "romiksen" tuttu soittaa aina kun hänelle tuodaan joku potentiaalinen kaappi, kertoi Sinikka, jonka käsittelyssä elämänsä ehtoopuolella olevat kaapit nousevat feenix-linnun lailla tuhkasta uuteen kukoistukseen. Sinikka toivookin, että ihmiset harkitsisivat vakavasti ennen kuin päättävät luopua jostain vanhasta tavarasta. Hän rohkaisee meitä kaikkia tekemään jotain kotimme vanhojen huonekalujen uudistamiseksi, uuden ilmeen voi saada aikaiseksi vähälläkin vaivalla. Nämä kaapit ovat palvelleet entisillä omistajilla ainakin puoli vuosisataa ja tämän kunnostuksen jälkeen uskallan luvata käyttöikää toisen mokoman, totesi Sinikka esitellen työn alla olevia kaappeja Volsin vanhassa koulussa. Itse ihastuin ikihyviksi punasävyiseen kaappiin, jolle aloin jo mielessäni mittailla paikkaa omassa keittiössäni. Aivan lumoava huonekalun ja taideteoksen kombinaatio. Sinikka puhuu lämpimästi kestävän kehityksen ajatuksesta ja hän haluaa myös elää teesiensä mukaan. Pippurissa sijaitseva kotitalo on sisustettu vanhoilla, kunnostetuilla huonekaluilla ja siitä Sinikka on pitänyt huolen, ettei hänen kotoaan löydy valkoista seinää. Kaappinäyttelyyn valmistautuminen on ollut pitkäaikainen projekti, johon Sinikka pääsi sukeltamaan täysin siemauksin Ahvenanmaalla suoritetun työtehtävän jälkeen. Kun on koristemaalannut pedantisti 1700-luvun kartanoa, niin sen jälkeen näiden kaappien työstäminen on ollut minulle varsinaista irrottelua, naurahti Sinikka, jolla on ollut Volsissa apunaan Heini KoskinenKangasniemi, alaa opiskeleva "kisällioppilas", joka on sanojensa mukaan oppinut valtavasti "mestariltaan". Sinikka onkin koristemaalauksen guru, jonka opeista ovat viime vuosina saaneet nauttia myös Kirkkonummen kansalaisopiston oppilaat. Toimitilaansa Sinikan Puu ja Muu on pitänyt Volsin vanhalla koululla jo useamman vuoden ajan ja tämä 1990 perustettu yritys on erikoistunut sisätilojen eli seinien ja kattojen koristemaalauksiin ja huonekalujen entisöintiin. Sinikan omat juuret ovat vahvasti Kirkkonummen Pippurissa, vaikka hän kävikin asumassa muualla 26 vuoden ajan palaten nyt 2000-luvulla lapsuutensa maisemiin. Kirkkonummi on hieno paikka asua ja tehdä töitä, vakuutti Sinikka, joka nauttii luonnon helmassa työskentelystä Volsissa täysin sydämin. SATU HOLMLUND
MADONNAN kuvalla varustettu kaappi huokuu harmoniaa.
PUUTERIPÖYTÄ viimeistelyä vailla.
SPEDEN lännenelokuvan huivimuoti innoitti tämän kaapin väritykseen.
VANHOJEN kaappien yksityiskohdat ihastuttavat myös Sinikkaa.
Det går att rösta på förbindelsebåtar och i valbussar
Förhandsröstningen inleds om en vecka
(Kommunförbundet informerar 7.10.2008) Förhandsröstningen i kommunalvalet inleds om en vecka den 15 oktober på fler platser än tidigare. Kommunerna har tagit i bruk nya röstningsställen, till exempel läroanstalter och ambulerande valbussar. Kimitoön och Väståboland har infört röstning även på förbindelsebåtarna. I kommunalvalet 2004 var andelen som förhandsröstade cirka 40 procent av alla som röstade. Deltagandet underlättas av man kan rösta när man har tid där och det går lättast att göra det på vägen till butiken, på biblioteket eller på läroanstalten. När det görs lättare att rösta inverkar det positivt på valdeltagandet, tror Päivi Kurikka, sakkunnig vid Kommunförbundet. Förhandsröstningsplatserna är nu 889, dvs. 39 fler än för fyra år sedan. Samtidigt har ändå antalet röstningsställen den egentliga valdagen minskat. Förrhandsröstningsställen är till exempel kommunhus, bibliotek, postkontor och supermarketar. På studieorterna kan man rösta även i universitet och högskolor. Till exempel i Vasa, Borgå, S:t Michel och Hangö finns en ambulerande valbuss. Uppgifter om alla förhandsröstningsplatser finns på justitieministeriets webbplats www.vaalit.fi unga. Separata webbsidor inför valet finns på kommunernas webbplatser och allt fler kommuner har också en egen valmaskin, till exempel nya Sastamala stad och Tammerfors med särskilt fokus på unga. Kuopio stad har egen valreklam och har anordnat en tävling för att hitta de mest slående valsloganerna. I Jämsä har valdebatten förberetts bland de unga genom en valreklamstävling. På Kommunförbundets valsidor www.kommunerna.net/kom munalvalet finns grundläggande information om röstningen och bland annat länkar till valmaskinerna. På valwebbplatsen kan man också utarbeta sin egen valreklam och gissa hur aktivt valdeltagandet blir. Outnyttjade affischplatser kan användas för allmän valinformation. Kommunerna har ingen skyldighet att tillhandahålla affischställ. Utgångspunkten är att platserna är avgiftsfria, men kommunen kan också uppbära en ersättning för de kostnader affischeringen orsakar. På rundradions TV-kanaler inleds de närmaste dagarna informationsinslag om kommunalvalet i Kommunförbundets och justitieministeriets regi. Det är ett traditionellt sätt att påminna om röstningen vid sidan av tidningsreklam och affischer.
Kommunerna erbjuder information
De flesta kommuner har vidtagit något slags aktiveringsåtgärder för att säkerställa valdeltagandet. Tillsammans med partier och organisationer har diskussionsmöten, torgevenemang och fullmäktiges öppna frågetimmar ordnats. Läroanstalterna arrangerar även evenemang för
Utomhusreklam och informationsinslag i TV
Valaffischeringen utomhus på de platser kommunen anvisat börjar i samband med förhandsröstningen. Platserna för valaffischer fördelas jämnt mellan alla grupper som ställt upp kandidater i enlighet med sammanställningen av kandidatlistorna.
30
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Uusi seurakuntalaisen opas ilmestyi
Kirkkonummen suomalainen seurakunta toivottaa uudet jäsenensä tervetulleeksi kirjeellä, jonka mukana lähetetään Seurakuntalaisen opas. Seurakuntalaisen opas esittelee uuden kotiseurakunnan toimintaa ja palveluita. Osansa saavat lasten, nuorten ja aikuisten toiminta sekä musiikki-, lähetys- ja diakoniatyö. Oppaalla pyritään antamaan kuva seurakunnan rikkaasta hengellisestä elämästä sekä monipuolisista auttamiskanavista. Kirkolliset toimitukset kaste, häät, hautajaiset ja kodin siunaaminen esitellään. Lukija saa vinkkejä, miten toimia, kun toimituksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi. Tärkeä osa julkaisua ovat yhteystiedot. Opas sisältää tiedot seurakunnan työntekijöiden tavoittamiseksi. Luottamuselimet ja niiden jäsenet selviävät oppaan sivuilta. Lisäksi sivuilta löytyvät kirkot ja muut toimipisteet. Seurakuntalaisen opas lähetetään kaikille seurakunnan uusille jäsenille sekä Kirkkonummelle muuttaneille suomenkielisille kirkon vanhoille jäsenille että seurakuntaan täällä liittyneille henkilöille. Vapaaehtoisia tarvitaan Seurakunta toiminta ei ole mahdollista ilman vapaaehtoisten Su 12.10. klo 10, Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu; toimittaa Pentti Mentu, avustaa Tuula Leppämäki, kanttorina Mari Sirén. Su 12.10. klo 18 Misa Criolla ja lauluja Latinalaisesta Amerikasta. Laulu- ja soitinyhtye Verso sekä Cantilonakuoro.
seurakuntalaisten panosta. Seurakunta toivoo, että oppaan välityksellä kiinnostuneet seurakuntalaiset löytävät oman tapansa toimia seurakunnassa. Painettua seurakuntalaisen opasta on julkaistu vuodesta 2006 alkaen. Nyt ilmestyi neljäs, uudistettu painos. Timo Merensilta
To 9.10. klo 12 Lähetyspiiri. Teemme ekokasseja ja pannunalustoja Ti 14.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ti 14.10. klo 19 Raamattuluentosarja viidestä Mooseksen kirjasta, viimeinen osa. Vanhan Testamentin tuntija Riitta Keskimäki. Musiikkia Chorus Mikaelis.
Rakkauden ilta
Pe 10.10. klo 18 Rakkauden ilta. Su 12.10. klo 16, Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu; toimittaa Johanna Siltala, saarnaa Tarmo Halttunen, kanttorina Mari Sirén. Su 12.10. klo 16 Pyhäkoulu. Ma 13.10. klo 88.15. Aamuhartaus. Ma 13.10. klo 9.30 Avoin perhekerho.
Veikkolan seurakuntakoti Pe 10.10. klo 18. Parisuhdeasiaa ja hyvää musiikkia kahvikupin ääressä. Mira Holappa ja Harri Peipinen alustavat aiheesta "Puhuminen on yllättävän hyvä kommunikaatiomuoto." Mukana muusikot Anna ja Arto Vuorela. Lastenhoito järjestetty. Ilta päättyy hartauteen.
Misa Criolla ja lauluja latinalaisesta Amerikasta
Laupeuden sisaret Äiti Teresan peittopiirissä
Kauhalantie 23, Oitmäki ke 22.10. klo 18 Laupeuden sisaret Helsingistä tulevat Seija Huttusen kotona pidettävään peittopiiriin. Sisaret kertovat Kalkutassa tehtävästä avustustyöstä ja omasta työstään täällä Suomessa. Piiriin voi tuoda kaikenlaisia lankoja ja puhtaita käytettyjä lakanoita. Diakoniatoimistoissa otetaan vastaan myös lankoja ja lakanoita samaan tarkoitukseen. Piiri kokoontuu parittomilla viikoilla klo 18.
Kirkkonummen kirkko Su 12.10 klo 18 Laulu- ja soitinyhtye Verso sekä Cantilonakuoro Uudestakaupungista. Johtaa Ari Hirvonen Solistina Ilona Nyman Soitinyhtyeen vierailevat muusikot: Sami Koskela, lyömäsoittimet ja Tiro Rohkimainen, kontrabasso. Ohjelma 10 , Ohjelmatuloilla tuetaan Leena Piiraisen työtä intiaanilasten parissa Venezuelassa.
Su 12.10. klo 13 Pyhäkoulu alle kouluikäisille ja koululaisille. Ti 14.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ti 14.10. klo 18.30 Jumalan hoidossa -ilta. Keskusta, Papinniityn kerhotila Grandalantie 2 Su 12.10. klo 12 Pyhäkoulu. Lyan Pappilanmäki 5 Ma 13.10. klo 18 Nuorten aikuisten ilta. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 To 9.10. klo 1314.30 Iltapäivän pohdiskelijat. Ti 14.10. klo 911 Avoin kohtaamispaikka. Ti 14.10. klo 1921 Ilosanomapiiri. Rukous- ja raamattupiiri joka tiistai. Upinniemi, Merikappeli To 16.10. klo 9.30 Avoin perhekerho.
Tuulien teitä -konsertti
Kirkkonummen kirkko To 9.10. klo 19 Tervetuloa rauhoittumaan ja kuuntelemaan Hyvän mielen lauluja Mirja Poikkeuksen uudelta levyltä. · Mirja Poikkeus, laulu · Juha Lanu, kitara · Heikki Pohto, puhaltimet · Matti Rantatalo, koskettimet Ohjelma 10
Nuorten aikuisten ilta
Lyan, Pappilanmäki 5 Ma 13.10 klo 18 Mukana Tarmo Halttunen.
Uskonpuhdistuksen muistopäivä
Ajan merkkejä Lokakuussa sää vaihtelee. Lokakuun säästä on maamme kansanperinteessä yritetty ennustaa tulevan talven luonnetta ja kevääntulon tarkempaa ajankohtaa. "Lämmin lokakuu, kylmä helmikuu", on tapana sanoa. Ennusmerkkejä on monia. Lapsuudessa isoäitini ennusti pihlajanmarjojen väristä sydäntalven pakkaslukemia ja lumen määrää. Aikojen merkit ovat paitsi vuodenajoissa, myös syvemmällä ajan virrassa. "Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä", Jeesus vastasi fariseuksille, jotka olivat kiinnostuneita vain tulevasta säästä. Meidän ajassamme on monia merkkejä, jotka voivat kertoa tulevaisuudesta. Osaammeko nähdä mitä ympärillämme todella tapahtuu? Jeesus on ajaton merkki ja uskon silmät voivat näyttää tietä tämän ajan ja tulevaisuuden syvempään tuntemukseen. Tarmo Halttunen
Raamatun tekstit: Ps. 46: 28; Jer. 15: 1921; Room. 5: 111 ja Matt. 16: 14. Liturginen väri: vihreä Päivän rukous: Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet väkevyytemme ja voimamme. Anna meidän luottavaisesti jättäytyä sinun lupaustesi varaan. Herätä sydämessämme uskoa ja rohkaise mielemme taistelussa pahan valtaa vastaan. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.
KASTETUT Isla Talvikki Hannula Emilia Marelise Hickey Titus Mitja Mattias Hirschhausen Elisa Raili Marianna Kansanaho Aatu Johannes Karvonen Aili-Ellen Kilpelä Alexander Kauko Kuula Naomi Susanna Kuula Viljami Tapani Kuusniemi Edvin Jalmari Lisko Saara Rebekka Vannasmaa VIHITYT Sami Vilho Antero Poikkeus ja Tarja Sisko Kemppainen Jukka Sakari Tamminen ja Minna Anneli Särkilahti KUOLLEET Pentti Kalevi Pärssinen 65 v. Aili Kärkkäinen 86 v.
KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
31
edes Inkoossa. Vain pysyvä valvontapiste Inkoossa voi ratkaista lisääntyvät ongelmat (esim. kunnantalon taksiaseman yhteyteen). Meidän aikuisten on syytä mennä itseemme. Olisikohan siinä meille jokin viesti, että ilkivallan kohteeksi ovat joutuneet juuri kunnantalo ja museo? Ja kaikkein tärkein kysymys: Missä ovat Inkoon keskustan ohjatut mopopajat, bänditilat ja diskot? TAPANI KOIVULA arkkitehti, kirjailija kuntavaaliehdokas
Ilkivaltaa Inkoossa
Pääkaupungista muuttaneena Inkoon viimeaikaiset järjestyshäiriöt hieman hymyilyttävät. Kesästä lähtien nuoriso on rikkonut kunnantalon ikkunoita ja murtautunut museoalueen mökkeihin. Jopa juhannussalko oli kammettu vinoon. Museomiesten hermot ovat kovilla... Jo keväällä naapurini kertoi huolestuneena, että kolme moponuorta terrorisoi keskustaa, ja joku maatilan perijä oli huruutellut ylinopeutta traktorilla. Suurkirkontien asfalttiin oli ilmestynyt hurjastelijoiden renkaanjälkiä. Eli pientä on vielä Paratiisi-Inkoon "terrorismi". Silti olen ehdottomasti sitä mieltä, että ilkivaltaan on puututtava välittömästi ja riittävän kovin ottein. Käärmettä ei pidä päästää paratiisiin. Jos emme tee mitään päivittelyn lisäksi , nuorison turhautuminen vain kasvaa, ja ikkunoiden rikkomisesta on lyhyt matka tulipaloihin. Helsingissä, jossa työskentelen kouluarkkitehtina, on viime vuosina haaskattu pelkästään graffitien ja töhryjen puhdistamiseen yli 5 milj. euroa. Kunnantalolle ja museoalueelle tulisi hankkia riittävästi valvontakameroita. Poliisi on saatava Tammisaaresta liikkeelle pelkkä päivystys ja etätyö eivät riitä,
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Luistelu hengenvaarallista Arenalla
Kunta ja muut toimijat tarjoavat kuntalaisille viikottaisia jäävuoroja, niin sanottuja yleisövuoroja, Varuboden Arenalla. Mailat ja kiekot ovat kiellettyjä suurimmalla osalla vuoroista. Mahtavaa! Moni pienten lasten vanhempi onkin pakannut luistimet ja kypärät kassiin ja matkannut innostuneiden luistelijoiden kanssa hallille. Mitä hallilla sitten odottaa? Isot jääkiekkoilijat luistelevat tuhatta ja sataa mailojensa kanssa, kohotetut kiekot kolisevat pleksiin, ja mailaton luistelija saa mailasta iskun. Tämä on siis mailaton vuoro. Mitäköhän on se vuoro, jossa mailat saavat olla mukana? Varuboden Arenalla kukaan ei valvo yleisövuoroja. Pienet jäävät auttamattomasti isojen jalkoihin eivätkä uskalla edes liikkua kovassa kiekkosateessa ja metelissä. On se pelottavaa aikuisellekin. Jos eivät jäällä mailojensa kanssa huiskivat pojat ymmärrä tilanteesta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia, niin jokainen selväjärkinen aikuinen varmasti ymmärtää. Ei tästä ole monta vuotta, kun kiekko tappoi. Kuinka tällaista voidaan antaa tapahtua ja jatkua vuosien ajan? Kuka on vastuussa, jos kiekko iskee pienen - tai isomman - mailattoman luistelijan silmään (kaikilla ei ole mailattomalla vuorolla maskia)? Kunnasta sanotaan, että halli vastaa yleisövuorojen valvonnasta. Jo usean vuoden ajan yleisövuoroilla käyneenä voin varmuudella sanoa, että vuoroja ei kukaan valvo eikä mailojen käyttöä mailattomilla vuoroilla kielletä muuta kuin erikseen pyydettäessä. Täytyykö tässäkin asiassa jäädä odottamaan, että jotain todella vakavaa tapahtuu, ennen kuin sääntöjen valvonta otetaan käyttöön? Nyt olisi jonkun aika kaivaa liikuntatilojen turvallisuusmääräykset esiin ja miettiä, miten ne pätevät jäähallin tilanteeseen. Ei ole kyse siitä, etteivätkö pojat saisi pelata jääkiekkoa, vaan siitä, että jokainen vuorollaan pääsee jäälle "omantasoistensa" joukkoon. CHRISTINA NURMI Lasten liikunnan asiantuntija, valmentaja
Äänestäkää!
Hyvät ihmiset käykää äänestämässä nyt kunnallisvaleissa. Koko jengi pitää vaihtaa pois, kaikki "palikat" ja "tenut", jotka eivät osaa tehdä kuin "edustuslaskuja". Haluatteko nähdä kirkkonummelaisen infrastruktuurin tulevaisuudessa niin kuin se nyt on? Tehdään täydellinen kuntaremontti ja vaihdetaan päättäjät. KYPSYNYT KIRKKONUMMEEN
Hyvät mallit käyttöön
Paljon puhutaan Tanskan malleista.Vaikka Tanska on ajautunut taantumaan, voidaan silti katsoa, mikä meille sopisi. Minulle tulee mieleen yksi asia, joka siellä on paremmin kuin meillä. Siellä liehuu lippu lähes jokaisen omakotitalon pihamaalla. Täällä Kirkkonummellakin vuosikymmeniä sitten Kirkkonummen Omakotiyhdistys oli asialla tehden yhteistilauksen lipputankojen hankinnasta. Nyt on asia unohtunut ja paljon on tullut uusia omakotialueita sen jälkeen. Liputuspäivinä omakotialue näyttäisi, että ollaan kodin ja isänmaan asialla ja ilmettä kannattaisi tulla kauempaakin katsomaan. Siksi toivonkin, että omakotiyhdistys ottaisi tanko- ja lippuasian vireille. Siniristilippu muistuttaa ristillään, että ei myöskään uskonnon asiaa tule unohtaa. Sillä kodin, uskonnon ja isänmaan arvot on niitä kantavia voimia, joita maamme tarvitsee rauhan ja rakkauden lujittamiseksi. Liputuspäivinä myös kunnioitetaan niitä joiden päivää vietetään. Senioriterveisin RAIMO ELONSALO
Kunnallisverossa nostopaineita...
Jatkoa sivulta 3
kokoukseen, sillä kunnanvaltuusto käsittelee asiaa vielä lokakuun kokouksessaan. Kunnanjohtaja Aarnio kertoo, että esitystä siitä, korotetaanko kunnallisveroa ja kuinka paljon ei ole vielä tehty. Veronkorotus on kuitenkin keskeinen keino valikoimassa tulevien investointien rahoittamiseksi. Aarnio jatkaa, että esimeriksi 0,50 prosentin korotuksen nettovaikutus kunnan tuloihin olisi vuonna 2009 noin 3,3 miljoonaa euroa ja se olisi vain osaratkaisu investointien rahoittamiseksi. Kunnan oma rahoitus riittää tällä hetkellä kattamaan noin puolet tulevasta investointitarpeesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että velkaakin on otettava vielä reippaasti kattamaan lähivuosien investointeja. Poliitikkojen tehtäväksi jääneekin nyt määritellä, kuinka paljon kunta on valmis korottamaan veroprosenttia ja kuinka paljon ollaan valmiita ottamaan lainarahoitusta. Tällä hetkellä Kirkkonummi kuuluu kehyskuntien vähiten velkaantuneisiin kuntiin, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin kovan investointitahdin siivittämänä. Rahoituspaineet Kirkkonummella koskevat juuri investointipuolta, eikä korotuksia esitetä kunnanjohtajan mukaan käyttömenojen kasvattamiseen. Käyttötalousmenojen kasvu on Kirkkonummella ollut noin 10 % luokkaa vuodessa, ensi vuonna käyttömenoja nostavat uuden hoitokodin henkilöstön palkkaaminen sekä palvelutalon toiminnan siirtyminen kunnalle. Kiinteistöveroprosenttien muutoksista ei Aarnion mukaan ole talousarvion valmistelussa ollut puhetta. Kiinteistöveroprosentit Kirkkonummella ovat alhaiset, mutta verojen määrää on viime vuosina korottanut kiinteistöjen omaisuusarvojen ja sitä kautta verotusarvojen nousu. Parhaillaan vellova kansainvälinen rahoituskriisi ei Aarnion mukaan ole vaikeuttanut kunnan rahan hankintaa, joskin rahan hinta noussee myös kuntasektorin toimijoille. Kirkkonummen veroprosentti on tällä hetkellä 18,25 %. JUSSI SALO
Äänestää voi vesillä...
Jatkoa sivulta 3
toritapahtumia ja valtuustojen avoimia kyselytunteja. Oppilaitoksissa pidetään myös tilaisuuksia nuorille. Kuntien verkkosivuille on tehty erillisiä vaalisivustoja, ja yhä useampi kunta on myös toteuttanut oman vaalikoneen, muiden muassa uusi Sastamalan kaupunki sekä Tampere erityisesti nuorille suunnattuna. Kuopion kaupunki on tehnyt omaa vaalimainontaa sekä järjestänyt kilpailun iskevimpien vaalisloganien löytämiseksi. Jämsässä on vaalikeskustelua pohjustettu nuorten keskuudessa vaalimainoskilpailulla. Kuntaliiton vaalisivuilla www.kuntavaalit.fi on perustietoa äänestämisestä sekä muun muassa linkkejä vaalikoneisiin. Sivuilla voi myös tehdä oman vaalimainoksen ja veikata äänestysprosenttia.
Ulkomainontaa ja tv-tietoisku
Kuntavaalien ulkomainonta kunnan osoittamilla paikoilla alkaa ennakkoäänestyksen myötä. Yleisissä vaalimainostelineissä paikat jaetaan tasapuolisesti kaikille ehdokkaita asettaneille ryhmille ehdokaslistojen yhdistelmän mukaisesti. Tyhjät mainospaikat voidaan käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen. Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää mainostelineitä. Lähtökohtana pidetään, että paikat ovat maksuttomia, mutta kunta voi myös periä korvauksen mainosten aiheuttamista kustannuksista. Yleisradion tv-kanavilla alkaa lähipäivinä näkyä Kuntaliiton ja oikeusministeriön teettämä kuntavaalien tietoisku. Tietoisku on perinteinen tapa muistuttaa äänestyksestä lehtimainosten ja julisteiden ohella.
32
N:o 78 9.10.2008
uimakoulut@kis.fi Puh. 050 5716469 Pankki: LUOP 529745218352 ja yli 12v harrasteryhmä 18.0019.00 Kuntoaerobic koululla Lauantai 11.10. 12.0016.00 Baletti koululla 16.0017.30 Yhteiset juoksuharjoitukset [lauantaijuoksut] kentällä (Kurt Tulonen) Sunnuntai 12.10. 11.3013.00 Rytminen voimistelu/tanssi 1116v koulun peilisalissa 12.0013.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille 12.0014.00 Koulun sali valmennusryhmille Maanantai 13.10. 16.0017.00 Löydä Liikuntakerho koululla (13 luokka) ja yli 12v harrasteryhmä 17.0018.00 Perheliikunta koulun salissa 18.0019.00 Aerobic Veikkolan koululle Tiistai 14.10. 18.0020.00 Koulun kuntosali jäsenille Keskiviikko 15.10. 16.3018.00 Liikkarit koulun salissa (2 ryhmää) 19.0020.00 Perhesähly koulun salissa 20.0021.00 Salibandy 913v koulun salissa 21.0022.00 Salibandy yli 15v koulun salissa Tiedustelut: Liikkari 040-5454630 Perheliikunta 040-7602802 Punttisali kirjaston sali 0400-942171, koulun sali 040-7211910 Aerobic 050-3319478 Baletti 050-5274749. VeVe ry, toiminnanjohtaja Atte Pettinen 0400-807285
Kirkkonummen Sanomat
hitysvammaisten tukiyhdistyksen myyjäiset Kirkkonummen työkeskuksella, Hietapellontie 7.
Maanantai 13.10.
12.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu Avoin keskusteluryhmä K:nummen kirjastossa. Ilm. Merja, p. 0505959748. 13.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry.Tapaaminen Palvelukeskuksessa, vieraana Pirjo Sollo "Terveys ja hyvinvointi, vireystason koheneminen". Huom. aika!!! Ota ystäväsi mukaan. Muistathan iäkkäiden ulkoilupäivän 9.10. klo 1013 Palvelukeskuksessa. Hallitus klo 13.00. 17.00 Kirkkonummen-Siuntion SyöpäyhdistysKuukausitapaaminen Kirkkonummen Terveyskeskus Virkatie 1 (E:rappu Hammashuolto Asematien puoli). Illan aihe Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset. Alustaa Geriatrian asiantuntija Susanna RapoPylkkö.
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN 2 uutta/ käyttämätöntä, nuorisoliike Bershkan takkia. Valk. ja violetti, koko M. H. 35 /kpl. Sekä Askon nojatuoli 20 . Puh. 0503522484. MYYDÄÄN KT 75,5 m2 Espoon Saunalahdessa, 3h+k+s +lasitettu parveke, autokatospaikka. 4/5 krs. Merinäköala joka huoneesta. Esittely su 12.10. klo 1718 Hp. 270t. P. 040-5818374. MYYDÄÄN 2kpl kylpytynnyri ja infrapunasauna. Myydään esittelykäytössä olleet tuotteet, soita 0400-508462. MYYDÄÄN Hellas-piano. Tarjoa. Hinnasta ja kuljetuksesta sovitaan. 0405755333. MYYDÄÄN metsämaata 3,-/m2 Siuntio, kk. Strömbacka. P. 041-4353759. HEI sinä joka löysit maanantaina 29.9. 2008 Sirkus Finlandian näytöksessä tai näytöksen jälkeen Nokia N95 kamerapuhelimen. Palauta se joko Kirkkonummen poliisille tai minulle suoraan. Ari Harinen 050-3076333.
Ma 19.30 Kilparyhmä + uimahypyt Ma 20.30 Aikuisten uimahypyt + vesipallo Ti 20.30 Aikuisten vesipallo + uimatekniikka. Ke 19.30 Kilparyhmä + taitouinti To 16.00 Taitouinti. Aloittelijat Pe 17.00 Uimahypyt Pe 17.10 Jooga Pe 18.15 Vesijumppa Su 09.00 Perheuimakoulu + vesipallo + taitouinti Su 10.00 Vapaat hypyt Kysy ja ilmoittaudu:
Veikkolan Veikot yu-jaosto / viikkopäivyri Torstai 9.10. IF-yleisurheilukoulut siirtyvät koulun saliin: 17.3018.15 Ryhmä X1 45v s. 20042003 (Kirsi Penttilä) 17.3018.15 Ryhmä X2 67v s. 20022001 (Tuija Kaurila) 18.1519.30 Ryhmä X3 89v s. 19992000 (Saana Salonen) 19.1520.30 Ryhmä X4 1011v s. 19971998 (Katri Tulonen) 20.1521.30 Ryhmä X5 12v15v s. 1996> (Kim Källman) 17.3019.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille Perjantai 10.10. 16.0017.00 Löydä Liikuntakerho koululla (35 luokka)
Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020.
Torstai 9.10.
12.00 Kirkkonummen seudun invalidit ry Kyrkslätts nejdens invalider rf. Tapaaminen palvelukeskuksessa. Träff på servicecentralen. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 14.30 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Painonhallintaryhmä Toimarissa, Jorvaksessa. Ilm. Helena, p. 040-5746641. Kirkkonummen Kansallisen Kulttuurin retki la 8.11.08 Lohjan teatteriin, esitykseen Kahden maailman hotelli. Avoin kaikille. Bussikuljetus. Lisät. ja ilm. 10.10.08 menn. H. Varpio p. 040-7330081.
Tiistai 14.10.
12.30 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu Nyhjää tyhjästä ja tuunaa täydestä -ryhmä Toimarissa, Jorvaksessa. Ilm. Maj-Lis, p. 050-323 8322 tai 09-8127996. 13.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu Päivystys Toimarissa, Jorvaksessa. Tule kysymään Kisusta ja MTKL:sta. Ilm. Maj-Lis, p. 050-323 8322. 13.00 Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry Kuukausitapaaminen Kuninkaantie 5-7, vieraanamme toimitsijoita Nordeasta. Toritapaaminen 11.10. Kirkkonummen torilla. 14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu Sauvakävelyryhmä Sepon johdolla Palvelukeskuksen pääovelta, Rajakuja 3. 14.00 Kirkkonummen Karjala-Seura ry Tarinailtapäivä Palvelutalolla, teemalla "Mitä Karjalasta on jäänyt tähän päivään".
Perjantai 10.10.
Kiviä raiteelle
Kaksi 10-vuotiasta pikkupoikaa oli laittanut kiviä junaradalle sunnuntaina klo 17.30 aikaan Laajakallion kohdalla. Poliisi tavoitti ja puhutti nuoret ilkivallantekijät, joiden ymmärtämätön teko olisi voinut aiheuttaa mittavankin vaaratilanteen. Nyt selvittiin onneksi vain junaliikenteen myöhästymisellä jarrutuksen takia. Ilkivaltaa tehtiin myös Masalassa, jossa yhden asukkaan postilaatikko sytytettiin tulee sunnuntaina aamuyöstä.
18.00 Sahaja Yoga-meditaatio Kirkkonummen pääkirjastossa. Esittely ja meditaatioharjoitukset sekä opastus kotona meditoimiseen joka kerta. www.jooga.org 18.00 Kirkkonummen kehitysvammaisten tukiyhdistyksen talkoot jäsenille Kirkkonummen työkeskuksella, Hietapellontie 7.
Aktia tarjoaa kahvit!
Perjantaina 10.10. tarjoamme kahvia ja kakkua konttorissamme koko päivän. Samalla sinulla on mahdollisuus tavata Kirkkonummen konttorimme uusi pankinjohtaja Calle Pettersson. Sydämellisesti tervetuloa!
Aktia Kirkkonummi puh. 010 247 5400
Lauantai 11.10.
10.00 Kirkkonummen ke-
Kirkkonummen Sanomat
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA Esso Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Aktia bjuder på kaffe!
Fredagen 10.10 bjuder vi på kaffe och tårta hela dagen i kontoret. Samtidigt har du möjlighet att hälsa på Aktias nya bankdirektör i Kyrkslätt Calle Pettersson.
Vuokralle tarjotaan
Hjärtligt välkomna!
Aktia Kyrkslätt tfn 010 247 5400
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.65 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.20 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Pääministerin naisasioista pitää tietää! 13.35 Kolme vuodenaikaa: Uhanalaiset kasvit 13.45 A-talk 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Isä Dowlingin mysteerit 15.50 Ilmamatka Euroopan rannikoille 16.00 MOT: Suomi siirtomaaherraksi? 16.30 Tosi tarina: Perhe pelissä 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämää Ballykissangelissa 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 19.05 Wallen matkassa: Veteraaniautoilija 19.10 Sydämen asialla 20.00 Kuudes aisti 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Vaalit 08: Vaalizoom 21.45 Strada 22.15 Frankie ja Johnny ovatkin naimisissa 23.50 Jericho 00.35 Euronews 00.45 - 04.00 Uutisikkuna
TV TO 9.10. SU 12.10.
23.30 Da Vincin murhatutkimukset 00.15 Musiikki-tv: Pakolliset kuviot 00.45 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
33
11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Sisustustiimi 14.30 Nigella 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Ruma Betty 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Eläintenpelastustiimi 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Hauskat kotivideot 21.00 Elokuva: Stealth - näkymätön uhka (K15) 23.25 Nelosen uutiset ja sää 23.35 IS Urheilu-uutiset 23.45 4400 00.45 Elokuva: Valtatien saalistajat (K15) 02.45 Ostosruutu 03.15 - 06.35 Taitopeli.com
MTV3
06.00 Se Oikea 07.45 Seikkailija Dora 08.15 Pikkukokkikoulu 08.45 Disneyn Tarzanin legenda 09.15 Pokémon 09.40 Warner esittää: Zorro 10.10 Warner esittää: Batman 10.35 Hannah Montana 11.05 Mitä tänään syötäisiin? 11.10 Formula 1: aika-ajot 12.10 Voimamieskilpailu 13.10 Pilanpäiten 13.20 Pilanpäiten 13.30 Salatut elämät 14.00 Salatut elämät 14.25 Salatut elämät 14.55 Motor Forum: EM Rallicross 15.55 Lauantain perheleffa: Etsivä Gadget 17.25 MM-ralli: Korsika 17.55 Nigel Marvenin pingviinisafari 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Hyvät Naiset ja Herrat 20.00 Jackpot 21.00 Totuuden hetki 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Tulosruutu 22.20 Formula 1: Extra 22.30 Lotto, Lauantai-Jokeri ja Keno 22.35 Cast Away - tuuliajolla 01.20 Formula 1: aika-ajot 01.50 Tappava mieli 02.45 Voittopotti Late Night 04.00 - 06.00 Se Oikea
FST5
06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 11.30 Veta 10.00 Opettaja.tv: Globalisaatio 10.30 Station T: Vesiurheilua 11.00 - 11.29 Matikasta puheen ollen 15.55 Liikkeellä luonnossa 16.25 Hill Street Blues 17.14 Kortnytt 17.15 Station T: Vesiurheilua 17.45 BUU-perjantai 18.15 TV-nytt 18.30 Obs. 19.00 Langedragin eläimet 19.25 Norjaa ristiin rastiin 19.30 Valon avain 19.56 Futz 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.24 5 minuuttia 20.30 Kirjailijan muotokuva: Gösta Ågren 20.55 Nero Wolfe: Ennenkuin kuolen 22.25 Dokumentti: Gasolin 23.55 Oddasat 00.10 - 00.55 Jälkivääntö
Ranskan muukalaislegioona MTV3-kanavalla perjantaina 10.10.2008 klo 01.10. Kolmiosainen dokumentti, jossa tutustumme legendaariseen Ranskan muukalaislegioonaan ja sen sotilaiden taustoihin ja jokapäiväiseen elämään eri puolilla maailmaa.
TV2 Torstai 9.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.05 Viihdekonkarit 10.30 Tosi tarina: Perhe pelissä 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elämää Ballykissangelissa 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-studio 13.40 A-plus 14.00 Prisma Studio 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Isä Dowlingin mysteerit 15.50 Pohjoinen valo: Smaragdisilmät 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämää Ballykissangelissa 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Priima 19.15 Kuningaskuluttaja 19.45 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-talk 21.50 Oh-hoh mikä päivä! 22.30 Clarence Streetin lääkäriasema 23.20 Tv-uutiset 23.25 Tarinan lähteillä 01.00 Euronews 01.10 - 04.00 Uutisikkuna 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.40 MTV3 Chat 13.55 Edessä uusi elämä 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Ally McBeal 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.25 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.00 45 minuuttia 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Mestarikokki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Kauppalehden talousuutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Idols 21.00 House 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 Ratkaisija 23.30 Valvoja 01.20 Jeparit 01.50 Voittopotti Late Night 03.05 - 05.50 MTV3 Chat 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Oikotie 07.01 Sääveikkaaja 07.04 Leluhylly: Papukaija karkuteillä 07.16 Mimi ja Kuku 07.34 Keksijä-Kyösti 07.36 Eloisat esineet: Lamppu ja katkaisin 07.40 Lennin ja Tviitin maailma 07.44 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.19 Syrhämä: Laiskuuslakritsi 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Pieni talo preerialla 11.45 Onnen päivät 12.15 Monsteri-talli 13.05 Vaahteramäen Eemeli 13.30 Hullut syömärit 14.25 Jumppa: Core 14.55 Kauas pudonneet 15.20 Pekko aikamiespoika 15.45 Eläinten tahtiin 15.50 Derrick 16.50 Norjaa ristiin rastiin 16.55 Eläinten tahtiin 17.00 Kimmo Kuu 17.19 Pikku Kakkonen 18.00 Metsolat 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen syyssää 19.20 Kotimaan kasvot 19.35 Erätulilla 20.05 Riskirajoilla: Amazonia luotaamassa 20.35 Romuveljet iskevät 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Sopranos (K15) 22.55 Kova laki: Rikollinen mieli 23.40 Musiikki-tv: Klassikot 00.25 Skithouse 00.50 Terminal City 01.35 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
Nelonen
06.35 Ostosruutu 08.25 Sporttipalat 09.00 Agilityn MM 2008 Helsinki 10.00 Urheiluaamu ja SM-liigaennakko 11.00 Start! 11.30 Swan-kippari Tea Ekengren 12.00 Navigare 12.30 Monster Jam 13.00 Trends Lab 13.30 Bileet haltuun 14.30 Kuuden ketju 15.25 Aavekuiskaaja 16.25 Elokuva: Suhteet sekaisin 18.30 Unelmien poikamies Pariisissa 19.30 Nelosen uutiset ja sää 19.40 IS Urheilu-uutiset 20.00 Suomen Pelkokerroin 21.00 Elokuva: K.J.S. - kuollut jo saapuessaan (K15) 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.25 Veikkauksen pelit 23.30 Asema 62 (K15) 00.30 Elokuva: Invasion U.S.A. (K18) 02.45 Ostosruutu 03.45 - 07.05 Älypää-TV
05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 Unna Junná 08.00 PIKKU KAKKONEN 08.01 Mimi ja Kuku 08.19 Jojon sirkus 08.45 Samu ja Salla: Mukavaa mennä mummolaan 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Huono häviäjä 09.17 Poinzi 09.34 Villi tulevaisuus 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Vaahteramäen Eemeli 10.50 Hienosti hihnassa 11.00 Jumppa: Core 11.30 Pieni talo preerialla 12.20 Flight of the Conchords 12.45 : Sunnuntaidokkari: Äänestä minua! 13.40 Seitsemän veljestä 15.25 Monsteri-talli 16.20 Seppo Räty: Tuhansien heittojen tarina 17.10 Tanssia: Latinalaistanssin avoimet 18.05 Rokkarin äiti 18.20 Kohtauspaikka: Suhdekorjaamo 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen syyssää 19.10 High School Musical 2 20.50 Laulava sydän: Agents-kesä 21.00 Ihana Elisa 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Älä katso 23.05 Yle Live: Euroopan tähdet 2008 00.50 Sopranos (K15) 01.40 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
MTV3
06.00 Se Oikea 07.25 Tomi Traktori 07.40 Teini-ikäiset Mutantti Ninja Kilpikonnat 08.05 Pokémon 08.30 Transformers Animated 09.00 Kids Top20 09.25 Joka kodin asuntomarkkinat 10.00 T.i.l.a. 10.30 Ekotähdet 11.00 Mestarikokki 11.30 Elixir 12.00 Vihreä kulta 12.30 Formula 1: osakilpailu 13.30 Salatut elämät 14.00 Salatut elämät 14.30 Perheen kalleudet 15.00 Barbershop 17.00 MM-ralli: Korsika 17.30 Simpsonit 18.00 Tukka auki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Ennätystehdas 20.00 Idols 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Formula 1: Extra 22.50 Naisten murharyhmä 23.45 Erikoisjoukkue 00.50 Formula 1: osakilpailu 02.20 Voittopotti Late Night 03.35 - 05.50 Sporttichat ja Pokeri
Lauantai 11.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Vuosi Tiibetissä 09.00 Tv-uutiset 09.05 Kirppis 10.00 Tv-uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Ihmisten puolue 11.00 Tv-uutiset 11.05 Strada 11.35 K-reppu: Cityhirvien isäntä 11.55 Aamusydämellä 12.30 Basaari: Ura 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Ykkösdokumentti: Mekaaninen rakkaus 14.30 Kuvakirjeitä Euroopasta 14.40 Serranon perhe 16.00 Holby Cityn sairaala 17.00 Tv-uutiset 17.10 Pisara 17.15 Kotikatu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia 18.45 Avara luonto: Kiina 19.35 Ryhmä Pullman 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.15 Presidentin kanslia 21.30 Uutisvuoto 22.00 Sano että rakastat (K15) 22.50 Vivienne Vyle 23.20 Gideonin naiset 01.05 Euronews 01.15 - 04.00 Uutisikkuna
Nelonen
07.00 Haamujengi 07.25 Tut - muumioista paras 07.50 Pikku mestarit 08.00 Koti kuntoon 08.30 Sairaala 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Remppa vai muutto? 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Tyyliä pikkurahalla 14.00 Remppa vai muutto? 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Ruma Betty 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Tanssin huipulle 21.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat 22.00 Dexter (K15) 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.35 Frasier 00.05 Hex 01.10 Ostosruutu 01.40 - 06.50 Älypää-TV
FST5
14.50 Muukalaisia 1808-2008 15.50 Langedragin eläimet 16.15 Melitan vieraana 16.45 Obs. 17.15 Paikallis-tv 17.45 BUU-klubben: Plåstret 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Nikolaj ja Julie 19.15 Luontoretkellä 19.30 Anteeksi, Birgitta! - Visailu kuudesluokkalaisille 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Niklaksen keittiössä 20.50 Ratatosk 21.20 Elokuva: Leikitään kotia 23.00 Taiteilijan muotokuva: DDT 23.35 - 00.00 Kyllä nolottaa
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Pelko herkistää korvia 07.02 Sääveikkaaja 07.04 Leluhylly: Aarteenetsintä 07.15 Nyt mennään!: Pihaleikit 07.21 Suomu ja Nirppa 07.25 Rölli: Rölli ja kauheuskilpailu 07.34 Samsam: Painajaismainen lapsenvahti 07.41 Lennin ja Tviitin maailma 07.46 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.18 Eloisat esineet: Pyykki ja pyykkipojat 08.21 Villi tulevaisuus 08.43 Viikon luontohavainto: Siilit talvihorrokseen 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Mistralin tuulet 11.00 Laivakokin matkassa 11.30 Kaukana kaikesta 11.55 Kireitä siimoja 12.25 Oikea kysymys 12.50 Meksikon mysteeri 14.00 Vaaliexpress 15.10 Akuutti 15.50 Derrick 16.50 Norjaa ristiin rastiin 16.55 Eläinten tahtiin 17.00 Benin salainen maailma 17.22 Pikku Kakkonen 18.00 Matkapassi: Kypros ja Kreeta 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen syyssää 19.20 Ulkosuomalaisen tarina 19.50 Vanha kettu 20.50 Suomi-Filmin tarina 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Poliisi-tv 22.35 Silminnäkijä: Sanojen valtias Google 23.05 Mosku (K15) 23.50 Musiikki-tv: Toiveet 00.35 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
Nelonen
07.05 Ostosruutu 08.55 Jamien kotona 09.25 Inno 10.25 Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.25 Eläinkunnan ennätykset 12.30 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Falcon Beach 16.30 Talent USA 17.30 Usko tai älä 18.30 Meidän isä on parempi kuin teidän isä 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Pelkokerroin 21.00 Elokuva: Oikeanlaista kemiaa 23.10 Nelosen uutiset ja sää 23.20 IS Urheilu-uutiset 23.30 Sleeper Cell (K15) 00.45 Navigare 01.15 Ostosruutu 02.15 - 07.00 Taitopeli.com
MTV3
05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.40 Sporttichat ja Pokeri 13.55 Yhä vedossa 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Jack & Bobby 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.25 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.00 Idols 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Joka kodin asuntomarkkinat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Kauppalehden talousuutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Tuntemattomat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Formula 1: Extra 22.50 Mad Max 2 - Asfalttisoturi (K15) 00.40 MM-ralli: Korsika 01.10 Ranskan muukalaislegioona 02.05 Voittopotti Late Night 03.20 - 06.00 Se Oikea
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 PIKKU KAKKONEN 07.46 Urpo ja Turpo: Urpo ja Turpo kuntoilevat. 07.56 Tohelo ja Torvelo 08.04 Mimmit 08.08 Mikki Hiiren kerhotalo: Mikki aarteenetsijänä 08.32 Taikakaruselli 08.44 Kuunalle 09.00 GALAXI 09.01 Kuustamuuttajat: Binottien päivä 09.17 Kupletti 09.46 Hirveä Henri 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.24 Ruohonjuuritasolla 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Peliuutiset 11.50 Oddasat 12.05 Uudenmaan uutiset 12.15 Kaakkois-Suomen uutiset 12.25 Lounais-Suomen uutiset 12.35 Hämeen uutiset 12.45 Keski-Suomen uutiset 12.55 Itä-Suomen uutiset 13.05 Pohjanmaan uutiset 13.15 Pohjois-Suomen uutiset 13.25 Erätulilla 13.55 Nummisuutarit 15.50 Voimistelua: Svoli Games 17.10 V75-ravit 17.50 Suomi-Filmin tarina 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen syyssää 19.10 Kauas pudonneet 19.35 Tallitähdet 20.20 Pekko aikamiespoika 20.50 Kettu 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Viimeinen apassi
Sunnuntai 12.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Avara luonto: Kiina 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Prisma: Takaisin elämään 10.50 Kutoja 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Oh-hoh mikä päivä! 12.30 Oraakkelit - musliminaiset vastaavat 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Viikko viitottuna 13.20 Prisma: Satelliittien tarina 14.10 Kuvakirjeitä Euroopasta 14.20 Kuudes aisti 14.50 Serranon perhe 16.10 Historiaa: Pearl Harbor kumpi aloitti? 17.00 Tv-uutiset 17.08 Waterloo Roadin koulu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 Urheiluruutu 18.20 Kiehtova maailma: Vuosi Tiibetissä 19.15 Sukupuu 19.45 Arto Nyberg 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Kun systeemi pettää 22.05 Fitz ratkaisee 22.55 Todella upeeta 23.25 Uusi Kino: Uneton48 00.40 Euronews 00.50 - 04.00 Uutisikkuna
FST5
06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 11.10 Veta 10.00 Pussel 10.20 opettaja.tv: Matikkapartio 10.30 Magneetin mysteeri 10.40 Made in Europe 10.55 - 11.09 Jos olisit minä 16.44 Spotlight: Pankkien asiakkaita pyöritetään. 17.14 Kortnytt 17.15 Park 17.45 BUU-klubben: Kolmoset 18.15 TV-nytt 18.30 Tieteen koukerot 19.00 Niklaksen keittiössä 19.30 Station T: Vesiurheilua 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.24 5 minuuttia 20.30 Nikolaj ja Julie 21.15 Luontoretkellä 21.30 Seportaasi: Avustustyöntekijä muistelee 22.00 RaakaFilmi 2008 22.30 Hill Street Blues 23.20 Kvällsnytt 23.25 Oddasat 23.40 - 00.08 Veteraani-tv
FST5
10.00 BUU-klubben 10.30 Unna Junná 10.45 Afrikan lapset 11.00 - 11.11 Aistien matkassa 16.07 Seportaasi: Avustustyöntekijä muistelee 16.34 5 minuuttia 16.40 Kirjailijan muotokuva: Gösta Ågren 17.05 Strömsö 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Nick Bakerin oudot otukset 19.17 Live: Suede 19.30 Närbild 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Melitan vieraana 20.50 Dok: Elän koska laulan 21.50 Muukalaisia 1808-2008 22.50 - 23.49 Jools Holland show
Perjantai 10.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.05 Viihdekonkarit 10.30 Kuningaskuluttaja 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elämää Ballykissangelissa
Nelonen
07.00 Haamujengi 07.25 Tut - muumioista paras 07.50 Pikku mestarit 08.00 Koti kuntoon 08.30 Sairaala 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Tyyliä pikkurahalla 10.30 Remppa vai muutto?
MTV3
05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin?
TV2
04.00 Sudoku
34
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Di Meglio ja Ajo maailmanmestareiksi Australiassa
ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020
Ratamoottoripyöräilyn MotoGP-sarjan suomalaistalli Ajo Motorsport ja sen ranskalainen Derbi-kuljettaja Mike Di Meglio tekivät tavoitteestaan komeasti totta varmistamalla 125-kuutioisten luokan maailmanmestaruuden kauden kolmanneksi viimeisessä osakilpailussa Phillip Islandin radalla Australiassa. Aki Ajon johtaman suomalaistallin riehakkaat juhlat saivat alkaa, kun mestarin elkein koko Australian GP-viikonvaihdetta hallinnut Di Meglio, 20, tervehti ruutulippua ylivoimaisena voittajana. Mestaruus oli uran ensimmäinen niin kuljettajalle kuin tiimillekin, jolla on käynnissä seitsemäs täysipainoinen kausi MM-sarjassa. Kausi on sujunut heti alusta lähtien hienosti Di Meglion kanssa ja yhteistyö on tuntunut tosi hyvältä. Molemmat osapuolet ovat kokeneet vuosien saatossa koviakin, mutta nyt koko tiimin kova työ on saanut palkintonsa, iloitsi tallipäällikkö Ajo. sessa hänen plakkariinsa jää vähemmän kakkossijoja kuin Di Megliolla. Di Megliolle Australian osakilpailun voitto oli kauden neljäs ja samalla uran viides. Hän oli napannut tätä ennen kuluvalla kaudella voitot Le Manista, Barcelonasta ja Sachsenrinilta. Toulousesta kotoisin oleva kylmähermoisen varma kuljettaja on ajanut edelleen toiseksi Shanghaissa, Doningtonissa, Brnossa ja viimeksi Motegissa. Di Megliota odottavat melkoiset juhlallisuudet myös Ranskassa, sillä hän palautti maansa värit MMkultakantaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Edellinen ranskalaismestari oli Olivier Jacque, joka taisteli mestaruuden itselleen vuonna 2000 varttilitraisten luokassa.
MIKE Di Meglio ja Aki Ajo nalleen. Huipputiimi, joka tekee hienoa työtä. Haluan antaa lisäksi erityiskiitokset Jorma Saariselle ja Jani Veijoselle pitkästä uurastuksesta, korosti Ajo. Di Megliolla oli vaikea ymmärtää olevansa uusi maailmanmestari, vaikka varikolla riitti kasapäin onnittelijoita. Nautin eniten voitosta. En pidä itseäni juuri nyt mestarina, mutta uskon, että ymmärrän senkin vielä tämän illan aikana, naureskeli kuohujuomalla kasteltu Di Meglio. Maalisuoralla nurmikkoakin pitkin rymistelleen Corsin olisi pitänyt ehtiä vähintään viidenneksi, jotta hän olisi pystynyt pitkittämään MM-taistelua. Di Meglion sveitsiläisen tiimikaverin Dominique Aegerterin kisa päättyi puolestaan jo avauskierroksen rajuun kaatumiseen. Harmi juttu, sillä Aegerter pääsi hyvään vauhtiin täällä lauantain ja sunnuntaiaamun aikana. Kovavauhtinen kaato oli varsin raju. Kuljettaja on ruhjeita täynnä ja paikat kipeinä, mutta onneksi hän välttyi pahemmilta vammoilta, kertoi Ajo.
Ympyrä sulkeutui Phillip Islandilla
Phillip Islandin rata merkitsee monessakin mielessä paljon toijalalaisen Ajon johtamalle sitkeälle suomalaistiimille, jonka pitkäjänteinen työ on nyt siis saanut ansaitun kruununsa. Ajo Motorsportin historian ensimmäinen MM-osakilpailuvoitto näki päivänvalonsa vuonna 2003 sateisella australialaisradalla, kun silloin kesken kauden Mika Kallion korvaajaksi tiimiin tullut italialainen Andrea Ballerini ylitti maalilinjan ykkösenä. Ajo Motorsportin toinen silloinen kuljettaja, japanilainen Mazao Azuma täydensi täysosuman toisella sijallaan. Se päivä muistetaan, mutta lokakuun 5. päivä vuonna 2008 painuu jo unohtumattomasti suomalaisen moottoriurheilun historiankirjoihin.
Mobil 1 -öljyn vaihtajalle KAHVIPAKETTI JA SÄILYTYSPURKKI KAUPAN PÄÄLLE!
Di Megliolta iso kiitos Ajo Motorsportille
Di Meglio oli liikuttunut ja onnesta sekaisin kisan päätyttyä. Australian osakilpailuviikonvaihde oli todella hyvä minulle, sillä voitin jokaisen täällä ajetun session perjantain harjoituksista lähtien. Urallaan 89 MM-osakilpailua ajanut Di Meglio puhkesi vauhdillisesti lopulliseen kukkaansa suomalaistallin pyörän puikoissa. Ajon henkilökunta on löytänyt yhdessä ässänsä kanssa toimivat kisasäädöt Derbin RSApyörään viikonvaihde toisensa jälkeen. Pyörä toimi koko ajan täydellisesti ja kisassa se oli kerta kaikkiaan jo aivan loistelias. Tästä kaikesta ja koko kaudesta iso kiitos kuuluu ehdottomasti tiimilleni, Di Meglio korosti Ajo Motorsportin merkitystä. Ajo jakoi hänkin vuolaasti tunnustusta henkilökun-
Kärkeen ja karkuun
Paalupaikalta mestaruusjahtiin lähtenyt Di Meglio ei jättänyt mitään sattuman varaan, vaan karkasi muilta jo hyvissä ajoin kauas horisonttiin. Kisaa suvereenisesti hallinnut Di Meglio leikkasi maalilinjan 10,255 sekunnin voittomarginaalilla saksalaiseen Aprilia-kuljettaja Stefan Bradliin. Kisa pysyi jälleen alusta loppuun Miken kontrollissa. Alussa hän oli liikkeellä ehkä vähän varmistellenkin, analysoi Ajo mestarin ehjää esitystä. Di Meglion lähimmän uhkaajan, Aprilialla kilpailevan Simone Corsin hento oljenkorsi katkesi hänen sijoituttuaan yhdeksänneksi.
Di Megiolle jo kauden neljäs ja uran viides voitto
Kautta aikojen nuorin ranskalainen maailmanmestari Di Meglio johtaa MMsarjaa 50 pisteellä Bradliin, kun sarjasta ovat ajamatta Sepangin ja Valencian osakilpailut. Bradlilla on mahdollisuus tuplata kaksi voittoaan, mutta siinä tapauk-
Sade sotki Le Mansin kärkikuskit pisteittä
Red Bull Junior Teamin väreissä kilpaileva Mika Mäki ei onnistunut kasvattamaan pistesaldoaan sunnuntaina Formula 3-luokan Eurosarjassa, kun Ranskan Le Mansin kisaviikonlopun toinen kilpailu ajettiin sadekelillä. Lauantain kilpailussa kolmanneksi ajanut 20vuotias pirkkalalainen starttasi sunnuntain kisaan kuudennesta lähtöruudusta. Nousin yhden sijan lähdössä, mutta toisessa mutkassa lauantain kisan voittaja Jules Bianchi täräytti takarenkaaseeni ja molemmat suistuttiin ulos radalta, Mäki harmitteli. Lähdin jatkamaan joukon perään, mutta ei sieltä ehtinyt nousta 20. sijaa korkeammalle. Onni onnettomuudessa oli se, että kukaan sarjataulukon seitsemän kärjestä ei yltänyt sadekelin kisassa pisteille, kisan toiseksi nopeimman kierrosajan kellottanut Mäki summasi. Kahteen kertaan keskeytetyn sunnuntain kilpailun voitti kanadalainen Robert Wickens. Mäki on sarjapisteissä neljäntenä 40 pisteellään. Mäki on toisena tulokaskuskien Rookie-sarjassa. Formula 3-luokan Eurosarjan kaksi viimeistä osakilpailua ajetaan 25.26. lokakuuta Saksan Hockenheimissa.
Nissan nuvu sähköauto esiin Pariisin näyttelyssä
Nissan on esitellyt Pariisin autonäyttelyssä konseptisähköauto nuvun. Nissanin visio kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta ensi vuosikymmenen puolessavälissä kiteytyy tähän konseptiautoon. Nuvu on kompakti, vain kolme metriä pitkä auto, jonka istuinjärjestely on ainutlaatuinen 2+1. Se on suunnattu kaupunkilaisille, jotka eivät halua luopua vapaudestaan ja mukavuudestaan. Nuvu on ketterä ja ajo-ominaisuuksiltaan erinomainen kaupunkiauto, joka on myös helppo pysäköidä. Nuvu on konkreettinen esimerkki Nissanin sitoutumisesta ympäristöteknologioiden kehittämiseen: auton akkuun johdetaan sähkö lasikaton päällä olevista pienikokoisista aurinkopaneeleista. Paneelit synnyttävät auringonvalosta energiaa, joka syötetään energiapuuta pitkin akun latausjärjestelmiin ja sähkömoottoreiden tehon lisäämiseen. Nuvun sisätiloissa on käytetty luonnonmateriaaleja; lattia on valmistettu laminaattilevyihin puristetusta kuitupuusta, jonka pinnassa on kierrätysrenkaiden kumista valmistettu kuviointi ja istuimet on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Nissan on aiemmin ilmoittanut lanseeraavansa sähköauton vuonna 2010 Japanissa ja Yhdysvalloissa ja vuonna 2012 maailmanlaajuisesti. Nuvussa käytetään osittain samaa teknologiaa kuin suunnitteilla olevassa tuotantoautossa; Nuvua ei kuitenkaan ole tarkoitettu tuotantoon.
MIKA Mäki
Kirkkonummen Sanomat
N:o 78 9.10.2008
35
Lammasmarkkinoilla ihana tuulahdus maaseudun tuoksuja ja perinteitä
Lauantaina, 4.10. Kirkkonummen torilla tuoksui aidosti maaseudulle, kun siellä järjestettiin taas syksyn perinteiset Lammasmarkkinat. Tarjolla oli mm. vuotia, värjättyä villaa ja lankoja, säilykelihaa ja huovutustöitä. Lampaista elantonsa saavia tiloja ei taida Kirkkonummella kuitenkaan olla montaa, sillä lammastuotteita ei kovin monessa kojussa myyty. Myllykylässä asuva, 20päisen lammaskatraan isäntäväki Rita ja Hasse Holopainen olivat tuoneet torille neljä lammasta pienten ja vähän suurempien kävijöiden iloksi. Heidän kojussaan oli myynnissä myös lampaan vuotia ja Harriet Sandellin huovutustöitä sekä lampaanvillaa. Minä kun en näitä käsitöitä oikein ennätä harrastamaan, Rita Holopainen naurahti, mutta olipa hänellä kuitenkin näytillä omatekemä komea punainen huopahattu, joka on isännälle tarpeen aina hirvenmetsästysaikaan. tavana Lampetan kestikievari, jossa on pitopalvelua ja suoramyyntiä. Tila on vanha, 1500-luvulta peräisin. Kaupaksi on sieltä tuotu mm. ihanan valkoisia lampaan vuotia n. 50 euron hintaan. Me ollaan jo eläkeläisiä, mutta ei malteta vielä lopettaa, kun tämä on niin mukavaa. Käydään torilla ja AnnChristine kutoo sukkia ja lapasia myyntiin, hymyilee mies. nemmät saa omaksi viidellä ja isommat enkelit 10 eurolla. Tekijäksi tunnustautuu Kristine Larsen, joka on äitinsä kanssa tullut niitä myymään. Idea on Norjasta. Iso sisko opetti minut tekijäksi ja nämä olen tehnyt pikku sisareni kanssa, Kristine hymyilee ja sanoo myös raakaaineena käytettävän villan olevan norjalaista. Suomalainen menee helpommin rikki työstettäessä, hän toteaa ja sanoo kauppaavansa niitä myös seurakuntatalon joulumarkkinoilla. L.K.
Mukavaa hommaa
Sipoosta, Paippisten kylästä Kirkkonummelle oli tullut 15 lampaan farmari Gösta Oljemark, joka sanoi käyvänsä täällä joka syksy. Heillä on vaimon kanssa hoidet-
Enkeliparvi
Yhdessä kojussa vastaan lehahtaa parvi hohtavan valkoisia enkeleitä, joista pie-
SIPOOLAINEN Lampetan kestikievarin isäntä Gösta Oljemark tuli kauppaamaan mm. näitä hohtavan valkoisia vuotia ja vaimon neulomia sukkia ja lapasia.
LAMMASMARKKINOILLA oli vanhan ajan maalaistunnelmaa. Myynnissä oli vuotia, lämpimiä neuleita syksyn viimoihin, lankoja, huovutustöitä ym.
SUURIN tungos oli lammasaitauksen ympärillä, jonka neljälle asukille maistui pienten käsien syöttämä heinä.
Länsiauto-Areena saa uuden nimen
Tapiolan Monitoimiareena Oy on solminut 10-vuotisen markkinointi- ja palveluyhteistyösopimuksen Henkilöstötalo Baronan kanssa. Sopimuksen myötä Areenan nimi vaihtuu Barona Areenaksi. "Kyseessä on mittava kymmenvuotinen markkinointiyhteistyösopimus, jonka näkyvin osuus on Areenan nimi. Neuvotteluja nimestä käytiin pitkään useamman tahon kanssa, mutta yhteistyön kehittäminen tutun toimijan kanssa osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi", kommentoi sopimusta Tapiolan Monitoimiareenan ja Bluesin toimitusjohtaja Tom Kivimäki. "Henkilöstöpalvelu Barona on Bluesin ja Areenan pitkäaikainen, vahvasti kasvava kumppani, jonka kanssa on tehty sujuvaa yhteistyötä henkilöstöpalvelujen vuokrauksessa jo vuosia. Nyt tehty sopimus syventää suhdetta ja hyödyttää molempia osapuolia. Olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuun sopimukseen ja voimme nyt keskittyä Barona Areenan toiminnan kehittämiseen täysillä", Kivimäki jatkaa. "Barona on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana voimakkaasti ja olemme yksi suurimmista alan yrityksistä niin liikevaihdolla kuin henkilöstöllä mitattuna. Tunnettuutemme ei ole kuitenkaan pysynyt ihan tässä samassa kehityksen vauhdissa. Nyt solmitun yhteistyön tavoitteena onkin kasvattaa tunnettuuttamme ja vahvistaa brändiämme tarjoamalla sidosryhmillemme elämyksellisiä kokemuksia Barona Areenalla", kommentoi yhteistyön taustoja Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa. "Jääkiekko on seuratuin urheilulaji valtakunnallisesti tavoittaen Baronan eri sidosryhmät kattavasti. Toiminta on kuitenkin myös paljon muuta: Areena toimii kokemuksellisuuden, elämysten ja tunteiden tapahtumapaikkana. Toiminnassa on vahva painotus myös erityisesti lasten ja nuorten huomioimisessa. Yhteistyön myötä saamme mahdollisuuden olla mukana myös esimerkiksi hyväntekeväisyystapahtumissa ja yhdistää näin voimamme Bluesin kanssa", Oksa jatkaa. Areenan nimen muutos toteutetaan käytännössä tammikuussa 2009.
KyIF B-pojista A-luokan pelaajia
B-pojat päättivät kautensa kotitappioon 4-0. Vastassa oli harvinainen tuttavuus Kirkkonummella eli Marmiksen Kuula , MaKu. Tuon seuran junioritoimintaa jalkapallossa edustaa ainoastaan kyseisen ikäluokan joukkue. MaKu koostui hyvistä ja taitavista pelaajista, jotka olivat jättäneet aktiivisen huippu-urheilija uran tavoittelemisen taakseen ja nauttivat jalkapallosta. Peli oli kaikin puolin erittäin siisti ja maalitilanteita rakennettiin hienosti myös MaKun päätyyn. Tällä kertaa ensimmäisellä puoliajalla syntyneet neljä maalia ratkaisivat KyIFin hyvistä tilanteista huolimatta. Pelin suurimpia kohokohtia oli, kun KyIFin maalissa pelannut Jere Porter torjui rangaistuslaukauksen. Joukkueen johdon puolesta jännitettiin myös sitä, voidaanko peli pelata loppuun saakka, sillä kentän valot olivat poissa päältä hämärän laskeutuessa. Kirkkonummen liikuntatoimi toimii kuitenkin
Janne Kuvaja kahdeksas
Janne Kuvaja oli parhaana suomalaisena kahdeksas vakiopistoolin Eurooppa-cupin finaalissa Saksan Hannoverissa sunnuntaina 5. lokakuuta. Kuvaja ampui 557 pistettä. Kilpailun voitti Tanskan Rene Vogn 569 pisteellä. 27-vuotias Vogn on vakiopistoolin vuoden 2002 MM-kultamitalisti. Tänään voimat eivät vain riittäneet parempaan tulokseen. Kahdeksassa viimeisessä sarjassa oli jokaisessa kasi, Janne Kuvaja totesi. Vakiopistooli on minulle kuitenkin sivulaji. Pitkä kausi on päättynyt ja siirrän katseen ensi kauteen. Poliisien Ampumaseuraa edustava 35-vuotias Janne Kuvaja voitti isopistoolin Eurooppa-cupin eilen lauantaina Hannoverissa. Vantaalainen Kuvaja paukutti 581 pistettä ja otti ensimmäisenä suomalaisena pistoolin Eurooppa-cupin finaalin voiton. Vakio- ja isopistoolissa Eurooppa-cupin finaali oli kauden päätapahtuma tänä vuonna, kun lajit eivät kuulu Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) pistoolilajeista olympiaohjelmaan. Isoja vakiopistooliampujille on tarjolla EM-kilpailu ensi kaudella Kroatian Osijekissa ja MM-kilpailu Saksan Münchenissä kahden vuoden päästä. 2010 järjestettävä MM-kilpailu on 50:s ISSF:n mestaruuskilpailu. Iso- ja vakiopistoolin Eurooppa-cupin finaali, Hannover, Saksa, 4.5.10. 2008. Vakiopistooli, 60 ls: 1) Rene Vogn Tanska 569, 2) JanOlov Danielsson Ruotsi 566, 3) Frans Sörensen Tanska 565/49 uusinnassa kolmannesta sijasta, 4) Frank Dumoulin Ranska 565/47; ...8) Janne Kuvaja Suomi 557, ...11) Ari Meinander Suomi 551, ...15) Marko Talvitie Suomi 546.
KUVA: Kari Laasonen aina varman päälle ja tasan klo 19 valot tulivat. Pelin jälkeen KyIFin johto kävi lyhyen keskustelun Bpoikien kanssa ensi kaudesta ja päätökseksi syntyi muodonmuutos A-pojiksi ensi kaudelle. Kesällä 2009 on siis luvassa pienen tauon jälkeen A-poikien pelejä Kirkkonummella. ANTTI LAVANTI
36
N:o 78 9.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Suorin tie suomiherkkuihin K-supermarketista.
ja netissä! Myymälässä lahjakortti ita 500 euron
Vo ri käyttöösi. ja keittiömesta
ww
w.k -s
he sallistu O
upermarket.fi/suo k
he mi
ut
rk
ti.
Tuote-esittelyjä Senaattorissa Itävaltalaiset juustot Pe 10.10. klo 11.00-18.00
Atria takuumurea naudan
Tuore
Snellman aito
SISÄ- JA PAAHTOPAISTI
KIRJOLOHIFILEE
Suomi
KARJALANPAISTI
12
Atria takuumurea
95
kg
5
H HERKKUSIENET
S Suomi, 200 g (7,50 kg)
95
kg
500 g (9,98 kg)
4
99
rs
NAUDAN SISÄFILEE
kokonaisena
29
90
kg
Tervetuloa maistamaan Suomiherkkuja
perjantaina 10.10. klo 12-18.
U UUNIPERUNAT
S Suomi, 1,5 kg (0,67 kg)
NAPOSTELUPORKKANA
Suomi, 250 g (3,00 kg) yksittäin 0,99 ps (3,96 kg)
At At Atria
B BROILERIN LEIKE
ke ke kermapippurimarinoitu 8 82 820 g (7,30 kg)
1 00 1 50 1 99 5
rs ps
50
Luomu
MYSLI
500 g (5,38 kg)
Apetit
JUURESKUUTIOT
pakaste, 500 g (2,00 kg) yksittäin 1,29 ps (2,58 kg)
A Arla Ingman
2 ps
M MUSTALEIMA EMMENTAL E
3 300 g (14,97 kg)
Atria suomalainen
rs
NAKKI
myös kevyt, 420 g (5,93 kg)
2 00 2 49 4 49 2
pkt
69
2 ps
kpl
pkt
Hinnat voimassa to-la 9.-11.10.
Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör
721 718
Kukkapiste