• Tapulin takaa sivu 14 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 44. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 28.1.2010 TORSTAI 8 Lähes 100 osanottajaa Kantvikin asukasillassa Sivu 13 Kirkkonummen valtuustolla "rutiinikokous" sivu 10 Kirkkonummelaisyritykset mukana Finnish Catwalkilla sivu 7 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• 2 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Lavastus yllättää Suomen Kansallisoopperan Gounodin oopperassa Faust Ranskalaissäveltäjä Gounodin ooppera Faust, joka pohjautuu Goethen tekstiin, sijoittuu Suomen Kansallisoopperan produktiossa maisemaltaan suomalaiseen pirttiin. Jussi Tapolan ohjaus ja Mark Väisäsen lavastus yllättävät katsojan omintakeisuudellaan. Lavastuksen tyyli on hyvin sekava, suomalaispirtistä avautuu ulkomaisema keskieurooppalaiseen satamakaupunkiin ja yhtäkkiä illan katubulevardia valaisevat japanilaiset lyhdyt. Paholaisen pyhätössä Mefisto saa selkäänsä Batman-siivet. Yllätykset jatkuvat oopperan päätökseen asti, loppukohtauksessa tohtori Faust on egyptiläisen haaremin ympäröimänä. rakkauden. Rakkauden hedelmänä Margareta odottaa lasta tohtori Faustille, joka on lähtenyt pois. Ystävä Siebel suojelee ja lohduttaa Margaretaa. Veljen palatessa sodasta, hän vihastuu kuultuaan sisarensa kohtalosta. Myös paholainen ja Faust ovat palanneet kaupunkiin ja Faustin ja Valentinin kaksintaistelussa Valentin kuolee eikä kuollessaankaan voi antaa sisarelleen anteeksi. Tästä järkyttyneenä Margareta synnyttää lapsen, joka kuolee oman äidin käden kautta. Vankilaan joutunut Margareta tapaa Faustin, joka yrittää pelastaa tämän kuolemanrangaistukselta. Margareta haluaa kärsiä rangaistuksen ja lähettää Faustin pois luotaan. Kraus Margaretan veljen Valentinin roolissa, bassobaritoni Jussi Merikanto Valentinin ystävänä Wagnerina sekä mezzosopraano Riikka Rantanen housuroolissa Siebelinä. Paholaisena laulava basso Arutjun Kotchinian on kotoisin Armeniasta. Hän on ääneltään vahva ja laulaa roolinsa hienostuneesti. Onko tässäkin puvustuksella merkitys, sillä paholainen vaikutti enemmän hoviherralta upeassa asussaan ja kultivoituneella laulutyylillään. Paholaisen roolissa olisi voinut olla enemmän karheutta, julmuuttakin. Muistan Kuopion maakuntaoopperan, jossa Juha Uusitalo teki debyyttinsä Mefiston roolissa, siinä oli vahvuutta jopa pelottavuutta. Albanialaissyntyinen sopraano Ermonela Jaho sai äänensä soimaan tunnetilojen mukaan kuvaamaan yksinäisyyttä ja pelkoa. Ensiillan tuoma jännitys kuului paikoitellen. Tohtori Faust, nuori tsekkiläinen Pavel Cernoch lauloi osuutensa taidolla ja tyylillä, joissakin kohden äänialan rekisterinvaihto kuului. Suomalaiset oopperalaulajamme Riikka Rantanen miesroolissa Siebelinä oli ystävällinen ja reipas sekä näyttämöilmaisultaan että ääneltään. Oopperassa nautinnollista kuultavaa olivat solistien tertsetot ja kvartetot sekä upeat kuorokohtaukset. TOHTORI Faust, Pavel Cernoch, oopperan loppukohtauksessa iloisten naisten ympäröimänä. Kuva: Suomen Kansallisooppera/Stefan Bremer. TOHTORI Faust, Pavel Cernoch, hurmaa nuoren Margarethan, Ermonela Jaho, Gounodin oopperassa Faust. Kuva: Suomen Kansallisooppera/Stefan Bremer. mitä tapahtui tohtori Faustille. Paholaisen kutsuma tuonpuoleinen ei vielä vienyt Faustia mukanaan. Loppukohtaus päättyy egyptiläiseen haaremiin Kleopatran johdolla, jossa tohtori Faust saa nauttia aistillisista iloista. Vai onko paholaisen lupaama tuonpuoleinen Tapolan ja Väisäsen tulkinnan mukaan itämainen ilotalo? LEENA SALMENSAARI Suomen Kansallisooppera Charles Gounod Faust, ensi-ilta 22.1. 2010 Musiikinjohto Kari Tikka Ohjaus Jussi Tapola Lavastus ja puvut Mark Väisänen Valaistussuunnittelu Timo Alhanen Esityskieli ranska Goethen tekstistä libretoksi Oopperan keskiössä on tohtori Faust, joka on elämäänsä pettynyt ja aikoo päättää päivänsä myrkkyjuoman avulla. Paholainen puuttuu tohtorin toimiin ja lupaa hänelle uuden nuoruuden ja rakkauden, jos Faust allekirjoittaa sopimuksen, että hänen sielunsa kuuluu tuonpuoleisessa paholaisen valtaan. Nuori kaunis Margareta on yksinäinen, hänen veljensä Valentin on lähdössä sotaan ja äiti sekä sisar ovat kuolleet. Ystävä Siebel, joka on ihastunut Margaretaan, lupaa pitää hänestä huolta veljen poissa ollessa. Margaretaa tavoittelevat sekä Siebel että tohtori Faust, joka paholaisen ohjauksella onnistuu voittamaan Margaretan Pääsolistit ensivierailulla Suomen Kansallisoopperassa Gounodin musiikki on hyvin kaunista eteenpäin kulkevaa. Musiikinjohto on kapellimestari Kari Tikan taitavissa käsissä, Kuorokohtauksissa sointi on vahvimmillaan ja näitä onkin haluttu korostaa. Kuoro laulaa iskuvoimaisesti ja vahvasti osuutensa. Oopperan pääsolisteina ensi-illassa lauloivat sopraano Ermonela Jaho Margaretan roolissa, tenori Pavel Cernoch tohtori Faustina ja basso Arutjun Kotchinian paholainen Mefistona. He olivat ensivierailulla Suomen Kansallisoopperassa. Sivurooleissa ovat mezzosopraano Anna-Lisa Jakobsson Marttana, baritoni Michael Tohtori Faustin kohtalo Kansallisoopperan Faust jättää katsojan miettimään,
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 3 Etusivun kuva: JORMA Haapanen, yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja, piti sunnuntain 24.1. asukaskokouksessa Kantvikin alueen suunnitelmista esitettyjä ideoita hyvänä kokonaispakettina, josta kaikki osapuolet, niin Helsinki, Kirkkonummen kunta kuin asukkaatkin voivat hyötyä, kun sitä tehdään yhteistyön hengessä. Aiheesta sivulla 13. ­ Kuva: LIISA KOSONEN Nyt vuorossa alle 45-vuotiaat: Kirkkonummella jatketaan sikainfluenssarokotuksia Sikainfluenssarokotukset jatkuvat Kirkkonummella. Väestön toivotaan käyvän tammikuun ja helmikuun aikana rokotuksissa. Rokotuspäivät ovat tammi- sekä helmikuussa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14­16 Kirkkonummen, Masalan sekä Veikkolan terveysasemilla ilman ajanvarausta. Lauantaisin rokotetaan ainoastaan Kirkkonummen keskustan terveysasemalla klo 9­15 välisenä aikana. Kaikkina näinä ajankohtina voivat myös muut jo rokotusvuorossa olleet hakea rokotuksensa. Terveyspalveluista toivotaan, että työssäkäyvät tarkistavat onko heillä mahdollisuus saada rokote työterveyshuollon kautta. Alle 45 vuotiaat ovat siis vuorossa ke 27.1. ja to 28.1. klo 14­16.00 sekä Kirkkonummen keskustan terveysasemalla la 30.1. klo 9­15. 45­64 -vuotiaita rokotetaan ke 3.2. ja to 4.2. klo 14­16.00 sekä ke 10.2. ja to 11.2. klo 14­16.00. Rokotuksia on myös lauantaisin Kirkkonummen keskustan terveysasemalla 6.2. ja 13.2. klo 9­15 . Yli 65-vuotiaat rokotetaan ke 17.2. ja to 18.2., ke 24.2. ja to 25.2. klo 14­16.00 sekä Kirkkonummen keskustan terveysasemalla la 20.2. ja 27.2. klo 9­15. Kaavaehdotus käsittelyyn kesällä: Sundet I ja II OAS hyväksyttiin äänin 6­5 Kartanonrannan Sundet I ja II asemakaavojen muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin Kirkkonummen Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa torstaina 21.1. äänin 6­5. Kartanonranta, Sundet I ja II asemakaavojen muutos on kunnanvaltuuston 14.12. 2009 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa osoitettu aloitettavaksi vuonna 2010. Kaavamuutos on tarkoitus hyväksyä vuoden 2011 aikana. Kaavamuutosalue sijaitsee Sundsbergin Kartanonrannan alueella käsittäen 28.9. 2000 hyväksytyn Sundet I ja 25.3. 2004 hyväksytyn Sundet II asemakaavat kokonaisuudessaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 43,5 hehtaaria. Kaavamuutoksen tarkoituksena on parantaa Kartanonmäen palveluja liikerakentamisen toimintaedellytyksiä tarkistamalla mm. kortteleiden käyttötarkoituksia, kortteli- ja tontinrajoja, rakennusalueita, rakennusoikeuksia sekä kaavamääräyksiä ja merkintöjä. Suunnittelun tavoitteena on korkeatasoinen rakennettu ympäristö. Alue tulee palvelemaan Kartanonrannan sekä muita lähialueen asukkaita parantaen samalla alueen liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä. Myös liityntäliikenteen pysäköintijärjestelyt otetaan huomioon muutoksessa. Kaavasta laaditaan suoraan ehdotus, joka pyritään tuomaan käsittelyyn kesällä 2010. Tavoitteeksi on asetettu kaavan hyväksyminen vuoden 2011 keväällä. Asiasta käydyn keskustelun aikana varapuheenjohtaja Flemming Bergh ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi Maija Lounamaan kannattamana. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 ääntä pohjaehdotuksen puolesta (Blomfelt, HeinänenRautee, Koskela, Laine, Uimonen, Haapanen) ja 5 ei-ääntä (Bergh, Lindholm, Lounamaa, Männikkö, Sänkiaho) asian palauttamisen puolesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten listaan lisättiin Espoon seudun ympäristöterveys. Koneyhtymä Engman valittu rakentamaan Kirkkonummen matkakeskuksen laitureita Yhdyskuntatekniikan lautakunta on valinnut Koneyhtymä Engmanin Kirkkonummen uuden matkakeskuksen laiturialueen rakentamisen urakoitsijaksi. Uusi matkakeskus sijoittuu rautatieaseman välittömään läheisyyteen. Urakkaan kuuluvat kaikki matkakeskuksen laiturialueen rakenteet suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti täysin valmiiksi rakennettuna. Työt voidaan aloittaa heti kun urakkasopimus on allekirjoitettu ja työaikainen vakuus on toimitettu rakennuttajalle. Edullisimman tarjouksen jättäneen Koneyhtymä Engmanin tarjoushinta oli 720.000,00 , alv 0 %, kun hankkeen alustava kustannusarvio oli 900.030 , alv 0 %. Tarjouspyyntöasiakirjoja lähetettiin 22:lle urakoitsijalle. Määräaikaan mennessä tarjouksia saatiin 12:lta urakoitsijalta. Perusturva korottaa asiakasmaksuja Kirkkonummen perusturvalautakunta on päättänyt korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Samalla tulosidonnaisten asiakasmaksujen tulorajoihin ja tulosidonnaisen palvelusetelin tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset. Indeksitarkistusten lisäksi tehtiin muutoksia pitkäaikaishoidossa olevien asiakkaiden maksuperusteisiin. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan myös silloin, kun laitoshoito on kestänyt yli kolme kuukautta. Muutos koskee myös alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta. Vammaisetuudet otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun perusteena olevana tulona. Ylimääräistä rintamalisää saavien veteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen maksetaan 1.9. 2010 lähtien 50 euron suuruista veteraanilisää. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu voi olla muutoksen jälkeen enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista (aiemmin 82 %). Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousee 41 prosentista 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakasmaksujen korotukset tasasuuruisissa maksuissa tulevat voimaan 1.2. 2010 alkaen ja tulosidonnaiset maksut korotetaan 1.4. 2010 alkaen. Tulosidonnaisia asiakasmaksuja on varsinkin ikäihmisten hyvinvointipalveluissa. Terveyskeskuksen avohuollon maksuissa Tk-lääkärin vastaanotto/käyntimaksu nousee 13,70 euroon 12,80 eurosta. (käynti peritään 3 ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana). Terveyskeskuksen yhteispäivystyskäynnin maksu (klo 22­08) nousee 27,40 (25,60) euroon ja terveyskeskuspäivystysmaksu (klo 8­22) 18,80 (17,50). Peruuttamaton poisjäänti (sakkomaksu), joka peritään 15 v. täyttäneiltä on jatkossa 33,80 (31,50) ja maksukatto 633,00 (590,00). Turunväylän meluesteiden suunnittelutyö alkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) aloittaa tiesuunnitelman laatimisen, Vt 1 varustaminen meluesteillä Veikkolan kohdalla, Kirkkonummella. Meluntorjuntaratkaisut suunnitellaan vuonna 1999 laaditun tiesuunnitelma-ehdotuksen sekä maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuosille 2008 ­ 2012 esityksen pohjalta. Tienpitäjällä on oikeus tehdä kiinteistöillä suunnittelutyön edellyttämiä mittauksia ja maaperätutkimuksia tai muita valmistavia toimenpiteitä ja maanomistajilla ja muilla asianosaisilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, on oikeus olla tutkimuksia tehtäessä paikalla ja lausua mielipiteensä asiasta. Suunnittelun edetessä tullaan myöhemmin asiasta järjestämään yleisötilaisuus ja erikseen ilmoitettavalla tavalla varaamaan tilaisuus mielipiteen lausumiseen suunnitelman johdosta. HSY:n hallitus palautti ehdotetun lausunnon HistaSiikajärvi-Nupuri osayleiskaavaehdotuksesta HSY:n hallitus päätti kokouksessaan perjantaina 22.1. äänestyksen jälkeen palauttaa takaisin valmisteluun HSY.n lausunnon koskien Hista ­ Siikajärvi ­ Nupuri osayleiskaavaehdotusta. Palautusta ehdotti puheenjohtaja Tatu Rauhamaki jäsen Kati Pohjanmaan ja varajäsen Jukka Hakon kannattamana. Päätös syntyi äänin 11­3. Samalla hallitus päätti velvoittaa HSY:n toimitusjohtajan käymään neuvottelut jäsenkuntien kanssa muista osa-alueista, joihin HSY:n toivotaan lausunnoissaan ottavan kantaa. Jäsen Kimmo Helistö ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen seuraavin perustein: "En pidä sopivana, että HSY:n lausunto-oikeutta rajataan etukäteen poliittisista syistä". Osayleiskaava-alue sijaitsee LänsiEspoossa rajautuen Kirkkonummen kuntaan. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Alueen pinta-ala on noin 1.400 hehtaaria ja nykyinen asutus on väljää omakotiasutusta. Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa uusi tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuva pientalovaltainen kaupunginosa. Asumiselle on kaavassa varattu yhteensä noin 600 hehtaaria. Laskennallisesti uudelle alueelle tulisi sijoittumaan noin 19.000 asukasta. Liikenteellisesti alue on tarkoitus kytkeä Turunväylään parannettavan eritasoliittymän sekä Histan rakennettavan uuden eritasoliittymän välityksellä. Turunväylän varrelle on myös osoitettu uusi kaupunkiratayhteys (ns. Länsirata), joka on osa uutta pitkän aikavälin Helsinki ­ Turku -radan varausta. Samassa kokouksessa HSY:n hallitus palautti myös samalla evästyksellä lausunnon Nummelan eteläosien osayleiskaavan valmistelumateriaalista. Maksuja esitetään korotettaviksi: Palvelutuotannon johtokunta koolle 26.1. Palvelutuotannon johtokunta kokoontui Kirkkonummen Uimahallilla tiistaina 26.1. Johtokunta käsitteli mm. Palvelutuotannon tuotantotapojen kehittämistä, ruokapalveluiden hinnoittelua vuodelle 2010 sekä palvelutuotannon johtokunnan käyttösuunnitelmaa vuodelle 2010. Esillä oli myös rautakauppatavaran hankinnan sopimuksen jatkaminen Vuorirauta Oy:n kanssa, kesäsiirtolan käyttöraportit ja tilavuokrien nosto, perusturvan akuutit tilatarpeet sekä Porkkalan merikylän vuokrasopimuksen uusiminen.
• 4 Elokuvat N:o 8 ­ 28.1.2010 Palveluja tarjotaan Kirkkonummen Sanomat Ravintolat Lokakaivojen tyhjennykset Kuulutus Hoivakotipalveluja Työsuorituksia Huvit LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Asuntomarkkinat spelas 16.1 - 13.3 lö kl 18.00 & sö kl 16.00 på Övidsborg Biljetter: 040 733 0263 må-fr kl 17-20 & eufbiljetter@yahoo.se & från Luckan K.slätt, 296 3830 Info: www.evitskog.net Övidsborgsvägen 24, Kyrkslätt Hammaslääkärit Terveyspalvelut www.kirkkonum mensanomat.fi TERVETULOA TALVITULET-TALOTAPAHTUMIIN: JATKUVAI.T LL FI ­ KATSO KAIK WWW.KASTE KI TAPAHTUMAT TALOPÄIVÄ NYT KASTELLI-TALO EDULLISESTI! Esim. 100 m2: KASTELLI-TALOT Luostarinportti 2, Kirkkonummi Kastelli-kauppias Ossi Tuomola, p. 050 514 0064, ossi.tuomola@kastelli.fi lauantaina 30.1. klo 11­15 Kirkkonummen Kastellilla, osoitteessa Luostarinportti 2 UUTTA SUOMESSA! 118.600 kulut lle + toim. Etelän aluee ti Vaivattomas A alk. IIN MUUTTOVALM Sisustajalle IINA alk. LE VALM VIITTÄ VAIL 97.280 kulut lle + toim. Etelän aluee 33.950 ul + toimitusk ut kentajalle Omatoimira TINA alk. PERUSPAKET Osta Economy-talo NETISTÄ huippuedullisesti + nopeimmille 3000 LISÄETU! www.kastelli.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 5 Miska Kuhalampi Säästöpankkiryhmän markkinastrategiksi Miska Kuhalampi (39), CFA, VTM (kansantaloustiede) on aloittanut Säästöpankkiryhmän markkinastrategina 4.1. 2010. Markkinastrategin päätehtävänä on muodostaa Säästöpankkiryhmän sijoitus- ja talousnäkemys ja viestiä se ryhmän yksiköille ja markkinoille. Markkinastrategi työskentelee Sp-Rahastoyhtiössä. Kirkkonummelaisella Miska Kuhalammella on pitkäaikainen kokemus varainhoitoalalta. Viimeksi hän on työskennellyt Ålandsbanken Asset Managementissä senior varainhoitajana ja sitä ennen mm. salkunhoitajana Aktia Asset Managementissa. Kuhalampi näkee tilanteen sijoitusmarkkinoilla valoisampana nyt, kun pankkikriisin pahimmat vaiheet ovat jo takanapäin ja tilanne korkomarkkinoilla normalisoitunut. ­ Matka ylöspäin on alkanut, mutta tie voi olla ajoittain kuoppainen. Talouden nousu ei aluksi välttämättä tunnu nousulta työttömyys- ja konkurssiuutisten jatkuessa maailmalla. Nämä ovat kuitenkin jälkisyklisiä ilmiöitä. Tärkein asia, länsimaisen kuluttajan palaaminen kauppoihin ja kuluttajan ostovoiman kasvu, osoittaa jo selkeitä paranemisen merkkejä ja siksi me Säästöpankkiryhmässä uskomme hyvien aikojen taas palaavan, Kuhalampi kertoo. · 32 tuuman (102 cm) täyden V V, 1080-teräväpiirron BRAVIA-LCD-TV, jossa !A PU-T Motionflow 100Hz UIP NTAAN Astianpesukone H SN45M200 · Teräväpiirto 1920 x 1080 pikselin HI PPU · Energialuokka: A tarkkuudella HUI · Kokoleveys (<60cm) · Erittäin terävä ja selkeä kuva jopa · Elektroninen analogisesta signaalista Intelligent Picture ohjelmointi -tekniikan ansiosta · Mitat: K 818-870, · Neljä HDMITM-tuloa L 598, S 573 mm (789,-) 32" LCD-TV KDL32W5500 32" 699 40" 549 40" LCD-TV KDL40V5500 · Täyden 1080-teräväpiirron (Full HD) BRAVIA-LCD-TV · BRAVIA ENGINE 3 : vaikuttava syvyys ja terävyys, huippuluokan kontrasti KDL32V5500 595,- 795 26" ­ MATKA ylöspäin on alkanut, mutta tie voi olla ajoittain kuoppainen, Säästöpankkiryhmän markkinastrategina aloittanut Miska Kuhalampi kertoo. Kuva Tapio Vanhatalo tusneuvonnalle lisääntyvät uusien viranomaisohjeiden myötä. Markkinastrategin tehtävänä on kehittää Säästöpankkien konttoreiden sijoitusneuvonnan tasoa ja asiakkaiden varainhoitopalveluja. ­ Säästöpankin säästämisen ja sijoittamisen tuotteet ovat kasvattaneet viime vuosina voimakkaasti markkinaosuuttaan. Tavoitteenamme on pitää mm. rahastomme kilpailukykyisinä myös jatkossa ja kehittää asiakkaillemme uusia innovatiivisia sijoitusKoulutusta KGS36X11 · Energialuokka: A · Käyttötilavuus yhteensä: 311 l · Jääkaappi: 227 l · ****-pakastin: 84 l · Pakastusteho: 6 kg/vrk · Ovi aukeaa oikealle, avaussuunta vaihdettavissa · Säätöjalat edessä, pyörät takana · 2 kompressoria · Mitat: K 186, L 595, S 630 mm Jääkaappipak Jääkaappipakastin ääka ääka ppipa ipa Säästäminen ja sijoittaminen hyvässä kasvussa Samalla, kun Säästöpankkiryhmän säästämisen ja sijoittamisen palvelut ovat voimakkaassa kasvussa, myös vaatimukset asiakkaiden sijoi- tuotteita. ­ Vaikka Säästöpankki on Suomen neljänneksi suurin pankkiryhmä, vahvuuksinamme on aito paikallisuus ja asiakasläheisyys. Säästöpankit ovat hyvin perillä oman asiakaskuntansa elämäntilanteista ja tarpeista. Tämä mahdollistaa sen, että pystymme löytämään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisut ja palvelut, jotka soveltuvat juuri heidän tarpeisiinsa ja kehittämään niitä edelleen myös ryhmätasolla, Kuhalampi toteaa. 26" LCD-TV KDL26S5550 0 · · · · Bravia Engine 2 koneisto Dynaaminen kontrasti 20000:1 Antenni- ja kaapeliviritin Helppokäyttöinen 495 595 Bluray-soitin BDPS360 · 1080p-teräväpiirto · 7.1-kanavainen Surround-ääni · AVC-HD -toisto · Bittinopeuden näyttö 189 ! ERÄ ENI L/HLÖ PI 1 KP VAIN Koulutus kannattaa! Esitteet hakulomakkeet ja ilmoittautumiset INNOFOCUS PALVELUNUMEROSTA 10 LE ÄÄL AN P NU! P KAU AKAN AR V Liesi · · · · · VAIN Leivänpaahdin · · · · · DHT 100 Viileäkylkinen Teho 950 W Paahtoasteen säätö Jumiutumisen esto Murualusta Opiskelupaikkoja vielä vapaana! VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 8.3.2010 ­ 30.1.2012 Vahvista erityisosaamistasi vanhustyössä uudistuvien tutkintovaatimusten mukaiseksi. Opiskelu on työn ohessa tapahtuvaa monimuoto-opiskelua ja lähiopetuspäiviä järjestetään keskimäärin kaksi kuukaudessa. Hakeudu koulutukseen 12.2. mennessä Koulutuspaikka: Espoo, Kamreerintie 6 (Espoon keskus) Koulutuksen hinta: 350,- 3356183 tai etunimi.sukunimi@innofocus.fi L isätietoja: kouluttaja Raisa Koso p. 044 ! ITIN UKE PP HUI 169 010 800 990 i o i o o us i o o us 299 Moccamaster · · · · · KBG741-AO Automaattinen virrankatkaisu tippalukko Suodatinteline Sekoittava aromikansi Täyden pannun suodatusaika n. 7 min Kahvia valmistuu 10 kupillista EKE510101 Energialuokka B Grillitoiminto Ylä-/alalämpö Väri valkoinen Mitat: K 850/900, L 500, S 600 mm · Pestävä Hepa H12 suodatin · Suodatusjärjestelmä · Pölypussin paikallaolon varmistus · Imuputken tauko- ja säilytyspidike · Johdonkelaus painikkeella Imuri ZE305 499 (649,-) 139 (199,-) Pesukone · · · · EWF14240 Edestätäytettävä Kapasiteetti 5 kg Energialuokka A linko 1400 k/min Avoinna: Ark. 9.30-18.00, la 10.00-14.00 MUNKINMÄENTIE 19, KIRKKONUMMI, puh. 298 1454
• 6 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Rattijuoppo on taparikollinen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin suurkulutuksen osoittimet ennustavat myös rattijuopumuksen uusimista. Rattijuoppo uusii todennäköisemmin tekonsa, jos alkoholin suurkulutusta kuvaavat osoittimet ovat koholla ja veren alkoholipitoisuus nousee yli 1,2 promillen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos ja Liikkuva poliisi ovat selvittäneet, onko rattijuopumuksen uusimisella yhteyttä alkoholin suurkulutusta kuvaaviin osoittimiin. Rattijuoppoja on ollut 0,2 prosenttia Uudenmaan tieliikennevirrassa 2000-luvulla. Alkoholin suurkulutusta kuvaavat osoittimet tutkittiin vuosina 1996 ja 1997 kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäiseen otettiin satunnainen ryhmä rattijuoppoja Uudenmaan tieliikennevirrasta ja toiseen poliisin päivittäisessä työssä kiinnijääneitä rattijuoppoja Suur-Helsingin alueelta. Tutkitut osoittimet olivat GGT eli gamma-glutamyylitransferaasi ja CDT eli hiilihydraattiniukkainen transferriini. Uudenmaan rattijuoppojen kohonneet osoittimet merkitsivät 1,4 kertaa suurempaa riskiä rattijuopumuksen uusimiselle verrattuna normaalitasoon. Uusimisriski oli 2,5 kertainen, mikäli tutkittavan veren alkoholipitoisuus oli yli 1,2 promillea verrattuna matalampiin pitoisuuksiin. Suur-Helsingin alueella kiinnijääneille rattijuopoille ei voitu osoittaa vastaavia riskilukuja. Rattijuopumukseen liittyy aina taipumus uusimiseen. Uudenmaan tieliikenteen rattijuopoista kolmannes ja Suur-Helsingin alueen rattijuopoista lähes puolet uusivat rattijuopumuksen seuraavan 10 vuoden aikana. Tämän tutkimuksen mukaan uusimisriski oli yli kolminkertainen Uudenmaan tieliikenteen rattijuopolle ja viisinkertainen Suur-Helsingin alueen rattijuopolle. Ne rattijuopot, joita poliisi tavoittaa päivittäin eivät edusta kaikkia liikenteessä ajavia rattijuoppoja. Poliisin kiinni ottamista rattijuopoista saatuja tietoja ei siten voi yleistää kaikkia liikennevirrassa ajavia rattijuoppoja koskeviksi. Terveydenhuolto voi hyödyntää tietoa kahden alkoholin suurkulutusta kuvaavan osoittimen yhdistelmästä rattijuopumuksen uusimista ennustavana tekijänä. Poliisi voi myös jatkossa entistä tehokkaammin korostaa rattijuopumuksen korkeaa uusimisriskiä ennaltaehkäisevässä liikenneturvallisuustyössä. H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee 8.45 ja laskee 16.22 Ke 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä, Viljo, Minnesdagen för förintelsens offer, Folke *ORT Johannes, Juhani, Juha To 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies, Karl, Carola *ORT Raimo, Reima, Jehri, Teo Pe 29.1. Valtteri, Valter, Volter *ORT Ignati, Iknata, Iikka, Joonas, Joona La 30.1. Irja, Gunnel, Gunilla *ORT Vasili, Vilho, Riiko, Riku, Johannes Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten 439.000 mk:n ylitykset valtuustoon Kirkkonummella (KS N:o 2 ­ 28.1.1970) Kaikkiaan 439.104,20 mk:n ylitykset esitetään Kirkkonummen valtuuston hyväksyttäväksi. Vuoden 1969 talousarvion ylityksiä ovat anoneet kunnantoimisto, tielautakunta, sosiaalilautakunta, Sjökullan kansakoulun johtokunta, kansalaisopiston johtokunta ja yleisten töiden lautakunta. Lisäksi anotaan ylitysoikeutta muille yleisille hallintomenoille, asutuslautakunnalle, liikennelautakunnalle, yhteisten laitosten varsinaisten menojen osuuksille ja korvauksille, ammattikouluille, talousarviolainojen kuoletuksille ja valtion lainojen kuoletuksille. Kunnantoimiston konttorikoneiden kunnossapidosta ja osittaisesta uudelleen kalustamisesta anotaan 300 mk:n ylitystä. Tarkoitukseen on myönnetty ennestään 11.000 mk. Toimistotarvikkeiden kulutus on lisääntynyt ja koneelliseen kirjanpitoon siirryttäessä on hankittu lisää uusia lomakkeita kirjanpitokonetta varten. Tarkoitukseen on myönnetty aikaisemmin 30.000 mk. Kuntakeskuksessa sykkii Siuntion sydän Siuntion kunta on käynnistänyt kuntakeskuksen mittavan kehittämisen. Aseman ympäristöstä on tarkoitus kehittää puutarhakaupunkimainen ja viihtyisä monipuolisen asumisen ja palveluiden kokonaisuus. Siuntion kunnanhallitus on nyt tammikuussa päättänyt laittaa Siuntion sydämen eli kuntakeskuksen asemakaavamuutoksen julkiseen käsittelyyn. Koko alueen asuntorakennusoikeus tulee olemaan lähes 50.000 k-m2 ja kehittämisprojektin mukaan keskustan väestö kasvaa 800 ­ 1.000 asukkaalla. Alueen joukkoliikenneyhteydet (sähköjuna) ovat loistavat, mikroilmasto muodostuu edullisen ilmansuunnan takia suotuisaksi ja alueella on valmiina kaukolämpö. Kaikki nämä yhdessä luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuitenkin kaikkien muidenkin energiamuotojen hyödyntäminen selvitetään, esim. maalämpöä on jo käytetty kerrostaloalueilla pk-seudulla. Kunta on solminut yhteistyösopimuksen keskustan kehittämisestä alalla pitkään toimineen Asuntosäätiön kanssa. Sopimuksen mukaan Asuntosäätiö huolehtii alueen ideoinnista, asemakaavoituksesta, korttelialueiden kilpailutuksesta laatuperusteisesti ja alueen toteuttamisesta vaiheittain. Näin asemakaavoitus sekä rakennus- ja ympäristösuunnittelu on tarkoitus aikaisempaa tiiviimmin liittää yhteen. Hankkeen valmistelua varten on järjestetty yhdessä kunnan ja Asuntosäätiön kanssa asukasyhteistyöprojekti, jossa yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa ideoiden ja keskustellen on pyritty löytämään parhaimmat ratkaisut uuden siuntiolaisen asuntoalueen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Tekninen lautakunta on jo aiemmin päättänyt, että energiavaihtoehtoja tullaan pohtimaan kokonaisvaltaisesti kaavoituksen rinnalla asiantuntijana Motiva. Määräykset kiristyvät, tekniikka kehittyy nopeasti ja, mikä tärkeintä, asenteet muuttuvat suotuisammaksi. MAIJA P. Matka halki talvimaan Päätin lähteä päiväjunassa Rovaniemelle. Otin mukaani vesipullon, hedelmiä, paljon lukemista, lankaa ja puikot. Sain paikan allergiahytistä, jossa istuu kuin valas kultakala-akvaariossa. On pakko keskittyä täysillä omiin tekemisiinsä, toisin kuin kotona, josta aina löytyy jotakin järjestämistä tai tekemätöntä työtä. Vastapäätä istuu jykevä herra, vähän Mietaan legendaarisen Jussin näköinen. Hän istuu kuin patsas paikallaan, vastasi äreästi murahtaen tervehdykseeni, joten aion olla omassa rauhassani loppumatkan. Tampereelta pyrkii hyttiimme touhukas ja tyylikäs vanha rouva. Hän heiluttaa lippuaan, yrittää ajaa meitä ylös ja ulos. Hän käskee meitä siirtymään pois hänelle myydystä vaunuosastosta. Rouvan takana on anteeksipyytävän näköinen herrasmies, joka nyökyttelee ja yrittää toppuutella kimeä-äänistä vaimoaan. Mietaan kokoinen nousee istuimeltaan, oikaisee itsensä koko pituuteensa, näyttää lippuaan ja istuu takaisin. Nainen kääntyy minuun päin, käskee poistua hänelle kuuluvalta paikalta. Katson naisen paikkalippua ja kehotan häntä ystävällisesti siirtymään seuraavaan vaunuun. Paikkanumerot ovat kyllä oikeat, mutta vaunun numero on väärä. Vanha rouva ei pyydä anteeksi hyökkäystään, mutta poistuu mukisematta seuraavaan vaunuun nyökyttelevä mies matkalaukkujen kera hännillään. Mietaan näköinen kivikasvoinen yhden ilmeen mies kaivaa palttoonsa rintataskusta esiin litteän pullon, narauttaa korkin auki, nappaa kunnon siemauksen, huokaa syvään, lyö kämmenellään pullon korkin kiinni, palauttaa sydänlääkkeen taskunsa kätköihin. Hytissämme näytelty kohtaus elämän teatteria on päättynyt. Akvaarioomme levittyy lempeä konjakin tuoksu. Koen astuneeni sisään mykkäelokuvaan. Juna nytkähtää liikkeelle, yritän keskittyä kutimeeni. Ikkunasta avautuva talvimaisema imaisee valtoihinsa. Maailma on kaunis. Juna halkoo maisemaa, jossa puut ovat hiljentyneet odottamaan lumipeitteensä alla kevättä. Silmä ei väsy katsomasta taakkansa alle taipuneita oksia, tykkylumen sisään piiloutuneita kuusimetsiä, oksiaan lumen painosta riiputtavia hoikkavartisia mäntyjä, hopeanvalkeina kimaltavia koivunrunkoja. Ohitamme risteilevillä suksenladuilla kirjailtuja peltoaukeita. Ratapenkan lumipeitteestä erotan jäniksen jälkiä. Pitkään on talvipupu loikkinut radanvartta, ehkä sitten säikähtänyt eteenpäin syöksyvää junaa ja suunnannut metsän peittoon. Pohjanmaan lakeuksista puhutaan, mutta junan ikkunasta näkyy talvinen metsämaisema. Puiden lumiset latvat värittyvät auringon valosta. Tämä talvimaa on avaraa sinistä taivasta ja hopeankimalteista metsää. Mietaan näköinen poistuu Seinäjoen asemalla mitään sanomatta, taakseen katsomatta. Oma matkani vielä jatkuu. Pännäisten asemalle saavuttaessa juna sukeltaa äkkipimeään. Erotan ikkunan ulkopuolisesta maisemasta lunta ja metsää, kääriytyneenä yönsiniseen samettiverhoon. Jatkan kutomista. Mietin Rovaniemellä odottavia lapsenlapsia. Kerron heille iltasadun lumikeijujen metsästä, valkoisesta jäniksenpojasta ja junasta, joka vie etelän mummot pohjoisessa asuvien toppahaalarilastenlasten luo. MAIJA P. Vihreiden osinkopuheissa populismia Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja kritisoi uusimmassa blogissaan vihreiden näkemyksiä osinkojen nollaverokannasta. "Vihreiden verolinjausten kärki kohdistuu listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin. On kansaan menevää väittää, että ankarasti verotetut työtulot kikkaillaan verovapaiksi yritysten kautta. Tämä on silkkaa populismia", Kataja toteaa. Vihreät linjaavat, että osinkojen nollaverokannasta luovuttaisiin jo tämän kevään aikana. Yritysten ja yrittäjien näkökulmaa tämä kannanotto ei ota huomioon. Yrityksen on kerättävä varoja tuloksensa kautta ennen osinkojen maksamista. Tuloksesta maksettava vero, 26 prosenttia, ei ole progressiivinen ja sitä maksetaan pienestäkin tuloksesta. "Vihreiden kannanotoista välittyy viesti, että yrittäjät nostaisivat verovapaasti osinkoja aina 90.000 euroon asti. Mainitsematta unohtuu, että veroa on jo maksettu yrityksen kautta yli 350.000 euroa ennen kuin tuo osinko voidaan nostaa. Vihreiden verovapaaksi tituleeraama osinko voidaan nostaa vasta, kun yhtiön nettovarallisuus on 1.000.000 euroa", Kataja huomauttaa. Kataja kirjoittaa blogissaan, että "vihreillä ei riitä kärsivällisyyttä arvioida, mikä vaikutus yritysten kriisikestävyyteen olisi sillä, että kannustin kasvattaa nettovarallisuutta poistettaisiin". Tosiasiassa nettovarallisuuspuskuri on ollut useiden yritysten säilymisen edellytys. Suomalainen hyvinvointi rakentuu työlle ja yrittämiselle. Julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivat yksityiset markkinat. "Vihreiltäkin toivoisi malttia arvioida ja punnita yhdessä kokonaisuutta. Irtopisteiden kerääminen kevyin argumentein ei edistä välttämätöntä tavoitetta tehdä merkittävää ja vaikuttavaa kokonaisuudistusta", Kataja toteaa.
• Kirkkonummen Sanomat Torstaina Perjantaina N:o 8 ­ 28.1.2010 Lauantaina Sunnuntaina 7 -6 Kirkkonummi Inkoo Inkoo -13 Siuntio Inkoo -13 Kirkkonummi -9 Siuntio Inkoo -9 Kirkkonummi -6 Siuntio -5 Siuntio -5 Kirkkonummi -13 12 -8 -13 Selkeää Puolipilvistä -5 11 Pilvistä -5 7 -8 Lumikuuroja Lumisadetta -6 6 Tuulen suunta ja -nopeus 6 -5 Sää -merkkien selityksiä Räntäsadetta ILMATIETEEN LAITOS Kirkkonummelaisyritykset mukana muodin Finnish Catwalkissa Ensi viikonloppuna 30.­31. tammikuuta Helsingin Wanhassa satamassa pääsee valloilleen taas Suomen suurin muodin ammattitapahtuma Finnish Catwalk. Mukana muodin huippunimiä, sekä ensimmäistä kertaa myös Kirkkonummelaiset yritykset Tatanka Design ja Isoäidin aikaan. ­ Olemme mukana Sovita Oy:n (entinen Suomen pukutehdas) rakentaman FinDesign markkinointikonseptin kanssa, joka lanseerataan virallisesti nyt viikonloppuna. Fin-Design on tuotemerkki konseptille, missä joukko suomalaisia osaajia kohtaavat markkinointiyhteistyössä ja jonka tavoitteena on nostaa suomalaista osaamista ja ennen muuta yhteistyötä yleiseen tietoisuuteen verkoston avulla. Mukana Fin-verkostossa on tällä hetkellä 13 yritystä, kertoi Taru Grönlund Tatanka Design -yrityksestä. ­ Tässä muotinäytöksessä meidän porukalla oli aiheena "Lotta". Tyylissä korostuu suomalaisuus ja vanhanajan henki yhdistettynä nykyaikaan. Tatanka Designin Strömsby- ja Isoäidin aikaan Porkkala mallisto ovat syntyneet Kirkkonummen historian pohjalta. Jokaisella Finmallilla on oltava aina joku tarina ja näin historian kautta aiheeseen oli helpompi tutustua, Taru Grönlund totesi. Hänen mielestään Kirkkonummen historia on itsessään jo niin kiinnostava, että siitä oli helppo saada inspiraatiota. ­ Starttasimme ensim- Merivesi matalalla Suomen rannikolla Ilmatieteen laitoksen mukaan merivesi on laskenut keskimääräistä matalammalle tasolle koko Suomen rannikolla. Vedenkorkeus lähti laskuun joulukuun alkupuoliskolla ja on nyt laskenut jopa puoli metriä keskimääräisestä tasosta. Etenkin Saaristomerellä ja Suomenlahdella vesi on tällä hetkellä normaalia alhaisemmalla tasolla, ja esimerkiksi Föglössä vedenkorkeus on nyt noin 50 senttimetriä keskimääräistä alempana. Vaikka ennätyksiä ei ole vielä rikottu, kovin yleinen tilanne ei ole. Esimerkiksi Föglössä näin alhaisia vedenkorkeuksia mitattiin viimeksi vuonna 2002. Alhainen merivedenkorkeus johtuu siitä, että vallitseva korkeapaine on painanut veden pintaa alas ja koillisen puolelta puhaltavat tuulet ovat puhaltaneet vettä Etelä-Itämerelle ja edelleen Tanskan salmien kautta Pohjanmereen ja Atlanttiin. ­ Sää on pysytellyt tähän asti rauhallisena, mutta sopiva myrsky voi nostaa tai laskea vedenkorkeutta tästä vielä useita kymmeniä senttimetrejä, tutkija Antti Kangas Ilmatieteen laitoksesta toteaa. Rauhallisena jatkuneeseen tilanteeseen ennustetaan muutosta keskiviikkona, jolloin etelänpuoleinen tuuli myrskyää Perämerellä. Voimakkaat tuulet laittavat vedet liikkeelle, jolloin vedenkorkeuden ennustetaan ensin kohoavan pitkin suomen rannikkoa ja kääntyvän sitten laskuun torstain vastaisena yönä. Vedenkorkeus voi laskun myötä käydä muutamia kymmeniä senttimetrejä tämän hetkistä alempana. ETENKIN Saaristomerellä ja Suomenlahdella vesi on tällä hetkellä normaalia alhaisemmalla tasolla, ja esimerkiksi Föglössä vedenkorkeus on nyt noin 50 senttimetriä keskimääräistä alempana. Vedenpinnan laskemisen ovat huomanneet mm. talvikalastajat. Itämeren vedenkorkeutta kolmellatoista mittausasemalla eli mareografilla eri puolilla Suomen rannikkoa. Mittauksia on useimmilla asemilla tehty 1920-luvulta alkaen. Meriveden korkeus vaihtelee Suomen rannikolla teoreettisen keskiveden suhteen noin +200 ja ­130 cm välillä. Meriveden korkeuden vaihtelut johtuvat pääasiassa kolmesta eri seikasta. Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat tuuli, ilmanpaine sekä virtaukset Tanskan salmien läpi. Erityisesti nopeat tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut tekevät ennustamisesta haasteellista. ISOÄIDIN aikaan malliston aiheena on "Lotta". mäistä kertaa tällä porukalla Helsingin muotimessuilla Marraskuussa 09 ja kiinnostus oli niin kova, että meillä on nyt neuvottelut kesken Japanin ja Venäjän markkinoille. Toivotaan, että sieltä portit aukeaa meille. Uskon kyllä, että tällä porukalla pääsemme vielä pitkälle, Taru Grönlund kertoi. Mareografit mittaavat merenkorkeutta Ilmatieteen laitos mittaa LOST-alueen kaikille kuntalaisille annetaan Komeetan talvileiri sikainfluenssarokotus LOST-alueen (Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja) kaikkien kuntalaisten sikainfluenssarokotukset alkavat. Tämän viikon lauantaina 30. tammikuuta kaikkien alueen kuntien asukkaat voivat hakea rokotteen Lohjan pääterveysasemalta. Tämän lisäksi järjestetään helmikuussa yksi rokotustilaisuus kaikilla alueen terveysasemilla Routiota lukuun ottamatta. Rokotukset keskitetään, koska rokote toimitetaan kymmenen annoksen pakkauksissa ja avattu pakkaus vanhenee vuorokaudessa. Lohjan pääterveysasemalla on varauduttu rokottamaan lauantaina kaikki paikalle tulevat LOST-kuntien asukkaat. Rokotuspisteitä on kahdeksan. Johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen arvioi, että tähän mennessä on rokotettu 16.000 asukasta. Hämäläinen toivoo lauantain rokotuksesta yleisömenestystä. - Viime viikkojen 25-49vuotiaiden rokotuksiin on osallistunut valitettavan vähän ihmisiä. Rokotus kuitenkin suojaa sikainfluenssan toiselta aallolta, jota odotetaan tämän vuoden aikana. Vaikka itse ei olisi riskiryhmässä, kannattaa muistaa, että laaja rokotuskattavuus estää taudin tarttumista esimerkiksi pikkulapsiin ja raskaana oleviin, joille influenssa saattaa olla kohtalokas, muistuttaa Hämäläinen Sikainfluenssarokotukset LOST-alueella järjestetään Lohjan pääterveysasemalla lauantaina 30.1. klo 10-14, keskiviikkona 17.2. klo 14-16 ja lauantaina 20.3. klo 10-14. Mäntynummen, Virkkalan, Tynninharjun, Inkoon ja Siuntion terveysasemilla rokotetaan keskiviikkona 17.2. klo 14 - 16, Mäntynummen neuvolassa (kaikkien kuntien neuvola-asiakkaille, äideille ja lapsille) ke 17.2. klo 14 - 16 ja Karjalohjan terveysasemalla (ensisijaisesti karjalohjalaisille ja sammattilaisille) ke 17.2. klo 12 - 15. Kirkkonummen Komeetta järjestää viikonloppuna 30.­31.1. 2010 tähtitieteellisen talvileirin Lillkanskogin kesäsiirtolassa Porkkalanniemellä. Leirin ohjelma on suunniteltu kaikenikäisille tähtiharrastajille ja erityisesti vasta-alkajille. Paikalla on kokeneita harrastajia, joiden ohjauksessa pääsee mukavasti tutustumaan käytännön havaintotoimintaan. Käytettävissä on useita erikokoisia kaukoputkia. Täysipainoisen luento-ohjelman lisäksi aikaa on myös ulkoilulle, leppoisalle yhdessäololle ja saunomiselle. Silloin kun ei ole luentoja, katsotaan tähtitieteellisiä videoohjelmia. Paikalle voi tulla lauantaina 30.1. klo 13.30 alkaen. Leiri päättyy sunnuntaina klo 13.30. Lauantai-iltana tarkkaillaan tähtitaivasta, mikäli on selkeää. Muuten katsotaan videoita. Lauantaina klo 15 Veikko Mäkelä kertoo aiheesta Kuu, planeetat ja komeetat harrastajan kohteina. Hän on tärkeä Ursan vaikuttaja ja on pitänyt lukuisia kursseja Ursassa. Mäkelän luennolle on vapaa pääsy. Luentoa tukee Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta. Lauantaina klo 17 Toni Veikkolainen Järvenpäästä kertoo aiheesta eteläisen tähtitaivaan kohteet. Klo 19 Ville Marttila ja Antti Kuosmanen kertovat goto-jalustan käytöstä. Goto-jalusta on nykyaikainen automaattinen kaukoputken jalusta, jollainen on mm. Komeetan toisel- la tähtitornilla Volsissa. Kirkkonummen Komeetan sihteeri, fil. kand. Seppo Linnaluoto pitää sunnuntaina klo 11 esitelmän vuoden 2010 tärkeimmistä tapahtumista tähtitaivaalla. Hän on mm. perustanut Ursan vuosikirjan Tähdet, joka keskittyy juuri näihin asioihin. Tilaisuutta tukee OK-opintokeskus. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Seppo Linnaluoto, puh. 040-5953472. Paikalla voi yöpyä. Leiristä peritään osallistumismaksu 10 euroa Komeetan jäseniltä ja 15 euroa muilta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.ursa.fi/yhd/komeetta/ta pahtumat/talvileiri/tl2008/ SEPPO LINNALUOTO
• 8 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Uusi muoto. Myös rahoituksessa. Uusi Avensis. Uusi Yaris Sol Edition. Vakiona mm. 3,9 %:n rahoitus. Suursuosikin uudistunut painos, Yaris Sol Edition tuo tullessaan uudet muodot, värit ja varusteet sekä vakiona 3,9 prosentin rahoituksen. Vaihtoehtoina uudet Toyota Optimal Drive -moottorit, 1.4 D-4D diesel sekä 1.33 VVT-i bensiini Toyotan innovatiivisella Stop & Start -järjestelmällä. Lisäksi vakiona urheilullinen varustelu, mm. nahkaverhoiltu ohjauspyörä audion säätimillä · analoginen T-sport mittaristo · LED-jarruvalot · 7 turvatyynyä, mukaan lukien kuljettajan polviturvatyyny · 15" kevytmetallivanteet · etusumuvalot. Tervetuloa koeajolle. Yaris Sol Edition -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta X XXX , arvioitu autovero X XXX,XX , arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX . EU-yhdistetty kulutus 4,2-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 110-164 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Esimerkkilaskelma · Yaris Sol Edition Auton hinta 16.886,01 Toimituskulut 600 Käsiraha (10 %) 1.688,60 Rahoitettava määrä 15.797,41 Maksuaika 48 kk Korko 3,9 % Luottosuhteen perustamiskulu 0 Käsittelymaksu 0 /kk Kk-erät 356 /kk Korot yhteensä 1.290 KSL mukainen luoton hinta 18.776 Todellinen vuosikorko 3,97 % Tarjous koskee Yaris -mallien uusia asiakastilauksia. Voimassa rajoitetun ajan. Sen luonteessa on jotain totuttua suurempaa. Uusi Avensis tarjoaa Toyota Optimal Drive -ajattelumallin myötä entistä suuremman tehon entistä pienemmin päästöin. Valvematic -bensiinimoottorit sekä D-4D -dieselit yhdessä uuden 6-vaihteisen automaatin tai portaattoman Multidrive S -vaihteiston kanssa luovat ajonautinnolle uuden tason. Avarat tilat, älykkäät yksityiskohdat ja varustelu täyttävät kaikki toiveesi, ja enemmän. Koeaja uusi Avensis nyt meillä. Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta XX XXX , arvioitu autovero X XXX,XX , arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX . EU-yhdistetty kulutus 5,4-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 141-174 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Varsinais-Suomen Auto-Center Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI i k X XX l X XX h li 1234 5678 Varsinais-Suomen Auto-Center Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 9 8 6 61 Portti Snellman Liity Osuuskunta Varubodenin asiakasomistajaksi 90 sijoittamalla vähintään 20 osaosuusmaksuun (koko osuusmaksu 100 ). Saat S-Etukorttisi heti ja lisäksi 20 arvoisen S-ryhmän lahjakortin *) Tarjous voimassa Varubodenin toimipaikoissa 31.1. asti. Pese, kuori ja viipaloi perunat uunivuokaan. Sulata rasva. Hienonna persilja ja valkosipuli. Sekoita ne voisulan joukkoon. Lisää suola. Kaada maustevoi perunoille. Kypsennä uunissa 175 °C:ssa noin tunti, kunnes perunat ovat kypsiä. Skär potatisarna i skivor. Smält fettet. Hacka persiljan och vitlöksklyftorna. Rör dem i det smälta fettet. Tillsätt saltet. Häll kryddsmöret över potatisarna. Tillred ca en timme i 175 °C tills potatisskivorna är mjuka. /kg Anslut dig som ägarkund i Andelslaget Varuboden Suomalainen/Finsk genom att investera minst 20 i en delandelsinsats (hela andelsinsatsen 100 ). Du får ditt S-Förmånskort genast och dessutom ett 20 presentkort till S-gruppen. *) Erbjudandet i kraft i Varubodens verksamhetsställen t.o.m. 31.1. *) Lahjakortti toimitetaan postissa / presentkortet skickas på posten. /kg 4 2 29 X-tra 800 g (5,36/kg) 2 0 0 99 Primula n./ca 900 g, alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland 2 kpl/st., 140 g (21,35/kg) 6 9 36 Hartwall 12 Arla Ingman Sinileima 600 g (10,20/kg) Suomalainen/Finsk 119 Fazer 450­550 g (2,64­2,16/kg) 54 Oolannin pakaste/djupfryst, 750 g (3,39/kg) 35 133 Danone 500 g (2,66/kg) Rainbow pakaste/djupfryst, 250 g (1,40/kg) 047 Rainbow 1l Ingman 2,64 l (3,20/l) (sis./inneh. 8,46 + pantti/pant 0,90) 1 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi 59 Arla Ingman myös rasvaton/ även fettfri, 400 g (3,98/kg) 0 49 /kg 79 Italia/Italien 1. lk./kl., 500 g (1,58/kg) 299 0,9 l (3,32/l) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Puola/Poland 1. lk./kl. S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju (0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min) www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• 10 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Luontopolut ja kevyen liikenteen suunnitelmat yhdessä vai erillisinä? Valtuustolla kerrankin "rutiinikokous" Kirkkonummen kunnanvaltuuston vuoden ensimmäinen kokous alkoi suhteellisen leppoisissa merkeissä, sillä asialistalla ei ollut nyt mitään erityisen hankalaa asiaa. Ainut, missä oltiin enemmän erimielisiä, liittyi Gun-Maj Beckin ja Kalervo Kumpulan valtuustoaloitteeseen (29.3.-07) toripaikkojen vuokran tarkistamiseksi torielämän aktivoimiseksi. Ehdotus oli käynyt läpi pitkän prosessin ja päätösehdotuksen mukaan "toripaikkamaksut voivat olla ilmaisia kaikille torimyyjille hiljaisina talvikuukausina Tammi-, helmija maaliskuussa". Beck ehdotti päätökseksi, että ne "olisivat ilmaisia", Marjo-Kaisa Piironen, että sen lisäksi olisi ilmainen päivä kerran kuussa ja Kari Hujanen, että yhdistyksiltä ei perittäisi maksua ollenkaan. Kaikkia ehdotuksia kannatettiin, joten niistä jouduttiin äänestämään, mutta päätösehdotus voitti äänin 32­17, 33­15, 1 tyhjä ja 42­7 näissä kolmessa eri äänestyksessä. Kriittisiä kannanottoja tuli ylipäätään koko asian käsittelystä, sillä toripaikkamaksujen määrääminen oli valtuuston päätöksellä delegoitu yhdyskuntatekniikan lautakunnalle. ­ Tätä on käsitelty jo aivan liian kauan, sillä kunta on itse hiljentänyt torikaupan omilla päätöksillään hyväksymällä kaksi suurta kauppakeskittymää radan läheisyyteen, kritisoi mm. Tapani Lamminen. lua pidennettäisiin luonnollisen kierroksen mukaisesti ensi vuoden puolelle. ­ Hakapään ehdotus on hyvä ja oikea. Luontopolkujen suunnittelun pitää olla yhteydessä kevyen liikenteen väylien kanssa, joissa on kuitenkin pääpaino ja siinä erityisesti koululaisten turvallinen koulutie ja sellaiset väylät, jotka vähentävät koulukuljetustarvetta, siitä olemme kaikki yksimielisiä. Mutta jos tämän muutoksen pitäisi ehtiä elokuun kokoukseen, se tietäisi aikamoista myllytystä kunnan eri instansseissa, Haapaniemi perusteli ehdotustaan, minkä sitten kaikki osapuolet hyväksyivät. Muita asioita oli vielä pari talousarvion muutosta, eräiden Natura-2000 alueiden myynti Suomen valtiolle, Beckin aloite Tolsan junalaiturin korottamisesta sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen ja lisärakentaminen vastauksena valtuutettujen Antti Kilappa, Ari Harinen ja Petri Pohjosen aloitteeseen (26.2.09), missä huolena oli paikkojen riittävyys erityisesti Masalassa ja Veikkolassa. Jättiputket saatava pois! Toinen äänestystä vaatinut asia liittyi Mikael Gerkmanin aloitteeseen (25.6.-09) jättiputkien hävittämisestä, missä päätösehdotuksena painotettiin asiasta tiedottamista, erityisesti keväisin. MarjoKaisa Piironen ehdotti asian palauttamista, jotta siihen laaditaan toimenpideohjelma ja ehdotus, miten jättiputket saadaan hävitettyä suuremmalta osin, voidaanko maanomistajat velvoittaa hävittämään ne omilta alueiltaan ja myös budjetti. Mm. Savola, Jäppinen, Vahasalo, Harinen, Beck, Bergholm ja Karlsson kannattivat ehdotusta, mutta Ville Salmelan mukaan tehtävä olisi mahdoton. Äänestystuloksen mukaan: 32 puoltoääntä palautukselle, 15:ttä vastaan, kaksi tyhjää, asia palautettiin. ­ Kasvi on todella myrkyllinen, se on pakko saada pois! painottivat mm. Raija Vahasalo ja Gun-Maj Beck. ­ Se onnistui meillä Eestinkylässäkin, jossa se oli jo iso ongelma, polttamalla ja kemiallisilla aineilla, vahvisti Johan Karlsson. VALTUUSTOSSA siirryttiin sähköiseen kokouskäytäntöön viime vuoden puolella, joten kaikilla on edessään läppäri. Vanhoja päätöksiä on helppo ja nopea tarkistaa kesken kokouksenkin, mutta välillä tarvitaan apua tietokoneiden käyttöä opastaneelta Satu Nerg-Öhmanilta. varatkaisu edistää kunnan omaa omakotitalotuotantoa. ­ Naapurina olevaa Kunnan Vuokra-asunnot Oy:tä ei tässä ole kuultu eli kunta on tehnyt menettelytapavirheen. Asiasta ei tällä kertaa valiteta, mutta jatkossa toivomme huolellisempaa asianhoitamista, huomautti Pekka Sinisalo (ps) ko. pykälään. Helmipäivät Lapponialla Kevyen liikenteen väylät ykkösiä! Kirkkonummen kevytliikenneverkon ja luontopolun kehittämissuunnitelman hyväksyminen puhutti pitkään, vaikka kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen on ykkösasia ja siinäkin koulumatkoihin liittyvät väylät priorisoitava tärkeimmiksi, ja että myös luontopolkuja tarvitaan. Kritiikkiä tuli siitä mm. kuuluvatko nämä kaksi asiaa yhteen vai pitäisikö ne käsitellä erikseen. Minna Hakapää (vihr) ehdotti uutta kohtaa kaksi, koska luontopolkujen osuus jää suunnitelmassa vajavaiseksi. ­ Ehdotan, että suunnitelma hyväksytään muilta osin, mutta sitä täydennetään niin, että se luo edellytykset luontopolkujen ja ulkoilureittien toteutumiselle luonnonsuojeluja virkistysalueilla ja myös edistää tätä tavoitetta, mainitsi Hakapää ehdottaen täydennysajankohdaksi elokuun valtuustokokousta. Häntä kannattivat mm. Kjerin, Savola; Piironen, Tammenmaa, Harinen, Kumpula, mutta ajatus sai myös vastustusta, mm. Salmelalta ja Pohjoselta. ­ Asiat ovat kovasti muuttuneet 30 vuodessa. Kun Lapinkylään suunniteltiin silloin kevyen liikenteen väylää, asukkaat vastustivat sitä ankarasti, mutta se tehtiin silti. Nyt kaikki haluaisivat niitä, mutta tielaitos ei niitä rakenna, vaan siirtää hankkeita vuodesta toiseen. Kunnan on ne itse rakennettava, Veikko Vanhamäki toimitti. ­ Luontopolkujen merkinnän voisi delegoida vaikkapa partiolaisille, se ei paljon maksa, huomautti Anna-Lotta Laine. Lopulta Hakapään ehdotuksesta ei tarvinnut äänestää, kun Haapaniemi ehdotti puolestaan, että sen aikatau- Kyselytunti ja aloitteita Kokouksen päätyttyä seurasi välittömästi valtuuston kyselytunti, jossa 15 pohjoiskirkkonummelaisen valtuutetun yhteisen kysymyksen esitti Marjo-Kaisa Piironen. ­ Mitä Kirkkonummen kunta aikoo tehdä Veikkolan terveyskeskuksen palvelujen riittävyyden parantamiseksi omalla kylällä? Kysymykseen vastannut kunnanjohtaja Tarmo Aarnio myönsi, että Veikkolan palvelutarjonnassa on ongelmia. ­ Palveluverkon laadinta käynnistyy piakkoin ja siihen tulee myös Veikkolan terveyskeskuksen palvelutarveselvitys. On kuitenkin huomioitavaa, että kaikkia palveluja ei välttämättä ole tarjolla kaikissa terveyskeskuspisteissä, Aarnio totesi. Tasapuolisuutta ja etiikkaa! Valtuusto hyväksyi myös Nissnikun palvelukorttelin, 1,2 hehtaarin asemakaavan. Alue muodostuu kunnan omistamista Masalan kylän tilan 1:74 määräalasta sekä tilasta 1:29, jossa sijaitsee kunnan päihdehuollon yksikkö, Nissnikun kuntoutuskeskus. Alue sijaitsee Hvittorpintiellä Masalassa Sepänkyläntien risteyksen tuntumassa ja on Kirkkonummen yleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Uudisrakentamiselle rakennusoikeutta on yhteensä 750 k-m2. Hankeohjelman mukaista kokonaiskerrosalaa 600 k-m2 on katsottu tarpeelliseksi kasvattaa 150 km2:llä mahdollisia teknisiä- ja muita aputiloja varten. Maakuntamuseon lausunnon johdosta olevan rakennuksen purkaminen kielletään ja korjaus- ja muutostöihin edellytetään museoviranomaisen lausunto. Hans Hedberg (rkp) kyseli tässä päätöksenteon etiikan perään, sillä Nissnikun asemakaavasta muistutuksen tehneille ei ole herunut rakennuslupaa "naapureiden tasapuoliseen kohteluun" vedoten. ­ Siksi haluan tehdä ponsiehdotuksen, jonka mukaan "Yksityisten ja kunnallisten maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee vastedes ottaa aina huomioon, kun kunnassa laaditaan kaavoja". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. onian Lapp llistoon. a maan i tustu an Helmim nka Helm e tu i Tul tuimpa omadä ku uosi a voit näh ilaksi kuin dullisesti s v e ll Sama uu niin hu tavasti ja s lt sove loksi - jou kotita 1 . 1 elävä 3 -6 1 Ravalsiin .1 0torialue hyväksyi Raval2Valtuusto 1 3 o l k Mallitalo sijaitsee Hangontien ja Kehä III risteyksessä - tervetuloa ! HELMIPÄIVIEN KUNNIAKSI EDULLISET TARJOUKSET MYÖS OMIIN SUUNNITELMIISI VIIKONLOPUN AIKANA JÄTETYILLE TARJOUSPYYNNÖILLE PERUSTUSTARVIKKEET SUPEREDULLISESTI! AITO JA ALKUPERÄINEN Antti 0400-521193, Hannu 040-3794676, Jani 050-4066986 sintorin muutosehdotuksen. Ankeaa torialuetta on tarkoitus parantaa mm. siten, että hylätyn kioskin sijaan tehtäisiin paviljonkimainen liikerakennus. Viereen on osoitettu asumista ja vähäisesti liike- ja toimistotilaa, tavoitteena saada torista elävä kohtaamispaikka Ravalsin asukkaille. Muutoksessa on aiemman koulukorttelin sijaan muodostettu kaksi korttelia, joista pohjoisempi nro 307 on esim. päiväkotitoimintaan soveltuva Y-korttelialue ja korttelin 350 läntisin osa on osoitettu erityisryhmien asuntohankkeelle ja itäinen osa erillispientalotonteiksi, joita on yhteensä viisi. Tontit ovat tavanomaista suurempia (n. 1000 m2). Kaa- Ajanvaraus toimivammaksi Gun-Maj Beck jätti aloitteen koskien terveyskeskuksen ajanvarausta, joka pitäisi saada kuntalaisten kannalta nopeammaksi ja joustavammaksi. ­ Nykyinen järjestelmä on osoittautunut liian rasittavaksi ja uuvuttavaksi esim. vanhuksille tai kuumeisille. ­ Tästä syystä tulee selvittää seuraavaa: voitaisiinko sähköinen ajanvaraus ottaa uudelleen käyttöön käyttämällä suojattua yhteyttä? Voisiko asiakas jättää nimensä ja puhelinnumeronsa puhelinvastaajaan ja hoitaja ottaa häneen myöhemmin yhteyttä? hän kyseli aloitteessaan. LIISA KOSONEN Valtuustoasiat Siuntiossa 1.2. Siuntion kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 1.2. 2010 klo 18.30 Aleksis Kiven koulussa käsittelemään seuraavia asioita: 1. Kokouksen järjestäytyminen. 2. Sopimus yhteistyöstä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien hoitamisessa. 3. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali. 4. Muutostalousarvio 2009. 5. Tontinostotarjous. 6. Maa-alueen ostotarjous, Leankuja, asemakaavan muutos. 7. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista. 8. Kunnan asukkaiden tekemät aloitteet. 9. Kelan kartanon yleiskaavan muuttaminen. 10. Aloite asemakaavojen laatimiseksi (Asuntosäätiö) Golfkartanon alue. 11. Talouden tasapainotusohjelman valmistumisen aikataulu. 12. Tilapäisen valiokunnan ehdotus kunnanvaltuustolle kunnanhallituksen erottamista koskevassa asiassa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 11 RATKAISEVAN EDULLISESTI AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT Vapor Pro LUISTIMET/SKRIDSKOR Tuuk LS Pro -terä Fasteelmetallilla. Leveä lesti/ Skärstomme Tuuk LS Pro av Fasteel. Bred läst. YTH 34,90 37,90 39,90 SR JR 29,90 Mia TAITOLUISTIN/ KONSTÅKNINGSSKOR Koot/Storlekar: 27-42 2,30 3,40 TULILATVA VÅRELD ST PAULIA 39,90 99,90 Peltonen Ultima Cap AIKUISTEN, LASTEN JA NUORTEN SUKSIPAKETIT/SKIDPAKET FÖR VUXNA, BARN OCH UNGA Hintaan sis. sukset, hiihtokengät, siteet ja sauvat/ I priset ingår skidor, skidskor, bindning och stavar 4500 JÄÄKIEKKOKYPÄRÄ RISTIKOLLA/ ISHOCKEYHJÄLM + VISIR Koot/Storlekar: XS, S, M, L tai/eller XL. SPORTIN VAPAA-AJAN JALKINEITA/ SPORT FRITIDSSKOR LE A EA R / TI ERÄ PAR ISO TORT S ETT CCM Glitter Girl TAITOLUISTIN/ KONSTÅKNINGSSKOR Koot/Storlekar: 28-35 120-170 cm suksia löytyy heti ja 180-205 cm suksia on tulossa lisää lähipäivinä./ Vi har 120-170 cm skidor i lagret och vi får till av 180-205 cm skidor inom de närmaste dagarna. 44,90 1,70 KEVÄTESIKKO PRIMULA TULPPAANIKIMPPU TULPANBUKETT 4,90 0% -3 0% -5 m. t.o. pa/ jo TO-SU/ TOR-SÖN 28.-31.1. NORJALAINEN LOHIFILE/ NORSK LAXFILÉ pakattu/packad Snellman MAUSTETTU NAUDAN SISÄPAISTI/ KRYDDAD NÖT INNERSTEK N./ca 1,2 kg, alkuperämaa Suomi/ursprungsland Finland Atria PORSAAN ULKOFILEEPALA/ GRIS YTTREFILÉBIT N./ca 1,5 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland Kariniemen HUNAJAMARINOIDUT FILEEPIHVIT/HONUNGSMARINERADE FILÉBIFFAR 6 kpl/st., 1 kg, alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland Mestarin SIKA-NAUTAJAUHELIHA/ GRIS-NÖT MALET KÖTT 22 % 600 g (4,15/kg), alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland PRISMA.FI 6,49/kg 8,90/kg 5,65/kg 5,65 2,49 1,79 Paulig JUHLA MOKKA/ JUBILEUMS MOKKA 500 g (3,58/kg) Max. 2/talous/hushåll Egypti/Egypten APPELSIINI/ APELSIN 1. lk./kl. 0,59/kg Atria PUNAINEN LENKKI, MYÖS KEVYT/ RÖD LÄNKKORV, ÄVEN LÄTT 500 g (1,98/kg) Puola/Poland IDA RED OMENA/ÄPPLE 1. lk./kl. 0,49/kg Italia/Italien KIIVIRASIA/ KIWI I ASK 1. lk./kl., 500 g (1,58/kg) 0,79 1,19 Fazer PUIKULA 450­550 g (2,64­2,16/kg) 5,95 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Valio OLTERMANNI TAI/ELLER OLTERMANNI 17 % 0,9­1 kg (6,61­5,95/kg) 0,99 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 Saarioinen PIZZAT/PIZZOR 200 g (3,45/kg) 0,69 PUH./TFN (09) 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 5,37 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS Xtra VIRVOITUSJUOMAT/ LÄSKEDRYCKER 6 x 1,5 l, 9 l (0,33/l) (sis./inneh. 2,97 + pantti/pant 2,40) Rainbow APPELSIINI- TAI OMENATÄYSMEHU/ APELSIN- ELLER ÄPPELJUICE, 1 l 0,47 APTEEKKI APOTEK asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 puh./tfn. 010 7626 662. Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, su/sön 12-18. Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
• 12 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat En positiv utveckling Kyrkslätt satsar på livskvalitet för den äldre befolkningen Den 1:sta januari öppnades ett nytt dagcenter i Kyrkslätt på Volshemmet. ­ Samvaron den sociala kontakten är viktig i livets senare skeden, säger överläkare för åldringsvården Stina Karlsson. I Kyrkslätt går man in för en positiv utveckling av åldringsvården, man utvecklar nya underlättande metoder som skall höja livskvaliteten. Nya satsningar på öppenvården ger lösningar för möjligheter att kunna bo hemma så länge som möjligt sade dr. Karlsson. Nya metoder som underlättar närståendevårdarnas tunga arbetsbörda då deras klienter får möjlighet att besöka Volshemmets dagvård. Remiss till daghemmet ges av SAS ­ gruppen som är sammansatt av tjänstemän från hälso ­ hemvård och närståendevården, gruppen utser de personer som är i behov av dagvård. Man ansöker om dagvårdplats genom att fylla i en blankett som finns på socialkansliet, det går också att ringa 0929671/ hemvården och be att få blanketten hemsänd. På Volshemmet utvecklar man också en flexibel alternativvård för en kortare tid. Dr. Karlsson ser positivt på den framtida utvecklingen med olika möjligheter för den åldrande befolkningen. Trivsel och dagsprogram på det nya dagcentret Dagvården på Volshemmet bjuder på skräddarsydda program efter kliententgruppens behov, de kör med olika teman filmföreställningar, mat, bastu, gympa, DAGVÅRDPATIENTER ser film på hemteatern. varierande underhållning på svenska och finska. På väggen i den stora salen finns ett veckoschema med veckans utbud. Den stora salen som är hemmets medelpunkt har förvandlats till ett mysigt vardagsrum. ­ Vi har en flexibel inredning vi möblerar efter behov, säger ledande sköterskan Sari Ahola och Anu Klemola ansvariga för konceptet. ­ Vi brinner av iver att bygga upp ett trevligt dagcenter. Samarbetet underlättas genom att den kommunala ledningen ställer sig positivt till konceptet. Personalen i Volshemmet ställer sig också positiv för daghemmet. Tvåspråkiga Aini Hyytiäinen är verksamhetsterapeut svarar för programmen. Idén till dagvården föddes redan under Danmark resan då kommunfullmäktige fick bekanta sig med den "Danska modellen" berättar Garantiföreningens mångåriga ordförande GunMaj Beck som med en fullmäktigemotion i rätt tid satte vind i seglen. DR. STINA Karlsson ser positivt på utvecklingen av åldringsvården. Många händers verk Många privata personer har under åren aktivt bidragit till trivsamheten i Volshemmet. Anskaffningar har skötts genom donationer i huvudsak från svenska fonder och Kyrkslätts Sparbankstiftelse. Den senaste donationen från bankstiftelsen är en bärbar dator överräcktes av Kaj Alakoski på Sparbanks Stiftelsens vägnar till hemmets garantiförening, som snart i 30-års tid varit Volshemmets fasta stödgrupp, ordnat, fester basarer och gått ut med invånarna. Datorn är en välkommen gåva som huvudsakligen är avsedd för dagverksamheten. Den möjliggör att följa upp olika program. GUNVOR WESTREN-DOLL FRÅN garantiföreningen Elisabeth Löfström garantiföreningens ordförande Gun-Maj Beck överräcker datorn gåvan från Sparbankstiftelsen, Kaj Alakoski, Sari Ahola och Anu Klemola. Projektet Hitta Noux förbättrar nationalparkens service Forststyrelsens naturtjänster startar projektet Hitta Noux, varmed syftet är att förbättra friluftstjänsterna i Noux nationalpark och göra dem lättillgängligare. Projektet genomförs med stöd från Europeiska regionutvecklingsfonden. Inom ramen för projektet Hitta Noux förbättras vandringsledernas hållbarhet och framkomlighet i nationalparken. Avsikten är också att sätta upp portar och skyltar för vandrare på de leder som går till det naturum som ska byggas i närheten av nationalparken och som kommer att presentera Finlands natur. Också vid de viktigaste trafiklederna placeras skyltar till naturumet. Projektet utvecklar också nätverket av grönområden i hela huvudstadsregionen och stärkar naturmiljöns hållbarhet i huvudstadsregionen och dess internationella dragningskraft liksom invånarnas välbefinnande. Projektet gynnar också turist-, rekreationstjänste- och programtjänsteföretag som är verksamma på Noux sjöplatå och meningen är också att utveckla Noux nationalparks elektroniska kundservice. Utfallet av projektet följs med hjälp av ett innovativt responssystem. Forststyrelsens Södra Finlands naturtjänster ansvarar för planeringen och genomförandet av projektet Hitta Noux. Samarbetspartner är kommunerna i huvudstadsregionen och företagen i Noux-området. Det totala kostnadsförslaget för projektet åren 2009 ­ 2011 är 412.000 euro, varav Europeiska regionutvecklingsfonden ERUF och staten finansierar 300.000 euro. För statens inhemska finansieringsandel svarar Nylands miljöcentral. Samarbetspartnerkommunerna i huvudstadsregionen deltar i projektet som delfinansiärer. VOLSHEMMETS hjärta är det trivsamma vardagsrummet, I soffan Kaj Alakoski från Bankstiftelsen i Kyrkslätt stiftade bekantskap med hemmet, Elisabeth Löfström som under en lång tid var föreståndarinna för hemmet och ansvarig för dagvården Sari Ahola. En fråga till beslutfattarna Varför detta dröjsmål med bygget av ett svenskt daghem. Ett beslut om ett nytt svenskt daghem gjordes av kommunstyrelsen redan år 2007 som total nonchalerats. Enligt tjänstemännens uppgifter finns det behov av ett svenskt daghem. ( redan godkända planer) Man har dragit ut på tiden genom tvisten om platsen för byggnaden, Gillobacka gick i stöpet, då grannarna klagade över trafiken. De skulle bli störda morgon och kväll. Inte hjälpte det heller att trafikproblemet skulle lösas med en bredare väg. För finska daghem hittas plats de byggs varje år. Det finska daghemmet Neidonkallio var från början planerat för ett svenskt daghem. Platsen för det svenska daghemmet skulle byggas på Gillobacka där mottagandet blev som känt. Nu riktar man blickarna på Ravals för ett svenskt daghem, där äger kommunen ett jordområde som skulle vara lämpligt. Lindals daghem kommer att stängas inom en snar framtid, genom att hemmet inte fyller de krav som myndigheterna ställer. Här står 40 barn redan i kö till det nya daghemmet. Ravals läge skulle vara lämpligt. Ärendet togs veterligen upp för att behandlas under kommunstyrelsemötet 18.1 Styrelseledamöterna fick sig i tid tillsända fakta uppgifter baserade på tjänstemännens beredning om det stora behovet för ett svenskt daghem. Men vad hände, trots att ledamöterna fick serverat fakta och veterligen varit insatta i frågan och förstående för behovet kunde man inte besluta var det svenska daghemmet skulle placeras. Saken bordlades för att tas upp vid nästa möte då man undersökt hur läget var för de finska daghemmen? Hur länge skall det dröja innan styrelsen kan ställning för det NTAR KOMME svenska daghemmet? Man klankar ofta på att kommunens byråkrati är föråldrad att den bromsar utvecklingen i kommunen, men hur ställer man sig till beslutsfattarnas snigelfart är den att föredra? Barnen är vår framtid Kyrkslätt kommun flaggar med ett välplanerat samhälle, med ordnad dagvård, skolor mm. Men hur ter sig verkligheten, åtminstone tycks stora svårigheter uppstå när det gäller ett svenskt daghem. Man ställer sig också förvånad över kommuninvånarnas attityd, de blir avskräckta över att få ett daghem i närheten. GUNVOR WESTREN-DOLL
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 13 "Tämä on vasta keskustelun avaus, päätöksiä ei ole tehty!" Yritysvetoinen veneilyalan toimintakeskus Kantvikiin? ­ Tämä on vasta keskustelun avaus. Mitään varmaa ei ole vielä päätetty alueen suhteen, vaan käsillä on avoin suunnittelutilanne, painotti projektipäällikkö Peter Haaparinne Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta Kantvikin koululla pidetyssä asukasillassa sunnuntaina, 24.1. Kääntyminen kantatie 51:ltä Upinniementielle enteili sille jo suurta yleisösuosiota, sillä kesti aikansa, ennen kuin pääsi mukaan Kantvikin suuntaan kulkevien autojen virtaan. Kokouksen varattu tila täyttyikin ääriään myöten, sillä lähes 100 henkeä, asukkaiden lisäksi myös yhdyskuntatekniikan lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston jäseniä, tuli kuulemaan, mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä Kantvikissa omistamallaan 63 hehtaarin alueella, joka tuli sille pääosin keväällä 2004 liittyen Finnlinesin kanssa tehtyihin sopimuksiin, kun se luopui aikoinaan Kantvikin suursatamahankkeesta ja solmi sen sijaan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Asukasillan järjestäjinä toimivat Kantvikin asukasyhdistys ja Pro Strömsby, joiden puheenjohtajat Urho Ovaskainen ja Runar Törnqvist johdattivat illan kulkua. ­ Asukasyhdistyksemme on päässyt vaikuttamaan alueen kaavoitukseen ja me halutaan peukalonjälkemme tähänkin hankkeeseen, totesi Ovaskainen tervetuliaissanoissaan. ­ Yhdistyksemme perustettiin vuonna -89 edistämään ympäristönsuojelua Pikkalanlahdella, kun tänne aiottiin suursatamaa. Meidän onneksemme se päätettiinkin viedä Vuosaareen. Toivon, että vielä 30 vuoden kuluttua voidaan todeta, että tämänkin alueen päätökset tehtiin kestävän kehityksen mukaisesti, totesi puolestaan Pro Strömsbyn puheenjohtaja Runar Törnqvist. Edetään osapuolia kuullen ­ Jos Kantvikista tulisi riittävän vetovoimainen alue, uskon, että se hyödyttäisi niin Kirkkonummen kuntaa kuin alueen asukkaita lisääntyvän venealan palvelutarjonnan, uusien työpaikkojen ja virkistysalueiden muodossa, listasi Haaparinne vasta suunnitteluvaiheessa olevia ideoita, joita ei haluta esittää ylhäältä tä asukkaita ja kuntaa kuullen. Oli erinomaista, että asukkaat kutsuivat meitä tähän tilaisuuteen ja että siellä uskallettiin esittää kriittisiä kannanottoja. Nyt voimme yrittää keksiä niihin kaikkia osapuolia hyödyntäviä ratkaisuja, totesi Haaparinne illan jälkeen. Helsingin liikuntaviraston projektipäällikkö Hannu Airolan mukaan laajentaminen KANTVIKIN alueen kehittäminen kiinnosti. Asukasilta sai liikkeelle myös paljon luottamushenkilöitä. muualle kiinnostaisi useita helsinkiläisiä venealan yrittäjiä. ­ Kun veneissä on paljon elektroniikkaa, se merkitsee myös paljon huoltotoimenpiteitä ja sisätilahallia talvisäilytyksen ajaksi. Jos Kantvikiin saataisiin riittävän suuri keskittymä huolto-, korjausja säilytyspalveluja, se mahdollistaisi, että yrittäjien olisi järkevä siirtää tämä ympärivuotinen toiminta tänne ja hankkia mm. erikoiskalusto veneiden nostoihin. Nämä kaikki palvelut tulisivat myös kirkkonummelaisten veneilijöiden hyödyksi, Airola selvitteli. Aija Aunio: Parin vuoden prosessi Kunnan kaavoitusarkkitehti Aija Aunio kävi läpi kaavoitusprosessin ja tähdensi, että nyt on vasta hyväksytty kaavan käynnistämissopimus, sitten on osallistumis- ja arviointisuunnitelman vuoro, mikä sisältää jo yleisluontoisia tavoitteita. ­ Seuraavana vuorossa on erilaisten selvitysten mm. hiukkas-, luonto- ja meluselvitysten tekeminen, hän selvitteli todeten, että kun kaavaluonnos valmistuu, oletettavasti tämän vuoden puolella, silloin kunta järjestää asukkaiden kuulemisen. ­ Kaavaan voivat ottaa kantaa niin yksityiset kuntalaiset kuin yhdistyksetkin. Sen jälkeen siitä tehdään kaavaehdotus, joka menee yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyyn, minkä jälkeen kunnanhallitus asettaa sen nähtäville. Lopuksi se viedään kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi, selvitteli Aunio kaavan käsittelyä, minkä on laskettu valmistuvan aikaisintaan vuoden 2011 lopussa. YLEISÖÄ ja vetäjiä, eturivissä Corinna Tammenmaa, Aija Aunio, Hannu Airola ja Peter Haaparinne. tulevina totuuksina, vaan läpikäydä niitä avoimessa vuorovaikutuksessa sekä Kirkkonummen kunnan että alueen asukkaiden kanssa. ­ Jos kunta haluaa, meille käy myös asuntorakentaminen. Se tukisi kunnan merellistä imagoa, sillä ikkunoista avautuisi kivat näkymät satamaan, Haaparinne totesi. Myös Kantvikin purjehtijoita on ajateltu ja heidän tukikohtaansa siirrettäisiin nykyisen alapuolelle, koska nyt käytössä oleva ranta on jyrkkä ja aluetta kuluttava. ­ Me yritämme löytää kaavallisesti mahdollisimman hyviä ratkaisuja ja ede- den ja luottamushenkilöiden suuresta kiinnostuksesta asiaan. Kantvikin asukasyhdistyksen pj Urho Ovaskaisen mukaan se antoi pontta pienelle yhdistykselle, ettei tässä olla yksin asialla. ­ Pelkona tässä on, ettei kävisi kuin Sipoolle, että tehdään väellä ja voimalla ja vain helsinkiläisiä palvellen. Huolestuttaa, miten käy marja- ja sienimaiden ja alueella olevien vapaa-ajan asuntojen, hän arvioi ja toivoi asiaan myönteistä ratkaisua - mikä hänen mukaansa olisi, että kunta suunnittelisi ja toteuttaisi alueen toiminnat. Tähän voisi kyllä huomauttaa, että virkistystarpeet ovat aina olleet lapsipuolen asemassa kunnan toimissa, sillä tärkeämpiä velvoitteita riittää. Esimerkiksi edellisen laman aikaan kunta lopetti Volsin uimarannan eikä sitä ole palautettu, vaikka sille suunnalle on kaavoitettu mm. Neidonkallion yhdyskunta ja 20 vuotta saatiin odottaa uimahalliakin. Kenelle vastuu? Itsekin veneilevä Pro Strömsbyn puheenjohtaja Runar Törnqvist iloitsi siitä, että alueen kehittämisideat on nyt esitelty kuntalaisille. ­ Näen tässä paljon hyviä puolia, joita ei käy kiistäminen, kuten työpaikkojen tulo ja veneille talvisäilytyspaikkojen saaminen, hän totesi kantaen kuitenkin huolta mm. ranta-alueiden hyödyntämisestä, laitureiden ja aallonmurtajien rakentamisesta sekä siitä, mikä taho viime kädessä valvoo ja vastaa alueiden, mm. tulevan uimarannan kunnossapidosta. ­ Kaavoittamisen lisäksi kyse on myös siitä, ketkä tätä toimintaa pyörittävät ja kuka maksaa kulut. Ja miten onnistuu campingalueen ja veneiden talvisäilytyspaikan yhdistäminen? Itsellä ei ole vastauksia näihin asioihin, mutta toivon, että tässä syntyy myös vastuuta, Törnqvist totesi. Kaiken kaikkiaan asukasilta näytti, miten tärkeänä koetaan merenranta-alueet eikä ihme, sillä huolimatta siitä, että Kirkkonummen kunta ratsastaa merikuntaimagolla, pääsy merelle on melkoisen hankalaa. Kuntalaisten pitää ajaa Linloseen asti kastellakseen varpaansa meressä ­ ja sielläkin satama-alue on puomeilla suljettu ­ vaikka lähimmät Kantvikin merenranta-alueet ovat vain viitisen kilometriä keskustasta. ­ TÄSSÄ on nyt mahdollista saada hyvä kokonaisratkaisu, jossa kaikki voittavat, totesi yhdyskuntatekniikan lautakunnan pj. Jorma Haapanen, taustalla vetovastuuta hoitaneet Urho Ovaskainen ja Runar Törnqvist. Jorma Haapanen: Kaikki osapuolet voittavat Yleisökysymyksille oli varattu aika alustusten jälkeen, mutta kysymyksiä alkoi sadella heti alusta alkaen liittyen mm. liikenneasioihin ja luontoarvoihin. Mukana ollut yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jorma Haapanen piti esitettyjä vaihtoehtoja hyvänä kokonaisuutena, mikä oikeasti mahdollistaa huomattavan vahvistuksen laadukkaaseen asuntotuotantoon, venealaan ja alueen virkistyskäyttöön. ­ Se on muistettava, että kunnalla on kaavoitusmonopoli, joten ei ole pelättävissä, että ylitsemme käveltäisiin. Tässä on hirveän paljon positiivista mahdollisuutta saada aikaan ratkaisu, jossa kaikki osapuolet voittavat, sillä suunnitelmiin ei liity kauhukuvia eikä ristiriitoja asukkaiden ja toimijoiden välillä, tuumi Haapanen, jota ilahdutti erityisesti Helsingin edustajien yhteistyöhaluinen asenne, jossa ei ollut sanelun makua. ­ Tämän suunnitelman myötä olisimme saamassa Kantvikiin todellisen vesiurheilukeskuksen, jossa kaikki, niin melojat, purjehtijat kuin soutajatkin saisivat kunnon toimintaedellytykset, hän kiittää. Veneet ja leirintäalue yhteen? Asukkaita huolestuttanut veneiden talvisäilytys veisi ko. alueelta vain kolmisen hehtaaria. Haaparinne kaavaili veneiden talvisäilytystä enemmänkin Kasavuoren juurelle eikä rinteelle, jotta veneet voisi maastouttaa paremmin rantakasvillisuuden suojiin. ­ Ja ettei alue olisi hoitamaton, kesällä sen voisi hyödyntää leirintäalueena, koska se on lähellä uimarantaaluetta, ideoi Haaparinne, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla on huutava puute karavaanaripaikoista, sillä Rastilan leirintäalue on ylikuormitettu. ­ Karavaanarit ovat hyviä ja tarkkoja asiakkaita mm. siisteyden suhteen. Jos paikat eivät ole kunnossa, he häipyvät nopeasti. ­ Leirintä- ja virkistysalueet sekä uimaranta olisivat yleisiä eli kaikkien vapaasti hyödynnettävissä, hän kertoili näistä yritysvetoisiksi kaavailluista suunnitelmista, joiden lähtökohtana on Helsingin venepaikkavajaus. Sama tilapula on venealan yrittäjillä, jotka eivät voi laajentaa toimintaansa vastaamaan tarvetta valmiiksi rakennetun ympäristön takia. Urho Ovaskainen: Ei olla yksin asialla ALUEEN kartta, jonka suunnitelmat ovat vasta idea-asteella, mm. veneiden talvisäilytyspaikka tulisi alemmaksi maastoon. Järjestäjät olivat olivat iloisesti yllättyneitä asukkaiLIISA KOSONEN
• 14 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat Miesten iltapäivä: Isältä pojalle Jokaisella miehellä on, tai on joskus ollut, isä. Suhde isään on saattanut olla läheinen ja lämmin tai etäinen ja ankara. Isä on ollut ehkä poissa kokonaan tai läsnä vain vähän. Millaisen miehen mallin oma isäsuhde on antanut? Sitä pohditaan 7.2. klo 15 alkavassa miesten iltapäivässä Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa. Tapahtuman puhujavieraana on elämänmakuisesta julistuksestaan tunnettu rovasti Jorma Kalajoki. ­ Isä vaikuttaa vääjäämättä siihen millainen miehen malli pojan sisimpään syntyy, Jorma Kalajoki toteaa. Miesten iltapäivässä etsitään yhdessä armollisuutta ja korjaavaa mallia. ­ Isäsuhteen ei tarvitse ennalta määrätä miehen elämää eikä saatua mallia tarvitse siirtää edelleen. Miehen malli aikuisena ­ Aikuisenakin voi löytää hyviä miehen malleja. Syvimmällä tavalla Jumalan armo ja Jeesuksen miehen malli voi tuoda hyvän miehisen identiteetin. Armon perustalta voimme kohdata oman historiamme. ­ Koskaan ei ole myöhäistä käsitellä näitä asioita. Sovinto oman isän kanssa voi löytyä missä iässä tahansa, Jorma Kalajoki vakuuttaa. Iltapäivässä on mukana myös muusikko Juhani Aaltonen, joka kertoo musiikkinsa lomassa siitä mitä usko hänelle merkitsee. Iltapäivän isäntänä on pastori Panu Pihkala. Miesteniltapäivä Keskustan seurakuntatalo Su 7.2. klo 15 Jorma Kalajoella on taito sanoittaa kipeitäkin asioita avoimesti ja armollisesti. Su 31.1. klo 10, 3. sunnuntai ennen paastonaikaa, messu. Toimittaa Timo Posti, avustaa Pentti Mentu, kanttorina Tarja Viitanen. Chorus Michaelis, johtajana Mirjam Kyrönseppä. Su 31.1. klo 18 Iltamessu. Toimittaa Panu Pihkala, Tuula Peura ja Nina Stjernvall-Kiviniemi. Mukana nuorten messuryhmä. Ti 2.2. TI 2.2. Ke 3.2. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. klo 12.30 Iltarusko, kerho eläkeläisille. klo 13 Ystäväntupa, kohtaamispaikka ikäihmisille. Vetäjänä Hely Loukola. Su 31.1. klo 12, 3. sunnuntai ennen paastonaikaa, messu. Toimittaa Hannu Suni, kanttorina Tarja Viitanen. Ma 1.2. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ti 2.2. klo 12.30­14.15 Virkistyskerho eläkeläisille. Mikäli tarvitset kyydin, pyrimme järjestämään sen. Kuljetus maksaa 2 henkilö. Lisätietoja: Kaarina Tynkkynen, puh. 050 541 8333. Kirpputori ja kohtaamispaikka Kantvikissa Masalan kirkko 10 vuotta Kummihovi, E-rappu Ma 1.2. klo 15­18 Tule tekemään löytöjä ja juomaan kupponen kuumaa! Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 050 325 0627 Vapaaehtoisena Malawissa Keskustan seurakuntatalo Su 7.2. klo 11.30 Lähetyspiiriläinen Leena Kallio kertoo matkastaan Afrikkaan kuvin ja sanoin. Hän toimi Malawissa noin kuukauden ajan vapaaehtoisena avustustyöntekijänä vammaisten parissa. Matkatoveri Ulla Kärnä kertoo Malawin vammaiskummityöstä. Vapaaehtoinen kahviraha Malawin vammaistyön hyväksi One Wayn kautta. Masalan Pyhän Matteuksen kirkko viikko 6 Masalan kirkko otettiin käyttöön helmikuussa vuonna 2000. Viikolla kuusi Masalan kirkolla järjestetään tapahtumia kaikenikäisille. Lapsiperheille esiintyy nukketeatteri Valkovilla. Juhlaviikko huipentuu laskiaissunnuntaina 14.2. klo 16 pidettävään kaksikieliseen juhlamessuun. Masalan alueella jaetaan joka talouteen seurakunnan toiminnasta kertova esite viikolla 5. Ke 27.1. klo 12­13 Keskipäivän keitto. Hinta 1 . Diakoniatyö ja Masalan Martat. Pe 29.1. klo 9­10 Diakonian aamupuuro. Hinta 0,20 . Ti 2.2. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Ti 2.2. klo 12.30­14.15 Varttuneet. Avoin kerho eläkeikäisille. Hartaus ja kahvihetki. Kantvikin kerhotila Ristikalliontie 7 Ti 2.2. klo 12.30­14.15 Iltapäivän pohdiskelijat, keskustelu- ja talkooryhmä. Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 050 325 0627. Upinniemi, Merikappeli To 28.1. klo 9.30­11 Avoin perhekerho. Miesten iltapäivä Keskustan seurakuntatalo Su 7.2. klo 15 Miehistä tarinointia miehille miesten asioista. Aiheena: Millaisen miehen mallin isäsuhde on antanut? Vierailijoina pastori Jorma Kalajoki ja muusikko Junnu Aaltonen. Juontajana pastori Panu Pihkala. Vapaaehtoinen ruokaraha Haitin hyväksi Yhteisvastuun kautta. To 28.1. klo 17.30 Isko I, Masalan kirkko ja Lyan. Su 31.1. klo 18 Iltamessu, Kirkkonummen kirkko. Jatkot Lyanilla. Bussikuljetus Veikkolasta klo 17.15 kulkee Masalan kautta. Paluu jatkojen jälkeen. Ti 2.2. klo 18 Nuortenilta, Veikkolan seurakuntakoti. 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Ansaitsematon armo Seurakunnan katse kääntyy tänä pyhänä pääsiäiseen. Päivän vanha, latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen. Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Raamatun tekstit: Ps. 18:2­7; Jer. 9:22­23; 1. Kor. 9:24­27 ja Matt. 20:1­16. Liturginen väri: vihreä Päivän rukous: Armon ja laupeuden Jumala. Sinä annat apusi kaikille sinua etsiville. Kiitos hyvyydestäsi, jota emme ole itse ansainneet. Auta meitä luopumaan omasta laskelmoinnista ja luottamaan kaikessa sinun oikeuteesi ja uskollisuuteesi. KASTETUT Ada Jennina Mariette Lehto Jami Johannes Kristian Luotonen Ilmari Emlyn Phillips Rhea Eveliina Poikkeus KUOLLEET Aili Sinikka Oja 64 v. Ritva Tuulikki Salin 63 v. Anja Kyllikki Aaltonen 72 v. Tilaa sähköinen uutiskirje: www.kirkkonummenseurakunta.fi KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 15 siloposki-Laakkonen osoittautuikin suureksi uhaksi: hänellä on kyky tehdä tulosta, johon RKP ei olisi kyennyt. Uhasta on tietenkin päästätä eroon! RKPn mahti karisisi muuten kuntalaisten silmissä pohjalukemiin, jos tämän nuoren miehen annetaan jatkaa ja menestyä tehtävässään. Tässä kuulojen, luulojen ja tietojen sekamelskassa on todella vaikeaa kuntalaisten muodostaa omaa kantaansa. Hallituksen henkilökemioita tärkeämpää kuntalaisille on hyvin hoidettu talous, mikä mahdollistaa hyvät palvelut ja turvallisen elinympäristön. Jokainen voi ottaa selvää millainen on Siuntion aikaisempi taloudellinen tilanne ollut ja millainen se on nyt Laakkosen johtajuuskauden jälkeen. Ero on niin huomattava Laakkosen eduksi, että luulot ja kuulot jäävät dokumentteja lukiessa toisarvoisiksi. ONNISTUJA ON SUURI UHKA POLITIIKASSA Siuntion siloposki-Laakkonen uhka RKPlle Kunnanhallituksen erottamisaikeen suurin motiivi puolueilla on Janne Laakkosen savustaminen ulos. Ne argumentit, joita on osoitettu lausunnossa, eivät ole tarpeeksi painavia kunnanhallituksen erottamiseksi. Kuitenkin valtuustolla on täydellinen mahdollisuus erottaa kunnanhallitus luottamuspulaan vedoten. Valtuustolla on siis käsissään sellainen valta, josta harva kuntalainen edes tietää. Mistä tämä "luottamuspula" todellisuudessa muodostuu? Oli ennekuulumatonta kun syksyn 2008 vaaleissa suurimman äänimäärän sai Janne Laakkonen ja hänet nimettiin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Vastustus oli tällöinkin jo suurta, mutta Laakkosta ei koettu todelliseksi uhkaksi. Odotukset hänen suhteensa olivat enemmänkin "antaa nyt pojan epäonnistua, niin palataan sitten takaisin vanhaan malliin". RKPn suureksi yllätykseksi Laakkonen onnistui tehtävässään! Hänen johdollaan kunnan talous nousi pohjamudista ja kunta onnistui tekemään reilusti plussan puolelle jäävän tuloksen. Tällaista tulosta ei varmasti olisi kukaan edes unelmissaan uskonut saatavaksi aikaa vuodessa. Kuntalaisille tämä tarkoittaa suurta voittoa. RKPlle tulos puolestaan oli todistus siitä että Siuntion Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS "Monta lasta mutta ei yhtään ylimääräistä" Nimimerkin "Monta lasta mutta ei yhtään ylimääräistä" mielipide ruotsinkielisen, Winellska, koulun liikenteestä (KS 17.1.2010) on hyvinkin oikeutettu. Osa autoilijoiden käyttäytyminen koulun alueella on verrattavissa villin lännen tyyliin. Säännöt ovat kuitenkin moneen otteeseen informoitu, selvennetty ja toistettu koululaisten vanhemmille, mutta viesti ei mitä ilmeisimmin vaan mene perille joillakin. Olen itse harkinnut mahdollisuutta kuvata kieltoalueella pysäköityjä autoja (suurimmalla osalla kun nykyään on taskussaan kamerapuhelin) ja toimittaa kuvat poliisille todistusaineistona. Ehkä poliisipartio käväisisi alueella jakamassa lottovoittoja useammin silloin, eikä ainoastaan mopokautena valvomassa nuorison mopokäyttäytymistä. (Suuri kiitos kuitenkin poliisille viime syksyisestä mopovalvonnasta!). Voisi kuvitella ihmisen oppivan viimeistään kantapään kautta, vaikka se onkin epämiellyttävämpää. OMA SNADI VEKARA YKSI NIISTÄ MONISTA Ei todellisia todisteita Janne Laakkosta vastaan Polemiikki Siuntion kunnanhallituksesta huipentui, kun 7 kunnanhallituksen jäsentä ilmoitti kunnanhallituksen toimintakyvyttömäksi. Huomio ihmiset! Nämä samat nimet ovat allekirjoittaneet lukuisia lehtikirjoituksia, joissa on esitetty kiertoilmaisuluontoisia syitä kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Laakkosta kohtaan. Mitään konkreettista ei ole vihjailujen sijaan esitetty. Eikä voida esittääkään. Totuus on, että Janne Laakkonen on tehnyt hyvää työtä kaikissa luottamustoimissaan. Kiistatta. SIUNTION KUNTA TEKI VIIME VUONNA MILJOONAN EURON PLUSSATULOKSEN! Enää ei mitään kriisiohjelmaa todellakaan tarvita. Kunnanhallitukseen tulee noiden 7 tilalle valita uudet jäsenet. Tiedän, että Siuntion kunnanvaltuustossa tullaan vaatimaan faktoja esiin. Ja kun nähdään, että syyt Janne Laakkosta kohtaan ovat henkilökemiallisia niin päätökseksi tulee se, että Janne Laakkonen jatkaa työtään. TAPIO SOIVIO vanha siuntiolainen Kirkkonummiko lapsiystävällinen kunta? Sain juuri tokaluokkalaiselta viikkotiedotteen. Olen tyrmistynyt sen loppuosasta: "Kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen emme saa palkata koululle sijaisia lyhytaikaisiin poissaoloihin. Tästä johtuen yhdellä opettajalla saattaa olla tilapäisesti useampia luokkia valvottavanaan." Eli ensin vietiin sijaiset päivähoidosta ja nyt ne on viety sitten kouluistakin! Kuka takaa lasten turvallisuuden ja ylipäätään parhaan mahdollisen tuen oppimiseen, kun oma opettaja saattaa olla luokasta poissa useaan otteeseen ja ymmärtääkseni (jos valvottavia luokkia on useita) pitkäänkin tunnin aikana? Etenkin näin käy, jos oma luokka on rauhallinen ja valvottava luokka taas ei. Miten tämä VOI olla mahdollista?! Eikö kunnassa ole mitään muuta säästökohdetta kuin lapset ja nuoret eli heidän hyvinvointinsa ja turvallisuutensa? Hyvät päättäjät, teiltä on nyt jäänyt paljon olennaista huomaamatta ja ymmärtämättä! ÄITI Bonusta polttoöljystä! Bonus på brännolja! Rautakeskus Kirkkonummi Järncentralen Kyrkslätt Bussit palvelevat Kirkkonummella R. Mensonen kritisoi Kirkkonummen bussiliikenteen laatua (Kirkkonummen Sanomat 17.1. 2010). Kritiikin terävin kärki kohdistui kuljettajiimme. Käsityksemme mukaan sekä pitkään palvelleet että uudemmat kuljettajamme osaavat tällä hetkellä toimia eri linjoilla hyvin. Myönnämme, että uusilla kuljettajillamme oli ongelmia reittituntemuksessa talvella 2008 ­ 2009. Kokemuksesta viisastuneina olemme nyt perehdyttäneet uudet kuljettajamme perusteellisesti ennen kuin he ovat lähteneet yksin linjalle. Kaikki joukkoliikennevuorot myöhästyvät joskus. Myöhästymiset ovat tällä hetkellä kuitenkin Kirkkonummella verrattain vähäisiä. Sikäli kuin niitä esiintyy, syynä ovat yleisimmin henkilöautoista syntyvät liikenneruuhkat, rakennustyömaiden aiheuttamat kiertoreitit ja huonosti hoidetut kadut ja tiet. Itsestään selvää on, että asetamme aina turvallisuuden aikataulussa pysymisen edelle. Kalustomme huolletaan säännöllisen huolto-ohjelman mukaan, mikä kokemuksemme mukaan parhaiten turvaa häiriöttömän liikennöinnin. Siitä huolimatta bussit, kuten kaikki tekniset laitteet, särkyvät joskus ennalta arvaamattomasti. Vaativat olosuhteet huomioon ottaen liikenteemme on kuluvana talvena kuitenkin toiminut varsin hyvin. Supistimme vuodenvaihteessa liikennettä Länsi-Uudellamaalla. Etelä-Kirkkonummella ei kuitenkaan tapahtunut supistuksia lukuun ottamatta kahta Jorvaksentietä pitkin kulkevaa, ohi Kirkkonummen menevää iltavuoroa. Tällä hetkellä vuorotarjonta on Kirkkonummella kysyntään nähden melko hyvin tasapainossa. Pohjolan Liikenne ANTTI KOSLOFF aluejohtaja puh./tfn. Toimitukset Varubodenin toimialueella/ Leveranser inom Varubodens verksamhetsområde. 010 7626 276 Kirkkonummi/Kyrkslätt Munkinmäentie/Munkkullavägen 6. Ma-pe/mån-fre 7-19, la/lör 8-16. Kadotus pyyhki jälleen Hävityksen luuta on lakaissut puut Siuntion terveyskeskuksen edestä. Tulos on oiva tavaramerkki terveyspalveluyhteistyölle, joka on lanseerattu lyhenteellä LOST (suom. kadotettu, hävitetty, hukkaan joutunut). Kunnasta ei muuta selitystä tullut kuin voimassa oleva metsäsuunnitelma. Joka viitsii käydä Palonummen alueella, voi todeta, että kunnan metsäsuunnitelma on vähintään yhtä epäonnistunut kuin kunnan taloussuunnitelma. Ovatko Siuntion ammatti-ihmiset hekin kadonneet vähän joka alalta? Leo Tolstoita siteeraten: "Mihin tahansa istuttaa puita, siitä paikasta tulee onnen tyyssija." Siuntion aseman tienoo ei ole onnen tyyssija. PUIDEN KANSSA KÄRSIVÄ Talviautoilusta asiaa Toden totta, nyt niitä lohko- ja sisätilanlämmittimiä tarvitaan, mutta yksi asia on autoilijoilta unohtunut. Eikä ole väliä, asuuko vuokra-asunnossa tai "omistus"asunnossa, sillä kun lähdetään liikenteeseen, jää se sähköjohto roikkumaan tolppaan. Tottahan toki yleensä siellä on kello, joka katkoo sähköä. Mutta kyseessä on vain ja ainoastaan sähkömekaaninen kello, joka voi mennä rikki. Huonoimmassa tapauksessa piuhaan jää virta päälle. Eihän se itsessään tapa, mutta sellaiset "sammuttimen" kokoiset tenavat ovat se "ongelma". Vaikka kuinka kieltäisi, niin kaikkea täytyy kokeilla, kun valvova silmä välttää. Kun lapsi työntää jännitteiseen johtoon esim. jäisen tikun, niin seuraukset voivat ja luultavimmin ovatkin katastrofaaliset. Eli, jos ei sitä "lämppärin" jaksa irroittaa "joka kerta", niin parempi on ollenkaan laittaa sitä siihen. Samoin soisi huoltoyhtiöiden alkavan wanhaan malliin keräämään johtoja pois ja vakavien nuhteiden kera, hakea omiensa aukioloaikojen puitteissa johtonsa takaisin. Autoilija, oletko valmis ottamaan vastuullesi lapsen hengen menetyksen??? TALKKARI JULMA JJ
• 16 N:o 8 ­ 28.1.2010 kola Mitsubishi Lancer Evo 10. Ensimmäinen erikoiskoe antoi näyttöä tulevasta, paikalliset Gross ja Tänak painelivat kärjessä seuraavana Hiltunen hyvässä tuntumassa. Hiltusen hyvin alkanut ajo päättyi keskeytykseen teknilliseen vikaan ja näin jäivät kärkitaistelut paikallisille kuljettajille. Jaakko Keskiselle ralli oli vauhdikas, tuli auton vaihto ja vuoden seissyt Mitsu sai luvan lähteä liikkeelle. Varaosia oli mahtavasti mukana, olivat varatulpat ja yksi vararengas, Työkaluja oli tulpanavain, rengasavain, vähän käsityökaluja, sekä huoltoautona henkilöauto. Näillä eväillä lopputulokseksi tuli yleiskilpailun 23. sija ja luokassa 8 neljäs sija. Axel Lindholm ajoi kaikki pikataipaleet läpi tasaisen varmasti. Pikataival ajoissa Lindholm ­ Jaakkola olivat 10 molemmin puolin. Viimeisellä huoltotauolla hyväntuulinen Axel kertoi tämän vuoden suunnitelmistaan. "Auto on uusi ja nelivetoinen, ajan tällä autolla Eestin mestaruussarjan sekä joitakin kilpailuja Suomessa. Tiet ovat täällä hienot, eikä pakkanen haittaa. Ainoa haitta on metsäkohdissa seisova lumipöly ja välillä suoraan silmiin paistava aurinko. Yksi pitkä 30,07 km erikoiskoe on vielä ajamatta ja auto on saatava maaliin". Kilpailun voitti Ott Tänak Kuldar Sikk Subaru Impreza WRX STI. Toiseksi ajoivat Georg Gross ­ Kristo Kraag Ford Focus WRC. Kolmanneksi tulivat Egon Kaur ­ Erik Lepikson Subaru Impreza WRX STI. Yleiskilpailun sijalle 12 ja luokassa N4 sijalle 9 ajoivat Axel Lindholm ­ Timo Jaakkola. KARI LAASANEN Kirkkonummen Sanomat 5730641 tai Tuula K 0503590470. Läntisen Uudenmaan Fibromyalgiayhdistys ry. Tuetulla lomalla Päiväkummussa 5.4.-10.4. vielä tilaa, avoin kaikille, kysele Maritta 040-7198558 ennen 2.2. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Shakkikerho kokoontuu aina torstaisin Palvelukeskuksessa klo 10. 18.00 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja omaisten kerho terveyskeskuksen ruokasalissa. Kevään ohjelman ja retken suunnittelua. Todellinen talviralli Etelä-Eestissä sijaitseva Võrun kaupunki toimi Võrumaan talvirallin keskuspaikkana. Kilpailupäivä valkeni kunnon pakkasessa, mittari näytti ­30 ja tämä toi lisää haastetta, niin kuljettajille, huolloille ja kalustolle. Reitin kokonaispituus oli 229,94 km, erikoiskokeita oli 5 kpl yhteispituudeltaan 83,33 km. Tiet olivat hyvät, mäkiset ja mutkaiset. Kilpailun aloitti 80 autokuntaa, mukana oli kuljettajia Eestistä, Venäjältä, Suomesta, Liettuasta, Espanjasta ja Latviasta. Suomalaisia oli mukana kolme autokuntaa, Jukka Hiltunen ­ Jarkko Kalliolepo Ford Focus WRC, Jaakko AXEL Lindholm Keskinen ­ Juha Heikkilä Mitsubishi Lancer Evo 7 ja Degerbystä kotoisin oleva Axel Lindholm ­ Timo Jaak- Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. HAETAAN 7v. tytölle kilpatanssiparia alkeisiin. Puh. 050-5581045. VUOKRALLE tarjotaan matkailuauto, rek. 5:delle, B-kortti, talvilämmin, mm. vko 8 vielä vapaa, kesän parhaat viikot myös nyt. Lisät. satumaja. blogspot.com tai p. 0408478520. OSTAMME hyväkuntoisen ja raikkaan kodin (rivi /pari /okt) 4 mh+oh+k+s, väh. 130 m2, vh. 280.000 · 420.000 tai okt-tontin (ei rinne) Gesterbyn koululta max 1,5 km. Puh. 0405479348. MYYDÄÄN vähän käytettyjä, hyväkuntoisia lämminvesivaraaja, kalvopainesäiliö, wc- pönttö ja lavuaari. Puh. 0400678878. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Sunnuntai 31.1. Kirkkonummi-Siuntio Eläkeläiset ry. Menemme Järvenpään eläkeläisten vieraaksi 17.2.10. Ilmoittautuminen Vieno puh. 0505730641 tai Tuula K 0503590470. Läntisen Uudenmaan Fibromyalgiayhdistys ry.Tuetulla lomalla Päiväkummussa 5.4.-10.4. vielä tilaa, avoin kaikille kysele Maritta 040-7198558 ennen 2.2. Torstai 28.1. Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys. Teatterimatka Turun Kaupunginteatteriin, musikaali Laulavat Sadepisarat 20.3.10 klo 14. Ilm. Irja 20.02. mennessä. Kirkkonummi-Siuntio Eläkeläiset ry. Menemme Järvenpään eläkeläisten vieraaksi 17.2.10. Ilmoittautuminen Vieno puh. 050- VARASTOTILAA TURVALLISIA VARASTOJA (alk. 3 m2) ja VENESÄILYTYSTÄ Inkoon Kalasatamassa. Hyvät yhteydet veneellä ja autolla, myös KULJETUSAPUA tarvittaessa! Soita & varaa varastotila nyt avajaistarjoushinnoin! Maanantai 1.2. 13.30 Kyrkslätts pensionärer rf Månadsträff i Servicecentralen. Födel-sedagsfest med kaffe och tårta. Pentti Hildén sjunger och spelar gitarr. Lotteri. Anm. till Österby pensionnärer 3.3. koulu 19.00­20.00 Peli-ilta 20.00­21.00 Lentopallo Lauantai 30.1. 12.00­16.00 Baletti 12.30­13.30 Koripallo, koulu Sunnuntai 31.1. 12.00­13.30 Kuntosali 12.00­13.00 Zumba, koulu 13.00­14.00 Kunto-combat, koulu 16.00­17.30 Yleisurheilu, ryhmä Kim 17.30­19.00 Höntsäfudis, koulu Maanantai 1.2. 17.00­18.00 yu-koulu, 4­7 v. koulu 18.00­19.00 Aerobic, koulu 19.00­20.30 YUja valm.ryhmät 10 v>, Evitskog Tiistai 2.2. 16.30­17.15 Babybic, ryhmä 3­6 kk, näyttämö 17.15­18.00 Babybic, ryhmä 7­12 kk, näyttämö 17.00­17.45 Tempputuokio 3­5v, koulu 17.00­18.00 Zumba, alakerta 17.00­19.00 Koripallo, Sjökulla 18.00­20.00 Kuntosali, koulu Lisätiedot: www.veve.net Toiminnanjohtaja Johanna Aatsalo-Sallinen 0408618564 www.allstore.fi info@allstore.fi gsm 041 515 3537 AUTO JALONEN KIRKKONUMMI TARJOAA! 9 200 Bild TAJA! o Aut IVOIT EST T Kyrkslätt Krigsveteraner Bussen till Pargas Krigsveteraners vintersamkväm 29.1. 2010 avgår från Ryska sportplan ca 12.40 o. Servicecentralen ca 12.45. Månadsträff i Servicehuset 9.2. 2010 kl. 13.30. Nisse Sandström står för musiken, kaffe o. lotteri. RENGASTARJOUS Esim. Wnter Viking 2 175/65R14 395 195/60R15 460 205/55R16 620 Hinta sisältää 4 kpl renkaita, työt ja kierrätysmaksun 2/rengas. Ostetaan tontteja HUOLLA TOYOTASI NYT! Saat määräaikaishuollon yhteydessä moottoriöljyt hintaan 5/litra. Huolto & Varaosat Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. VeVen viikkokalenteri Torstai 28.1. 17.30­19.30 Kuntosali, koulu 18.00­19.00 Zumba, näyttämö 18.00­19.15 -01 s. (Mervi), koulu 19.00­20.15 -00-99 s. (Saana), koulu 20.00­21.30 -98-97 s. (Katri), koulu 19.30­21.00 Jalkapallo, Evitskog Perjantai 29.1. 18.00­19.00 Zumba, koulu 19.00­20.00 Kehonhuolto, Konttori TUULILASIN KIVENISKEMÄN KORJAUS TUULILASINPESUNESTE - 20 C°, 5L kannu Tarjoukset voimassa 12.2. asti. 55 2,5 SUORITAMME HUOLLOT JA PIENEMMÄT KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. Auto Jalonen Kirkkonummi Munkinkuja 7, 02400 Kirkkonummi Puh. 010 5252 810 Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! www.autojalonen.fi Toimitus Puh. (09) 221 9200 e- mail toimitus@kirkkonummensanomat.fi Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti Vastaava päätoimittaja Jussi Salo jo vuodesta 1967 ISSN 0782 -6044 ja toimitusjohtaja www.kirkkonummensanomat.fi Päätoimittaja Mikko I. Salo Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy Toimittajat Katja Salo sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Satu Holmlund Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Vappu Salo Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi Liisa Kosonen PL 28, 02401 Kirkkonummi Kuvankäsittely Anne Puro Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna ma­pe 8.30­16.00 Tietohallinto Kalle Salo Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk Kirkkonummen Sanomat Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi- ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 22% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm+ alv 22% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n Merja Rauta Riitta Salmirinne Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus Tr- Latomo Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
• 18 N:o 8 ­ 28.1.2010 Kirkkonummen Sanomat P ekan isä yli rajan Pekka Järvisen työvuodet vierähtivät koululaisten parissa teknisen käsityön tunneilla. Nyt hänen vastuullaan on vain Kirkkonummen Eläkkeensaajien kuoro. Kuorolaisilla on ilo kokoontua yhteen laulamaan. Pekka on ollut mukana pitkään laulumiehiä, useissa kuoroissa. Lahdessa Kivistönmäen kaupunginosassa. Seurakuntakodilla tulivat aluksi tutuiksi lukuisat hengelliset laulut. Mutta sitä ennen Pekalla oli ollut vaikea lapsuus, pitkäaikainen sairaus. Kaksivuotiaasta lähtien vierähti kuusi vuotta Nastolan parantolassa. Siellä oli oma siipi tuberkelia sairastavilla lapsilla. Tämä lapsuusvuosien sairauden seurausta oli invaliditeetti. Viime aikoina Pekka on joutunut käymään Jorvin sairaalassa. Pekan elämään on liittynyt hyvin koskettavalla tavalla itsenäisyytemme vuosikymmeniä. Hän on ollut isätön, poikkeavalla tavalla. Sen voi aavistaa ja päätellä, vaikka Pekka ei sitä näin tuokaan esille. Kaipausta ja surua, äidin epätietoisuutta. Pekan isoisä oli osallistunut sisällissotaan. Oli mm. Vääksyn kanavalla Punaisten joukon plutoonan päällikkö. Poika seurasi isäänsä, punaisen aatteen miehenä. "Isäni oli ollut luonteelta jyrkkä, sanoisiko äkkipökkö. Hänet kyydittiin rajan läheisyyteen. Sieltä hän meni monien kohtalotovereidensa tavoin yli rajan. Oliko perillä Karjalassa toive sama kuin metsätyömies Mikael Rutasella. Hän runoili: Savu nousee piipuista tehtaiden./ Jyty, jyske käy työpajojen,/ teräsmoukari nousee, laskee, lyö./ Väen köyhän onnea laulaa työ. Sisällissodassa 1918 vallankumousta yrittäneet punakaartilaiset olivat kärsineet tappion. Kymmenet tuhannet työläiset ja torpparit joutuivat vankiloihin tai ammuttiin. Vallankumousta tavoitelleiden johto pakeni viime hetkellä laivalla Viipurista Pietariin. Tämän jälkeen 1920-luvulla muutti perheitä ja vankilasta vapautuvia rajaloikkareina naapurimaahan, puhutaan yli 10.000 hengestä. Vuosina 1930 ­ 1934 venäläiset rajavartijat pidättivät 12.950 laittomasti rajan ylittänyttä. Ja tähän olivat osaltaan syynä talouslama ja poliittinen painostus. Vasemmistolaisia kirjoitettiin "Mustille listoille" ja erotettiin työstä. Aktiiviseen työväenliikkeen toimintaan osallistuville järjestettiin Pekan isän tavoin kyydityksiä (muilutuksia) rajan tuntumaan, pakotettiin Neuvostoliiton puolelle. Yksistään vuonna 1930 muutaman kuukauden aikana vietiin 213 henkilöä rajalle. Lähtö oli usein hyvin raskas, kun vaimo ja lapset saattoivat jäädä Suomeen. Mutta myös siihen saattoi liittyä helpotusta ja iloa. Monet uskoivat parempaan tulevaisuuteen työläisten toivemaassa. Näin myös Pekka Järvisen isä. Suomalaisia arviolta 25.000 ­ 30.000 meni Neuvostoliittoon 1917 ­ 1939 välisenä aikana. NeuvostoKarjala -lehden toimittaja Eila Lahti-Arguntina vuonna 1990 alkoi tutkia suomalaisten kohtaloita. Hän sai mm. Petroskoissa ilmestyvien suomenkielisten lehtien avulla kerättyä noin 8000 Stalinin vainon kohteeksi joutuneen suomalaisen luettelon, joukossa Pekan isä. Siirtolaisinstituutti Turussa on julkaissut tämän Eilan luettelon 2001 kirjana Olimme joukko vieras vaan, 651 sivua. Kirja kertoo Pekan isästä seuraavat tiedot: Järvinen Arvi Juhonpoika, s. 1905 Suomi Lahti, loik. 1932, as. Karjala Prääsän piiri Patojärvi, muuraaja, tuomittu 7.1. 1938 & 58/6 kymmeneksi vuodeksi Ivdelin leirille, rehabilisoitu (kunnia palautettu, tuomio todettu vääräksi 9.4. 1989, Petroskoi. Isoisä, kommunisti oli kivityömies kuten SKDL:n Aarne Saarinenkin oli myöhemmin. Isäni osallistui 18vuotiaana sotaan ampuen kuularuiskulla useita valkoisia. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta valkoisten ylipäällikkö Mannerheim esti sen panemisen käytäntöön. Hän sanoi, että Geneven sopimus estää alaikäisen surmaamisen. Tästä kertoo mm. Heikki Ylikangas kirjassaan Tie Tampereelle. ­ Isäni oli ollut luonteeltaan sanoisiko äkkipökkö. Hän oli aktiivinen työväen asialla Mäntsälän kapinan aikoihin. Hän oli avoliitossa, susiparina kuten asia ilmaistiin vielä hyvin pitkään, Sylvi Saarikallion kanssa. Isäni ei kommunistina mennyt papin eteen antamaan sormusta morsiamelle. Lapsia heillä oli kaksi, minun lisäksi sisar. Olin kaksivuotias, kun isä kyyditettiin rajalle. Kyytimiehet olivat sanoneet isälleni, ettei ole tulemista takaisin, kertoo Pekka Järvinen, joka joutui samana vuonna Nastolan parantolaan. Hän ei voinut istua eikä seisoa; ainoastaan maata vuoteessa kuusi vuotta. Helppoa ei ollut isälläkään Neuvosto-Karjalassa. Kirjeitä tuli harvakseltaan, joista yksi vuodelta 1933 on vielä Pekalla. Siinä tulee esille jokapäiväiseen elämään liittyvät lukuisat ongelmat. Viimeinen kirje tuli 1936 ns. Stalinin kanavalta, minkä rakennustöissä kuoli nälkään ja sairauksiin tuhansia, kymmeniä tuhansia... Stalinin puhdistuksissa pidätettiin pian tämän jälkeen 1937 ja 1938 yhteensä noin kaksi miljoonaa kansalaista, suurin osa syyttömiä. Heistä vietiin leireille noin 2/3 osaa ja 1/3 ammuttiin, vaadittujen kiintiöiden mukaan. Jou- ARVI Järvinen ehti ilahduttaa mandoliinin soitolla kuulijoita niin Suomessa kuin Karjalassa rajan takana. kossa oli tuhansia suomalaisia, yksi heistä Pekan isä Arvi. Äidilläni oli koko elämänsä ajan kaipausta, vielä vähän ennen kuolemaansa, 85-vuotiaan sairasvuoteella Koskelan vanhainkodissa tuo tuli ilmi. ­ En ole ollut katkera. Jouduin Nastolan jälkeen Alkio-opiston yhteyteen karjalaislapsille perustettuun lastenkotiin, kun äidillä ei ollut mahdollisuutta minua pitää. Uimaranta oli lähellä. Hyvät muistot kuten myös työvuosiltakin. Kyllä me saatamme tehdä pienistäkin vaivoista numeroa. Olen sanonut, etteivät pienet vaivat taloa kaada. Kolme lasta, lastenlapsia viisi. Tarjan seurakuntakuorossa lauloin bassoa vuosien ajan, v. 2004 täytyi lopettaa, kertoilee Kirkkonummen Eläkkeensaajien kuoroa vuosia johtanut Pekka Järvinen. Useissa kirjoissa on käsitelty Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti loikanneiden ja kyyditettyjen asioita, "onnellisten ihmisten" elämää työläisten valtiossa missä ei ns. lahtareilla ole ollut valtaa. Raija-Liisa Mäkelän kirja Minä muilutetun tytär (Minerva 2009) on niistä viimeisiä. Otava julkaisi 1985 Juha Siltalan väitöskirjan Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Muilun veljekset Jussi ja Jaakko olivat olleet erityisen innokkaita kyyditsijöitä, joten he antoivat yleiseen käyttöön sanan muilutus. Muilutusten yhteydessä Lapuan liikkeen kannattajat surmasivat työmies Yrjö Holmin, kunnallismies Yrjö Happosen ja suutari Erik Mätön. Kyyditysten tarkoitus oli vaikuttaa, painostaa valtiovaltaa kommunistilakeihin. Kyydityksillä peloteltiin työväen vallasta haaveilevia, kommunisteja ja osaa muutakin vasemmistoa pois kunnallisista luottamustehtävistä. Ehkä muiluttajat eivät aikoneet lähettää niin Pekan isää kuin muitakaan kuolemaan. Arvi Järvinen soitti mandoliinia. Amerikasta tuli musiikkiväkeä. Heillä oli 1930-luvulla Petroskoissa sinfoniaorkesteri ja hyvin suosittu jazzyhtye eikä unohdeta suomalaista teatteria. Suurin osa niiden toimintaan osallistuneista sai ns. Stalinin niskalaukauksen, melkoinen joukko on ollut Stalinin leskiä, Pekan äiti heistä yhtenä. SAMULI ALASPÄÄ KIRKKONUMMEN eläkkeensaajien kuoro palvelutalolla. Pekka Järvinen vasemmalla hanuristin Ritva Vanhasen vieressä. Sauli Vallenius viulu. Tammikuun kukka: Sydäntalven ruukkukukat Sydäntalven vauhdikkaimmat ruukkukukat ovat runsaskukkaisia ja hinnaltaan joka kukkarolle sopivia. Tyypillisimpiä ovat viileässä viihtyvät esikot ja samaa kokoluokkaa olevat paavalinkukat eli saintpauliat. Kummatkin mahtuvat hyvin vaikkapa kapealle ikkunalaudalle tai työpöydän paperipinojen keskelle. Sekä esikoiden että paavalinkukkien ruukut ovat yleensä melko saman kokoisia. Niille on helppo hankkia pino yhteisiä suojaruukkuja, joita voi sitten vaihdella sisustuksen ja oman mielialan mukaan. Molempia kukkia voi myös yhdistellä vapaasti. sa, joita useimmat muut ruukkukasvit vierastavat tähän aikaan vuodesta. Esimerkiksi viileä eteinen tai hieman vetoinen ikkunalauta eivät juuri esikkoa hetkauta. Esikko menestyy tietysti myös huoneenlämmössä, vaikka kukinta-aika jää silloin viileää paikkaa lyhyemmäksi. Toisaalta: väliäkö tuolla. Esikko nimittäin kukkii joka tapauksessa vähintään yhtä kauan kuin tulppaanikimppu, ja viherkasviksi muuttuneen esikon voi kevään tultua istuttaa kukkapenkkiin. Siellä se hyvässä lykyssä kukkii joko syksyllä tai keväällä, tai vaikka molempinakin. Värivalikoimassakaan ei ole valittamista, sillä värejä löytyy sekä valkoisesta, keltaisesta, oranssista, punaisesta että sinisestä ryhmästä tai sopivina sekoituksina. Paavalinkukka on tehokukkija Paavalinkukka eli saintpaulia on ikkunalautojen karvalehtinen valtias. Tutuimmat värit ovat sininen, vaaleanpunainen ja valkoinen, mutta tarjolla on myös eri tavalla kirjavia tai ripsureunaisia kukkia. Paavalinkukka on varma kukkija, kunhan sen kanssa malttaa olla sopivan huoleton. Paavalinkukka ei nimittäin pidä jatkuvasti kosteana olemisesta, joten mullan pinnan kannattaa antaa kuivahtaa Esikon varpaat viileinä Keski-Euroopassa ulkona kasvavat esikot ovat varhaiskevään kukkia. Ne ovat siis tottuneet viileään ja kosteaan säähän. Kotioloissakin esikot viihtyvät paikois- ESIKKO. Kuva: Kauppapuutarhaliitto. aina kastelujen välillä. Aluslautaselle kastelu pitää kasteluvedestä mahdollisesti tulevat kalkkitahrat poissa lehdiltä. Paavalinkukkaa voi hyvin myös sumuttaa, sillä luonnossa se kasvaa Tansaniassa ja Keniassa vuoristojen rinteillä ja rannikkometsissä. Paavalinkukkaa on helppo lisätä juurruttamalla irroitettu lehti tai lehdenpalanen mullassa. PAAVALINKUKKA eli saintpaulia on ikkunalautojen karvalehtinen valtias. Kuva: Kauppapuutarhaliitto.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 8 ­ 28.1.2010 19 Käsipalloa ­ miesten ykkösdivisioona KyIF sarjaneloseksi rankan viikon jälkeen GrIFK ­ KyIF 25­18 (11­8) KyIF hävisi lauantaina sarjajohtaja GrIFK:ta vastaan tiukassa ottelussa. Tiistaina yllätystappion sarjajumbo WT:tä vastaan pelannut KyIF tuli tähän otteluun täysin erilaisella asenteella. Nyt taisteluilme oli kauden parasta, ja numeroista huolimatta KyIF taisteli voitosta pitkään toisellakin puoliajalla. Vielä 46. peliminuutilla tilanne oli 20-17 ja aikaa oli sekä kaventamiseen, tasoittamiseen että voittamiseen. Tässä tilanteessa kotijoukkue kuitenkin oli sekä taidokkaampi että kylmempi ja otti ansaitun voiton. Numeroista paljastuu KyIFin ongelmat. Koko kauden melko hyvin hyökännyt KyIF ei onnistunut tällä kertaa pallollisessa pelissä. Tai sitten kotijoukkueen puolustus- ja maalivahtipeli oli luokkaa muita joukkueita vahvempi. Tai sitten vähän molempia. Oli miten oli mutta yleensä ahkerimmat maalintekijät olivat tällä kertaa viileitä. Joni Jukola, Henrik Granqvist, Kim Heino, Tom Huldin, Juha Pesonen, Kaarle Kärkkäinen, Viljami Kuntsi, Sebastian Aarnio on se ryhmä josta aina joku on onnistunut, ja vielä kivasti vaihdellen. Nyt ainoastaan Hesa-Hega Granqvist pääsi kipsistä toisella puoliajalla. Kaarle Kärkkäinen oli pomminvarma pilkunvetäjä, ja Aarnio teki neljä laidastaan. Mutta se ei riittänyt tällä kertaa. Puolustuspeli oli kuitenkin niin paljon toivoa antava joten otamme sen mukaan sarjan kolmelle viimeisellä kierrokselle. Voimme vielä nousta kolmen joukkoon jos pää kestää ja yhteishenki jatkuu samanlaisena kuin nyt. Ensi sunnuntaina kohtaamme Atlas2:sen kotona klo 16.30, sitten seuraa vaikea vierasottelu Arsenalia vastaan (7.2) ja sarja voi saada dramaattisen päätöksen sunnuntaina 13.7 (1630) kotiottelussa Giantsia vastaan joka kuulemma vahvistuneena on ohittanut meidät sarjataulukossa yhdellä pisteellä. Edetään kuitenkin ottelu kerrallaan, ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi, kuten kylän poika Räikkösen Kimi asian ilmaisisi... GrIFK:n parhaat olivat 7 maalia laidaltaan, ja pilkulta, tehnyt Benne Olsson ja kypsästi esiintynyt, 5 maalia tykittänyt Sebastian Widbom. Maalivahti Felix Holmberg otti sen minkä piti ja muutaman ylimääräisenkin, ykkösmaalivahti Oskar Karlssonin ollessa lepovuorossa. KyIFin onnistujat mainittiin jo, mutta maalivahti Kaj Brinkin otteet näyttävät sopivasti parantuvan kauden tärkeimpiin koitoksiin. Erik Ostrow puolusti suurella sydämellä, mutta ei saanut tällä kertaa hyökkäyspäässä kiinni pelivälineestä. Noin kolmekymmentä KyIF-fania antoivat hienon tuen koko ottelun ajan ja voitti Granin vastaavan numeroin 100-0. Joukkue kiittää. KyIFin maalintekijät: H. Granqvist 5, K. Kärkkäinen 4, S. Aarnio 4, J. Pesonen 2, T. Huldin 1, E. Ostrow 1, K. Wollsten 1. -JAN- Sukset ja hiihtotekniikka kuntoon hiihtokurssilla! Ovatko kouluajan hiihtoopit päässeet unohtumaan? Haluatko oppia etenemään sukset jalassa? Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää hiihdon peruskurssin, jossa opetellaan perinteisen hiihdon tekniikka sekä suksien voitelun perusteita. Perinteisen tekniikat eli vuorohiihto, tasatyöntö ja haarakäynti tulevat tutuiksi. Opetellaan myös suksien pito- ja luistovoitelu tavallisimmille keleille. Oma varustus on pakollinen: sukset, sauvat ja monot. Ei alle 15-vuotiaille. Kurssi pidetään tiistaisin 2.2.­16.2. klo 18.00 ­ 20.00 Peuramaan hiihtomajalla. Undervisning ges på finska och svenska. Ilmoittautumiset ja lisätietoa numerossa KIRKKONUMMEN kansalaisopisto järjestää hiihdon peruskurssin, jossa opetellaan perinteisen hiihdon tekniikka sekä suksien voitelun perusteita. 010191442 tai www.kirkko nummi.fi/kansalaisopisto. Tervetuloa mukaan! Välkomna med! KyIF seriefyra efter en tung vecka GrIFK ­ KyIF 25­18 (11­8) KyIF:s handbollsherrar åkte på ytterligare en förlust på lördagen då serieledande GrIFK stod värdar i herrarnas division ett i Grankulla. Tisdagens överraskningsförlust mot seriejumbon William Team i Karis fick således en dyster fortsättning. Sättet vi förlorade på i Grani skiljer sig dock markant från masspsykosen i Karis. Nu kämpar vi väl i 50 minuter för att sedan tappa lite på slutet och försvarsmässigt och framförallt inställningsmässigt var detta kanske säsongens bästa match. Det sägs allmänt inom lagidrotten att den andra säsongen är den svåraste. Med det menar vi att vi ju i fjol tog ett jättekliv mot nationstoppen, men att vi år har tappat lite av överraskningsmomentet från i fjol. Med tanke på det har vi klarat oss riktigt okay, och kan ännu med egen kraft klara oss till FM-kvalserien. Det kräver dock hårt arbete, heta ben och kalla huvuden. Och laganda. Allt detta har vi, men vi måste skapa optimala förhållanden både fysiskt och mentalt för att nå ovannämnda mål. Siffrorna i Grani skvallrar ju om var problemet på lördagen fanns. Vi fick aldrig i gång kontringsspelet och i spel 6 mot 6 hittade vi inte de luckor vi strävade till att skapa, mycket också beroende på att Grani försvarade bra framför sin välspelande målvakt Felix Holmberg. I defensiven släppte vi i första halvlek väl enkla mål från Kuntsis kant men i övrigt försvarade vi bra. I matchens avgörande skeden steg Granis stabile skytt Sebastian Widbom fram och knäckte KyIF med några hårda och välplacerade skott. Bästa målskytt, med sju fullträffar, var vänsteryttern Benne Olsson som avslutade säkert både från kanten och sjumeterslinjen. I anfallsspelet var det egentligen bara Henrik Granqvist som efter en rätt blek inlednng lyckades lossa isen och gör fem mål. Sebi Aarnio var väl påpassad men stod för fyra fullträffar medan Kaarle Kärkkäinen var bombsäker i straffskyttet. Övriga hade anfallsmässigt få lyckliga stunder och det visade sig också bli matchavgörande. Målvakten Kaj Brink kunde kanske ha tagit några av t.ex. Widboms skott men visade trots det gryende form vilket behövs med tanke på de tre återstående matcherna som vi måste vinna för att nå målet, FM-kvalserien. Tre söndagar i rad avgörs detta, två på hemmaplan och en borta. Hemma spelar vi den 31.1 mot Atlas2 och den 14.2 mot Giants som gått förbi oss i serien med ett poäng. Matcherna spelas 16.30 och nu behövs publikstödet mer än någonsin. Däremellan möter vi Arsenal den 7.2 i Britas, enormt viktig match det också. Och oviss. Kampen om anhängarna gick solklart till bortalaget. Laget tackar de kyrkslättsbor som trotsade kylan och den rätt sena matchtidpunkten. Vi behöver ert stöd också i fortsättningen. Målgörare i KyIF: H. Granqvist 5, K. Kärkkäinen 4, S. Aarnio 4, J. Pesonen 2, T. Huldin 1, E. Ostrow 1, K. Wollsten 1. -JAN- Uimahallimaksuja ja taksoja korotetaan Kirkkonummella Uimahallin taksoja ja maksuja korotetaan Kirkkonummella noin 12 %:lla. Asiasta päätti liikuntalautakunta viime kokouksessaan. Aamu-uinnin hinta nousee nykyisestä 3 eurosta 3,5 euroon ja aikuisen kertakäynnin uusi hinta on 5,60 euroa entisen 5 euron sijaan. Perhelippu maksaa jatkossa 14,50. Perhelipulla pääsee polskuttelemaan kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lapset 0­4 vuotta pääsevät edelleen uimaan vanhempiensa seurassa ilmaiseksi. Korotukset astuvat voimaan heti, kun päätös on saanut lainvoiman. Kirkkonummen uimahalli on nettobudjetoitu yksikkö, joka kattaa osan menoistaan myyntituloilla. Kunnanvaltuuston 28.06. 2001 tekemän hinnoittelupäätöksen mukaan uimahallin perusmaksu tulee vahvistaa sen suuruiseksi, että valtuuston vah- UIMAHALLILIPUT kallistuvat Kirkkonummella keskimäärin 12 %. vistama uimahallin talousarvio toteutuu vuosittain. Esityslistalla todetaan myös, että uimahallin lipunhintojen korotuksia suunniteltaessa tai korotuksia tehtäessä on huomioitava uimahallien yleiset kansallista hinnoittelulinjaa mukaileva hinnoittelu sekä asiakkaiden valmius maksaa tietyn tasoisista palveluista, sillä kunnallisten uimahallien tehtävä on luoda kuntalaisille olosuhteet liikunnanharrastamiseen kohtuullisin kustannuksin. Uimahallin käyttökorvauksia on yhdeksän toimintavuoden aikana korotettu kahdesti ja viimeisin korotus tapahtui vuonna 2008. Ohjausryhmä suunnittelee Siuntion 550-juhlavuotta Siuntion kunnanhallitus on päättänyt perustaa ohjausryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan kunnan 550juhlavuoden toimintoja. Ohjausryhmään nimettiin Merja Laaksonen, Kirsi Pesonen ja Tarja Ryynänen. Sihteerinä tulee toimimaan kulttuuriohjaaja Hilkka Toivonen. Lisäksi ohjausryhmään kutsutaan jäseneksi seurakunnan edustaja. Sivistyslautakunnan talousarvioon vuodelle 2010 on sisällytetty 32.000 euron suuruinen määräraha Siuntion 550-juhlavuoden toimintoja varten. Skidkarusellresultat på motionsbanan i Ingå Tid: 23.1.2010, Arrangör: Ingå IF Skidstil: Fri Flickor 6 år, 0.4 km: 1. Maria Wide Ingå IF 2.51 2. Therese Äbb Österby SK 3.46 3. Wilma Wide Ingå IF 11.07 Flickor 8 år, 1.2 km: 1. Anna Tulonen IK Trissan 5.40 2. Alice Äbb Österby SK 5.52 Pojkar 8 år, 1.2 km: 1. Jakob Metzner Österby SK 7.09 2. Jonas Selenius Österby SK 7.15 Flickor 10 år, 1.2 km: 1. Jennifer Augustsson Österby SK 5.33 2. Emma Äbb Österby SK 5.52 3. Henna Kinnunen IK Trissan 6.02 Pojkar 10 år, 1.2 km: 1. Tim Holmqvist IK Trissan 5.10 2. Jonathan Backman Österby SK 5.56 Flickor 12 år, 2.5 km: 1. Josefina Sundman IK Trissan 7.37 2. Josefine Augustsson Österby SK 9.56 3. Jenna Tulonen IK Trissan 10.32 4. Emma Skreslett Österby SK 11.12 5. Nora Lindroos Österby SK 11.14 6. Emma Metzner Österby SK 13.06 Pojkar 12 år, 2.5 km: 1. Oliver Borg Österby SK 8.27 2. Alexander Ahtola IK Trissan 10.11 Flickor 14 år,, 2.5 km: 1. Livia Borg Österby SK 7.38 Pojkar 14 år, 5 km: 1. Henri Kinnunen IK Trissan 16.44 2. Benjamin Tulonen IK Trissan 17.12 3. André Lindroos Österby SK 17.49 4. Martin Karlsson Ingå IF 21.20 Flickor 16 år, 5 km: 1. Heidi Kinnunen IK Trissan 21.46 2. Elin Karlsson Ingå IF 25.07 Pojkar 16 år, 5 km: 1. Edvard Sundman IK Trissan 12.59 2. Niklas Selenius Österby SK 15.18 3. Fredrik Ahtola IK Trissan 15.57 Salibandyn 1. divisioona LAUANTAINA 30.1.2010 KLO 17:00 Väestönsuojassa - Woodcutters (Vaasa) Liput: 5 (S-etukortilla 4 )
• 20 N:o 8 ­ 28.1.2010 PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN klo 12­18. PÅ SÖNDAGAR BETJÄNAR VI KL. 12­18. Kirkkonummen Sanomat VECKOSLUTSDELIKATESSER FRÅN K-CITYMARKET VIIKONLOPUN HERKUT K-CITYMARKETISTA HINNAT VOIMASSA TO­SU 28.­31.1.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER TOR.­SÖN. 28.­31.1.2010, IFALL INGET ANNAT UPPGES. NORS NORSK BENFRI LA XFILÉ VAC PAC ORSK ENFR LAXF L R XFIL A C NORSK, BENFRI LAXFILÉ, VAC.PAC. Norjalainen tuore ruodoton PIZZ A Apetit LOHIFILEE valinta-altaasta 00 g PIZZ A 280 ­3 /kg) 57 pakaste (3,33­ 3, 1,00 /kpl 9 12 NÖT YTTREFILÉ, I BIT Takuumurea naudan 90 kg 95 kg SOM BIFF 2 HERKKUSIENI Hollanti SPELT ELLER FLERSÄDESBRÖD Fazer Alku jyväinen 99 kg ULKOFILEE palana PIHVEINÄ CHAMPINJONER HOLLAND Jumbo 19,90 /kg FÄRSK HEL RÖDING Tuore kokonainen GRISSKINKA Porsaan KINKKU kuutioina, p , palana, suikaleina , NIERIÄ SPELTTI tai MONIVILJALEIPÄ 530 g 3,75 / kg 3,75 /kg ,7 kg 7 PEPSI, PEPSI MAX ja 7U 1, 7UP 1,5 7UP 1,5 l 0,40 / l 0,40 /l ,4 4 5 99 kg 11 WIENERSCHNITZEL 90 kg 1 Perinteiset 99 kpl 2 199 pack tal. raj. 2x 2-pack/ sis. pantit 0,8 0 -48 % a o tia Plu s korttia Plussa-kor ttia an P ussanta n int ilma Hinta ilman Kl) k (0,77 /l) 0 /2-pack (0 77 /l 3,10 Voimassa 4.1.­4.3.2010. Primula uunituore OLVI III-ÖL Olvi WIENERLEIKE 2 kpl/240 g 11,63 /kg BLINIT CIABATTA III-OLUT 0,33 l 2,94 / 2,94 /l ,94 2 KALKONFILEÚPPSKÄRNING 79 pk t 3 GRIS YTTREFILÉ C. 1 KG/ST Tuore 50 kpl 7 BROILER FILÉSTRIMLOR Kariniemen kananpojan 50 kg -24 % 88 pack 96 sis. pantit 1,2 0 ia u aPlussa-kor ttia Plussa kortti t ilm nta i man K Pl Hinta ilman K/l /l) 3 (3,88 / ) /8 -pack (3 88 44 11,44 KALKKUNAFILEELEIKE 150 g 10,00 kg 10,00 /kg 0, 0, 0 LÄNGD Fazer PORSAAN ULKOFILE n. 1 kg, alkuperämaa Saksa/Tyskland g, g, p y FILEESUIKALEET 250­300 g 5,00­6,0 5,00 ­6,0 0 /kg 5,00­6,00 /kg 6 00 DALLASPITKO 400 g (6,23 /kg), kanelinen, hedelmäi en, Da la hedelmäinen, Dallas hedelmäinen, Dallas lmäinen Da as mä mäi n 2 3. pk t Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Kaikki tarjouksemme löydät kätevästi www.k-citymarket.fi 3 Syö arkenakin monipuolisesti ­ helpot vinkit K-RuokaPirkassa. 99 KG 2 3. rs 2 erää/tal. s sit in ttia j ksi täi rtt ja yksittä P Plu Plussa-kor ttia an -Plussa-ko n H nta ilma K Hinta ilman K/k 0 /kg ) 11 80 9 5 (9 83 1 8 95 /rs (9,83-11,80 -49% 2 49 kpl 2, UUSI KIRKKONUMMI NYA KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationshörnet 2, puh./tfn 020 720 2200 MA­PE/MÅN.­FRE. 8­21, LA/LÖR. 8­18, SU­SÖN 12­18. www.k-citymarket.fi Samtal till nummer som b^rjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22 %), från mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22 %). Alla våra erbjudanden hittar du behändigt på www.k-citymarket.fi Närmare information på www.kesko.fi/Vastuullisuus