• Tapulin takaa sivu 30 2 2 1 9 2 0 0 Perustettu 1967 42. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 11.12.2008 TORSTAI 96 Volsin kartanosta sopimus Kirkkonummella sivu 11 Aarnio: Ei syytä ripotella tuhkaa päälleen sivu 9 PAINOS 28 000 Inkoon Västankvarnin teloitukset puhuttivat sivu 14 Självständighetsdagen firades i Kyrkslätt sidan 15 Itsenäisyys tavoittelun arvoinen Siuntiossa sivu 28 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• 2 www.aktia.fi N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Tiernapojat ja Lucia Kirkkonummella 13.12. Lauantaina 13.12. vietetään Kirkkonummella perinteistä Lucian päivää. Tiernapojat esiintyvät Liikeportissa klo 11.00 ja Lucia tulee paikalle 11.30. Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen esiintyvät valaisin-ja sisustusliike Popassa klo 12.00. Prismassa Tiernapojat laulavat klo 13.30 ala-aulassa kassalinjojen läheisyydessä ja Kirkkonummen torilla klo 18.15. Lucia tulee ulos kirkosta 18.00 torille, jossa Luckan tarjoaa glögiä. Lucia-juhla Kirkkonummen pyhän Mikaelin kirkossa alkaa klo 17.00. Mukana ovat Aino Salovius, Hannu Suni ja Tarja Konttorimme on suljettu 11. ­ 12.12.2208 Vårt kontor är stängt 11 ­ 12.12.2008 Hyvä asiakas, Konttorimme on suljettu remontin vuoksi to 11.12. ja pe 12.12. Palvelemme normaalisti puhelimitse ja netissä. Konttori on taas avoinna ma 15.12. Ystävällisin terveisin, Aktia Pankki Oyj Kirkkonummi Puh. 010 247 5400 Bästa kund, Kontoret är stängt to 11.12 och fr 12.12 p.g.a. renovering. Vi betjänar på normalt sätt per telefon och på nätet. Kontoret öppnar igen må 15.12. Med vänliga hälsningar, Aktia Bank Abp Kyrkslätt Tfn 010 247 5400 LUCIA tuo valoa pimeyteen Kirkkonummen torille lauantaina 13.12. klo 18.00. Viitanen, nuorisokuoro Merituuli ja Maija Huuskonen, huilu. Tapahtuman järjestelyissä on mukana tiernapoikien osalta Kirkkonummen kuntakeskusyhdistys KIDE ry, Lucia-juhlan järjestää kirkossa Kirkkonummen seurakunta ja torilla järjestelyistä vastaa KNUF eli Kyrkslättnejdens ungdomsförbund. Tutustu turkin kieleen ja kulttuuriin kansalaisopistossa Turkin historia saa alkunsa kaukaa vuosituhansien takaa. Monet kulttuurit, jotka syntyivät Turkissa, ovat siellä edelleen ja useimmat nähtävyydet ovat alkuperäisillä paikoillaan. Kaksi maailman seitsemästä ihmeestä sijaitsee Anatoliassa. Araratvuori, jonne Nooan arkki tiettävästi pysähtyi, sijaitsee Itä-Turkissa ja joulupukin esikuva St. Nicholas asui Demressä. Herkullinen ruoka, ystävälliset ihmiset, monenlaiset harrastusmahdollisuudet, hyvä palvelu ja edulliset hinnat tekevät Turkin lomasta täydellisen. Monet suomalaiset ovat todenneet tämän. Vielä enemmän saat lomastasi irti, jos osaat hieman turkin kieltä. Turkin kieli kuuluu uralaltailaiseen kieliryhmään. Turkinkielen vanhimmat säilyneet muistomerkit ovat 700luvulta ja ne sijaitsevat nykyisen Mongolian alueella. Turkin kielessä on se etu, että sanat lausutaan täsmälleen samoin kuin ne kirjoitetaankin. Olisi varmasti hauska sanoa hyvää päivää ja näkemiin, tilata jokin ruoka tai tehdä ostoksia turkiksi. Lähde kansalaisopiston kurssille, jolla tutustut turkin kielen alkeisiin matkailijan tarpeita ajatellen. Tutustut samalla maan kulttuuriin, historiaan ja tapoihin. Kurssi sopii kaikille turkin kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Turkin kielen alkeet (kurssi n:o 018610) alkaa 13.1. klo 18.15 Kirkonkylän koulukeskuksessa, Kirkkotallintie 6 A. Tervetuloa! Ilmoittautumiset puh. 010191442 tai netissä www.kirkkonummi.fi/ kansalaisopisto.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 3 Barösundin ja Solbergin koulut jatkavat Inkoossa Inkoon kunnanhallitus päätti maanantaisessa kokouksessa 8.12. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Barösundin ja Solbergin kouluja ei lakkauteta. Rkp:n Ingrid Träskman esitti lisäksi, että vuoden 2009 aikana tehdään koko koulutoimea koskeva selvitys. Samassa yhteydessä tarkastetaan kunnan oppilaaksiotto alueet. Lisäksi sivistyssektorin ohjelma tarkastetaan. Päätös tästä tehtiin äänin 7­3­1. Ingrid Träskman esitti edelleen, että talousarvioon syntyvä rahoitusvaje katetaan myymällä Ingarskilan koulujen kiinteistöt ja tontti sekä metsämaa Mustiolla. Tämä meni läpi äänin 9­2. Sitoutumattomien Heimo Hakala esitti erityislastentarhanopettajan viran perustamista 1.8.2009 lukien. Esitys ei saanut kannatusta ja se raukesi. Kokoomuksen Sari Wilhola esitti demareiden Soile Gustafssonin kannattamana, että valtuustotason tavoitteeksi lisätään seuraavaa: Selvitetään yhteistyömahdollisuudet lähikuntien kanssa yhteisestä erityislastentarhanopettajan virasta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti lisäyksen. Valtuustotason tavoitteisiin kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä lauseen: Kunnan investointeja voidaan toteuttaa vain siinä määrin kuin kiinteistöjen myynnit tuottavat myyntituloja. Kunnanhallitus priorisoi investoinnit. Joulu on Pakettien Juhlaa! anna toiset vaikka lahjaksi! Osta silmälasit itselltesi n-päälle lahjamallistosta. Voimassa 31.12.2008 asti, ei muita alennuksia. silmälasit, saat toise kaupa Ostaessasi normaalihintaiset KIRKKONUMMI Prisma, Munkinmäentie 29 Ark. 9-19, la 10-16 Silmälääkärin ajanvaraus (09) 221 2350 Etusivun kuva: Finnäs-Solberg-Flyt yhdystien 11141 tienosan 01 rajaaminen sekä Tähtelä-Rådkila yhdystien 11139 rajaaminen Inkoon kunnassa on perjantaina 12.12. klo 9.30 Inkoon kunnantalolla järjestettävän tietoimituksen aiheena. Parituntiseen kokoukseen kutsutaan niiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat, joita hanke koskee. Asianosaisen poissaolo ei kuitenkaan estä toimituksen pitämistä. Tämän toimituksen yhteydessä ei tehdä mitään tienrakentamistöitä, vaan tietoimitus suoritetaan nykyisen tiealueen rajojen ja mahdollisten korvausten määräämiseksi. Maantielain 5 §:n mukaan tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan, luiskan tai leikkauksen ulkosyrjästä. Teillä ei ole aikaisemmin pidetty tietoimitusta. Tiealue on vuosien aikana tehtyjen kunnossapi- SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ ja Kirkkonummen kunta allekirjoittivat Volsin kartanon kauppakirjan ja vuokrasopimuksen kunnantalolla 9.12.2008. Nimensä sopimuksiin Kirkkonummen kunnan puolesta laittoivat talousjohtaja K-G Lindström ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Säästöpankkisäätiön allekirjoittajina toimivat asiamies Krister Malmström ja hallituksen puheenjohtaja Johan Karlsson. Aiheesta enemmän sivulla 11. ­ Kuva: SATU HOLMLUND. Tietoimitus Inkoossa 12.12. totoimenpiteiden vuoksi levinnyt. Tiehallinnon hakemuksen mukaan vanhan paikallistien vaatima tiealueen leveys on ollut 9,8 m (Finnäs ­ Solberg ­ Flyt -yhdystien 11141 tienosa 01) ja 10,1 m (Tähtelä ­ Rådkila -yhdystie 11139). Tiealueista laaditaan toimituskartta ja selitelmä. Tiealueiden rajat merkitään maastoon oranssin värisillä muovipaaluilla. Tiealueiden ja kiinteistörajan leikkauspisteeseen rakennetaan uudet putkipyykit. Mikäli vanhoja pyykkejä on kadonnut, niiden tilalle rakennetaan uudet pyykit suorittamalla rajankäynti. Hävinneiden pyykkien paikat selvitetään aikaisemmista toimituskartoista ja mittauksista. Paalutuksen maastotyöt on aloitettu syksyllä 2008 kiinteistönmuodostamislain 173 §:n nojalla. Kantohaan koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin Kirkkonummen hallituksessa Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 8.12. hyväksyä Kantohaan koulun hankesuunnitelman. Keskusta-alueen uusi suomenkielinen koulu toteutetaan 1­9. vuosiluokkien yhtenäiskouluna oppilasmäärältään n. 700­800 ja se sijoitetaan kunnanhallituksen aiemman päätöksen mukaisesti Gesterbyn-Kantohaan alueelle, jossa on parhaillaan kaavamuutos vireillä. Kunnanhallitus antoi sivistystoimen projektityöryhmälle tehtäväksi laatia hankkeelle kunnanvaltuuston hanke-ohjeen mukaisen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee erityisesti ottaa huomioon, että koulu sijoitetaan mahdollisimman lähelle Gesterbyntietä, jotta uudisrakennus häiritsisi mahdollisimman vähän Kantohaan nykyisiä asukkaita. Hankesuunnittelun yhteydessä koulun massoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koulun sisäliikuntatila sijoitetaan koulurakennuksen yhteyteen Hankesuunnitelman laadinta tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä alueen kaavoittajan kanssa, jotta pihatoiminnot, huoltojärjestelyt ja uudisrakennuksen edellyttämä rakennusoikeus ja laajuus olisi määriteltävissä asemakaavan laatimista varten ja suunnitteluprosessin aikana tulee selvittää hankkeen vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusmalleja. Kunnanhallitus päätti vielä lisäksi Kalervo Kumpulan ehdotuksesta todeta, että kunnanhallitus ottaa kantaa hankkeen toteuttamisaikatauluun hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä ottaen huomioon talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetyn rahoitusaikataulun. Keskustelun aikana jäsen I varapuheenjohtaja Raija Vahasalo ehdotti Matti Kaurilan kannattamana, että kunnanhallitus olisi tutkinut yläkoulun toteuttamista yhtenäiskoulun sijaan. Kunnanhallitus ei hyväksynyt Vahasalon ehdotusta yksimielisesti, joten asiasta äänestettiin. Vahasalon ehdotuksen puolesta äänestivät puheenjohtaja totesi, että ehdotuksista on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestykseksi, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Vahasalon ehdotusta äänestävät vain kokoomuslaiset Kaurila, Vahasalo ja Vanhamäki. Muu kunnanhallitus äänesti pohjaehdotuksen puolesta eli äänestystulos oli 10­3. Kristo Savola ehdotti, että kunnanhallitus olisi tutkinut liikuntatilojen osalta tarkoituksenmukaisinta toteuttamistapaa. Savolaa ei kuitenkaan kukaan kannattanut, joten ehdotus raukesi ja liikuntatilat päätettiin rakentaa koulun yhteyteen. Talonrakentajien ohje valmisteluun Uusien talonrakentajien hankeohje jäi kunnanhallituksessa 8.12. vielä jatkokäsittelyyn. Siitä pyydetään vielä lautakuntien lausunnot. Hankeohjeen uudistaminen on mm. toimintaympäristön muutosten takia ja yhdyskuntatekniikan toimialan rakenteellisen uudistamisen yhteydessä noussut esille. Hankeohjeessa kuvataan talonrakennushankkeiden prosessi ja se toimii myös hankkeiden laatusuunnitelmana. Talonrakennushankkeita ohjaavat kunnanvaltuuston hyväksymät palveluverkkosuunnitelmat tai rakentamisohjelma. Nämä suunnitelmat kokoavat yhteen eri toimialojen tilantarpeet ja niiden sijainnit. Hankkeet perustuvat em. suunnitelmiin. Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän 500.000 (alv. 0). Pienempää hanketta valmisteltaessa noudatetaan soveltuvin ohjeen periaatteita. Hankeohjeen lisäksi noudatetaan voimassaolevia hankintaohjeita ja lakeja. Talonrakennushankkeita koskeva prosessi jakaantuu seuraaviin vaiheisiin: Tarveselvitys, hankesuunnitelma, hankkeen sijoittaminen investointiohjelmaan, toteutussuunnittelu, rakentaminen ja käyttöön luovuttaminen. Upinniemen vesihuolto jatkossa kunnan vastuulle? Kirkkonummen kunnanhallitus on päättänyt selvittää Upinniemen vesihuollon siirtämistä Kirkkonummen kunnalle. Konsulttiselvitystä asiasta on vielä täydennettävä kunnan omalla konsulttiselvityksellä, jonka kustantaa SenaattiKiinteistöt. Vastaavanlainen siirto on tehty mm. Helsingissä, kun Santahaminan aluetta on lähdetty asteittain siirtämään sikäläisen vesilaitoksen haltuun. Senaatti-kiinteistöt on esittänyt 26.8.2008 kuntaan saapuneella kirjeellä että Upinniemen varuskunta-alueen vesihuoltolaitos siihen liittyvine verkostoineen, rakenteineen ja laitteineen siirtyisi Kirkkonummen kunnan omistukseen ja ylläpitovastuulle, jolloin Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitos vastaisi vesihuoltolainsäädännön ja määräysten mukaisesti veden myynnistä alueella oleviin rakennuksiin ja varuskunta-alueesta tulisi Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta. Upinniemen vesihuoltolaitoksesta on teetetty konsultilla Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta selvityksiä vuosina 2004 ­ 2007. Tästä huolimatta kunnan on syytä myös selvittää asiaa konsultilla omana toimeksiantona ja Senaattikiinteistöjen maksamana, totesi kunnanhallitus kokouksessaan 8.12. Lisätietoa halutaan mm. investointitarpeista, kustannusarvioista, vuosittaisista käyttökustannuksista sekä niiden vaikutuksista Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen taksoihin. Lisäksi selvitetään henkilöstötarvetta ja käytettyjen järjestelmien yhteensopivuutta. Toimialajohtajille palkankorotuksia Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan tarkistaa sivistystoimen toimialajohtajan Hannele Kujalan ja yhdyskuntatekniikan toimialajohtajan Ewa Forsténin tehtäväkohtaista palkkaa 10 %:lla. Tarkistukset tulevat voimaan 1.1.2009 alkaen. Toimialajohtajien keskinäinen palkkauksellinen tilanne on oleellisesti muuttunut viimeaikaisten rekrytointien yhteydessä. Palkkaustasoa määriteltäessä on aikaisempaa enemmän jouduttu huomioimaan yleinen alueellinen palkkaustaso ja kilpailun kiristyminen. Tilanne on oikeudenmukaisen kohtelun kannalta muodostunut Kirkkonummella kestämättömäksi. Työnantajana kunnan tulee myös olla johdonmukainen ja tilanneherkkä noudattamaan virkaehtosopimuksen korostamia tasapuolisuusperiaatteita, todetaan kunnanhallituksen esityslistalla palkkionkorotusesityksen perusteluissa. Kirkkonummi maan viides koulutustasossa Tilastokeskuksen uusimman tutkimuksen mukaan Kirkkonummella asuu Suomen viidenneksi koulutetuin väestö. Sijoituksellaan Kirkkonummi kiri mm. yliopistokaupunkien Helsingin ja Jyväskylän ohi. Kärkipaikkaa pitää Kauniainen, ja sen jälkeen edelle ehättävät vielä Espoo, Oulu ja Pirkkala. Kirkkonummella tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotiaista on 68,5 % asukkaista, mikä on selvästi maan keskitason, 64,8 %, yläpuolella. Paras koulutustaso Suomessa on siis Kauniaisissa, Espoossa, Pirkkalassa, Oulussa, Kirkkonummella ja Helsingissä. Matalin koulutustaso on puolestaan Getassa, Rautavaarassa, Pylkönmäellä, Kivijärvellä, Miehikkälässä ja Luhagalla, kertoo tutkimus. Matalamman koulutustason kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotiaista on noin 45 % luokkaa. Vuoden 2007 loppuun mennessä 2.854.000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisissa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutai yliopistokoulutuksessa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 65 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 prosenttia. Suurin tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Kauniaisissa, 79 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä henkilöitä oli 1.552.000. Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 39 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 26 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen tutkinto oli miehistä 41 ja naisista 36 prosentilla. Korkea-asteen tutkinto oli miehistä 24 ja naisista 29 prosentilla. Terapia-altaan vesi puhdasta Kirkkonummen uimahallin terapia-altaan vesi osoittautui puhtaaksi torstaina 4.12. otetussa vesinäytteessä. Terapia-allas on jälleen käytössä. Pyydämme asiakkaita kiinnittämään huomiota peseytymiseen ennen altaaseen menoa. Pahoittelemme häiriötä. Terveisin JARI JÄRVI toiminnanjohtaja
• 4 Elokuvat N:o 96 ­ 11.12.2008 Hammaslääkärit Kirkkonummen Sanomat Asuntomarkkinat Ravintolat an garskil:n 51 koo, In hje: In s kantatie Ajo-o pastu 492, oksestä. ristey tie Finnlamellin hirsitalopäivät n 2 14 9 klo 10-14 Inkoossa 12.-14.9. kl 10 14 Lokakaivojen tyhjennykset Tule katsomaan runkovaiheessa oleva omakotitaloa (98 + parvi 9 m²). Seuraamme jatkossakin talon valmistumista esittelypäivillä. Nouda uusi esitteemme! www.finnlamelli.fi Finnlamelli-palvelu Länsi-Uudellamaalla: Christian Holm, 0400 939785, Palveluja tarjotaan KD äänesti kyläkoulujen puolesta Oikaisuksi KS:n viime numerossa julkaistuun valtuustokokouksen selostukseen, KD:n Eero Hirvonen huomauttaa, ettei hän äänestänyt ruotsinkielisten kyläkoulujen kysymyksessä Veronica Palmgrenin muutosehdotukTyösuorituksia sen puolesta vaan sitä vastaan ­ kuten teki myös valtaosa Rkp:n valtuutetuista. ­ Mielestäni tämä vaihtoehto olisi turvannut parhaiten ruotsinkielisten kyläkoulujen säilymisen, Hirvonen toteaa. Espoonlahden demarit valitsi Espoonlahden demarit ry:n syyskokous on suorittanut valintoja seuraavasti: Johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta; valittiin yksimielisesti vuodelle 2009 johtokunnan puheenjohtajaksi Jukka Kivi ja varapuheenjohtajaksi Kari Karjalainen. Johtokunnan muiden jäsenten ja varajäsenten sekä kotkatoimikunnan valinta. Päätettiin, että vuonna 2009 johtokunnassa on 6 varsinaista ja 2 varajäsentä. Johtokunnan jäseniksi valittiin Erkki Hatakka, Mari Pyy, Pekka Simpura, Heikki Vedenpää ja Kaisu Vepsäläinen sekä Pekka Mäkinen Terveyspalveluja Huvit Perheasiain neuvontaa ja varajäseniksi Erkki Mattila ja Johanna Värmälä. Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n 2009 piirikokousedustajiksi valittiin Jukka Kivi ja Kari Karjalainen ja varaedustajiksi Pekka Simpura ja Erkki Hatakka. Uudenmaan Sosialidemokraattiset Naiset ry:n piirikokousedustajiksi valittiin Mari Pyy ja Tiina Tavio ja varaedustajiksi Kaisu Vepsäläinen ja Outi Ruohonen. TSL:n Espoon ja Kauniaisten Opintojärjestö ry kokousedustajaksi valittiin Pekka Simpura. A-oikeudet LOHJA Uusi tangokuningatar Puh. 019-386133 LA 13.12. klo 20-02, 13e www.kolumbus.fi/tanhuhovi KARAOKE Hanna Talikainen & yht. Kari Piironen yhtyeineen LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Vuokralle tarjotaan Järjestöt toimii ATK-palveluja
• Kirkkonummen Sanomat Koulutusta N:o 96 ­ 11.12.2008 5 Kuollut Koulutus kannattaa! Esitteet ja hakulomakkeet NUMEROSTA 01080-0990 info@innofocus.fi www.innofocus.fi Oman aikataulusi mukaan DATANOMIKSI Oletko ammattilainen? Näytä taitosi! Irlantilainen sianliha vedetty markkinoilta myös Suomessa Irlannista ja Euroopan komission kautta saatujen tietojen perusteella irlantilaisessa sianlihassa on todettu korkeita dioksiinipitoisuuksia. Määrät ylittävät jopa 200-kertaisesti sallitun enimmäismäärän. Irlanti on toimittanut elintarvikkeita ja rehuja koskevan hälytysjärjestelmän kautta toistaiseksi listaukset 12 EU:n jäsenvaltioon ja eräisiin EU:n ulkopuolisiin maihin toimitetuista lihaeristä, jotka viranomaiset kehotetaan välittömästi jäljittämään. Näitä eriä ei ole toimitettu Suomeen. Saatujen tietojen perusteella ei ole pystytty takaamaan, että Suomeen Irlannista tuodussa sianlihassa ja siitä valmistetuissa tuotteissa ei ole dioksiinia. Tästä johtuen ne on vedetty pois myös Suomen markkinoilta. Käytännössä takaisinveto on koskenut vain yhtä alan toimijaa. Suomeen on tuotu Irlannista syyskuusta lähtien vain noin 30.000 kg sianlihaa pääosin lihavalmisteina, jotka eivät ole päätyneet vähittäismyyntiin. Irlannin dioksiini on päätynyt sianlihaan saastuneen rehun välityksellä. Saastuneen rehun alkuperää selvitellään Irlannissa edelleen. Suomeen ei ole tuotu sianrehua Irlannista vuonna 2008. Oletko alanvaihtaja? Rakennamme sinulle koulutuspolun. Vaihtoehtoina: - verkkosivut, multimedia, kuvankäsittely, php - java, mobiili, langattomat järjestelmät - webbi-, sähköposti-, tiedostopalvelin, verkot, laitteet Jarmo Tikkala, 040 5371 052 tai jarmo.tikkala@innofocus.fi Vihdintie 32 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6 A ESPOO Palvelukseen halutaan Varubodenin liikennemyymälät KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT Haemme Teboil Kirkkonummelle Vi söker till Teboil Kyrkslätt 19.12.2008 mennessä merike.hintikka@sok.fi. Teboil Kirkkonummi palvelee APULAISLIIKENNEBITRÄDANDE MYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖÄ TRAFIKBUTIKCHEF Tehtävä edellyttää sinulta Tjänsten förutsätter att du www.varuboden.fi senast 19.12.2008 merike.hintikka@sok.fi. Varubodens trafikbutiker Teboil Kyrkslätt betjänar Tarjoamme: · Vi erbjuder: · www.varuboden.fi Varuboden on S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa, joka toimii Uudenmaan rannikkoseudulla. Varuboden-konsernin myynti oli viime vuonna noin 190 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on yli 600 henkilöä. Varuboden är ett regionhandelslag som hör till S-gruppen och är verksamt i Nylands kustområde.Varuboden-koncernens försäljning det senaste året var ca 190 miljoner euro. Koncernen är arbetsgivare åt över 600 personer. www.varuboden.fi Mars ja Phoenix-luotaimen tulokset Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa luennoi Harri Haukka Ilmatieteen laitokselta ja hänen aiheensa on Mars ja Phoenix-luotaimen tulokset. Esitelmä on tiistaina 16.12.2008 klo 18.30 alkaen Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Kirkkonummen Kansalaisopisto kustantaa esitelmän. Vapaa pääsy. Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn Phoenix Mars -alus toimi menestyksellisesti Marsin pinnalla toukokuusta marraskuuhun 2008. Aluksessa oli mukana Ilmatieteen laitoksen suunnittelema kaasukehän paineinstrumentti, joka on toiminut erinomaisesti mittaamalla Marsin kaasukehän vuorokausija vuodenaikavaihteluita ja on havainnut myös Marsin pölypyörteitä. Phoenix antoi runsaasti uutta tietoa Marsplaneetan ilmaston historiasta ja kehityksestä, sekä erityisesti Marsin pohjoisen pallonpuoliskon olosuhteista ja veden määrästä. Havaintoaineiston analysointi koko toimintakaudelta on aloitettu. Havainnot viittaavat siihen, että Mars-planeetan pääosin hiilidioksidista koostuva harva, kuiva ja kylmä kaasukehä on menneisyydessä ollut huomattavasti nykyistä tiheämpi, lämpimämpi ja kosteampi. Marsin kaasukehän tuntemus auttaa ymmärtämään entistä paremmin koko planeettakuntamme ja myös Maan kaasukehän kehitystä ja muuttumista. Insinööri Harri Haukka työskentelee Ilmatieteen laitoksen avaruusprojekteissa erityisenä kohdealueena Mars-hankkeet. Haukka on mm. osallistunut NASAn Mars Science Laboratory- ja ESAn ExoMars-mönkijöiden kosteus- ja paineantureiden suunnitteluun. Tällä hetkellä Haukka toimii Ilmatieteen laitoksen systeemi-insinöörinä suomalais-venäläisessä MetNet Mars -hankkeessa. HARRI Haukka on esitelmöinyt Kirkkonummella Komeetan talvileirillä. Kuva Seppo Linnaluoto.
• 6 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat PÄÄKIRJOITUS Oman kotiseudun merkitys vahvistuu ­ Kaikki ne kuntapäättäjät, jotka ovat luotsanneet organisaationsa yli viime vuosikymmenen laman vaikeuksien, ovat olleet rankkojen päätösten tekijöinä. Heille sanat arvokeskustelu, priorisointi ja supistukset ovat tulleet tutuiksi. Niiden muuttaminen käytännön toimiksi ei aina ole ollut yksinkertaista, sanoi Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Tainan juhlapuheessaan itsenäisyysjuhlassa ja yhteisessä kansalaisjuhlassa Tuuloksessa 7.12.2008. ­ Olen viime vuosien aikana lukuisissa eri tilaisuuksissa puhunut kuntien yhteistyön puolesta palvelujen turvaamiseksi. Seutukunta-ajattelussa on Hämeenlinnassa ja sen ympäristökunnissa kuljettu etujoukoissa jo useiden vuosien ajan. Täältä on löytynyt tahtoa luoda yhteisiä tavoitteita sekä toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Tästä päätöksestä on syytä onnitella Tuuloksen kunnan päättäjiä, kiitteli maaherra. Taina korosti, että Tuuloksessa päättäjät ovat oivaltaneet sen tosiseikan, että heidän tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisten palvelujen turvaamisesta. ­ Sen varmistamiseksi olette lähteneet mukaan uuteen kuntaan, mikä merkitsee parempia takeita hyvästä tulevaisuudesta omille asukkaillenne kuin ulkopuolelle jääminen. Valmistelua edisti varmastikin osaltaan se, että kaikki kuusi kuntaa olivat sitoutuneet työhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Muutos ei kuitenkaan pyyhi pois menneisyyttä. Uskon, että muutos vahvistaa ja entisestään korostaa paikkakunnan omaa historiaa ja omaleimaisuutta samalla tavalla kuin kansainvälisyys on vahvistanut suomalaisuutta. Tuuloksen kaupunginosa rakentuu vahvalle omalle identiteetille. ­ Oma kylä, kotiseutuhenkisyys ja yhteisöllisyys elävät ja voimistuvat entisestään. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on takana kiireinen vuosi. Paljon on saatu aikaan kunnissa, mutta kiireet eivät varmastikaan ole hetkeen hellittämässä. Ensi vuoden alusta astuu Suomessa voimaan 32 kuntaliitosta, joissa on mukana kaikkiaan 99 kuntaa. Etelä-Suomen läänissä 19 kuntaa muodostaa 5 uutta kuntaa. ­ Kuntarakenne ja suurempi kuntakoko ei kuitenkaan ole itseisarvo. Ydintavoitteena on koko ajan ollut myös palvelujen tuotantotapojen kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi. Työ on siis vasta alussa ja uusilla valtuutetuilla on haasteellisia tehtäviä, arvioi Taina. Vääjäämättä väestörakenne muuttuu useimmissa kunnissa siten, että vanhusväestön palvelujen tarve kasvaa. Tämä on koko Suomelle suuri haaste. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat muutoinkin hyvin nopeasti palvelujen kysyntään. Mainittakoon esimerkkinä vaikkapa tällä hetkellä ajankohtaiset kouluterveydenhuollon palvelut tai nuorisopsykiatrian palvelut tai entistä suurempi tarve lastensuojelun erityisosaamisesta. ­ On aivan selvää, että suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet näiden palvelujen järjestämiseksi. Taloudellista pelivaraa on silloin enemmän ja osaaminen pystytään turvaamaan paremmin. H y v ä ä l o p p u v i i k ko a ! Aurinko nousee klo 9.14 ja laskee klo 15.13 To 11.12. Tatu, Taneli, Daniel, Dan, Daniela, *ORT: Taneli Pe 12.12. Tuovi, Tove, *ORT: Piri, Pirkka La 13.12. Seija, Lucia, *ORT: Lucia, Seija Su 14.12. 3. adventtisunnuntai, 3. sönd i advent, Jouko, Ove, *ORT: Aari Ma 15.12. Heimo, Sverker, *ORT: Felix, Paavo, Pauli, Teppo, Tapani Ti 16.12. Auli, Aulikki, Aada, Ada, Adele, *ORT: Fanni Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten Tämän näköisellä joulupukin kuvalla kutsui Kirkkonummen Sanomat numerossaan 23 ­ 18.12.1968 eli 40 vuotta sitten kaikkia levikkialueensa lapsia ilmaiseen joulujuhlaan. Ohjelmassa Kirkkonummen kansalaiskoululla 22.12. klo14 oli kuuluttajana Ragni Malmsten ja lisäksi mm. peikkotanssi, tyttöjen voimisteluesityksiä, joululauluja, tonttuleikkejä, meksikolaistanssi, ilmapalloleikki sekä lasten piirileikki. Kaikille lapsille oli luvassa ilmainen makeispussi ja virvoitusjuomia ym. ym. Kirkuva kana typerin joululahja Uutistoimisto Reutersin tiedotteessa vuoden 2008 typerimmäksi joululahjaksi stupid.com -verkkosivuston mukaan on valittu kirkuva kana. Teknikmagasinetin tuotevalikoimassa tuote kulkee nimellä "Pud Bully III ­ Huutoa kanalasta". Pud Bully on täysin tarpeeton vekotin, jonka ainoa funktio on päästää sydäntä riipivää meteliä. Reuters raportoi typerimpien joululahjojen listasta torstaina 4. joulukuuta 2008. Typerimpien joululahjojen vuosittaisesta listauksesta löytyy huutavan kanan lisäksi tänä vuonna mm. alusvaatteiden korjaussetti miehille sekä koirankakkakalenteri. Pud Bully on ollut Teknikmagasinetin tuotevalikoimassa jo useamman vuoden ajan. Tänä jouluna Pud Bullyn voi ostaa sekä yrityksen verkkokaupasta että Vantaan kauppakeskus Jumbon myymälästä hintaan 4,90 . ­ Ihastuttavaa, että Pud Bully saa viimein tunnustusta typeryydestään. Pud Bullyn ärsytys- ja tarpeettomuustason saavuttamiseksi vaaditaan todella omistautumista ja kiven kovaa asennetta, viestittää Teknikmagasinetin toimitusjohtaja Jannis Östlund. Plussaa typeryyden tunnustukselle (+)! TAMMENMAA Illegal aktivism slår benen under seriöst djurskyddsarbete Det seriösa djurskyddsarbetet gör framsteg. För att nämna några exempel så kommer det från och med år 2012 att bli förbjudet att ha s.k. burhöns inom EU. Gruppen som arbetat med att revidera veterinärvårdslagen föreslår en betydande ändring som innebär att tyngdpunkten flyttas över på preventiv djurskyddsverksamhet från att ha varit på eftervården. Dessutom föreslås att man inrättar 15 nya djurskyddsveterinärtjänster på länsnivå, något som är helt nytt och som djurskyddsorganisationerna länge arbetat för. Allt detta är resultat av segt arbete inom medborgarorganisationer och genom politik. Personligen har jag upplevt ett mycket gott samarbete med lantbruksproducenternas representanter, där vi ofta delat mening om djurens välbefinnande. Ett samarbete som genast blir hotat när det sker räder mot gårdar med produktionsdjur. Det är några år sedan man släppte ut minkar från en farm i södra Kyrkslätt. Jag har en viss förståelse för att någon tror att den gör djuren gott genom att släppa ut dem i naturen, även om resultatet i verkligheten är att de som inte blir under bilar, går lös på fågelbeståndet på området och förorsakar en massa skada. Det som skiljer räden mot hönsfarmen i Närpes från det som hänt förut är att man med vett och vilja tog livet av djur på ett mycket plågsamt sätt. De som bröt sig in i hönsgårdens tekniska utrymmen visste precis vad de gjorde när de skar av tillförseln på vatten, luft och ljus för fåglarna. Hönorna gick en långsam och plågsam död till mötes i djurrättigheters namn. Man skall demonstrera och uppmärksamma problem i samhället. Men man skall kunna stå för sina handlingar med eget ansikte och eget namn. Man måste kunna utstå kritik ifall man handlar fel, och här kommer kritiken. För det första är producenten fel objekt att demonstrera mot, det är konsumenterna som inte är villiga att betala priset för etiskt uppfödd föda. För det andra helgar inte målet medlen. Räderna har nått en ny nivå, och i något skede kommer de att riktas mot människor. Det som skedde i Närpes är lika konsekvent som när abortmotståndarna i USA mördade läkare som gjorde aborter. Det finns oändligt mycket vi ännu bör göra för djurskyddet. Framförallt är broiler- och äggproduktionen problematisk. Men jag hoppas att räden i Närpes inte gör det omöjligt att föreslå förbättringar på detta område utan att producenterna vänder taggarna utåt. Det som skiljer produktionen av mat från t.ex. pälsnäringen är att produktionen av mat är nödvändig och dessutom allmänt accepterad i samhället. Ifall man inom djurskyddet skall nå resultat bör man först se till att producenterna får betalt för sina produkter, och sedan få till stånd kompromisser där djurskyddet förbättras utan att man för det kör ner lantbruksnäringarna. Detta uppnås enbart ansikte mot ansikte, genom gott samarbete. CORINNA TAMMENMAA Masennus vie nuoret työkyvyttömiksi Lähes kaksituhatta nuorta siirtyi vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Varsinkin nuorten naisten osuus on kasvanut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat edelleen kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ja Kelan maksamien sairauspäivärahojen taustalla. Asiasta kertovat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan. Erityisen huolestuttavia ovat alle 30-vuotiaiden ryhmässä tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut 16­29 -vuotiailla miehillä 91,7 % ja naisilla 159,4 %. Kirjoittajien mielestä nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden kasvun syynä on heitä tukevan turvaverkoston rapautuminen. Nuorten aikuisten ongelmiin tulisi puuttua terveydenhuollon eri sektoreilla aiemmin. Terveydenhuollon aktivoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. On kehitettävä perheiden turvallisuutta, koulujen ja opiskeluympäristön toimivuutta sekä työelämän joustoja. Miinusta nuorten koville paineille ja turvaverkoston rapauttamiselle (­)!
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 7 Kaikki Espoon neljäsluokka- Itämeren maakaasuputken uusi linjaus laiset kaupunginjohtajan nähtävillä itsenäisyysjuhlassa Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä Itämeren merenalaisen maakaasuputken linjausvaihtoehdoista Tanskassa ja Saksassa. Kaasuputken linjausvaihtoehdot esitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) väliraportissa, jonka Suomi ja muut itämeren rantavaltiot ovat saaneet kommentoitavaksi Saksalta ja Tanskalta. Väliraportissa esiteltävä uusi linjaus kulkee Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren itä- ja eteläpuolella. Aiemmin esillä ollut linjausvaihtoehto kulki saaren pohjois- ja länsipuolta. Espoon sopimuksen mukaisesti linjausvaihtoehtoja voivat kommentoida valtiot, joiden alueelle hankkeen ympäristövaikutukset saattavat ulottua. Myös Suomen viranomaisilla ja asukkailla on mahdollisuus lausua mielipiteensä väliraportista niiltä osin, kun ympäristövaikutusten voidaan katsoa ulottuvan Suomeen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus tulee valmistuttuaan julkiseen käsittelyyn. Kaasuputkihankkeesta vastaavan Nord Stream AG:n arvion mukaan selostus valmistuu alkuvuonna 2009. Väliraportti kaasuputken linjausvaihtoehdoista on tänään asetettu nähtäville Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksiin sekä ympäristöhallinnon verkkosivuille. www.ymparisto.fi/kansainva linenYVA Lausuntojen ja mielipiteiden antamisaika päättyy 9.1.2009. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen päätös: ESPOO 550 -juhlavuoden johdosta Espoossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaupunginjohtajan itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille LänsiAuto Areenalla. Lähes 2700 neljännen luokan oppilasta ja yli 200 opettajaa ja avustajaa oli kutsuttu viettämään itsenäisyyspäivän juhlaa perjantaina 5.12. Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva. Espoo 550 -juhlavuoden johdosta Espoossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaupunginjohtajan itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille LänsiAuto Areenalla. Lähes 2700 neljännen luokan oppilasta ja yli 200 opettajaa ja avustajaa oli kutsuttu viettämään itsenäisyyspäivän juhlaa perjantaina 5.12. klo 11.45 ­ 13.30. Juhlan teemana oli lapsuuden kunnioittaminen sekä 550-juhlavuoden teemoja mukaillen yhteisöllisyys ja paikallisidentiteetin nostaminen. Paikallisuus oli huomioitu niin esiintyjävalinnoissa kuin yhteislauluissakin. Luokat olivat valmistautuneet syksyn ajan opettelemalla käytöstapoja ja harjoittelemalla neljää yhteislaulua, jotka ovat Uusmaalaisten laulu, Maamme, Sininen ja valkoinen sekä Espoon valssi, johon on tehty yhteiskoreografia. Juhlan aluksi kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä, suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ja ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Barbro Högström puolisoineen kättelivät vieraat ja toivottivat heidät tervetulleiksi juhlaan. Kättelyn jälkeen vieraat siirtyivät nauttimaan buffetpöytien antimista teemalla "Pyöreä 550". Tarjolla oli pallomozzarellaa, kirsikkatomaatteja, lihapullia, palloperunasalaattia, kasvisnyyttejä ja jälkiruokana sokerikuulia. Kättelyn ja ruokailun ajan Espoon musiikkiopiston nuoret soittivat tunnettuja klassisia sävelmiä. Ruokailun jälkeen alkoi saliohjelma, jonka aloittaa Tapiola Sinfonietta Malmsténin aapisen alkusoitolla. Kaupunginjohtajan tervehdyksen ja lasten kiitospuheiden jälkeen lauletaan Uusmaalaisten laulu ja Espoon valssi koreografioineen. Espoolainen huippuurheilu näyttäytyy juhlassa Olarin voimistelijoiden Magneetit-ryhmän vauhdikkaalla esityksellä sekä mm. Jere Lehtisen, Marcus Grönholmin, Espoo Bluesin ja Virpi Kuitusen videotervehdyksellä. Urheilijatervehdysten jälkeen PerformanceSirkuksen Vasiljev Vitelloni seurueineen viihdyttivät yleisöä, jonka jälkeen Iiro Rantala esitteli new trionsa. Ohjelman lopuksi laulettiin Sininen ja valkoinen sekä Maamme-laulu suomeksi ja ruotsiksi. Juhlan juonsivat kahdella kielellä Sotta & Pytty -duosta tutut Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg. Jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma julkaistaan Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke päättyy. Hankkeen tuloksia esitellään Lohjalla keskiviikkona 10.12.2008 kuntien edustajille ja hankkeen toimintaan osallistuneille. Vuosina 2007 ­ 2008 toteutettu hanke on ylläpitänyt monipuolista, vesiensuojelulähtöistä ja laitevalmistajista riippumatonta keskustelua ja neuvontaa haja-asutuksen jätevesiasioista. Hanke on nostanut vesiosuuskuntien perustamisen varteenotettavaksi haja-asutuksen jätevesipulmien ratkaisijaksi asukkaiden ja kuntien edustajien keskuudessa. Hanke on myös analysoinut jätevesijärjestelmien suunnittelun ongelmia ja esittänyt niihin rakentavia, valtakunnallisestikin merkittäviä parannusehdotuksia. Keskiviikkona julkistettava jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma kiteyttää suunnittelun kehittämistarpeet havainnolliseksi esimerkkiratkaisuksi. Mallisuunnitelma on laadittu kuvitteelliselle kiinteistölle. Sen perusteella voitaisiin rakentaa juuri kyseiselle, keksitylle kiinteistölle soveltuva ja toimintakelpoinen jätevesijärjestelmä. Hajanaisen oheistuksen koostaminen mallisuunnitelmaksi on tarpeen, sillä hyväksyttävän suunnitelman sisältö on ollut kiinteistönomistajille ja alan toimijoille epäselvä. Vuonna 2007 Länsi-Uudellamaalla toteutetun kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien laadun kartoituksen mukaan vain joka kymmenes suunnitelma oli asianmukainen. Jätevesijärjestelmien suunnitelmien täydennyspyynnöt ovat siten työllistäneet kuntien viranomaisia ja ärsyttäneet kiinteistönomistajia ja suunnittelijoita. Puutteellisen suunnitelman täydentäminen on kuitenkin perusteltua, koska heikko suunnittelu voi johtaa vääriin laitevalintoihin, epäonnistuneeseen asennukseen ja vääriin odotuksiin järjestelmän huoltotarpeesta. Tällöin järjestelmä ei käytännössä toimi kuten pitäisi. Mallisuunnitelma sisältää tekstiosuuden sekä asema- ja leikkauspiirrokset. Sen on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä laatinut jätevesiasiantuntija, ympäristösuunnittelija (AMK) Minttu Peuraniemi. Mallisuunnitelma on tarkoitettu viranomaisten ja suunnittelijoiden käyttöön esimerkiksi muistilistana asetuksen mukaisen suunnitelman sisällöstä tai hyvän suunnitelman jäsennyksen runkona. Kiinteistönomistaja voi liittää mallisuunnitelman tarjouspyyntöönsä etsiessään palvelukseensa ammattimaista suunnittelijaa. Vuoteen 2014 mennessä haja-asutuksen jätevesijärjestelmien on täytettävä ns. hajajätevesi-asetuksen vaatimukset. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai kunnostaminen edellyttää aina suunnitelman laatimista. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanketta ovat rahoittaneet Uudenmaan liitto, alueen 12 kuntaa sekä LUVY ry, joka on myös toiminut hankkeen koordinaattorina. Hankkeen täydellinen nimi on ollut "Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien kehittäminen". Uusi laki voimaan vuoden 2009 alussa: Kuluttajaneuvonta siirtyy kunnilta valtakunnalliseksi palveluksi Vuoden 2009 alusta kuluttajaneuvonta siirtyy kunnilta maistraattien tehtäväksi. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 5.12.2008 siten, että se tulee voimaan 1.1.2009. Kuluttajaneuvonta on osa kansalaisten oikeusturvaa. Se on lisäksi kansantaloudellisesti edullinen ja markkinoiden toimivuuden kannalta nopea tapa saada riitoja soviteltua. Viime vuonna kuluttajaneuvojat sovittelivat noin 85.000 riitaa ja kaiken kaikkiaan he hoitivat noin 150.000 yhteydenottoa. Neuvonta vähentää häiriöitä markkinoilla ja lisää sekä kuluttajien että yritysten luottamusta markkinoiden toimivuuteen. Neuvonta organisoidaan valtakunnalliseksi palveluksi, jonka yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. Valtiovarainministeriö antaa lähiaikoina asetuksen kuluttajaneuvonnan vastuumaistraateista. Kuntien päätoimiset kuluttajaneuvojat siirtyvät vuoden alusta maistraattien palvelukseen. Kuluttajaneuvontaan ovat oikeutettuja kaikki ETA-alueen kansalaiset ja neuvonta on riippumaton asiakkaan kotikunnasta. Kuluttajaneuvonta on jatkossakin maksutonta. Soittaminen neuvontanumeroon maksaa tavanomaisten puhelinkulujen verran. Riitatilanteessa kuluttajan kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä myyjäliikkeeseen. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta avustaa kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimäl- lä sovintoratkaisuun sekä ohjataan kuluttaja tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaa antavaan toimielimeen osallistua kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan ja avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia.
• 8 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Musiikkivideossa ilo oli pääosassa Sepän koulun 20-vuotisjuhlissa muisteltiin menneitä kuvien, lehtiartikkelien ja musiikin merkeissä Sepän koulun 20-vuotisjuhlia vietettiin näyttävästi ja isolla joukolla torstai-iltana, 4.12. oppilasvetoisen ja musiikkipainotteisen ohjelman sekä uskomattoman hauskan videoesityksen merkeissä. Täpötäydelle juhlasalin väelle oli tarjolla lopuksi juhlakahvit ja tanssiaiset, mutta harvat uskaltautuivat lattialle tanssin pyörteisiin - ainakaan aikuisista, vaikka soittamassa oli tuttua kaartia, kuten Pasi Saarelma, Outi Sailo, Hannu Brörkqvist ja Esa Eviluoto. Muu ohjelma kelpasi sitäkin enemmän ja juontajakolmikon; Anna Palokankaan, Maunu Sunin ja Emmi Siposen ohjaimissa saatiin kuulla yhtä ja toista koulun arjesta ja joskus jopa valtakunnan otsikoihinkin nousseita tapahtumia koulun 20-vuotiselta taipaleelta. Mitään juhlapuheita ei kuultu, mutta kuvakavalkadin ja musiikin avulla kerrotusta historiasta mieleen jäivät mm. uudistusinto tietotekniikan suhteen, leirikoulut, metsäretket, kuiskausopetus, teemaviikot, ekoaatteen viritelmät jopa liikuntatunneilla, eduskuntavierailut, Comenius-hanke, kirpputorit, pelastusharjoitukset, virtuaaliluokat ja nuorten parlamentti vuosina -04 ja -08. Eli kerrassaan omat linjansa löytänyt koulu, joka ensi alkuun toimi viereisessä Nissnikun koulun tiloissa, kunnes uusi uljas koulurakennus valmistui ­ kovaan tarpeeseen, kuten meillä on totuttu. vat. Liikunnan opettaja Martti Iivonen on myös räppääjä ja oppilaista löytyi myös osaajia mm. Samu Kilpiäinen, Sami Ahaiwe ja Timo Moderus, joten siitä se projekti vain lähti liikkeelle, Jari Nieminen kertoi ideasta, josta hän teki käsikirjoituksen. Jokainen halukas sai ostaa omakseen tästä valmistetun DVD:n juhlan jälkeen. Oppituntien ehdolla Osallistuminen videon tekoon oli vapaaehtoista, mutta loppujen lopuksi, mm ulkokohtauksissa parisensataa oppilasta oli mukana. ­ Hauska projekti, ihan ekstraa koulutyöhön. Nuoret lähti ihan täysillä mukaan ja koko koulu vahtimestaria myöten, hehkutti puolestaan opettaja Tiina Tarkiainen. ­ Elämä olisi täynnä iloa, jos vain ihmiset auttaisivat toisiaan. Minua riemastutti se, että sellaisetkin opettajat, jotka eivät ehkä osanneet räpätä, olivat innolla mukana, Jari Nieminen, 22 vuotta elokuva-alalla ollut mies hymyili, joskin tunnusti projektin erikoisluonteen. ­ Tavallisesti elokuvissa ihmiset määrätään olemaan paikalla ja odottamaan. Tässä kuvaukset piti tehdä koulutuntien ehdoilla! ­ Ilo oli tässä pääosassa, Martti Iivonen iloitsi hienosta lopputuloksesta. LIISA KOSONEN OHJELMASSA oli runsaasti oppilaiden ­ niin nykyisten, mutta myös entisten ­ musiikkiesityksiä. 20-VUOTISJUHLA oli innokkeena mm. opettaja Martti Iivosen juhlakampauksessa. TIINA Tarkiaisen ja Anna Wilenin reipas tanssikoreografia oli innostanut ison joukon mukaan esitykseen. Räppäävä Sepän koulu Illan päätöshuipennus oli opettajien ja oppilaiden yhdessä tekemä, Kirkkonummen videoharrastajien kuvaama, hulvattoman hauska räppivideo Sepän koulun arjesta, jossa oli mukana niin kalevalaista ainesta kuin kerrassaan mieletöntä menoa veistoluokassa, koulun käytävillä, ulkona ja jopa junassa matkalla eduskuntaan. "Päätekijäksi" osoittautui elokuvaohjaaja Jari Nieminen, joka tuli syksyllä teknisen työn sijaiseksi pariksi viikoksi. ­ Satuin silloin kerran räppäämään leikilläni ja sana siitä levisi, kun oppilaat innostui- ENTINEN opettaja Terhi Suni muisteli mm. "kuiskausopetusta" juontajakolmikon, Anna Palokankaan, Emmi Siposen ja Maunu Sunin haastateltavana. JUHLAYLEISÖÄ oli kertynyt koko salin täydeltä. P er inteinen wanhan ajanjoulupöytä ka tettu Majvikiin Perinteinen wanhan ajan joulupöytä on katettu Majvikin jugendlinnaan Kirkkonummelle 9.­22. joulukuuta alkaen arkisin klo 11.30 ­ 14.00 välisenä aikana. Suussa sulavat jouluherkut odottavat jälleen lounastajia ihastuttavassa jugendlinnassa, jossa keittiömestari Mikko Hukari henkilökuntineen on loihtinut herkullisen joulupöydän hyvän ruoan ystävien iloksi. Tunnelmallisen lounastuokion täydentää jugendlinnan viehättävä ilmapiiri. Joululounaan alkajaisiksi voi nauttia monipuolisen kalapöydän antimia runsaine kalavaihtoehtoineen sekä mätineen. Tarjolla on mm. lasimestarin silliä, katajanmarjasilakkaa, sherrysilliä ja keitettyjä perunoita, siian- ja kirjolohenmätiä, smetanaa ja sipulia, graavisuolattua lohta, sinappikastiketta, marinoitua siikaa, kylmäsavulohigalantiinia ja jokirapucocktail. Joulutunnelmaa voi nostattaa lisäksi nauttimalla poronpaistia, palvattua lampaanviulua ja minttuhyytelöä, maalaispateeta ja kirsikkahilloketta, metsäsienisalaattia, rosollia ja punajuurikermaa, vihersalaattia ja talon kastiketta sekä leipää ja voita. Lipeäkala, joulumakkarat ja -laatikot sekä kinkku Majvikin omalla sinapilla höystettynä kuuluvat luonnollisesti sesongin ruokapöytään. Herkuttelutuokion täydentää silmiä ja makuhermoja hivelevän jälkiruokapöydän antimista nauttiminen. Mukaan Majvikin joululounaalle pääsee tekemällä pöytävarauksen Sari Tammelin puh. 29551391 tai Teija Pahkala 29551250. MIKKO Hukari toimii Majvikin keittiömestarina. Hän ja toimitusjohtaja Lars Nyberg toivottavat hyvän ruoan ystävät tervetulleiksi Majvikin jugendlinnan joululounaalle. JOULUKINKKU Majvikin omalla sinapilla höystettynä kuuluu lounaan herkkuihin.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 9 Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio: Ei mitään syytä ripotella tuhkaa päälle! loustilanne näytti auvoiselta. Se heijastui ilmeisesti myös lautakuntiin, koska niiden esitykset ylittivät peräti 8 miljoonalla eurolla kehysarvion toimintamenot. Kaksivaiheisessa virkamiesvalmistelussa päästiin kuitenkin jopa alle kehysarvion tason, mikä tiesi merkittävää vähennystä lautakuntien esittämiin henkilöstöresursseihin. Talousarvion poliittinen käsittely ei tuonut siihen olennaisia muutoksia. Uskonkin, että saavutettu budjettisopu on osoitus yhteisestä vastuullisuudestamme. Toivottavasti tämä kantaa meitä myös tuleville vuosille, sanoi Aarnio. nion mukaan voitu kasvattaa väljemmällä seulalla ja nämä ovat jääneet pysyviksi menoiksi, mutta jatkossa priorisointi on hänestä tehtävä tarkemmin. ­ Uudet koulu- ja päiväkotirakennukset tarvitsevat henkilöstönsä, samoin vanhustenhuolto. Valtakunnalliset palkkaratkaisut ovat nostaneet myös kuntatyöntekijöiden palkkoja. Ja väitänpä, että organisaation pyörittämisessä tarvittavia ns. hallinnollisia tai asiantuntijavirkoja on kunnassamme asukaslukuumme nähden vähän. Puheet toiminnan tehottomuudesta eivät todellakaan lisää henkilöstömme motivaatiota tai helpota rekrytointia tulevaisuudessa, tähdensi Aarnio, joka uskoi ennemmin kannustamiseen ja uusien toimintatapojen kokeiluun. miten valitettavasti ilman suhdanneharkintaa, hän tähdensi ja arveli varovaisen optimistisena, että kun tilanne muuttuu ­ kenties jo vuonna 2010 ­ kunta on suhteellisen iskukykyinen vastaanottamaan sekä yritystoimintaa että uusia veronmaksajia. ­ Kuntakeskus tarjoaa tuolloin kenties parin vuoden hiljaiselon jälkeen rakennusteollisuudelle suuria asunto- ja liiketilakohteita, kantatien muuttaminen moottoritieksi on käynnistymässä ja Jorvas ­ Inkilän -alueen suunnittelu pääkaupunkiseudun läntiseksi portiksi on niin ikään jo kaavoitusvaiheessa. Kirkkonummella ei ole siis mitään syytä ripotella tuhkaa päällensä, Aarnio visioi ja kiitti kaikkia valtuutettuja heidän panoksestaan ­ ajan, osaamisen ja näkemysten luovuttamisesta Kirkkonummen kehittämiseen. ­ Ja teille, jotka jatkatte työtä, haluan toivottaa malttia, viisautta ja yhteistyökykyä kuntamme tulevien haasteiden ratkaisemiseen. L.K. KUNNANJOHTAJA Tarmo Aarnio kiitti valtuutettuja heidän työpanoksestaan kuluneella kaudella. Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio muistutti omassa talousarviopuheessaan, että käsiteltävänä olleessa ja perinnöksi seuraavalle valtuustolle jäävässä budjettiesityksessä on yhtäläisyyksiä neljän vuoden takaiseen tilanteeseen. ­ Silloinkin kunnallistalouden kehitys oli epävarmaa ja kunnan vuosikate jäi jopa negatiiviseksi. Tuloveroprosenttia oli silloin nostettava nykyiseen 18,25 %:iin, mutta tilanne kohentui kuitenkin nopeasti ja viime vuoden 2007 tilinpäätösluvut olivat jopa hyvän ja erinomaisen välillä. Koko kansantalouden kasvu vaikutti Kirkkonummellakin täydellä voimallaan, Aarnio totesi ja piti tämänvuotista talousarvion laadintaa poikkeuksellisen haastavana. Sen tekemistä varjosti myös alati heikkenevä talousennuste. ­ Vielä kesäkuun alussa, kun kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2009 kehysarvion, ta- Kustannuksiin nousua Myös Aarnio piti erityisenä haasteena n. 30 miljoonan euron vuosittaista investointitasoa, mikä väistämättä johtaa kunnan velkaantumiseen ja taloudellisen liikkumavaran pienentymiseen tulevaisuudessa. ­ Vaikka tässä on runsaasti kunnallisteknisiä investointeja, monet suuret uudisrakennushankkeet, mm. kolme koulua, tarkoittavat vääjäämättä myös henkilökunnan voimakasta lisäystä, Aarnio muistutti ja arvioi, että paineet myös kunnallisten palvelujen laadun parantamiseksi tarkoittavat käytännössä kustannusten nousua. Pankin peruspalvelut 0 euroa Henkilöasiakkaiden peruspalvelut ilman kuukausimaksuja! Soita tai tule käymään Lena p. 010 444 5643 Ring eller besök vårt kontor Personkundernas vardagsservice utan månadsavgifter! Palvelutarpeisiin vastattava Aarnion mukaan kunnassa ole tarvetta irtisanomisiin tai lomautuksiin budjettikurin ansiosta. ­ Päinvastoin ­ uusia tai parantuvia lähipalveluja aletaan tarjota hoivakodissa, Kartanonrannan koulussa ja päiväkodissa, Nissnikun ja Kolsarin päiväkodeissa sekä uudella paloasemalla, listasi Aarnio ja totesi, että jatkoa seuraa myös Veikkolan, Masalan ja Bobäcks skolanin koulujen myötä. ­ Kunta hyödyntää nyt heikkenevää rakentamisen suhdannekehitystä ­ kenties ensimmäistä kertaa eikä nytkään kovin tarkoituksellisesti. Palvelutarpeisiin on yksinkertaisesti vain vastattava, useim- Priorisointia tarvitaan Taloudellisesti hyvinä vuosina toimintamenoja on Aar- Kirkkotallintie 2. www.handelsbanken.fi/kirkkonummi Lahjaideoita, ole hyvä! Gåvotips, var så god! Bilsom Kuulosuojaimet radiolla/ FM hörselskydd Työhanskat heijastimilla / Arbetshandskar med reflex Kom ihåg dina närm aste med ett praktiskt presentkort till Järn centralen. Muista läheistäsi kätevällä lahjakorti lla Rautakeskukseen. UUTUUS! / NYHET! Puma turva/työjalkineet. Mallistossa jalkineet ulko- ja sisäkäyttöön./ Puma säkerhet/arbetsskor. Bland modellerna skor för både inne- och utebruk. Tässä varrellisessa mallissa, hyvä vedenkesto, joustava L-Protection turvapohja, liukastumista estävä TPU-pohja. Tekokkaasti hengittävä vuori. Öljyn kestävä, antistaattinen pohja vaimennustyynyllä. / Den här modellen med skaft tål vatten bra, har smidigt L-Protection säkerhetssula, TPU-sula som hindrar halkning. Fodret andas effektivt. Är oljebeständig, antistatisk sula som är försedd med stötdynor. 59,90 AEG Akkuporakone ja ruuvinväännin kahdella akulla + käsivalaisin/ Borrmaskin med två batterier + handlampa 5,90 Alumiininen korvatulppien säilytyssylinteri ja 2 paria korvatulppia/ Aluminiumtub med 4 hörselproppar 119,00 5,00 Joulukuuset meiltä/ Julgranar från oss alkaen/ fr.o.m. 16.12. Harrastajalle/För den aktiva Dremel 300 monitoimityökalupaketti/ multi verktygspaket 115,00 Tule ja kokeile! / Kom och pröva! Muista Bonus! / Kom ihåg Bonus! 99,00 Kokoamme Sinulle lisäksi viikottain lahjaideamme. Tule ja tutustu lahjapöytäämme! Hos oss får du olika gåvotips varje vecka. Kom och bekanta dig med vårt gåvobord! Kirkkonummi/Kyrkslätt, Munkinmäentie/Munkkullavägen 6. Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-19, la/lör 8-16.
• 10 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Esitelmällä pimeästä energiasta 150 kuulijaa Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa 18.11. professori Kari Enqvist, jonka aiheena oli Pimeä energia ­ mysteeri? Esitelmä pidettiin Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta rahoitti esitelmän. Esitelmällä oli 150 kuulijaa. Havaintojen mukaan 74 % maailmankaikkeuden yhteenlasketusta massasta ja energiasta on näkymätöntä, ns. pimeää energiaa, joka saa avaruuden laajenemaan kiihtyvällä nopeudella. Tämä kiihtyvä laajeneminen alkoi noin 6 miljardia vuotta sitten. Pimeän energian olemus on nykykosmologian suurin mysteeri. On kuitenkin vielä mahdollista, että pimeä energia on vain seurausta havaintojen väärästä tulkinnasta. Kari Enqvist on teoreettinen fyysikko ja kosmologian professori Helsingin yliopistossa. ole aikaa ennen alkuräjähdystä samassa mielessä kuin pohjoisnavalta ei enää pääse pohjoisemmaksi. Esitelmöitsijä esitti seuraavaksi maailmankaikkeuden historiasta aikajanan. Alkuräjähdys sattui 13,7 miljardia vuotta sitten. Alussa oli alkusingulariteetti. Lähes alussa oli kosmisen inflaation aika, jolloin laajeneminen tapahtui valoa nopeammin. Sitten alkeishiukkaset saivat massansa ja kvarkit sitoutuivat protoneiksi. Atomiytimien synty alkoi sekunnin kuluttua alusta. Alkoi aineen valtakausi. Maailmankaikkeus muuttui läpinäkyväksi 380.000 vuoden kuluttua alkuhetkestä. Tästä hetkestä on peräisin mikroaaltotausta, jota on tutkittu mm. satelliiteilla. Mikroaaltotaustaa ovat mitanneet COBE-satelliitti, joka lähetettiin 1992 sekä WMAP-satelliitti, joka lähetettiin avaruuteen 2001. Ensi vuoden keväällä on tarkoitus lähettää Planck-satelliitti Maata kiertämään. Planckin suunnittelussa ovat mukana myös suomalaiset tutkijat. Satelliitit ovat löytäneet taustasäteilystä 1/100.000 asteen luokkaa olevia lämpötilaeroja. Nämä lämpötilaerot ovat synnyttäneet galaksit. kiihtymisen. Pimeä aine on läpinäkyvää ­ se ei lähetä eikä vastaanota sähkömagneettista säteilyä. Se vaikuttaa painovoimallaan. Yksi mahdollinen ehdokas pimeäksi aineeksi ovat mustat aukot. Ne eivät kylläkään pysty selittämään kaikkea pimeää ainetta. Tai sitten se voi koostua tuntemattomien alkeishiukkasten muodostamasta kylmästä kaasusta. Hyvä ehdokas tällaiseksi on supersymmetrisen teorian ennustama neutraliinohiukkanen. Mm. näitä hiukkasia voidaan yrittää löytää CERNin uudella LHC-kokeella, jota yritettiin käynnistää tänä syksynä. Esitelmöitsijä sanoi, että ensimmäinen suora havainto pimeästä aineesta saadaan kenties kymmenen vuoden kuluessa. ma on aina samanlainen, tyypin Ia supernovia voidaan käyttää standardikynttilöinä, jotka ovat aina yhtä kirkkaita. Einsteinin yhtälöiden mukaan laajenemisnopeus riippuu universumin sisältämästä aineesta ja energiasta. Niiden (mm. galaksien) massa ja energia pyrkivät hidastamaan laajenemista. Havaittiin kuitenkin, että kaukaiset supernovat olivat odotettua himmeämpiä. Ne ovat siis kauempana kuin näyttivät eli avaruus oli laajentunut odotettua nopeammin. Siispä avaruuden laajenemisen täytyi olla kiihtyvässä liikkeessä. Tämän kiihtyvän liikkeen syynä täytyy olla pimeä energia. Laajenemisvauhti alkoi kiihtyä n. 6 miljardia vuotta sitten. Tulevaisuudessa tyhjiöenergia määrää universumin laajenemisen. Laajeneminen kiihtyy jatkuvasti. Lopulta laajenemisnopeus ylittää valon nopeuden ja galaksit katoavat näkyvistä. Pimeä energia Pimeä energia ei koostu hiukkasista. Se on sukua tyhjiöenergialle, joka on kosmologisen vakion suuruinen. Pimeä energia on yleisempi, kosmologinen vakio voi muuttua ajan kuluessa. Pimeä energia osallistuu maailmankaikkeuden kehitykseen painovoimavaikutuksellaan, koska energia on massaa ja massa energiaa. Pimeä energia löydettiin, kun tutkittiin avaruuden laajenemista tyypin Ia supernovien avulla. Tyypin Ia supernovat ovat kaksoistähtiä, joissa on valkoinen kääpiö ja punainen jättiläinen. Punainen jättiläinen vuodattaa ainetta valkoiseen kääpiöön. Valkoisilla kääpiöillä on maksimimassa 1,4 Auringon massaa. Kun tämä massa ylittyy, valkoinen kääpiö romahtaa neutronitähdeksi ja se räjähtää supernovana. Koska tapahtu- Historiaa Esitelmöitsijä aloitti lyhyen historiakatsauksen William Herschelistä, joka PROFESSORI Kari Enqvist esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto. 1700-luvun loppupuolella yritti tähtilaskentojen avulla määrätä Linnunradan muodon ja laajuuden. 1900-luvun alussa hollantilainen Jacobus Kapteyn sai ensimmäisen arvion Linnunradan koolle. Linnunradan todellinen koko ja Auringon paikka selvisi 1920-luvulla Harlow Shapleyn tutkiessa pallomaisten tähtijoukkojen jakautumaa. 1917 Albert Einstein sovelsi vastakehittämäänsä yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen. Hän tuli siihen tulokseen, että Linnunradan eli maailmankaikkeuden tulisi romahtaa kasaan. Tästä hän pääsi sillä, että hän lisäsi teoriaan ylimääräisen termin, kosmologisen vakion. Se on tyhjiön energiaa, joka puskee avaruutta erilleen. 1920-luvun alkupuolella Edwin Hubble osoitti, että Andromedan sumu M31 on selvästi Linnunradan ulkopuolella ja ratkaisi näin pitkäaikaisen kiistan kierteissumujen ja Linnunradan suhteesta. Sitten vuonna 1929 Hubble julkaisi tutkimuksensa, joka osoitti galaksien etääntyvän sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat. Eli avaruus laajenee. Tämän jälkeen Einstein totesi, että kosmologinen vakio oli "elämäni suurin möhläys". Onko teoria oikea? Pimeä energia on teoreettinen ongelma, joka on nykykosmologian suurin haaste. Onko pimeää energiaa varmasti olemassa? Laajenemista ei nähdä, ainoastaan valoa. Pimeä energia on tulkinta, joka esiolettaa homogeenisen maailmankaikkeuden. Onko teoria varmasti oikea? Onko yleinen suhteellisuusteoria väärä? Pitääkö yleistä suhteellisuusteoriaa laajentaa? Se ei ole yleisin mahdollinen gravitaatioteoria. Voivatko epähomogeniat selittää kiihtyvän laajenemisen? Mitä universumissa on? Maailmankaikkeudessa on tavallista, atomeista koostuvaa ainetta vain 4 %. Pimeää ainetta on 22 %. Sillä on gravitaatiovaikutus, mutta sillä ei ole vuorovaikutusta tavallisen aineen kanssa. Loput 74 % on pimeää energiaa, joka saa aikaan avaruuden laajenemisen Tieteellinen keskustelu jatkuu kiivaana... Seuraavana Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on vuorossa Ilmatieteen laitokselta Harri Haukka, jonka aiheena on Mars ja Phoenix-luotaimen tulokset. Esitelmä on Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa tiistaina 16.12. klo 18.30 lähtien. WMAP-satelliitin kuva maailmankaikkeuden taustasäteilystä. Punaiset kohdat ovat kuumempia ja siniset kylmempiä kohtia. Kuva Nasa. SEPPO LINNALUOTO Alkuräjähdys Einsteinin teorian mukaan alkuräjähdys ei tapahtunut missään tietyssä paikassa. Maailmankaikkeus syntyi kerralla kaikkialla. Alussa kaikki aine ja energia oli pakkautuneena äärimmäisen tiheään tilaan. Aika ja avaruus saivat alkunsa itse alkuräjähdyksessä. Avaruus ei laajene mihinkään tyhjään tilaan. Mitä sitten oli ennen alkuräjähdystä? Einsteinin teorioiden mukaan ei mitään, aika ja avaruus syntyivät alkuräjähdyksessä. Ei ENVISTIN esitelmää kuunteli 150 kuulijaa. Kuva Seppo Linnaluoto.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 11 Kulttuuritoimintaa kaikille kuntalaisille Säästöpankkisäätiö ja Kirkkonummen kunta allekirjoittivat Volsin kartanon sopimukset ­ Säästöpankkisäätiöllä on tarkoitus käyttää VoIsin kartanon rakennuksia ja puistoaluetta kuntalaisten erilaisiin kulttuuri-, koulutus- ja vapaa-ajan tarkoituksiin eli siellä voidaan järjestää mm. näyttelyitä, konsertteja, häitä jne. Säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaisesti säilyttää kartanon kulttuuri arvo ja entisöidä päärakennus alkuperäisen tyylin mukaisesti, samoin puistoalue entisöidään mahdollisuuksien mukaan, sanoi Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt:n eli paikallisen Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Johan Karlsson tiistaina 9. joulukuuta kun Volsin kartanon kauppakirja ja vuokrasopimus allekirjoitettiin Kirkkonummen kunnan kanssa. Historialliseksikin luonnehditussa sopimusten allekirjoitustilaisuudessa läsnä olivat Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja talousjohtaja K-G Lindström, jotka allekirjoittivat sopimukset kunnan puolesta. Kirkkonummen Huolto toivottaa asukkailleen hyvää, turvallista ja kotoisaa joulua! Tervetuloa glögille perjantaina 12.12. klo 12 ­ 15 Tallinmäki 4 Kirkkonummen Huolto önskar sina invånare en god, fridfull och hemtrevlig jul! Välkomna på glögg fredagen 12.12 kl. 12 ­ 15 Stallbacken 4 VOLSIN kartanon saneeraustyöt voivat vihdoin alkaa. "Tupaantuliaisia" siellä vietetään viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. päröivän n. 5,6 ha:n maa-alueen ja ostaa päärakennuksen, sen ympäröivine rakennuksineen. Kunnan käyttöön jää vielä kartanon talousrakennukset. Säätiö aikoo säilyttää kartanon kulttuuriartäimellä turvata. Säätiö on nimennyt rakennusmestari Leif Slotten, joka edustaa Gamlakarleby Hus Ab-nimistä yhtiötä vastamaan entisöinnistä ja arkkitehti UllaMaija Liljan, joka edustaa Arkkitehtitoimisto Lilja Oynimistä yhtiötä vastaamaan suunnittelusta. Volsin kartanon historia 1600-luvulta Volsin kartanon historia alkaa 1600-luvulta, jolloin tilan omisti Erik Bure. Nykyinen päärakennus, joka lienee peräisin 1700-luvulta, on vanhin säilynyt kartanorakennus Kirkkonummella. Ennen päärakennuksen pidennystä 1918 talossa on nk. karoliininen pohjapiirros ja taitekattoinen talo on rakennettu kustavilaiseen tyyliin. Tila siirtyi 1892 Kirkkonummen kunnan omistukseen ja kartano toimi vapaussodassa hallitusjoukkojen sairaalana. Kartanossa harjoitettiin 1960-luvulle saakka maanviljelystä. Koulu sekä vanhainkoti olivat kunnan ylläpitämiä. Päärakennus on seissyt asumattomana vuosikymmenet. Asiantuntijoiden mukaan rakennus on sellaisessa kunnossa, että se voidaan vielä pelastaa. SATU HOLMLUND Välkommen på kaffe och kaka! Ingå kontor, måndag 15.12 kl. 10.00­16.00. Karis kontor, onsdag 17.12 kl. 10.00­16.00 På plats finns kontorschef Mirja Siggberg, som går i pension, och nya kontorschefen Päivi Gardberg. Välkommen att med hela familjens kraft fira vår avskeds- och samtidigt välkomststund! Under dagens lopp ordnas utlottning bland alla deltagare. Med oss har vi experter, av vilka Du kan få goda råd inom placeringsärenden i detta marknadsläge. Dessutom får Du information om övriga bankärenden som Du undrar över, bla konton, kort, krediter, skadeförsäkringar och de värdefulla nyckelkundsförmånerna. Nog kommer Du väl och prata med oss. Hjärtligt välkommen! Karis, Köpmansgatan 11 nordea.fi Ingå, Bollstavägen 1 SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ ja Kirkkonummen kunta allekirjoittivat Volsin kartanon kauppakirjan ja vuokrasopimuksen kunnantalolla 9.12.2008. Tilaisuudessa läsnä olivat kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen, talousjohtaja K-G Lindström, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Säästöpankkisäätiön asiamies Krister Malmström, delegaation puheenjohtaja Kaj Alakoski, hallituksen puheenjohtaja Johan Karlsson ja Maanomistajien Arviointikeskuksen lakimies varatuomari Tuomo Ratinen. Kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen oli myös paikalla. Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt:n puolesta nimensä sopimukseen laittoivat hallituksen puheenjohtaja Johan Karlsson ja asiamies Krister Malmström. Säätiön delegaation puheenjohtaja Kaj Alakoski ja Maanomistajien Arviointikeskuksen lakimies varatuomari Tuomo Ratinen olivat niinikään paikalla edustamassa säätiötä. Sekä kunnanjohtaja Tarmo Aarnio että säätiön hallituksen puheenjohtaja Johan Karlsson ilmaisivat sopimusten allekirjoitustilaisuudessa tyytyväisyytensä siihen, että yli 20 vuotta tyhjillään ollut Volsin kartano saneerataan vihdoin arvoiseensa kuntoon. Suotuisa tulokehitys sekä osingonjakopolitiikka olivat avainsanoja siihen, että Kirkkonummen Säästöpankkisäätiö päätyi esittämään kiinnostuksensa Volsin kartanoon. Säätiö ja kunta sopivat, että Säätiö vuokraa 40 vuodeksi kartanokeskusta ymvon ja entisöidä n. 300 neliön suuruisen päärakennuksen 1800­1900 vuosisadan taitteen tyylin mukaisesti. Säästöpankkisäätiöllä on tarkoitus käyttää VoIsin kartanon rakennuksia ja puistoaluetta kuntalaisten erilaisiin kulttuuri-, koulutus- ja vapaa-ajan tarkoituksiin ja säätiön näkemys on, että kartanoa voidaan muun muassa käyttää museo-, kotiteollisuus-, taidetaonta-, näyttely, kokous-, seminaari-, yöpymis-, tarjoilu- sekä viihdetoimintaan. Toiminnasta osa tulee olemaan kaupallista ja osa aatteellista toimintaa. Kuntalaisilla sekä kunnan järjestöillä on tulevaisuudessa mahdollisuus käyttää tiloja kohtuullista korvausta vastaan. Säästöpankkisäätiö vastaa kunnostamissekä ylläpitokustannuksista yleishyödyllisenä organisaationa, jonka tavoitteena on tukea yleishyödyllistä sekä yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa kotiseudullaan. Volsin kartanon arvokkaan kulttuuri ympäristön säilyminen avoimena yleisölle voidaan näin pitkällä täh- Nordea Bank Finland Abp
• 12 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Lapsityön pastori Leena Salmensaari 50 v. Koti, kirkko ja kulttuuri "Nämä ovat elämäni kolme tärkeintä", sanoo pastori Leena Salmensaari, joka juhlii joulukiireiden keskellä syntymäpäiväänsä. Joulun aika on ihanaa aikaa, poltetaan kynttilöitä ja valmistaudutaan joulun juhlaan. Ainoa haittapuoli on jokavuotinen kiire, koska tapahtumia ja tilaisuuksia ennen joulua on paljon, mutta ilo ja juhlan tuntu säilyy kiireessäkin mukana. Kirkon naisasianainen Tällaisen lempinimen sain toimiessani kuuden vuoden ajan Naisteologien puheenjohtajana. Tuohon aikaan sattui useampia ristiriitatilanteita seurakunnissa, kun miespuoliset kollegat kieltäytyivät yhteistyöstä naispapin kanssa ja onhan näitä ollut tässä viime vuosinakin. Näissä tilanteissa havahduin siihen, että kirkko ei olekaan se unelmieni työpaikka, jossa kaikki tekevät sovussa yhteistyötä. Jokaiseen työpaikkaan liittyy tietysti organisaatioon ja henkilösuhteisiin liittyviä ongelmia, mutta se, että sukupuolen perusteel- toimiessani Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana, se oli varsinainen näköalapaikka ja verkostoituminen erilasiin järjestöihin ja organisaatioihin. Kulttuuri Mistä ammennat energiasi Leena? "Kyllä kodista saan perusenergiani, mutta sitä täydentää kulttuuri eri muodoin. Kuuntelen mielelläni musiikkia, kotona takkatulen ääressä syksyyn kuuluu Bachin soolosellosonaatit ja nyt on joulumusiikin aika. Säveltäjistä Bachin ohella Beethoven ja Sibelius ovat suosikkejani, lieneekö sillä osuutta asiaan, et- usein Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlat ovat kuuluneet kesiini jo monen vuoden ajan. Taidenäyttelyt tuovat uusia näkökulmia ajatteluun ja ne antavat monesti aiheita puheisiin ja saarnoihin. Arvostan suomalaisia taiteilijoita, joista viime vuosina on nostettu esiin erityisesti naistaiteilijat, esim. Ellen Thesleffin värimaailma on lumoava, lilan eri sävyt ovat mielivärejäni. Kirkkonummi Kirkkonummella seurakuntatyö on minulle tärkeä ja siinä kohtaamani ihmiset. Aivan uusi ulottuvuus on ollut saada toimia avustajana Kirkkonummen Sanomissa ja tehdä kulttuurijuttuja lehteen. Tämän olen kokenut itselleni kirjoittajakouluksi. Jutun valmistaminen on aika samanlaista kuin puheen tai saarnan teko. Usein laajasta materiaalista pitää löytää se keskeinen teema ja tiivistää materiaali sen ympärille. Olen iloinnut tästä mahdollisuudesta olla mukana Kirkkonummen Sanomien tiimissä. Koti Lapsuudenkoti on SydänHämeessä, Lammilla, jossa Leena asui kirkon vieressä. "Pyhäkouluun halusin viisi vuotta vanhemman sisareni mukaan kaksivuotiaana. Minut otettiin mukaan, vaikka pyhäkoulunopettaja totesi minun olevan vähän pieni. Päiväkerho oli minulle lapsena viikon kohokohta, siellä oli tosi kivaa. Seurakunta tuli tutuksi ja kirkossa käytiin perheen kanssa. Nuorena pidin kerhoja ja toimin isosena ripareilla ja tästä aika luontevaa olikin sitten hakeutua teologiseen tiedekuntaan opintojen pariin", kertoilee Leena. Samalta teologikurssilta löytyi puoliso Seppo, jonka kanssa yhteinen koti on tärkeä rentoutumis-ja latautumispaikka. Kotona lapsista asuu vielä nuorimmainen Antti, joka on menossa kesällä rippileirille. Tytär Mannu valmistuu keväällä liikunnanohjaajaksi ja on tehnyt töitä Kirkkonummen Urheilijoiden parissa ja esikoispoika Timo viimeistelee opintojaan Teknillisessä Korkeakoulussa Otaniemessä. JOULUKUUSI tuo tuoksua ja tunnelmaa niin kotiin kuin kirkkoon, toteaa 50-vuotispäiväänsä valmistautuva pastori Leena Salmensaari. kennus ja vierailijana on kiva käydä katsomassa paikkakunnan kirkkoa. Kirkkovierailussa vaikka turistinakin on pyhyyttä läsnä.", toteaa Leena. Lapsuuden kotikirkko Lammilla on keskiaikainen kivikirkko ja sen vuoksi Kirkkonummen kirkko on tuntunut "omalta kotikirkolta". "Olen ollut työssä Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa nyt neljä vuotta lapsityön pappina ja viihtynyt hyvin. Täällä on paljon lapsia ja nuoria ja seurakunta on antanut resursseja lapsityöhön. Meillä on ammattitaitoinen ja työhönsä erittäin hyvin motivoitunut lastenohjaajajoukko, iloitsen yhteistyöstä heidän kanssaan. Monet perheet ovat tulleet tutuiksi toimitusten yhteydessä ja on ilo tavata heitä esim. 4-vuotissynttäreillä ja huomata lasten kasvu ja kehittyminen. Se mikä eroaa selvästi edelliseen työhöni Espoon seurakuntayhtymän kouluttajapappina on työhuone, oikeastaan tuntuu siltä, että työpöytä on salkku ja työhuone auto. Työhön liittyy paljon liikkumista paikasta toiseen ja erilaista tavaraa ja rekvisiittaa kulkee mukana. Työvälineistä kannettava tietoko- Kahvia ja konsertti Leenan syntymäpäivän johdosta Kirkkonummen srktalolla on vietetään juhlaa ma 15.12. klo 15­18. Tervetuloa kaikki, jotka joulukiireiltänne ennätätte kahville ja kakulle, toivottaa Leena. Illan konserttiin Kirkkonummen kirkossa klo 19, jossa esiintyvät Hannu Jurmu ja Lohjan kaupunginorkesteri kannattaa tulla, se on joulun tunnelmaan virittävä ilta, jatkaa Leena. Syntymäpäivämuistamiset päivänsankari toivoo osoitettavan Viron pyhäkoulutyön hyväksi lapsityön rahaston kautta, tili Op 555409-426445. ja lipaskeräys juhlapaikalla. Kirkko "Rakennuksina kirkot ovat tulleet minulle tutuiksi eri puolilla Suomea, kirkko on paikkakunnalla keskeinen ra- KULUVALLA viikolla on pidetty päivähoidon lapsille joulukirkkoja. Lapsityön pastori Leena Salmensaarella on näitä viikon aikana yhteensä 14. Kuvat: TIMO MERENSILTA ne on vertaansa vailla, sen avulla tiedot ja puheet pysyvät mukana, missä sitten liikunkin." kertoilee Leena. la syrjitään kollegaa, on mielestäni todella rankkaa henkistä väkivaltaa. Naisasiat tulivat tutuiksi laajemminkin tä meillä on Beethovenin kanssa sama syntymäpäivä, kenties" Ooppera kuuluu kulttuuriharrastuksiini, käyn Hiljainen Gloria-konsertti 15.12. klo 19 Kirkkonummen kirkossa Hannu Jurmu ja Lohjan kaupunginorkesteri Joulunviettoon kuuluvat joululaulut ja joulumusiikki. Konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia on Kirkkonummen kirkossa useita ennen joulua, jotka välittävät joulun tunnelmaa. Yksi niistä on konsertti Hiljainen Gloria, jossa Hannu Jurmu, tenori, laulaa matkasta kohti joulua yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. " Ensi lumi ja lumihiutaleet tuovat joulun maiseman ja jouluisen mielen", kertoo Hannu Jurmu, jonka lapsuuden joulut vietettiin Pudasjärven lumimaisemassa. "Tuolloin kuuntelin radiosta joululauluja ja koulun kuusijuhla oli kaamoksen keskellä ihana juhla, johon valmistauduttiin huolella. Pidin joululauluista ja äänitin niitä radiosta C-kaseteille ja myöhemmin ostin LP-levyjä", kertoo Tapiolan seurakunnan kanttori Hannu Jurmu. lulaulut kulkevat mukanani koko vuoden. Kiinnostuin keräämään joululauluja, levyjä ja nuotteja ja kiertelen antikvariaatteja, on sitten kesä tai talvi, tehden löytöjä sekä kotimaassa että ulkomailla", kertoo Hannu Jurmu, joka valmistautuu joulukuun konserttikiertueelle yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Yhdessä tehty levy Hiljainen Gloria sisältää tunnettuja joululauluja, mutta myös Jurmun keräämästä materiaalista esiin nostettuja vanhempia joululauluja. Joululaulujen paljous Hannu Jurmu aloitti joululevyn valmistamisen noin kaksi vuotta sitten valitsemalla runsaasta materiaalista ohjelmistoa. Valintakriteereinä olivat laulun tekstit, jotka puhuvat tämän päivän ihmiselle , toinen näkökulma joulutunnelman saavuttaminen sävelmin ja tietysti se, että laulu sopii tenorin äänialalle yksinlauluksi. "Yhteistyö Lohjan kaupunginorkesterin kontrabasisti Peter Gransin sujui mukavasti, pidimme useita palavereita ja löysimme lauluihin sopivat karakteerit" kertoo Hannu Jurmu. Hän myös kiittää Peter Gransin tekemiä sovituksia, jotka tuovat sointumaailman kautta hyviä mielikuvia joulunmaisemaan. "Lohjan kaupunginorkesteri on uskomaton joukko muusikoita, heiltä sujuu hyvin monenlainen musiikki ja näissä joululauluissa soittimille on sovitettu omia jouluntarinoita, kiittelee Hannu Jurmu yhteistyökumppaniaan. lusta orkesterisovituksen tätä levyä varten. Joulun matka alkaa lumihiutaleista, jotka vievät joulunajatuksiin joulua odotellessa. Joulunviettoon kuuluu joulunkirkkomatka ja kirkosta kotiin tullessa on jouluyön hiljaisuus. Hiljainen Gloria -Joulukonsertti Kirkkonummen kirkossa ma 15.12. klo 19. Han- nu Jurmu, tenori ja Lohjan kaupunginorkesteri johtajana Juha Nikkola. Liput 15 euroa. Lippuja voi ostaa ennakkoon Luckanilta ja Lippupisteen myyntipisteistä sekä tuntia ennen kirkon ovelta. Levyä myytävänä konsertissa. Teksti ja kuvat LEENA SALMENSAARI Jouluihminen "Olen jouluihminen ja jou- Kuusen juhlahetki on yksi niistä lauluista, joka jäi Hannu Jurmun lapsuusmuistoihin radiosta kuunneltuna. Tämän laulun nuotin hän löysi muutama vuosi sitten vuoden 1910 Joulupukki-lehdestä. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto ja sanat tehnyt Zacharias Topelius. Laulun tarina kertoo joulukuusen tarinan metsästä kotiin kannettuna, kynttilät ja koristeet oksilleen saaneena, kodin joulun keskipisteenä, jonka ympärillä joulun juhlaa vietetään. Laulun tarina on kuin joulunäytelmä, jonka keskellä joulukuusi on. Tämä laulu on Oskar Merikannon tähän mennessä löytynyt kolmas joululaulu! Hiljainen Gloria Levy päättyy nimikkokappaleeseen Hiljainen Gloria, joka on uusi joululaulu vuodelta 2005. Tämä on Antti Nissilän säveltämä ja hän teki lau- "HEI leijailkaa, hei heijailkaa te lumihiutaleet", Hannu Jurmu virittäytyy joulun konsertin tunnelmaan ensilumen myötä. OLEN jouluihminen ja joululaulut ovat kulkeneet mukanani nuoruudestani alkaen. Olen iloinen saadessani välittää jouluntunnelmaa näiden minulle rakkaiden laulujen kautta, kertoo Hannu Jurmu ja toivottaa tervetulleeksi joulukonserttiin Kirkkonummen kirkkoon.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 13 Oiva Toikka, Lintumies Professori Oiva Toikan lintuparveen kuuluu nykyisellään ainakin yhtä monta lintua kuin vuodessa on päiviä. Kaikki lasilinnut ovat yksilöitä kuten luonnossakin. Samalla ne ovat lasinpuhalluksen taidonnäytteitä ja sellaisenaan haluttuja keräilykohteita ympäri maailman. Toikasta tuli ornitologi sattumalta. Nuutajärven lasitehtaan värilasiosaaminen loi edellytykset Toikan lintumaailman syntyyn. Lasinpuhaltajien ja hiojien ammattikunnat ovat Mestari Toikan mielestä yhtä tärkeitä kuin suunnittelija. "Suunnittelijat tulevat ja menevät, mutta tekijät pysyvät" toteaa Toikka vaatimattomasti ja korostaa sitä, että oikeastaan jokaisen linnun jalkaosaan pitäisi kaivertaa pitkä rivi lopputuloksen ainutlaatuisuuteen vaikuttaneitten osaajien nimiä, samalla tavalla kuin happy endin jälkeen elokuvissa. Ensimmäiset linnut nousivat Nuutajärveltä lentoon v. 1972. Lintujen ulkoinen olemus vaihteli aluksi sen mukaan, minkä väristä lasia kulloinkin oli muun tuotannon takia tarjolla. Tavallinen katsoja ihailee lintujen kauneutta, mutta lasin ammattilainen näkee linnuista löytyvän lasiosaamisen koko kirjo. Lasihytissä työskentely vaatii nopeutta. Sula lasi taipuu ammattinsa osaavien taitajien käsittelyssä haluttuun muotoon. Siksi jokainen lintu on yksilö, ilmettään ja ilmiasuaan myöten. Kun suomalaista lasia oli valmistettu 300 vuotta vuonna 1981 lanseerasi Nuutajärvi Suomen vanhimpana lasitehtaana Pro Arte Vitrea -kokoelman, johon kuuluivat Alli, Fasaani, Riekko ja Kiiruna.Toikan lintukokoelma kansainvälistyi vuonna 1994. Birds by Toikka tunnetaan tänään jo ympäri maailman. Linnut ovat pesiytyneet etenkin Amerikan mantereelle, Japaniin, Saksaan ja Hollantiin. Keski-Euroopassa on keräilijöitä, joilta löytyy lähes kaikki linnut kattavia kokoelmia. Tosin täydellistä parvea on mahdoton kerätä, koska liike- ja yrityslahjoiksi suunniteltuja lintuja ei aina aluksi ymmärretty dokumentoida. ­ Katsojan tarvii vain tykätä, myhäilee Oiva Toikka. Professori itse nimeää mielilinnukseen aina sen uusimman. "Onhan sillä mahdollisuudet tulla ihan miten upeaksi vain". Lasinen lintukirja Birds by Toikka ­ Toikan linnut, WSOY, 2008 ilmestyi kirjakauppoihin kaikkien Oiva Toikan lintujen ystävien iloksi. Kirja on sekä suomen että englanninkielinen, mainio lahjakirja kauneuden ystäville. Toikan linnut ovat päässeet esille arvoisessaan asussa. Päivi Jantunen avaa esipuheessaan Nuutajärven Lasikylän asukkaan silmin lasin muuntumista taiteeksi. Hän kertoo myös Toikan menestyksistä maailmalla. Kun Oiva Toikka lähtee Amerikan lasimarkkinoille, hän ottaa mukaansa nuutajärveläiset luottopuhaltajansa ja näyttää länsirannikon lasialueen osaajille lintujen synnyn. Kirjassa esitellään normaalivalikoiman ja postimyynnin linnut, vuosilinnut ja vuosimunat sekä Iittalamyymälöiden erikoislinnut sekä vientiin suunnitellut linnut. Myös ensi vuoden vuosilinnut mustavalkeat pingviinit Ping ja Pang sekä tuimakatseinen pöllö Uhuu ovat ehtineet mukaan lintukirjaan. Rehndahlin valla ttoma t f ala bella t n yt kirjana Vastikään Kirkkonummen Vuoden Yrittäjänä palkitun Sussi Hildénin kotieläinpiha Rehndahlin vallattomat falabellat seikkailevat nyt omassa kirjassaan. Hellyttävässä opuksessa falabellaori Chali kertoo tarinoita kotitilalta Rehndahlista ja Toscanasta. Kuvaajana ja Chalin tulkkina on toiminut Nina Salonen. Vallattomat falabellat on uusi, monipuolinen hevoskirja, joka sisältää lämpimällä huumorilla kirjoitettuja tarinoita sekä tietoa maailman pienimmistä hevosista, falabelloista. Kirjassa on runsaasti hevostietoutta iloisessa ja helppolukuisessa muodossa. Lisäksi opuksessa on tunnelmallisia sekä hauskoja kuvia näistä maailman pienimmistä hevosista, jotka hurmaavat kauneudellaan ja älykkyydellään. Rehndahlin falabellaori Chali esittelee Nina Salosen avustuksella herttaisen laumansa, johon kuuluvat tammakuningattaret Bahia ja Barbie sekä näiden varsat Pinto ja Luba. Erityisen ylpeä Chali on pojastaan Pintosta, joka on astunut julkisuuden valokeilaan kiertelemällä mm. paikallisissa päiväkodeissa. Onpa Pinto käynyt tervehtimässä myös vanhuksia Veikkolassa. Omaa egoaan Chali ei kirjassa pidä vakan alla vaan tunnustaa suoraan olevansa paras ja komein falabellaori mitä maa päällään kantaa. PieniSuuri ori rakastaa paitsi tammojaan, myös porkkanoita ja omenoita, joiden vuoksi se seisoo vaikka takajaloillaan. Tai istuu ja vilkuttaa. Chali myöntää, että falabellat ovat erinomaisen kekseliäitä, fiksuja ja uteliaita ja samaa he vaativat myös omilta ihmisiltään. Ori odotteleekin innoissaan ensimmäistä hevosille tarkoitettua "Ensimmäinen ihmis-oppaani" kirjaa. Veikeät jekut ja leikkimisen ilo kuuluvat falabellan arkeen ja näistä asioista on nyt mahdollisuus lukea tuoreesta opuksesta. Samaa sarjaa on myös Vallattomat falabellat seinäkalenteri. Sekä kirjaa että kalenteria on saatavilla mm. Kirkkonummen kirjakaupasta. SH OIVA Toikka, lasiornitologi. 1970-luvulla Oiva Toikan tuotantoon ilmestyi lintujen lisäksi kiiltäväksi hiottuja lasikuutioita, joissa värikkään ytimen ympärille valetaan kirkasta lasia. Vuosikuutiot ovat lintujen ohessa keräilijöiden lemmikkejä. Ne toimivat pienoisveistosten tavoin yksittäin tai suurempina kokonaisuuksina. Vuoden 2009 vuosikuutio kätkee kirkkaaseen lasiavaruuteensa Oiva Toikan mukaan "kärttyisän ananaksen, joka yrittää pinnistää ulos". Oiva Toikka on syntynyt 1931 Viipurissa. Hän opiskeli Helsingin taideteollisessa oppilaitoksessa 1953­56 ja 1959­60. Hän työskenteli Arabialla 1950-luvulla, aloitti työnsä vakituisena suunnittelijana Nuutajärvellä 1963. Oiva Toikan suunnittelemat käyttölasisarjat Kastehelmi, Pioni, Fauna ja Flora kuuluvat kotien arjen kaunistajiin. Sarjallisen suunnittelunsa ohessa Toikka on tehnyt lintujen ja vuosikuutioiden lisäksi uniikkiesineitä lasista ja keramiikasta. Hän on suunnitellut myös painokankaita mm. Marimekolle. Viimeisimpänä villi ja värikäs Afrikan kuningatar. Oiva Toikalle on ansioistaan myönnetty Pro Finlandia -mitali 1980, Kaj Franck muotoilupalkinto 1992, Suomi-palkinto 2000 ja Prins Eugen -palkinto 2001. Toikan teoksia on kansainvälisesti arvostettujen museoiden kokoelmissa eri puolilla maailmaa. MAIJA PAAVILAINEN TOIKAN mielestä linnun syntyyn vaikuttavat kaikki lasitiimin ammattilaiset. VALLATTOMAT falabellat kirjan "kertojana" toimii Rehndahlin kotieläinpihan falabellaori Chali, joka tähän aikaan vuodesta on vahvasti joulutunnelmissa. Joulun Lahja ­ konsertti Kirkkonummen kirkossa 18.12. klo 19 Lions Club Kirkkonummi ­ Kyrkslätt/ NICE ry kutsuu yhdessä Nuorisokuoro Merituulen kanssa kaikki joulumusiikin ystävät perinteiseen joulukonserttiin Kirkkonummen kirkkoon torstaina 18.12. klo 19.00. kia. Esitän mielelläni rauhallisia ja koskettavia lauluja, joiden sanoman toivon pystyväni välittämään kuulijoille." nen, pianisti Antti Ahola ja lyömäsoittaja Sami Koskela. Konsertin sovitukset ovat pääosin Tarja Viitasen käsialaa. Tuotto hyväntekeväisyyteen Lions Club Kirkkonummi ­ Kyrkslätt/ NICE ry jatkaa vuotuista konserttiperinnettä, jonka tuotolla tuemme apua tarvitsevia kirkkonummelaisia lapsiperheitä sekä diabeetikkolasten virkistystoimin- Lasten äänissä joulun riemua Nuorisokuoro Merituulen raikkaat äänet soivat joulun riemua. Mukana on uusia, iloisia lauluja, kuten Mele kalikimaka ­ hawaijilainen joululaulu. "Yksi konsertin helmistä on uusi sovitus tutusta joululaulusta Varpunen jouluaamuna", kuvailee konsertin runsasta antia kuoronjohtaja Tarja Viitanen. "Kesäkuun konserttimatka EteläSaksaan toi kuorolle aivan uutta esiintymisvarmuutta ja rohkeutta tulkintoihin", hän iloitsee. Merituulen joulunalus täyttyy monista esiintymisistä: tämän lisäksi itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa, Lucia-juhla, Kauneimmat joululaulut sekä vielä jouluaaton aattohartaus. Konsertin muusikoita ovat huilisti Maija Huusko- Jo viides kerta "Joulun kiireiden keskeltä aikaisempiin konsertteihimme tulleet kuulijat ovat kiittäneet konsertin tunnelmaa, jonka avulla voi jo alkaa hiljentyä joulun viettoon", kertoo konsertin solisti Mirja Poikkeus. "Tänä vuonna omista soololauluistani löytyy mm. uusi Jukka Salmisen laulu Hiljaa tulet lähelleni, jonka teksti erityisesti koskettaa itseäni. Omassa ohjelmistossani on monien tunnettujen lauluntekijöiden, kuten Petri Laaksosen, Jukka Salmisen ja Pekka Simojoen lauluja. Heidän tuotantoaan laulan mielelläni ja nyt mukana on sekä harvemmin esitettyjä lauluja että perinteisempää joulumusiik- MIRJA Poikkeus, Tarja Viitanen ja nuorisokuoro Merituuli toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleeksi Joulun lahja -konserttiin Kirkkonummen kirkkoon to 18.12. klo 19. taa. Konsertti auttaa meitä järjestämään myös vuosi vuodelta suositummaksi tulleen LC NICEn talvipäivätapahtuman Winter Dayn helmikuussa Peuramaalla, jossa kuhisee aina iloista väkeä ja saamme nauttia yhdessäolosta ja lasten riemusta. Osalla konserttituotoista tuemme myös Merituuli-kuoron toimintaa. ­ Ota mukaan ystäväsi, sukulaisesi, tuttavasi ja asiakkaasi rauhoittumaan joulun kiireistä ja virittäytymään ihanaan joulun tunnelmaan! Joulun lahja- konsertin ohjelmamaksu on 10 aikuisilta, 5 lapsilta ja perhelippu 20. Ohjelmia saa ovelta tai etukäteen Mirjalta, puh. 0400-619255, mirja.poikkeus@pp.inet.fi, sekä Merituuli-kuorolaisilta. ­ Kiitämme yhteistyöstä Kirkkonummen Kukka- ja Hautauspalvelua, joka tukee toimintaamme lahjoittamalla kuorolaisten ruusut. ­ Tervetuloa, toivottavat Mirja ja Tarja sekä nuorisokuoro Merituuli ja NICE-leijonat.
• 14 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Sture Lindholm puheessaan Inkoossa: Västankvarnin kenttäoikeus teloitutti ainakin 62 henkilöä ­ Traaginen tosiasia, josta ei voi sulkea silmänsä on, että silloisen Inkoon kunnan alueella teloitettiin yhteensä ainakin 62 henkilöä, josta vain kaksi oli kirjoilla Inkoossa. Inkooseen tuotiin vankeja pohjoisesta, jotka sitten Västankvarnissa kuulusteltiin ja tuomittiin, huomattavan usein kuolemaan. Se kenttäoikeus, joka toimi siellä antoi kovin kevyesti kuolemantuomioita ja toteuttivat niitä silloisen kostovimman vangitsemina vaikka ylipäällikkö oli silloin jo kieltänyt kaikki sattumanvaraiset teloitukset, totesi kirjailija, opettaja Sture Lindholm juhlapuheessaan "90 vuotta sitten 1918" Inkoon kunnantalolla järjestetyssä itsenäisyyspäivän tilaisuudessa. Västankvarnin tapauksista vaiettiin melkein kokonaan jälkeenpäin ja koko tapahtumien ylle laskeutui häpeän varjo. Punainen puoli oli hävinnyt sodan ja he maksoivat siitä erittäin kovan hinnan. ­ Olen omissa tutkimuksissani tullut siihen johtopäätökseen, että kovin moni niistä jotka silloin olivat mukana teloituksissa ovat jälkeenpäin henkisesti kärsineet siitä erittäin paljon -mutta eivät mitenkään voineet puhua siitä. He kuuluvat minun mielestäni sodan todellisiin häviäjiin. Ja me jotka nyt istumme täällä voimme vaan kuvitella mitkä helvetin tuskat he ovat elämänsä aikana joutuneet kaikessa hiljaisuudessaan eläytymään läpi, totesi Lindholm. Suomen itsenäistyminen 91 vuotta sitten joulukuussa 1917 tapahtui huomaamatta. Se oli vasta vuosia myöhemmin kun alettiin juhlia 6. joulukuuta Suomen itsenäisyyspäivänä. ­ Vaikka tilanne maassamme oli kurja uuden vuoden tienoilla vuonna 1918 oletan kuitenkin, että kukaan ei vielä silloin voinut aavistaa sitä synkkää tulevaisuutta joka kohtalolla oli varastossa Suomen kansaa varten, sanoi Sture Lindholm. Vuosi 1918 oli hädin tuskin päässyt alkuun kun poliittinen tilanne riistäytyi käsistä ja aseet rupesivat puhumaan. Tammikuun loppupuolella poliittinen vasemmisto päätti lähteä vallankumoukselliselle tielle. Punaiset kaappasivat vallan Helsingissä ja muodostivat uuden hallituksen. EteläSuomi, Inkoo mukaan lukien, joutui pian punaisten haltuun, kun maan valkoinen hallitus pakeni Vaasaan ja aloitti sieltä sotilaallisen operaation punaisia ja venäläisiä vastaan. Tänä vuonna on kulunut tasan 90 vuotta sisällissodan kauhuista. Suojeluskuntalaiset, jotka olivat kokoontuneet Suitian kartanoon Siuntiossa joutuivat heti helmikuun kymmenentenä päivänä tulikoetukselle, kun muutama sata punakaartilaista läntiseltä Uudeltamaalta ja Lohjan seuduilta hyökkäsivät kartanoon. Suitian taistelu kesti koko päivän ja vaikka punaiset joukot pääsivät kartanonpihalle asti niin linnan kivimuurit kestivät tulta varsin hyvin. Punaiset joutuivat perääntymään. Ja verta oli vuodatettu. Vaikka valkoiset jälkeenpäin kirjoissaan ja lehti kirjoituksissa väittivät, että jopa 70 punaista oli kaatunut niin todellinen kuolonuhrien määrä oli seitsemän. Mutta huhtikuun alussa kaikki muuttui. Saksalaiset sotilaat nousivat maihin Hangossa ja ajoivat punaiset joukot pois täältä. Sekä Hanko että Tammisaari vallattiin heti ensimmäisenä päivänä, huhtikuun kolmantena. Karjaalla taisteltiin kiivaasti saksalaisten ja punaisten välissä huhtikuun kuudentena päivänä, ja samanaikaisesti päättyivät taistelut Tampereella valkoisten voittoon. Ensimmäiset saksalaiset saapuivat Inkooseen sunnuntaiaamuna huhtikuun seitsemäntenä päivänä. He tulivat ensin Fagervikin ruukille, josta punaiset pakenivat ilman taisteluja. Saksalaiset ovat muistikirjoituksissaan kirjoittaneet hyvästä vastaanotosta täällä Inkoossa. Vääpeli Wagner kirjoitti: Oli saatu kokoon maitoa, leipää, munia, lihaa, voita ja savukkeita, ja kaikki tämän tarjottiin valkoisilla pöytäliinoilla mikä oli saksalaiselle maailmansotilaallekin huomiota herättävää. Saksalaiset valloittivat Helsingin huhtikuun kolmantenatoista päivänä. Punainen hallitus pakeni Venäjälle, ja viimeiset sotatoimet tapahtuivat Kymenlaaksossa toukokuun alussa. Mutta sota oli vasta Suomen tragedian alku. Presidentti Halonen totesi puheessaan muistotilaisuudessa Tammisaaressa tämän vuoden kesäkuussa, että sisällissodan aikainen väkivalta, erityisesti sotatoimien kannalta tarpeeton väkivalta sekä taisteluiden tauottua jatkuneet teloitukset ja vankileireillä menehtyneet uhrit aikaansaivat kansallisen onnettomuuden, joka oman aikansakin mittapuun puun mukaan oli hyvin synkkä. Tämä onnettomuus meni niin syvälle, että sen yksityiskohdista on vaiettu. Kesti 80 vuotta ennen kuin virallisesti arkistoista alettiin selvittää kaikki uhrit myös punaisella puolella. Valtioneuvosto käynnisti pääministeri Paavo Lipposen toimesta vuonna 1998 sotasurmaprojektin, jonka tehtävänä oli perinpohjaisesti selvittää kaikki vuonna 1918 sodassa surmansa saaneiden tiedot. Sotasurmaprojektin tutkimuksen avulla kaikki so- ERIK Holmberg ja Bjarne Dahlman palkittiin kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä. Huomionosoitusta jakamassa sivistystoimenjohtaja Robert Nyman. dan uhrit ovat saaneet nimen, kuolinpaikan ja -päivän. Näiden tietojen avulla omaiset ja sukulaiset ovat saaneet tietää heille läheisten ihmisten kohtalon, niin valkoisten kuin punaisten. Suru on löytänyt kohteensa. Tarkemmat tosiasiat ovat auttaneet meitä suomalaisia myös kansakuntana käsittelemään tätä vaikenemisella peitettyä traumaa. Sisällissotaa, jossa menehtyi n. 37.000 suomalaista. Martina Malmberg. Kansanmusiikkia tilaisuudessa esitti Raaseporin musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye. Juhlapuheen "90 vuotta sitten 1918" piti kirjailija ja opettaja FM Sture Lindholm, jonka puheen jälkeen musisoivat Ida Wahlberg, viulu ja Erika Bergström, piano. Bjarne Dahlman ja Erik Holmberg palkittiin itsenäisyyspäivän juhlassa kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä. Ennen S:t Nicolaus gillescouterin järjestämää kahvitarjoilua ja Maamme-laulua juhlassa kuultiin vielä runonlausuntaa ja laulua kun Solbergs skolan oppilaat kertoivat "Suomen historiasta". Kuorolaulua esittivät Degerby bortblandade kör ja Hanna Noro, Taborkören ja Christel Hellsten sekä Matti Kontio, jotka esittivät lauluja "Hirdalin taistelusta". Solbergs skolan oppilaat runoilivat Inkoon itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin haudoilla suoritettujen kunniakäyntien ja jumalanpalveluksen jälkeen kunnantalossa järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Alkumusiikkia pianolla esitti Erika Bergström ja tervehdyssanat lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja SOLBERGS skolan oppilaat kertoivat "Suomen historiasta". RAASEPORIN musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye esiintyi Inkoossa. Käytöstä poistetuista koneista eroon: Elektroniikkaa Nigeriaan Nigerialainen Nosakhare Ogunbor kerää Suomesta käytöstä poistettua elektroniikkaa oman kansansa tarpeisiin Nigeriaan. Etupäässä laitteet menevät Edujen etnisen vähemmistön tarpeisiin. Laitteita kerätään mm. sairaaloihin, kouluihin, vanhainkoteihin sekä vammaisten koteihin. Tavaroiden hakemista varten Nosakhare on hankkinut ystäviensä kanssa pakettiauton, jolla he noutavat käytöstä poistetut tavarat ihmisten kotoa. Jo 15 vuotta Suomessa asunut Nosakhare Ogunbor on tähän saakka kerännyt elektroniikkaa lähinnä itä-Uudeltamaalta ja he ovat saaneet paljon hyvää tavaraa, joka lähetetään konteissa Nigeriaan. Tietokoneista voidaan ottaa vastaan ne, joissa on cd- tai dvd-asema. Muunlaisia ei kouluissa ja sairaaloissa voida käyttää, kertoo Ogunbor. Arkkupakastimet ovat heille arvokkaita, myös epäkuntoisinakin, sillä ne voidaan korjata teknisissä kouluissa. Myös Suomessa käytöstä poistettavat analogiset televisiot tulevat todella tarpeeseen, sillä Nigeriassa ei vielä siirrytä digitaaliseen tv-aikakauteen, muistuttaa Ogunbor. Kaikkea meille tarjottua emme pysty ottamaan vastaan, mm. pesukoneita, tiskikoneita ja liesituulettimia ei käytetä Afrikassa. Myöskään mattoja emme voi ottaa vastaan, sillä niiden vienti Nigeriaan on kielletty. Nosakharen ystävineen tavoittaa numerosta 0407282597 tai fax-numerosta 044-9272053. Nosakhare kertoo, että puhelinnumerot kannattaa laittaa muistiin, sillä keräys on jatkuvaa. Tukea hyväntekeväisyystyölle Nosahakre Ogunborin lisäksi keräyksen takana on Edo Social and Cultural Club Finland, joka on aloittanut projektin "practice makes perfect" tarkoituksena tukea nigerialaisia teknillisiä opistoja toimittamalla niille käytettyä käyttökelpoista tavaraa. Tämä käsittää videolaitteita, kopiokoneita, faxeja, matkapuhelimia, stereoita ym. elektroniikkaa. Pulaa on myös ompelukoneista, sähkögeneraattoreista kylmälaiteista jne. Edo Social and Cultural Club Finland on voittoa tavoittelematon, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on avustaa Nigeriaa ja erityisesti Edo-osavaltion ihmisiä koulutuksessa ja terveydenhuollossa. JS Kauniaisissa koulutetuin väestö v. 2007 Vuoden 2007 loppuun mennessä 2.854.000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisissa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 65 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 prosenttia. Suurin tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Kauniaisissa, 79 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä henkilöitä oli 1.552.000. Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 39 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 26 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen tutkinto oli miehistä 41 ja naisista 36 prosentilla. Korkea-asteen tutkinto oli miehistä 24 ja naisista 29 prosentilla. NIGERIALAINEN Nosakhare Ogunbor kerää käytöstä poistetun elektroniikan. Hän on hankkinut ystäviensä kanssa pakettiauton, jolla he hakevat laitteet ihmisten kotoa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 15 Stämningsfull medborgarfest på självständighetsdagen Finlands 91 år självständighet firades i Kyrkslätt Kyrkslätt kommun och Kyrkslätt församling ordnade dagen till ära en traditionell medborgarfest på självständighetsdagen. Festligheterna började med uppvaktning vid hjältegravarna, kransnedläggning. De stupade uppvaktades av Esbo-Grankulla-Kyrkslätt Krigsinvalider r.f. Kyrkslätt Krigsveteraner r.f, Espoon sotaveteraanit r.y Kirkkonummen jaosto, Kyrkslätt kommun, Kyrkslätt församlingar, Finska Vikens Marinkommando, Sigurdskåren, Reservistorganisationerna, Scouterna och andra organisationer. Efter följde Gudstjänst i Kyrkslätt Kyrka. Gudstjänsten förrättades av Tuula Leppämäki och Bo Ekstam. Musikinslaget Henrico Stewens orgelinslag och Ungdomskören Nuorisokuoro Merituuli fosterländska sånger höjde stämningen i kyrkan. Efter den högtidliga Gudstjänsten i vilka våra krigshjältar blev ihågkomna, de som offrat sitt liv för oss. Festligheterna i Kirkkoharjun koulu, där det bjöds på festkaffe. Studenterna i Omnia stod för delikat bakverk. Kommunens hälsning framfördes av kommunstyrelsen ordförande Pirkko Lehtinen. Hon berörde i sitt tal den rådande utvecklingen i kommunen. Invånarantalet ökar med ca. tusen personer årligen. Många nya byggnadsprojekt pågår, speciellt i centrum som förorsakar olägenheter både för bilister och för fotgängare, men detta virrvarr är bara tillfälligt. Vi har att se emot ett nytt ståtligt kommuncentrum. Den snabba försämringen av den globala ekonomiska situationen verkar också kommunens ekonomi t.ex. genomförandet av centrumområdet. Det är uppenbart att kommunen har en viktig uppgift att stöda barn och ungdom, men här behövs alla till talkot att ta hand om ungdomarna. Vi delar på ansvaret och gör vår andel enligt den plats vi har, sade Pirkko Lehtinen. MÅNGA föreningar uppvaktade vid hjältegravarna. MÅNGA bekanta deltog i festen. fler än vi, men vi hade en fått bättre skolning och vi var ett team som kände gemenskap, "Kaveria ei jätetä" kamraten lämnar man inte var gällande. Under vinterkriget var kölden för oss en räddande faktor. Gripande berättade Reino Perta om sina egna erfarenheter vid svåra stunder under krigen. Själv var jag sårad medvetslös när Jaska Hintikka räddade mig. Vår vänskap blev bestående. När det civila livet inträdde år 1944 var det svårt att genast leva normalt. Först senare glömdes krigsscenerna och trycket lättade sade 85-åriga Perta. Hur ter sig vår framtid, hoppas att vi får uppleva trygghet genom stöd den stund vi inte orkar sköta oss och inte klarar av att bo hemma. Glädjande att kommunen bygger vårdhem för dem som är i behov av vård. Det finns många personer som vi veteraner här i Kyrkslätt är tacksamma för bl.a Githa Backman på hälsocentralen, Maaret Eloranta och Veikko Vanhamäki som sköter veteranerna och församlingarna där vi gratis får hålla våra möten och fester. (Avsnitt från Reino Pertas gripande tal.) Bland informationsflödet som närmar oss från alla håll kan man gestalta några grundlinjer. Det hängivet byggda välfärdssamhället är hotat, eftersom medlen inte räcker till för social- och hälsovård och utbildning som gäller alla på jämlikt sätt. Toppuniversitet planeras med hjälp av generösa investeringar, men diskussionen om vetenskapens, i synnerhet historieforskningens, går åter överraskande het. Trots att Finlands yttre säkerhet har skötts mycket bra tack vare försvarsmakten och vårt lands utrikespolitik, har vi mycket att utveckla för att minska våldet och förbättra trafiksäkerheten. Jag har i flera år följt livet i Kyrkslätt som sommargäst i Veikkola och via medier, särskilt i Kirkkonummen Sanomat. Genom detta har jag fått en klar uppfattning om en framstegsvänlig kommun som har ett mångsidigt näringsliv och där finsk - och svenskspråkiga lever i fred och har ett gott samarbete med varandra. Samtidigt kommer jag ihåg att största delen av Kyrkslätt tidigare hörde till Porkala området som var utarrenderat till Sovjetunionen. Kära krigsveteraner, till er skara hör min äldsta bror 90åriga Viljam Piirainen från Libelits kyrkby. I sin bok Viljamin muistelmat (1993) skildrar han många nära ögat situationer då han återkommande försvarade sitt fosterland. Ert tryggade bevarande av vårt lands frihet, är något som vi senare generationer får njuta av. (Avsnitt från festtalet.) Musikinstituts kammarorkester under ledning av Juhani Lamminmäki utförde Jean Sibelius Andante Festivo och Impromptu. Den högtidliga festen avslutades med att publiken sjöng Vårt land. GUNVOR WESTREN-DOLL SIGURDSKÅRENS uppvaktning vid Sigurds kårens minnesmärket. FESTTALARE professor Aune Jääskinen. ÖVERSTELÖJTNANT Olli Ollila, hustrun Anna-Liisa Olilla i livligt samspråk med lärare Herman Merras. Krigsveteranernas hälsning höll Reino Perta För 21 år sedan började vinterkriget som pågick till 13.3 1940. Fortsättningskriget började 22.6 1941 Kriget som alla trodde skulle vara en kort tid pågick till 19.9.1944. Under fortsättningskriget stupade 62120 soldater. Krigandet i Lappland nämner vi inte så ofta, där stupade 1034 och 2904 blev sårade. Från Kyrkslätt stupade 130 soldater många med tanke på den dåvarande lilla befolkningsmängden. Vi har kämpat för vår självständighet, den kom inte som en gåva. Fienden var så många Professor Aune Jääskeläinen höll festtalet När vi nu nittioett år senare firar självständighetsdag låt oss stanna upp för en stund för att begrunda hur vår roll som fri nation fungerat. Är vårt lands ansikte lika vänligt mot dagens finländare som mot Jukolan Eero, en figur som Alexis Kivi skapat i mitten av 1800-talet i den tidens Finland, ett autonomiskt storfurstendöme i kejsardömet Ryssland. Vi firar Finlands självständighetsdag inför allt dystrare ekonomiska utsikter. Finansierings- och skuldkrisen som fått sin början i USA påverkar oss också Finlands samhällsekono- KYRKOHERDE Bo Ekström fanns med på festkaffet. mi, till följd att vi dagligen får läsa nyheter om uppsägningar och permitteringar i synnerhet inom byggnads-, elektronik och träförädlingsindustrin. Man är inte utan orsak rädd för att 1990-talets depression upprepas. Kraft och reaktionskraft hör till i alla historiska skeden. KOMMUNSTYRELSEORDFÖRANDE Pirkko Lehtinen med maken dr. Martti Lehtinen. HANS och Margaretha Överström. HEIDI och Matti Santamala fanns med på festen. PERSONALDIREKTÖR Rafael Blomqvist och Veikko Vanhamäki.
• 16 X N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Sieltä sun täältä X Sieltä sun täältä X Sieltä sun täältä X Sieltä sun täältä X Ihailu ylistää, rakkaus on mykkä. L. Björne High School Musical valloittaa Kinossa Monet etsivät onneaan samoinkuin hattua, joka heillä on päässään. -Tuntematon Tauno Äikäälle muistokonsertti Urkutaiteilija Tauno Äikäätä muistellaan konsertissa, jossa esiintyvät baritoni Jorma Hynninen, sellotaiteilija Erkki Rautio sekä urkutaiteilijat Kari Jussila ja Ville Urponen. Vom Himmel hoch ­ Tauno Äikää in memoriam konsertti pidetään lauantaina 13. joulukuuta klo 18 Olarin kirkossa Espoossa. Ohjelmassa on J.S. Bachin, Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon ja Olivier Messiaenin musiikkia. Tauno Äikää (1917­2008) oli 1900-luvun loppupuolella Suomen tunnetuimpia urkureita, jonka taidot tunnettiin hyvin myös ulkomailla. Äikää toimi Helsingin Johanneksenkirkon urkurina vuosina 1958­82, ja hän opetti urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1958­84. Äikää esiintyi uransa aikana lukuisissa konserteissa sekä paljon myös radiossa ja äänilevyillä. Äikää sai professorin arvonimen 1974 ja säveltaiteilijoiden valtionpalkinnon 1979. Muistokonsertissa kuullaan Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon lauluja, joita Jorma Hynninen on yhdessä Tauno Äikään kanssa aikoinaan esittänyt. Äikäälle eräänlaiseksi tavaramerkiksi muodostunut Merikannon Passacaglia kuullaan Kari Jussilan esittämänä. Lisäksi ohjelmassa on J.S. Bachin Kaanon-muunnelmia uruille joululaulusta Enkeli taivaan ja osia soolosellosarjasta nro 5 c-molli sekä Sibeliuksen Surusoitto ja Olivier Messiaenin Diptyykki, tutkielma maallisesta elämästä ja autuaasta ikuisuudesta. Konsertin järjestää Urkuyö ja Aaria ry yhteistyössä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston, Organum-seuran ja Olarin seurakunnan kanssa. Konserttia tukee Espoon kulttuurilautakunta. Jussi Puikkonen kuvasi lomailupaikat Jussi Puikkosen valokuvateos On Vacation julkistettiin Kulttuuritehdas Korjaamolla 5.12. Muun muassa Veikkolan skeittiramppi, Naantalin muumimaa ja Espoon Serena ovat mukana Kylmälästä kotoisin olevan Jussi Puikkosen kirjassa, jossa on kuvattu suomalaisia vapaa-ajanviettopaikkoja hetkenä, jolloin ne ovat lomalla ihmisistä. ­ Varsinkin värillisen tasokkaan valokuvateoksen julkaiseminen on Suomessa vaikeaa, kertoi tällä hetkellä itse Amsterdamissa asuva ja työskentelevä Jussi Puikkonen. ­ Taidekuvien laatuvaatimukset ovat niin isot, että työ on kallista eikä erikoistuneita kirjapainoja ole. Kuvateoksiin keskittynyt ja suomalaisesta valokuvasta kiinnostunut kustantaja Patrick Frey löytyi Sveitsistä ja painotyö tehtiin Saksassa. Julkaisutilaisuudessa Jussi Puikkonen kertoi kuvanneensa kirjaan suomalaisia rituaalimaisemia. Lapsiperheelle vierailu muumimaassa on kesään liittyvä rituaali ja vapaa-ajan vietossa yleensäkin on rituaalin piirteitä. Nyt paikat on vain kuvattu hetkenä, jolloin ne ovat itse lomalla. Lumisissa tai sateisissa kuvissa ei ole yhtään ihmistä, mutta siitä huolimatta ihmiset ovat vahvasti läsnä. Lomailijoiden äänet voi melkein kuulla ja kesän tuoksut haistaa. Aiemmin Sveitsissä sekä Frankfurtin kirjamessuilla julkistettu valokuvakirja on jo saanut positiivisen arvion muun muassa saksalaisessa Die Welt-sanomalehdessä. Brittiläinen miesten tyylilehti Arena listasi marraskuun numerossaan pari sataa maailman cooleinta asiaa ja sijalla 71 oli suomalainen valokuvaus ja Jussi Puikkosen kirja. Suomen julkistamisviikolla Suomen kuvalehti julkaisi kirjasta kuuden sivun jutun. On Vacation -teosta on nyt Suomessa saatavilla ainakin Akateemisesta kirjakaupasta ja Korjaamon kirjakaupasta Töölön raitiovaunuhallien luona osoitteessa Töölönkatu 51 A-B. DISNEY-ilmiö High School Musical pyörii Kirkkonummen Kinossa. Kino Kirkkonummen kankaalla valloittaa viikon elokuvana 12.­16.12. pe, ma, ti 19.15; la, su 16.30 High School Musical 3 Senior Year. Lisäksi Kino esittää 13.­17.12. la, su 14.30; ke 18.30 animaatiota Madagascar 2. Supersuosittu Disney-ilmiö "High School Musical" valloittaa nyt valkokankaan elokuvassa High School Musical 3: Senior Year, jossa viimeistä vuottaan opiskelevat Troy (Zac Efron) ja Gabriella (Vanessa Hudgens) ovat joutumassa eroon toisistaan lähtiessään jatkamaan opintojaan eri kaupunkeihin. Yhdessä koko Wildcats-jengin kanssa he valmistavat vauhdikkaan kevätmusikaalin, jossa käsitellään heidän yhteisiä kokemuksiaan, toiveitaan ja tulevaisuuden pelkojaan. Uusi upea musa ja mahtavat tanssiesitykset on suunniteltu erityisesti suurta valkokangasta varten ja koko elokuvaelämys tarjoaa aimo annoksen East High´n superlahjakkaan oppilaskunnan energistä menomeininkiä. High School Musical 3: Senior Year nähdään vain elokuvateattereissa syksyllä 2008. Miten Suomi valloitetaan Neuvostoliiton sodanjohto laati vuosina 1939 ­ 1944 lukuisia operatiivisia suunnitelmia Suomen valtaamiseksi. Tunnetuimpia näistä ovat talvisodan alla laaditut hyökkäyssuunnitelmat, joita suomalaiset saivat sodan aikana sotasaaliiksi. Puna-armeijan joukoille oli asetettu suoraviivaiseksi tavoitteeksi marssia Viipuriin, Helsinkiin ja Suomen länsirannikolle. Laajat tavoitteet oli syksyllä 1939 ja kesällä 1941 voimassa olleilla "vastahyökkäyksillä". Myös keväällä 1944 neuvostomarsalkat painiskelivat kuumeisesti tulevan suurhyökkäyksen kimpussa ja pohtivat vaihtoehtoja Suomen armeijan lyömiseksi. Kaikki nämä suunnitelmat ovat edelleen salaisia, mutta niiden sisällöt ja suoritusideat ovat vähitellen paljastuneet. Sotahistorian professori Ohto Manninen on toisen maailmansodan johtavia tuntijoita ja on tutkinut neuvostoarkistoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän dokumentoi nyt ilmestyneessä teoksessaan keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat ja asettaa ne laajempiin poliittisiin ja strategisiin yhteyksiinsä. Teos auttaa ymmärtämään Neuvostoliiton tavoitteita ja selvittää, missä kohdin suunnitelmat jäivät paperille tai epäonnistuivat. Miten Suomi valloitetaan Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939 ­ 1944. Tekijä: Ohto Manninen ­ Kustantaja: Edita Publishing Oy. Vain totuus haavoittaa -Napoleon Joululaulu kiertää Karjalohjalla Karjalohjan kirkkokuoro konsertoi torstaina 11.12.2008 Karjalohjan kivikirkossa. Konsertti alkaa klo 19.00, lippuja etukäteen kuorolaisilta ja tuntia ennen ovelta, lipun hinta 10 (sisältää glögitarjoilun konsertin jälkeen). Konsertin johtaa ja laulusolistina on Karjalohjan kanttori, director cantus Heikki Orama, basso. Urkurina ja pianistina toimii urkutaiteilija Ari Häyrinen, ,joka kuuluu maamme eturivin kirkkomuusikoihin. Hän on nykyisin Helsingin Hakavuoren seurakunnan kanttori ja säännöllisesti konsertoiva urkuri ja kuoronjohtaja. Häyrinen johtaa oman seurakuntansa kuorojen lisäksi Tikkurilan Laulajia Vantaalla. Hän on johtanut useita suuria kirkkomusiikkiteoksia,mm. Haydnin oratorion "Luominen", ,joka toteutettiin synergiassa useiden toimijoiden kesken Helsingissä ja Vantaalla Urkurina ja kuoronjohtajana Häyrinen esiintyy säännöllisesti myös ulkomailla, mm. Saksassa ja Italiassa. Suomalaissaksalaiseen kulttuurivaihtoon Häyrinen on antanut oman panoksensa kutsumalla saksalaisia kuoroja ja urkureita konsertoimaan Suomeen. Ennen vakituista virkaa Hakavuoren kanttorina Häyrinen on työskennellyt mm. Helsingin saksalaisen seurakunnan kanttorina ja Suomen Kansallisoopperan kuoromestarina. Konsertissa kuullaan joululauluja kahdeksalla eri kielellä. Näin kuulija voi matkustaa ympäri kristikuntaa ja kuulla monia kaikkein tunnetuimpia joululauluja alkukielellä esitettyinä. Konsertin järjestää yhdessä Karjalohjan kirkkokuoro ja seurakunta. JULKISTAJAISISSA On Vacation -kirjaa tutkivat Korjaamon galleristi Aura Seikkula ja valokuvaaja Jussi Puikkonen, jonka kuvia on paljon julkaistu myös Kirkkonummen Sanomissa. Joulumusiikkia steelpannuilla 12.12. Joulumusiikkia steelpannuilla ­ SPC:n jouluspesiaali Sellosalissa perjantaina 12.12.2008 klo 19. SPC STEELBAND & Kuusio laulusolisteina Essi Marila ja Juha Heinonen. SPC Steelband vierailijoineen tarjoaa erilaisen joulukonsertin niille, jotka haluavat kuulla jotain muusta kauden tarjonnasta poikkeavaa. Tynnyriorkesterin ihmeellinen sointi ja joulun musiikki on taatusti yhdistelmä mitä ei muualla koe. Poroajeluun tulee ihan uutta potkua kun lisätään siihen karibialaista klangia. Vaikka jouluna ei ole lunta, ei rekiretkeä tarvitse perua. Pukki tietää, joulu se on etelässäkin! Ekojoulumarkkinat Espoossa 13.12. Elonkehrä joulumarkkinat Espoon Steinerkoululla, Olarinniityssä, lauantaina 13.12.2008 klo 10­15. Elonkehrä ekomarkkinat kokoaa jouluisissa tunnelmissa saman katon alle pääkaupunkiseudun laajimman ekologisten tuotteiden, käsitöiden ja luomutuotteiden tarjonnan. Yli 40 myyjää esittelee tuotteitaan ja tämän lisäksi tapahtumassa on runsaasti jouluisia käsityöpajoja. Elonkehrä ekomarkkinat järjestetään kolmannen kerran ja se suunnataan entistä laajemmalle ympäristöystävällisistä tuotteista kiinnostuneille ihmisille. Tarjolla on runsas valikoima luomutuotteita, ekologista muotia, luonnonkosmetiikkaa ja ekopesuaineita. "Espoossa tai pääkaupunkiseudulla ei löydy tämän tyyppistä tapahtumaa, jossa kootaan saman katon alle näin monipuolinen valikoima ekologisia tuotteita. Kysyntää ja kiinnostusta on kuitenkin valtavasti ja uskomme, että tapahtuma löytää myös paljon uusia kävijöitä", kertoo projektikoordinaattori Marja Nuora. Pääpostin joululauluja ja tonttutanssia 13.12. Pääpostin myymälä virittäytyy joulutunnelmaan lauantaina 13.12. Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuva Cappella-yhtye esittää joululauluja kello 12 ja kello 15 ja StepUp tanssiryhmä esittää tonttutansseja kello 13 ja 14. Paikalla on myös joulupukki. Kerrosta alempana Postimuseossa yleisö voi askarrella joulukortteja 13. ja 14. päivänä kello 12­15. Vapaa pääsy kaikkiin tapahtumiin. Iva on älyn puutetta. -La Bruyere KARJALOHJAN kanttori, director cantus Heikki Orama, basso. Muisto on ainoa paratiisi, josta meitä ei voi karkoittaa pois. -Jean Paul
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 17 Viikonlopun odotusta/I väntan på veckoslutet Palvelemme 28.12. asti su klo 12­21. Tervetuloa!/T.o.m. 28.12 håller vi öppet sön kl. 12­21. Välkommen! 19 5 90 HK 1 kg 90 99 Pouttu 300 g (6,63/kg) Maustevoi/Kryddsmör /kg Valmista maustevoi. Sekoita hienonnetut yrtit pehmeään rasvaan. Pyöritä rasva tangoksi leivinpaperin sisään ja nosta kylmään kovettumaan. Nosta liha huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Leikkaa fileestä poikkisyin neljä pihviä. Nuiji pihvit. Paista pihvit kuumalla pannulla öljyssä molemmin puolin. Mausta ja tarjoile heti maustevoin ja kasvisten kanssa. 1 1 1 2 1 99 Ingman 0,9 l (3,32/l) 2 189 Fazer 49 Primula 500 g (4,98/kg) alkuperämaa Brasilia/ ursprungsland Brasilien 299 7 Koff HK tai/eller 3 l (0,73/l) (sis./inneh. 2,19 + pantti/pant 0,80) 65 1. lk./kl. /kg Italia/Italien 45 2 29 1. lk./kl. /kg Suomi/Finland 125 Flora Fazer 6 kpl/st., 390­420 g (4,85­4,50/kg) 399 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 1,98 l (3,43/l) (sis./inneh. 6,85 + pantti/pant 0,60) 250 ml (5,­/l) /kg 09 Apetit 300 g (3,63/kg) S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju 99 Juustoportti 200­220 g (9,95­9,05/kg) 339 320­350 g (10,59­9,69/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21 pakaste/djupfryst, 6­8 kg Suomalainen/Finländsk www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland
• 18 3.12. ÖRDAG 1 13.12. / L INA LAUANTA N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat JOULUN TOIVELAHJAT JULENS ÖNSKEKLAPPAR ­21. Ter vetuloa! Palvelemme 28.12. asti su klo 12 Välkommen! a till den 28.12. Vi betjänar på sö kl. 12­21 änd LAPPBÖLE PELL HORNKA ppträder esiintyy/u 2 & 13. JAT/ TIERNAPO NGOSSAR STJÄR ppträder esiintyy/u ,1 klo/kl. 11 .30 klo/kl. 13 Obh Nordica 6074 SELKÄHIEROMATYYNY/KUDDE FÖR RYGGMASSAGE 69, ­ 249,­ o 60 Gp + Xbox 360 Pr el 2 peliä/2 sp LI/ NSO PELIKO go Indiana sol SOL onsoli ja Le SPELKON en yhteispaketti! Pelik ånligt paket! Spelkon rm lin Huippuedul g Fu Panda -pelit./Fö Fu Panda -spel. nes- ja Kun na Jones- och Kung Jo dia och Lego In Tekee painelevaa ja pyörittelevää shiatsuhierontaa myötä- ja vastapäivään. Lämpötoiminto. Hihnat pitävät tyynyn paikoillaan. Toimintojen säätö erillisellä ohjauspanelilla. /Cirkulerande och rullande med- och motursmassage. Värmefunktion. Kudden hålls på plats med remmar. Funktionerna regleras med en separat styrenhet. 6080 SELKÄHIEROMATYYNY/ KUDDE FÖR RYGGMASSAGE 89, ­ 179,­ Obh Nordica 6088 SHIATSU HIEROMAISTUIN/ MASSAGESÄTE Sony CMT-BX30R 189, ­ Walkman NW-ZB135F Yhden levyn CD-kelkka, FM/AM-radio. Ääniteho 2 x 25 W (RMS). DSGX-bassokorostus, MP3-, WMA- ja AAC-toisto. Tallentaa musiikkiä CD:ltä mp3-tiedostoksi./För en CD-skiva, FM/ AM-radio. Ljudeffekt 2 x 25 W (RMS), DSGX, spelar MP3, WMA och AAC. Musikinspelning i mp3-format från CD. MIKROSARJA/ MIKROSTEREO FM-radio. LCD-näyttö (3 riviä). MP3/WMA-yhteensopiva. Äänen ja radion tallennus, Drag & Drop-toiminto. Bassokorostusnappi, pikalataus (3 min./90 min. toistoa). Akunkesto 16 t. / FM-radio. LCD-display (3 rader). Avspelning av MP3/ WMA-inspelningar. Inspelning av ljud och radio, Drag & Drop-funktion. Basboostertangent, snabbladdning (3min/90 min avspelning). 16 h avspelning på en laddning. MP3-SOITIN 2 GT/ MP3-SPELARE 2 GB 69, ­ 80 Gt:n kiintolevyllä ja DualShock 3 -tärinäohjaimella varustettu versio huippusuositusta ja -tehokkaasta pelikonsolista. Mukana myös huippu-uutuus MotorStorm 2 -peli./ En version av den mycket populära och effektiva spelkonsolen med 80 Gb hårddisk och spelkontroller med DualShock 3. Med är också det hisnande populära spelet MotorStorm 2. PlayStation 3 + Motorstorm: Pacific Rift PELIKONSOLI 80 GT/ SPELKONSOL 80 GB 469, ­ 149, ­ Valo, joka herättää luonnollisesti. Valoteho lisääntyy asteittain. Vaikuttaa positiivisesti energiahormoneihin. 4 luonnollista ja miellyttävää herätysääntä. Uniajastin. Digitaalinen FM-radio. 300 luxin valoteho, energiaa säästävä lamppu, tyylikäs muotoilu./ En lampa son väcker naturligt. Ljusstyrkan tilltar gradvis. Påverkar energihormonerna positivt. Fyra naturliga och behagliga väckningsljud. Sleeptimer. Digital FM-radio. Ljuseffekt 300 lux, lågenergilampa, elegant design. HF3475/01 Wake Up Light Design SARASTUSVALO/ VÄCKNINGSLAMPA SSA USJOHDO NNI LATA ABELN TMC-ANTE DDNINGSK NN I LA TMC-ANTE Joulu on Prismassa! Det är jul på Prisma! Voita in (arvo n. 300,­) Holiday Club kylpylämajoitus- ja i! hemmottelulahjakortt Kurkista Prisman jouluun ja osallistu arvontaan! Vinn (värde ca 300 ,­ ) Titta in på julpyntade Prisma och delta i lottningen! 199,­ Sony Alpha 200 Kit DIGIJÄRJESTELMÄKAMERA/ DIGITAL SYSTEMKAMERA Navigon 2210 AUTONAVIGAATTORI/ BILNAVIGATOR 499,­ 12,2 Mp. Suomenkieliset valikot, 3" LCD-näyttö. Nopea DIGIC III -prosessori. Mukana ammattitason Digital Photo Professional ohjelma./ Finskspråkig meny, 3" LCD-skärm. Snabb DIGIC III -prosessor. Digital Photo Professional -program ingår. www.jouluprismasta.fi www.jouluprismasta.fi Euroopan kartasto, sis. 40 maata. Suomenkielinen käyttöliittymä, 3,5" kosketusnäyttö./ Europas karta, inkl. 40 länder. Finskspråkig.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 19 EDULLISESTI PRISMASTA FÖRMÅNLIGT PÅ PRISMA 3,99/kg Atria, HK tai Snellman Suomalainen/Finska JUHLAKINKKU POTKALLA/FESTSKINKA MED LÄGG Pakaste/djupfryst, n./ca 6­8 kg 5,95/kg Atria PAKASTEKALKKUNA/ DJUPFRYST KALKON n./ca 6,5 kg Huhtahyvät VALMIS KINKKU/ FÄRDIG SKINKA n./ca 2 kg 8,95/kg Tamminen UUNIVALMIS PIKKUKINKKU/ UNGSFÄRDIG LITEN SKINKA n./ca 1,5 kg 8,90/kg Martin Kala LIPEÄKALA/ LUTFISK 8,95 /kg 15,90 Boy MATJESSILLIFILEE TAI KEVYTSUOLATTU SILLIFILEE/ MATJESS ELLER LÄTT SILLFILÉ Alkuperämaa Islanti/ Ursprungsland Island /kg 30,­ 50,­ HERKKUKORIT/ DELIKATESSKORGAR kpl/st. 2,39 Atria NAUDAN JAUHELIHA/ NÖT MALET KÖTT 17 % 400 g (5,98/kg) www.s-kanava.fi TO-SU/TOR-SÖN 11.-14.12. Fazer Rukiinen IMATRAN RIISIPIIRAKKA TAI PERUNAPIIRAKKA/ IMATRAN RISPIROG ELLER POTATISPIROG 6 kpl/st., 390­420 g (4,33­4,02/kg) Espanja/Spanien NAVELINAS APPELSIINIPUSSI/ APELSINPÅSE 1. lk./kl., 1 kg Suomi/Finland SALAATTIPUSSI/ SALLADSPÅSE 1 lk./kl., kpl/st. USA RED DELICIOUS OMENA/ÄPPLE 1. lk./kl. 1,69 0,89 0,59 1,69 ENTISTÄ ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN /kg 1,39 PORKKANA-, LANTTUTAI PUNAJUURIPUSSI/ MOROTS-, KÅLROTSELLER RÖDBETSPÅSE 3 kg (0,46/kg) 2,99 Kymppi Maukkaat LANTTU- TAI IMELLETTY PERUNALAATIKKOAINES/ KÅLROT- ELLER SÖT POTATISLÅDAMASSA Pakaste/djupfryst, 850 g (3,52/kg) 1,39 Snellman MAKSAPASTEIJAT/ LEVERPASTEJ 200 g (6,95/kg) 1,49 Oululainen REILU VIIPALEET/SKIVOR 500­600 g (2,98­2,48/kg) 2,49 Primula JOULULIMPPU/ JULLIMPA 500 g (4,98/kg) Hinta voimassa/ Priset gäller 1.11.­31.12. 5,89 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Valio POLAR 5% TAI/ELLER 15% 600­700 g (9,82­8,41/kg) 17,45 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 KOFF III 24 tlk/brk, 7,92 l (1,75/l) (sis./inneh. 13,85 + pantti/pant 3,60) Marli GLÖGIJUOMA/ GLÖGGDRYCK 1l 0,99 1,95 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Sunnuntai TORTTUTAIKINA/ TÅRTDEG 1 kg Dronnigholm LUUMUMARMELADI/ PLOMMONMARMELAD 300 g (2,83/kg) 0,85 APTEEKKI APOTEK MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT, PUH./TFN 010 4426 662 MA/MÅN-PE/FRE 8-21, LA/LÖR 8-18, SU/SÖN 12-21. asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
• 20 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Taitoluistelijoiden perinteinen joulunäytös su 14.12. "Jäälinnan juhla t" Kir kkonummella Kirkkonummen Taitoluistelijoiden syksyn harjoittelukausi päättyy perinteisesti joulunäytökseen. Tänä vuonna näytös esitetään sunnuntaina 14.12.2008 klo 11.00 alkaen Varuboden Areenalla. Näytös on yleisölle maksuton. Tuleva näytös on nimeltään "Jäälinnan juhlat", jossa pääsemme kurkistamaan satumaisen jäälinnan tanssiaisiltaan. Linnan juhlissa näemme kuninkaallisten tanssiesityksiä, palvelusväen valmistelupuuhia, hovinarrien hassuttelua ja monenlaisten linnan asukkien elämää juhlailtana. Esitys kestää reilun tunnin ja se sopii ihan kaikenikäisille katsojille. Näytöksessä luistelevat seuran kaikki luisteluryhmät, ihan pienimmistä luistelukoululaisista aikuisluistelijoihin asti. Ohjelmia on harjoiteltu kovasti ja niiden esittäminen täydelle katsomolle on melkoisen jännittävä tapahtuma kokeneellekin luistelijalle. Suurelle osalle luistelijoitamme näytökset ovat ainoita, ja hyvin ainutlaatuisia tilaisuuksia päästä näyttämään opittuja taitoja suurelle yleisölle. Valmistautuminen näytökseen on alkanut aikaisin syksyllä ohjelmien harjoittelulla ja lopulta se huipentuu näytöspäivänä itse esitykseen. Puvut, meikit, kampaukset ynnä muu rekvisiitta tuo esitykseen aimo ripauksen teatteria mukaan. Toivotamme siis kaikki taitoluistelun ystävät tervetulleiksi seuraamaan tätä upeaa esitystä! massa luistelua, jonka jälkeen jatkaessaan tulee suorittaa luistelumaksu ja ilmoittautua jäseneksi. Luistelua voi harrastaa vain yhden kauden, tai saada siitä elinikäisen liikuntamuodon itselleen. Pyrimme kuitenkin tarjoamaan kaikille mukana oleville positiivisen ja kannustavan kokemuksen luistelusta ja ylipäätään liikunnasta, sen tuomasta ilosta ja hyvästä olosta. Luisteluvalmennuksessa otamme huomioon yksilöiden tarpeet, rohkaisemme ajan myötä itseohjautuvaan harjoitteluun ja tuemme luistelijoita myönteiseen ryhmävuorovaikutukseen. Jos haluat lisätietoja seuramme toiminnasta, käy osoitteessa www.saunalahti.fi/ktklu bi tai lähetä meille postia osoitteeseen info.taitoluistelu@nei.to. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009! Toivottaa: Kirkkonummen Taitoluisteluklubi ry. Teksti ja kuvat: PIIA MURTO MUODOSTELMARYHMA Nummettes Luistelukoulut starttaavat tammikuussa 2009! Hyvätasoiset luistelukoulumme aloittavat taas toimintansa loppiaisen jälkeen, viikolla 2. Aloittelijoiden ryhmä Keltavuokot ja alle kouluikäisten ryhmä Valkovuokot luistelevat lauantaisin ja kouluikäisten ryhmä Sinivuokot sunnuntaisin. Kaikkiin ryhmiin otetaan uusia luistelijoita tammikuussa mukaan, joten rohkeasti vain kokeilemaan kivaa harrastusta. Seurassamme saa käydä kaksi kertaa kokeile- ja yksinluisteluryhmät Dream Team ja Blue Moons. Majlis Lestisen maalaukset syntyvät värimaailmasta Masalan kirjastoon on pystytetty Majlis Lestisen öljyvärimaalauksista koostuva näyttely, johon on valittu parisenkymmentä työtä, aiheina mm. lastenlapsia, kukkia, vihanneksia ja maisemia. Majlis on Kirkkonummen taideyhdistyksen vanhempia jäseniä ja kuulunut siihen jo yli 30 vuotta. ­ Työelämä on ollut ihan muuta, mutta kun kesä koittaa, taidekursseille on päästävä, Majlis hymyilee. Hän kertoo maalaavansa vuoden ympäri. Tärkeimmät aihepiirit löytyvät omasta perheestä ja luonnosta. ­ Kun keramiikkainto syttyy, silloin en maalaa. Mutta kun maalaan, silloin olen ihan jossain muualla, se vie niin mukaansa. Ja kuva puolestaan alkaa elää omaa elämäänsä, sekin vie spontaanisti omaan suuntaansa. ­ Mietin ensin värit, joita on yleensä viidestä kuuteen ja yritän pysyä niissä. Siitä värimaailmasta syntyy sitten jotakin konkreettista kuvattavaa, hän kertoo työskentelytavastaan. Hänen töitään on esillä myös Espoon Art:in jyrytetystä vuosinäyttelystä Kaapelitehtaalta. Taidenäyttely on auki Masalan kirjaston aukioloaikoina joulukuun loppuun asti. L.K. ­ TULI kummallinen asento, jalkaa ja kättä niin paljon, esitteli Majlis taulua, jossa hän itse oli poikkeuksellisesti mallina. Suomalaiset ovat kuorokansaa Laulaminen on maassamme hyvin suosittu harrastuksen muoto. Televisiostakin on parhaillaan seurattavissa kahta eri kuorolaulamista koskevaa ohjelmaa. Kuoroharrastuksen vahvuudesta on erinomaisena osoituksena se, että helsinkiläinen sekakuoro KansallisKuoro ry, yksi maamme vanhimmista ja tunnetuimmista harrastuskuoroista, on saavuttanut 100 vuoden iän 4.10.2008. Kansallis-Kuoro perustettiin vuonna 1908 aikana, jolloin kansallismielisyys oli voimakkaassa nousussa. Kuoron perustaminen olikin ennen kaikkea nuorisoliikkeen ansiota, minkä vuoksi kuoro sai nimen Kansallismielisen Nuorten Sekakuoro HKNS. Nykyisen lyhyemmän nimensä kuoro sai v. 1922. Kuoron ensimmäiseksi johtajaksi valittiin tunnetun säveltäjän Heikki Klemetin sisar Dagmar Klemetti. Jo hänen aikanaan kuoro nousi taidoiltaan maamme merkittävimpien sekakuorojen joukkoon. Kuoron ohjelmisto koostui perustamisajatuksen mukaisesti suomalaiskansallisesta musiikista. Klemetin jälkeen Kansallis-Kuoron johtajaksi tuli professori Armas Maasalo, joka johti kuoroa lähes 40 vuotta vv. 1915­48 ja 1952­53. Monista koettelemuksista huolimatta kuoro kehittyi edelleen ja ohjelmisto monipuolistui. Suomalainen kuoromusiikki oli kuitenkin edelleen ohjelmiston runkona. Kuoro esiintyi siihen aikaan usein Helsingin Kaupunginorkesterin kanssa, esittäen klassista musiikkia. Säveltäjämestari Jean Sibeliuskin sävelsi Kansallis-Kuorolle kantaatin "Op. 92 Oma maa". Teos esitettiin ensimmäisen kerran 24.10.1918 pidetyssä kuoron 10-vuotiskonsertissa, jossa Armas Maasalo johti Kansallis-Kuoroa ja Helsingin Kaupunginorkesteria.. Vuodesta 1997 lähtien kuoron taiteellisena johtajana on toiminut Johanna Rouhiainen-Sakari. Hänen aikana kuoron ohjelmistoon tuli suomalaisen ja ulkomaisen a cappella-kuoromusiikin lisäksi klassinen kirkkomusiikki. Kuoron konserteissa on esitetty mm. Albrechtsbergerin "Messu Es-duuri", Cherubinin "Requiem c-molli", Lisztin "Missa choralis", Mozartin "Messu C-duuri" ja Schubertin "Messu G-duuri". Kuoro on 100-vuotisen laulamisensa aikana esiintynyt lukemattomia kertoja myös ulkomailla. Johanna Rouhiainen-Sakarin aikana kuoro on tehnyt ulkomaille neljä konserttimatkaa, jotka ovat suuntautuneet Ruotsiin, Islantiin, Viroon ja viimeksi Unkariin Budapestiin, missä kuoro osallistui Adventti- ja joululaulufestivaaleille. Nykyään Kansallis-Kuoro harjoittelee tiistai-iltaisin klo 18 lähtien Agricolan kirkossa. Kuorosta saa lisätietoja Internetistä osoitteesta www.kansallis-kuoro.com Juhlavuottaan KansallisKuoro juhlisti pitämällä loisteliaan 100-vuotiskonsertin Sibeliuksen syntymäpäivänä maanantaina 8.12.2008 klo 19.00 Helsingissä Kallion kirkossa. Konsertissa Johanna Rouhiainen-Sakari johti mm. Sibeliuksen "Oman maan" ja Dvorakin "D-duuri messun op. 86", joissa kuoroa säesti uruilla maailman arvostetuimpiin urkureihin kuuluva Kalevi Kiviniemi. KANSALLIS-KUORO 95-vuotisjuhlakonsertissa Helsingin Vanhassa Kirkossa 21.11.2003. Keskellä kuoron johtaja Johanna Rouhiainen-Sakari.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 21 Amerikkalaista arkipäivää Jouluostoskiitospäivä ESTBYN toimeliaat martat ovat miehisen talkootyön avulla kunnostaneet Solåsan taas käyttöön. Ulkoseinät ovat vielä korjaamatta. Solåsa, Estbyn kylän marttatalo valmistui huutokauppamyyjäisiin Estby Martha-förening yhdistykselle kuuluvaa marttataloa, Solåsaa, on nyt remontoitu parisen vuotta. Työssä ovat ahertaneet talkooperiaatteella maanantaiiltaisin mm. Kaj Stenbäck, Kaj Alakoski, Kurt Laine, Björn ja Fredrick Ljunqvist, Lasse Rönnberg sekä Bo Strömberg ­ kaikki miehiä, joilla olisi muutakin tekemistä, Margareta Öfverströn huomauttaa. ­ Ollaan nyt kovasti iloisia siitä, että saatiin talo sen verran kuntoon, että nyt voimme pitää perinteisiimme kuuluvat huutokauppamyyjäiset kahvituksineen täällä jo ensi sunnuntaina, 14.12. klo 16 alkaen, hän iloitsi. Martoille alunperinkin kuulunut talo on tehty talkoilla ja vihittiin käyttöönsä joulukuussa 1930. ­ Neuvostoaikana siellä oli ilmeisesti elokuvateatteri ja se meni aika huonoon kuntoon. 60-luvulla se korjattiin sitten taas käyttöön, valotti Margareta Öfverström talon historiaa, jossa ­ toivon mukaan ­ tulossa on taas hyvät ajat niille n. 40­50 martalle, jotka kuuluvat yhdistykseen. Monet vanhemmat martat epäilivät Margaretan mukaan sitä, josko remonttiin riittää rahkeita, mutta niin vain asia kerrallaan on saatu valmista. ­ Aina on löytynyt tekijöitä, jotka tulevat ruokapalkalla töihin ja myös sponsoreita, martat itsekin ja suurimpana Säästöpankkisäätiö, että olemme voineet jatkaa urakkaa, Margareta kiittää ja iloitsee mm. siitä, että taloa komistamaan saadaan jälleen kunnolliset, vanhanaikaiset ikkunat 60luvun ikkunamuodin jälkeen. Lattiat on myös hiottu ja peruskorjattu. ­ Siinä on ihana naapuri, Lehto, joka otti siksi ajaksi huonekalut säilöön, Margareta kiitti. Ulkoseinät eivät ole vielä valmiit, mutta mm. pihan lamput ja lipputankokin ovat jo paikallaan. Maanantaina iltapäivällä paikalla oli 14 marttaa ja kuusi miestä siivoamassa sekä kantamassa turhia tavaroita pois sekä purkamalla keskellä salia olevan huonekalukasan paikoilleen. ­ Meitä oli melkein liikaa, mutta niin vain kolmen tunnin aherruksen jälkeen kaikki oli valmista!, Margareta Öfverström toimitti. LIISA KOSONEN KIITOSPÄIVÄN paraatia johtaa arvoisa kalkkuna. Joulu seuraa perässä. Marraskuun neljäs torstai on yksi amerikkalaisten tärkeimmistä päivistä. Silloin vietetään Thanksgivingiä eli kiitospäivää. Tämän eräänlaisen sadonkorjuujuhlan alkuperä on pyhiinvaeltajien ja intiaanien muinaisessa yhteisateriassa. Nykyisinkin juhlan päätapahtuma on maittava kalkkuna-ateria, jota mahdollisimman moni sukulainen ja ystävä saapuu yhdessä nauttimaan. Niin suosittu kyseinen ateria on, että vuoden vilkkaimmat matkustuspäivät sijoittuvat kiitospäivän ympärille. Mutta eipä siinä kaikki. Kiitospäivä toimii myös tärkeänä lähtölaukauksena jouluostoksille. Kauppiaat keksivät mitä mielikuvituksellisimpia houkuttimia, jotta saavat ihmiset heti kiitospäivän jälkeen jouluostostunnelmaan. Jotkut lupaavat avata kauppojen ovet heti keskiyön jälkeen huimien alennusten kera. Vasta aamuyöstä ovensa avaavat kauppiaat pitävät tarjouksia jonottavat asiakkaansa vireessä jakamalla kahvia ja donitseja makuupussissa kököttämisen ratoksi. Kiitospäivän jälkeinen perjantai on kauppiaille eräänlainen kannattavuuden mittari. Päivää kutsutaankin "mustaksi perjantaiksi", koska useimmat kauppiaat onnistuvat saamaan tällöin tilikirjat mustalle eli plussan puolelle. Osaa amerikkalaisista ärsyttää, että niinkin epäkaupallinen päivä kuin kiitospäivä on pilattu moisella ostoshysterian lietsonnalla. Kiitospäivän valjastaminen kauppiaiden joulumyyntitarpeisiin ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu. Lähes 100 vuotta sitten newyorkilainen tavaratalo keksi "jouluistaa" kiitospäivän. He järjestivät kiitospäivän paraatin, jossa kalkkunoiden kavereina astelivat joulupukit. Samalla mainostettiin seuraavan päivän erikoistarjouksia ja erikoisaukioloaikoja. Nykyisin kiitospäivän paraati on lähes joka kaupungissa. Mainonta hoidetaan kuitenkin pääasiassa sanomalehdissä, joiden kiitospäivän numero painaa tästä syystä useita kiloja. Tänä vuonna musta perjantai sai jälleen ostajalaumat liikkeelle ­ ei tosin ihan helposti. Talouden taantuma oli pakottanut kauppiaat entistä kekseliäimpien myyntikeinojen käyttöön ja entistä suurempiin alennuksiin. Ja kun aikaisempina vuosina ihmiset ostivat huipputarjousten lomassa paljon muutakin, nyt he pitäytyivät tiukasti tietyissä tarjoustavaroissa. Musta perjantai voikin olla tänä vuonna hieman tavallista harmaampi. SUSANNA ANDERSSON Houston, Teksas Sähköenergian onnistunut kilpailutus Yli 254.000 jäsentä kattava, rakentajille ja remontoijille suunnattu Rakentaja.fi palvelu järjesti marras-joulukuussa järjestyksessään kuudennen sähköenergian laajamittaisen kilpailutuksen. Kilpailutukseen osallistui yhteensä 6.189 eri kulutuspistettä joiden yhteenlaskettu energian tarve oli lähes 100 miljoonaa kWh. Tarjouspyynnöt lähetettiin 21:lle eri energiatoimittajalle, ja tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jätti 10 eri yhtiötä. Saaduissa tarjouksissa löytyi suuria, jopa 42 %:n eroja. Edullisimman tarjouksen kaikilla kulutustyypeillä teki tällä kertaa Savon Voima Kuopiosta. Tarjouspyyntö toteutettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti jo toisen kerran samana vuonna. Syy käytäntöön oli sähkön tukkuhinnan poikkeuksellisen kova lasku. Yhteisostokampanjalla oli myös onni mukanaan, sillä tarjousten jättöpäivänä tuo tukkuhinta alkoi jälleen nousta. Sopimuksia onkin ensimmäisen viikon aikana tehty jo runsas tuhat, yhteismäärältään noin 14 miljoonaa kWh. Keskimääräinen vuosisäästö edelliseen sopimukseen verrattuna on ollut 97,23 euroa. MAANANTAINA, 8.12. vuorossa oli juhlatilan kunnostaminen, mikä alkoi kalustekasan purkamisella ja ylimääräisen tavaran pois kantamisella. Tapiola laskee primea 3,75 %:iin Tapiola Pankki Oy laskee prime-korkoaan 0,75 prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin. Muutos tulee voimaan 8.1. 2009. Tapiola Prime on viitekorko, jota Tapiola Pankki käyttää talletuksissaan ja lainoissaan. Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahden mukaan koronlasku helpottaa Tapiola Pankin asuntovelallisten asemaa, koska primeen sidottujen lainojen korkotaso laskee kerralla 0,75 prosenttiyksikköä. Päätös prime-koron laskemisesta perustuu yleiseen markkinakorkojen kehitykseen, talouden yleisiin kehitysnäkymiin ja inflaatio-odotuksiin. Lauslahden mukaan päätökseen vaikutti erityisesti lyhyiden ja pitkien markkinakorkojen tason laskeminen. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankki EKP ilmoitti viimeisen kuukauden aikana kahdesti keskeisen ohjauskoron laskusta. Ohjauskorko on laskenut nopeasti 2,5 prosenttiin, sanoo Lauslahti. Tapiola Pankissa primekoron muutos vaikuttaa aina myös käyttelytilien ja säästötilien korkoihin. Tapiola Pankin käyttötilin korko laskee 1,75 prosenttiin. Käyttötileille maksetaan edelleen markkinoiden parhaimpiin kuuluvaa korkoa, kuukauden jokaiselle päivälle erikseen. Prime-koron lasku vaikuttaa talletuksiin siten, että säästötilien korko on ylimmillään 2,85 prosenttia 8.1.2009 alkaen. Tapiola Pankki laski prime-korkoaan 8.12.2008 edellisen kerran 0,50 prosenttiyksiköllä 4,50 prosenttiin. TALKOOTYÖSSÄ ovat uurastaneet mm. Kaj Stenbäck, Kurt Laine ja Björn Ljunqvist.
• 22 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 23
• 24 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanien joulupuuro keskiviikkona 17.12.2008 Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanien kuluvan vuoden viimeinen jäsentapaaminen pidetään Kirkkonummen Palvelutalolla keskiviikkona 17.12.2008 klo 11.00. Tilaisuudessa syödään Joulun riisipuuro ja hedelmäkeittoa. Lauletaan joululauluja sekä juodaan kahvit joulutortun kera ja pidetään hauskaa. Tervetuloa! Länsi-Uudenmaan maakuntakomppania: Partiot tervehtimässä sotiemme veteraaneja ja sotainvalideja Uudenmaan Sotilaslääniin kuuluvan Läntisen Uudenmaan maakuntakomppanian Raaseporin komppanian päällikkö kapteeni Markus Lassheikki järjesti tervehdysosastonsa kunniakujaan tasavaltamme itsenäisyyspäivänä itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa Kirkkonummen Kirkkoharjun koulukeskuksessa. Seppelten laskun sankarihaudoille, Jumalanpalveluksen ja juhlakahvin jälkeen kunniakujan eteen astui ryhdikkäänä Espoon-KauniaistenKirkkonummen sotaveteraanit ry:n yhdysmies veteraani Reino Perta. Kapteeni Lassheikki kiitti puheessaan Reino Pertaa uhrihengestä isänmaan puolesta ja siitä, että saamme nyt elää itsenäisessä Suomessa. Reino Perta kertoi ottaessaan herkkukoria vastaan melkein tipahtaneensa edellisenä päivänä tuoliltaan kuultuaan muistamisesta puhelimitse. Lahjakorien jaon järjestelyn takana ovat 5. sotilasalueen reserviläiset. Herkkukorin luovutuksen jälkeen kunniakuja ryhmittyi saattamaan juhlavieraat tilaisuuden päättävään musiikkikonserttiin. Raaseporin komppanian jäsenten tehtävät eivät vielä päättyneet tähän. Nyt ryhmä jakautui kahdeksi partioksi. Partiot siirtyivät kunniatehtäviin joukkueenjohtajien johtamina Kirkkonummelle ja Siuntioon. Kirkkonummelta lahjakorin Elina Narvo MLL Inkoon puheenjohtajaksi Inkoon MLL:n syyskokouksessa valittiin erovuoroisten hallituksen jäsenien tilalle uudet jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin Elina Narvo, puh. 040-5310748. Elina onkin monille tuttu Inkoon perhekahvilasta. Pääpiirteissään MLL:n toiminta jatkuu samankaltaisena kuin ennenkin. Ensi vuoden alusta jatkavat Elinan johdolla torstaisin Inkoon ja Pauliinan johdolla maanantain Degerbyn perhekahvilat sekä Degerbyn koulussa Harrin Sirkuskoulut keskiviikkoisin, lasten liikuntaryhmät sunnuntaisin, jota Katin jäädessä äitiyslomalle tulee ohjaamaan Nanna Turunen sekä vanhempien vapaamuotoinen liikuntailta perjantaisin. hankkii jälleen varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. MLL:n, SPR:n ja Ylen yhdessä Keskon kanssa järjestämän kampanjan pohjalta yhdistyksemme voi lahjoittaa 5:lle inkoolaiselle perheelle 70 euron arvoisen lahjakortin. Keräykseen voi osallistua soittamalla lahjoituspuhelimeen 060016555 (9,85 euroa + pvm) tai lahjoittamalla keräystilille, Nordea 159630202020. Keräys jatkuu jouluaattoon saakka. Yhdistyksemme hallitus haluaa toivottaa kaikille inkoolaisille oikein hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle! Samalla haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet toimintaamme työpanoksellaan tai taloudellisella tuella. Kiitos myös saamastamme palautteesta ja ideoista! RAASEPORIN maakuntakomppanian tervehdyksen ojentavat res.ltn Pekka Tahvanainen ja korpr. Mika Nevalainen. sai Karl Rönnberg ja Siuntiosta Ilma Jormanainen. jan ja kahden hevosen kanssa. Evakkotaival suuntautui Iisalmeen. Lotta-tehtäviään Ilma Jormanainen suoritti Ilomantsin suunnalla. Sodan ajan kipeitä kokemuksiaan Jormanainen ei halunnut juhlapäivänä muistella. Välirauhan aikana päästiin takaisin kotiin ja uusi sauna ja aitta piti rakentaa tuhoutuneiden tilalle. Pian tuli kuitenkin jälleen lähtö, tällä kertaa Sukevan Koiramäelle. Siuntiolainen Ilma Jormanainen kertoi, että veteraanien rivit ovat viime aikoina harvenneet paljon Siuntiossakin. Iloa elämään tuo kerran viikossa käyvä kotipalvelu ja kerran kuussa saatava kotisiivousapu. Myös omat lapset ovat auttavaisia. Itsenäisyyspäivää vietetään television äärellä juhlamenoja seuraten. Partion tehdessä lähtöä Ilma Jormanainen esitti vielä toivomuksen, jonka allekirjoittavat varmasti kaikki sotiemme invalidit, veteraanit ja kansalaiset: ­ Toivon, ettei ennee nykysukupolville tulisi tänne sellaista tilannetta, että sottaan jouduttaisiin. Siuntiossa on hyvä elää toteaa lotan tehtävissä toiminut Ilma Jormanainen Ilomantsista kotoisin oleva lotta Ilma Jormanainen vastaanotti lahjakorin kotonaan ja kertoi, kuinka käsky evakkoon lähdöstä tuli yllättäen illalla Koitajoen rajavartioston taholta talvella 39. Sika piti teurastaa, välttämättömät vaatteet pakata ja jo yöllä perhe oli liikkeellä kar- Hyvä joulumielikeräys Inkoossa Hyvä joulumieli -keräys Aito joulu! Kävelin erään kaupan mainoksen ohi, jossa luvattiin aitoa joulua tarjouksessa. Pysähdyin tuon mainostaulun eteen ja luin lisää. Siinä tarjottiin edullisesti tuotteita, monen moista erilaista, joilla saamme aidon joulun kotiin. Siinä ajatukseni lensi ja mietin, että kun tuon tuotteen ostan ja aukaisen paketin, löytyykö sen sisältä aito joulu ja mitä se tarjoaa minulle. Niinpä mielessäni aukaisin lahjan, purin osiin ja huomasin ettei siellä mitään löytynyt??? Niinpä otin toisen tarjoustuotteen ajatuksiini ja purin sen osiin. Ei sieltäkään mitään aitoa joulua ollut. Ei sisältänyt mitään joka olisi tuonut joulun elämääni. Siinä pohtiessani ajatuksiini tuli, kuinka moni perhe tänäkin jouluna suuressa sekasorrossa valmistautuu jouluun riitojen, pahan mielen ja rakkaudettoman joulun viettoon. Onko se siten aitoa joulua? Ei, ei ole. Entä perheet, joissa valmistaudutaan viinakaupan tuotteilla runsaaseen jouluun ja aidon joulun etsimiseen, löytyykö se sieltä? Ei, eipä löydy. Vain itkua, yksinäisyyttä ja perhetragedioita. On paljon suomalaisia perheitä, joissa joulu on ilon joulu. Siellä ahkeroidaan ja laitetaan joulua innolla odottaen yhdessä Kokoonnutaan yhteen ja vietetään joulua. Illalla aaton painuessa mailleen jää vain halju olo elämään, joulu on mennyt. Missä on aito jouluelämys. Moni yksinäinen tai sairasvuoteella sairaalassa viettää tänäkin jouluna yksinäisen joulun katsellen ehkäpä tv:tä ja miettien, missä on aito joulu. Monelle joulu on masennukseen ja yksinäisyyteen huipentuvaa aikaa, jolloin tuo elämä on kaukana aidosta joulun odotuksesta. Näitä mietteitä ajatellessani katselin edelleen tuota mainosta ja ajatuksiini nousi kysymys: Kuinka sitten tavoitamme tuon aidon ihanan sopusointuisen joulun elämäämme? Silloin muistin raamatun kertovan meille Markuksen evankeliumissa 11. luvussa jakeissa 1­10: "Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin. Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: "Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan? He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: ­ Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!" Valmistaudumme parhaillaan monissa kodeissa aidon joulun viettoon. Kuitenkin juuri tämä teksti, jonka muistin itse asiassa valmistaa meidät yllättäen kohti pääsiäisen tapahtumia. Itse asiassa se kertoo Jeesuksen maallisen elämän viimeisen viikon ensimmäisestä päivästä. Siis siitä päivästä, kun Jeesus saapui Jerusalemiin pääsiäisjuhlille aasin varsalla ratsastaen ihmisten levittäessä tielle vaatteitaan ja tienvarresta katkomiaan lehviä samalla huutaen: Hoosianna ­ kuningas auta meitä! Se kertoo yksityiskohtaisesti Messiaan - Siionin kuninkaan saapumisesta pyhään kaupunkiin. Siinä täyttyi noiden ihmisten muistama Sakarjan kirjan ennustus: Iloitse tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso kuninkaasi tulee. Hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa." Sak. 9:9 Tämä raamatun teksti suorastaan huokuu aidon joulun sanomaa meille kaikille syntisille ihmisille. Ensinnäkin, se liittää adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Tällä tavoin pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien aidon joulun vietossa. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Jeesuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Toiseksi tämä aito joulun sanoma julistaa meille jokaiselle niin onnelliselle kuin onnettomalle , perheen keskellä kuin yksinäisyydessä, rakkaudettomuuden kuin rakkauden keskellä, riitojen kuin riidattomien ihmisten aidon joulun sanomaa, Jeesuksen tulemista, hänen saapumistaan takaisin ja odotuksen tunnelmaa. Jeesus syntyy jouluna Beetlehemin tallissa, Jeesus saapuu Jerusalemiin kuninkaana, Jeesus tulee evankeliumissaan yhä seurakuntansa, kansansa keskelle ­ niin kuin tänäänkin meidän jokaisen elämään aidon joulun tuojana; ja vielä kerran aikojen lopulla Hän saapuu kunniassaan ja kokoaa kansansa suureen taivaalliseen juhlaan! Näin aito joulu julistaa Jeesuksen tulemista. Siksi mekin kristittyinä lauloimme seurakunnassamme adventtikynttilää sytytettäessä: Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta seimessä nukkuvaa. Pieni elävä liekki vertauskuvallisesti muistuttaa meitä uskosta, jolla me odotamme Jeesuksen tulemista. Evankeliumissa kerrotaan siis, että Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin hän sai voittajan vastaanoton. Kansa levitti vaatteitaan ja lehviä tielle, ihmiset kulkivat hänen edellään ja perässään huutaen: Hoosianna. Oli alkamassa uusi maailmanaika! Hoosianna-huuto oli alun perin juutalaisten keskuudessa avunpyyntö kuninkaalle ja myöhemmin avunpyyntö kuninkaitten kuninkaalle. Se kuului juutalaisten juhla-aikojen rukouksiin. Se ei ole kuitenkaan vain huuto voittokulkueessa saapuvalle kuninkaalle tai seremoniaan liittyvä rukous, vaan se on myös yhtä hyvin arkipäivän pyyntö: Elämme laman alla suuren taantuman edessä, joka koskettaa meitä suomalaisiakin. Se muuttaa elämäämme. Elämä ei vain suju aina yksinäisillä, sairailla tai riitojen keskellä elävien ihmisten keskellä. Arkielämässä on toisinaan vaikea tulla toimeen paitsi toisten, läheistenkin ihmisen kanssa, mutta kun ei aina tahdo tulla toimeen edes itsensä kanssa. Siksi meilläkin on lupa joka päivä turvautua Häneen: Jeesus, Vapahtaja, auta minua, auta meitä! Armahda! Tule myös meidän keskellemme. Tule meidän elämämme Herraksi. Tuo aito Joulu sydämeemme. Synny Jeesus meidän sydämiimme ja siten tule ohjaamaan meidän elämäämme niin, että uskoisimme syntien anteeksiantamukseen että meissä vahvistuisi ikuisen elämän toivo! että jaksaisimme elää arjen keskellä, että huomaisimme myös toiset ihmiset, että välittäisimme toisistamme, että jättäisimme pahat sanat sanomatta, että pyrkisimme kaikessa hyvään, että olisimme ilon, rauhan, toivon ja valon tuojia sinne missä on epätoivoa ja pimeyttä. Auta meitä! Aidon Joulun sanoman ääreltä sinulle toivotan Siunattua Joulua ja alkavaa Uutta Vuotta! Olkoon se juuri sinulle rakas lukijani paras vuosi elämässäsi. Tuokoon se ainaisen aidon joulun sanoman elämääsi. Joulun tervehdys Kirkkonummen helluntaiseurakunnalta kaikille teille Pastori TIMO KASANKO
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 25 Ny sträckning för gasledning i Östersjön Miljöministeriet begär utlåtanden och åsikter om sträckningsalternativen i Danmark och Tyskland för en naturgasledning längs havsbottnen i Östersjön. Sträckningsalternativen presenteras i den mellanrapport inom förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (MKB) som Finland och de övriga Östersjöländerna har mottagit av Tyskland och Danmark för kommentarer. Den nya sträckningen som läggs fram i mellanrapporten finns öster och söder om Bornholm, Danmark. Det tidigare sträckningsalternativet gick norr och väster om ön. Enligt Esbokonventionen kan sträckningsalternativen kommenteras av stater vars territorium kan omfattas av projektets miljökonsekvenser. Även Finlands myndigheter och invånare har en möjlighet att yttra sig om mellanrapporten till de delar som miljökonsekvenserna kan anses sträcka sig till Finland. Efter att miljökonsekvensbeskrivningen färdigställts tas den upp till offentlig behandling. Enligt projektansvarige Nord Stream AG ska konsekvensbeskrivningen vara klar i början av 2009. Mellanrapporten om gasledningens sträckningsalternativ har i dag lagts fram offentligt vid Nylands miljöcentral, Sydvästra Finlands miljöcentral och Sydöstra Finlands miljöcentral samt på miljöförvaltningens webbsidor www.miljo.fi/internationellmk b (på finska). Utlåtanden och synpunkter kan lämnas fram till 9.1.2009. Joulutervehdysilmoitukset julkaistaan torstaina 18.12. ilmestyvässä lehdessä Ota yhteys ilmoitusmyyntiin Puh. 09- 2219200 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Varaa ilmoitustila ajoissa. Materiaalit tulee olla lehdellä maanantaina 15.12. klo 15 mennessä. Kirkkonummen Sanomat KIRKKONUMMEN KESKUSTAN KAUPPIAIDEN ILMOITUSLIITE Joel Pellinen Hymykuopasta: Osta joululahja t läheltä, sillä Kir kkonummelta löytyy vaikka mitä! Ka tso m yös seuraava aukeama Yksi päivä ei mitenkään riitä, jos aikoo tarkastella, mitä palveluja ja tuotteita Kirkkonummella on saatavilla, sen huomasin, kun päivänä muutamana kiertelin kyselemässä Kirkkonummen keskustan yrittäjiltä lahjavinkkejä. Silmää ilahduttavia, laadukkaita tuotteita löytyi joka lähtöön ja sellaisellekin, joka ei halua mitään tavaraa, on tarjolla ihania lahjakortteja kampaamoihin, hierontaan, kosmetologille, jalkahoitoihin, fysikaaliseen hoitoon... Ja jos ihan niin kovia alennuksia ei saa kuin jostain supermarketista, sen sijaan tarjolla on hyvää ja henkilökohtaista palvelua, tuotetietoutta ja apua valitsemiseen. Tämä kaikki voi puolestaan säästää niin bensaa, hermoja kuin lopulta eurojakin, kun voi rauhassa harkita, mikä lahja kenellekin sopii. Itselle ainakin oli iso ilo huomata, miten paljon tarjolla oli erilaista ihanaa tavaraa koristamaan kodin joulua sekä lahjaksi ja tuliaistavaraksi sopivia tuotteita. Valokuvakirjat tämän joulun hittituote Kuvakauppa Hymykuopassa, joka ensi vuonna täyttää 20 vuotta, joulun alus on kiireistä aikaa. Studio- ja passikuvauksen sekä perinteisen fotokaupan, johon kuuluvat mm. kamerat ja filmit, lisäksi tarjolla on paljon muuta, mm. kehystystä ja Canvas-tauluja omista valokuvista. ­ Meillä on myynnissä myös hyvin kattava valikoima erilaisia paristoja sekä perinteisen valokuvauksen tarvitsemia kemikaaleja ja pimiötarvikkeita, Joel Pellinen esittelee. Hymykuopassa on panostettu myös erilaisten sublimaatiotuotteisiin, joita ovat mm. fotomukit, -essut, -koirankupit, -kalenterit, -laukut -kortit -kalenterit ym. ­ Tämän syksyn ehdoton hitti on omista kuvista teetetty valokuvakirja, Pellinen kertoo. ­ Me annetaan opastusta alkuun, miten pitää toimia. Kirjan voi sitten tilata kotiinsa tai meille, Mervi Ojala selvittelee. Niska-hartia-yläselän vaivat työllistävät fysioterapeutteja Aivan lähellä seurakuntataloa, katutasossa sijaitsevat Kirkkonummen fysikaalisen hoitolaitoksen tilat, joihin liittyy myös pieni kuntosali. Fysikaalinen hoitolaitos on perustettu vuonna -74 ja se työllistää yhteensä yhdeksän henkeä. Tarjolla on erilaisia fysioterapiapalveluja; OMT-fysioterapiaa, lymfaterapiaa, akupunktiota, työfysioterapiaa, liikuntaryhmiä sekä yksilöllisten tukipohjallisten valmistusta. Yrityksestä voi ostaa myös alaan liittyviä tuotteita, kuten niskatyynyjä, lämpö/kylmäpakkauksia, erilaisia tukia ja tukipohjallisia, kävelykeppejä, harjoitteluvälineitä kuten jumppakuminauhoja, terapiapalloja, jne. Valtaosa asiakkaista tulee lääkärinlähetteellä jonkun tietyn vamman tai vaivan vuoksi, mutta myös ilman lääkärin lähetettä pääsee hoitoon. ­ Yleisimmät ovat niska-hartia-yläselän vaivat. Sitä työtä riittää, kun päätetyötä tehdään niin paljon, OMT-fysioterapeutti Teemu Rinta-Mänty kertoo ja lisää, että suomalaisilla esiintyy perinteisesti paljon myös alaselän ongelmia.. ­ Tämä marras-joulukuu on meillä aina vuoden kiireisintä aikaa. Nykyajan työelämän tahti on kova ja se näkyy meillä, hän toteaa. ­ KEHYSTYS on hyvin kysytty palvelu meillä, Joel Pellinen kertoo. Jalkahoitaja Nina Kurkela ­ Ripset ja kädetkin kuntoon! Jalkahoitaja Nina Kurkela tarjoaa jalkahoitojen lisäksi myös ripsien ja kulmien kestovärjäystä sekä persikkaparafiiniöljyhoitoa käsille. ­ Lahjakortit hoitoihin ovat olleet hyvin suosittuja. Kiva lisuke lahjakorttiin on tällainen pieni lahjakassi, jossa on laadukkaita hoitotuotteita; käsibalsamivoidetta ja jalkavaahtoa sekä pesuharja, esitteli Nina Kurkela tuotteita, jotka on pakattu valmiiksi kauniiseen lahjakassiin. Tarjolla on myös lasiviiloja ja hohkekiviä ym. tuotteita. ­ Jalkojen hyvinvointi on tärkeä asia, mutta se huomataan yleensä vasta silloin, kun jalat alkavat rempata. Jalkahoito tekee hyvää kuitenkin kaikille eikä tarvitse olla kipeä tullakseen hoitoon, huomautti Nina, jonka mukaan miehetkin innostuvat tilaamaan uusinta-aikoja, kun ovat kerran käyneet käsittelyssä. ­ Tällainen lahjakortti viestii välittämisestä ja on NINA Kurkela tarjoaa lahjakorttien lisukkeena todella henkilökohtainen kauniita lahjakasseja. Työtilat ovat Toritien varlahja! hän huomauttaa. rella, Sisustus Mimaa vastapäätä. ROBERT Westerholm-Siggberg, Teemu Rinta-Mänty, Maria Henriksson ja Marika Mellin (edessä) ovat mm. Kirkkonummen fysikaalisen hoitolaitoksen väkeä.
• 26 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat KIRKKONUMMEN KESKUSTAN KAUPPIAIDEN ILMOITUSLIITE Tyynelän tontut ja kauniit kukka-asetelmat ilahduttavat Kirkkonummen Kukassa Kun astuu sisään Kirkkonummen Kuk- esillä havutöitä ja ulkokukkia. ka -liikkeeseen, vastaan henkii vanhanajan ­ Meillä on nyt pidennetyt ajat aatonherttainen maalaismiljöö. aattoon asti, Anne Nordström vinkkaa. ­ Jouluista tunnelmaa meillä luodaan mm. joulukukka-asetelmilla, jotka tehdään täällä paikan päällä käsin, esitteli Anne Nordström liikettään kirkon kupeessa. Erityisesti häntä ilahduttaa, että paikkakunnan vanhempi polvi arvostaa tätä maalaisteemaa ja nytkin Anne oli saanut yhdestä talosta aidon vesikelkan tontuilleen. ­ Nämä eivät ole mitä tahansa tonttuja, vaan Tyynelän tonttuja, kotimaisen valmistajan käsityötä ja kovin kysyttäjä, mutta minä saan niitä vielä pari lisää, Anne iloitsi. Muutakin joulutavaraa on, mm SIA-maahantuontiyrityksen tuotteita. Liike on nyt ensimmäistä vuottaan pankkitalon tiloissa, jonka yhdelle sivustalle tuleva Ervastintie on vielä monttuna. Työmaa ei haittaa, sillä sadun- ­ NÄMÄ Tyynelän tontut ovat kotimaista käsityötä, omainen maailma alkaa jo kertoi Anne Nordström vesikelkalla viillettävistä liikkeen edustalla, jossa on tontuistaan. Kello ja kulta-liikkeessä näkyy sukupolvien kierto Kaisan kelloja kultaliike on toiminut Kirkkonummella jo 25 vuotta, sitä ennen Mikonkadulla Helsingissä. ­ Liikeyritys on isäni, Elis Tolkin perustama ja vieläkin hän on tavallaan hengessä mukana, hymyili nykyinen liikkeenharjoittaja Marjut Tolkki, jolle Kirkkonummi tuli tutuksi jo lapsena Upinniemessä sijainneen kesämökin myötä. ­ Silloin tänne oli pitkä mat- ­ NETTIKAUPPA on tullut nyt uutena palveluna mukaan, ka Helsingistä, Marjut Tolkki kertoi. mutta ei enää moottoritien jälkeen, huomautti Marjut, jolle liikkeen jatka- tä Kirkkonummi on sen verran pieni paikkaminen oli aika itsestään selvä valinta. kunta, että asiakaskunta tulee tutuksi. ­ Työ on se elämä, jota elän. On hauskaa Liikkeessä on tarjolla kaikki perinteiset nähdä sukupolvien kierto. Ensin ostetaan eh- kultasepän liikkeen palvelut ja tuotteet. kä kihlat, sitten valitaan vihkisormukset. Kun ­ Nettikauppa on nyt tullut uutuutena vauva syntyy, sille ostetaan ristiäislahja ja mukaan ja erityisesti kihlasormuksia ostetaan kouluikäiselle kello ja myöhemmin rippilahja paljon verkkokaupassa, kertoi Marjut liikja kierros alkaa taas alusta, hän kuvaili tätä keestään, joka ensi vuonna siirtyy uuteen kiertoa ja sanoi iloitsevansa erityisesti siitä, et- kauppakeskus Jellonaan. Karkkitorin ovi käy tiuhaan tahtiin koulupäivinä Karkkikauppa koulun kulmalla on monen koululaisen unelma. Sellainen on oikeasti löytänyt sijansa Kirkkonummen keskustassa, koulun vierellä. Karkkitorikaupassa häärää Klas Söderholm, jolla on jo kuudes vuosi menossa tässä paikassa. Valikoimissa on monenlaista herkkua ja erityisen paljon irtokarkkeja. ­ Välitunnit on sesonkiaikaa, silloin on kiirettä, mutta vastaavasti heinäkuussa puodin voi panna kiinni ja viettää hyvällä omallatunnolla lomaa, Klas Söderholm sanoo. Asiakaskunta on hänellä 60 % lapsia ja nuoria, mutta aikuisetkin ovat löytäneet tiensä tänne. ­ Joulun kunniaksi minulla on erityisiä suklaapulloja ja -sydänrasioita, joita ei muista kaupoista saa, hän vinkkaa. Makean painikkeena myynnissä on myös virvoitusjuomia ja sipsejä. ­ Itse en kyllä enää syö karkkeja, tunnustaa tämä koko ikänsä elintarvikealalla leipäänsä tienannut mies mies. KLAS Söderholmilla on kaupassaan iso valikoima irtokarkkeja. Kirjakauppias Mikko Salmela: Talo on nyt täynnä tavaraa! Kirkkonummen Info-kirjakaupassa. ­ Talo on nyt täynnä tavaraa, toivottavasti se on tyhjä joulun jälkeen!, hymyili Kirkkonummen Info-kirjakauppias Mikko Salmela. ­ Seinät vain tulevat jo vastaan, huokasi Irja Saari asetellessaan tuotteita myyntipöydille. Suosittuja tuotteita kirjojen lisäksi Irjan mukaan ovat erityisesti pelit. Myynnissä onkin runsas valikoima pelejä, mm. Bandu ­ vuoden 2008 peli aikuisille, Suomi-tietopeli junioreille, pulmapelejä, palapelejä ja erilaisia pelikortteja. Kirjoista suosituin tänä syksynä on ruotsinkielinen käännöskirja Porkkala i händelsernas centrum. Muita hittejä ovat mm. Ilkka Remeksen Pyörre, Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi, Stieg Larssonin teokset sekä vuoden Tieto-Finlandian voittanut Marjo T. Nurmisen Tiedon tyttäret. ­ Joulun alusaika on myös kalentereiden ja joulukorttien sesonkiai­ TIEDON tyttäret on todella kiinnostava teos eu- kaa ja niitä myös meillä rooppalaisten oppineiden naisten historiasta, esitte- riittää, Salmela muistutli kauppias Mikko Salmela. ti. Joulumyynti on kirjakauppojen suurin sesonkiaika ja siihen on varauduttu myös Perheen pikkukullan tarpeita on ajateltu Kultapienessä Kirkkonummella syntyvyys on suurta, joten lastentarvikkeilla riittää kysyntää. Huhtikuun alusta Masalasta Kirkkonummen keskustaan S-Marketin liiketiloihin siirtynyt Kultapienen yrittäjä Mia Kauppinen on syystä tyytyväinen. ­ Tilaa on enemmän joten tuotteet saa paremmin esille. Tämä on hyvä paikka ja matkan varrella kaupoissa asioivilla ja neuvolakin vieressä, hän kiittelee. Esillä on vaunuja, rattaita, sänkyvaatteita, vaatteita, mm. villahaalareita ja unipusseja, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita eli ihan kaikkea, mitä pikkuinen tarvitsee. ­ Olen valinnut tänne sellaisia leluja, joita ei saa marketeista, mm. käsinukkeja, hän esittelee valikoimia. MIA Kauppinen on tyytyväinen uusiin liiketiloihinsa S-Marketissa. Tuotteisiin kuuluvat mm. nämä herttaiset pehmoeläimet.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 27 KIRKKONUMMEN KESKUSTAN KAUPPIAIDEN ILMOITUSLIITE "Kaikkea kauneudenhoitoon" Salon Passion toiminut kohta kolme vuotta Toimittajan tullessa Toritie 1 sijaitsevaan Salon Passion -kampaamoon sen asiakaspaikat ovat täynnä ja ilmassa on iloista työn tunnelmaa. Omistajat Eeva Ikonen ja Tua Sandström sekä Mia Sjövall leikkaavat, kampaavat rullaavat ja värjäävät asiakkaiden hiuksia kunkin toiveen mukaan. Kampaamo on ollut nykyisillä sijoillaan kohta kol- MIA Sjövall, Tua Sandström ja Eeva Ikonen ovat sisustaneet misen vuotta. kampaamonsa ihanan persoonalliseksi. ­ Tarjolla on kaikki kauneudenhoitoon liittyvät palvelut. Meitä on tääl- kerikuorinta, hieronta ja merileväkääröt. lä kolme kampaajaa ja kolme tuolia sekä ­ Se edistää ja tukee dieettiä, poistaa kosmetologi, Tua Sandström kertoilee työn- kuona-aineita, rentouttaa ja laihduttaa, lissä lomassa. Joulun aikaan lahjakortit ovat taa Mira hoidon tehoja ja sanoo olevansa heillä olleet hyvin suosittuja. "niin paljasjalkainen kirkkonummelainen, ­ Niitä saa varata eri hintaisia, joko hoi- että jo jossain Espoossa olen ihan ´turisti´". to- tai summakohtaisia, Eeva huomauttaa. ­ Vi betjänar också på svenska, Tua påpekar. Sun-Shinen Tiina Timoselle kampaajan ammatti oli varma valinta Jo 13 vuoden ajan Tiina Timonen on pitänyt kampaamoa osoitteessa Grandalantie 2, Taidemökkiä vastapäätä. ­ Ensi vuonna tulen olleeksi alalla jo 30 vuotta, sillä aloitin 16-vuotiaana, Tiina kertoo ja sanoo kampaajan ammatin olleen hänelle varma valinta. Työ maistuu yhä, sillä terveys ja kädetkin ovat hyvin kestäneet kampaajan työn haasteet. Tiina on aamuvirkku ja senpä tähden hän aloittaa lauantaisin työt jo 7.30, mutta maanantaisin liike on kiinni. Hiusten hoidossa apuna hänellä on tietokone, johon syötetään tiedot hiuksesta. ­ Sisällä on tunnistussilmä, joka laskee hiuksen impulssin ja eri aineiden ideaaliset vaikutusajat, Tiina kertoo ja kiittää laitetta helpoksi käyttää. Työn iloksi hän kertoo mm. tutuksi käyneen asiakaskunnan. ­ Eikä yksikään päivä ei ole tässä työssä samanlainen!, hän heittää. Mira Piiroselta mm. suklaa- ja hunajahoitoja Kosmetologi Mira Piirosella on tarjolla kaikki kosmetologi-alaan kuuluvat erilaiset palvelut, kuten ripsien kestovärjäykset, kasvo-, jalka- ja vartalohoidot, rakennekynnet ja jopa erilaiset hieronnat. Palveluista eksoottisemmilta kuulostaa hemmotteluhoitoihin kuuluva, 70 euron hintainen kasvosuklaahoito. ­ Siinä syötävä suklaanaamio imeytetään ensin ihoon ja sen päälle tulee hieronta. Se on stressiä poistava ja ihoa kirkastava hoito, Mira valottaa. Pikkujoulutarjouksena on var- MIRA Piirosella on oma huoneensa kosmetolotalohoito, johon kuuluu hunajaso- gihoitoja varten. TIINA Timonen käyttää tietokonetta apunaan ideaalisten vaikutusaikojen laskemisessa. Marika Häggström: Lahjakortti on mieluisa lahja! ­ Kyllä nämä hoitoihin liittyvät lahjakortit ovat yleensä mieluisia lahjoja, tavaraahan kaikilla on niin paljon, totesi vuonna -94 hierojaksi valmistunut, Hieronta Mion ammatinharjoittaja Marika Häggström, joka on vuodesta 2002 pitänyt vastaanottoa entisessä urheiluliikkeen talossa Kirkkonummen hautausmaan kulmilla. ­ Kesti aikansa, ennen kuin löytyi oma kiinteistö maantasolta, mutta tämä on sopivan rauhallinen paikka ja helppo vanhemmankin ihmisen tulla, totesi Lapinkylästä syntyisin oleva Marika, joka tarjoaa perinteisen hieronnan lisäksi tarvittaessa myös urheiluhierontaa, johon liittyy lajin mukaista ravistelua ja tempoa. ­ Niska-hartiaseudun vaivoja on paljon, kun kaikki istuvat koneella eikä hyötyliikuntaa juuri ole. Yleisin hoitomuoto on 45 minuutin mittainen puolihoito niskasta ristiselkään, hän selvitteli. ­ Tykkään työskennellä ihmisten kanssa! Jalkahoitaja Eija Beijar: Tämä on kutsumusammatti ­ Annan nyt perusjalkahoitoa, mutta ensi vuoden puolella laajennan valikoimaa hemmotteluhoitoihin, lupasi äskettäin Helsingin kosmetologikoulusta valmistunut jalkahoitaja Eija Beijar, joka työskentelee Marikan seinänaapurina. Hoitoala oli hänellä toiveammatti jo pikkutytöstä. ­ Haaveilin sairaanhoitajan ammatista, mutta se vain jäi hankkimatta. Nyt kuitenkin tuntui, että olen istunut tietokoneen ääressä ihan liian paljon ja halusin vaihtaa ihmisläheisempään työhön. Kyllä tämä on minulle kutsumusammatti, sanoo Eija, joka on ollut mm. sihteerinä ja rakennuspiirtäjänä sekä yksityisyrittäjänä ulkomailla ollessaan. Suomeen hän palasi vuonna -91. ­ Työ antaa tosi paljon henkisesti. Itse saan hyvää mieltä siitä, kun ihmiset nauttii hoidoista, kiittää Eija työtään. Sisustus Mima satsaa joulunajan tuotteisiin Vaikka ihmisellä olisi jo kaikkea, niin harvalla on kuitenkaan esim. leipäreseptiä pesurätissä. Niitä ja sen lisäksi paljon muuta on myynnissä; mm. hellyttäviä enkeleitä siivillä ja ilman, komeita kynttilöitä, lyhtyjä, laukkukoukkuja, sydänpyyhekoukkuja ja kirkkonummelaisia käsintehtyjä tuotteita, kuten erilaisia Arterran saippuoita tässä Nepparin entisiin liiketiloihin siirtyneessä sisustus Mima-liikkeessä. ­ Tämä kahvisaippua on mielettömän hyvä. Sain sillä jopa maalitahrat pois käsistäni, kertoi yrittäjä Maria Brunou. Liiketilaa on nyt yli 20 m2 enemmän kuin ennen, joten valikoimaa on voitu laajentaa. ­ Myynnissä on mm. suosittuja Linumin sängynpeitteitä, pyyhkeitä ja pöytäliinoja, hän esitteli herttaista joulun tunnelmaa henkivässä liikkeessään, joka on siis siirtynyt n. 50 m lähemmäksi keskustaa. ­ MUUTON myötä olemme saaneet lisää liiketilaa, joten valikoimia on voitu lisätä, iloitsi Maria Brunou Sisustus Mimasta. HIEROJA Marika Häggström ja jalkahoitaja Eija Beijarin työtilat löytyvät entisestä urheiluliikkeen talosta hautausmaan kulmilta.
• 28 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Ove Grundström: Itsenäisyys on tavoittelemisen arvoinen asia, myös Siuntion kohdalla ­ Itsenäisyys on tavoittelemisen arvoinen asia, myöskin Siuntion kohdalla. Siuntio on hyvin hoidettu kunta ja sillä ei pitäisi olla vaikeuksia pysyä itsenäisenä kuntana. Meillä on suuret verotulot, ikärakenne on optimaalinen, hyvin suunniteltu kuntakeskus, terveyden huolto on hyvin toimiva ja meillä on tyytyväisiä kuntalaisia. Millä tahansa mittarilla mitattuna niin Siuntio pärjää hyvin. Joka vaalikauden aikana valtio on vaikeuttanut kuntien taloudellisen tilanteen, asettamalla uusia velvoitteita kuntien hoidettavaksi. Tämän takia niin Siuntiolla kuin monella muullakin kunnalla on taloudellisia vaikeuksia, totesi kunnanvaltuutettu Ove Grundström Siuntion itsenäisyyspäivän tervehdyspuheessaan Sjundeå svenska skolanilla 6. joulukuuta. ­ Kaikki jotka olemme olleet mukana kunnallispolitiikassa tiedämme, että vie aikansa ennen kuin näemme päätöstemme vaikutukset. Perusturvalautakunta on taistellut erikoissairaanhoidon korkeiden kustannusten kanssa ja on ollut vaikeuksia pysyä talousarvion kehyksen sisällä ja joka vuosi on jouduttu pyytämään lisämäärärahaa. Tänä vuonna olemme voineet iloita siitä että erikoissairaanhoito on ensimmäistä vuotta pysynyt arvioidussa luvussa, iloitsi Grundström. Hän uskalsi väittää, että syy tähän on se että lautakunta on tehnyt viisaita ja ennen kaikkea oikeita päätöksiä useita vuosia sitten. ­ Voiko Siuntio pysyä itsenäisenä? Tähän kysymykseen ei ole sataprosenttisen oikeata vastausta. Huhutaan että valtio aikoo pakko liittää OVE Grundström tervehtimässä rouva Arja Myyrää Siuntion itsenäisyyspäivän juhlassa. Taustalla hymyilemässä juhlapuheen pitänyt eversti Jarmo Myyrä sekä Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandström. pieniä kuntia. Siksi on tärkeätä että tutkimme ja valmistaudumme eri ratkaisuihin ja selvitämme mitä kaikki maksaa ja onko siitä hyötyä meille, totesi Ove Grundström. Hän korosti, että on ensisijaisesti siuntiolaiset, jotka määräävät omasta tulevaisuudestaan eivätkä jotkut muut. ­ Jokainen kuntalainen saa pian kyselylomakkeen mihin saamme ruksata vaihtoehdon, joka meidän mielestä sopii parhaiten Siuntiolle. Toivon, että mahdollisimman moni tarkasti täyttää lomakkeen niin että saamme niin kattavan mielipidetutkimuksen kuin mahdollista. Tämä on lähidemokratiaa parhaimmillaan ja se myöskin auttaa meitä päättäjiä tulevissa päätöksissämme. Ottamatta kantaa siihen että tulisiko meidän liittyä yhteen jonkun muun kunnan kanssa vai pysyä itsenäisenä, haluaisin kuitenkin tuoda esille sen että pieni kunta on haavoittuvaisempi kuin suurempi kunta, eikä niin kutsuttuja porkkanarahojakaan sovi unohtaa. Siitä huolimatta pysyykö Siuntio itsenäisenä vai ei niin vietämme Suomen itsenäisyyttä 6 joulukuuta joka vuosi ja kunnioitamme heitä, jotka taistelivat sen puolesta että saisimme elää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa, sanoi Grundström. ­ Kuusikymmentä luvulla kun olin pieni niin ensimmäiset pelottavat muistot olivat kun John F. Kennedy raa´asti ammuttiin Dallasissa. Pelkäsin lähinnä siksi, että aikuiset puhuivat siitä että nyt maailma muuttuu levottomaksi ja kolmas maailmansota on lähempänä kuin koskaan. Sitten alkoi Vietnamin sota ja nuorempi Kennedy ja Martin Luther King murhattiin. Taas utelias Ove kuunteli aikuisten mietteitä maailman tilanteesta ja jälleen sota oli lähempänä kuin koskaan. Pelkäsin sotaa lähinnä siksi että olin varma että isäni kutsuttaisin sotaan ja hän saattaisi kaatua ja minusta tulisi isätön. Lähiympäristössäni oli tarinoita talvi- ja jatkosodasta missä isiä oli kaatunut ja siitä mitä tuskaa ja turvattomuutta se aiheutti perheille. Enoni oli myös kaatunut ainoastaan 20-vuotiaana ja tämä oli jättänyt syvät arvet äitini perheen arkeen. Suomi maksoi kalliin hinnan itsenäisyydestään mutta olemme kiitollisia että Te arvoisat veteraanit, taistelitte itsenäisen Suomen puolesta. Kiitos. Hyvää itsenäisyys päivää teille kaikille, erityisesti veteraaneillemme jotka olivat auttamassa Suomea sodan aikana pysymään itsenäisenä, sanoi Ove Grundström Siuntion itsenäisyyspäivän juhlassa. Siuntion Lucia 2008 on Heidi Kangas Lucia-juhlaa vietetään 13.12. klo 18.00 Siuntion kirkossa. Kirkosta voi siirtyä seurakuntatalolle jossa partiolaiset Siuntion Koskikarat tarjoavat glögiä. Ennen sitä voi nähdä Lucian jo perjantaina 12.12. klo 9.00 Aktia-pankissa ja Osuuspankissa klo 10.00. Lucian seurueineen voi nähdä myös Lasten joulukirkossa 15.12. klo 10.30, Lions joulumarkkinoilla 20.12. klo 11.00 sekä Gårdskullassa 21.12. klo 11.00. Sjundeå inför val också efter val Alla röstberättigade Sjundeåbor har fått eller får i dagarna med posten svarsblankett för en kommuninvånarenkät. Enkäten är ett resultat av olika utredningar och den diskussion och som förts i snart fyra års tid, d.v.s. under hela den fullmäktigeperiod som nu går mot sitt slut. Den av den s.k. PARAS-lagen framtvingade kommunsammanslagningsivern har tvingat speciellt alla mindre kommuner att ordna sin hälso- och sjukvård i enheter med minst 20.000 invånare. Dessutom har kommunerna med stöd av morotspengar för samgång lockats (läs hetsats) till snabb samgång med någon eller några av sina grannkommuner. Också i Sjundeå har fullmäktigearbetet hela denna period skuggats av kommunsammanslagningsdiskussioner trots ett enhälligt beslut att fortsätta som en självständig kommun. Om socialdemokraterna fått bestämma hade vi först gått ihop med Lojo och nu senast med Ingå. Eftersom de andra grupperingarna önskat en mera omfattande utredning har man dessutom utrett Kyrkslätts intresse för en samgång med Sjundeå. Endast Vichtis har ännu inte kontaktats. För att engagera alla Sjundeåborna i processen önskar man nu höra allas åsikt i ärendet. Följebrevet och enkätformuläret, som nu sänts till kommuninvånarna och den mera omfatdeås situation och den kunde säkert ha varit mera omfattande. Framtidkommittén efterlyste dock en enkel, lättläst utredning som kan utnyttjas som bakgrundsinfo för en enkät. Detsamma gällde enkäten som man ville göra så entydig och enkel som möjligt med möjlighet också till fritt formulerade svar. Huvudsaken är nu att så många som möjligt besvarar frågorna. Den i medierna speciellt med olyckliga rubriksättningar framkallade hysterin att Sjundeås ekonomi skulle vara så mycket sämre än i grannkommunerna att den enda lösningen finns i kommunsammanslagningar skall vi ställa oss kritiska till. Budgetförhandlingarna i våra grannkommuner har bevisat att de tampas med exakt samma problem som vi och antingen nu eller nästa år höjer sina skatteprocenter. Dessutom vet vi att beslutsfattarna i det nya Raseborg och andra nya kommuner och städer som gått in för en sammanslagning går mycket noggrant igenom all sin verksamhet och ingalunda ökar på sitt serviceutbud. Det är ju helt klart att en sammanslagning som görs bl.a. under den lagstadgade premissen att all personal garanteras jobb under en femårsperiod inte leder till några snabba inbesparingar. Enda möjligheten till inbesparingar finns då i strukturerna. Det finns många exempel på att NTAR KOMME omstruktureringarna och indragningen av service i tidigare kommunsammanslagningar gällt den mindre parten. Servicen har koncentrerats till storkommunens stora tätorter och avståndet mellan den vanliga kommuninvånaren och beslutsfattaren och tjänstemännen har blivit mycket längre. Med tanke på eventuella sammanslagningspartner för Sjundeå kan dessutom konstateras att Kyrkslätt har för sina investeringar enbart år 2009 budgeterat nya lån på över 25 (!) miljoner euro för att undvika en skattehöjning. Eftersom alla investeringsbehov knappast koncentrerats till samma år kan man ju ställa sig frågan vad Kyrkslätt gör under de följande åren? Ingås ekonomiska situation är så gott som likadan som Sjundeås och Lojo har tidigare visat sig vara mycket känslig för nedgång i konjunkturerna. En nedgång drabbar givetvis också Sjundeå men innebär å andra sidan att vi om inflyttningen minskar, kan undvika eller framskjuta den investeringsanhopning som enligt ekonomiplanen infaller ca 2012. Alltså: jag tillåter mig fortsättningsvis att tvivla på det förnuftiga i en kommunsammanslagning. Sjundeå 6.12.2008 MERJA LAAKSONEN MERJA Laaksonen tande utredningen som finns på kommunens hemsidor eller kan beställas hem, har dock kritiserats skarpt. Till och med personer som suttit med i den av kommunstyrelsen tillsatta framtidskommittén som står bakom enkäten har kritiserat blanketten och utredningen. Som en av kommittémedlemmarna önskar jag här framföra vissa fakta. Utredningar och siffror har tagits fram och presenterats för de förtroendevalda fortgående. En kommuninvånarenkät har dessutom diskuterats en längre tid. Beslutet att sända ut enkäten först nu efter kommunalvalet var medvetet trots att speciellt många av de nya kommunalvalskandidaterna efterlyste utredningar före kommunalvalet. Utredningen sammanställdes av kommundirektören som bättre än någon extern konsult vet Sjun- SIUNTION Lucia Heidi Kangas. TILL SJUNDEÅ Lucia år 2008 valdes Heidi Kangas. Till Sjundeå Lucia valdes Heidi Kangas Till Sjundeå Lucia år 2008 valdes Heidi Kangas. Kröningen sker i Sjundeå kyrka 13.12. kl. 18.00. Lucia med tärnor inleder sitt uppdrag redan på fredagen 12.12. kl. 9.00 i Aktia banken och fortsätter i Andelsbankens kontor kl.10.00. Sjundeå Lucia med sina två tärnor kommer att ha ett omfattande program med uppträdanden bl.a. i Barnens julkyrka 15.12 kl. 10.30, Lions julmarknad 20.12. kl. 11 och 21.12. på Gårdskulla gård kl. 11.00.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 29 MAAMME-laulu päätti juhlahetken Siuntiossa. JUHLAVÄKEÄ Siuntion itsenäisyyspäivän tilaisuudessa lauantaina 6. joulukuuta. Eversti Jarmo Myyrä Siuntion itsenäisyysjuhlassa: "Mieluummin rampana vapaassa Suomessa kuin kerjäläisenä valloitetussa" ­ Latviassa Riianlahden rannalla Jurmalan lounaispuolella on pieni 1. maailmansodan aikainen saksalainen sotilashautausmaa, jonka sankariristeissä on myös suomalaisia nimiä. Nämä jääkärit eivät koskaan ennättäneet itsenäiseen Suomeen. Hautausmaalla on myös muistokivi, johon on kaiverrettu heidän nimiensä lisäksi teksti "Mieluummin kuolema vieraalla maalla kuin elämä orjana omassa". Joukossamme ollut jatkosodan veteraani ja sotainvalidi luki tuon tekstin ja jatkoi rauhallisesti: "Mieluummin rampana vapaassa Suomessa kuin kerjäläisenä valloitetussa, sanoi kirkkonummelainen eversti Jarmo Myyrä puhuessaan Suomen pitkästä tiestä itsenäisyyteen Siuntion pääjuhlassa lauantaina 6. joulukuuta. ­ Riianlahden rannalla seisoi tuolloin vaitonainen joukko. Olimme lukeneet kivessä olevan tekstin ja kuulleet veteraanin sanat. Siinä olivat Suomen itsenäisyyden synnyn ja säilymisen tunnusmerkit pähkinän kuoressa. 90 vuotta aikaisemmin jääkärit olivat Saksan armeijan riveissä saamassa koulutusta maansa vapauttamiseksi. He olivat menneet suuriruhtinaan vihollisen puolelle ja se oli Suomen lain mukaan rikos. Jääkärit eivät pitäneet Nikolai II hallitsijanaan vaan valapattona vihollisena, jota vastaan taisteleminen oli isänmaallinen velvollisuus, kertoi eversti Myyrä jääkäreistä, joiden toimintaan hän kävi tutustumassa Latvian retkellä toissavuonna. ­ Veteraanien perintö ­ itsenäisyytemme ja vapautemme puolustamiseksi annettujen uhrausten merkitys ­ ymmärretään Suomessa hyvin. Pieni vilkaisu lähihistoriaan ja ympäristöömme riittää, ja tiedämme mikä kansakuntamme kohtalo olisi voinut olla. Tämän päivän suomalainen haluaa, että myös hänen lapsillaan on turvallinen ­ itsenäinen Suomi. Sen eteen on edelleen tehtävä lujasti työtä, totesi eversti Jarmo Myyrä. Eversti Myyrän lisäksi Sjundeå svenska skolan tilaisuudessa kuultiin kunnanvaltuutettu Ove Grundströmin tervetuliaispuhe sekä Georgij Babitzinin laulua Almira Batyrovan säestyksellä. Itsenäisyyspäivän vietto lauantaina 6. joulukuuta aloitettiin Siuntiossa kuten kaikkialla Suomessa jumalanpalveluksella. Kaksikielisessä jumalanpalveluksessa Siuntion Pyhän Pietarin kirkossa saarnasi Eimer Wasström ja uruissa oli Svante Forsman. nistumista arvioidaan tulosten perusteella, voidaan todeta että Suomen selviytyminen niin sodista kuin sotien jälkeisistä kylmän sodan vuosista on ollut menestystarina. Euroopan ja sen lähiympäristön turvallisuuspoliittinen kehitys on ollut jatkuvassa murroksessa. Olemme nähneet, miten taloudelliset, poliittiset, alueelliset, etniset ja uskonnolliset ristiriidat sekä näihin liittyen terrorismi ja anarkia voivat vaarantaa kehityksen. Meillä suomalaisilla ei tänäänkään ole varaa lintukotoajatteluun. Pienenä maana Suomi saattaa edelleen joutua yllättävien tilanteiden eteen. Meidän on edelleen kehitettävä turvallisuuttamme. Kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden rakentaminen ja ylläpitäminen ei ole mahdollista eristäytymällä. Me joudumme jatkuvasti valitsemaan, haluammeko olla mukana ratkaisemassa ongelmia. Tänään kukaan ei kuitenkaan pysty sanomaan, millainen on Suomen turvallisuusympäristö kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tänään olemme vielä eurooppalaisittain poikkeava. Olemme sotilaallisesti liittoutumaton pieni maa yhtäältä Venäjän ja Euroopan unionin ja toisaalta Venäjän ja Naton raja-alueella. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana meidän on edelleen itse huolehdittava puolustuskyvystämme niin, että se on myös uskottava, sanoi eversti Jarmo Myyrä Siuntiossa itsenäisyyspäivänä 6.12. SATU HOLMLUND EVERSTI Jarmo Myyrä (kuvassa oik.) ja upeasti mm. Merikantoa tulkinnut Georgij Babitzinin keskustelivat hetken tilaisuuden päätteeksi. Kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917 ja työläis- ja sotilasedustajain neuvostojen yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea vahvisti tunnustuksen 4.1.1918. Saksa, Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden vielä samana päivänä. Jääkärit ottivat tunnustuksen vastaan raikuvin hurraahuudoin. Kotimaassa ei odottaisi enää hirsipuu. Tasavaltamme itsenäisyys alkoi lupaavasti. Tartossa neuvoteltiin 14.10.1920 sopimus, jossa Neuvostoliitto tunnusti Suomen historialliset rajat ja Suomi sai lisäksi Petsamon. Venäjä lupasi ItäKarjalalle kansallisen itsemääräämisoikeuden ja Suomi tunnusti virallisesti Neuvosto-Venäjän. Kesän ja syksyn 1944 tapahtumilla tuli olemaan ratkaiseva merkitys Suomen sodanjälkeiselle ajalle. Suomi onnistui irtaantumaan sodasta juuri oikeaan aikaan. Neuvostoliiton suurhyökkäys oli torjuttu ja rintamat vakiintuneet sekä toisaalta Saksa heikentynyt Itämerellä ja Baltiassa kyvyttömäksi vastatoimiin. Tasavallan presidentti Suomen marsalkka Mannerheim oli jälleen kaukonäköisesti luotsannut Suomen uuteen aikakauteen. Kiitämme ja arvostamme veteraaniemme toimintaa maamme kohtalon vuosina. He, jos kukaan, joutuivat todistamaan todeksi sen, että maan kohtalo ei riipu yksinomaan sen pienuudesta tai suuruudesta, vaan sen puolustajan päättäväisyydestä. Heidän taistelunsa todisti myös sen, että kun vastakkain ovat yhtäältä suurvalta, jolla on maailmanlaajuiset tavoitteet, ja toisaalta pieni kansakunta, jonka ainoa päämäärä on eloonjääminen, voimasuhteita ei voida arvioida pelkästään numeroiden valossa. Suomi selvisi talvi- ja jatkosodasta, koska yhteinen arvopohja oli vahva ja luottamus taistelun oikeutukseen oli luja. Jos ylipäänsä tekojen on- Suomen selviytyminen ollut menestystarina ­ Jääkärit eivät paljoakaan tienneet Suomen tilanteesta, eivät sitäkään, että Venäjä oli ajautumassa kaaokseen. Maaliskuun puolivälissä 1917 tsaari luopui valtaistuimestaan. Venäjällä vallan otti väliaikainen hallitus. Suomen senaatti sai marraskuun puoliväliin mennessä neuvoteltua tämän kanssa uuden hallitusmuodon, mutta sopimus jäi allekirjoittamatta, kun bolshevikit jo ottivat vallan käsiinsä. Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Ensin Suomi pyysi tunnustusta Venäjältä. Kunnanhallitus hyväksyi Kelan vakuutuspiirien yhdistämisen Kansaneläkelaitos on pyytänyt Kirkkonummelta lausuntoa Luoteis-Uudenmaan ja Raaseporin vakuutuspiirien yhdistämisestä. Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.12. yhdistämisen, kunhan se ei huononna asiakaspalvelun laatua ja saatavuutta ja Kelan toimisto Kirkkonummella säilytetään. Vakuutuspiirien yhdistämisen perusteena on Kelan mukaan se, että suuremman kokonaisuuden sisällä voidaan palvella asiakkaita entistä laadukkaammin ja tasapuolisemmin. Kelan mukaan töitä organisoidaan sähköisen asiakirjahallinnan avulla eri tavoin. Järjestelyt turvaavat asiakaspalvelun resursoinnin sekä henkilöstön osaamisen säilyttämisen henkilöstön vaihtuvuustilanteissa. Yhdistyminen ei Kelan mukaan vaikuta työsuhteisiin. Raaseporin vakuutuspiiriin kuuluvat Hanko, Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio ja Tammisaari. Kelan toimistot sijaitsevat Hangossa, Karjaalla, Kirkkonummella ja Tammisaaressa. Vastaavasti LuoteisUudenmaan vakuutuspiiriin kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, NummiPusula, Sammatti ja Vihti. Kelan toimistot sijaitsevat Karkkilassa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Vihdissä. Yhdistäminen on tarkoitus tehdä 1.9.2009. Yhdistettävän alueen väestömäärä tulee olemaan yli 167.000 asukasta. Lopullisen päätöksen mahdollisesta yhdistämisestä tekee Kelan hallitus.
• 30 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Seimiasetelmissa ja kuvaelmissa Joulu herää eloon Tällä viikolla Kirkkonummen kirkoissa on vietetty päivähoidon joulukirkkoja. Päiväkotien lapset ovat olleet mukana järjestämässä kirkkohetkiä. Pienet ovat lauluilla ja kuvaelmilla kertoneet toisilleen joulun lapsesta. Kirkkonummen kirkossa oli tiistaina muun muassa Ljunghedan päiväkodin lapsien rakentama elävä seimi, jossa paimenet ja enkelit ihmettelivät pyhää perhettä. Päivähoidon joulukirkkoihin kutsutaan kaikki Kirkkonummen suomenkieliset päiväkodit. Myös perhepäivähoitoryhmät saavat kutsun. Kuvaelmat ja seimet kiehtovat silmin nähden lasten mielikuvitusta. Näyttelijät ottavat roolinsa tosissaan ­ arvokkaasti ja virnuilematta. Aattona joulukuvaelmia Myös muut kuin päivähoitolapset pääsevät joulun aikaan katsomaan kuvaelmaa. Jouluaattona vietetään Kirkkonummen, Haapajärven ja Masalan kirkoissa yhteensä viittä perheiden aattohartautta, joihin sisältyy joulukuvaelma. Tarkempia tietoja myöhemmin tällä sivulla sekä internetosoitteessa www.kirkkonummenseurakunnat.fi/fi/ Ljunghedan päiväkodin lapset esittivät joulukuvaelman Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkossa tiistaina. Seimiä seurakuntataloilla Seimiasetelmia on rakennettu moniin seurakunnan tiloihin. Ainakin keskustan seurakuntatalolla, Veikkolan seurakunta kodilla ja Masalan kirkossa voi käydä lasten kanssa katsomassa seimeä. Seimet ovat nähtävillä aina, kun kyseinen kiinteistö on auki. Aukiolo kannattaa varmistaa ennakkoon. Ke 10.12. klo 18.30 Musiikkiluokkien joulukonsertti. Liput 5 , alle kouluikäiset ilmaiseksi. La 13.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut. Mari Sirén; Tarja Viitanen; lapsikuoro Pääskyset; Maija Huuskonen, huilu. La 13.12. klo 17 Lucia-juhla. Aino Salovius, Hannu Suni ja Tarja Viitanen. Mukana nuorisokuoro Merituuli ja Maija Huuskonen, huilu. Su 14.12. klo 10, 3. adventtisunnuntain messu; toimittaa Panu Pihkala, avustaa Hannu Suni, kanttorina Jonna Imeläinen. Su 14.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut. Pentti Mentu; Tarja Viitanen ja Mari Sirén. Mukana myös Mirja Poikkeus, laulu; nuorisokuoro Merituuli ja vaskiyhtye St. Michael Brass. Ti 16.12. klo 12.30. Iltaruskon ja Seurakuntakuoron joulujuhla. Lucian päivän kirpputori Kantvik, Kummihovin kerhotila, E-rappu La 13.12 klo 10­14 Tule tekemään edullisia löytöjä ja kahvittelemaan Kantvikin Raamattupiiriläisten leipomien herkkujen kera. Lisätietoja: Leena Engström 050 325 0627 Leena Salmensaari 50 vuotta Kirkkonummen seurakuntatalo Ma 15.12. klo 15­18 Lapsityön pastori Leena Salmensaaren 50-vuotissyntymäpäiväjuhla. Seurakuntalaiset ovat lämpimästi tervetulleita kahville ja kakulle. Mahdolliset muistamiset Viron kirkon pyhäkoulutyölle lapsityön rahaston kautta Op 555409-426445. Lipaskeräys myös juhlapaikalla. Su 14.12.klo 16 Kauneimmat joululaulut. Pentti Mentu; Mari Sirén; Magdaleenatkuoro; Sera Valtonen, laulu. Eläkeläisten joulujuhlat · Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Ti 16.12. klo 12.30­14.15 Laulamme yhdessä joululauluja, katsomme ja kuuntelemme ohjelmaa sekä nautimme jouluherkuista. Lisätietoja: Inkeri Saksa puh. 0400 815 483 · Keskustan seurakuntatalolla Ti 16.12 klo 12.30 Juhlitaan Joulua! Tarjolla puuro, kahvi ja kaikille "kilteille" paketti pukin kontista. Mukana Hannu, Tarja, Aino ja Helvi · Veikkolan seurakuntakoti Ti 16.12 klo 12.30­14.15 Mukana myös pastori Pentti Mentu ja kanttori Mari Sirén. Jos tarvitset kyydin, pyrimme järjestämään sen. Lisätietoja: Kaarina Tynkkynen puh. 050 541 8333. Joulukonsertti Hiljainen Gloria Ti 16.12. klo 12.30­14.15 Virkistyskerho eläkeläisille. Ks. ilmoitus vasemmalla. Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Ma 15.12. klo 19 · Hannu Jurmu, tenori · Lohjan kaupunginorkesteri, johtajana Juha Nikkola. Liput 15 Iäkkäiden ulkoilupäivä Veikkolan seurakuntakoti Pe 19.12 klo 10­13 Ohjelma: · klo 10.00 Tonttuvaellus ulkona · klo 11.00 Joulupuuro seurakuntakodilla sekä tonttuleikkejä · klo 12.00 Kauneimpia joululauluja · klo 12.30 Joulukahvit sekä Joulupukki Mukana myös liukueste- ja kalossiestejalkine-esittelijä. Lisätietoja: Mita Baarman puh. 040 561 2203, Päivi Veljä puh. 040 512 8150, Kaarina Tynkkynen puh. 050 541 8333. Järjestää: Kirkkonummen kunta, terveyskeskus, Veikkolan kotihoito ja seurakunta. Kauneimmat joululaulut Kiitos myyjäisiin osallistuneille Diakoniatyö kiittää kaikkia Veikkolan joulumyyjäisiin 29.11. osallistuneita yrityksiä lahjoituksista! Erityiskiitos Nyyttimareille suuresta työpanoksestanne. Kiitos myös myyjäisissä ostoksia tehneille. Myyjäisistä saadulla tuotolla ostimme Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja ­keräyksestä: ateria 2000 lapselle, 5 sikaa, 2 kalastusverkkoa, 18 kanaa, huussi sekä 28 koulupukua. · La 13.12. klo 15 Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Lasten kauneimmat joululaulut. Lapsikuoro Pääskyset; Maija Huuskonen, huilu. · Su 14.12. klo 16 Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Lasten kauneimmat joululaulut. Lapsikuoro Tähti; Katri Korkeamaa, huilu · Su 14.12. klo 16 Haapajärven kirkko Kauneimmat joululaulut. Magdaleenat-kuoro; Sera Valtonen, laulu · Su 14.12. klo 19 Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Kauneimmat joululaulut. Nuorisokuoro Merituuli, St. Michael Brass, Mirja Poikkeus, laulu · Ke 17.12. klo 19 Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Kauneimmat joululaulut. Laulu- ja soitinyhtye Verso Su 14.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut. Anu Kangas-Puntila, Ilona Nyman; lapsikuoro Tähti; Katri Korkeamaa, huilu. Ti. 16.12. klo 12.30­14.15 Varttuneiden kerho. Osallistumme eläkeläisten joulujuhlaan, ks. ilmoitus vasemmalla. Lisätietoja: Inkeri Saksa, puh. 0400 815 483. Gesterby, Hopeahaka 6 Kirpputori on suljettu 17- 31.12. Avoinna seuraavan kerran 7.1. klo 15­18. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme yhteistyöstä ja toivotamme kaikille hyvää joulua ja siunauksellista uutta vuotta! Joulun lahja -konsertti Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko To 18.12. klo 19 Ohjelma 10 / 5 (lapset), perheet 20 . To 11.12. klo 17.30­19.45 Isko 2. Syyskauden päätös, Tinantie 4. Kuljetus Veikkolasta klo17 ja takaisin Masalasta klo19.45. 3. adventtisunnuntai Koettelee, vaan ei hylkää Herra "Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen ­ älkööt he enää eksykö mielettömyyteen! (Ps. 85:9­14) Joudumme kohtaamaan raskaita aikoja. Milloin rikokset ja väkivaltaisuudet koettelevat meitä, milloin taloudelliset vaikeudet, irtisanomiset, työttömyys. Kukin sukupolvi vuorollaan joutuu kohtaamaan elämän niin nurjine kuin valoisine puolineen. Jumalan lupausten varassa eläen saamme kuitenkin säilyttää toivon. Kolmas adventtisunnuntai kehottaa: "Tehkää tie Kuninkaalle!" Psalmi muistuttaa tähän teemaan liittyen yhteisestä vastuustamme. Kansallisessa- kin elämässä meidän olisi valmistettava tietä Herralle. Yhteisten ongelmiemme ratkaisuiksi eivät riitä pelkät poliittiset ja taloudelliset realiteetit tai suhdanteet. On muistettava myös Jumalan tahtoa ja omantunnon varoituksia. Psalmissa kuvataan kuinka pysyvien ja kestävien elämänohjeiden noudattaminen alkaa näkyä koko yhteisössä. Kun Jumalan tahdon annetaan ohjata omia ja yhteisiä ratkaisuja, silloin onni, rauha ja totuus säilyvät keskuudessamme. Jumalan hyvyys auttaa läpi vaikeittenkin aikojen. Timo Posti Raamatun tekstit: Ps. 85: 9­14; 5. Moos. 18: 15­19; Room. 16: 25­27 ja Joh. 1: 19­27. KASTETUT Sara Linnea Amelia Kekkonen Jonne Matias Lindblad Elia Max Oliver Pyykkönen Aleksi Juhani Matias Rimali VIHITYT Seppo Kalevi Korhonen ja Heli Marika Jämsä KUOLLEET Ari Veikko Uolevi Ruotsalo 69 v. KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunnat.fi, sähköposti: timo.merensilta@evl.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 31 Vielä on hitunen toivoa Koska kaupasta on jätetty valitus, kauppa ei etene tällä hetkellä. Kunta itkee 1,5 miljoonan budjettivajettaan. Kunta ei ole kuitenkaan laskenut, että se on jo menettänyt enemmän kuin 2 milj. euroa 24 vuoden saamattomien verotulojen muodossa. Mikäli kävisi niin onnellisesti, että mahdolliset ostajat vetäytyisivät kaupasta, voisi kunta toteuttaa Ahlströmin ehdot ja ns. Öhmanin suunnitelman. Barösundilaiset nuoret parit saisivat mahdollisuuden ostaa itselleen tontin ja asettautua rakastamilleen kotikonnuille. Kunta saisi verotuloja ja koulu voisi jatkaa toimintaansa. Sitäpaitsi saaristolakia olisi noudatettu. "Laki saariston kehityksen edistämisestä. 2 § Valtion ja kuntien toimin on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta." KIRSTI KARLSTEDT-GINMAN Barösund Bergvallan kuolinkellot kumahtelevat 24 vuotta sitten kunta käytti lehtiartikkelien mukaan etuosto-oikeuttaan ja lunasti Bergvallan itselleen. Myyjän tarkoituksena oli edesauttaa saariston asuttamista. Kunnanvaltuutetut ovat kiertäneet Bergvallaa kuin kissa kuumaa puuroa ja odottaneet sitä tosi isoa pottia, unohtaen Bergvallan myynnin yhteydessä tehdyt ehdot ja saaristolain. tuspalvelut jne) ­ turvata kyläkoulun tulevaisuus tarjoamalla nuorille pareille mahdollisuus asettua asumaan alueelle ­ varata alueen rantaan laituripaikka (tieyhteys, laituri ja paikoitus) niille saaristolaisille, joilla ei ole tieyhteyttä mantereelle. Nämä ehdot hyväksyttiin yksimielisesti kaupan yhteydessä. Kun Ahlström myi Bergvallan Inkoon kunnalle, oli se jo päässyt jonkinverran rapistumaan. Kunta ei tehnyt mitään päärakennuksen pelastamiseksi - katto vuoti ja sen myötä tuho kävi läpi koko rakennuksen. Kaakeliuunit, jotka olivat samanlaiset kuin nykyiset uunit Östergårdenissa, joutuivat Tammisaareen. Kunnan mukaan rakennus oli lopulta niin huonossa kunnossa, ettei sitä enää kannattanut korjata. Tyypillinen tapa päästä eroon vanhoista rakennuksista. sen hiihtokeskuksesta, minne hän on valmis sijoittamaan 30­40 milj. euroa. Bergvallan infotilaisuus Farssi, joka kulki nimellä infotilaisuus Bergvallasta. Saimme tiedon tilaisuudesta pari päivää ennen kokousta. Meitä oli kerääntynyt noin parisenkymmentä barösundilaista kuuntelemaan Bergvallan myynnistä. Tilaisuuden vetäjänä kunnan puolelta oli kunnan insinööri Jan Gröndahl. Muut kunnan valtuutetut hengailivat jonkin aikaa oviaukossa ja vetäytyivät sitten vähin äänin toiseen kokoukseen. Ostajapuolella olivat RCC Partnersin toimitusjohtaja Kirill Rinne, Sascha Kronenbach, arkkitehdit arkkitehtifirmasta Finnlimited Oy ja asianajaja Kim Bergroth. Ostajat eivät tohtineet käyttää puheenvuorojaan, eivätkä tohtineet vastata barösundilaisten kysymyksiin, vaan keskustelu käytiin supatusmenetelmällä ­ juristi käänsi barösundilaisten kysymykset Kirill Rinteelle ja Sascha Kronenbachille ja sitten supatus jatkui ja juristi vastasi tehtyihin kysymyksiin. Arkkitehtitoimisto Finnlimitedin kaksi arkkitehtia Risto Louhisola ja Jan-Erik Strandvik esittelivät suunnitelmansa alueelle. Taloja oli sijoiteltu korkealle pohjoisrinteelle ja virkistyskeskus oli keskellä rämeikköä. Sai sen tunteen, etteivät arkkitehdit olleet olleet paikan päällä vaan lätkässeet valmiin esikaupunkisuunnitelman meidän ihmeteltäväksemme. Paikkakuntalaiset, jotka tunsivat maaston, totesivat että suunnitelma on täysin mahdoton. Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Bergvallan taustaa Veljekset Otto ja Wilhelm Ginman menivät naimisiin Dahlmanin tyttärien kanssa.Barögårdenista. 1900-luvun alussa Otto ja Wilhelm rakensivat molemmat komeat talot Barölandetille, Otto Bergvallan ja Wilhelm Östergårdenin. Bergvallaan syntyi kuusi lasta. Yksi pojista, Alvar Ginman, jatkoi tilan hoitoa ja lunasti sen sisariltaan itselleen. Tila oli hänen hoidossaan hänen sairastumiseensa saakka. Tila myytiin 70-luvun alussa Torsten Ahlströmille. Hän myi tilan edelleen kunnalle 1984. Kuntakysely paljastaa Siuntion avuttomuuden Siuntion kunnanhallituksen toimesta järjestetty kuntakysely paljastaa Siuntion kunnan avuttomuuden. Kysymykset on höpö-höpö tekstiä. Kosmeettista sanahelinää. Siuntion kunta on paljastanut tällä kuntalaiskyselyllä poliittisen kyvyttömyytensä. Aika jota elämme on tietysti haasteellista. Kehitys on ollut nopeata. Mutta se mitä olisi Siuntiossakin pitänyt tehdä niin se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Satelliittikuvasta katsottuna Siuntio on täyttä korpea. Ja kuitenkin alue on hyvin lähellä pääkaupunkiseudun tärkeimpiä kasvualueita. Kun Siuntio tullaan lähitulevaisuudessa liittämään johonkin naapurikuntaan tulee tapahtumaan monen siuntiolaisen jarrumiehen unelma. Siuntio tulee edelleen säilymään maa- ja metsätalousmaana hyvine metsästysalueineen. TAPIO SOIVIO Pohjois-Siuntio Ns. Öhmanin suunnitelma alueelle 24 vuoden aikana Inkoon kunta on venytellyt ja vetkutellut tonttien myynnillä. Niitä on myyty kaikenkaikkiaan kokonaista 5 kappaletta ns. Öhmanin suunnitelman mukaan. Öhmanin suunnitelma oli erinomainen. Siihen oli suunniteltu sekä vuokraasuntoja saaristolaisille että tontteja omakotitaloja varten. Kysynnästä ei ole ollut puutetta, vaan myynnin haluttomuudesta ja suunnitelman toteutumattomuudesta. Puskaradion kertomaa: eräs kunnanvaltuutettu olisi halunnut ostaa tontin alueelta, muttei saanut ja sen jälkeen aina äänesti suunnitelmaa vastaan. Otteita Torsten Ahlströmin myyntikirjeestä Tarkoituksena oli pysäyttää saariston autioituminen ­ tarjoamalla tontteja ja vuokra-asuntoja tieyhteyksin ensi sijaisesti saaristolaisille tai henkilöille, joilla oli jokin muu yhteys saaristoon ­ hankkia työpaikkoja paikkakunnalle sijoittuneelle pienteollisuudelle ja palvelutoiminnalle ­ vahvistaa olemassa olevaa palvelustruktuuria lisäämällä sen ympärivuotista käyttöä (kauppa, posti, kulje- Asumme Kirkkonummella ja sen kyllä huomaa Minulla on 3- ja 1-vuotiaat lapset, jotka eivät kuulu kirkkoon. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla, koska haluan hoitaa kuopustani kotona vielä vuoden verran. Olen yrittänyt etsiä vanhemmalle lapselle jotain puuhaa kodin ulkopuolelta, koska hän tuon ikäisenä jo kaipaa muutakin aktiviteettia kuin vauvan hoidosta uupuneen äitinsä. Asuinalueellamme ei ole päivisin samanikäistä seuraa ja poikani kaipaa kovasti kaveria puuhaamaan kanssaan. Ja mitä tarjoaa Kirkkonummi. Perhekerhoja ja päiväkerhotoimintaa, joita ylläpitää seurakunta. Toimintaan liittyy hartaushetkiä, rukousta ym., mikä ei ole osa perheemme elämää ja jollaista emme halua lapsillemme opettaa. Tässä kunnassa ei ole avointa päiväkotitoimintaa, joka olisi meille pelastus. Päiväkotiin olisi mahdollista saada osa-aikainen paikka, mutta tilaa ei ole. Onneksi urheiluseurat ja kansalaisopisto järjestävät jumppia, joihin olemme osallistuneet mahdollisuuksien mukaan. Nämä ovat luonnollisesti maksullisia, kuten myös musiikkileikkikoulun toiminta, joten kovin moneen ryhmään ei kahta lasta voi laittaa. Millä perustelen tälle kolmevuotiaalle pojalle sen, miksi toiset lapset pääsevät askartelemaan ja puuhaamaan hauskoihin kerhoihin, mutta hänelle ei ole tarjolla mitään vastaavaa? Onko uudessa valtuustossa ketään, joka tarttuisi tällaiseen asiaan? Tästä aiheesta on puhuttu ennenkin ja myös valtakunnan tasolla, mutta jostain kumman syystä nämä "pakanalapset" eivät kiinnosta ketään ja heidät pakotetaan osallistumaan näihin hämmentäviin seurakunnan tilaisuuksiin. Tämä on yksi syy, miksi suunnittelemme muuttoa muualle. Ihmisiä houkutellaan kauppakeskuksilla, mutta kunnan palvelut laahaavat kaukana perässä. SUSKI@NEI.TO Odotettu iso potti Viime kesänä olivat kunnanvaltuutetut kovin yksimielisiä ja hyväksyivät Bergvallan myynnin yritykselle RCC Partners Oy. Myyntihinta olisi ollut 1,9 milj. euroa. Tietämän mukaan kunta ei ole asettanut mitään ehtoja myynnin yhteydessä. V.A. Partners Oy, joka on RCC Partnersin omistama on perustettu varta vasten huolehtimaan Bergvallan rakentamisesta. Yrityksen toimitusjohtaja on Kirill Rinne ja jäsen Sascha Kronenbach. Sascha Kronenbach neuvottelee tällä hetkellä Nurmek-
• 32 N:o 96 ­ 11.12.2008 Liikkari 040-5454630 Perheliikunta 040-7602802 Punttisali 040-7211910 Aerobic 050-3319478 Baletti 050-5274749. Yleisurheilu Atte Pettinen 0400-807285 päällä, lieden yläpuolella seinässä ollut puulista oli palanut, muovipurkki oli sulanut/palanut. Paikalla olivat yksiköt L P3, L11, L16, LS12, LS21, LS23, kertoo päällystöpäivystäjä Jukka Ekholm Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. Kirkkonummen Sanomat 050-5959748. 18.00 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja omaisten kerho. Joulujuhla terveyskeskuksen ruokasalissa. Pieni lahja mukaan. Porkkalan Martat Jouluostosmatka la 13.12. Rejbölen kartanoon Karjaalle. Tapaaminen Prisman yläparkissa klo 11.30. Kimppakyyti mahd. (säävaraus). Ilm. Tuula 041-4366530 tai Marja 0400-830486 viim.11.12.2008. Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. EDELLEEN KADOKSISSA 2.1. aamulla Veturitallintieltä aitauksesta kadonnut musta leikattu tyttökissa Kisu. Tiedoista kiitollisena p. 2217275. MYYDÄÄN RT Inkoo Bastubackantie 10. 56 m2 2h+k+s, kaapeli-TV. Merinäköala. Rv. -89, siisti heti vapaa 110.000. P. 0500-465750. VeVe yleisurheilun viikkopäivyri Torstai 11.12. 17.30­21.30 IF-yleisurheilukoulun harjoitukset koulun salissa 17.30­19.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille Perjantai 12.12. Koululla 7A-luokan järjestämä disco. Vuorot peruttu! Lauantai 13.12. 12.00­16.00 Baletti koululla Sunnuntai 14.12. 11.30­13.00 Rytminen voimistelu/tanssi 11­16v koulun peilisalissa 12.00­13.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille 12.00­14.00 Koululla sulkapallo/pelejä Veikkolan koulun liikuntasali ei ole käytössä enää viikolla 51. Maanantai 15.12. 19.00­20.00 Yli 10-vuotiaille treeniaika Evitskogissa Tiistai 16.12. 18.00­20.00 Koulun kuntosali jäsenille Keskiviikko 17.12. Torstai 18.12. Neljä ryhmää ulkona joulumielellä. Lämmintä päälle! 17.30­18.15 Ryhmä X1 4­5v s. 2004­2003 koulun kentällä! 17.30­18.15 Ryhmä X2 6­7v s. 2002­2001 koulun kentällä! 18.15­19.30 Ryhmä X3 8­9v s. 1999­2000 kentällä ja purtsilla! 19.15­20.30 Ryhmä X4 10­11v s. 1997­1998 kentällä ja purtsilla! 17.30­19.30 Koulun kuntosali harraste- ja valmennusryhmille Tiedustelut: Tulipalo vesijohtotunnelissa Näpistely S-marketissa Kauniaisissa Palosta vesijohtotyömaalla Kauniaisissa Valkonauhantien ja Asematien risteyksessä Kauniaisissa saatiin ilmoitus maanantaina 13:27. Tunnelissa paloi kaasupulloja, alemmalla tasolla oli kaksi henkilöä, joihin ei saatu yhteyttä. Tulipalo oli tunnelin pystykuilussa n. 15 m syvällä, n. 30 m syvällä kaksi työntekijää. Palokunta sammutti tunnelissa palavan palon. Tunnelissa olleet kaksi henkilöä paikannettiin ja pelastettiin alakautta toisen kuilun kautta ulos. Henkilövahinkoja ei siis koitunut. Vahingot jäivät muutenkin melko vähäisiksi pelastuslaitoksen ja poliisin tutkimusten mukaan. Ilmeisesti polttoleikkauksen aiheuttaman kipinän johdosta alapuolella ollut kaasupullon mittari oli syttynyt. Lisäksi paloi suojapressu. Ei muuta paloa. Paikalla oli kolme pelastusyksikköä, kaksi ambulanssia ja Medi-Heli. Raivaustyöt jatkuivat n. klo 15.00 saakka, kertoi päivystävä päällikkö Martti Sneck. Poliisin vanha tuttu, kirkkonummelainen mieshenkilö yritti jälleen saada juomisensa maksutta paikallisesta Smarketista piilottaen pari sixbackia takkinsa alle. Ikävä kyllä, kamera oli taltioinut tapauksen, joten mies joutuu maksamaan juomansa vähän kalliimmalla hinnalla, kun sakot tulevat päälle. Töhrijä liikkeellä Eerikinkallio 2 kerrostalon seinää oli töhritty viiden metrin matkalta viikonloppuna. Tapaus huomattiin sunnuntaina, 30.11. samoin Vilhontie 2 töhryt, joissa tekijä oli uurastanut tageja kuuden metrin matkalle. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Lauantai 13.12. Kirkkonummen Taideyhdistys Perinteinen Joulumökki-tapahtuma. Paljon jäsenten käsintehtyjä joululahjoja! Avoinna 1.­22.12. joka päivä klo 11­19. Pappilantie 1 b. 14.00 Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen jäsenille perinteinen puurojuhla Lucian päivänä palvelutalolla. 14.00 Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ry:s Det bjuds på julgröt mm på servicehuset. Litet paket till julgubbens säck (högst 3 euro) för han lovade komma. Kirkkonummen Seudun Nivelyhdistys r.y. 17.12. klo 12.00 Joululounas Ravintola Patakukossa, Jeppaksenhaka 19, sitova ilm. Anne 0400-795394 viim. 14.12. Torstai 11.12. 12.00 Kirkkonummen seudun Invalidit ry Kyrkslätts nejdens invalider rf. Tapaaminen palvelukeskuksessa. Träff på servicecentralen. 12.00 Espoon Sotaveteraanit ry Kirkkonummen jaos. Veteraanitapaaminen Seurakuntatalon takkahuoneessa. Huom! muuttunut kellonaika. 14.30 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Pikkujoulut Toimarissa, Jorvaksenkaari 22. Ilm. MajLis 050-3238322 tai Helena Polkupyörävarkaus Kirkkonummen VR-asemalta varastettiin lukitsematon seitsemänvaihteinen Sunisprick-polkupyörä, väriltään punamustaharmaa viikonlopun 28.­30.11. aikana. Maanantai 15.12. 9.30 MLL Kirkkonummen yhdistys, keskustan perhekahvila. Vietämme syksyn päätteeksi Joulujuhlaa ja saamme vieraaksi Joulupukin! Pieni paketti mukaan omille lapsille! Nauti kotonasi etelän lämmöstä! Hanki infrapunasauna jouluksi, tai tee kiuassaunastasi infrapunasauna. Sovi ilmainen koesaunominen: puh. 040 - 50 24 888 Fasanlinna Oy, Fasantie 120, 02440 Luoma. Rakennuspalo Lohjalla ­ paristoa ei varoittimessa Lohjalla Lähdehaankuja 4:ssä tapahtui lauantaina 6.12. klo 8.09 aikaan rakennuspalo, joka aiheutti savu- ja nokivahinkoja koko huoneistoon. Asukkaat olivat ulkona, huoneistossa vähän savua, seinä mustunut lieden takana. Palo oli lopulta sammunut itsestään. Mainittakoon, että palovaroittimessa ei ollut paristoa.Toimiva palovaroitin olisi herättänyt asukkaat jo paljon aikaisemmin. Jos palo ei olisi sammunut itsestään, olisivat seuraukset olleet vakavat. Palokunnan L11 yksikön tehtäväksi jäi huoneiston tarkistus ja huoneiston tuuletus. Sairaankuljetus tutki savua hengittäneet potilaat. Kolme lieden levyä ollut Hirvieläinkolareita Evitskogintiellä, Siuntion puolella sattui peuran ja henkilöauton yhteentörmäys torstaina, 4.12. klo 11.20 ja Suitiantiellä klo 17 aikaan. Peura pakeni metsään molemmissa tapauksissa. Huonommin kävi peuralle 3.12. klo 19.15 Kehä III ja kantatie 51:n risteyksen tuntumassa sattuneessa kolarissa, sillä loukkaantunut eläin jouduttiin lopettamaan. Kuljettaja selvisi turvavyön ansiosta pahemmilta vaurioilta. www.saunamaa.fi Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Myydään KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.65 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.20 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 koissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Kilpaurheilu on yliarvostettua! 13.35 Kolme vuodenaikaa: Pihan luonnovaraiset kasvit 13.45 A-talk 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.55 Isä Dowlingin mysteerit 16.00 MOT: Viikinkien riskiretket II 16.30 Tosi tarina: Ehdokas 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 19.05 Wallen matkassa: Laskettelusuksia 19.10 Sydämen asialla 20.00 Hymy Pyllyyn 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-zoom 21.30 Strada 22.00 Äidin Elling 23.18 Sartre & de Beauvoir 01.00 Euronews 01.10 - 04.00 Uutisikkuna TV TO 11.12. ­ SU 14.12. 00.25 Musiikki-tv: Pakolliset kuviot 00.55 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana 33 13.30 Sisustustiimi 14.30 Nigella 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Siskoni on noita 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Eläinten pelastustiimi 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Hauskat kotivideot 21.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä 23.25 Nelosen uutiset ja sää 23.35 IS Urheilu-uutiset 23.45 4400 00.45 Elokuva: Taivaalliset tappajat (K15) 02.50 Ostosruutu 03.20 - 07.05 Taitopeli.com MTV3 06.00 Se Oikea 07.45 Seikkailija Dora 08.15 Eläköön Pinata 08.35 Disneyn Tarzanin legenda 09.05 Pokémon 09.30 Warner esittää: Zorro 10.00 Staraoke-laulupeli 10.20 Hannah Montana 10.50 Mitä tänään syötäisiin? 10.55 Lumilautailua: Frontside 3 11.25 Ostoskanava 11.40 Salatut elämät 12.10 Salatut elämät 12.40 Salatut elämät 13.10 Alppihiihdon maailmancup: La Molina 14.25 Alppihiihdon maailmancup: Val d´lsere 15.30 Pilanpäiten 15.45 Vesa-Matti Loiri: Ivalo-InariKasari 16.10 Lauantain perheleffa: Riku Rikas 18.00 Nigel Marven napapiirillä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Plan Ilta Lapselle -gaala 21.05 Totuuden hetki 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Tulosruutu 22.20 Lotto, Lauantai-Jokeri ja Keno 22.25 Tosi valheita (K15) 01.05 Raines 02.00 Voittopotti Late Night 03.15 - 06.00 Se Oikea FST5 06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 11.29 Veta 10.00 Ramppi: keskustelufoorumi 10.30 Station T : Taistelulajit 11.00 - 11.28 Lapsi ja sanat 15.55 Liikkeellä luonnossa 16.25 Hill Street Blues 17.14 Kortnytt 17.15 Station T : Taistelulajit 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.30 Obs. 19.00 Langedragin eläimet 19.25 Norjaa ristiin rastiin 19.30 Poikien jutut 19.55 Hei, mennään! 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 5 minuuttia 20.30 Kirjakausi 21.00 Skoonelaississit 22.00 Dok: Meritie Ruotsiin 23.00 Kvällsnytt 23.05 Oddasat 23.20 - 00.05 Jälkivääntö Nelosella elokuva: Mutta mitä tapahtui joulupukille 2 lauantaina 13.12.2008 kello 16:25 Kuvassa Liliana Mumy (Lucy Miller). TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Joulukalenteri 06.58 Sääveikkaaja 07.00 Pikku prinsessa: Minä en tykkää syksystä 07.13 Mimi ja Kuku 07.31 Keksijä-Kyösti 07.34 Eloisat esineet: Silmälasit ja sanomalehti 07.37 Joulusoitto: Joulupotpuri 07.41 Pingu: Varkaus 07.46 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.19 Joulu Valhallassa 08.44 Late lammas: Takapihan Picassot 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Viikinkilaivan paluu 11.05 Onnen päivät 11.30 Eläinten tahtiin 11.35 Monsteri-talli 12.25 Ampumahiihdon maailmancup: Miesten sprint 13.45 Vaahteramäen Eemeli 14.15 Jumppa: Voimaa ryhtilihaksiin 14.45 Pekko ja muukalainen 15.10 Ampumahiihdon maailmancup: Naisten sprint 16.30 Hevostallien elämää 17.00 Kimmo Kuu 17.19 Pikku Kakkonen 17.53 Joulukalenteri 18.00 Metsolat 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Kotimaan kasvot 19.35 Erätulilla 20.05 Riskirajoilla: Borneota tutkimassa 20.35 Romuveljet iskevät 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Sopranos (K15) 22.55 Kova laki: Rikollinen mieli 23.40 Musiikki-tv: Klassikot 00.25 Skithouse 00.45 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.01 Piilosana Torstai 11.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.08 Viihdekonkarit 10.30 Tosi tarina: Ehdokas 11.00 Tv-uutiset 11.05 - 11.55 Naapureita ja ystäviä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-studio 13.40 A-plus 14.00 Prisma Studio 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.51 Isä Dowlingin mysteerit 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Priima 19.15 Kuningaskuluttaja 19.45 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-talk 21.50 Kulttuurikuntoklinikka 22.20 Pikkupiru 23.10 Tv-uutiset 23.15 Carolina 00.45 Euronews 00.58 - 04.00 Uutisikkuna 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.35 Joulutervehdys 13.55 Edessä uusi elämä 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Ally McBeal 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.30 Uutiset 16.35 45 minuuttia 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Hullu kokki Piemontessa 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Fiksumpi kuin koululainen 21.00 House 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 Ratkaisija 23.30 28 päivää myöhemmin (K18) 01.45 Will & Grace 02.15 Voittopotti Late Night 03.30 - 05.50 MTV3 Jouluchat 07.45 Unna Junná 08.00 PIKKU KAKKONEN 08.01 Pieni Harmaakani: Metsän joulu 08.13 Mainio Manu 08.38 Samu ja Salla: Minä haluan olla iso 08.50 Joulukalenteri 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Älyä vai muskeleita? 09.15 Poinzi 09.32 Joulu Valhallassa 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Kalle Mestarietsivä 10.55 Hienosti hihnassa 11.05 Urheiluvuosi: 1948, 2. osa 11.15 Jumppa: Voimaa ryhtilihaksiin 11.45 Kakkosen Urheilusunnuntai: klo 11.45 - 20.30 11.50 Ampumahiihdon maailmancup: Miesten viesti 14.15 Yhdistetyn maailmancup 15.05 Ampumahiihdon maailmancup: Naisten viesti 16.35 Yhdistetyn maailmancup 17.00 Salibandyn MM 18.30 Tv-uutiset 18.35 Salibandyn MM 19.30 Hiihdon maailmancup: Sprintit 20.30 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 20.45 Ikimuistoinen: Tamara Lund 21.00 Ihana Elisa 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Älä katso 23.05 Jopet-show 23.35 Yle Live: Parasta kantria 2008 01.05 Sopranos (K15) 01.50 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.01 Piilosana Nelonen 07.05 Ostosruutu 08.55 Hiutale 09.25 Lumilyhty-joulukalenteri 09.30 Sporttipalat 10.00 Urheiluaamu ja SM-liigaennakko 11.00 Start! 11.30 Volvo Ocean Race 12.00 Navigare 12.30 Red Bull Air Race 13.30 Sairaalasuhteita 14.30 Kuuden ketju 15.25 Aavekuiskaaja 16.25 Elokuva: Mutta mitä tapahtui joulupukille 2 18.30 Huippumalli haussa 19.30 Nelosen uutiset ja sää 19.40 IS Urheilu-uutiset 20.00 Amerikan Gladiaattorit 21.00 Elokuva: 25th Hour - viimeinen ilta (K15) 23.40 Nelosen uutiset ja sää 23.50 IS Urheilu-uutiset 00.00 Veikkauksen pelit 00.05 Asema 62 (K15) 01.05 Elokuva: Navaronen tykit (K15) 04.00 Ostosruutu 05.00 - 07.00 Älypää-TV MTV3 06.00 Se Oikea 07.15 Tomi Traktori 07.30 Pellekaija Pum ja Varaventtiili 07.50 Pellekaija Pum ja Varaventtiili 08.10 Pokémon 08.35 Transformers Animated 09.05 Kids Top20 09.30 Joka kodin asuntomarkkinat 10.05 T.i.l.a. 10.35 Uniikki 11.05 Hullu kokki Piemontessa 11.35 Elixir 12.05 Salatut elämät 12.30 Salatut elämät 13.00 Alppihiihtoa: highlights 13.15 Mäkihyppyä: Maailman Cup 14.25 Boxing Night 14.35 Mäkihyppyä: Maailman Cup 15.35 Alppihiihtoa: highlights 16.00 MTV3.doc: Epäilty Venäjällä 17.00 Perheen kalleudet 17.30 Simpsonit 18.00 Tukka auki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Idols 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Idols - äänestystuloksen julkistaminen 23.00 Britney Spears: Omin sanoin 00.20 Naisten murharyhmä 01.15 Matkalla tuhoon 9/11 02.15 Lumilautailua: Frontside 3 02.45 Voittopotti Late Night 04.00 - 05.50 Joulutervehdys Lauantai 13.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Sushin tarina 09.00 Tv-uutiset 09.05 Kirppis 10.00 Tv-uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Presidentin kanslia 11.00 Tv-uutiset 11.05 Strada 11.35 K-reppu: Puhdistavat sanat 11.55 Aamusydämellä 12.30 Villi Mallorca 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Ykkösdokumentti: Kauppasotaa pinnan alla 13.55 Pölynimurin historiaa 14.05 Kukkaron herraksi 14.35 Serranon perhe 16.00 Holby Cityn sairaala 17.00 Tv-uutiset 17.10 Pisara 17.15 Kotikatu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.10 Urheiluruutu 18.15 Uusilla urilla 18.45 Ilmamatka Euroopan rannikoille 18.55 Avara luonto: Ganges 19.45 Monk 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.15 Presidentin kanslia 21.30 Uutisvuoto 22.00 Miehiä, kirjeitä ja ongelmia 22.50 Lucky Louie (K15) 23.15 Sisko ja veli 01.00 Euronews 01.10 - 04.00 Uutisikkuna Nelonen 07.00 Digimon Tamers 07.25 Herra Valtteri 07.35 Disneyn esikoulu: Pikku einsteinit 08.00 Lumilyhty-joulukalenteri 08.05 Kaikki rakastavat Raymondia 08.30 Sairaala 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Remppa vai muutto? 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Tyyliä pikkurahalla 14.00 Remppa vai muutto? 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Siskoni on noita 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Stylista 21.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat 22.00 Lost Room 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.30 Frasier 00.00 Stephen King: Kolkuttajat 01.00 Ostosruutu 01.30 - 07.00 Älypää-TV FST5 14.50 Muukalaisia 1808-2008 15.50 Langedragin eläimet 16.15 Melitan vieraana 16.45 Obs. 17.12 Bragen tiernapojat 17.15 Lucia - joulutarina 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Sommerin perhe 19.27 Musiikkituokio 19.30 Lockie Leonard 19.54 Siskoni ja minä 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Aikaa elokuvalle 20.50 Elokuva: Päivä ja yö 22.20 Valon juhla 22.51 Salibandyn MM 00.10 - 00.40 Käsipallon viholliset r.y. TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Joulukalenteri 06.59 Sääveikkaaja 07.01 Pikku prinsessa: En pysty puhumaan 07.14 Napero: Napero tanssii 07.21 Satu ja Matti joulutunnelmissa 07.25 Rölli: Rölli ja satumaa 07.34 Turilas ja Jäärä: Marjamatka 07.42 Pingu: Löytö 07.47 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.20 Joulu Valhallassa 08.44 Viikon luontohavainto: Valkohäntäpeura 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Mistralin tuulet 11.00 Saran keittiössä 11.30 Kaukana kaikesta 11.53 Ruohonjuuritasolla 12.00 Liikkeellä luonnossa: Luonnon antimia 12.25 Oikea kysymys 12.50 Häikäilemättömät 14.20 Uutisvuosi 14.30 Suomi express 15.10 Akuutti 15.50 Derrick 16.50 Uutisvuosi 17.00 Benin salainen maailma 17.22 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri 18.00 - 18.44 Matkapassi: Urheillen Mongoliassa 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Pakkoluovutetut alueet 19.50 Vanha kettu 20.50 Tähtien tarina: Ville Salminen 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Rikostarinoita historiasta 22.35 Silminnäkijä: Elämä kuoleman jälkeen 23.05 Sitoutumisen alkeet 23.55 Raja - the Border 00.40 Musiikki-tv: Toiveet 01.25 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Nelonen 07.00 Ostosruutu 08.50 Lumilyhty-joulukalenteri 08.55 Jamien kotona 09.25 Sisustustiimi 10.25 Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.25 Eläinkunnan ennätykset 12.25 Ella ja Aleksi: Yöjuna Rovaniemelle 12.30 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Whistler 16.30 Talent USA 17.30 Usko tai älä 18.30 Meidän isä on parempi kuin teidän isä (USA) 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Pelkokerroin 21.00 Elokuva: Spider-Man 2 23.30 Nelosen uutiset ja sää 23.40 IS Urheilu-uutiset 23.50 Lost (K15) 00.45 Navigare 01.15 Ostosruutu 02.15 - 07.00 Taitopeli.com MTV3 05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.35 Joulutervehdys 13.55 Yhä vedossa 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Samaa sukua, eri maata 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.30 Uutiset 16.35 Fiksumpi kuin koululainen 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Joka kodin asuntomarkkinat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Nobel-juhlat 21.00 Ilman johtolankaa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Mexican (K15) 01.05 Smallville 01.55 Voittopotti Late Night 03.10 - 06.00 Se Oikea TV2 04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 PIKKU KAKKONEN 07.46 Hertan maailma: Hertta purkaa kauppakassin 07.49 Mimmit 07.54 Museohiiret 08.02 Mikki Hiiren kerhotalo: Akun hikka 08.26 Taikakaruselli 08.38 Kuunalle 08.51 Joulukalenteri 09.00 GALAXI 09.01 - 09.13 Kuustamuuttajat: Muistoja 09.19 Joulu Valhallassa 09.45 Hirveä Henri 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.24 Ruohonjuuritasolla 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Peliuutiset 11.50 Erätulilla 12.20 Kakkosen Urheilulauantai: klo 12.20 - 17.43 12.25 Hiihdon maailmancup: Naisten 10 km 13.40 Yhdistetyn maailmancup 14.20 Ampumahiihdon maailmancup: Miesten takaa-ajo 15.20 Hiihdon maailmancup: Miesten 15 km 16.50 Yhdistetyn maailmancup 17.10 Ampumahiihdon maailmancup: Naisten takaa-ajo 17.45 V75-ravit 18.20 Taistelusukeltajat siviilissä 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen talvisää 19.10 Reinikainen 19.40 Sirkus 20.25 Pekko ja muukalainen 20.50 Kettu 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Nora Roberts: Perintönä maa ja taivas 23.40 Da Vincin murhatutkimukset Sunnuntai 14.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Ganges 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Prisma: Isoveli valvoo 10.50 Bingopelien historiaa 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Kulttuurikuntoklinikka 12.20 Tanskan kuohuva 1800-luku 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Viikko viitottuna 13.20 Prisma: Suuren ruton salaisuudet 14.15 Hymy Pyllyyn 14.45 Serranon perhe 16.05 Historiaa: Keltakuumeen voittajat 17.00 Tv-uutiset 17.08 Waterloo Roadin koulu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 - 18.20 Urheiluruutu 18.25 Se päivä muutti Suomen 18.55 Hercule Poirot: Rouva McGinty on kuollut 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Palnan tyttäret 22.25 Van Veeterenin rikostutkimukset (K15) 23.10 Todella upeeta 23.40 Uusi Kino: Pingpong 23.45 Uusi Kino: Keidas 00.05 Euronews 00.15 - 04.00 Uutisikkuna FST5 06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 11.13 Veta 10.00 Lohikäärmeen luut 10.10 Aistien matkassa 10.20 Opettaja.tv: Tähtitiede 10.30 Kaverisatelliitti 10.40 Made in Europe 10.58 - 11.13 Dollari-show 16.44 Spotlight: Koirat kauppatavarana 17.14 Kortnytt 17.15 Park 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.30 Tieteen koukerot 19.00 Aistit avoinna Italiaan 19.30 Station T : Taistelulajit 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.24 5 minuuttia 20.30 Sommerin perhe 21.26 Norjaa ristiin rastiin 21.30 Seportaasi: Viimeinen sukupolvi 22.00 Huntuja ja korkokenkiä 22.30 Hill Street Blues 23.20 Kvällsnytt 23.25 Oddasat 23.40 - 00.10 Kun haikara pettää FST5 10.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 10.30 Unna Junná 10.45 Jos olisit minä 11.00 - 11.09 Evoluutio 15.00 Itzhakin jouluevankeliumi 15.30 Valon juhla 16.00 Seportaasi: Viimeinen sukupolvi 16.28 5 minuuttia 16.35 Kirjakausi 17.05 Strömsö 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Kilpajuoksu Etelänavalle 19.22 Ilmamatka Euroopan rannikoille 19.30 Närbild 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Vieraana Strömsössä 20.50 Dokumentti: Ystäväni Elsa 21.44 Lipeäkalaa 21.50 Muukalaisia 1808-2008 22.50 - 00.10 Käsipallon naisten EMfinaali Nelonen 07.00 Digimon Tamers 07.25 Herra Valtteri 07.35 Disneyn esikoulu: Pikku einsteinit 08.00 Lumilyhty-joulukalenteri 08.05 Kaikki rakastavat Raymondia 08.30 Sairaala 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Tyyliä pikkurahalla 10.30 Remppa vai muutto? 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva Perjantai 12.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.08 Viihdekonkarit 10.30 Kuningaskuluttaja 11.00 Tv-uutiset 11.05 - 11.55 Naapureita ja ystäviä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsi- MTV3 05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen TV2 04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa
• 34 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen poliisi tiedottaa Ajo liikenneympyrässä Marraskuussa 2008 rekisteröitiin 6 447 uutta henkilöautoa Marraskuussa 2008 rekisteröitiin 10.834 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 7.840. Ensirekisteröinnit kasvoivat 24,3 % edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin marraskuussa 6.447. Henkilöautoista 50,7 % oli dieselkäyttöisiä. Tiedot perustuvat Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvoliikennerekisteriin ja ne on tuottanut Tilastokeskus. Luvuissa ei ole mukana Ahvenanmaan ajoneuvoja. Tammi-marraskuussa 2008 ensirekisteröitiin 238.233 ajoneuvoa. Kasvua edellisvuoteen oli 0,4 %. Alkuvuonna henkilöautoja ensirekisteröitiin 135.168, mikä on 9,4 % edellisvuotta enemmän. Yleisimmät henkilöautomerkit alkuvuoden ensirekisteröinneissä olivat Toyota, Volkswagen ja Ford. Kirkkonummen keskusta on tällä hetkellä varsin hankala autoilijoille. Liikenteen ruuhkautumista lisää se, että kaikki autoilijat eivät välttämättä muista, miten liikenneympyrään ajetaan ja miten sieltä poistutaan. Liikenneympyrään tulija on väistämisvelvollinen, mikä osoitetaan kärkikolmiolla. Ajettaessa liikenneympyrään ei käytetä vilkkua, vaan vilkulla osoitetaan siirtyminen liikenneympyrästä ulos. Liikenneympyrä on risteysaluetta, eikä siihen saa pysähtyä tai pysäköidä. Liikenneympyrä lisää turvallisuutta ja helpottaa liikkumista ruuhkaisissakin risteyksissä, jos sitä käytetään oikein. VIOLA IKONEN Komisario Juha Salon kausi päättyi katolleen Rallisarjat ympäri maailman päättelevät kausiaan. Kiinan mestaruussarjan tämän vuoden viimeiset kisakilometrit ajettiin tänään Shaowussa. Eilen ajosuorituksellaan tiimilleen Kiinan rallimestaruuden varmistanut Juha Salo lähti viimeiseen ajopäivään tuntuvassa kärkiasemassa ja kasvatti johtoaan jo reiluun minuuttiin, mutta päätöspätkällä Mitsubishi päätyi katolleen. ­ Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. Jos johtaa yleiskilpailua yli minuutilla ja on yksi 15 kilometrin pätkä ajamatta, niin onhan se selvää, että se pitäisi tulla vaikka peruuttamalla läpi. Menimme mielestämme turvallista vauhtia, mutta silti kävi näin. Pistää vähän sylettämään, Juha Salo ruoski. ­ Tietenkin ilman suuria munauksia ei taida niitä isoja voittojakaan tulla! Salon ja kartanlukija Mika Stenbergin auto kierähti katolleen hitaassa oikealle kääntyvässä mutkassa ja jäi keskelle tietä. ­ Kun vain tietäisi, miksi auto kaatui kahdenkympin vauhdista. Sisäpenkassa ei ollut mitään. Oliko tiessä joku ura, johon takapyörä tökkäsi? Jos se jollakin tapaa painoi jousituksen pohjaan ja heitti auton yli, kuljettaja arvuutteli. Paikalla ei ollut katsojia, eikä kuljettajan ja kartanlukijan voimin autoa saatu käännettyä takaisin pyörilleen. Suomalaiskaksikon voitto jäi muutamaa kilometriä vajaaksi. Rallissa ajettiin 13 erikoiskoetta, joista yhdeksällä Salo oli joukon nopein. Keskeytys ei vaarantanut Guizhou Bai Ling Teamin Kiinan mestaruutta, jonka tiimi varmisti eilisten päiväpisteiden myötä. Kilpailun voitti Jarkko Miettinen. Huom! Kiinassa ulkomainen kuljettaja ei voita henkilökohtaista mestaruutta. Ulkomaisen kuljettajan ajamat pisteet lasketaan mukaan tiimin pisteisiin. Vain sarjan kiinalaiskuljettajat taistelevat henkilökohtaisista mestaruuspisteistä. ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020 Juha Kankkusen elämänkerta 50-vuotispäivän kunniaksi Juha Kankkusen elämäkerta Juha Kankkusen Tie julkaistiin Helsingin Radisson SAS Seaside -hotellissa. Kirja on kunnianosoitus ensi vuonna 50 vuotta täyttävälle Juha Kankkuselle ja hänen elämäntyölleen suomalaisen moottoriurheilun hyväksi. Nita Korhosen kirjoittama Juha Kankkusen Tie kokoaa tarinanomaisesti yhteen Kankkusen elämän ylä¿ ja alamäkineen alkaen hänen syntymästään aina tähän päivään asti. Kirjaan on haastateltu Kankkusen lähipiiriä ja kollegoita kuten Pirjo Kankkusta, Carlos Sainzia, Jean Todtia sekä monia suomalaisia kilpakavereita. ­ Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Nita on onnistunut saamaan kirjasta syvällisen ja löytänyt ne kaikkein oleellisimmat asiat elämästäni. Ihan sain itsekin ihmetellä, mitä kaikkea sitä onkaan tullut touhuttua, Kankkunen naureskeli yhteistyön tuotosta. Kirjassa kuvaillaan niin Juhan tähtihetkiä menestyksen vuosina kuin uran päättymisestä alkanutta alamäkeä, jolloin negatiivinen julkisuus haittasi koko perhettä. "Katso pahvi peiliin!", Juha huusi itselleen Lapuan hoitokeskuksessa, jossa hän vihdoin ymmärsi, mitä kaikkea menestyksen tuoma kiire häneltä veikään JUHA ja Nita. ja miten hänen käyttäytymisensä muuttui ammattilaisuran päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen Juha on kamppaillut itsensä kanssa yrittäessään sopeutua elämään ilman aktiiviuran tuomaa hektisyyttä. Kirjassa paljastetaan lisäksi, miksi pariskunta Kankkunen haki syksyllä avioeroa ja mitä Kankkusen tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu. Vaikka elämä on ollut ajoittain raskasta, toteaa Kankkunen kirjassa: "Päivääkään en vaihtaisi pois!". Juha Kankkunen ­ Rallin ensimmäinen nelinkertainen maailmanmestari rikkoi ennätyksiä toisensa jälkeen lähes 20 vuotta kestäneen aktiiviuransa aikana. Juha Kankkunen on Driving Academyn keulakuva ja pääkouluttaja. Juha Kankkunen täyttää viisikymmentä vuotta 2.4.2009, jonka kunniaksi Juha Kankkusen Tie -elämäkerta julkaistaan. Nita Korhonen ­ Suomen moottoriurheilun vaikutusvaltaisin nainen, Kansainvälisen Moottoriliitto FIM:n CFM-komission jäsen, toimittaja-kirjailija, jonka esikoisteos TT:stä RR:ään ­ Road Racing, Suomalaiset maailmalla palkittiin Suomen Urheilumuseosäätiön kunniamaininnalla vuonna 2005. Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Kimi Räikkösestä vuoden autourheilija Autourheilun kotimainen lajiliitto AKK-Motorsport ry järjesti tänään perinteisen Mitaligaalansa, jossa juhlistetaan ja palkitaan vuoden aikana menestyneitä autourheilijoita. Vaikka perinteisissä menestyslajeissamme ei mestaruuksia tänä vuonna tullutkaan, kerättiin kauden aikana kisavoittoja yli kymmenessä kansainvälisessä autourheilusarjassa. Tämä kertoo, että suomalainen autourheilu jyrää myös ulkomailla todella leveällä rintamalla. Itämeren aalloille palanneelle Drivers on the Rocks Mitaligaalaristeilylle osallistui yli tuhat autourheilun ystävää. Perjantai-iltana järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa palkittiin kaikki kansallisen tason SM-mitalistit sekä muiden liiton arvosarjojen voittajat. Lisäksi palkittiin FIA:n kansainvälisissä arvosarjoissa menestyneitä suomalaiskuljettajia sekä jaettiin useita kierto- ja tunnustuspalkintoja. Vuoden autourheilija palkinnon sai jo toista kertaa peräkkäin Kimi Räikkönen, joka saavutti tänä vuonna pronssia autourheilun kuninkuusluokassa eli Formula 1:ssä. Kaiken kaikkiaan titteli on Räikköselle jo kolmas, ensimmäisen kerran hänet valittiin vuoden autourheilijaksi vuonna 2005. Rallicrossin kolminkertaiselle Euroopan Mestarille Jussi Pinomäelle myönnettiin Tapio Wirkkalan suunnittelema Hans Laineen muistopalkinto, joka annetaan vuoden suomalaisen autourheiluteon kunniaksi. Nuoren mestarin kiertopalkinto myönnettiin formulakuljettaja Valtteri Bottakselle, jonka kausi on ollut huikea. AKK-Motorsportin valmennusryhmään kuuluva 19-vuotias villähteeläinen Bottas voitti tällä kaudella Formula Renault 2.0 sarjassa Euroopan pääsarjat. Nuorukainen teki tässä yksityyppiformulaluokassa historiallista jälkeä ollen kauden aikana paikoin täysin ylivoimainen sarjoissa, joissa ajavat ikäluokan parhaat kuljettajat maailmassa. Vuoden karting-kuljettajan palkinnon pokkasi ansaitusti 15-vuotias Espoon UA:n kasvatti Aaro Vainio. Vainio voitti tällä kaudella kartingin KF3-luokan Euroopan Mestaruuden. EMtittelin lisäksi AKK:n valmennusryhmään kuuluva Vainio ajoi mm. perinteikkäällä Monacon katuradalla ajettavan Monaco Kart Cupin voittoon. Tällaista menestystä ei aiemmin kukaan suomalaiskuski ole saavuttanut. Vuoden pienoisautoilijaksi valittiin ura-autojen kaksinkertainen maailmanmestari, myös SM-kultaa napannut Matti Fyhr. Vuoden suomalaisen kartanlukijan perinteikkään palkintopokaalin sai parasta aikaa tuotantoautojen MM-tittelistä Juho Hännisen kanssa ajava Mikko Markkula. Menestyneiden urheilijoiden ohella tilaisuudessa jaettiin myös liiton ansiomerkkejä sekä muita huomionosoituksia. Suomen ensimmäiselle F1-maailmanmestarille Keijo "Keke" Rosbergille myönnettiin liiton kultainen Suurmerkki. Erityisellä Media-palkinnolla muistettiin MTV3-kanavan urheilupäällikkö Tatu Lehmuskalliota. Ilmainen tarkastus, nopea korjaus!
• Kirkkonummen Sanomat N:o 96 ­ 11.12.2008 35 Markku Pohjola, sd-ryhmän puheenjohtaja: Vihdin ja Lohjan seudullisesta yhteistyöstä Moni vihtiläinen suhtautuu epäluuloisesti yhteistyöhön Lohjan kanssa. Vihdissä on jo pitkään ollut vallalla käsitys, että siinä yhteistyössä vihtiläiset aina häviävät. Jos on intressiristiriitaa, niin Lohja vetää aina kotiin päin. Lohja voittaa. Vihti menettää. Vihtiläisten osana on lähinnä maksumiehen rooli. Lohja pitää Vihtiä edelleen kappeliseurakuntanaan. Yhteistyö ei ole tasapuolista ja reilua, niin että molemmat hyötyisivät yhtä paljon tai ainakin vastavuoroisesti. Tätä käsitystä on vahvistanut se, että moni palvelu on Vihdistä siirretty Lohjalle. Usein ko. palvelu on tämän jälkeen tullut vihtiläisille ainakin yhtä kalliiksi kuin aikaisemmin, mutta sen saavutettavuus on oleellisesti huonontunut. Onko tällä vihtiläisten epäluuloisuudella todellisuuspohjaa viimeaikaisten tapahtumien valossa vai perustuuko se mahdollisesti vihtiläisten huonoon itsetuntoon? Vastaus kysymykseen tulee Lohjan kaupunginhallitukselta. Se antoi viime kuun lopussa lausunnon Uudenmaan liitolle, jossa se vastustaa sisäministeriön suunnitelmaa siirtää Vihti ensi vuoden alusta Lohjan seutukunnasta Helsingin seutukuntaan. Ministeriö on perustellut muutosta sillä, että Vihti kuuluu 14 kunnan metropolialueeseen sekä sillä, että Vihti itse on halukas vaihtamaan seutukuntaa. Lohjan lausunto on ylimielinen ja täysin piittaamaton Vihdin kunnallisesta itsehallinnosta. Se on samalla Päättäjille päivitystä 2000-luvun kouluelämästä Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus on laatinut jo syyskuussa 2003 erityisopetuksen pääperiaatteet, jotka toimivat suosituksina päättäjille. Heidän mukaansa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osallistaminen tapahtuu asteittain siten, että osallistamisesta tulee lopulta itsestään selvyys kaikissa koulutukseen liittyvissä strategioissa ja linjauksissa. Aika kaukana ollaan tästä tavoitteesta vielä 5 vuodenkin päästä, kun osa kunnista ja/tai kuntapäättäjistä ei vielä ymmärrä edes termiä. Kun kuntapäättäjä on onnellisen osaamaton tällä haastavalla saralla, on hän helposti kapulana rattaissa. Kuntapäättäjien tehtävänä on varmistaa mm. että koulujen tuntikehyksessä on jouston varaa, että opettajien tukijärjestelmät ovat monipuolisia, ja että ne vastaavat sekä paikallisiin, että yksilöllisiin tarpeisiin. Kuinka se toteutuu, jos tarkastellaan vain tehokkuuslukuja ja yhdeltä kantilta esitettyjä ehdotuksia? Tämän päivän kouluihin pitää järjestää asianmukaisia ja joustavia tukimuotoja mm. erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskenteleville opettajille. Luokanopettajilta ei voida edellyttää kaikkia yksittäisiä erityistarpeita koskevaa osaamista ja asiantuntemusta. Mutta toisaalta erityisopettajan virkojen puuttumisenkaan taakse ei tule piiloutua, vaan tällöin tukiverkko tulee rakentaa koulun muista opettajista. Koulujen käytössä on oltava riittävästi tuntiresurssia, jotta jokaisen tunnin kohdalla KOMMENTTI esimerkki huonosta naapuruudesta ja huonosta yhteistyöstä. Lausunto osoittaa vihtiläisten epäluulot oikeutetuiksi. Lausunto ansaitsisi tulla laajempaan valtakunnalliseen tietoisuuteen. Kysymys on siitä, että Lohja haluaisi pitää Vihdin väen väkisin Lohjan seutukunnassa, mikä ei ole lainkaan Vihdin etujen mukaista. Lohjan tulisi kunnioittaa Vihdin tahtoa. Lisää vettä myllyyn kaatoi Lohjan edustaja 1.12. Uudenmaan liiton maakuntahallituksen kokouksessa. Hän asettui vastustamaan Vihdin esitystä maakuntakaavan erillistarkistuksen tekemiseksi Vihdin Huhmariin. Tarkistuksella olisi nopeutettu kaupallisen keskuksen toteutumista ykkös- ja kakkosteiden risteysalueen tuntumaan. Lohjan edustaja vastusti tarkistuta siitä huo- limatta, että Lohja oli jo hävinnyt Vihdille kilpailun Ideaparkin sijaintipaikasta. Liikemies Toivo Sukarin mielestä Vihdin Huhmari on Suomen paras paikka kaupallisen keskuksen toteuttamiseksi. Todettakoon, että Kirkkonummen ja Nurmijärven maakuntahallituksen jäsenet, Vihdin naapurikuntien edustajia hekin, äänestivät Vihdin esityksen puolesta. Espoon edustaja, naapuri hänkin, äänesti vastaan. Hänen kuitenkin olisi tullut jäävätä itsensä, sillä Espoon Lommilaan, Turun väylän ja Kehä III:n risteykseen on suunnitteilla jättiläismäinen kilpaileva kauppakeskushanke, jossa Espoon kaupunki on maanomistuksen kautta osallisena! Mikä oli Lohjan motiivi? "Jos ei Lohjalle, niin ei ainakaan Vihtiin!" Niinkö? Lohjan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kehittämisjaoston puheenjohtaja pitää Lohjan ja Vihdin yhteistyömahdollisuuksia hyvinä. Hän katsoo "kylmän kauden" johtuneen asianomaisten kuntien johtajista, jotka eivät tulleet keskenään toimeen (Luoteis-Uusimaa 5.12.). ­ Haukutaanko tässä väärää puuta? Yhteistyöltä menee pohja pois, jos sanat ja teot ovat ristiriidassa. Yhteistyö voi toteutua ainoastaan tasavertaisuuden pohjalta. Vihti on suuntansa valinnut. Vihdissä 5.12.2008 MARKKU POHJOLA Sd. valtuustoryhmän -09 puheenjohtaja KOMMENTTI niin ala- kuin yläkoulussakin on järjestelmä, jonka avulla voidaan joustavasti järjestää osa-aikainen erityisopetus niille, jotka ovat uhkassa jäädä jalkoihin tai jotka sabotoivat muiden oppimisen ko. tunnilla. Myös opetusvälineisiin voidaan joutua satsaamaan enemmän. Lukivaikeuksista kärsiville on 2000-luvulla pystyttävä hankkimaan kirjoja, joita voidaan kuunnella ja siten oppia samat asiat kuin muut lukemalla. Opetustilojakaan ei voi hätäpäissään hutiloiden toteuttaa, kuten tehtiin Veikkolan koulussa viime kesänä. Kaksi erityisluokkaa vierekkäin, eikä seinissä ollut äänieristystä! Vuorenmäen koulun piirustuksiin ei viime keväänä vielä erityisluokat olleet mahtuneet ollenkaan ­ sinne taitaa siis tulla vain terveitä oppilaita. Kovin toimiva opetusmuoto ei myöskään ole yläkoulun ESY- ja EVYoppilaat samassa luokkati- lassa. Mitä hyötyä on EU:n eri toimielinten määrittelemistä pääperiaatteista, jos ne eivät ole osa maan lainsäädäntöä? Kenen tehtävä kunnallisessa päätöksenteossa on huolehtia, että erilaisten asiantuntijakoalitioiden suositukset ja periaatteet otetaan aktiivisesti huomioon päätöksenteossa tai että niitä noudatetaan? On erityisen toivottavaa, että KELPO-hankkeen puitteissa uudelle valtuustolle järjestettäisiin oma koulutus nykykoulun haasteista ja mahdollisuuksista. Valtuuston keski-ikä on noin 49 vuotta ja vaihteluväli on 26­74 vuotta. Enää koulu ei ole sitä, mitä se oli 20 vuotta sitten, eikä missään tapauksessa sitä, mitä se oli 50 vuotta sitten. Ymmärtämyksen rajallisuudesta kertonee myös Pohjois-Kirkkonummen ruotsinkielisten kyläkoulujen soppa. Pölynimurikauppias-puhetta muistuttaneet argumentit saivat puoli valtuustoa näkemään asiantuntemuksen puutteessa kyhätyn suunnitelman hienona pedagogisena ratkaisuna, jota he kyseenalaistamatta tukivat. Eri-ikäisten lasten eristäminen toisistaan eri puolille kuntaa muistuttaa tyttö- ja poikakoulujärjestelmää, jonka taustalla vaikuttivat siveysja kurinpitokasvatukseen nojanneet näkemykset. Silläkään järjestelmällä ei ollut pedagogiikan kanssa mitään tekemistä ja siksi se ajanoloon purettiin epäluonnollisena. PAULIINA JUNTUNEN Siuntiossa tehdään valintoja myös vaalien jälkeen KOMMENTTI Kaikki äänioikeutetut siuntiolaiset ovat saaneet postitse kuntakyselyn vastauslomakkeen. Kyselyn taustalla ovat useat selvitykset ja koko päättymäisillään olevan valtuustokauden ajan käyty kuntaliitoskeskustelu. Onhan nk. PARAS-laki pakottanut kunnat järjestämään terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelunsa vähintään 20.000 asukkaan yksikköihin. Lisäksi kuntia on porkkanarahoilla houkuteltu nopeisiin liitoksiin naapurikuntien kanssa. Valtuustotyötä ovat myös Siuntiossa varjostaneet koko kauden kuntaliitoskeskustelut siitä huolimatta, että kunta on tehnyt yksimielisen päätöksen itsenäisenä jatkamisesta. Jos sosialidemokraatit olisivat saaneet päättää, olisimme tosin jo ensin yhdistyneet Lohjaan ja viimeksi Inkooseen. Koska muut valtuustoryhmät ovat halunneet laaja-alaisempaa selvitystyötä, olemme kuitenkin selvittäneet liitosvaihtoehtoja sekä Inkoon ja Lohjan että Kirkkonummen kanssa. Siuntiolaisten osallistamiseksi kunta haluaa nyt kuulla kaikkia kuntalaisia. Kyselylomaketta ja kunnan kotisivuilta löytyvää ja kotiin tilattavissa olevaa laajempaa selvitystä on kuitenkin arvosteltu rajusti. Jopa asiaa valmistelleen tulevaisuustoimikunnan jäsenet ovat arvostelleet lomaketta ja selvitystä. Kuntakyselyn taustaselvityksen kokosi kunnanjohtaja, joka paremmin kuin mikään ulkopuolinen konsultti tuntee Siuntion tilanteen. Selvitys olisi tietenkin voinut olla laajempi, mutta toimikunta halusi yksinkertaisen ja helppolukuisen tausta-aineiston. Toinen tavoite oli tehdä mahdollisimman yksiselitteinen ja selkokielinen kysely, jossa on myös mahdollisuus vapaasti muotoiltaville vastauksille. Pääasia on nyt, että mahdollisimman monet vastaavat kysymyksiin. Mielestäni meidän on kuitenkin asennoiduttava kriittisesti median synnyttämään mielikuvaan Siuntion tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Siuntion talous on paljon naapurikuntien taloutta huonommalla tolalla ja että kuntaliitos on ainoa pelastuksemme. Näin siitäkin huolimatta, että naapurikuntiemme talousarvioneuvottelut ovat osoittaneet, että ongelmat ovat rajojemme takana aivan samat kuin meillä. Eivätkä naapurimmekaan välty veroprosenttinsa korotuksilta joko nyt tai tulevina vuosina. Siuntion mahdollisten liitoskumppaneiden taloudellisesta tarkastelusta ilmenee myös, että Kirkkonummi Lisäksi on täysin selvää, että kuntaliitokset, joissa lakisääteisesti taataan henkilöstölle työpaikka seuraavaksi viisivuotiskaudeksi, eivät johda nopeisiin säästöihin. Ainoat säästömahdollisuudet löytyvät tällöin palvelurakenteista. Esimerkit aiemmista kuntaliitoksista osoittavat selkeästi, että rakennemuutokset ja palvelujen karsinta on kohdistunut pienempään liitoskuntaan. Palvelut on keskitetty suurkuntien isoihin taajamiin ja tavallisen kuntalaisen sekä päättäjän ja viranhaltijoiden välinen etäisyys on kasvanut oleellisesti. Lopputulemana voin siis vain todeta, että edelleenkin asennoidun erittäin varauksellisesti kuntaliitoksiin ja niiden järkiperäisyyteen. MERJA LAAKSONEN www.kirkkonummensanomat.fi budjetoi investointeihin lisälainaa peräti 25 (!) miljoonaa euroa välttääkseen veroprosentin korotuksen. Kunnan taloussuunnitelman mukaan investointitarpeet ovat samaa suuruusluokkaa myös tulevina vuosina, ja olisi ihme, ellei tämä johtaisi veroprosentin korotukseen. Inkoon taloudellinen tilanne on puolestaan hyvin samankaltainen kuin Siuntion ja suhdannevaihtelut ovat ainakin aiemmin herkästi heilauttaneet Lohjan taloutta. Taloudellinen taantuma heijastuu luonnollisesti myös Siuntion tilanteeseen. Samanaikaisesti se saattaa kuitenkin hillitä sisään muuttoa ja näin helpottaa tai ainakin myöhäistää muutaman vuoden päähän kasautuvia investointipaineitamme.
• 36 N:o 96 ­ 11.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Palvelemme myös sunnuntaisin Mangochutneylla maustetun broilerin reseptin löydät www.k-supermarket.fi Tuote-esittelyjä Senaattorissa Makuliha leikkeleet pe 12.12. klo 11.00-18.00 Valio herkuttelujuustot pe 12.12. klo 11.00­18.00 Kariniemen kananpojan broilerin MINUUTTIPIHVIT n. 1 kg 8 95 kg HK takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana voimassa to-la 11.-13.12. PORKKANAT, PUNAJUURET ja LANTUT Suomi, 2 kg (0,50 kg) 0 99 ps Mummon valkosipuliset VUOKAPERUNAT pakaste, 750 g (2,65 kg) 181 90 kg Atria harmaasuolattu luuton JUHLAKINKKU pakaste, n. 5 kg Atria harmaasuolattu vilja 99 ps JUHLAKINKKU potkalla, pakaste, n. 7 kg 45 99 kg 99 kg upermarketist Makea joulu K-s After Eight RASIA 200 g (14,95 kg) Fazer Present SUKLAARASIA 300 g (8,83 kg) Ilman korttia yksittäin 3,39 rs 10,17/3-pack (11,30 kg) Fazer Opus ja Talvi KONVEHTIRASIAT 420 g (33,31 kg) Ilman korttia 15,59 rs (37,12 kg) Broilerin 2 95 7 99 13 99 rs 3pack Royal Delux HIENOKONVEHTI 500 g (25,80 kg) Fazer MAKEISRASIAT 320-350 g (10,42-9,52 kg) Ilman korttia yksittäin 3,75 rs -2,22 /3-pack 11,25/3 rs (11,72-10,71 kg) rs Fazer suklaanautinto KONVEHTIRASIA 300 g (14,97 kg) Ilman korttia -1,60 /rs 4,99 rs (16,63 kg) Valio Vanilla 12 00 10 49 4 90 rs 3 rs -1,25 /3 rs rs -0,50 /rs Kalaneuvos tuore FILEEPIHVIT 3 kpl/500-520 g (7,98-7,67 kg) KIRJOLOHENMÄTI HK Aito NAKKI JOGURTIT 830 g (5,96 kg) 1 kg (2,00 kg) 150 g (33,27 kg) 3 99 rs -1,80 /rs Ilman korttia 5,79 rs (11,58-11,13 kg) 4 99 rs -0,96 /rs Ilman korttia 5,95 rs (39,67 kg) 4 95 pkt -1,04 /pkt 4 00 2 tlk -0,70 /2 tlk Ilman korttia 5,99 pkt (7,22 kg) Ilman korttia 4,70/2 tlk (2,35 kg), yksittäin 2,35 tlk Hinnat voimassa to-su 11.-14.12. sekä Plussa-tuotteet 1.1.2009 asti, ellei toisin mainita. Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 Ark/Vard Lau/Lör 7­21 7­18 Kukkapiste