• Kirkkonummen Sanomat Jouluna 2008 Jul Perustettu 1967 42. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo Kirkkonummi ­ Siuntio ­ Inkoo N:o 99 21.12.2008 SUNNUNTAI od Jul ! G Hyvää Joulua! PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
• 2 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat YTV:n vihreät kannattivat Kirkkonummi­Karjaajätevoimalatarjousta rataosaa parannetaan Kun YTV:n hallitus 31.3.2006 päätti muuttaa jätteenkäsittelystrategiaa, vastustivat Vihreät edustajat jätteenpolttolaitoksen sitomista arinakattilatekniikkaan. Vihreät vastustivat myös polttolaitoksen mitoitusta. YTV:n hallituksen vihreät edustajat päätyivät kuitenkin nyt tukemaan Vantaan Energian valintaa jätteenpolttolaitoksen (jätevoimala) palveluntoimittajaksi seuraavista syistä. ­ YTV:n tänään yksimielisesti hyväksymä ratkaisu edustaa perinteistä arinakattilapolttoa kehittyneempää tekniikkaa. Sähköntuotannon hyötysuhde nousee ratkaisun myötä perinteistä jätteenpolttoa huomattavasti korkeammaksi, jopa 40 prosenttiin, korostaa YTV:n espoolainen vihreä hallituksen jäsen Jyrki Kasvi. ­ Vantaan Energian valintaa puolsi myös se, että yhtiö ilmoittaa pystyvänsä hyödyntämään kaiken jätteen poltosta syntyvän energian, myös lämmön, jonka hyödyntäminen on eniten herättänyt epäilyksiä. Ratkaisu tulee myös vähentämään Vantaan Energian hiilen käyttöä (­30 %) samoin kuin ilmastopäästöjä (­20 %). Tämä johtuu siitä, että jätteenpolttolaitos tulee valmistuessaan korvaamaan yhden Martinlaakson kivihiilikattiloista, kuvaa Kasvi. Vantaan Energia Oy:n laitosratkaisu mahdollistaa myös jätemäärän vaihtelun ­ myös sen määrän vähenemisen. ­ Ratkaisu ei muuta YTV jätestrategian linjauksia ja niihin liittyviä tavoitteita. Myös jatkossa tulee tavoitteena olemaan jätemäärien pienentäminen jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä sekä materiaalihyötykäyttöä edistämällä, muistuttaa YTV:n hallituksen helsinkiläinen vihreä jäsen Tarja Parviainen. Demokratiassa on tyydyttävä enemmistön tahtoon, vaikka se ei aina miellytäkään. Kun hanke on enemmistön tahdon mukaisesti edennyt tähän vaiheeseen, Vantaan Energian tarjous oli tarjouspyynnön mukainen ja esitetyistä vaihtoehdoista paras. Tällä perusteella Vihreät kannattivat tarjouksen hyväksymistä. Ratahallintokeskus on aloittanut Kirkkonummi ­ Karjaa -rataosuudella rantaradan junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat työt. Hankkeessa korvataan Inkoon ja Siuntion vanhentuneet ja vikaherkät junaliikenteen turvalaitejärjestelmät laajentamalla Espoon tietokoneasetinlaitetta. Kirkkonummen ja Karjaan välille rakennetaan uudet turvalaitteet ulkolaitteineen, kaapelointi ja akselinlaskentajärjestelmä. Lisäksi rakennetaan asetinlaitteiden tarvitsemat tietoliikenneyhteydet varmennetulla kuituyhteydellä sekä kaapelikanavat kyseiselle rataosalle. Asetinlaitejärjestelmän edellyttämät sähkönsyöttöjärjestelmät sekä asetinlaiteriippuvien tasoristeyslaitosten toimintatavat uusitaan samalla. Hankkeen tavoitteena on liikennehäiriöiden vähentäminen Kirkkonummi-Karjaa-rataosuudella sekä junaliikenteen täsmällisyyden paraneminen myös Helsinki-Turku välillä. Hankkeen toteutumisaikataulu on 2008 ­ 2011 ja kustannusarvio 11 milj. . Työt ovat käynnistyneet maastokartoituksilla, varsinaiset maanrakennustyöt alkavat joulukuun aikana. Rataosan vilkkaan liikennöinnin takia radalla suoritettavat työt tehdään pääosin öisin. Hankkeen rakennuttamis- ja valvontapalveluista vastaa Proxion Oy. Kuntien henkilöstö eläköityy vauhdilla Eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää jo selvästi työmarkkinoille tulevien määrän. Kunta-alan henkilöstöstä yli puolen arvioidaan jäävän eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan jo muutaman vuoden kuluttua monia toimialoja uhkaa työvoimapula, vaikka voimalla heikkenevän talouskehityksen johdosta työttömyys paheneekin lähiaikoina. ­ Eläköityminen on kuntakentälle suuri uhka, mutta vielä enemmän mahdollisuus. Kunnat selviävät haasteesta, kun ne ovat siihen kunnolla varautuneet, Kietäväinen totesi Äetsän kunnan päättäjäisjuhlassa perjantaina. ­ Monet kunnat ovatkin jo tehneet henkilöstöstrategian, jossa on kartoitettu milloin ja mistä tehtävistä henkilökunta jää eläkkeelle. Lisäksi palvelustrategiassa tai Paras-hankkeen toimeenpanosuunnitelmassa on linjattu, miten palvelut tullaan järjestämään ja millaisiin tehtäviin jatkossa tarvitaan väkeä. Kietäväinen kehottaakin arvioimaan rekrytointitarpeen sekä henkilöstökoulutuksen linjaukset tarkoin. johdosta lähiesimiehiin, ovat ratkaisevassa asemassa. Kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöjohdon kannattaa huolehtia siitä, että kuntatyön sisäinen uudistustyö etenee oman organisaation työpaikoilla. Työtehtäviä selkiytettävä Kietäväisen mukaan kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on selkeytettävä työtehtäviä. ­ Erityisosaajat on vapautettava hoitamaan heidän ydinosaamiseensa liittyviä tehtäviä. Näin lisätään työn mielekkyyttä ja kuntatyön kilpailukykyä. Kietäväinen kertoi, että Uudistuva kuntatyö -hankkeessa on tarkoituksena vuoden 2009 aikana vauhdittaa kuntatyön sisällöllistä uudistamista. ­ Uudistustyössä työpaikkojen johto, aina ylimmästä Tuloksellisuutta lisättävä Kietäväisen mielestä on selvää, ettei kaikkien eläkkeelle lähtevien tilalle kyetä palkkamaan uusia työntekijöitä. ­ Työvoimamme ei siihen riitä, vaikka onnistuisimmekin merkittävästi pidentämään työssäoloikää sekä lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Myöskään taloudellisesti se ei ole mahdollista, ellei kuntien tulopohjaa merkittävästi vahvisteta, mikä ei ole odotettavissa. Kietäväisen mukaan tarvitaankin ehdottomasti merkittävää kunnallisten toimintojen tuloksellisuuden lisäystä. Yksikiviset timanttikorut nyt joululahjahinnoilla! 1,0ct W-vs (9800,-) t lutuimmja t! Ha lulah a jou 6980,6980,- SUURESTA VALIKOIMASTA ESIM. SORMUKSIA 0,50ct (2690,-) 1890,KORVAKORUJA 2x0,40ct (2990,-)1990,RIIPUKSIA 0,40 ct (1990,-) 1290,- JOULU-UUTUUDET SAAPUNEET! MUODIKKAITA ITALIALAISIA KULTAKORUJA! Varastosta 0,10-1,0 ct W-vs VALTUUTETTU HUOLTO pp3, pp4 ja ppvk3
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 3 Hyvää Joulua ­ God Jul toivottaa Kirkkonummen Sanomat lukijoilleen Seuraavan kerran lehti ilmestyy su 28.12. ­ Aineisto ma 22.12. klo 15 mennessä. Väestönkasvu 814 Kirkkonummella Maanantaina 22.12. kunnanhallitukseen tiedoksi tulevan tuoreen taloudellisen katsauksen mukaan Kirkkonummen väestömäärän kehitys oli tammi-marraskuussa 814 henkeä eli 2,32 %, kun kasvu vastaavana ajanjaksona viime vuonna oli 711 ja 2,07 %. Vuoden 2008 talousarvion väestösuunnitteessa arvioidaan kunnan väestömäärän vuoden 2008 lopussa olevan 36.200 (+3,01 %). Tammi-lokakuussa syntyi 15 lasta enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Muuttovoitto oli tammi-lokakuussa 474 henkeä (2007: 335 henkeä). Muuttovoiton osuus tammi-lokakuun väestönkasvusta oli 61,7 %, kun sen osuus viime vuoden vastaavana aikana oli 53,3 %. Edellisvuoteen verrattuna työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana edelleen parantunut elokuuhun asti. Syys-lokakuussa työttömien määrä kääntyi kasvuun ensimmäisen kerran vuoden 2004 jälkeen. Kirkkonummella oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 849 eli 35 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 4,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 163 (31.10.2007: 187) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 74 (31.10.2007: 53). Avointen työpaikkojen määrä laski alle sadan syyskuussa. Kirkkonummi allekirjoitti hankesopimuksen: Kunnantalo ja parkkitalo saivat arkkitehdin Kirkkonummen kunta ja Kuntien eläkevakuutus ovat 9.9.2008 allekirjoittaneet hankesopimuksen, osakassopimuksen ja vuokrasopimuksen koskien uuden kunnantalon ja pysäköintitalon rakentamista. Kuntien eläkevakuutus on perustettavan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön lukuun pyytänyt tarjousta Kirkkonummen kunnantalon ja pysäköintitalon arkkitehtisuunnittelusta 24.11.2008 klo 16.00 mennessä. Hankintailmoitus julkaistiin sähköisessä Hilma kanavassa. Tarjouksia saatiin 18 arkkitehtitoimistolta. Tarjouksen valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden ja painoarvojen mukaan.(laatukriteerit 60 %, kokonaiskustannukset 40 %). Hankkeen rakennuttajakonsultti on tarkastanut tarjoukset ja laatinut niiden perusteella tarjousvertailut. Kunnantalon rakennustoimikunta on 18.12.2008 päättänyt, että kunnantalon ja pysäköintilaitoksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Arkkitehti- ja pääsuunnittelun kokonaishinta on 290.000 (alv 0). Pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Pekka Mäki. Kunnantalon laajuus on n. 7000 kem2. Pysäköintitaloon tulee noin 380 autopaikkaa. Sepänkannakseen valtion kt-avustusta Valtionavustuksen myöntämisen kunnallistekniikan rakentamiseen Sepänkannaksen rakennettavalle omakotialueelle saa Kirkkonummen kunnanhallitus tiedokseen maanantain 22.12. kokouksessa , joka pidetään poikkeuksellisesti Johtamistaidon opistolla Aavarannassa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn Kirkkonummen kunnalle nyt myöntämän avustuksen määrä on 140.000 euroa. Kunnan esittämät hankkeen kustannukset ovat 500.000 euroa. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kohteen hyväksytyistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Avustuksen maksamista varten tarvittava selvitys on esitettävä asuntorahastolle viimeistään 31.12.2011. Kunnanhallitus todennee, että myönnettyyn valtionavustukseen liittyvien selvitysten, maksamishakemusten ja tilitysten laatimisesta vastaa yhdyskuntatekniikan toimiala. Tilikauden tulosennuste Kirkkonummella ­3,9 Me Tuloslaskelmassa vuosikate I osoittaa miten paljon verorahoituksesta jää investointien rahoittamiseen. Verotuloja ja valtionosuuksia arvioidaan kertyvän yhteensä 1,2 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Tuloslaskelmaennusteen vuosikate I, 1,9 milj. euroa, on 2,3 milj. euroa muutetun talousarvion vuosikatetta suurempi, mutta jää 11,1 milj. euroa alle vuoden 2007 tilinpäätöksen vastaavan vuosikatteen. Rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II on vuosikate I lisättynä käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimuskorvauksilla (varsinainen omarahoituserä). Käyttöomaisuuden (= maanmyynnin) myyntivoittojen tämän vuoden kertymä tehtyjen myyntipäätösten mukaan on 1,9 milj. euroa. Arvio alittaa muutetun talousarvion tuloarvion 5,6 milj. euroa. Budjetoiduista maankäyttösopimuskorvauksista jää saamatta Sarvvikin alueen korvaukset, 1,9 milj. euroa, ja Kirkkolaakson ja Sepänkannaksen II korvauksista kertynee vain 1,1 milj. euroa (= vuonna 2008 toteutuneen kunnallistekniikan arvo). Budjetoiduista maankäyttösopimuksista jäänee näin ollen kertymättä 4,1 milj. euroa. Tuloslaskelmaennusteen vuosikate II, 4,9 milj. euroa, jää 7,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion vuosikatteen ja 12,7 milj. euroa alle vuoden 2007 tilinpäätöksen vastaavan vuosikatteen. Tilikauden tulos: Suunnitelman mukaisten poistojen määrän arvioidaan olevan 8,8 milj. euroa eli 0,7 milj. euroa alle talousarvion. Ennusteen tulos on negatiivinen, 3,9 milj. euroa. Vuoden 2007 tilinpäätöksen taseen kumulatiivinen ylijäämä oli 24,3 milj. euroa. Rahoituslaskelmaennusteessa on arvioitu, että vuoden 2008 investointien määrärahoista käytetään 75 % (Sarvvikin määrärahat jää käyttämättä ja keskusta-alueen määrärahoista käytetään n. 50 %). Ennusteen mukaan toiminnan ja lainojen lyhennysten rahoitustarve on 26,8 milj. euroa. Rahoitustarpeesta katetaan 11,5 milj. euroa kassavaroilla ja 16,0 milj. euroa lainanotolla. Kunnan kassavarat olivat tammikuun alussa 13,9 milj. euroa ja marraskuun lopussa 11,9 milj. euroa. Inkoo pitänee kuulutukset ennallaan Inkoo pitänee kuulutuslehtensä ennallaan. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että valtuuston kokouksista kuulutettaisiin Västra Nyland lehdessä ja Kirkkonummen Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi kunnanhallitus halusi, että valtuustokäsittelyä varten selvitettäisiin Länsi-Uusimaa lehden levikki Inkoossa. Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala: Yrityshautomojen palvelua Jorvakseen Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan maanantain 22.12. kokouksessa päätettäväksi. että Kirkkonummen kunta hankkii Travel Park- ja Technopolis Ventures -yrityshautomoiden palvelut Jorvakseen maksamalla palveluista kuntarahoitusosuuden palvelujen tarjoajille. Rahoitusosuudeksi varataan toimikaudelle 2008 ­ 2009 yhteensä 35.000 euroa. Hautomoiden toimintaa valvoo niiden johtoryhmissä kunnan elinkeinotoimenjohtaja. Yrityshautomoiden kanssa on sovittu alustavasti niin, että Jorvaksen palvelupistettä ylläpitäisi Technopolis Ventures ja sieltä käsin alueella operoisi myös Travel Park. Nämä kaksi hautomoa edustavat samalla kaikkia muita 12 Uudellamaalla toimivaa hautomoa, joista kukin on erikoistunut omalla tavallaan. Hautomotoimintaa ohjaa aktiivisesti Uudenmaan TE-keskus ja hautomoista on lisäksi tiiviit yhteydet mm. TEKES:iin, Keksintösäätiöön, Finveraan, Finpro:oon, patenttiyhtiöihin, asianajotoimistoihin ja riskisijoitusyhtiöihin. Näin ollen hautomoiden kautta Jorvakseen olisi mahdollista saada hyvin laaja liiketoimintaosaamista ja -kehitystä tukeva verkosto. Yrityshautomoiden rahoitus koostuu Uudenmaan TE-keskukselta saatavasta EU ­tuesta (max. 50 %), palvelumaksuista ja yksityisestä rahoituksesta sekä kuntien kuntarahoitusosuuksista. Travel Park- ja Technopolis Ventures -yrityshautomoiden tärkeimpiä kunnallisia rahoittajia ovat tällä hetkellä Helsingin ja Espoon kaupungit. Joulurauha liikenteeseen Joulun menoliikenteen odotetaan tänä vuonna olevan vilkkaimmillaan 23.12. iltapäivällä. Myös edellisenä viikonloppuna 19.­21.12. kannattaa varautua tavallista vilkkaampaan liikenteeseen. Paluuliikenteen huippu ajoittunee Tapaninpäivän iltapäivään ja alkuiltaan, mutta joululomien vuoksi paluuliikenne jakaantuu useammalle päivälle. "Liikenneturvallisuustilanne on tänä vuonna kehittynyt parempaan suuntaan. Liikennekuolemia kuluvana vuonna on ollut selvästi vähemmän kuin edellisenä. Kuitenkin huolestuttavaa on kevyen liikenteen ja ennen kaikkea jalankulkijoiden suuri määrä surmansa saaneiden joukossa. Myös valitettavan paljon loukkaantumisia ja kuolemantapauksia tapahtuu maastossa. Moottorikelkoilla ja mönkijöillä ajettujen onnettomuuksien määrä on valitettavasti ollut kasvussa. Vaikka maantieliikenteessä, ennen kaikkea kenneturvallisuustilanteessa jatkuu henkilöautoissa, kuolemaan ja vaka- myös vuonna 2009", sanoo Liikkuviin henkilövahinkoihin johtaneet van poliisin päällikkö, poliisineuvos onnettomuudet ovat laskeneet, niin Kari Rantala. maastossa tilanne on ollut päinvastainen. Toivonkin, että jokainen ajoneuvon kuljettaja, niin maastossa kuin maantiellä, tuntisi vastuunsa, noudattaisi liikennesääntöjä ja kunnioittaisi muita liikkuja. Siksi julistankin nyt Joulurauhan myös liikenteeseen. Ja olkoon tämä rauha pysyvää myös joulun jälkeen. Toivo- JOULUPUKKI ja Liikkuva poliisi julistavat kaamme, että myön- joulurauhan liikenteeseen. Kuva: Kaisa Siteinen kehitys lii- ren/STT Info Kuva.
• 4 Ravintolat N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Hammasteknikot Lakiasiat Elokuvat Kuulutus Hammaslääkärit Terveyspalvelut Pe rso nal kpl it 3 sal Avoinna Avoinna nto Ku Tra i ner · · Spinn ali · ing s · Tan ss istud ma-pe 17­20 avainkortilla avain ortilla ainkortilla päi joka päivä klo 6­22 io Kirjanpitopalveluja · Myös fysikaaliset palvelut ja solarium www.kirkkonummen-liikuntakeskus.net Munkinmäentie 19, 02400 Kirkkonummi · Puh. 298 9383 käyvät meillä Eläinlääkäreitä ATK-palveluja Siivousta LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi www.kirkkonummensanomat.fi
• Kirkkonummen Sanomat Hautauspalveluja N:o 99 ­ 21.12.2008 Kiitos Kuolleet 5 Vuokralle tarjotaan Koulutusta Ilotulitus Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona Kirkkonummen keskustassa järjestetään ilotulitus uudenvuoden aattona klo 22.00. Mukana rahoittamassa tapahtumaa on keskustan yrityksiä ja muita kirkkonummelaisia toimijoita. Ammunnan suorittaa K.Halonen Oy Kyrkslätt FBK:n avustuksella. Tuotteet ovat Skystarin, ammunta suoritetaan urheilupuistossa jo klo 22.00. Lahjoittajat sekä ilotulituksen järjestäjät toivovat, että ainoat raketit jotka lentävät keskustassa siihen aikaan olisivat ammattilaisten ampumia. Yleisö tulee varmasti nauttimaan hienosta showsta, joka on viimevuodesta suurentunut. ­ Olemme vuoden aikana hieroneet näytöstä erilaisien tapahtumien ammunnoissa, viimeisimmät olivat isot Helsingin SM -kisat ja marraskuussa Kyrkslätt FBK:n 50v Juhlat. Ammunnasta vastaa Kimmo Halonen. Työsuorituksia Joulunajan hartauksia Inkoon seurakunnassa Inkoon seurakunta järjestää runsaasti hartaustilaisuuksia sekä jumalanpalveluksia näin joulunaikaan. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy varmasti itse kullekin sopiva ajankohta kirkossa käymiseen ja rauhoittumiseen. 21.12. kl.10:00 Högmässa Ingå kyrka, 21.12. kl.18:00 Konsert i väntan på julen Ingå kyrka ja 21.12. klo18:00 Konsertti "Joulun odotus" Inkoon kirkko. 24.12. kl. 13:00 Julbön för små och stora Ingå kyrka, INKOON kirkossa järjestetään yhteensä kolme jouluhartausta jouluaattona, suomeksi ja ruotsiksi. 24.12. klo 14:30 Jouluhartaus Inkoon kirkko, 24.12. klo 14:30 Jouluhartaus Degerbyn kirkko, 24.12. kl. 16:00 Julbön på svenska Ingå kyrka och 24.12. kl. 16:00 Julbön på svenska Degerby kyrka. 25.12. kl. 07:00 Julotta på svenska Ingå kyrka, 25.12. klo 08:30 Jouluaamun jumalanpalvelus Inkoon kirkko, 26.12. kl. 18:00 Gudstjänst med de vackraste julsångerna Degerby kyrka. Kokoomukselle viisi kunnanhallituspaikkaa 28.12. kl. 10:00 Högmässa Ingå kyrka, 28.12. kl. 13:30 Julsamkväm Församlingshemmet, 31.12. kl. 18:00 Ekumenisk nyårsbön Tabor kyrka, Västankvarnvägen, 10230 Ingå st och 1.1.2009 kl. 10:00 Gudstjänst Ingå kyrka. Päälinjat selvillä Kirkkonummen luottamuspaikkojen jaossa ­ Lehtemme tietojen mukaan Kirkkonummen uuden valtuustokauden luottamuspaikkojen jako alkaa olla suurten linjojen osalta valmiina ja selvillä. Vain muutamien lautakuntien puheenjohtajuuksista keskustellaan enää eri puolueilla olevien erilaisten toivomusten takia. Luottamuspaikka- eli ns. pisteytystyöryhmän kokousta pidettiin viime perjantaina 19.12., mutta ilmeisesti tarvitaan vielä yksi kokous ennenkuin asia on lopullisesti koossa. ­ Lehtemme tiedon mukaan päättyvän valtuustokauden "uusvasemmisto" saa takaisin korkojen kera sen mitä tekivät edellisten vaalienjälkeen paikkojen jaossa eli sortivat kokoomusta ja perustivat keinotekoisen vasemmistoenemmistön porvariäänten vaalivoitosta huolimatta kamaripolitiikan ja poliittisen koalition avulla vaalien jälkeen. Kokoomus on KS:n tiedon mukaan nyt ottamassa kunnanhallituksesta peräti neljä tai oikeastaan jopa viisi paikkaa kun lisäksi otetaan huomioon puheenjohtajaksi tuleva vaalien ylivoimainen äänikuningas Timo Haapaniemi. Valtuuston puheenjohtajan paikka taas menee rkp:lle, josta löytynee kaksikolme mahdollista henkilöehdokasta tehtävään riippuen muiden ryhmien hyväksymisestä. ­ Haapaniemi itse ei suostunut kommentoimaan tilannetta muuten kuin että neuvottelut ovat nyt sujuneet melko sopuisasti ennen näitä vaaleja sovitun mukaisesti eli ns. pisteytyksen mukaisesti. Tällä kertaa ei ole esiintynyt poliittisia vaalienjälkeisiä liittoutumispyrkimyksiä lisäpaikkojen ottamiseksi millään taholla. Lautakunnissa on myös noudatettu samaa periaatetta ja perusturvalautakunnasta tulee 13-jäseninen, muista isoista lautakunnista 11-jäsenisiä. MIKKO SALO
• 6 Jo Joulun jälkeen lehti ilmestyy sunnuntaina 28.12. Materiaalit tähän lehteen m maanantaina 22.12. klo 15 mennessä. N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Kirkkonummen Sanomat Joulun ilo tavoittaa meidät Jouluna jos koskaan on lahjojen antamisen aika. Samalla tavalla kuin itämaiden tietäjät ensimmäisenä jouluna tahdomme mekin tervehtiä seimeen syntynyttä Jeesus-lasta jokainen omilla tuomisillamme. Vanha legenda jouluruususta kertoo köyhästä tytöstä, joka tahtoi mennä tervehtimään Seimen lasta kylmänä jouluyönä. Hän rukoili Jumalalta jotakin, jota voisi viedä viemisiksi maailmaan syntyneelle Vapahtajalle. Ihme tapahtui. Tytön jalanjälkiin syntyi pälvikohtia. Niihin kasvoi Helleborum, jouluruusu, keskelle kylmää ja pimeää. Vaikka annammekin lahjoja toinen toisillemme, kaikki lahjat ovat lahjoja Taivaan Kuninkaalle. Osoitamme niillä kiitollisuutta siitä hyvästä, jota olemme saaneet ­ jaettavaksi. Lahja kertoo aina antajastaan, on antajansa näköinen. Lapsuuskodissani meillä oli sääntö, että lahjan pitää, jos mitenkään mahdollista, olla omatekoinen. Muistan miten iloiseksi äiti tuli koulussa pakkokäsityönä kudotusta purjeveneen silhuettia muistuttavasta patalapusta. Viisaana naisena äiti ymmärsi lahjan olevan erityisen hyvin lämpöä eristävä. Olihan se kudottu hikisin käsin monesti poimituista putoilevista ja puretuista silmukoista. Tänä pimeänä adventtina puhutaan kaikkialla lamasta ja taantumasta. Samaan hengenvetoon teemme seitsemänä päivänä ennätyksiä joulumyynnin edistämisessä. Meitä neuvotaan laman laukaisemiseksi ostamaan ja kuluttamaan. Shoppailusta on tullut hyve, jolla pyritään pitämään teollisuuden koneet käynnissä. Yhä turhempia tavaroita ostetaan, että on antamista niille, joilla jo on kaikkea. Jumala ei vaadi meiltä lahjoja eivätkä ihmisetkään. Mutta niin köyhää ihmistä ei ole, ettei hänellä ole jouluna jotakin antamista. Härkä ja aasi antoivat Betlehemin tallissa Jeesus-lapselle oman hengityksensä lämmön. Viime kesän vietin kanadalaisessa kaivoskaupungissa kesäkappalaisena neljä kuukautta vapaaehtoistyössä. Se oli opintomatka. Tutustuin juuristaan ja identiteetistään tietoisiin vahvoihin suomalaisiin, jotka olivat tulleet kaivoksiin ja metsätöihin paremman elämän toivossa. Sudburyn kaupungissa toimii kaksi suomalaista seurakuntaa. Jumalanpalveluselämässä päällimmäisenä huomaa ilon ja omastaan jakamisen. Vapaaehtoistyö on valttia. Sehän on työtä, jota tehdään halulla, ilolla ja kaikella osaamisella, jonka palkka on ­ ilo tehdä työtä. Talkooryhmät kokoontuvat leipomaan pullaa ja karjalanpiirakoita. Sairaita ja vanhuksia käydään katsomassa vapaaehtoisin voimin. Vanhuus ei ole syy jättäytyä pois seurakuntayhteydestä. 80-vuotias Luolajan Väinö hoiti seurakunnan kesäkodin talonmiehen hommia, vapaaehtoistyönä. 91-vuotias Korpelan Elle petasi vuoteensa leirikeskuksen keittiöön kiireisimpinä viikonloppuina, että on aamusta valmiina puuronkeittoon. Ennen kotiinpaluuta kävin kahvilla Toronton Suomi-talossa 100 vuotta viime huhtikuussa täyttäneen Alli-tädin kodissa. Hän oli kutonut jo seitsemän paria miesten villasukkia joulumyyjäisiin. Tämä kaikki kanadalaisittain tehdään sydämen ilolla ja kiitollisuudella, kuin lahjana Jumalalle. Tänä vuonna toivottelen jouluun sydämen iloa ja joulun hoitavaa hiljaisuutta. Kaikki mitä lisäämme Betlehemin jouluun on turhaa. Ensimmäisen joulun ilo tavoittaa meidät kattavana ja tuoreena. Jumala syntyy ihmiseksi, levittää avuttomat kätensä kuin muistuttaakseen, että me olemme Jumalan kädet toinen toisillemme. KARI PAAVILAINEN H y v ä ä a l k u v i i k ko a ! Aurinko nousee klo 9.24 ja laskee 15.1 La 20.12. Benjamin, Kerkko, Ben Benny, *ORT: Ignatios Juha Su 21.12. 4. adventtisunnuntai, 4. söndagen i advent, talvipäivänseisaus, Vintersolståndet, Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo, Tomas, Tom, Tommy, *ORT: Pyhien isien sunnuntai: Jaana, Pietari, Petri, Pekka, Aabel, Aapeli, Aaron, Aaro, Asser, Eenok, Eenokki, Eenos, Eino, Gideon, Kaleb, Kalevi, Leevi, Eeva, Eevi, Ester, Esteri, Hulda, Judit, Juudit, Titta, Lea, Leea, Mirjami, Mirja, Raakel, Raili, Hilja, Hilkka, Rebekka, Ruut, Saara, Sari, Fanni Ma 22.12. Raafael, Rafael, *ORT: Anastasia, Nasti, Asta Ti 23.12. Senni, Elof, *ORT: Tuulo Ke 24.12. Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina, Adam, Eva, *ORT: Jenni To 25.12. Joulupäivä, Juldagen, *ORT: Kristuksen syntymä, Immanuel Pe 26.12. Tapaninpäivä, Stefanidagen, *ORT: Jumalansynnyttäjän juhla, Jehki La 27.12. Hannu, Hannes, Hans, Hannes, Hampus, *ORT: Teppo, Tapani, Feodor, Heikki Su 28.12. Viattomien lasten päivä, Menlösa barn, Piia, Pia, *ORT: Domna, Vilja Ma 29.12. Rauha, Frida, *ORt: Markko, Marko Kilteille lapsille Kirkkonummen Sanomat julkaisi 40 vuotta sitten joulunumerossaan 18.12.1968 oheisen piirroksen: Alla oli teksti: Kylläpä nämä sähköjunat vaan ovat jatkuvasti kovasti toivottuja lahjoja jopa puolella, huh huh! Rauhallista Joulua maanteillekin! Maanteiden joulusta on tulossa pitkä ja rauhallinen Joulun menoliikenne alkoi tänä vuonna jo perjantaina 19.12. puolenpäivän aikaan. Monet joulunviettoon matkaavat suosivat lauantain ja sunnuntain valoisia ajotunteja. Maanteillä on vilkkainta jouluaatonaattona eli tiistaina 23.12., mutta silloinkin teillä on autoilijoita vain noin 40 prosenttia juhannusliikenteestä. Joululiikenteen ongelmat muodostuvat pitkistä matkoista, pimeydestä sekä arvaamattomista keleistä. Liikenne on vilkkainta Etelä-Suomen pääteillä: erityisesti Helsingistä Tampereelle johtavalla kolmostiellä ja Lahteen johtavalla nelostiellä sekä sieltä edelleen Jyväskylään ja Mikkeliin johtavilla teillä. Näillekään teille ei ennusteta ruuhkaa, mutta teillä ajetaan lyhyissä jonoissa, koska ohittaminen on vaikeaa ja vaarallista. Pitkän matkan liikenteen lisäksi taajamien lähellä on runsaasti asiointiliikennettä joulunaluspäivinä. Joulunvietosta palaillaan kotipaikkakunnille tasaisesti tapaninpäivästä lähtien, ja paluuliikenne jatkuu aina loppiaiseen asti. Vilkkain paluupäivä on sunnuntai 28.12., mutta maanteillä riittää hyvin tilaa myös silloin. Toivotetaan rauhallista joulua myös maantieliikenteeseen (+)! BORG Sortunut on luonnon suuri ääni "Paljon on meillä vielä luontoa jäljellä, mutta metsä, sen suuruus, mahti, syvyys, salaperäisyys, se on meiltä mennyt. "Semmoista on nyt maamme luonto. Missä ei kuolema, siinä kuolemantuomio. Se metsä, josta runoilijat ovat laulaneet, jolle muusikot hymninsä virittäneet, on menneisyyttä..." (I. K. Inha 1914) Nämä tunnetun taiteilijan kirjoittamat sanat tulevat mieleen lukiessa metsäteollisuuden edustajien vakuuttelua siitä, kuinka hyvin asiat ovat Suomen metsissä. Tosiasiassa joka puolella maata metsää hakataan aukeaksi, kynsitään kulkukelvottomaksi ja istutetaan kalliilla taimitarhataimilla. Mitähän Inha sanoisi nykypäivän "metsästä". Alla on tuore kuva viime talvena tehdystä kymmenien hehtaarien yhtämittaisesta hakkuusta ja aurauksesta. Joulun jätteitä ei heitteille! Jouluna syntyy usein jätteitä, kuten kinkun paistorasvoja ja lahjapapereita, joiden oikea käsittely askarruttaa. Kinkun paistorasvaa ei saa kaataa viemäriin tai vessanpönttöön, koska se voi aiheuttaa tukkeumia putkistossa. Sen sijaan jähmettyneen rasvan voi viedä biojäteastiaan tai nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviiseen astiaan pakattuna myös sekajätteen joukkoon. Lahjapaperit kuuluvat puolestaan energiajaekeräykseen tai sekajätteeseen. Lahjapaperit eivät kelpaa keräyspaperin tai keräyskartongin joukkoon, koska ne ovat voimakkaasti päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja sekä teippejä. Uudenvuodentinat sisältävät runsaasti lyijyä, minkä vuoksi ne ovat ongelmajätettä. Tinat voi käyttää uudelleen seuraavana uutena vuotena tai viedä ne esimerkiksi YTV:n ongelmajätekontteihin, joita on pääkaupunkiseudulla noin 80. Kontit sijaitsevat huoltoasemien tai kauppojen yhteydessä ja ovat käytettävissä liikkeen aukioloaikana. Jätteiden oikean lajittelun lisäksi on tärkeää pohtia, miten jouluna voi vähentää syntyvän jätteen määrää. Yksi helppo keino on viedä haudalle kestävä lyhty, johon voi aina tarvittaessa laittaa uuden kynttilän. Näin ei ole tarvetta hankkia muovisia kertakäyttökynttilöitä. Joulunakaan ei jätteitä pidä heittää minne vaan. Miinusta sellaiselle joulukäytökselle (­)
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 7 Uutena vuotena Espoon nuorten auttamisoperaatio Auttamis- ja palveluoperaatio alle 18-vuotiaille nuorille järjestetään Espoossa Uutena vuotena alkaen 31.12. klo 18.00 ja päättyen 1.1. klo 04.00. Operaatiossa on mukana ammattilaisia ja vapaaehtoisia mm. Espoon kaupungin nuorisotoimesta, Espoon seurakunnista, Kauniaisten kaupungin nuorisotoimesta, Espoon seurakuntien Saapas-ryhmistä, Suomen Punaisesta Rististä, Johanniitoista ja Walkers ry:stä kokonaisuudessaan noin 20 ihmistä. Teemme yhteistyötä lähikaupunkien vastaavien operaatioiden kanssa. Operaatio jalkautuu nuorten ajanvietto- ja juhlimispaikoille. Tavoitteena on olla läsnä ja antaa kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisin apu. Operaatiolla on käytössään neljä kuljetuspartiota, yksi Espoonlahden alueella, yksi Tapiolan ja Olarin alueella, yksi Leppävaaran alueella ja yksi KantaEspoon alueella. Operaatiolla ei ole omaa selviämisasemaa, mutta teemme yhteistyötä Espoon selviämishoitoaseman kanssa. Operaation puhelinkeskuksen numero on (09) 80505050. Numero on operaation käytössä 31.12. klo 16.00 ­ 1.1. klo 04.00, ja sen kautta hoidetaan yhteydenpito kaikkiin operaatioon osallistuviin jalkapartioihin ja kuljetusautoihin. Numeroa jaetaan myös nuorille ja siihen voi soittaa kaikissa nuoriin liittyvistä asioissa kuka tahansa Espoon alueella liikkuva henkilö. Kansanedustaja Matti Saarinen, sd: Läntisen Uudenmaan liikennehankkeet unohdettu Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan käsittelyssä puhuessaan totesi kansanedustaja Matti Saarinen, sd, että liikennepoliittinen selonteko on jäämässä selontekojen kirjossa kärpässarjaan. Juuri nyt suhdannepoliittinen tilanne vaatisi investointeja, mutta liikennepoliittinen selonteko ja ensi vuoden budjetti vastaavat ilmastomuutoksen vaatimuksiin hyvin huonosti. Samoin on tilanne vuoden 2009 budjetissa. Läntisen Uudenmaan kunnat ja elinkeinoelämä jäävät edelleen kaipaamaan Valtatien 25, siis Kehä vitosen, peruskorjausta, Hanko ­ Hyvinkää rataosan sähköistystä ja Valtatie kakkosen toteuttamista alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, niin kuin mietinnössäkin todetaan, sekä Kantatien 51 peruskorjausta Kirkkonummi ­ Kivenlahti osuudelta. Hallitus ei myöskään ole tarttunut meidän esityksiimme siitä, että työsuhdematkalippu tulisi saada verovapaaksi. Hämmästyin, miten ministeri Vehviläinen perusteli liikennemäärärahojen uusia jakoperusteita aluepoliittisin, sanoisinko, hehtaariperustein. Mielestäni hänen kantansa on kestämätön, sillä määrärahoja tarvitaan eniten siellä, missä on eniten liikennettä. Päätösten perusteiden tulisikin olla liikennepoliittisesti kestäviä ja läpinäkyviä. Ministeri Vehviläisen keskustalainen liikennepolitiikka on johtanut myös siihen, että läntisen Uudenmaan liikennehankkeet on täysin unohdettu. Hankkeita on lykätty. Määrärahoja on leikattu. Liikennepoliittinen selonteko ei edes noteeraa läntisen Uudenmaan hankkeita juuri alkuunkaan. Tämä jos mikä olisi perusteltua aloittaa juuri nyt, koska hankkeesta tehtiin aloittamispäätös jo viime vaalikaudella, mikä sitten valitettavasti peruttiin nykyhallituksen toimin ja voimin. Kuka voikaan vielä tämän jälkeen sanoa, etteikö vaalituloksella olisi merkitystä? Kantatie 51 toimii valitettavalla tavalla yhtenä pienehkönä esimerkkinä, mutta budjetti 2009 ja liikennepoliittisen selonteon linjaukset ovat myöskin selvä osoitus siitä, että ajattelu on muuttunut. Nyt ei enää välitetä siitä, minkälaisia ovat hyöty-kustannus -indeksit, vaan nyt rahoitetaan ja rakennetaan teitä sinne hehtaarien mukaan. Sanoisin tätä heinäkenkäpolitiikaksi. Tiekyltit vaihtuvat ­ Uudet naapurit kohtaavat! Raaseporin ja Salon kaupungit syntyvät virallisesti 1.1. 2009. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupunkien tiekyltit uusitaan kunnanrajoilla. Kylttien vaihtaminen aloitetaan jo tämän vuoden puolella. Lehdistö on tervetullut mukaan kylttien vaihtotilaisuuteen tiistaina 30. joulukuuta klo 10.00. Uudet naapurivat kohtaavat kylttien vaihdon yhteydessä ja keskustelevat mm. tulevasta yhteistyöstä. Paikka: Valtatie 52, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla. Paikka sijaitsee noin 20 kilometriä Tammisaaresta ja 40 kilometriä Salosta. Paikalla on mm. Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson ja Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila. Kunnallisveron kertymätahti jo hidastunut Verotulokertymä ylittää arvion Kirkkonummella Verotulojen kertymästä Kirkkonummella ennustaa kunnanhallituksen saama tuore katsaus, että kunnallisveron tilitysmäärien kasvu on jonkin verran hidastunut viime vuoteen verrattuna. Tammi-marraskuussa tilitetty kunnallisveron määrä oli 7,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2007 vastaava tilitysmäärä oli 8,7 % edellisvuotta suurempi. Yhteisöveron tilitetyn määrän kasvu, 9,1%, jää selvästi alle viime vuoden vastaavan ajankohdan määrän kasvun, joka oli 47,5 % prosenttia kun kasvusta vähennetään kertaluontoisten tilityskorjausten vaikutus. Kunnan omassa ennusteessa kunnallisveron vuosituotoksi arvioidaan tässä vaiheessa 124,7 milj. euroa. Tuotto olisi siten 9,0 milj. euroa eli 7,8 % edellisen vuoden tuottoa suurempi. Tuotto ylittää alkuperäisen talousarvion tuloarvion 0,7 milj. euroa. Yhteisöveron vuosikertymäksi arvioidaan tässä vaiheessa 7,4 milj. euroa. Arvioitu vuosikertymä ylittää talousarvion tuloarvion 0,8 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto tulee olemaan talousarvion tuottoarvion suuruinen. Verotulojen arvioitu kokonaiskertymä, 137,7 milj. euroa, on 4,6 % suurempi kuin viime vuoden kokonaiskertymä (7,1 % suurempi kun viime vuoden kertymästä vähennetään 3 milj. euroa = kertaluontoinen korjauserä) ja se ylittää talousarvion tuloarvion 1,5 milj. euroa. Henkilöstömäärärahojen laskennallinen käyttöprosentti 30.11. on 92,1 ja muiden määrärahojen 91,7. Käyttötalousosan kokonaismäärärahan painotettu laskennallinen käyttöprosentti on 91,9. Käyttötalousosan yhteenlaskettujen määrärahojen toteutunut käyttöprosentti 30.11. on 89,9 ja toimintakatteen (nettomenojen) niin ikään 89,9. 9,3. Seuraavien toimielinten käyttötalousarvion sitovuustaso (toimielimen toimintakate) on ylittynyt/alittunut 30.11 (poikkeama prosenttiyksikköä): terveyslautakunta 0,2, sosiaalilautakunta 1,8, vesihuoltolaitoksen johtokunta 9,3. Ulkoisten toimintamenojen kasvu tammi-marraskuussa oli 11,9 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Syyskuusta ulkoisten toimintamenojen kasvu on kiihtynyt 0,1 prosenttiyksikköä 12 prosenttiin. Henkilöstömenojen kasvu oli syyskuussa 11,0 % ja marraskuussa 10,7 %. Palvelujen ostojen kasvu on edelleen kiihtynyt syyskuun 14,9 prosentista marraskuun 15,7 prosenttiin. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen kasvu on jonkin verran tasaantunut syyskuun tasosta, mutta on edelleen melkein 11 %. Viime vuonna ulkoisten toimintamenojen kasvu oli tammi-marraskuussa 7,5 % ja koko vuonna 9,3 %. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja on kertynyt tammi-marraskuun aikana 1,8 milj. euroa (talousarvion tuloarvio on 7,4 milj. euroa). Tuloslaskelmaennusteen 1.1.­31.12. 2008 mukaan vuoden 2008 tuloslaskelman toimintakate, joka kuvaa talousarvion toteutumista, on laaditun ennusteen mukaan toteutumassa n. 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikommin. Marraskuun toteutuman pohjalta laaditussa ennusteessa arvioidaan myynti- ja maksutulojen toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Tuet ja avustukset tulokohdan arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. euroa (joukkoliikenteen tuelle myönnetyn valtionavustuslisäyksen verran). Muut toimintatulot toteutunevat talousarvion suuruisina. Henkilöstömenoissa arvioidaan syntyvän 0,3 milj. euron säästö. Ostopalveluissa varaudutaan erikoissairaanhoidon määrärahan 0,8 milj. euron ylitykseen. Avustuksissa ja muissa toimintamenoissa arvioidaan syntyvän säästöjä yhteensä n. 300.000 euroa. Korkomenojen määrärahasta jää käyttämättä 0,3 milj. euroa. Hallituspuolueet kaatoivat Kt 51:n Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajien neuvottelukunta tekee vuosittain yhteiset talousarvioaloitteet. Sellaisiksi valitaan vaalipiirien tärkeimmät asiat. Kt 51:n peruskorjaus kuului näiden hankkeiden joukkoon, mutta miten kävikään. Edustaja Vahasalo (kok) kähmi etukäteen neuvottelukunnan pj. Tapani Mäkisen (kok) myötävaikutuksella aloitteen omiin nimiinsä. Jostakin syystä hän ei kuitenkaan vaivautunut huolehtimaan siitä, että hänen nimellään ja hoitovastuulla ollut koko neuvottelukunnan yhteinen aloite olisi tullut edes äänestykseen. Hän varmaankin kertoo julkisesti, miksi tärkeä ja vastuullinen tehtävä jäi hoitamatta ja miksi hän oli jälleen poissa ratkaisevan tärkeästä äänestyksestä. Hanke ei saanut tuekseen ainoatakaan hallituspuoluetta edustavan edustajan ääntä. Voi vain kauhistella historiallisen tiukkaa ryhmäkuria. Onneksi tiehanke koettiin Sdp:n ryhmässä niin tärkeäksi, että se valittiin koko ryhmän yhteisten aloitteiden joukkoon. Veimme sen äänestykseen, mutta hallituspuolueet jyräsivät sen äänin 113­59. Esitin myös, että liikennebudjetin perusteluissa mainittaisiin: "eduskunta edellyttää, että edellisellä vaalikaudella sovitut tie- ja ratahankkeet toteutetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti ja että niiden käynnistämiseen osoitetaan riittävät määrärahat". Esitykseni hylättiin hallituspuolueiden voimin 112­60. Emme aio kuitenkaan luovuttaa. Sdp on tehnyt n. miljardin euron elvytyspakettiehdotuksen. Siinä vaadimme mm. että jo kerran aloituspäätöksen saanut, mutta nykyhallituksen lykkäämä Kt 51 -hanke käynnistetään välittömästi, sillä se on sekä hyvin työllistävä että erittäin tarpeellinen ja kannattava investointi. Toivottavasti hallitus ottaa ehdotuksemme onkeensa laatiessaan omaa elvytyspakettiaan tammi-helmikuun vaihteessa. MATTI SAARINEN kansanedustaja, sd valtiovarain valiokunnan jäsen liikennejaoston jäsen Ylitystä sossussa ja sairaanhoidossa Määrärahan käyttöprosentti ylittää ajankohdan laskennallisen käyttöprosentin seuraavassa tehtävissä (prosentteina): Konsernihallinto 0,4, Erikoissairaanhoito 0,6 , sosiaalitoimen hallinto- ja toimistopalvelut 7,3, sosiaalihuolto ja sosiaalityö 6,2, vapaa sivistystyö 1,8, kirjastotoimi 1,2, kunnallistekniikkapalvelut 3,7, palo- ja pelastustoimi 2,4, vesihuoltolaitos MIKKO SALO
• 8 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Elämyksellinen jouluevankeliumi kokosi yli 4000 kävijää Jouluvaellus Vivamon Raamattukylässä lisesti ja kesäisin Raamattukylässä esitetään musikaali Veljeni Joosef ja ensi kesäksi valmistuu uusi näytelmä Betania, Uuden Testamentin tapahtumista. Kaikkien näytelmien käsikirjoitukset on tehnyt Anna-Mari Kaskinen ja ohjaukset Arto Myllärinen. Tämän vuoden jouluvaelluksen ohjauksesta on vastannut Matias Nyman alkuperäisen ohjauksen pohjalta, sävellykset ovat Tommi Kaleniuksen. Musiikilla onkin suuri merkitys näytelmän pysähtyvissä kohdin, sillä vaeltava joukko on yleensä suuri ja eri kohteissa odotellaan toisten saapumista, tällöin musiikki kantaa esitystä. Rooleissa on suuri joukko vapaaehtoisia, jotka ovat innolla mukana näytelmien toteutuksessa. rissa ja he ihmettelivät taivaalle ilmestynyttä, ihmeellisen kirkasta tähteä. Upea kolmen kuninkaan joukko, itämaan tietäjät, saapuivat paikalle, hekin olivat huomanneet uuden tähden ja uskoivat sen merkitsevän uuden kuninkaan syntymistä. He tiedustelivat kuningas Herodekselta tähden merkityksestä, mutta tämä oli yhtä hämmästynyt kuin tietäjätkin. Tietäjät jatkoivat matkaansa ja taivaalle ilmestyi enkelijoukko, joka tanssien ylisti Jumalan kunniaa. Paimenet lähtivät näyttämään tietä vaeltajille tähteä seuraten. ITÄMAISEN basaarin tuoksu, musiikki ja kiihkeä kauppatunnelma hurmasi siellä vaeltavan joukon. Kuva: Seppo Paldanius RAAMATTUKYLÄ-idean äiti Anna-Mari Kaskinen yhdessä tyttärensä Elise-Mein kanssa. Kuva: Leena Salmensaari Vivamon Raamattukylän kirjailija Anna-Mari Kaskijouluvaellus on kasvattanut nen. Jouluvaelluksen tekemisuosiotaan vuosi vuodelta. Eri nen Vivamon toimintakeskukikäisten ihmisten retkiryhmiä seen oli yksi osa suunnitelmaa tulee pitkästäkin matkasta Vivamon Raamattukylästä. kokemaan joulun sanoman "Elämyksen ja kokemuksen omakohtaisena matkana Na- kautta raamatunkertomukset saretista Betlehemiin. Tuolla tulevat lähelle tämän päivän matkalla tavataan jouluevan- ihmistä, on hän sitten minkä keliumin henkilöt, jotka elävät ikäinen tahansa", sanoo Annatapahtumia todeksi. Mari Kaskinen. Vivamossa Idean äiti ja jouluvaelluk- eletään kirkkovuoden juhlat sen visionääri on lohjalainen joulu ja pääsiäinen elämyksel- Seimen lapsi Jouluvaellukseen osallistunut joukko jonotti talliin, josta eläinten tuoksu tulvi nenään jo kynnykseltä astuessa. Sieltä löytyi joulun lapsi, pieni vauva eläinten syöttökaukalossa. Maria ja Joosef olivat hänen vierellään sekä itämaan tietäjät. Jouluevankeliumi tuli eläväksi ja sanoma kosketti. Vaellus päättyi kirkkoon, jossa vaeltava joukko yhdessä lauloi joululauluja. Enkelit ensin, paimenille lauloi sielusta, sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi. Vk 30:3 Vivamon Raamattukylä, Lohja www.vivamonraamattykyl a.fi Teksti: LEENA SALMENSAARI Vierailu itämaisessa basaarissa Jouluvaellus lähtee liikkeelle Marian ja Joosefin Nasaretin kodista ja kun matkalle on lähdetty, kohdataan toisia kulkijoita ja kauppiaita. Itämaisen basaarin läpi kulkeminen oli elämys kaikille aisteille, rytmikäs itämainen musiikki, kauppiaiden huudot "ostakaa, ostakaa" ja huumaavat tuoksut oli kokemus kuin aidosta israelilaisesta torista. Matkanteko johti Betlehemin kaupunkiin, jossa majataloissa oli todellakin täyttä. Suuri draama alkoi, kun Marialle ja Joosefille ei löytynyt paikkaa, miten käy Marian, jonka tuntemukset pian syntyvästä lapsesta olivat todelliset. Paimenet kohdattiin arkisessa työssään lampaiden pa- PAIMENET lämmittelivät nuotion äärellä. Kuva: Seppo Paldanius Hyvää Joulua toivottaa TAIVAALTA ilmestyi enkelijoukko, jotka ylistivät laulaen ja tanssien Jumalaa. Kuva: Jarmo Rokka JEESUS-lapsi syntyi talliin eläinten syöttökaukaloon. Kuva: Seppo Paldanius Kirkkonummen Sanomien ilmestyminen joulun jälkeen ja vuoden vaihteessa Joulun jälkeen lehti ilmestyy sunnuntaina 28.12. Materiaalit tähän lehteen maanantaina 22.12. klo 15 mennessä. Vuodenvaihde 2009 Uutena vuotena KS ilmestyy Uudenvuodenpäivänä torstaina 1.1.2009. Materiaalit maanantaina 29.12. klo 15 mennessä. Sunnuntaina 4.1. 2009 ilmestyvään lehteen materiaalit tulee olla keskiviikkona 31.12. klo 14 mennessä. Torstaina 8.1. 2009 lehti ei ilmesty (Loppiainen). Kirkkonummen Sanomat Munkinkuja 4, Kirkkonummi www.kirkkonummensanomat.fi
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 9 Tarmo Aarnio, Kirkkonummi: Tarmo Aarnio, Kyrkslätt: Kunnanjohtajan joulutervehdys Mitataan yhteisen ajan määrää! Kommundirektörens julhälsning Gemensamma tid åt varandra Kuluvaa loppuvuotta ovat värittäneet arviot yhä synSlutet av året har färgats av uppskattningar om allt kemmiksi käyvistä talousnäkymistä. Tilannetta on verratdystrare ekonomiska utsikter. Situationen har jämförts med tu 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin Suomi ja suomalaibörjan av 1990-talet, då Finland och finländarna fick uppset saivat tuta todellisen pohjakosketuksen. Nyt vallitsevan leva verklig bottenkänning. Den nu rådande lågkonjunktulaskusuhdanteen kestoa ja vaikutuksia voidaan arvioida rens varaktighet och följder kan man uppskatta först senavasta myöhemmin mutta vaurioitta emme siitä selvinne. re, men utan skador torde vi inte klara oss. Företagens medYritysten lomautus- ja irtisanomisilmoitukset koskettavat delanden om permitteringar och uppsägningar berör också myös kirkkonummelaisia, joskin alueemme yritykset ovat Kyrkslättsborna, även om företagen på vårt område tillsvitoistaiseksi onnistuneet pidättäytymään ikävien uutisten dare har lyckats undvika offentliggörandet av dåliga nyhejulkistamisesta. ter. Julkista sektoria on kannustettu ottamaan talousveturin Den offentliga sektorn har uppmuntrats att axla rollen rooli tilanteessa, jossa sekä yritysten että kotitalouksien insom ekonomisk motor i ett läge då både företagens och husvestointihalukkuus ja -kyky on vähentynyt nopeasti. Kirkhållens investeringsvilja och -förmåga har minskat avsevärt. konummi, kuten myös monet muut kasvualueiden kunnat, Kyrkslätt, liksom många andra tillväxtkommuner, har taovat tarttuneet suhdannetilanteen alentamaan kustannusgit sig an konjunkturlägets sänkta utgiftsnivå och beslutat tasoon ja päättäneet toteuttaa mittavia investointiohjelmia. genomföra omfattande investeringsprogram. Också vår Kotikuntammekin on varautunut sijoittamaan noin 150 hemkommun har förberett sig på att placera ca 150 miljomiljoonaa euroa seuraavien viiden vuoden aikana kouluihin, ner euro under de följande fem åren i skolor, daghem, gator, päiväkoteihin, katuihin, vesihuoltoon ja muuhun kunnallisvattenförsörjning och annan kommunalteknik. Under de två tekniikkaan. Parin seuraavan vuoden aikana selviää, onko kommande åren framkommer huruvida planen är realistisk suunnitelma realistinen vai joudummeko sitä tarkistamaan. eller behöver justeras. Behovet av fungerande och ändamålTarve toimivista ja asianmukaisista tiloista ei kuitenkaan senliga utrymmen försvinner ändå inte under en långsamhäviä hitaammankaan talouskasvun aikana. mare ekonomisk tillväxtperiod. Useimmiten huonot uutiset peittoavat hyvät uutiset. SikOfta tränger de dåliga nyheter ut de goda. Därför ska vi si meidän ei tule unohtaa päättyvän vuoden myönteisiä siginte glömma det gånga årets positiva signaler: det omfattannaaleja: mittava kuntakeskuksen kehittämishanke on vihde utvecklingsprojektet i kommuncentrum har äntligen pådoin saatu alulle jatkuen seuraavat 5­8 vuotta asuntorakenbörjats och fortsätter de följande 5­8 åren beroende på bostamisen elpymistahdista riippuen, joukkoliikenteen käyttöä tadsbyggandets uppsvingstakt, SAD:s nya regionbiljett som helpottava ja halventava YTV:n seutulippu on otettu käytgör användningen av kollektivtrafiken lättare och billigare töön, parikin uutta päiväkotia on valmistunut parantamaan har tagits i bruk, ett par nya daghem har färdigställts för att hoitopaikkatilannetta sekä lupaukset kantatie 51:n perusunderlätta situationen med vårdplatser och löften om inleparannuksen aloittamisesta vihdoin vuonna 2010 tuonevat dandet av grundliga förbättringar av stamväg 51 äntligen päivänvaloa tunnelin päähän. år 2010 innebär ljus i ändan av tunneln. Vaikka joulun kaupallista menestystä mitataan euroisÄven om julens kommersiella framgång mäts i euron, KIRKKONUMMEN kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. sa, muistoihin jäävää joulua mitataan toisillemme annetun mäts den jul som stannar kvar i våra minnen i den gemenyhteisen ajan määrässä. Se meidän tulisi muistaa huonomsamma tid vi ägnar åt varandra. Det borde vi komma ihåg KOMMUNDIREKTÖR Tarmo Aarnio. pinakin aikoina ­ ja erityisesti juuri silloin. också under sämre tider ­ och särskilt just då. Haluan toivottaa kirkkonummelaisille ja kaikille tämän lehden lukijoille Rauhallista JouJag vill önska alla Kyrkslättsbor och läsare av tidningen en Fridfull Jul och ett Optimislua ja Optimistista Uutta Vuotta 2009! tiskt Nytt År 2009! TARMO AARNIO kunnanjohtaja TARMO AARNIO kommundirektör Henrik Sandström Siuntio: Henrik Sandström, Sjundeå: Kunnanjohtajan joulutervehdys: Autetaan kokemaan hieno joulu! Kommundirektörens julhälsning: Vi kan hjälpa att uppleva en fin jul Maamme valmistautuu joulun viettoon epävarmoissa merVårt land förbereder julfirandet i osäkerhetens tecken. keissä. Talousasiantuntijat kiistelevät siitä, onko tulossa talouEkonomiexperterna tvistar om huruvida vi står inför en den notkahdus vai oikea lama. Miten paljon maailman tapahekonomisk nedgång eller en riktig depression. Hur mycket tumat vaikuttavat meidän maahamme ja miten paljon voimberörs vårt land av händelserna ute i världen och hur me itse vaikuttaa tilanteeseemme? Monet työntekijät ovat jo mycket kan vi själva påverka vår situation? Många arbetssaaneet huonoimman mahdollisen joululahjan ­ jotkut ovat tagare har redan drabbats av sämsta möjliga julklapp ­ vismenettäneet työnsä, toiset ovat joutuneet lomautetuiksi. sa har mist sitt jobb, andra har drabbats av permitteringar. Kauppa odottaa joulukaupan hieman kasvavan. Kun katHandeln väntar en liten ökning inom julkommersen. Så soo miten varovaisia ihmiset ovat tällä hetkellä kuluttamaan, försiktiga som folk för tillfället är att konsumera kan det nog niin voi käydä päinvastoin. Monilla ei yksinkertaisesti ole ragå tvärtom. För många finns det helt enkelt inte pengar till haa joulun viettoon. Toivon, että me näin joulun alla taas kerjulfirandet. Jag hoppas att vi så här inför julen igen en gång ran muistamme niitä, joilla on todella vaikeaa ja voimme autkommer ihåg dem som verkligen har det svårt och kan hjältaa myös heitä kokemaan hienon joulun. pa dem att också få uppleva en fin jul. Paikallislehdissä on kahden viime viikon aikana ollut moDe lokala tidningarna har de senaste två veckorna fyllts nia siuntiolaisten lukijoiden mielipiteitä kunnan tulevaisuusmed insändare av sjundeåbor som har haft mycket åsikter kyselystä. On hyvä, että asiasta keskustellaan. Pidän myös om den kommunala framtidsenkäten. Det är bra att en distärkeänä, että saadaan kuntalaisten mielipiteitä pohjaksi, kun kussion förs. Jag upplever det också som viktigt att ha komkunnan uudet valtuutetut ensi vuoden alussa ottavat kantaa muninvånarnas åsikter som grund när kommunens nyvalsiihen, miten Siuntiossa edetään. da fullmäktige i början av nästa år ska ta ställning till hur Vuoden vaihteessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilövi ska gå vidare i Sjundeå. kunta siirtyy vasta perustettuun Lost-organisaatioon. Vaikka Vid årsskiftet flyttar personalen inom social- och hälsouseimmat jatkavat työskentelyä Siuntiossa, merkitsee työnvården till den nygrundade Lost-organisationen. Trots att de antajan vaihtuminen hyvin toimivan työyhteisön hajoamista. flesta fortsätter att jobba i Sjundeå, innebär i alla fall bytet Tämä ei tietystikään tunnu hyvältä. Olemme vuosia tehneet av arbetsgivare att en väl fungerande arbetsgemenskap yhdessä työtä, jotta siuntiolaiset saisivat hyvää sairaanhoitoa, splittras. Detta känns förstås inte så bra. Vi har tillsammans hammashoitoa ja sosiaalihuoltoa. Joskus työ on ollut aika rasunder åtskilliga år jobbat för att sjundeåborna ska få god kasta, mutta olemme myös voineet iloita uusista innovatiivihälsovård, tandvård och socialvård. Det har varit rätt kämsista ratkaisuista. Tämä on ollut hienoa aikaa, joka on jättäpigt ibland, men vi har också kunnat glädja oss åt nya innonyt monia hyviä muistoja. Kiitos tekemästänne työstä ja onvativa lösningar. Det har varit en fin tid med många goda SIUNTION kunnanjohtaja Kenrik Sandström. nea Lostin palveluksessa! minnen. Tack ska ni ha för er insats och lycka till i Lost! Olemme taas saaneet kokea epätavallisen lämpimän syk- KOMMUNDIREKTÖR i Sjundeå Henrik Sandström. Vi har igen fått uppleva en ovanligt varm höst. Senaste syn. Viime sunnuntaina kävin ensimmäistä kertaa joulukuussa melomassa. Aurinko paistoi söndag kunde jag genomföra min första decemberpaddling. Solen sken över ett nästan lugnt melkein tyynen Karhujärven pintaan, seitsemän joutsenta lensi yli ja retki antoi uusia voimia Björnträsk, sju svanar flög förbi och turen gav nya krafter för vardagens uppgifter. Trots arjen tehtäviin. Vaikka melonta onkin hienoa, olisin mieluummin käynyt hiihtämässä joulu- det fina med paddling skulle jag nog föredra en skidtur till jul. Här i söder börjar det nog se na. Täällä etelässä mahdollisuudet hiihtämiseen alkavat näyttää aika huonoilta. rätt dåligt ut med de möjligheterna. Toivotan kaikille siuntiolaisille ja tämän lehden lukijoille oikein Rauhallista Joulua ja HyJag önskar all sjundeåbor och denna tidnings läsare en riktigt Fridfull Jul och ett Gott vää Uutta Vuotta 2009. Nytt År 2009 HENRIK SANDSTRÖM HENRIK SANDSTRÖM kunnanjohtaja kommundirektör
• 10 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Inkoo joulun ja uudenvuoden viettoon, Jarl Boström: Inför jul och nyår i Ingå, Jarl Boström: Katsaus menneeseen ja ajatuksia tulevasta Vuodenvaihteessa päättyy intensiivinen valtuustokausi. Tarkasteltaessa, mitä kuluneina neljänä vuonna on tapahtunut ja saatu aikaan, ensimmäisenä mieleen saattaa tulla, ettei mitään erityistä. Asiaan tarkemmin paneuduttaessa joudutaan toteamaan, että kyse on ollut yhdestä intensiivisimmistä kausista Inkoon historiassa. Jotakin vastaavaa löytääkseen on palattava 1970-luvulle, jolloin Inkoon voimala rakennettiin. Kunnan investointitahti on ollut intensiivinen. Merituulen koulua ja Källhagens skolaa on korjattu ja laajennettu ja Daliin on rakennettu uusi päiväkoti. Lisäksi on rakennettu uusia asuntoalueita ja kunnallistekniikkaa. Myös yksityisellä sektorilla on investoitu runsaasti, Inkoon keskusta on saanut uusia kauppoja, asuntoja ja uusi yrityksiä, erityisesti palvelualalle. Asukasmäärä on kasvanut noin 400 henkilöllä. Kehitys asettaa tulevaisuudelle hyvin suuria vaatimuksia. Maailmantalouden nykytila aiheuttaa paineita kunnillekin. Tulevaisuus edellyttää kunnilta joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeasti uusin tilanteisiin. Meidän on kyettävä löytämään uusia ratkaisuja ja suunnattava resursseja uudelleen voidaksemme tarjota asukkaille parhaat mahdolliset palvelut. Onnistuminen edellyttää avointa ja hyviin perustietoihin perustuvaa päätöksentekoa. Se, miten asiat ovat ennen olleet, muodostaa perustan päätöksenteolle, ei perustetta jatkaa entiseen tapaan. Meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua me-hengessä tavoitteena kaikkien inkoolaisten paras käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta JARL BOSTRÖM kunnanjohtaja En blick tillbaka och tankar framåt Vid årsskiftet avslutas en intensiv fullmäktigeperiod. När man blickar tillbaka på vad som hänt och vad som gjorts de sista fyra åren, kan den första tanken vara, att inte har det varit eller hänt något speciellt. Vid närmare eftertanke kommer man fram till att det har varit en av de intensivaste perioderna i Ingå. Man får gå tillbaka till 1970-talet då Ingå kraftverk byggdes för att hitta något motsvarande. Kommunens investeringstakt har varit intensiv. Merituulen koulu och Källhagens skola har renoverats och byggts till, nytt daghem har byggts i Dal. Nya bostadsområden och kommunalteknik har byggts ut. Den privata sektorn har också investerat mycket, Ingå centrum har fått nya butiker, bostäder och nya företag, speciellt inom servicebranschen. Invånarantalet har samtidigt ökat med ca 400 personer. Utvecklingen ställer mycket stora krav på framtiden. Dagens ekonomiska situation i världen ger dessutom ett tryck på kommunerna. Framtiden kräver av kommunerna flexibilitet och förmåga att snabbt anpassa sig till nya situationer och krav. Vi måste kunna ta fram nya lösningar och omdirigera resurser för att ge invånarna bästa möjliga service. För att lyckas gäller ett beslutsfattande som utgår från öppenhet och goda basfakta. Hur det har varit tidigare utgör en grund för beslutsfattandet, men inte en motivering för att man skall fortsätta på samma sätt som tidigare. Vi har alla möjligheter att lyckas med en vi-anda med alla Ingåbors bästa som ledstjärna inom tillbuds stående resurser. God Jul och Gott nytt år INKOON kunnanjohtaja Jarl Boström. KOMMUNDIREKTÖR i Ingå. JARL BOSTRÖM kommundirektör Joulutervehdys, Ismo Turunen, Siuntion seurakunta: Meissä elää joulun lapsi Adventin ja joulun aikaan liitän kastejuhlissa puheeseen yhden juhlallisen lisäkaneetin. Ajattelen joulun sanoman keskeisintä kuvaa, pientä vastasyntynyttä lasta. Ympärillä on yksinkertaisen maalaiselämän värejä ja tuoksuja: isä ja äiti, kotieläimiä, härkä, aasi ja ehkä lampaita. Siinä ovat ulkotyömiehet, paimenet. Valona on tallin hämäryys ja tähden säteiden kajo. Ihmisiä rakastavan Jumalan pelastusteossa Betlehemissä ja jokaisessa vastasyntyneessä on jotain yhteistä. Tänäänkin perheen ja suvun valaiseva pieni lapsi kantaa ulottuvuuksia Jumalan ihmeestä. Joulun keskuksessa aika muuttuu suhteelliseksi. Missä me olemme, kun laulamme kauneimpia joululauluja kirkossa tai heräämme jouluaamun kirkkotielle ja tulemme pyhäkköön ihailemaan kaikkia palavia kynttilöitä? Missä me olemme, kun kokoonnumme jouluaattoiltana yhdessä syömään tai lahjoja jakamaan? ­ Me olemme jouluna läsnä juuri siinä, tämän vuoden joulussamme. Samalla me olemme läsnä kaikissa lapsuutemme jouluissa ja vielä aikaisempien sukupolvien juhlissa aina sinne Betlehemin seimelle saakka, ehkä sitäkin pidemmälle. Eino Leino kirjoitti vuonna 1900 jouluenkelistä, joka tuo lahjoja. Lahjat hän nimesi sanoin "puhtahia aatteita, kultaisia kuvia". "Niitä hänen vakastaan variseepi yli maan, niin kuin pikkutähtiä, eikö se oo ihmettä? Mutta yhä kummempaa viel´ on mitä kerrotaan: Kulkiess´ sen enkelin lapsiks´ muuttuu vanhatkin." "Tänään ja tässä" ja "meidän joulumme" laajenevat kaikkia ihmisiä ja aikoja yhdistäväksi läsnäoloksi. Keskellä on lapsi. Yllä on Jumalan tähti. Nähtävänä ovat vastasyntynyt ja isä ja äiti ja talli ja enkelit ja paimenet. Tähän kuvaan saamme sijoittaa itsemme. Me olemme mukana Jumalan valmistamassa jouluyössä. Meidän elämämme on sen arvoista, että Jumala syntyy sen keskelle. Meissä elää joulun lapsi. Joulun aika on "nyt ja aina". Joulua, iloa ja valoa toivottaa ISMO TURUNEN kirkkoherra Siuntion suomenkielinen seurakunta ISMO Turunen Siuntion suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra.
• 12 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Joulun ja uudenvuoden aukioloajat Julens och nyårets öppettider Rosso: Tango niin kutsuvasti soi ­ Lohjan teatteriin! Tangoon tarvitaan kaksi ­ Väkevä tarina 40-luvulta Lohjan teatterin keskitalven ohjelmistoon valittu musiikkinäytelmä "Tangoon tarvitaan kaksi" on väkevästi tunteisiin vetoava, oivaltavasti taiteellisia keinoja hyödyntävä esitys, jossa suomalaisten syvimmät tunnot nousevat pintaan. Yleisöä ei myöskään huijata nimessä, sillä tangoja on runsaasti, peräti peräti 15 kpl ja ne kuljettavat yhtä lailla tarinaa eteenpäin kuin repliikitkin. Monissa on myös koreografiat, joten katsojalle on lauluissakin tarjolla runsaasti myös silmänruokaa. Mukaan on valittu rakastettuja, ikivihreitä tangoja, kuten Monosen "Erottamattomat" ja "Satumaa", Toivo Kärjen "Muista minua", Esko Mustosen "Sinun kanssasi tähtisilmä" jne. ­ kerrassaan loistava valikoima ainakin tällaiselle tangon tanssijalle kuin mitä esim. allekirjoittanut on. 24.12. 25.12. 26.12. 31.12. 1.1. 24.12. 25.12. 26.12. 31.12. suljettu/stängt suljettu/stängt suljettu/stängt klo/kl. 11-22 klo/kl. 12-22 suljettu/stängt klo/kl. Pub Varella: 19-02 klo/kl. 19-03 klo/kl. 10-04 AAH, miten ihana mies! Sanni Rasi, Birgit Leinonen, Henriika Steidel ja Jyrki Kakko ­ Joonatan Palmu nuorena. Kakko ja yhä edelleen hurmausvoimainen vanhempi Petri Puttonen. torian raskaiden vaiheiden itse kunkin suvussa elettyjen aikojen muistelua ja iki-ihania tangoja. Siitä nöyrä kiitos teille kaikille! lua! Mukavaa jou Trevlig jul! Muista Bonus! Kom ihåg Bonus! Pubissa karaoke näinä päivinä klo 21 alkaen. I puben karaoke dessa dagar fr.o.m. kl. 21. Suomalaiskansallinen ote Näyttämöllepano on rikas, linjakas ja toimiva. Sari Niinikosken isovanhempien taustasta ideansa saanutta esitystä tukee myös loistava 40-luvun puvustus ja sujuva karjalan murre. Vaikka esiintymislava Lohjan teatterissa on pieni, tila osataan hyödyntää tehokkaasti. Lavastuksen perusratkaisu on ideaalisesti toimiva ja yksinkertainen koivunrunkoineen ja orkesterikorokkeineen. Jo esitteen ensimmäiset, kutkuttavat sanat: "Tuoksuvat koivut, saunaraikkaat tytöt ja lemmenkipeät pojat", lupaavat sukeltamista suomalaiskansalliseen maailmaan, joka rakkaustarinoineen kertoo totuutta isovanhempiemme ajasta ja elämästä sodan varjossa. Näyttelijäntyö on tasaisen vahvaa. Kipeän uskottava on Siljan ja Ellin yhteinen rakkaus Joonataniin, jota esittää sydäntensärkijänä roolissaan loistanut Jyrki Voimaannuttava kokemus Hyvin valitun musiikin lisäksi parasta on kuitenkin väkevä ja vahvasti jännitteinen tarina. Käsikirjoitus on ohjaajan, Sari Niinikosken ja työryhmän yhteinen ja siinä näkyy teatterintekijän tausta: asioita ei selitellä, vaan tilaa on annettu tekemiselle, lauluille ja tanssille. Juoniaineksen elementit kantavat alusta aivan loppuun saakka, missä tarinan ympyrä suljetaan, armahtavassa ja rakkaudellisessa ilmapiirissä. Katsojana tuli kiitollinen mieli siitä, että vaikka ihmisistä näytettiin siinä niin inhimillisiä ja raadollisiakin puolia, ketään ei lopultakaan tuomittu ­ siitä oli hyvä lähteä kotiin elämään omaa, aina niin keskeneräistä ja usein ristiriitojenkin täyttämää elämää. Kotiin viemisiksi sai roppakaupalla myös voimaannuttavaa yhteisöllisyyttä, his- Kokonaan fiktiota Ohjaaja Sari Niinikoski ajatteli ensin tehdä tangoista kepeän pikkujouluilottelun. ­ Eihän se mitenkään onnistunut tangojen kanssa, jotka ovat niin dramaattisia ja väkeviä. Niiden kautta työryhmältä tuli ideoita roolihahmoihin, kun niitä yhdessä mietimme. ­ Ohjaajana osasin karsia tekstiä ja ohjata rivien välit. Draamatekstissä haasteena kun on löytää ydinsanoma aina mahdollisimman vähillä sanoilla, Sari Niinikoski valotti prosessia. Lähtökohdaksi hän halusi hautajaiset, jossa voisi tarkasteluun ottaa, mitä kaikkea voi mahtua yhteen ihmiselämään. ­ Luin lapsena papan kirjeitä rintamalta, se oli yksi lähtökohta ja myös karjalan murre, jota suvussa yhä puhutaan, vaikka itse en sitä hallitse, hän kertoo. Kirkkonummi/ Kyrkslätt Toritie/ Kyrktorget 3 Rosso puh./tfn 010 442 6586, Pub Varella puh./tfn 010 442 6585 Yleisömäärät nousussa Neljä vuotta Lohjan teatterin ohjaajana ovat olleet Sarille työntäyteistä aikaa, sillä hän on ohjannut jo 16 esitystä. Yleisömäärät ovat lähteneet mukavasti nousuun. ­ Tässä ei voi levätä laakereillaan, vaan jokaisessa produktiossa on sama kamppailu, se on tämän työn ihanuus ja kurjuus. Uutta on lähdettävä tekemään aina nöyrin mielin, hän tähdentää. Syksyllä esitetty "Kahden maailman hotelli" oli hänestä tekstinä yksi parhaimmista, mitä hän on ohjannut. Kiitosta saa häneltä myös kaikkensa antava ja täysillä ja tosissaan työhönsä heittäytyvä esiintyjäkaarti. ­ Meillä on 130 jäsentä tässä harrastajateatterissa, mukana myös ammattinäyttelijöitä, joten he oppivat toisiltaan. Joukosta on myös helppo poimia sopivimmat kuhunkin rooliin. Nyt rajoituksena oli, että piti osata jonkun verran laulaa ja liikkua, hän kertoi. Yleisö on ollut hauskasti mukana esityksessä. ­ Joku saattaa yhtyä lauluihin ja kerran, hieman kai humalassa ollut mies jatkoi Satumaa-tangoa, kun se esityksessä päättyi niin dramaattiseen kohtaukseen, Sari Niinikoski naurahtaa. LIISA KOSONEN Rauhallista Joulua Fridfull Jul Rauhallista Joulua och ja ja Gott Nytt Onnellista Uutta Vuotta! År! Onnellista Uutta Vuotta!
• 14 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat 80 Kuntaliiton ansiomerkkiä jaettiin Kirkkonummella Suomen Kuntaliiton ansiomerkkien luovutustilaisuus pidettiin Kirkkoharjun koulussa Kirkkonummella perjantaina 19.12. juhlavissa merkeissä. ­ Teillä ansiomerkkien saajilla on yhteensä 2000 työvuotta Kirkkonummen kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Kunta menestyy, jos sen asukkaat menestyvät, mainitsi mm. kunnanjohtaja Tarmo Aarnio juhlapuheessaan. ­ Teillä jokaisella on muistoja niistä sadoista, tuhansista tai jopa 10.000 ihmisestä, joita te olette ruokkineet, opettaneet tai hoivanneet vuosikymmenten aikana. Kunnassa olemme lähellä ihmisiä ja heidän jokapäiväistä arkeaan, hän sanoi ja kiitti ansiomerkkien saajia siitä käytännönläheisestä työtä, mitä he ovat uskollisesti tehneet. Ansiomerkkien luovutuksessa mukana olivat henkilöstöjaoston puheenjohtaja Kristo Savola, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio sekä toimialajohtajat Ewa Forstén, Håkan Forstén ja Hannele Kujala. Holmberg Harri, Sjölund Thorolf ja Tuula, Leinonen Anja, Bergholm Irja ja Hedberg Hans. kion kielten lehtori, Vihko Olli-Pekka rehtori. Kultainen ansiomerkki Kunnan henkilökunnasta kultaisen ansiomerkin saivat päivähoitajat Lindfors Heidi, Mäenpää Leena ja Nyholm Haide, luokanopettajat Salminen Eero ja Leivo Ossi, Engman Ritva liikunnan lehtori, Hedlund Lars-Henrik klasslärare, Laine Ritva laitoshuoltaja, Lindgren Helena avdelningsskötare, Lostedt Christer aluehoitaja, Louhisola Riitta erikoiskirjastonhoitaja, Salmevaara Anneli palvelusihteeri, Salminen Lisbeth koulunkäyntiavustaja, Sirkkola Liisa englannin ja ruotsinkielen lehtori, Sundell Stina landsbygdsnäringssekreterare, Svartström Mona-Lisa hälsovårdare, Tahvanainen Pirjo perhepäivähoitaja, Viitala Eeva suunnittelupäällikkö, Lindberg Gunilla föreståndare för grundskola, Granö Henrik lektor, Ihalainen Soile engl. ja ruotsink. lehtori, Koivisto Kirsti osastonhoitaja, Pohjoispää Eira lastentarhanopettaja, Päiwiö Matti mat., fys. ja kemian lehtori, Rajamäki Anna lu- Hopeinen ansiomerkki Kunnan henkilökunnasta hopeisen ansiomerkin saivat vesihuoltoasentajat Flinck Kari ja Färm Stig, Työkeskuksen ohjaajat Holmberg Paula ja Hitonen Mervi, päiväkotiapulaiset Luoma Eeva ja Nieminen Anne-Marie, päivähoitajat Kättö Annikki ja Kiuru-Tolvanen Päivi, laitoshuoltajat Laulainen Pirjo ja Lämsä Eeva, lähihoitajat Nurmi Riitta ja Rusanen Anne-Maj, ravitsemistyöntekijät Mäkelä Marketta ja Mäenpää Sirpa, sairaanhoitajat Parisaari Tuija ja Boström Birgitta, Harju Merja lukion kielten lehtori, Harto Anja-Riitta sosiaalityöntekijä, Hedberg Karl-Erik aluehoitaja, Huhta Anne lastentarhanopettaja, Häkkinen Raili Anneli hallintopäällikkö, Kahila Rea vesihuoltopäällikkö, Kurki Leila rehtori, Lappalainen Anja terveyskeskuslääkäri, Maukonen Eija vastaava laitoshuoltaja, Pitkänen Eila kodinhoitaja, Rajaheimo Leila koulusihteeri, Reinikka Anneli päiväkodin johtaja, Ruotsalainen Raija terveyskeskusavustaja, Santavuori Raili päivähoidon päällikkö, Savikuja Seppo nuorisotoimenjohtaja, Savola Maarit luokanopettaja, Schreiber Solbritt socialarbetare, Söderström Marianne kock, Tanskanen Varpu terveyskeskusavustaja, Toikander Helena kodinhoitaja, Tuomivaara Hilkka erit. las- tentarhanopettaja, Virolainen Maija erityisluokanopettaja, Wallius Marjatta uskonnon lehtori, Autio-Ketomäki Maarit päiväkodin hall. johtaja, Chapelle De La Pauliina fysioterapeutti, Förström Maarit palvelusihteeri, Luukkonen Marketta keittiöpäällikkö, Sandqvist Stefan aluehoitaja, Selin Erkki ympäristöpäällikkö, Westerholm Raija lastenhoitaja, Wikström Margareta hemhjälpare ja Översti Lisbeth speciallärar. L.K. Hopeinen ansiomerkki Luottamushenkilöistä hopeisen ansiomerkin saivat HOPEISEN ansiomerkin saivat luottamushenkilöt Irja Bergholm, Hans Hedberg, Harri Holmberg, Anja Leinonen, Tuula ja Thorolf Sjölund. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. MALJA nostettiin ansiomerkin saajien kunniaksi. PALKITSEMISVUOROSSA kunnan työntekijöistä koulunkäyntiavustaja Lisbeth Salminen ja lehtori Liisa Sirkkola.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 15 Kirkkonummella kaavoitusasiat puhuttivat valtuustoa sen viimeisessä kokouksessa Kirkkonummen kunnanvaltuuston tämän vuoden ja koko valtuustokauden viimeisessä kokouksessa torstaina 18.12. käsiteltiin ja hyväksyttiin kunnanarkkitehti Tero Luomajärven esittelemä kaavoitusohjelmaehdotus vuosille 2009-10 muutamilla lisäyksillä. Kaavoitusohjelmapykälän käsittely kesti kaikkineen 1,5 tuntia ja yltyi välillä kovinkin kuumaksi koskien mm. kunnan raakamaan hankintaa ja 50 ok-tonttia/vuosi. Loppupuolella listaa olleet hevostalleja koskevat määräykset synnyttivät samanlaisen, kiivaan keskustelun, samoin myös ennalta ehkäisevien kotikäyntien ikärajat. Kokouksen alussa muistettiin kiitosten kera kaikkia pois jääviä valtuutettuja. Naiset saivat huivin ja miehet solmion. Päätteeksi kukitettiin valtuuston juoksevista asioista huolehtiva Riitta Kiviharju, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja valtuuston puheenjohtajisto; pj Timo Haapaniemi, Thorolf Sjölund ja Antti Kilappa. hanketta. Eteneviä kaavoja ovat mm. Kantohaan uuden koulun asemakaavoitus, jonka liikenneselvitykset ovat nyt valmistuneet, Gesterbyn kerrostaloalueen kaavoitus sekä terveyskeskuksen laajennuksen turvaava Asemanseudun 2. vaiheen kaavamuutos. Uusi merkittävä pientalopainotteinen kaavahanke on vuodelle 2012 kunnan maille Myllykylään. Kuntakeskuksen asemakaavat mahdollistavat lähes 2500 asukasta mm. Laajakallion radanvarteen ja Vesitorninmäelle. Kaavoituksen painopiste on nyt Masalassa, jonka n. 10 kaavahanketta mahdollistavat asukasluvun kasvuksi lähes 3500 henkeä. Etelässä kasvu painottuu Kantvikin ympäristöön. Merikantvikiin arvioidaan tulevan liki 2000 uutta asukasta. Veikkolassa kasvu on nyt pientä, noin 350 uutta asukasta. Vuoden -09 asemakaavahankkeita: Kantvik: Eteläsatama ja Merikantvik I, Masala: Nissnikun palvelukortteli ja Metsätorpantie sekä Masalantien yleissuunnitelma, Hirsala: Bylandsudde ranta-asemakaava. Kaavamuutoksia mm; Porkkala, Rysshamn, Masala: korttelit 2009, 2022 ja 2023 ja 2029, Kartanonranta, Sundet I ja II, Jorvaksenkolmio, Vols: Kurkgård. kossa kaavoitusohjelma-asiakirjan alkuun laaditaan tekstiosa, jossa kerrotaan lyhyesti lähtökohdat ja perustelut kaavoitusohjelmassa tehdyille linjauksille" myös hyväksyttiin. ­ Kunta omistaa maata vain 8 % kunnan pinta-alasta. Siitä vain 15 % soveltuu asuntotuotantoon. Kaavoitusta ei voi olla ilman kunnon maapoliittista ohjelmaa!, Penttilä tähdensi. ­ Kaavahankkeita on liian paljon ja liian nopeasti! Pitäisi olla vain 6­8/vuosi. Jäitä hattuun!, Thorolf Sjölund heitti. Kotikäynneistä uusi selvitys Yhteensä kolmen tunnin mittaiseksi venyneessä kokouksessa päätettiin palauttaa uudestaan valmisteluun sekaiseksi moitittu asiakirja ennalta ehkäisevien kotikäyntien ikärajasta, joka on elokuussa laskettu jo 75-vuotiaisiin. ­ Kotikäyntejä pitää olla tarjolla myös muun ikäisille kuin 75- ja 85-vuotiaille, tähdensi Vahasalo. ­ Lisää käsiä tarvitaan te- kemään työtä, muuten ei ole kapasiteettia lisätä käyntejä, päätetään me täällä mitä tahansa, Vanhamäki huomautti. Miilukangas ehdottikin palautukseen lisättäväksi, että ikärajojen lisäämisen kustannusvaikutukset selvitetään, mikä hyväksyttiin yksimielisesti. Kritiikkiä valtuutetuilta tuli vastauksesta Ari Harisen valtuustoaloitteeseen Visa Electron ja muiden yleisempien luottokorttien hyväksymisestä maksuvälineenä kun- nan toimipisteissä, sillä mm. uimahallissa se ei ole vielä toteutunut. Talousjohtaja K.G. Lindström velvoitettiin ottamaan selvää asian etenemisestä. Vielä käsittelyssä oli mm. terveyskeskussairaalan laajennuksen ja vuodeosaston saneerauksen hankesuunnitelma, joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntaryhmän perustaminen, jotka hyväksyttiin. LIISA KOSONEN Kokouspalkkioita nostettiin Muita asioita oli mm. kokouspalkkioiden nostaminen. Sitä vastusti Lasse Streng vedoten huonoon aikaan, mutta sai taakseen vain Tapani Lammisen, Janne Miilukankaan ja Pekka Oksasen. ­ Jos tätä työtä yhtään arvostetaan, niin sen voi tehdä palkkioita nostamalla, Hedberg huomautti ja sai kannatusta, sillä kokouspalkkioita ei ole nostettu vuosiin ja mm. puhelinkulut nostettiin esille. Kokouspalkkiohaitari on nyt 60­80 euroa, josta lautakuntien puheenjohtajat saavat 50 % korotuksen. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto saa sen lisäksi tietynsuuruisen vuosipalkkion. Kunnanhallituksen pj:n palkkio, 3870 euroa jäi ennalleen, valtuuston pj:lla se nostettiin 2500 (1950) ja lautakuntien osalta puheenjohtajien vuosipalkkiot vaihtelivat 650­1200 euroon. Rakennusoikeutta 5000 asukkaalle ­ Kohteet ovat pitkälti kunnanvaltuuston vuoden 2008 alussa hyväksymän ohjelman mukaisia ja sitovia vuoteen -09 asti ja siitä on onnistuttu pitämään kiinni. Nyt on kuitenkin syntynyt tarve viedä eteenpäin muutamia uusia kaavahankkeita, kuten Nissnikun palvelukorttelin ja Sorttiaseman asemakaavat. Lisäksi muutama ranta-asemakaava on otettu ehdotukseen, selvitteli Luomajärvi kaavoitusohjelmaa, jossa hänen mukaansa kunnan kaavavaranto on edelleen hyvä; asuntorakennusoikeutta yli 5000 uudelle asukkaalle eli n. seitsemän vuoden tarpeisiin. Uusi kohde on myös vaiheittain toteutettava ja joukkoliikenneratkaisuiltaan ­ tuleeko metro vai ei ­ haasteellinen Sundsbergin osayleiskaava, jonka ohjelma on suunniteltu käynnistettäväksi vuonna 2013. ­ Kirkkonummella taajamarakenne on yleiskaavan mukaisesti kestävän kehityksen mukaista, koska kehitettävät alueet sijaitsevat merkittävien liikenneväylien varrella, Luomajärvi muistutti Maahankintaa tehostettava Valtuutetuista monet yhtyivät Luomajärven kannanottoon, että kunnan raakamaanhankintaa on oikeasti tehostettava eikä siitä vain puhuta. Lavantin ehdotus, että ohjelmaan lisätään maininta keskimäärin 50 omakotitontin myymisestä ei mennyt läpi, sillä vain kokoomus sekä rkp:n Sjölund kannattivat ehdotusta. ­ Se tarkoittaa 500 oktonttia 10 vuodessa. maa ei riitä, tähdensi Kalervo Kumpula ja ehdotti, että kunnan maavarannon vuosittainen riittävyys 50 ok-tontin, asuntotuotannon, yritystonttien sekä muun yhdyskuntarakentamisen 10 vuoden tarpeisiin selvitetään ja laaditaan aikataulutus kunnallistekniikan rakentamiselle ja maanhankintaan, että yritysten ja asumisen tarpeet voidaan turvata pitkäjänteisesti ilman katkoja, mikä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kritiikkiä tuli heikosta kaavan ymmärrettävyydestä mm. Anna-Maija Penttilältä, jonka ehdottama lisäys: "Jat- "Naapurin kaivo" ei kelvannut Hevostalleja koskevien ympäristösuojelumääräysten yhdenmukaisuuden toteuttamiseksi asian palauttamista ehdotti Hans Hedberg, mutta hävisi äänestyksessä 16­33. Veikko vanhamäki kannatti puolestaan ehdottomasti hyväksymistä, koska hänestä työryhmä, joka sai kunnanhallitukselta määräyksen valmistella asiaa 19.6.-06, on tehnyt nyt työnsä, mutta halusi tekstiin lisättäväksi sanan "naapuri" niin, että hevostallin etäisyyden tulee olla 50m naapurin kaivosta, mutta omaa kaivoa ei tarvitse huomioida. ­ Ei noin voi ajatella, yhden kaivon saastunut vesi voi saastuttaa muidenkin kaivoja, totesi mm. Outi Hakkarainen. Vanhamäki sai puolelleen lähinnä oman ryhmän väkeä ja hävisi äänestyksessä 9­37, kolme äänesti tyhjää. God jul och gott nytt år. 12 uutta kaavahanketta -09 Ensi vuonna on tarkoitus panna vireille 12 uutta kaava- VALTUUSTOTYÖN nyt jättäviä muistettiin ja kiitettiin kokouksen alussa. Mm. Airi Hyvönen, Jyri Kuusela ja Pekka Perttula puuttuvat kuvasta.
• 16 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä On hauskempi olla yksin yksinään kuin yksin suuressa seurassa. - Olli TAPIO Rautavaara Älykäs pitää miltei kaikkea naurettavana, järkevä ei juuri mitään. - Coethe Koop suoraan listaykköseksi! Idols 2008 voittokappale Insomnia on ollut finaalilähetyksen loppumisesta yksinoikeudella MTV3 Store Download-kaupassa myytävänä ja meni suoraan Suomen virallisen myyntilistan sekä Latauslistan ykköseksi. Kappale on Patric Sarinin ja vierailevana tuomarinakin nähdyn Andreas Carlssonin käsialaa. Vuoden 2008 Idols-kilpailu ratkesi viime sunnuntaina Koop Arposen ylivoimaiseen voittoon hänen kerätessä peräti 70 % annetuista äänistä. Kesällä Englannista Suomeen muuttanut 24-vuotias Koop hurmasi niin yleisön kuin tuomaristonkin aidolla, sympaattisella olemuksellaan ja ennen kaikkea hienolla, uniikilla laulusoundillaan. Voitonjälkeinen viikko on ollut täynnä ohjelmaa; haastatteluja, kuvauksia, tapaamisia levy-yhtiön ihmisten kanssa sekä ensimmäinen vierailu studioon, jossa tuleva albumi tullaan tekemään. Vastaavana tuottajana toimii Leri Leskinen ja Koop tulee olemaan levynteossa vahvasti itse mukana kirjoittaen osan kappaleista itse. Sen lisäksi kappaleita on kerätty niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin huipputekijöiltä. Albumi julkaistaan keväällä 2009. Tammikuun puolivälissä starttaa Idoleita ja tähtiä 2009-kiertue, joka kattaa lähes koko Suomen. Ensimmäinen konsertti järjestetään Helsingin Jäähallissa perjantaina 16. tammikuuta, jossa esiintyvät kaikki 13 semifinalistia. Ekaluokan omakuvia Kannusillassa Tapio Rautavaaran haastattelut netissä Kirjailija Juha Numminen haastatteli Tapio Rautavaaraa juuri ennen kansallissankarimme kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Haastattelujen pohjalta syntyi vuonna 1979 ilmestynyt En päivääkään vaihtaisi pois -niminen elämänkerta, joka on julkaistu tänä syksynä uudelleen osana Tapio Rautavaara: Kulkurin taival ­ Kaikki levytykset 1946­1979 -nimistä teoskokonaisuutta. Materiaalia kyseiselle teokselle kartoitettaessa löytyivät myös alkuperäiset Tapsan haastattelunauhat, joiden kokonaiskesto on 36 tuntia. Vanhat haastattelukasetit pelastettiin digitoimalla. Ensimmäiset näytteet haastatteluista julkaistaan nyt Rautavaaran virallisilla internetsivuilla osoitteessa www.tapiorautavaara.net Nauhoilla Rautavaara muistelee elämäänsä niin urheilun, musiikin kuin elokuvankin parissa ja kertoo merkittävimmistä lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan. Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 60 vuotta Tapio Rautavaaran keihäänheiton olympiavoitosta, 50 vuotta jousiammunnan maailmanmestaruudesta ja ensi vuonna 30 vuotta kansallissankarimme kuolemasta. Kaj Tapio "Tapsa" Rautavaara (8.3.1915 ­ 25.9.1979) oli ansiokas urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä. Kyseessä oli poikkeuksellinen, yli kulttuurirajojen vaikuttanut ja vielä tänäkin päivänä vaikuttava lahjakkuus, joita syntyy Suomeen vain kerran tuhannessa vuodessa. Erilaisuus yhdistää ­ Our Differences as a link on viiden Comenius-projektiin kuuluvan maan yhteinen taidenäyttely, jossa on esillä ekaluokkalaisten omakuvia viidestä eri maasta. Suomen lisäksi Erilaisuus yhdistää näyttelyprojektiin ovat osallistuneet lapset Italiasta, Puolasta, Ranskasta ja Turkista. Espoosta mukana on Kirkkojärven koulu. Näyttelyyn voi tutustua Espoon keskuksessa, Kannu- sillanmäen väestönsuojan aulatiloissa, jossa Espoon kulttuuritoimi on käynnistänyt näyttelytoimintaa. Tervetuloa tutustumaan kansainväliseen huipputaiteeseen! "Our differences as a link" ­ "Erilaisuus yhdistää" 17.12.08 ­ 9.1.09 Kannusillanmäen väestösuojan aula, avoinna ark. 8­22, la 10­17, su 9­21. Osoite Kannusillankatu 4, 02770 Espoo. Vapaa pääsy! Saarisen Amerikan unelma Valokuvanäyttely Hvitträsk-museossa on avoinna vielä ensi vuoden loppuun asti. Vuonna 1925 Eliel Saarinen muutti perheineen Michiganiin auttamaan yhteiskunnallisesti valveutunutta lehtikustantajaa George Gough Boothia Cranbrookin taideakatemian perustamisessa. Akatemian oli tarkoitus edistää opiskelijoiden taiteellista, älyllistä ja henkistä kasvua kokonaisvaltaisesti suunnitellussa ympäristössä. Booth oli hankkeen mesenaatti ja samalla sen ensisijainen suunnittelija. Hän oli myös se henkilö, joka pyysi hankkeen pääarkkitehdiksi Eliel Saarista. Näiden kahden yhteistoiminta oli 1900-luvun arkkitehtuurin onnistuneimpia yhteistyöhankkeita. Eliel Saarinen suunnitteli 160 hehtaarin kokoiselle alueelle vuosina 1922 ­ 1942 useita laitoksia, mm. Cranbrookin taideakatemian, Kingswoodin tyttökoulun ja Cranbrookin poikakoulun. Hän toimi taideakatemian presidenttinä useita vuosikymmeniä. Myös Elielin vaimo Loja sekä lapset Eero ja Pipsan loivat uraa suunnittelijoina Yhdysvalloissa. Esimerkiksi kansainväliseen maineeseen noussut Eero Saarinen aloitti arkkitehdinuransa juuri Cranbrookissa. Hvitträskin näyttely on Suomen ensimmäinen Eliel Saarisen Cranbrookin työhön keskittyvä näyttely. Se kertoo kuvin Cranbrookin alueesta ja rakennuksista sekä sen suunnittelijoista. Kuvat on saatu pääosin Cranbrookin arkistosta ja osa Suomen rakennustaiteen museosta. Museo on avoinna ke­su klo 11­17, suljettu ma ja ti. KOOP Arponen. Samuli Edelmannista Hyvän mielen lähettiläs Milloinkaan ei ole niin rauhallista kuin heti joulun mentyä, silloin on saanut kaiken anteeksi ja voi taas muuttua tavalliseksi. -Tove Jansson Mielenterveyden keskusliitto on valinnut laulaja, näyttelijä Samuli Edelmannin Hyvän mielen lähettilääkseen vuodelle 2009. Edelmann on nostanut voimakkaasti esiin lasten ja nuorten hätää ja ryhtynyt myös itse konkreettisiin toimiin mm. järjestämällä hyväntekeväisyyskonsertteja. Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on Samuli Edelmannille sydämenasia. Viimeaikaiset tapahtumat kertovat selvästi nuorten tilanteesta. Kaikkien meidän tulisi tehdä voitavamme lasten ja nuorten hyväksi. Hyvinvointivaltiossamme on liian paljon pahoinvointia. Nuorten syrjäytyminen täytyy estää. Kaikkien olisi hyvä olla asiassa mukana kykynsä mukaan, Samuli Edelmann sanoi Käsikädessä-lehdelle antamassaan haastattelussa. Edelmann pitää Viattomien lasten päivänä 28.12. klo 19.00 Helsingin Tuomiokirkossa jo toisen konsertin, jonka tuotto menee lasten ja nuorten hyväksi tehtävään vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön. Hyvän mielen lähettilään titteli ei ole palkinto vaan tehtävä, jonka valittu henkilö on ottanut suorittaakseen sitoutumalla viemään henkisen hyvinvoinnin viestiä edelleenkin eteenpäin. Aikaisemmin Hyvän mielen lähettilääksi on valittu risteilyisäntä Petri Lehtinen, isä Mitro, taikuri Luttinen, stand up -koomikko Krisse Salminen ja toimittaja Lauri Karhuvaara. Kurditapahtuma Kannusillanm keen Espoon keskuksen Kannusillanmäessä järjestetään tammikuussa monipuolinen Kurditapahtuma, jonka tarkoituksena on kertoa tästä monelle melko tuntemattomasta kansasta, sen kulttuurista ja historiasta näyttelyn sekä kurdikulttuurin piirteitä valottavien erilaisten ohjelmanumeroiden, kuten musiikin, tanssin, elokuvien ja luentojen avulla. Pyrkimys on myös edistää Espoon keskuksen alueen monikulttuurisuutta ja saada suomalaisia, kurdeja ja muita maahanmuuttajia osallistumaan samaan tapahtumaan. Tapahtuman yhtenä alkuperäistarkoituksena oli saada myös kurdeja ja kurdijärjestöjä osallistumaan itse tapahtuman järjestämiseen ja näin tukea kansalaisaktiivisuutta ja Espoon kaupungin yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Tämä tavoite onkin toteutunut hyvin tapahtuman järjestelyjen edetessä. Kurditapahtuman kohderyhmänä ovat pääkaupunkilaiset kurdit sekä espoolaiset perheet, päiväkodit ja koulut sekä kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kurdeista ja monikulttuurisuudesta. Tapahtumaan toivotaan myös ihmisiä, joilla ei ole mitään ennakkotietoa kurdeista. Toivottavasti tapahtuma kerää kiinnostunutta yleisöä myös kauempaa. Kurdit ovat etninen ryhmä, jota yhdistävät kieli, uskonto, alkuperä ja yhtenäinen maantieteellinen alue Kurdistan, joka jakaantuu useamman valtion alueelle. Heitä on maailmalla yli 30 miljoonaa ja Suomessakin yli 6.000. ELIEL Saarisen (1873­ 1950) suunnittelema vuonna 1925 valmistunut poikakoulu Cranbrook School. Ruokasali. Kuva Cranbrook Archives. Kiasma-tuolille arvostettu palkinto Vesa Honkosen suunnittelema Kiasma-tuoli on palkittu vuoden 2008 kansainvälisellä Good Design -palkinnolla huonekalujen sarjassa. Good Design -muotoilupalkinto-ohjelman organisoi amerikkalainen, Chicagossa sijaitseva museo Chicago Athenaeum, Museum of Architecture & Design sekä Euroopassa toimiva European Centre for Architecture, Art, Design and Urban Studies. Nyt palkittu Kiasma-tuoli on suunniteltu Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan. Tuoli otettiin käyttöön museon tämänvuotisten 10-vuotisjuhlien yhteydessä. Tuolin valmistaja on ruotsalainen Källemo ab. Kiasma-tuoli kuuluu myös valmistajan normaaliin tuotevalikoimaan. Sarjaan kuuluu myös pöytä. Keväällä 2009 Kiasma-huonekalusarja laajentuu uusilla osilla. Kiasma-tuoli on mitoiltaan 82 cm x 51 cm x 50 cm. Istuinosa on vihreää polykarbonaattia ja jalka mustanruskeaksi patinoitua teräsputkea. Tuoli on epäsymmetrinen, mutta kuitenkin pinoutuva. Istuin läpäisee valoa ja heijastuu lattiaan. Läpikulkeva valo oli alusta alkaen tärkeä tuolien suunnittelussa. Vanhin kansainvälinen muotoilupalkinto, Good Design Award on syntynyt vuonna 1950 edistämään modernia muotoilua. Sitä pidetään yhtenä arvostetuimmista uuden tuotemuotoilun ja grafiikan aloilla jaettavista huomionosoituksista. Good Design -palkinnon perustajia olivat Eero Saarinen, Charles ja Ray Eames sekä Edgar Kaufman, Jr. Good Design palkinnot jaetaan vuosittain. Palkinnon sarjat kattavat laajasti muotoilun eri alueet. Lapsi 09 -messujen teemana "Kuuntele lasta, vaali lapsuutta" YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tulevana vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Lapsi-messut haluaa korostaa lapsuutta ainutkertaisena ja suojelemisen arvoisena elämänvaiheena. Sen vuoksi Lapsi-messujen teemaksi on valittu "Kuuntele lasta, vaali lapsuutta". Teemavalinnalla Lapsi-messut ottaa kantaa sen puolesta, että lapsuus saisi olla lapsen näköinen. Teema näkyy huhtikuisilla Lapsi-messuilla monin tavoin. Turvallisen ja huolettoman lapsuuden ja sitä tukevan vastuullisen vanhemmuuden tueksi kootaan monipuolinen ohjelmapaketti täynnä iloisia leikkejä lapsille ja puhuttelevaa asiatietoa kasvattajille. Lapsi-messut on koko perheen messutapahtuma, joka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa tulevana keväänä kahdeksatta kertaa. Osastoilla esitellään tuotteita ja palveluja odotuksesta eskarivuosiin lapsiperheille, odottajille ja perheen perustamista suunnitteleville sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Lapsi-messut järjestetään 3.­5.4.2009. Samalla lipulla voi tutustua myös pienoismallitapahtuma Model Expoon ja koko perheen lemmikkitapahtumaan PetExpoon. Lapsimessujen järjestäjä on Suomen Messut toimeksiantajinaan Suomen Lastenhoitoalan liitto SLaL, Seurakuntien Lapsityön Keskus SLK ja EFU-Projektit Oy. AC/DC liput tulivat ja menivät Luckanista AC/DC liput tulivat myyntiin aamulla. Ensimmäinen asiakas oli tullut klo 1 yöllä Helsingistä jonottamaan lippua. Edellinen ennätys oli Bruce Springsteenin Suomen ensimmäisen keikan liput jolloin jonottajia rupesi ilmestymään klo 2 yöllä. Jono oli taas pitkä tänä aamuna, mutta kaikki saivat lippunsa. Myös rahallisesti tämä tämänpäiväinen myynti oli meidän suurin koskaan, kerrotaan Luckanista. Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. -Suomalainen sananlasku KIASMA-tuoli
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 17 Nautinnollista joulua!/Njutningsfull jul! Palvelemme normaalisti 22.­23.12. ja jouluaattona klo 7-13./Vi betjänar normalt 22.­23.12 och på julaftonen kl. 7-13. Juhlakinkku potkalla/ Festskinka med lägg, Viikunakastike/Fikonsås (6 annosta/portioner) 2, 5 dl kinkun paistolientä/steksky 2 rkl/msk hunajasinappia/ honungssenap 10 kuivattua viikunaa/ torkade fikon 2 rkl/msk hunajaa/honung 1 dl vettä/vatten (1 rkl/msk konjakkia/konjak) (1 rkl/msk vaaleaa kastikesuurusta/ ljus såsredning) Hinta voimassa ma-ke/ Priset gäller mån-ons 22-24.12 5 Hinta voimassa/ Priset gäller Hinta voimassa/ Priset gäller harmaasuolattu, ei pakaste/ gråsaltad, inte djupfryst 95 90/kg /kg 5 95 Kalaneuvos 90 Kiehauta paistoliemi ja sinappi kattilassa. Paloittele viikunat. Lisää ne hunajan ja veden kanssa kastikepohjaan. Anna kastikkeen kiehua 5 minuuttia. Soseuta kastike sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta halutessasi konjakilla ja suurusta tarvittaessa. Koka upp stekskyn och senapen i en kastrull. Stycka fikonen. Tillsätt fikonen, honungen och vattnet i såsgrunden. Koka såsen ca 5 minuter. Kör den till en jämn puré med en stavmixer. Smaksätt evt. såsen med konjak, red den vid behov. /kg Norjalainen lohifilee/ Norsk laxfilé pakattu/packad Lue lisää/Läs mer: www.ruokamaailma.fi Hinnat voimassa joulukuun loppuun/Priserna i kraft till slutet av december 10 Kariniemen juhlarulla/ n./ca 2,5 kg 8 1 /kg 700­900 g alkuperämaa Kanada/ ursprungsland Canada 1 0 35 Arla Ingman Glögi/ Glögg 1l 1 12 215 39 Risella Puuroriisi/ Grötris 1 kg 8 1 Meira 69 Olvi Jouluolut/Julöl III 4-pack, 2 l (4,04/l) (sis./inneh. 8,09 + pantti/pant 0,60) 79 4 19 Atria 700 g (5,99/kg) 2 95 Maalahden Liha Hyvällä maulla! - Med god smak! Malax Kött 99 Saarioinen Joululaatikot/ Jullådor 700 g (4,27/kg) Maalahden Liha Pukin Paras valmis joulukinkku/ färidg julskinka 1 kg 149 Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden.fi Palautteesi on meille tärkeää! Din åsikt är viktig! asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/ Kundservicenummer: 010 4426 660 kahvi/kaffe 500 g (3,58/kg) Max. 2/talous/ hushåll Valio Aura sinihomejuusto/ blåmögelost 170 g (12,65/kg) Hinta voimassa ma-ke/ Priset gäller mån-ons 22.-24.12. Vaasan Joululimppu/ Jullimpa viipaleina/i skivor 500 g (2,98/kg) 49 USA Hinta voimassa ma-ke/ Priset gäller mån-ons 22.-24.12. /kg 95 /kg 1390 Panda Juhlapöydän konvehteja/ Festkonfekt 5 x 300 g, 1,5 kg (9,27/kg) Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21 omena/äpple 1. lk./kl. S-ryhmä ­ Suomen luotetuin päivittäistavarakauppaketju Marokko/Marocko Maroc klementiini/ klementin 1. lk./kl. www.s-kanava.fi S-gruppen ­ Den tillförlitligaste dagligvaruhandelskedjan i Finland T
• 18 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat JOULUN ILOA/JULGLÄDJE 249,­ o 60 Gp + Xbox 360 Pr spel 2 peliä/2 OLI/ diana PELIKONS L li ja Lego In LKONSO yhteispaketti! Pelikonso t paket! Spelkonsol SPE rmånlig linen Huippuedul g Fu Panda -pelit./Fö Fu Panda -spel. nes- ja Kun na Jones- och Kung Jo dia och Lego In ­21. Ter vetuloa! Palvelemme 28.12. asti su klo 12 Välkommen! a till den 28.12. Vi betjänar på sö kl. 12­21 änd Obh Nordica 6088 SHIATSU HIEROMAISTUIN/ MASSAGESÄTE Sofi Oksanen PUHDISTUS 179,­ 27,­ 10,95 ISTUTUS VALKOISESSA PUULAATIKOSSA/ PLANTERING I VIT TRÄLÅDA JOULUTÄHTI/ JULSTJÄRNA 3,50 Koko/Storlek XL. 8,90 SKIMMIA PRISMA UUDISTUU! PRISMA FÖRNYAS! Kevään muutostöiden alta pois erikoishintaan. kodintekstiilit lelut (ei lego, ei konsolipelit) urheiluvaatteet ja -jalkineet naisten, miesten ja lasten yöpaidat ja pyjamat % -30 voimassa/gäller 21.-31.12. Varor till specialpris innan vårens renovering börjar. hemtextiler leksaker (inte lego, inte konsolspel) sportkläder och -skor nattlinnen och pyjamas för damer, herrar och barn
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 19 EDULLISESTI PRISMASTA FÖRMÅNLIGT PÅ PRISMA 8,95/kg Huhtahyvät VALMIS KINKKU/ FÄRDIG SKINKA n./ca 2 kg 5,95/kg Atria PAKASTEKALKKUNA/ DJUPFRYST KALKON n./ca 5 kg 30,­ 50,­ HERKKUKORIT/ DELIKATESSKORGAR kpl/st. Atria PUNAJUURI-, PERUNA- TAI ITALIANSALAATTI/RÖDBETS-, POTATIS- ELLER ITALIENSK SALLAD 400 g (2,48/kg) 0,99 2,99 Saarioinen JOULULAATIKOT/JULLÅDOR 700 g (4,27/kg) 3,95 Saarioinen ROSOLLI/ROSOLL 700 g (5,64/kg) 2,49 Primula JOULULIMPPU/ JULLIMPA 500 g (4,98/kg) 1,69 Meira KULTA KATRIINA KAHVI/KAFFE 500 g (3,38/kg) 12,59 Kariniemen KALKKUNAN JUHLARULLA/ KALKONFESTRULLE n./ca 2,5 kg Valio PUNAINEN JUUSTOLAHJAPAKKAUS/RÖD OSTGÅVOFÖRPACKNING 677 g (18,60/kg) 1,99 Valio AURAJUUSTOT/ BLÅMÖGELOST 170 g (6,63/kg) www.s-kanava.fi MA-KE/MÅN-ONS 22.-24.12. ISLANNIN UUSI RASVASILLI/ ISLANDS NY FET SILL HK KYPSÄ PIKKUKINKKU/ FÄRDIG LITEN SKINKA 1 kg Martin Kala LIPEÄKALA/LUTFISK 8,95 /kg 7,95 USA RED DELICIOUS OMENA/ÄPPLE 1. lk./kl. /kg 10,90 Hinta voimassa/ Priset gäller 1.11.­31.12. /kg 5,90 Valio ENTISTÄ ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN Marokko/Marocko MAROC KLEMENTIINI/KLEMENTIN 1. lk./kl. 0,95/kg 1,49/kg 17,45 KOFF III 24 tlk/brk, 7,92 l (1,75/l) (sis./inneh. 13,85 + pantti/pant 3,60) Coca Cola COCA COLA TAI/ELLER COCA COLA ZERO 4-pack, 6 l (0,54/l) (sis./inneh. 3,25 + pantti/pant 1,60) 4,85 1,99 500 g (3,98/kg) norm.suol./norm. salt. MEIJERIVOI/ MEJERISMÖR 1,99 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 Taffel MEGA PUSSSIT/ MEGA PÅSAR 325-350 g (6,12-5,69/kg) 1,09 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16 Myllyn Paras PIPARITAIKINA/ PEPPARKAKSDEG 500 g (2,18/kg) 1,35 PUH./TFN (09) 250 1520 Valio TUMMA TAI VAALEA GLÖGI/MÖRK ELLER LJUS GLÖGG, 1 l 13,90 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 Panda JUHLAPÖYDÄN KONVEHTEJA/ FESTKONFEKT 5 x 300 g, 1,5 kg (9,27/kg) Fazer VIHREÄT KUULAT/ GRÖNA KULOR 500 g (9,30/kg) 4,65 APTEEKKI APOTEK MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS: ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17 PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT, PUH./TFN 010 4426 662 MA/MÅN-PE/FRE 8-21, LA/LÖR 8-18, SU/SÖN 12-21. asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
• 20 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Av: ELA Lussebullar till kaffebordet 40 g jäst 150 g smör 5 dl mjölk 1 eller 2 pkt (à 0,5 g) saffran 1,5 dl socker 0,5 tsk salt 1 dl rågmjöl ca 15 dl vetemjöl 1 ägg till penslig samt russin och pärlsocker Smula ner jästen i en degbunke. Smält smöret i en kastrull. Häll i mjölken, rör om och värm till 37°C. Häll en del av degspadet (d.v.s. mjölken och det smälta smöret) över jästen och rör tills den är upplöst. Tillsätt resten av degspadet, saffran, socker och salt. Arbeta därefter med maskin eller för hand in det mesta av mjölet så att degen släpper bunkens kanter och är smidig. Täck bunken med en bakhandduk och låt jäsa ca 30 min. Ta upp degen på en lätt mjölad arbetsbänk. Knåda den slät och blank. Baka sedan ut lussekatter, genom att rulla ut små delar av degen till ca 20 cm och forma till lussekatter. Du kan även göra lite modernare lussebullar med hjälp av stora pepparkaksformar-på dem strör du pärlsocker istället för russin. Lägg lussekatterna på plåtar med bakplåtspapper och tryck i russin ordentligt. Låt jäsa till dubbel storlek 20­30 minuter. Pensla med uppvispat ägg. Grädda lussekatterna mitt i ugnen 225°C i ca 8 minuter. Låt svalna under bakduk. Du kan väl de olika verserna som läses vid varje advent? När första ljuset brinner står julens dörr på glänt och alla människor glädjas att fira få advent När andra ljuset brinner är snart Lucia här Hon bjuder oss på kaffe och bud om julen bär När tredje ljuset brinner, vi juleklappar syr och vi bakar kakor och har ett fasligt styr När fjärde ljuset brinner, vi hämtar julegran och alla barnen räknar dan före dan före dopparedan Detta och fler roliga ting hittar du på www.firajul.nu BJUD på roliga snögubbar och traditionella lussekatter. Än hinner man göra juldekorationer Dekorativa småhjärtan och härliga julstrumpor syr man snabbt ­ på en kväll får man en stor hög med handgjorda dekorationer. Packa in julklapparna i handgjorda julstrumpor. Skapa mysig julstämmning med att hänga upp små hjärtan där hemma. Som material passar gamla lakan, tyglappar och varför inte gamla kökshandukar. Rita hjärtan på dubbelvikt tyg och klipp ut eller klipp ut på frihand. Sy ihop med maskin eller förhand, lämna en liten glugg ca 3cm. Vänd hjärtat, fyll med vadd och sy ihop för hand. Häng upp med en snodd av sidenband eller garn. Mallen till julstrumpan kan man göra på bakplåtspapper. Klipp ut av dubbelt tyg. Du kan piffa upp strumpan med en kant av ett annat tyg. Sy fast en snodd för upphängning. PIFFA upp där hemma med handgjorda dekorationer. Pyssla personliga paketkort Handgjorda paketkort ger det lilla extra på julen. Klipp ut små kort av kartong och dekorera. Modellerna är klippta med Sissix Big Shot maskin och stansen. Tags, det går så klart smidigt även utan maskin. Dekorera med hjälp av julstämplar, glitter, glansbilder. Med små verktyg som tex. figurstansar dekorerar du korten supersnabbt. Låt fantasin flöda och skriv julrim på baksidan av kortet. Hemlagat är pop Själva ordet julklappar kommer från en tradition att överlämna en gåva på ett skämtsamt sätt. Man smög sig fram, klappade på dörren, slängde in presenten och sprang sedan sin väg. Hur skulle det vara att I år tillverka julklapparna själv? Herttabröd, 3­4 limpor 1l appelsinsaft 100 g jäst 3dl malt 3 dl rågmjöl 3dl havrekli 3 dl sirap 11­12 dl vetemjöl 1 msk salt Lös upp jästen i den fingervarma saften. Häll i malt, rågmjöl, kli, salt och sirap. Rör om och tillsätt mjölet, lite i gången, blanda väl. Degen bör vara lös, den skall skedas i de smorda brödforarna då den jäst. Täck bunken med bakduk och låt jäsa 40 minuter. Skeda degen i smorda brödformar, lämna utrymme att jäsa. Lägg en duk over formarna och låt jäsa I 40 minuter.Grädda I mitten av ugnen i 250 graderi 10 minuter och sänk temperaturen till 150 grader och grädda ytterligare 1 timme och 50 minuter. Pensla de rykande bröden med sirap-vatten och täck, med duk. Frys in och njut av brödet på julafton. Eller paketera I sellofan och dekorera med en vacker rosett. Vispa ihop saffran och ägg, tillsätt rumsvarmt smör och socker till en porös smet. Blanda ner hackad mandel, vetemjöl och bakpulver till en jämn och ganska kletig deg. Fördela smeten i tre längder på en plåt med bakplåtspapper. Grädda mitt i ugnen i 200 grader i 15 minuter. Låt kaklängderna svalna något och skär dem på snedden i ca 2 cm breda bitar. Sätt in dem i ugnen igen för att torka mitt i ugnen i ca 1 timme i 75 grader varm ugn. Tips: Gott till julkaffet och enperfekt present i jul. Recept på saffransbiscotti: Tasteline Sista minutens tomtar Dessa söta tomtenissar tillverkar familjens minsta på en kvart. Man behöver, toma toarullar, vitt papper, vitt garn, rött krepp papper, en stump rött garn, sax och hobbylim. Klipp ca 3 cm bort från toarullen. Klipp fyrkanter av det röda och vita pappret. Limma det vita pappret runt rullens ena kant, klipp upp tunna strimmor av pappret. Limma det röda pappret runt rullens övre kant. Bind fast luvan med en garnsnodd. Limma fast garnskägget med varmlimspistol så håller det bättre. Rita ögon och mun med svart penna. Saffransbiscotti 2 st ägg 1,5 paket saffran 100 gram sötmandel 100 gram smör 1 dl socker 4 dl vetemjöl 1 tsk bakpulverHacka mandeln grovt.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 21 300 ruokakuntaa asuntojonossa Kirkkonummella: Kirkkonummen vuokraasunnot peruskorjasi kerrostalon Heikkilässä Heikkilässä Tolsanpolku 4:ssä sijaitseva KV-A:n kerrostalo on peruskorjattu. Talo korjattiin sekä ulkoa että sisältä, eli siihen tehtiin julkisivuremontti ja asuntojen sisäpinnat uusittiin täydellisesti kylpyhuoneita ja keittiöitä myöten. Uusituissa asunnoissa on nyt laminaattipäällysteiset lattiat ja kylpyhuoneet ovat kokonaisuudessaan laatoitetut. Myös parvekkeet saivat lasituksen. KV-A:n toimitusjohtaja Merja Kuitunen kertoo, että kohde on alunperin valmistunut vuonna 1972 ja talossa on suuret huoneet sen aikaisen rakennustavan mukaisesti. Julkisivuremontissa talon lämmöneristystä parannettiin ja myös vesikatto korjattiin. Kaikkiaan remontin kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Talossa on kaikkiaan 22 asuntoa. Viisi talossa aikaisemmin asunutta perhettä palaa takaisin uusittuun taloon "evakosta". Pääurakoitsijana perusparannuksessa on toiminut kirkkonummelainen Rakennus- ja Maalausliike Esa Raita, jonka toimitusjohtaja Esa Raita kertoo, että tämä on yhtiön ensimmäinen tämän suuruusluokan hanke Kirkkonummella. Yhtiö on tehnyt suuriakin julkisivuremontteja muualla pääkaupunkiseudulla. LVI-urakoitsijana Tolsanpolulla on toiminut TH-putki ja sähköurakoinnista on vastannut Jorvaksen Sähkö. Esa Raidan mukaan hänen yhtiönsä toimintatapa on kehitetty tuottamaan hyvää laatua. Huolellinen hankesuunnittelu yhdessä tilaajan kanssa varmistaa aikataulujen pitävyyden ja projektiemme onnistumisen. Tolsanpolun peruskorjaus valmistui aikataulussaan, oikeastaan kuukauden etuajassa, iloitsee Esa Raita. kiinteistöyhtiötä. Kuluvalla vuosikymmenellä yhtiö on rakennuttanut kaksi uutta kohdetta. Yhtiöön kuuluu 33 kiinteistöä, joissa on yhteensä 1031 asuntoa. Kiinteistöt sijaitsevat Kirkkonummen keskustan, Masalan ja Veikkolan alueilla. Kiinteistöjen yhteenlaskettu tilavuus on 238 549 m3 ja asuinpinta-ala 59 792 m2. Kiinteistökanta on rakennettu pääosin 1980- ja 1990-luvuilla, joten huomattava osa kiinteistökannasta on tulossa peruskorjausikään seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä asettaa suuria haasteita rahoitusjärjestelyille, sillä peruskorjaukset joudutaan rahoittamaan lainarahalla. Yhtiön palveluksessa on kokopäiväisenä työntekijänä toimitusjohtaja. Isännöinnin tukipalvelut sekä kiinteistöjen hoito-, huolto- ja siivouspalvelut ostetaan alan yrityksiltä. Kirkkonummen kunta käsittelee asuntohakemukset ja tekee asukasvalinnat vapautuviin asuntoihin. Vapaita asuntoja voi kysyä kunnan asuntotoimistosta. Kyseisessä talossa on toistaiseksi vapaana yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Tarvetta vuokra-asunnoille on Kirkkonummella runsaasti, Kuitusen mukaan tälläkin hetkellä asuntojonossa on noin 300 ruokakuntaa. JUSSI SALO KYLPYHUONEET on laatoitettu ja kalusteet uusittu. Vuokra-asuntokanta vaatii korjausta KV-A:n toimitusjohtaja Merja Kuitusen mukaan yhtiöllä on suunnitelmissa korjata muitakin kohteita tulevaisuudessa. Seuraavaksi on vuorossa Eerikintörmä 2:n korjaus, jonka suunnittelu käynnistyy ensi talven aikana. Yhtiön tavoitteena on aloittaa keskimäärin yhden kohteen peruskorjaustyöt vuosittain. Kirkkonummen Vuoraasunnoilla oli asukkaita viime vuoden lopussa noin 2000. Se on Kirkkonummen kunnan omistama vuokrataloyhtiö, jonka asuntokanta on pääosin aravalainoitettu. Yhtiö perustettiin 31.12.1994 fuusioimalla 25 kunnan omistamaa kiinteistöosakeyhtiötä yhdeksi yhtiöksi. Näiden lisäksi yhtiöön on vuosien 1995 - 2004 aikana fuusioitunut kuusi erillistä Hyvää joulua! Trevlig jul! Joulun aukioloajat: Julens öppettider: 24.12. klo/kl. 7-13 26.12. klo/kl. 12-16 25.12. suljettu/stängt Sale Lindal Hinnat voimassa koko joulukuun. Priserna i kraft hela december. PÄÄURAKOITSIJA Esa Raita ja toimitusjohtaja Merja Kuitunen KV-A:sta tarkastelemassa uusittua keittiötä Tolsanpolku 4:ssä. HK Pieni juhlakinkku/ Liten festskinka pakaste/djupfryst n./ca 2,5 kg Meiltä myös ilotulitteet Hos oss även raketer 27.-31.12. Vaasan Tumma joululimppu viipaleina/Mörk jullimpa i skivor 500 g (3,18/kg) Saarisen aloitteet äänestettiin nurin Kansanedustaja Matti Saarisen, sd aloitteet äänestettiin nurin ke 17.12. ja to 18.12.2008 eduskunnan budjettiäänestyksissä. Äänestyksessä olivat mm. seuraavat hänen tekemänsä talousarvioaloitteet: Opetusministeriön pääluokka: Mustion koulun laajennukseen peruskorjaukseen 1.000.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 151­27 Siuntion Suitian linnan ylläpitokustannuksiin 500.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 149­27. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen 700.000 euroa. ­ Aloite kaatui numeroin 148­29. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka Hirviaidan rakentamiseen valtatie 1 tieosuudelle Veikkola-Lohjanharju 400.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 146­32. Meluesteen rakentamiseen Turunväylälle Veikkolaan 500.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 146­32 Valtatie 25 peruskorjaukseen tieosuudella MustioMeltola 2.500.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 149­30. Uudenmaan seutu- ja yhdystieverkon kunnostamiseen 10.000.000 euroa ­ Aloite kaatui numeroin 146­30 puolesta. Edustajien Maarit FeldtRanta ja Matti Saarinen aloitteet Pohjankurun väylän syventämisestä olivat saman sisältöisiä ja Saarinen luopui omasta esityksestään yhtyen Feldt-Rannan esitykseen ­ Aloite kaatui äänin 152­27. Kantatie 51 Kirkkonummi-Kivenlahti sisältyi sos. dem. eduskuntaryhmän yhteiseen aloitteeseen 45.000 euroa, joten Matti Saarinen luopui omasta samansisältöisestä esityksestään. ­ Sos.dem ryhmän esitys hylättiin äänin 113­59. Matti Saarisen esitti myös, että liikenneministeriön budjetin perusteluissa lausuttaisiin: "eduskunta edellyttää, että edellisellä vaalikaudella sovitut tie- ja ratahankkeet toteutetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti ja että niiden käynnistämiseen osoitetaan riittävät määrärahat". Tämä esitys kaatui numeroin 112­60. 629 /kg 159 Snellman Maksapasteijat/ Leverpastej 200 g (7,95/kg) 159 349 Cloetta Fazer Suklaaboxit/ Chokladbox 350 g (9,97/kg) Valio Oltermanni tai/eller Oltermanni 17 % 715 0,9-1 kg (7,15-7,94/kg) 879 Bonus jopa 5 % www.varuboden.fi Bonus upp till 5 % Olvi Jouluolut/Julöl tlk/brk 4-pack 2 l (4,39/l) (sis./inneh. 6,19 +pantti/pant 0,60) Hinta voimassa/ Priset gäller 1.11.­31.12. KANTVIK puh./tfn 010 4426 840 LINDAL puh./tfn 010 4426 850 MASALA/MASABY puh./tfn 010 4426 880 Edullinen. Tuore. Helppo. Förmånlig. Färsk. Behändig. Palvelemme/Vi betjänar ma­pe/mån-fre 7­21, la/lör 8­18, su/sön 12­21
• 22 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Tier na tytöt, Lucia ja Oksaska ilahduttiva t Liikepor tissa Kirkkonummen Liikeportissa kuultiin lauantaina, 13.12. tiernatyttöjen sekä Lucian ja hänen tähtineitojensa ihania lauluja, jotka toivat valoisaa ja harrasta joulumieltä vuoden pimeimpiin hetkiin. Taiteilija Ritva Oksanen heittäytyi puolestaan Poppaliikkeessä "raatajanaisen" tuntoihin esittäessään Aino Suholan tekstejä siitä, miten naisen pitää tehdä lapselle joulu, oli siihen voimia, haluja tai iloja. ­ Kyllä ne Suholan tekstit naurattivat ja itkettivät, Ritva oli niin ihanan rento, iloitsi Leena Broman taiteilijan vierailusta, joka päättyi Pedro Hietasen säestämiin lauluihin, mm. viinistä, joka vain paranee vanhetessaan ja "Valkeasta joulusta", johon hän innosti yleisöä osallistumaan. ­ Olin tosi iloinen, että saatiin tänne Liikeporttiin näin kiva jouluinen tilaisuus ja mukaan tulivat mm. Värisilmä ja lukkoliike, jotka tarjosivat kävijöille glögiä ja pipareita. Toivottavasti tästä tulee tapa!, Broman huomautti. L.K. Kuvat: MATILDA KALVING KIRKKONUMMEN Lucia, Wilhelmina Ehrnsten tähtityttöineen vieraili laulamassa Liikeportissa lauantaina, 13.12. RITVA Oksanen ja Pedro Hietanen loihtivat esityksillään jouluista tunnelmaa Poppa-liikkeessä. Seniori-infoa Kirkkonummelta: Tule joulu kultainen Olemme valmistautumassa tämän vuoden ilon ja valon juhlaan. Joulu merkitsee monelle perheen ja läheisten kanssa yhdessä viettämää aikaa. Juhlapyhät voivat olla monelle yksin asuvalle rankka kokemus, kun ihmiset vetäytyvät kodin seinien sisään ja ympäristö hiljenee. Yksinäisyys on asia, joka voi johtua monesta syystä. Se voi syntyä olosuhteista, henkilön omasta luonteesta tai elämänkokemuksista. Kaikki yksin asuvat eivät ole yksinäisiä, vaan monella voi olla vilkas seuraelämä. Aktiivinen harrastaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen saavat ikäihmiset tuntemaan itsensä terveemmiksi. Helsingin yliopistossa joulukuun alussa tarkastetussa väitöskirjassa Olli Nummela on tutkinut, mitkä tekijät vaikuttavat ikäihmisten tuntemuksiin. Yhteydenpito sukulaisiin, tuttaviin tai muihin arjen auttajiin sekä muu liikkuminen ja osallistuminen lisäävät terveyttä. Vietimme marraskuun lopulla yhdessä Kirkkonummen vapaaehtoisten kanssa yhteistä pikkujoulua. Tunnelma oli välitön ja vapautunut heti alusta lähtien. Mukana oli niin suomalaisen ja ruotsinkielisen seurakunnan, Röda korsetin, palvelukeskuksen, Eläkeliiton ja Sydänyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöitä sekä kunnan tukihenkilöitä ja avustajia. Kutsu oli tavoittanut myös järjestöihin kuulumattomia vanhustyön tekijöitä. Yhteinen illanvietto oli osoitus siitä, että meitä on iso joukko samalla asialla. Vaikka toimimme usein vapaaehtoisena yksin, pystyimme vakuuttumaan, että ponnistelumme on tärkeää. Olemme se terveydelle ja hyvinvoinnille välttämätön vertaistuki tai sosiaalinen kontakti monelle sitä tarvitsevalle. Muistakaa naapureita ja lähimmäisiänne tulevina pyhinä ei niinkään tavaralla, vaan antamalla aikaa. Moni voi olla arka pyytämään apua tai seuraa. Pieni kysymys: Mitä kuuluu? voi pelastaa päivän. Kenenkään ei soisi tuntevan itseään yksinäiseksi silloin, kun muut kokoontuvat läheistensä seuraan. Rauhallista ja tunnelmallista joulua! HANNELE MÄKELÄ Kirjoittaja on Seniori-infon koordinaattori Hannele Mäkelä, terveyshallintotieteen ja gerontologian opiskelija. Juttusarja jatkuu ikäihmisten terveyden edistämisen teemoilla ja ajankohtaisilla aiheilla. Upinniemen joulumarkkinoilla viihtyi sekä vauva että vaari Kirkkonummella Upinniemen varuskunnassa on harvinainen rakennus, sillä saman katon alla toimii Upinniemen koulu, eskari ja päiväkoti. Lapset käyttävät ulkoilussa osittain myös samoja piha-alueita. Upinniemessä on jo useita vuosia toiminut koulun vanhempainyhdistys, mutta nyt tänä syksynä toimintaa päätettiin laajentaa myös päiväkotiin. Useilla perheillä on lapsia sekä koulussa että päiväkodissa ja kahden rinnakkaisen vanhempainyhdistyksen toiminta olisi ollut resurssien haaskaamista. Lokakuisessa vuosikokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Johanna Lahtinen ja johtokunnan muut jäsenet ovat Rose-Marie Fager-Pintilä, Siru Jämsänen, Carina Jaatinen ja Mika Lahtinen. Upinniemen koulu aloitti toimintansa jo vuonna 1959 Harjukylässä. Nykyinen koulurakennus valmistui varuskuntaan vuonna 1968. Koulussa ja päiväkodissa on yhteensä noin 80 lasta. Pienessä kylässä eri-ikäiset lapset tuntevat toisensa ja leikkivät keskenään. Tätä yhteisöllisyyttä on tukemassa nyt uudistunut vanhempainyhdistyskin: Upinniemen koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys on aiempina vuosina tukenut esimerkiksi koulun retkiä. Yksi perinteisistä ohjelmanumeroista on ollut myös Joulumarkkinoiden järjestäminen Upinniemen koululla. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus, joten marraskuun viimeisenä keskiviikkona kylän väkeä lähialueita myöten kokoontui Upinniemen koululle virittäytymään joulutunnelmaan. Joulutapahtuman avasi lasten luciakulkue. Paikalle saapui myös joulupukki, kulkuluvat on siis kunnossa joulupukillakin. Vanhempainyhdistyksen buffetista saattoi ostaa mm. itse leivottuja sotilaspipareita, jotka maistuivat hyvin varuskuntalaislapsille. Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan joulukorttipaja oli myös koululla. Lapset saivat osallistua erilaisiin kilpailuihin ja vanhemmat nauttia sotilaskodin kanttiinin herkuista. Ilman aktiivisten vanhempien ja isompien koululaisten tukea tämäkin juhlahetki olisi jäänyt lapsilta kokematta. Teksti: JOHANNA LAHTINEN Kuvat: JOHANNA LAHTINEN ja EILA KORHONEN JOULUKUUSI on saanut koristeensa, kun lapset osallistuivat ahkerasti joulukuusenkoristeiden -etsintäkilpailuun. PIENET ja isot laulamassa joululauluja yhdessä.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 23 Sopuisa jouluvaltuusto Terveyskeskuksen korjaaminen äänestytti Inkoon budjettikokouksessa Inkoon kunnanvaltuusto päätti nelivuotiskautensa sopuisissa merkeissä torstai-iltana 19. joulukuuta ja hyväksyi tulevan vuoden talousarvion ilman suurempia puheita tai muutoksia. Eniten kärhämää aiheuttivat Inkoon terveyskeskuksen muutostyöt mm. hammaslääkäripalvelujen turvaamiseksi. Demareiden Soile Gustafssonin esitys 100.000 euron lisämäärärahasta kaatui äänin 14­8­2. Päätös aikaansai pöytäkirjaan merkittävien eriävien mielipiteiden ryöpyn, sillä sen katsottiin vaarantavan Inkoon terveydenhuollon lähipalvelut. Myöskään vihreiden Elina Hatakan ehdotus erityislastentarhanopettajan viran perustamisesta ei saanut tarpeeksi tukea ja tämä 35 000 euron virka äänestettiin nurin äänin 14­9­1. Kolmas illan äänestys koski Mustion maaalueen myyntiä, jonka demareiden Esko Juvonen olisi ollut valmis laittamaan jäihin. Äänin 14­10 tämä ajatus torpedoitiin ja Mustion maan myynti pysyi mukana budjettikirjassa. Ryhmäpuheenvuoroissa todettiin yleisesti, että ensi vuoden budjetti Inkoossa on hyvin niukka, vyö on kiristetty äärimmilleen. Rkp:n Erik Holmberg kertoi heti alkajaisiksi ryhmänsä kannattavan kunnanhallituksen esitystä eli heiltä ei muutosehdotuksia ollut tulossa. Holmberg olisi toivonut budjettiin hieman enemmän ylijäämää. Myös sosiaali-ja terveydenhuollon taholta epävarmuustekijöitä on useita. Sitoutumattomien Heimo Hakala tähysi puheenvuorossaan jo tulevaisuuteen eli vuoteen 2010, jonka ennusteiden mukaan tulee olemaan hyvin tiukka kuntatalouksille. Viimeistään tuolloin veroprosentin korotuspaineet nousevat ja tarpeita saattaa olla jopa parin prosentin nostoon. Hakala epäili, että kunnan omaisuuden realisointiin täytyy ryhtyä entistä voimakkaammin ja eräänä kohteena hän mainitsi Solberg skolan myynnin. Tämä ehdotus ei kuitenkaan saanut muita valtuutettuja lämpenemään. Demareiden Soile Gustafsson antoi puheenvuoronsa aluksi pyyhkeitä budjetin luvattoman myöhäisestä käsittelyajankohdasta, johon hänen mukaansa on saatava muutos tulevalla valtuustokaudella. Gustafsson nosti esille Inkoon terveyskeskuksen tilojen laajentamisen tärkeyden. ­ Voidaksemme saada hammaslääkäreiden ja lääkäreiden virat täytettyä, on meillä oltava tarjota asianmukai- Nenä nipin napin vedenpinnan yllä Inkoon kunnanvaltuuston torstai iltana lukkoon lyömän budjetin vuosikate on n. 860.000 euroa ja tilikauden tulos melko laiha eli 9.421 euroa eli nenä on juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella. Investointien nettosumma vajaat 1,3 miljoonaa euroa. Ennenkuin suurempiin investointeihin, kuten esim. Degerbyn päiväkodin 450.000 euron hintaiseen laajennukseen voidaan ryhtyä on kunnan kassaan saatava pelimerkkejä toisaalta eli omaisuuden myynnistä. Mustion maa-alueen ohella myyntilistalla on mm. Ingarskilan koulu. Tuloja tältä puolelta on arvioitu tulevan n. 810.000 euroa. Teknisen puolen investoinnista tälle vuodelle voidaan mainita väylän ruoppaus 60.000 eurolla ja Rantatien pysäköintialueen asfaltointi 15.000 eurolla. Kiinteistöistäkin pyritään pitämään huolta ja kirjaston julkisivun maalaukseen on varattu 15.000 euroa, Kyrkfjärdens skolan radiojärjestelmän uusimiseen, voimistelusalin kosteusvahingon korjaukseen, maalaustöihin ja salaojitukseen on otettu 70.000 euroa ja Degerby skolan vesijohtojen uusimiseen ja radiojärjestelmään 50.000 euroa. SATU HOLMLUND MARTINA Malmberg jättää valtuustotyön taakseen Inkoossa. Hän piti kiitospuheen valtuuston puheenjohtajan ominaisuudessa 18.12. set tilat heille, sanoi Gustafsson. Vihreiden Elina Hatakka kannusti puheenvuorossaan oikeanlaiseen kuluttamiseen näin ennustetun laman kynnyksellä. Hän myös ihmetteli kuinka taloussuunnitelmassa ei puhuta mitään kunnallistekniikan laajentamisesta ja hän toivoi, että seuraavassa talousarviossa tämä asia nostetaan esille nykyistä voimakkaammin. Hatakka muistutti myös läsnäolijoiden mieliin 90-luvun laman juustohöylineen. ­ Näiden toimenpiteiden hintaa maksetaan edelleen, totesi Hatakka viitaten mm. nuorten psyykkisiin ongelmiin, lasten huostaanottoihin ym. ongelmiin. ­ Kun rahaa on vähän, niin se täytyy sijoittaa erityisen hyvin. Yksi sijoitettu euro saattaa tuottaa kolme eli oikein kohdennettuna syntyykin säästöä, visioi Hatakka ja ehdottikin kokouksessa myöhemmin erityislastentarhanopettajan viran perustamista Inkooseen. Esitys ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta. Samoilla linjoilla erityislastentarhanopettajan tarpeesta Inkoossa oli myös kokoomuksen Sari Wilhola, joka oli kiinnittänyt huomionsa melko suureen erityisoppilaiden määrään kunnassa. ­ Uusi valtuustoryhmämme odottaa innolla, miltä ensi vuonna valmistuva kouluverkkoselvitys näyttää, sanoi Wilhola. dälle ja teki esityksen terveyskeskuksen muutostöihin tarvittavista rahoista. Hän ehdotti ensi vuodelle 100.000 euron lisäpottia ja vuodelle 2010 vielä 110.000 euroa lisää. ­ Hammaslääkäripalveluj en ostaminen ulkopuolisilta on äärimäisen kallista, joten omien tilojen laajentaminen maksaisi itsensä takaisin jo vuodessa, uskoi Gustafsson. Kannatusta Gustafsson sai mm. oman ryhmänsä Britta Lindblomilta, joka toivoi, ettei kukaan kokouksessa läsnä olleista kärsi hammaskivuista, sillä Inkoossa hoitoon pääseminen kestää vuoden. Lindblomin mukaan Inkoossa ei voida enää puhua mistään hoitotakuusta ja risuja roppa kaupalla sai myös koululaisten hammashoito. ­ Lohjalta saamieni tietojen mukaan heillä olisi valmiudet täyttää nämä Inkoossa avoinna olevat hammaslääkärin virat ensi kesän alusta lukien, mutta missä he työskentelevät jos tiloja ei laajenneta, ihmetteli Lindblom ja epäili, että Inkoolla on kohta lääninhallitus niskassaan huonosti hoidetun hammaslääkäripuolen johdosta. Terveyskeskuksen tilojen laajentamisesta käydyn äänestyksen lopputulos 14­8­2 tarkoittaa sitä, ettei tiloja kunnosteta. Pöytäkirjaan eriävän mielipiteen jättivät Gustafsson, Lindblom, Hakala ja Terhi Anttila. Sosiaali- ja terveyspuolen asioista keskusteltaessa sitoutumattomien Heimo Hakala heitti ilmoille ajatuksen kolmannen sektorin ottamisesta mukaan ikääntyvän väestön palvelutalon rakentamiseen. Tässä vaiheessa hän ei tehnyt asiasta varsinaista esitystä, kunhan jätti ajatuksen muhimaan toisten valtuutettujen mieliin. äsi Muista läheist rtilla llä lahjako kätevä een. Rautakeskuks a närmaste Kom ihåg din aktiskt pr med ett . ll Järncentralen presentkort ti Hyvää joulua! God jul! Tuoreet kotimaiset/ Färska inhemska Hammaslääkärit kesäksi, mutta mistä tilat Varsinaisessa budjetin käsittelyssä demareiden Soile Gustafsson nosti kissan pöy- Kun ostat työkaluja vähintään 50 eurolla, saat Jakki Diamond Black -käsisahan kaupan päälle (arvo 7,90) Joulukuuset Julgranar alk./ från alat! joulukuusenj Muista myös ransfötter! å julg Kom ihåg ocks 15,- Då du köper verktyg för minst 50 euro, får du Jakki Diamond Black -handsåg på köpet (värde 7,90) Voimassa 24.12.2008 asti/ Gäller t.o.m. 24.12.2008. Tarjoamme glögiä Vi bjuder på glögg 22.-23.12. klo/kl. 8-18 Lahjat lahjapöydältämme! Gåvor från gåvobordet! Muista Bonus! Joulun aukioloajat/Julens öppettider: 22.-23.12. klo/kl. 7-19, 24.12. klo/kl. 7-13. 25.-26. suljettu/stängt. 27.12. klo/kl. 8-16. Kom ihåg Bonus! TALOUSPÄÄLLIKKÖ Mikael Karell selvensi budjetin yksityiskohtia Inkoon valtuustossa. Kirkkonummi/Kyrkslätt, Munkinmäentie/Munkkullavägen 6 Ma-pe/mån-fre 7-19, la/lör 8-16. Puh./Tfn 010 442 600
• 24 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Jouluna ja koko ensi vuonna pysytään aktiivisena Siuntiossa Joulu ovella ­ kilot mielessä? Siuntio aktiivisuus voimavaraksi kurssilla on opeteltu nauttimaan ruoasta ilman mässäilyä ja huonoa omatuntoa. Houkuttaako yltäkylläinen tarjonta mässäilyn kierteeseen joulun pyhinä? Osaatko oikeasti nauttia jouluherkuista kiireettä ja ehditkö tuoksuttaa joulun maun, ilman mässäilyä? Marianne, entinen ikuinen laihduttaja omin sanoin, kertoo; Aktiivi kurssin viisas peruskysymys esitettiin, jotta saan mahdollisuuden luopua entisistä tekosyistä tehdä huonoja valintoja ajanpuutteen vuoksi, onko minulla aikaa elää? Vastaus minulle kristallisoituikin pian kurssin edetessä; oikeat valinnat eivät vie sen enempää aikaa kuin väärätkään, ne vain palkitsevat huikean hyvällä voinnilla. Siis miksi mässäillä, kun ruoasta voi rauhassa nauttia. Fiksuilla valinnoilla pääsee helposti elämän syrjään kiinni! Ravintoasiantuntija Hilkka Pursiaisen opastuksella jokainen kurssilainen on saanut ohjausta säännöllisen ruokailun saloihin , ilman erityisiä kieltoja. Hilkka muistuttaa, että jokainen on yksilö ja jokaisella on omat mieltymykset ja tottumukset. Kaikkea ei voi kääntää päälaelleen, Hilkka painottaa ja lisää vielä, ettei tämän päivän ihmisen tarvitse syödä varastoon. Ylensyönti eli mässäily varastoituu vatsalle, halusit tai et! ­ Sitä luulee tietävänsä riittävästi ravinnosta, mutta kun laitetaan teoria käytäntöön, huomaa tekevänsä melkoisia laiminlyöntejä, ja syövänsä yksipuolisesti ja väsymyksellekin löytyy selitys ruokalautaselta, kertoo kurssilainen Arja. Useampi kurssilainen, erityisesti naispuoliset, ovat kurssin aikana oppineet hillitsemään makeanhimoaan ja yllättyneinä kertovat suklaarasioiden saavan olla kotipöydällä, ilman että edes tekee mieli ahmia makeaa entiseen tapaan. Tämän tekee mahdolliseksi terveellinen ja monipuolinen ravitsemus sekä mielihalujen kouliminen. Syksyn aikana syttynyt jo 42 kynttiläpaloa Kynttilät ja ilotulitteet vaativat valvontaa Joulukuussa kynttiläpaloja syttyy enemmän kuin minään muina kuukausina. Tänä syksynä palokunnat ovat jo tähän mennessä sammuttaneet 42 kynttilöistä tai vastaavista syttynyttä tulipaloa. Kolmena edellisenä syksynä vastaavia paloja on ollut keskimäärin 69, joten monta paloa on vielä joulunpyhinä odotettavissa, mikäli ihmiset eivät ole erityisen varovaisia. Ja heti joulun jälkeen paukkuu taivaalla, kun 70 % suomalaisista käyttää ilotulitteita tai osallistuu ilotulitukseen. Elävän tulen käyttöön liittyy lukuisia tulipaloriskejä. Tärkein turvaohje on, että palavaa kynttilää ei saa jättää hetkeksikään yksin ilman valvontaa. Myös ilotulitteisiin on syytä suhtautua varovasti, turvallisuudesta on huolehdittava niin paloturvallisuuden takia kuin vammojen ehkäisemiseksikin. saan keventyneen ulkotulen pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle, joka syttyy palamaan. ­ Ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde myös useita rakennuspaloja. Keinoja estää palo + Kynttilä sijoitetaan vain avoimeen paikkaan. Vieressä tai yläpuolella ei ole mitään, mikä voisi syttyä tuleen tai lämmettyään taipua kynttilän päälle. + Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. Kynttilä sammutetaan ennen kuin se on palanut loppuun. + Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos allaspalo syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää. + Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa. + Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä. + Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, raskaaseen astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3­5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta sekä kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle. + Ilotulitteita käytetään vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Raketeille on kunnolliset lähetystelineet. Maasta ammuttavat tulitteet tuetaan esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä. AKTIIVIRYHMÄLÄISET ostoksilla Hilkan johdolla. la on mukavaa. Jarin (Minnan aviomies) äärimmäisen lempeä, mutta ammattimaisen tavoitteellinen kannustus sai ällistyttäviä tuloksia aikaan. Minnan äidillinen ja rankankin humoristinen suhtautuminen ryhmään ja kuhunkin meistä yksilöinä mahdollisti minun itseni tekemien valintojen merkityksen sisäistämisen, kertoo Marianne kokemuksiaan kurssista. Elämäntapamuutoksella ­ säännöllisellä liikunnalla ­ ruokailulla ja unirytmillä ­ vaikutetaan suoraan ja välittömästi ihmisen terveydentilaan. Tätä ajatusta on mahdollista toteuttaa myös jouluna. Hyvinvointimme on meidän jokaisen oma valinta. ­ Jouluaika ja yleisesti juhlat eivät tuota juurikaan ongelmia, sillä kurssilla olemme saaneet pohtia säännöllisen elämän merkitystä; aikaa syödä, aikaa liikkua, aikaa nukkua ja nämä asiat ovat jalostuneet meidän jokaisen tarpeiden mukaisiksi innostavien ja ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella, toteaa Birgit. ­ Ryhmämme tuki oli aivan peruselementtejä kurssilla ja sitä yhdessä olon iloa ja jakamista ei korvaa mikään, hehkuttaa Marianne. Aktiivikurssilla ei punnita eikä testata, vaan mitataan mittanauhalla, jos on tarpeen! Tärkein mittari on ihminen itse, sitä ei voi olla huomaamatta, kuinka jaksaminen arjessa lisääntyy. Ja Aktiivikurssin tuloksia: Kursseja on ollut jo viisi ja jokaisella kurssilla on vyötärönympärysmitta pienentynyt yhteensä yli kaksi metriä. ­ Täytyy muistaa sanoa vielä se, etteivät kaikki ole tulleet mahaansa pienentämään, vaan toiset ovat tulleet hakemaan uutta potkua elämään, Minna muistuttaa. Uusi aktiivinen elämäntapa voimavaraksi -kurssi alkaa Siuntiossa 17. tammikuuta. Virpin sanoin: tätä kurssia on vaikea sanoiksi pukea, se täytyy itse kokea! Siis aktiivisena ensi vuonnakin! Rohkeasti mukaan! Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin ­ Verhot syttyvät palamaan, koska kynttilä tai lyhty on asetettu liian lähelle. ­ Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti syttyy palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka. ­ Vieri viereen asetellut tuikkukynttilät kuumentavat toisiaan. Lämpö nousee, joten tuikut syttyvät palamaan yhdellä suurella liekillä (allaspalo). Palo leviää pöytään tai lähellä olevaan materiaaliin. ­ Kynttilälyhty on liian umpinainen ja pieni. Koko kynttilämassa kuumenee ja roihahtaa tuleen. Liekit nousevat korkeiksi, ja palo leviää ympäristöön. ­ Kynttilälyhtyä tai tuikkua poltetaan muovisen parvekekalusteen päälle. Lyhty kuumentuu tai kaatuu ja sulattaa kalusteen, jolloin tuli leviää kalusteeseen. ­ Tuuli lennättää huonosti sijoitetun tai palaes- Sohvaperunasta iloiseksi liikkujaksi Liikunta! Pelkkä sana toi korviini karmivan tamburiinin klangin lyseo ajalta. Mutta tällä kurssilla aloitettiinkin salakavalan varoen ­ saimme kokea vain onnistumisia ja liikunnan sekä yhdessäolon tuomaa hyvää oloa. Pikkuhiljaa, kunnon ­ yllättävänkin nopeasti noustessa, tahtia hieman kiristettiin ja koko ajan pidettiin tarkka huoli siitä, että kaikil- LIIKUNTAA justeerisahalla kesäjuhlissa. Pentti Rantalasta liikenneneuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt Autoalan Keskusliitto ry:n (AKL) toimitusjohtajalle, MBA Pentti Rantalalle liikenneneuvoksen arvonimen 5.12.2008. Rantalalla on mittava ura auto- ja rengasalalla. Hän toimi 11 vuotta Nokian Renkaat Oyj:n palveluksessa ennen AKL:n palvelukseen siirtymistä 2001. Rantala seurasi toimitusjohtajan tehtävässä liikenneneuvos Harri Nykästä. Rantala on vaikuttanut mm. tieliikenteen verotuksen ja turvallisuuden kehittämiseen sekä myötävaikuttanut työnantajajärjestön toimitusjohtajana työ- ja neuvotteluilmapiirin parantamiseksi autoalalla. Kuluvan vuoden alusta Rantala on toiminut Ajoneuvohallintokeskuksen johtokunnan puheenjohtajana. Hän toimii aktiivisesti yhteistyössä AKL:n pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa sekä kuuluu Euroopan autoalan vähittäiskaupan kattojärjestön CECRA:n (The European Council for Motor Trades and Repairs) hallitukseen ja työvaliokuntaan. Autoalan Keskusliitto ry on auto- ja konekaupan sekä korjaamo-, maalaamo-, ruosteenesto- ja katsastusyritysten taloudellisia ja työmarkkinaetuja ajava ja palveluja tuottava yhdistys, jonka tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaympäristöä. Ava Numminen läänintaiteilijaksi Uudenmaan taidetoimikunta on valinnut musiikin tohtori, laulaja, laulunopettaja, psykologian maisteri Ava Nummisen (s. 1954) läänintaiteilijaksi. Hän aloittaa kolmivuotisen työskentelykautensa tammikuussa 2009. Läänintaiteilijan tehtävänä on koordinoida ja järjestää taide- ja kulttuuritoimintaa sairaaloissa sekä hoitolaitoksissa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu yhteydenpito kuntien päättäjiin sekä kulttuuri-, terveysja sosiaalitoimen edustajiin. Yhteistyötahoja ovat lisäksi vanhus- ja potilasjärjestöt, terveys- ja sosiaalialan oppilaitokset, taidekorkeakoulut sekä tutkimusta tekevät yliopistot. Tavoitteena on tutkimustiedon, käytänteiden ja erilaisten toimintamallien kokoaminen kulttuuripankiksi, jota voivat hyödyntää niin taiteilijat kuin hoitolaitokset ja sairaalat laadukkaan hoitotyön toteuttamisessa. Ava Numminen työskentelee parhaillaan Musiikki ja hyvinvointi -projektin tutkimuskoordinaattorina Sibelius-Akatemiassa. Hän osallistuu Vanhustyön keskusliiton johtamaan tutkimushankkeeseen, joka kohdistuu muistisairaiden ihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin ja Sibelius-Akatemian kanssa. Numminen on mukana myös Miina Sillanpää -säätiön, Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian tutkimuksessa, jonka tavoitteena on musiikkipohjaisen kuntouttamisohjelman kehittäminen muistihäiriöpotilaiden omaisten ja hoitajien käyttöön. Ava Numminen on toiminut useita vuosia laulupedagogina ja esiintyvänä taiteilijana sekä kirjoittanut artikkeleita ja luennoinut musiikin vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin ja toimintaan. Tohtorinväitöskirjassa Ava Numminen on tutkinut laulutaidottomien aikuisten laulamaan oppimista.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 25 Degerby skolan juhlassa aitoa joulutunnelmaa sien merkeissä. Myös joulupukki ennätti kiireiltään piipahtamaan Degerby skolassa jakamassa jokaiselle oppilaalle pienen paketin. Itse koulutyötä jatkettiin pari päivää joulujuhlien jälkeen, sillä parin viikon ansaitulle lepotauolle lapset pääsivät perjantaina 19.12. SATU HOLMLUND JOULUKUVAELMA on aina yhtä hellyttävä. PEKKA Töpöhäntä oli 4-luokan näytelmänä. Joulukuvaelma, lucia-kulkue, teatteriesitykset sekä jouluisat laulut toivat juhlan tunnelmaa Degerby skolan syyslukukauden päättäjäistilaisuuteen keskiviikko iltana 17. joulukuuta. Koulun juhlasaliin oli jälleen kerran kokoontunut suuri joukko lasten vanhempia ja isovanhempia seuraamaan koululaisten hellyttäviä esityksiä, jotka sykähdyttävät vuosi toisen jälkeen. Etenkin 1­2 -luokkalaisten joulukuvaelma toi lämmön sydänalaan, sillä pieniä esiintyjiä ei kuivin silmin voinut seurata. Lasten jännitys esiintymislavalla oli selkeästi aistittavaa, mutta siitä huolimatta koulutiensä alussa olevat oppilaat selvisivät ohjelmanumerostaan loistavasti. Perhoset kutittelivat myös hieman vanhempien oppilaiden vatsanseutua etenkin kahden teatteriesityksen aikana. Sekä neljäsettä kuudesluokkalaiset esittivät juhlassa näytelmän, joissa kumpaisessakin sivuttiin eläinten maailmaa. Kun neljännen luokan Pekka Töpöhäntä kumppaneineen oli poistunut lavalta, saattoivat 6-luokan näytelmään olennaisesti kuuluneet "rotat" vallata esiintymisareenan. Näytelmien ohella yleisöä hemmoteltiin upeilla laulu-ja musiikkiesityksillä. Illan päätteeksi pistettiin jalalla koreasti piirileikkien ja tansPIIRILEIKIT ja tanssit kuuluivat joulujuhlan ohjelmaan. Hyvää joulua! God jul! 6-LUOKKALAISET pääsivät loistamaan lavalla oman näytelmänsä myötä. Muista Bonus! Kom ihåg Bonus! 13 pe/fre ke/ons 24.12. suljettu/stängt to/tor 25.12. suljettu/stängt Arkilounas/Vardagslunch klo/kl. 10.30-14.00 Siuntio/Sjundeå, Flemingintie/ Flemingsvägen 2. Puh./Tfn 010 442 6160. Pippuripihvi/ Pepparbiff 90 (norm. 15,90) Hinta voimassa 31.12. saakka/ Priset gäller t.o.m. 31.12. Palvelemme / Vi betjänar JOULUPUKKI ennätti kiireiltään käymään Degerby skolan juhlassa. 26.12. klo/kl. 12-20 (Posti suljettu/Posten stängd) VB-Center EXPRESS Palvelemme/ Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-22, la/lör 10-22, su/sön 12-21. HERKKYYTTÄ ei puuttunut kynttilöiden valossa lauletuista lauluista.
• 26 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Betydande miljöskador ska avhjälpas mer effektivt Regeringen har i dag överlämnat en proposition med förslag till en ny lag och ändring av fem lagar som ålägger verksamhetsutövare att avhjälpa sådana betydande miljöskador på natur och vatten som de orsakat. Verksamhetsutövaren ska återställa miljön i det tillstånd den var i före skadan. Om det inte är möjligt att avhjälpa olägenheterna på den plats där skadan inträffat kan det krävas hjälpåtgärder på någon annan plats. Genom lagen om avhjälpande av vissa miljöskador och ändringarna av fem andra lagar genomförs EU:s miljöansvarsdirektiv i Finland. I regeringspropositionen föreslås ändringar i naturvårdslagen, miljöskyddslagen, vattenlagen, gentekniklagen och lagen om transport av farliga ämnen. Också nuvarande lagstiftning ålägger verksamhetsutövare att avhjälpa olika olägenheter som orsakats miljön. Det nya är att också naturskador ska avhjälpas, och att allvarliga skador vid behov ska avhjälpas på andra platser än där olyckan inträffat. I stället för den förstörda livsmiljön för en art,.bör det t.ex. anvisas ett nytt område någon annanstans och på så sätt kan en gynnsam skyddsnivå för arten upprätthållas. Man kan också bli tvungen att ersätta en naturresurs helt och hållet med en annan naturresurs. Med en naturskada avses skador på arter och naturtyper som förtecknas i EU:s habitatdirektiv och fågeldirektiv och som avsevärt försämrar en gynnsam skyddsnivå för dessa. Enligt de nya bestämmelserna ska bedömningsgrunden vid skador vara minskad biologisk mångfald, och inte ekonomiska olägenheter. Verksamhetsutövare kan åläggas att avhjälpa en skada om de i sin verksamhet förfarit på ett sätt som strider mot lag, förordning, tillståndsbestämmelser eller andra ålägganden som meddelats av en myndighet. Verksamhetsutövarens ansvar kan jämkas under de villkor som anges i den nya lagen om det är fråga om en olycka eller andra oförutsedda fall. Ansvaret för avhjälpande gäller enbart betydande skador. Det har bedömts att fall som omfattas av den nya lagstiftningen förekommer sällan i Finland. Beslut om hjälpåtgärder fattas antingen av miljötillståndsverket, den regionala miljöcentralen eller gentekniknämnden beroende på vilken lag som tillämpas i det aktuella fallet. Bestämmelser om ansvaret att avhjälpa föroreningsskador som gäller mark och grundvatten finns i den nuvarande miljöskyddslagen. Dessutom innehåller lagen om ersättning för miljöskador bestämmelser om skadeståndsansvar vid föroreningsskador. Det föreslås inte några ändringar i dessa bestämmelser. Lagen föreslås träda i kraft under våren 2009. Direktivet borde ha satts i kraft redan våren 2007. Kommissionen har i juli 2008 stämt Finland och åtta andra medlemsstater inför EG-domstolen med anledning av det fördröjda genomförandet av direktivet. Genom en kompletterande förordning av statsrådet utfärdas närmare bestämmelser om hjälpåtgärder och bedömning av hur betydande skadorna är. Förslaget till förordning har beretts i en arbetsgrupp som letts av miljöministeriet under hösten 2008. Förslaget sänds på remiss i dag. Sfp i Nyland: Äntligen sker något gällandebarnträdgårdslärarbristen Sfp:s nyländska krets är helt enig när det gäller behovet av en permanent grundutbildning av barnträdgårdslärare på svenska i södra Finland. Kretsens ordförande Eja Björkqvist konstaterar att utbildningen i Jakobstad aldrig förmått utexaminera tillräckligt många barnträdgårdslärare. ­ Dessutom har man inte lyckats locka tillräckligt många studerande från södra Finland till utbildningen i Jakobstad. Endast 6 personer av dem som inledde sina studier i Jakobstad hösten 2008 är icke-österbottningar, säger Björkqvist. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi ansvarar för utbildningen av barnträdgårdslärare på svenska. Under många år har det rått stor brist på barnträdgårdslärare i Nyland. Sfp i Nyland anser att fakulteten tillsvidare inte vidtagit tillräckliga åtgärder för att korrigera den svåra bristen. ­ I huvudstadsregionen saknas för närvarande 104 behöriga svenskspråkiga barnträdgårdslärare. I Helsingfors är 20 procent obehöriga, i Esbo 47 procent, i Grankulla 32 procent, i Kyrkslätt 39 procent och i Vanda 25 procent, konstaterar Björkqvist, som nu hoppas på att planerna på en permanent utbildning i södra Finland nu leder till resultat. Arbetspensionerna indexjusteras med fem procent i januari Arbetspensionerna höjs med nästan fem procent enligt arbetspensionsindex för år 2009. Indexhöjningen är klart större än vad vi har vant oss vid de senaste åren. Höjningen är mer än dubbel jämfört med året innan. Senast gjordes en höjning av denna storleksklass år 1992, då höjningen var mer än fem procent. beaktas med ett visst dröjsmål vid beräkningen av pensionsindex. Granskningsperioden löper från höst till höst, dvs. från det tredje kvartalet år 2007 till det tredje kvartalet år 2008. Arbetspensionsskyddets index utformas av prisoch löneutvecklingen under den perioden. FPA-pensionerna justeras med folkpensionsindex, som bestäms enbart utifrån förändringen av konsumentprisindex. andra indexet som används inom arbetspensionssystemet. När en ny pension ska börja, uppräknas de löner och arbetsinkomster som den blivande pensionstagaren förtjänat under sin yrkesbana till nivån för det år då pensionen börjar. Nästa år är uppräkningen enligt lönekoefficienten drygt sex procent, dvs. 6,04 procent. Arbetspensionsindex påverkas till 80 procent av förändringen i prisnivån och till 20 procent av förändringen i inkomstnivån. I lönekoefficienten är siffrorna omvända: prisnivåns andel är 20 procent och lönenivåns 80 procent. Pris- och inkomstnivån mäts med Statistikcentralens officiella pris- och inkomstnivåindex. Pensionsskyddscentralen räknar ut indextalen, som social- och hälsovårdsministeriet årligen fastställer. Pensionsskyddscentralen (PSC) är ett samarbetsorgan för det lagstadgade arbetspensionsskyddet. Den är sakkunnig inom pensionsområdet och producerar gemensamma tjänster för arbetspensionssystemet. Läs mer om arbetspensionerna på www.etk.fi FAKTA Arbetspensionerna justeras 1.1. 2009. Arbetspensionsindex höjer arbetspensionerna med 4,95 %. Med arbetspensionsindex justeras alla löpande pensioner. Lönekoefficienten höjer den intjänade pensionen med 6,04 %. Med lönekoefficienten höjs den intjänade pensionen, som tillvuxit på basis av arbetsinkomsterna. Räntestödet för lån för bostadsaktiebolagshus Energiekonomiska reparationer i bostadsaktiebolagshus ska ta fart genom förbättrade räntestödsvillkor. Statsrådet föreslog i dag att republikens president fastställer en lagändring som ska förbättra räntestödet för lån för bostadsaktiebolagshus. Efter ändringen ska räntestödslånets maximiandel vara 50 procent om man genom åtgärder i samband med en ombyggnad också förbättrar energieffektiviteten i ett bostadsaktiebolagshus, minskar de utsläpp som energianvändningen orsakar, eller tar i bruk förnybara energikällor. Räntestödet är 28 % av den ränta som årligen uppbärs för räntestödslånet. Enligt lagen om räntestöd för lån för bostadsaktiebolagshus kan ett räntestödslån för byggande eller ombyggnad av ett bostadsaktiebolagshus för närvarande utgöra högst 40 procent av kostnaderna för ett projekt. Energieffektiviteten i byggnader kan förbättras till exempel genom energikartläggning, reparation av byggnadens klimatskärm eller åtgärder i anslutning till ventilations- och uppvärmningssystemen. Förnybara energikällor som främst kunde användas är träbaserade bränslen, jordvärme och solenergi. Kravnivån är den samma som vid beviljandet av energiunderstöd. De förbättrade stödvillkoren främjar en god fastighetsförvaltning och sporrar till energisparande reparationer och användning av förnybara energikällor, vilka för sin del stävjar klimatförändringen. En bestämmelse om konkurrensutsättning angående projektfinansieringen har också fogats till lagen. Ändringen som grundar sig på regeringens bostadspolitiska åtgärdsprogram träder i kraft i början av 2009. Påverkas av förändringen i prisoch inkomstnivån De index som används inom arbetspensionerna påverkas av förändringar i konsumentpriserna och lönerna. Under granskningsperioden för arbetspensionsindexet steg konsumentpriserna med 4,6 procent och inkomstnivån med 6,2. Förändringarna i dem Två index för arbetspensioner Löpande arbetspensioner justeras med arbetspensionsindex. Det höjer arbetspensionerna med nästan fem procent den 1 januari. Den exakta höjningen är 4,95 procent. Lönekoefficienten är det Understöd för sanering av ekonomin också för räntestödshyreshussamfund Understöd för sanering av ekonomin ska också kunna beviljas räntestödshyreshussamfund med betydande ekonomiska svårigheter. För närvarande har understöd för sanering av ekonomin endast beviljats aravahyreshussamfund och bostadsrättshussamfund. Statsrådet godkände idag en lag i anknytning till detta. Lagen ska föredras för republikens president 19.12.2008 och träder i kraft 1.1.2009. För närvarande finns inga stödåtgärder för räntestödshyreshussamfund med ekonomiska svårigheter. Däremot har man utvecklat ett mångsidigt utbud av åtgärder för att underlätta ekonomin för aravahyreshussamfund som råkat i svårigheter. Räntestödshyreshussamfunden har inte stora problem, men genom den nya lagen finns beredskap för detta. Enligt den nya lagen ska också förutsättningarna för beviljande av understöd utvidgas. I enlighet med de nuvarande bestämmelserna har understöd beviljats först då underskott redan har uppstått. Understöd ska nu kunna beviljas redan då samfundets ekonomiska svårigheter kan medföra en risk för kreditförluster för staten eller en risk för att statens borgensansvar infrias. Ett villkor för understödet är att samfundets ägare har en plan för sanering av ekonomin där också ägarens egen insats för att balansera samfundets ekonomi ska ingå. Understöd för sanering av ekonomin beviljas av Statskontoret på ansökan av ägaren. Det har reserverats 2,6 miljoner euro i budgeten för understöden. Utvidgandet av beviljandet av understöd för sanering av ekonomin till att omfatta även räntestödshyreshussamfund är en del av regeringens bostadspolitiska åtgärdsprogram för åren 2008 ­ 2011. Åtgärdsprogrammet godkändes av regeringen 14.2.2008. Hissinstallation i efterhand i flervåningshus Efter en hissinstallation bör trappuppgångar i flervåningshus vara minst 900 mm breda. Förordningsändringen förenhetligar tillämpningen av brandsäkerhetsbestämmelsen som gäller bredden på utgångar i byggnader, då utgången måste göras smalare på grund av att en hiss installeras. Enligt bestämmelsen som gäller nybyggnad ska utgången vara 1200 mm bred. Installation av hissar i efterhand leder ofta till att trappuppgången blir smalare. Tolkningarna av en tillräcklig bredd på trappuppgången har varierat stort. Avsikten med ändringen av förordningen är att byggandet av hissar i befintliga flervåningshus ska öka, för att bl.a. stöda de äldres möjligheter att bo kvar hemma så länge som möjligt. Hissarna förbättrar också bostadsbeståndets kvalitet. Förenhetligandet av myndigheternas tolkningar i fråga om hissbyggande är en del av det bostadspolitiska åtgärdsprogrammet som godkänts av statsrådet. Vägskyltarna byts ut ­ de nya grannarna möts! Städerna Raseborg och nya Salo grundas officiellt 1.1.2009. Det innebär att städernas vägskyltar också byts ut. Skyltbytet inleds redan under det här årets sista dagar. Pressen inbjuds att närvara vid skyltbytet tisdagen 30 december kl. 10. Då träffas också de nya grannarna och diskuterar framtida samarbete. Plats: Riksväg 52, på gränsen mellan Nyland och Egentliga Finland. Platsen ligger cirka 20 kilometer från Ekenäs och 40 kilometer från Salo. På plats är bl.a Raseborgs stadsdirektör Mårten Johansson och Salos stadsdirektör Matti Rasila.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 27 "Meillä on hyvä tilanne, sillä jäsenmäärä ja tulot kasvussa" Seurakunnassa Kirkkonummella tehtiin rutiinibudjetti vuodelle -09 ­ Vuoden 2009 budjetti oli niin tavanomainen, ettei se tarvinnut edes esittelyä. Meillä on seurakunnassa hyvä tilanne ja ilo tehdä työtä, sillä toimintamenoihin on laskettu jäsenmäärän mukainen kasvu, työntekijät ovat motivoituneita ja selvästi kutsumusammatissaan ja esim. lapsityö on laajaa, selvitteli hallintojohtaja Arja Vehko tiistaina, 16.12. Masalan kirkossa pidettyä, vain puoli tuntia kestänyttä Kirkkonummen kirkkovaltuuston kokousta, jossa nuijittiin vuoden 2009 talousarvio sopuisissa ja jouluisissa tunnelmissa 1,25% kirkollisveroprosentin mukaan. Huononevista talousnäkymistä huolimatta seurakuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan 4,5 %. Talousarvion loppusumma eli käyttötalouden kokonaismenot arvioidaan 7,7 miljoonaksi euroksi, kun se kuluvana vuonna oli 6,8 M. Kasvua on 13,8 %. Talousarvio on silti alijäämäinen, mikä johtuu mm. kertaluontoisesta kirkonkirjojen digitalisoimisesta, sijoitustulojen pienenemisestä talouskriisin takia sekä Kirkkolaaksosta johtuvien lainakulujen noususta. Toimintatulot on arvioitu 660.000 euroon, missä on vain vähäistä nousua. Nettomenot ovat 7,1 M. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 12,4 %. Talousarviossa vuosikate on 356.300 euroa, kun -08 se oli 470.000. vaan nyt keskitytään lähinnä kiinteistöjen energiatehokkuuden, käyttömukavuuden ja turvallisuuden parantamiseen yhteensä 406.000 eurolla. Kiinteistöpuolella merkittävimpiä kohteita vuonna 2009 ovat mm. Kirkkonummen kirkon ulkovalaistuksen uudistaminen ja kivimuurin kunnostus sekä seurakuntatalon salien väliseinien ja yleisön saniteettitilojen peruskorjaus, Haapajärven kirkon ulkomaalaus, Veikkolan eteiskäytävän lattian ja Masalan kirkon pihalaatoituksen korjaukset, pappilan peruskorjaussuunnitelman teko sekä Räfsön vanhan päätalon remontin lopputyöt, pihojen, polkujen ja laiturien kunnostukset. paikkakuntalaisen hautamaksuja nostettiin. Kirkkonummelainen seurakunnan jäsen maksaa mm. yhdestä 25-vuoden hautapaikasta 100 ja kahdesta 130 euroa, kun luvut ulkopaikkakuntalaiselle ovat 300 ja 550 euroa. Arkkuhaudan avaus- ja peittämismaksut ovat puolestaan 150/400 euroa. ­ Uurnahautauksia on jo 52 % kaikista hautauksista. Se on toistaiseksi ilmaista, jotta se olisi houkutteleva vaihtoehto, Vehko huomautti. kin sillä on suurin, 14 % osuus työmuodoista. ­ Meillä on kuusi diakonin virkaa ja rahallisesti annamme siihen eniten avustuksia Espoon hiippakunnan kaikista seurakunnista, Vehko tähdentää. Taloudellisen tilanteen huononeminen on Vehkon mukaan näkynyt tänä syksynä mm. työttömien ruokailuissa, sillä ruokailijoiden määrä tuplaantui, kun se taas alkoi syksyllä. 4% kasvu toimintamenoihin Kummankin seurakunnan toimintamenoissa sallittiin neljän prosenttiyksikön kasvu, mikä on suhteessa jäsenmäärän kasvuun. Seurakuntaneuvoston käyttömäärärahoiksi jäi suomalaisella puolella 18.839 euroa, josta päätettiin antaa 11.000 euroa Suomen Lähetysseuran ja samalla kirkon lähetystyön 150-vuotistapahtumiin seurakunnassa. Ruotsalaisella puolella summa oli 4.789 euroa. Lapset, nuoret ja diakonia etusijalla Jos laskee kaikki erilaiset toiminnat, seurakunta satsaa eniten lapsiin ja nuoriin, sillä pyhäkoulutyö (7 %), päiväkerhotyö (12 %), varhaisnuorisotyö (6 %), koulu- ja oppilaitostyö (1 %), rippikoulutyö (11 %), erityisnuoriso- ja nuorisotyö (yht. 6 %) vievät jättiosan työntekijävoimista. Tähän liittyy vielä perhetyö (10 %). Vaikka kirkon toimintakenttä on laajentunut, Kirkkonummella diakoniatyöllä on aina merkittävä sijansa ja nyt- 2,5 uutta virkaa Toimintamenojen kasvuun liittyy 2,5 uutta virkaa, joista yksi on erityisnuorisotyönohjaajan virka ja diakonian virka Masalaan. ­ Se puolikas virka tarkoittaa kesäpappia, joka tulee todella tarpeeseen, kun toimituksia on paljon, mm. häitä, leirit ja rippikoulut pyörivät ja lomatkin pitäisi pystyä pitämään, Vehko mainitsi. SIRKKALIISA Cavonius tulee tänne Hangosta, jossa hän on toiminut sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkönä. ryhmä oli haastattelujen ja testien jälkeen yksimielisesti ehdottanut virkaan kauppatieteiden maisteria, Sirkkaliisa Cavoniusta, minkä valtuusto yhtä yksimielisesti hyväksyi. Hakijoita oli yhteensä yhdeksän, joista haastatteluihin kutsuttiin neljä. Hallintojohtajan vastuu taloudesta ja hallinnosta sekä yhtymän kehittämisestä siirtyy heti talousjohtajalle tämän aloitettua työnsä 1.3.2009 tai sopimuksen mukaan. LIISA KOSONEN Hautausmaksuja korotettiin Hautaustoimen tuloissa on laskua johtuen uurnahautauksen yleistymisestä, sillä uurnahautaukset ovat ilmaisia oman seurakunnan jäsenille, mutta vieraspaikkakuntalainen joutuu maksamaan niistä100­200 euroa. Hautaustoimessa vieras- Ei isoja investointeja Mitään suuria investointeja ei tulevana vuonna ole, Sirkkaliisa Cavonius talousjohtajaksi Talousjohtajan valintatyö-
• 28 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Joulumyynti kiivaimmillaan juuri nyt Kirkkonummella ­ Nyt vaikuttaa siltä, että joulua vietetään täällä Kirkkonummella aivan normaaliin tapaan. Ihmiset ostavat lahjoja ja syövät hyvin, totesi Kirkkonummen Prisman johtaja Ilkka Rissanen joulukiireidensä keskellä. Juuri nyt eletäänkin kiivaimpia joulumyynnin hetkiä kun aattoon on enää muutama päivä aikaa. Pukin konttiin on Prismasta hankittu mm. paljon pelejä ja pelikonsoleita, jotka ovat etenkin nuoremman väen ehdottomia suosikkeja. Toimittajatäti ilahtui suuresti kun Prisman peliosastolla oli asiantunteva nuorempi herrahenkilö opastamassa asiakkaita viihdepelaamisen maailmaan. ­ Viihdepelaamisessakin ollaan menty entistä enemmän yhdessä pelaamiseen, iloitsi Rissanen, joka suositteli pleikkareiden, wiin ym. pelien ohella myös perinteisten lautapelien hankkimista koko perheelle joulun pyhien iloksi. Prisman väki odottaa kovasti sen oikean talven saapumista eteläiseen Suomeenkin, sillä joulupukki on mitä ilmeisemmin tuomassa yhteen jos toiseenkin perheeseen talviurheiluvälineitä, pulkkia ja stigoja. ­ Kyllä lapsilla ja meillä aikuisillakin on paljon mukavampaa kun maassa on lunta talvella, totesi Ilkka Rissanen, joka hiljentyy perheensä kera Inkoon kotiinsa joulunviettoon. jailija Leena Lehtolaisen uusin dekkari on ollut suosittu, sanoi Mikko Salmela. Lastenkirjoja menee myös hyvin lapsirikkaassa kunnassa ja sillä sektorilla kysyttyjä ovat olleet mm. Herra Hakkaraisen tarinat sekä uusin Tatu ja Patu. ­ Näillä näkymillä ylitämme tänä jouluna viime vuotisen myynnin, totesi Salmela tyytyväisenä. Lapinkylän kyläkauppias Jontte Holmström, jolle myymälän lihatiski on aivan kunnia-asia. Jontella on kaupassaan myynnissä aidonoloisia joulupukin juuttisäkkejä, joihin täytteeksi löytyy mm. leikkikaluja, karkkia ja paljon muuta. Paikallinen tuottaja on valmistanut havu- ja jäkäläkransseja myyntiin ja tarjolla on joulun iloksi myös lyhteet, saunavihdat ja kukat. Ennen varsinaisen joulumyynnin alkua Jonten kyläkaupan myyntiä piristi mukavasti hirven- ja peuranlihan myynti. Riistaa kauppaan toimittivat Evitskogin ja Degerbyn metsästysseurat. SH Kotiruoka kunniaan ­ Jouluruoan menekki on aivan entisenlaista ja juuri nyt kotimaiset kinkut tekevät erittäin hyvin kauppansa, sanoi Kirkkonummen KSenaattorin Jarmo Taruvuori, jolle tämä on nyt neljäs joulu Kirkkonummen keskustan kauppiaana. Muutenkin kotiruoka on nousemassa kunniaan kun ravintolakäynnit vähenevät mahdollisen laman myötä. ­ Jauhoja on myyty todella paljon eli kotona leipominen on yleistynyt merkittävästi ja tämä ei tarkoita pelkästään tätä joulunaikaa, kertoi Jarmo Taruvuori tästä mukavasta kehityskulusta, sillä leipominen koko perheen voimin on todella hauskaa puuhaa. Hirven- ja peuranlihaa Lapinkylästä ­ Viljapossu on ollut hyvin kysyttyä kinkkurintamalla ja kyllä ihmiset ovat olleet tyytyväisiä kun meillä on ollut tarjota myyntiin hirven-ja peuranlihaa, kertoi PRISMAJOHTAJA Ilkka Rissanen. Porkkala-kirjat myyntiykkösiä ­ Ylivoimaisesti eniten olemme myyneet Porkala-I händelsernas centrum kirjaa ja sen suomennosta Porkkala-tapahtumien keskellä, kertoi Kirkkonummen Info-kirjakauppias Mikko Salmela, jonka mukaan myös Finlandia-palkitut kirjat käyvät Kirkkonummellakin kaupaksi erittäin hyvin. Finlandia-palkinnon saanut Sofi Oksasen Puhdistus, Tieto-Finlandia palkittu Tiedot tyttäret ja nuorten Finlandia kirja Villapäät löytyvät usean kirkkonummelaiskodin joulupaketeista tänä vuonna. ­ Kirkkonummi-kalenteria olemme myyneet hurjan paljon ja myös inkoolaiskirJONTTE Holmström Lapinkylästä. KIRJAKAUPPIAS Mikko Salmela. Uuteen vuoteen kur kun v oimalla Kasvihuoneissa kasvatetut ja avomaan kurkut nostetaan ensi vuodeksi estradille Vuoden vihanneksina. Valinnan on tehnyt puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Kurkulle halutaan nyt uusia, monipuolisia käyttötapoja ja mutkatonta käyttöä janojuoman tavoin sellaisenaan. Kurkku on vihanneksista yksi vesipitoisimmista. Energiapitoisuus on vähäinen, samaa luokkaa jäävuorisalaatin kanssa. Kurkku sopiikin mainiosti painonhallintaan. Se keventää ja raikastaa ruokavaliota. Kurkku sisältää veden lisäksi vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia. Rasvaa kurkku ei sisällä juuri lainkaan ja sokeriakin vain nimeksi. Nyt panostetaan puutarhaan Entistä useampi viettää ensi kesän loman kotona. Jos talouden alamäki jatkuu, kotitalouksien niukemmat resurssit käytetään erityisesti pihan ja puutarhan hoitoon sekä pihalla ja kotona oleiluun. Harrastuksista ei myöskään haluta luopua. Kotipuutarhurit haluavat huolehtia silmänilosta ja pihan hyvinvoinnista hankkimalla välttämättömiä perustarvikkeita: multaa ja lannoitteita sekä taimia ja kesäkukkia. Tämä selviää viime viikolla tehdystä tutkimuksesta, jossa tiedusteltiin kuluttajien vapaa-ajan aikeita ensi kesänä. Tutkimuksen on teettänyt Yara Suomi Oy, joka valmistaa ja markkinoi GrowHowkuluttajatuotteita. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mihin vapaa-ajan aktiviteetteihin he todennäköisimmin siirtävät painopistettä ensi kesänä, kun talouden alamäki näyttää jatkuvan pitkälle ensi vuoteen. Nykyiset harrastukset, pihan ja puutarhan kunnostus sekä vain oleilu kotona ja pihalla olivat lähes tasaväkisesti listan kärjessä. Noin neljäkymmentä prosenttia kaikista vastaajista valitsi nämä vaihtoehdot. Kodin pieniä kunnostustöitä aikoo tehdä joka kolmas. Tulevista hankinnoista kysyttäessä seitsemänkymmentä prosenttia kotipuutarhureista kertoi hankkivansa taimia ja kesäkukkia myös tulevana keväänä. Lannoitteita ja multaa tarvitsee joka toinen; nurmikon lannoitteita hankkii joka kolmas ja muiden puutarhakasvien lannoitteita 41 prosenttia. Myös pihan sisustamisesta ja koristamisesta haaveilevia oli suhteellisen paljon: koristekiviä, katteita ja vesiaiheita suunnitteli hankkivansa vajaa viidesosa pihan omistajista. Monipuolisesti kylmänä Kurkku käy virkistäväksi ja raikkaaksi välipalaksi sellaisenaan työn ja liikunnan lomaan. Se toimii janojuoman tavoin ja maistuu suun täydeltä haukattuna erilaiselta kuin ohuina viipaleina. Tehosekoittimessa tai sauvasekoittimen avulla kurkku soseutuu keitoksi tai juomaksi, jonka voi maustaa ripauksella suolaa, pippuria ja sokeria sekä tuoreyrteillä. Kurkkukeiton ryydittävät chili, valkosipuli, sitruuna tai viinietikka. Paloiteltuna ja raastettuna kurkku yhdistyy loistavasti hapanmaitotuotteisiin, kuten jogurttiin, piimään tai ranskankermaan. Kurkkulassi ja tsatsiki maistuvat kaikille. Voimakkaat juustot sopivat kurkun kumppaneiksi, kuten kreikkalaisesta salaatista tiedetään. Keittoon, vokkiin, uuniin Suomessa vielä melko uutta on kuumentaa kurkkua. Voit höylätä kurkusta pitkiä nauhoja lisättäväksi kuumaan tagliatelle-pastaan. Kurkkupalat täydentävät vokkiruoan kätevänä loppusilauksena. Kuuma kurkkukeitto on kokeilemisen arvoinen. Uuniruokiin ja muihin lämpimiin ruokiin kurkku sopii aivan samaan tapaan kuin kesäkurpitsa. Vuoden vihannes 2009 VUODEN vihannes 2009 kurkku. kurkku. Aikaisempia vuoden vihanneksia 2008 punajuuri, 2007 salaatit, 2006 parsakaali, 2005 paprika, 2004 palsternakka, 2003 kesäkurpitsa, 2002 tomaatti.
• 30 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. KADONNUT Zacke-kissa Gesterbystä 12.12. Musta häntä, muuten valkoinen. Katoamishetkellä punaiset valjaat yllä. Jos olet nähnyt, soita 2962008. VUOKRALLE annetaan Lukkarinmäessä uusi 3+k+s +eteläparveke, 78,5 m2. Ylin 5. krs, hissi. Puh. 040-7158685. Windfall-voittoja Kuolemaan johtanut leikkaamalla yliajo Espoossa Espoossa, Espoon Kes- heijastinta. Tapahtuma-aivoidaan estää kuksessa tapahtui torstai- kaan oli pimeää ja sää oli sähkön hinnan nousu iltana 18.12.2008 klo 17.30 kostea, joten näkyvyys kayliajo, jossa menehtyi ja- tuvalaistuksesta huolimatHallitus on tänään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa keskustellut elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esityksestä päästökaupasta johtuvien ansiottomien voittojen, ns. Windfall-voittojen, leikkaamiseksi. Ministeri Pekkarisen johdolla on valmisteltu sellaisia vaihtoehtoisia malleja, joilla voitaisiin samalla hillitä tulevia sähkön hinnannousuja. Windfall-voittojen kohtelun kantavana periaatteena tulisi olla voittojen palauttaminen sopivalla tavalla sähkön käyttäjille tai veronmaksajille. Yhtenä vaihtoehtona on rahojen ohjaaminen kantaverkkoyhtiö Fingridille, jolloin voitot laskevat sähkönhintaa hyödyttäen suoraan sähkönkäyttäjiä, Pekkarinen linjaa. ­ Tärkeää olisi ohjata järjestelmää siten, että saamme Suomeen lisää investointeja uusiutuviin energialähteisiin. Leikkaustoimien ulkopuolelle tulee jättää muun muassa teollisuuden oma osakkuussähkö ja pienvesivoima, korostaa Pekkarinen. Vuonna 2005 alkaneella EU-laajuisella päästökaupalla on huomattavat vaikutukset sähkömarkkinoille. Sähkön tukkuhinta nousi viime vuoden aikana voimakkaasti, vaikka sähkön tuotantokustannukset eivät Pohjoismaissa juurikaan muuttuneet. Päästönkauppa on tuonut mukanaan suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen voitot sähköntuottajille, laskee Pekkarinen. Päästökaupasta johtuvat ansiottomat voitot perustuvat päästökaupan vaikutukseen sähkön tukkuhintaan. Tukkuhinta muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kullekin tunnille muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman sähköä tuottaneen voimalaitoksen, rajatuotantomuodon, kustannusten mukaisesti. Markkinamekanismi ohjaa voimalaitosten käyttöä siten, että voimalaitosten ajojärjestys perustuu laitosten muuttuvien tuotantokustannusten edullisuusjärjestykseen. Tanskan ja Suomen hiililauhde on pääosan ajasta rajatuotantomuoto, joten markkinahinnan muodostuminen perustuu sen muuttuviin kustannuksiin. Rajatuotantomuotoa edullisemmille tuotantoteknologioille, pohjoismaisilla markkinoilla erityisesti vesija ydinvoimalle, syntyy rajakustannushinnoitteluun perustuvassa järjestelmässä merkittäviä taloudellisia etuja. Suurin osa pohjoismaisesta tuotannosta on päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa eivätkä näiden tuotantomuotojen kustannukset mitenkään muutu päästökaupan vaikutuksesta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta ei ottanut vielä kantaa esityksiin. Asian valmistelua jatketaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. lankulkija. Onnettomuus tapahtui Sunantiellä, Valapolun kohdalla olevalla suojatiellä. 47-vuotias espoolaismieskuljettaja ajoi henkilöautolla Sunantietä Kirstintien suunnasta kohti Siltakatua. Jalankulkija, 78-vuotias espoolaisrouva oli ylittämässä Sunantietä Valapolun suojatien kohdalla. Henkilöauton kuljettaja ei havainnut jalankulkijaa, vaan törmäsi häneen. Kuljettajan mukaan jalankulkija astui ajoradalle yllättäen. Jalankulkija oli pukeutunut tummiin vaatteisiin eikä hänellä ollut ta oli heikkoa. Jalankulkija menehtyi heti. Henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja rattijuopumuksesta. Kuljettaja käyttää voimakkaita särkylääkkeitä, jotka ovat voineet vaikuttaa ajokykyyn. Hänen ei epäillä ajaneen ylinopeutta. Espoon poliisin turvallisuustutkintayksikkö pyytää ilmoittamaan mahdollisista havainnoista. Numeroon (09) 5254210 voi soittaa kaikkina viikonpäivinä klo 8­16. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. Kotibileissä riehujalle monta syytettä Masalassa Högsätersintiellä kotibileissä lauantaina, 13.12. puolen yön aikaan paikkoja rikkonut ja muita jopa keittiöveitsillä uhannut v. -90 syntynyt paikkakuntalainen nuori mies sai pitkän listan rikossyytteitä; törkeä pahoinpitelyn uhkaus, pahoinpitely, virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, vahingonteko ja laiton uhkaus. Kiinniottotilanteessa hän vastusti poliisia ja uhkasi pahoinpidellä ja tappaa toisen poliisin. tie 51:llä keskustasta Helsingin suuntaan poliisi pysäytti vuonna -72 syntyneen ulkopaikkakuntalaisen miehen, joka puhalsi 1.72 promillea eli törkeät lukemat. Tarkkuusalkometrissä veren alkoholipitoisuus oli 0.7mg/litra. Samaisena yönä Kylmälässä Tampajantiellä anastettiin henkilöauto. Sunnuntai 21.12. Eläkeliiton Uudenmaan piirin matka Portugaliin loppuunmyyty. Maanantai 5.1. 17.00 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry. Kerho Finnsbackan nuorisotalolla, jatkuu parillisen viikon maanantaina. Peurakolareita Peurakolareita on taas sattunut mm. perjantaina, 11.12. Evitskogin- ja Juusjärventien risteyksessä, sunnuntaina Upinniementiellä klo 14.15 ja Siuntion Kelassa Itäisellä Kuninkaantiellä klo 19 sekä maanantaina klo 7.55. aikaan Evitskogin- ja Sjökullantien risteyksessä. Kolareissa ei tullut henkilövahinkoja ja peurakin loikki metsään lukuun ottamatta perjantain kolaria. Torstai 8.1. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. Hurjastelija Evitskogissa Kirkkonummella, Evitskogintiellä kortiton, vuonna 71 syntynyt ulkopaikkakuntalainen mies ajoi poliisia vastaan klo 23 maissa 120 km/tunnissa 60 km:n nopeusalueella. Kun poliisit lähtivät perään hän nostatti vauhtiaan, niin että se oli jo 160 km/t Evitskogin taajamassa, jossa on 50 km:n nopeusrajoitus. Noin viiden kilometrin ajon jälkeen mies luovutti, kun huomasi ettei pääse poliisia karkuun. Syytteeksi miehelle listattiin mm. törkeä liikenteen vaarantaminen, rattijuopumus, huumausainerikos, ajoneuvo- ja ajoneuvoverorikkomus sekä ajoneuvon kuljettaminen oikeudetta. Sunnuntaita vastaisena yönä klo 2.30 aikoihin Kanta- Kirkkonummen Sanomat Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista: KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market Myydään KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi ma­pe 8.30­16.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: 221 92 020 221 92 026, 221 92 024 KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.65 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.20 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 31 Siuntioon Enduro Moottorirata? Hanke tuntuu syntyneen ja kehittyneen melko hämärissä oloissa ja ajatuksissa erityisesti ympäristön asukkaita karttaen. Jostain tiedon on kuitenkin tultava ilmoille. Metsää hävisi ja tietoa pääsi vapaaksi. Ilmeisesti yksityistä hanketta esittelevä kirje on tullut myös minulle. Kirje on postitettu ainakin osalle paikallista asujamistoa Siuntion Kunnan kirjekuoressa ja leimattu Siuntion ympäristölautakunnan leimalla kunnan vaakunoineen. Osin ruotsinkielisestä kirjeestä ymmärrän, että Siuntion kunta on vahvasti mukana. Äskettäin valittuja kunnan valtuutettuja ei taida ainakaan vielä olla asiassa julkisuudessa mukana. Enduro-hankkeen ajajat ja kehittelijät vetoavat Siuntiossa jopa Kirkkonummen läheisyyteen ja naapuruuteen. Kirkkonummea Siuntio ei tunnu kiinnostavan vähääkään puolestaan kuntien yhdistämisajatuksissa. Siuntiolainen puolestaan houkuttelee "pärinäpoikia" rauhallisella metsä-pelto ja järvialueelle, Länsi-Uudenmaan parhaimpiin kuuluvaan, viihtyisään asumisalueeseen. Siellä moottoripyörien pärinä tulisi laskemaan tonttien ja omakotitalojen hintoja ja heikentämään liikenneturvallisuutta. Minua Enduro hanke tässä tilanteessa ja maisemassa hämmästyttää ja kummastuttaa. Liikemies ja Siuntio yhdessä samalla asialla? Toisella mielessä bisness, toisella vapautuminen syrjäkylästä varakkaamman väen tarpeisiin? JUKKA HELANI Annila, Siuntio Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Mitä sosterfuusiosta seuraa? Viime sunnuntain lehdestä saimme lukea, että kunnan perheneuvola ei ota vastaan uusia asiakkaita toistaiseksi ja apua perheiden kriisitilanteissa ja lasten mielenterveysongelmissa voi hakea muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloista. Perheemme on käyttänyt tavallisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Silloinkin on joskus ollut vaikea päästä läpi puhelintunnilla tai saada sovittua seuraavaa neuvolaaikaa neuvolan kiireiden vuoksi. Kuinka kuntamme terveydenhoitajat selviävät uutisessa mainitusta tehtävänsiirrosta? Miksi sinänsä välttämätön mielenterveysja kriisityö sotketaan ennaltaehkäisevään odottavan äidin ja isän vanhemmuuden tukemistehtävään sekä heidän lastensa hyvinvoinnin edistämiseen? Kohta kai opettajat laitetaan hoitamaan erityisopettajan tehtäviä ja lääkärit poraamaan hampaita. Menevät jo puurot ja vellit kunnassa sekaisin. KRIISITÖN ISÄASIAKAS Veikkola "Annilantien asukkaalle" Kunta esittää suruvalittelunsa onnettomuuden aiheuttaman menetyksen johdosta. Oikaisemme kirjoittajalle, että Annilantie on valtion tiepiirin. Tiepiiri valitsee ja tekee itsenäisesti perusparannustoimenpiteet, johon prosessiin kunta ei osallistu. Kunta pyrkii edistämään osaltaan liikenneturvallisuutta valistamalla ja toimimalla aktiivisesti liikenneturvallisuuden puolesta. Annilantien nykyisistä ongelmista kunta on välittänyt tiedon tiepiirille parannustoimenpiteitä varten. Tieto, että linja-auto on hylätty ja aiheuttaa vaaraa on saatu Kirkkonummen Sanomien mielipide-artikkelin kautta 18.12. 2008. Toimenpiteisiin on ryhdytty välittömästi ja linja-auto on poistettu Annilantieltä vielä samana päivänä 18.12. 2008. Tekninen osasto toimii kuitenkin myönnettyjen resurssien puitteissa. Osana toimintamme kehittämistä toivomme, että kuntalaiset ottaisivat suoraan ja välittömästi yhteyttä vaaraa aiheuttavista asioista, jotta tiedonkulku tapahtuisi viiveittä ja mahdollistaisi nopeamman toiminnan. JUHA-PEKKA ISOTUPA Tekninen johtaja Siuntion kunta Oikaisu: Ruotsinkieliset kyläkoulut Vastauksena hämmentyneiden ystävieni kyselyihin ja oikaisuna kunnanvaltuuston edellisen kokouksen lehtiselostukseen totean, etten äänestänyt ruotsinkielisten kyläkoulujen kysymyksessä Veronica Palmgrenin muutosehdotuksen puolesta vaan sitä vastaan, koska mielestäni äänestämäni vaihtoehto olisi turvannut parhaiten ruotsinkielisten kyläkoulujen säilymisen. EERO HIRVONEN kunnanvaltuutettu La psuuteni joulu kotona Inker issä Nyt ei puhuta murheista, vaan Jumalan Pojan syntymäjuhlasta. Minun lapsuuteni aikana kirkot Inkerinmaalla olivat jo kiinni ja häpäisty. Kirkon torni purettiin ja risti heitettiin alas. Venjoen kirkon hautausmaa oli kynnetty traktorilla nurin. Mutta kristityissä kodeissa joulua juhlittiin ja silloin kotona tehtiin suursiivous. Tuvassa kaikki nurkatkin piti olla siistit. Lattia ei ollut maalattu, se kuurattiin hiekalla ja luudalla ja huuhdeltiin. Lattian piti olla ihan keltainen. Me lapset nukuttiin lattialla, oljilla täytetyillä ja kotona kudotuilla alusilla. Jouluksi vaihdettiin oljet alusiin ja niistä tuli raikas tuoksu. Äiti kun oli uskovaisesta kodista, niin joulua juhlittiin myös meillä. Jouluaattona isä veljeni kanssa haki kuusen metsästä ja kantoi sen kotiin olalla. Kuusi tuotiin sisälle yöksi, että se suli. Ja tietysti aattona oli sauna lämmitetty ja käytiin saunassa. Jouluaattona paistettiin myös piirakat keittiössä olevassa uunissa. Havuluudalla lakaistiin uunin arina ja sinne laitettiin isot pellit piirakoineen. Kaali-, riisi-, rahkatai omenapiirakat, mitä milloinkin sattui olemaan. Uuni oli tiilistä tehty ja uunin päällä sai lämmitellä. Sai siellä nukkuakin, vanhukset siellä luitaan lämmittelivät. Ja kun lapsilla oli vatsa kipeä, niin ainoa hoito oli, että mene uunin päälle ja lämmitä. Jouluaamuna kun äiti laittoi ruokaa, me lapset koristeltiin kuusi. Isä teki puusta ristikon, kuusenjalan. Kynttilät olivat oikeat, ja ne laitettiin rautalangalla kierrettyinä kuusen oksalle. Koristeet tehtiin itse, valkoisesta paperista, ei ollut muuta. Helmet, liput ja mitä muuta osattiin. Koristeena kuusessa oli myös pikku keksejä, rinkeleitä ja karamellejä. Lapset opettelivat jouluksi runoja, sillä aina kun lapsi lausui runon tai lauloi, niin sai ottaa kuusesta makeisen. Lahjoja ei tehty. Muistan senkin, kun oljet laitettiin kuusen alle ja illalla juhlittiin. Äiti luki evankeliumia ja yhdessä laulettiin joululauluja, esimerkiksi Kas yöllä paimenille, Synkkä yö maan peitti aivan, Terve oi joulu, Kellot kaikuu.... Kaikkein mieluisimmat laulut olivat Enkeli taivaan ja Joulupuu on rakennettu, jota lapset kävivät rinkiin laulamaan. Vaan kaikki tämä joulujuhlan vietto oli vain oman kodin seinien sisällä. Tummat verhot laitettiin ikkunoihin. Mutta nyt ehtoopuolella elämääni saan kuulla vapaasti Jumalan sanaa ja oppia sanasta. Saan avoimesti ja iloisesti viettää Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Tästä kaikesta, ja se on paljon, saan kiittää teitä rakkaat suomalaiset. Olen asunut Suomessa 12 vuotta ja olen vain kiitollinen itseni ja perheeni puolesta. Ja kiitos teille Suomen kansalle kaikkien niiden inkeriläisten puolesta, jotka asuvat Suomessa ja omistavat inkeriläisen sielun. Jumala siunatkoon meitä kaikkia ja varjelkoon. Toivotan kaikille siunattua tulevaa joulujuhlaa! ELSA SUSI Gesterby
• 32 TV SU 21.12. ­ KE 24.12. N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat 19.05 Prisma: Emon kohdussa 20.00 Sään armoilla: ennustaminen 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Thomas 22.10 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Jumalaa ei ole! 22.40 K-reppu: Pahan askelilla 23.00 Tv-uutiset 23.05 Priima 23.50 Presidentin kanslia 00.05 Ulkolinja: Putkimies palaa Puolaan 01.00 Euronews 01.10 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Joulukalenteri 06.57 Mio Mao 07.02 Pikku prinsessa: Ne ovat minun 07.18 Piparkakkukaupunki: Hiirille kelpaava joulu 07.23 Meillä asuu: Kissa 07.30 Tonttutupa: Villapallo 07.39 Pikku tarinat 07.44 Neppajymykerho 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.18 Joulu Valhallassa 08.43 H.C.Andersen: Kirppu ja professori 09.09 Joulupukki ja noitarumpu 10.00 Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä 11.40 Lapset laulavat lapsille 12.47 Tankista Reinikaiseen 13.15 Sirkus 14.00 Se on siinä 14.30 Ihana Elisa 15.20 Matkapassi special: Chile 16.10 McLeodin tyttäret 17.00 Harri ja dinot 17.21 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri 18.00 Oikea kysymys 18.25 Mistralin tuulet 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Muuttohaukantie 19.50 Kotikokit 20.20 Pirunpeltoa kohti 20.25 Lentävät poliisit 20.55 Suomi vuonna 2030 21.25 Skithouse 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Raja - the Border 22.50 Mental Sport 23.25 Hädän hetkellä 00.08 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana 16.10 Arkistohelmiä 16.44 Närbild 17.14 Kortnytt 17.15 Lockie Leonard 17.40 Siskoni ja minä 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.30 Liikkeellä luonnossa: Karhun todelliset kasvot 19.00 Suuri unelmani: Juoksija 19.30 Meriseikkailu 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 Strömsö 21.10 Taiteilijan muotokuva: Kuka oli Gaby Ross? 21.40 Dok: Salaperäinen Lagerfeld 23.06 Oddasat 23.20 Homo sapiensin matka 23.50 - 00.38 Liveä Abbey Roadilta Tiistai 23.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.10 Viihdekonkarit 10.30 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Jumalaa ei ole! 11.00 Tv-uutiset 11.05 - 11.55 Naapureita ja ystäviä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Jumalanpalvelus 14.05 Teräksen läpi - Kari Huhtamo 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.50 Coronation Street 15.55 Jaakko ja maailmanvalloittajat 16.30 Se päivä muutti Suomen 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Itse asiassa kuultuna: Kaarle Henrik Pentti 19.10 Dibleyn kirkkoherra 20.00 Tosi tarina: Sinnittelijät 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Oliver Twist 22.30 Miehiä, kirjeitä ja ongelmia 23.20 Tv-uutiset 23.25 Extras - Tahtoo tähdeksi kanssa 23.55 Prisma: Emon kohdussa 00.48 Euronews 00.58 - 04.00 Uutisikkuna Noitien aika FST5 sunnuntai 21.12. Dokumenttisarja, joka sisältää Jan Guilloun kirjaan Noitien asianajaja perustuvia dramatisoituja kohtauksia. Tuotanto: Troja Television 2006. YLE Kuvapalvelu Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä TV2 maanantai 22.12. Inger Nilsson (kuv.) on koko maailman aidoin Peppi. Peppi saa pullopostia, jossa hänen isänsä, kapteeni Pitkätossu kirjoittaa joutuneensa merihätään jossain Etelämerellä. Reipas Peppi säntää oitis ystäviensä Tommin ja Annikan kanssa pelastusmatkalle. YLE Kuvapalvelu 02.00 - 06.00 Joulutervehdys 07.31 Pikku tarinat 07.40 Neppajymykerho 07.45 Joulupukin kuumalinja 08.15 Joulukalenteri 08.20 Joulupukin kuumalinja 08.45 Pikku prinsessa 09.05 Joulupukin kuumalinja 09.35 Erilainen muori 09.50 Joulupukin kuumalinja 10.20 Leon talvi 10.45 Joulupukin kuumalinja 11.15 Lumiukko 11.45 Joulu Valhallassa 12.10 Apassionata: Ovations 13.00 Ikuiset ystävät - jouluvaloa 14.15 Eläimellistä menoa 14.40 Orankien turvakoti 15.40 Saiturin joulu 17.00 Joulupukin joulukonsertti 18.00 Jari Sillanpää: Naapurin poika 18.50 Estradilla: MeStarat JouluShow 20.10 Joulu-Jopet remix 2 20.40 Kummelin Joulu 21.05 Punainen lanka 21.50 Tv-uutiset 22.00 Julie - intohimona elämä 23.40 Dokumenttiprojekti: Buddhan lapset 01.15 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana Sunnuntai 21.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Ganges 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Kulttuurikuntoklinikka 12.35 Paratiisi 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Viikko viitottuna 13.20 Prisma: Emon kohdussa 14.10 Miehemme Nirvanassa 14.20 Hymy Pyllyyn 14.50 Serranon perhe 16.10 Historiaa: Egyptin kadonnut kaupunki 17.00 Tv-uutiset 17.08 Waterloo Roadin koulu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 - 18.20 Urheiluruutu 18.25 Se päivä muutti Suomen 18.55 Hercule Poirot: Kissa kyyhkyslakassa 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ostarin joulu 22.15 Van Veeterenin rikostutkimukset (K15) 23.00 Todella upeeta 23.30 Uusi Kino: Ilmaista punssia 23.35 Uusi Kino: Hützovinan pillipiipari 00.40 Euronews 00.50 - 04.00 Uutisikkuna 15.50 Mäkihyppyä: Maailman Cup 16.50 Pilanpäiten 17.00 Perheen kalleudet 17.30 Simpsonit 18.00 Tukka auki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas 20.00 Idols 20.55 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Murhaajan jäljillä (K15) 23.35 K-Ville 00.25 Matkalla tuhoon 9/11 01.35 Lumilautailua: Frontside 3 02.05 Jouluvisa 03.20 - 05.50 MTV3 Jouluchat Nelonen 08.25 Lumilyhty-joulukalenteri 08.30 Kaikki rakastavat Raymondia 09.00 Nigellan joulukeittiö 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Food Club 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 October Road 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Inno 21.00 NCIS Rikostutkijat 22.00 4D: Tuhoisa liikalihavuus 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.20 Frasier 23.50 Start! 00.20 Jericho 01.15 Ostosruutu 01.45 - 08.55 Älypää-TV Nelonen 07.05 Ostosruutu 08.55 Lumilyhty-joulukalenteri 09.00 Jamien kotona 09.30 Sisustustiimi 10.30 Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.30 Eläinkunnan ennätykset 12.30 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Whistler 16.30 Talent USA 17.30 Usko tai älä 18.30 Meidän isä on parempi kuin teidän isä (USA) 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Pelkokerroin 21.00 Elokuva: M:I III - Vaarallinen tehtävä III (K15) 23.25 Nelosen uutiset ja sää 23.35 IS Urheilu-uutiset 23.45 Lost (K15) 00.40 Navigare 01.10 Ostosruutu 02.10 - 07.00 Taitopeli.com TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Joulukalenteri 06.58 Piparkakkukaupunki: Tähti, jota ei melkein ollut olemassa 07.00 Pikku prinsessa: Minä tahdon kelkan 07.15 Ketunleipää: Kuka söi kukan? 07.20 Eki eläinlääkäri: Ankkamäen joulu 07.35 Tonttutupa: Tuikun koti 07.43 Pikku tarinat 07.45 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.20 Joulu Valhallassa 08.45 H.C.Andersen: Kuusi 09.10 Lauran joulutähti 10.00 Muumipeikko ja Pyrstötähti 11.10 Eläinsairaala 11.40 Riskirajoilla: Vedenalainen Karibia 12.10 Kotikokit 12.40 Lähellä syntiä 14.15 Uutisvuosi 14.20 Suomi vuonna 2030 14.50 - 16.55 Ihmeellinen on elämä 17.00 Vekarat! 17.23 Pikku Kakkonen 17.52 Joulukalenteri 18.00 Oikea kysymys 18.25 Mistralin tuulet 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Mikronesian syvyyksissä 20.12 Metsolat 21.00 Elli 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Julie - intohimona elämä 23.45 Dokumenttiprojekti: Tasmanian paholainen 00.40 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.01 Piilosana MTV3 06.00 Joulutervehdys 08.00 Ti-Ti Nalle: Kimpsut ja kampsut 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja 10.30 Emmerdale 10.55 Madagascar 12.25 Shrekin vihreä joulu 12.50 MTV3.doc: J.K. Rowling 13.40 Ensisilmäyksellä 14.05 Miehen puolikkaat 14.30 Villi Pohjola 15.20 Idols 16.10 K-70 17.00 Nigel Marven miekkavalaiden saarilla 17.55 MTV3.doc: Merikotkan reviirillä 18.25 Viking Lotto, KeskiviikkoJokeri ja Keno 18.30 T.i.l.a. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Samu-Sirkan joulutervehdys 20.05 Kirkon Ulkomaanavun NaistenPankin joulukonsertti 21.00 Sideways (K15) 23.15 Myytinmurtajat 00.10 Kolmas kivi auringosta 00.35 - 06.00 Joulutervehdys MTV3 05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Tunteita ja tuoksuja 10.00 Jouluvisa 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.35 Joulutervehdys 13.15 Kukkulan kuningas 13.40 Alppihiihdon maailmancup: Alta Badia 14.55 L.A. Law 15.50 Jouluvisa 16.30 Uutiset 16.35 K-70 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Elixir 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Elixir 20.00 Tukka auki 20.56 Kenon arvontatulos 21.00 Yhdeksän Uutiset 21.10 Tulosruutu 21.20 Miss FBI - aseistettu ja ihana 23.25 E! Entertainment Specials: Sandra Bullock 00.15 Miehen puolikkaat 00.40 Jouluvisa 01.55 - 05.50 MTV3 Jouluchat FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 16.45 Taiteilijan muotokuva: Kuka oli Gaby Ross? 17.14 Kortnytt 17.15 Meriseikkailu 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.30 Dok: Kaipuun antagonisti 19.30 Danni 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 Dok: Karjalaisten kolme kaupunkia 20.54 Hiirten jouluaatto 21.00 Vuosi pelkkää vastamäkeä 21.30 Piirka ja naapurit 22.00 Höök (K15) 22.58 Koiravaljakko 23.05 Ratatosk 23.35 Oddasat 23.50 - 00.44 Mark Knopfler TV2 04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 Unna Junná 08.00 PIKKU KAKKONEN 08.01 Mainio Manu 08.26 Samu ja Salla: Kuinka monta minuuttia on jouluun? 08.51 Joulukalenteri 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Television orjat 09.16 Poinzi 09.33 Joulu Valhallassa 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Kalle Mestarietsivä 10.55 Pieni talo preerialla 12.05 Kakkosen Urheilusunnuntai: klo 12.05 - 18.15 12.10 Ampumahiihdon mc: Miesten viesti 13.35 Yhdistetyn maailmancup 14.35 Jumppa: Venyttely 15.05 Ampumahiihdon mc: Naisten viesti 16.35 Yhdistetyn maailmancup 17.10 Hiihdon maailmancup: Joukkuesprint 18.15 Grönholm Suomesta 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen talvisää 19.10 Lassie 20.45 Ikimuistoinen: Danny 21.00 Ihana Elisa 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Älä katso 23.05 Jopet-show 23.35 Yle Live: Maailman suosikit 2008 01.05 Sopranos (K15) 01.55 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana FST5 10.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 10.30 Unna Junná 10.45 Jos olisit minä 11.00 - 11.04 Opettaja.tv: Ötököitä kaapeissa ja komeroissa 15.00 Le Clézio, kirjallisuuden nobelisti 15.30 Itzhakin jouluevankeliumi 16.00 - 16.29 Seportaasi: Kesälapset 16.35 Kulttuuriprofiili: Tero Laaksonen 17.05 Strömsö 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Kilpajuoksu Etelänavalle 19.22 Ilmamatka Euroopan rannikoille 19.30 Närbild 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Vieraana Strömsössä 20.50 Dok: Karjalaisten kolme kaupunkia 21.50 Noitien aika 22.35 - 23.24 Liveä Abbey Roadilta Keskiviikko 24.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Planeettamme Maa 09.00 Tv-uutiset 09.05 Laakson kuningas 10.00 Viihdekonkarit 10.20 Varpunen jouluaamuna 11.00 Tv-uutiset 11.05 Ekumeeninen joulu 11.55 Suomen Turku julistaa joulurauhan 12.10 Ostarin joulu 13.10 Tv-uutiset 13.15 Tähdet 13.45 Avara luonto: Ganges 14.35 Kauriinvasa 15.00 Tv-uutiset 15.05 Päivä ilman sotaa 17.00 Tv-uutiset 17.05 - 17.55 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.20 Pohjoisen karhut 19.10 - 19.25 Veteraanimuistoja 19.30 Pokka pitää 20.00 Joulu Halosenniemessä 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Joulu Halosenniemessä 22.15 Kotikatsomo: Lacrimosa 23.50 Kotikatsomo: Thomas 01.00 Jouluyön messu 03.00 Euronews 03.10 - 04.00 Uutisikkuna Nelonen 09.15 Lumilyhty-joulukalenteri 09.30 Kaikki rakastavat Raymondia 09.55 Elokuva: Nalle Puh ja Möhköfantti 11.10 Elokuva: S Club ja kaksoisolentojen salaisuus 12.55 Elokuva: Tokyo Godfathers löytölapsen arvoitus 14.50 Elokuva: Äiti lakossa 16.45 Tomi Metsäketo - Kaikki laulut vievät Roomaan 16.50 Elokuva: Kolmetoista päivää 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 Elokuva: Sininen laguuni 21.40 Elokuva: Auringonlaskun katu (K15) 23.45 Veikkauksen pelit 23.50 Frasier 00.20 Kidnapattu 01.15 Ostosruutu 01.45 - 08.35 Taitopeli.com Nelonen 07.00 Digimon Tamers 07.25 Myry 07.45 Karhulan nukkesairaala 08.05 Lumilyhty-joulukalenteri 08.10 Kaikki rakastavat Raymondia 08.35 Tori & Dean 09.00 Nigella 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Sisustustiimi 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Nigellan joulukeittiö 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 October Road 18.00 Tanssi, jos osaat! 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Ruma Betty 21.00 Californication (K15) 21.40 Californication (K15) 22.15 Californication (K15) 22.50 Californication (K15) 23.25 Nelosen uutiset ja sää 23.35 IS Urheilu-uutiset 23.45 Frasier 00.15 Päivä armonaikaa 01.10 Ostosruutu 01.40 - 08.25 Taitopeli.com MTV3 05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Jouluvisa 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.35 Joulutervehdys 13.55 Alf 14.25 Jouluvisa 14.55 Teho-osasto 15.50 Jouluvisa 16.30 Uutiset 16.35 K-70 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Uniikki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Uniikki 20.00 Rakkauden anatomia 21.00 Ihana mies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 C.S.I. 23.25 C.S.I. 00.20 Kolmas kivi auringosta 00.45 Voittopotti Late Night Maanantai 22.12. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.10 Viihdekonkarit 10.30 - 10.52 Viihdekonkarit 11.00 Tv-uutiset 11.05 - 11.55 Naapureita ja ystäviä 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Ykkösaamu 13.45 - 14.25 Arvoisa herra Tarzan 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.50 Coronation Street 15.55 Pisara 16.00 A-zoom 16.30 Kuningaskuluttaja 17.00 Tv-uutiset 17.08 Naapureita ja ystäviä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Mies ja auto: Popeda FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 11.55 - 12.10 Suomen Turku julistaa joulurauhan 15.52 Dok: Karjalaisten kolme kaupunkia 16.22 Joulupukki ja noitarumpu 17.15 Danni 17.45 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 TV-nytt 18.25 Hiirten jouluaatto 18.30 Kun haikara pettää 19.00 Vuosi pelkkää vastamäkeä 19.30 Karl-Bertil Jonssonin jouluaatto 19.53 Viikinkijuhlat 20.00 Elokuva: Kiipeilijätyttö 21.25 Elokuva: Fanny ja Alexander 00.25 - 00.55 Suuri unelmani: Juoksija MTV3 06.00 Se Oikea 07.15 Tomi Traktori 07.30 Pellekaija Pum ja Varaventtiili 07.50 Pellekaija Pum ja Varaventtiili 08.10 Pokémon 08.35 Transformers Animated 09.05 Kids Top20 09.30 Joka kodin asuntomarkkinat 10.05 T.i.l.a. 10.35 Hullu kokki Piemontessa 11.05 Salatut elämät 11.35 Salatut elämät 12.05 Joulu Mielelle -konsertti 13.00 Alppihiihdon maailmancup: Alta Badia 14.30 Mäkihyppyä: Maailman Cup 15.40 Jääkiekkoa: Nuorten MM TV2 04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Milja 07.00 Piparkakkukaupunki: Hiilisilmät 07.06 Pieni Harmaakani: Metsän joulu 07.19 Satu ja Matti joulutunnelmissa 07.20 Tonttutupa: Joulu FST5 06.00 - 10.00 God morgon med Alaget
• 34 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Heijastinkeiju taikoo lapsia näkyväksi Valkoiseen pitsipukuun sonnustautunut säkenöivä satuolento on kiertänyt päiväkoteja Mikkelin ja Joensuun alueella taikomassa lapsia näkyväksi osana Liikenneturvan heijastinkampanjaa. Valistusluennon sijaan keiju juttelee lasten kanssa heijastimen käytön tärkeydestä, liikennesäännöistä, turvallisesta tien ylityksestä sekä maantien ja leikkipaikan eroista. Liikenneasioiden opettelu heijastinkeijun kanssa on lapsista mukavaa. Lasten kanssa voidaan käydä läpi tärkeimpiä liikennesääntöjä, liikennemerkkejä ja vähän turvalaitteiden käyttöäkin, vaikka pääasiana onkin nimenomaan hämärän ajan näkyminen ja näkeminen. Lapset saavat aina myös kotitehtävän: Heijastinkeijun käynnin jälkeen he varmistavat, että vanhemmilla ja isovanhemmillakin on heijastimet kaikissa ulkoiluvaatteissa. Liikenneturvan kouluttaja Kaija Tikkanen ideoi heijastinkeijun kuusi vuotta sitten vastaiskuna kalvosulkeisille, joilla ei nuoren yleisön mielenkiintoa pidetä yllä. Viime syksynä keiju starttasi ensimmäiselle kiertueelleen Pohjois-Savossa tavaten 800 lasta. Jokainen Liikenneturvan aluetoimisto on nyt saanut oman keijupuvun, jota koulut ja päiväkodit voivat lainata veloituksetta. Aluetoimistot opastavat puvun käytössä ja antavat samalla toimintavinkkejä liikenneasioiden käsittelyyn lasten kanssa. HEIJASTINKEIJU taikoo. Auto joulukuntoon Moni sukkuloi joulun pyhät autolla sukulaisten välillä ja tällöin on tärkeää, että menopeli on talvikunnossa. Talvirenkaat ovat vain yksi talven pakollisista tarkistuksista. Kuun alusta auton alla on pitänyt pyöriä talvirenkaat. Olivat ne sitten nastat tai kitkat on renkaiden kuntoa syytä tarkkailla varsinkin jos lähdit liikkeelle jo useamman talven nähneillä renkailla. tarkista, että nastat ovat vielä toimivassa kunnossa, eivätkä irronneet tai painuneet renkaiden sisään. Entä millaiset ovat renkaiden paineet? Katso myös varapyörän kunto, sillä koskaan et tiedä milloin sitä tarvitset. On ikävää jos aaton tunnelma latistuu menomatkalle. Kesän jälkeen on syytä tarkistaa auton nesteiden pakkaskestävyys. Jäähdytysnesteen ja lasinpesunesteen tulisi kestää pakkasta. Tuulilasin pyyhkijöiden kuntokin on hyvä syynätä, sillä joululiikenteessä on viime vuosina lentänyt yhä useammin myös loska. Ja kun olet jo jalkautunut konepellin tuntumaan, vilkaise samalla miltä näyttävät ajovalot, toimivathan vilkut ja palavathan pitkät? Putsaa valoista lika ja pöly. Loskaan ja lumeen kannattaa varustautua kunnon lumiharjalla ja jääraapalla. Jos kuitenkin satut haaveriin tai auto vaan lyö hanskat tiskiin kesken matkan, olet tyytyväinen kun varasit mukaan lämmintä vaatetta. Kun voi vetää pipon korville ja lämpimät rukkaset käteen, on helpompi pähkäillä miksi menopeli hyytyi tai mistä saisi apua. Tienposkessa on turvallisempaa olla jos sinut havaitaan jo kaukaa. Heijastinliivit kulkevat onneksi mukana kätevästi. Liikenneturva on kerännyt linkkejä ja ohjeita turvallista matkaa suunnitteleville autoilijalle. Matkaan voit varautua mm. näin: ­ Mieti etukäteen tuleva ajoreittisi ja seuraa säätiedotuksia. ­ Huolehdi, että autosi varustus on kunnossa. ­ Opettele ennakoiva ajotapa. Riittävä turvaväli on tärkeä. ­ Muista, ettet ole tien päällä yksin. Toisten huomioiminen liikenteessä tekee kaikkien matkasta joustavan. ­ Väsyneenä ei auton rattiin kannata lähteä. Tauot auttavat jaksamaan pitkänkin matkan. Se helpottaa myös lasten kanssa liikkeellä oloa. Mitsuille aito viiden vuoden takuu 1.1.2009 jälkeen rekisteröidyille Mitsubishi-henkilöautoille myönnetään 5 vuoden/150.000 kilometrin täystakuu. Uusi pitkä takuu ei vaikuta huoltohintoihin ja on voimassa, vaikka auton omistaja vaihtuisi takuuaikana. Mitsubishi oli Suomessa ensimmäinen automerkki, joka otti käyttöön 3 vuoden/100.000 kilometrin takuun 1.1.1988. Vuoden 2009 alusta takuu pitenee 5 vuoteen/150.000 kilometriin. Takuu koskee kaikkia 1.1.2009 jälkeen rekisteröityjä uusia Mitsubishi-henkilöautoja lukuun ottamatta Lancer Evolution -mallia. Luvanvaraiseen ammattikäyttöön rekisteröidyissä autoissa (esim. taksit) takuu on jatkossakin normaali Eurotakuu eli 2 vuotta ilman kilometrirajaa. 5 vuoden takuun piiriin eivät kuulu auton normaalissa käytössä kuluvat osat esimerkkeinä kitkapinnat, tuulilasinpyyhinten sulat, suodattimet tai hihnat. Mitsubishi-malliston maalitakuu on 1.1.2009 jälkeen samat 5 vuotta /150.000 kilometriä ja korroosiotakuu 6tai 12 vuotta mallista riippuen. Takuun voimassaolon edellytyksenä on auton huollattaminen Suomessa voimassa olevan huolto-ohjelman mukaisesti Mitsubishin vähimmäisvaatimukset täyttävässä huoltokorjaamossa. Takuun piteneminen ei vaikuta huoltohintoihin tai -väleihin. Omistajanvaihdos ei vaikuta takuun jatkumiseen. Mitsubishien luotettavuudesta jokapäiväisessä käytössä todistavat esimerkiksi Saksan autoliiton ADAC:n kokoamat tiedot vuoden 2006 ­ 2008 tiepalvelutapahtumista Saksassa. Mitsubishi Colt oli pienten perheautojen luokassa kaikkein luotettavin, sillä vuosimallien 2005, 2006 ja 2007 Colteista löytyi liikenteessä keskimäärin vain yksi vika tuhatta käytössä olevaa autoa kohti. Pienten ja keskikokoisten tila-autojen luokan paras puolestaan oli Mitsubishi Space Star. Joulun ja uudenvuoden aukoloajat Julens och nyårets öppettider Myymälä / Butiken: Keittiö / Köket: 24.-26.12. suljettu/stängt 24.12. 25.12. 26.12. 10-15 10-15 8-16 8-16 8-16 8-16 8-14 31.12. 1.1. 2.1. klo/kl. klo/kl. klo/kl. klo/kl. klo/kl. klo/kl. 8-18 9-22 9-22 6-22 9-22 6-22 Nasta lasissa ja lasi rikki? Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata. Peugeot ja Bosch kehittävät hybridejä Peugeot ja saksalainen Robert Bosch GmbH ovat sopineet strategisesta kumppanuudesta dieselhybridien tekniikan suunnittelussa. Bosch on mukana kehittämässä, valmistamassa ja toimittamassa sähkömoottoreita ja muuta elektroniikkaa Peugeotin dieselhybrideihin. Peugeot valmistaa yhtä Euroopan ja samalla koko maailman vähäpäästöisintä automallistoa. Tavoitteena on säilyttää tämä asema tulevinakin vuosina. Pariisin autonäyttelyssä 2008 esiteltiin Peugeot Prologue konseptiauto, jossa käytetään edistyksellistä dieselhybriditeknologiaa. Kyseessä ei ole pelkkä unelma, vaan konseptiautossa käytetty tekniikka tulee myyntiin viimeistään vuonna 2011. Dieselhybridi-teknologia on avainasemassa Peugeotin ympäristöstrategiassa. Niinpä tämän teknologian kehittäminen ja valmistaminen on yksi lähiaikojen suurimmista haasteista. Boschilla on kokemusta hybriditeknologiasta jo yli 30 vuoden ajalta ja se valmistaa niin akkuja, sähkömoottoreita kuin tarvittavaa ohjauselektroniikkaa. Boschin ja Peugeotin välisen läheisen yhteistyön avulla pystytään hyödyntämään molempien yhteistyökumppanien suunnittelu- ja muotoilutiimien tiedot ja taidot, ja näin optimoimaan ja nopeuttamaan hybridijärjestelmän kehitystä.Peugeot uskoo pystyvänsä nyt solmitun sopimuksen avulla tuomaan nopeasti ja kustannustehokkaasti myyntiin teknisiä ratkaisuja, joiden avulla on mahdollista alentaa automallien CO2-päästöjä entisestään. 31.12. 1.1. 22.12. 23.12. 29.12. 30.12. 31.12. 1.1.-4.1. klo/kl. klo/kl. Huolto / Service: klo/kl. klo/kl. 24.-28.12. suljettu/stängt klo/kl. klo/kl. klo/kl. suljettu/stängt 17.12.-23.12. Aamupalalla joulupuuroa mantelin kera. Julgröt med mandel till frukost. Ilmainen tarkastus, nopea korjaus! Ett lunchpresentkort till den som hittar mandeln. Kirkkonummi/Kyrkslätt, Munkinmäentie/Munkkullavägen 25. Myymälä/Butiken puh./tfn. 010 442 6761. Huolto/Service puh./tfn. 010 442 6763.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 99 ­ 21.12.2008 35 www.kirkkonummensanomat.fi Suomenhevonen on mahdollisuus hevostaloudelle Nuoret suomenhevoset viitoittavat tietä rodun tulevaisuudelle. Kuvassa kriteriumfinalistit Joiheri ja Linkkori. Kuva: Irina Keinänen. Suomenhevonen on merkittävä osa suomalaista hevosurheilua- ja elinkeinoa. Kansallishevosen elinvoimainen tulevaisuus halutaan varmistaa koko hevosalan kattavan yhteistyön voimin. Ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan on koottu Suomen Hippos ry:n johdolla vuoden 2008 aikana. Suomenhevosia on n. 20.000 eli kolmasosa koko Suomen hevosmäärästä. Suomenhevosista lähes 90 % kasvatetaan ravihevosiksi. Raviurheilu on suomenhevosen tukijalka tulevaisuudessakin. Suomenhevonen tuo väriä ja monipuolisuutta tähän maamme toiseksi seuratuimpaan urheilulajiin. Suomenhevosravureiden kimppaomistamisen kasvun uskotaan luovan mahdollisuuksia hevoskasvatukselle sekä valmennus- ja kilpailutoiminnalle. Käytännön kilpailutoiminnan haasteita lähdetään tulevaisuudessa ratkomaan entistä aktiivisemmalla omistajien, valmentajien, raviratojen ja Suomen Hippoksen välisellä yhteistyöllä. Suomenhevosen ratsastuskäyttö on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Kiinnostusta on yhä enemmän myös suomenhevoseen käyttöön mm. matkailu- ja virkistyspalveluissa. Ainoana kotimaisena hevosrotuna suomenhevonen on kilpailuvaltti hevosalan yritystoiminnalle. Käytännön ratkaisuja kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen hyvin koulutettujen suomenhevosratsujen osalta kuitenkin tarvitaan. Haasteena on usein koulutettujen käyttöön soveltuvien suomenhevosratsujen saatavuus. Työhevoseen kohdistuu kysyntää etenkin hyvän luonteen ja toimivuuden kautta. Perinteiden vaaliminen on tempaissut mukaansa yhä useampia nuoren sukupolven edustajia. Nyt valmistuneessa selvityksessä pitkän tähtäimen toimenpiteenä on nostettu esille suomenhevosen järjestelmällinen kansainvälistäminen, joka tuo mahdollisuuden suomenhevosen kasvatustoiminnalle ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnylle. Suomenhevosen kansainvälistymisellä tarkoitetaan suomenhevosten myyntiä ulkomaille, suomenhevosta osana kansainvälistä hevosmatkailua sekä raviurheilun osalta aktiivista pohjoismaista kilpailuyhteistyötä. Selvitysraportissa kuvattujen suomenhevoseen liittyvien toimenpide-ehdotusten tavoitteena on lisätä suomenhevoseen ja suomenhevospalvelutuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Kysynnän kasvu lisää liiketoimintamahdollisuuksia hevosalan yrityksille sekä kasvattajille ja tuo uusia harrastajia alalle. Ajatuksia ja ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan ­ selvitysraportti ja suomenhevosen viestintäsuunnitelma ovat luettavissa kokonaisuudessaan www.suomenhevonen.info sivuilla. LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi Kirkkonummen Urheilijat ry LIIKKEELLÄ JOULUN AIKAAN PERHIS-TOUHUTUNTI Lapset n. 1­4 v oman aikuisen kanssa. Su 21.12. klo 16.30­17.30 La 27.12. klo 16­17.00 Su 4.1. klo 16­17.00 LIIKUNTA-RALLI 5­8 v Su 21.12. klo 15.15­16.15 Su 28.12. klo 15.30­16.30 To 1.1. klo 17.30­18.30 Su 4.1. klo 15­16.00 PELIPÄIVÄT 7­12 v La 27.12. klo 14.15­15.45 Ma 29.12. klo 16­17.30 Pe 2.1. klo 16.30­18.00 Ma 5.1. klo 15­16.30 Ti 6.1. klo 15­16.30 Tervetuloa näille tunneille ilman ennakkoilmoittautumista. Kertamaksu 3 . Ryhmät kokoontuvat Gesterbyn koululla Pirkko Ruohonen-Lerner Lisämäärärahoja Itämeren suojeluun Eduskunta on tällä viikolla käsitellyt valtion vuoden 2009 talousarviota ja äänestänyt kansanedustajien tekemistä talousarvioaloitteista. Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (sit. ps.) on jättänyt yhteensä viisi muutosehdotusta valtion talousarvioesitykseen. Muutosehdotuksissa hän esittää lisämäärärahoja mm. Etelä-Suomen vesistöjen ja Itämeren suojeluun, pilaantuneiden maaalueiden kunnostamiseen ItäUudellamaalla sekä Pukkila ­ Mäntsälä -yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentamiseen. ­ Erityisen tärkeänä pidän vesistöjen ja Itämeren suojelua. Sekä merialueella että sisävesissä on nähtävissä selviä merkkejä vesiemme jatkuvasta liiallisesta ravinnekuormituksesta. Valtion rahoitusta tulisi lisätä vesiensuojelu- ja ympäristötyöhankkeisiin sekä maatalouden erityisympäristötukeen, Ruohonen-Lerner toteaa. Ruohonen-Lerner esittää lisärahoitusta myös vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen. TELINEJUMPPAPÄIVÄT 7­13 v Jumppamaksu 10 /kaikki päivät tai 4 /pvä. Ilm. viim. 31.12. lapset@kirkkonummenurheilijat.fi Jumppapäivät ovat: su 4.1., ma 5.1. ja ti 6.1. klo 13­15 Gesterbyn koululla JUMPPAA AIKUISILLE Maksu 3 /jumppa. Paikka: Gesterbyn koulu Päivä: Klo: Pe 26.12. 18.30­19.30 Joulubic La 27.12. 13­14 Joulubic Su 28.12. 17­18 Aerobic Ma 29.12. 18­19.15 Aerobic 19.15­20 Streching Ti 30.12. 19­20 Bodyjumppa To 1.1. 19­20 Uusi vuosi ­ uusi vyötärö! Kehonhallinta Pe 2.1. 18.30­19.30 Aerobic La 3.1. 13­14 Bodyjumppa Su 4.1. 17­18 Aerobic Ma 5.1. 18­19 Dancebic 19­20 Aerobic Ti 6.1. 19­20 Bodyjumppa KEVÄTKAUSI 2009 ALKAA VIIKOLLA 2 eli 7.1. alkaen viikko-ohjelman mukaisesti. Liikuntaryhmät löytyvät sivuiltamme www.kirkkonummenurheilijat.fi UUSIA RYHMIÄ/TILAA RYHMÄSSÄ mm: PALLOKERHO 5­6 v torstaisin Heikkilän koululla klo 17-17.45 TAAPEROJUMPPA 1­2 v ja aik. tiistaisin uimahallilla klo 10.30­11.10 POIKIEN TOUHUTUNTI 4­6 v lauantaisin Gesterbyn koululla klo 13­14.00 TENAVAJUMPPA 3­4 v maanantaisin Gesterbyn koululla klo 17.50­18.30 Ilmoittautumiset sähköpostitselapset@kirkkonummenurheilijat.fi tai 040-543 9069 (tekstiviestillä). SYVÄLIHASJUMPPA JATKUU JÄLLEEN: Ryhmä 1 Aloittelijat sunnuntaisin uimahallilla klo 15­16 Ryhmä 2 Jatko, edistyneet sunnuntaisin uimahallilla klo 16­17 Ilmoittautuminen ryhmässä paikan päällä. Tiedustelut aikuiset@kirkkonummenurheilijat.fi Tervetuloa liikkumaan !
• 36 N:o 99 ­ 21.12.2008 Kirkkonummen Sanomat Palvelemme jouluna seuraavasti: jouluaattona 24.12. klo 13 asti, joulupäivänä 25.12. ja Tapaninpäivänä 26.12. kiinni. Lauantaina 27.12. normaalisti ja su 28.12. klo 12 alkaen. Tuote-esittelyjä Senaattorissa Pyymäen leipää ti 23.12. klo 11.00-18.00 Joulukinkun paisto-ohjeen löydät www.k-supermarket.fi Tuoresuolattu Viljapossu kinkkuvalikoima parhammillaan. Kinkut ovat paistovalmiita ei sulatus tarvetta. Kaikki Senaattorin kinkut ovat kotimaista lihaa. Senaattorin Keittiön JOULULAATIKOT 6 Senaattorin 90 kg KARJALANPAISTILIHAT 9 ps 95 kg Pakattuna tuore LOHIFILEE Norja, 2 pkt/talous 5 95 kg Siemenettömät vihreät Brasilia, 500 g (3,98 kg) VIINIRYPÄLEET 1 99 rs rs -1,25 /3 rs 1 25 Jokisen Eväät SIIANMÄTI pakaste, Kanada, 100 g (49,50 kg) Ilman korttia 5,90 rs (59,00 kg) 4 95 rs -0,95 /rs Ruokamestarin tuore ruodoton LOHIFILEE Norja 10 90 kg Fazer MAKEISRASIAT 320-350 g (10,42-9,52 kg) Ilman korttia 11,25/3 rs (11,72-10,71 kg) yksittäin 3,75 rs 1000 3 upermarketist Hyvää joulua K-s ­ SIUNTION SAVUSTAMOSTA ­ KLEMENTIINIT Espanja, 1,5 kg (1,33 kg) Rico Abate fetel PÄÄRYNÄT Italia Red Delicious OMENAT USA Ridderheim HK:n 1 49 2 69 1 kg kg 99 MUIKUN MÄTI Tuore KIRJOLOHENMÄTI SIIAN MÄTI 99 90 39 00 79 00 kg kg kg SAVULOHIFILE GRAAVILOHIVIIPALE KYLMÄSAVULOHIVIIPALE 19 90 28 90 29 90 kg kg kg Valio Blue ­ PALVELEVALTA KALTISKILTÄ ­ Senaattorin MAALAIS- JA VIHERPIPPURI PATE MAKSAPAISTEIJA RITARI KERMAJUUSTO 300 g 17.75 kg STILTON JUUSTO Englanti SILLITARTAR GRAAVILOHIPALA 15 8 5 26 18 19 90 kg 90 kg 59 pkt 95 kg 90 kg 90 kg Hinnat voimassa ma-ke 22.-24.12. sekä Plussa-tuotteet 1.1.2009 asti. Palvelemme Vi betjänar KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320 Ark/Vard Lau/Lör 7­21 7­18 Kukkapiste