Helsinki-päivänä juhlittiin 1 EU-vaalit 2 Kontulan historiikki 3 Kulttuuriostari 4 Seniorikamut 5 Luontokohteet 6 Aikamatkalla 7 Kontulan kasvo 7 Sanataidetta ja musiikkia 8 Kontulan oma lehti PERJANTAI 28.6.2024 6 • 2024 KONTULASSA TAPAHTUU Katedraalimusiikkia! Tiistai 23.7. klo 19 Mikaelinkirkko Aleksanteri Wallius, urut. J.S.Bach, Vierne, Idenstam, Kujala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kelkkapuiston Nutakontti Kesä-heinäkuu ma-pe klo 13-19 Kivaa tekemistä ja yhdessä oloa kaikille nuorille, pääsääntöisesti 13-17 v, myös perheet ja muut toimijat ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan. Kesäkahvila Torstaisin klo 13-14.30 kesä-elokuu Mikaelinkirkon takapihalla Kesäistä kahvilatunnelmaa ja hyvää seuraa. Maksuton. Kahvilan yhteydessä on myös ilmaiskirpputori. Kontula hiljenee Monille toimijoille kesä tietää lomia ja toiminnan hiljenemistä. Näihin paikkoihin voi palata jälleen heinäkuun lopulla tai elokuussa: Kontulan uimahalli on suljettu 21.6.-28.7. D-asemalla ei ole toimintaa 15.-21.7. Yhteisötalo aukeaa uudestaan kesätauon jälkeen 11.8. Leikkipuistojen kesä Kontulan leikkipuisto Lammen sisätilat ovat remontissa, joten puistossa ei ole kesätoimintaa. Leikkipuisto Kiikku on heinäkuun kiinni. Molempiin voi silti mennä leikkimään ja seikkailemaan piha-alueelle! Kukkia ostarille Kontula-kollektiivi järjesti kukkaistutustalkoot ostarilla perjantaina 31.5. Ilanon terassin kukkalaatikot saivat uutta väriloistoa. Talkoolaisille tarjoilut hoiti D-asema. ?? Helsinki-päivänä juhlittiin Helsinki-päivänä juhlittiin O stariFestarin tapahtumia oli aamusta iltaan Kontula-aukiolla, nuorisotalon ja kirjaston edessä. Tarjolla oli tietoa ja kulttuuria, kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. LASTEN KANSSA ALOITETTIIN Nukketeatteri aloitti aamun ja Kontula-aukiolla oli hyörinää jo yhdeksän jälkeen. Maria Baric valmisteli esityksiä ja ehti siinä lomassa kertoa, että tapahtumaan odotettiin jopa 400 lasta. Ryhmä esiintyjiä valkoisine hansikkaineen kävi vilkkaasti läpi päivän ohjelmaa. Lapsille oli tekemistä myös iltapäivällä, kun kaupunki ja kirjasto levittäytyivät aukiolle. Siellä sai piirtää liiduilla ja puhaltaa saippuakuplia. Paperili uskoihin kirjoittivat omia lempi paikkojaan Helsingissä sekä lapset että aikuiset. Jonkun mielestä parasta oli Kontulan skeittihalli, joku toinen viihtyi linnunlaulun täyttämässä Kontulan metsässä. Lapuista tehty ketju ripustetaan kirjastoon. KAUPUNKI TARJOSI JÄTSKIÄ JA TIETOA Kaupunki tarjosi Kontulan 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi paikallisen jäätelötehtaan 3 kaverin jäätelöt 600 ensimmäiselle. Tunnissa jaettiin 500 puikkoa, alkuun jonotettiin, mutta jakelu sujui nopeasti. Kaupungin työntekijöiltä sai kysellä energiaasioista ja kaavoituksesta. Kävijöitä kiinnostivat mm. maalämpö ja kysymyksiä tuli jopa kaasulämmityksestä. Kaupunki on avannut taloyhtiöille energianeuvontapalvelun. Se tarjoaa neuvontaa kaikille ja on valinnut pilottikohteita energiatehokkuuden kehittämiseksi Kontulastakin. Kysymyksiin kaavoituksesta vastasi Laura Vilja kainen. Kontulaan tavoitellaan lisää asukkaita, varsinkin isojen teiden varsille. Kontula on jo nyt Suomen suurimpia lähiöitä, joten kaikki eivät toivo alueelle lisää asukkaita. Viljakaisen mukaan alue on kuitenkin iso, väkeä siis mahtuisi. Tavoitteet ovat vuoteen 2050. Helsingin kaupungin stadiluotsi Marjaana Jaranne oli jakamassa jäätelöä ja kertomassa OmaStadiehdotuksista. Roskaton Helsinki -projektin Börje-lokki muistutti roskien keruun tärkeydestä. KONTULALAISET OVAT VASTANNEET Helsingin yliopisto on toteuttanut asukas paneelin, jossa haastateltiin touko-kesäkuussa 2023 kontulalaisia. Sen tuloksia esiteltiin yliopiston pisteessä. Siinä tutkailtiin viihtymistä, luottamusta viranomaisiin ja muihin ihmisiin. Työn alla ovat ensimmäiset artikkelit aiheesta. Aineistoa on paljon ja se kattaa vastausten lisäksi analyysiä siitä, miten poikkeavat toisistaan eri ikäisten ja taustaisten ihmisten vastaukset. Niistä onkin kiinnostava kuulla. Lisätietoja julkaistaan myöhemmin myös Kon O’Starissa. KULTTUURIA UNOHTAMATTA Kontulan ostarista haaveillaan koko kaupungin kulttuuriostarina. Kulttuuria oli tarjolla Helsinkipäivässäkin. KAS! Kontula Art Schoolin Heidi Hänninen neuvoi ihmisiä maalaamaan Kontulan aurinkoa. Hän kertoi, että auringon maalaaminen Kontula-aukiolla on jokavuotinen tapahtuma, värit ehtivät haalistua seuraavaan vuoteen mennessä. Kirjasto oli järjestänyt mahdollisuuden saada hennatatuoinnin. Ilta päättyi Nuorisotalolla musiikkiin. Päivä tallentui lukuisiin valokuviin ja videoihin, joita voi katsoa some-kanavissa. ?? Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Kuningas Kustaa Vaasa allekirjoitti Helsingin perustamis asia kirjan 12.6.1550. HelsinkiSeura ehdotti, että päivää juhlit taisiin Helsinkipäivänä ja niin on tehty vuodesta 1959. Tänäkin vuonna kaupunki täyttyi tapahtumista, niin myös Kontula. Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille!
2 Kontulan oma lehti 28.6.2024 Teksti: Virve Obolgogiani K on O’Starin ensimmäisestä numerosta on nyt puoli vuotta. Kuusi numeroa on julkaistu ennen tätä kesäkuista ja olemme saaneet paljon positiivisia kommentteja. Halusimme selvittää laajemminkin lukijoiden mielipiteitä ja toteutimme kesäkuussa lukijakyselyn. Kysyimme, mitkä jutut kiinnostavat viime lehdessä ja mitä muita juttuja on jäänyt mieleen aiemmista numeroista. Oli tosi ilahduttavaa lukea vastauksista, että kaikki jutut kiinnostivat, toiset useampia, toiset harvempia luonnollisesti. Mutta mikään juttu ei jäänyt kokonaan ilman merkintöjä. Halusimme tietää myös. minkälaisista asioista vastaajat haluaisivat lukea jatkossa. Osa annetuista ideoista onkin jo työn alla. Kontulan ruokapaikoista olen alkanut kirjoittaa ja juttu julkaistaan seuraavassa Kon O’Starissa. Ulkoilualueistakin olemme suunnitelleet juttua pitkään. Nyt voitte lukea tästä lehdestä Katariina Kaarlelan kirjoituksen Kontulan luontokohteista. Kiitos muistakin hyvistä juttuvinkeistä! Niitä saa toimitukseen lähettää jatkossakin. Toiveissa luki myös: ”Jatkakaa samaan malliin oman kylän tapahtumista ja mainoksista.” Ehdottomasti tarkoituksemme on kertoa tapahtumista ja toivomme saavamme myös kylän toimijoita mukaan ilmoittamaan palveluistaan. Vastaajien keskuudessa paperilehti on suositumpi. Lähes puolet oli lukenut vain paperilehden. Kirjasto ja uimahalli olivat yhtä suosittuja noutopaikkoja. Ystävältä tai tutulta sen oli saanut 10 % vastaajista. Iloitsemme siitä, että lehti jatkaa elämäänsä, eikä päädy yhden lukijan jälkeen suoraan paperinkeräykseen. Toivotan kaikille kontulalaisille upeaa kesää ja mukavia lukuhetkiä tämänkin Kon O’Starin äärellä! Virve Ku va : To mm i To rp pa Pääkirjoitus kesäkuu 2024 Kontulan alueen sitoutumaton, kaikille avoin tiedotuslehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea näköis painoksena Lehti luukussa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/ kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 767 4212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Markku Tanttu TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani PAINO Trinket, Helsinki 2024 PAINOS 250 kpl Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy 26.7. Tilavaraukset 12.7. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Kiitos kaikille lukijakyselyymme vastanneille! Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin 20 euron lahjakortti. Voittaja sai valita kahdesta vaihtoehdosta lahjakortin Antalya Ravintolaan tai Kulttuurimyllyyn. Onnittelemme voittajaa Eeva Ilmarilaa! K ontula on jaettu kahteen äänestys alueeseen 047C ja 047D. Ensimmäinen eli Kontula A käsittää ostarin puoleisen alueen ja rajoittuu Kurkimäkeen, Kivik koon ja Vesalaan. Kontula B puolestaan alkaa Kontulantien itäpuolelta ja iso osa siitä on pientalo aluetta. Kun laskee näiden alueiden tuloksen yhteen, parhaiten pärjäsi Vasemmistoliitto 26,1 %, seuraavana tulevat Suomen Sosiali demokraattinen Puolue SDP 21,0 % ja Kokoomus 19,2 %. Jos tulosta katsotaan äänestysalue tasolla, B-alueella Kokoo mus kiri toiseksi ja SDP jäi kolmanneksi. A-alueella Vasemmisto liiton kannatus oli peräti 29,5 %. Helsingissä Kokoomus oli suurin puolue 26,2 %:lla, kuten koko maassa, Vasemmistoliitto oli toiseksi suurin 24 %:lla. Kontula ei kuitenkaan ollut suinkaan ainoa helsinkiläinen alue, jossa Vasemmistoliitto oli kärjessä, sellaisia oli alueita oli 76. Kokoomus oli suurin 79 äänestysalueella, Vihreille meni 10 aluetta ja SDP:lle kaksi. EU-VAALIT OVAT HENKILÖVAALIT Europarlamenttivaaleissa henkilöt korostuvat, koska koko maassa voi äänestää samoja ehdokkaita. Koko maan äänikuningatar Vasemmistoliiton Li Andersson sai eniten henkilö kohtaisia ääniä myös Kontulassa, 520 kpl. Seuraavaksi eniten ääniä sai SDP:n Eero Heinäluoma 245 ja kolmanneksi Kokoomuksen Mika Aaltola 110 ääntä. Jos katsotaan kumpaakin äänestysaluetta erikseen, Kontula A-alueella Pekka Toveri päihitti puoluetoverinsa Mika Aaltolan. KONTULAN ÄÄNESTÄJISTÄ 58 % ÄÄNESTI ENNAKKOON Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä alkoi sateisena 9.6.2024 ja oli syytä pelätä äänestysprosentin jäävän alhaiseksi. Toisaalta moni oli äänestänyt jo ennakkoon. Äänestysaktiivisuudeksi koko Suomessa tuli lopulta 42,4 % ja Helsingissä 56,0 %. Yleinen tapa on ilmoittaa vain Suomessa asuvien äänestäjien aktiivisuus, koska ulkosuomalaiset äänestävät harvakseltaan. Helsingin luku on hivenen korkeampi kuin edellisissä europarlamenttivaaleissa vuonna 2019. Korkein äänestysvilkkaus oli Suomenlinnassa, Munkkiniemessä ja Töölössä, yli 70 %. Kontulan ostarin puoleisella A-alueella äänesti 38,0 % ja pientalovaltaisemmalla B-alueella 46,6 % äänioikeutetuista. A-alueen taakse jäivät Jakomäki A (30,8 %), Kivikko A ja B, Vesala A ja B, Mellunmäki A, Mellunkylä sekä Vuosaari B. Äänioikeutettuja ovat Suomen kansalaiset ja sellaiset EU-maiden kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja jotka ovat ilmoittaneet Digija väestötietovirastolle äänestävänsä Suomen EU-vaaleissa. ?? EU-vaalit olivat Vasemmisto liiton juhlaa Kontulassa Europarlamenttivaaleissa Kontulan eri äänestysalueiden tulokset poikkeavat toisistaan, mutta voittajia olivat Vasemmistoliitto, SDP ja Kokoomus. He lsi ng in Ka rtt ap alv elu Teksti: Eija Kaurila Äänestysalueet kartalla
3 Kontulan oma lehti 28.6.2024 O starin alueen palveluita täydensivät mainiosti 1970 valmistuneet lisärakennukset, joihin sijoittuivat nuorisotilat eli Kontu-kerho, terveysasema, ravintola Kolmospesä ja uimahalli, jonka kaiuttimista sai kuulla mm. Rollareiden Satisfactionia ja Simon & Garfunkelin Ceciliaa. Kontukerho oli tarkoitettu 14-20 -vuotiaille ja jäsenkortin sai 50 pennillä. Sen varsinainen vetonaula oli disko, ensimmäisiä Helsingissä. NUORISO KAIPASI TEKEMISTÄ Vuonna 1970 Kontulassa asui 8 000 alle 20-vuotiasta ihmistä, ehkä puolet teini-iässä tai sen kynnyksellä. Mitä tekemistä heille oli tarjolla? Bussiyhteydet Helsingin keskustaan olivat aina vaan kehnot, joten tekemistä piti löytää kotikulmilta. Kontulan Urheilijat ja Kontulan Kunto tarjosivat liikuntaa ja urheilua. Kulttuuripalveluja ei juurikaan ollut. Siis mitä nuori tekee? Hän etsii kaveriseuraa. Aina se ei ole parasta mahdollista. Kontulassa kehittyi muutamien kovanyrkkisten tyyppien hallitsemia pieniä porukoita, jotka lietsoivat lievää pelkoa. Sana kopujen mennessä pahoiksi sanottiin: ”Tuu kujalle, niin katotaan, kuka on kuka. Kait sä uskallat?” ”Kujalla” tarkoitettiin Kontulan kujaa. Kovanyrkkiporukkaa oli vain hyppysellinen, mutta leimansa he painoivat. Kontukerhon liepeillä seilasi uutta tulevaisuutta enteilevää toimintaa. Huumeita oli saatavilla, jo vuonna 1970. Prätkiä viriteltiin, kierrokset tappiin, ja sitten menoksi. Jotkut testaukset tapahtuivat yöaikaan Kontulantiellä. Prätkäporukka sulki Porttitieltä Kontulantielle tulevan harvan liikenteen, ja saivat aikaan ostarin paikkeilta liki Kehätien risteykseen aukeavan suoran. Ja sitten mentiin. Tuttavani kertoo kaasutelleensa yhden huippuvauhdeista: 177 km/h. OSTARI ON LÄHIÖN NÄYTEIKKUNA Lähiöiden asukkaat asioivat pääsääntöisesti omalla ostarillaan. Niin se on Kontulassakin, vaikka esim. Itäkeskus on vienyt paljon asiakkaita. Kontulan ostarimme läpi tai asioillensa kulkee tuhansia ihmisiä joka päivä. Joillekin se on läpikulkupaikka, joillekin jopa oleskelupaikka. Ostari on lähiön keskeinen osa, joka antaa yhdenlaisen kuvan koko lähiölle. Valmistuessaan 1967 Kontulan ostari oli nähtävyys, jota tultiin katsomaan kauempaakin. Siellä oli avaraa, siellä oli Lasten Maailma, siellä oli paljon erikoisliikkeitä. Nyt ostari on pahasti nuhjaantunut. On hienoa, että sitä ollaan uudistamassa. KONTULAN MAINE Kontulaan oli muuttanut väkeä Helsingin keskustan ahtaudesta ja kehnoista asunto-oloista. Kontulan asukkaat olivat iloisia ja tyytyväisiä avariin asuntoihinsa ja uuteen lähiöönsä. Palveluiden puute hieman harmitti, mutta elämä Kontulassa oli hyvää. Erään legendan mukaan Kontulan kehno maine sai tuulta purjeisiinsa siitä, kun rikospoliisin petososaston apulaispäällikkö pahoinpideltiin Kontulassa 1973. Ilta-Sanomat kirjoitti siitä lehteen etusivun jutun. Sen jälkeen, ja jo sitä ennen, Kontula oli mainittu medioissa lähinnä varoittavana esimerkkinä ja pahana paikkana. Yhdeksi syyksi media nosti vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen sijoittamisen samalle alueelle. Media siis eriarvoisti ihmisiä. 1975 kirjailija Arto Paasilinna ennusti tulevaisuuden visiossaan, että lähiöt räjäytetään maan tasalle, mm. Kontula. 1960-80-luvuilta on vaikea löytää myönteisiä lehtiartikkeleita Kontulasta. Ja se on niin väärin. Helsingin Yliopistossa valmistui 2022 Linda Lampisen tutkielma Kontulan ostoskeskus suomalaisissa sanomalehdissä 1960-1980 luvuilla. Tutkielman nettiversion otsikossa lukee: ”Joutilaisuus ja ryypiskely kuuluvat ostoskeskuksen arkeen.” Tutkielman tiivistelmässä sanotaan varsin osuvasti: ”Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten vuosikymmeniä sitten tapahtunut uutisointi vaikuttaa nykyäänkin vallitseviin mielikuviin ja mielipiteisiin Kontulan ostoskeskuksesta. Kontulan ostos keskukseen liittynyt uutisointi oli ennen ostoskeskuksen avaamista ja heti avajaisten jälkeen hyvin positiivista ja odottavaista. Ostoskeskusta oli odotettu jo pidemmän aikaa ja sen tuomat palvelut nopeasti kasvaneelle, väestöltään suurelle lähiölle olivat enemmän kuin toivottuja. Uutisointi muuttui kuitenkin varsin nopeasti 1970-luvulle tultaessa. 1970luvulta lähtien pitkälle 1980-lukua uutisointi oli huomattavan negatiivista ja keskittyi lähinnä kritisoimaan koko aluetta ja sen asiakkaita.” Lampinen nostaa toistuvat aihekategoriat: a) alkoholi, b) nuorison käyttäytyminen, c) yleinen rauhattomuus. Hän lisää, että nuorison aiheuttama turvattomuus ostarin alueella väritti vahvasti 1960–1970-lukujen uutisointia. Lampinen toteaa myös, että kontulalaisten ja muualla asuvien näkemykset poikkesivat merkittävästi toisistaan. ASUKKAIDEN MIELIPIDE: KONTULA ON HYVÄ PAIKKA IHMISEN ELÄÄ! Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelija Olli Juntunen teki 2019 opinnäytetyönsä aiheesta Kamalan ihana Kontula – mitä Kontulasta ajatellaan ja mikä on totta? Opinnäytetyössään Olli Juntunen kertoo kontulalaisille esitetystä väitteestä ”Media on luonut Kontulasta huonon kuvan” – 72,8% vastaajista oli asiasta täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Kontulalaiset eivät ymmärrä median hinkua luoda Kontulasta huonoa kuvaa. Helsingin yliopiston toteuttamassa asukaspaneelin kyselyssä 2023 kontulalaisilta kysyttiin mm. ”Miten hyvin viihdyt Kontulassa?”. 83% vastaajista kertoi viihtyvänsä melko hyvin tai erittäin hyvin. ?? Kontulan lähiö ja sen maine kehittyi Teksti: Markku Tanttu Kontulan ostarin valmistuminen 1967 kohensi kontulalaisten palveluja paljon, ja lisää palveluja oli tulossa. Nuoriso aiheutti huolta. Media kohteli Kontulaa kylmin rukkasin. Kontula otsikoissa 1970-luvulla Lähde: Kansalliskirjaston arkisto
4 Kontulan oma lehti 28.6.2024 P aikallinen monitoimimies Larri Helminen oli kutsunut kaupunki aktiiveja ja -toimijoita Luuppiin keskustelemaan pian alkavasta OmaStadi-hankkeesta. Kaikkien mielestä Kulttuuri ostariksi nimetylle hankkeelle pitää saada toimintaa mahdollisimman pian. – Esimerkiksi kaksi vuotta on nuorten elämässä tosi pitkä aika, sanoo Kontulatutkija Pekka Tuominen, joka tuo keskusteluun Kontula Electronic -festarin ja kaupunkitutkimuksen näkökulmia. Nuorisotalon toiminnanjohtaja Sari Granö on samaa mieltä ja muistuttaa, että kontulalaisten nuorten äänestysaktiiviuus ratkaisi sen, että näin iso rahoitus ylipäänsä saatiin. Siksi nuoret ja heidän toiveensa on erityisen tärkeää huomioida, kun päätetään, mihin rahaa jaetaan. KONTULALAISET ITSE IDEAN TAKANA Apulaispormestari Paavo Arhinmäki kiittää Kontulaa ja kontulalaisia aktiivisuudesta kulttuurin alalla Helsingissä ylipäänsä: – En todellakaan ole täällä neuvomassa, mitä pitää tehdä. Nyt pitkän linjan vapaaehtoisuus ja omatoimisuus saavat ikään kuin kaupungin virallisen tunnustuksen. Koko Kulttuuriostarin idea nousi Kontulan omasta yhteisöstä. – Tällainen pitkän linjan tekeminen edustaa uudenlaista ajattelua koko OmaStadissa, Arhinmäki painottaa. KIRJASTOSTA HANKKEEN KOTIPESÄ Aiemmista kehittämishankkeista Kulttuuriostarin erottaa se, että tällä kertaa mukana on kokenut kulttuurituottaja, joka taitaa isojen hankkeiden koordinoinnin. Tuottaja tulee työskentelemään Kontulan kirjaston tiloissa, joka on ikään kuin hankkeen kotipesä. – Ensin järjestämme kuulemistilaisuuksia asukkaille. Vielä ollaan alkuvaiheessa, mutta elokuussa jysähtää, sanoo Anu Satukangas, Kontulan kirjastonjohtaja, hänkin pitkän linjan kaupunginosa-aktiivi. MONEN OSAN OSTARI Kontulan ostari on neljän kiinteistöyhtiön kokonaisuus, joka myllätään lähi tulevaisuudessa uuteen uskoon (lue Kon O’Starin juttu ostarin kehittämishankkeesta numerosta 4/2024). Tieto ostarin tilanteesta on ymmärrettävästi herättänyt huolta paikallisissa asukkaissa, niin myös tällä kertaa. Keskustelun lomassa pohdittiin varsinkin sitä, onko OmaStadi-hankkeella aidosti mahdollisuuksia toteutua kolmen vuoden aikana vai onko joku kenties vain pedannut itselleen työpaikkaa. – Kestää ainakin kolme vuotta, että kaava saadaan edes valmiiksi, joten mitään konkreettista ei ihan heti tapahdu, sanoo Ritva Tanner. Hän toimii ostarin kehittämishankkeen projektijohtajana ja on paikalla edustamassa Helsingin kaupunkia sekä vastaamassa kysymyksiin. Virpi Still puolestaan edustaa keskustelussa Diakonissalaitoksen D-asemaa. Hänen mielestään ostarissa on paljon potentiaalia ja sen erikieliset ja eri kulttuuritaustoista tulevat yrittäjät olisi tärkeää innostaa mukaan toimintaan. Still kertoo käyneensä juttelemassa eri yrittäjien kanssa ja että vastaanotto on heidän keskuudessaan ollut innostunut. Toisaalta hän pohtii, miten ihmiset, jotka puhuvat vain suomea, saataisiin käyttämään ostarin palveluja ylipäänsä. Kulttuuriostarin saama rahoitus voisi lisätä tietoisuutta ostarin palveluista kokonaisvaltaisesti Kontulassa ja lähialueilla. SYRJINNÄSTÄ VAPAASSA TILASSA ON KAIKILLE TILAA – Itse asiassa Kulttuuriostari on jo täällä, kiteyttää Heidi Hänninen, KAS!, Kontula Art Schoolin perustaja. OmaStadi-rahoituksen myötä Hänninen näkee mahdollisuuksia tuoda enemmän esille sitä, mitä Kontu lassa jo on. Tarvetta on edelleen matalan kynnyksen maksuttomalle tekemiselle, johon jokainen voi osallistua ilman pelkoa syrjinnästä – Kontulassa siinä on toistaiseksi onnistuttu hyvin. Kulttuuriostariostarille halutaan saada näkyvyyttä myös ostarin ulkopuolella. Larri Helminen pohtii uuden Kontula-dokumentin kuvaamista ja TeKon (Teatteri Kontula) Marko Lumikangas visioi: – Esimerkiksi Tarinoita ostarilta -tyyppinen pienimuotoinen ostarikävely voisi toimia tai sitten olisi hauskaa, jos TeKo tekisi tekoälytapahtumia. Maria Baric komppaa. Hän antaa täyden tunnustuksensa varsinkin kontulalaisten laajalle tapahtumaalan osaamiselle: – Larri ja kumppanit ovat onnistuneet luomaan toistuvia rakenteita ja kiinnekohtia, joten vuosikellon mukaisten tapahtumien toteuttaminen on täällä helppoa. MUUTTUVA JA UUDENLAINEN NUORUUS Kontulan kaltaisissa monikielisissä yhteisöissä nuoruus on erilaista kuin millaisena sitä on perinteisesti Suomessa tavattu ajatella. Länsimaisessa kulttuurissa nuoruuteen kuuluu oma tila ja irtautuminen perheestä ja vanhemmista. Sari Granö muistuttaakin, että nuorten oma kokemus ja toiveet on huomioitava, kun erilaisia tapahtumia suunnitellaan: – On paljon nuoria, jotka haluavat juhlia ja tehdä yhdessä perheen kanssa. Hän painottaa erityisesti sitä, että tällaisissa hankkeissa aikuiset yleensä kahmivat kaiken vallan. Nuorten innostaminen mukaan suunnitteluun ja tekemiseen tuskin edes onnistuu aikuisten ehdoilla. – Rahan jakamisen pitää olla reilua sukupolvien, kulttuurien, genrejen ja taidelajien välillä, Granö sanoo. Lopuksi Baric nostaa vielä keskusteluun sen, että kontulalaisia ei tarvitse erikseen vakuuttaa siitä, mitä kaupunginosassa saadaan aikaan. – Kulttuuriostari toisi ruohonjuuritason työtä isommin näkyville ja tarinoita esille. Se loisi mallin ja WAU!-efektin muulle Helsingille, hän summaa. ?? Kulttuuriostarin keskustelutuokio toi apulaispormestarin Kontulaan Teksti ja kuvat: Tiina Linna Apulaispormestari Paavo Arhinmäki veti mukavan määrän väkeä nuorisotila Luupin tasanteelle keskiviikkona 13. kesäkuuta. Keskustelutilaisuudessa innostunut joukko kaupunkielämän aktiiveja pohti, mitä kaikkea Kulttuuriostari kontulalaisille oikein tarkoittaa. Luupin ylätasanteelle oli kokoontunut aktiivisten keskustelijoiden joukko. Maria Baric (vas.), Heidi Hänninen, Pinja Valpuri, Marko Lumikangas (punaisissa sortseissa), Paavo Arhinmäki, Virpi Still, Ritva Tanner, Anu Satukangas, Anni Hapuoja ja Pekka Tuominen. Kuvan keskellä: Maria Baric (vas. vaaleassa puserossa), Risto Rautiainen ja Larri Helminen olivat mukana keskustelemassa siitä, mitä Kulttuuriostari-hankkeelta toivotaan.
5 Kontulan oma lehti 28.6.2024 Y ksinäisyyttä kokevat sekä nuoret että vanhat. Nuori voi olla joukon keskellä ja tuntea itsensä silti yksinäiseksi. Vanhemmilla ihmisillä taas ystävät ovat saattaneet lähteä yksi toisensa jälkeen, kunnes huomaa olevansa kaveriporukan viimeinen. Miina Sillanpään Säätiön SenioriKamu-toiminta etsii kavereita juuri heille. Toiminta on alkanut tänä vuonna myös Kontulassa. Sitä kautta toisensa löysivät Laura Karlin ja Eero Saarikoski. PELIKAVERI LÖYTYI Miina Sillanpään Säätiö järjesti esittelytilaisuuden Kontulan ostarilla. Eero sattui paikalle ja mietti, voisikohan sieltä saada uuden pelikaverin koripallokentälle. Hän on pelannut 10-vuotiaasta asti eli lähes 70 vuotta. Aikoinaan jo tanssikurssilla kiinnosti enemmän pallon heittely koriin. Mutta viimeiset 20 vuotta on ollut vaikea löytää pelikaveria. Muutenkin kaverien rivit ovat harvenneet. Eero toteaa murheellisena: – Ristokin kuoli viime vuonna ja jätti mut. Kaikki pojat on nyt pois. Laura muutti Kontulaan viime vuoden joulukuussa ja tunsi, että nyt on viimeinkin koti, jossa hän voisi viihtyä pidempään. Siihen asti elämässä oli ollut tiuhaan muuttoja, työkeikkoja Afrikkaa myöten, joten sitoutuminen oli ollut vaikeaa. Hän huomasi ilmoituksen SenioriKamuista Facebookissa ja kiinnostui, mutta vasta toinen ilmoitus sai hänet liikkeelle. – Ajattelin, että on kiva tutustua ihmisiin, jotka asuvat täällä. Helsingin kamutoimintaa koordinoiva Jenni Karvonen kertoi pelikaveria kaipaavasta Eerosta. Laura innostui mahdollisuudesta pelata koripalloa. Sitä hänkin on pelannut 9-vuotiaasta asti. Molemmilla on takanaan nuorten SM-tason koripalloilua, Eerolla Panttereissa ja Lauralla Karhun Pojissa ja Pussihukissa. ERI-IKÄINEN KAVERI ANTAA PERSPEKTIIVIÄ Ilmoittautuessaan Seniori Kamuksi Lauralla oli mielessä, että saisi naispuolisen kaverin. Kun Lauralle ehdotettiin Eeroa, niin hän ajatteli, että se voisikin olla mielenkiintoista. Omia isoisiään hän ei ehtinyt tuntea. – Saat nyt vaarin, kommentoi Eero, jonka omatkin isoisät ovat kuolleet aikaisin. Laura toteaa, että oli hienoa saada Eeron kaltainen ystävä. Itseä 50 vuotta vanhempi antaa perspektiiviä elämään. Hän lisää hymyillen: – Joudun silti heittämään heittokilpailussa tosissaan. Eero on kovassa kunnossa edelleen. Ensimmäisen kerran Eero ja Laura tapasivat alkukeväästä ja tapaavat nyt tavallisesti kerran viikossa. Yleensä he pelaavat koripalloa, mutta ovat käyneet kerran elokuvissakin. Eero oli lukenut lehdestä tunisialaisen ohjaaja Kaouther Ben Hanian elokuvasta Neljä tytärtä. Lauraakin kiehtovat maailmat, jotka sijaitsevat jossakin muualla, joten elokuva oli hyvä valinta. SenioriKamu-toimintaa molemmat pitävät tärkeänä. Eero toivoo, että se saisi ihmiset harrastamaan jotakin yhdessä: – Ihmistä ei ole luotu yksinäiseksi. Koripallon lisäksi Lauraa ja Eeroa yhdistää myös yrittäjyys. Laura on valokuvaaja-toimittaja ja Eerolla on ollut rengasliike. KONTULASSA LUONTO IHASTUTTAA Kontulan parhaina puolina molemmat mainitsevat luonnon. Eero kertoo, että erityisen hyvin hän viihtyy kirkon puoleisessa hienossa puistossa, mihin on istutettu kukkia. Siellä hän käy niitä ihailemassa ja istuskelemassa penkeillä. Eikä ole ainoa. – Tuolla metsissä kävelen myös usein, Eero jatkaa. Kun Laura oli muuttamassa, hänellä oli yhtenä kriteerinä se, että pääsee lähelle luontoa. Se toteutui hienosti Kontulan kodissa, joka on metsää vastapäätä. Lisäksi hän toteaa: – Koska olen Malmilta kotoisin, kaipasin myös lähiömeininkiä. Tärkeitä olivat palvelut: ostarin kirjasto ja urheiluhallit ovat viikoittaisten käyntien kohteena. Ostarilla Laura käy myös kahvilassa. Samassa apteekkia vastapäätä olevassa kahvilassa, jossa silloin oli toinen omistaja, kävi Eerokin ennen vaimonsa kanssa: – Kerran kuukaudessa käytiin juhlistamassa palkkapäivää. Laura kehuu myös ravintola Antalyaa. Sitä on Eerollekin suositellut parturi. Laura ja Eero alkavat pohtia, että sinnehän voisikin joskus mennä yhdessä. ?? Etsitään kaveria! Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Yksinäisyys tuntuu olevan Suomessa uusi kansantauti. Ennen kuin tilanne pahenee – oma tai yhteiskunnan – onkin hyvä herätä miettimään, mitä voidaan tehdä. Yksi keino tässä työkalupakissa on SenioriKamutoiminta. M iina Sillanpään Säätiö toteuttaa SenioriKamu-toimintaa Kontulassa ja Malmilla sekä lähialueilla. Toimintaa rahoittaa sosiaalija terveysministeriö vuosina 2023–2025. SenioriKamu-toiminnan tavoitteena on lisätä rohkeutta kodin ulkopuolella liikkumiseen ja tuoda arkeen mielekästä sisältöä ja tekemistä. Toiminnassa valmennetaan vapaaehtoisia henkilöitä seniorikamuiksi yksin asuville ikäihmisille. Kamuparit liikkuvat ikäihmisen lähialueella ja viettävät mukavaa aikaa yhdessä. Oman kamun kanssa voi käydä esimerkiksi kävelyllä, kirjastossa tai osallistua paikallisiin tapahtumiin. SenioriKamu-toimintaan osallistuminen on maksutonta. SenioriKamu-toiminta tavoittaa ikäihmisiä pääasiassa lehtiilmoitusten ja esittelytilaisuuksien Laura ja Eero viihtyvät hyvin koripallokentällä yhdessä. Miina Sillanpään Säätiö järjestää SenioriKamu-toimintaa Teksti: Jenni Karvonen Miina Sillanpään Säätiö järjestää ja kehittää ikääntyneiden asumiseen ja palveluihin liittyvää toimintaa, kuntoutusta ja kansanterveystyötä. Säätiö on perustettu vuonna 1965 vaalimaan kansalaisvaikuttaja Miina Sillanpään perintöä. Miina Sillanpäälle oli tärkeää pitää erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten puolia yhteiskunnassa. avulla, vapaaehtoiset puolestaan löytyvät useimmiten sosiaalisen median kautta. SenioriKamuvapaaehtoisuus sopii kaikenikäisille ja kaikista taustoista lähtöisin oleville ihmisille. Kaikki vapaaehtoiseksi haluavat saavat valmennuksen ja tukea tehtävään. Vapaaehtoisille tarjotaan lisäksi lisäkoulutusta ja vertaistapaamisia muiden vapaaehtoisten kanssa. Hanketyöntekijä tapaa kaikki osallistujat etukäteen ja yhdistää ihmiset toisiinsa. Hanketyöntekijä kulkee kamuparin mukana ensitapaamisesta lähtien ja häneltä saa tukea kaikissa kysymyksissä. Lue lisää SenioriKamu-toiminnasta Miina Sillanpään Säätiön verkkosivuilta ja lähde mukaan: https://www.miinasillanpaa.fi/ hankkeet/seniorikamu/tulevapaaehtoiseksi/
6 Kontulan oma lehti 28.6.2024 L omakauden alkaessa mediassa listataan suosittuja ja toisaalta suurelle yleisölle vielä tuntemattomia luontoja retkikohteita. Kontulaa ei noilla listoilla näy, vaikka täältä löytyy paljon kiinnostavia ja arvokkaita luontokohteita. Ota tästä talteen toimittajan suosittelemat luontokohteet ja lähde katsomaan Kontulan luontoa. Voit myös vinkata toimitukseen omat suosikkisi. 1. KIVIKON METSÄ ELI KONTULAN LAPPI Helteisinä päivinä aurinko paahtaa kallioita, ja kuivien männynneulasten tuoksu ja käppyrämännyt vievät saariston tunnelmiin. Alhaalta mäntyjen takaa kuuluvan kohinan voi kuvitella meren aaltojen liikkeeksi, mutta tosi asiassa olen Kivikon metsässä ja kohinan synnyttää Lahden väylän liikenne. Kivikon metsä on pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan monimuotoista, ja metsätyypit saattavat vaihdella pienenkin alueen sisällä lehtomaisesta kosteasta ja lehtipuuvaltaisesta metsästä kuivaan kangasmetsään. Saaristotunnelmista voikin siirtyä nopeasti Lapin maisemiin. Etenkin ylempänä kallioilla käppyräiset männyt, kalliokolojen kitukasvuiset koivut, kivikot ja vaatimaton väripaletti muistuttavat pohjoisen Suomen maisemista. Kivikon metsää onkin aikoinaan kutsuttu Kontulan Lapiksi. Metsässä on kuvattu muun muassa elokuva Rovaniemen markkinoilla (1951). Kivikko valikoitui kuvauspaikaksi, koska siellä oli luonnontilaista mänty metsää ja läheisellä Malmin ampumaradalla filmiyhtiön rekvisiitta varastoja. Kontulassa pääseekin halvalla ja lähes ilman sääskiä Lapin tunnelmiin. MITÄ TEHDÄ? Ota eväät mukaan, laita tukevat, kosteutta sietävät kengät jalkaan ja lähde tutustumaan Kivikon metsään. Etsi parhaat näköalakalliot, joilta itään katsottaessa näkee silmänkantamattomiin jatkuvat metsät, länteen katsoessa näkee kantakaupungin kirkon tornit. Olen kuullut paikallisten kutsuvan metsän eri kallioita monilla nimillä: on muun muassa Auringonottajien kallio ja Iltaauringon kalliot. Upeilla laakakallioilla voi järjestää vaikka lukupiirin tai joogatunnin naapureille. Poimi mustikoita, puolukoita, sieniä ja juolaheinää. Etsi valtavat pensasmaiset juolukkapellot, haistele suopursuja, etsi jälkiä soista, suokasvillisuutta ja lähteitä. Kävele loputtomilla kalliopoluilla, nouse mäkiä ja kallioita, etsi ojat ja purot ja niiden pienet äänekkäästi solisevat putoukset. Istu myrskyn kaatamalle puunrungolle. Anna tietä kyykäärmeille ja vaskitsoille, tervehdi oravia, punarintoja, sepelkyyhkyjä, mustarastaita ja peippoja. 2. KALLIOKEDOT Keto on kuiva niitty, usein hiekkatai kalliopohjainen, jossa kasvaa aivan omanlaisensa vähäravinteisessa maaperässä viihtyvä kasvisto. Kedot ovat niittyjä uhanalaisempia ja herkkiä maaperän rehevöitymiselle. Nokkoset ja heinät ovatkin vallanneet perinteisiä ketoja, minkä takia matalana kasvava ja paljon valoa tarvitseva ketokasvillisuus, kuten ahomansikat, on harvinaistunut. Kontulan alueella on kaksi merkittävää kallioketoa: Mustikkamäki asutus tusalueen keskellä Kontulantien eteläpuolella sekä Kivikon linnoitus kallioiden luonnonsuojelualue metsän pohjoisosassa. Molemmissa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia, joiden liepeillä ketokasvillisuus viihtyy. Omia suosikkipaikkojani ovat Kivi kon metsän kalliokedot, jossa jo alkukesästä kukkivat keto-orvokit. Joinakin kesinä orvokkeja on kallioilla niin paljon, että ne muodostavat valtavia keltaisen ja violetin kirjavia mattoja. MITÄ TEHDÄ? Etsi ketoja, kuvaa ketokasvillisuutta ja hyönteisiä, tee virtuaalikasvisto. Ihastele matalia ja sitkeitä kasveja, jotka pärjäävät vähällä, karuilla alueilla. Makaa kallioilla, piirrä kasveja ja hyönteisiä, nauti valosta ja avaruudesta. 3. MUINAISKOHTEET Yoldiameri on Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11000 vuotta sitten. Helsingissä on kaksi Yoldiameren rantaa, joista toinen sijaitsee Jakomäessä ja toinen Kivikon metsän pohjoisosassa noin 60 metrin korkeudella merenpinnasta. Kivikon muinaisranta, tai Pirunpelto niin kuin muinaisrantakivikkoa on myös kutsuttu, on metsittynyt ja sammaloitunut, mutta sen löytää helposti, kun uskaltaa poiketa ulkoilureitiltä syvemmälle metsään. Kivikon metsässä on myös Yoldiameren jälkeen syntyneen Ancylosjärven rippeitä sekä hiidenkirnuja ja siirtolohkareita. MITÄ TEHDÄ? Etsi Kivikon metsästä Helsingin luonnollinen korkein kohta, muinaisrannat ja rapakivet. Makaa lämpimällä kalliolla, nojaa männyn runkoon, ja ajattele että kaikki on ollut siinä monta tuhatta vuotta ennen sinua. 4. MUSTAPURO JA MELLUNKYLÄNPURO Kontulan alueen läpi virtaa kaksi puroa; Mellunkylänpuro, joka saa alkunsa Jakomäen Slåttmossen suolta ja laskee Vartiokylänlahteen sekä Mustapuro, joka saa alkunsa Kontu lasta kirkon lähellä sijaitsevasta lähteestä ja laskee Strömsinlahteen Roihuvuoressa. Itse olen pitänyt näitä puroja pikemminkin ojina, enkä ole osannut arvostaa sitkeitä ja välillä hyvinkin kituliaasti tienvierustoilla virtaavia puroja. Molemmat purot ovat kuitenkin sekä linnustoltaan että kasvistoltaan arvokkaita. Mustapurossa kutee haukia ja 2000-luvulla puroon on istutettu myös taimenia. Puroissa on koko matkan kalastuskielto. Virtainhoitoyhdistys on järjestänyt puron kunnostus talkoita lähes joka vuosi 2010-luvulla. MITÄ TEHDÄ? Lähde puronmetsästykseen. Etsi puron alkupää ja seuraa uomaa pitkin puron loppupäähän merenrantaan. Tunnista mahdollisimman monta erilaista kasvia ja hyönteistä. Ryhdy puroaktiiviksi tai osallistu Virhon järjestämiin puron kunnostustalkoisiin. ?? Kontulasta löytyy ihastuttavia lähiluontokohteita Teksti ja kuvat: Katariina Kaarlela Ei pittoreskeja rantoja, mutta karumpaa kalliometsää, louhikkoja ja jyrkänteitä, kallio ketoja, kivikautisia luonnonmuodostelmia ja suolämpäreitä. Toimittaja vinkkaa omat suosikkiluontokohteensa Kontulassa. Kivikon metsän puolesta -verkosto järjesti Nuku yö Kivikon metsässä -tapahtuman Suomen luonnon päivänä 2022. Kivikon linnoituskallioiden luonnonsuojelualueella keto-orvokit levittäytyvät alkukesästä laajoina värikkäinä mattoina.
7 Kontulan oma lehti 28.6.2024 Teksti: Katariina Kaarlela Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saitko jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). Lukijoiden vinkit Kuva: Laura Bredin MORA MORA I sännänpolulla kävelee vastaan ylväs hahmo. Hän on Mora, kymmen vuotias venäjänvinttikoira, jonka haastattelun olen sopinut Lampi puiston koirapuistoon. Mora tervehtii minua lempeästi. Hän ei ole koheltaja, vaan ystävyyden osoitukseksi riittää katse ja kaulan ojentaminen rapsutettavaksi. Taitaa olla talvikarvanvaihto , totean kun mustat housuni ovat hetkessä valkoisen untuvaisen karvan peitossa. Kuumien ilmojen vuoksi Mora on käynyt trimmaajalla lyhentämässä karvaansa. Kesäleikkaus on toki käytännöllinen, vaikka hieman kynityltä Mora lyhyessä turkissaan näyttää. Poissa on upea silkkinen turkki, kuin 1920-luvun ilmava ja liehuvahelmainen iltapuku. Borzoin , niin kuin rodun alkuperäinen nimi kuuluu, turkki on perinteisesti taipuisaa, pehmeää karvaa. Askellus puolestaan on kevyttä ja tanssahtelevaa ja koiran liikkuessa turkki ikään kuin aaltoilee. Moralla riittää itsetuntoa kantamaan vähän hassumpikin kesäturkki. Yksi silmän muljaus riittää asettamaan turhan innokkaat lajikumppa nit ja naureskelijat aisoihin. Iso koira voi olla pelottava , mutta rauhallista ja oman arvonsa tuntevaa Moraa moni koiria pelkäävä uskaltaa lähestyä. Mora tuntuukin kadulla valitsevan ihmiset, jotka häntä juuri sillä hetkellä tarvitsevat. Koirapuistossa Mora saa hetken päästä haastattelusta tarpeekseen ja siirtyy hiekkakasalle makaamaan. Koirakaveri Maissi singahtelee heinäsirkkana ympärillä, mihin Mora ei korvaansa lotkauta. Mora on oman tiensä kulkija , joka lenkillä jää ihmisen kanssa risteykseen neuvottelemaan, mihin suuntaan jatketaan. Mora kun haluaisi mennä aina vain kauemmaksi. Kuinka kauaksi lenkki veisikään jos Mora saisi päättää? Todennäköisesti ainakin metsään ja rusakoiden perään. Borzoit ovat alkujaan metsästyskoiria ja riistaviettiä löytyy Moraltakin. Ensimmäiset elinvuotensa Mora vietti Mysin, äitihahmona toimineen borzoin ja Brien, lyhytkarvaisen collien kanssa. Kun ystävistä aika jätti, Mora ehti viettää vuoden ainoana koirana. Sitten perheeseen alkoi adoptoitua galgoja, espanjanvinttikoiria espanjalaisilta koiratarhoilta. Itsenäiselle Moralle oman ihmisen, kodin ja herkkujen jakaminen etenkin voimakastahtoisen Dianan kanssa ei ollut aluksi helppoa, mutta muutaman ärähdyksen jälkeen yhteiselo on alkanut sujua. Mora täytti toukokuun 27. päivä kymmenen vuotta. Syntymäpäivää hän juhli oman ihmisen kanssa Jakomäen hiekkakuopilla uimassa, metsäkävelyllä ja herkkuja syömällä. Laatuaikaa siis, mutta jos Moralta kysytään, vastaus voisi olla Normipäivä. Tai sellaiseksi kymmenvuotias borzoirouva kai jokaisen päivän toivoisi. ?? P erheemme muutti Herttoniemen pientaloalueelta 1965 Kontulankujalle taloon, jossa oli kahdeksan kerrosta. Hissi oli muuttovaiheessa vielä asentamatta. Vikkeläkinttuisena ja vastuullisena viisivuotiaana vaadin saada kantaa itse vanerisen matkalaukkuni uuteen kotiimme. Kantamukseni oli suurempi kuin minä. Mutta onnistuin! Laukku sisälsi leluja ja pienen sinisen maton. Matossa oli kuva sadusta ”Kuinka myyrä sai housut”. Talomme oli maailman korkein ja me asuimme ylimmässä kerroksessa! Rankasta urakasta uuvahtaneet muuttomiehet istuivat avaralla parvekkeella kaljakorien päällä. Äiti ei pahasti sanonut, vaikka absolutisti olikin. – Meillä ei ryypiskellä. Kiitos avusta ja hyvästi. Isä pyöritteli kaukoputken kolmijalkaan. – Täältä näkyy Viroon asti! En minä tiennyt, mikä ja missä Viro oli. Minua kiehtoi vain tähtitaivas. Mietin, tietävätkö maailmat tuolla jossain, että täälläkin eletään? Leikitään, nauretaan, lauletaan ja keinuissa lennetään? Kontulankujalla oli rakennustyömaita ja jätelavoja. Täydellisiä leikki paikkoja! Olimme muuttaneet paratiisiin. Kaikki täsmäsi. Herttoniemen kirkon palavasilmäinen pastori oli kuvaillut paratiisin ihmeelliseksi ja ihanaksi paikaksi. Sunnuntaisin me lapset jouduimme menemään pyhäkouluun. Isä ja äiti jäivät kotiin viettämään omaa laatuaikaansa. Porttitien ja kujan risteyksessä olevan siirtolohkareen sisään on muurattu Kontulan lähiön perustamisasiakirja. Suuntaan kulkuni ostarilta sinne. Juuri ennen aikamatkani alkua tunnen oloni epävarmaksi. Kannattaako oikeasti käydä tutkailemassa lapsuuden maisemia enää näin eläköitymisen kynnyksellä? Tulenko pettymään? Kariseeko kultaus herkkien muistojen päältä? Matka on lyhyempi aikuisen pidemmin jaloin. Talot ovat ne samat kuin 60 vuotta sitten. Autotallitkin. Siirtolohkare näyttää oudon pieneltä. Kosketan kämmenselällä sen karkeaa pintaa. On se sama kivi. Pienenä yritin kavuta sen päälle, ote irtosi ja satutin nenäni. Verta tuli tuskin nimeksikään. Ei vaatinut sairaalakäyntiä. Tunnen omituista hellyyttä ja kunnioitusta peruskiveä kohtaan. Se edustaa pysyvyyttä. On itsenäinen. Kivi ei tarvitse eikä vaadi mitään. Ei ole moksiskaan vaikka käännän sille selkäni. Viereisessä matalassa rakennuksessa sijaitsi Kontulan ensimmäinen kauppa, Elanto. Lähikauppa oli kaukana. Talvella ostoksille hiihdettiin tai mentiin potkukelkalla. Nyt talon edessä lojuu kolme sähköskuuttia. Kirjastoauto pysähtyi myös täällä. Siellä työskenteli nainen, jota kosin ollessani kuuden vanha. Täti-ihminen pörrötti hiuksiani, naurahti ja kehoitti minua palaamaan asiaan joskus myöhemmin. Seuraavana päivänä rakastinkin jo Tove Janssonia. Istahdan Porttikujan baarin teras sille ja tilaan kylmän juoman. Hymyilyttää. Aikamatka on vasta alussa. ?? Aikamatkalla Aikamatkalla Teksti: Heikki Eloranta Ku va : Sa tu Kiv ine n Porttitien siirtolohkare ja Hessu
8 Kontulan oma lehti 28.6.2024 Ilahdu Mellunkylän kesästä – tule mukaan tapahtumiin! AURINKOKI NOUSEE IDÄSTÄ, SIKS ROKKAAN AINA KONDEKAA! ILMOITUS Hintaesimerkkejä Useammasta ilmoituksesta annetaan toistoalennus. 1/32 vaaka 50x34 mm 40 EUR 1/16 vaaka 103x34 mm 70 EUR 1/16 pysty 50x70 mm 70 EUR 1/8 vaaka 103x70 mm 110 EUR 1/4 vaaka 208x70 mm 250 EUR Ilmoitusmyynti: 1/4 pysty 103x145 mm 250 EUR Virve Obolgogiani 1/2 vaaka 208x149 mm 400 EUR vo@mimino.fi Ilmoitushintoihin lisätään alv 24 % puh. 040 7674212 Tavoita paikalliset asiakkaat ilmoita seuraavassa Kon O´Star -lehdessä! Kon O’Star 7/2024 ilmestyy perjantaina 26.7.2024. Tilavaraukset viimeistään perjantaina 12.7. Seuraavat lehdet ilmestyvät kuukauden viimeisenä perjantaina. E nsimmäisenä mikkiin tarttui runoilija Anja Erämaja. Osa yleisöstä oli selvästi tullut paikalle kuulemaan juuri Erämajaa, joka luki tuoreen kirjansa Joku menee ensin tekstejä. Erämajan lisäksi tekstipainotteisesti esiintyi toipuvaksi insinööriksi itseään kutsuva Juuso Kangas, jonka esitys oli yhdistelmä komiikkaa, runoutta ja improvisaatiota. Suurin osa tämän kerran esiintyjistä keskittyi musiikilliseen antiin. Myllypurolainen Sanna Salovuori pohti lauluissaan aikuisuuden alkamista ja rakkautta. Aapo Hänninen taas lähestyi maailmaa aikamme mieskuvien kautta. Aamu Aurora kertoi tehneensä yhden esittämänsä kappaleen edellisen ja saman päivän aikana, joten saimme kokea sen ensiesityksen. Tuoretta materiaalia esitti myös Lara Ciara, jonka matkassa pääsimme vierailemaan Länsiväylän varrelle. Illan päätti yleisöstä rohkeasti esiintymään innostunut henkilö, joka esitti tilaisuuden aikana kirjoittamansa runon. KONTULAN VIREÄ KULTTUURIELÄMÄ Kirjaston ohella tilaisuuden järjestäjänä toimii Karri Savonen. Nyt kolmannen kerran järjestetyn kirjaston open mic -tapahtuman lisäksi hän tuottaa Bar Fiestassa jo useamman vuoden toiminutta stand up -klubia. Karri Savonen ei itse asu Kontulassa. Hän on kuitenkin huomannut Kontulan olevan otollinen paikka kulttuuritapahtumille. – Kontula ei ehkä useimmille ole se paikka, joka tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan tämän tyyppisistä tapahtumista. Täällä on oikeasti vireää kulttuurielämää. Alun perin tämä lähti Turo Heralan aloitteesta. Hänellä oli kontakteja Kontulassa ennestään, Savonen kertoo open mic -tilaisuuksien synnystä. MIKROFONI ON AVOIN KAIKILLE Open mic tarkoittaa sitä, että kuka tahansa on tervetullut esiintymään. Etukäteen ilmoittautumalla voi varmistaa paikan, mutta myös paikan päällä voi kysyä mahdollisuutta päästä esiintymään. – Sanoisin, että kaikenlaiset esitykset, jotka vain mikrofonin kanssa toimivat esitettäväksi käyvät. On kuitenkin hyvä miettiä millainen kielenkäyttö ja teemat ovat kirjastoon sopivia. Pitää ottaa huomioon, että kyseessä on ikärajaton päivä tapahtuma, Savonen toivoo esiintyjiltä. Seuraavan open mic -tilaisuuden ajankohtaa ei vielä ole tiedossa. Karri Savonen kuitenkin vakuuttaa lisää olevan tulossa ja kannustaa kaikkia rohkeasti ilmoittautumaan mukaan esiintymään. ?? Sanataidetta ja musiikkia Kontulan kirjastossa Keskelle kirjastoa on rakennettu katsomo, jonka edessä on mikrofoni. Alkamassa on open mic klubi, jossa kenellä tahansa on mahdollisuus esittää omaa musiikkiaan tai runojaan. On toukokuinen torstaiilta ja paikalle on saapunut mukava määrä kuulijoita. Karri Savolainen näkee Kontulan vireän kulttuurielämän. Sanna Salovuori laulaa aikuisuuden alkamisesta ja rakkaudesta. Teksti ja kuvat: Tiina Lintunen