Metron remontti jatkuu 1 Kohtaamisia leikkipuistossa 3 Ravintolaan syömään 4 Uudet juomat tulivat kauppoihin 5 Kontulan maalinnoitteet 6 Kontulan kasvo 7 Miten toimii Helsingin malli? 8 Kontulan oma lehti PERJANTAI 26.7.2024 7 • 2024 KONTULASSA TAPAHTUU Stand up ja Open mic Perjantai 2.8. Klo 18.30 Biljard Bar Fiesta, Kontulan ostari Illan MC Amanda Hiekkataipale johdattelee lavalle näyttävän joukon koomikoita. Lettupiste Maanantaisin klo 15-17 Kontulan ostari Metrokappelin väki paistaa lettuja. Puistomuskari Tiistai 6.8. klo 10 ja klo 10.45, kesto 30 min. Kontulan kirjasto Puistomuskari 0-5-vuotiaille innokkaille musisoijille! Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä lasta, osallistuminen huoltajan tai muun oman aikuisen kanssa. Ohjaajina aurinkoiset Emmi & Veera. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy! CABLE-yhteisövalmennus Torstait (8.8., 15.8., 22.8.) klo 10-13 sekä vkl 28.-29.8. D-asema Lue lisää yhteisövalmennuksesta, joka tähtää positiiviseen muutokseen s. 2 ja ilmoittaudu mukaan. Kesäkahvila Torstaisin klo 13-14.30 kesä-elokuu Mikaelinkirkon takapihalla Kesäistä kahvilatunnelmaa ja hyvää seuraa. Maksuton. Kahvilan yhteydessä on myös ilmaiskirpputori. Metron remontti jatkuu Metron remontti jatkuu L äntisen sisäänkäynnin kohdalta näkyvät laituri alueella ahertavat ihmiset ja työ koneet. Tavoitimme työmaalta lounastauolle lähtevän nuoren Niko Marjamäen, joka on töissä purkutöistä vastaavalla Puramex Oy:llä. ENSIMMÄISTÄ KERTAA KONTULASSA Puramax on alihankkijana Oy Rakennuspartiolla, joka vastaa kokonaisurakasta. Rakennuspartio on vuonna 1958 perustettu perheyritys. Se on yrityksen nettisivujen mukaan ollut korjaamassa myös Hakaniemen metroasemaa. Marjamäen vaatteiden tahroista näkyi, että töitä on tehty. – On ollut iso urakka, koneiden huoltoja tulee paljon. Hän kertoi, että purkutyöt valmistuvat seuraavalla viikolla aikataulun mukaan. Marjamäki asuu itse Lohjalla ja metron remontti toi hänet ensimmäistä kertaa Kontulaan. – Onhan täällä erilaista. Hän jatkaa vielä, että on ollut mielenkiintoista nähdä paljon erilaisia kulttuureita ja ihmisiä. Ostarin ruokapaikoista hänellä on kokemusta vain Subwaysta. Muuten hänestä on näyttänyt siltä, että tarjolla on lähinnä pizzaa. KORVAAVALLA BUSSILLA PÄÄSEE ITÄKESKUKSEEN Metroa korvaava bussi 99M on hämmästyttävän nopeasti Kontulasta Itäkeskuksessa, kun pysäkkejä on matkan varrella vain kaksi. Bussi on usein täynnä, ruuhka-aikoina jo Mellunmäestä lähtiessään. Lastenrattaiden kanssa matkustava voi joutua odottamaan seuraavaa bussia, jos ennestään on jo kahdet tai kolmet rattaat kyydissä. Kymmenen minuutin vuoroväli on liian pitkä, eikä riitä metrolla normaalisti kulkeville matkustajamäärille. Iltaisin bussi kulkee vain 15 minuutein välein. Kontulasta Itäkeskukseen pääsee myös bussilla 94, jolloin matka-aikaan kuluu muutama minuutti kauemmin, koska pysäkkejä on enemmän. Bussin valintapäätös pitää tehdä ennen pysäkille menoa, koska 94:n pysäkki on toisella puolella metroasemaa. Se palvelee myös eri puolilta Kontulaa tulevia. Yksi vaihtoehto matkustaa Itä keskukseen on linja 95, mutta sillä matkaan menee n. 20 minuuttia, koska se kiertää Mellunmäen ja Puotilan kautta. MATKA-AJAT PITENIVÄT Metrolla kulkemista hankaloittaa myös Rautatieaseman metroaseman remontti, joka loppuu vasta 1.9. Jos on menossa Espooseen, HSL:n kartta sovellus tarjoaa metroasemien remontin ajan usein muita reittivaihtoehtoja kuin metron. Kehäykkösen kautta kulkevat bussireitit pidentävät matkan esimerkiksi Tapiolaan puolitoistakertaiseksi metroon verrattuna. Moni on tottunut kuljettamaan polkupyörää metrossa, missä onkin kätevästi niille omia selkeästi merkittyjä paikkoja. Kun Myllypuron asema oli vielä toiminnassa, sinne oli lyhyt matka pyöräillä Kontulasta ja jatkaa matkaa metron kyydissä. PAREMPAA ASEMAA ODOTETAAN Kätevää metrolla kulkemista odotetaan Kontulassa. Hienoa on myös nähdä korjattu asema uusine pintamateriaaleineen, kalusteineen ja opasteineen. Hanke jatkuu vielä vuoteen 2025 asti ja sen päättyessä läntinen sisäänkäynti on rakennettu uudelleen ja läntisimmälle sisäänkäynnille on rakennettu uudet liukuportaat ja hissit. Nykyiset kontulalaiset iloitsevat uusitusta metrosta. Kaupunki näkee hankkeen osana tulevaa Kontulaa, jossa asuu entistä enemmän asukkaita, jotka tarvitsevat myös parempia kulkuyhteyksiä. ?? Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! Kontulan metroasemalla kuuluu heinäkuun puolivälissä purkutöiden pauke. Valmista asemaa odotetaan maanantaiksi 5.8. Kon O’Star kirjoitti metron remontista toukokuussa (5/2024). Kävimme heinäkuun puolivälissä katsomassa, miten remontti edistyy ja miten kontulalaiset nyt liikkuvat.
2 Kontulan oma lehti 26.7.2024 Teksti: Virve Obolgogiani O nko Kontula surkea lähiö ongelmaisine asukkaineen vai edullinen, vehreä asumisvaihtoehto kiinnostavine eri kulttuureista tulleine ihmisineen? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Ensimmäinen käsitys on useammin sellaisilla, jotka eivät täällä asu, ja jälkimmäinen kontulalaisilla itsellään. Joku Kontulassa kävijä näkee vain ostarin baarien runsauden ja häiriintyy niiden melusta tai metroaseman nurkilla pyörivästä porukasta. Toinen kiinnittää huomiota kulttuurilliseen moninaisuuteen ja pitää sitä kiinnostavana. Kontulan voi siis nähdä täällä käydessäänkin hyvin monella tavalla. Onkin kiinnostavaa kutsua ystäviä ja tuttuja käymään, yllättää heidät Kontulan hyvillä puolilla joko maukkaan ruoan äärellä tai rauhallisilla luontopoluilla. Maailman eri keittiöiden ravintolat tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita. Niissä hintatasokin on edullisempi kuin keskustassa. Hyvään asuinympäristöön kuuluvat myös sujuvat liikenneyhteydet. Kaupungissa julkinen liikenne on avainasemassa. Niinpä metroaseman remontti on hyvä asia. Mutta remontin aikaisesta korvaavasta bussijärjestelystä päättäneet tuntuvat unohtaneen, kuinka paljon matkustajia metrolla kulkee. Kymmenen minuutin välein kulkeva bussi ei siihen riitä. Pyöräilyn edistäminen on myös tärkeää. Kontulan ostarille ilmestyneet uudet pyörätelineet odottavat enimmäkseen vielä käyttäjiään. Päättävätkö Kontulan asioista liian usein ihmiset, jotka eivät asu täällä eivätkä kuuntele kontulalaisten omia toiveita? Sitä pohtii Helsingin mallista kirjoittaessaan Katariina Kaarlela kolumnissaan. Monia asioita voimme päättää itsekin. Vaikkapa sen, miten aiomme elokuun aikana nauttia kesästä Kontulan vihreässä ympäristössä ja hyvien palveluiden äärellä! Viihtyisää elokuuta toivottaen Virve Ku va : To mm i To rp pa heinäkuu 2024 Kontulan alueen sitoutumaton, kaikille avoin tiedotuslehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea näköis painoksena Lehti luukussa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/ kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 767 4212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Markku Tanttu TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani PAINO Trinket, Helsinki 2024 PAINOS 250 kpl Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy perjantaina30.8. Tilavaraukset 16.8. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Pääkirjoitus Kuvia Helsinki-päivästä Kontulassa N äiden kuvien myötä voi palata Helsinki-päivän muistoihin tai ihailla,mitä kaikkea Kontulassa silloin tapahtuikaan. Ja kuviinkin on päätynyt vain osa päivän rikkaasta ohjelmasta. Kiitos kuvien käyttömahdollisuudesta kuvaajille sekä kuvalinkit Kon O’Starille toimittaneelle Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön mediaja asukasviestinnän viestintäasiantuntija Linda Horttanaiselle! ?? Kuvat: Mila Eremina ? Kuva: Vuong Viet Tan ? Kuva: Annikki Hirviniemi CABLE-yhteisövalmennus Teksti: Virpi Still, D-aseman yhteistötyöntekijä D -asema Kontula on kaikille avoin yhteisön kohtaamispaikka, jossa toimintaa järjestetään yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Kaikki toiminta on maksutonta. Elokuussa pidämme aikuisille CABLE-yhteisövalmennuksen (Community Action-Based Learning for Empowerment), joka tähtää positiiviseen muutokseen sekä osallistujien voimavarojen ja osaamisen tunnistamiseen. Valmennus pidetään kolmena torstaina (8.8. & 15.8. & 22.8.) klo 10-13 D-asemalla ja valmennus huipentuu leiriin Kesäkoti Kallioniemessä Sipoossa 28.-29.8. Leirille mennään yhteiskyydillä ja siellä on osallistujille täysi ylläpito. Valmennus ja leiri ovat maksuttomia osallistujille. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Sara 050340905, sara.kansonen@hdl.fi. Tervetuloa!
3 Kontulan oma lehti 26.7.2024 Kesäillat ovat pitkiä ja lapset äänekkäitä. Leikkipuisto Lammessa lapset saavat olla lapsia. K ontulan Leikkipuisto Lammessa käy vilske. Viisi vuotias tyttö suhahtaa vierestäni skuutilla, vähän vanhempi tyttö pomputtaa koripalloa. Puistoa reunustavien pöytien äärellä istuu naisia, joillakin on pieni lapsi sylissään, pöytien viereen on parkkeerattu lastenrattaita. Leikkipuiston hiekkakenttä on pienten jalkapalloilijoiden suosiossa. Nytkin on peli menossa. Palloa potkitaan ja joukkuetovereita kannustetaan tosissaan. Useimmilla pelaajilla on pelipaidat yllään. En kuitenkaan tunnista seuroja, enkä kehtaa kysyä, ketä kannattavat. LOKIT EIVÄT HAITTAA On aurinkoinen ja lämmin alkuilta ja puistoon alkaa saapua perheitä. Istuudun tyhjillään olevaa kahluuallasta kiertävälle penkille. Viereeni istuutuu ehkä reilun vuoden ikäinen tyttö. Hän osoittelee minulle lokkeja, jotka lentelevät puiston yllä ja syöksyvät välillä etsimään jotain maasta. Lokit eivät näytä ketään haittaavan, joten jätän komentamatta pikkupoikaa, joka heittää altaan pohjalla tepastelevalle lokille leivänpalasen. Pikkutyttö taputtaa polveani ja osoittaa taas taivaalle ja sanoo yksivuotiaan kielellä jotain tärkeää. Oletettavasti lokeista on edelleen kysymys. Tytön äiti Malyuun pahoittelee tytön tuttavallisuutta. Ihan suotta, rauhoittelen. Malyuun on tullut kahden lapsensa kanssa Jätkäsaaresta tapaamaan siskoaan, joka asuu aivan puiston vieressä. Siskon lapset ovat myös puistossa, vanhemmat, alakouluikäiset lapset työntävät pienempia sisaruksiaan rattaissa. RUOKA ON TARKOITETTU JAETTAVAKSI JA LAPSET LEIKKIVÄISIKSI Leikkipuisto Lampi on kiinni kesän ajan, eli siellä ei ole päivisin ohjattua leikkipuistotoimintaa eikä kesäruokailua. Puisto on silti kovassa käytössä. Etenkin iltaisin ja viikonloppuisin puistossa on kymmeniä perheitä. — Olisit tullut viime viikolla, kun täällä vietettiin tyttären viisivuotissyntymäpäiviä, Xubiksi esittäytyvä nauraa. Puisto oli aivan täynnä perheitä ja lapsia, ruokaa oli valtavasti. Hän itse oli leiponut muun muassa sambusoita. — Toisinaan tehdään enemmän ja isommin ruokaa, Xubi kertoo. Jokainen tuo jotakin yhteiseen pöytään. Ruoka ja eväät on tarkoitettu jaettaviksi. Useimpien seurueiden pöydät näyttävät nytkin notkuvan ruuasta. Lyöttäydyn yhteen pöytä seurueeseen. Pöydällä on kakkua, sipsejä, hedelmiä, vohveleita, mehua ja termospullossa kahvia. Ystävykset Ula, Ummaryam ja Maifi kertovat, että tulevat tapaamaan puistoon ystäviään. Heillä on samanikäisiä lapsia, jotka ovat myös ystäviä keskenään. Puistossa syödään ja jutellaan. Ummaryam on leiponut tiikerikakkua, ja tarjoaa minullekin kakkua ja kahvia. Tiikerikakku on hyvää, juuri sopivan kosteaa, ja kerron miten mummoni teki sitä usein. Kaikki haastateltavat kehuvat puis toa. Puisto on avara, lapset ovat koko ajan näkyvillä, eikä heitä tarvitse lähteä etsimään. Ihmiset ovat sosiaalisia ja vieraiden kanssa jutellaan. — Tämä on kansainvälinen ja moni kulttuurinen paikka, Oussamaksi esittäytyvä toteaa. — Kulttuureja on varmasti miljoona mutta ristiriitoja eikä erimielisyyttä esiinny. — Puistossa kukaan ei häiriinny metelistä, Ula vahvistaa. Kesäillat ovat pitkiä ja lapsilla energiaa. Kun ystävyksillä on yhteensä seitsemän lasta, sisällä tulee ahdasta ja melutaso nousee. Kerrostalojen pihoillakin naapurit valittavat herkästi lasten tekemisistä. — Jos lapsi ottaa kirsikan puusta, joku on heti ikkunasta huutamassa, että puuta ei saa repiä, Ummaryam sanoo. Kaikki mitä lapset tekevät on joidenkin mielestä kiellettyä ja väärin. Lapset ovat liian äänekkäitä tai juoksevat. Pahimpia kieltäjiä ovat vanhemmat rouvat. — Lasten kuitenkin pitää saada olla lapsia, ystävykset toteavat. Leikkiessä yleensä syntyy ääntä. PUISTOON KAIVATAAN VESSAA JA KAHVILAA Viime kesänä sekä Helsingin Sanomat että Helsingin Uutiset uutisoivat puiston sotkuisuudesta ja puistoon kohdistuneesta ilkivallasta. Kahluuallas oli roskainen ja likainen, ja altaan vesi jouduttiin vaihtamaan usein. Kaikki puistossa olevat kuitenkin vakuuttavat, että puisto jää aina siistiksi. Ongelma on pikemminkin roskaastiat, jotka eivät ole umpinaisia, ja siksi lokit ja varikset saavat revittyä ja levitettyä suuaukosta roskia. Puistoon tarvittaisiin myös vessa ja vesipiste. Vihreitä vessoja ja bajamajoja ei tosin puistoon haluta, sillä ne muuttuisivat nopeasti käyttöhuoneiksi. Leikkipuiston vieressä puistotiellä käydään huumekauppaa, ja rhododendronpensaikoista löytyy käyttövälineitä. Paras ratkaisu olisi leikkipuiston iltatyöntekijä, tai puistossa iltaisin tai ainakin viikonloppuisin auki oleva kahvila, jonka vessaa saisi käyttää. KONTULASSA ON HYVÄ ASUA Puisto on selkeästi kävijöille tärkeä. Kontulassa on hyvä asua, haastateltavani vakuuttavat. Maine on hurja, mutta arki turvallista. On leveitä puistoteitä ja isoja pihoja. Lapsilla kavereita. Skuuttityttö kurvaa taas viereeni, nuolee jäätelöä ja haluaa tietää mitä teen. Kerron, että kirjoitan lehteen juttua puistosta. Esittelen lehden paperi versiota ja edelliseen numeroon kirjoittamaani juttua Kontulan luontokohteista. Seuraamme liittyy myös neljä eleganttia pikkupoikaa, jotka kertovat, että ovat päiväkodin kanssa käyneet samassa metsässä. Heihin tekee vaikutuksen yöni teltassa ja yksi pojista pyytää lehteä itselleen. Hän esittelee telttakuvaa äidilleen ja laittaa lehden sitten lasten vaunujen alakoriin. Epäilen, että perheellä taitaa olla vielä tänä kesänä telttaretki tiedossa. ?? Kohtaamisia leikkipuistossa Malyuun on tullut Jätkäsaaresta tapaamaan Kontulassa asuvaa siskoaan. Ystävyksillä on juhlat ja he ovat siksi pukeutuneet parhaimpiinsa. Teksti ja kuvat: Katariina Kaarlela
4 Kontulan oma lehti 26.7.2024 A rvioita voi lukea myös netistä. Niiden perusteellahan sitä usein valitsee ruokapaikkoja matkustellessaankin. Mutta entä kotinurkilla? Kontulan ostarilla on valinnan varaa, eri maiden keittiöitä löytyy kiinalaisesta syyrialaiseen. Pitää siis tutustua niihin! JOS ETSII TUTTUJA MAKUJA Pizzasta on pilailtu, että se on jo suoma laista kansallisruokaa. Jos haluaa Kontulassa pizzaa, vaihtoehtoja on. Osa nimistä viittaa pizzan kotimaahan: Taormina, Milano. Suurin osa on pieniä, muutaman pöydän pizze rioita. Perinteinen on yli 30 vuotta toiminut Kontulan kebab pizza -ravintola, josta kirjoitimme jutussa Kontulan konkarit (Kon O’Star 3/2024). Suomalaista lounasruokaa mainostaa tarjoavansa kahvila Randa. Sieltä voi saada lihapullia tai silakkapihvejä, mutta vaihtelevasta lounaspöydästä on löytynyt myös erikoisempia makuja kuten tikka masalaa ja teriyakia. Lounasaikaan näyttää olevan kuhi naa. Subwayn juuret ovat Yhdysvalloissa ja annosten nimet ovat englanniksi. Patonkiin saa itsekin valita täytteet ja tarjolla on myös salaatteja. Suomen suurimmaksi kahvila ketjuksi itseään mainostaneelle R-kioskille ei lähdetä istuskelemaan. Mutta sieltä voi hakea kahvin lisäksi vaikka hot dogin. Ostarilla on peräti kaksi Ärrää. TÄÄLTÄ LÖYDÄT PARHAAT KEBABIT Tammikuussa 2024 Helsingin Uutiset järjesti lukijaäänestyksen parhaasta kebab-ravintolasta Helsingissä. Voitto ei tullut Kontulaan vaan meni Harjuun. Mutta peräti kaksi Kontulan ravintolaa pääsi julkaistulle TOP-listalle: Kalkan oli äänestyksessä 4. (410 ääntä). ja Shishkebab 11. (139 ääntä). Perusteluissa yksi lukijoista kirjoitti Kalkanista: ”Hyvä ja nopea palvelu. Ollut jo vuosia samassa omistuksessa. Tietävät ja osaavat tehdä työnsä. Maukasta!” Kalkanista saa myös pizzaa, salaatteja, falafeleja ja vöneriä. Kebabia on tarjolla muuallakin. Silmiin ovat osuneet Rayan pizza kebab ja City Shawarma. HERKUTTELIMME HIILIGRILLIN LIHAA Toukokuisena iltana päätimme syödä turkkilaisessa Antalyassa. Ravintolan erikoisuus on hiiligrilli. Valitsemani lammasvartaan liha oli erittäin maukasta ja minun makuuni sopivan kypsäksi paistettu. Samoin Tommin valitsema maksa oli pehmeää ja herkullista. Annoksiin kuului sipulia ja riisiä, jotka olivat meillä kaikilla lautasella, vaikka tilatessa Eija pyysikin jättämään ne pois. Siihen nälkään hänelle olisi riittänyt pienempikin annos, mutta nyt kun ne siinä olivat ja jäivät syömättä, niin Eija vei kotiin reilun annoksen. Toinen lampaan jauhelihasta tehty lihavarraskin oli jäänyt kokonaan. Siitä Eija totesi, että hänen makuunsa oli kovin suolainen, mutta kun mies kotona söi tuliaiset, hänelle suolaisuus oli aivan passeli. Makutottumuksia on moneksi. Jos Katariina olisi ollut mukana, olisivat tulleet kassalla työskennelleen Lucasin kehumat kasvispihvitkin testatuksi. Antalyan hinnat ovat kohtuullisia myös lounasajan ulkopuolella. Salaattipöytä oli runsas, mutta ei sisältänyt yllätyksiä, kuten Eija totesi. LINSSIKEITTOA JA VARTAITA Ensimmäisellä kerralla pari vuotta sitten katsoimme vain ikkunasta Tikke grillin täyttä ravintolaa. Sillä kertaa olisin ollut ainoa nainen ja asiakkaat näyttivät olevan muutenkin sieltä mistä ravintolan herkutkin – Lähi-Idästä. Ajattelimme, että he eivät ehkä halua ”omaan” ravintolaansa vieraita tunkeilijoita. Myöhemmin olemme rohjenneet sisään asti ja todenneet lihavartaat maukkaiksi ja ateriaan kuuluvan linssikeiton herkul liseksi. VIETNAMILAISEEN TULLAAN KAUEMPAAKIN Espoolainen Tero bongasi Kontulan uuden vietnamilaisen ravintolan lehdestä viime vuonna. Kutsuimme hänet tutustumaan Pò Niêm Hèniin heinäkuun alussa. Pitkä matka kannatti. Teron valitsema Bún bò Nam Bô oli maukasta naudanlihaa ja nuudeleita. Annokseen kuulunut kalakastike hieman hämmästytti, mutta sekin maistui eikä nimestään huolimatta kalalta. Meidän valintamme CÓm rang – paistettua riisiä ja katkarapuja oli myös maukas. Pöydässä olleella soijakastikkeella siihen sai lisää mehukkuutta. Viereisestä purkista löytyneet chililiemessä marinoituneet valkosipulit olivat meidän makuumme liian tulisia, mutta Teroa ei tulisuus hätkähdyttänyt. Tommi pettyi, ettei tarjolla ollut tavallista kahvia, mutta mango mehu eksoottisessa purkissaan maistui sekin. Annokset olivat suuria, joten nälkä ei jäänyt kenellekään. Palvelu oli ystävällistä, eivätkä hinnat kauhistuttaneet. Eksoottiset maitoteet jäivät seuraavaan kertaan maisteltaviksi. JATKETAAN TUTKIMUSRETKIÄ Vielä on monia ravintoloita kokeilematta. Syyrialaisen Damaskoksen ikku nasta näkyvä lihavarras shawarma houkuttelee. Kiinalaisessa Youngliangissa aiemmin nauttimani lounas ei aivan vakuuttanut, mutta olen valmis antamaan sille toisen mahdollisuuuden. Aina hiljaiselta näyttävä Yu zi -sushi-ravintola askarruttaa. Pizza Döner King remontoitavan metroaseman vieressä jää helposti unohduksiin, kun ei ole omien reittien varrella. Abos Castle -ravintola vaihtoi hiljattain ilmettään ja on nyt Abon grilli, yksi hiiligrilli lisää. Eivätkä Kontulan ravintolat lopu ostarille. Lisää tutustumaan houkuttelevia paikkoja on lähiseuduilla muitakin. Puuttuuko tästä jutusta sinun suosikkiravintolasi Kontulassa? Lähetä toimitukseen vinkki ja kerro, miksi juuri siihen ravintolaan kannattaa mennä. ?? Ravintolaan syömään Yksi testaa mielellään uusia ravintoloita, toinen valitsee aina tutun ja turvallisen. Koskaan ei voi tietää, mikä olisi se helmi, johon haluaa aina palata uudestaan. Helpompaa on rohkaistua kokeilemaan uusia paikkoja, kun joku tuttu niitä suosittelee. Hyvät vinkit ovat aina tervetulleita. Mikä on sinun suorikkiravintolasi Kontulassa? Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Kontulassa voi saada pizzaa todella edullisesti. Vietnamilaisen ravintolan ruoka-annokset ovat isoja. Antalyasta saa maukkaita lihavartaita ja kasvispihvejä.
5 Kontulan oma lehti 26.7.2024 R aja koskee vain käymisteitse valmistettuja juomia. Se sulkee ulkopuolelle juomasekoitukset, joiden vaikutuksesta erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten juomiseen oltiin huolissaan. Juomien saamisella ruokakaupoista on suurempi merkitys seuduilla, missä lähin Alko on kaukana. Kontulassa Alko on kävelymatkan päässä lähimmistä kaupoista. Miten mietojen juomien tulo on näkynyt? MYYNTI ALOITETTIIN HETI Kontulan S-marketin marketpäällikkö Mika Sjöström kertoo, että myyntiin oltiin valmistauduttu ja se päästiin aloittamaan heti maanantaina 10.6. Uusille juomille tehtiin kokonaan uusi hylly. Hän lisää, että mitään kampanjaa ketju ei tehnyt, ennemminkin markkinoidaan alkoholittomia juomia. Kontulan Lidlin myymälästä kehotettiin ottamaan yhteyttä yrityksen viestintään, mistä vastataan koko ketjua koskeviin kysymyksiin. Kontulan myymälä ei eroa poikkeavasti ketjusta. Lidlissäkin uudet juomat tulivat myyntiin heti 10.6. Lidl Suomen ostopäällikkö Arto Lähdesmäki kertoo valikoimasta koko ketjun osalta: – Meillä on tullut porrastetusti myyntiin vajaa 10 tuotetta tässä kesä-heinäkuun aikana, mutta valikoima tulee myöhemmin vielä täydentymään. Hän lisää, että on hienoa voida tarjota alkoholien osalta entistä kattavampi valikoima. Sjöström näkee myös, että uudet juomat ovat hyvä lisä valikoimaan. K-Super marketissa juomavalikoimista vastaava henkilö oli haastatteluhetkellä lomalla, emmekä sieltä saaneet kommentteja. Alkossa Tommi Koivuniemi kertoo, että kesäkuun toisella viikolla näkyi selkeä myynnin lasku, mutta se tasaantui juhannuksen alla. Hän näkee, että Alkolla on omat kilpailuvalttinsa ruokakauppoihin verrattuna. Hän sanoo myös asiakkaiden kertoneen, että he ovat kokeilleet miedompia viinejä, mutta todenneet sitten, etteivät olleetkaan niin hyviä. JOS ASIAKAS KAIPAA TIETOA Koivuniemi näkee Alkon etuna asiantuntemuksen. Kun kauppa on fokusoitunut, myyjillä on spesifimpää tietoa ja kaikki myyjät koulutetaan. Koivuniemi mainitsee, että rekrytoitavilla voi olla tietotaitoa jo ennestäänkin, esimerkiksi ravintola-alalta on tullut uusia myyjiä. Hän sanoo itsekin saavansa hyvää palautetta asiakaspalvelustaan: – Kiva sitä on kuulla. Koivuniemi toteaa, että Alkossa jo hyllymerkinnöissä näkee selvästi, mitkä juomat ovat matala-alkoholisia. Niissä näkyvät myös tuotteen nimen ja hinnan lisäksi maa ja juoman luonnehdinta. Asiakkaille voi olla tärkeää ostaa kotimaista tai tietyn maan tuotteita. Alkon valikoimissa ovat myös kaupoista pois jääneet juomasekoitukset. Koivuniemi on huomannut, että erityisesti kesällä raikkaat viinisekoitukset ovat suosittuja. KYSYNTÄÄ ON OLLUT Uusien juomien myynti S-marketissa on alkanut hyvin. Heinäkuun alun maanantaina S-marketin hyllyistä muutaman viinin kohdalla on tyhjää. Sjöström tarkistaa, että osa niistä on varastoltakin lopussa, osaa on tulossa lähipäivinä lisää. S-marketeissa valikoimat uudistuvat kaksi kertaa vuodessa, joten uusiakin tuotteita odotetaan. Uusista juomista erityisen Uudet juomat tulivat kauppoihin Hallitus halusi kauppoihin vahvempia alkoholijuomia. Eduskunta äänesti enintään 8-prosenttisten juomien myynnistä ruokakaupoissa äänin 102-80. Kontulassakin miedommat viinit ja vahvat oluet tulivat kauppoihin maanantaina 10.6.2024. suosittuja ovat olleet vahvat oluet. Lidlin Lähdesmäki toteaa, että uusien tuotteiden myynti on yllättänyt positiivisesti ja lisää, että uuden lain sallimista tuotteista erityisesti vaaleat ja kevyet viinit ovat olleet suosittuja. MUUTTUVATKO KONTULALAISTEN JUOMATAVAT? Sjöström arvelee, että juomien tulo kaupan hyllylle ei juurikaan vaikuta kontulalaisten juomatottumuksiin, koska vahvempia tuotteita saa saman ostarin Alkosta. Koivuniemi toteaa, että vielä on aikaista tehdä päätelmiä juomaja ostotapojen muutoksista.?? Mika Sjöström pitää hyvänä S-marketin valikoiman kasvua. AURINKOKI NOUSEE IDÄSTÄ, SIKS ROKKAAN AINA KONDEKAA! ILMOITUS Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Tommi Koivuniemi näkee Alkon kilpailuvalttina erikoistumisen. S TA N D U P Fiesta ON TAPAHTUMABAARI ? joka toinen torstai klo 18 jamit ? joka kuukauden 1. perjantai klo 18.30 Stand up ja open mic ? joka lauantai klo 15 tietovisa ? joka keskiviikko klo 18 biliskisa
6 Kontulan oma lehti 26.7.2024 V enäjän laivastoa ei voitu pitää Pietarin edustalla, koska kovina pakkastalvina Suomenlahden perukoilla oleva Pietarin satama oli umpijäässä. Maalinnoitteet rakennettiin 1914-1918. Venäjän keisarikunnan, Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan Helsingin maalaiskunnan Kontulassa linnoitustyöt tehtiin 1916-1918. KOLMINKERTAISET LINNOITTEET, KAKSINKERTAISET PIIKKILANKAESTEET Helsingin kaupunginmuseon arkeologi John Lagerstedt kertoo, että Helsingin maalinnoitteiden sijoituksen ja rakenteet suunnitteli venäläinen insinöörikomennuskunta. Maalinnoitteet rakennettiin kolmeksi kehämäisesti Helsinkiä ympäröiväksi ketjuksi. Useimpien maalinnoitteiden eteen pystytettiin piikkilankaesteet, jotka toisinaan olivat kaksinkertaisia. Linnoitteet koostuivat juoksuhaudoista eli taisteluhaudoista, yhdyshaudoista, tykkipattereista, ammusvarastoista, miehistösuojista sekä tykkiteistä. Ensimmäiset linnoitteet rakennettiin Ruskeasuo–Koskela-Herttoniemi -linjalle. Sodan pitkittyessä linnoitustyöt laajenivat länteen ja Malmi–Kontula–Vuosaari -alueille sekä koko Etelä-Suomen alueelle. Miksi linnoitteet rakennettiin sinne, minne ne rakennettiin? Maarintaman varustukset sijoitettiin noin 10 km etäisyydelle Kruunuvuoren selästä, jonne oli ankkuroitu Venäjän keisarikunnan laivastoa. Vihollinen haluttiin pitää tykinkantaman ulkopuolella tärkeästä laivastotukikohdasta. SUOMEN SUURIN TYÖMAA Maalinnoitteiden rakentaminen mullisti Kontulan luonnon ja elämän menon. Mellunkylän alueella ei noihin aikoihin asunut väkeä kuin muutamia satoja, Kontulassa ehkäpä muutamia kymmeniä. Kontulan alueella linnoitteet rakennettiin koskemattomille mäen nyppylöille ja kallioille. Lagerstedt kertoo, että Helsingin maalinnoitteiden rakentaminen työllisti noin 10 000 henkilöä. He olivat pääasiassa suomalaisia miehiä ja naisia. Lagerstedt kertoo, että esim. Työmies-lehdessä haettiin v. 1916 töihin useita satoja henkilöitä. Venäläiset sotilaat johtivat työmaita. Pääkaupunkiseudun ympäristöön oli tuotu myös kolmisen tuhatta kiina laista metsätöihin mm. Sipooseen ja Nuuksioon. Tällaisia kiinalaisia työporukoita oli ollut jo ennen sotaa runsaasti töissä eri puolilla Venäjää. Suomessa ei ikinä ennen ollut ollut niin paljon ulkomaalaisia. Vaativimmat kallionporausja betonityöt hoitivat suomalaiset. Voi vain kuvitella millaista se työnteko oli. Ei ollut kaivinkoneita, ei ollut sähkötai räjähdysmoottorityökaluja. Oli lapio ja käsikäyttöinen kalliopora, betonimyllyn virkaa toimittava laatikko ja hevoset. Taisteluhautojen ja kallioiden sisään rakennettujen miehistösuojien rakentamiseen käytettiin dynamiittia, mutta miten kaikki räjäytysten jäljiltä irronneet kivilohkareet kuljetettiin pois? Miesja hevosvoimalla tietysti. Betonin valmistamiseen tarvittiin hienojakoista hiekkaa. Rakentajat jättivät jälkeensä laajoja hiekkakuoppia, yksi Kontulan ostarin eteläpäässä, Emännänpolun kohdalla, toinen Kaarenjalka 6:n kohdalla, ja monia muita, pois pyyhittyjä nykymaisemista. MAALINNOITTEIDEN ASEISTUS JA TOSI TOIMET Linnoitteet suunniteltiin ja rakennettiin maavoimille. Taistelu hautoihin tehtiin konekivääripesäkkeitä, joista oli hyvä ampuma-alue ja näky vyys edessä olevalle, piikkilanka esteiden suojaamalle alueelle. Tykeillä oli tärkein merkitys puolustuksessa. Lagerstedt kertoo, että parasta kalustoa olivat modernit kuuden tuuman kanuunat, joiden kantama oli 13 km. Itäisillä linnoitteilla oli noin 70 tykkiä asemissa, joista 13 Kontulan alueella. Kontulan maalinnoitteet Teksti: Markku Tanttu Sarajevon laukaukset käynnistivät ensimmäisen maailmansodan 1914. Samana vuonna Venäjän Pietarissa istuva hallinto päätti aloittaa Helsinkiä ympäröivien maalinnoitteiden rakentamisen suojaamaan Kruunuvuoren selälle ankkuroitua laivastoaan odotettavissa olevalta saksalaisten maavoimien hyökkäykseltä. Samalla suojattiin Viaporia ja Pietaria. Ku va He lsi ng in ka rtt ap alv elu . Ku va Jar i Ha ap asa ari . Kontulan alueen I maailmansodan aikaiset maalinnoitteet. Kiinalaiskallio Kontulan pohjoisosassa. Ku va : Igo r Pa rri /W WI lin no itt ee t Su om es sa Mustikkamäki tk 6, asema 2 (luola)
7 Kontulan oma lehti 26.7.2024 Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saanut jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). Lukijoiden vinkit Kon O’Star s. 8 kuvatekstissä oli nimi väärin. Oikea nimi on Karri Savonen kuten tekstissä oli. Oikaisu Teksti: Virve Obolgogiani M e toimituksessa olemme oppineet tuntemaan Markun sujuvakynäisenä kirjoittajana, Kontulan historian tuntijana ja taiteilijana. Kun hän kertoi olevansa pliktauksen ME-mies, päätimme haastatella häntä kuukauden kasvona, selvittää kerralla lisää. Markku on asunut Kontulassa melkein koko 72-vuotiaan ikänsä, neljä vuotta meni Vuosaaressa ja neljä Tukholmassa. Kiinnostus Kontulan historiaan kumpuaa jo omista lähtökohdista: – Synnyinkotini on 1948 valmistunut rintamamiestalo, isäni kun oli rintamalla ja haavoittui siellä kahdesti. Nyt tuo talotyyppiä F1 oleva rakennus on lain nojalla suojeltu, ei siksi, että minä synnyin sinne, vaan muista syistä. Markku on nähnyt Itä-Helsingin muuttuvan muutaman sadan asukkaan maalaismaisemasta lähiöiksi, paikoin hyvin kaupunkimaiseksi alueeksi. Häntä ajaa uteliaisuus ymmärtää ihmisten, yhteisöjen ja valtioiden käyttäytymistä. Taideharrastus alkoi , kun Markku voitti oppikoulussa kilpailun abstrak tilla teoksella, jota kehuttiin voimakkaista väreistä ja selkeistä muodoista. Palkinnoksi tuli kamera. Teos oli esillä KOP:n Aleksanterin kadun pääkonttorin ikkunassa ja julkaistiin Kevätpörriäisessä. Seuraava askel oli taidematka Neuvostoliittoon, jolta Markun mieleen jäivät Novgorodin kevättalvinen ilta, Bolshoin mieskuoro, Paul Klee, Leningradin Talvipalatsi ja parin taiteilijatytön sulavat hymyt. Markku on maalannut akryyliväritauluja, tehnyt veistoksia. Hän on pitänyt kolme taidenäyttelyä, neljäs on suunnitteilla. Yksityisgalleria kotitalon alakerrassa on avoinna aamusta iltaan. Entä sitten se pliktaus? Sillä selvitetään kallion sijainti, kuinka syvällä kallio on. Lekalla hakataan maahan 22 mm:n tankoja. Kun se kimmahtaa juuri oikealla tavalla, tietää, että kallio tuli vastaan, sitten mitataan syvyys. Koulun loma-aikoina 15-20-vuotiaana Markku oli töissä Vesi-Hydro Oy:ssä. Simonkallion metsässä hän löi 444 lyöntiä yhteen menoon parissakymmenessä minuutissa. – Olen asiaa guuglannut ja kysellyt alan miehiltä, eikä kovempaa tulosta ole tullut vastaan, joten uskallan väittää, että maailmanennätys se on. Ennätys on epävirallinen, koska MM-kisoja ei järjestetä. Markun työssä sähköinsinöörinä etusijalla olivat sähkönsiirtoverkostojen ja raideliikenteen ohjaus-, valvontaja automaatiojärjestelmät. Vastuulle tuli myös liikkuva kalusto ja hän myi Helsingin kaupungille ensimmäiset matalalattiaraitsikat. Työelämä toi mielenkiintoisia kohtaamisia ja matkoja. Mieleen ovat jääneet mm. Bagdadin räjähdykset Irakin-Iranin sodan aikana, murisevat villikoiralaumat sekä New Delhin hindulaistemppelin papin kysymys hindulaisuuden ytimistä: ”Minkä muotoinen on vesi?” Markku jäi eläkkeelle 10 vuotta sitten. ?? Saksan pelätty massiivinen hyökkäys ei toteutunut. Maalinnoitteita käytettiin ainoastaan yhden kerran. Se tapahtui Suomen sisällissodan loppu vaiheessa 1918, kun 1500 puna kaartilaista oli torjumassa valkoisten saksalaisten hyökkäystä Leppä vaarassa, Mäkky lässä ja Ilmalassa. Kehnoin tuloksin. Kontulan alueen linnoitteita ei koskaan käytetty taisteluihin. KONTULAN MAALINNOITTEET Parhaiten säilyneitä maalinnoitteita Kontulassa voi käydä katsomassa etelän suunnalla Mustikkamäellä ja pohjoisen suunnalla Linnoittajantien lähistöllä. Lisää linnoitteita löytyy Kurki mäestä, Kivikosta ja Mylly purosta. Lagerstedt kertoo, että nykyisen Kivikonkaaren ja Linnoituksen tien risteyksen lähellä olevassa puistossa näkyy vielä asemat kahdelle kuuden tuuman Canettykille ammus kellareiden raunioineen. Espoon ja Helsingin ympäristöön siirrettiin Viaporin sisemmiltä saarilta ja varastoista mm. 8 kpl 11 tuuman ja 20 kpl 9 tuuman rannikkomörssäriä, 12 kpl 9 tuuman rannikkokanuunaa sekä useita kymmeniä 6 tuuman 190 puudan rannikko tykkiä kiinteille laveteille aina neljän tykin patteririntamaan. Erikseen myöhemmin varustettiin vielä 8 patteria 6 tuuman Canettykeille, joita oli asemissa 17 kpl. Lisäksi pattereissa oli koko joukko pinnapyöräisiä 6 tuuman pronssimörssäreitä sekä 120 ja 190 puudan tykkejä ynnä muita pienempi kaliberisia. Kaikkien näiden patterien käyttötarkoitus oli lähinnä vastatykistötoiminnaksi ajateltu. YHDISTYS KERTOO LINNOITTEIDEN HISTORIASTA JA NYKYKUNNOSTA SEKÄ KUNNOSTAA KOHTEITA. Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet -yhdistys pyrkii huolehtimaan linnoitteiden nykykunnosta mahdollisuuksien mukaan. Samannimisessä Facebook-ryhmässä aiheesta kiinnostuneet voivat nähdä ja jakaa omia kokemuksiaan linnoitteista, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Jari Haapasaari. Toinen yhdistyksen toimija Igor Parri on kuvannut kaikki lähes 300 puolustusasemaa videomuodossa Facebookja Youtube-kanavallaan WWI linnoitteet Suomessa. Yhdistys on adoptoinut, eli ottanut hoitoonsa kaksi kohdetta, toinen on ns. IT-kukkula Kontulassa (tukikohta IV:1) Kiinalaiskalliolla. Museovirasto on lisäksi myöntänyt toisen adoptoitavan monumentin, tällä kertaa Espoosta. Kyseessä on tukikohta XXXVII:6 Käpälämäellä. MITEN LINNOITTEIDEN KÄVI? Jouko Kokkonen kertoo Mellunkylä-lehden historiaekstrassa 2020, että pian Suomen sisällissodan jälkeen linnoitteet todettiin tarpeettomiksi. ”Arvokas romurauta räjäytettiin pois suojahuoneiden katoista. Puurakenteet purettiin ja hyödynnettiin polttopuina. … Kallioon louhittuja tunneleita käytettiin toisen maailman sodan aikana sotatarviketuotannossa. Joitakin suojahuoneita asukkaat muuttivat Mellunkylässäkin kellareiksi.” Nykyisin nämä linnoitteet ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinais jäännöksiä, jotka on säästettävä muistona menneiden aiko jen levottomilta vuosilta. ?? Vesalassa sijaitseva tukikohta IV asema 1 Ku va : Igo r Pa rri /W WI lin no itt ee t Su om es sa Markku Tanttu Markku Tanttu Ku va : Ju kk a Ke sk ine n
8 Kontulan oma lehti 26.7.2024 LIIKU KESÄHINTAAN! 2.5.–31.8. Ryhmäliikunta 1 krt 8 € / 5 krt 35 € / 1 kk 50 € (30 pv) Kuntosali 1 krt 7 € / 5 krt 30 € / 1 kk 35 € (30 pv) Superuinti 5 krt 25 € (käy kaikilla halleilla) Kesäsuper 1 kk 65 € (30 pv ryhmäliikunta, kuntosali ja uinti) Kuntosalikortin (5 krt, 1 kk) tai Kesäsuper 1 kk ostajalle kuntosalin laiteopastus etuhintaan 30 €. urheiluhallit.fi/kesa Kontula avataan 29.7. normaalein aukioloajoin! K antakaupungissa asuvat kuluttavat ja tuottavat kulttuuria ja taidetta huomattavasti enemmän kuin lähiöissä asuvat. Helsinki haluaakin lisätä taiteen saavutettavuutta lähiöissä. Sitä varten on kehitetty Helsingin malli, joka tuo taidelaitokset ja taiteilijat kolmeksi vuodeksi lähiöön tekemään taidetta yhdessä asukkaiden kanssa. Taiteen saavutettavuuden ohella Helsingin mallin tavoitteena on lisätä kaupunginosien myönteistä kehitystä ja asukkaiden osallisuutta ja hyvinvointia. Mallia toteutetaan alueilla, jotka on määritelty kaupunkiuudistuskohteiksi. Kontula on yksi Helsingin mallin kohde kaupunginosista. Kolmen viime vuoden ajan Kontulassa ovat toimineet Zodiak — Uuden tanssin keskus, esitystaiteen ammattilaisten kollektiivi Todellisuuden tutkimuskeskus sekä Voimauttavan taiteen äärellä ry. Ensi vuonna käynnistyy mallin neljäs kolmivuotiskausi, jossa Kontula on jälleen mukana. Miten Helsingin malli sitten näkyy Kontulassa? Olen melko aktiivinen kontulalainen ja taiteen harrastaja, mutta en ole Kontulassa törmännyt Helsingin mallin toimintaan ja esityksiin. En tiedä missä ja milloin esityksiä voisi nähdä. On mahdollista, että taidelaitokset toteuttavat täällä kolmen vuoden ajan esityksiä, joista suurin osa kontulalaista ei tiedä mitään. Helsingin mallin näkyvyyttä voisi parantaa alueella sijaitseva toimisto-, esitysja harjoitustila. Ehkä vaikuttavuus voisi silti jäädä nimelliseksi. Yhteisötaideprojekteihin kun osallis tuvat usein samat ihmiset. Pystyn itsekin nimeämään 3-5 kontulalaista, jotka ovat mukana lähes kaikessa täällä tapahtuvassa taidetoiminnassa. Välttämättä muita ei sitten mukana olekaan. Osallisuudesta on tullut taikasana, jonka uskotaan ratkaisevan kaikki eriarvoisuuteen ja vähäosaisuuteen liittyvät ongelmat. Taiteelle on myös osoitettu sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä. Taide ei kuitenkaan korvaa sotepalveluja. Monesti lähiöissä tarvittaisiin teatteriesityksiä enemmän mielenterveyspalveluja. Osallistaessa saattaa myös unohtua, etteivät kaikki halua osallistua. Ainakaan juuri siihen toimintaan, jota tarjotaan. Taidetta tuottavat ja kuluttavat eniten keskiluokkaiset ja keski-ikäiset. Helsingin mallin varhaista vaikuttavuutta tutkittaessa ilmeni, että ns. eliitti osallistuu vähiten yhteisötaideprojekteihin vaikka suhtautuu niihin positiivisesti. Yhteisötaideprojekteja siis tuotetaan ylhäältä alaspäin. Taiteen harrastamisella kuten vaikkapa soittamisella on lähiöissä oma paikkansa. En kuitenkaan kaipaa lisää ammattilaisten vetämiä asukkaita osallistavia yhteisötaideprojekteja, vaan kulttuuritilaa, Kansallisteatterin tai Kaupunginmuseon esitystilaa ja galleriaa, jossa on säännöllistä ja jatkuvaa ammattilaisten tuottamaa taidetta ja jonne sekaan mahtuu myös paikallisten harrastajien toimintaa. ?? Kolumni Miten toimii Helsingin malli? Teksti: Katariina Kaarlela Kaupunki haluaa osallistaa lähiöiden asukkaat taiteen tekijöiksi ja kokijoiksi, mutta entä jos meillä lähiössä on muuta tekemistä?