www.konala-lehti.net www.facebook.com/konala-lehti 4 2023 k onala -Pitäjänmäki malminkartano ? reimarla M M Konala-Pitäjänmäki (pienellä alle: Malminkartano-Reimarla) Pakila-Oulunkylä (pienellä alle: Paloheinä-Maunula) Kolme saarta & Ruoholahti Kivistö-Seutula (pienellä alle: Keimola-Lapinkylä-Piispankylä-Riipilä) Koivukylä-Havukoski (pienellä alle: Päiväkumpu-Ilola-Asola-Rekola) K onala -Pitäjänmäki Hinta € UUsi päiväkoti on tUlossa pitäjänmäkeen Sivu 3 pakokaasUjen määrä kasvoi pääkaUpUnki seUdUlla Sivu 12 Yksityinen hammaslääkäri Helsingin Kannelmäessä. Oli kyseessä särky tai lohkeama. Kiireetön ja kiireellinen hoito. Aikoja nopeasti! Maanantai Torstai HammasOskari Oy Laulukuja 4A, 00420 Helsinki Perjantai Lauantai SoviTTAeSSA 8-20 8-14 HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät jälleen 3.4.2023 alkaen. Sortti-keräysautot eivät ota vastaan muuta jätettä. Vie isot kuormat ja muut jätteet Sortti-asemille tai tilaa niille Sortti-nouto. Ohjeet ja aikataulut www.hsy.fi/keraysautot Kierrätetään yhdessä! Otamme vastaan kotiisi kertyneet vaaralliset jätteet, sähkölaitteet sekä metalliromun.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 4 | 2023 Ole kultu . Kierrätä korut . Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. KULTATUKKU.FI ESPOO • Kauppakeskus Espoontori, Kamreerintie 3. Avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3. Avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Takkatie 7 A, 00370 Helsinki 050 4705900 www.meelom.fi meelomhouse@gmail.com Thai RavinTola Buffet lounas Ma-Pe 11-15 11 30 € AVOINNA Ma-Pe 11-18 La 12-18 4 eri ruokavaihtoehtoa, salaattibaari, keitto, kahvi, tee TARJOUS Kun tilaat 2 pääruokaa, saat lisäksi kevätrullia (3 kpl, arvo 7€) Vain TakeAway-tilauksiin KAtsO MENU thai ravintola Meelom www.meelom.fi Meelomhouse Kansanedustajiksi pyrkii paljon kunnanvaltuutettuja Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia, SDP:tä, Kokoomusta ja keskustaa. Kiira Korpi julkaisi runokirjan Taitoluistelujäillä loistaneen Kiira Korven tarinallinen runokirja Hyppää Vaan! kertoo kivusta, hämmennyksestä, tasapainon löytämisestä ja lopulta elämän juhlistamisesta. Hyppää vaan! on julkaistu painettuna, e-kirjana sekä Kiira Korven itsensä lukemana äänikirjana. Kiiralta on aiemmin ilmestynyt muistelmakirja Kiira Ehjäksi särkynyt sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Uusi päiväkoti on tulossa Pitäjänmäkeen Uudisrakennukseen tulee tilat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön 224 lapselle, joista 161 paikkaa on suomenkieliselle ja 63 paikkaa on ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle. – Uudet tilat tarvitaan, koska nykyiset varhaiskasvatuksen tilat eivät riitä alueen kasvavalle palvelutarpeelle eivätkä ne kaikilta osin tue toiminnallisia tavoitteita, tiedotti Helsingin kaupunki kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen. Uudishanke korvaa nykyisen ruotsinkielisen Daghemmet Sockenstuganin tilat Konalantiellä ja väliaikaisen päiväkoti Kangaspellon tilat Etelä-Haagan Kangaspellontiellä. – Vuokrattavat tilat toteuttaa omistukseensa Hoivatilat Oyj. Tiloja käytetään päiväkotitoiminnan aukioloaikojen ulkopuolella kansalaistoimintaan kokoontumis-, harrasteja liikuntatilana, kerrottiin kaupungin tiedotteessa. Kaupunginhallituksen kokouksessa kuitenkin hyväksyttiin äänestyksen jälkeen vastaehdotus, jonka mukaisesti päätösehdotusta täydennettiin. Täydennyksen mukaan kaupunginhallitus edellyttää, että ennen lopullista päätöstä Sockenstuganin siirrosta kasvatusja koulutuslautakunnalle annetaan tarkennettuja väestöennustelukuja ja arvioidaan tilojen korvaamisen tarvetta näiden lukujen valossa. Lisäksi kaupunginhallitus haluaa, että lautakunnalle annetaan tarkempi selvitys voisiko kaupungin hyväksyttyä lähipalveluperiaatetta soveltaa ainakin osalle Daghemmet Sockenstuganin lapsista paremmin, huomioiden lähialueen tilat sekä suunnitteluvaiheessa olevat rakennusja peruskorjaushankkeet. Tavoitteena on, että uudisrakennuksen rakennustyöt ovat valmiit marraskuussa 2024 ja päiväkotitoiminta voi alkaa uusissa tiloissa tammikuussa 2025. HELsingin KaUPUnginHaLLiTUs päätti 13. maaliskuuta, että kaupunki vuokraa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttöön Pitäjänmäen kutomokujalle valmistuvan uudisrakennuksen 20 vuoden määräajaksi. kuvituskuva Uudishanke korvaa nykyisen ruotsinkielisen Daghemmet Sockenstuganin tilat Konalantiellä ja väliaikaisen päiväkoti Kangaspellon tilat Etelä-Haagan Kangaspellontiellä Deski.fi on sinulle toimiva tiedostuskanava Kun sinulla on hyviä uutisia tai tarinoita kerrottavana, niin nosta profiiliasi ja hanki positiivista julkisuutta kertomalla tarinasi myös muille. Riippumatta siitä mitä teet, voit saada runsaasti hyötyjä käyttämällä Deski.fi:n tiedotejakelupalvelua. Deski.fi:n avulla viestisi tavoittaa ammattija freelancer-toimittajat, uutishuoneet, uutissivustot, bloggaajat ja sosiaalisen median verkostot. Vuoden 2022 ajan palvelu on maksuton! www.deski.fi JULKAISE OMA TIEDOTE Tiedottajan paras apulainen deski.fi "Lehdistöt iedotteita levitetään yhä enemmän median työssään käyttämie n palveluide n, kuten uutisten hakupalve lujen kautta." Deski.fi on suomalain en lehdistötie dotepalve lu, jonka tarkoituk sena on tiedon tehokas levittäm inen.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 MuMMon pönttöpulinat Tänä talvena on ollut hyvät hiihtokelit. Lehdet toitottavat sitä ja ystäväni ja tuttavani kehaisevat hiihtäneensä tänä talvena enemmän kuin koskaan aiemmin. Koen itseni syrjäytyneeksi hiihdon takia. Ryhmän paine on niin kova. Joko hiihdät hullun lailla tai olet vetelä, laiska ja et hoida itseäsi kunnolla. Saat syyttää itse itseäsi, jos tauti kohta jäytää sisimpääsi. Enhän enää pariin vuoteen ole ottanut menolautoja esiin. Hiihtämiseni loppui kuin seinään. Olinhan silloin iloisesti hiihtämässä. Mielessä Eino Leinon runo: hyvä on hiihtäjän hiihdellä jne edespäin. Aurinko paistoi, täysin sininen taivas ja latu upeasti aurattu. Pikku näppylä eli mäki tuli vastaan, mutta ajattelin ottaa sen omilla taidoillani, joihin uskoin vakaasti. Hyvinhän se meni, mutta aivan mäessä alhaalla jostain kumman syystä tasapainoni ”sakkasi”. Pyllähdin lumihankeen. Siitähän se tuskien taival alkoi. En sitten millään päässyt ylös. Pyörin ja pyörin. Aloin todella pelätä, että viimeiset hetkeni olisivat käsillä. Tietysti kännykkäni oli jäänyt keittiön pöydälle. Se siitä sitten. Mieleeni tuli, kun edellisen kerran olin tiukassa tilanteessa. Olin parkkeeraamassa autoani autotalliin ja menin avaamaan ovea. Astuin sadevesikaivon päälle. Sen muovinen ritilä hajosi painostani. Toinen jalkani upposi yli polvea myöten kaivoon. Kännykkäni oli parin metrin päässä autossa. Yritin pyörimällä päästä kaivosta ylös. En päässyt. Tajusin hetkessä, ettei kukaan tulisi keskellä pakkastalvea ja kohta talvista pimeyttä pelastamaan minua. Isäni kertoi sodan tiukissa paikoissa huutaneensa äitiä, minä mökkitalkkariani. Kukaan ei tulisi. Järkeilin ainoan keinon päästä ylös. Minun olisi nostettava itseni käsieni varassa ylös. Muuta keinoa ei olisi. Kirosin ihrakiloni. Pari yritystä meni harakoille, sitten keskityin kuin urheilijat. Sain uskomattomat voimat, kun taistelin hengestäni. Ja pääsin ylös. Sen jälkeen sain aivan hirveän vapinakohtauksen. Sauna ja löylyt ja vapinakohtauskin oli ohi. Niinpä, niin. Lumihangessa pyöriessäni en nähnyt, että toinen hiihtäjä läheni pyllistämispaikkaani. Hän oli herrasmies ja kysyi saako hän auttaa. Sai. Kyllä häneltäkin voimaa vaadittiin, että sai sadat kiloni ylös sieltä hangesta. Mutta hän sai kuin saikin! Kiitin kovasti ja katsoin, kun hän riuskin vedoin hiihti eteenpäin. Päätin, että tämä olisi viimeinen kertani menolaudoillani. Ei koskaan enää! Ystävättäreni ihmetteli, etten ollut käyttänyt tilaisuuttaa hyväkseni. Miten, ihmettelin! No komea, lihaksikas mies, eikös olisi kannattanut yrittää, hän sanoi. Katsoin häntä halveksivasti. Eikö ole tuollaisilla asenteilla mitään rajaa! Tunsinhan itseni huonoksi alisuorittajaksi. Hänenkö olisi pitänyt käyttää hädänalaista asemaani hyväkseen, kysyin? Minä, tasavertaisen parisuhteen kannattaja henkeen ja vereen! Niinpä sanoi ystävättäreni ja katsoi parhaimmakseen vaieta! Sanon kuin Suomi perustellessaan Natoon liittymistä. Ei koskaan enää eikä yksin! Elina Kuosmanen Mä oon, mikä oon… Suomen Asiakastiedolle satojen tuhansien seuraamusmaksu perusteettomista maksuhäiriömerkinnöistä Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio on määrännyt Suomen Asiakastieto Oy:lle 440 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun, sillä yhtiö ei ollut poistanut luottotietorekisteristä puutteellisen menettelytavan vuoksi tallennettuja perusteettomia maksuhäiriömerkintöjä. Seuraamuskollegio korostaa, että maksuhäiriötietojen käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten oikeuksille ja vapauksille. ”Virheelliset maksuhäiriömerkinnät voivat johtaa esimerkiksi siihen, että henkilö ei saa vuokra-asuntoa tai kotivakuutusta. Usein kyse on raskaassa elämäntilanteessa olevien tiedoista, jolloin omista oikeuksista huolehtimiseen ei välttämättä ole voimavaroja”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa. – monikieliset vaalikeskustelut tavoittavat entistä laajemmin Ylen vaalisisällöt ovat kaikille YlE Tarjoaa eduskuntavaalien aikaan laajan kattauksen saavutettavaa vaalisisältöä televisiossa ja Yle Areenassa. Ylen eduskuntavaaliohjelmisto alkaa televisiossa torstaina 16.3. pienpuoluetentillä ja päättyy tulosiltaan vaalipäivänä sunnuntaina 2.4. Kaikki vaaleihin liittyvät suomenja ruotsinkieliset lähetykset ohjelmatekstitetään. Yle Areenasta löytyy myös viittomakielinen tulkkaus rinnakkaislähetyksenä suurimmasta osasta vaaliohjelmia. Yle tuottaa vaalikeskustelun myös selkosuomeksi sekä vaalivideoita selkoruotsiksi. Ensimmäistä kertaa vaalilähetysten historiassa Yle tuottaa vaalikeskustelut kotimaisten kielten lisäksi neljällä eri kielellä. Kieliksi on valittu arabia, englanti, somali ja venäjä. “Kyseiset kielet kuuluvat maamme yleisimpiin vieraisiin kieliin. Omankielisellä informaatiolla tavoitamme entistä laajemmin kansalaisia, jolloin kiinnostus vaaleja sekä äänestämistä kohtaan toivottavasti kasvaa”, monikielisten keskustelujen vastaava tuottaja Marko Krapu kertoo. Suomessa asuu noin 460 000 ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä on yli 8 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten määrä tulee lähivuosina vain kasvamaan. Selkokieltä tarvitsevia on Suomessa yhteensä 650 000–750 000, ja kielestä hyötyvät etenkin maahan muualta muuttaneet kansalaiset. Monikielisissä vaalikeskusteluissa käydään läpi ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja kunkin kieliryhmän näkökulmasta. Vieraina lähetyksissä on eri alojen asiantuntijoita ja kokijoita. Englanninkielisen keskustelun juontaa Zena Iovino, arabiankielisen Esraa Ismaeel, venäjänkielisen Levan Tvaltvadze, selkosuomeksi Tuukka Lukinmaa ja somaliksi Wali Hashi. “Suomessa asuu kymmeniä tuhansia eri maista muuttaneita venäjänkielisiä, mutta vain harva heistä äänestää. Moni heistä ei seuraa Suomen politiikkaa, eikä koe voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan. Ohjelmassa haluamme keskustella täällä asuville venäjänkielisille oleellisista asioista, ja sitä kautta lisätä äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta politiikkaan”, venäjänkielisen keskusteluohjelman juontaja Levan Tvaltvadze sanoo. Myös vaalikoneesta pyritään tekemään mahdollisimman saavutettava eri päätelaitteilla. Ehdokkaan on lisäksi mahdollista liittää tekstiperusteluihin linkkejä videomuotoisiin vastauksiin. Vaalikone julkaistaan kuudella eri kielellä. Suomen ja ruotsin lisäksi vaalikone löytyy englanniksi, venäjäksi, pohjois-saameksi ja arabiaksi. Vaalikone osoitteessa yle.fi/ vaalit. kuvassa monikielisten vaalikeskustelujen juontajat vasemmalta oikealle: esraa ismaeel (arabia), Wali hashi (somali), Levan tvaltvadze (venäjä), Zena iovino (englanti) sekä tuukka Lukinmaa (selkosuomi). Vaalikone osoitteessa yle.fi/vaalit
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 4 | 2023 HELSINKI SATSAUS TURVALLISEEN TULEVAISUUTEE N! SOTATIETEIDEN MAISTERI w w w . t e i j a m a k k o n e n . f i TEIJA MAKKONEN KAUPUNGINVALTUUTETTU T u k i y h d i s t y s T e i j a M a k k o n e n ÄÄNESTÄ 203 HELSINKI Ma ks aj a: Ta sa -a rv oi ne n He ls in ki ry Lento matkustaja määrät rajussa kasvussa Finavian mukaan matkustajamäärä kasvoi 187 prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021, jolloin koronapandemian aikaiset matkustusrajoitukset olivat vielä voimassa. Tänä talvena matkustetaan lämpimiin kohteisiin, kuten Kap Verdelle, Egyptiin, Meksikoon ja Thaimaahan. Myös reppureissaajien kestosuosikkeihin, kuten Intiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan lennetään edelleen paljon. Asuntoja on nyt myynnissä viidennes enemmän Etuovessa oli tammikuussa myynnissä pyöreästi 51 300 asuntoa. Vuoden 2022 tammikuussa kohteita oli myynnissä 43 600. Tarjontamäärä on kasvanut vuoden aikana 17,5 prosenttia. ”Asuntomarkkinoilla on tapahtunut selvää piristymistä ja helmikuun kauppamäärissä näkyy selvää nousua tammikuuhun verrattuna”, kertoo SpKodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – maaliskuussa tapahtuu 11 prosenttia koko vuoden kaatumisvahingoista Vuoden vaarallisin jalankulkusää on nyt Tammi-maaliskuun välinen aika on vuoden tapaturma-alttein ajankohta kaatumisvahingoissa, sillä tällä ajanjaksolla sattuu eniten kaatumisonnettomuuksia ja niistä maksetaan eniten vahingonkorvauksia. Yli viidesosa korvatuista kaatumisvahingoista on niin vakavia, että ne vaativat magneettitutkimuksen tai muun kuvantamistutkimuksen, kertoo Pohjola Vakuutuksen vahinkodata. Useimmiten kaatuessa loukataan polvi tai olkapää. – Erityisesti maaliskuussa 2022 oli varsinainen pääkallokeli, sillä 14 prosenttia viime vuoden henkilöasiakkaille sattuneista kaatumisvahingoista tapahtui kyseisen kuukauden aikana. Yksistään tuolloin meiltä korvattiin henkilöasiakkaille noin 2000 kaatumisiin ja liukastumisiin liittyvää tapaturmavahinkoa, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilökorvauspalveluista vastaava johtaja Kari Kujala. Yleisimmin talven kaatumisonnettomuuksissa loukataan polvi tai olkapää, mutta myös ranne, nilkka ja pää satutetaan usein. Vahinkojen määrä ja kaatumiseen liittyvät riskit kasvavat tilastollisesti selvästi yli 50-vuotiaissa. – korvatuista henkilöasiakkaille tapahtuneista kaatumisvahingoista lähes jokainen vaatii lääkärinhoitoa ja yli viidesosa magneettitutkimuksen. Leikkaukseenkin päätyy tilastojen valossa noin seitsemän prosenttia kaatuneista, Kujala sanoo. lauanTai on Viikon Vaarallisin päiVä Tapaturmat sattuvat tilastollisesti useimmiten vapaaajalla, ja viikonloppu korostuu myös kaatumisvahingoissa. Lauantaisin nähdään suurin piikki viikon aikana tehdyissä vahinkoilmoituksissa. – lauantaisin sattuu eniten ympäri vuoden. Tätä selittää osaltaan se, että ihmiset ovat liikkeellä aktiivisesti ja moni myös viettää vapaapäivää urheillen. Sekä huono että hyvä sää lisäävät tapaturmia, Kujala kiteyttää. arkipäivistä eniten kaatumisvahinkoja tapahtuu maanantaisin. Kujala kehottaakin varaamaan riittävästi aikaa siirtymiin, keskittymään kävelemiseen ja huolehtimaan oikeanlaisista talvijalkineista. – Tällaisella säällä nastat kengissä ovat enemmän kuin paikallaan ja kiirettä kannattaa välttää. lähivuosikymmeninä liukas sää tulee todennäköisesti hajaantumaan tasaisemmin pitkin talvea, sillä Ilmatieteen laitos on arvioinut, että ilmastonmuutoksen seurauksena talven sääoloista tulee erityisesti Eteläja Länsi-Suomessa epävakaat ja rikkonaiset. tammi-maaliskuussa sattuu eniten liukastumisonnettomuuksia. Lauantai on viikon vaarallisin päivä.
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 TIKKURILA Tikkurikuja 1 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI Sahaajankatu 5 2 Ma-Pe 8-17 ESPOONLAHTI Sillankorva 15 Ma-pe 8-17 Ajanvaraus: 0400 215 750 www.öljypiste.fi 30 € VAIHTEISTOÖLJYNVAIHTO Automaattivaihteistot Alennus ovh:sta TARJOUS VOIMASSA 1.3.-31.3.2023 69 € Katso hinnat kotisivuiltamme Manuaalivaihteistot kiinteällä hinnalla • koskee henkilöautoja • sis.öljyt ja työn Verohallinto löysi yli puolimiljardia euroa ilmoitta mattomia veroja Sähkönkulutus laski helmi kuussakin Verohallinto löysi viime vuonna verovalvonnassaan yhteensä 534 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Se on 36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. ? Olemme paremmin onnistuneet löytämään merkittävät veroriskit ja kohdentamaan toimenpiteet oikein sinne, missä riskit ovat suurimmat. Tämä on paitsi verokertymän kannalta vaikuttavampaa myös tehokkaampaa työajan käyttöä, Verohallinnon ohjausja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo. Sähköä käytettiin aiempaa säästeliäämmin myös helmikuussa. Lämpötilakorjattu säästö oli viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ”Talvikuukausien ajan sähkö on Suomessa riittänyt hyvin. Suotuisan sähkösään, tuotantoyksiköiden ja siirtoyhteyksien luotettavan toiminnan lisäksi todella iso kiitos kuuluu kaikille suomalaisille, jotka ovat sähkön käytössään säästäneet ja joustaneet”, Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala painottaa. Itkettävän ihana sipuli SIpulI on ykSI syödyimmistä kasviksistamme. henkeä kohti syömme sipuleita noin viisi kiloa vuodessa. kokeile Maaja kotitalousnaisten vinkkejä, joiden avulla sipulin käsittely ei itketä. Jo ISoäIdIt Sen tIeSIVät Sipulit sisältävät runsaasti flavonoideja, joista saat vastustuskykyä viruksia ja bakteereita vastaan. Tehokkaimmin taudinaiheuttajia vastaan taistelee sipulin sisältämä antioksidantti kversetiini. Lisäksi sipuleissa on B-ryhmän vitamiineja, Cja K-vitamiineja, kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia, sekä kuitua. Sipulin suojaravintoaineet yhdessä monipuolisen, kasvispainotteisen ruokavalion kanssa auttavat alentamaan kolesterolitasoa, vahvistamaan immuunijärjestelmää sekä osaltaan ehkäisemään sydänja verisuonitautien syntyä. Ei siis ihme, että sipulimaidolla on entisaikaan torjuttu tai lievennetty flunssaoireita. Ihan Ilman kyyneleItä? Kun sipulin solukko rikkoontuu, käynnistyy kemiallinen reaktio ja kyyneleitä muodostavia rikkiyhdisteitä vapautuu. Pitääkö sipuleita leikatessa varautua uimalasein vai miten ne saisi leikattua kyynelehtimättä? hienonna sipulit aina erittäin terävällä veitsellä. Se rikkoo solukkoa vähiten. Kiinnitä myös leikkaustapaan huomiota: Älä hakkaa leikkuulaudalla tai silppua leikkurilla. Sipulin solukko ja rakenne menevät hakatessa mössöksi ja maku sekä rakenne kärsivät. Sipulisilppu voi mennä jopa limaisen tarJoa kahdenlaISIa SIpuleIta JauhelIhapIhVIen taI kaSVISJauhISpIhVIen kanSSa! pIkapIkkelöIty SIpulI G M V 8 sipulia (esim. punasipulia) pikkeliliemi 1 dl etikkaa 2 dl sokeria 3 dl vettä 1. Valmista ensin pikkeliliemi. Laita kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna siihen asti, että sokeri sulaa. Huom! Lientä ei tarvitse kiehauttaa tai keittää. 2. Kuori ja viipaloi sipulit. Laita sipulit puhtaaseen kannelliseen astiaan ja kaada pikkeliliemi päälle. Hölskyttele sipuleita astiassa ja anna marinoitua vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Puhtaassa, steriloidussa astiassa pikkelöidyt sipulit säilyvät hyvin jääkaapissa vähintään kaksi viikkoa. karamellISoIdut SIpulIt G M V 8 sipulia (kepasipuli, 2 rkl tummaa esim. ruokosokeria makea sipuli) 1 tl suolaa 1 rkl öljyä 2 dl vettä 2 rkl omenaviinietikkaa 1. Kuori ja viipaloi sipulit. 2. Paista sipuliviipaleita öljyssä miedolla lämmöllä paistinpannulla. Sipulit saavat ruskistua hieman. 3. Kun sipuleissa on väriä, lisää loput ainekset joukkoon ja hauduttele sipuleita puolisen tuntia. Karamellisoidut sipulit säilyvät kylmässä parin viikon ajan. tuntuiseksi ja kitkerän makuiseksi, mikä ei ole toivottavaa varsinkaan raakana tarjottavassa sipulissa. toinen vinkki välttää kyyneleitä on leikata sipuli kylmänä. Kylmä sipuli ei itketä yhtä paljon kuin huoneenlämpöinen. Pidä sipulia ennen leikkaamista hetken aikaa pakastimessa tai upota kylmään veteen viilenemään. mahanpuruJa SIpulISta? Moni pitää sipulin mausta, mutta saa siitä vatsavaivoja tai närästystä. Kokeile käyttää sipuleita käsiteltyinä ja välttele raakaa sipulia. Marinoidut, pikkelöidyt, karamellisoidut, kuivatut ja kuullotetut sipulit käyvät monen vatsalle paremmin. Sipulien maku ei käsitellessä huonone. Päinvastoin, kypsennettäessä makeus pääsee oikeuksiinsa ja maku pyöristyy. Sipuli säilyttää myös hyvät ravintoaineensa. Jos kuullottamisesta tai muusta käsittelystä huolimatta sipuli ei sovi vatsalle, sitä täytyy välttää. Esimerkiksi FODMAP-ruokavaliossa sipulin käyttöä rajoitetaan. Kokeile silputtua ruohosipulia sekä kevätja purjosipulin vihreitä osia, jos kaipaat ruokiin sipulin makua, mutta vatsasi oireilee sipulista. Ma a j a kot i ta Lou s nais t en k e sk u s ry / k at i L a sz ka kysymys 1: aiotko pyrkiä muuttamaan työeläkeindeksiä puoliväli indeksiksi ( 50/50 ). Nyt sovelletaan taitettua indeksiä . Sen mukaan on työeläkkeitä korotettu 27 vuoden aikana 20 % palkkojen korotuksista ja 80 % kuluttajaindeksistä ( kun palkka ja eläkeindeksi v. 1995 = 1. V. 2021 palkkaindeksi 2,08 ja työeläkeindeksi 1,,54 ). Tästä syystä työeläkkkeet ovat jääneet jälkeen alkuperäisestä työeläkkeestä siten, että mitä kauemmin on ollut eläkkeellä , sitä köyhemmäksi on tullut. Ennen vuotta 1996 ( taitettu indeksi käyttöön = lakiehdotuksessa väliaikainen ) eläköytyneet vielä huonommassa asemassa. Vain kolmena vuonna on eläkkeiden korotus ollut palkankorotuksisa poikkeavat tuon 27 vuoden aikana. V. 2015 eduskunassa muutettiin työeläkkeiden korotusta , 4 % , kun se olisi ollut yli yhden prosentin. Yli 80 vuotiaiden työeläke on keskimäärin n. 1 300 € /kk. eli n. 30 % alkuperäisestä = lähes 60 % silloisesta palkasta . kysymys 2: aiotko ryhtyä esittämään nykyisin liian monta työeläkeyhtiötä päällekäisine kuluineen ykdeksi yhtiöksi KEVAn lisäksi. Yhtä ja samaa asiaa eli työeläkekkeiden maksamiseen riiittäää yksi yhtiö KELAn tapaan. Ei työttömyyskorvausten tai asumistukien maksamiseenkaan tarvita KELAssa montaa yhtiötä. Muka kilpailun takia tarvitaan monta työeläkeyhtiötä ? Esimerkiksi kolmen suurimman yhtiön ( Varma, Ilmarinen ja KEVA ) sijoitustuotot ovat ( 2005 -2021 ) lähes yhtäsuuret Ilmarinen = 35,4 mrd Varma 38.7 mrd ja KEVA 43,4 mrd KEVAlla muita paremmat . Kilpailu ei ole johtanut lainkaan parempiin sijoitustuottoihin monien työeläkeyhtiöiden ansiosta. KEVAn sijoitutuotot ovat ko. vuosina n. 8 miljardia suuremmat kuin kahdella suurimmalla. Eli, jos olisi ollut yksi yhtiö, rahastot olisivat kasvaeet enemmän. Sen olemme nyt menettäneet muka monien yhtiöiden kilpailun takia. Mikä puolue tai edustaja uskaltaa ehdottaa työeläkeyhtiöiden fuusiota, jota mm. Sixten Korkman, Mikael Pentikäinen ja prof. Vesa Puttonen/ Aaalto yliopisto hän jo vuosia sitten ovat ehdottaneet. kysymys 3: aiotko pyrkiä alentamaan eläkeläisten verotusta samalla tasolle kuin vastaavasta palkkatulosta maksetaan veroa ? Eläkeläisten korkeampi verotus on jatkunut vuodesta toiseen kansanedustajien ja puolueiden lupauksista huolimatta . Miksi ? Työeläkkeen saajat ( yli 1.5 miljoonaa ) : esittäkää nämä kolme kysymystä ennen vaaleja vaalitilaisuuksissa ehdokkailta. Josa Jäntti KOLUMNI onko uudessa eduskunnassa rohkeita henkilöitä? motto: sen voi selvittää jo ennen vaaleja kysymällä ehdokkailta kolme kySymyStä työeläkkeIStä kanSaneduStaJaehdokkaIlle
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 4 | 2023 VILLE JALOVAARA Dosentti, kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013 UUTTA VOIMAA JA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN HELSINGISTÄ ! 180 M ak sa ja: VJ Ku va : Se ba sti an .W olf WWW.VILLEJALOVAARA.NET Poliittisen historian tuntija ja aikaansaava helsinkiläinen kaupunkipoliitikko Suomi on tunnettu maailman parhaasta peruskoulusta. Ulkomailta asti on käyty tutustumassa suomalaiseen peruskoulujärjestelmään ja sen aikaansaamiin lasten oppimistuloksiin. Suomi oli pitkään Pisa-tulosten kärjessä. Vuoden 2006 jälkeen suunta on kuitenkin ollut laskeva. Oppimistulosten laskuun on nyt korkea aika puuttua. Helsingin koulujen välisistä eroista on puhuttu paljon viime aikoina. Keskustelun käynnisti tieto siitä, että kaupunki olisi lakkauttamassa painotut luokat. Lakkauttamisen tavoitteena oli puuttua koulujen väliseen ja osin koulujen sisäiseen eriytymiskehitykseen. Tavoite koulujen välisten erojen kaventamisesta on hyvä, mutta esitetty ratkaisu oli huono. Painotetut luokat mahdollistavat lapsille heidän omiin mielenkiinnon kohteisiinsa ja vahvuuksiinsa panostamisen. Ratkaisuja täytyykin etsiä muualta. Koulujen välisten erojen taustalla on ensinnäkin suomea toisena kielenä puhuvien lasten eli S2-oppilaiden jakautuminen epätasaisesti koulujen välillä. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut kaavoitus. Kaupungin vuokra-asunnot ovat keskittyneet vahvasti tietyille alueille. Sittemmin kehitykseen on puututtu, mutta osin liian myöhään. Tämä on johtanut siihen, että tietyissä kouluissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrä on hyvin pieni, kun taas osassa koulussa S2-oppilaiden määrä on lähes tai jopa yli puolet. Omistusasuntojen rakentamista vuokratalovaltaisille alueille täytyy jatkaa ja kaupungin vuokra-asunnot rakentaa tasaisemmin eri alueille. Tämän ohella on syytä tarkastella, missä määrin vanhoista ja peruskorjausikään tulevista vuokrataloista voidaan luopua ja kaavoittaa tilalle moderneja omistusasuntoja. Tutkittu tieto osoittaa, että kaupungin vuokraasunnot johtavat alempien sosioekonomisten ryhmien kasaantumiseen tietyille alueille. Edellä esitetyn lisäksi koulujen oppilaaksiottoalueita eli rajoja, jotka määrittävät mihin kouluun lapsi menee, täytyy arvioida uudelleen. Tavoitteena tulisi olla, että eri kouluihin tulisi tasaisesti eri sosioekonomisista ryhmistä tulevia lapsia. Menneet kaavoituspäätökset yhdistettynä nykyisiin oppilaaksiottoalueiden rajoihin ovat johtaneet koulujen välisten erojen kasvamiseen. Tulevaisuudessa tavoitteena tulee olla, että kaikki Helsingin peruskoulut ovat paikkoja, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada riittävät valmiudet toiselle asteelle siirtymistä varten. Vanhempien asuinpaikka ei saa ratkaista sitä, minkälaista opetusta lapsi tulee koulutiensä alkutaipaleella saamaan. AjAn TAsAllA Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Maailman paras peruskoulu myös tulevaisuudessa Putkiremontin siirtäminen voi tuoda osakkaalle kymmenien tuhansien eurojen lisälaskun TalOyhTiön rEMOnTTiEn hinnat ovat nousseet kasvavien rakennus kustannuksien myötä. hintakeskusteluissa unohdetaan kuitenkin yhä remonttien siirtämisestä koituva hintalappu, joka on yli nelinkertainen rakennuskustannusten nousuun verrattuna. PuTKirEMOnTin KOKOnaiShinTaan vaiKuT Taa MOni TEKijä Kevyimmillään taloyhtiön putkiremontti voi tarkoittaa pelkkien viemäriputkien uusimista. Raskaimmillaan siinä uusitaan viemärija käyttövesiputkien lisäksi myös märkätilat sekä sähköja ilmanvaihtojärjestelmät. Myös yleisiä tiloja voidaan korjata tai uusia remontin yhteydessä. ’’Raskas toteutus voi maksaa Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan 40 m 2 huoneiston omistajalle nykyhinnoin 60 000 euroa ja kevyt 40 000 euroa. Jokainen keksisi noille säästetyille 20 000 eurolle varmasti muuta käyttöä’’, tiivistää Raksystemsin rakennuttamisen ja valvonnan osastonjohtaja Jarno Nurminen. ’’Mikäli hankkeeseen joudutaan lisäämään hätäkorjauksia eli esimerkiksi putkivuotojen korjauksia, nousee remontin kokonaishinta entisestään’’, jatkaa Raksystemsin projektipäällikkö Jari Kauppinen. Eniten putkiremontin hintaan vaikuttaa remontin sisältö eikä markkinatilanne ’’Mikäli remonttia siirretään jatkuvasti hintojen laskun uskossa, hanke voidaan toteuttaa lopulta vain raskaimmalla tavalla. Silloin remontti on keskimäärin 30 % kalliimpi toteuttaa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat taas vuodessa vain 6,4 %’’, tiivistää Nurminen. ainOa OiKEa SääSTö TOiMEnPidE On TOTEuTTaa rEMOnTTi ajallaan Sisällön lisäksi taloyhtiön putkiremontin kokonaishintaan vaikuttavat kiinteistön rakenneratkaisut, markkinatilanne sekä valittujen rakennusja pintamateriaalien laatu. Taloyhtiön osakkaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan kaikkiin remontin hintaan vaikuttaviin tekijöihin markkinatilannetta lukuun ottamatta. ’’Kiinteistön rakenteet eivät ole ikuisia ja putkiremontti on jossakin vaiheessa kuitenkin ajankohtainen. Miksi remontteihin ryhdytään vasta viime tipassa, vaikka ajallaan toteutettuna niillä säästettäisiin huomattava summa rahaa?’’, Nurminen toteaa. rakennustiedon RT-kortiston mukaan kiinteistön käyttövesija viemäriputket tulisi vaihtaa uusiin keskimäärin 40–60 vuoden iässä ja märkätilat 30 vuoden iässä. Tarkempi putkiremontin ajankohta saadaan selville kuntoarvion ja kuntotutkimusten avulla. Pankit arvostavat naisia lainanhakijoina Tuoreen selvityksen mukaan, naiset saavat 14 % todennäköisemmin lainaa kuin miehet. Viime vuonna tehdyssä otannassa oli mukana yli 103 000 kuluttajaa, joista naisia oli 42 % ja miehiä 58 %. Vaikka sukupuoli on yksi kriteereistä, joka ei saisi vaikuttaa pankkien lainapäätökseen, vaikuttavat naiset silti olevan miehiä houkuttelevampia asiakkaita pankeille. Sähköpalojen määrä on lisääntynyt viime vuonna tietokantaan kirjattiin 2414 sähköpaloa. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (917 kpl), valaisimet (208 kpl) ja kiukaat (107 kpl). Sähköpalojen määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa noin parilla sadalla. ”Liedestä alkaneita paloja on vuodesta toiseen eniten. Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle”, kertoo Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna kuusi ihmistä.
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Seppo Ikonen 040 1604230 ? senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Löydät meidät myös facebookista! Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin Palveluitamme: pihatyöt, kiinteistönhuolto, kodin korjaustyöt, remontit jne. Soita ja kysy lisää! Senioritalkkarit Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Kysy lisää! 36 www.liberaalipuolue.fi/eduskuntavaalit-2023/jukka-mahonen Jukka Mähönen Osuuskuntaoikeuden professori, oikeustieteen tohtori Oikeusvaltion puolustaminen. Hyvinvointivaltion edistäminen. Valtion tehtävien selkeyttäminen. VAPAUS | FRIHET | FREEDOM Vapauden asialla KD (sit) 283 Arvot ratkaisevat Mika EbEling M ak sa ja : tu ki ry hm ä KD:n kokenut kaupungin valtuutettu nyt eduskuntaan Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja kristus on lunastanut jokaisen omalla verellään. Tätä ihmisen arvoa jokaisen poliittisen päätöksen tulee kunnioittaa! 282 mikaebeling.fi mikaebeling EbelingMika @mika.ebeling
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 4 | 2023 TG B 55 EF I LE D ? +t k 6 9 9 Ra ho itu kse lla alk .14 9?/ kk. ? +t k 78 90 T G B 55 E FI S P E C IA L E D IT IO N FU LL LE DAj ov alo t, Ve to ky ky yli 92 0k g, Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . ER IK O IS ER Ä! T R A K T O R I M Ö N K I J Ä T 26 ? Ma xx is Bi g Ho rn 2.0 re nk aa t, KA TS O KO KO VA LI KO IM A w w w .ra lly .fi Ei aj ok or tti a. Te ho ka s 60 V 10 00 W m oo tto ri. 3 No pe us al ue tta , 10 km -1 7k m -2 5k m /h . Pa kk i. LE Dva lo t! N O P E IL L E m o le m p ii n : K A U P A N P Ä Ä L L E ! (a rv o 34 0? ) Ta ka B ox i, ta ka te lin e ja su oj ap ei te Ra ho itu kse lla alk . 159 ?/k k. T G B 10 00 V -T W IN LT X U U TU U S! ? +t k 8 8 9 OH JA US TE HO ST IM EL LA O ta m m e va ih do ss a m ön ki jä t, m oo tto rip yö rä t, au to t ym . Ta sa us py örä stö tak an a, 1x 4 ve to 4-v eto + 10 0% luk ko ed es sä . Pik as ää de ttä vä t isk uv aim en tim et. MA XX IS 26 " Re nk aa t + 14 De sig n va nte et. P R O A B S 80 km /h Ka ik ki 2 he nk ilö ä. OH JA US TE HO ST IM EL LA ? +t k 7 9 9 Ra ho itu kse lla alk .15 9?/ kk. 14 ? Ch ro m e de sig n alu m iin iva nt ee t, TG B 30 00 lb s sä hk öv in ss i se kä pe rä va un upi st ok e! OH JA US TE HO ST IM EL LA 13 99 ? +t k Ov h. 15 99 0? +t k Ra ho itu kse lla alk . 265 ?/k k. 83 Hv . Ve tok yk y yli 12 00 kg . SÄ HK ÖM OP OJ EN ME RC ED ES ! Iso in ka up pa ka ss i jol la sa a aja a ilm an ajo ko rtt ia! (e nn en 19 85 sy nty ne et! ) Lu kit tav a tak aB ox i Til avu us 47L . 10 ? Ma rkk ino ide n hie no in 10 00 cc tra kto ri työ hö n ja va pa a aik aa n! K at ta va va ki ov ar us te lis ta na hk av er ho ilu n lis äk si ra di o, lä m m ity sl ai te , ke sk us lu kk o, sä hk öi kk un at , pe ru ut us ka m er a, au to m aa tt is es ti sy tt yv ät LE D aj ov al ot ed es sä ja ta ka na . Jo us itu s on pe hm eä ja an ta a m uk av at ky yd it m yö s pä äl ly st äm ät tö m ill ä te ill ä. K aa su ka hv a oi ke al la kä de llä ja ja rr ut sa rv ie n ka hv oi ss a. Ja lo ill a ei ol e m itä än to im in to a! U U TU U S! SÄ H K Ö SK O O TT ER I Ta ku u 2 v. k a k s i v e rs io ta : Tä ys au to m aa tti , pa kk i Au to iss ak in kä yt et yt HU IP PU Li th iu m Li Fe PO 10 Ah AK UT , te ho 6,4 Kw , 64 V Ma x. ajo m at ka jo pa 15 km lat au ks ell a! Pi ka lat au s 2,5 h 16 A su lak e La tau s 10 A su lak e (n or m aa li pi st or as ia) N Y T K Ä Ä N T Y V Ä L L Ä K U S K IN IS T U IM E L L A ! 99 90 ? +tk Te ho ka s 3K w m oo tto ri T A K U U 2 v. Ma x.n op eu s: 45 km /h Re kis te rö ity : 2 he ng ell e Ka nt av uu s: 19 kg Pa in o: 32 kg Vä rit : Me tal li pu na in en ja sin in en T IL A A E S IT E ! S Ä H K Ö M O P O PY R K IJ Ä E4 00 30 Ah Li th iu m ak ul la jo nk a vo i la da ta ko to na ta i pa ik al la an ni in ku in sä hk öp yö ris sä on . Aj om at ka 70 -8 km . Vä rit : Pu na in en ta i Ho pe a. Ra ho itu ks el la al k. 99 ?/ kk . 23 50 ? Ly ijy ge el ia ku t. Aj om at ka 50 -6 km . Vä rit : Pu na in en ta i Pr on ss i. 18 50 ? Ra ho itu ks el la al k. 75 ?/ kk . T ila u sn ro 16 10 3 1 2 Ra ho itu ks el la al k. 17 9? /k k. U U TU U S! 6va ih de tta . Al um iin iru nk o, ka nt av uu s 15 kg , Ko rit ta ka na ja ed es sä . Va lo t. 20 " Ke nd a 1, 95 re nk aa t. To de lla he lp po aj aa ! V oi aj aa po lk im is ta po lk em al la ta i ka as uk ah va a kä än tä m äl lä . M ax . aj om at ka 10 012 km , 36 V 16 Ah Li th iu m ak ku . Ta ku u 2 v. 27 90 ? Ra ho itu ks ell a alk . 99 ?/k k. Ti la u sn ro 16 00 9 3 -P yö rä S ä h k ö p yö rä /S ä h k ö m o p o ! PY RK IJ Ä Ta ka le ve ys va in 65 cm , pa in o 23 kg . LA AD UK KA AT KO TI M AI SE T PY RK IJ Ä SÄ HK ÖP YÖ RÄ T! JA Z Z S A M B A 19 99 ? 16 99 ? Li sä va ru st ee na na st ar en ka at al um iin iv an te ill a. O ta m m e va ih do ss a au to ja . M OD UL AR BO X OY K ar ta no nh er ra nt ie 9, 02 92 E S P O O ke hä III M Ö N K I J Ä C E N T E R Av oi nn a: Ar k. 10 -1 7, La 10 -1 3 Til au ks et ja tie du st elu t pu h. ta i spo st illa : my yn ti@ ral ly. fi 09 59 5 51 04 55 3 24 28 ta i ne tis tä ww w. ra lly .fi siv ui lta M ei llä ta ku u, va ra os at ja hu ol to pe la a va rm as ti! Su om es sa yl i 15 hu ol to pi st et tä . T IL A A H E T I O M A S I! N O P E A T T O IM IT U K S E T R A H D IL L A K O T II N A S T I! T W IS T 24 90 ? 5 v. RU NK OT AK UU LL A! S A LS A 23 90 ? Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. Rah oitu kse lla alk. 59? /kk. Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. K AT SO K O K O VA LI K O IM A w w w .r al ly .fi IS O 50 70 50 70 Palapelien maailma on valtavan paljon laajempi, kuin mitä markettien valikoimat antavat ymmärtää. Tavallisten palapelien lisäksi on esimerkiksi muotopalapelejä, erikokoisistaja muotoisista paloista koostuvia palapelejä sekä 3D-palapelejä. -Moni on innostunut myös Secret Puzzleista, joissa mallikuvasta puuttuu useampi esine tai asia ja Wasgij-palapeleistä, joissa pitää tehdä kuva vaikkapa siitä, mitä kuvan laidassa oleva hahmo kuvassa näkee, tai millainen annettu kuva olisikin kannen kuvaan verrattuna tulevaisuudessa. Ne antavat mukavasti lisähaastetta palapelien kokoamiseen, Emilia Eloranta valaisee. Palojen määrä vaihtelee pienten lasten parin palan palapeleistä kymmenien tuhansien palasten peleihin. Tuhannen palan pelit ovat ostetuimpia. -60 000 palaa on isoin palapeli, jonka tiedän. Pienestä Harrastepuodistani isoin tilattu tuote on ollut 6000 palan palapeli. Itse kokoan pääasiassa 1000 palan kuvia, kertoo nuori yrittäjä. Lasten palapelien kuvituksista tutuimpia ovat Disneyn elokuvahahmot ja eläimet, mutta palapeleissä kuvamaailma voi olla mitä vain. Esimerkiksi vanhoista koulujen opetustauluista on tehty palapelien kuvia, samoin monista taideteoksista. Palapelien valmistajia on paljon ja Suomestakin löytyy muutama, Peliko ja Taktik. Ulkolaisista Ravensburger lienee kaikille tuttu, mutta erikoisempia palapelejä tekevät pienemmät valmistajat. Myös pakkaukset vaihtelevat perinteisistä laatikoista pyöreisiin purkkeihin tai muovipussiin. Pienillä tuottajilla palat voivat olla myös kangaspussissa ja mukana on juliste valmiista työstä. -Korona-aikana palapelien suosio kasvoi valtavasti. Siinä vaiheessa, kun ihmiset saivat taas kokoontua, ryhdyttiin niitä kokoamaan esimerkiksi kaveriporukalla illanistujaisissa. Muutamat yrityksetkin tilaavat minulta palapelejä taukotiloihinsa työntekijöille, samoin jokunen koulu, kertoo Emilia. Palapelien kokoamisesta järjestetään myös kisoja ja Emilia onkin lähdössä yhden Suomen joukkueen jäsenenä Espanjassa syksyllä järjestettäviin MM-kisoihin. Viime vuonna hän oli mukana Palapelimestareiden kisoissa Hyvinkäällä voittajajoukkueessa ja nyt vuorossa olisi satojen kilpailijoiden maailmanlaajuiset kisat. MM-kisojen joukkuefinaaleissa valitaan kaksi julkaisematonta 1000-palan peliä, jotka tulee peli kerrallaan rakentaa kahden tunnin aikana valmiiksi. Joukkueessa saa olla 3-4 henkeä. teija Loponen Emilia lähtee palapelien kokoamisen MM-kisoihin EMilia Eloranta haaveili viimeiset kuusi vuotta oman verkkokaupan perustamisesta. nelisen vuotta sitten hän hurahti palapelien kokoamiseen. nyt emilia pyörittää omaa Pieni harrastepuoti -yritystään myyden pääasiassa palapelejä. Kestävän kehityksen mukainen elämä koetaan kalliiksi Pehmeä leipä houkuttelisi oppilaat koululounaalle Kolme neljästä (77 %) kokee, että ympäristöystävälliset tuotteet ovat muita tuotteita kalliimpia. Seitsemän kymmenestä (70 %) haluaa vähentää jätemääräänsä, mutta samalla enemmistö myös kokee, että ympäristöystävällisten tuotteiden hinta on este kestävämmälle elämälle. Tiedot käyvät ilmi maksuteknologiayhtiö Visan ja STRAT71 Groupin tekemästä uudesta tutkimuksesta. Joissain kunnissa pehmeää ruisleipää on tarjolla päivittäin, mutta joissain kouluissa kansallisruokaamme ei ole tarjolla edes viikoittain. ”Kyllähän oppilaat ovat tässä hiukan eriarvoisessa asemassa. Toki näkkileipää on tarjolla kaikkialla, mutta moni oppilas toivoo, että koulussa tarjottaisiin useammin pehmeää leipää”, Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta toteaa. Palapelejä myydään niin pusseissa kuin purkeissakin.
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Palveleva autokorjaamo Pitäjänmäen aseman lähellä p. (09) 3405 497, 0400-699 937 esa.harklin@elisanet.fi Takkatie 11, Pitäjänmäki AutopAlvelu HArklin oy kAtsAstusHuollot • pAkokAAsumittAukset • käyntiviAt • DiAgnosointi JArruJen kunnostus • AlustAt • pAkoputket • lAturit • stArttimoottorit pAlvelu A Jo yli 30 vuottA ? korJAukset ? Huollot ? ÖlJynvAiHDot ? vArAosAt ? kAikki Automerkit k onala -Pitäjänmäki malminkartano ? reimarla M M Konala-Pitäjänmäki (pienellä alle: Malminkartano-Reimarla) Pakila-Oulunkylä (pienellä alle: Paloheinä-Maunula) Kolme saarta & Ruoholahti Kivistö-Seutula (pienellä alle: Keimola-Lapinkylä-Piispankylä-Riipilä) Koivukylä-Havukoski (pienellä alle: Päiväkumpu-Ilola-Asola-Rekola) K onala -Pitäjänmäki Lehden voit noutaa seuraavista paikoista ? Kauppakeskus Ristikko Alepa, Malminkartanonaukio/ Puustellinpolku 4 S-market, Takomotie 33 S-market Konala, Hankasuontie 1 K-market, Konalantie 6-8 K-market Malminkartano, Pihkatie 6 Pitäjänmäen kirjasto, Turkismiehenpolku 2 Malminkartanon kirjasto, Puustellintie 6 Motonet Konala, Ristipellontie 19 Lue lehti netissä: www.konala-lehti.net L 30 Valitse Kivinen Konalasta eduskuntaan! LASSI KIVINEN lassikivinen.fi Puolueen puheenjohtaja Liberaalipuolue tavoittelee laajaa yksilönja elinkeinonvapautta. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin ja talous tasapainoon. Mainoksen maksoi Lassi Kivisen tukiyhdistys Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Kysy lisää! Helsingin Keskuspuiston uusien opasteiden toteuttaminen alkaa Helsingin KesKuspuiston paljon toivotun uuden opastuksen toteuttaminen alkaa alueen pohjoisosasta kevään aikana. ennen opasteiden asentamista maastossa tehdään valmistelevia töitä. Näihin kuuluu opastussuunnitelman mukaisten uusien latulinjojen perustaminen. Uusien latujen ja opasteiden asentamisen vuoksi joudutaan kaatamaan puita ja näkyvyyttä haittaavaa kasvillisuutta. Hankkeessa Helsingin Keskuspuistoon tulee uusi opastusjärjestelmä, jonka yhteydessä tehdään joitakin muutoksia ulkoilureitteihin. nykyisin talvisin latuina toimivat reitit Kuninkaantammentiellä ja Paloheinän majan länsipuolella muutetaan ympärivuotisiksi kävelyja pyöräilyreiteiksi. Näiden vierelle rakennetaan uudet, noin 600 metrin mittaiset latuyhteydet. uudet ladut ovat perinteisen hiihtotyylin latuja, jotta niiden vaatima tila on kapea ja siten vaikutus metsäiseen maisemaan ja luontoon on mahdollisimman pieni. Latulinjaus on tehty suuria ja hyväkuntoisia puita säästäen. – latulinjojen puiden kaadot tehdään maaliskuun aikana, ja ne jätetään maastoon lahopuiksi. Suunnittelun yhteydessä on tarkistettu, ettei puiden kaatamisesta ei ole haittaa liito-oraville, tiedottaa Helsingin kaupunki. Keskuspuiston opastussuunnitelman mukaisten viittojen ja opaskarttojen asentaminen maastoon alkaa kevään aikana pohjoisen Keskuspuiston alueelta. Opasteiden asentamisen takia kaadetaan maaliskuun aikana yksittäisiä puita ja poistetaan tarvittaessa opasteiden näkymistä haittaavaa vesakkoa. – uusille opasteille on suuri tarve, koska Keskuspuiston reitistö on laaja ja opastus on nykyisin puutteellinen. Uudessa opastuksessa erotellaan talvikautena auratut käveltävät ja pyöräiltävät reitit sekä ladut toisistaan selkeästi, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa vuonna 2020 ja uusien latuyhteyksien puistosuunnitelmat vuonna 2022. kuvasovite keskuspuiston uudesta opastekyltistä. WSP Nykyisin talvisin latuina toimivat reitit Kuninkaantammentiellä ja Paloheinän majan länsipuolella muutetaan ympärivuotisiksi kävelyja pyöräilyreiteiksi
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 4 | 2023 Tanja Heiskanen Marleena Isomaa Teija Makkonen Marika Pakkanen Mari Rantanen Marika Sorja Nina Strandén Laura Jokela 195 197 198 203 205 207 209 210 Eduskuntavaalit ennakkoäänestys 22.3.-28.3. Vaalipäivä 2.4. PELASTA SUOMI Äänestämällä Tiedät kyllä miksi. Äänestä. Pikavisa 1. Suomi on väkiluvulla mitattuna maapallon kansakunnista sijalla a) 66, b) 86, c) 99, d) 116? 2. Suomi on pinta-alalla mitattuna maapallon maista sijalla a) 34, b) 44, c) 54, d) 64? 3. Näistä eurooppalaisista pääkaupungeista b-kirjaimella ei ala a) Saksan, b) Sveitsin, c) Serbian, d) Maltan pääkaupunki? 4. Suomen korkein kirkko (97 metriä) on a) Helsingin Johanneksen kirkko, b) Turun tuomiokirkko, c) Mikael Agricolan kirkko Helsingissä, d) Keski-Porin kirkko? 5. HIFK:n päävalmentaja Ville Peltosen isä Esa aloitti jääkiekkoilijauransa a) Ilveksessä, b) Tapparassa, c) Oulun Kärpissä, d) HIFK:ssa? 6. Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen on syntyisin a) Jyväskylästä, b) Saarijärveltä, c) Helsingistä, d) Pylkönmäeltä? Laatija: Martti Huhtamäki Pika visa n ratk aisu t: 1d, 2d, 3d, 4c, 5c, 6d NINA MIETTINEN 228 Sinä voit valita kestävän inhimillisen avoimen Suomen ja maailman. A RVO Ensi-ilta | Stoa 4.3.2023 Muut esitykset: 7.3. | 8.3. | 9.3. | 10.3. | 11.3. | 29.3. | 30.3. | 31.3. | 1.4. LIPUT 24 | 15 | 10 € + tilausmaksut (alk. 1,50 €) KO S K E T TAVA & VA H VA ANNELI HUOPALAISEN KOKO PERHEEN MUSIIKKISATU OHJAUS: AKVILE RUZGYTE 29.7.–3.9.2023 Ma–pe: klo 18 La–su: klo 15 Kesto: 1h 30min Liput: 20€ Markku Pölösen Elämänmakuinen laulunäytelmä 30.6.–31.8.2023 Päärooleissa laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs Ohjaus Kari Kinnaslampi Ma–pe: klo 19 La–su: klo 17 Kesto: 2h 30min Liput: 34/28/24€ Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen K UNINGASJÄTKÄ K UNINGASJÄTKÄ Sopii 3-v. ylöspäin Elämänmakuinen Elämänmakuinen laulunäytelmä 30.6.–31.8.2023 Päärooleissa laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs Ohjaus Kari Kinnaslampi Ma–pe: klo 19 UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ Elämänmakuinen Elämänmakuinen Elämänmakuinen Elämänmakuinen laulunäytelmä 30.6.–31.8.2023 Päärooleissa laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs Ohjaus Kari Kinnaslampi UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ TERVETULOA KESÄTEATTERIIN! Verkkosivulta löydät näytösajat, liput ja lisätiedot: www.kivinokankesateatteri.? Kivinokan kesätea eri Liput ja tiedustelut: kivinokankesateatteri.? puh. 044 080 9280 Kivinokan kesäteatteri Kipparlahdensilmukka 5 00810 Helsinki Satu ystävyydestä, kiintymyksestä ja rakkaudesta
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Seuraava Konala–lehti ilmestyy 24.4. Mannerheimintien remonttialue on 2,8 kilometriä pitkä MannerheiMintien peruskorjaus alkoi 6. maaliskuuta valmistelevilla töillä, joita ovat esimerkiksi raitioliikenteen ajolankojen poisto sekä työnaikaisten liikennejärjestelyiden rakentaminen. Mannerheimintien peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, ja sen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2025. työmaa ulottuu osin myös Mannerheimintien poikkikaduille. ensimmäisenä korjataan Postikadun ja Runeberginkadun välinen osa vuosina 2023–2024. Loppuvuoden 2024 aikana työt siirtyvät Runeberginkadun ja Reijolankadun välille, kun ensimmäinen vaihe on valmis liikenteellisesti. Peruskorjauksessa uusitaan kadun alla olevat vesiputket, sähkökaapelit ja muu kunnallistekniikka, raitiotiekiskot ja Baanan ylittävä silta sekä rakennetaan Mannerheimintielle yksisuuntaiset pyöräväylät. Kyseessä on Helsingin suurin katuremontti. Urakkaalueen pituus on noin 2,8 kilometriä, pinta-alaa on yhteensä noin 102 000 neliömetriä. Mannerheimintien vanhin yhä käytössä oleva vesijohto on vuodelta 1877. Uutta vesijohtoa rakennetaan 2,3 kilometrin verran ja uutta sadevesiviemäriä 3,1 kilometrin edestä. helsingin toiseksi vanhin silta uusitaan – Baanan ylittävä Mannerheimintien silta on vuodelta 1894. Mannerheimintie helmikuussa 2023. koronapandemia vähensi autoilua vain väliaikaisesti. vuonna 2022 pakokaasujen pitoisuudet kasvoivat ilmassa. teina Ryynänen / heLsingin kaupunki Kyseessä on Helsin gin suurin katu remontti Viime vuonna kaikista henkilöautojen määräaikaiskatsastuksista hylättiin 27,8 %, mikä oli 0,6 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. asiasta kertoo liikenneja viestintävirasto Traficom. – Uudempien autojen hylkäysprosenttien vaihtelut selittyvät vuoden 2018 katsastusaikavälien muutoksilla. Todellisuudessa ajoneuvojen kunnossa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Nykyään 3-vuotiaina katsastettavat autot ovat pääosin takseja, jotka on katsastettava joka vuosi, kertoo johtava asiantuntija Teemu Toivanen tiedotteessa. Yleisin hylkäyssyy henkilöautoilla on etuakseliston viat. Myös jousituksen ja iskunvaimennuksen sekä käyttöjarrun viat ovat yleisiä hylkäyssyitä. Valaisimiin ja sähkölaitteisiin, kuten rekisterikilven valoon tai lähivaloon, liittyvistä vioista taas annetaan selvästi eniten korjauskehotuksia. – etenkin valaisimien viat ovat usein sellaisia, että autoilija pystyisi helposti ne havaitsemaan ja hoitamaan kuntoon ennen katsastusta ja näin välttymään korjauskehotuksilta, jatkaa Teemu Toivanen. Vuonna 2022 katsastettujen henkilöautojen keski-ikä oli 14,7 vuotta. Vuonna 2021 keski-ikä oli 14,5 vuotta. Sähköautojen hylkäysprosentti katsastuksessa oli 11,95 prosenttia tammi-lokakuussa 2022. Marrasjoulukuussa 2022 hylkäysprosentti oli 11,07 prosenttia. Katsastuksen arvosteluperusteet uudistettiin 1.11.2022. Uudistuksessa sähköautoille tuli uusia tarkastuskohteita. Sähköautojen keski-ikä on Suomessa verrattain alhainen ja se näkyy myös katsastusten määrissä. Vuonna 2022 katsastettiin 3 158 sähköautoa. – Sähköautojen hylkäykseen johtavat viat ovat pääsääntöisesti samoja kuin kaikilla muillakin henkilöautoilla, pois lukien tietenkin päästöistä johtuvat hylkäyssyyt, toteaa tarkastaja Tatu Siivonen tiedotteessa. Yli 27 prosenttia henkilöautoista hylättiin määräaikaiskatsastuksessa VUonna 2022 kaikista henkilöautojen määräaikaiskatsastuksista hylättiin suomessa 27,8 prosenttia. yleisin hylkäyssyy henkilöautoilla on etuakseliston viat. Pakokaasujen määrä kasvoi pääkaupunki seudulla vuonna 2022 helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua erityyppisissä ympäristöissä. Mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat vuonna 2022 erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vuosina 2020–2021 koronapandemia vähensi selvästi ihmisten liikkumista ja siten myös liikenteen päästöjä. – Pakokaasujen pitoisuudet nousivat selkeästi viime vuonna ilmanlaadun mittausasemillamme, jotka sijaitsevat vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Esimerkiksi Helsingissä Mäkelänkadulla pakokaasujen vuosipitoisuus nousi vajaan kymmenyksen vuoteen 2021 verrattuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen tiedotteessa. Samanaikaisesti myös Mäkelänkadun liikennemäärä nousi lähes kymmenyksen Helsingin kaupungin tekemän seurannan mukaan. Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasupäästöt ovat kuitenkin laskeneet pääkaupunkiseudulla autokannan uudistumisen ja sähköistymisen takia. Myös puunpolton päästöt heikensivät ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla varsinkin talvi-iltoina viikonloppuisin. Yleisesti pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin vuonna 2022 pääosin hyvä, kerrotaan HSY:n tiedotteessa. hSY:n MittaUSten mukaan pakokaasujen pitoisuudet nousivat pääkaupunkiseudulla selvästi vuonna 2022 verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. hsy / saija koRhonen