TYÖLAITTEET Teemalehti 1/2024 Työja lisälaitteet KAUHAT, PYÖRITTÄJÄT, ISKUVASARAT, LEIKKURIT, HARJAT, HIEKOITTIMET, KONEOHJAUS, JYRSIMET, MITTALAITTEET, AURAT, KYNNET, TERÄT, LIITTIMET, PURKUTYÖLAITTEET JNE. Yksi kone, monta työtä -pääkirjoitus 4 Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa 6 Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta 8 Valokuituverkko työllistää 13 Kauhalla on merkitystä 14 3G-verkko ajetaan alas 22 Kauha on pyörinyt jo yli 30 vuotta 24 Autotallista maailmalle, Reijo Karppinen 31 Työlaite_teemalehti04062024.indd 1 Työlaite_teemalehti04062024.indd 1 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kattava valikoima suoraan valmistajan varastosta! Suomalainen avainlipputuote! Ammattilaisen valinta kulkuväylien kunnossapitoon Tutustu tuotteisiin >>> Työlaite_teemalehti04062024.indd 2 Työlaite_teemalehti04062024.indd 2 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kattava valikoima suoraan valmistajan varastosta! Suomalainen avainlipputuote! Ammattilaisen valinta kulkuväylien kunnossapitoon Tutustu tuotteisiin >>> Työlaite_teemalehti04062024.indd 3 Työlaite_teemalehti04062024.indd 3 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
JULKAISIJA Alma Media Suomi Oy INTERNET www.koneporssi.com TAITTO Alma Ajo / Konepörssi PAINOPAIKKA PunaMusta, Joensuu 2024 ISSN 0359-209X, 2670-1715, 2670-1723 OSOITE Alma Media Suomi Oy / Konepörssi Itäinen katu 11, 33210 Tampere koneporssi@koneporssi.com SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@almamedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Jussi Lehtonen puh. 0400 630 607 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Olli Päiviö puh. 044 031 6784 TOIMITTAJAT Esa Suominen puh. 0400 590 344 Tapani Palo puh. 050 517 8754 ILMOITUSMYYNTI Petteri Henriksson puh. 0400 688 478 Minna Kujansivu puh. 0400 914 160 Janne Majara puh. 0400 734 208 Katri Väkiparta puh. 040 678 3713 Aikakausmedia ry:n jäsen TYÖLAITTEET-TEEMALEHTI 1/2024 ILMOITTAJAT: Vaatteet voivat tehdä miehen, mutta vasta työja lisälaitteet tekevät koneen. Olen elänyt konehommissa sitäkin aikaa, kun esimerkiksi tappikiinnitteinen kauha oli lähes ainut kaivavan kaluston lisälaite. Pikakiinnityksen virkaa hoiti leka, jolla kauhan tapit lyötiin ulos ja sisään. Hydrauliikasta puomin päässä ei nähty vielä edes unta. Nyt on toisin, sillä oikeilla työlaitteilla peruskone taipuu monipuolisiin ympärivuotisiin askareisiin. Kaivukone ja miksei kaivurikuormaajakin voidaan nykypäivänä varustaa mitä monipuolisimmin. Sama pätee vaikkapa pyöräkuormaajiin, pienkuormaajiin, kurottajiin ym. Kallistuvasta kauhanpyörittäjästä on tullut kaivukoneissa jo lähes vakiovaruste ja ilman koneohjausjärjestelmää ei useimmille työmaille ole edes asiaa. Myös uusia tapoja tehdä töitä kehitetään edelleen koko ajan ja tässä kehityksessä yhä innovatiivisemmilla työlaitteilla on ratkaiseva merkitys. Sähkökäytön yleistyminen ja akkuteollisuuden nopea kehitys tuottanee tulevaisuudessa uudenlaista teknologiaa myös työlaitteisiin. Ensimmäinen sähkökäyttöinen iskuvasara onkin jo nähty. Tänään peruskone myös tunnistaa usein jo automaattisesti siihen kytkettävän työlaitteen. Hydrauliikan tuotto ja paine säätyvät automaattisesti oikealle tasolle, eikä kuljettajan tarvitse säätää itse mitään. Lisälaitebisneksestä on kasvanut merkittävää liiketoimintaa peruskonekaupan rinnalle. Usein koneen mukana hankittava lisäarsenaali muodostaa koko paketin hinnasta jo kymmeniä prosentteja. Jos Pohjoismaat ovatkin olleet kehityksen kärjessä jo vuosia, alkaa muukin maailma nyt herätä. Esimerkiksi juuri aiemmin mainitut kallistuvat kauhanpyörittäjät ovat vihdoinkin lyöneet läpi maailmanlaajuisesti. Maarakennuskaluston lisälaitetarjonta on sekin jo kattavaa. Puomin päähän voidaan kiinnittää niiden perinteisten kauhojen ja iskuvasaran lisäksi tänään maantiivistäjiä, erilaisia jyrsimiä, energiakouria, asfalttileikkureita, kaapeliauroja ym. Purkutöihinkin työlaitevalikoimaa riittää. Erilaiset pikakiinnityslaitteet helpottavat työlaitteen vaihtoa, kun sekä mekaaniset osat että sähkö ja hydrauliikka kytkeytyvät ohjaamosta nousematta. Maarakennuskalustoa monipuolisemmin voidaan varustaa taajamakäyttöön suunnitellut koneet. Lisälaitekatalogit paisuvat jo kymmenien sivujen mittaisiksi. Taajamakoneilla hoituvat niin kesäkuin talviajan kunnossapitotyöt. Suomessa valmistettavat taajamakonemerkit kulkevat kehityksen terävimmässä kärjessä. Kattava lisäja työlaitevalikoima antaa myös mahdollisuuden laajentaa omaa työsarkaa ja palvelukonseptia merkittävästi. Avuttomasta peruskoneesta tulee oikeilla lisäja työlaitteilla moneen eri työhön pystyvä moniosaaja. Eteen tullut uusi työtehtävä saattaa hoitua sopivan lisälaitteen hankinnalla, peruskonetta ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Luet Konepörssi-lehden ensimmäistä Työlaitteet-teemalehteä. Se jaetaan painettuna Konepörssi numeron 1/2024 välissä sekä monissa alan tapahtumissa vuoden 2024 aikana. Teemalehden päivittyvä verkkoversio löytyy muun muassa Konepörssin verkkosivuilta näköislehdistä. Yksi kone, monta työtä Toimituspäällikkö Olli Päiviö olli.paivio@almamedia.fi A. Hirvonen Oy ...........................26 Aplicom Oy ..................................23 ATI-Teräs Oy .................................18 Engcon Finland Oy Ab .............10 Entrack Oy Ab .............................34 Epiroc Oy ......................................28 Green Attachments Oy .............9 Hansa-Machines Oy ..................24 Honkajoki Works Oy ..................7 Hyväkone Oy ...............................28 ITR Finland ...................................17 JPT Serco Oy .................................3 Kirnuvuori Oy ..............................28 Konevaronen Oy ........................15 L5 Finland Oy ..............................15 LatenKone Oy .............................33 Laskone Oy ..................................26 Lekatech Oy .................................20 Maakunnan Kone Oy ................20 Mense Oy .....................................20 Minimum Agent Oy ...................2 MT Tukku Oy ................................13 MultaVEX Oy ...............................27 Nettikone ......................................30 Normet MRB Oy .........................35 Normet MRB Oy ..........................5 Novatron Oy ................................21 Oulun Kauha Oy .........................18 Ramtec Oy ...................................19 RealMachinery Oy .....................36 Rotyx Oy .......................................16 SMP Tiltrotators ...........................7 Soukkio Oy ...................................30 Tamtron Group ...........................18 Tapio Pirttinen Oy .....................32 Terra-Team Oy .............................29 Topgeo Oy ....................................23 TuraSteel Oy ................................11 voestalpine High performance metals Finland Oy Ab/ Uddeholm ....................................14 Työlaite_teemalehti04062024.indd 4 Työlaite_teemalehti04062024.indd 4 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
KAIKKI TYÖLAITTEET MAARAKENNUKSEEN, KIINTEISTÖHOITOON JA URAKOINTIIN Myös iskuvasaroiden alkuhistoria on ilman aivan varmaa tietoa siitä kuka teki sen maailman ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran. Varmaa on kuitenkin se, että keksinnön ajankohta on 1960-luku. Paineilmakäyttöiset laitteet alkoivat jäädä yhä enemmän hydraulisten vasaroiden taustalle 70-luvulle tultaessa. Nykyään valmistajia on maailmassa jo kymmeniä. Konevalmistajat brändäävät myös iskuvasaroita omalle merkilleen, vaikka tekijänä on usein tunnettu vasaravalmistaja. Tänään iskuvasarasta on moneksi. Kiven rikotuksessa yleisesti käytetty työlaite on tuttu näky myös purkutyömailla ja talvisaikaan routakin väistyy hydrauliikan tuottaman voiman edessä. OLLI PÄIVIÖ Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa Vahvimmin useissa lähteissä väitetään, että ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran kehitti 1960-luvun alussa saksalaisyhtiö Krupp Berco Bautechnik. Mallimerkinnällä HM 400 varustettua vasaraa esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti Hannoverin näyttelyssä vuonna 1967. Yksin siinä näyttelyssä myytiin jo 2 000 vasaraa. Vuonna 2002 Krupp liitettiin Atlas Copcoon. Nykyisin vasaramerkki on Epiroc. Myös ranskalaisyhtiö Montabert väittää tehneensä ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran maailmassa. Yritys myös myi jo 60-luvulla omaa mallistoaan. Sillä ei oikeastaan enää ole merkitystä, kumpi edellä mainituista ehti ensin. Molemmat yritykset ovat olleet vahvasti mukana laitteen alkuaikojen kehitystyössä. Alussa vasaroiden kanssa oli ongelmia. Ne eivät tahtoneet kestää rikotustöissä syntyvää suurta rasitusta ja tämä hillitsi markkinoiden laajenemista. 70-luvulla valmistus oli muutamien hallussa, mutta 80-luvun taitetta kohti mentäessä sellaiset merkit kuin Indeco, NPK ja tietenkin kotimainen Rammer liittyivät bisnekseen. Rammer tunnetaan maailmalla hyvin. Kotimaan kielessä jopa puhuttiin (ja puhutaan edelleen) aina rammeroinnista, kun tarkoitettiin iskuvasaralla lyömistä. Japanilainen Furukawa valtasi 90-luvulla nopeasti kotimaansa ja muun Aasian markkinoita ja nähtiin samoihin aikoihin jo myös Euroopassa. Sittemmin merkkejä on tullut markkinoille runsaasti ja monien uusien vasaramerkkien kotimaa on Kiina. Myös Euroopassa on useita valmistajia. Italiassa esimerkiksi Hammer Europe valmistaa hydraulisia iskuvasaroita aina 200 tonnin peruskoneisiin saakka. Kotimaan mahtimerkki Rammer-iskuvasaroiden tarina alkaa sekin siis jo 1970-luvulta, jolloin uutta laitetta kehitettiin Asko-Upolla. Iskuvasaroita suunnitellut Teuvo Grönfors siirtyi kuitenkin Roxonille, joka osti myös iskuvasarasuunnitelmat. Syksyllä 1974 Roxonilla aloitti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. Miehet perustivat vuonna 1978 Rammer Oy:n ja pian tuotekehitys päätti valmistaa maailman suurimman iskuvasaran Rammer S800:n. Roxon jatkoi pienempien iskuvasaroiden valmistajana 80-luvun puoliväliin saakka. Miehet Rammerin suunnittelun ja toteutuksen takana ovat diplomi-insinöörit Pekka Heikkonen ja Unto Vilja sekä insinööri Timo Sippus. He edustivat aikansa parasta asiantuntemusta muun muassa hydrauliikassa. Partek Kalkki Oy varasi heti yhden S800:n, vaikka mitään konkreettista ei ollut esitellä. Vasaran hinnaksi sovittiin tuolloin 103 200 markkaa. Hanhirova-yhtiö osti toisen vasarayksilön. ”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kaivos, jossa Hanhirova-yhtiö muun muassa ampui ylisuuret kivet”, kertoi Erkki Hanhirova Konepörssille vuonna 2009. ”Vasara kiinnitettiin pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukoneeseen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikköhinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksi tällä laskutusperiaatteella ja niinpä jouduttiin neuvottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullistamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovalta eteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.” Hanhirova-yhtiöt tunnetaan nykyisin Havator Oy:nä. Rammerin laajan vasaraperheen suurin malli on nykyään 9033E, joka on tarkoitettu peruskoneisiin 65–120 tonnia. Myös ensimmäinen täyssähkökäyttöinen vasara on jo tuotu markkinoille. Valmistaja on Lekatech Oy. Kruppin valmistama hydraulinen iskuvasara HM400 vuodelta 1963. Kyseessä on nykyisten Epiroc-vasaroiden esi-isä. Lahdessa valmistettava Rammer on nykyään Sandvikin omistuksessa. Se on yksi tunnetuimmista iskuvasaramerkeistä maailmalla. SAFETY FIRST! ”SMP Rototiltti ja HardLock® ovat lyömätön yhdistelmä, joka säästää sekä konetta että henkiä.” Annons Fi_A5_2.indd 1 Annons Fi_A5_2.indd 1 2020-03-12 10:40:41 2020-03-12 10:40:41 UUSI MAAHANTUOJA SUOMESSA! SMP TILTROTATORS TERVETULOA SMP:N MAAILMAAN! SMP Tiltrotators Otamme myös vanhoja tilttejä vaihdossa. • ROTOTILTIT • KAUHAT • PIKALIITTIMET • VARAOSAT JA HUOLTO • RAHOITUS • ASENNUS Nyt tilttejä varastossa! Työlaite_teemalehti04062024.indd 6 Työlaite_teemalehti04062024.indd 6 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
YLI 20 VUOTTA LAATUTUOTTEITA HONKAJOELTA. LISÄLAITEMYYNTI: Toni Laitolahti 0400 939 715 • Timo Vähäsantanen 040 300 8543 Honkajoki Works Oy, Kankaanpääntie 372, 38950 Honkajoki. Puh. (02) 528 8200 KAIKKI TYÖLAITTEET MAARAKENNUKSEEN, KIINTEISTÖHOITOON JA URAKOINTIIN Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa ti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. Miehet perustivat vuonna 1978 Rammer Oy:n ja pian tuotekehitys päätti valmistaa maailman suurimman iskuvasaran Rammer S800:n. Roxon jatkoi pienempien iskuvasaroiden valmistajana 80-luvun puoliväliin saakka. Miehet Rammerin suunnittelun ja toteutuksen takana ovat diplomi-insinöörit Pekka Heikkonen ja Unto Vilja sekä insinööri Timo Sippus. He edustivat aikansa parasta asiantuntemusta muun muassa hydrauliikassa. Partek Kalkki Oy varasi heti yhden S800:n, vaikka mitään konkreettista ei ollut esitellä. Vasaran hinnaksi sovittiin tuolloin 103 200 markkaa. Hanhirova-yhtiö osti toisen vasarayksilön. ”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kaivos, jossa Hanhirova-yhtiö muun muassa ampui ylisuuret kivet”, kertoi Erkki Hanhirova Konepörssille vuonna 2009. ”Vasara kiinnitettiin pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukoneeseen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikköhinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksi tällä laskutusperiaatteella ja niinpä jouduttiin neuvottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullistamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovalta eteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.” Hanhirova-yhtiöt tunnetaan nykyisin Havator Oy:nä. Rammerin laajan vasaraperheen suurin malli on nykyään 9033E, joka on tarkoitettu peruskoneisiin 65–120 tonnia. Myös ensimmäinen täyssähkökäyttöinen vasara on jo tuotu markkinoille. Valmistaja on Lekatech Oy. SAFETY FIRST! ”SMP Rototiltti ja HardLock® ovat lyömätön yhdistelmä, joka säästää sekä konetta että henkiä.” Annons Fi_A5_2.indd 1 Annons Fi_A5_2.indd 1 2020-03-12 10:40:41 2020-03-12 10:40:41 UUSI MAAHANTUOJA SUOMESSA! SMP TILTROTATORS TERVETULOA SMP:N MAAILMAAN! SMP Tiltrotators Otamme myös vanhoja tilttejä vaihdossa. • ROTOTILTIT • KAUHAT • PIKALIITTIMET • VARAOSAT JA HUOLTO • RAHOITUS • ASENNUS Nyt tilttejä varastossa! Myynti ja varaosat: Jens Björk 045 3220 626 Huoltoneuvonta: 050 5822 921 Työlaite_teemalehti04062024.indd 7 Työlaite_teemalehti04062024.indd 7 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Rauman kaupungin katutoimella on vastuullaan noin 400 kilometriä katuja pyörätieverkkoa. Rauman keskustaajaman ohella lukuun sisältyvät viereisten liitoskuntien kulkuväylät. Kaupungin pinta-ala on reilut 1 100 neliökilometriä, josta tosin yli puolet on merta. Sinne eivät Rauman kaupungin katutoimen velvollisuudet sentään yllä. Maalla riittää hommia niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille. Katutoimen piiriin kuuluu tieja katurakennus sekä -saneeraus. Myös kausiluontoiset kunnossapitotoimet ovat katutoimen heiniä. ESA SUOMINEN Rauman kaupungin organisaatiolla ei itsellään ole kaivavaa kalustoa, vaan kaikki kaivuutyö ostetaan alihankkijoilta. Katurakentamiseen kuuluvat itse katuinfran rakentaminen sekä vesija sähköjohtotyöt. Yhtä lailla edellä mainittujen saneeraukset ja korjaukset kuuluvat toimenkuvaan. ”Omaa kaivavaa kalustoa meillä ei ole. Kaikki konetyö ostetaan alihankkijoilta tarjousten perusteella. Tarjouspyynnöissä yleensä määritellään koneissa tarvittavat lisäja työlaitteet. Kallistuva kauhanpyörittäjä on meillä ehdoton vaatimus. Meillä on yleensä 4–5 alihankkijaa kaivuutöissä ympäri kaupungin”, sanoo katutoimen työpäällikkö Jari Salminen. Hänen vastuullaan on rakentaminen ja kunnossapito. Kaivuutyöt Kaivu-urakoitsijoilla on yleensä lähtökohtaisesti itsellään jo runsas työlaitevalikoima, paljon erilaisia kauhoja ja muita kaivukoneissa yleisesti käytettäviä laitteita. Mikäli jotain erikoista tarvitaan, se mainitaan tarjouspyynnössä. Salminen sanoo, että aina ovat tarvittavat työlaitteet löytyneet urakoitsijoilta, erikoisemmatkin. Peruspakettiin kuuluvat erilaiset kauhat, iskuvasarat, kourat, routapiikit ja kaivukonesovitteiset tärylevyt. Seulakauhojakin käytetään aina silloin tällöin kaupungin töissä, ainakin viherrakentamisen puolella. ”Siinä listaa työlaitteista, joilla pärjää pitkään näissä meidän hommissa. Monesti urakoitsijat itse markkinoivat heillä olevaa kalustoa, jolla työ mahdollisesti sujuisi ripeämmin. Tätä viestiä meillä otetaan aina mielellään vastaan. Me kun emme itse ehdi seurata täällä kaikkia uutuuksia, joita alalle keksitään”, sanoo Salminen. Oman erikoisuutensa kaivuutöihin asettaa Vanha Rauma. Tällä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla, 29 hehtaarin puutalokaupunginosalla ei kauhaa isketä maahan ilman Museoviraston lupaa. ”Ja kun isketään, tulee kauhan olla mahdollisimman kapea. Siinä tärkein kriteeri, jonka ympäristö siellä työlaitteelle asettaa. Mitä vähemmän me siellä tongimme ja sotkemme maata, sen parempi”, sanoo Salminen. Kunnossapito Katutoimen plakkariin, niin kuin Raumalla bruukataan sanoa, kuuluu myös katujen sekä maanja pyöräteiden kausiluontoiset kunnossapitotyöt eli talvityöt, kevätsiivoukset sekä kesäiset ja syksyiset puhtaanapidot. Niihin hommiin kaupungilla on omaa kalustoa, mutta alihankkijoitakin käytetään. ”Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kunnossapitotöistä hoituu alihankkijoiden toimesta. Tavoitteena olisi kasvattaa luku 50 prosenttiin”, sanoo Salminen. Kaupungilla on itsellään kiinteistönhoitokoneita sekä muutamia kuorma-autoja. Koneja autonimikkeitä on yhteensä parisenkymmentä. Onpahan kaupungilla kaksi tiekarhuakin. Jossain vaiheessa ne katosivat eteläisen Suomen katukuvasta, Rauman kaupunki Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta Jari Salminen on Rauman kaupungin katutoimen työpäällikkö. Kaupungilla on omaakin kunnossapitokalustoa, kuten viereinen kiinteistönhoitokone. Oman henkilökunnan lisäksi katujen ja muiden väylien kunnossapitoa hoitavat monet alihankkijat. Käytettävät työlaitteet ovat tyypillisiä alan lisälaitteita. mutta ovat nyt ilmaston lämpenemisen myötä palanneet. Tätä juttua kirjoitettaessa on lämpömittarissa 17 astetta pakkasta ja maassa reilusti lunta Lounais-Suomessakin. Näin on harvemmin enää ollut tällä vuosituhannella. Tiekarhuilla on oleellinen osa polanteenpoistossa, jota nykyisin tehdään kasvavassa määrin myös etelässä. Muita talvityökaluja ovat erilaiMaaja Vesirakennus Lehto Oy toimii alihankkijana Rauman kaupungin katuverkoston rakennusja saneeraustöissä. Pyöräalustainen kaivukone on yleinen kunnallisissa töissä. Etualalla yleisimmät katurakennuksessa tarvittavat työlaitteet; erilaisia kauhoja, iskuvasara, routapiikki sekä peruskoneessa kiinni oleva, Rauman katutoimen mukaan pakolliseksi lisävarusteeksi määritelty kallistuva kauhanpyörittäjä. Työlaite_teemalehti04062024.indd 8 Työlaite_teemalehti04062024.indd 8 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
teelle asettaa. Mitä vähemmän me siellä tongimme ja sotkemme maata, sen parempi”, sanoo Salminen. Kunnossapito Katutoimen plakkariin, niin kuin Raumalla bruukataan sanoa, kuuluu myös katujen sekä maanja pyöräteiden kausiluontoiset kunnossapitotyöt eli talvityöt, kevätsiivoukset sekä kesäiset ja syksyiset puhtaanapidot. Niihin hommiin kaupungilla on omaa kalustoa, mutta alihankkijoitakin käytetään. ”Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kunnossapitotöistä hoituu alihankkijoiden toimesta. Tavoitteena olisi kasvattaa luku 50 prosenttiin”, sanoo Salminen. Kaupungilla on itsellään kiinteistönhoitokoneita sekä muutamia kuorma-autoja. Koneja autonimikkeitä on yhteensä parisenkymmentä. Onpahan kaupungilla kaksi tiekarhuakin. Jossain vaiheessa ne katosivat eteläisen Suomen katukuvasta, Rauman kaupunki Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta mutta ovat nyt ilmaston lämpenemisen myötä palanneet. Tätä juttua kirjoitettaessa on lämpömittarissa 17 astetta pakkasta ja maassa reilusti lunta Lounais-Suomessakin. Näin on harvemmin enää ollut tällä vuosituhannella. Tiekarhuilla on oleellinen osa polanteenpoistossa, jota nykyisin tehdään kasvavassa määrin myös etelässä. Muita talvityökaluja ovat erilaiset kauhat ja aurat sekä hiekoittimet. Lumilinko ei Salmisen mukaan kuulu Rauman alueen työlaitteisiin. Jo sen mainitseminenkin saa ihmiset takajaloilleen. Kaupunkialueella lumityöt tehdään pääosin omin konein, mutta kauempana keskustasta työt hoituvat monesti traktoriurakoitsijoiden toimesta. Tällöin peruskoneena on siis traktori, nokalla lumiaura ja takana mahdollisesti takahiekoitin tai perässä vedettävä hiekoitin. Tässä pätee sama kaava, mitä kaivuupuolellakin, eli alihankkijoilla on tarjottavana runsaasti erilaisia työlaitteita ja uusia ideoita otetaan mielellään vastaan. Päästöasiat huomioitu Konepuolella Rauman kaupungin vaatimuksena on, että kuorma-auto täyttää EURO 6ja työkoneet Stage IV -normit. Työlaitepuolella ei muita täsmällisiä vaatimuksia ole kuin se kallistuva kauhanpyörittäjä. Tarvittavat laitteet urakoitsijoilta yleensä löytyvät. Ja jos ei löydy, niin he ovat Salmisen mukaan monesti varsin myötämielisiä hankkimaan niitä. Sähkökoneita ei Raumalla vielä nähdä ainakaan kaupungin työmailla. Salmisen mukaan niiden hyödyntäminen ei onnistu täysimääräisesti työtehtävien luonteen johdosta. Koneella pitäisi pystyä selviytymään yhden kokonaisen työpäivän tehtävistä ilman välilatausta ja sähkökoneiden hinnatkin ovat Salmisen mukaan vielä pilvissä. Muutamia sähköautoja Rauman kaupungin organisaatiossa toki jo on. Maaja Vesirakennus Lehto Oy toimii alihankkijana Rauman kaupungin katuverkoston rakennusja saneeraustöissä. Pyöräalustainen kaivukone on yleinen kunnallisissa töissä. Etualalla yleisimmät katurakennuksessa tarvittavat työlaitteet; erilaisia kauhoja, iskuvasara, routapiikki sekä peruskoneessa kiinni oleva, Rauman katutoimen mukaan pakolliseksi lisävarusteeksi määritelty kallistuva kauhanpyörittäjä. Koneurakointi Vaahtera Oy hoitaa Rauman kaupungin kulkuväylien aurauksia Lapin kaupunginosassa. Tomi Vaahtera takanaan työjuhtansa, Valtra T213 nokalla alueaura ja takana polanneterä. Ainut ehto, jonka kaupunki asettaa käytettäville auralaitteille on, että terän pitää olla karhentavaa tyyppiä. Työlaite_teemalehti04062024.indd 9 Työlaite_teemalehti04062024.indd 9 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Lumitöitä traktoreilla Koneurakointi Vaahtera Oy toimii Rauman kaupungin alihankkijana tehden lumitöitä Lapin kaupungin osassa (ent. Lappi Tl). Käytössä on viisi traktoria, jotka on varustettu asianmukaisin lumityölaittein. Traktoriurakointia tehdään Rauman kaupungille talvisin lumitöiden muodossa ja keväisin harjataan sekä kerätään hiekkaa talven jäljiltä. Kesäisin tehdään kaupungille paljon ruohonleikkuuta pienemmällä kalustolla. Traktorit urakoivat tuolloin muissa hommissa, kuten esimerkiksi peltotöissä. Talvitöihin kuuluvat Koneurakointi Vaahteran Tomi Vaahteran mukaan Lapin kaupunginosan maanteiden ja pyöräteiden lumenauraukset. Myös lumenajoa tehdään paljon traktorikalustolla. Vaahtera sanoo, että ainut vaatimus lumitöiden tilaajan taholta on karhentava terä auroissa. Työlaitteiden tyypillä tai mitoilla ei ole merkitystä, kunhan terä ei ole sileä. Muussa tapauksessa aurattu alue muuttuu nopeasti luistinradaksi. Tapaamme Tomi Vaahteran työn tuoksinassa. Kalustona hänellä on Valtra T213, jonka nokalla on alueaura ja takana pyörivillä tappiterillä varustettu polanneterä. Renkaissa on nestetäytöt, jolloin kokonaispainoa on noin 13 tonnia. Renkaana on nastaton palapintarengas, jonka kuvio leikattu halki pidon parantamiseksi. Niillä on kuulemma hyvä ja tukeva päästellä traktorin huippunopeutta aura alhaalla. Muita Koneurakointi Vaahteran käyttämiä työlaitteita traktoriurakointiin Vaahtera luettelee alueaurojen ja polanneterien lisäksi olevan nivelaura, perälevyt, etukauhat ja erilaiset hiekoittimet, hinattavat sekä nostolaitteisiin kytkettävät. Lumilinkoa ei Vaahteran kalustoon kuulu. Sulan maan aikaisia työlaitteita traktoreissa ovat sitten kauhaja avoharjat sekä keräävät harjalaitteet. Myös takanostolaiteasenteinen piennarleikkuri löytyy tienvarsien leikkuuseen. Ruohonleikkuuta ja syksyn lehdenkeruuta varten on käytössä traktorin perään kytkettävä vaihtolavaperävaunu, jolla tiputellaan vaihtolavoja lehdenkeruuja muille siivouspaikoille. Perässä vedettävät hiekoittimet ovat kasvaneet vuosien saatossa traktoreiden kasvun myötä. Tässä Koneurakointi Vaahteran kahdeksan kuutiometrin säiliöllä varustettu perävaunuhiekoitin. Koneurakointi Vaahteran talvikalustoa, traktoreita alueja nivelauroilla. Takanostolaitteissa on yleensä hiekoitin, takalevy tai polanneterä. Ne ovat ne yleisimpiä traktorien talvityölaitteita Etelä-Suomessakin. EI KELILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ KUN ON SIISTIT SISÄTYÖT. Kurakeli ja hydrauliletkujen kytkeminen työlaitteeseen ei ole niitä parhaimpia hetkiä työmaalla. Istu mieluummin sisällä kuivassa ohjaamossa ja anna EC-Oilin hoitaa ulkotyöt. Säästät sitä paitsi aikaa. Lue lisää: engcon.com/ecoil Työlaite_teemalehti04062024.indd 10 Työlaite_teemalehti04062024.indd 10 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Niillä on kuulemma hyvä ja tukeva päästellä traktorin huippunopeutta aura alhaalla. Muita Koneurakointi Vaahteran käyttämiä työlaitteita traktoriurakointiin Vaahtera luettelee alueaurojen ja polanneterien lisäksi olevan nivelaura, perälevyt, etukauhat ja erilaiset hiekoittimet, hinattavat sekä nostolaitteisiin kytkettävät. Lumilinkoa ei Vaahteran kalustoon kuulu. Sulan maan aikaisia työlaitteita traktoreissa ovat sitten kauhaja avoharjat sekä keräävät harjalaitteet. Myös takanostolaiteasenteinen piennarleikkuri löytyy tienvarsien leikkuuseen. Ruohonleikkuuta ja syksyn lehdenkeruuta varten on käytössä traktorin perään kytkettävä vaihtolavaperävaunu, jolla tiputellaan vaihtolavoja lehdenkeruuja muille siivouspaikoille. Perässä vedettävät hiekoittimet ovat kasvaneet vuosien saatossa traktoreiden kasvun myötä. Tässä Koneurakointi Vaahteran kahdeksan kuutiometrin säiliöllä varustettu perävaunuhiekoitin. EI KELILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ KUN ON SIISTIT SISÄTYÖT. Kurakeli ja hydrauliletkujen kytkeminen työlaitteeseen ei ole niitä parhaimpia hetkiä työmaalla. Istu mieluummin sisällä kuivassa ohjaamossa ja anna EC-Oilin hoitaa ulkotyöt. Säästät sitä paitsi aikaa. Lue lisää: engcon.com/ecoil Työlaite_teemalehti04062024.indd 11 Työlaite_teemalehti04062024.indd 11 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOEAJOJA konepäivät Katso lisää: stadinmorinat.fi Powered by Powered by Suomen suurimmat konepäivät Katso lisää: mansenmorinat.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 12 Työlaite_teemalehti04062024.indd 12 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Tietoyhteiskunta edellyttää nopeita ja vakaita datayhteyksiä. Kuparikaapelista on päädytty ilmojen kautta jälleen maahan piilotettavaan kuitukaapeliin. Suomessa matkapuhelinverkkoa hyödyntävää tiedonsiirtoa markkinoitiin aikanaan varsin vahvoin sanakääntein. Käyttäjämäärien lisääntyessä nopeudet hidastuivat eivätkä kattavuudet olleet aina sitä mitä mainospuheissa luvattiin. Nyt balsamia tähän datamatelun ahdistukseen tarjotaan valokuidun muodossa. ESA SUOMINEN Valokuidulla tapahtuva datanvälitys on optista tiedonsiirtoa, jossa signaali siirretään ohutta, lasista kuitua pitkin. Kuidun materiaali on pääsääntöisesti lasia. Sen etuna on täydellinen immuunius ulkoisille haittatekijöille, kuten radioaalloille tai salaman iskuille. Kuitu ei myöskään aiheuta elektromagneettista häiriöitä tai säteile ympäristöön. Tämän datansiirtomenetelmän edut on havaittu jo kauan sitten esimerkiksi teollisuudessa. Toinen merkittävä etu on valokaapelin suuri tiedonsiirtokapasiteetti verrattuna kuparikaapeliin. Se on monisatakertainen, mikä johtuu kuidun oleellisesti vähäisemmistä siirtohäviöistä. Kuituverkossa on yhtälailla välivahvistimia kupariverkon tavoin, mutta niitä on harvemmin, mikä sekin näkyy nopeutena. Valokuidun ainut haittapuoli on kuidun joustamattomuus, joka tulee huomioida asennustöissä. Optinen kuitu ei taivu kovin jyrkästi, mutta taipuu kuitenkin jonkin verran. Suomeen jo 1970-luvulla Nykymuotoinen valokuituun pohjautuva tiedonsiirto on varsin uusi keksintö. Syntymähetkeksi ilmoitetaan niinkin myöhäinen ajankohta kuin vuosi 1966. Englannissa kehitettiin tuolloin tiedepiireissä pienivaimenValokuituverkko työllistää Kauhajokelaisen Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kuitutyömaata viime kesältä. Tässä ollaan Nokian Sorvankylän tien varrella. Valokuitutöissä tarvitaan hieman erilaisia kaapelivaunuja, mitä on totuttu näkemään. Kaivukoneet ja työlaitteet ovat sentään samoja. Jatkuu sivulla 30 LISÄLAITTEET KUORMAAJIIN JA KAIVINKONEISIIN LISÄLAITTEET KUORMAAJIIN JA KAIVINKONEISIIN SUORAAN TUKKURILTA HUIPPUEDULLISESTI! office@mt-tukku.fi ADAPTERIT KAUHAT TRUKKIPIIKIT KOURAT ENERGIAPUUKOURAT HARJALAITTEET TASAUSPALKIT AJORAMPIT NOSTOPUOMIT PUUKOURAT AURAT TASOITUSRITILÄ JATKOPIIKIT NYT MYÖS NYT MYÖS VESIJA VESIJA ÖLJYSÄILIÖT ÖLJYSÄILIÖT 1500 l – 5700 l 1500 l – 5700 l PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOEAJOJA konepäivät Suomen suurimmat konepäivät Työlaite_teemalehti04062024.indd 13 Työlaite_teemalehti04062024.indd 13 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kauhat kuntoon Kauha on varmasti yleisin maarakennuskoneen työlaite maailmassa. Kauhan rakenteesta, muodosta, suojauksesta ym. on yhtä monta mielipidettä kuin on kaivajaakin. Käyttöikä ja korjaustarpeet riippuvat olosuhteista, kaivettavasta materiaalista sekä kauhaa heiluttavan kuljettajan työskentelytavoista. Maailmalla kauhan kulutusosat tottelevat nimeä GET eli Ground Engaging Tools. Vapaasti suomennettuna kyseessä ovat maan pintaan kontaktia ottavat työkalut kuten kauhojen huulilevyt ja kynnet. OLLI PÄIVIÖ Suomessa on useita laadukkaita kauhoja eri käyttötarkoituksiin valmistavia yrityksiä. Kulutusosia kauhoihin tarjotaan niitäkin usean eri toimijan valikoimissa. Meillä maaperä on kovaa kaivaa ja talvinen routa tuo lisähaasteensa. Kaivoksilla ja murskausasemilla käsitellään kovaa kiveä, joka kuluttaa lujintakin terästä nopeasti. Kaivavan, lastaavan tai murskainta syöttävien kaivukoneiden tai pyöräkuormaajien oikeankokoisten ja -tyyppisten kauhojen ja kulutusosien valinta on tärkeää kustannustehokkuuteen pyrittäessä. Myös niiden Oikeantyyppisen ja oikeankokoisen kauhan valitseminen peruskoneen mukaan on tärkeää. Myös säännöllinen kulutusosien vaihto pidentää kauhan käyttöikää, säästää peruskonetta ja vähentää polttoaineen kulutusta. voestalpine HPM Finland Oy Ab Ritakuja 1, 01740 Vantaa Puh. 010 841 4900 info@uddeholm.fi Sonja Turtia p. 040 966 4170 sonja.turtia@uddeholm.fi Lauri Salmela p. 050 501 0737 lauri.salmela@uddeholm.fi Ville Haapanen p. 044 040 9995 ville.haapanen@uddeholm.fi Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. TARVIKKEET TARVIKKEET TALVEEN TALVEEN TERISTÄ TERISTÄ TAPPEIHIN. TAPPEIHIN. Työlaite_teemalehti04062024.indd 14 Työlaite_teemalehti04062024.indd 14 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kauha on varmasti yleisin maarakennuskoneen työlaite maailmassa. Kauhan rakenteesta, muodosta, suojauksesta ym. on yhtä monta mielipidettä kuin on kaivajaakin. Käyttöikä ja korjaustarpeet riippuvat olosuhteista, kaivettavasta materiaalista sekä kauhaa heiluttavan kuljettajan työskentelytavoista. Maailmalla kauhan kulutusosat tottelevat nimeä GET eli Ground Engaging Tools. Vapaasti suomennettuna kyseessä ovat maan pintaan kontaktia ottavat työkalut kuten kauhojen huulilevyt ja kynnet. OLLI PÄIVIÖ Suomessa on useita laadukkaita kauhoja eri käyttötarkoituksiin valmistavia yrityksiä. Kulutusosia kauhoihin tarjotaan niitäkin usean eri toimijan valikoimissa. Meillä maaperä on kovaa kaivaa ja talvinen routa tuo lisähaasteensa. Kaivoksilla ja murskausasemilla käsitellään kovaa kiveä, joka kuluttaa lujintakin terästä nopeasti. Kaivavan, lastaavan tai murskainta syöttävien kaivukoneiden tai pyöräkuormaajien oikeankokoisten ja -tyyppisten kauhojen ja kulutusosien valinta on tärkeää kustannustehokkuuteen pyrittäessä. Myös niiden oikea-aikaisella huollolla ja korjauksella alennetaan kustannuksia. Kauhan mitoitus peruskoneen mukaan on tärkeää. Takana ovat ne ajat (toivottavasti), kun valmistajan tilavuussuositukset ylitettiin reippaasti. Vähän isompi kauha piti olla kuin naapurilla. Ei sillä väliä, että kaivukone nyökki kuin maasta jyviä nokkiva kana. Tai että puomi repeili tuon tuosta, kun jatkuvasti liikuteltiin liian isoja massoja. Puhumattakaan siitä, paljonko turhaa polttoainetta kului ylisuuria kauhoja liikutettaessa. Useimmiten se valmistajan suosittelema kauhakoko on oikea. Sillä saavutetaan lastaustöissäkin paras tonnia per tunti -tulos ja vieläpä optimaalisella polttoaineen kulutuksella. Suomalaiset kauhanvalmistajat ovat asiaansa paneutuneita ja ammattitaitoisia. Tämä vastuullisuus, kova kilpailu ja asiantuntevat asiakkaat pitävät huolen korkeasta laadusta. Isoissa kauhoissa mitoitukset tehdään konekohtaisesti ja räätälöinti takaa sen, että kauha on oikean kokoinen ja muotoinen. Kauhoja käyttävät asiakkaat ovat vaativia sekä valveutuneita. Usein luottamus ja asiakassuhde tiettyyn valmistajaan ovat pitkäkestoista laatua. Kauhat, kynnet ja muut kulutusosat tilataan vuodesta toiseen samalta hovihankkijalta. Peruskonekin rasittuu Kauhojen ja sen kulutusosien osuus esimerkiksi pyöräkuormaajan käyttökustannuksista on laskettu olevan kuuden prosentin luokkaa. Huonossa kunnossa oleva GET nostaa tietyn kulumisrajan ylittäessään korjausja polttoainekustannuksia jyrkällä kertoimella. Eräs urakoitsija kuvasi tylsillä kynsillä työskentelyä: kuin yrittäisi syödä omenaa pelkillä ikenillä. On selvää, että kun työvälineet ovat peruskoneeseen oikein mitoitettuja, hyvässä kunnossa ja iskukykyisiä, on tuottavuus tonnia per tunti parhaimmillaan. Kun esimerkiksi loppuun kuluneilla kynsillä yritetään tunkea kauhaa ampukivien rintaukseen, tippuu kauhan täyttöaste ja lastaaminen ajokalustoon hidastuu huomattavasti. www.konevaronen.com Jäämerentie 1, Keminmaa 0400 692 972 / Ilpo | 040 514 3240 / Jannika POLANNEKAUHA SIIPILUMIKAUHA NOSTOPUOMI RAPIKAUHA TUOTEPERHE voestalpine HPM Finland Oy Ab Ritakuja 1, 01740 Vantaa Puh. 010 841 4900 info@uddeholm.fi Sonja Turtia p. 040 966 4170 sonja.turtia@uddeholm.fi Lauri Salmela p. 050 501 0737 lauri.salmela@uddeholm.fi Ville Haapanen p. 044 040 9995 ville.haapanen@uddeholm.fi Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. TARVIKKEET TARVIKKEET TALVEEN TALVEEN TERISTÄ TERISTÄ TAPPEIHIN. TAPPEIHIN. Työlaite_teemalehti04062024.indd 15 Työlaite_teemalehti04062024.indd 15 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kuljettajan ajotavoilla on suuri merkitys siihen, kuinka kauan maahan tunkeutuvat työkalut pysyvät iskukunnossa. Myös peruskoneeseen kohdistuva rasitus kasvaa, kun työskennellään huonokuntoisilla tai vääränkokoisilla kauhoilla. Esimerkiksi pyöräkuormaajassa kauhan huulilevystä rasitus jakaantuu kuormaajan aisaston ja eturungon kautta aina runkoniveleen ja voimansiirron komponentteihin saakka. Tylsistä huulilevyistä ja hampaista aiheutuu koneeseen paljon enemmän rasitusta kuin kunnossa olevista ja oikeanlaisista välineistä. Erään konevalmistajan tilaisuudessa joitain vuosia sitten GET:in merkitystä havainnollistettiin käytännön työtehtävissä. Esimerkkinä käytettiin asiakasta, joka vaihtoi kolmeen kaivukoneeseensa kapeiden itseteroittuvien kynsien tilalle leveät ja järeät kynnet. Nämä kuluivat paljon hitaammin ja säästöä kynsikustannuksissa kertyi 23 prosenttia. Mutta. Kapasiteetti putosi 450 tonnista tunnissa 250:een, sillä kauhan täyttö kesti kauemmin huonomman tunkeutuvuuden vuoksi. Kauhojen täyttöaste jäi myös usein huonoksi eli putosi 100 prosentista 60:een. Kuljettajat alkoivat myös vaistomaisesti täyttää kauhaa kulmittain, mikä lisäsi kauhan reunojen kulumista. Vino rasitus puomin päässä sai aikaan myös kaksi sylinterinvarren rikkoontumista. Koko tilaisuuden viesti olikin, että kauhojen ja muiden työlaitteiden kulutusosien kunnossa pitämiseen pitäisi suhtautua yhtä tosissaan kuin koneen muihinkin huoltoja korjaustoimenpiteisiin. Pulttihuuli nopeuttaa huoltoa Kauhoilla ja niiden kunnolla on tunnetusti suuri merkitys työn tuottavuudelle. Eurajoella kiviainestuotantoa pyörittävä Teijo Näppi (Näppi T & N Oy) on murskausliiketoimintaa tehneenä kerännyt kokemuspohjaista tietoa myös kauhoista. Hän totesi muutama vuosi sitten Konepörssille seuraavaa: ”Ei ole todellakaan sama, minkälaisen kauhan pyöräkuormaajan aisojen tappeihin kiinnittää. Meillä on ollut käytössä niin sanottu pulttihuuli yhdessä kauhassa jo pitkään ja siihen palojen vaihto tehtiin ehkäpä kolmasti vuodessa. Yhden huulilevyn vaihtaa pulttipyssyn avulla tunnissa, joten kauhan saa nopeasti takaisin tuottavaan työhön”, sanoo Teijo. ”Kun tilasimme nyt uuden kauhan, teimme siihen valmistajan kanssa yhteistyössä muutamia muutoksia. Tilavuutta kasvatettiin rahtusen. Reunoja nostettiin hieman, jotta murske pysyy ajaessa vieläkin paremmin kauhassa. Edelleen halusimme pulttihuulen lisäksi kauhan kantaan pulttikantapään hidastamaan myös pohjan kulumista”, kertoo Teijo. ”Kun myös pohjassa on kulutuslevy, niin tasoittaminenkin onnistuu paremmin. Kasasta otto helpottuu sekin, kun pohjan pyöreys on poissa. Louheen kuormauksessa taas sitä pyöreyttä tarvitaan eli samat kauhat eivät sovellu louheelle ja murskeelle. Louhekauhassa pohjaan tarvitaan myös enemmän ainevahvuutta.” Kattava suojaus Yleisesti voisikin todeta, että pieniä remontteja kauhaan kannattaa tehdä useammin kuin isoja remontteja harvoin. Esimerkiksi pohjalankkuja voi vaihtaa vähitellen, eikä kaikkia kerralla. Kun kulutusosia vaihdetaan pitkällä ajanjaksolla, ei kauhan painokaan heittele niin paljoa. Louhoksissa ja kaivoksilla penkan korkeudellakin on merkitystä sille, missä asennossa kauha menee sisään louheeseen. Tästä syystä kauhan runko on suojattava oikeista kohdista. Kuluminen on kohdistettava suojauksiin, ei kauhan runkoon. Kivihommissa kauhan runko suojataan yleensä kauttaaltaan. Runko ei kulu, jos suojaukset ovat kunnossa. Esimerkiksi Jarkan Maansiirron kauhassa Seepsulan kiviainestehtaalla kiveä lavalle mättävässä kauhassa on mekaanisesti vaihdettavat huulilevyn suojat. Kulmat on niin ikään suojattu. Pohjalankutus on tehty sekä kauhan ulkoettä sisäpuolelle. Kauhan sisäpuolellakin on poikittainen lankutus. Vastoin aikaisempia ennakkokäsityksiä, ei poikittainen lankutus juuri vaikuta kauhan täyttymiseen. Kulmat pyöristyvät käytössä äkkiä ja rimojen väli täyttyy myös kauhan pohjaa suojaavasta kiviaineksesta. Kivet lähtevät myös lankkujen ansiosta pyörimään, mikä tehostaa täyttöä ja tyhjenemistä. ”Olemme täällä korostaneet kuljettajille sitä, että kauhaakin pitää tarkkailla päivittäin, eikä kulutusosien vaihtoa saa lykätä liian pitkälle”, sanoi Konepörssille muutama vuosi sitten Jarkan Maansiirto Oy:n Timo Koiranen. Tässä artikkelissa on kerrottu niin sanottuihin peruskauhoihin liittyviä seikkoja. Nykyään saatavilla on toki paljon myös erikoistöihin tarkoitettuja kauhoja, kuten murskausja seulakauhoja. Katseet siis kohti kauhoja. Purukalusto kuntoon! PATENTED TECHNOLOGY INTELLIGENT P WER KOTIMAINEN M ATA L A KAPEA WWW.ROTYX.COM Oman talon purkutyökalut on täällä! Kysy lisää! myynti@itr-finland.com 0207 764 220 Työlaite_teemalehti04062024.indd 16 Työlaite_teemalehti04062024.indd 16 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
runko on suojattava oikeista kohdista. Kuluminen on kohdistettava suojauksiin, ei kauhan runkoon. Kivihommissa kauhan runko suojataan yleensä kauttaaltaan. Runko ei kulu, jos suojaukset ovat kunnossa. Esimerkiksi Jarkan Maansiirron kauhassa Seepsulan kiviainestehtaalla kiveä lavalle mättävässä kauhassa on mekaanisesti vaihdettavat huulilevyn suojat. Kulmat on niin ikään suojattu. Pohjalankutus on tehty sekä kauhan ulkoettä sisäpuolelle. Kauhan sisäpuolellakin on poikittainen lankutus. Vastoin aikaisempia ennakkokäsityksiä, ei poikittainen lankutus juuri vaikuta kauhan täyttymiseen. Kulmat pyöristyvät käytössä äkkiä ja rimojen väli täyttyy myös kauhan pohjaa suojaavasta kiviaineksesta. Kivet lähtevät myös lankkujen ansiosta pyörimään, mikä tehostaa täyttöä ja tyhjenemistä. ”Olemme täällä korostaneet kuljettajille sitä, että kauhaakin pitää tarkkailla päivittäin, eikä kulutusosien vaihtoa saa lykätä liian pitkälle”, sanoi Konepörssille muutama vuosi sitten Jarkan Maansiirto Oy:n Timo Koiranen. Tässä artikkelissa on kerrottu niin sanottuihin peruskauhoihin liittyviä seikkoja. Nykyään saatavilla on toki paljon myös erikoistöihin tarkoitettuja kauhoja, kuten murskausja seulakauhoja. Katseet siis kohti kauhoja. Purukalusto kuntoon! Oman talon purkutyökalut on täällä! Kysy lisää! myynti@itr-finland.com 0207 764 220 Työlaite_teemalehti04062024.indd 17 Työlaite_teemalehti04062024.indd 17 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
www.kauhoja.net Kauhoja ilman välikäsiä Oulun Kauha Oy 0400 686 050 Kaapeli-, kuokka-, luiska-, oja, suo-oja ja tasoituskauhat Kauhat tehdään kulutusteräksestä Oulussa. Toimitukset ympäri Suomen. ATI-Teräs Timontie 2, 31600 Jokioinen mika.juvankoski@ati-teras.fi 050 330 9155 Kotimaisilla hiekotinvaunuilla ja hiekotinkauhoilla lisäät työn helppoutta ja liikkumisen turvallisuutta. Lue lisää www.ati-teras.fi Seuraa meitä Pyydä tarjous KUN KELI SIT Ä VAATII. 2,5-12 m 3 0,4-2,5 m 3 weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Luotettava u Testattu kentällä kahden vuoden ajan u IP 67 -suojausluokka u Monipuoliset tiedonsiirto-ominaisuudet u 2G/3G/4G, Wi-Fi, Bluetooth u Tamtronin pilvipalvelut ja integraatiomahdollisuudet u Etätuki ja -ohjelmistopäivitykset TAMTRON ONE POWER PYÖRÄKUORMAAJAVAAKA TEHOKKUUTTA JA NOPEUTTA TYÖHÖN So ita me ille 03 31 43 50 00 Työlaite_teemalehti04062024.indd 18 Työlaite_teemalehti04062024.indd 18 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
ATI-Teräs Timontie 2, 31600 Jokioinen mika.juvankoski@ati-teras.fi 050 330 9155 Kotimaisilla hiekotinvaunuilla ja hiekotinkauhoilla lisäät työn helppoutta ja liikkumisen turvallisuutta. Lue lisää www.ati-teras.fi Seuraa meitä Pyydä tarjous KUN KELI SIT Ä VAATII. 2,5-12 m 3 0,4-2,5 m 3 Työlaite_teemalehti04062024.indd 19 Työlaite_teemalehti04062024.indd 19 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Xsite ® -koneohjaus Tehosta rakentamista älykkäillä ja helppokäyttöisillä koneohjausjärjestelmillä. Koneohjausjärjestelmät, työmaatabletit ja ohjelmistot älykkääseen infrarakentamiseen. Xsite ® MANAGE Yhdistä koneohjausjärjestelmät, käyttäjät ja mittausdata yhteen pilvialustaan. 3d-WIN -ohjelmisto Laadi, editoi ja tarkista rakennepinnat koneohjausjärjestelmiin helposti. Novatron.fi | Pirkkala, espoo, oulu | Myynti: 03 357 2630 | myynti@novatron.fi ota infratyömaa haltuun novatronin tuotteilla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 015 151 366 MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! Työlaite_teemalehti04062024.indd 20 Työlaite_teemalehti04062024.indd 20 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Xsite ® -koneohjaus Tehosta rakentamista älykkäillä ja helppokäyttöisillä koneohjausjärjestelmillä. Koneohjausjärjestelmät, työmaatabletit ja ohjelmistot älykkääseen infrarakentamiseen. Xsite ® MANAGE Yhdistä koneohjausjärjestelmät, käyttäjät ja mittausdata yhteen pilvialustaan. 3d-WIN -ohjelmisto Laadi, editoi ja tarkista rakennepinnat koneohjausjärjestelmiin helposti. Novatron.fi | Pirkkala, espoo, oulu | Myynti: 03 357 2630 | myynti@novatron.fi ota infratyömaa haltuun novatronin tuotteilla! Työlaite_teemalehti04062024.indd 21 Työlaite_teemalehti04062024.indd 21 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
3G-matkapuhelinverkon hallittu alasajo suoritetaan loppuun vuoden 2024 aikana operaattorija aluekohtaisesti. Muutos tulee aiheuttamaan haasteita 3D-koneohjausjärjestelmien toimivuuteen ja tilanteeseen kannattaa reagoida ajoissa. Esitimme kolmelle alan asiantuntijayritykselle kysymyksiä, miten muutoksiin tulee infra-alalla varautua ja mitä toimenpiteitä ne vaativat. TAPANI PALO Leica Geosystems Oy:ltä kysymyksiin vastasi Product Specialist Jere Kokko: ”Varsinaisesti 3G-verkkoa on operaattoreiden toimesta jo ajettu alas usealla paikkakunnalla, ja tuotteidemme osalta on joillain alueilla siis jo poistunut 3G:n käyttömahdollisuus. 4G-modeemeilla varustetuilla laitteilla ei tämä näy juuri lainkaan, ja vanhemmat laitteemme, jotka eivät tue 4G-verkkoa, siirtyvät automaattisesti käyttämään 2G-verkkoa. Olemme tiedottaneet asiakaitamme jo ennen operaattoreiden purkutyön aloittamista, jotta työskentely mittalaitteilla olisi jouhevaa ja vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet.” ”2G-verkon kautta vastaanotettava satelliittipaikannuksen RTK-korjausviesti toimii hyvin, koska datamäärät ovat kooltaan pieniä. Tästä saimme Ruotsin ja Norjan kollegoiltamme tietoa hyvistä käyttökokemuksista, kun 3G-verkon alasajosta alettiin täällä puhumaan.” ”Suurin haaste on työmaan toteutusmallien lataaminen pilvipalveluista, koska tiedostojen koko on suuri. Sama koskee reaaliaikaista etäyhteyttä. Vuonna 2018 julkaistun uuden sukupolven MCP80 -paneeleissa on 4G-modeemit, joten niiden kanssa käyttö jatkuu normaalina. Edellisen sukupolven iCP40 -paneeleissa on taas 3G-modeemit, mutta näihin voidaan verkko jakaa älypuhelimen hotspotilla, ja ladata toteutusmallit sekä siirtää mitatut toteumapisteet kuten aikaisemminkin.” ”Olemme halunneet tarjota asiakkaillemme kustannustehokkaan mahdollisuuden päivittää laitteiston vastaamaan muuttuneita vaatimuksia vaihtokampanjan muodossa kuluneen syksyn aikana. Suuri joukko onkin tarttunut mahdollisuuteen modernisoida laitteensa nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Kustannukset riippuvat asennetusta kokoonpanosta ja suosittelen ottamaan yhteyttä paikalliseen Leica Geosystemsin aluemyyntipäällikköön, jotta voimme tarjota oikean ja kestävän ratkaisun myös pitkälle tulevaisuuteen. Käytettyjä laitteistoja hankittaessa suosittelemme tarkastamaan laitteiston myös modeemien osalta ja helpointa on ottaa meille yhteyttä, niin tarkastetaan tilanne yhdessä.”, päättää Kokko. Novatron Oy:n tilanteesta kommentoi markkinointijohtaja Marko Tasala: ”Novatronin 3D-koneohjausjärjestelmät on toimitettu 4G-modeemeilla jo vuodesta 2015 lähtien, joten 3D-koneohjauksen osalta tämä ei aiheuta meille toimenpiteitä. Mikäli asiakkaan 3D-koneohjauksessa on käytössä 3G-dataliittymä, hänen kannattaa olla yhteydessä omaan teleoperaattoriinsa ja päivittää dataliittymä. Mikäli asiakas käyttää 4G-liittymää, 3G-verkon alasajo ei vaadi häneltä toimenpiteitä.” ”Ainoana ongelmakohtana näemme tilanteen, jossa alasajon jälkeen ilman 4G-dataliittymää 3D-koneohjauksen tiedonsiirtonopeus putoaa 2G-tilaan, joka ei ole riittävän nopea esimerkiksi 3D-aineistojen langattomaan siirtoon. Tämä on toki ratkaistavissa liittymän päivityksellä. Jos asiakkaalla on käytössään vanhempi 3D-koneohjausjärjestelmä, jossa ei ole 4G-modeemia, hän voi päivittää pelkän tietokoneyksikön uudempaan. Tietokoneyksikön päivityksen tai mahdollisen dataliittymätyypin vaihdon lisäksi muutos ei aiheuta asiakkaillemme kustannuksia” ”Suomi on edelläkävijä mallipohjaisessa rakentamisessa sekä 3D-koneohjauksen hyödyntämisessä, ja voimme tulevaisuudessa odottaa entistä tietorikkaampia 3D-aineistoja, jotka vaativat enemmän koneohjausjärjestelmältä ja tiedonsiirrolta. Suomalaisena yrityksenä Novatron pysyy kehityksen kärjessä, ja tulemme jatkossakin tarjoamaan asiakkaillemme tulevaisuuden kestäviä ja toimintavarmoja ratkaisuja”, korostaa Tasala. Sven-Erik Emtö kertoi puolestaan L5 Navigationin valmiutta muutokseen: ”Kansainvälisyytemme ansiosta olemme voineet reagoida ajoissa, koska 3G-verkko ajetaan alas esimerkiksi Ruotsissa aikaisemmin. Meillä on tiedossa kaikki laitteet, jota muutos koskee ja päivityspaketteja on kattavasti saatavilla. Ongelmia voi ehkä syntyä, kun verkkoa ajetaan alueellisesti alas eri tahdissa, mutta ratkaisut ovat helposti löydettävissä.” ”L5 Navigationin muut tuotteet ovat jo varustettuja 4Gja osa myös 5G-modeemeilla. L5 Navigation kulkeekin alan aallonharjalla, ja tekniikan kehityksen muutoksissa yritys kuuluu alan edelläkävijöihin. Suhteellisen pienestä kokoluokastamme johtuen pystymme myös reagoimaan nopeasti vaadittaviin muutoksiin”, Emtö tiivistää. Tilanne hallinnassa Kyselykierroksen perusteella voimmekin havaita 3G-verkon alasajoon valmistautumisen olevan kiitettävällä tasolla, ja apua sekä ohjeita on helposti saatavilla kaikilta alan toimijoilta. Alan yritykset ovat myös hyvin kansainvälisiä, joten muiden maiden tapahtumista on myös otettu selkeästi oppia, mikä helpottaa tilannetta maassamme. Ainoana suurempana ongelmana esittäytyy tietyissä tapauksissa 2G-verkon varaan siirtyvä tiedonhallinta, jolloin verkon taso ei välttämättä riitä suuriin tiedonsiirtoihin. Alan yritykset ovat kuitenkin tietoisia haasteesta, ja tilanteisiin löytyvät yksittäiset tapauskohtaiset ratkaisut ottamalla yhteyttä omaan koneohjausjärjestelmän toimittajaan. 3G-verkko ajetaan alas Mitä tulee huomioida 3D-koneohjausjärjestelmien käytössä? Työlaite_teemalehti04062024.indd 22 Työlaite_teemalehti04062024.indd 22 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Aplicomin telematiikkalaitteet ovat optimaalisia ratkaisuja ajokaluston ja työkoneiden seurantaan. Telematiikkalaitteen avulla paikannat koneesi, luet haluetessasi koneeltasi tietoja ja välität ne reaaliaikaisesti taustajärjestelmiin. Yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten järjestelmätoimittajien kanssa olemme kehittäneet ratkaisuja, jotka edistävät tuottavuutta, tehostavat kuljettajien työajanseurantaa ja mahdollistavat ajoneuvodatan hyödyntämisen. Vastataksemme markkinoiden tarpeeseen, kehitämme jatkuvasti uusia digitaalisia palveluja ja edistämme telematiikkalaitteidemme ominaisuuksia. Olemme tehneet telematiikkaa jo yli 30 vuotta ja tuotteillamme on Avainlippu-merkki. Ota yhteyttä myyntiimme sales@aplicom.fi, niin asiantuntijamme auttavat sinua löytämään juuri sinun liiketoimintaasi sopivan ratkaisun. APLICOM – KESTÄVÄÄ TELEMATIIKKAA Aplicom Oy Palokankaantie 18 40320 Jyväskylä Tel. +358 10 841 9414 me voineet reagoida ajoissa, koska 3G-verkko ajetaan alas esimerkiksi Ruotsissa aikaisemmin. Meillä on tiedossa kaikki laitteet, jota muutos koskee ja päivityspaketteja on kattavasti saatavilla. Ongelmia voi ehkä syntyä, kun verkkoa ajetaan alueellisesti alas eri tahdissa, mutta ratkaisut ovat helposti löydettävissä.” ”L5 Navigationin muut tuotteet ovat jo varustettuja 4Gja osa myös 5G-modeemeilla. L5 Navigation kulkeekin alan aallonharjalla, ja tekniikan kehityksen muutoksissa yritys kuuluu alan edelläkävijöihin. Suhteellisen pienestä kokoluokastamme johtuen pystymme myös reagoimaan nopeasti vaadittaviin muutoksiin”, Emtö tiivistää. Tilanne hallinnassa Kyselykierroksen perusteella voimmekin havaita 3G-verkon alasajoon valmistautumisen olevan kiitettävällä tasolla, ja apua sekä ohjeita on helposti saatavilla kaikilta alan toimijoilta. Alan yritykset ovat myös hyvin kansainvälisiä, joten muiden maiden tapahtumista on myös otettu selkeästi oppia, mikä helpottaa tilannetta maassamme. Ainoana suurempana ongelmana esittäytyy tietyissä tapauksissa 2G-verkon varaan siirtyvä tiedonhallinta, jolloin verkon taso ei välttämättä riitä suuriin tiedonsiirtoihin. Alan yritykset ovat kuitenkin tietoisia haasteesta, ja tilanteisiin löytyvät yksittäiset tapauskohtaiset ratkaisut ottamalla yhteyttä omaan koneohjausjärjestelmän toimittajaan. 3G-verkko ajetaan alas Mitä tulee huomioida 3D-koneohjausjärjestelmien käytössä? Työlaite_teemalehti04062024.indd 23 Työlaite_teemalehti04062024.indd 23 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kauha on pyörinyt jo yli 30 vuotta Nykyisin kaivukoneen puomin päässä on lähes poikkeuksetta kallistuva kauhanpyörittäjä eli kansanomaisemmin se rototiltti. Jo puolitoista tonnia painavissa peruskoneissa näkee kauhanpyörittäjiä ja järeimmillään niitä on saatavana jo yli 40 tonnin koneisiin. Markkinoita dominoivat edelleen ruotsalaisvalmistajat. Suomessakin laitteita valmistetaan ja myös Pohjois-Euroopan ulkopuolellakin valmistajia ja etenkin käyttäjiä jo on. OLLI PÄIVIÖ Tiettävästi ensimmäinen Suomessa myyntiin tullut kallistuva kauhanpyörittäjämerkki oli Multivip, jota valmisti ruotsalainen EssVerk. Tuolloin Tapani Vuorenhela aloitti niiden myynnin Turusta käsin vuonna 1992. Lamavuodet jatkuivat tuolloin vielä parisen vuotta, eikä uuden lisälaitteen myynti heti ottanut tuulta purjeisiinsa. Vaikka www.hansamachines.? Mäkipuistontie 14 28430 PORI Puh. 0400 638 128 Järvihaantie 7 01800 KLAUKKALA Puh. 0440 633 128 Kansainväliset erikoisjyrsimien markkinajohtajat suoraan maahantuojalta! KOVA KOVAA VASTAAN M ALLI P ERUSKONE TON H INTA ALV 0% Hydraulivasarat moniin tarpeisiin Laadukkaat Koreassa suunnitellut ja valmistetut hydraulivasarat ovat todellisia ammattityökaluja! Teräksenlujaa kestävyyttä kaikkiin tilanteisiin! Routa, asfaltti, kivi, betoni... kaiken se jyrsii ! Monta vaihtoehtoa mm. kaapeliurien tai kapeiden kaivantojen jyrsintään soita ja kysy lisää! Ostaessasi Erkatin tai Kemrocin jyrsimen saat mm. nämä ominaisuudet käyttöösi: vahva luotettava kestävät terät ja muut kulutusosat 360? säädettävä Paljon eri teräja mallivaihtoehtoja! rumpujyrsimet poikkijyrsimet tasojyrsimet monitoimijyrsimet telajyrsimet leikkuupyörät timanttisahat puhdistusjyrsimet 2401 Konepörssi lisälaiteliite Erkat Kemroc Ajce 1s 195x285.indd 1 2401 Konepörssi lisälaiteliite Erkat Kemroc Ajce 1s 195x285.indd 1 7.12.2023 11.33.19 7.12.2023 11.33.19 Työlaite_teemalehti04062024.indd 24 Työlaite_teemalehti04062024.indd 24 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kallistuvien kauhanpyörittäjien historia yltää Suomessa 90-luvulle, jolloin ensimmäiset Multivip-nimiset laitteet nähtiin edistyksellisten ja ennakkoluulottomien urakoitsijoiden käytössä. Siitä kehitys on kulkenut kohti monipuolisempia ja varmatoimisempia pyörittäjiä. Valmistajiakin on jo useita, niin meillä kuin muualla. Kauha on pyörinyt jo yli 30 vuotta Nykyisin kaivukoneen puomin päässä on lähes poikkeuksetta kallistuva kauhanpyörittäjä eli kansanomaisemmin se rototiltti. Jo puolitoista tonnia painavissa peruskoneissa näkee kauhanpyörittäjiä ja järeimmillään niitä on saatavana jo yli 40 tonnin koneisiin. Markkinoita dominoivat edelleen ruotsalaisvalmistajat. Suomessakin laitteita valmistetaan ja myös Pohjois-Euroopan ulkopuolellakin valmistajia ja etenkin käyttäjiä jo on. OLLI PÄIVIÖ Tiettävästi ensimmäinen Suomessa myyntiin tullut kallistuva kauhanpyörittäjämerkki oli Multivip, jota valmisti ruotsalainen EssVerk. Tuolloin Tapani Vuorenhela aloitti niiden myynnin Turusta käsin vuonna 1992. Lamavuodet jatkuivat tuolloin vielä parisen vuotta, eikä uuden lisälaitteen myynti heti ottanut tuulta purjeisiinsa. Vaikka edistyksellisiltä urakoitsijoilta investointihaluja löytyi, eivät työnantajat lämmenneet oitis ajatukselle maksaa ekstraa siitä, että kauha pyörii ja kallistuu. Alussa kauhanpyörittäjiä käytettiin yksinomaan urbaanissa ympäristössä 12–18 tonnin painoisissa pyöräalustaisissa kaivukoneissa. Nopeasti urakoitsijat tajusivat, kuinka paljon työskentely helpottuu, kun kauha taipuu monenlaisiin asentoihin. Muutaman vuoden ajan laitteen käytöstä maksettiinkin hieman enemmän, mutta aika äkkiä kauhanpyörittäjien yleistyessä tästä käytännöstä työn suorittajien harmiksi luovuttiin. Konsepti on muuttunut alkuajoista aika paljon. Rakenteet ovat vahvistuneet, varustelu monipuolistunut ja koneohjausjärjestelmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa kaivavassa kalustossa. Nykyään kauhanpyörittäjä sulautuukin osaksi koneohjausta. Erilaiset, niin mekaniikan kuin hydrauliikan yhdistävät pikaliittimet ovat yleistyneet, niin kauhanpyörittäjän yläkuin alapuolella. Turvalukitusjärjestelmät takaavat sen, että vahinkoja ei pääse syntymään. Nykyiset ohjausjärjestelmät ja etäkäyttö mahdollistavat entistä tehokkaamman työskentelyn. Jos alkuun lähdettiin muutamalla mallilla, niin mallistot eri valmistajilla ovat nykyään jo varsin kattavat. Kallistuva kauhanpyörittäjä on jo useita vuosia ollut kaivavan kaluston vakiovaruste. Ruotsista se alkoi Ruotsi on kauhanpyörittäjien luvattu Engcon Käytämme Konepörssissä “rototilteistä” suomenkielistä nimitystä kallistuva kauhanpyörittäjä tai kauhanpyörittäjä. Rototiltti viittaa yhteen valmistajista, joten olemme katsoneet aikoinaan järkeväksi suomentaa sen ja sillä linjalla jatkamme. www.hansamachines.? Mäkipuistontie 14 28430 PORI Puh. 0400 638 128 Järvihaantie 7 01800 KLAUKKALA Puh. 0440 633 128 Kansainväliset erikoisjyrsimien markkinajohtajat suoraan maahantuojalta! KOVA KOVAA VASTAAN M ALLI P ERUSKONE TON H INTA ALV 0% Hydraulivasarat moniin tarpeisiin Laadukkaat Koreassa suunnitellut ja valmistetut hydraulivasarat ovat todellisia ammattityökaluja! Teräksenlujaa kestävyyttä kaikkiin tilanteisiin! Routa, asfaltti, kivi, betoni... kaiken se jyrsii ! Monta vaihtoehtoa mm. kaapeliurien tai kapeiden kaivantojen jyrsintään soita ja kysy lisää! Ostaessasi Erkatin tai Kemrocin jyrsimen saat mm. nämä ominaisuudet käyttöösi: vahva luotettava kestävät terät ja muut kulutusosat 360? säädettävä Paljon eri teräja mallivaihtoehtoja! rumpujyrsimet poikkijyrsimet tasojyrsimet monitoimijyrsimet telajyrsimet leikkuupyörät timanttisahat puhdistusjyrsimet 2401 Konepörssi lisälaiteliite Erkat Kemroc Ajce 1s 195x285.indd 1 2401 Konepörssi lisälaiteliite Erkat Kemroc Ajce 1s 195x285.indd 1 7.12.2023 11.33.19 7.12.2023 11.33.19 Työlaite_teemalehti04062024.indd 25 Työlaite_teemalehti04062024.indd 25 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
maa ja siellä konsepti on kehitetty. Se on päivänselvää. Tosin ihan varmaa ei ole se, kuka todella keksi ensimmäisenä idean, sillä siitä on erilaisia näkemyksiä. Konepörssi ei ota siihen kantaa. Yksi uranuurtajista on SMP Parts AB, jonka juuret yrityksenä juontavat vuoteen 1919, jolloin veljekset Jonas, Gunnar ja Fredrik Höglund perustivat yrityksen nimeltä Bröderna Höglunds Verkstäder. Erilaisen korjaustoiminnan ja hydraulisten työlaitteiden rakentamisen kautta ensimmäinen kallistuva kauhanpyörittäjä esiteltiin yrityksen historiikin mukaan jo vuonna 1985. Nykyään tuotevalikoima kattaa kauhanpyörittäjät 3–28 tonnin peruskoneisiin. Ruotsalaisilla veljeksillä, Allan ja Rune Johanssonilla on myös suuri historiallinen merkitys kallistuvien kauhanpyörittäjien syntyyn. Hydraulisen pyörittäjän puutavarakuormaajiin veljekset toivat yrityksensä Cranabin puitteissa markkinoille jo 70-luvun lopulla. Indexator oli Johanssonien toinen yritys ja se valmisti hydraulisia komponentteja. Vuonna 1986 perustajien jälkeinen sukupolvi siirtyi yrityksen vetovastuuseen. Noreco oli esitellyt samana vuonna ensimmäisen kallistuvan kauhanpyörittäjän nimellä Rototilt. Vuonna 1992 Indexator osti Rototiltin nimen ja valmistusoikeudet. Norecon taru päättyi samoihin aikoihin. Helatuote ja Vuorenhela aloittivat Rototilt-pyörittäjien myynnin 90-luvun puolivälissä Suomessa ja alussa kauppa kävi 100 kappaleen vuosivauhdilla. Sittemmin kaikkien merkkien yhteismyyntimäärä on noussut meillä parhaimpina vuosina ainakin kymmenkertaiseksi. Rototilt valmistaa nykyään kauhanpyörittäjät 1,5–43 tonnin koneisiin. Toinen Rototilt-merkin rinnalle jo keksinnön alkuaikoina noussut ruotsalaisvalmistaja on Engcon. Myös toisen Engconin perustajan, eli Stig Engströmin juuret löytyvät Norecosta, missä hän toimi insinöörinä 80-luvun lopulla. Vuonna 1990 mies sitten perusti oman yrityksensä Engcon AB:n ja päätti edelleen kehittää jo syntynyttä lisälaitekonseptia, joka toisi uuden ulottuvuuden kaikille kaivavan kaluston käyttäjille. Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1993 sitten ensimmäinen keltainen Engcon esiteltiin suurelle yleisölle messuilla Ruotsissa. Nopeasti se nähtiin myös Suomessa. Engconin kauhanpyörittäjärepertuaari käsittää peruskoneiden painoluokat 1,5–33 tonnia. Nämä kolme valmistajaa siis aloittivat suunnilleen samoihin aikoihin ja ovat kolmessa vuosikymmenessä saaneet vahvaa jalansijaa myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Jo useiden vuosien ajan ne ovat olleet erilaisten kansainvälistenkin konenäyttelyiden vakio-osallistujia. Kesti kauan ennen kuin konsepti löi itsensä läpi maailmanlaajuisesti, mutta nykyään moni konevalmistajakin tarjoaa kauhanpyörittäjän jo tehdasasennuksena. Neljäs ruotsalaismerkki eli Steelwrist aloitti hieman myöhemmin. 2000-luvun alussa yritys nimeltä Dsolution AB käynnisti oman kallistuvan kauhanpyörittäjänsä kehitystyön. Nopeasti asiakkaille esiteltiin ensimmäinen prototyyppi. Vuosi 2005 oli merkittävä tulevaisuuden kannalta, sillä tuolloin sellaiset herrat kuin Stefan Stockhaus ja Markus Nilsson perustivat yrityksen Steelwrist AB ja ostivat tuotteen oikeudet Dsolutionilta. Steelwristin portfoliossa on kauhanpyörittäjät 1,5–33 tonnia. Myös Suomesta Kotimainen Marttiini Metal Oy on saanut sekin viime vuosina yhä enemmän jalansijaa vientimarkkinoilla. Jo pitkään yritys on tunnettu luotettavista kallistuvista MT-pikaliittimistään, joita on saatavilla 14–50 tonnin koneisiin. Yritys valmistaa myös pyörittäjiä aina 50 tonnin peruskoneisiin saakka. Marttiinin historia alkaa vuonna 1928 perustetusta puukkotehtaasta. Metsäteollisuuden koneellistuminen toi mukaan konepajatoiminnan vuonna 1967. Puukkobisnes myytiin Rapalalle vuonna 2005 ja Marttiini Metal Oy jatkoi perheyhtiönä kehittämällä tuotteita myös koneurakoitsijoille. Vuonna 2019 yrityksen sukupolMarttiini SMP Rotyx LATAUS AURINKOKENNOLLA HELPPO KÄYTTÄÄ LANGATON TARKKUUS & TURVALLISUUS Osta omaksi tai vuokraa! Kysy tarjous! SAATAVILLA 2D JA 3D, MOLEMMAT HELPOSTI SIIRRETTÄVIÄ KONEESTA TOISEEN www.laskone.fi LÄHES KAIKKEEN SEULONTAAN WWW.MULTAVEX.FI 0400265419 | info@multavex.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 26 Työlaite_teemalehti04062024.indd 26 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
merkkien yhteismyyntimäärä on noussut meillä parhaimpina vuosina ainakin kymmenkertaiseksi. Rototilt valmistaa nykyään kauhanpyörittäjät 1,5–43 tonnin koneisiin. Toinen Rototilt-merkin rinnalle jo keksinnön alkuaikoina noussut ruotsalaisvalmistaja on Engcon. Myös toisen Engconin perustajan, eli Stig Engströmin juuret löytyvät Norecosta, missä hän toimi insinöörinä 80-luvun lopulla. Vuonna 1990 mies sitten perusti oman yrityksensä Engcon AB:n ja päätti edelleen kehittää jo syntynyttä lisälaitekonseptia, joka toisi uuden ulottuvuuden kaikille kaivavan kaluston käyttäjille. Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1993 sitten ensimmäinen keltainen Engcon esiteltiin suurelle yleisölle messuilla Ruotsissa. Nopeasti se nähtiin myös Suomessa. Engconin kauhanpyörittäjärepertuaari käsittää peruskoneiden painoluokat 1,5–33 tonnia. Nämä kolme valmistajaa siis aloittivat suunnilleen samoihin aikoihin ja ovat kolmessa vuosikymmenessä saaneet vahvaa jalansijaa myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Jo useiden vuosien ajan ne ovat olleet erilaisten kansainvälistenkin konenäyttelyiden vakio-osallistujia. Kesti kauan ennen kuin konsepti löi itsensä läpi maailmanlaajuisesti, mutta nykyään moni konevalmistajakin tarjoaa kauhanpyörittäjän jo tehdasasennuksena. Neljäs ruotsalaismerkki eli Steelwrist aloitti hieman myöhemmin. 2000-luvun alussa yritys nimeltä Dsolution AB käynnisti oman kallistuvan kauhanpyörittäjänsä kehitystyön. Nopeasti asiakkaille esiteltiin ensimmäinen prototyyppi. Vuosi 2005 oli merkittävä tulevaisuuden kannalta, sillä tuolloin sellaiset herrat kuin Stefan Stockhaus ja Markus Nilsson perustivat yrityksen Steelwrist AB ja ostivat tuotteen oikeudet Dsolutionilta. Steelwristin portfoliossa on kauhanpyörittäjät 1,5–33 tonnia. Myös Suomesta Kotimainen Marttiini Metal Oy on saanut sekin viime vuosina yhä enemmän jalansijaa vientimarkkinoilla. Jo pitkään yritys on tunnettu luotettavista kallistuvista MT-pikaliittimistään, joita on saatavilla 14–50 tonnin koneisiin. Yritys valmistaa myös pyörittäjiä aina 50 tonnin peruskoneisiin saakka. Marttiinin historia alkaa vuonna 1928 perustetusta puukkotehtaasta. Metsäteollisuuden koneellistuminen toi mukaan konepajatoiminnan vuonna 1967. Puukkobisnes myytiin Rapalalle vuonna 2005 ja Marttiini Metal Oy jatkoi perheyhtiönä kehittämällä tuotteita myös koneurakoitsijoille. Vuonna 2019 yrityksen sukupolvenvaihdoksen myötä johtoon astui Miika Marttiini. Vuoden 2022 Maxpossa nähtiin uusi kotimainen kauhanpyörittäjämerkki, kun Lännen Tractors Oy:n osastolla oli esillä sulkavalaisen Rotyx Oy:n keksintö. Rotyx poikkeaa valtavirrasta, sillä se on toteutettu ilman kallistussylintereitä. Sen keskeisenä innovaationa on patentoitu kääntölaite, joka perustuu öljynpaineen avulla kääntyvään siipirakenteeseen. Miehet Rotyxin takana ovat Tuomo Sihvo, Harri Qvintus sekä Simo ja Asko Toropainen. Rotyx tähtää jatkossa kotimaan lisäksi myös Keski-Euroopan markkinoille. Tällä hetkellä kauhanpyörittäjämallistoon kuuluu kaksi kokoluokkaa eli laitteet 9–13 ja 13–18 tonnin painoisiin peruskoneisiin. Uusin tulokas on Easy Tilt, Nettisivujen mukaan sekin on Suomessa valmistettu. Mallistossa on jo valmiina kompaktit kauhanpyörittäjät 1-6 tonnin peruskoneisiin. Järeämpiä malleja on tulossa. Kallistuva kauhanpyörittäjä on siis oleellinen puomin jatke, jonka avulla erilaisten työlaitteiden kuten kauhojen, maantiivistäjien, harjojen, jyrsimien ym. käyttö helpottuu ja tehostuu. Jos nykyiseltä koneen kuljettajalta vietäisiin mahdollisuus pyörittää ja kallistaa, alkaisi varmasti se kuuluisa itku ja hammasten kiristys. Kauhanpyörittäjän proportionaaliohjaus on syöpynyt kuljettajan hermostoon yhtä vankasti kuin kaivuvipujen liikkeet. Kokonaisuutta hallitsevan kuljettajan työskentelyä on aina ilo seurata. Kauha tai jokin muu työlaite tanssii ammattimiehen käsissä kolmiulotteista valssiaan. Steelwrist Rototilt Easy Tilt LÄHES KAIKKEEN SEULONTAAN WWW.MULTAVEX.FI 0400265419 | info@multavex.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 27 Työlaite_teemalehti04062024.indd 27 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
www.splitstone.fi info@splitstone.fi 040 482 7035 Suosi kotimaista! Hydraulikiilat Valmistettu Suomessa! Yli 30 vuoden kokemuksella Hanki laadukkaat iskuvasarat Epirocilta! Puh. 020 718 9380 www.epiroc.fi Itä-Suomi Keski-Suomi Marko Vuorenmaa 040 357 6993 Pääkaupunki Kanta-Häme Erno Lahti 050 339 0369 DEHACO-TYÖLAITTEET käyttövalmiina suoraan työmaalle TYÖLAITTEET JA VARAOSAT HETI KÄYTTÖÖN ESPOON MYYMÄLÄSTÄMME Purkuja lajittelukouria HETI VARASTOSTA kokoluokissa 1-40t kaivinkoneisiin ja purkurobotteihin. Meiltä saat myös integroidut OilQuick, SteelWrist tai S-tyypin kiinnikkeet työlaitteisiin valmiiksi asennettuna. Twinca E-500 Twinca ES-800 DUMPPERIT JA MINIKUORMAAJAT 100% akkukäyttöiset Terra-Team Oy | Juvan teollisuuskatu 16, 02920 ESPOO | etunimi.sukunimi@terra-team.fi VarsinaisSuomi Janne Kaste 0500 447 463 Länsi-Suomi Lappi Esa Vennola 050 478 6760 Pulveroitsijat Metallileikkurit WorkyQuad WX Eco 09 898 4030 info@terra-team.fi www.terra-team.fi www.terra-team.fi Kourat Purkusakset TUTUSTU KOKO VALIKOIMAAN WorkyQuad SSQ EcoQuad Työlaite_teemalehti04062024.indd 28 Työlaite_teemalehti04062024.indd 28 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Itä-Suomi Keski-Suomi Marko Vuorenmaa 040 357 6993 Pääkaupunki Kanta-Häme Erno Lahti 050 339 0369 DEHACO-TYÖLAITTEET käyttövalmiina suoraan työmaalle TYÖLAITTEET JA VARAOSAT HETI KÄYTTÖÖN ESPOON MYYMÄLÄSTÄMME Purkuja lajittelukouria HETI VARASTOSTA kokoluokissa 1-40t kaivinkoneisiin ja purkurobotteihin. Meiltä saat myös integroidut OilQuick, SteelWrist tai S-tyypin kiinnikkeet työlaitteisiin valmiiksi asennettuna. Twinca E-500 Twinca ES-800 DUMPPERIT JA MINIKUORMAAJAT 100% akkukäyttöiset Terra-Team Oy | Juvan teollisuuskatu 16, 02920 ESPOO | etunimi.sukunimi@terra-team.fi VarsinaisSuomi Janne Kaste 0500 447 463 Länsi-Suomi Lappi Esa Vennola 050 478 6760 Pulveroitsijat Metallileikkurit WorkyQuad WX Eco 09 898 4030 info@terra-team.fi www.terra-team.fi www.terra-team.fi Kourat Purkusakset TUTUSTU KOKO VALIKOIMAAN WorkyQuad SSQ EcoQuad Työlaite_teemalehti04062024.indd 29 Työlaite_teemalehti04062024.indd 29 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Dynaset Oy:n perustaja, yrittäjäneuvos Reijo Karppinen on hydraulisten laitteiden kehittämisessä uranuurtaja. 80-luvulla alkanut kehitystyö on johtanut siihen, että nyt Dynaset-laitteet tunnetaan kaikilla mantereilla. Reijo Karppinen DYNASET Oy Autotallista maailmalle Hydraulisia Dynaset-laitteita on valmistettu jo huikeat 140 000 kappaletta ja niitä viedään yli 80 maahan kaikille teollistuneille mantereille. Erilaisia laitteita tuotepaletissa on yli 200. Liikevaihtoa yritykselle kertyy vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Ammattitaitoista henkilöstöäkin on yli 130. Maatalon poika Reijo Karppinen on 38 vuodessa luonut maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia hydraulisia laitteita valmistavan vientiyrityksen. OLLI PÄIVIÖ Muistan vierailleeni juttua tekemässä Reijo Karppisen autotallissa joskus 80-luvun lopulla. Siellä mies innostuneena esitteli kehittämiään laitteita. Tajusin jo silloin, että tämä mies osaa hydrauliikan ja on täynnä ideoita. Yrittäjän veri kuohui suonissa. Toki kumpikaan meistä ei varmasti osannut vielä tuolloin ennustaa, minkälaisen menestystarinan juuret olivat käsillä. Jo poikasena Reijo päätti tehdä jotain omaa ja korjaamoa nuorukainen pyöritti jo keskikoululaisena. Yrittäjyyden pohdinta oli aina mielessä. ”Autoinsinööriksi opiskellessani nuksista kuitua, jolle ei kuitenkaan ollut vielä käyttökohdetta tiedossa. Samoin aikoihin syntyi myös jatkuvatoiminen lasertekniikka. Optisen kuidun vaimennuksia saatiin vähennettyä lähes olemattomiin ja pian menetelmästä tuli varteenotettava kilpailija koaksiaalikaapelille. Vuonna 1973 valokuitu otettiin ensimmäisenä käyttöön USA:n puolustusvoimissa. Siviilipuolen käyttö alkoi sekin USA:ssa, jossa valokaapelin hyödyntäminen puhelinverkossa käynnistyi 1976. Suomeenkin tämä uusi teknologia saatiin nopeasti. Jo vuonna 1979 upotettiin ensimmäisiä valokaapeleita Suomi-neidon maaperään puhelinverkon runkokaapeliksi. Internet tuli taloon Kuulostaa hyvin kliseiseltä, mutta melko uudesta asiasta on kuitenkin kyse. Superhitaita modeemiyhteyksiä käynnisteltiin vasta 80-luvun lopulla. Tekniikka kehittyi ja saatiin puhelinverkkoa hyödyntäviä ja kuparikaapeliin perustuvia datayhteyksiä. Tuolloin ei vielä Youtubea tai vastaavia oltu keksitty, joten hitaan netin tuskaa ei tunnettu. Seuraavana oli vuorossa älykännyköiden esiinmarssi, vaikka aluksi ei edes tiedetty, mitä niilläkin tehtäisiin. Ja nyt puhutaan alle 20 vuoden takaisista asioista. Älykännyköiden myötä alkoivat matkapuhelinverkot kehittyä, kattavuudet paranivat yhdessä nopeuksien kanssa. Kunnes ilma oli täynnä dataa ja datanopeudet alkoivat hiipua käyttäjämäärien lisääntyessä. Myöskään kaikenkattaviksi markkinoidut kuuluvuusalueet eivät sitä monesti olleet. Viimeistään internetin valtaisa viihdekäyttö räjäytti pankin, ilmatila kävi vähiin ja kuparijohdin tuli ahtaaksi. Kuitua kuoppaan Valokuitua on piilotettu maan alle maassamme jo sieltä 1970-luvun lopulta alkaen. Viime vuosikymmenellä alkoi kuituyhteyksien seuraava kehitysvaihe. Valokuidun pystyi saamaan omaan kiinteistöön. Mobiililaajakaistan leviämisen myötä Suomesta purettiin ja puretaan edelleen kiinteitä dataja puhelinyhteyksiä. Mutta viimeistään internetin viihdekäytön räjähdysmäinen kasvu synnytti vakaiden ja huippunopeiden yhteyksien tarpeen. Vastaus tähän tuskaan oli valokuitu. Samalla toki bisnespuolikin hyötyi uudesta teknologiasta. Maarakentajille tämä maanlaajuinen kuidutus on tuonut tervetullutta lisää työtehtäviin. Pääsääntöisesti valokuitukaapeli kaivetaan maahan, mutta onpahan esimerkiksi Kustavissa paljon ilmajohtona toteutettuja vetoja mökeille ja asuintaloihinkin. Maaperä on siellä niin kallioista, että kaapelin upottaminen maahan on, jos ei mahdotonta, niin ainakin kohtuuttoman kallista. Valokuidun maahankaivuu ei poikkea muiden kaapeleiden tai putkien kaivutöistä. Maassamme on sitä asuttua pientalokantaa upouudesta aina muutaman sataan vuoteen vanhaa rakennusta. Uusimmissa, ehkä 80-luvun jälkeen rakennetuissa, on monesti jo valmius (suojaputki) jollekin lisäjohdolle lähimmästä jakokaapista. Tällöin kuidun loppumetrien tuonti onnistuu maata avaamatta, kun kuitu saadaan sisään taloon puhallustekniikkaa käyttämällä. Näin kävi allekirjoittaneelle, kun vuonna 2014 vedettiin kuitu taloon. Edes lapiota ei tarvinnut kaivaa vajasta. Aina ei kuitenkaan ole näin helppoa, joten kaivavaa kalustoa tarvitaan usein, kun puhutaan tonttivedoista. Valokuitutyöt työllistävät tällä hetkellä varsin paljon ainakin pienempää kaivukonekalustoa. Toki pitkien runkolinjojen rakennuksissa riittää hommia isommillekin koneille. Yleisesti ottaen kuiturakennus työllistää vielä pitkään, jotta päästäisiin edes Ruotsia vastaaviin lukuihin. Viime kesän tilastoissa Suomen kotitalouksista 40 prosenttia oli kuidun piirissä. Ruotsissa vastaava luku oli 90 prosenttia. Eli kyllä kauhalle riittää vielä töitä. Laitilalainen Piha-Apinat Oy rakentaa kuituverkkoja Lounais-Suomessa. Tässä valmistaudutaan tonttivetoon. Kauhalla pärjää kuulemma näissä hommissa pitkään. Toki talvella tarvitaan routapiikkiäkin. Lapio on edelleen tarpeellinen työväline, kun valokuitua vedetään jo olemassa olevien kaapeleiden ja putkien sekaan. jatkuu sivulta 13 TIENHOITOLAITTEET SUOMESSA VALMISTETUT LAADUKKAAT LUMIAURAT, HIEKOITTIMET, TIELANAT JA REUNANTÄYTTÖKAUHAT TIENHOITOKONEET WWW.SOUKKIO.FI | PUH. (03) 536 1119 Suomen suurin RASKAAN KALUSTON kauppapaikka MYÖS KAUHAT JA MUUT TYÖLAITTEET Työlaite_teemalehti04062024.indd 30 Työlaite_teemalehti04062024.indd 30 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Dynaset Oy:n perustaja, yrittäjäneuvos Reijo Karppinen on hydraulisten laitteiden kehittämisessä uranuurtaja. 80-luvulla alkanut kehitystyö on johtanut siihen, että nyt Dynaset-laitteet tunnetaan kaikilla mantereilla. Reijo Karppinen DYNASET Oy Autotallista maailmalle Hydraulisia Dynaset-laitteita on valmistettu jo huikeat 140 000 kappaletta ja niitä viedään yli 80 maahan kaikille teollistuneille mantereille. Erilaisia laitteita tuotepaletissa on yli 200. Liikevaihtoa yritykselle kertyy vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Ammattitaitoista henkilöstöäkin on yli 130. Maatalon poika Reijo Karppinen on 38 vuodessa luonut maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia hydraulisia laitteita valmistavan vientiyrityksen. OLLI PÄIVIÖ Muistan vierailleeni juttua tekemässä Reijo Karppisen autotallissa joskus 80-luvun lopulla. Siellä mies innostuneena esitteli kehittämiään laitteita. Tajusin jo silloin, että tämä mies osaa hydrauliikan ja on täynnä ideoita. Yrittäjän veri kuohui suonissa. Toki kumpikaan meistä ei varmasti osannut vielä tuolloin ennustaa, minkälaisen menestystarinan juuret olivat käsillä. Jo poikasena Reijo päätti tehdä jotain omaa ja korjaamoa nuorukainen pyöritti jo keskikoululaisena. Yrittäjyyden pohdinta oli aina mielessä. ”Autoinsinööriksi opiskellessani valitsin työkonetekniikan, jossa oli hyvä ja laaja hydrauliikan koulutus. Opin nopeasti hydrauliikan logiikan ja käytin laskentaan myös varsin vaikeita kaavoja. Tutustuin myös rohkeasti eri koneiden hydrauliikkaan. Tein pari vuotta hydrauliikkasuunnittelijan töitä Valmet paperikoneelle ja Bronto Skyliftille. Tämä ajanjakso opetti paljon teollisesta toiminnasta”, aloittaa Karppinen. Hydrauliikassa oli tulevaisuus ja siihen Reijo panosti täysillä. ”Hydrauliikkasuunnittelijana totesin hydrauliikkajärjestelmien kehittyneen jo 80-luvulla koneen luotettavimmaksi osaksi. Näin, että hydrauliikkaenergian monipuolisempi käyttö tehostaa ja monipuolistaa työkoneita.” Vuonna 1986 syntyi oma yritys. Reijon päässä oli itänyt jo pitkään ajatus täydellisen yrityksen liikeideasta: Hydrauliikan voimalla toimiva ja alati laajeneva tuoteperhe tuottamaan sähköä, painevettä, paineilmaa ym. ”Heti alussa ymmärsin, että hydrauliikka on tehokkain ja kompaktein tapa toteuttaa työkoneen monipuoliset toiminnot. Tämä pätee edelleen”, pohtii Karppinen. Yrityksen nimi muodostuu sanoista Dyna ja set. Ensimmäinen osa kuvaa dynaamisia, tehokkaita laitteita ja set merkitsee alati laajenevaa tuoteperhettä. Reijo muistaa saaneensa yritystä perustaessaan kasaan 7 500 markkaa omaa pääomaa ja omalla takauksella lainaa otettiin 40 000 markkaa. ”Alussa tein prototyyppejä autotallissa ja kokosin romuosista hydrauliikkakoneikon testauksia varten. Tuotekehitysavustusta sain 20 000 markkaa toteutuneiden kulujen pohjalta.” Romuliikkeistä se alkoi Ensimmäisen hydraulisen laitteen Reijo myi Toivosen Rauta romuliikkeelle magneetin generaattoriksi. Siitä edelleen mies kehitti hydraulisen magneettigeneraattorin ohjauksineen ja useita romuliikkeitä tuli asiakkaiksi. ”Hydrauligeneraattoreita asennettiin nostolavaurakoitsijoille ja muutamiin kaivukoneisiinkin. Normet alkoi käyttämään hydraulisia pesureita kaivoskoneissaan. Konevalmistaja-asiakkaina myös Tamrock Nuori ennakkoluuloton yrittäjä vuonna 1986. Kuvassa on aivan ensimmäinen magneettigeneraattoriasennus. Siitä se maailmanvalloitus alkoi. ja vetoja mökeille ja asuintaloihinkin. Maaperä on siellä niin kallioista, että kaapelin upottaminen maahan on, jos ei mahdotonta, niin ainakin kohtuuttoman kallista. Valokuidun maahankaivuu ei poikkea muiden kaapeleiden tai putkien kaivutöistä. Maassamme on sitä asuttua pientalokantaa upouudesta aina muutaman sataan vuoteen vanhaa rakennusta. Uusimmissa, ehkä 80-luvun jälkeen rakennetuissa, on monesti jo valmius (suojaputki) jollekin lisäjohdolle lähimmästä jakokaapista. Tällöin kuidun loppumetrien tuonti onnistuu maata avaamatta, kun kuitu saadaan sisään taloon puhallustekniikkaa käyttämällä. Näin kävi allekirjoittaneelle, kun vuonna 2014 vedettiin kuitu taloon. Edes lapiota ei tarvinnut kaivaa vajasta. Aina ei kuitenkaan ole näin helppoa, joten kaivavaa kalustoa tarvitaan usein, kun puhutaan tonttivedoista. Valokuitutyöt työllistävät tällä hetkellä varsin paljon ainakin pienempää kaivukonekalustoa. Toki pitkien runkolinjojen rakennuksissa riittää hommia isommillekin koneille. Yleisesti ottaen kuiturakennus työllistää vielä pitkään, jotta päästäisiin edes Ruotsia vastaaviin lukuihin. Viime kesän tilastoissa Suomen kotitalouksista 40 prosenttia oli kuidun piirissä. Ruotsissa vastaava luku oli 90 prosenttia. Eli kyllä kauhalle riittää vielä töitä. MYÖS KAUHAT JA MUUT TYÖLAITTEET Työlaite_teemalehti04062024.indd 31 Työlaite_teemalehti04062024.indd 31 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
ja Bronto Skylift tulivat jo 80-luvulla mukaan. Demonstroin Dynaset-laitteita maatalousja kuljetusnäyttelyissä sekä myin täydellä palautusoikeudella epävarmoille urakoitsijoille”, muistaa Reijo. Bobcat-maahantuoja Ekström teki hyvää tulosta kiinteistöhuollon kadunpesulaitteilla. ”Näin todistettiin korkeapaineveden tehokkuus ja sillä syntyvä veden säästö.” Reijo tilasi myös konsultilta markkinatutkimuksen, jossa todettiin, ettei markkinoita Euroopassa ole ja että tuotteet eivät ole vientikelpoisia. ”Siitä suivaantuneena päätin ostaa messupaikan Tukholmasta Täbyn messuilta. Siellä demonstroidessani totesin vientimarkkinoiden rakentamisen samaksi työksi kuin Suomessa työkonealalla. Aloin tehdä demokierroksia Euroopassa ja käydä kansainvälisillä messuilla kuten Intermatissa Pariisissa, Conexpossa Las Vegasissa ja Baumassa Münchenissa.” Lama koetteli Dynaset-tuoteperhe syntyi vauhdilla jo 80-luvulla; hydrauligeneraattorit, hydraulipesurit ja hydraulikompressorit olivat jo valmiina. Magneettigeneraattorit romunkäsittelyyn toivat merkittävimmän liikevaihdon. Lama 90-luvun alussa pudotti magneettigeneraattoreiden myynnin nollaan moneksi vuodeksi. ”Onneksi olin jaksanut markkinoida kaikki vuodet koko Dynaset-tuoteperhettä, niin tehdas pysyi kasvussa myös lamavuosien aikana. Talouden romahtaessa 90-luvun alussa myös Dynaset joutui kassakriisiin, koska luottotappioita tuli yllättäen yli 200 000 markkaa. ”Olisin saanut pankista lainaa, mutta päätin vain kiristää vyötä ja tarkalla taloudenpidolla selvisimme lamasta ylös puolessa vuodessa. Tuona aikana jouduin soittamaan maksuihin parin viikon lisäaikoja. Muuten Dynaset on ollut aina luotettava maksaja toimittajille ja alihankkijoille. Myös verottaja on saanut aina omansa.” 90-luvulla yritys kasvoi 20–30 prosentin vuosivauhtia. Laitteiden mallisarjat laajenivat sekä omana työnä tehty vientikontaktointi tuotti tulosta. Reijo laitteineen oli ja on edelleen tuttu näky niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin konenäyttelyissä. Messumatkoilla sattui ja tapahtui Reijo muistelee, että kerran Bauman messuosastoa rakentaessa hän jäi työkaverinsa kanssa lukittujen aitojen sisään, sillä osasto valmistui vasta kahdelta yöllä. ”Toisiamme auttaen kiipesimme aitojen yli ja jo heti aamulla demoesitykset olivat täydessä vauhdissa. Toinen tapaus Saksan Nordbau-messuilta on jäänyt mieleen. Hydrauliikkakoneikon paluuletku halkesi kesken demon ja öljy suihkusi pakoputkeen. Taivas oli täynnä öljysavua ja asfaltilla lillui öljyä. Keräsin ympärillä olevilta osastoilta esitteitä ja imeytin öljyn niihin nopeasti, sekä korjasin paluuletkun nippusiteillä. Öljyroiskeet pikkutakissa eivät haitanneet ja demoilu jatkui nopeammin kuin tarkastaja ehti paikalle”, virnistää Karppinen. Kontakteja maailmalta hakiessaan Reijo on kiipeillyt henkistenkin aitojen yli ja julistanut Dynaset-sanomaa yllättävissä paikoissa. Kerran erään yrityksen liituraitapukuiset talousmiehet yllättivät miehen polviltaan työntämässä esitteitä oven alta. ”Muutaman kerran minut on tylysti käännytetty toimistosta pois kontakteja hakiessani, mutta monesti olen silti lopuksi päätynyt neuvottelutiloihin verstaan kautta. Laitteita on aina pitänyt demota, jotta asiakas tajuaa niiden tehokkuuden.” Tie johtoportaan lompakolle käy siis demojen kautta. Pitkä tie menestykseen Menestys on tullut kovan työn tuloksena. Reijo kertoo, että suurin avain siihen on ollut tietysti Dynaset-tuoteperhe. ”Jokainen Dynaset-laite ja asiakas on meille yhtä tärkeä. Tietenkin malliston pienimpiä laitteita valmistetaan suurimmat määrät, vaikka usein meidän tehokkaimmat ja samalla kalleimmat mallit tuottavat asiakkaille vieläkin paremmin. Hydraulisten laitteiden tehotiheys ja luotettavuus on parasta ja siten valmistamamme laitteet ovat erittäin kompakteja tilaa säästäviä tehopaketteja”, tiivistää Karppinen. Dynaset on myös alansa pioneeri ja ennakkoluuloton innovoija. ”Olemme aina opettaneet asiakkaille tuotteiden oikeanlaisen käytön ja hydrauliikkajärjestelmiin liittämisen. Olemme tavallaan rakentaneet itse omat markkinamme. Kopiointiakin on esiintynyt. Olemme kuitenkin maailman suurin alan valmistaja ja suunnannäyttäjä. Kuten Dynasetinkin tuotteet, on monia muitakin alan innovaatioita synnytetty Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Olemme koneenrakentajakansaa”, toteaa Karppinen. Reijo pitää itseään kokonaisuuksia hallitsevana, mutta toisaalta yksinpuurtavana yrittäjänä. Yritystä hän on pyrkinyt aina johtamaan omalla esimerkillään. ”Kun perustin Dynaset Oy:n vuonna 1986, niin suunnitelmani oli tehdä täydellinen yritys ja saada se valmiiksi viidessä vuodessa. Ei tullut valmiiksi ja nyt ymmärrän, ettei hyvä yritys tule ikinä valmiiksi. Sen kehittäminen on kuin avautuva kartio, eli aina on enemmän kehitettävää. Olen halunnut aina luottaa ihmisten haluun tehdä työtä ja loistaa osaamisellaan. Siten olen mahdollistanut organisaation kehityksen ja niin on Dynaset on tuttu näky konenäyttelyissä meillä ja muualla. Demojen tekeminen on aina ollut se tehokkain tapa viestiä hydraulisten laitteiden erinomaisuutta. Tänä vuonna maxpoiltiin. KAIKKIEN TEIDÄN HOITOON JA KUNNOSTUKSEEN www.tapiopirttinen.fi | 06 484 7150 Piennarmurskaimet, kaiteenalusleikkurit ja puomimurskaimet Lumen ja liukkauden torjuntaan. FAE RPL asfalttijyrsin 8–14t kaivinkoneisiin. Kaikenlaisiin asfaltin korjauksiin. FAE MTM Jyrsin soratien kunnostukseen, asfaltin jyrsintään sekä stabilointiin. Ketjumurskainpäät ja energiakourat Latenkone Oy Tuurintie 660 63610 TUURI Koneita tekijöille! www.latenkone.fi Innosteel SLA 52-19 siipilumiaurat suoraan varastostamme. Huippulaite kiinteistöhoidon tarpeisiin. Takalanat Alueaurat U-aurat Nivelaurat 13500 € + alv Kysy mahdollisuutta testikäyttöön! Lumilevyt 0400 368 183 myynti@latenkone.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 32 Työlaite_teemalehti04062024.indd 32 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
koneikon paluuletku halkesi kesken demon ja öljy suihkusi pakoputkeen. Taivas oli täynnä öljysavua ja asfaltilla lillui öljyä. Keräsin ympärillä olevilta osastoilta esitteitä ja imeytin öljyn niihin nopeasti, sekä korjasin paluuletkun nippusiteillä. Öljyroiskeet pikkutakissa eivät haitanneet ja demoilu jatkui nopeammin kuin tarkastaja ehti paikalle”, virnistää Karppinen. Kontakteja maailmalta hakiessaan Reijo on kiipeillyt henkistenkin aitojen yli ja julistanut Dynaset-sanomaa yllättävissä paikoissa. Kerran erään yrityksen liituraitapukuiset talousmiehet yllättivät miehen polviltaan työntämässä esitteitä oven alta. ”Muutaman kerran minut on tylysti käännytetty toimistosta pois kontakteja hakiessani, mutta monesti olen silti lopuksi päätynyt neuvottelutiloihin verstaan kautta. Laitteita on aina pitänyt demota, jotta asiakas tajuaa niiden tehokkuuden.” Tie johtoportaan lompakolle käy siis demojen kautta. Pitkä tie menestykseen Menestys on tullut kovan työn tuloksena. Reijo kertoo, että suurin avain siihen on ollut tietysti Dynaset-tuoteperhe. ”Jokainen Dynaset-laite ja asiakas on meille yhtä tärkeä. Tietenkin malliston pienimpiä laitteita valmistetaan suurimmat määrät, vaikka usein meidän tehokkaimmat ja samalla kalleimmat mallit tuottavat asiakkaille vieläkin paremmin. Hydraulisten laitteiden tehotiheys ja luotettavuus on parasta ja siten valmistamamme laitteet ovat erittäin kompakteja tilaa säästäviä tehopaketteja”, tiivistää Karppinen. Dynaset on myös alansa pioneeri ja ennakkoluuloton innovoija. ”Olemme aina opettaneet asiakkaille tuotteiden oikeanlaisen käytön ja hydrauliikkajärjestelmiin liittämisen. Olemme tavallaan rakentaneet itse omat markkinamme. Kopiointiakin on esiintynyt. Olemme kuitenkin maailman suurin alan valmistaja ja suunnannäyttäjä. Kuten Dynasetinkin tuotteet, on monia muitakin alan innovaatioita synnytetty Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Olemme koneenrakentajakansaa”, toteaa Karppinen. Reijo pitää itseään kokonaisuuksia hallitsevana, mutta toisaalta yksinpuurtavana yrittäjänä. Yritystä hän on pyrkinyt aina johtamaan omalla esimerkillään. ”Kun perustin Dynaset Oy:n vuonna 1986, niin suunnitelmani oli tehdä täydellinen yritys ja saada se valmiiksi viidessä vuodessa. Ei tullut valmiiksi ja nyt ymmärrän, ettei hyvä yritys tule ikinä valmiiksi. Sen kehittäminen on kuin avautuva kartio, eli aina on enemmän kehitettävää. Olen halunnut aina luottaa ihmisten haluun tehdä työtä ja loistaa osaamisellaan. Siten olen mahdollistanut organisaation kehityksen ja niin on syntynyt hyviä mielenkiintoisia työpaikkoja alan huippuosaajille.” Osaamisen puolesta Dynaset voisi Reijon mukaan tehdä lähes mitä vain koneisiin liittyvää, mutta järkevästi laajenevan tuoteperheen hallinta on asiakkaiden kannalta tärkeintä. ”Jo kauan sitten ymmärsin vähentää uuden keksimistä ja keskittää osaaminen teolliseen tekemiseen ja hyvään tuotteistamiseen. Uudet alipaineja puhallinlaitteet ovat vasta tulleet markkinoille ja uusia innovaatioita on tulossa myös jatkossa”, lupaa Karppinen. Pyörän selkään Yrittäjänä Reijo kertoo jo olevansa puolieläkeläinen ja siten kalenteri ei enää täyty työtehtävistä. Tehtaalla mies käy muutamana päivänä viikossa. ”Olen mukana yrityskummitoiminnassa ”kokemus auttaa”, sekä myös muutamassa hallituksessa. Metsät ovat yksi kiinnostuksen kohde ja olenkin MHY:n hallituksessa ja valtuustossa. Harrastuksista tärkein on enduromoottoripyöräily, joka on minulle sopivinta hikiliikuntaa. Enduroa ajan metsässä pari kertaa viikossa ja osallistun lähes joka toinen viikonloppu jossain endurokisoihin. Maailmalla käyn ajamassa roadbook-kilpailuja. Esimerkiksi vuonna 2023 Marokossa, Puolassa, Liettuassa ja Romaniassa. Yleensä olen ainoa suomalainen ja myös ainut, joka ajaa reppu selässä kisapaikalle kisaendurolla. Lisäksi tykkään extreme-tyyppisestä enduroajosta ja teen reittejä aktiivisesti SISU Enduro ry:n käyttöön. Osallistun vuosittain myös ISDE SixDays -endurokisoihin maailmalla. Viime vuonna kisa oli Argentiinassa ja selvisin siitäkin läpi”, kertaa Karppinen kaksipyöräisen selässä vietettyjä hetkiään. Reijo kertoo, että hänellä on ilmeisesti eniten läpi ajettuja SixDays-kisoja maailmassa yli 50-vuotiaana. Tänä vuonna mies on ajanut maastoenduroa yli 15 000 kilometriä. Se tarkoittaa noin 350 tuntia pyörän selässä. ”Pyöräily pitää poikamaisen mieleni kunnossa. Tavoitteeni on jatkaa vuosia eteenpäin. Toki ymmärrän, että vielä tulee aika, ettei enää voi ajaa niin paljon.” Myös avantouinti on Reijon harrastuslistassa korkealla. Mitä sitten vielä voi odottaa innovatiiviselta Dynasetilta? ”Sähköistyminen etenee varsinkin alle 100 kilowatin tehoissa peruskoneissa. Niihin sekä huoltoautoihin Dynaset-laitteetkin tulevat mukaan. Isoissa koneissa uskon vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyvän. Tehokkaat hydrauliset työlaitteet ovat kompaktein ja luotettavin ratkaisu myös jatkossa”, lopettaa Karppinen. Kun yrityksen toiminnasta vastaavat huippuammattilaiset, on Reijolla enemmän aikaa paneutua rakkaisiin harrastuksiin. Niistä ehdoton ykkönen on enduro. Hiekkaa on pöllytetty kisoissa ympäri palloa. KAIKKIEN TEIDÄN HOITOON JA KUNNOSTUKSEEN Latenkone Oy Tuurintie 660 63610 TUURI Koneita tekijöille! www.latenkone.fi Innosteel SLA 52-19 siipilumiaurat suoraan varastostamme. Huippulaite kiinteistöhoidon tarpeisiin. Takalanat Alueaurat U-aurat Nivelaurat 13500 € + alv Kysy mahdollisuutta testikäyttöön! Lumilevyt 0400 368 183 myynti@latenkone.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 33 Työlaite_teemalehti04062024.indd 33 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
NORMETILTA SAAT KATTAVAT TUOTEJA PALVELUPAKETIT KAIVOSJA RAKENNUSALAN KAIKKIIN URAKOIHIN. Normet Xrock® tuotevalikoimaan kuuluvat kovaan käyttöön tarkoitetut puomit, vasarat ja automaatioratkaisut kaikenkokoisten toimijoiden tarpeisiin. Normet Xrock® yhdistää edistyksellisen teknologian vuosikymmenten toimialakohtaiseen kokemukseen. ISKUN VERRAN PAREMPAA RIKOTUSPUOMIT AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT ISKUVASARAT LISÄLAITTEET kaivinkoneisiin ja pyöräkuorm jiin Levytie 11, 67800 Kokkola | Tuottotie 2, 33470 Ylöjärvi Soita ja kysy lisää! etunimi.sukunimi@entrack.fi KAAPELIKA UHAT TRUKKIPIIK IT LUISKAKAU HAT KUOKKAKA UHAT ROUTAPIIK IT SEULAKAU HAT ASFALTTIL EIKKURIT KOURAT Työlaite_teemalehti04062024.indd 34 Työlaite_teemalehti04062024.indd 34 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
NORMETILTA SAAT KATTAVAT TUOTEJA PALVELUPAKETIT KAIVOSJA RAKENNUSALAN KAIKKIIN URAKOIHIN. Normet Xrock® tuotevalikoimaan kuuluvat kovaan käyttöön tarkoitetut puomit, vasarat ja automaatioratkaisut kaikenkokoisten toimijoiden tarpeisiin. Normet Xrock® yhdistää edistyksellisen teknologian vuosikymmenten toimialakohtaiseen kokemukseen. ISKUN VERRAN PAREMPAA RIKOTUSPUOMIT AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT ISKUVASARAT LISÄLAITTEET kaivinkoneisiin ja pyöräkuorm jiin Levytie 11, 67800 Kokkola | Tuottotie 2, 33470 Ylöjärvi Soita ja kysy lisää! etunimi.sukunimi@entrack.fi KAAPELIKA UHAT TRUKKIPIIK IT LUISKAKAU HAT KUOKKAKA UHAT ROUTAPIIK IT SEULAKAU HAT ASFALTTIL EIKKURIT KOURAT Työlaite_teemalehti04062024.indd 35 Työlaite_teemalehti04062024.indd 35 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
OTA YHTEYTTÄ LISÄLAITEMYYNTIIN Toni Pakarinen 040 051 2618 Jarno Saloniemi 040 018 8354 REALMACHINERYN VALIKOIMASTA LISÄLAITTEET MAANRAKENNUKSEN ERI TARPEISIIN REALMACHINERY.FI Työlaite_teemalehti04062024.indd 36 Työlaite_teemalehti04062024.indd 36 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26