N ro 520 17 • KIINTEISTÖN JA TIENHOITO • TYÖKONE JA VARUSTE • MAARAKENNUS 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
2 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 rototilt.fi UUTUUS Rototilt R3:ssa on kaikki ominaisuudet, joita tavallisesti on ollut saatavissa vain isompiin laitteisiin. Kaikki tarjolla olevat ohjausjärjestelmät. Huippuluokan turvallisuus Secure Lock™ – kauhan turvalukituksen myötä. Uuden hydrauliikan ansiosta korkeampi teho ja alhaisempi polttoaineenkulutus, 7kanavainen läpivienti, kuormanpitoventtiilit vakiona teleskooppisylintereissä. Luokkansa kevein – enemmän voimaa itse työhön. R3 – etkä joudu tinkimään mistään. HUIPPUOMINAI SUUKSIA 6-12 TONNIN KONEISIIN
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 3 Lähetä uutinen lehteen ? Lähettäkää tiedotteenne info@konetyolehti.fi tai postitse. Julkaisemme uutisia käytettävissä olevan palstatilan mukaan. Nro 5•2017 SISÄLTÖ TULOSSA TIENHOITO&LIIKENNE 6 Liikennettä tarkkailtu päällystetyömailla 7 Sään ääri-ilmiöt haastavat liikennejärjestelmät 8 Maantiestön korjausvelka kasvaa jollei mitään tehdä 10 Jyrsintappi puree asfalttiin 11 Mihin menee korjausvelkaan varatut 600 milj. euroa MAARAKENNUS 12 Pyöräalustaiseen Volvo EWR150E 16 Urakkajärjestelyllä vältetään ylimääräiset kaivuut 38 Täydellisesti varusteltu Komatsu 210+ 3D -työmaille 40 Pihaurakoitsija tekee kevyellä kalustolla 42 Valituskierre voi hidastaa maa-ainesten ottolupaa LEPAA 17 NÄYTTELY 20 Työkoneita maaja viherrakentajille, puutarhoille sekä ympäristön ja kiinteistönhoitoon 22 Koneet ja laitteet esillä Lepaa-näyttelyssä 24 Lepaa Näyttelyalueen kartta 26 Lepaa Ohjelma 28 Uudet Wacker Neuson mallit 30 HillTip-uutuudet esittelyssä 37 Snowek Oy:ltä Centaurus-harjalaitteet 43 Husqvarnan uudet ruohonleikkurit TYÖKONEET&LISÄLAITTEET 31 Engconiin automaattinen kallistustoiminto 32 Metsätyö kulutusterät ja tapit 32 KH-Koneet Dynapac ja Kramer 33 Betonikoneet laattajyrä Packlite Rolpav 211 34 Telakeskus toi telaprässin 33 JAK-Metalli spiraalileikkuri vesakoille 34 Tamtron WNexus -pilvipalvelu punnitustiedolle 35 Uusi V-Tech-aura ja Avoharja POME:lta 36 Aritsol CEMO-säiliöt turvalliseen varastointiin VAKIOT 4 Pääkirjoitus: Kannattaako kuntien tehdä kaikki itse? 46 Seuraava Konetyölehti Maxpo-näyttelyssä
4 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 8 NUMEROA VUONNA 2017 • MAARAKENNUS • KONEURAKOINTI • YMPÄRISTÖNHOITO • TIE JA KIINTEISTÖ • KULJETUS • INFRA TOIMITUS KONETYÖ-LEHTI Larin Kyöstin katu 16 13130 Hämeenlinna Puh. 040 8233 222 Sähköposti: info@konetyolehti.fi www.konetyolehti.fi Päätoimittaja: Jorma Yrjölä jorma.yrjola@konetyo.fi AVUSTAJAT Juhani Karvonen Jouko Viljanen Jari Nykänen TEKNISET TIEDOT Rasteritiheys: 60 linjaa/cm Painomenetelmä: offset Palstojen määrä: 4 palstaa Palstojen leveys: 44 mm Palstaväli: 4 mm Painopinta-ala: 210x297 mm Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy ILMOITUKSET Ilmoitusym. aineistot: lähetysosoite sähköpostitse info@konetyolehti.fi ISSN 2242-0371 MEDIATIEDOT www.konetyolehti.fi • PÄÄKIRJOITUS • K unnat ovat olleet haluttomia kilpailuttamaan urakoitaan. Oman henkilökunnan ja kaluston käyttö on pitkä perinne, josta on ollut vaikea luopua. Talouden taantuma on ajanut monet kunnat taloudellisesti ahtaalle, mikä on pakottanut etsimään uusia tapoja toimia. Maanrakentajia edustavan INFRA ry:n jäsenet ovat pääosin yksityisiä pk-yrittäjiä, jotka urakoivat mm. teiden ja katujen rakentamista, niiden korjauksia, ylläpitoa ja huoltotoimenpiteitä. Ne osallistuvat aktiivisesti myös yhdyskuntatekniikan, kuten vesija viemäriverkostojen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä viheralueiden ja urheilukenttien rakentamiseen jne. Kannattaako kuntien nykymaailmassa tehdä enää kaikki itse? Tuskin. Valtio on pakottanut kunnat rahoittamaan etukäteen useita hankkeita ja maksanut kustannukset vasta jälkikäteen. Kunnat ovat myös joutuneet rahanpulan vuoksi keventämään omia suunnitteluja hankintaorganisaatioitaan, jolloin ulkopuolisen avun tarve lisääntyy. Kuntien kannattaisikin kokeilla urakoiden siirtämistä ainakin osittain yksityisten pk-yrittäjien tehtäväksi. Jo yksityisen yrittäjän taloudellinen riski kannustaa sitä tekemään työt nopeasti, laadukkaasti ja useimmiten halvemmalla kuin kunta itse. Samalla voisi verrata läpinäkyvästi kuntien omien urakoiden ja yksityisen tekemän palvelun hintaa ja laatua. Pelko kuntien omanhenkilökunnan työpaikkojen katoamisesta on ennenaikaista, sillä pk-yrittäjät työllistävät kuntien henkilökuntaa, joka maksaa veronsa kuntaan, kuten yrittäjäkin. Mikäli urakkakilpialun voittaa oman kunnan yritys, voi veropalauma omaan kuntaan olla ainakin kolmannes, parhaassa tapauksessa jopa 60 prosenttia. ? Kannattaako kuntien tehdä kaikki itse?
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 5 INTERNETVAAKA 3 IN 1 -PUNNITUSTOIMINNOLLA TAMTRON POWER PYÖRÄKUORMAAJAVAAKA 300i ? Varastoonkanto: seuraa siirrettyjen ainesten määrää eri materiaalit erotellen ? Muistiopunnitus: pysy selvillä eri asiakkaille ja eri autoihin saman vuoron aikana lastatuista kuormista ? Peruspunnitus: nopea ja kätevä toiminto peruslastaukseen Sähköisen tiedonsiirron avulla laskutus voidaan hoitaa heti punnituksen tapahduttua, eikä kuittien hukkumista tarvitse pelätä. Tiedot punnitustapahtumista siirtyvät reaaliaikaisesti WNexus-verkkopalveluun, josta ne ovat saatavilla 24/7. Kaupalliseen käyttöön hyväksytty Ota yhteyttä ja kysy lisää! | Puh. 03 3143 5000 | weighing@tamtron.fi | www.tamtron.fi TÄYDEN PALVELUN KONETALO www.realmachinery.fi TERVETULOA OSASTOLLEMME A30 RAHOITUSKONETARJOUKSIA ERÄ KONEITA MESSUHINNOIN LISÄLAITETARJOUKSIA UUTUUSKONEITA DEMONÄYTÖKSIÄ VARAOSATARJOUKSIA HUOLLON UUDET PALVELUT TEHTAAN ASIANTUNTIJOITA JA PALJON MUUTA...! Untitled-3 1 14/08/2017 10.58
6 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Työturvallisuus ja liikenteen aiheuttamat vaarat asfalttityömailla ovat puhuttaneet jo pitkään. HELSINKI Juhani Karvonen T yöturvallisuus on suuressa roolissa kaikilla päällystetyömaillamme. Tälle työkaudelle Liikennevirasto on tiukentanut liikennejärjestelyohjeitaan koskien tietysti kaikkia päällystetyömaita koko maassa, sanoo työpäällikkö Jyri Haapamäki Lemminkäinen Infralta. Uuden ohjeistuksen merkittävin yksittäinen asia on kaksiajorataisilla teillä tehtävillä päällystetyömailla käytettävän törmäysvaimentimella varustetun suojaajoneuvon käyttö. – Suoja-ajoneuvoa on toki tähänkin saakka käytetty turvaamaan työntekijöitä samoin kuin autoilijaa, mutta uudessa ohjeistuksessa suoja-ajoneuvo vaaditaan entistä useampaan työlajiin, Haapamäki sanoo. – Suomessa käytettävien törmäysvaimentimien on täytettävä Ruotsin Trafikverketin mukaiset vaatimukset. Vaimentimia on useita eri tyyppisiä, ne voidaan asentaa autoon kiinteästi tai ne voivat olla perässä hinattavia. Haapamäen mukaan vuosittain maassa tapahtuu suoja-ajoneuvoihin törmäämisiä. – Saamme aika paljon palautetta työmailla sattuneista, ulkopuolisten aiheuttamista vaaratilanteista. Valitettavasti myös työntekijät jossain määrin tottuvat riskeihin. Saattoautonkin käyttö yleistyy Päällystetyömailla on yleensä 50 kilometrin nopeusrajoitus. Asfalttilevittimen kohdalla rajoitus on yleensä 30 kilometriä tunnissa. Joillakin päällystekohteilla on tähänkin saakka käytetty saattoautoa, joka ohjaa liikenteen työmaakohteen läpi. Saattoauto on ollut kuitenkin harvinaisuus. – Tällä kaudella saattoautoakin käytetään enemmän kuin ennen. Saattoauton käyttö perustuu riskiarviointiin ja saattoautosta sovitaan jo urakkasopimuksessa. Työntekijän pitää asennoitua oikein vaativiin olosuhteisiin, käyttää määräysten mukaista vaatetusta ja toimia muutoinkin ohjeiden mukaisesti. Työmaalla kaikki tulee olla kunnossa, sillä turvallisuudesta ei voi tinkiä. Vaikkei työmaalla mitään vahinkoa sattuisikaan, kaikki liikenneja työturvallisuuteen liittyvät puutteet ovat sanktioita. Jokainen työntekijä on saanut perehdytyksen ja pätevyyden tiellä työskentelyyn. Haapamäen mukaan poliisi valvoo nopeuksia päällystetyömailla hyvin harvoin. Arvioisin että näin tapahtuu ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ainoa keino, jolla me voimme puuttua liikennerikkomuksiin, on ilmoittaa niistä poliisiviranomaisille. Päällystetöistä varoitetaan moottoriteillä noin kilometriä ennen työmaata, ruuhkaisilla osuuksilla varoitukset voivat olla jo useita kilometrejä ennen työmaata. Lisäksi merkittävimmistä päällystystöistä pystytetään tienvarteen informaatiotaulut ennen töiden aloittamista. – Silti useimmat autoilijat tuntuvat huomaavan varoitukset vasta viime hetkellä, naurahtaa Haapamäki. Korjausvelka kasvaa vähän liikennöidyllä tieverkolla Erillismäärärahoista apua “pikkuteiden” kunnostuksiin Kulunut talvi jätti jälkensä tiestön päällysteisiin. – Palautetta on tullut aika paljon etenkin vähän liikennöidyn tiestön osalta. Märkyys ja suuret lämpötilanvaihtelut ovat syöneet reikiä asfalttiin, sanoo päällysteinsinööri Tuomas Vasama Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta. Viime vuosina korjausvelka etenkin vähän liikennöidyn tieverkon osalta on kasvanut, koska valtiolta ei ole varoja kunnostuksiin herunut. – Korjausmäärärahoilla olemme kyenneet pitämään vilkkaasti liikennöidyn tieverkon EteläSuomessa nykykunnossa. Vilkkaasti liikennöidyillä teillä huonokuntoisuus liittyy lähinnä uraLiikennettä tarkkailtu päällystetyömailla Saattoautojen ja suoja-ajoneuvojen käyttö yhä yleisempää
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 7 Liikennettä tarkkailtu päällystetyömailla Saattoautojen ja suoja-ajoneuvojen käyttö yhä yleisempää syvyyteen, joka on nastarenkaiden aiheuttamaa tien kulumista. Niillä pintavaurioiden kuten reikien ja halkeamien korjaaminen on vähäisempää. Vasaman mukaan reikiintyminen on hankalasti hallittava ilmiö ja tien rikkoutumiselle on vaikea antaa mitään ennustetta. – Etelä-Suomessa on vielä paljon teitä, joita ei ole koskaan kunnolla perustettu ja rakennettu. Ne ovat syntyneet aikanaan kenties lehmipolulle ja teitä on aikojen saatossa vain levennetty ja kenties joskus päällystetty ohuesti. Teiden rakenteet yksinkertaisesti pettävät nykyisen liikenteen alla. Nykyisten mitoitusohjeiden mukaisesti ne pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen. Niiden paikkaaminen ei ole järin kustannustehokasta, sillä paikkauksen elinikä ei ole montaa vuotta. Vuosittain olemme saaneet korjatuksi vain yksittäisiä kohteita vähäliikenteisillä teillä, mutta suurin osa jää rappeutumaan edelleen. Lisärahalla saatiin uusia kohteita työn alle Hallitus myönsi viime syksynä tiestön korjausvelan lyhentämiseksi erillismäärärahoja kolmeksi vuodeksi. Ne ovat korvamerkittyjä rahoja tiettyihin kohteisiin erityisesti elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Korjausohjelmassa meillä on nyt Etelä-Suomessa kymmenen tiejaksoa vaihdellen moottoritiestä vähäliikenteiseen SOPpinnoitettuun tiehen. Esimerkiksi Janakkalan Saloisilla hiekkatie päällystetään asfaltille, koska liikennemäärät ovat merkittävästi kasvaneet. Perinteisiä öljysorateitä ei enää juurikaan ole, sillä öljysoran valmistus loppui jo 1990-luvulla. Sorateiden pölyhaittojen ehkäisemiseksi on monille teille tehty kevyt SOP-pinnoitus, joka muistuttaa ohutta asfalttipäällystettä. Tätä tiestöä on Etelä-Suomessa satoja kilometrejä. Näillä teillä reikiintyminen on hyvin voimakasta pinnoitteen elinkaaren lopussa. – Näissä kohteissa – jos määrärahat sallivat tulevaisuudessa – päällystäminen on todennäköisesti pitkässä juoksussa edullisempi vaihtoehto kuin tien jättäminen soralle, sanoo Vasama. ? Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääilmiöt ovat uusi uhka ikääntyvälle infrastruktuurille, mikä edellyttää nykyistä parempaa varautumista, todetaan OECD:n International Transport Forumin julkaisussa. L ukuisten tutkimushankkeiden tulokset ovat nyt hyödynnettävissä maailmanlaajuisesti. Teknologian tutkimuskeskus VTT oli raportin pääkirjoittaja Suomesta. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin tulee varautua kattavasti ja minimoida tai estää vaaralliset tilanteet. Useiden maiden asiantuntijat arvoivat maailmanlaajuisesti OECD:n tutkimusraportissa laajasti liikennejärjestelmälle aiheutuvia kustannuksia ja tehokkaimpia keinoja haittakustannusten vähentämiseksi. Lisäksi raportissa esitettiin strateginen toimenpidelista lyhyen ja pitkän aikavälin toimista. Tuloksissa yhdistyvät aiempien tutkimushankkeiden tulokset ja kokemukset EU:sta, USA:sta, Kanadasta, Japanista ja Australiasta. Esimerkiksi VTT:n koordinoiman EWENT-hankkeen (Extreme Weather Impacts on European Networks of Transport) mukaan EU:n kansantaloudet menettävät jopa 0,15 % bruttokansantuotteestaan pelkästään liikennejärjestelmille aiheutuneista haitoista, joihin luetaan esimerkiksi liikenneonnettomuudet, infrastruktuurille aiheutuneet vahingot sekä viivästyneet matkat ja kuljetukset. Raportti luettelee yhdeksän strategista toimenpidettä, joita se suosittelee otettavaksi mukaan OECD-maiden liikenneja infrapolitiikan sisältöihin: 1) toimi nyt! 2) panosta ylläja kunnossapitoon, 3) valmistaudu yleistyviin sään ääri-ilmiöihin, 4) tee valmiussuunnitelmat äkillisten tapahtumien varalle, 5) tee analyysi liikennejärjestelmän haavoittuvuudesta, 6) keskity systeemiseen toimintavarmuuteen, ei pelkästään parempaan infraan, 7) arvioi uudelleen tarpeeton infra, joka saattaa ollakin arvokas varatie pääväylien pettäessä, 8) älä nojaudu päätöksenteossa pelkästään perinteiseen hyöty-kustannusanalyysiin, joka on kehitetty pääsääntöisesti toisista lähtökohdista, 9) kehitä uusia investointien arviointimenetelmiä, jotka ottavat paremmin huomioon epävarmuuksia, riskejä ja mahdollista tulevaisuutta, jossa ääri-ilmiöt voivat yleistyä. Nämä suositukset ovat kukin erittäin painavia ja ne pitäisi ottaa huomioon koko liikennejärjestelmän elinkaaren hallinnassa – ne muuttavat suunnittelua, rakentamista, arviointia, ylläpitoa ja käyttöä, painottaa johtava tutkija Pekka Leviäkangas VTT:ltä. Asiantuntijat tarvitsevat tätä tietoa resilienssin eli toimintavarmuuden ja liikennejärjestelmän sietokyvyn nostamiseksi liikennejärjestelmän eri osissa. Kansalaiset hyötyvät siitä, että liikennejärjestelmä palvelee myös sään äärioloissa ja -tilanteissa Useat ilmastonmuutoksen ja äärisääilmiöiden vaikutukset ovat viiveeltään pitkiä, joten kyse ei ole pelkästään äkillisistä ilmiöistä, kuten rankkasateista tai lumimyrskyistä. Sietokykyä pitää parantaa myös pitkävaikutteisesti, ottaen huomioon myös tulevien sukupolvien kustannusrasitteet. Uudentyyppinen riskienhallinta tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kunnossapidon, kuntodiagnostiikan ja uuden teknologian yrityksille liikennejärjestelmän sekä infrastruktuurin strategisessa suunnittelussa ja elinkaaren hallinnassa. ? Sään ääri-ilmiöt haastavat liikennejärjestelmät Riskeihin varauduttava paremmin TIENHOITO
8 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Nykyhallituksen linjaus hyvä, Tieyhdistys kaipaa pitkäjänteisyyttä Suomessa on maanteitä noin 78 000 kilometriä. Suomen liikenneväylien korjausvelan suuruus 2,5 miljardia euroa, mistä summasta teiden osuus miljardi. Korjausvelka kasvaa noin 100 miljoonaa vuodessa, jos mitään ei tehdä. HÄMEENLINNA Juhani Karvonen V altion korjausvelkaohjelman mukaan perusväylänpito saa 600 miljoonaa euroa lisää rahaa vuosina 2016-2018. Viime vuonna summa oli 100, tänä vuonna 200 ja ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Tästä vähän yli puolet käytetään tiehankkeisiin. Lisää rahaa perusväylänpitoon Korjausvelkaohjelman lisäksi kehittämishankkeista on siirretty perusväylänpitoon 364 miljoonaa rahoitusta vuosina 2017-2019. Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 miljoonaa euroa ja rautateille 101 miljoonaa euroa. Yksityisteiden valtionavustuksiin lisärahoituksesta kohdistetaan vuosittain 10 miljoonaa euroa, yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019. – Nykyisen hallituksen linjaus on hyvä. Suomessa tarvittaisiin kuitenkin pitkäjänteistä politiikkaa tienpidossa. Tieverkko on rapistunut ja riskinä on korjausvelan kääntyminen kasvuun, jos rahoitus tulevina vuosina vähenisi, sanoo toimitusjohtaja Nina Raitanen Suomen Tieyhdistyksestä. Raitanen pitää tärkeänä myös tienpidon osaamista ja teiden kunnon hallintaa. – Entistä merkityksellisempää on ennakoida kunnostukset. Kun kunnostus tehdään riittävän ajoissa, säästyy eurojakin. Raitasen mukaan myös tienpidon osaajista on viime vuosina ollut puutetta aina koneenkuljettajista työmaapäälliköihin saakka. – Alan koulutusta on pohjoisessa, mutta suurin tarve etelässä. Nuorelle ala on hyvä vaihtoehto, koska työllisyys on korkea. Suomen yksityistieverkosto yhdeksän kertaa maapallon ympäri Suomen yksityistieverkostolla on mittaa 350 000 kilometriä, mikä on noin yhdeksän kertaa maapallon ympäri. Verkosto on erittäin tärkeä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetutuksille, sillä esimerkiksi suuri osa puutavarakuljetuksista hoidetaan osin yksityistieverkostolla. Asuttuja yksityisteitä on noin 100 000 kilometriä ja yksityisteiden keskipituus on noin kolme kilometriä. – Tarkkaan ottaen kukaan ei tiedä yksityisteiden kuntoa, koska systemaattista todennusta ei ole. Käytännössä yksityisteiden kuntoon liittyvät näkemykset ovat arvioita, sanoo johtaja Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä. Rahja peräänkuuluttaa yksityisteille korjausohjelmaa. – Vuosia sitten arvioitiin, että valtion tuen tason pitäisi olla noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, jottei korjausvelka ainakaan kasMaantiestön korjausvelka kasvaa jollei mitään tehdä Suomen yksityistieverkosto tarvitsee ammattilaisen otetta kunnostukseen. Rahaa tarvitaan tieremonttitalkoisiin, mutta myös osaamista. Yksityisteiden siltojen kunto on tärkeä muun muassa puutavarakuljetusten takia. TIENHOITO
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 9 Maantiestön korjausvelka kasvaa jollei mitään tehdä vaisi. Viime vuosina valtion avustusten taso on liikkunut noin kymmenessä miljoonassa eurossa, tälle vuodelle luvassa on 13 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna määrä oli kahdeksan miljoonaa euroa. – Näiden lukujen valossa korjausvelka on kasvussa. Ruotsissa valtion tuki yksityisteiden kunnossapitoon on 120 miljoonaa euroa. Meidän ei ole välttämättä tarpeen edes pyrkiä naapurimaan tasolle. Valtionapu toimii kuitenkin porkkanana tiekunnille. Jänis ei niin sanotusti juokse ilman porkkanaa. Rahjan mukaan etenkin siltarummut jäävät helposti korjaamatta ilman avustusta. – Valtion avustus on harkinnanvaraista ja on tien parantamisessa yleensä 50 prosenttia. Siltaremontissa rahoitustuki on hiukan enemmän. Lopun korjaushankkeista maksavat tieosakaskunnat ja joskus myös kunnat osallistuvat rahoitukseen. Kun Suomessa on noin 300 kuntaa, on käytäntöjäkin yhtä monta. Rahja muistuttaa, että suuri osa yksityisteistä toimii muun muassa puutavarakuljetusten väylinä, minkä vuoksi muun muassa siltarumpujen kunto on olennainen tien liikennöinnissä. Rakennusmestari-insinööriliitto RIL tekee alan asiantuntijoiden voimin aika ajoin infralle ns. Roti-arvion eli arvion rakennetun omaisuuden kuntotilasta. – Tänä vuonna arvioitiin ensimmäistä kertaa yksityisteiden korjausvelka. Se olisi arvioilta 500-700 miljoonaa euroa, mikä on noin puolet maanteiden korjausvelasta. Yksityisteiden korjaustarpeesta yli puolet saattaa olla siltaremontteja. Näitä aukoltaan yli kaksimetrisiä siltoja on maan yksityisteillä 20 000 – 30 000. Tieisännöitsijöistä otetaan mallia muuallakin Rahja pitää yhtenä ongelmana sitä, että yksityisteiden vastuunkantajat ovat yleensä maallikoita. Lisäksi vastuunkantajia on paljon, koska yksityistiet ovat keskimäärin lyhyitä. – Tienpidossa tulisi vastuunkantajan oivaltaa, milloin remonttiin tai kunnostukseen pitäisi ryhtyä. Liian myöhään aloitettu kunnostus vie ylimääräisiä euroja. Vuosia sitten OECD laski, että sillan ylläpidossa jokainen väärin säästetty euro tulee korjauskustannuksissa vastaan viitenä eurona. Tieyhdistys on jo vuosia kouluttanut tieisännöitsijöitä. Koulutus on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. – Ideana oli alun perin, että koulutettu henkilö ottaisi pientä korvausta vastaan sivutoimisesta hoitaakseen yksityisteitä. Tieisännöitsijöitä on tällä hetkellä Suomessa kymmeniä ja heistä parikymmentä on jo päätoimista. Tämä on ainutlaatuista maailmassa ja esimerkiksi Ruotsi on kiinnostunut ainakin kokeilemaan meidän malliamme. Haku seuraavalla kurssille on juuri meneillään. Tienpidon tulevaisuus avoin Rahjan mukaan maanteiden muuttamiselle yksityisteiksi on ollut viime vuosina suura paineita. – Asia on poliittisesti arka, vaikka liikenneviranomaisilla halua tähän suuntaan olisikin. Tulevaisuus tienpidossa on kuitenkin nyt monella tapaa avoin. –Suuri kysymys on, mitä tapahtuu aluehallintouudistuksen myötä maantiestölle. Tieverkon omistus ja hallinta voi siirtyä aluehallinnolle, valtiolle tai erilliselle väyläyhtiölle, jonka omistaisivat valtio ja maakunnat. Tämä ja ensi vuosi yksityisteiden korjauksissa sujuu entiseen malliin eli valtion avustusten turvin. – Ely-keskukset jakavat avustukset vielä kaksi vuotta, minkä jälkeen Ely-keskukset lakkautetaan. Aika todennäköistä on, että sen jälkeen maakuntahallinto päättää avustuksista alueellaan. Maakunta saa valtiolta tietyn rahapotin, jonka se voi oman harkintansa mukaan käyttää yksityisteiden avustuksiin tai johonkin muuhun tarpeelliseen. Maakuntien kesken voi siis syntyä hyvinkin suuria eroja. Jos itse olisin nyt vastuunkantajana yksityistien osakaskunnassa, kiirehtisin tieremonttia. Nyt on vielä ainakin mahdollisuus saada avustus Ely-keskukselta, sanoo Rahja. ? West Coast Road Masters tekee katuverkon kantavuusmittausta ennen päällystystä. TIENHOITO
10 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 TIENHOITO Asfaltinjyrsintä on teriä kuluttavaa työtä, jossa eri malleilla saadaan hyvinkin erilaisia jyrsintätuloksia. HÄMEENLINNA Jorma Yrjölä S andvik Construction teki jonkin aikaa sitten jälleenmyyntisopimuksen Metsätyö Oy:n kanssa koskien kovametallituotteiden sekä maarakennukseen ja tienhoitoon tarkoitettujen System 2000 -tuotteiden myyntiä Suomessa. Sandvik -edustuksemme käsittää System 2000 ja järjestelmään kuuluvat tappiterät, HX900-tieterät sekä asfalttijyrsinten tappiterät, selvittää Lasse LIndstén. Metsätyö Oy hoitaa tuotteiden myynnin, varastoinnin ja jakelun kaikista kolmesta toimipisteestään käsin. Asfaltinjyrsintä kuluttaa tappeja Sandvik on valmistanut asfalttijyrsimiin ja stabilointikoneisiin käyviä kovamettikärjellä varustettuja tappeja jo pitkään ja tuote on hyväksi havaittu. Tärkein osa on kärjen kovametallitappi, sehän se on varsinainen työntekijä. Sen laatu ja kuinka se on juotettu runkoon kiinni, määrää tapin kestoiän, selvittää Lindstén. Tappiterät kiinnitetään asfalttijyrsimen rumpuun vaihteleva määrä. Suomessa käytettävät jyrsinten leveydet ovat pääosin kahden metrin luokkaa, ja ahtaiden paikkojen pikkujyrsimet ovat metrisiä, jopa 50 senttisiä, käsin pukattavia jyrsimiä, Isto-Markus Järvinen selvittää. Tappien määrä kaksimetrisessä rummussa riippuu siitä, kuinka hienoksi halutaan jyrsiä. Pääosin niissä on kuitenkin noin parisataa tappia. Pitkään testattu, hyväksi havaittu Asfaltinjyrsintä kuluttaa tappeja aika tavalla. Ammatikseen asfalttia jyrsivät urakoitsijat seuraavat tarkkaan tappien kulumista ja vaihtelevat tappimallia työmaan mukaan. Testiajoja on ollut useampien asiakkaiden kanssa jo toissavuodesta alkaen. Pää saatiin auki ja tälle keväälle toimitamme näitä teriä jo suuria määriä, kertoo Isto-Markus Järvinen. Testit olivat hyvin opettavaiset. Näimme, että jotkut tappimallit eivät sovellu asfaltin jyrsintään meillä käytettävässä asfaltissa ja jotkut mallit taas toimivat erittäin hyvin. Nyt meillä on näistä malleista vahvaa käytännön tietoa asiakkaiden päätösten tueksi. Testit jatkuvat edelleen eri yhtiöiden kanssa ja tietämystä tappien purevuudesta asfalttiin haetaan lisää. Asiakkaat lienevät tyytyväisiä testien tuloksiin, koska kauppaa on tehty. Hinnaltaan Sandvikin asfalttijyrsinten tappiterät ovat erittäin kilpailukykyisiä, lupaa Isto-Markus Järvinenn. ? Jyrsintappi puree asfalttiin Sandvikin asfaltinjyrsintappien mallit erottaa kovametallipalan korkeudesta ja kauluksen rakenteesta. Kovametallin osuus kärjessä vaihtelee, kertoo Isto-Markus Järvinen. Testikäytössä olleet tapit kuluivat eri tavalla. Tästä saatiin arvokasta mallikohtaista tietoa. Asfaltinjyrsinnässä teräskauluksella varustettu tappi (vas.) kestää selvästi pidempään.
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 11 TIENHOITO Hallitus on varannut liikenneverkon korjausvelan lyhentämiseksi 600 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. HELSINKI Juhani Karvonen V iime vuonna maanteiden päällystämiseen, rakenteiden parantamiseen, siltojen saneerauksiin sekä rataverkon ja vesiväylien kunnostamiseen oli varattu 100 miljoonaa euroa. Hankkeita valmistelevat Liikennevirasto ja Ely-keskukset. Tuolla summalla tieverkon rappeutuminen saatiin ainakin pysäytetyksi ja korjausvelkaa kenties hieman lyhennetyksikin, mistä hallitukselle voi jakaa kiitosta. Urakkalaskennassa oli kireä aikataulu Rahoitus olisi voinut jakautua tasaisemminkin. Pääasia on, että liikenneverkon kunnostukseen on olemassa nyt varat. Toimenpidelistaa on julkaistu tipotellen ja urakoitsijoilla on ollut kiire tarjousten tekemisessä. Urakoitsijoille jäi laskenta-aikaa urakoilleen turhan vähän. Korjaustöitä pitää päästä tekemään jo keväällä. Kun urakoiden valmistelukin vie oman aikansa, pitäisi tarjouspyynnöt voida laskea talvella. Paras työaika on kesällä. Mitä pitemmälle kevääseen tarjouspyynnöt menivät, sitä myöhemmäksi syksyyn työt ajoittuvat. Tarjousten laskenta-ajan pituudella on suora vaikutus tarjousten laatuun ja hintatasoon. Mikäli tarjousten tekemiseen varattu aika on liian lyhyt, eivät urakoitsijat ehdi laatimaan tarjouksiaan haluamallaan tarkkuudella, mikä puolestaan lisää hinnoitteluriskiä ja näkyy tarjoushinnassa. Tarjousten korkea hintataso ei ole kenenkään etu. Taloustilanne suosisi päällystyksiä Toimenpidelistan viivästyminen on ongelma esimerkiksi bitumin toimituksissa. Bitumin toimitusaika maahan on hyvinkin puolisen vuotta. Lisäksi raakaöljyn hinta on ollut historiallisen alhaalla. Bitumin hinta on suoraan verrannollinen raakaöljyn hintaan. Bitumin hinta on laskenut viime vuodsien aikana 50 prosenttia. Bitumin osuus päällystyksestä on noin 30 prosenttia, joten päällystyksen kokonaiskustannukset ovat laskeneet 15 prosentilla. Nyt olisi erinomaisen hyvä hetki päällystystöille. Kun 50 miljoonaa riitti aikaisemmin 1000 kilometrin päällystämiseen, samalla summalla voi vetää päällystyksen nyt 1150 kilometrille. Käytössä 100 miljoonaa euroa viime vuodelle Viime vuodelle budjetoitu 100 miljoona euron potti koski niin maanteitä, ratoja kuin vesiväyliäkin. Teiden päällystämisiin jäi loppujen lopuksi aika pieni summa. Päällystämiset pitäisi päästä tekemään mieluiten kesällä. Suomessa voidaan päällystää huhti-toukokuun vaihteesta lokamarraskuun vaihteeseen, mutta laatu kärsii aina kylmästä ja sateesta. Jos koko 100 miljoonan euron summaa ei saatu käytetyksi viime vuonna, summa siirtyy tämän vuoden 300 miljoonan euron jatkoksi. Jos rahaa siirtyisi kovasti tähän vuoteen, kapasiteetista saattaisi teoreettisesti tulla pulaa jollain hyvin kapealla erikoistyöalalla. ? Tierakentaja ja korjaajat haluavat tietää kohteet Mihin menee korjausvelkaan varatut 600 milj. euroa
12 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Tärylätkäkin siirtyy pyöräalustaisella koneella kätevästi suoraan työkohteelle maantiivistystä varten. Paljon on erilaisia töitä pyöräalustaiselle koneelle tällaisilla työmailla, tämä on hyvä passauskone Sallinen tuumaa. MAARAKENNUS
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 13 Tampereelle rakennettava uusi raitiotie työllistää monia urakoitsijoita erilaisissa työtehtävissä. Kaupunkiolosuhteissa ja ahtaissa tiloissa ketterä lyhytperäinen kone helpottaa työntekoa ja tekee siitä turvallisempaa. TAMPERE Jorma Yrjölä K angasalalaisella Maanrakennus Mikko Sallinen Oy:llä on takana kymmen vuotta maarakennusalan töistä. Kun aloitettiin, oli into päällä, silloin kaivukoneessa tuli istuttua 3000 tuntia vuodessa. Nyt tunteja tulee noin 2500 vuodessa – lieneekö sitä tullut vanhaksi, epäilee Mikko Sallinen hymy suupielessä. Sallisen maarakennusurakat ovat pääosin Pirkanmaan alueella. Tällä hetkellä urakoimme Tampereen raitiotyömaalla yhdellä koneella ja kahdella miehellä. Jatkosta keskustellaan – kesä sitten näyttää, Sallinen tuumaa. Teemme myös jonkin verran puurakentamista: puuportaita, varastoja ja viimeksi Tampereen Vuorekseen paviljongin ja 80 metriä puista pyörätietä. Myös paalutustöissä ja puurakentamisessa Sallisen lyhytperäinen pyöräalustainen Volvo EWR150E on ollut toimiva työkone. Raitiotyömaalla valmistelevia töitä Yhytimme Mikko Sallisen Pyynikintorilta Tampereella, jossa tulee olemaan raitiotien ensimmäisen vaiheen päätepysäkki. Hän on ollut helmikuun alusta lähtien tekemässä valmistelevia töitä eri puolilla uutta raitiolinjaa. Koppikyliin on vedetty viemäreitä ja vesijohtoja. Iskuvasaralla täytyy joskus maatakin rikkoa, kun on ollut routa maassa. Trukkipiikeillä tehdään vaakasiirtoja ja hiekka siirtyy kasalta työkohteeseen, luettelee Sallinen työtehtäviä. Tärylätkäkin siirtyy pyöräalustaisella koneella kätevästi suoraan työkohteelle maantiivistystä varten. Paljon on erilaisia töitä pyöräalustaiselle koneelle tällaisilla työmailla, tämä on hyvä passauskone Sallinen tuumaa. Lyhytperäinen pyöräalustainen työmaan monitoimikone Sallinen hankki uutta mallisarjaa olevan pyöräalustaisen, lyhytperäisen Volvo EWR150E:n viime vuoden heinäkuussa. Uutuus esiteltiin Konetyö-lehdessä viime keväänä. Näinä aikoina tulee vuosi täyteen, kun kauppa yhtenä iltana käteltiin Pirkkalassa, muistelee Sallinen. Pyöräalustainen Volvo EWR150E sopii monenlaisiin töihin. Tälle ovat omiaan sellaiset peräkonetyöt. Esimerkiksi viemärityömaalla etukone kaivaa linjaa, tekee arinaa ja asentaa putkea. Minä tulen perässä pyöräalustaisella ja peitän. Tällä hoituvat myös kaivojen kasaukset ja muut viimeistelytyöt. Lyhytperäinen mahtuu monille työmaille Mikko Sallinen vaihtoi pyöräalustaiseen Volvo EWR150E:een Koppikyliin on vedetty viemäreitä ja vesijohtoja. Iskuvasaralla täytyy joskus maatakin rikkoa, kun on ollut routa maassa. Trukkipiikeillä tehdään vaakasiirtoja ja hiekka siirtyy kasalta työkohteeseen, luettelee Sallinen valmistelevia työtehtäviä Tampereen raitiotietyömaalla.
14 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Toki tarpeen tullen pyöräalustaisellakin pystyy yhtä lailla tekemään etukoneen kaivutöitä. Kompaktista koosta selvää hyötyä Erityisen hyvää EWR150E:ssä on se, että tällä 19 tonnisella koneella pystyy toimimaan pienessäkin tilassa. Myös meidän edellinen Volvo EW180 oli 19 tonninen, mutta siinä peränylitys oli 2,5 metriä. Tässä nykyisessä EW150:ssä peränylitys on 80 senttiä vähemmän – ei koko ajan tarvitse varoa, että peräpuntti lyö johonkin. Suuntaus kaivukoneiden kehityksessä näyttää olevan lyhytperäiseen. Kun ollaan töissä kaupunkialueilla tai omakotitaloalueella, jokainen sentti joka koneen leveydestä tai pituudesta saadaan pois, siitä on apua. Nykysuuntauksen mukaan 400 neliön tontille rakennetaan 300 neliön talo, siellä ei ole liiaksi väljää tilaa koneen pyöriä. Jos kone ei ota kiinni rakenteilla olevaan taloon, niin sitten kaatuu naapurin seinä, velmuilee Sallinen. Tier IV moottori on vähäruokainen, ureajärjestelmässä ei ongelmia Moottori Volvon EWR150E:ssä on uusinta mallisarjaa kaivukoneissa ja tietysti Tier IV -päästövaatimusten mukainen. Ennalta monet epäilivät urea-laiteita haitaksi, mutta ei niistä mitään riesaa ole kokemusteni mukaan ollut. Urealaitteet toimivat viime talvena kovallakin pakkasella. Huoltoväli EWR150E on 500 tuntia. Siinä välissä ole tarvinnut laitteita kertaakaan regeneroida, eikä mitään siihen liittyviä häiriöitä ole ollut. Polttoaineen kulutuksellakin on merkitystä. Edelliseen koneeseen verrattuna kulutus tässä EWR150E:ssä putosi ainakin kaksi litraa tunnissa, kiittelee Sallinen. Jousitettu puomi pehmentää kuoppaista maantieajoa Sallisen Volvossa on kaasusylintereitä käyttävä jousitettu BSS-puomi. Sen tarkoitus on sama kuin pyöräkuormaajissa oleva aisaston jousitus. Perinteinen pyöräalustainen kone etsii tiestä kaikki montut ja meno voi olla kuoppaista. Jousitettu puomi tekee maantieajon mukavammaksi ja tasaa kulkua, Sallinen tietää jo kokemuksesta. Jousitetulla puomilla varustettu kone ei pomppaa, kuten jäykkäpuomiset mallit. Eron huomaa ajossa varsinkin kevään kuoppaisilla routaheittoisilla teillä. Nykyiset pyöräalustaiset kaivukoneet kulkevat jo aikamoista vauhtia. Nopeudet ovat sellaisia, että ilman jousitettua puomia kone ottaa routaheitosta aikamoisen loikan. Volvossa on vakionopeuden säädin ja tällä uskaltaa maantiellä antaa mennä – ei tarvitse jokaista monttua ruveta jarruttamaan. Tässä Volvossa on kaasusylintereitä käyttävä jousitettu BSS-puomi. Nokassa keikkuu Engconin rototiltti, siihen Sallinen luottaa. Koneohjausjärjestelmän tarve on paljon työstä riippuvaista, mutta kyllä 3D-koneohjausjärjestelmä paljon työtä helpottaa. Ei tarvitse odotella mittamiehiä, joka ennen kuului perustyömaan meininkiin. MAARAKENNUS
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 15 Lokasuojat ja pyörät myös hyvä miettiä Lokasuojat pyöräalustaisessa kaivukoneessa, tästä ollaan monta mieltä. Tämä on nyt ensimmäinen meidän kone, jossa on lokasuojat, aikaisemmin pidin niitä tarpeettomina, Sallinen tunnustaa. Myös rengastuksen vaihtoehtoja on Sallinen miettinyt. Tämä on ensimmäinen kone, jossa on yhdessä olevat paripyörät. Renkaiksi Sallinen valitsi Alliancet. Tähän rengastusratkaisuun olen ollut tyytyväinen, se toimii paljon paremmin varsinkin pehmeässä maastossa, kun siinä ei ole perinteistä uraa välissä. Ura tuli helposti täyteen kuraa, sen jälkeen se oli kuin savipallo, joka pyörii. Lisäksi työmaalta lähdettäessä koko tienoo oli savessa. Työmaalla urat keräsivät myös kiviä renkaiden väliin ja niitä sai aina katsoa ja kyttäillä. Tässä nykyisessä rengastuksessa ei sitä ongelmaa ole. Koneohjauksen hoitaa Novatron 3D järjestelmä Viime joulukuussa Sallisen Volvoon asennettiin Novatronin 3D -koneohjausjärjestelmä. Koneohjaus tuntuu olevan nykyajan trendi, se kai pitäisi laittaa jokaiseen koneiseen, aprikoi Sallinen. Pärjäisikö vielä ilman koneohjausjärjestelmää tätä miettii moni kaivukoneurakoitsija. Tarve on paljon työstä riippuvaista, mutta kyllä 3D-koneohjausjärjestelmä paljon työtä helpottaa. Ei tarvitse odotella mittamiehiä, joka ennen kuului perustyömaan meininkiin. Järjestelmään pystytään koko ajan etänä syöttämään malleja ja mallinnuksia, ja niitä pystytään päivittämään. Tiedot ovat ajan tasalla ja tämä nopeuttaa työntekoa. Rototiltti ja keskusvoitelu ovat jo vakiovarusteita Volvon puomin nokassa keikkuu Engconin rototiltti. Siitä lähtien kun olemme urakoineet, meillä on ollut Engconeita, niihin me olemme luottaneet. eikä tämä nykyinen ole sen huonompi kuin muutkaan, sanoo Salminen hämäläiseen tapaan liikaa kehumatta. Rototilteissäkin on tapahtunut paljon kehitystä ja se on tuonut helppoutta meidän töihin, Sallinen kiittelee. Keskusvoitelun tehtäviä hoitaa Safematic. Kaikissa koneissa meillä on ollut Safematic ja siihen luotamme – hyväksi havaittuja ei lähdetä vaihtamaan, summaa Sallinen lisälaitevalintojaan. Kaivukone vaihtuu noin 6000 tunnin välein Vuodessa Sallinen arvioi Volvolle tulevan noin 2500 tuntia täyteen. Seuraavan koneen hankinta-ajankohta riippuu siitä, minkälaisia töitä ja kuinka paljon niitä on – aika näyttää. Jos aikaisempaa tahtia jatketaan, niin kolmen vuoden iässä tämä kone pyritään vaihtamaan. Koneella on silloin takana noin 6000 käyttötuntia. Ensimmäinenkin Sallisen kaivukone 10 vuotta sitten oli Volvo ja samassa merkissä on pysytty. Huolto on pelannut niin kuin pitääkin. Kiiretapauksissa joustoa on löytynyt ja konetta on saanut tilalle, kun tarvetta on ollut. Kaikki on hoitunut Volvon kanssa ihan mallikkaasti ja töissä on pärjätty. Kyllä me näihin Volvoihin ollaan miellytty. Edellinen kone meni vaihdossa Volvolle, mutta se ehti olla siellä vain vähän aikaan. Me otimme sen takaisin, se oli niin kotiväen mieleen, naurahtaa Mikko Sallinen. ? Taas on yksi työpäivä Mikko Sallisella takana ja hyvin se meni Volvon kaverina, kone ja laitteet toimivat moitteettomasti. Nyt kotia kohti. Lokasuojat ja paripyörät toimivat hyvin. MAARAKENNUS
16 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Pääurakoitsija vastaa kaikista kaivutöistä, maata ei myllätä montaa kertaa samasta kohden Urakkajärjestelyllä vältetään ylimääräiset kaivuut MAARAKENNUS
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 17 Hämeenlinnan Visamäen kaavaalueen kadunrakennustöiden, vesihuoltoverkoston rakentaminen samoin kuin kaukolämpökatuvalo-, sähköja operaattoriverkoston rakentaminen on tyypillinen esimerkki monen eri tahon yhteistyöstä, jossa kuitenkin pääurakoitsija vastaa pääosin maankaivutöistä. HÄMEENLINNA Juhani Karvonen V isamäen katuverkoston rakentamisesta noin puolet on uuden rakentamista ja puolet saneerausta. Pääurakoitsijana toimii LinnanInfra-liikelaitoksen rakentamispalvelut. Visamäen urakan keskeisinä rakennuttajina toimivat Hämeenlinnan Kaupunki sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Hankkeen kokonaissuuruus on noin 2,3 miljoonaa euroa. Kaavoitetut katualueet ja kunnalistekniikka Visamäentien ja Lahdensivuntien väliselle peltoalueelle rakennetaan kaavoitetut katualueet sisältäen kaiken kunnallistekniikan. Visamäentie saneerataan perusteellisesti. Olemassa oleva ajorata jää jatkossa kevyen liikenteen väyläksi ja nykyisen kevyenliikenteen kohdalle perustetaan uusi leveämpi ajorata sekä uusitaan ja parannetaan kadun kuivatusta. Visamäentien – Lahdensivuntie – Lapiontien risteysalueelle rakennetaan kiertoliittymä, risteysalueen toimivuuden parantamiseksi. Asennettavaa vesihuoltoverkostoa on noin kolme kilometriä, asennettavaa kaukolämpöverkostoa noin kilometri ja asennettavia katuvaloja 66 kappaletta. Asfaltoitavaa pinta-alaa noin 15 000 neliötä. Kiertoliittymä rakennetaan parantamaan Visamäentien ja Lapiontien risteysaluetta. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta rakentamalla Lahdensivuntien ylittävä keskisaarekkeellinen suojatie Lapiontietä kulkeville. Nykyinen Visamäentie jää saneerauksen yhteydessä kevyen liikenteen väyläksi ja sen viereen rakennetaan uusi ajorata. – Rakennettavan alueen maaperä on pääosin silttiä ja savea. Alueen pehmein paikka on vanhalla pellolla. Nykyinen Visamäentie on aikanaan perustettu käytännössä ilman kunnon rakennekerroksia. Kevyen soran päälle on asennettu asfaltti. Lisäksi nykyistä tietä reunustaa koivukuja. Tien leventäminen olisi edellyttänyt käytännössä kadun pohjausta sekä koivukujan puiden kaatamista. Kuivatuksenkin takia uusi ajoradan sijainti oli parempi ratkaisu, sanoo vastaava mestari Toni Hakala LinnanInfrasta. Visamäen pellolle rakennetaan myös kokonaan uusi katu ”Kampuskaarre”. Sen varrella on rakenteilla oleva opiskelija-asuntoalue. Kampuskaarre ja Visamäentien etelänpuoleinen pää yhdistetään kevyenliikenteenväylällä. Kiertoliittymän kupeeseen rakentuu vielä tämän vuoden aikana K-Market ruokakauppa. Nykyisen korkeakoulukeskuksen parkkipaikan alle on rakennettu kunnallistekniikkaa jo 2000-luvulla, jolloin alueelle oli suunnitteilla rakennustietokeskus. Kunnallistekniikkaa ei tässä projektissa pystytä hyödyntämään, jatkaa Hakala Pääurakoitsija menee maan alle Työn tilaajina ovat Hämeenlinnan Kaupunki, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinnan Valot Oy, Eltel Networks Oy ja Empower PN Oy. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy rakentaa alueelle vesijohtohuoltoverkostot, Elenia Lämpö Oy kaukolämpöverkostot, Hämeenlinnan Valot Oy katuvaloverkostot, Eltel networks Telian ja DNA:n kaapeliverkoston ja Empower PN Oy Elenian Sähkön verkoston. – LinnanInfra rakentaa alueen vesihuoltoverkostot sisältäen jätevedenpumppaamon, LinnanInfran urakoissa vaahtolasimurske materiaali on käytössä toista kertaa, kokemukset ovat olleet hyviä, kertoo vastaava mestari Toni Hakala. MAARAKENNUS
18 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 MAARAKENNUS joka pumppaa jätevedet runkoverkkoon. Hämeenlinnan Seudun Vedellä ei ole tässä vaiheessa työntekijöitä alueella. Minulla on valvojan rooli, jotta vesijohtoverkostoon liittyvät työt tulevat urakan mukaisesti hoidetuksi. Paineelliset liitokset ja muut erityistä ammattitaitoa vaativat työvaiheet teemme yhteistyössä LinnanInfran kanssa, sanoo putkimestari Karri Lehto HS-Vedestä LinnanInfra tekee pääosin kaikki maanalaiset työt. – Teemme vesihuollon kaivuja asennustyöt, sekä kaukolämmön, valojen, sähkön ja operaattoreiden maanrakennustyöt. Putket suojataan InfraRyl:n sekä kohteen työselityksen mukaisesti, jonka jälkeen peitämme linjat. Operaattoreiden, sähköverkon sekä kaukolämpöverkoston asennustyöt suorittavat omat sopimusurakoitsijat. Meidän tärkeänä tehtävänä on yhteen sovittaa ja aikatauluttaa töiden toteutusta, sanoo Hakala. Hakalan mukaan selkeä työnjako helpottaa koko hankkeen läpiviemistä. – Yksinkertaisinta on, että pääurakoitsijana vastaamme kaikista kaivutöistä. Töiden yhteensovittaminen ja töiden suunnittelu on helpompaa, kun taas jos jokainen toimija kävisi vuorotellen. Työn lopputulos on tällöin laadullisesti parempi, kun jo rakennettuja rakennekerroksia ei tarvitse kaivella useita kertoja. Erityisen tärkeää tällainen menettely on kohteessa, jota rakennetaan paloittain. Tietysti yllättäviä tilanteita, kuten äkilliset suunnitelmamuutokset, voi tulla vastaan ja silloin on kenties aikaisemmin kaivettua avattava uudestaan. Tällöin kuitenkin tulee olla erityisen tarkka laadukkaasta lopputuloksesta, sanoo Hakala Vaahtolasi soveltuu hyvin kevennettyyn katurakenteeseen Kampuskaarteelle on suunniteltu kevennetty katurakenne, jonka pohjana on suodatinkangas, sen päällä 400 milliä vaahtolasimursketta. Vaahtolasimurskeen päälle asennetaan jakava kerros kalliomurskeesta. Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi Kampuskaarteen asfaltin alle asennettavaan kantavaan murskekerrokseen asennetaan geoverkko, jonka tarkoituksena on lujittaa asennettua pintakerrosta. – Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi Kampuskaarteelle on suunniteltu kevennetty rakenne. Suodatinkankaan päälle asennamme vaahtolasimursketta, joka on valmistettu kierrätyslasista. Materiaali on huomattavasti kalliomursketta kevyempää. Lisäksi se on helppo erottaa muista rakennekerroksista, minkä ansiosta sitä voidaan aukikaivaa. LinnanInfran urakoissa materiaali on käytössä toista kertaa, kokemukset ovat olleet hyviä, sanoo Hakala. Nykyinen Visamäentie jää asfaltoiduksi kevyenliikenteenväyläksi. Pellon poikki rakennettu uusi kevyenliikenteenväylä jää kivituhkapinnalle. Lisäksi olemme tehneet joitakin urakan ulkopuolisia liittymätöitä HAMK:n omille kiinteistöille, sanoo Hakala. Vastaava mestari Toni Hakala (vas.) ja putkimestari Karri Lehto vastaavat että työ sujuu. Asennettavaa vesihuoltoverkostoa on noin kolme kilometriä, asennettavaa kaukolämpöverkostoa noin kilometri. Putket suojataan InfraRyl:n sekä kohteen työselityksen mukaisesti, jonka jälkeen peitämme linjat. Nykyinen Visamäentie on aikanaan perustettu käytännössä ilman kunnon rakennekerroksia. Kevyen soran päälle on asennettu asfaltti.
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 19 MAARAKENNUS Aliurakoitsijoiden kalusto käytössä LinnanInfran rakentamispalvelut käyttää pääsääntöisesti kaivutöissä ja maankuljetuksissa aliurakoitsijoita. – Työmaalla on tällä hetkellä neljä kaivinkonetta, joista suurin on 35-tonninen. Kaksi on tela-alustaista ja kaksi pyöräalustaista konetta. Jokainen kone on eri aliurakoitsijan ja myös kolme kuorma-autoa ovat yhtä lukuun ottamatta aliurakoitsijoiden. Meillä on myös LinnanInfrassa omaa kalustoa, mutta näin keväisin kalustoresurssit on sidottu kunnossapitotöihin. LinnaInfralla on tiettyjen aliurakoitsijoiden kanssa valmiiksi kilpailutetut puitesopimukset. – Niiden ansiosta saamme koneen aika nopeasti tarvittaessa työmaalla. Isommissa urakoissa koneja kuljetustyöt kilpailutamme erikseen, sanoo Hakala. Pehmeä savinen maaperä tuotti rakentamisessa tiettyjä haasteita. Pellon maanrakennus tehtiin suurelta osin talvella, mutta rakentajan kannalta talvi jäi hieman liian lyhyeksi. – Maaperä alkoi pehmentyä aika nopeasti keväällä. Vesijohtoja viemäriputkien alle laitettiin teräksinen geolevy, jotteivät putket painuisi savisessa maassa. Pumppaamoa varten oli kaivettava neljä metrinen pontitettu kaivanto ja perustettava asema teräspaalujen varaan, sanoo Lehto. – Kun pelto on ollut viljelyssä, on sitä salaojitettu. Salaojat olivat täynnä vettä ja kaivutöidenvuoksi rikkoutuneet salaojat aiheuttivat ongelmia kaivantovesien hallinnassa, sanoo Hakala. ? Kiertoliittymää rakennetaan kahden aliurakoitsijan kaivukoneilla. Hyundain 35-tonninen kaivuri on työmaan järein kone. Visamäen katuja vesihuoltosuunnitelmaan sisällytetty monia työvaiheita. Pyöräalustainen kaivinkone on työmaalla “putkitöissä”. Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi Kampuskaarteelle on suunniteltu kevennetty rakenne. Suodatinkankaan päälle asennetaan vaahtolasimursketta, joka on valmistettu kierrätyslasista.
20 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Lepaa 17 -näyttely esittelee laajan kirjon työkoneita ja laitteita viherja piharakentajille sekä puutarhoille. Myös kiinteistönja ympäristönhoidon ammattilaiset löytävät näyttelystä uusia koneita. LEPAA Jorma Yrjölä L epaalla on tuttujen konemerkkien ja maahantuojien lisäksi myös paljon uutta nähtävää kiinteistönja ympäristönhoidon ammattilaisille. Myös maaja viherrakentajille tarkoitettujen koneiden osuus on kasvanut entisestään. Kaivukoneet ja pyöräkuormaajat kattavasti esillä Viherja piharakentamiseen, kiinteistönhoitoon sekä pienempiin urakoihin tarkoitetut minikaivukoneet n. 1000 kg luokassa sekä keskija pienikokoiset pyöräkuormaajat ovat yhä näkyvämmin esillä tämän vuoden Lepaanäyttelyssä. RealMachinery esittelee Bobcat-kuormaajat, -minikaivukoneet, -kurottajat ja -työlaitteet, saksalaiset Mecalac-pyöräkuormaajat, MultiOne-pienkuormaajat ja -työlaitteet sekä Ammannjyrät. Edeco Tools esittelee uusia Wacker Neuson 25 ja 28 malleja. KH-Koneet tuo Kramerkuormaajat, Yanmar-kaivinkoneet ja kiinteistötraktorit, Gehlkuormaajat ja Grillo-ympäristökoneet. Wihuri esittelee Cat-maarakennuskoneet ja Cat Rental Storen vuokrauspalvelun. Minikone Oy esittelee kaivinkoneita 1–10 tn. sekä vuokrauspalvelua. Rotatorilla on koeajossa Hitachi-kaivukoneet sekä Bomag-radio-ohjattavat jyrät. Mateko tuo JCBmaanrakennuskoneet, Chicago Pneumaticja Giant-lisälaitteet. Kiinteistönhoitokoneet ja lisälaitteet Wihuri esittelee Wille ympäristönhoitokoneet ja työlaitteet neljälle vuodenajalle. Lännen Tractors tuo Lännen-monitoimikoneet, tuottavat ja ympäristöystävälliset Lännenja Lundbergmonitoimikoneet. Lai-Mun osasTyökoneita maaja viherrakentajille, puutarhoille sekä ympäristön ja kiinteistönhoitoon Alan suurnäyttely Lepaalla 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 21 tolla on esillä LM Trac -kiinteistönhoitokoneet. Konevel-osastolta löytyy laitteita kiinteistönhoitoon ja viherrakentamiseen. Imulakaisukoneet ovat esillä Rotatorin ja Berner/Koneet osastoilla. Nilfisk esittelee kiinteistöhoitokoneista kaksi uutuusmallia ja monitoimikoneita viherhoitoon, imulakaisuun sekä talvikäyttöön. Wihurin osastolta löytyy Schmidtlakaisukoneet. Snowek esittelee uutuudet talvikunnossapitoon sekä ympärivuotiseen kiinteistönhoitoon. J-Trading näyttää Bucherja Beamimulakaisuajoneuvot sekä Holder-monitoimikoneet. Suomen oloihin soveltuvia laitteita esittelee HK-Kone, mm. TOP-sieppariaurat, -heittosiipilumikauhat, -U-aura, -kauhaharjat, -lehti-imuri, -lehtipuhallin. Lametal esittelee Starktyölaitteita pyöräkuormaajiin, kiinteistönhoitokoneisiin, traktoreihin ja kaivukoneisiin. Esillä myös lumityöja harjalaitteet sekä peräkärryt ja kaivuukauhat. Autot ja niihin asennettavat lisälaitteet Autoon asennettavat kiinteistön ja tienhoitolaitteet ovat hyvin esillä Lepaalla. Ficonin osastolla on avolava-autoihin soveltuvien tienja kiinteistönhoidon lisälaitteiden lisäksi myös Toyotan ammattiajoneuvot. Oy Hilltip Ab:n uutuudet syksyn ja talven töihin ovat hiekoituspäiväkirja hiekoittimien ja lumiaurojen seurantaan sekä Snowstriker-alueaura kuorma-autoille. Isuzu Motor Finland esittelee täysin uuden Isuzu D-Max -pickupin. Iveco esittelee pakettija kuorma-autoja ammattikäyttöön. Soukkiolla on esillä mönkijällä vedettävä tielana. JPT Jaskari tuo esille Serco tieja infranhoitolaitteet, Vilhoja Valter-hiekoittimet sekä Aaro-pesulaitteet ja Kerttu-lanat. Pienkuormaimet ja jyrsimet Viherrakentajille Several esittelee uuden liukuohjattavan monitoimikoneen ja lisäksi hakkurit, kantojyrsimet ja liukuohjattava monitoimikone, merkkeinä mm. Vermeer, Belle, Cedima ja Kiverco. Hassinen Veljekset näyttää Havel-kantojyrsimet. Norcar esittelee nimellään pienkuormaimet ja -työlaitteet. Hyväkone esittelee Giant-pienja -pyöräkuormaimet työlaitteineen, Fsi-kantojyrsimet, Camion-työlaitteet, Agrimaster-pien17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
22 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi narmurskaimet. Avant Tecno esittelee pienkuormaajat eri moottorivaihtoehoilla: diesel, bensiini, sähkö ja nestekaasu. Näytillä on erilaisia viherrakentajan ja kiinteistönhoidon työlaitteita sekä Leguan-henkilönostimet. Työnäytöksiä ja koneparaati Yhä useammalla osastolla tai niiden läheisyydessä on työnäytöksiä ja mahdollisuus koneiden kokeiluun puistoympäristössä. Bobcat kaivautuu taas syvälle Lepaan saveen RealMachineryn osastolla. Rotatorin osastolla luvassa minikaivukoneiden koeajoa ja lakaisunäytös. Kantojyrsintää kaivinkoneella lupaa Hassinen Veljekset. NH-Koneet esittelevät myös erikoiskoneita toiminnassa. Myös klapikoneet ja tukkivannesahat näet käytössä. Aina suuren huomion saavassa Koneparaatissa näytteilleasettajat esittelevät uutuuksiaan jokaisen näyttelypäivänä. ? KONEITA JA LAITTEITA Avant Tecno Oy ..................U68 Berner Oy Koneet .............U112 Betonikoneet.com .................U4 Cernos Oy ........................U114 Edeco Tools Oy ..................U64 Fatgad Oy ...........................U23 Ficon Oy ...........................U118 Geos OM-Tekniikka Oy .....U134 Hansa-Machines ...................U9 Hassinen Veljekset Oy ..........U7 Hautala Service Oy ...............U1 Hilltip ...................................U56 HK-Kone Oy .....................U113 Husqvarna Oy Ab .............U139 Hyväkone Oy ....................U143 Isuzu Motor Finland Oy ....U152 Iveco Finland Oy .................U24 J-Trading Oy Ab ...................U57 JPT Jaskari Oy/Serco .......U141 KH-Koneet Oy ....................U63 Konekesko Oy ....................U55 Konevel Oy .........................U25 Lai-Mu Oy Ab ........................U2 Lametal Oy/Stark-työlait .....U27 Lännen Tractors Oy ............U16 Mateko Oy .............................U8 Minikone Oy ........................U20 Nilfisk Oy ............................U67 Norcar Oy Ab ......................U69 RealMachinery Oy ..............U14 Rotator Oy ..........................U12 Several Oy ..........................U72 Snowek Oy .........................U70 Soukkio Oy .......................U145 Toyota Auto Finland Oy ....U118 Turun Konekeskus Oy ........U15 Wihuri Oy Tekninen Kauppa U51 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 23 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen Hassinen Veljekset Oy | Havelintie 1 | 82900 Ilomantsi +358 400 294 901 | sales@havel.fi | havel.fi K A N T O JY R S IN L1 6 3300€ +ALV . U U T U U S ! LEPAA OSASTO U7. TERVETULOA!
24 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 1 162 110 112 95 SI SÄ H A LL I B SISÄÄNKÄYNTI NÄYTTELYTOIMISTO 142 VIINITILA MUSEO VOHVARIKAHVILA RUOKALA RIKALASALI PYTTÄRI PISTE BAROKKIPUISTO TUULIMYLLY TAIMIMYYNTI JA -NEUVONTA VANHA KAPPELI JA HAUTAUSMAA VIHANNESNÄYTEMAA ENSIAPU KIVIKKONÄYTEMAA LEPAAN VIRTA 140 144 29 OMENATARHA 67 LASTEN LEIKKIPAIKKA 93 UIMARANTA 1 1 Berner Koneet Novarbo Biolan Ekoasuminen Hankkija Kasvihuone Es-An KASVIHUONE HK-kone Marja-Suomen Taimituotanto Esvi Agritek SGN Konekesko Wihuri Oy Tekn.kauppa Kuitulinja Hilltip Forestum Auranmaan henk.palv Ficon 6 143 97 78 J-Trading Avagro Viljelijän Berner 800 m 139 126 114 Hankkija Interbella 136 68 INVAWC Cernos SI SÄ H A LL I C Finartmen OTTO+ ARVAT+ GRILLI Hyväkone 63 NH-Koneet Yläkuu Koivukauha KH-Koneet Smart Import 127 77 68 39 38 28 60 51 PÄÄRAKENNUS FLEUROSELECTKESÄKUKAT OMENATARHA MARJATARHA LEPAA 2017 Hortex Nil sk KONEPARAATI 2 73 IN VA PA RK K I N Ä YT TE IL LE A SE TT A JI EN PA IK O IT U S 155 KAIVUNÄYTÖS1 Hautala Service Avant Tecno RealMachinery RUOHON LEIKKUUNÄYTÖS 121 Neko Lännen Tractors 100 Fenno Steel 14 13 16 29 31 15 Hansa Machines Citykone ? 128 129 131 133135 130 132 134 137 138 Imuripiste LEPAAN KARTANO -RAVINTOLA 4 Jarvenkyla Koivukunnas Agro Master 8 11 9 10 12 25 26 27 32 33 35 37 46 Lai-Mu 161 156 10 20 30 40 50 100 150 m Geos OMtekniikka Husqvarna + BioExpert Lucchini Hankkija IPF-Tekniikka 56 KESÄKUKKIEN NÄYTEMAA Stora Enso Pack. Lepaan Osaajat 149 Stark Lametal 146 81 85 57 59 96 Peltosirkun tila 119 Konevel Edeco Tools 70 Kone työlehti Wihuri NHkoneet 74 117 101 102 103 113 159 157 98 99 Farmikko Hämeen Hansakauppiaat A. Ganchev Logosol Landtek Betonikoneet RUOHONLEIKKURIKOEAJO Norcar 5 44 48 49 52 72 82 106 109 115 116 118 120 123 124 125 93 24 Iveco 151 154 150 Soukkio Fin Door Loimaan turve ja humus SNT Viitanen PUUTARHAMogul SISÄHALLI A Hassinen veljekset PTM Trans LAKAISUNÄYTÖSTurun Konekeskus Hanska Heikki Rotator Minikone 71 160 OLUTJA VIINITELTTA 62 Husqvarna 139 Tommolan Tila 69 DS Smith Laatukattila 87 Scanline Pro Door Puunkaatopalvelu O&L Andreas Stihl Hutek 40 41 42 47 50 51 55 60 64 65 66 83 89 92 94 104 105 107 108 111 145 91 Wihuri Proviter MarjaSuomen ltk.palv. Veikko Raivio Falkberg Jordbruk Lantmän. Aspen OLUTJA VIINITARJOILU Kera group Infraline 20 B. Bergs JPT Jaskari 36 Europeat 90 Falmek Toyota Auto Finland 80 Rak.res. Klemola Snowek 79 Trado tim Polartherm Ento Cube Talhu 141 Aqua Nova Muovijaloste Järvisuomen kiinteistökonsultit 58 84 86 88 75 GRILLI Several Nordica Oils Capio 3 6 7 18 19 22 21 30 34 45 53 54 61 BLOGGAREIDEN RULLAKKOESILLEPANO 76 Mateko Ilkka Lilja Green master 148 153 152 158 Konepaja Isotalo SAHAUSNÄYTÖSNHK-Keskus OLOHUONE KIRJAMYYNTI KAHVILA LAIVALAITURI RUOKALA Viherpalvelu Lumoa Avant Palvelu 23 Fatgad Kristityt viljeijät Isuzu KAHVILA HERNARI TESTAAMO Meramatec Bio4 Piippo Hydraulic 17 Finnmammut Kyrötekniikka Amados Markkinointi ETA Suomi 122 Katinalan liha 43 GOLF PUUKIIPEILYNÄYTÖS RIKKAKASVITORJUNTA KOEALUE SM-LAATIKONKASAUS OHJELMALAVA KAIVUNÄYTÖS NIITTONÄYTÖS
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 25 1 162 110 112 95 SI SÄ H A LL I B SISÄÄNKÄYNTI NÄYTTELYTOIMISTO 142 VIINITILA MUSEO VOHVARIKAHVILA RUOKALA RIKALASALI PYTTÄRI PISTE BAROKKIPUISTO TUULIMYLLY TAIMIMYYNTI JA -NEUVONTA VANHA KAPPELI JA HAUTAUSMAA VIHANNESNÄYTEMAA ENSIAPU KIVIKKONÄYTEMAA LEPAAN VIRTA 140 144 29 OMENATARHA 67 LASTEN LEIKKIPAIKKA 93 UIMARANTA 1 1 Berner Koneet Novarbo Biolan Ekoasuminen Hankkija Kasvihuone Es-An KASVIHUONE HK-kone Marja-Suomen Taimituotanto Esvi Agritek SGN Konekesko Wihuri Oy Tekn.kauppa Kuitulinja Hilltip Forestum Auranmaan henk.palv Ficon 6 143 97 78 J-Trading Avagro Viljelijän Berner 800 m 139 126 114 Hankkija Interbella 136 68 INVAWC Cernos SI SÄ H A LL I C Finartmen OTTO+ ARVAT+ GRILLI Hyväkone 63 NH-Koneet Yläkuu Koivukauha KH-Koneet Smart Import 127 77 68 39 38 28 60 51 PÄÄRAKENNUS FLEUROSELECTKESÄKUKAT OMENATARHA MARJATARHA LEPAA 2017 Hortex Nil sk KONEPARAATI 2 73 IN VA PA RK K I N Ä YT TE IL LE A SE TT A JI EN PA IK O IT U S 155 KAIVUNÄYTÖS1 Hautala Service Avant Tecno RealMachinery RUOHON LEIKKUUNÄYTÖS 121 Neko Lännen Tractors 100 Fenno Steel 14 13 16 29 31 15 Hansa Machines Citykone ? 128 129 131 133135 130 132 134 137 138 Imuripiste LEPAAN KARTANO -RAVINTOLA 4 Jarvenkyla Koivukunnas Agro Master 8 11 9 10 12 25 26 27 32 33 35 37 46 Lai-Mu 161 156 10 20 30 40 50 100 150 m Geos OMtekniikka Husqvarna + BioExpert Lucchini Hankkija IPF-Tekniikka 56 KESÄKUKKIEN NÄYTEMAA Stora Enso Pack. Lepaan Osaajat 149 Stark Lametal 146 81 85 57 59 96 Peltosirkun tila 119 Konevel Edeco Tools 70 Kone työlehti Wihuri NHkoneet 74 117 101 102 103 113 159 157 98 99 Farmikko Hämeen Hansakauppiaat A. Ganchev Logosol Landtek Betonikoneet RUOHONLEIKKURIKOEAJO Norcar 5 44 48 49 52 72 82 106 109 115 116 118 120 123 124 125 93 24 Iveco 151 154 150 Soukkio Fin Door Loimaan turve ja humus SNT Viitanen PUUTARHAMogul SISÄHALLI A Hassinen veljekset PTM Trans LAKAISUNÄYTÖSTurun Konekeskus Hanska Heikki Rotator Minikone 71 160 OLUTJA VIINITELTTA 62 Husqvarna 139 Tommolan Tila 69 DS Smith Laatukattila 87 Scanline Pro Door Puunkaatopalvelu O&L Andreas Stihl Hutek 40 41 42 47 50 51 55 60 64 65 66 83 89 92 94 104 105 107 108 111 145 91 Wihuri Proviter MarjaSuomen ltk.palv. Veikko Raivio Falkberg Jordbruk Lantmän. Aspen OLUTJA VIINITARJOILU Kera group Infraline 20 B. Bergs JPT Jaskari 36 Europeat 90 Falmek Toyota Auto Finland 80 Rak.res. Klemola Snowek 79 Trado tim Polartherm Ento Cube Talhu 141 Aqua Nova Muovijaloste Järvisuomen kiinteistökonsultit 58 84 86 88 75 GRILLI Several Nordica Oils Capio 3 6 7 18 19 22 21 30 34 45 53 54 61 BLOGGAREIDEN RULLAKKOESILLEPANO 76 Mateko Ilkka Lilja Green master 148 153 152 158 Konepaja Isotalo SAHAUSNÄYTÖSNHK-Keskus OLOHUONE KIRJAMYYNTI KAHVILA LAIVALAITURI RUOKALA Viherpalvelu Lumoa Avant Palvelu 23 Fatgad Kristityt viljeijät Isuzu KAHVILA HERNARI TESTAAMO Meramatec Bio4 Piippo Hydraulic 17 Finnmammut Kyrötekniikka Amados Markkinointi ETA Suomi 122 Katinalan liha 43 GOLF PUUKIIPEILYNÄYTÖS RIKKAKASVITORJUNTA KOEALUE SM-LAATIKONKASAUS OHJELMALAVA KAIVUNÄYTÖS NIITTONÄYTÖS
26 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 EPAA 13.–15. elokuuta 2015, Hattula .fi Tarhurin vapaapäivä – ryhmäkasvien näyttely ja äänestys Päiväkirjamerkintöjä-taidenäyttely Pienoismallinäyttely Hetken kauneus – kasvimandaloita torstaina 17.8. klo 11–15. Kokedamapaja, sammalta ja kasveja perjantaina 18.8. klo 11–15. Kasvisgrillaus perjantaina 18.8. klo 10–15. Puutarha&kauppa-lehti 20 vuotta perjantaina 18.8 klo 15.00 eteenpäin. Kaikki tervetuloa mukaan! B-hallissa tapahtuu Ohjelmaa koko alueella • Avant Tecno Oy – Monitoimikone, kantojyrsin ja kauko-ohjattava kaivuri U68 • Andreas Stihl Oy – Robottiruohonleikkuri toiminnassa U159 • Avantpalvelu Oy – Kone töissä nurmikon ja maan parissa U74 • Hassinen Veljekset Oy – Kantojyrsintää kaivinkoneelle U7 • Husqvarna Oy Ab – Robottiruohonleikkuri toiminnassa U139 • NH-Koneet Oy – Erikoiskoneet toiminnassa U82 • Finnmammut Oy – Lasco-maaporat U17 • Konevel Oy – Rikkakasvien torjunta kuumalla vedellä U25 • Puunkaatopalvelu O&L Oy – Koivun hoitoleikkaus, puukiipeily ja moottorisahan huolto U39 • Siirtonurmikkotuotanto Viitanen Oy – Siirtonurmen asennusta U140 • RealMachinery Oy – Bobcat-tehtaan demokuski näyttää taitojaan U14 • Rotator Oy – Minikaivukoneiden koeajoa ja lakaisunäytös U12 • HAMK/HAMI Lepaa – Some haltuun -työpaja B27 • Hautala Service Oy – Akkukäyttöiset työvälineet ja puunveistoa U1 • Proviter – Akkukäyttöisten työvälineiden esittelyä U78 • Finartmen Oy – Keittiön vihannesleikkuri käytännössä U59 • Haygrove/Peltosirkun tila – Lähikasvisten myyntiä U161 • Agromaster Oy – Klapikone toiminnassa U13 • Falkberg Jordbruk Oy Ab – Tukkivannesaha toiminnassa U47 • Logosol AB – Sahalaitos ja höylä toiminnassa U48 • Rakennusrestaurointi K. Klemola – Hirsitöiden tekoa U85 • Several Oy – Hakettimet toiminnassa U72 • EntoCube Oy – Hyönteisravinto ja -kasvatusjärjestelmä U84 • Innovaatiopalv. Koivukunnas – Biohiilen valmistus risuista U66 • Novarbo Oy – Novarbo-teknologian esittely klo 14 U100 • PTM-Puutarha – Ruukutuskone toiminnassa U87 • Puutarha&kauppa-lehti – Rennot 20-vuotisjuhlat pe 18.8. klo 15.00 alkaen B-hallissa. Myös tiimihenkeen pöytälätkää. • Raymond Wesander grillaa kasviksia B-hallin kupeessa pe 18.8. klo 10–15. • Ilkka Lilja Oy – Sääasemat toiminnassa U132 • Viljelijän Berner – Sirkushuveja ja mocktaileja U123 Lepalla moni laite pääsee tositoimiin, sillä oppilaitoksen ympäristössä riittää käytännön olosuhteita vastaavaa niin nurmi-, sorakuin asfalttipintaakin esittelyyn ja kokeiluun. Koneiden kovimmat Koneparaatissa Koneparaati on seurattu ja suosittu ohjelmanumero, ja syyn ymmärtää: kaikki kärkikaartilaset ovat koolla yhdessä paikassa. Koneparaatissa on laaja valikoima uutuuksia, joissa on selviä parannuksia edellisiin ja vastaaviin laitteisiin. Mikä mukavinta, oleellisen tiedon laitteista saat helposti, sillä koneparaati juonnetaan. Juontaja toimii Sami Kiema. Koneparaati järjestetään joka päivä klo 11 ja 15 keskellä näyttelyaluetta. Kesto noin puoli tuntia. Osastoilla riittää työnäytöksiä Tule juhlimaan Kalustoa ammattilaiselle Kasvikset käyttöön Sinuiksi somen kanssa Kätevät akkukäyttöiset Sahat laulamaan Teknologiaa tarpeeseen Perusasiat kuntoon EPAA 13.–15. elokuuta 2015, Hattula .fi Muutokset näyttelyohjelmiin mahdollisia. Ilmaisilla opastetuilla kierroksilla kuulet ja voit kysellä kaiken mahdollisen itseäsi kiinnostavasta aihepiiristä. Kierroksille ei tarvitse ilmoittautua. Ryhmäkasvikierros sisältää joka vuosi uutta tietoa, kiitos vaihtuvien lajien, lajikkeiden ja säiden. Lepaa on ollut siemenlisättävien kukkien kansainvälisen testausja arvostelujärjestelmä Fleuroselectin testauspaikkana Suomesta vuosia. Näitäkin tuloksia nähdään kierroksella. Kesäkukkaistutuksiin tutustutaan joka päivä klo 11.30. Lähtö Päärakennuksen ja ruohonajopaikan viereiseltä kukkanäytemaalta. Näyttelyalueen oppilaitoksissa tehdään paljon yhteistyötä yritysten ja eri tahojen kanssa. Vihertutkimuskierroksella tutustutaan muun muassa kasvillisuuden ja kasvukerroksen merkitykseen huleveden hallinnassa, viherkattoihin, katekokeisiin ja kiveyksen saumauskokeisiin. Viheralan tutkimuskierros järjestetään torstaina 17.8. klo 12.30. Lähtö ruokalan edustalta. Vihannesnäytemaan paikka ja lajikkeet ovat taas uudet näytemaan siirryttyä tuulimyllyn taakse. Näytemaalla pääset tutustumaan muun muassa salaatteihin. Vihannesnäytemaahan tutustuminen joka päivä klo 13.00. Lähtö tuulimyllyltä. Resurssitehokas vihannestuoto eli ReVi-hankkeessa parannetaan kotimaisen avomaanvihannestuotannon resurssitehokkuutta ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia tehostamalla ravinnehuoltoa, kehittämällä tilojen käyttämiä viljelykiertoja ja vähentämällä vihannesten varastohävikkiä. Lepaalla tutustutaan hankkeen viherkesantokasveihin. Viherkesantokasveihin tutustuminen torstaina ja perjantaina klo 14.30. Lähtö näyttelytoimistolta. Taimisto on monelle tärkeä kohde, johon pääsee tänä vuonna tutustumaan myös opastetusti. Kasvivalikoimaan tutustuminen helpottaa myös kotiinviemisten ostoa. Taimistolla myös neuvontaa. Taimiston opastettu kierros joka päivä klo 14.00. Lähtö taimistolta. Tuotantotilakierros Viinitilalla on harvinaista herkkua: miten viininvalmistus tapahtuu ja miltä tuotantotiloissa näyttää. Samalla kannattaa poiketa ostoksilla Viinitilalla, jossa on nykyisin myös pienimuotoista elintarvikemyyntiä. Tuotantotilakierros päivittäin klo 15.00. Lähtö Viinitilan myymälän aulasta. Joka päivä ohjelmaa B-hallin ohjelmalavalla Päiväkohtainen ohjelma www.lepaa.fi > ohjelma sekä Facebookista > lepaanayttely Tietyn päivän tärpit? Opi ja kysy opastetuilla kierroksilla Koneiden kovimmat Koneparaatissa Akkukäyttöisten työvälineiden edut, Proviter Oy to 12.00, pe 13.00 ja la 12.00 ArvoBio-projektin innovaatiopalkinnon julkistaminen, Maritta Kymäläinen / HAMK to 13.30 Biohiili kasvualustassa, Pajupojat Oy to 12.30, pe 12.00 ja la 11.30 Kuun vaikutus puutarhatöissä, Yläkuu / Anne Pöyhönen to 11.30, pe 13.30 ja la 12.30 Kasvimandalat, Linda Luoma to 13.15 Kokedamat, Silja Roos pe 11.45 Näyttelyn Huippuosaston haastattelu, Marianna Soini / Puutarha&kauppa pe 11.15 Puutarha-alan perinneyhdistyksen perustaminen, Timo Taulavuori / Puutarhaliitto pe 14.00 Puutarha&kauppa-lehti 20 vuotta -juhlat, Puutarha&kauppa-lehden toimitus pe 15.00 Somevinkit, HAMK to 14.00, pe 11.30 ja la 13.00 Top 10 -kohdetta näyttelyalueella, Pekka Markkula la 11.00 Top 10 -näyttelyuutuutta, Pekka Markkula to 11.00 ja pe 11.00 Vuoden vihanneksen 2018 julkistaminen, Timo Taulavuori /Kotimaiset Kasvikset ry to 13.00 Kirjamyynnin löydät matkalta tuulimyllylle rakennuksesta, johon ei aikaisemmin Testaa tai kisaa! J-Trading tuo Lepaalle patentoidun, maailman ainoan täysin jousitetun Ferris-ruohonleikkurin, jossa jousituksen liikkeistä huolimatta leikkuukorkeus pysyy aina asetettuna. Valitse rata sen mukaan, haluatko kokeilla uutuutta vai osallistua taitoajon SMkilpailun. Koeajomahdollisuus koko päivän, taitoajokisa päivittäin kello 12, 13 ja 14. Radat löydät Päärakennuksen viereiseltä nurmikolta. Kirjamyynti Olohuoneella ole päässyt näyttelyn aikaan. Tule täydentämään kirjavarastosi ammattija harrastajakirjojen uutuuksilla. Kirjamyynnin yhteydessä myös kahvila. Katso sijainti kartasta. Ohjelmalavan löydät tänä vuonna B-hallista kukkaloiston keskeltä Tarhurin vapaapäivä -kokonaisuuden vierestä. Samassa tilassa on myös kahvila, taidenäyttely ja pienoismalliesittely. Ohjelma Päivä ja kellonaika 26 KONETYÖ-LEHTI 5/2017
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 27 EPAA 13.–15. elokuuta 2015, Hattula .fi Tarhurin vapaapäivä – ryhmäkasvien näyttely ja äänestys Päiväkirjamerkintöjä-taidenäyttely Pienoismallinäyttely Hetken kauneus – kasvimandaloita torstaina 17.8. klo 11–15. Kokedamapaja, sammalta ja kasveja perjantaina 18.8. klo 11–15. Kasvisgrillaus perjantaina 18.8. klo 10–15. Puutarha&kauppa-lehti 20 vuotta perjantaina 18.8 klo 15.00 eteenpäin. Kaikki tervetuloa mukaan! B-hallissa tapahtuu Ohjelmaa koko alueella • Avant Tecno Oy – Monitoimikone, kantojyrsin ja kauko-ohjattava kaivuri U68 • Andreas Stihl Oy – Robottiruohonleikkuri toiminnassa U159 • Avantpalvelu Oy – Kone töissä nurmikon ja maan parissa U74 • Hassinen Veljekset Oy – Kantojyrsintää kaivinkoneelle U7 • Husqvarna Oy Ab – Robottiruohonleikkuri toiminnassa U139 • NH-Koneet Oy – Erikoiskoneet toiminnassa U82 • Finnmammut Oy – Lasco-maaporat U17 • Konevel Oy – Rikkakasvien torjunta kuumalla vedellä U25 • Puunkaatopalvelu O&L Oy – Koivun hoitoleikkaus, puukiipeily ja moottorisahan huolto U39 • Siirtonurmikkotuotanto Viitanen Oy – Siirtonurmen asennusta U140 • RealMachinery Oy – Bobcat-tehtaan demokuski näyttää taitojaan U14 • Rotator Oy – Minikaivukoneiden koeajoa ja lakaisunäytös U12 • HAMK/HAMI Lepaa – Some haltuun -työpaja B27 • Hautala Service Oy – Akkukäyttöiset työvälineet ja puunveistoa U1 • Proviter – Akkukäyttöisten työvälineiden esittelyä U78 • Finartmen Oy – Keittiön vihannesleikkuri käytännössä U59 • Haygrove/Peltosirkun tila – Lähikasvisten myyntiä U161 • Agromaster Oy – Klapikone toiminnassa U13 • Falkberg Jordbruk Oy Ab – Tukkivannesaha toiminnassa U47 • Logosol AB – Sahalaitos ja höylä toiminnassa U48 • Rakennusrestaurointi K. Klemola – Hirsitöiden tekoa U85 • Several Oy – Hakettimet toiminnassa U72 • EntoCube Oy – Hyönteisravinto ja -kasvatusjärjestelmä U84 • Innovaatiopalv. Koivukunnas – Biohiilen valmistus risuista U66 • Novarbo Oy – Novarbo-teknologian esittely klo 14 U100 • PTM-Puutarha – Ruukutuskone toiminnassa U87 • Puutarha&kauppa-lehti – Rennot 20-vuotisjuhlat pe 18.8. klo 15.00 alkaen B-hallissa. Myös tiimihenkeen pöytälätkää. • Raymond Wesander grillaa kasviksia B-hallin kupeessa pe 18.8. klo 10–15. • Ilkka Lilja Oy – Sääasemat toiminnassa U132 • Viljelijän Berner – Sirkushuveja ja mocktaileja U123 Lepalla moni laite pääsee tositoimiin, sillä oppilaitoksen ympäristössä riittää käytännön olosuhteita vastaavaa niin nurmi-, sorakuin asfalttipintaakin esittelyyn ja kokeiluun. Koneiden kovimmat Koneparaatissa Koneparaati on seurattu ja suosittu ohjelmanumero, ja syyn ymmärtää: kaikki kärkikaartilaset ovat koolla yhdessä paikassa. Koneparaatissa on laaja valikoima uutuuksia, joissa on selviä parannuksia edellisiin ja vastaaviin laitteisiin. Mikä mukavinta, oleellisen tiedon laitteista saat helposti, sillä koneparaati juonnetaan. Juontaja toimii Sami Kiema. Koneparaati järjestetään joka päivä klo 11 ja 15 keskellä näyttelyaluetta. Kesto noin puoli tuntia. Osastoilla riittää työnäytöksiä Tule juhlimaan Kalustoa ammattilaiselle Kasvikset käyttöön Sinuiksi somen kanssa Kätevät akkukäyttöiset Sahat laulamaan Teknologiaa tarpeeseen Perusasiat kuntoon EPAA 13.–15. elokuuta 2015, Hattula .fi Muutokset näyttelyohjelmiin mahdollisia. Ilmaisilla opastetuilla kierroksilla kuulet ja voit kysellä kaiken mahdollisen itseäsi kiinnostavasta aihepiiristä. Kierroksille ei tarvitse ilmoittautua. Ryhmäkasvikierros sisältää joka vuosi uutta tietoa, kiitos vaihtuvien lajien, lajikkeiden ja säiden. Lepaa on ollut siemenlisättävien kukkien kansainvälisen testausja arvostelujärjestelmä Fleuroselectin testauspaikkana Suomesta vuosia. Näitäkin tuloksia nähdään kierroksella. Kesäkukkaistutuksiin tutustutaan joka päivä klo 11.30. Lähtö Päärakennuksen ja ruohonajopaikan viereiseltä kukkanäytemaalta. Näyttelyalueen oppilaitoksissa tehdään paljon yhteistyötä yritysten ja eri tahojen kanssa. Vihertutkimuskierroksella tutustutaan muun muassa kasvillisuuden ja kasvukerroksen merkitykseen huleveden hallinnassa, viherkattoihin, katekokeisiin ja kiveyksen saumauskokeisiin. Viheralan tutkimuskierros järjestetään torstaina 17.8. klo 12.30. Lähtö ruokalan edustalta. Vihannesnäytemaan paikka ja lajikkeet ovat taas uudet näytemaan siirryttyä tuulimyllyn taakse. Näytemaalla pääset tutustumaan muun muassa salaatteihin. Vihannesnäytemaahan tutustuminen joka päivä klo 13.00. Lähtö tuulimyllyltä. Resurssitehokas vihannestuoto eli ReVi-hankkeessa parannetaan kotimaisen avomaanvihannestuotannon resurssitehokkuutta ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia tehostamalla ravinnehuoltoa, kehittämällä tilojen käyttämiä viljelykiertoja ja vähentämällä vihannesten varastohävikkiä. Lepaalla tutustutaan hankkeen viherkesantokasveihin. Viherkesantokasveihin tutustuminen torstaina ja perjantaina klo 14.30. Lähtö näyttelytoimistolta. Taimisto on monelle tärkeä kohde, johon pääsee tänä vuonna tutustumaan myös opastetusti. Kasvivalikoimaan tutustuminen helpottaa myös kotiinviemisten ostoa. Taimistolla myös neuvontaa. Taimiston opastettu kierros joka päivä klo 14.00. Lähtö taimistolta. Tuotantotilakierros Viinitilalla on harvinaista herkkua: miten viininvalmistus tapahtuu ja miltä tuotantotiloissa näyttää. Samalla kannattaa poiketa ostoksilla Viinitilalla, jossa on nykyisin myös pienimuotoista elintarvikemyyntiä. Tuotantotilakierros päivittäin klo 15.00. Lähtö Viinitilan myymälän aulasta. Joka päivä ohjelmaa B-hallin ohjelmalavalla Päiväkohtainen ohjelma www.lepaa.fi > ohjelma sekä Facebookista > lepaanayttely Tietyn päivän tärpit? Opi ja kysy opastetuilla kierroksilla Koneiden kovimmat Koneparaatissa Akkukäyttöisten työvälineiden edut, Proviter Oy to 12.00, pe 13.00 ja la 12.00 ArvoBio-projektin innovaatiopalkinnon julkistaminen, Maritta Kymäläinen / HAMK to 13.30 Biohiili kasvualustassa, Pajupojat Oy to 12.30, pe 12.00 ja la 11.30 Kuun vaikutus puutarhatöissä, Yläkuu / Anne Pöyhönen to 11.30, pe 13.30 ja la 12.30 Kasvimandalat, Linda Luoma to 13.15 Kokedamat, Silja Roos pe 11.45 Näyttelyn Huippuosaston haastattelu, Marianna Soini / Puutarha&kauppa pe 11.15 Puutarha-alan perinneyhdistyksen perustaminen, Timo Taulavuori / Puutarhaliitto pe 14.00 Puutarha&kauppa-lehti 20 vuotta -juhlat, Puutarha&kauppa-lehden toimitus pe 15.00 Somevinkit, HAMK to 14.00, pe 11.30 ja la 13.00 Top 10 -kohdetta näyttelyalueella, Pekka Markkula la 11.00 Top 10 -näyttelyuutuutta, Pekka Markkula to 11.00 ja pe 11.00 Vuoden vihanneksen 2018 julkistaminen, Timo Taulavuori /Kotimaiset Kasvikset ry to 13.00 Kirjamyynnin löydät matkalta tuulimyllylle rakennuksesta, johon ei aikaisemmin Testaa tai kisaa! J-Trading tuo Lepaalle patentoidun, maailman ainoan täysin jousitetun Ferris-ruohonleikkurin, jossa jousituksen liikkeistä huolimatta leikkuukorkeus pysyy aina asetettuna. Valitse rata sen mukaan, haluatko kokeilla uutuutta vai osallistua taitoajon SMkilpailun. Koeajomahdollisuus koko päivän, taitoajokisa päivittäin kello 12, 13 ja 14. Radat löydät Päärakennuksen viereiseltä nurmikolta. Kirjamyynti Olohuoneella ole päässyt näyttelyn aikaan. Tule täydentämään kirjavarastosi ammattija harrastajakirjojen uutuuksilla. Kirjamyynnin yhteydessä myös kahvila. Katso sijainti kartasta. Ohjelmalavan löydät tänä vuonna B-hallista kukkaloiston keskeltä Tarhurin vapaapäivä -kokonaisuuden vierestä. Samassa tilassa on myös kahvila, taidenäyttely ja pienoismalliesittely. Ohjelma Päivä ja kellonaika KONETYÖ-LEHTI 5/2017 27
28 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi Kaksi uutta Wacker Neuson WL25 ja WL28 pyöräkuormaajaa on tarkoitettu viherrakentajille, kivimiehille ja pihanrakentajille. Niillä hoituu myös pyöräkuormaajille soveltuvat kiinteistönhoitotyöt. VANTAA Jorma Yrjölä W acker Neuson WL25 on 2.3 tn uusi versio kahdella eri puomikorkeudella. Viherrakentajan unelmakone on mahdollisimman pieni ja kevyt. Se on matalalla puomilla varustettu, joka kokoisekseen jaksaa nostaa isojakin kuormia. Pitempipuominen versio taas sopii hyvin esim. maatalousja puutarhatiloille. Wacker Neuson WL28 on järeämpi 2.9 tn kone. Siinä on isompi moottori ja akseli, joilla tehoja löytyy enemmän. Puomi on pidempi ja ulottuvuutta löytyy. Tämä kone sopii hyvin kivimiehille ja pihanrakentajille raskaampaan käyttöön. ? Uudet Wacker Neuson mallit KATTAVA LISÄLAITEVALIKOIMA WL25 JA WL28 MALLIT TARJOAVAT VOIMAA JA KETTERYYTTÄ VIHERRAKENTAJILLE JA MYÖS KIINTEISTÖNHOITOON
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 29 Nyt käytössä myös TÖRMÄYSVAIMENNIN! 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi Hilltip IceStriker TM Monitoimilevitin, GPS-ohjaimella ja HTrack TM hiekoituspäiväkirjalla (uutuus) Oy Hilltip Ab Pukkisaarentie 6 68600 Pietarsaari www.hilltip.com info@hilltip.com 0505983026 Hilltip tuotteet valmistettu Suomessa! UUTUUS Hilltip SnowStriker TM Kevyet nivelaurat ja alueaurat pick-upeille, traktoreille, kuormaajille ja kuorma-autoille
30 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 KULJETUS Hiekoituspäiväkirja hiekoittimien ja lumiaurojen seurantaan sekä Snowstriker-alueaura kuorma-autoille ovat Oy Hilltip Ab:n uutuudet syksyn ja talven töihin. LEPAA Jorma Yrjölä K orkealuokkaisiin tuotteisiin panostava Oy Hilltip Ab valmistaa ja myy pääasiassa pick-up-autoihin teiden kunnossapitoon lisälaitteita, jotka on suunniteltu Skandinavian ja Euroopan markkinoille. Nykyisin kaikki myymämme laitteet ovat omaa suomalaista tuotantoa, kertoi myyntipäällikkö Frank Mäenpää. HTrack hiekoittimien ja lumiaurojen seuranta Uusi HillTip HTrack -järjestelmä on yhteensopiva kaikkien IceStriker-, SprayStriker-levittimien ja SnowStriker-aura mallien kanssa. Uuden seurantaohjelmiston avulla käyttäjä voi seurata ja hallita verkossa kaikkia hiekoittaja ja lumiauroja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. HTrack-Hiekoituspäiväkirjan käyttö on helppoa. Yhdistä HillTip HTrackUSB-modeemi ohjaimeen, kirjaudu HTrack-tilillesi tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Sitten vain valitse ajoneuvot ja aloita seuranta, selvittää Mäenpää. Snowstriker alueaura kuorma-autoille Uusin jäsen HillTip SnowStriker-tuotesarjassamme on nostolaitteella varustettu SML-lumiaura, joka on suunniteltu kuorma-autoihin ja kunnallisteknisiin koneisiin, Mäenpää kertoo auran käyttökohteista.. Lumiaura on tuotevalikoimamme levein aura, jolla on samat loistavat ominaisuudet kuin muillakin SnowStriker-tuotteilla. Tämä aura vie tuottavuuden aivan uudelle tasolle talvea vastaan taistelussa, lupaa Mäenpää. Aura on suunniteltu hyvin, ja valmistettu korkealaatuisista materiaaleista suomen olosuhteisiin sopivaksi. Auran rakenne on valmistettu suurlujuus teräksestä, joka on kestävän ja samalla kevyen auran ratkaiseva tekijä. Kaarevassa, jauhemaalatussa aurassa on säädettävä kaksiosainen kulutusterä, joka on saatavana polyuretaanista tai HARDOX terä. ? Ratkaisuja teiden ja kiinteistöjen kunnossapitoon HillTip-uutuudet esittelyssä HTrack uuden seurantaohjelmiston avulla hiekoittimien ja lumiaurojen seuranta on helppoa. Käyttäjä voi seurata ja hallita verkossa kaikkia hiekoittaja ja lumiauroja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. HillTip SnowStriker-tuotesarjan uusin tuote on nostolaitteella varustettu SML-lumiaura, joka on suunniteltu kuorma-autoihin ja kunnallisteknisiin koneisiin. 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 31 Yhteistyössä maailman johtavan rototilttivalmistajan Engconin kanssa, Leica Geosystems on kehittänyt automaattisen kallistustoiminnon, iXE CoPilot. A utomaattisen kallistustoiminnon saa, kun käytössä on 3D-koneohjausjärjestelmä, DC2-ohjausjärjestelmä, sekä ePS (engcon Positioning System). Automaattinen kallistustoiminto Leica iXE CoPilot yhdistää Engconin rototilttien kanssa kaksi maailmanluokan parasta osaajaa, kun kyse on kaivukoneiden tehokkuuden parantamisesta, kertoo Nick Guadagnoli. Hän vastaa tuoteohjelmasta Leica Geosystemsin koneohjausosastolla. Yksinkertaistettuna koneohjausjärjestelmä on digitaalinen, 3-ulotteinen malli työkohteesta. Tämä malli näkyy kaivukoneen suurelta näytöltä. Samalta näytöltä kuljettaja näkee myös kauhan asennon, kaivutyötä vaativat kohteet sekä lopullisiin pintoihin vaaditut korkeudet ja kallistukset. Automatisoidut tekniset toiminnot ovat yhä tavallisempia ja valmistajana haluamme myötävaikuttaa työn kannattavuuden parantamiseen, kertoo Fredrik Jonsson, Engcon Groupin kehityspäällikkö. Automaattisen kallistuksen avulla kaivujärjestelmä hoitaa rototiltin kallistuksen automaattisesti. Turvallisuuden takaamiseksi kuljettaja voi milloin tahansa ottaa kallistustoiminnon hallintaansa ja ohjata kallistusta manuaalisesti. ? Engconiin automaattinen kallistustoiminto Leican ohjaamana TYÖKONEET&LISÄLAITTEET
32 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Merlo myös kiinteistönhoitoon Merlo Panoramic P120.10 kurottaja nostaa 12000 kiloa tyveltä kuuteen metriin ja 8000 kiloa 10 metrin nostokorkeuteen. Kone menee Turkuun Pernotrans Oy:lle, telakalle, selvittää Jorma Puhakka. Tähän tulee hydraulisesti leviävät trukkipiikit ja koneessa itsessään on sivusiirto. Tällä pystyy käsittelemään eri näköisiä ja kokoisia taakkoja vähän hankalimmissakin paikoissa. Merlo toimii asiakkaalla myös kiinteistönhoitokoneena. Koneeseen asennetaan hydrauliikan lisälauhdutin, jolla tätä pystytään käyttämään myös harjakoneena ja talvella auraamaan telakka-aluetta alueauralla. Erityisen huomion Rotatorin keväässä saivat Bomag -maantiivistäjät, joille oli varattu oma demoalue pihalta. ? Metsätyö Maanrakennuksen ja tienhoidon tuotteista Metsätyö Oy:llä kertoi Isto-Markus Järvinen (oik.) Meillä on tarjota markkinoiden laajin valikoima kulutusteriä maarakennusalan ja teiden kunnossapidon tarpeisiin. Of-kulutusterät valmistaa Metsätyö Oy:n sisaryhtiö Olofsfors Ab. Tuomme maahan laadukkaita italialaisia Italricambi srl:n valmistamia kaivinkynsiä sekä Sandvik tienhoitotuotteita. X-tapp-kartiotappi on nopea ja varma ratkaisu väljistyneiden korvakereikien korjaamiseen. Se koostuu tapista, jonka päät ovat kartiomaiset, kahdesta kartiomallisesta paisuntaholkista ja kahdesta kiristyspultista tai -mutterista välilevyineen. ? Dynapac ja Kramer KH-Koneet Oy edustaa nyt Dynapac -tienrakennuskoneita Suomessa ja hoitaa niiden maahantuontia, myyntiä ja jälkimarkkinointia. Maailman johtaviin tierakennuskoneiden valmistajiin kuuluvan Dynapacin tuoteryhmistä tehty sopimus kattaa mm. jyrät, asfaltinlevittimet ja -jyrsimet. Suomeen on tuotu ensimmäisen sähkökäyttöisen Kramer 5055e:n. Se on toiminnoiltaan tasavertainen polttomoottorisen vastaavan merkkisen koneen kanssa. Kramer 5055e on myös hiljainen työkone. ? TYÖKONEET&LISÄLAITTEET
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 33 Oy engcon Finland Kauppatie 25-27, 65610 Mustasaari Puh 06-3222 815 | Mail finland@engcon.fi | Web finland.engcon.com | www.facebook.com/engconfi ENGCON ASETTAA Suurvirtausläpivienti (ECHF) 120 l/min; Vakiona EC214, EC219, EC226 ja EC30 tilteissä. Keskusvoitelu; Vakiona (ei EC02B/EC30) . Pyöritysanturi (ePS); Saatavana kaikkiin engconin ohjausjärjestelmiin. UUDEN STANDARDIN Kiho on alansa johtava automatisoitujen tiedonkeräyspalvelujen tuottaja. Kihon kaikki palvelut toimivat myös mobiilisti. ? AJONEUVOPAIKANNUS 21 MOBIILI TYÖNHALLINTA www.kiho.fi jari@kiho.fi 045 131 8462 RENGASPAINEVALVONTA ? TAVATAAN MAXPOSSA Betonikoneet uusi laattajyrä Packlite Rolpav 211 sopii kumitelansa ansiosta pihaja luonnonkivilaattojen tiivistämiseen. Painoluokka on 120 kiloa. – Kumitela ei riko kivetystä ja jyrällä voi turvallisesti jyrätä hiekan kivien väliin rikkomatta kivetystä. Hiekkaa ei tarvitse tämän ansiosta siirrellä edestakaisin, sanoo Esko Jussila. Telakeskus on tuonut markkinoille telaprässin, joka on ehdoton tuote telaketjujen korjaamisissa. Prässejä on eri kokoluokan koneille. – Valmiin tuotteen hinta on saatu erittäin alhaiseksi. Esimerkiksi 60 tonnin telaprässi myydään reilusti alle kahden tuhannen euron, sanoo Osku Mäkelä. JAK-Metalli toi markkinoille uuden spiraalileikkurin muun muassa vesakoiden leikkuuseen. – Leikkuri ei heitä mitään sivuille. Sen terä on paikallaan mutta terään kiinnitetyt spiraalit pyörivät ja toimivat syöttölaitteena itse terälle, sanoo myyntipäällikkö Kimmo Tossavainen. TYÖKONEET&LISÄLAITTEET
34 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Kriittiseen punnitustietoon pitää päästä käsiksi aina ja mistä tahansa Tamtron WNexus -pilvipalvelu Tamtronin uudistetussa pilvipalvelussa punnitustietoja hallitaan reaaliaikaisesti – myös mobiililaitteilla. TAMPERE Mirka Lammi T iedonhallinnan ja sen synnyttämien jäljitettävyysja raportointimahdollisuuksien tarve kasvaa jatkuvasti eri aloilla. Punnitustietojen tehokasta hallintaan tarjoava Tamtron WNexus -pilvipalvelun uusin versio 2 esiteltiin yleisölle kevään Mansen Mörinöillä. Käyttö myös mobiililaitteilla Asiakaskokemus oli keskeinen teema, kun Tamtron lähti uudistamaan punnitustiedon hallintapalveluaan. Uudistuneen, modernin ja mukavan käyttökokemuksen tarjoava WNexus 2 tuo tarjolle myös mahdollisuuden sen käyttämiseen myös mobiililaitteilla, kännyköillä ja tableteilla. – Ihmisten työ on liikkuvaa ja liiketoiminnalle kriittiseen punnitustietoon pitää päästä käsiksi aina ja mistä tahansa. WNexuspalvelu itsessään on ollut palvelutarjonnassamme pitkään, jo vuodesta 2007, mutta koimme erinomaisen tärkeäksi, että WNexus-palveluun kertyvät tiedot tulevat saataville myös mobiililaitteisiin, kännykäthän kulkevat ammattilaisilla jatkuvasti mukana, kertoo Tamtronin tuotekehitysjohtaja Jouni Rantanen. – Toinen asia johon panostimme erityisesti, on käyttäjäkokemus, joka muodostuu selkeän ulkoasun sekä käyttöliittymän helppouden ja käyttömukavuuden yhdistelmästä. WNexuspalvelu on tärkeä, jatkuvasti käytössä oleva työkalu monien asiakkaidemme toiminnassa, jolloin sen pitää olla näppärä käyttää, ja mietitty asiakkaan tiedontarpeen ja käytön kannalta. Kaksisuuntaisesti liikkuva tieto tehostaa toimintaa WNexus 2 -pilvipalvelussa punnitustieto on helposti saatavilla ja hyödynnettävissä. Raportoinnin ja analysoinnin avulla yritykset voivat muun muassa tehostaa tuotantoprosessejaan, helpottaa laskuttamista ja nopeuttaa työnkulkua. Punnitustietoa voidaan tuoda WNexus-palveluun kaikista tiedonsiirto-ominaisuudella varustetuista Tamtron-vaaoista, jolloin toiminnan kokonaisseuranta on mahdollista. Näin esimerkiksi maanrakennuksen puolella palvelun avulla voidaan hallita punnitustietoja niin pyöräkuormaaja-, dumpperikuin siltavaaoistakin ja samalla tapaa kaikista satamaympäristössä käytetyistä vaaoista, kuten esimerkiksi materiaalikone-, konttilukki-, siltaja konttikurottajavaaoista. WNexus 2 -palvelusta tilaukset, vaikkapa tietylle asiakkaalle lastattavaksi tulevan soran määrä ja laatu, voidaan lähettää suoraan vaakaan. Kun työ on tehty, punnitustieto siirtyy sähköisesti reaaliajassa vaa’asta WNexus 2 -palveluun, jolloin laskutus voi tapahtua välittömästi punnituksen päätyttyä. Pilvipalvelun kautta voidaan myös muokata tarvittaessa yrityksen käytössä olevien vaakojen muistiorakenteita, kuten asiakas-, ajoneuvotai materiaalitietoja. Näin vältetään tietojen manuaaliselta, aikaa vievältä muokkaukselta vaa’an kautta. Helposti ja turvallisesti jaettava tieto tuo toimintaan läpinäkyvyyttä Tietojen jakaminen yrityksen sisällä on WNexus-palvelun kautta vaivatonta, ja käyttöoikeudet voidaan määritellä kullekin käyttäjälle tarvittavassa laajuudessa. Yrityskohtaisen tarpeen mukaan WNexus-pilvipalvelu on mahdollista integroida yrityksen käyttämiin järjestelmiin, kuten ERPiin tai laskutusjärjestelmään. WNexus-palvelua käytetään paljon myös yhteistyökumppanien kesken, esimerkiksi aliurakoitsija voi antaa pääurakoitsijalle näkyvyyden vaakojensa määriteltyihin tietoihin. Näin raportointi on läpinäkyvää, nopeaa ja vaivatonta kaikkien toiminnan osapuolten kesken. WNexus-palvelun hyödyt eivät rajoitu vain yrityksen sisäiseen läpinäkyvyyteen, vahvistaa Rantanen. Meillä on runsaasti asiakasyrityksiä, jotka jakavat keskenään punnitustietoja, varmistaakseen esimerkiksi tietyn työmaan parhaan mahdollisen sujuvuuden ja toimintojen seurattavuuden. Samoin esimerkiksi kansainväliset konsernit voivat järjestelmän kautta seurata ja analysoida materiaalin liikkeitä ja työnteon tehokkuutta yli maarajojen. Nykyiset WNexus-käyttäjät voivat siirtyä ilman erillisiä muutoksia WNexus 2 -palvelun käyttäjiksi toukokuun alusta alkaen tai halutessaan tehdä siirtymän myöhemmin omassa tahdissaan. Tietoturvallinen Tamtron WNexus 2 -palvelu punnitustiedon edistykselliseen hallintaan avaa uusia mahdollisuuksia tuottavampaan liiketoimintaan. Ja mikä parasta, punnitustiedot kulkevat kännykän mukana käyttäjän taskussa jatkuvasti saatavilla 24/7. ? Tamtron WNexus 2 kännykässä. Punnitustiedot ovat saatavilla aina ja missä vain. Tamtron WNexus 2 -pilvipalvelu toimii kaikilla mobiililaitteilla. TYÖKONEET&LISÄLAITTEET
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 35 TYÖKONEET&LISÄLAITTEET ESPOO Jorma Yrjölä P omarkun Urakoitsijatarvike Oy on Satakunnassa, Pomarkussa sijaitseva metallialan yritys, jonka tuotemerkki POME on ammattilaisille tunnettu. Olemme erikoistuneet maanrakennuksenja kiinteistönhoidon ratkaisuihin. Valmistamme laadukkaita tuotteita maanrakennusja kiinteistönhoitoalan ammattilaisille. Laaja mallistomme takaa sovituksen useimpiin malleihin, kertoivat yrityksen nuorta polvea edustavat veljekset Markus ja Tuomas Salonen Espoon Helmikonepäivillä. Uusi POME Avoharja Uusi POME avoharjamalli on juuri saatu valmiiksi ja ensimmäiset asiakastoimitukset ovat alkaneet. Se on paremmin suojattu, runko yksinkertaistettu ja kääntöominaisuuksia parannettu aivan uuden näköinen laite, kertoo Markus. Mallistoomme kuuluvat Avoharjat 1,7 metrin leveydestä 3,20 metrin leveyteen. Kaikista Avoharjoista löytyy vakiona mm. iskunvaimennettu kellunta, hydraulinen kääntö, kokoontaitettavat varastointijalat, pulttikiinnitteiset vaihdettavat sovitelevyt ja käännön paineenrajoitusventtiili törmäyksen varalta. Harjoihin saatavilla, myös kasteluputkistot ja suuttimet. Vakiona harjasten halkaisija on 900 mm, Markus summaa. Uusi POME V-Tech aura Helmikonepäivillä oli esillä täysin uusi POME V-Tech -aura. V-Tech -aurassa on erilainen runko ja siipimalli kuin edellisessä mallissa, siiven muotoilua Uusi V-Tech-aura ja Avoharja POME:lta Uusi POME Avoharja. Paremmin suojattu, runko yksinkertaistettu ja kääntöominaisuuksia parannettu. on parannettu heittäväksi, kertoo Tuomas. Aurassa on uudistettu kellunta iskunvaimennuksella pystyja sivusuuntaan. Auralla voidaan ajaa kovempaa, eikä se ala hyppimään vauhdissa. V-Tech -aura voidaan varustaa renkailla, jotka soveltuvat hyvin tiellä ajoon. Renkaat ovat kestävämmät kuin lautaset, kun ajetaan kovempaa ja pidempiä matkoja. Tassu liukuu asvalttia pitkin, mutta pyörä ei kulu, selvittää Tuomas. Myös kääntökulmaa on lisätty, nyt se on 37 astetta eteen ja taakse. ? POME:n nuori polvi Markus ja Tuomas Salonen olivat Helmikonepäivillä esittelemässä kiinteistönhoitolaitteita, harjoja ja auroja. Uusi POME V-Tech aura. Siiven muotoilu ja uudistettu kellunta iskunvaimennuksella sekä vahvistettu rakenne.
36 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 TYÖKONEET&LISÄLAITTEET Erilaisia kuljetusja säilytysastoita tarvitaan, kun työnä on koneurakointi, maaja metsätalous, kuntasektori tai teollisuus. JÄMSÄ Jorma Yrjölä H aimme Saksan messuilta lämmittimiä täydentävää tuotetta ja löysimme CEMO:n säiliötuotteet, kertoi Taro Valo Aritsol Oy:stä. FinnMetkossa olivat esillä CEMO:n dieselpolttoaineelle sopivat säiliöt. Seuraavassa erässä tulevat säiliöt bensiinille ja AdBlue:lle. Säiliöitä tarvitsevat maarakennusja metsäkoneurakoitsijat sekä kuorma-autoilijat, joilla työmaat ovat useassa paikassa tai maastossa. Säiliöitä on eri kokoisia esim. 100, 200 ja 430 litraa. Tankkaaminen käy helposti, kun pick-upin lavalla viedään säiliö työmaalle koneen viereen. Turvallista varastointia Meiltä saa kaiken vaarallisten aineiden turvallista varastointia varten sekä lasikuituvahvisteisesta muovista muotoiltujen osien valmistuksesta yrityksesi tarpeisiin. Lasikuituvahvistettujen (GRP) muovituotteiden valmistajana panostamme aina uusimpiin turvallisuusstandardeihin, kertoi Maiju Laamanen CEMO:lta. Tarjoamme myös ammattimaisia kokonaisratkaisuja yksilöllisiin tarpeisiin sekä moninaisia vaarallisten aineiden turvalliseen varastointiin liittyviä palveluja. Nykyaikaisen kuljetuksen ja säiliövarastoinnin edelläkävijöinä voit odottaa meiltä jatkuvia innovaatioita, jotka tulevat helpottamaan työtäsi nostaen myös turvallisuutta. Aivan liian nopeasti voi tapahtua vaarallisia onnettomuuksia vaarallisten aineiden väärästä käsittelystä tai kelvottomista varastointija kuljetusjärjestelmistä johtuen. Lasikuitumuovituotteita ja yksilöllisiä ratkaisuja CEMO on erikoistunut muotoiltujen osien valmistamiseen lasikuituvahvistetusta kuitukomposiitista. Tuotamme mitä erilaisimmille toimialoille laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja. Asiakkaiden yksilöllisetkin tarpeet ja niihin räätälöityjen innovatiivisten tuotteiden kehitys sitä me teemme myös, Laamanen kertoo. Laadukkaasta lasikuituvahvistetusta komposiittimateriaalista (GRP Glass Reinforced Polyester) valmistetut säiliöt sopivat erityisesti nestemäisten aineiden varastointiin ja kuljetukseen. GRP-tuotteiden etuja ovat erinomainen korroosionkestävyys ja maksimivakaus kevyestä painosta huolimatta ja niiden pitkä käyttöikä. Valmistamme tuotteet laadukkaasta lasikuituvahvistetusta muovista (GRP) tai polyeteenistä (PE) tarjoten näin parhaan mahdollisen turvallisuuden ja käytännöllisyyden. CEMO:lta löytyy sopiva ratkaisu, oli sitten kyse dieselistä ja bensiinistä, voiteluaineista, kemikaaleista, vedestä tai muista nesteistä ja vaarallisista aineista. Vaarallisten aineiden varastointi ja kuljetus Tarjoamme kattavia ratkaisuja vaarallisten aineiden turvalliseen varastointiin. Meiltä saa talvituotteet, GRPpolttoöljysäiliöt ja kaikki tarvittavat lisävarusteet. Tuotteemme täyttävät kaikki oikeudelliset turvallisuusvaatimukset ja lisäksi käytännön vaatimukset älykkäillä yksityiskohdillaan, Laamanen sanoo. CEMO on Saksassa ja kansainvälisesti alansa johtaja kuljetusja varastosäiliötekniikassa. CEMO:lta löytyy annosteluja pumppujärjestelmiä, jotka tekevät eri materiaalien siirtämisestä astiasta toiseen ja niiden otosta sekä annostelusta helpon ja turvallisen. Meiltä löytyy myös farmarisäiliöitä dieselille, bensiinille ja myös AdBlue-nesteille, joiden avulla yritykset voivat operoida riippumattomina huoltoasemaverkostosta, Laamanen tähdentää. ? Aritsol sai myyntiin laadukkaat saksalaiset säiliöt CEMO turvalliseen varastointiin Tankkaaminen käy helposti, kun säiliö viedään työmaalle koneen viereen. ”Näin se toimii, näyttää Taro Valo (kesk.). Pojat on poikia, tuumaavat Anne Ahonen (vas.) ja Maiju Laamanen CEMO:lta.
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 37 TYÖKONEET&LISÄLAITTEET Kuopiolainen katujen ja kiinteistöjen kunnossapitotyölaitteiden kehittämiseen erikoistunut konepaja Snowek Oy lanseeraa kaivinkoneammattilaisten aluepuhdistusurakointiin suunnitellun Centaurus -puomiharjan. KUOPIO C entaurus hyödyntää vaativaan tienhoitoja kiinteistökäyttöön suunniteltujen Snowek avoharjojen kelluntasekä iskunvaimennusominaisuuksia keskivetoisessa puomiharjassa ja tuo näin merkittävästi lisätehoa myös keväiseen hiekoitushiekan poistoon. Toimivat ratkaisut ja innovatiivinen tekniikka Centaurus-harjalaitteet on varusteltu 10 asteen vaakaja n. 30 sentin pystykellunnalla sekä jäykkyyssäädettävillä iskunvaimentimilla. Keskivetoisuuden ansiosta seinän vierustat puhdistuvat tehokkaasti ja lamellien vaihto on Snowek-harjalaitteille totutusti erityisen nopeaa. Centaurus on suunniteltu vaativalle ammattilaiselle erityisen pitkäikäiseksi työlaitteeksi lehtien, hiekoitushiekan ja roskan harjaamiseen. Centaurus-puomiharjat on varusteltu 900mm lamelleilla, ja painoa harjalaitteella on 450kg. Snowekin puomiharjamallisto koostuu jatkossa P-sarjan 1,02,7 metrin levyisistä perinteisistä puomiharjoista sekä 2,5 metrin työleveydellä tuotettavasta Centauruksesta. Centaurus-tuotetta myydään kevään 2017 aikana tehdasmyynnin lisäksi Suomessa perinteisten Snowek -jälleenmyyjien sekä Joensuussa Maxlift Oy:n toimesta. Kehitetty asiakkaan tarpeista lähtöisin Asiakkaamme Karjalan Konepalvelu Oy oli pohtinut Snowek-avoharjojen kellunnan ja sekä iskunvaimennuksen toimivuutta samalla, kun he etsivät itselleen uutta puomiharjaa pyöräalustaiseen kaivinkoneeseensa, kertoi Snowek Oy:n pääsuunnittelija Jaakko Happonen. Muutamien keskustelujen päätteeksi päätimme siirtää suunnittelutiimin toteuttamaan ideaa, ja lopputuloksena syntyi huippulaadukas puomiharja vaativille ammattilaisille. Eli kuten aina – meidän suunnittelutiimimme yhdisti asiakkaidemme tarpeet ja ideat nopeasti tehokkaaksi ammattilaistyölaitteeksi. Nyt kun tuote on ollut syksystä asti käytössä, on aika tuoda se laajemmin saataville. Lisää tehoa keväiseen hiekoitushiekan poistoon Centaurus-puomiharjat on suunniteltu mahdollistamaan muun muassa pyöräalustaisten kaivinkoneiden työllistäminen keväisessä hiekanpoistossa. Jokakeväiseen katupölyongelmaan merkittävänä ratkaisuna voidaan nähdä kaluston tehokas käyttö, ja Snowek Centaurus on suunniteltu tehostamaan myös hiekannostokautta. Meidän ajatuksissamme on, että Centauruksella saamme myös uusia ammattilaisurakoitsijoiden peruskoneita auttamaan jokakeväisessä katuhiekan puhdistuksessa erityisesti risteysalueilla ja liittymissä. Luonnollisesti uutuus tuo myös erinomaista tehoa lehtien harjaukseen sekä työmaakäyttöön, kertoi Snowek Oy:n toimitusjohtaja Antti Nikkanen. ? Snowek Oy:ltä tehokkaaseen aluepuhdistukseen Centaurus-harjalaitteet
38 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 MAARAKENNUS Teuvo Tikkakoski on tunnettu koneurakoitsija mies ja kone. Kuusi vuotta yrittäjänä ja kaksikymmentä koneiden puikoissa. KOKKOLA Juhani Viitanen Y rittäjäuran toinen uusi kone on nyt alla. Ura pääsi vauhtiin käytetyllä Komatsulla ja nyt miehellä on vain yksi työnantaja – Sundström Ab. Päivät ovat täynnä työmaita. Uudessa 10-sarjan 210 Plussa -koneessa on tunteja 900 ja varusteina Leican 3D, engconin 226 pihdeillä, lämmitin, ilmastointi, rasvari ja led-valot. Komatsu-kokemusta on pitkälti toistakymmentä tuhatta tuntia ja engconista lähes kymmenen tuhatta. Engcon on aina ollut puomin päässä. Tähän rototilttiin olen kyllä tyytyväinen. Engconin ePS tekee 3D:stä täydellisen. Engconin päässä pyörii lajittelukoura, routapiikki ja erilaisia kauhoja. Vaativissa kohteissa etenkin rakennustyömailla tulee tehtyä pikaisia käyntejä kun urakat halutaan etenemään. 3D on käytössä melkein joka työmaalla. Kun Teuvolle esittää kysymyksen, onko hän luottourakoitsija, hän sanoo vaatimattomuuttaan, ettei kommentoi. Totuus paljastuu kuitenkin asenteesta ja kuulopuheista. Tikkakoski toimii omalla toiminimellään ja Sundström Ab hoitaa koneen ja miehen aikataulut ja koneen siirrot. Toisinaan tulee pitkiäkin työmaita lyhyiden väliin. Vasta tulin Limingasta 8-tien levennystyömaalta puolentoista kuukauden työrupeamalta. Kaikki tehtiin siellä 3D:llä. Viisi kuukautta olin myös uudella ratatyömaalla Ylivieskassa. Uutta rataa tehtiin vanhan viereen ja vanha saneerataan. Viikonloppuisin ratatöissä tulee sitten normaalisti 20 tunnin aikaikkunassa esimerkiksi massanvaihtoa tai vaihteen asennusta. Juhannuksena oli 3D-ratatyömaan aikaikkuna 48 tunnin mittainen. Töitä riittää. Joskus vuorotta. Leican 3D koneohjaus on yksi Tikkakosken välttämättömimmistä varusteista. Täällä ilman sitä pääsee enää harvalle suuremmalle työmaalle. Kauhan kallistusja kääntötieto välittyy Leican 3D-järjestelmään Engconin ePS:n avulla. ? Teuvo Tikkakosken täydellisesti varusteltu Komatsu 3D -työmaille Teuvo Tikkakoski ammattioppilaitoksen työ-maalla Kokkolassa. Tämäkin työmaa vaatii 3D:n.
40 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 MAARAKENNUS Pihaurakoitsija arvostaa kevyttä ja monipuolista konekantaa. HÄMEENLINNA Juhani Karvonen H ämeenlinnalainen urakoitsija Sami Mynttinen urakoi pihoja kahdella paritonnisella koneellaan tela-alustaisella, ympäripyörivällä Yuchai Y15-kaivurilla ja Attack 1130-K26-pyöräkuormaajallaan. Pienetkin koneet riittävät Mynttisen koneet ovat pieniä, mutta teholtaan riittäviä. Koneilla pääsee pienillekin pihoille eivätkä kumitelat tee jälkiä pihoihin. Kuljetan konekantaa trailerilla, minkä takia keveys on tärkeää, sanoo Mynttinen. Pyöräkuormaajan Mynttinen osti esittelykoneena. Tunteja oli kertynyt kesän aikana satakunta. Pyöräkuormaaja on viitisen vuotta vanha ja tunteja on noin 1500. Uskoisin sillä pystyväni tekemään sellaiset 3000-4000 tuntia ennen vaihtoa. Pyöräkuormaajan lisälaitteina Mynttisellä on haarukat sekä hydrauliset lumikauha ja -levy. Muun muassa rivitaloyhtiöiltä tulee jonkin verran kyselyjä lumitöiden teosta Kesä kuluu kivettämiseen Mynttinen muun muassa kivettää pihoja. Kivien ja kivituhkan käsittelyssä on normaalikokoisella omakotitalon pihallakin kyse useiden kuutioiden maanvaihdoista. Kiviäkin kertyy helposti useita tonneja. Kesäisin Mynttinen tekee paljon pihojen kivetyksiä. Betonikivilaatalle ovat vaihtoehtoina luonnonkivet, noppakivi ja graniittilaatat. Uudiskohteissa voi pohjaksi ajaa 40 senttiä raekooltaan 0-32 millistä mursketta. Kivituhkaa kului 130 neliölle 3-5 sentin kerrokseen noin neljä kuutiota. Kivituhkaa on hyvä varata riittävästi, koska paria kuutiota ei kannata turhaan hakea. Noin 10 kuution kivituhkakuorma maksoi pihaan tuotuna 350400 euroa kuutiota. Pihan laatoituksen ajankohdan sanelee maan routiminen. Aurinkoisilla pihoilla Etelä-Suomessa työt saattaa aloittaa parhaina keväinä jo huhtikuussa, sanoo Mynttinen. Hinnoissa suuria eroja mm. materiaaleista riippuen – Luonnonkivien asennus maksaa kolminkertaisesti mittakiven hinnan, koska jokainen kivi on mitattava vatupassilla erikseen paikalleen. Lisäksi luonnonkiven hinta jo itsessään on 2-3-kertainen mittakiveen verrattuna. Esimerkiksi graniitti maksaa lähes sata euroa neliöltä. Urakkalaskenta on tehtävä jokaisessa kohteessa erikseen. – Neliöhinta betonikivilaatoilla oli noin 20 euroa per neliö lavoineen ja kuljetuksineen, mutta eri kivilaaduilla on erilaisia lavakokoja. – Työn osuus on 20 euroa per neliö ja laattojen osuus on saman verran neliöltä. Jos kohteessa on erityisen paljon maanvaihtoa tulee vielä 20 euroa per neliö lisää kustannuksia. Varsinkin uudiskohteissa tuo 60 euroa per neliö tulee aika usein täyteen, kertoo Sami Mynttinen. ? Pihaurakoitsija tekee kevyellä kalustolla, ahtaissa paikoissa Ketteryys on silloin valttia Pihojen kivetys on konevoimasta huolimatta paljolti käsityötä. Ladontaa ei voi koneella tehdä, sanoo pihaurakoitsija Sami Mynttinen. Pihaurakoitsijan työkaluksi sopii tela-alustainen ympäripyörivä Yuchai Y15-kaivuri. Attack 1130-K26-pyöräkuormaajalla on takana reilut sata tuntia. Kone on toiminut hyvin.
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 41 MAARAKENNUS
42 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Maa-aineksen ottaja joutuu suunnittelemaan toimintaansa jopa 10-15 vuotta eteenpäin, koska lähes aina kuntien ympäristöja maa-ainestenottolupapäätöksistä valitetaan. HÄMEENLINNA Juhani Karvonen M ikäli soranottoalueita ei olisi reservissä, uusien alueiden käyttöönottoa odotellessa, ehtisi yritys mennä jo konkurssiin, sanoo toimitusjohtaja Timo Nieminen hämeenlinnalaisesta Niemisen Sora Oy:stä. Valittamisesta saisi olla seuraamuksia Janakkalan kunta myönsi viime vuonna yritykselle maa-ainestenottoja ympäristöluvan Janakkalan Kyöstilänharjulle. Kaikkiaan 1,2 miljoonaa kiintokuutiota koskeva lupa olisi voimassa kymmenen vuotta. Molemmista luvista valitettiin. Janakkalan ympäristölautakunta on katsonut, että Kyöstilänharjun luvista tehdyt valitukset ovat aiheettomia. Ympäristölautakunta katsoo lausunnossaan omaavansa edellytykset luvan myöntämiseen, eikä perusteita uudelleenkäsittelyyn ole. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti, että valitukset hylättiin. Niemistä ei valituskierre enää yllätä. – Tämä on aika tyypillistä. Kuntien virkamiesten kanssa tulemme toimeen, mutta valittajat tekevät työn vähintäänkin hankalaksi ja kalliiksi. Koemme, että Suomessa valittaminen on tehty liian helpoksi. Mielestämme turhasta valittamisesta pitäisi aiheutua valittajalle kustannuksia. Esimerkiksi 5000 euron ”sakko” todennäköisesti hillitsisi valitushaluja. Yhteiskunnallekin käyvät oikeusprosessit todella kalliiksi, koska jokainen lupa käsitellään jopa kolmessa oikeusasteessa. Kyöstilänharjun lupaprosessi alkoi vuonna 2010 ja jatkuu, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, vielä 1,5 vuotta. – Aikaisintaan pääsisimme aloittamaan murskauksen ehkä vuonna 2017. Desibelit pysyvät rajoissa Niemisen Sora Oy:llä on hallinnassaan kymmenkunta kiviainestenottoaluetta, pohjoisin Kangasalalla ja eteläisin Karkkilassa. Kiviainesten kuljetusmatkat ulottuvat pohjoisessa Ylöjärvelle ja etelässä Hyrylään. Uusien alueiden etsintä on jatkuvaa. – Kuljetusmatkat ovat venyneet pitkiksi, koska tällä hetkellä, miltei kaikki rakentaminen tapahtuu Kehä III sisäpuolella. Uusia kiviainesten ottoalueita Etelä-Suomesta on vaikea löytää, koska parhaat ottoalueet ovat suojeltuja ja sijaitsevat yleensä ykkösluokan pohjavesialueilla. Niemisen mukaan valitukset tulevat yleensä melko pieneltä alueelta, lupakäsittelyssä olevan kiviainestenottoalueen ympäristöstä. – Valittajien perusteina on useimmiten luontoarvot, pöly ja melu. Lupaehdoissa on kuitenkin määritelty puuston rajaus, toimenpiteet melun ja pölyn estämiseksi. Luvanhaltijalla on myös maisemointivelvoite alueen jälkihoitamiseen. Valituskierre on melko todennäköinen Janakkalan ympäristöpäällikkö Heikki Tammisen mukaan valituskierre ei ole sataprosenttisen varma maa-ainestenottolupien yhteydessä, mutta melko todennäköinen vaihtoehto. – Joillakin seuduilla herkkyys valittaa tuntuu olevan suurempi kuin toisilla. Herkkyyteen vaikuttavat muun muassa aikaisemmat soranotot ja asukkaiden järjestäytyneisyys, sanoo Tamminen. Maa-ainesluvat käsiteäään Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta kaikki ympäristöluvat keskitetysti Vaasan hallinto-oikeudessa. Myös toiminnanharjoittaja voi valittaa päätöksistä. Kyöstilänharjun kohdalla Ely-keskus päätti YVA-menettelystä. YVA-menettely tulee kyseeseen, kun tietty kokoraja ylittyy, mutta menettely voidaan määrätä myös tarpeen vaatiessa, jos Ely-keskus niin päättää. – YVA-menettelyn ajaksi lupaprosessi keskeytyy, mikä tietysti pidentää asian käsittelyaikaa. Kyöstilänharjulla YVA-menettelyyn vaikuttivat muun muassa maisema-arvot, geologia, pohjavesi ja liikenne. – Maa-ainesluvissa on yhtenä tärkeimpänä kriteerinä maisema-arvo, joka ei ole aivan yksiselitteinen. Jos alueen maisema-arvo on poikkeuksellisen mittava, voi kunnan lupaviranomainen evätä luvan. Kielteisestäkin päätöksestä on luonnollisesti valitusoikeus lakien mukaan. Tammisen mukaan lupahakemukset ovat yleensä kohtuullisen hyvin laadittuja. Erilaisten maisemakuvaan, pohjaveteen, luontoon ja meluun liittyvien selvitysten merkitys korostuu nykyisin. Valitustuomioistuin näkee asiasta vain asiakirjat, jolloin niiden laadun merkitys korostuu. – Emme laita hakemuksia eteenpäin, jos niissä on puutteita. Se on kaikkien etu. ? Sorayrittäjä saa suunnitella toimintaansa vuosikymmeneksi eteenpäin Niemisen Sora Oy pääsi vihdoin odottelun jälkeen aloittamaan Janakkalassa uuden kohteen, jossa oli vanha luvitus. Valituskierre voi hidastaa vuosikausia maa-ainesten ottolupaa MAARAKENNUS
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 43 Rider täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja Husqvarna juhlistaa sitä juhlamallilla. Uusi Automower 440 on robottiruohonleikkuri uusinta tekniikkaa. HELSINKI Husqvarna 214T AWD on ammattilaatua arvostavalle kuluttajalle sopiva uusi ajoleikkuri, joka on varustettu Riderille ominaisella edessä olevalla leikkuulaitteella ja ketterän ajon takaavalla, patentoidulla takarunkoohjauksella. Juhlamallissa on erittäin voimakas moottori ja entistä tehokkaamman leikkuun mahdollistava leikkuulaite. Se soveltuukin loistavasti haastaviin olosuhteisiin, kuten korkeaan ja karheaan ruohikkoon. Nelipyöräveto puolestaan parantaa pitoa epätasaisessa, märässä ja liukkaassa maastossa sekä rinteissä. Nämä ja monet muut ominaisuudet helpottavat Riderin hallintaa ja ajamista. Esimerkiksi käynnistys tapahtuu ilman rikastinta avainta kääntämällä. Leikkuukorkeutta voidaan säätää kätevästi ajon aikana yhdellä vivulla, ja leikkuulaite on helppo nostaa ylös ilman työkaluja, mikä helpottaa koneen puhdistamista ja huoltamista. Rider 214T AWD sopii ympärivuotiseen käyttöön, sillä sen voi varustaa erilaisilla lisälaitteilla, kuten lumilingolla ja katuharjalla. Juhlavuoden malli tekee ansiokkaasti kunniaa Riderin 30 vuotta sitten alkaneelle menestykselle. Hinta 4.715 EUR (hinta ilman leikkuulaitetta, saatavana Combi 94/103 -leikkuulaitteet) Husqvarnan Automower 440 on kestävä ja erittäin luotettava uusi robottiruohonleikkuri yli 4 000 neliön nurmikoille. Automower 440 kulkee kaltevuudeltaan jopa 45 %:n rinteissä suorituskyvystä tinkimättä. Leikkuri pystyy myös navigoimaan haastavassa maastossa ja monimuotoisessa puutarhassa, jossa on esimerkiksi kapeita käytäviä. Husqvarna Automower 440 on erittäin hiljainen. Sisäänrakennetun hiiliharjattoman moottorin ansiosta leikkurin melutaso on vain 56 desibeliä. Robottileikkuri voi siis huoletta olla toiminnassa ympäri vuorokauden ketään häiritsemättä. Sääajastimen avulla robottileikkuri mukauttaa ruohon leikkaamisen nurmikon kasvuvauhdin mukaan. Kun ruoho kasvaa voimakkaasti, leikkuri leikkaa enemmän ja vastaavasti kuivana tai kylmänä jaksona, se antaa nurmikon levätä. Husqvarna Automower 440 voidaan myös varustaa Automower Connect -sovelluksella, joka mahdollistaa leikkurin hallinnoinnin ja seuraamisen omasta älypuhelimesta missä tahansa. Hinta 3190 euroa (ilman asennussarjaa). ? Husqvarnan uudet ruohonleikkurit Uusi 214T AWD Raider on ajoleikkuri vaativalle kuluttajalle. Siinä on eteen asennettu leikkuulaite sekä patentoitu takarunko-ohjaus, minkä ansiosta kääntösäde on minimaalinen. Husqvarna Automower 440 robotti leikkaa vaivatta 4000 neliömetrin suuruisen alueen. 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
44 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 KULJETUS • AUTOKALUSTOA VERKONRAKENTAJILLE JA TIENPITOON • VW Amarok varusteltuna huoltoautoksi, alk. 46909 e. MAN TGS 26.480 Palfinger-nostinvarustuksella. MAN TGM 18.250 valmiina varusteluun. MAN TGM 13.290 verkonrakentajalle varusteltuna. Iveco Daily, B-kortilla ajettava matkailuauto. Unimog Energy U5023 energiateollisuuden ajoneuvo. Sprinter 519CDI 6x6 konseptituote energiateollisuudelle. Iveco Eurocargo 150-280 verkonrakentajille valmiina ajoon.
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 45 • Voi ajaa B-kortilla • 100 km/h • Vuode kahdelle • Perävaunun vetopaino jopa 3.500 kg • Saatavissa myös Hi-Matic automaattivaihteistolla • Hinta alkaen 69.560 € sis. alv 24% * • Autovero € Daily Luxus matkailuauto Vuode avautuu helposti käytettäväksi. Käyttöpaneelissa ohjauspainikkeet valoille ja ilma Webastolle. Tavaratila on eristetty ja vaneroitu. Luxussisustus ja isuimet 1+1+ 4:lle henkilölle. Zenec tai Kenwood multimediasoitin peruutuskameralla ja navigaattorilla. Kuvan auto luxusvarustelulla Iveco Daily 35S18A8V sisältäen mm: • Moottori 3,0 litrainen 180 hv • Hi-Matic automaattivaihteisto, 8-portainen • Nahkaverhoilu • Vesija ilma -webasto • Multimediasoitin peruutuskameralla ja navilla • Kahdet renkaat, kesärenkaat aluvanteilla • Kyljessä rosteriastinlaudat
46 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 Työkoneet • Maarakennus • Kuljetus • Infra • Ympäristötekniikka INFRA JA MAARAKENNUS TIEN JA YMPÄRISTÖNHOITO MAXPO EXTRA nro 6/2017 aineistot pe 1.9. ilmestyy ti 5.9. •MAARAKENNUS •KULJETUS 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi ” Näyttely poikii kaupankäyntiä Lepaa 2017 on puutarha-, viher-, kiinteistöja maanrakennusalan ammattilaisnäyttely Näyttely järjestetään 17.–19. elokuuta Hattulassa Hämeenlinnan läheisyydessä puistomaisessa ympäristössä Lepaalla tapaat asiakkaita, käyt kauppaa ja teet yritystä tutuksi rennossa ilmapiirissä. Lepaalla on mahdollisuus työnäytöksiin aidossa ympäristössä. Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu pian www.lepaa.fi. Lisätietoja Elina Vuori, puh. 045 7733 2657 Lepaalle elokuussa! TAVATAAN LEPAALLA !
KONETYÖ-LEHTI 5/2017 47 Maarakennusja ympäristönhoitokoneiden messut Merkitse Maxpo kalenteriisi jo nyt! maxpo.fi SE ON KONE! Mediayhteistyössä: TIETOA, TYÖNÄYTÖKSIÄ JA VIIHDETTÄ KONEET KAIKISSA KOKOLUOKISSA! MAANRAKENNUS • MAANSIIRTOAUTOT • LOUHINTA JA MURSKAUS KADUNRAKENNUS JA KUNNOSSAPITO • NOSTOLAITTEET • TYÖLAITTEET URHEILUJA VIHERALUEIDEN HOITO • KUNNALLISTEKNIIKAN KONEET TALONRAKENNUS • TEOLLISUUDEN LÄHIKULJETUKSET TYÖMAIDEN VARUSTUS JA TYÖSUOJELU • VARUSTEET JA HUOLTO VUOKRAUSPALVELUT • MITTAUSTEKNIIKKA • VESIRAKENTAMINEN 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä
48 KONETYÖ-LEHTI 5/2017 EDECO TOOLS OY Porraskuja 2 01740 Vantaa www.edeco.fi Myynti, huolto, varaosat: (09) 2744 740 MAANRAKENNUSKONEET JA PIENKALUSTO MYYNTI: Tuomas Järvinen 0400 198 758 Juho Marjakangas 0400 933 613 MYYNTI PIENKALUSTO: TAMPERE Jukka Heiskala 0400 740 120 TURKU Juha Keränen 0400 173 953 VAASA Mikael West 040 734 7463 OULU, LAPPI, KAINUU Jarmo Laurila 0440 381 240 JOENSUU Arto Turunen 050 305 4143 MIKKELI Jari Ikonen 0400 654 205 JYVÄSKYLÄ Markku Mikkonen 040 166 3000 KLAUKKALA 09 4241 2000 Katso luotettavat Wacker Neuson vaihtokoneet: WWW.EDECO.FI • HUOLTO JA • VARAOSAT 040 6582 919 040 6582 829 OSAMAKSUL LA ilman käsirahaa UUTTA! UUTTA!