2015 K ontula -Vesala k u r k i m ä k i m e l lu n m ä k i 12 www.kontula-lehti.net www.facebook.com/kontulalehti Paloturvallisuusviikko koskee meitä kaikkia s. 5 Atik Ismail: ”Mitään ei saa ilmaiseksi” s. 6 Riku Niemisen stand up s. 3 VIRKISTÄVÄN MUKAVA. KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI urheiluhallit.fi/kontula urheiluhallit.fi/kontula Lahjaksi liikuntaa Lahjaksi liikuntaa Lahjakortti käy kaikkiin palveluihimme: sillä voi maksaa esim. sarjaja kausikortit, kurssit, kuntotestit, liikuntaleikkikoulut ja uimakoulut. Osta kortti kätevästi netistä tai hallin asiakaspalvelusta. Lahjakortti on voimassa 24 kk ostopäivästä. www.urheiluhallit.fi/lahjakortti
3 Keinulaudankuja 4 | puh. 044 989 3842 Kontulan myymälä avoinna: Arkisin: 8:30-17:30 La: 9:00-15:00 Ihanat herkut jouluun! Näistä tilanteista syntyy Riku Niemiselle mehukasta materiaalia Munamiehenäkin tunnettu viihteen kymmenottelija ja tuhatkasvo Riku Nieminen on huolissaan libidostaan. Taaperoikäisen lapsen isä ja viriilin libidon omaava Nieminen on huomannut perhearjen asettamat haasteet parisuhdetta kohtaan. ”Vaikka vaimon kanssa ois niin sanotusti “ajolähtötilanne”, niin ei se estä meidän 1,5-vuotiasta saamasta huutokohtausta”, tuhahtaa Nieminen. ”Siinä sitä sitten yhdessä vaimon kanssa etsitään unirättiä ja vaseliinit lentää pitkin lastenhuoneen nurkkia” kuvailee Nieminen ja täsmentää, että lapsen hätään täytyykin reagoida. Samaan hengenvetoon hän myöntää ettei tilanne ole ongelmaton: ”Tollasina hetkinä mä voin kuulla miten mun libido surkastuu enkä mä tiedä montako pettymystä se enää kestää”. Niemisen mukaan ainut hyvä puoli näissä tilanteissa on, että niistä syntyy mehukasta materiaalia stand-up keikoille, joille Nieminen suuntaa marraskuussa. “Mä oon päättäny olla sensuroimatta mitään ja luotan siihen, että yleisö pystyy samaistumaan mun kokemuksiin.” Nieminen sanoo haudanvakavana. “Tai sitte ne saa täyslaidallisen myötähäpeää” sanoo Nieminen ja räjähtää nauruun. Pääsääntöisesti Niemisen stand up on tyyliltään roisia, provosoivaa ja yhteiskuntakriittistä. Onko miehen materiaali muuttumassa varovaisemmaksi ja kesymmäksi? “E-hei, kyl mä haluun kyseenalaistaa ihmisten ajattelua edelleen. Väkiselläkin siinä saattaa joku herkkänahkaisempi ottaa itteensä, jos ajattelun avaruus loppuu kesken” Nieminen toteaa virnistäen. Stand-upin perinteeseen, viihdyttämisen lisäksi, on liitetty kantaaottavuus ja tabujen rikkominen. “Kyllä mä arvostan legendaarisen Bill Hicksin tyyliä puhua suunsa puhtaaksi, aikana jolloin patrioottisuus tarkoitti jotain muuta kuin yhteiskuntakriittisyyttä” Nieminen kertoo. Vuonna 1994 kuollut Bill Hicks tunnetaan koomikkona, joka käsitetteli yhteiskunnallisia aiheita ennakkoluulottomasti. “En näkis, että mun libido on varsinaisesti yhteiskunnallinen ongelma, mutta jos mun keikan nähtyään, joku näkee asiat uudessa valossa, niin homma on jokaisen libidon surkastumisen arvoinen” Nieminen summaa. Parhaillaan kierroksella olevalla Riku ja Ystävät -kiertueella ovat mukana koomikot Miska Kajanus, Ulla Virtanen, Fathi Ahmed ja Neljä Ässää. Liiku turvallisesti talvella Talven jäisiä katuja ei tarvitse pelätä, vaan voit liikkua hyvillä mielin kun olet varustautunut oikein! Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mukaan, yli puolet suomalaisista ovat kaatuneet ainakin kerran elämänsä aikana ja joka talvi noin kolmas osa suomalaisista liukastuu ja loukkaa itsensä. Talvella liukastumisvaaran taustalla voivat olla keliolosuhteet, talvikunnossapidon puutteet, kiire, vääränlaiset jalkineet tai puutteelliset varusteet ja tasapaino-ongelmat sekä heikko fyysinen kunto. Mitä jos tänä talvena voisit ulkoilla hyvillä mielin varomatta jokaista askelta? Ulkoilu on ihmisen hyvinvoinnille erittäin tärkeää, sillä säännöllinen liikunta ja raikas ulkoilma pitävät mielen ja kehon hyvässä kunnossa. Lenkkeilyä ei siis tarvitse lopettaa talven pimeyden ja liukkauden takia, vaan oikeilla varusteilla voi lenkkeillä myös läpi talven. Nastakenkiä löytyy myös eri tarkoituksiin. Juostessa askeleesi rentoutuu, kun jalkine pitää liukkaillakin pinnoilla. Kävellessä voit rauhassa katsella maisemia, kun voit luottaa jalkineiden pitoon, eikä katseen tarvitse olla kiinnitettynä jalkoihin. Muista heijastin pimeällä! Suurin osa liukastumisista tapahtuu vapaa-ajalla, mutta myös kiireessä matkalla töihin. Monet taittavat työmatkansa juuri pimeän aikaan, jolloin on suurin riski liukastua. Pimeässä on myös vaikea erottaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, jonka takia heijastimen tai heijastinliivin käyttö on elintärkeää. Vain joka toinen suomalaista käyttää heijastinta. Heijastimen avulla autoilija erottaa kävelijän jopa kolme kertaa kauempaa kuin ilman heijastinta liikkuvan. Heijastinta tulee käyttää myös kaupunkiympäristössä tai muilla osittain valaistuilla alueilla. ”Heijastimeen suhtaudutaan pitkälti myönteisesti. Syyt heijastimen uupumiseen voivat olla niinkin tavanomaisia kuin unohdus, kiire, tai silkka ajattelemattomuus takkia vaihdettaessa”, liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen toteaa. Heijastinliivi on heijastinta varmempi valinta näkyvyyden saavuttamiseksi. Heijastinliivien fluorisoidut pintamateriaalit parantavat näkyvyyttä pimeässä ja ovat käytännölliset liikkuessa ilman häiritseviä heiluvia osia. Heijastinliivi sopii erityisen hyvin pyöräilijöille ja lenkkeilijöille, jotka liikkuvat varsin nopeasti pimeässä ja tämän vuoksi autoilijoiden olisi hyvä tunnistaa heidät jo kaukaa. Riku Nieminen Miska Kajanus
4 Finaali su 13.12 klo 15.00 MANGO Myyrmäki Vantaa su 8.11 klo 15.00 TIILENPÄÄ Havukoski Vantaa su 8.11 klo 17.00 VANHA MARKKA Tikkurila Vantaa su 8.11 klo 19.00 MARIAN PUB Tapanila Helsinki ti 10.11 klo 18.00 SORBETTI Kannelmäki Helsinki ke 11.11 klo 18.00 KING BAR Pohjois-Haaga Helsinki to 12.11 klo 18.00 VAAPPUVA ANKKA Olari Espoo pe 13.11 klo 19.00 SIILINPESÄ Herttoniemi Helsinki la 14.11 klo 17.00 PILETTI Riihimäki la 14.11 klo 19.00 OLD LADYS Tervakoski ti 17.11 klo 18.00 PAUSSI PUB Alppila Helsinki ke 18.11 klo 18.00 BACCARA Sipoo Vantaa to 19.11 klo 18.00 MR: HUUGO Oulunkylä Helsinki la 21.11 klo 15.00 MELODIA Martinlaakso, Vantaa la 21.11 klo 18.00 MANGO Myyrmäki Vantaa ke 25.11 klo 18.00 WANHA OSTARI Matinkylä Espoo to 26.11 klo 18.00 KASIN KULMA Vallila Helsinki pe 27.11 klo 18.00 U2 Pihlajanmäki Helsinki la 28.11 klo 15.00 WOSSIKKA Pitäjänmäki Helsinki la 28.11 klo 17.00 VIIKINKI Laaksolahti Espoo su 29.11 klo 14.00 EERIKIN KULMA Kamppi Helsinki to 3.12 klo 18.00 KASKI Viikki Helsinki pe 4.12 klo 18.00 RUBIINI Siltamäki Helsinki la 5.12 klo 15.00 APERO Kamppi Helsinki la 5.12 klo 17.00 BAR LAB Kallio Helsinki su 6.12 klo 16.00 BUMERANG Jakomäki Helsinki su 6.12 klo 18.00 KIPPARI Kontula Helsinki su 6.12 klo 20.00 PUKSUN PUB Pukinmäki Helsinki ke 9.12 klo 18.00 RUORIMIES Soukka Espoo to 10.12 klo 18.00 COSMOPOLI Kerava pe 11.12 klo 18.00 SALI Pähkinärinne Helsinki la 12.12 klo 15.00 LÄNSITUPA Länsimäki Vantaa la 12.12 klo 17.00 RUISKUMESTARI Roihuvuori Helsinki la 12.12 klo 19.00 KAPTEENIN KAJUUTTA Laajasalo Helsinki – Hyvä Joulumieli -keräys tukee lapsiperheitä Työnteko ei enää suojaa köyhyydeltä Vähävaraisille lapsiperheille suunnattu Hyvä Joulumieli -keräys on käynnistynyt. Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto jakavat keräyksen tuotoilla tänä vuonna ennätykselliset 22 000 lahjakorttia. Tuen tarve on suuri, sillä pitkittynyt talouden alamäki lisää lapsiperheiden ahdinkoa. Työnteko ei enää välttämättä suojaa köyhyydeltä. Lapsiperheköyhyyden taustalla on usein työttömyys, mutta silppuja osaaikatyön yleistyttyä köyhyys koskee yhä useammin myös työssäkäyviä perheitä. – Työmarkkinoiden muutoksen lisäksi perheetuuksien heikentyminen vaikeuttaa pienituloisten lapsiperheiden arkea. Lapsilisän taso on nyt 30 prosenttia pienempi ja myös kotihoidon tuen taso on huomattavasti matalampi kuin 20 vuotta sitten. Erityisen tukalassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen. Tällä hetkellä 117 000 lasta eli lähes 11 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista asuu pienituloisissa kotitalouksissa. Yksinhuoltajaperheiden lisäksi tukalinta on usein monilapsisilla perheillä. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa Suomalaisten lapsiperheiden toimeentulo näyttää jakautuvan yhä jyrkemmin. Osalla menee taloudellisesti erittäin hyvin, osa taas joutuu kamppailemaan tullakseen toimeen. – Perheen pienituloisuus eriarvoistaa lapsia. Lapsi saattaa jäädä yksin tai joutua kiusatuksi, jos hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua vaikkapa maksullisiin harrastuksiin, kavereiden syntymäpäiville tai luokkaretkille, sanoo Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan suunnittelija Varpu Salmenrinne. Lapsiperheiden pitkittynyt taloudellinen ahdinko saattaa johtaa vakavaan syrjäytymiseen, jonka vaikutukset ulottuvat sukupolvien yli. – Hyvä lapsuus syntyy turvallisesta ja välittävästä kodista, mutta myös riittävistä aineellisista resursseista. Näiden resurssien turvaamisen pitäisi olla hyvinvointiyhteiskunnan ydintä, vetoaa Varpu Salmenrinne. Tavoitteena ennätystulos Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna 19. kertaa. Keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Tavoitteena on kerätä ennätykselliset 1 540 000 euroa. Punaisen Ristin osastot ja MLL:n yhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä neuvoloiden, sosiaalitoimen sekä seurakunnan diakoniatyön kanssa lahjakortin saavien perheiden valinnassa. Hyvä Joulumieli -keräykseen lahjoitetuilla rahoilla hankitaan 22 000 lahjakorttia, joilla vähävaraiset tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat ostaa ruokatarvikkeita jouluksi. Arvoltaan 70 euron suuruiset lahjakortit käyvät kampanjaan osallistuvien kumppaneiden eli K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän toimipisteissä. Keräys alkaa perjantaina 20.11.2015 ja jatkuu 24.12.2015 saakka. Avajaispäivänä Ylen aamu-tv lähettää ohjelman Helsingin päärautatieasemalta kello 7-9, ja tilaisuudessa esiintyy oopperalaulaja Waltteri Torikka. Yle kertoo Hyvä Joulumieli -keräyksestä lähetyksissään päivittäin 24.12. asti. Näin voit osallistua keräykseen: · Keräystili: FI17 1596 3000 2020 20. Kirjoita viestikenttään HJM · Keräyspuhelin: 060016555 (10,01€ / puhelu + pvm/mpm) · Tekstiviestilahjoitus: Tekstiviesti HJM numeroon 16499 (10 € / tekstiviesti) Kuvaaja: Hanna Linnakko / Suomen Punainen Risti Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna 19. kerran.
5 PA LO TUR VALLISUUSVIIK KO BR AN DSÄKERHETSVE CK AN PÄIVÄ PALOASEMALLA OMA PALOHARJOITUS PALOVAROITINPÄIVÄ ® Paloturvallisuusviikko 21.11.–1.12. Paloturvallisuuden parantaminen saa olla helppoa Paloturvallisuusviikolla palautetaan mieliin kolme tärkeää asiaa: Miten tulipalojen syttyminen estetään? Miten palo havaitaan nopeasti, jos se kuitenkin syttyy? Miten toimitaan oikein hätätilanteessa? Paloturvallisuusviikolla annetaan kaikkien käyttöön yksinkertaiset keinot parantaa lähipiirin paloturvallisuutta. 21.11.–1.12. vietettävän Paloturvallisuusviikon keskeisiä teemoja on alkoholin käytön vaikutus paloturvallisuuteen. Paloturvallisuusviikko alkaa lauantaina 21.11. Silloin lähes 350 paloasemalla on koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtuma, jonka toimintarasteilla opetellaan paloturvallisuustaitoja. Tapahtumapaikat kannattaa tarkistaa sivustolta paloturvallisuusviikko.fi. Omalla paloharjoituksella aivan kaikki Suomessa voivat parantaa paloturvallisuutta. Ennätysmäärä ihmisiä onkin jo tässä vaiheessa mukana harjoituksessa. Selkeän tarkistuslistan avulla harjoitus onnistuu helposti. Omaan paloharjoitukseen voivat osallistua kodit, taloyhtiöt, koulut, päiväkodit ja työpaikat ja parantaa siten omaa paloturvallisuuttaan. Vuoden 2015 aikana ilmoitetut Omat paloharjoitukset osallistuvat palkintojen arvontaan. Kotitaloudet voivat käyttää Omassa paloharjoituksessa apuna Paloturvallisuusviikon julkaisemaa Kipinä-mobiilisovellusta. Kipinä muistuttaa myös palovaroittimen testaamisesta kuukausittain. Alkoholin käyttö on merkittävä riski paloturvallisuudelle Tänä vuonna Paloturvallisuusviikko tuo esiin sen, että päihteiden käyttö on osallisena jopa noin 70 prosentissa palokuolemia. Paloturvallisuusviikon TVmainos muistuttaa, että alkoholin käytön aiheuttama paloturvallisuusriski koskettaa suurta osaa suomalaisia. Tulipalot voidaan ehkäistä Koska tulipalot ovat useimmiten seurausta ihmisen toiminnasta, ne ovat myös ehkäistävissä. Tilastojen valossa sähkölaitteiden, varsinkin lieden käyttö näyttää olevan suomalaisille haasteellista. Sähkölaitteet ovat kuitenkin yleensä turvallisia, kunhan niitä käytetään käyttöohjeen mukaisesti ja ehjinä. Palon havaitsemiseenkin on olemassa hyvä keino. Palovaroitin havaitsee tulipalon yleensä tehokkaasti, kunhan varoitin on asennettu käyttöohjeiden mukaan kattoon ja sen paristoissa on virtaa. Paloturvallisuusviikolla halutaan edistää myös muun paloturvallisuustekniikan käyttöä. Tutkittu tosiasia on, että automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinkleri pelastaa. Mitään muuta yhtä tehokasta keinoa vaikuttaa palokuolemiin ja palovahinkoihin ei ole. Oikea toiminta tulipalossa on elintärkeää. Niin kotona kuin työpaikallakin on viisasta harjoitella hätäpoistumista. Poistumisharjoitus kotona pimeässä voi olla jopa elämys koko perheelle. Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan Keskusliiton sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto. Päivä paloasemalla tapahtumaan voi osallistua seuraavilla paloasemilla Helsingissä HELSINGIN VPK Albertinkatu 29, 00180 Helsinki www.helsinginvpk.net 10:00 14:00 LAUTTASAAREN VPK Tallbergin puistotie 1, 00200 Helsinki 10:00 14:00 Avoimien ovien päivä. www.lvpk.fi HAAGAN VPK Kylänevankuja 5, 00320 Helsinki www.haaganvpk.com 10:00 14:00 PITÄJÄNMÄEN VPK Viinentie 6, 00370 Helsinki 10:00 14:00 PAKINKYLÄN VPK Pakilantie 64, 00660 Helsinki www.pakinkylanvpk.net 10:00 14:00 PUISTOLAN VPK Puistolan raitti 5a, 00760 Helsinki www.puistolanvpk.fi 10:00 14:00 Kahvitarjoilu. MARJANIEMEN VPK Palopirtintie 6, 00930 Helsinki www.marjaniemenvpk.fi 11:00 15:00 Sammuttimien tarkastusta. Espoo Helsinki Tampere Turku Mielenterveys-, käytösja päihdehäiriöt Apua ilman lähetettä ja jonotusta 120 psykoterapeuttia ja psykiatria www.vastaamo.fi tai 044 4141 000
6 Etsitkö paikkaa, jossa voit elää omannäköistäsi elämää palveluiden keskellä? Sinullekin Wilhelmiinasta? Myymme vanhat kolikot, setelit, mitalit ja kunniamerkit huutokaupassamme asiantuntemuksella. Soita ja sovi tapaamisesta, arviointi on maksuton! Marko Salonen, Suomen Numismaattinen Yhdistys ry perustettu 1914 puh. 09 662 281 tai 050 588 1105, www.snynumis. | auctions@snynumis. Atik Ismail: ”Mikään ei tule ilmaiseksi” Atik Ismail on jalkapallon ammattilainen, joka ei liiempiä esittelyjä kaipaa! Nykyisin PohjoisKarjalassa vaikuttava Ismail omaa sekä vahvat juuret että kosolti hyviä muistoja eteläisemmästä Suomesta. Mutta mitä Atikille kuuluu tänään? –Työskentelen Lieksassa Työllisyyden Kuntakokeilussa työvalmentajana ja asun Kuopiossa, Ismail kertoo. –Olen myös tietokirjailija; teen tällä hetkellä kolmea kirjaa. Elelen hektistä, mutta seesteistä aikaa. Tuleva vuosi meneekin kyseisten kirjojen parissa, ja Ismail onkin saanut Suomen Tietokirjailijoilta apurahan kirjaan, joka tulee käsittelemään Suomeen muuttaneita jalkapalloilijoita. Ismailin mielestä jalkapallo onkin muuttunut täällä Atik Ismaililla on monia, hyviä muistoja sekä jalkapallosta että Pitäjänmäestä. Elina Itkonen sekä pelaamisen että kulttuurin kannalta. –Pelaajat saavat liikkua vapaasti, tempoa on tullut lisää ja muutamia sääntöjä on uudistettu. Yleisö puolestaan laulaa ja kannustaa. Mielestäni se on hienoa! Negatiivisiakin puolia toki on, kuten katsomossa kiroileminen ja ahneet managerit. Ismailin mukaan jalkapalloammattilaisuus vaatii paljon, eikä pelkästään lajin itsensä, vaan kaikenlaisten liikuntamuotojen harrastamisen, toistojen, oikean teknisen suorituksen osaaminen, oma oivaltaminen sekä haaveet ja unelmat. Mikään ei tule ilmaiseksi. Vaikka unelmoisi ammattilaisuudesta, koulu on syytä hoitaa hyvin. Pelaamisen tiimellyksessä onkin tullut vastaan monenlaisia eri tilanteita, joista parhaiten Ismailille mieleen jäänyt oli ensimmäinen, livenä nähty pääsarjatason ottelu Olympiastadionilla. –HJK kohtasi siellä Kuopion Elon. Elon hyökkääjä Olavi Rissanen laukoi vapaapotkun aivan yläkulmaan niin, että pallo jäi sojottamaan verkon porukoille! Iida Rekunen 5 Väri vapautuu – Suomen taiteen uudistajia 1908–1914 14.8.2015–31.1.2016 ti–su 11–18 Yleisöopastukset sunnuntaisin suomeksi klo 13, ruotsiksi klo 12 Tiistaina 1.12. klo 16–18: Esittelyssä Henry Mooren Jousimiesveistoksen matka Iso-Britanniaan ja takaisin Didrichsenille. Glögitarjoulua. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Kuusilahdenkuja 1 www.didrichsenmuseum. 50-vuotis juhlanäyttely
7 HUOMASIT Niin huomaa moni muukin. Kolmanneksella yli 65-vuotiaista on näköä haittaava harmaakaihi Harmaakaihilla tarkoitetaan silmän mykiön eli linssin samentumista. Kaihi estää valon kulkua silmän aistinsoluille verkkokalvolle ja näkö heikkenee. Harmaakaihin kehittymiseen vaikuttavat potilaan ikä, perussairaudet (mm diabetes), perinnölliset tekijät, ravitsemus ja elämäntavat sekä muut mahdolliset silmäsairaudet ja niiden hoito. Harmaakaihin kehittyessä lukeminen, hämäränäkö ja värien erottaminen vaikeutuvat. Kaihi voi aiheuttaa myös häikäistymistä, yhden silmän kaksoiskuvaa ja taittovoimakkuuden muuttumista. Harmaakaihin edetessä autoilu etenkin pimeällä vaikeutuu, puhelimen näytön erottaminen käy mahdottomaksi ja lähityöskentely on hankalaa hyvästä kohdevalosta ja asianmukaisista silmälaseista huolimatta. Ikääntyneillä kotona selviäminen voi olla uhattuna näön heikentymisen myötä. Häikäisy vaikeuttaa näyttöpäätetyöskentelyä ja autoilua valoisalla. Tämä voi olla erityisen häiritsevää työikäiselle. Harmaakaihi voidaan todeta silmälääkärin tutkimuksessa Silmälääkäri tarkistaa näöntarkkuuden parhaalla mahdollisella lasikorjauksella ja tutkii silmän mikroskopoiden. Tällöin nähdään silmän rakenteelliset muutokset pinnalla (sarveiskalvolla), linssissä sekä silmänpohjassa (verkkokalvolla ja näköhermon päässä). Löydösten ja potilaan kokemien oireiden perusteella lääkäri voi ohjata potilaan kaihileikkaukseen, muun silmäsairauden hoitoon tai sopia seurantakäynnin. Harmaakaihin leikkauskriteerit julkisessa terveydenhuollossa ovat varsin tiukat. Paremman silmän näöntarkkuuden tulee olla 0.5 tai huonompi. Toisen silmän leikkaukseen hyväksytään vasta kun näöntarkkuus laskee tasolle 0.3. Tällöin näkökyky on jo merkittävästi heikentynyt ja potilaan arjessa selviytyminen on hankalaa. Edellä mainituista leikkauskriteereistä voidaan poiketa mikäli kaihi haittaa muun silmäsairauden hoitoa tai seurantaa, potilaan silmien välillä on häiritsevä eritaittoisuus tai työkyky on vaarantunut. Jos kaihi haittaa jokapäiväistä elämää ja muu terveydentila on riittävän hyvä, pääsee kaihileikkaukseen omakustanteisesti vaikka näöntarkkuusrajat eivät täyttyisikään. Leikkaus on kaihin ainoa hoito Nykytekniikalla kaihileikkaus on nopea, turvallinen ja kivuton hoito. Leikkauksessa potilaan oma samentunut mykiö eli linssi poistetaan ja korvataan keinomykiöllä. Keinomykiön vahvuus määritetään yksilöllisesti leikkausta edeltävien mittausten perusteella. Käytetyllä linssillä voidaan korjata silmän taittovirhettä ja vähentää potilaan riippuvuutta silmälaseista leikkauksen jälkeen. Keinomykiöstä riippuen on mahdollista päästä eroon kaukolaseista tai sekä kaukoettä lukulaseista. Ennen leikkausta potilaan kanssa käydään läpi toimenpiteeseen liittyvät riskit, odotettavissa oleva tulos ja jälkihoito. Päiväkirurginen kaihileikkaus tehdään pääsääntöisesti silmätippapuudutuksessa. Mikäli potilas jännittää, voidaan lisäksi antaa rentouttavaa lääkitystä. Ennen leikkausta potilaan silmä pestään, puudutetaan ja silmänympärysiho peitetään. Leikkaus kestää noin 10 minuuttia, mutta valmisteluineen potilas on toimenpidesalissa noin puolen tunnin ajan. Leikkauksen jälkeen silmällä näkee heti, mutta lopullinen leikkaustulos selviää vasta n. 4-6 viikon kuluttua tehtävässä jälkitarkastuksessa. Tuolloin silmälääkäri tarkistaa silmän mikroskopoiden ja potilaalle määritetään sopiva lasikorjaus. Kaihileikkaus voidaan tehdä molempiin silmiin samalla kertaa. Mikäli potilaalla on muita silmäsairauksia tai tulehdukselle altistavia tekijöitä, voi eri päivinä toteutettu leikkaus olla turvallisempi vaihtoehto. Kirjoittaja: Kaisu Järvinen Silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi. Coronaria Tilkan Silmäsairaala Harmaakaihi yleistyy iän myötä. Silmälääkärin suorittamassa tarkastuksessa voidaan luotettavasti todeta silmäsairaudet ja ohjata potilas oikeaan hoitoon. Päiväkirurginen kaihileikkaus on nopea ja turvallinen hoito. Kaihileikkauksella voidaan korjata taittovirheitä ja vähentää riippuvuutta silmälaseista Ei sitoutumisaikaa. Katso paras tarjous netistä evofitness.fi/arkivoimaa VOIMAA ARKEEN KUNTOSALISTA! Kirkkoherra Teemu Laajasalo on Vuoden pappi Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2015 Kallion seurakunnan kirkkoherran Teemu Laajasalon. Valinta julkistettiin Pappisliiton syysvaltuuston iltajuhlassa Helsingissä. Valinnan perusteluissa todetaan, että Teemu Laajasalo on luonut uusia toimintatapoja pääkaupunkiseudun jumalanpalveluselämään ja tuonut kirkkoa myönteisesti esille julkisuudessa. Hän osaa puhutella ja koskettaa helsinkiläistä erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Laajasalo on toiminut kirkon ja pappien äänenä useissa televisiokeskusteluissa ja väittelyissä. Hän on nostanut kirkon esille positiivisella tavalla ja esittänyt raikkaita ja perusteltuja näkökantoja. Laajasalo on työskennellyt pappina Helsingin ydinkeskustassa kohta 19 vuotta. Kallion kirkkoherrana hän on toiminut 2,5 vuotta ja sitä ennen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa eri tehtävissä, erityisesti Agricolan kirkon toiminnanjohtajana ja nuorisopappina. Laajasalo on myös kasvatustieteen tohtori. Hän on opettanut ja kouluttanut eri oppilaitoksissa ja yrityksissä. Vuoden pappi on syntynyt Helsingissä 1974. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1997 ja vihitty samana vuonna papiksi Helsingissä. Vuoden papin harrastuksia ovat kitaran soitto, Korkeasaaressa käyminen ja työ. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.
8 TYÖKALUAKUT AKKUJA ERILAISIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN JO VUODESTA 1961 Moottoripyöräakut Vapaa-ajan akut Raskaan kaluston akut Henkilöautoakut Työkaluakut Mekaanikonkatu 21 00880 HELSINKI Avoinna arkisin klo 8.00-17.00 Puh. 09 765 733 akkupojat@akkupojat.fi www.akkupojat.fi TULE TESTAAMAA N AUTOSI AKKU ILMAISEKS I! Kaverin toivotaan puuttuvan kännissä ajoon Nuorista joka neljäs kertoo olleensa juopuneen kuskin kyydissä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes kaikki kuitenkin toivovat, että kaverit tulisivat väliin, jos itse pyrkisi humalaisena ajamaan. Alkoholi on edelleen merkittävä riskitekijä liikenteessä. Erityisessä riskiryhmässä ovat nuoret kuljettajat, mikä näkyy myös liikenneonnettomuuksissa. Henkilövahinkoon johtaneiden rattijuopumusonnettomuuksien kuljettajista nuoria on noin 40 prosenttia. Liikenneturvan 15–20vuotiaille suunnatussa kyselyssä* joka kolmas nuori kertoi, että kaverit ovat ajaneet humalassa. Joka neljäs kertoi myös itse olleensa juopuneen kuskin kyydissä. Lähes jokainen nuori kuitenkin haluaisi, että kaverit yrittäisivät estää kännissä ajamisen. Yli yhdeksän kymmenestä nuoresta toivoo tätä riippumatta siitä onko liikenteessä autolla, kevarilla tai mopolla. Yhdeksän kymmenestä kertoo myös melko varmasti tai varmasti yrittävänsä itse estää humalaista kaveria pääsemästä rattiin. ”Ystäväpiirin asenteet ja väliintulo ovat merkittävässä roolissa estämässä erityisesti nuorten rattijuopumusta. Kaveriporukkaan kuuluminen on nuorille tärkeää ja ryhmässä kynnys estää juovuspäissään olevan kaverin kipuaminen ratin taakse voi tuntua korkealta. Rattijuopumukseen kuitenkin saa ja pitää puuttua”, Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi kertoo. Kampanja kannustaa nuoria olemaan #rohkee Rattijuopumuksen vastaista kampanjointia on viime vuosina kohdistettu etenkin nuoriin kuljettajiin. Kampanjointi on merkittävä tekijä, kun pyritään vahvistamaan rattijuopumuksen vastaisuutta. Vahva sosiaalinen normi, huolenpito ja toisen rattijuopumuksen puuttuminen ovat merkittäviä keinoja vähentää rattijuopumusta myös ongelmakäyttäjien osalta. Tuoreessa kampanjassa nuoria kannustetaan olemaan se #rohkee, joka estää kaverin ajamisen päihtyneenä. ”Kampanjaelokuvassa kuvataan uhkatilannetta, johon kuka tahansa nuori voisi joutua. Mökiltä pitäisi lähteä, mutta kuski on nauttinut muutakin kuin limpparia. Tarina näyttää positiivisen mallin siitä, kuinka tilanteessa tulisi toimia ja luo nuorelle ratkaisun, jolla uhkaava tilanne voidaan välttää”, Lammi kuvailee. ”Kannattaa miettiä etukäteen illan kulku. Juhlapaikalle menemisen lisäksi ajatuksen voi uhrata sille, miten sieltä tullaan pois. Perinteinen keino on sopia porukalle selvänä pysyttelevä kuski.” Kolmivuotisessa #rohkeekampanjassa ovat mukana Liikenneturva, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, poliisi, liikenneja viestintäministeriö, Liikennevakuutuskeskus ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry sekä Ehkäisevän päihdetyön verkosto.
9 Todella tyytyväinen Aki Kurri on todella tyytyväinen. Vaihdettuaan öljylämmitysjärjestelmänsä maalämpöön perhe on säästänyt lämmitysenergialaskuissaan huikeat 75 %. –Odotin sellaista 50 prosentin säästöä ja 65 olisi ollut jo erittäin hyvä. Toteutuneet 75 % ovat kyllä ylittäneet hurjimmatkin odotukset, Aki Kurri hymyilee. Huima tulos ei perustu myöskään mihinkään epämääräiseen mutu-tuntumaan. Perheen Lämpöässä T10:n tuottavuutta on mitattu tarkkaan aina sen asennuksesta saakka toukokuussa 2011. Aki Kurri, Maija Puonnas sekä viisivuotias Oskari ja kahden vanha Oona asuvat vuonna 1987 rakennetussa tiiliverhoillussa omakotitalossa tuusulalaisella pientaloalueella. Tilaa talossa on lapsiperheelle mukavat 156 m2 ja upea piha ylellisen suuri. Emännällä on selvästi sekä näkemystä, että melkoisen vihreä peukalo. Öljylämmitysjärjestelmä vaihtoon Ostovaiheessa 2005 huolella rakennettuun ja hyvin pidettyyn taloon ei suuria remontteja tarvinnut tehdä. Talossa oli alkuperäinen öljykattila ja erillisessä säiliöhuoneessa sijaitseva öljysäiliö. Järjestelmää oli huollettu ja polttimot vaihdettu. Melko pian Aki kuitenkin havaitsi, että säätöjärjestelmä ei oikein enää toiminut. Ennen kuin odotettavissa olevaa energiaremonttia oli oikeastaan vielä ehditty pidemmälle harkita, tapahtui väistämätön. Alkuvuodesta 2011 lämminvesikierukan tiiviste alkoi vuotaa. Paikalle kutsuttujen asiantuntijoiden mukaan kattilanvaihto oli edessä. Tarjouksia pyytämään Sydäntalvi ei ole mukava aikaa lämmitysjärjestelmän rikkoutumiselle, mutta toisaalta ajoitus oli oivallinen. Myyrmäen Rakenna& Remontoi -messuilla oli paikalla innostuneita lämmitysjärjestelmätoimittajien edustajia. Järjestelmällisenä miehenä automaatioalalla työskentelevä Aki oli kirjannut paperille valmiiksi tiedot kiinteistöstä, tekniset tiedot olemassa olevasta öljylämmitysjärjestelmästään sekä toiveensa uuden järjestelmän suhteen. Hän jätti kaikkiaan 13 yhteydenottopyyntöä. Yhdeksän edustajaa kävi paikan päällä tutustumassa tapaukseen ja käynnit johtivat kahdeksaan tarjoukseen. Kaksi niistä koski öljylämmitysjärjestelmän uudistamista ja kuusi maalämpöpumppujärjestelmää. Lopulta vaihtoehdot jäivät vähiin. – Halusin räätälöidyn, mahdollisimman vikasietoisen järjestelmän, Aki selventää. – Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:ssä minua kuunneltiin. Esitin kaavakuvan siitä, mitä tarvitsimme. Kovin kummallisilta Akin toiveet eivät kuulosta. Hän halusi varmistua siitä, että vikatilanteessa talossa silti riittäisi lämmintä ja yksittäiset osat voisi lviasentaja kätevästi vaihtaa koko laitosta purkamatta. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:ssä toivetta pidettiin täysin järkevänä ja toteuttamiskelpoisena. Maalämpöpumpun osista sen kompressori ja kiertovesipumppu joutuvat kovimmalle käytössä ja on hyvä olla helposti vaihdettavissa. Jos järjestelmä lakkaa toimimasta, on hyvä pystyä kuumentamaan ainakin talon lämmitykseen tarvittava vesi sähköisesti. Järjestelmään kuuluu 750 litran erillisvaraaja. Asennuksessa ei valittamista Toukokuussa 2011 toteutettiin maalämpöjärjestelmän asennukseen saakka perhe sinnitteli vanhan öljylämmitysjärjestelmänsä kanssa. – Se onneksi toimi, mutta ei pitänyt paineitaan. Opimme lisäämään vettä tarpeen vaatiessa, Aki muistelee. Talon alkuperäisiä pattereita ei remontin yhteydessä tarvinnut vaihtaa. Kosteiden tilojen lattialämmitykset olivat talon rakennusajankohdan mukaisesti käyttövesikierrossa ja se korjattiin remontin yhteydessä. Nyt niissä kiertää sama vesi kuin pattereissakin. Kaikkiaan porakaivo on 160 m syvä ja vesi tulee vastaan kolmen metrin syvyydessä. Porauksesta vastasi Rototec Oy. Asennuksen toteutti ajallaan ja kaiken taiteen sääntöjen mukaan vantaalainen uusiutuvan energian ratkaisuihin erikoistunut Pistoke Oy. Ja säästöjä syntyy Perhe on ollut maalämpöpumppujärjestelmänsä toimintaan enemmän kuin tyytyväinen. Lämpöä on riittänyt niin talossa kuin suihkussakin. Aki on kuitenkin halunnut tietää tarkalleen, kuinka hän tyytyväinen energiaremonttiinsa voi olla. Siihen tarvitaan mitattua tietoa. – Maalämpöpumpuissa on omat mittarinsa, mutta halusin saada myös riippumatonta tietoa järjestelmästä erillään olevista mittareista, hän selittää. Maalämpöpumpun lämmitykseen käyttämä sähkömäärä on luettavissa erillään talon käyttösähkökulutuksesta. Latauspiireistä mitataan energia, jonka maalämpöpumppu tuottaa varaajaan. Todellinen hyötysuhde saadaan laskettua näiden kahden tiedon avulla luotettavasti. Aki on käsitellyt mittaustulokset kesäkuulta 2011 vuoden 2012 loppuun. Perheessä kului öljyä lämmitykseen keskimäärin 2300 litraa vuodessa. Maalämpöpumpun asennuksen jälkeen järjestelmä on kuluttanut sähköä n. 6000 kW vuodessa, noin 680 €/v. Lokakuun 2012 öljyn hinnan perusteella (1,15 €/l) säästöä lämmitysenergian suhteen on syntynyt vuodessa hieman vajaa 2000 euroa. –Jos olisimme uusineet öljylämmitysjärjestelmän, investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioitiin kolme vuotta. Maalämpöjärjestelmälle se on kahdeksan vuotta. Huoltokustannukset ovat maalämpöjärjestelmällä olleet pyöreä nolla euroa. Öljylämmitysjärjestelmässä rahaa kuluisi vuosihuoltoihin. Aki laskee, että perheen lämmityskustannukset ovat pudonneet 75 prosenttia. – Sijoitetun pääoman tuotto on 14,5 pinnaa. Mikä pankki sellaisen voisi antaa! Tulokset hyötykäyttöön Aki on ollut perheen ratkaisuun niin tyytyväinen, että on kertonut siitä myös maalämmitysfoorumilla. Kaikki eivät seuraa oman järjestelmänsä toimintaa yhtä tarkkaan. –Meitä tarkkoja ja innostuneita käyttäjiä on varmasti kyllä useampia. Valmistajien ja maahantuojien kannattaisi hyödyntää meidän tuloksiamme omien järjestelmiensä optimointiin. Aktiivikäyttäjät ovat antavat varmasti seurantatulokset käyttöön. Optimoinnilla maalämpöpumpuista saataisiin varmasti vielä nykyistäkin enemmän irti, Aki vinkkaa. Huone-ala: 121 m2 Kerrosala :159 m2 Rakennustilavuus: 480 m3 Ikkunapinta-ala:16,6 (13,7% pinta-alasta) 3-kerroslasi, (K-arvo 1,34W/m2K) Eristys: Yläpohja mineraalivilla 350mm (K-arvo 0,13W/m2K), seinät mineraalivilla 225mm (K-arvo 0,21W/m2K), alapohja lämmöneriste 100/150mm (K-arvo 0,22/0,24W/m2K) Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Lämpöässä T10 Erillisen varaajan koko: 700l Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: Porakaivo Kaivojen lukumäärä: 1 Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 160m (157m tehollinen syvyys) Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Kuutio Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): Vesi Tässä talossa ollaan oltu hyvin tyytyväisiä Lämpöässän mahdollistamaan säästöön. VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? LÄMPÖÄSSÄ / SUOMEN LÄMPÖPUMPPUTEKNIIKKA OY Robert Wentjärvi Etelä-Suomen aluepäällikkö 0400 738 524 Lämmityskustannusvertailu Lämmitystapa Suorasähkö Öljylämmitys Maalämpö Ostoenergian hinta c/kWh 13 8 13 Lämmitysenergia kWh/h 21 600 21 600 21 600 josta käyttöveden lämmittämiseen 4 800 4 800 4 800 Hyötysuhde COP 0,95 0,8 3 Ostettava energia Kwh/v 22 737 27 000 7 200 Lämmitysenergian hinta /v 2 955,79 € 2 160,00 € 936,00 € Lämmitysenergian hinta /kk 246,32 € 180,00 € 78,00 € Säästö maalämmöllä vuodessa 2 019,79 € 1 224,00 € Maksat maalämpöinvestoinnin pois n. 7 vuodessa aiempaa lämmityskulua pienemmällä kuukausierällä! Suorasähkö Öljylämmitys ÄssäRahoituksen kuukausierä 237,48 € 165,48 € Lämmitysenergian entinen kk-kustannus 246,32 € 180,00 € Maalämpöjärjestelmän investointiesimerkki Toimituksen sisältö n. 130 m 2 taloon* sähkö öljy Vsi 6 Maalämpöpumppu 6 990 6 990 Energiakaivo 130 m asennettuna 3 900 3 900 Järjestelmän asennus + vanhan purku 4 500 2 900 Patterijärjestelmä 4 400 Yhteensä 19 790 13 790 Säästöt ensimmäisen vuoden aikana Kotitalousvähennys max / 2 hlö 3 329 1 979 Vuotuinen energiansäästö 2 020 1 224 *Laskelma on suuntaa antava. Pyydä tarkempi tarjous omalta Lämpöässä jälleenmyyjältäsi.
10 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ www.mustekolmio.com HERKUTELLAAN VÄREILLÄ ! Kauppakartanonkatu 26 00930 Helsinki Puh. 040-411 1715 Avoinna: ma-pe 9-17 helsinki@mustekolmio.com mustekolmio ® Säästöä huikeat 40-70 % UUDET KASETIT ! Kari Ketonen elää työntäyteistä syksyä Kari Ketonen on mies, joka ei esittelyjä kaipaa. Hänet tunnetaan juuri nyt kenties parhaiten omalaatuisen Putous-sketsihahmon, Aimo Sonnin esittäjänä. Ketonen työskentelee myös käsikirjoittajana ja psykoterapeuttina, joskin juuri nyt ei tekemisestä ole pulaa. –Putous työllistää niin hyvin, ettei oikein muuta ehdi, näyttelijä toteaa. –Jonkin verran pikkuhommaa, kuten esimerkiksi spiikkauksia, tulee kohdalle aina silloin tällöin. Ketosen mukaan Putouksessa koetaan jo entuudestaan tuttuja, paniikinomaisia hetkiä, mutta niistä selvitään. Kaikki ohjelmassa mukana olevat tietävät, mitä tekevät, ja porukassa on selvä työmeininki. Mutta mitä silloin on ajateltava, jos alkaa kesken kaiken naurattaa ihan hillittömästi? –Vielä ei ole käynyt niin, että olisi alkanut ihan hillittömästi. Toistaiseksi on tullut vain pieniä hymähdyksiä, Ketonen kertoo. –Jos homma repeää täysin, ei auta muu kuin nauraa se pois ja toivoa, että joku ohjaamossa katsoo kellosta, kauanko se vie aikaa, jotta osataan tiivistää ohjelman kulkua jatkossa. Suora lähetys ei tosiaan olekaan pelkkää lavalla olemista ja tiettyjen osioiden suorittamista, vaan tilanne elää koko ajan ja eri osioiden aikataulut muuttuvat. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa Aimo Sonnin hokema ”Rytky!” ? –Sitä on vaikea sanoa. Hahmo saattaa jutella kaikenlaista ja olla eri mieltä asioista, näyttelijä hymähtää hyväntuulisesti. On varmasti myös heitä, jotka haluavat jonain päivänä nähdä itsensä Putouksen riveissä tai ylipäätään ammattinäyttelijänä. Siitä omaa kieltään kertoo muun muassa häviävän pieni mahdollisuus päästä Teatterikorkeakoulun listoille, varsinkaan ensi yrittämällä. Ketosella on näyttelijäntyöstä haaveileville omat vinkkinsä. –Tämä pätee varmasti mihin tahansa asiaan; jos jotain haluaa, ei muuta kuin kokeilemaan. Suomi on täynä harrastajateattereita ja improvisaatiokerhoja. Ei muuta kuin lavalle katsomaan, miltä tuntuu! Lopuksi Ketonen haluaa lähettää myös omat terveisensä lukijoille: –Erittäin syksyisiä ja aurinkoisia terveisiä kaikille! Teksti: Iida Rekunen Putous pitää Kari Ketosen seuraavat viikot kiireisenä. Luennotkin tosin kuuluvat miehen työrepertuaariin. SpeakersForumin Facebook-sivut www.suoraa.? Talokatsastus 495,00€ talovisio.? – kaikki kotisi dokumentit yhdessä osoitteessa. Tutustu nyt ilmaiseen palveluumme: talovisio.? Talokatsastus ja Talovisio Työkalut kotisi kunnon ja arvon ylläpitoon! Tilaa nyt Talokatsastus ja aloita kiinteistösi kunnon ja arvon suunnitelmallinen ylläpito. Katsastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Kysy lisää: Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Helsinki, Pekka Vaittinen, p. 044 771 2237, pekka.vaittinen@suoraa.? SUOMEN RAKENNUSASIANTUNTIJAT Helsinki Joulu, Vuodenvaihde, Vuosi 2016 ilmoita omassa LÄHILEHDESSÄSI
11 Mannerheimintie 164, 1.krs, 00300 Helsinki p. 020 780 6330 Tiedustelut/näytöt p.0400 424 192 | Kuvat ja lisätiedot www.tila1.fi Myydään vuokrataan MotELLI 700 m 2 LOIMAA oma tontti, hp vain 99.000,!!! Kallio autohallissa pesupaikka.90,Kallio autohallipaikka Wallininkuja 175,Tattarisuo 25 m 2 varasto 2.krs, wc 220,Tattarisuo 30 m 2 iso merikontti varasto 220,Tattarisuo 25 m 2 varasto/toimisto 280,Nummela 1000 m 2 ulkovarasto tila 350,Kallio 100 m 2 autohallin takapää 790,Klaukkala 120 m 2 hallitila, sis tsto+wc 850,Viikki 135 m 2 kahvila/myymälä 1450,Viikki 160 m 2 korkea hallitila,kaivot 2200,Viikki 210 m 2 raskaan kaluston korjaamo 2700,Tattarisuo 330m 2 koko halli ka:lla sis 2800,Viikki 165m 2 kuorma-autojen pesuhalli 3200,Kallio 865m 2 hienoin autohalli 5900,Viikki 1352 m 2 toimitalo,autolla sisään korjaamotilat,pesuhallit +6000 m 2 piha 5500,– lue erikoishammaslääkärin vinkit Lasten hyvä hammashoito lähtee kotoa Hampaiden huolellinen hoitaminen on yksi niistä tärkeistä taidoista, joita lapset oppivat kotona. Avainsanoja ovat toistuvat rutiinit, järkevät arjen valinnat ja esimerkin näyttäminen. Kuulostaisi loogiselta, että lasten hampaiden hoitaminen aloitetaan sitten, kun lapsi saa ensimmäisen hampaansa. Mutta ei: hampaista huolehtiminen alkaa jo ennen lapsen syntymää. Kun vanhemmat hoitavat jo odotusaikana omat hampaansa kuntoon, he tarjoavat pienokaiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat. Vanhempien suun kunto vaikuttaa suoraan myös lapsen suun kuntoon, muistuttaa erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli Oral Hammaslääkäreiltä. Hammasharjan voi ottaa esille sitten, kun lapsen ensimmäinen hammas ilmoittelee tulostaan. Lapset tykkäävät myös siitä, että hampaatonta suuta harjataan pehmeällä harjalla. Kolmivuotias lapsi voi jo itse alkaa harjoitella hampaiden pesemistä, mutta vastuu siitä, että hampaat myös puhdistuvat, pysyy vanhemmilla ainakin siihen asti, että lapsi on kymmenenvuotias. Hampaiden säännöllisessä pesemisessä on tärkeää näyttää esimerkkiä, sillä pienet lapset matkivat mielellään vanhempiaan ja sisaruksiaan. Nykysuositusten mukaan pienten lasten hampaiden pesemiseen voidaan käyttää matalafluorista hammastahnaa kerran päivässä, mutta silti pitää muistaa pestä hampaat toisenkin kerran päivässä. Kolmivuotiailla lapsilla hammastahnaa voi käyttää päivän molemmilla pesukerroilla. Tärkeitä arjen valintoja Perintötekijät vaikuttavat siihen, millaiset hampaat lapsella on. Suurempi rooli on kuitenkin sillä, miten hampaita ja koko suuta kohdellaan tavalllisessa arjessa. Hampaiden pesemisessä kannattaa ottaa käyttöön säännölliset rutiinit alusta asti. Kun lapsen hampaat pestään sekä aamulla että illalla, lapsi tottuu siihen niin hyvin, että alkaa odottaa sitä. Isänä olen huomannut, että laiskempikin vanhempi saa pestyä hampaat huolellisesti sähköhammasharjalla, Alapulli nauraa. Säännölliset ruokailutottumukset pitävät hampaat hyvässä kunnossa, sillä jatkuva mässyttäminen altistaa hampaat reikiintymiselle. Sokeriset mehut, karkit ja leivonnaiset kannattaa pitää karkkipäivien herkkuna. Myös ruokailutahtiin on syytä kiinnittää huomiota. Näen työssäni pieniä lapsia, joiden uniongelmia on yritetty hoitaa koko yön jatkuvana pullomehun tai maidon saamisella. Se ei ole hyvä vaihtoehto, sillä se johtaa helposti hammasongelmiin. Hyväkuntoisetkin hampaat kannattaa käydä säännöllisesti tarkistuttamassa alan ammattilaisella, jotta pystytään ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Kun hammaslääkärin vastaanotolla on käyty pienestä asti, lapsi ei myöskään ala niin helposti pelätä tilannetta. Tervesuinen lapsi tapaa nykyisessä julkisen terveydenhuollon systeemissä harvoin hammaslääkäriä, vaan hänen suunsa tutkii hammashoitaja tai suuhygienisti. Hammaslääkärille mennään vain tarvittaessa. Lasten hammaslääkärinä pitäisin nykyistä tiheämpiä hammaslääkärikäyntejä hyödyllisinä. Hammaskeiju vai hammashiiri? Maitohampaiden irtoaminen pysyvien hampaiden tieltä on osa lapsen kasvua. Ensimmäiset maitohampaat alkavat heilua yleensä silloin, kun lapsi on 5-7-vuotias, joskin hampaiden lähteminen myöhemminkin on aivan normaalia. Maitohampailla lapsi voi hienontaa ruokaa jo ennen kuin hänen kasvonsa ja leukansa kasvavat aikuisen mittoihin ja sopivan kokoisiksi pysyville hampaille. Maitohampaat ohjaavat pysyvät hampaat oikeille paikoilleen, ja niitä tarvitaan myös puhumisessa äänteiden synnyttämisen avuksi, kertoo erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli Oral Hammaslääkäreiltä. Maitohampaiden irtoaminen saattaa olla lapselle sekä jännittävä että pelottava kokemus. Yleensä lapset kuitenkin pitävät hampaiden vaihtumista hienona asiana, joka kertoo siitä, että he siirtyvät esikoulutai kouluikään. Tätä siirtymää tuetaan erilaisilla tarinoilla esimerkiksi hammaskeijusta ja hammashiirestä, jotka kuljettelevat maitohampaita eri paikkoihin. Kun maitohampaat irtoavat, lapsi saa osakseen huomiota tai jonkinlaisen palkkionkin. Suomessa hammaskeiju on tuttu hahmo, kun taas hammashiiristä kerrotaan muun muassa Etelä-Euroopassa. Reikiintyminen ei ole suun ainoa ongelma Lapsen suun tutkiminen ei ole vain hampaiden tutkimista, vaan siihen liittyy myös purennan, hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tutkiminen. Suu on kokonaisuus ja hampaat vain osa sitä. Hampaissa voi olla perittyjä tai ympäristön aiheuttamia kehityshäiriöitä. Häiriöt voivat olla myös osa laajempaa oireyhtymää, jolloin hammaslääkäri voi olla avainasemassa harvinaisen sairauden diagnostiikassa. Erilaiset purennan kehityksen ongelmat ovat lapsilla melko yleisiä ja vaativat usein oikomishoitoa ja erikoishammaslääkärillä käymistä. Myös ientulehdus ja hammaskivi ovat lapsilla yleisiä ongelmia. Sen sijaan laajat kudostuhot hampaiden kiinnityksessä ovat harvinaisia. Hampaiden ja leukojen traumat ovat kärkiviisikossa lasten tapaturmissa. Käytännössä lapset saattavat kolhia hampaitaan niin, että ne esimerkiksi murtuvat. Suuri osa suusta on limakalvoa. Limakalvoilla voi olla muutoksia, jotka ovat osa muualla kehossa esiintyvää sairautta (esimerkiksi tulehduksellinen suolisosairaus) tai vain suuonteloissa esiintyviä, kuten tavalliset suun uusiutuvat haavaumat eli aftat. Suun terveydenhuollon ammattilaisista vain hammaslääkäri saa diagnosoida suun sairauksia.
12 Hyvä käsihygienia auttaa ehkäisemään flunssan leviämistä Sään viilennyttyä flunssa-aalto käynnistyy päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Flunssa kuuluu yleisimpiin sairauspoissaolojen aiheuttajiin, sillä lähes jokainen suomalainen sairastaa flunssaa ainakin kerran vuoden aikana. Hyvä käsihygienia auttaa ehkäisemään flunssan leviämistä, ja pehmeä nenäliina hellii tukkoista nuhanenää. Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Noin 80 prosenttia kaikista tautitartunnoista leviää suoraan tai välillisesti kosketuksen kautta. Esimerkiksi sormenkynnen alla voi olla jopa 10 miljoonaa bakteeria. Huolellinen käsien pesu onkin tärkein yksittäinen keino ehkäistä flunssan leviämistä. Tartuntojen välttämiseksi kädet on hyvä muistaa pestä heti kotiin tultaessa. Kädet on syytä pestä tai desinfioida myös niistämisen, yskimisen ja wckäynnin jälkeen sekä ennen ruokailua tai elintarvikkeiden käsittelyä. Käsien pesun lisäksi niiden huolellinen kuivaaminen on oleellinen osa hyvää käsihygieniaa. Huonosti kuivatut kädet ovat otollinen kasvualusta mikrobeille. Esimerkiksi ruuanlaiton yhteydessä flunssakaudella kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota käsihygieniaan. ”Paperipyyhkeellä kuivaaminen on tutkitusti tehokkain tapa kuivata kädet. Kertakäyttöinen paperipyyhe, esimerkiksi kotikäyttöön kehitetty Serlan Talousarkki, kuivaa kädet nopeasti ja poistaa samalla mekaanisesti bakteereja. Käytön jälkeen paperipyyhkeen voi laittaa biojätteeseen tai lajitella energiajakeeseen, sillä se on täysin biohajoava,” kertoo Serlan brand manager Mari Rautio. Nuhanenä arvostaa hellävaraista nenäliinaa Flunssakauden käynnistyessä kasvaa suomalaisten nenäliinojen kulutus. Keskimäärin suomalainen kuluttaa vuodessa nenäliinoja noin 150 arkkia eli kaksi pakettia, ja suurin osa näistä käytetään marraskuusta helmikuuhun kestävän flunssasesongin aikana. Suomessa nenäliinojen kulutus on suurempaa kuin Skandinavian maissa, mutta toisaalta Keski-Euroopassa käytetään nenäliinoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Kun muualla Euroopassa flunssanenät pyyhitään pieneen taiteltuun paperitaskuliinan, turskauttaa suomalainen nenänsä puhtaaksi arkkikooltaan suurempaan nenäliinaan. ”Ainostaan Suomessa myydään kooltaan 25 × 25 cm:n isoja nenäliinoja. Muualla Euroopassa käytetään arkkikooltaan pienempiä taskuliinoja ja ohuita kasvopapereita. Suomessa isojen nenäliinojen osuus myynnistä on noin 80 prosenttia ja taskuliinojen noin 20 prosenttia”, Mari Rautio toteaa. MAINOSTAJA OLE SIELLÄ MISSÄ OSTOPÄÄTÖSKIN Kädessäsi olevan lehtemme lukijoista: