Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 9 | 2021 Uuden ilmeen myymälästä löydät muun muassa monipuolisen Ruokatorin sekä tuorepuristettua mehua – uudistunutta leipäosastoa unohtamatta. Tervetuloa tutustumaan! uudistui sinua varten S-MARKET kontula
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 | 2021 TIKKURILA Tikkurikuja 1 0400 364 644 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI Sahaajankatu 5 2 0400 1 88 1 33 Ma-Pe 8-17 ESPOONLAHTI Sillankorva 15 0400 280 160 Ma-pe 8-16 KUNNON HUOLTOA Määräaikaisja vuosihuollot 25 € TARJOUS VOIMASSA 1.8.-31.8.2021 Katso huoltojen hinnat sisältöineen ja varaa aika: www.öljypiste.fi Suomea koronarokotuksissa edellä olevassa Yhdysvalloissa jopa 65 prosenttia alle 50-vuotiaista raportoi lieviä sivuoireita koronarokotteen jälkeen. Monet oireista menevät ohi itsestään, mutta kuumeen varalta kotiin kannattaa varata särkylääkettä, kuten parasetamolia, eikä rokotusta seuraavalle päivälle kannata aikatauluttaa viikon tärkeintä menoa. Tässäkin asiassa tieto on parasta valmistautumista, joten keräsimme vastauksia muutamiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. MillaiSia SivuvaikuTukSia koronarokoTTeeSTa voi Tulla? Kaikilla rokotteilla, kuten muillakin lääkkeillä, voi olla haittavaikutuksia. THL:n mukaan useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä. Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.1 kuinka Moni Saa kuuMeTTa rokoTukSen jälkeen? Pfizerin rokotteella tehtyjen tutkimusten mukaan kuumeen nouseminen oli tavallisempaa toisen rokoteannoksen jälkeen. Tällöin 18–55-vuotiaista kuumetta tuli noin joka kuudennella (15,8 prosentille) rokotuksen saaneista. Yli 55-vuotiaista kuume nousi joka yhdeksännelle (10,9 prosentille) rokotuksen saaneista. Keskimäärin kuume ilmeni päivän tai kahden kuluessa rokotuksesta ja kesti yhden päivän. MiTen voin lieviTTää kuuMeoireiTa, joS Saan niiTä? THL:n ohjeistuksen mukaan päänsärkyä, kuumetta sekä nivelja lihaskipua voi lievittää kuumeja kipulääkkeillä kuten parasetamolilla. Parasetamoli sopii useimmille rokotteensaajille – se soveltuu valtaosalle aikuisväestöstä3. Vaikutustapansa takia se on vatsaystävällinen särkylääke. Myös joitakin perussairauksia sairastaville suositellaan ensisijaiseksi kipulääkkeeksi parasetamolia. Esimerkiksi astmaatikolle parasetamoli on todennäköisesti sopiva särkylääke. Ainoastaan hyvin herkille henkilöille sekin voi aiheuttaa oireita.4 Parasetamolia suositellaan myös potilaille, joilla on sydänja verisuonitauteja tai niiden riskitekijöitä. lisäksi tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni tai naprokseeni) voi hoitaa pistosalueen paikallisreaktioita. Kortisonivoide tai antihistamiini voivat lievittää kutinaa. joS Sain enSiMMäiSeSTä rokoTTeeSTa SivuoireiTa, kannaTTaako Minun SilTi oTTaa Toinen rokoTe? Sivuvaikutukset tarkoittavat sitä, että rokote toimii. Niiden takia tai muutenkaan ei kannata jättää toista rokotetta ottamatta, jotta saa parhaan mahdollisen suojan koronavirusta vastaan. ovaTko SivuvaikuTukSeT paheMMaT ToiSen rokoTTeen jälkeen? Odotettavissa olevat oireet, kuten paikallisreaktiot, ovat tavallisempia toisen mRNArokoteannoksen (Pfizer, Moderna) jälkeen. Adenovirusvektorirokotteilla (Astra Zeneca, Johnson & Johnson) paikallisja yleisoireita tulee enemmän ensimmäisen annoksen jälkeen kuin toisen annoksen jälkeen. Yleensä valtaosa rokotteiden haittareaktioista tulee ilmi kuuden viikon sisällä rokottamisesta. SaavaTko iäkkääT helpoMMin SivuvaikuTukSia? Päinvastoin! Yhdysvaltain tartuntatautien valvontaja ehkäisykeskusten (CDC) mukaan yli 50-vuotiaat kokevat vähemmän haittavaikutuksia kuin nuoremmat ikäluokat. Vain noin 25 prosenttia 50–64ja 4 prosenttia 65–74-vuotiaista, jotka saivat rokotuksen aikavälillä 14.12.2020–13.1.2021, kokivat sivuvaikutuksia. Sen sijaan 65 prosenttia alle 50-vuotiaista raportoivat jonkinlaisesta reaktiosta. voinko Saada koronarokoTTeeSTa koronaviruSTarTunnan? Rokotteesta ei voi saada koronavirustartuntaa. Kuume tai lämpöily ovat merkkejä siitä, että rokote toimii. Ne voivat toki olla myös koronaan liittyviä oireita. Siksi on tärkeää jäädä kotiin tarkkailemaan tilannetta, jos kuume nousee rokotuksen jälkeen. onko ToTTa, eTTä naiSeT SaavaT uSeaMMin oireiTa? Yhdysvalloissa huomattiin ensimmäisen rokotuskuukauden aikana tehdyissä tutkimuksissa, että naiset saavat useammin oireita rokotteen seurauksena kuin miehet. Sivuvaikutuksista raportoineista 79 prosenttia oli naisia, vaikka kaikista rokotteen saaneista naisten osuus oli 61,2 prosenttia. Tätä ilmiötä selittää paitsi se, että naiset raportoivat innokkaammin sivuvaikutuksista, heillä on yleisesti myös parempi immuunivaste rokotuksille. Sivuvaikutukset siis osoittavat, että rokote toimii. Miten varaudun ennalta koronarokotuksen sivuoireisiin? Moni odoTTaa parhaillaan toista rokotusvuoroaan ja aprikoi, miten koronarokotteen saaminen vaikuttaa ja voiko mahdollisiin sivuvaikutuksiin varautua. kaupunginvaltuuston uusi kausi on alkanut politiikkaa seuraaville ilouutinen: kesäkuussa valittujen kunnanvaltuustojen uusi kausi on alkanut! Helsingissä kaupunginvaltuuston puolueiden paikkamäärissä tapahtui pientä muutosta, mutta ei ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ensimmäisessä kokouksessaan 2.8. uusi valtuusto valitsi Helsingin pormestariksi Kokoomuksen Juhana Vartiaisen ja lisäksi neljä apulaispormestaria. Valtuuston alkusyksyn tehtävänä on strategian luonnostelu ja hyväksyminen tulevaksi neljäksi vuodeksi. Edellisen strategian tavoitteena oli saada aikaan Maailman toimivin kaupunki. Koronapandemian kurittaessa yhteiskuntaa jo puolentoista vuoden ajan, elokuun puolenvälin valtuustoseminaarissa äänenpainoissa kuuluivat paitsi koronavahinkojen korjaaminen, myös tavoitteellisempi, visionäärisempi Helsinki. Oma ryhmäni Kokoomus painottaa hyvää taloudenpitoa. Vaikka koronan aiheuttamat vahingot on korjattava, väliaikaisista menoista ei saa tulla pysyviä. Uusi pormestari on ehdottanut menosäännön kirjaamista strategiaan: sovittuja vuosittaisia menoja ei olisi mahdollista kasvattaa lisäkuluilla kuten viime strategian kaudella. Kaupungin ydintehtäviä ovat palvelut: hyvät koulut, päiväkotipaikat lähellä kotia, pääsy hoitoon, riittävät mielenterveyspalvelut. Näihin on Helsingillä oltava ratkaisuja. Sote-uudistus tuo omat, huomattavat haasteensa Helsingillekin. Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoite linjaa toimia ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja nyt koko valtuuston näkemykset ovat yhä painokkaammat. Monen valtuutetun seminaaripuheissa nousi esiin lähiluonto, joka on jo itselleni keskeinen kaupungin arvo: jokaisella on oltava tilaa ulkoilla, liikkua ja hengittää lähellä kotiaan, eikä ainoastaan lähtemällä varsinaiselle ’virkistysalueelle’. Valtuustoseminaarin kaupunkiympäristö-workshopissa puhuttiin kaupungin kasvusta. Onko nk. ’vantaalaistuminen’ ohimenevä ilmiö koronan hävitessä? Vaikka Helsinkiin aina halutaan tulla, kuten kasvun kannattajat muistuttavat, onko Helsingillä vetovoiman lisäksi pitovoimaa. Miksi perheet, nuoret, eläköityvät, sinkut, työssäkäyvät tai yrittäjät jäisivät juuri Helsinkiin, jos palveluita ja elämisen laatua löytyy naapurikunnistakin? Toimivuuden lisäksi, mikä on Helsingin lisäarvo? Helsingille pitääkin asettaa määrällisen kasvun sijaan laadullisen kehityksen visio. Laatu on moninaisuutta, luontoa, kulttuuria, historiaa, urbaania ympäristöä, palveluita, ja paljon muuta. Helsingistä on tehtävä kaupunki, jossa on hyvä asua ja elää, ja jossa viihdytään. Kuume tai lämpöily ovat merkkejä siitä, että rokote toimii Nina Suomalainen on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok.), joka asuu Paloheinässä ja työskentelee toiminnanjohtajana kansainvälisten kysymysten parissa. AjAn tAsAllA
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 9 | 2021 IS O UU TU US ! 20 21 Tä ys au tom aa tti, pa kk i Au toi ss ak in kä yte tyt HU IPP ULit hiu m LiF eP O 10 Ah AK UT , teh o 6,4 Kw , 64 V Ma x. ajo ma tka jop a 15 km lat au ks ell a! Pik ala tau s 2,5 h 16 A su lak e La tau s 10 A su lak e (no rm . pis tor as ia) Ma x. no pe us : 45 km /h Re kis ter öit y 2 he ng ell e Ka nta vu us : 19 kg Pa ino : 32 kg Vä rit: Me tal li pu na ine n ja sin ine n 99 90 ? +tk Ra ho itu ks el la al k. 17 9? /k k. Li sä va ru st ee na na st ar en ka at al um iin iv an te ill a. T e h o k a s 3 K w m o o tt o rl ! Ta ku u 2 v. (2 49 0? ) E T U S I N Y T 3 ? Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. E i a jo ko rt tia , 1 5 km /h , M a x. a jo m a tk a 5 km , P a kk i, A u to m a a tt ija rr u t, E5 00 S u o m e n s u o s it u in s ä h k ö s k o o tt e ri ! Ta ku u 2 v. 21 9 ? 3py ör ä sä hk ös ko ot te ri PY RK IJ Ä E4 00 ta i 30 A h Li th iu m ak ul la jo nk a vo i la da ta ko to na ta i pa ik al la an ni in ku in sä hk öp yö ri ss ä on . A jo m at ka 70 -8 km . V är it: P un ai ne n ta i H op ea . Ta ku u 2 v. Ra ho itu ks ell a alk . 99 ?/k k. Ly ijy ge el ia ku t. A jo m at ka 50 -6 km . V är it: P un ai ne n ta i P ro ns si . 2 35 ? 18 5 ? Ei aj ok or tti a. Te ho ka s 60 V 10 00 W m oo tto ri. K A K S I V E R S IO T A : Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. T ila u sn ro 16 10 3 2 1 K A U PA N P Ä Ä LL E ! (a rv o 34 0? ) N O P E IL L E m o le m p ii n : Ta ka B ox i, ta ka te lin e ja su oj ap ei te To im ii ka as uk ah va st a vä än tä m äl lä ta i po lk im is ta po lk em al la sä hk öa vu st uk se lla ta i ilm an . 3 va ih de tta , Sh im an o N ex us va ih te et . 36 V 10 A h Li th iu m ak ku . M oo tto ri 25 W . A jo m at ka n. 60 km , m ax . no pe us 25 km /h . A lu m iin iru nk o. 24 " re nk aa t. M ita t: pi tu us 15 7 cm , le ve ys 76 cm . Pa in o 33 kg . E4 70 SÄ HK ÖP YÖ RÄ /S ÄH KÖ M OP O Ta ku u 2 v. 2 4 9 ? Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. 3py ör ä 3 N op eu sa lu et ta 10 km -1 7k m -2 5k m /h . Pa kk i. N YT LE D va lo t! PY RK IJ Ä PY RK IJ Ä Is o in k a u p p a k a s s i jo ll a s a a a ja a il m a n a jo k o rt ti a ! (e nn en 19 85 sy nt yn ee t!) S Ä H K Ö M O P O J E N M E R C E D E S ! Ra lly US A 30 00 sä hk öm op os sa on m ar kk in oi de n is oi m m at si sä til at ku sk ill e ja m at ku st aj al le se kä la aj in to im in ta sä de 15 0k m / la ta uk se lla . Ka tta va va ki ov ar us te lis ta na hk av er ho ilu n lis äk si ka tto lu uk ku , ra di o, lä m m ity sl ai te , ke sk us lu kk o, sä hk öi kk un at , pe ru ut us ka m er a, au to m aa tti se st i sy tty vä t LE D aj ov al ot ed es sä ja ta ka na . Jo us itu s on pe hm eä ja an ta a m uk av at ky yd it m yö s pä äl ly st äm ät tö m ill ä te ill ä. Ka as uk ah va oi ke al la kä de llä ja ja rru t sa rv ie n ka hv oi ss a. Ja lo ill a ei ol e m itä än to im in to a! O ta m m e v a ih d o s s a a u to ja . U U T U U S ! T G B V e r ta a : H in ta /l a a tu s u h d e , v e to k y k y , m a a v a r a , r e n k a a t, a je tt a v u u s y m . M O D U LA R B O X O Y LA A TU K O N EI TA JO 20 V U O TT A ! U U T U U S ! Fi nm an Vau ra 99 0? EU ja U SA Pa te nt ti! 9ER I A SE N TO A Ti la us nr o 15 11 N YT TG B os ta ja lle 80 0? TR AK TO RI M ÖN KI JÄ 69 90 ? +tk Ot am m e va ih do ss a m ön ki jä t, m p: t ym . ER IK OI SER Ä! ET US I AR VO 4x 4 Iso in ma av ara 30 ,5 cm Ve tok yk y yli 92 kg 26 " MA XX IS BIG HO RN Te sti vo itt aja ren ka at. KA TS O KO KO VA LI KO IM A ww w. ra lly .fi Al um iin iv an te et ! MA DE IN TA IW AN VU OD EN TA KU U! 55 E FI B LA D E SH . 849 ? + tk Ti la us nr o 11 01 K AU PA N PÄ Ä LL E: VI N SS I + PE RÄ VA U N U PI ST O K E K A IK K II N ! 55 EF I SP EC IA L ED IT IO N FU LL LE D Ra ho itu ks ell a alk . 13 9? /kk . Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . 4x 4 Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . 77 90 ? +tk SH .94 90 ?+ tk Ti la us nr o 11 00 9 OH JA US TE HO ST IM EL LA 55 E P S 74 90 ? +tk T ila u sn ro 11 00 7 Ka ikk i ma llit 2-p aik ka isi a. To im i he ti! ? 29 90 ET US I AR VO 29 90 ? 82 90 ? +tk Ti la us nr o 11 00 6 SH .99 90 ?+ tk OH JA US TE HO ST IM EL LA 55 E FI +E P S Ra ho itu ks ell a alk . 16 9? /kk . M O DU LA RB O X OY K ar ta n o n h er ra n ti e 9, 02 92 E S P O O ke h ä III M Ö N K I J Ä C E N T E R Av oi nn a: A rk .1 017 M EI LL Ä TA K U U, VA RA O SA T JA H U O LT O PE LA A VA RM AS TI ! SU O M ES SA YL I 15 H U O LT O PI ST ET TÄ . Ti la uk se t ja tie du st el ut pu h. ta i spo st ill a: my yn ti@ ra lly .fi 09 59 5 51 04 55 3 24 28 ta i ne tis tä ww w. ra lly .fi si vu ilt a T IL A A H E T I O M A S I! T O IM IT U K S E T T U R V A L L IS E S T I R A H D IL L A K O T II N A S T I! Aivoruhjeet ovat yleisiä ja pitkänkin toipumisajan vaativia vammoja. Tänä vuonna Tapaturmapäivän kampanjaa vietetään 9.-13.8. ja teemana on päihteiden käytön yhteys tapaturmiin. Helsingin Yliopistollisen sairaalan (HUS) päivystykseen tuleva tapaturmaan joutunut potilas on usein päihtynyt. HUS Akuutin osastonylilääkäri Arja Kobylin kertoo, että päihtyneitä on sitä enemmän, mitä pidemmälle yön tunnit etenevät. ”Erityisesti se hämmentää, miten usein sähköpotkulaudoilla sattuneissa onnettomuuksissa on mukana promilleja. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa päihtymys on yleisempää, kuin polkupyöräonnettomuuksissa”, Kobylin sanoo. Sähköpotkulaudalla sattuneet tapaturmat ovat myös yleisempiä HUS Akuutin päivystyksessä kuin polkupyöräonnettomuudet. Sähköpotkulautojen nopeuksia on rajoitettu heinäkuun puolivälistä alkaen keskusta-alueilla yöaikaan. Rajoitukset koskevat vuokrakäyttöisiä sähköpotkulautoja ja ovat vain osassa maata käytössä, kuten Helsingissä. Kokeilu on voimassa ainakin elokuun loppuun saakka. Rajoituksilla pyritään estämään öiseen aikaa tapahtuvia onnettomuuksia. ”Sähköpotkulautojen nopeuksien rajoittamisen avulla ainakin vakavammat vammat voivat vähentyä, muttei se pelkästään ole riittävä toimenpide. Nopeuksien laskun jälkeen onnettomuusluvut ovat hieman vähentyneet verrattuna alkukesään, mutta luvut ovat edelleen synkkiä erityisesti viikonlopun öinä”, kertoo Kobylin. AlkoHoli jA liikEnnE Eivät kuulu yHtEEn Jo pienikin päihdeannos voi aiheuttaa riskiä liikenteessä kulkupelistä riippumatta. Päihteet vaikuttavat muun muassa kykyyn arvioida nopeuksia ja etäisyyksiä. Tankojuoppous eli liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla on laissa määritelty rikokseksi. Päihtyneenä moottoritonta ajoneuvoa kuljettava, joka vaarantaa toisen turvallisuuden, voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeusrangaistukseen. ”jos otat, et aja, toimii aina hyvänä ohjenuorana liikenteessä. Sähköpotkulauta ei ole lelu, vaan ajoneuvo kuten polkupyöräkin. Kesäiltojen liikkumisen pelisäännöt on hyvä miettiä etukäteen, ettei hetken mielijohteesta aiheuta vaaraa itselle tai muille”, Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi painottaa. Pään vAmmAt ylEiSiä jA vAAtivAt uSEin Pitkän toiPumiSAjAn HUS Akuutin päivystyksiin tulevat lievemmin loukkaantuneet ja vakavammin loukkaantuneet viedään suoraan Töölön sairaalaan. kobylin kertoo, että HUS Akuuttiin tulevilla traumapotilailla on usein pään vamma, kuten kasvoluiden murtumia, hampaiden irtoamisia tai aivoruhjeita. Lievissä aivovammoissa potilaan tajuttomuus ei ole kestänyt yleensä muutamaa minuuttia kauempaa. ”jälkisekavuutta voi silti olla pidempään ja vammasta syntynyt muistamattomuus määrittelee myöskin aivovamman vakavuutta. Lähetämme paljon potilaita jälkikontrolliin aivovammapoliklinikalle, jossa arvioidaan potilaan neurologinen toipuminen vamman jälkeen”, sanoo Kobylin. Pään vammojen lisäksi ranneja solisluun murtumat ovat yleisiä. Myös käsien murtumat vaikuttavat pitkään potilaan toimintakykyyn. ”Esimerkiksi rannemurtumaa hoidetaan tavallisesti viiden viikon kipsihoidolla, jolloin potilaan työkyky on suurimpaan osaan työtehtävistä alentunut ja työntekijä joutuu olemaan työstä poissa”, kertoo Kobylin. Sähköpotkulautaja pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantunut usein päihtynyt – pään vammat yleisiä SäHköPotkulAudoillA tAPAHtuviSSA onnettomuuksissa päihteillä on suuri rooli. erityisesti öiseen aikaan sattuvat törmäykset tai kaatumiset ovat usein seurausta päihteiden aiheuttamasta reagointikyvyn alentumisesta ja liian suuresta tilannenopeudesta. tAPAturmiEn EHkäiSytyötä on tehty vuodesta 1993 lähtien järjestöjen ja viranomais ten yhteistyönä. Yksi yhteistyön muodoista on vaikuttaa ihmisten asenteisiin kampanjoimalla Tapaturmapäivänä, jota vietetään tänä vuonna 26. kertaa. Tapaturmapäivänä kannustetaan miet timään, kuinka vähentää riskejä ja ennalta ehkäistä tapaturmia töissä, kotona ja liiken teessä. Tapaturmapäivän kampanjaa vietetään tänä vuonna 9.13.8. ja kampanja huipentuu perjantaina 13.8. kun AlkoHolillA on osuutta asiaan, voivat ikävät ennustukset käydä toteen. Tutustu tarkemmin, miten voit välttää vaaran: tapaturmapäivä.fi kaisa tanskanen/Liikenneturva
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 | 2021 omega-rasvahappoja. – Lisäksi marjat sisältävät runsaasti kuitua. Kuitu on olennainen osa terveellistä ruokavaliota – se tasaa verensokeria ja on hyväksi suolistobakteereille. Se myös lisää kylläisyyden tunnetta, mikä edistää painonhallintaa, Lassila sanoo. Marjat tunnetaan myös vitamiinipommeina, eikä syyttä. Esimerkiksi lakka ja tyrni sisältävät valtavasti c-vitamiinia. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä ja vaikuttaa ihoon edistämällä kollageenin muodostusta. – Marjoista saadaan myös runsain mitoin elimistön hapettumisreaktioita hillitsevää e-vitamiinia sekä karotenoideja, jotka muun muassa vahvistavat vastustuskykyä ja vaikuttavat suotuisasti näköön ja mielen hyvinvointiin. Lisäksi marjat sisältävät pienempiä määriä muun muassa kaliumia, kalsiumia, rautaa, magnesiumia ja sinkkiä. Marjoja suositellaan popsittavaksi 100 grammaa eli vajaat 2 desilitraa päivässä – tai enemmän, jos maistuu. Kesän marjasatoa sopii myös pakastaa, sillä ravintoaineet säilyvät hyvin, kunhan marjat syödään noin vuoden sisällä. – C-vitamiini on herkkä sulattamiselle, mutta hukan voi minimoida nauttimalla pakastemarjat jäisinä tai sulattamalla ne mahdollisimman nopeasti. Marjojen säilyvyyttä voi tarkkailla värin avulla: niin kauan kuin marjoissa on väriä jäljellä, on mukana yhä polyfenolejakin. Sokerin käyttö pakastaessa ei ole tarpeen kuin kaikista pehmeäkuorisimmille marjoille. Parhaiten marjojen terveyshyödyistä pääsee nauttimaan, kun sisällyttää ruokavalioon monipuolisesti useita eri marjalaatuja. – Kestosuosikit kuten mansikka ja mustikka ovat hyviä valintoja, mutta moni unohtaa, että marjavalikoima ei suinkaan rajoitu niihin. Jos mansikkakesä on huono, korvaavia marjoja löytyy kyllä jonoksi asti, Lassila muistuttaa. JuKKa uuniLa, 98, urheilun ikihonka Lauttasaaren senioritaLon lasiverannalla, upeassa merimaisemassa, istuu tyytyväinen mies, 98-vuotias kauppaneuvos jukka uunila, tarkasti sanoen Ahti juhani uunila, himangan urheilijat ja kuortaneen kunto, todellinen urheiluelämämme ikihonka. uunila on Suomen arvostetuimpia urheilujohtajIa sekä SVUL:n ja olympiakomitean että menestysajan yleisurheilumme vastaavana SUL:n puheenjohtajana. Työelämässä hän johti nyt 70-vuotiasta Kuortaneen urheiluopistoa sen ensimmäisenä rehtorina, sanomalehti Ilkkaa sekä viimeksi 17 vuotta Veikkaus Oy:tä sen pitkäaikaisimpana toimitusjohtajana. Tokion olympiakisoja Uunila seurasi aamusta iltaan. ”Yleisön puuttuminen oli aluksi kiusallista, mutta kyllä siihenkin tottui. Suomalaisten olympiaosanottajien vaatimattomiin suorituksiin on sen sijaan vaikea tottua”. ”Kaikki kunnia tosin kahdelle pronssiin yltäneelle -uimari Matti Mattsson, nyrkkeilijä Mira Potkonen -ja myös heille, jotka tekivät Japanissa kauden parhaat tuloksensa. Epäonnistujia oli kuitenkin liikaa. Siihen tosin osasyynä on se, että kaikki joilla oli oikeus osallistua, puettiin kisapukuun. Myös valmentajien suuri joukko paikan päällä on uusi ilmiö. Aikanaan riitti se, että kisapaikalla oli vain Armas Valste. Ei kisojen aikana enää valmenneta. Se työ tehdään vuosia ja ainakin kuukausia ennen kisoja”, Uunila sanoo pontevasti. Yleisurheilussa muutama suomalainen saa kyllä Uunilalta myös puhtaat paperit. Heistä Sara Kuiviston neljä parannusta Suomen ennätykseen ansaitsee Uunilalta erityistunnustuksen. ”Muutamat nuoret urheilijat voivat kyllä yllättää myönteisesti Pariisissa kolmen vuoden kuluttua eli toivoakin on”, Uunila rohkaisee. ”Tuo valtava lajien määrä ja niiden vaativat rakennelmat, areenat ja hallit merkitsevät sitä, ettei Suomen kokoisella maalla ole enää mahdollisuuksia järjestää kisoja, vaikka lajeista otettasiin puolet pois. Omaan korkeaan ikäänsä kolmattakymmentä vuotta leskenä elänyt Uunila suhtautuu luontevasti. ”Pitäisi kai ottaa tavoitteeksi tuo sata vuotta, vaikka enää ei oikein kuulo kunnolla pelaa ja tasapainon puute rajoittaa elämää”. ”Täällä Senioritalossa hoito ja huolenpito ovat huippuluokkaa ja kun tyttäreni Hannele käy täällä lähes päivittäin, tuo lehtiä ja maksaa laskuja, parempaa ei tässä iässä voi toivoa. Jukka Uunila ehti osallistua jo viime sotiinkin. Hänellä on sama syntymäpäivä kuin Suomen marsalkka Mannerheimillä, kesäkuun neljäs. Martti huhtamäki Tokion olympiakisoja Uunila seurasi aamusta iltaan. ”Yleisön puuttuminen oli aluksi kiusallista, mutta kyllä siihenkin tottui.” – runsaan marjansyönnin on osoitettu madaltavan metabolisen oireyhtymän riskiä ja auttavan verensokerin säätelyssä sekä parantavan kognitiivista toimintakykyä. Marjojen syönti myös vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, ja sitä kautta edistää aivojen terveyttä ja ehkäisee esimerkiksi muistisairauksia, tyypin 2 diabetesta ja sydänja verisuonisairauksia. Lisäksi marjat, etenkin mustikka ja mustaherukka, vähentävät silmien väsymistä näyttöpäätetyössä, listaa ravitsemusterapeutti Päivi Lassila Terveystalosta. – Marjat ovat hyvin ravintotiheitä: niissä on paljon ravintoaineita suhteessa energiamäärään. Niistä saadaan monipuolinen kattaus vitamiineja, hyviä rasvoja, kuitua ja etenkin polyfenoleita ja antioksidantteja, joita niissä on enemmän kuin esimerkiksi hedelmissä. Herkuttelu kuuluu kesään, ja parhaat makupalat voi pienellä vaivannäöllä poimia omasta lähimetsästä. Pienessä paketissa on kokoonsa nähden paljon hyötyä. Polyfenolit ovat eräänlaisia kasvisten aineenvaihduntatuotteita, joilla on tutkitusti useita positiivisia terveysvaikutuksia. Polyfenoleista puhutaan usein myös suklaan ja punaviinin yhteydessä, mutta marjat peittoavat nekin polyfenoleiden lähteenä. Kaikki marjat ovat terveellisiä, mutta marjan ulkonäöstäkin voi päätellä jotakin. – erityisen paljon polyfenoleja on tummissa marjoissa. Sen sijaan esimerkiksi marjan kirpeydellä tai makeudella ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka ravintorikas marja on. Kullakin marjalla on omat tyyppipolyfenolit, joita ne sisältävät. Tärkeimpiä niistä ovat terveyttä monin tavoin tukevat antosyaanit, joita saadaan parhaiten tummansinisistä ja tummanpunaisista marjoista, kuten mustikasta, mustaherukasta, variksenmarjasta, puolukasta ja marja-aroniasta. Pensasmustikkakin sisältää antosyaaneja, joskin puolet vähemmän kuin luonnonmustikka. Myös tyrni, karpalo, lakka, mesimarja ja vadelma sisältävät paljon elimistölle hyödyllisiä yhdisteitä. rutKasti HYviä rasvoJa, KosoLti Kuitua Osa ravintoaineista piilee marjojen siemenissä, jotka sisältävät reippaasti terveydelle suotuisia rasvoja, muun muassa useita eri Metsä pursuaa elimistölle tärkeitä ravintoaineita Marjoja mahan täydeltä! KotiMainen MarJasato on kesäherkuttelijan aarreaitta. tuttujen kestosuosikkien lisäksi kannattaa maistaa rohkeasti myös uusia marjatuttavuuksia. MarJoJen Ystävä, Muista näMä! • Käytä monipuolisesti eri marjoja: mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa, tyrniä, lakkaa, karviaisia, viinimarjoja, puolukkaa, juolukkaa, mesimarjaa, marjaaroniaa, variksenmarjaa, karpaloa • Marjoista on moneksi – popsi sellaisenaan, mutta muista myös mehut, hillot, smoothiet, pirtelöt, puurot, piirakat, rahkat, jäädykkeet, sorbetit ja salaatit. Kokeile myös juotavia marjatuotteita, joissa on kokonaisia marjoja murskattuna • Ulkomaalaiset marjat on kuumennettava ennen käyttöä, niin tuoreet kuin pakastetutkin • Jos tuoretta marjaa ei ole saatavilla, muista pakasteet ja marjajauheet – 1dl kuivattua marjaa vastaa noin 5dl tuoretta marjaa! • Sekoita pakastettuja marjoja sekaisin isoon avonaiseen astiaan pakastimeen, näin saat käytettyä helposti useaa laatua kerralla joutumatta avaamaan montaa eri rasiaa Pohjois-Amerikasta peräisin oleva pensasmustikka viihtyy happamassa maaperässä ja puolivarjossa tai auringossa. Helsinki lasi ja puu Suoritamme kaikki puu-, lasija kehystystyöt. Ovet, ikkunat, kalusteet, yms. mittaustyönä. Lisäksi murtoja lahovauriokorjaukset yms. Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Avoinna arkisin 8.00-16.00 Puh (09) 791 590 Fax (09) 777 4620 www.helsinkilasijapuu.?
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 9 | 2021 TOTTAKAI JO VUODESTA 2015. JA UUSIIN AUTOIHIN KORKO TASAN % ILMAN KULUJA! MITÄ? VOIKO AUTOKAUPPA OLLA AUKI JOKA PÄIVÄ? Jos yht’äkkiä heräät autokuumeeseen, niin apu löytyy heti verkosta. Osoitteessa autoverkkokauppa.? hoituu niin uuden kuin kuntotarkastetun vaihtoauton hankita tai liisaaminen. Miten olisi esimerkiksi supersuosittu ja huoleton #melkeinuusi-leasingauto, alkaen 179 €/kk? Missä ikinä satutkaan lomailemaan, saat reilun hyvityksen omastasi heti verkossa. Ja kaupat voit tehdä verkossa turvallisesti alusta loppuun, tai tervetuloa myymälöihimme Raisioon sekä Vantaan Petikkoon (MaTiKeToPeLaSu). Rahoitusesimerkki: auton hinta toimituskuluineen esim. 17 590 €, käsiraha €, perustamiskulu €, rahoitettava osuus 17 590 €, rahoitusaika 60 kk, korko 0,0 %, käsittelymaksu €/erä, kk-erä 199,83 €, todellinen vuosikorko 0,0 %, korko sopimusajalta €, luotto ja kustannukset €. Poikkeava viimeinen erä 5 800 €, todellinen luottohinta 17 590 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitusja kaskovakuutuksen. Lyhennysvapaan (6 kk) rahoitusaika maks. 60 kk. Tarjoukset voimassa uusiin autoihin 31.8.2021 asti. Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %). Aina ja kaikkialla. Vantaa, Petikko Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6 Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830 ja 0207 997 850 Raisio Allastie 1 Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910, vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930 UUSI LIIKE! Annamme reilun hinnan autostasi heti verkossa! Lähelle sinua -toimitus € #melkeinuusi alkaen vain 179 €/kk Yli 250 kuntotarkastettua vaihtoautoa! Suomen joustavin rahoitus: 6 kk lyhennysvapaalla! Uusiin autoihin korko %. Ei kuluja!
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 | 2021 Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 Nyt AutoistA romutuspAlkkio tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Tunnista Helsingin vanhat koulut Koulujen aleTTua elämä pääkaupungissa on taas vilkastunut. helsinki on täynnä hienoja opinahjoja, joita on vuosien varrella myös pieteetillä ymmärretty kunnostaa. testaa omat ja ystäväsi tunnistustaidot helsingin koulurakennuksista vanhojen kuvien perusteella. 1. Tämä arkkitehti Runar Eklundin vuonna 1932 suunnittelema ja vuonna 1933 valmistunut koulu jäi arkkitehdin viimeiseksi työksi. Onko kyseessä a. Helsingin Rudolf Steiner koulu B. Helsingin Saksalainen koulu C. Hotellija ravintolakoulu Perho Oike at vas tau kse t: 1B, 2B, 3C, 4B. 5A, 6C 2. Tämä 1948 valmistunut koulurakennus toimi Helsingin opettajakorkeakoulun harjoittelukouluna 1948-1953. Onko kyseessä a. Nuottapolun koulu B. Ilpolan koulu C. Kaisaniemen koulu 5. Kuvassa olevan, nyt jo useampaan kertaan laajennetun koulurakennuksen vanhimman osan suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi ja se valmistui 1955 . a. Kulosaaren Yhteiskoulu B. Lauttasaaren Yhteiskoulu C. Munkkiniemen Yhteiskoulu 3. Tämä Kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnitteleman koulurakennuksen rakentaminen viivästyi sodan takia ja valmistui lopulta vuonna 1921. Koulun ensimmäinen nimi oli a. Brändö Grundskola B. Helsingin työväenopiston kansakoulu C. Snellmanin suomenkielinen kansakoulu 6. Tämä Ratakadulla sijaitseva arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnittelema, vuonna 1905 valmistunut, koulurakennus on yksi Helsingin hienoimpia ja tunnetuimpia. Eli kyseessä on tietysti 4. Kuvan koulurakennus on kuvattu 1965. Mikä koulu on kyseessä? a. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Munkkivuoressa B. Helsingin Suomalais-venäläinen koulu Kaarelassa C. Myllypuron yläaste kuvaaja Maria YLikoski. kuva heLsingin kaupunginMuseo kuvaaja: Mauno ManneLin, 1964. kuva: vantaan kaupunginMuseo vaLokuvaaja eric sundströM. kuva: heLsingin kaupunginMuseo kuvaaja: grünberg constantin kuva heLsingin kaupunginMuseo kuvaaja heikki havas. kuva heLsingin kaupunginMuseo a. Svenska normallyceum (Norsen) B. Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, myöhemmin Ressun lukio C. Suomalainen Normaalilyseo, myöhemmin Helsingin normaalilyseo (Norssi) HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS puutyöt nia roiskemaalauksen perhekurssi koominen teatterityöpaja capoeira aikaa ota itsellesi 1000+ kurssia helao.fi Runeberginkatu 22–24 sieniretki korea suomen kieli käyttöön (nuorisotakuu) terveystaloustieteen perusopinnot 25 op datasta näkemyksiä Power BI:llä kasvojooga basso
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 | 2021 Mellunmäki sai sähköautojen latausaseman Mellunmäen K-Supermarket Masin yhteyteen on avattu ensimmäinen kolmesta KLataus-asemasta. Uusi latausasema tarjoaa sähköautoilijoille 150 kW:n tehoisen suurteholatauksen lisäksi 11 kW:n tehoista peruslatausta. Käytännössä ladattavana voi samanaikaisesti olla kolme autoa, sillä yhdellä suurteholatauslaitteella voi ladata kahta autoa yhtä aikaa. Asema sijaitsee kaupan parkkihallissa ja on avoinna hallin aukioloaikojen mukaan. – Viime aikoina monet asiakkaamme ovat toivoneet sähköauton latausmahdollisuutta. Alueellamme ei ole ollut julkisia sähköauton latausasemia lainkaan, joten siksikin on hienoa, että sellainen löytyy jatkossa kauppamme yhteydestä, kertoi tiedotteessa K-Supermarket Masin kauppias Markku Tamminen. Mellunmäen lisäksi Helsinkiin avataan lähiviikkoina K-lataus-asemat myös S-Supermarket Torpparinmäen ja K-Supermarket PohjoisHaagan yhteyteen. kontulan pelastus aseman kaavoitus etenee Malmilaiskoulu hSY:n kummikouluksi Pelastusaseman asemakaavoitus Kontulantien lähelle etenee. Helsingin kaupunginhallitus päätti 9. elokuuta 2021 esittää Helsingin kaupunginvaltuustolle Kontulan pelastusaseman asemakaavan hyväksymistä. Kaavaratkaisu mahdollistaisi uuden pelastusaseman ja sitä palvelevan katuyhteyden rakentamisen. Kaupungin tavoitteena on korttelin täydennysrakentaminen uudella pelastusasemalla, joka täydentää Helsingin itäisten osien pelastusverkostoa. Pelastusasema on sijoittumassa nykyisin rakentamattomalle tontille metroradan viereen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on valinnut hakemusten perusteella yhteensä yksitoista koulua lukuvuoden 2021-22 kummikouluiksi. Helsingistä mukana ovat Malmin Karviaistien koulu, Siltamäen ala-aste ja Jollaksessa sijaitseva Poikkilaakson ala-aste. Kummikouluohjelmassa koulut harjoittelevat ympäristötekoja ja pyrkivät tuomaan ne pysyväksi osaksi arkea sekä koulussa että kotona. Kummikouluohjelman toteuttamisessa hyödynnetään myös älylaitteella pelattavia pelejä. Malmilla ahkeroidaan tornitalojen rakennustyömaalla Moni oHiKUlKija on ihmetellyt viime aikoina melko korkeaa nosturia Malmin rautatieaseman bussiterminaalin viereisellä raken nustyömaalla. Malmin keskustan pitkään aikaan isoimmalla rakennustyömaalla on ahkeroitu kesän aikana tornitalojen tontin maanrakennusja paalutustöiden parissa. Jatkossa maisemaan on luvassa vielä korkeampikin nosturi, kunhan varsinainen tornitalojen pystytysurakka alkaa. Vähitellen tontille alkaa nousta kaksi 16-kerroksista tornitaloa, joista niiden rakennuttajat ovat käyttäneet nimitystä kaksoistornitalo. Toiseen tornitaloon rakennetaan 238 studiota käsittävä Noli Studios. Se on kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n kehittämä konsepti, joka yhdistää kodin ja hotellitason palvelut. Toiseen tornitaloon valmistuu 143 asuntoa. Kohteen rakentamisesta vastaa Lehto Tilat Oy. – Kiinteistökokonaisuuteen on suunnitteilla myös ravintolatiloja, tornien yhteiskäyttötiloja, saunaosasto sekä mittavat tilat pyörien säilytykseen, tiedotti Lehto Group Oyj keväällä 2021. Huhtikuussa 2021 arvioitiin, että kohteet valmistuvat keväällä 2023. Vähitellen tontille alkaa nousta kaksi 16-kerroksista tornitaloa, joista niiden rakennuttajat ovat käyttäneet nimitystä kaksoistornitalo Vehreä kaupunkikeidas nousi Ylä-Malmille MalMille ja Malminkartanoon on pystytetty kesällä 2021 kaksi vehreää keidasta kaupunkilaisten silmäniloksi ja viivähdyspaikaksi. Tilat toimivat koko kesän ajan kaikille avoimina oleskeluja kohtaamispaikkoina. elokuussa Fiksu Kaupunki -hanke toteuttaa tiloissa pienimuotoisia ulkotilaisuuksia sekä kerää asukkailta tietoa alueesta tulevia kokeiluja varten. – Kaupunkikeitaiden tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä, kokeilla uusia ratkaisuja sekä toimia hankkeemme kohtaamispaikkana asukkaiden kanssa, kertoi projektipäällikkö Maija Bergström Forum Virium Helsingistä heinäkuussa. Fiksu Kaupunki – Helsinki Innovation Districts kehittää Pasilassa sekä kaupunkiuudistusalueilla Malmilla, Malminkartano-Kannelmäessä ja Mellunkylässä uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tukevat ilmastotavoitteita ja rakentavat toimivaa kaupunkia. Malmilla Parklyn toteuttama pop-up -tila vehreyttää kauan käyttämättömänä olleen Ylä-Malmin torin suihkulähteen. Keidas rakennettiin heinäkuun aikana. Kaupunkimuotoilutoimisto RaivioBumannin kehittämän Parklyn tavoitteena on lisätä kaupunkivihreän määrää sekä mahdollistaa muuntuvien, modulaaristen ja yhteisöllisten tilojen luominen niin julkisiin tiloihin kuin pihoillekin. – Parkly toimii alustana kaupunkilaisten kohtaamisille ja erilaisille pienimuotoisille tapahtumille. Tutkimme, miten kaupunkilaiset käyttävät tilaa, ja millaisia toiveita kaupunkitilojen kehittämiseen Malmilla liittyy. Vehreyttä toivotaan asukaskyselyjen perusteella lisää, ja sitä onkin luvassa pop-up tilan pölyttäjäystävällisten kasvien myötä. Kutsumme päiväkotiryhmän mukaan istuttamaan kasvit, ja niitä hoitaa kesän ajan muutama nuori Malmin alueelta, sanoi heinäkuisessa Helsingin kaupungin tiedotteessa Päivi Raivio Parklylta. Malminkartanonaukiolla katutilaan on tuotu Innogreenin vehreät tilanjakajat. kuvituskuva Metroasemien valaistus ledpohjaiseksi HKl VaiHTaa kaikkien kanta metron asemien valaistuksen ledpohjaiseksi. valaisimet, joiden lamppuja ei voida korvata led lampuilla, korvataan led valaisimilla. – Metroasemien tyypillisimmän valonlähteen päivittäminen loisteputkesta ledvaloputkeen säästää merkittävästi energiaa ja tuo taloudellisia säästöjä lamppujen elinkaarikustannuksissa pidemmän polttoiän takia, HKL tiedottaa. Vaihtotyötä perinteisistä valonlähteistä eli esimerkiksi hehkulampuista, loisteputkista ja elohopealampuista ledeiksi on tehty vähitellen jo monen vuoden ajan. Lamppuja on vaihdettu tai suunniteltu vaihdettavaksi ledeihin kaikilla metroasemilla. Uudemmilla läntisen metron asemilla valaistus on jo alun perin rakennettu ledpohjaiseksi. Valaistuksen päivittämisessä hyödynnettiin myös heinäkuussa toteutettua Kipparlahden metrosillan uusimisprojektia ja siitä aiheutunutta Itä-Helsingin metrokatkoa. Katkon aikana Kontulan ja Itäkeskuksen metroasemien loisteputket vaihdettiin uusiin led-putkiin. – Katko mahdollisti vaihtotyön tekemisen nopeasti ja tehokkaasti, sillä normaalisti vastaavia kunnossapitotöitä voidaan toteuttaa ainoastaan yöaikaan metroliikenteen ollessa pysähdyksissä vain muutaman tunnin ajan aseman tyhjennettyä ja ennen aamun avausjunaa, HKL tiedottaa. kuvituskuva
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 9 | 2021 Horoskooppi LEIJONA (22.7. – 21.8.) Jaa viisauttasi sekä nuoremmille että vanhemmille. Leikkisä ja ulospäinsuun tautunut asenteesi saa muut puolellesi. Ota vel vollisuutesi sekä töissä että kotona vakavasti. Jos et pidä lupauksiasi tai täytä odotuksia niin kohtaat kritiikkiä ja valituk sia. Viisaat päätökset eliminoivat huonot vaikutukset elämässäsi. NEITSYT (22.8. – 22.9.) Sinun tekee mieli puhua suusi puhtaaksi, mutta ennenkuin ryhdyt taisteluun, niin mieti parasta toimintatapaa. Laita suun nitelmasi käytäntöön ja varmista, että kaik ki asianosaiset tietävät niistä. VAAKA (23.9. – 22.10.) Tarjoa ehdotuksia, osallistu johonkin asiaan yhteisössäsi ja tee parhaasi autta malla muita. Tunteenpurkauksia luvassa henkilökohtaisessa elämässäsi, jos et ota toisten tarpeita huomioon. Valitse sanasi viisaasti. Jos menet mukaan tapahtumaan jossa on mukana ihmisiä menneisyydestäsi niin saat aikaan muutoksen. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) Keskity kumppanuussuhteisiin, kehi tykseen ja kommunikointiin ihmisten kanssa jotka pystyvät auttamaan sinua. Pidä parempaa huolta terveydestäsi ja vältä puhumasta henkilökohtaisesta elämästäsi. Joku aiheuttaa hankaluuksia, jos hän uskoo sinun salaavan jotain. Pitäydy tosiasioissa ja pidä elämä yksinkertaisena. JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Puhu suusi puhtaaksi ja tee selväksi mitä odotat. Sillä kuinka käsittelet rahojasi on merkitystä, kun mietit mille pikku ekstralle sinulla on varaa. Vieraile ystävien ja suku laisten luona tai ota yhteyttä henkilöön menneisyydestäsi. KAURIS (22.12. – 20.1.) Pidä henkilökohtaiset rahaasiasi ja si joituksesi salaisuutena. Pystyt saamaan ra hoillesi enemmän vastinetta, jos muut eivät tiedä paljonko sinulla on. Ole varovainen siinä kuinka lähestyt henkilöä joka haastaa riitaa. Kuuntele kärsivällisesti, mutta älä haasta itsepäistä yksilöä. VESIMIES (21.1. – 19.2.) Suunnitelman muutos antaa sinulle ai kaa auttaa tiettyä henkilöä. Kumppa nuussuhteet ja romantiikka ovat vahvasti kartalla. Älä paljasta henkilökohtaisia tie toja, rahaasioitasi tai terveyshistoriaasi ellet pysty luottamaan vastaanottajaan. Mieti luovia hankkeita joita pystyisit to teuttamaan omillasi. KALAT (20.2. – 20.3.) Pidä erossa henkilökohtaiset ja amma tilliset askareet. Tee muutoksia joiden avulla saat homman hoidetuksi. Älä esit tele päämääriäsi ennenkuin olet varma, että saavutat ne. Muistot saavat sinut pa laamaan jonkun keskeneräisen asian pariin. OINAS (21.3. – 20.4.) Jos nyt löydät kultaisen keskitien henkilön kanssa jonka kanssa asut tai teet töitä niin saat aikaan positiivisia muutoksia. Henki nen stressi painaa päälle joten tee parhaasi, että katsot tilannetta kaikilta kanteilta ja pystyt kompromisseihin. Apuasi arvos tetaan ja saat sitä myös vastapalvelukseksi. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Kuuntele mitä muilla on sanottavaa, mutta mitä tulee raha, terveys ja lakiasioihin niin hoida ne itse. Sinulla on määräys valta tapahtuvaan joten käytä nokkeluut tasi tilanteen manipuloimiseksi. Joku ei ole tyytyväinen valintoihisi. Älä viljele tietoja ennenkuin kaikki on valmista. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) Jaa tulevaisuuden suunnitelmasi ja tee positiivisia muutoksia elinoloihisi. Pidä rahasi visusti tallessa ja keskity enem män kunnostamiseen kuin kulutukseen. Hoida ripeästi pois alta asiat jotka liittyvät instituu tioihin tai valtion virastoihin. RAPU (22.6. – 21.7.) Etsi totuutta ennenkuin kerrot mielipiteesi. Kun ymmärrät mitä sinulla on vastassasi ja miten sinun tulisi edetä niin se saattaa olla stressaavaa. Kuuntele järjen ääntä ja jota kuta jolla on enemmän kokemusta. Jokin luova projekti johtaa kohtaamisiin ja uusiin alkuihin. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek sti vie sti nä nu me ro on 04 5 16 4 62 64 tai sä hk öp os till a: ris tik ko @ let ter bo x.f i vii me ist ää n 16 .9. pa lau tta ne ide n ke ske n ar vo taa n yll äty sp alk int o. Ris tik on rat ka isu jul ka ist aa n leh de n ne ttis ivu illa kil pa ilu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta. Sudokujen ja pikavisan ratkaisut sivulla 2 vastaajan nimi: _________________________ Osoite: _______________________________________ Sain lehden: kotiin jaettuna __ noutotelineestä __ verkkolehti __ Pikavisa Puuhasivu SUDOKU / Helppo SUDOKU / Keskivaikea SUDOKU / Vaikea 1. Alviina Alametsä on a) helsinkiläinen vihreä europarlamentaarikko, b) kilpapurjehtija, c) Ateneumin intendentti, d) kasvisravintoloitsija? 2. Taiteilija,karjakko Miina Äkkijyrkän alku peräinen nimi oli a) Raili Lauha, b) Riiitta Loiva, c) Leena Laaka, d) Elli Karjalainen? 3. Elielin aukion Postitalon pääsisäänkäynti johtaa nyt a) silmäklinikkaan, b) KSupermarketiin, c) kasinoon, d) hotelli Holiday Inniin? 4. Pannukakku on a) ravintola Nurmijärvellä, b) Vantaan budjetin pilanimi, c) Keravan valkosipulifestivaalien erikoisherkku, d) Helsingissä Merihaan alle jäänyt saari? 5. Demokraatti lehden ensimmäinen (vuodesta 1895) oli a) Suomen sosialidemokraatti, b) Demari, c) Vapaus, d) Työmies? 6. Uudenmaan maakuntalintu on a) harakka, b) tervapääsky, c) pulu, d) mustarastas? Laatija: Martti Huhtamäki Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Jos nyt löydät kultaisen keskitien henkilön kanssa jonka kanssa asut tai teet töitä niin saat aikaan positiivisia muutoksia. Henkinen stressi painaa päälle joten tee parhaasi, että katsot tilannetta kaikilta kanteilta ja pystyt kompromisseihin. Apuasi arvostetaan ja saat sitä myös vastapalvelukseksi. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Kuuntele mitä muilla on sanottavaa, mutta mitä tulee raha-, terveysja lakiasioihin niin hoida ne itse. Sinulla on määräysvalta tapahtuvaan joten käytä nokkeluuttasi tilanteen manipuloimiseksi. Joku ei ole tyytyväinen valintoihisi. Älä viljele tietoja ennenkuin kaikki on valmista. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Sinun tekee mieli puhua suusi puhtaaksi, mutta ennenkuin ryhdyt taisteluun, niin mieti parasta toimintatapaa. Laita suunnitelmasi käytäntöön ja varmista, että kaikki asianosaiset tietävät niistä. VAAKA (23.9. – 22.10.) Tarjoa ehdotuksia, osallistu johonkin asiaan yhteisössäsi ja tee parhaasi auttamalla muita. Tunteenpurkauksia luvassa henkilökohtaisessa elämässäsi, jos et ota toisten tarpeita huomioon. Valitse sanasi viisaasti. Jos menet mukaan tapahtumaan jossa on mukana ihmisiä menneisyydestäsi niin saat aikaan muutoksen. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Puhu suusi puhtaaksi ja tee selväksi mitä odotat. Sillä kuinka käsittelet rahojasi on merkitystä, kun mietit mille pikku ekstralle sinulla on varaa. Vieraile ystävien ja sukulaisten luona tai ota yhteyttä henkilöön menneisyydestäsi. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Jaa tulevaisuuden suunnitelmasi ja tee positiivisia muutoksia elinoloihisi. Pidä rahasi visusti tallessa ja keskity enemmän kunnostamiseen kuin kulutukseen. Hoida ripeästi pois alta asiat jotka liittyvät instituutioihin tai valtion virastoihin. Etsi totuutta ennenkuin kerrot mielipiteesi. Kun ymmärrät mitä sinulla on vastassasi ja miten sinun tulisi edetä niin se saattaa olla stressaavaa. Kuuntele järjen ääntä ja jotakuta jolla on enemmän kokemusta. Jokin luova projekti johtaa kohtaamisiin ja uusiin alkuihin. Keskity kumppanuussuhteisiin, kehitykseen ja kommunikointiin ihmisten kanssa jotka pystyvät auttamaan sinua. Pidä parempaa huolta terveydestäsi ja vältä puhumasta henkilökohtaisesta elämästäsi. Joku aiheuttaa hankaluuksia, jos hän uskoo sinun salaavan jotain. Pitäydy tosiasioissa ja pidä elämä yksinkertaisena. Pidä henkilökohtaiset raha-asiasi ja sijoituksesi salaisuutena. Pystyt saamaan rahoillesi enemmän vastinetta, jos muut eivät tiedä paljonko sinulla on. Ole varovainen siinä kuinka lähestyt henkilöä joka haastaa riitaa. Kuuntele kärsivällisesti, mutta älä haasta itsepäistä yksilöä. Suunnitelman muutos antaa sinulle aikaa auttaa tiettyä henkilöä. Kumppanuussuhteet ja romantiikka ovat vahvasti kartalla. Älä paljasta henkilökohtaisia tietoja, raha-asioitasi tai terveyshistoriaasi ellet pysty luottamaan vastaanottajaan. Mieti luovia hankkeita joita pystyisit toteuttamaan omillasi. Pidä erossa henkilökohtaiset ja ammatilliset askareet. Tee muutoksia joiden avulla saat homman hoidetuksi. Älä esittele päämääriäsi ennenkuin olet varma, että saavutat ne. Muistot saavat sinut palaamaan jonkun keskeneräisen asian pariin. Jaa viisauttasi sekä nuoremmille että vanhemmille. Leikkisä ja ulospäinsuuntautunut asenteesi saa muut puolellesi. Ota velvollisuutesi sekä töissä että kotona vakavasti. Jos et pidä lupauksiasi tai täytä odotuksia niin kohtaat kritiikkiä ja valituksia. Viisaat päätökset eliminoivat huonot vaikutukset elämässäsi.
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 | 2021 Seuraava Kontula–lehti ilmestyy 18.9. Hoitaa huolellisesti ja ammattitaidolla Erilaiset asiakirjat: testamentit, edunvalvontavaltakirjat, avioehdot, kauppakirjat ym. Avioero-ositukset, perunkirjoitukset ja perinnönjaot Lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät asiat Kaikki rikosasiat, myös maksuttomat oikeudenkäynnit § Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Puh. 040 5520 818 kirsi@ukkonen.com K IRSI UKKONEN A S I A N A J O T O I M I S T O w w w . u k k o n e n . c o m § Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Puh. 040 5520 818 kirsi@ukkonen.com K IRSI UKKONEN A S I A N A J O T O I M I S T O w w w . u k k o n e n . c o m Kontulan Kello Ky Kontulan uimahallin vieressä. P. 09-304764 ? Kello ja kulta-alan ammattilainen ? Kelloseppä aina paikalla Nyt on hyvä aika uusia tai huoltaa hammasproteesit • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma • Ystävällinen ja joustava palvelu • Asianmukainen suojaus Kaikki erikoishammasteknikon palvelut kauttamme. Soita ja varaa aika P. 020 730 7260 Kontula ostosKesKus ark. 9-19, la 9-16, su 12-16 tarjousaika 21.-25.8.2021 Kaikki loput Kesäsandaalit Vain tällä Kupongilla Alennus normaalihinnasta -60 % Muoviroskat voivat aiheuttaa mahanpuruja kaloille Helsingin seudun ympäristöpalvelut hSY tuo elokuussa 2021 pääkaupunkiseudun katukuvaan värikkäitä kaivonkansitarroja. Kyse on Mahanpuruja muovista -kampanjasta, jonka tavoitteena on muistuttaa ihmisiä roskaantumisen haitoista vesistöille. HSY:n mukaan suuri osa vesistöjen ja rantojen roskista on joko ihmisten suoraan sinne heittämiä tai sadeja sulamisveden mukana kulkeutuneita. Mahanpuruja muovista -kampanjassa hulevesikaivojen ritiläkansien ympärille on kiinnitetty tarra, jossa on kala kita ammollaan. Kalatarra kiinnittää huomion siihen, että maahan tai suoraan katukaivoon heitetty roska voi päätyä sellaisenaan lähivesistöön ja kalan mahaan. Hulevettä ei puhdisteta, vaan se kulkeutuu roskineen lähivesistöön kuten esimerkiksi puroon ja sittemmin mereen. – siksi on tärkeää, että roskat huolehditaan roskiksiin eikä niitä heitetä maahan, HSY muistuttaa. Muovi on luonnossa ongelmallinen, koska se ei maadu tai häviä. Se voi pilkkoutua pieneksi mikromuoviksi, joka on vesistössä haitallista vesieliöille. esimerkiksi tupakantumppi, joka on maailman yleisin roska, on muovia. Maahan tai hulevesikaivoon heitetty tupakantumppi ei siis häviä mihinkään, vaan roskaa myös vesistöjä ja aiheuttaa pitkään harmia vesieliöille. Suomessa kaupunkien rannoilla lähes 70 prosenttia roskista on tupakantumppeja. Kalatarroja on nähtävissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Helsingissä bongauksia voi tehdä Pasilassa Triplan edustalla, Arabianrannassa liikuntapuiston ja peruskoulun lähellä sekä keskustassa Ateneumin ja Töölönlahden välillä. Espoossa tarroja tuodaan Otaniemeen, Tapiolaan, Leppävaaraan, Matinkylään ja Espoon keskukseen. Vantaalla kampanja näkyy Korsossa, Rekolassa ja Koivukylässä sekä Kauniaisissa keskustassa Tunnelitiellä ja Thurmaninaukiolla. Mahanpuruja muovista -kampanjan taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pääkaupunkiseudulla toteutuksesta vastaa HSY yhteistyössä Itämerihaasteen sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Kampanja-aika on 16.29.8.2021. Sen keskelle osuu Itämeripäivä, jota vietetään torstaina 26.8.2021. kalatarra muistuttaa, että kadun hulevesikaivo ei ole roskis. hSY Maahan tai hulevesi kaivoon heitetty tupakantumppi ei häviä mihinkään, vaan roskaa myös vesistöjä ja aiheut taa pitkään harmia vesieliöille. Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla!