• 1 Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14– KESKIVIIKKO 2.4.2025 NRO 14 54. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI JÄRKEVÄT PÄÄTÖKSET – KAIKKIEN ETU KORPILAHDEN ELINVOIMAISUUDEN PUOLESTA -järkevä yritysja asuntotonttikaavoitus -uutta työllistävää yritystoimintaa -uusia asukkaita – palvelut säilyvät TUTUSTU TEEMOIHINI NETISSÄ ”vaalit.perussuomalaiset.fi” valitse Jyväskylä ja klikkaa 224 224 MATTI SARMANNE Arja Sahlberg Yhteiskuntatieteiden tohtori, yo-merkonomi, opett. eläkel. P. 0406863549 163 Jokainen korpilahtelainen ansaitsee tulla kuulluksi – ja palvelluksi, lähellä kotia. 489 2334 www.moonaseppä.fi @keskustanseppa Aluevaali Kuntavaali Jyväskylä Jarmo Nahkamäki MONISSA LIEMISSÄ KEITETTY NAHKA JO PARKKIINTUNUT Kuljetusteknikko, omaishoitaja Liikenneja terveysasiat kuntoon! 207 Kuntavaalit Aluevaalit 2555 Eh do ka s ma ks aa ilm oit uk se n. Terve järki käyttöön! 474 merkonomi, LKV Aulis Levänen 203 Kuntavaalit 2547 Aluevaalit E h d o ka s m ak sa a ilm o itu ks e n . ARTO LIIKANEN Elinvoimaa ja edunvalvontaa. Sinä päätät, kuka päättää. 366 494 Työtä ja kasvua. Kouluasiat kuntoon. Eh do ka s ma ks aa ilm oit uk se n. Ennakkoäänestys 2.-8.4.2025 Korpilahden alueen ennakkoäänestyspaikka on Korpilahti-talo, Virastokuja 2, 41800 Korpilahti. Ennakkoäänestyspaikka on auki seuraavasti: ke-pe 2.-4.4.2025 10-18 la-su 5.-6.4.2025 12-16 ma-ti 7.-8.4.2025 10-18 Vaalipäivän äänestys 13.4.2025 Vaalipäivänä voi äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa klo 9-20. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat Korpilahden alueella ovat seuraavat: Äänestysalue 27 (Tikkala) Tikkalan päiväkotikoulu, Saukkolahdentie 16, 41860 Tikkala Äänestysalue 28 (Korpilahti) Korpilahden yhtenäiskoulu, Kokkotie 20, 41800 Korpilahti
• 2 – Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Pellervo, torstaina Veeti, Sampo, perjantaina Ukko, lauantaina Irene, Ira, Irina, Iro, sunnuntaina Ville, Vilho, Viljami, Vili, Jami Vilhelm, maanantaina Allan, Ahvo ja tiistaina Suoma, Suometar. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Ensi tiisaina vietetään romanien kansallispäivää. tekstari Nimipäivät Yleisöltä PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Vaihtuuko osoitteesi kesäksi? Ilmoita osoitteenmuutoksesta ilmoitukset@ korpilahtilehti, www.paikallisuutiset.fi yhteydenottolomakkeella tai soita puh. 0400 644 899. Lukijan kynästä Puhalletaan yhteen hiileen! Lueskelin viime numerosta Paul Abbeyn haastattelua. Mietin, että kyllä hänen valtuustokauden aikana muitakin korpilahtelaisia (kuin Eino Lahtinen ja Markku Aarnos) on ollut valtuustossa tai ainakin varalla. Eli mietin, oliko Marja Komppa, Pirkko Weijo, Vesa Koskinen, Heidi Nieminen ja Helinä Lähdesluoma... Lukija Arvoisa äänestäjä Me Suomessa asuvat ja suomalaiset olemme onnekkaita. Meidän ei tarvitse miettiä, mitä katastrofaalista soljahtaa johtajiemme suusta lehdistönhaastattelussa taikka vaalitapahtumissa. Politiikkaa tehdään lainsäädännön ja perustuslain mukaan. Edushenkilömme ovat olemukselta stabiilit, tutut ja turvalliset. Jos tarvitaan muutos, se valmistellaan lainsäännösten ja sovitun tapakäytännön mukaisesti. Näin myös edessä olevat kuntaja aluevaalit. Tästä on hyvä jatkaa, tuttua ja turvallista Suomea. Arja Sahlberg, YTT, ehdokas Ukraina HELINÄ LÄHDESLUOMA 275 Koulutus, kylät ja elinvoima kärkeen! nro helinalahdesluoma.com Ystäväni alkoi kutsumaan minua Lähi-Minnaksi. Yhteisöllisyys ja kaikki lähellä oleva ovat kuuluneet elämääni. Olen kasvanut ja elänyt pienessä kylässä, ensin isossa suvussa kymmenien serkkujen parissa ja nyt viiden oman lapseni kanssa ystävien ja tuttujen keskellä. Suomessa elää edelleen individualismi ja yksin pärjäämisen kulttuuri. Joku voi kokea sen omakseen, hyvä niin. Uskon kuitenkin, että jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä jossain vaiheessa elämää. Korpilahdella olen kokenut 20 vuoden ajan yhteisön vahvan tuen ja avun monella tapaa. Milloin on tuotu siemenperunat portaille, milloin joulukuusi pihaan. Milloin kiikutettu höyryävä ruoka sairastupaan, puhumattakaan autonhuolto avusta. Olen tästä kaikesta ja paljosta muusta tavattoman kiitollinen ja haluan osaltani laittaa korteni kekoon myös vaaliehdokkuuteni kautta haluamalla ajaa yhteisiä asioita. Henkilökohtaisen tuen lisäksi me tarvitsemme kaikkea muutakin lähelle elinja asuinpiiriämme: koulun, päivähoidon, sosiaalija terveyspalvelut, vanhainkodin ja kotiapalvelun, kirjaston ja yrityksiä. En halua, että yksikään toinen korpilahtelainen nuori jonottaa vuosia terveystutkimuksiin. Enkä sitä, että byrokratia ja huonot päätökset kuolettavat pienyrittäjän mahdollisuudet tai talon rakentamisen. Meidän on puhallettava yhteen hiileen ja pidettävä yhteisesti laadukkaiden palveluiden ja asumismahdollisuuksien puolta. Näin rakennamme asuinpaikkaamme turvallisena ja viihtyisänä asuinympäristönä myös lapsillemme. Kutsun sinut mukaan näihin talkoisiin. Käy äänestämässä! Minna Mustonen Kunta -ja aluevaaliehdokas Eivät laula enää sadat satakielet. Taivaalle tuskin nousee se monien laulujen romanttinen kuutamo. Ihmisten ajatuksiin ja uniin on tullut vain pelko: on vain kamppailtava henkensä edestä! Kaikki entinen ilo on hävinnyt. Muistissa säilyy kyllä erään suuren ukrainalaisen runoilijan lempeät laulut. Taras Ševtšonka. Juuri hän! Hän syntyi maaorjana Ukrainaan ja kenties juuri siksi hänen laulunsa, runonsa ovatkin muuttuneet Ukrainan omiksi kansanlauluiksi. Siellä ihmiset ja luonto yhdessä ovat laulelleet ja sadat satakielet säestäneet heitä. Tuttu kaupunki – Kiev – oli kaunis ja suuri kaupunki. Vain Moskova ja Pietari olivat aikoinaan sitä suurempia. Tuuheat lehmukset, hurmaavat poppelit sekä kastanjat reunustivat katuja sekä kujia. Vihreyden seasta löytyi kyllä myös silloin Karl Marxin muistopatsas. Oli siellä myös kasakkapäällikkö Bohdan II:n patsas. Hän oli se, joka voitti aikoinaan Unkarin periviholliset: puolalaiset! Ei hän kuitenkaan ollut kovin voimakas hahmo ja siksi hän joutuikin sopimaan Moskovan kanssa v.1654 ja tunnustamaan tsaarin yliherruuden. Oli siellä neuvotteluissa Ruotsikin mukana! Moskovan tsaari ei kauan jaksanut kunnioittaa Ukrainan oikeuksia vaan hän päätti liittää Ukrainan lujemmin maahansa! Tosin Pietari I oli se, joka tuhosi täysin Ukrainan valtakunnan, aina nimeä myöten. Ukrainasta tehtiin Vähä-Venäjä! Jo silloin oli ilmassa myös paljon juutalaisvihaa. Kaduilla, siellä se juutalaisveri ihan virtasi. Kaupunki – tämä kaunis Kiev – on paljon kärsinyt sotien melskeistä. 18 kertaa (sotavuosina 1917– 1920) on maa vaihtanut isäntää! Puolalaiset sotajoukot; ne eniten täällä ehtivät pommittaen hävittää rakennuksia raunioiksi. Kirkotkin tuhottiin täysin. Onkin lueteltava ne sotivat kansat, jotta edes hieman voisi ymmärtää tämän maan historiaa. Olivathan aikoinaan jopa aivan villit paimentolaisetkin sotaisia! Ryöstivät viljaa ja karjaa. Tataarit, ne hävittivät aikanaan Kievinkin! Tataarien jälkeen tulivat sitten liettualaiset v.1322, sitten puolalaiset ja turkkilaiset, ne Krimin tataarit ja sitten Kaarle XII sotajoukkoineen. Ei sovi unohtaa moskovalaisia ryöstäjiä (v.1667). Tiedämme myös, että tähän maailman kolkkaan syntyi eri kansoja mm. ukrainalaisia kasakoita. Asukkaiksi Krimille syntyivät tatarit, kreikkalaiset, italialaiset, goottilaiset sekä näiden sekoituksia! Tatarit eivät kylläkään olleet halukkaita palvelemaan venäläisiä. Heidän mielestään se homma sopi paremmin kurdeille! Kun sitten juutalaiset oli löylytetty niin tilalle tulikin islam! Koska Ukrainalla on ollut tavattoman suuria luonnonrikkauksia, niin juuri se on aina ollut alkuna monille sodille. On ollut runsaasti kivihiiltä, vuorisuolaa, rautamalmia sekä valtavia manganivarastoja. Unohtamatta kadehdittavaa mustaa multaa! Sitä hedelmällistä kasvualustaa ihan kaikelle. Keväisin Krimillä on voinut ihastella valtavia kukkameriä. Siellä hehkuivat krookukset, hyasintit sekä liljat. Ei voi unohtaa oliiveja, sitruunoita, magnolioita. Ei laakeripuita. Katseet lepäsivät myös taloissa. Niiden seinät olivat savesta ja ne katot oljista. Eipä oikeastaan ole mikään ihme, että pahuus on saanut monesti valtavat mittasuhteet ja putkahtanut tämän tästä esille. Tällainen rikas maa saa aikaan sitä kateutta! Toivomme kuitenkin, että pian tulisi rauha. Kuuluisi satakielien juoksutuksia. Ihmiset ja luonto laulaisivat jälleen yhdessä. Kirsikat, omenat, päärynät, poppelit, hevoskastanjat, tuuheat lehmukset, tammet ja upeat, keltaiset auringonkukat koristaisivat jälleen avaraa maisemaa. Graniittiset rantakalliot, ne saisivat jälleen rauhassa hohtaa auringon niille antamaa lämpöä. Eikä tarvitsisi koskaan enää toistaa tätä neuvoa: ”Si vis pacem para bellum”, jos tahdot elää rauhassa varaudu sotaan! Ukrainan kansa muistaa kyllä mitä Thukydides (n.455-395eaa) sanaili: ”Onnen salaisuus on vapaus ja vapauden salaisuus on rohkeus!” Kyllä Ukrainan kansa on ollut rohkea! Riittääkö se tällaisena aikana? Kysyy Anja Halmineva, Korpilahti Tutustu paikallisiin alueja kuntavaaliehdokkaisiin sivuilla 4-12. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI
• 3 Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14– Tiina Lamminaho Taajamiin turvallisuutta hankkeella – Naapuriapu on yksi arjen turvallisuuden peruspilari. Esimerkiksi ikäihmisen on paljon parempi pyytää nuoremmalta naapurilta apua, kuin kiivetä itse jonnekin korkealle ja pudota sieltä. Naapuri auttaa monesti mielellään, usein isompi kynnys on avun pyytämiseen, Keski-Suomen sydänpiirin hallinnoiman Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Outi Raatikainen toteaa. Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeessa eli TATUhankkeessa on tarkoitus vahvistaa asukkaiden turvallisuudentunnetta. Hankkeessa painotetaan osaamista, varautumista, yhteistä tekemistä ja naapureiden auttamista. Kaksivuotinen hanke aloitettiin lokakuussa, Raatikaisen mukaan hankkeen aikana käydään jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ja isommissa taajamissa, ainoastaan Jyväskylän tiheimmin asutut alueet eivät ole mukana, koska hanke saa rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. – Etsimme Keski-Suomen taajamista naapurustoja, joilla olisi halua lähteä kehittämään asuinympäristönsä ja oman arkensa turvallisuutta. Mukaan voi tulla esimerkiksi omakotitaloalue tai vaikka kerrostalo. Meidän aikaisempi hankkeemme oli suunnattu pienemmille kylille, nyt haluamme testata uusia toimintatapoja taajamissa, Outi Raatikainen kertoo ja toteaa, että hanke järjestää myös erilaisia tietoiskuja ja valmennuksia. – Eniten kysyntää on varautumisja elvytysteemoille. Niiden kautta on helppo ottaa puheeksi arjen turvallisuus ja samalla tuoda hanketta tutuksi, Raatikainen sanoo. Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Korpilahden sydänyhdistyksen tilaisuudessa puhumassa varautumisesta. – Samalla, kun varaudumme isompiin kriiseihin, varaudumme myös arjen pieniin häiriöihin. Jos varaudumme pärjäämään pitkän sähkökatkon aikana, olemme varautuneet aika paljon muuhunkin, Raatikainen totesi. – Varsinkin maaseudulla ihmiset ovat tottuneet pärjäämään pitkiä aikoja. Viranomaissuositus 72 tunnin kotivarasta koskee lähinnä taajamia. Noin kolmessa vuorokaudessa viranomaiset saavat tuotua apua, esimerkiksi järjestettyä vedenjakelun, mutta mitä kauempana taajamasta asuu, sen tärkeämpi on olla varautunut pidempäänkin häiriöön. Raatikaisen mukaan 72 tunnin kotivara -suosituksesta ihmisille tulevat mieleen ensimmäisenä säilykkeet, mutta siihen kuuluu paljon muutakin. – Vielä oleellisempaa on, että kriisitilanteessakin on juotavaa. Juomavettä pitäisi olla viidestä kuuteen litraa asukasta kohden, lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon. Omasta hanasta tai kaivosta otettu vesi ei säily juomakelpoisena kovin kauaa, kaupan pullovesi sen sijaan säilyy avaamattomana pulloon merkittyyn päiväykseen asti, Raatikainen selvitti. – Sekin pitää muistaa, että kännykkämastoista loppuu virta muutamassa tunnissa, joten kotona on hyvä olla pattereilla toimiva radio, Ylen kanavat toimivat viranomaisten tiedotuskanavana. Väestönsuojia ei ole kuin isommissa kerrostaloissa ja esimerkiksi kouluissa; lähtökohta on, että kun pitää suojautua sisätiloihin, ihmiset suojautuvat kotiinsa tai sellaiseen sisätilaan, mihin juuri sillä hetkellä voivat järkevästi suojautua. Raatikaisen mukaan kotivarassa pitää ajatella juuri omaa perhettä, ja huomioon pitää ottaa kaikki perheenjäsenet, myös lemmikit. – Kotivara on sitä, mitä me normaalistikin tarvitsemme, sitä on vain sen verran, ettei se pääse loppumaan. Esimerkiksi lääkkeitä kannattaa ostaa jo ennen kuin viimeinen lääkeannos on syöty ja auto kannattaa tankata aina silloin, kun tankki on puolillaan. Näin autossa on polttoainetta, jota sillä pääsee tarvittaessa esimerkiksi mökille, jossa on puulämmitys, Raatikainen sanoi. – Myös mielialasta on pidettävä huolta häiriötilanteissakin, joten kotivaraan kannattaa varata jotain lohtua tuovaa, vaikkapa suklaata, tai mitä se sitten kenellekin on. Kotivara on jokaiselle erilainen. Outi Raatikaisen mukaan varautumispuheilla ei ole tarkoitus pelotella. – Kun olemme miettineet asioita, voimme olla tietyllä tavalla huolettomia ja todeta, että kyllä me pärjäämme. Suomen vahvuus on nimenomaan varautuneet kansalaiset, Raatikainen totesi. – Oman varautumisen lisäksi kannattaa vähän katsoa myös pärjääkö naapuri ja tarvittaessa tarjota apuaan. Ja tietysti kannattaa seurata uutisia ja säätiedotuksia, ja miettiä niiden pohjalta, mikä on riski juuri nyt, onko esimerkiksi tulossa kova myrsky, joka kaataa metsää ja aiheuttaa sähkökatkoja. Kylävarasta puhuttaessa tarkoitetaan Outi Raatikaisen mukaan yhteisöllistä varautumista. Hyvä esimerkki kylävarasta on esimerkiksi kylän, tai miksei vaikkapa kerrostalon, yhteinen sydäniskuri. – Kylävaraan liittyy myös se, että hätätilannetta varten mietitään, kuka tekee mitä, kuka on esimerkiksi yhteydessä viranomaisiin päin, Raatikainen totesi. Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hanke järjestää tietoiskujen ja valmennuksien lisäksi turvallisuuskävelyitä ja työpajoja arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Korpilahdella on luvassa elvytyskoulutusta toukokuussa. Outi Raatikainen kävi kertomassa varautumisesta ja kotivarasta Korpilahden sydänyhdistyksen tilaisuudessa. –Usein juuri vesi on se, jota meillä ei ole tarpeeksi varattuna, Raatikainen totesi. Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan viime viikolla vuoden 2024 tilinpäätökset Jyväskylän seurakunnan sekä Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alusta liittyneiden Toivakan ja Joutsan seurakuntien osalta. Jyväskylän seurakunnan tilikauden tulos oli 6 976,64 euroa ja koko tilikausi oli poistoeron vähennyksen jälkeen 594 171,59 euroa ylijäämäiSeurakunnan tilinpäätös ylijäämäinen nen. Kirkollisverojen tuotto oli 26,15 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 4,8 prosenttia. – Toimintakulut kasvoivat kuitenkin kirkollisveron tuottoa nopeammin, minkä vuoksi tilikauden tulos jäi arvioitua pienemmäksi, toteaa Jyväskylän seurakunnan talousjohtaja Jussi Kaulio. Toimintakulut olivat 29,4 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisestä vuodesta oli 6,5 prosenttia. Seurakunnan taseessa on ylijäämää edellisiltä tilikausilta ja maksuvalmius on hyvä. – Seurakunta on vakavarainen eikä sen taloudellisessa asemassa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kahden viime vuoden aikana, toteaa Kaulio. Tilinpäätökset hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto kesäkuun 3. päivänä. Kirkkoneuvosto käsitteli "Kirkkojen ovet auki yhdenvertaisesti kaikille" seurakuntalaisaloitetta, jossa esitettiin kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi samaa juridista sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisen sallimista seurakunnan tiloissa. Lokakuussa 2024 jätetyllä aloitteella on 461 allekirjoittajaa. Asiaa on käsitelty Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa sekä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa viime vuosina. Nyt tehdyssä aloitteessa arvioidaan tilanteen kirkossa muuttuneen merkittävästi, koska muissa tuomiokapituleissa tehdyt päätökset ovat tukeneet kirkkotilojen avaamista kaikille pareille esimerkiksi Tampereella. Kirkkoneuvoston pohjaesityksessä esitettiin, että aloite ei anna aihetta tehdä seurakunnan toimitilojen käytön suhteen uusia linjauksia. Kokouksessa tehtiin aloitteen pohjalta Oskari Rantalan vastaesitys, jonka mukaan kirkkoneuvosto päättäisi hyväksyä aloitteen ja toteaisi, että samaa juridista sukupuolta olevien parien vihkimisen tulisi olla mahdollista Jyväskylän seurakunnan tiloissa. Vastaehdotus hyväksyttiin äänestyksessä äänin 7-6. Koska kirkkoneuvoston enemmistön kanta poikkesi kirkkoherran pohjaesityksestä, asia siirtyy tuomiokapitulin käsittelyyn.
• 4 – Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Tiina Lamminaho Palvelut turvattava, mutta miten se tehdään ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota. Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan. – Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reunaalueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo. Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste. Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä. – Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo. Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan. – Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo. SDP haluaa myös mielenterveysja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä. Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon. – Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo. – Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa. Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta. – Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa. Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta. – Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa. – Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo. Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen. – Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilasja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo. Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan. – Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Vasemmistoliiton KeskiSuomen piirin puheenjohtajan I rma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveysettä sosiaalipuolella. – Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle. – Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista. Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa. – Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo. – Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa. Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista. – Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo. Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Kotimaassa ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alueja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia. Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialueen talousarviosta. Pelastuslaitos on osa hyvinvointialuetta, arkistokuvassa on Korpilahden VPK:n palomiehiä.
• Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 – 5 Olen Markku Aarnos, ehdolla kaupunginvaltuustoon. Olen 59-vuotias eläköitynyt lentokapteeni. Aloitin viime vuonna metsätieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa eli olen metsäylioppilas. Asun kirkonkylän keskustassa. Kuntaja kaupunkipolitiikassa olen ollut jo neljännes vuosisadan. Koko ajan olen edustanut Kokoomusta. Kuluneella vaalikaudella olen ollut sekä valtuuston, että kaupunkirakennelautakunnan varajäsenenä ja Jyväskylän Voima oy:n hallituksen puheenjohtajana. Korpilahden ja koko kaupungin tärkein asia on talous. Menoja on totuttu karsimaan käytännöllisesti katsoen joka vuosi. Tuloja olisi hyvä saada lisää, jotta palveluiden saatavuus voitaisiin pitää nykyisellä tasolla. Uusia palveluita lienee turha odotella. Verotuloihin saadaan lisäystä, jos työllisyys saadaan paranemaan, joten työllistävät yritykset ovat kaupungin tärkeimmät yhteistyökumppanit. Vuoden alusta työvoimapalvelut siirtyivät kunnille ja onnistumisen edellytyksenä on yhteistyö yritysten kanssa. Korpilahden alueen kaavoitus ei ole edennyt Into Hiltunen, sähköja ilmalämpöpumppuasentaja ammatiltani, eräilijä, kamppailija ja remontoija harrastuksiltani. Olen ehdolla kuntavaaleissa. Minä elän Korpilahdella ja haluaisin ympäristöni pysyvän vireänä ja toimeliaana seutuna. Kun tekevät käsiparit jatkuvasti vanhenevat ja vähenevät, vähenevät lapsilla mahdollisuudet ja pian viimeinenkin sairaanhoitaja häipyy Muurameen. Tänne tarvitaan siis lisää väkeä. Myö muutettiin perheenä kylälle, kun minä olen taajaman ulkopuolelta kotoisin ja puoliso halusi päästä pyörällä kauppaan. Varmasti saman mallin tulijoita olisi Jyväskylän alueelle enemmänkin ja hekin tekevät päätöksensä koko suur Jyväskylän aluelta. Korpilahden etuja meille olivat hyvät kulkuyhteyOlen Hannu Ikonen, FM, musiikkinevos, seniorikansalainen ja ehdokkaana kuntavaaleissa 2025 sitoutumattomana Keskustan asettamana ehdokkaana. Työurani olen tehnyt pääosin korkeakoulutuksen kehittämisessä. Harrastan musiikkia, kirjallisuutta, veneilyä ja luonnossa liikkumista. Perheessämme on puolisoni lisäksi viisi ammattimuusikkoina toimivaa, muualla asuvaa aikuista lasta. Korpilahti on ollut kotipaikkamme 45 vuotta. Korpilahti on KeskiSuomen kauneimpia seutuja Päijänteen tuntumassa lukuisine aktiivisine kyläkuntineen. Kaavoitus, liikuntaja vapaa-ajanpalvelut sekä koulutusOlen perheenisä, linjaautonkuljettaja, paikallispolitiikasta ja ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostunut kuntavaaliehdokas. Korpilahden kunnalliset palvelut on säilytettävä. Varhaiskasvatukseen tukea, lasten ja nuorten tulevaisuuteen on satsattava enemmän, ketään ei saa jättää yksin. Paikallisia yrityksiä on tuettava, vahvempi elinkeinopolitiikka tukee ja on vahva pohja oman kylän elinvoimaiselle tulevaisuudelle. Minuun voi olla yhteydessä vaaleihin liittyen ja jos tulen valituksi luottamustehtävään, myös vaalien jälkeen kunnan ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 Korpilahti-lehti lähetti entisen Korpilahden alueen alueja kuntavaaliehdokkaille lyhyen kyselyn. Kysymykset koskivat kuntavaaleja, mutta mikäli vastaaja on ehdolla myös aluevaaleissa, vastaus voi sisältää kannanoton hyvinvointialueen asioihin. Ehdokkailta kysyttiin entisen Korpilahden alueen kannalta kolmea tärkeintä asiaa seuraavalla valtuustokaudella. Vastaukset julkaistaan suurin piirtein aakkosjärjestyksessä. toivotulla tavalla kuntaliitoksen jälkeen. Kauppaliikkeiden uudisrakentamisen edellytyksenä olleet kaavat ja mm. päiväkodin asemakaavoitus tapahtuivat ripeästi, mutta muuta työpaikkarakentamista mahdollistavaa kaavoitusta ei ole nähty. Tulevalle vaalikaudelle on suunnitelmissa pari aluetta ja niiden toteutuminen on todella tärkeää. Asumiseen meillä on kaupungin ja yksityisten tontteja tarjolla. Lisääkin olisi hyvä saada, mutta kysyntää kerrotaan olevan vähän. Lisääntyisikö kysyntä, jos olisi laajemmin tarjontaa? Kaupungin pitäisi ottaa markkinoitiin halukkaiden yksityisten tontitkin. Lienee kaupunginkin etu, jos tyhjät, jo kunnallistekniikan piirissä olevat tontit rakentuvat. MARKKU AARNOS INTO HILTUNEN det suurempiin keskuksiin, luonnonläheisyys ja peruspalveluiden riittävä saavutettavuus. Väitän, että näitä asioita aktiivisesti markkinoimalla voidaan tällaisia irtolaisia saada asettumaan alueelle. Rikkaammille täytyy olla tarjota hyviä tontteja, meille muille kyllä riittää valmiiksi huokeita taloja. Kaupungin tilapalvelu saisi laskea urheiluseurojen tilavuokria, niin saataisiin pienemmätkin porukat pyörimään Korpilahdella. Semmoinen arjen virkeys ja tekemisen mahdollisuudet ovat itseään ruokkivia, kunhan siemen saa itää. Ja arjen virkeys on juuri sitä elinvoimaa millä ihmiset pysyvät kylällä. Niihin hintoihin en taida päästä vaikuttamaan valtuuston ulkopuolelta. Vaaliteemoista ensimmäinen minulla on ammattikoulutus. Työmaille on tullut valmistuvia opiskelijoita, joilta puuttuvat perustaidot sarkansa hoidosta. Minusta tähän asiaan olisi tarpeen paneutua, puhun tästä ennemmin kasvotusten. Ammattikoulussa luodaan tekijän tärkeimmän omaisuuden, ammattitaidon, perusta. Työmaalla voi korjata paljon, mutta ei ole kenenkään etu panna oppilaita maailmalle noin vajavaisina. Heikoimmat joudutaan lähettämään takaisin, eikä matalalta jaksa ponnistaa yhtä korkealle vaikka työmaalla pysyisikin. Yleissivistävillä aineilla taas on itse merkityksensä selittävä nimi. Sivistys kantaa. Toinen on työttömyyden hoito. Kun työpaikkoja oli hetki sitten Suomessa yksi neljää työtöntä kohden, ei työttömyyspalveluiden vähentäminen (tehostaminenko?) tai päivärahojen pienennykset paljon auta. Minusta työkykyä ylläpitävien järjestöjen leikkaukset eivät ole nyt oikein kohdallaan. Kolmantena olen koittanut ilmaista kaupunkiin päin semmoista huomiota, että Korpilahti ja lähiöt ovat olemassa ja arvokkaita. Meillä on yhteinen tarve pitää muiden kuin trendikkäimpien alueiden puolta. HANNU IKONEN ja kulttuuripalvelut ovat tärkeitä Korpilahden kehittämiseksi ja asumisen edellytysten parantamiseksi. Jyväskylän uudet kaavoitukseen ja liikenteen kehittämiseen liittyvät suunnitelmat eivät näytä kohtelevan Korpilahden asukkaita riittävän tasapuolisesti verrattuna muihin kaupungin alueisiin. Kevyen liikenteen ja asuttujen teiden päällystettyjä väyliä ja sujuvia yhteyksiä Korpilahdella tarvitaan lisää. Tähän tarvitaan parannusta. On tärkeää, että liikuntapaikkoja kaikenikäisille rakennetaan ja parannetaan, esimerkiksi talvisin hiihtomahdollisuuksia ja kesäisin hyvin hoidettuja maastoreittejä. Kansalaisopiston opintotarjonnan turvaaminen ja laajentaminen on merkityksellistä meille asukkaille, samoin perusja yläkoulun laadun ylläpito sekä nuorten palvelujen saatavuus. Päijänteen erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Korpilahti sen keskeisenä pohjoisena taajamana on jäänyt tarpeettoman vähälle huomiolle matkailu-, palveluja muun yritystoiminnan kehittämisessä. Jyväskylän matkailuliiketoiminta tarvitsee uusia, paikalliseen luontoon, kulttuuriin, historiaan ja erilaisiin luontoliikuntamahdollisuuksiin perustuvia vetovoimatekijöitä. Kaupungin elinkeinotoiminnan vahvistamisessa Korpilahdella on vielä käyttämätöntä potentiaalia. sitoutumaton PETRI JALONEN asioihin liittyen, avoimuutta päätöksentekoon. Paikallislehden vaalikyselyyn vastasivat liki kaikki entisen Korpilahden alueen alueja kuntavaaliehdokkaat. Kiitos aktiivisuudesta! Kyselyllä paikallislehti haluaa edistää ydinalueensa asioita sekä paikallisdemokratiaa. Äänestäjä! Käytä sinä äänesi.
• 6– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Olen Sirpa Kaikkonen, sairaanhoitaja, asunut Korpilahdella 35 vuotta. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi aikuista lasta ja lastenlasta sekä koiria. Lähdin ehdokkaaksi voidakseni vaikuttaa siihen, että Korpilahden alueen asiat otetaan huomioon. Täällä tulee säilyttää terveyskeskus ja labrapalvelut, hoivakoti ja päiväkoti vuoden ympäri. Jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, lisääntyvät kuljetuskulut ja hoitoon pääsy vaikeutuu. Vanhusten tulee saada riittävästi tukea voidakseen asua kotona niin kauan kuin haluavat. Perhehoitoa on tuettava enemmän ja sitä on kehitettävä vanhustenkin hoidossa. Vanhusten läheiset Olen 40-vuotias 4 lapsen isä, jolle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Kestävää kehitystä pääsen edistämään konkreettisesti oman työni kautta, kun neuvon ihmisiä ja yrityksiä kierrätysasioissa. Toimin vapaa-ajalla nuorten parissa lentopallovalmentajana ja myös avustan jalkapalloharjoitusten pitämisessä lapsille. Minulle tärkeää ympäristöasioiden lisäksi on lasten ja nuorten hyvinvointi kouluissa ja vapaa-ajalla. Kannatan tasa-arvoa ja ennen kaikkea tasaarvoisia mahdollisuuksia, jolloin jokainen voi tavoitella omia päämääriä ja unelmia. Olen kuntavaaleissa Sosiaalidemokraattien ehdokkaana. Korpilahden alueelle tärkeää on, että kunnalliset palvelut säilyvät VÄHINTÄÄN nykyisellä tasolla esimerkiksi terveysja kirjastopalvelujen osalta. Korpilahden alueen potentiaali täytyy tunnistaa kaupunkiorganisaatiossa. Helsingin ympäryskunnat pärjäävät hyvin, kun voivat tarjota väljää asumista luonnon lähellä. Korpilahden alue tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet asua niille, jotka eivät pidä kaupunkiasumisesta tai kerrosOlen Matti Kekäläinen, 75-vuotias eläkeläinen ja ehdokkaana kuntavaalissa. Korpilahdella tarvitaan kokousja toimintatila, johon sopii noin 25 henkeä. On kohtuuhintainen ja käytössä myös päivisin. Linja-autoyhteys Helsinkiin tulisi kulkea myös Lahden kautta. Nyt linjaautoyhteys Helsinkiin kulkee Tampereen kautta. Hulevesimaksu omakotitaloilta tulisi poistaa. ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 Olen Jari Jokinen Korpilahden Saukkolasta työkseni viljelen kotitilaani/ teen talvihoitotöitä Jyväskylän Kaupungille pyöräkoneilla, kesällä kaivuri/ kuorma-autotöitä. Aikaisemmin ajoin 1982-2021 koululaisia ja taksiasiakkaita. Edustan Keskusta -puoluetta kuntavaaleissa. Tärkeät asiat ovat sosiaali/ terveyspalveluiden saatavuus lähietäisyydeltä 24/7. Erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on tarve mielenterveys/ työelämään hakeutumisen avut matalalla kynnyksellä saataville. Kotona asuvien vanhusten palveluja ei saa heikentää! Haja-asutusalueen kiinteistövero pois tai jotain palvelua vastineeksi! JARI JOKINEN Kiero peli pois päätöksenteosta siinä yks avain tulevaisuuteeen! SIRPA KAIKKONEN on hyvä ottaa aktiivisesti nykyistä paremmin mukaan kaikkeen hoitoon ja järjestelyihin heti alusta alkaen. Perheet, lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan perusta ja tulevaisuus. Lasten päivähoito tulee järjestää ympärivuotisesti niin, ettei lapsia tarvitse kuljetella kymmenien kilometrien päähän, eri hoitajille. Päiväkoti pitää olla auki myös loma-aikoina. Perheille ja etenkin nuorille pitää olla riittävästi erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja kaikilla tulisi olla niihin mahdollisuus perheen tilanteesta riippumatta. Koiraystävällinen kunta. Koirat saavat meidät liikkumaan, vähentävät yksinäisyyttä, madaltavat kynnystä tutustua toisiin ihmisiin, auttavat nuoria pysymään kaidalla tiellä, koirat vaikuttavat terveyteen positiivisesti ja koirat pelastavat ihmisiä ja auttavat meitä esim. etsimään kadonneita. Myös muilla lemmikeillä ja eläimillä on vastaavia vaikutuksia. Hyvinvointialueen edustajana haluaisin vaikuttaa siihen, että panostettaisiin enempi perusterveydenhoitoon. Yhteys terveydenhoitoon on saatava samana päivänä ja mielellään parin tunnin sisällä, jossa yhdessä potilaan kanssa arvioidaan hoidon tarvetta ja potilas saa neuvoja miten hoitaa vaivaa tai milloin tulla vastaanotolle. Tarvittaessa sairaanhoitajien vastaanottoja on lisättävä. Perusterveydenhuollon laitteita ja labroja on lisättävä, jotta niiden puuttumisen vuoksi ei tarvitse potilasta lähettää erikoissairaanhoitoon. Säästöjä voitaisiin saada, kun sairaanhoitajien työnkuvasta poistetaan mm. siivoaminen ja varastojen täyttö. Niihin voisi palkata vähemmän koulutusta saaneita. PETTERI KAURA-AHO taloelämästä, kunhan lähipalvelut ovat saatavilla ja kaupunki kannustaisi muuttajia harkitsemaan kaikkia Jyväskylän alueita asuinpaikakseen. Lasten ja nuorten harrastustoiminta tutkitusti parantaa itsetuntoa, auttaa löytämään ystäviä ja lisää pitkäjänteisyyttä, josta on apua opiskelussa. Nuorena omaksuttu liikunnallisuus yleensä vielä jatkuu aikuisiässä. Siksi yksittäisenä konkreettisena asiana aion ajaa Jyväskylää palaamaan alle 18-vuotiaiden maksuttomiin liikuntapaikkavuoroihin. Liikuntapääkaupungille tämän tulisi olla itsestäänselvyys ja näin mahdollistaa mahdollisimman monelle nuorelle jokin harrastusmahdollisuus edullisesti. MATTI KEKÄLÄINEN Piritta Kohvakka, Valta kuuluu kansalle 49 -vuotias elämäntapayrittäjä ehdolla kuntaja aluevaaleissa. Kokemusta monista ammateista sekä yrittäjyydestä. Korpilahden SRK:n vapaaehtoistyöntekijä. Paikallisten ruoantuottajien kannattaminen ja tukeminen turvaa omavaraisuuden. Maaseutu alueet pidettävä asuttuina ja vireinä. Peruspalvelut turvattava kaikille asuinalueesta riippumatta. Kuntalaisten puolella sydämellä ja maalaisjärjellä. PIRITTA KOHVAKKA Olen Rita Kortesalo 31-vuotias LVI-insinööri, kahden lapsen äiti ja ehdolla kuntavaaleissa. Kiinnostuin politiikasta ja kunnallisesta vaikuttamisesta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja ehdolla olinkin kuntavaalissa ensimmäisen kerran vuonna 2021. Korpilahti on alueena suuri ja usealla Korpilahtelaisella on matkaa kotoaan kylän keskustaan palveluiden äärelle. Kuitenkin puheissa on liikkunut palveluiden vähentäminen ja lakkauttaminen kylällä sekä niiden keskittäminen kaupungin keskustan suuntaan, joka tarkoittaa sitä, että palvelut tulisi olemaan vielä kauempana ja vaikeammin saatavilla. Viime kesänä meitä lapsiperheitä paljon koskettanut päiväkotisulku koko heinäkuun, on puhututtanut paljon. Nyt jännityksellä odotetaan, onko sama sulku tänä vuonna edessä. Samalla kun Korpilahdelle pitäisi saada elinvoimaa ja ihmisiä rakentamaan tyhjille tonteille asuntoja, kaavaillaan palveluiden heikentämistä/lakkauttamista omalla kylällä. Tämä ei ainakaan lisää halukkuutta muuttamaan kaupungin keskeltä kaupunginlaidalle. Omalta osaltani haluan RITA KORTESALO rakentaa Jyväskylää, joka on tasa-arvoinen ja turvallinen jokaiselle. Sellaista Jyväskylää, joka ottaa huomioon myös kaupunkinsa reuna-alueet eikä heikennä kaupungin reunoilla asuvien palveluita. Jyväskylää, joka ei tingi opetuksen laadusta suurentamalla ryhmäkokoja liian suuriksi. Jyväskylää, joka ei heikennä varhaiskasvatuksen laatua sillä, että tehdään massiivisia päiväkoti keskittymiä. Liikunta pääkaupunkina, turvataan myös matalankynnyksen liikuntapalvelut ja mahdollistetaan liikkuminen kaikille. Pidetään liikuntapaikat kunnossa, niin sisäkuin ulkoliikunnan osalta, myös kaupungin reuna-alueilla!
• Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14–7 Olen Jussi Lehtimäki, koulutukseltani insinööri YAMK. Olen asunut vuodesta 2024 Korpilahdella. Työskentelen VALTRA:n omistajan AGCO konsernin Logistiikan ja toimitusketjunhallinnan projekti päällikkönä. Olen ehdolla kuntavaaleissa. Olen lähtenyt näihin vaaleihin teemalla ”rakentavaa yhteistyötä hyvän arjen puolesta.” Kunnan tehtävä on ylläpitää ja kehittää palveluita, jotka mahdollistavat hyvän arjen kuntalaisille. Monista kunnan tarjoamista palveluista näen tärkeimpinä korpilahtelaisille Olen Helinä Lähdesluoma, alakoulun rehtori ja kahden pienen lapsen äiti. Koti on löytynyt Korpilahdelta Tikkalan kylästä, jossa olemme viihtyneet jo kymmenen vuotta! Haen jatkokautta Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja olen ehdolla myös aluevaaleissa. Pidän niin kuntakuin aluevaalitasolla tärkeimpänä lasten ja nuorten asioita. Sitä, että koulutuksesta ei leikata ja että oppilashuollon palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Korpilahdenkin osalta on tärkeää, että kouluverkko säilyy kattavana ja opetuksen järjestämiseen varataan riittävästi rahaa niin henkilöstön kuin materiaalien osalta. Elokuussa 2025 voimaan astuva tuen uudistus vaatii opetuksen järjestäjältä uudenlaisia keinoja vastata Olen syntynyt ja käynyt kouluni Korpilahdella. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta historian opettajaksi 1980-luvulla. Työurani olen tehnyt koulutoimessa. Olin alkuvaiheessa opettajana, sittemmin koulutoimenjohtajana. Korpilahden yhtenäiskoulun rehtorin työstä jäin eläkkeelle vuonna 2019. Tällä hetkellä olen Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja sivistyslautakunnassa. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtana olen ollut yli 20 vuotta. Kotiseutuneuvoksen arvon sain vuonna 2017 Harrastan kotiseututyötä ja olen kirjoittanut useita historiateoksia, lähinnä Korpilahden historiasta. Kuulun Korpilahden Lionseihin ja Alkio-opiston johtokuntaan. Fyysistä kuntoa pidän yllä pelaamalla koripalloa pari kertaa viikossa. Tyttären hevosten kanssa touhuaminen on mukavaa vastapainoa kokouksissa istumisille. Tärkeitä asioita: Minulle tärkeitä asioita on lähipalvelujen säilyminen. Ylisuuret koulut ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 tasokkaan päivähoidon, hyvä peruskoulutuksen ja kaavoituksen, jolla houkutellaan lisää asukkaita Korpilahdelle. Korpilahti on tärkeä osa Jyväskylää, mutta koska Jyväskylän palveluihin on matkaa vähintään 30 km, on selvää, että Korpilahden on tarjottava jotakin, mitä tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö ei voi tarjota. Näitä olisivat mm. edulliset väljästi kaavoitetut tontit ja hyvin toteutetut päivähoito ja koulutus. Yhteisten asioiden hoitamista on leimannut viime vuosina asioiden kärjistyminen ja polarisaatio. Haluan toimia rakentavasti yhteistyössä eri ryhmien kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. JUSSI LEHTIMÄKI Olen Arto Liikanen. Olen töissä Harvia oy Finland sauna ja kiuastehtaalla. Siellä pääluottamusmiehenä yli 35 vuotta. Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja. Muuramen kunnanvaltuustossa liki kaikissa rooleissa 20 vuotta. Tärkeimpinä asioina on koko Jyväskylän ja erityisesti Korpilahden elinvoiman edistäminen . Sen kautta saadaan työMARKKU LAHTI ja päiväkodit eivät saa kannatustani. Rakentamista ja kaavoitusta tulee ohjata myös kaupungin keskustan ulkopuolelle. Kunnollisia tontteja tulee tarjota, myös kyliltä. Niitä Korpilahdella on tarjota aina Päijänteen rantoja myöten. Esimerkkinä Iloniemen alue. Näin saadaan uusia asukkaita ja toimeliaisuutta kylille. Korpilahden kehityksen kannalta tärkeää on Tähtiniemen, sataman ja Alkio-opiston hankkeen toteutuminen. Se toisi potkua koko Korpilahdelle. Taustastani johtuen koulu-ja sivistysasiat ovat lähellä sydäntäni. Jyväskylän sivistystoimen leikkaukset viime vuosina ovat olleet kohtuuttomia. Koulutus on panostus tulevaisuuteen. Järjen voittoa toivon myös siihen, että Korpilahden päiväkoti ei olisi suljettuna viikkotolkulla kesäaikana. Viime kesän sulkuviikot aiheuttivat monille perheille kohtuuttomia järjestelyjä. Lasten ja nuorten liikuntapaikkojen maksuttomuus on tärkeää. Urheiluseurojen tekemää työtä kannattaa arvostaa. Seurojen tärkeyden olen nähnyt aikanaan omien lasten ja nyt lastenlasteni kohdalla. Korpilahden Nuorisoverstas ja Sumpbi tulee säilyttää. Nykyisen valtuustokauteni aikana olen huomannut miten tärkeää on tuoda Korpilahden asiat esille. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja koen, että minulla on annettavaa päätöksentekoon. Korpilahti on minulle maailman paras paikka! Edustan Keskusta puoluetta ja olen ehdolla kuntavaaleissa. HELINÄ LÄHDESLUOMA oppilaan tuen tarpeisiin jo hänen omassa lähikoulussaan. Tästäkin syystä koulujen täytyy saada rauha rakentaa muuttuneet tuen kuviot uudestaan. Toisekseen kaupungin elinvoimaisuuden kasvua on tuettava myös maaseutumaisilla alueilla. Tämä tarkoittaa toimivaa tonttikauppaa niin asumisen kuin yrittämisen tarpeisiin. Jyväskylä ei ole enää mikään teollisuuskaupunki. Nyt talouskasvua on haettava pienemmistä ja monipuolisimmista yritysvirroista. Jyväskylä on myös kylien kaupunki ja elinvoimaiset kylät ovat koko kaupungin etu! Siksi kylien kehittämisen tulee jatkossa nousta näkyvästi esiin kaupungin suunnitelmissa. Kolmanneksi pidän keskeisenä, että ilmastoja ympäristöasiat huomioidaan päätöksenteossa entistä vahvemmin. Kaupungin tulee tähdätä hiilineutraaliksi ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ennallistamista. Luonnon kannalta riskialttiisiin investointeihin (kuten kaivoshankkeisiin) on syytä suhtautua kriittisesti. ARTO LIIKANEN paikkoja ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille. Tietysti toimien niin että mahdolliset työpaikat ovat säällisiä myös työehdoiltaan. Palvelut turvataan vahvalla elinvoimalla ja se on myös sitä kautta paras sosiaaliturva kaikille. Edellyttää myös merkittävää edistämistä mm.kaavoitusasioissa jotta asukkaita saadaan lisää. Vauhtia Korpilahden kehitykseen. Vaaliteema: ”Kokemuksella on väliä!” Ehdolla kuntavaaleissa. Asumme Raijan kanssa Kärkistensillan takana vanhalla Oittilan koululla. Olen nyt uusi ehdokas. Aikaisemmin 38 vuotta valtuutettu, 4 vuotta kuntaministeri, ja 7 vuotta Suomen Kuntaliiton pj. 40 vuotta kansanedustaja, 12 vuotta ministeri ja 5 vuotta EU-parlamentin jäsen. Tärkeintä: a) Varmistan, että JKL Elinkeinopalvelut käynnistää hankkeen Tähtiniemen alueen kehittämiseksi. Mainiot edellytykset tarjolla. Asia vaati jo ensi vuoden budjettiin ”kehitysrahoituksen”. MAURI PEKKARINEN Hanke pitää vastuuttaa oikealle henkilölle. b) Olen odotellut siitä lähtien, kun Kärkisten silta toteutettiin, että ensin Korpilahti ja sittemmin JKL tarttuisi ponnekkaasti laajemmankin Raspio-Iloniemi hankkeen kehittämiseen. Nyt asia edennee hyvin. Mahtava aluekokonaisuus asumiseen ja soveltuvaan liiketoimintaan. Alueen yleiskaava tulisi kytkeä toiminnallisesti esitettyä paremmin sillan läheisyyteen, sillan molemmin puolin. c) Jyväskylässä kaupunginosien ja kylien asukkaiden on saatava enemmän vastinetta maksamalleen kiinteistöverolle. Yksityistieavustuksia on nostettava ja rantaja haja-rakentamisen tarpeettomat esteet poistettava ohjeellisten kyläsuunnitelmien avulla. Ehdokkaiden esittelyt jatkuvat sivulla 14.
• 8– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Hannu Aho metsäasiantuntija Pihtipudas Tahvo Anttila yrittäjä, kasvatustieteen maisteri Jyväskylä Yrjö Damskägg eläkeläinen, filosofian maisteri Jyväskylä Marianne Aho sairaanhoitaja (AMK), yo-merkonomi Jyväskylä Maria Kaisa Aula aluehallituksen pj., valtiotieteen lisensiaatti Viitasaari Teuvo Antikainen kirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jyväskylä Jari Colliander controller, KTM Jyväskylä 2263 2269 2268 2267 2266 2265 2264 Samuel Demarco opiskelija Kinnula Sanna Hintikka opettaja, filosofian maisteri Konnevesi Jorma Holmstedt projektipäällikkö, eläkeläinen Jyväskylä Maaret Elijärvi markkinointipäällikkö, MBA Jyväskylä Harri Hokkanen tuotantopäällikkö, maanviljelijä Laukaa Hanna Hautamäki maatilayrittäjä tradenomi (AMK) Petäjävesi Jouni Hokkanen rehtori, filosofian maisteri Jyväskylä 2270 2276 2275 2274 2273 2272 2271 Sari Hovila palveluvastaava Joutsa Pipsa Häkkänen sosionomiopiskelija, henkilöstösuunnittelija Laukaa Timo Jylhä myyjä, omaishoitaja Muurame Johanna Humalajoki hankepäällikkö Kyyjärvi Helmi Ikonen sosionomi, lastensuojeluyksikön ohjaaja Saarijärvi Mika Huuskola aluepalomestari Keuruu Ritva Jylhä (sit.) yrittäjä, sairaanhoitaja Jyväskylä 2277 2283 2282 2281 2280 2279 2278 Ari Joutsimatka toimihenkilö Äänekoski Sirpa Kaikkonen sairaanhoitaja Jyväskylä Emmili Kananen sosionomi (AMK) Jyväskylä Sinikka Jäntti suntio Toivakka Saku Kaistinen alueiden käytön asiantuntija, liikenneinsinööri Joutsa Iiro Järvelin opiskelija Laukaa Igor Kajander tradenomi Jämsä 2284 2290 2289 2288 2287 2286 2285 Kauko Karivuo vanginvartija, sosionomiopiskelija Jyväskylä Tapani Kiminkinen maalaislääkäri Saarijärvi Katja Kukkamo opiskelija, maanviljelijä Keuruu Marianne Kemppainen yrittäjä, opiskelija Saarijärvi Kalevi Kinnunen yrittäjä, maanviljelysteknikko Kinnula Eija Kiljala lääkäri Pihtipudas Mauri Koskela opettaja, agrologi (YAMK) Keuruu 2291 2297 2296 2295 2294 2293 2292 Eveliina Kuosa restonomi (AMK), tuotemuotoilija Jyväskylä Merja Lahtinen lukion lehtori, emäntä Jämsä Erkki Leppänen maaseutusihteeri, agrologi Kivijärvi Mika Kyrö rakennusmestari, YAT Jämsä Elisa Lamberg taloussihteeri, tradenomi Hankasalmi Kalle Lahtinen projektipäällikkö, IT-arkkitehti Jyväskylä Anna-Mari Laulumaa (sit.) kehittäjäkonsultti, filosofian maisteri Jyväskylä 2298 2304 2303 2302 2301 2300 2299 Keskustan aluevaaliehdokkaat Keski-Suomen hyvinvointialueella M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ke sk us ta Kirsi Wiik yksikönjohtaja Viitasaari Jani Ylälehto yrittäjä, insinööri Pihtipudas 2347 Pekka Neittaanmäki professori emeritus Jyväskylä Jouko Nykänen peruspalvelujohtaja Uurainen Timo Pasanen yhteisöpedagogi (AMK) Äänekoski Kirsi Nieminen yrittäjä Laukaa Lauri Oinonen teologian maisteri, kunnallisneuvos Keuruu Esa Niemistö fysioterapeutti, TtM Jyväskylä Anne Paasonen sairaanhoitaja Jyväskylä 2312 2318 2317 2316 2315 2314 2313 Leila Lindell eläkeläinen, maakuntaneuvos Äänekoski Paula Maukonen luokanopettaja Äänekoski Mervi Mäntynen ryhmäpäällikkö, restonomi (YAMK) Jyväskylä Martti Luotola maanviljelijä Saarijärvi Pauliina Maukonen poliittinen asiantuntija YTM Joutsa Samuli Mattila lähihoitaja, toimitusjohtaja Uurainen Elisa Murtomäki perhehoitaja Multia 2305 2311 2310 2309 2308 2307 2306 Sanna Pekki palveluvastaava, sosionomi (AMK) Jämsä Linda Pippuri varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi Jyväskylä Keijo Pyöriä tuotantopäällikkö Hankasalmi Henna Penttinen lähihoitaja Äänekoski Riitta Pirttiniemi terveydenhoitaja Saarijärvi Sallamari Piispanen ympäristöasiantuntija, diplomi-insinööri Muurame Taina Poranen-Clark terveystieteiden tohtori, KTM Jyväskylä 2319 2325 2324 2323 2322 2321 2320 Johanna Ropponen sairaanhoitaja (AMK) Laukaa Katri Ruth psykologi Jyväskylä Jarno Saukko aineenopettajaopiskelija, yht. yo. Jyväskylä Sami Ropponen osastopäällikkö, filosofian maisteri Jyväskylä Kirsi Saari farmaseutti Kannonkoski Taija Rossi yrittäjä, sairaanhoitaja Saarijärvi Kirsi Sakari junatarjoilija Jyväskylä 2326 2332 2331 2330 2329 2328 2327 Hanna Savela sairaanhoitaja Muurame Teppo Sirniö bussinkuljettaja, kunnanjohtaja emeritus Petäjävesi Tuija Tuikkanen apteekkari Viitasaari Moona Seppä opiskelija, yrittäjä Jyväskylä Sakari Suomala myyntijohtaja Laukaa Tuomo Silvast yrittäjä Hankasalmi Noora Torkki kätilöopiskelija Jyväskylä 2333 2339 2338 2337 2336 2335 2334 Ilse Weijo luokanopettaja, KTM Jyväskylä Juha Vimpari insinööri Jyväskylä Nina Voutilainen palveluvastaava, sairaanhoitaja Keuruu Jari Tuukkanen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Jyväskylä Mervi Viiru rehtori Karstula Hannu Tyrväinen yrittäjä Muurame Mauno Vanhala lääketieteen tohtori, dosentti Jyväskylä 2340 2346 2345 2344 2343 2342 2341 2348 www.keskusta.fi Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20. Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025
• Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 13–9 Hannu Aho metsäasiantuntija Pihtipudas Tahvo Anttila yrittäjä, kasvatustieteen maisteri Jyväskylä Yrjö Damskägg eläkeläinen, filosofian maisteri Jyväskylä Marianne Aho sairaanhoitaja (AMK), yo-merkonomi Jyväskylä Maria Kaisa Aula aluehallituksen pj., valtiotieteen lisensiaatti Viitasaari Teuvo Antikainen kirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jyväskylä Jari Colliander controller, KTM Jyväskylä 2263 2269 2268 2267 2266 2265 2264 Samuel Demarco opiskelija Kinnula Sanna Hintikka opettaja, filosofian maisteri Konnevesi Jorma Holmstedt projektipäällikkö, eläkeläinen Jyväskylä Maaret Elijärvi markkinointipäällikkö, MBA Jyväskylä Harri Hokkanen tuotantopäällikkö, maanviljelijä Laukaa Hanna Hautamäki maatilayrittäjä tradenomi (AMK) Petäjävesi Jouni Hokkanen rehtori, filosofian maisteri Jyväskylä 2270 2276 2275 2274 2273 2272 2271 Sari Hovila palveluvastaava Joutsa Pipsa Häkkänen sosionomiopiskelija, henkilöstösuunnittelija Laukaa Timo Jylhä myyjä, omaishoitaja Muurame Johanna Humalajoki hankepäällikkö Kyyjärvi Helmi Ikonen sosionomi, lastensuojeluyksikön ohjaaja Saarijärvi Mika Huuskola aluepalomestari Keuruu Ritva Jylhä (sit.) yrittäjä, sairaanhoitaja Jyväskylä 2277 2283 2282 2281 2280 2279 2278 Ari Joutsimatka toimihenkilö Äänekoski Sirpa Kaikkonen sairaanhoitaja Jyväskylä Emmili Kananen sosionomi (AMK) Jyväskylä Sinikka Jäntti suntio Toivakka Saku Kaistinen alueiden käytön asiantuntija, liikenneinsinööri Joutsa Iiro Järvelin opiskelija Laukaa Igor Kajander tradenomi Jämsä 2284 2290 2289 2288 2287 2286 2285 Kauko Karivuo vanginvartija, sosionomiopiskelija Jyväskylä Tapani Kiminkinen maalaislääkäri Saarijärvi Katja Kukkamo opiskelija, maanviljelijä Keuruu Marianne Kemppainen yrittäjä, opiskelija Saarijärvi Kalevi Kinnunen yrittäjä, maanviljelysteknikko Kinnula Eija Kiljala lääkäri Pihtipudas Mauri Koskela opettaja, agrologi (YAMK) Keuruu 2291 2297 2296 2295 2294 2293 2292 Eveliina Kuosa restonomi (AMK), tuotemuotoilija Jyväskylä Merja Lahtinen lukion lehtori, emäntä Jämsä Erkki Leppänen maaseutusihteeri, agrologi Kivijärvi Mika Kyrö rakennusmestari, YAT Jämsä Elisa Lamberg taloussihteeri, tradenomi Hankasalmi Kalle Lahtinen projektipäällikkö, IT-arkkitehti Jyväskylä Anna-Mari Laulumaa (sit.) kehittäjäkonsultti, filosofian maisteri Jyväskylä 2298 2304 2303 2302 2301 2300 2299 Keskustan aluevaaliehdokkaat Keski-Suomen hyvinvointialueella M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ke sk us ta Kirsi Wiik yksikönjohtaja Viitasaari Jani Ylälehto yrittäjä, insinööri Pihtipudas 2347 Pekka Neittaanmäki professori emeritus Jyväskylä Jouko Nykänen peruspalvelujohtaja Uurainen Timo Pasanen yhteisöpedagogi (AMK) Äänekoski Kirsi Nieminen yrittäjä Laukaa Lauri Oinonen teologian maisteri, kunnallisneuvos Keuruu Esa Niemistö fysioterapeutti, TtM Jyväskylä Anne Paasonen sairaanhoitaja Jyväskylä 2312 2318 2317 2316 2315 2314 2313 Leila Lindell eläkeläinen, maakuntaneuvos Äänekoski Paula Maukonen luokanopettaja Äänekoski Mervi Mäntynen ryhmäpäällikkö, restonomi (YAMK) Jyväskylä Martti Luotola maanviljelijä Saarijärvi Pauliina Maukonen poliittinen asiantuntija YTM Joutsa Samuli Mattila lähihoitaja, toimitusjohtaja Uurainen Elisa Murtomäki perhehoitaja Multia 2305 2311 2310 2309 2308 2307 2306 Sanna Pekki palveluvastaava, sosionomi (AMK) Jämsä Linda Pippuri varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi Jyväskylä Keijo Pyöriä tuotantopäällikkö Hankasalmi Henna Penttinen lähihoitaja Äänekoski Riitta Pirttiniemi terveydenhoitaja Saarijärvi Sallamari Piispanen ympäristöasiantuntija, diplomi-insinööri Muurame Taina Poranen-Clark terveystieteiden tohtori, KTM Jyväskylä 2319 2325 2324 2323 2322 2321 2320 Johanna Ropponen sairaanhoitaja (AMK) Laukaa Katri Ruth psykologi Jyväskylä Jarno Saukko aineenopettajaopiskelija, yht. yo. Jyväskylä Sami Ropponen osastopäällikkö, filosofian maisteri Jyväskylä Kirsi Saari farmaseutti Kannonkoski Taija Rossi yrittäjä, sairaanhoitaja Saarijärvi Kirsi Sakari junatarjoilija Jyväskylä 2326 2332 2331 2330 2329 2328 2327 Hanna Savela sairaanhoitaja Muurame Teppo Sirniö bussinkuljettaja, kunnanjohtaja emeritus Petäjävesi Tuija Tuikkanen apteekkari Viitasaari Moona Seppä opiskelija, yrittäjä Jyväskylä Sakari Suomala myyntijohtaja Laukaa Tuomo Silvast yrittäjä Hankasalmi Noora Torkki kätilöopiskelija Jyväskylä 2333 2339 2338 2337 2336 2335 2334 Ilse Weijo luokanopettaja, KTM Jyväskylä Juha Vimpari insinööri Jyväskylä Nina Voutilainen palveluvastaava, sairaanhoitaja Keuruu Jari Tuukkanen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Jyväskylä Mervi Viiru rehtori Karstula Hannu Tyrväinen yrittäjä Muurame Mauno Vanhala lääketieteen tohtori, dosentti Jyväskylä 2340 2346 2345 2344 2343 2342 2341 2348 www.keskusta.fi Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20. Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025
• Olen ehdokkaana aluevaaleissa Keski-Suomessa ja kuntavaaleissa Jyväskylässä. Asun Korpilahdella, Saakoskella. Rakensimme hirsitalon maalle 20 vuotta sitten ja olemme viihtyneet Korpilahdella hyvin. Perheeseeni kuuluu aviomies ja tytär sekä koiramme Taika ja Tuisku sekä ponit Pike ja Hemmo. Olen sosiaalija terveydenhoitoalan asiantuntija. Viimeisimmät opiskeluni on terveydenhoitaja YAMK ja olen erikoistunut kehittämiseen ja johtamiseen. Olen työskennellyt sosiaalija terveydenhuollon tehtävissä vuodesta 2004 lähtien. Minulla on kokemusta niin perusterveydenhuollosta kuin sairaaloista. Olen työskennellyt myös lastensuojelussa ja nuorisotyössä. Nykyään työskentelen sairaanhoitajana ja tiimivastaavana hoivakodissa. Olen huolissani iäkkäiden tulevaisuudesta. Hoitajamitoituksia pienennetään ja hoitopaikkoja vähennetään. On tärkeää, ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 10– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Olen 6 lapsen äiti, yrittäjän ja toimenpidepalkatun palomiehen puoliso Putkilahdesta. Koulutukseltani olen YAMK Restonomi, erikoistunut palvelutuotantoon ja -johtamiseen. Olen sosiaalivakuutusalan asiantuntija, työskentelen valtionhallinnossa viranomaispalveluiden esihenkilötyössä. Tavoitteenani on kehittää palveluita ihmislähtöisemmiksi ja taata palveluiden saatavuus kaikille. Työssäni näen aitiopaikalta yhteiskunnallista pahoinvointia ja vastakkainasettelua elämänhallinnan haasteita. Minulla on vahva käytännön kokemus, ennaltaehkäisevien palveluiden toimivuudesta eri elämäntilanteissa. Minulla on vahva käytännön ymmärrys, miten palveluja tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat kaikkien palveluntarpeeseen. Vaaliajatelmia kuntavaaleihin: Lastenhoito on arvokasta työtä. Toimivat ja laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut Jyväskylässä tukevat vanhempien jaksamista arjessa. Koulujärjestelmän tasa-arvoisuus ja työrauhan turvaaminen kaikille. Inhimilliset ryhmäkoot ja riittäväresurssi sekä laadukas erityisopetus edistävät kaikkien koulutuspolkua Jyväskylässä. Päiväkodit ja koulut on varmistettava lähipalveluina kaupungin eriosissa. Olen Minna Mustonen, kuntaja aluevaaliehdokas Korpilahden kirkonkylältä. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja. Minulla on kaksi aikuista ja kolme aikuistuvaa lasta. Pidän luonnossa liikkumisesta ja musiikista ja ihmisten kohtaamisesta. Kaiken vaikuttamiseni pohjana on empatia ja tavoitteenani lähimmäisen hyvinvointi. Kokemusta luottamustehtävistä minulla on yhteensä 12 vuoden ajalta kaupungin varavaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan jäsenenä (2017-2021), sekä luottamustoimista ev.lut.-seurakunnassa, yhdistyksissä ja johtoja toimikunnissa. Laajan kokemuksen myötä olen oppinut paljon luottamustehtävien hoidosta. Päättäjänä minulle on tärkeää maalaisjärki, luotettavuus, asioihin perehtyminen, rakentava yhteistyö ja rohkeus toimia. -Peruspalvelut on säilytettävä lainmukaisesti lähipalveluina ja ylläpidettävä palveluiden hyvää MINNA MUSTONEN laatua vauvasta ikääntyneisiin. Loma-aikojen lasten päivähoito on järjestettävä Korpilahdella, muutoin kuljetusmatkat voivat kasvaa kohtuuttomiksi. Kouluopetuksessa on oppilaan saatava tarpeen mukainen tuki. Mahdollisuus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen Iltatähdessä on säilytettävä. Ikääntyneitä ei voi sijoittaa ympäri Keski-Suomea kauaksi omaisista, ystävistä ja tutusta elinympäristöstä. Ikääntyneiden palvelutarpeen ja kuntoisuuden arviointi on tehtävä laadukkaasti ja todenmukaisesti. Kotipalvelu ikääntyneille ja lapsiperheille on järjestettävä todellisen tarpeen mukaisena. Yrittäjyyden mahdollistaminen ja tukeminen, turha byrokratia karsittava Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen on nostettava uudelle tasolle Korpilahdella. Tämän ehdottomat edellytykset ovat tavoitteellinen markkinointi asuinalueena, kaavoituksen suunnitelmallisuus ja luvituksen sujuvuus. On myös lisättävä isojen vuokraperheasuntojen määrää. Kannanotto: Hyvinvointialue huutaa rahapulaa. Kannatan alkujuurille menemistä eli asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden mallien kattavaa käyttöönottoa ja vahvistamista. Yksi näistä on omalääkäri-malli, jossa lääkäri tuntee potilaan ja jopa koko perheen hoitohistorian. Tämä sitouttaa myös lääkärikuntaa ja mahdollistaa ammattitaidon ja kokemuksen siirtymisen kokeneilta lääkäreiltä vastavalmistuneille. Tapio Valtonen, Valta kuuluu kansalle Olen 54 -vuotias kuntaja aluevaaliehdokas ja koko elämäni asunut Korpilahdella. Monenlaista työtä on tullut tehtyä ja yrittäjänä 10 vuotta. Sitä kautta olen nähnyt pienyrittäjyyden haasteet ja koen tärkeäksi kannattaa paikallista pienyrittäjyyttä. Koen tärkeänä paikallisen maaseutuyrittäjien tukemisen jolla varmistetaan myös alueellinen omavaraisuus, maaseutu alueiden vireänä pysyminen ja puhdas ruoka. Maalaisjärjellä kohti parempaa tulevaisuutta! MERVI MÄNTYNEN Aktiivinen yhdistysten ja järjestöjen toiminta tukee yhteiskunnan julkisten palveluiden turvaverkkoa. Vapaaehtoisten tekemä työ on arvokasta ja vaikuttavaa. Oli kyse sitten vertais-, harrastus-, taide-, liikuntatai kulttuuriryhmistä. Vihreyttä ja vettä vaalimalla säilytämme tärkeitä luonnonvaroja ja lisäämme viihtyvyyttä ja asumismukavuutta. Parannamme luonnon monimuotoisuutta ja luomme edellytyksiä hyvälle asumiselle joka puolella Jyväskylää. Maaseutumainen asuminen on mahdollistettava kehittämällä haja-asutusalueiden maankäyttöä. Tärkeää on alueiden tasapuolinen kehittäminen. Aktiivisilla kuntalaisilla on tärkeä rooli ja tiedonkulun ja päätöksen teon tulee olla avointa. 1. Peruspalvelut ja työntekijät kuntoon ikäryhmästä riippumatta! 2. Työ on parasta sosiaaliturvaa, liikunta on lääkettä ja kulttuuri elävoittää Jyväskylää. 3. Metsää ja vettä vaalimalla säilytetään tärkeitä luonnonvaroja ja kehitetään alueita tasapuolisesti. Vaaliajatuksia aluevaaleihin: Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen kaiken ikäisiltä. Työhyvinvointiin panostaminen, koska tekijöitä tarvitaan jatkossakin. Pelastustoimen ja ensivastetoiminnan toimivuus ja saatavuus on turvattava kokomaassa myös tulevaisuudessa. 1. Lähipalvelut kuuluvat kaikille. Pelastetaan palvelut kehittämällä niitä ihmislähtöisemmiksi ja taataan palveluiden saatavuus kaikille oikea aikaisesti. 2. Yhteisenymmärryksen, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen yhdessä. Näin saadaan laadukkaita palveluita ja arvokkaita, inhimillisiä kohtaamisia kaikille. 3. Huomio hyvinvointiin ja työntekijöiden oloihin. Kokonaisvaltaiset hyvinvoinnin panostukset vievät organisaatioita kohti parempaa tuottavuutta ja hyvinvointia. Keskustan keltanokkana liikenteessä. Muistakaa äänestää, vain niin voitte vaikuttaa! ANNE PAASONEN että hoivakoti säilyy Korpilahdella. Iäkkäitä ei pidä heitellä pitkien matkojen päähän, jossa ei ole tuttuja paikkoja. Varsinkin muistisairaat tarvitsevat tuttuja asioita ympärilleen. Minun mielestäni iäkkäät tarvitsevat onnellisen elämän ja arvokkaan kohtelun. Iäkkäiden toiveita ja itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa. Iäkkään pitää saada palveluita kotiin, kaikkea ei voi korjata digilaitteilla. Digilaitteet eivät auta puuron keitossa tai lääkkeiden ottamisessa eikä hygieniassakaan. Hoivakodeissa iäkkäiden kuntoisuus on huono, koska sinne pääseminen on nykyään vaikeaa. Kuntoisuus pitäisi ottaa huomioon hoitajamitoituksessa, jotta hoitajia olisi tarpeeksi arjessa. Olen myös huolissani lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat ennaltaehkäisevää toimintaa, jotta yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ei tapahtuisi. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla parhaimmillaan estetään mielenterveysongelmia ja käytöshäiriöitä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin olisi satsattava lisää ja helpotettava hoitoon pääsyä. Lastensuojelu tarvitsee myös paljon satsausta, jotta lapset ja nuoret saavat avun heti, eivätkä joudu odottamaan kuukausia. Erityislapset ovat löytäneet paikkansa sydämestäni ja toivon heille yksilöllistä tukea opetukseen ja arkeen. Perhetyötä ei pidä unohtaa, se on erittäin tärkeää lapsiperheille. Maalla asuessani pidän tärkeänä, että palveluita löytyy myös Korpilahdelta. Maaseudulla asuvatkin tarvitsevat lääkäriä, ensihoitoa tai ensivastetta, niitä ei tule keskittää vaan kaupunkeihin. Kirjasto ja asiointipalvelut on säilytettävä Korpilahdella. Korpilahti on tärkeä asuinpaikkana ja vierailupaikkana matkailijoille, joten kylän positiivista ilmettä on pidettävä yllä. Maaseudulla kokee parhaiten yhteisöllisyyden, josta kaupunkilaiset voisivat ottaa oppia. Yhdessä hyvä tullee! TAPIO VALTONEN
• Olen Katri Ruth, psykologi, Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja ja rokkitäti. Olen ehdolla sekä kuntaettä aluevaaleissa, tällä hetkellä olen varavaltuutettu molemmissa luottamustehtävissä. Minulla on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kentällä, kuusitoistavuotta opintopsykologin tehtävässä. Joku voi muistaa minut 90-luvulta Virran Puodista kesätöistä ja samassa paikassa olen kesätöissä jälleen, kyläseuran kahvilan esihenkilönä. Perheeseeni kuuluuvat puoliso ja hänen tyttärensä. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten palvelujen pullonkaulat ovat tulleet tutuiksi niin töissä, kuin perheemme arjessa. Koen olevani yhtä aikaa maalainen ja kaupunkilainen. Vaikka työ on vienyt kaupunkeihin, on elämäni syvästi kiinni Putkilahden rannoilla ja metsissä. Oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja alueellinen tasa-arvo ovat minulle tärkeät arvot politiikassa. Vastakkainasettelusta pitää päästä yhteistyön linjalle hyvinvointivaltion säilymiseksi. Kolme tärkeintä asiaa Korpilahden alueen kannalta seuraavalla valtuustokaudella: -Lisää mahdollisuuksia rakentaa ja siirtyä vakitui40-vuotias Korpilahdessa asuva isä ja puoliso, ja haluan tehdä töitä paremman huomisen puolesta – erityisesti perheille. Asun viiden hengen perheeni kanssa kauniissa Korpilahdessa. Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana noin 13 vuotta ja nykyään toimin Jyväskylän vuokra-asuntojen hallituksessa varapuheenjohtajana. Olen ehdolla kunnallisja hyvinvointialueen vaaleissa. Olen viettänyt suurimman osan lapsuudestani Putkilahdessa sukutilallamme, josta tällä hetkellä myös huolehdin. Talvet vietän kirkonkylällä perheeni kanssa, johon kuuluu itseni lisäksi vaimoni, 3 lasta sekä kultainennoutaja. Tiedän, mikä alueemme asukkaille on tärkeää; Yhteisön voima, luonnon hyvinvointi ja turvalliset elinolosuhteet ovat avainasemassa, kun mietimme, millainen Korpilahden tulevaisuus tulee olemaan. Korpilahden on oltava paikka, jossa perheet voivat elää ja kasvaa. Meidän on varmistettava, että peruspalvelut, kuten koulut, terveydenhuolto ja turvallinen ympäristö, ovat kaikille saavutettavissa. Lisäksi meidän on panostettava kestävään kehitykseen, jotta voimme säilyttää alueemme luonArvoisa lukija, saanen esittäytyä! Olen Matti Sarmanne, kuntavaaliehdokas Jyväskylän seudun Perussuomalaisten listalla. Ylioppilaaksi kirjoitin Helsingissä ja sen jälkeen opiskelin teknillisessä opistossa käyttöinsinööriksi. Työurani jälkeen olen eläköitynyt ja nykyisin asun Korpilahden keskustassa. Politiikasta olen ollut kiinnostunut nuoruudesta alkaen. Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja kiertelin Hämeenlinnan Verkatehtaalla puolueiden esittelypisteillä. Silloinen perussuomalainen paikallispoliitikko, nykyinen Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14– 11 ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 KARI RUTH seksi asukkaaksi maaseudulle ja kyliin. Alueellinen tasa-arvo on teemani, kyliä ja taajamia tulee kehittää yhtä lailla, kuin kaupunkikeskustaa. Asumista ja yritystoimintaa tarvitaan koko Jyväskylään. Ajankohtaista on vaikuttaa kaupungin yleiskaavaan, päivityksessä olevaan rakennusjärjestykseen ja kaupunkistrategiaan. Se vaatii puhetaitojen lisäksi paperityönteon taitoa, molemmat onnistuvat minulta hyvin. -Korpilahti on ”Päijännekyläkunta”, joten vesistökysymykset ovat erittäin tärkeitä meille. Päijänteen merkitys Jyväskylälle on nostettava paremmin esiin. Minulle tärkeää on edistää Putkilahti-Päijänne vesistönkunnostushanketta. Kultakaivosta emme tarvitse Putkilahteen. Vesi on kallein luonnonvaramme. Vesien saastumisen ehkäisy on ollutkin minulle tärkeä teema jo tällä valtuustokaudella luottamustehtävässäni rakennusja ympäristölautakunnassa. -Puolustan Korpilahden lähipalveluja kuten koulut, päiväkodit ja kirjasto. Terveyskeskuksen palveluita tarvitaan kylällä, se turvaa myös apteekin toimintaa. Kansalaisopiston kansanterveyttä edistävä merkitys jää usein liian vähälle huomiolle, hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä edelleen. Myös yhdistykset ovat tärkeitä lähiyhteisöjä ja palvelujen tuottajia, joiden arvo tulee tunnistaa päätöstenteossa. Hyvinvointialueella tulen tekemään työtä eri palvelujen yhteensovittamiseksi. Ravistellaan ”siiloja”. Parannetaan yhteistyötä hyvinvointialueen, kunnallisten palvelujen, järjestöjen ja yritysten kesken. Vaadin kohtuullisuutta palvelujen keskittämiseen. Hyvinvointialueen työntekijät ovat alansa ammattilaisia, heidän tulee saada osallistua enemmän työtään koskevaan kehittämiseen ja päätöstentekoon. Pieni vaaliruno lopuksi: ”Jos et tiedä kelle äänen antaa, äänestä Katria: Ääni kantaa!” JANNE RUUTH non ja elinvoimaisuuden myös tuleville sukupolville. Kolme tärkeintä asiaa Korpilahden alueen kannalta seuraavalla valtuustokaudella: 1. Palveluiden turvaaminen ja parantaminen Korpilahdessa on tärkeää varmistaa, että peruspalvelut – kuten koulut, terveydenhuolto, ja sosiaalipalvelut – säilyvät lähellä asukkaita ja ovat helposti saavutettavissa. Palveluiden kehittäminen ja niiden saatavuuden parantaminen on elintärkeää, jotta asukkaat voivat elää turvallisesti ja hyvinvoivasti. 2. Kestävä kehitys ja luonnon hyvinvointi Korpilahti tunnetaan kauniista luonnostaan, ja sen säilyttäminen on keskeistä myös alueen tulevaisuuden kannalta. Tavoitteena tulisi olla kestävä kehitys, jossa yhdistyvät ympäristönsuojelu, luontomatkailu ja alueen elinvoimaisuus. Tämä tarkoittaa muun muassa järkeviä investointeja luontomatkailuun ja ekologisesti kestävien ratkaisujen edistämiseen. 3. Yhteisön vahvistaminen ja paikallisen elinkeinoelämän tukeminen Korpilahden elinvoimaisuus ei perustu vain luonnon kauneuteen, vaan myös vahvaan yhteisöön ja elinvoimaiseen paikalliseen elinkeinoelämään. On tärkeää tukea pienyrittäjiä, paikallista maataloutta sekä matkailua, jotta alueelle saadaan lisää työpaikkoja ja alue pysyy houkuttelevana paikkana asua ja elää. On tärkeää, ettei Korpilahti ei jää hyvinvointialueen päätöksenteon ulkopuolelle, vaan alueemme tarpeet ja erityispiirteet otetaan huomioon. Tavoitteeni on varmistaa, että hyvinvointialueen toimet tukevat Korpilahden asukkaita ja perheitä parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti tärkeää on, että hyvinvointialueella pystytään tarjoamaan palveluja myös maaseutualueilla, jotta palvelut eivät keskity vain suuriin taajamiin. MATTI SARMANNE viestintäja liikenneministeri Lulu Ranne kannusti minua liittymään puolueen jäseneksi. Olin monissa edeltäneissä vaaleissa kannattanut perussuomalaisia. Hakemuslomakkeen täytin sillä seisomalla ja Ranne kirjoitti siihen nimensä suosittelijana. Vuoden 2021 kuntavaaleihin ehdokkaaksi asettuminen estyi silloisessa asuinkunnassani Janakkalassa, koska samaan aikaan perheemme muutti Jyväskylän Korpilahdelle. Kuluneen neljän vuoden aikana olen ehtinyt seurata Jyväskylän seudun asioita ja täällä tehtyjä kuntapoliittisia päätöksiä. Päätin asettua täällä kuntavaaliehdokkaaksi. Minulla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus metallialan tehtaan tuotantoinsinöörin monipuolisista tehtävistä. Lisäksi minulle on yli kahdenkymmenen vuoden kuluessa kertynyt kokemusta rivitaloyhtiön isännöinnistä ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenenä ja puheenjohtajana toimimisesta. Katson, että kykenen osallistumaan päätösten tekemiseen myös kuntatasolla. Päätösten on oltava järkeviä ja niiden seuraukset punnittava huolella ennakolta. Korpilahden osalta pidän tärkeimpänä, että alueen elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy. Tänne on saatava uutta työllistävää yritystoimintaa ja uusia asukkaita. Paikallisten liikeyritysten kannattavuus on myös riippuvainen väestömäärästä. Raspio-Iloniemen yleiskaavaan merkityt pientaloja yritystoimintaalueet on asemakaavoitettava valmiiksi. Tontteja on mainostettava aktiivisesti ja valtakunnallisesti. Korpilahti sijaitsee maisemallisesti ja liikenteellisesti erinomaisella paikalla. Liikenneyhteydet kohentuvat edelleen valtatie 9 parannustöiden jälkeen. Myös haja-asutusalueilla asuvat ja autolla liikkuvat on otettava huomioon. Teiden kunnosta on pidettävä huolta. Yksityistieavustuksia on jatkettava kustannuskehityksen nousua vastaavasti.. Jyväskylän seudulla on tulevaisuuden näkymänä ja selvityksen alaisena mahdollinen henkilöjunaliikenteen aloittaminen. Tähän suunnitelmaan on lisättävä yhteys koko Jämsä – Jyväskylä välille ja saatava Korpilahden kohdalle seisake liityntäpysäköintipaikkoineen. Jos ajatus toteutuu, on kyläkeskustan ja seisakkeen välille rakennettava kevyen liikenteen väylä. Myös Saakosken paikkeilla seisake voi osoittautua tarpeelliseksi. Jyväskylän kuntapolitiikassa Korpilahtea on kohdeltava tasavertaisesti kaupungin keskusta-alueen kanssa.
• Olen 29-vuotias oikeustieteen väyläopiskelija, sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tilallinen, kolmen lapsen äiti ja Jyväskylän keskustan Korpilahden paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Olen ehdolla sekä kuntaettä aluevaaleissa – sydämellä ja juuret vahvasti Korpilahdella. Vaaliteemani on Korpilahden elinvoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen. Sen kulmakivinä ovat ihmislähtöiset lähipalvelut kaikille ikäluokille, uusien asukkaiden houkuttelu kaavoituksen ja hyvän markkinoinnin keinoin sekä arjen sujuvoittaminen toimivilla liikenneyhteyksillä ja tiestöllä. Alueelliseen kehitykseen tarvitaan poliittista tahtoa, joka ulottuu myös Jyväskylän reunaalueille. Haluan, että lapsiperheiden arki on sujuvaa: var12– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 ALUEJA KUNTAVAALIT 2025 MOONA SEPPÄ haiskasvatus ja koulu ovat laadukkaita ja lähellä, ja harrastusmahdollisuudet tukevat koko perheen hyvinvointia. Ikäihmisille on taattava arvokas ja laadukas hoito kotiseudulla, ei siirtoja kauas. Tämä on ennen kaikkea arvovalinta – me päätämme, millaisen Suomen haluamme rakentaa: sellaisen, jossa vanhuksia kunnioitetaan ja heistä pidetään huolta. Nuorten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia on ehkäistävä ajoissa: matalan kynnyksen palvelut ja yhteisöllisyys on tuotava osaksi heidän arkeaan. Myös liikunnan mahdollistaminen kaikille on tärkeää. Korpilahdelle tarvitaan valaistut kuntoportaat ja uudistettu ulkokuntosali – ne tukevat hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja houkuttelevat kävijöitä. Tavoitteeni on, että Korpilahti on paikka, jossa nykyiset nuoret viihtyvät ja johon he haluavat tulevaisuudessa palata ja rakentaa elämäänsä. Tämä on paras tae sille, että Korpilahden elinvoima säilyy ja vahvistuu myös tulevaisuudessa. Rakennetaan yhdessä Korpilahti, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään – vauvasta vaariin. Sydämellä, järjellä ja kotiseutua rakastaen. Olen Ilse Weijo, kolmen tyttären äiti ja pienen tyttövauvan mummo. Työskentelen opettajana Korpilahden yhtenäiskoulussa ja olen koulutukseltani kasvatustieteiden maisteri sekä toimin sivutoimisena yrittäjänä. Harrastan musiikkia, soitan selloa ja viulua kahdessa kokoonpanossa. Ratsastus ja kaksi vinttikoiraani pitävät huolen liikkumisestani. Olen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vara-aluevaltuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen, lasten, nuorten ja perheiden ltk jäsen sekä maakuntavaltuutettuna Keskustan maakuntavaltuustoryhmän pj. Tarkemmin minuun poliitikkona voi tutustua nettisivuillani www.ilseweijo.fi. Haen jatkokaudelle Jyväskylän kaupunginvaltuustoon sekä KeskiSuomen aluevaltuustoon. 1. Arjen turvaa! Korpilahden terveysasemalla tulee olla toimivat sosiaalija terveyspalvelut. Lääkäriin täytyy tarvittaessa päästä. Se ehkäisee ongelmien kasautumista vaativampia ja kalliimpia toimia vaativiksi. Lisäksi moniin sote-palveluihin tarvitaan yksityisiä palveluiden tuottajia, jotta saamme riittävän palveluverkon. Sopimuspalokuntien ILSE WEIJO toiminta on turvattava. Heidän arvokkaalla työllään on suuri merkitys Korpilahden paloja pelastustoimen järjestämisessä. Hädän hetkellä on saatava apua! 2. Hyvä hoiva ikääntyneelle väelle kotiin ja Iltatähden toiminta saa jatkua! Ikääntyneiden tulee saada hoivaa kotikunnassaan. Vanhuksia ei saa kuljettaa maakunnan äärilaidoilta toiselle hoivapalveluihin. Vanhusten päivätoiminta ja kohtaamispaikat ovat tärkeitä ja lisäävät mielen hyvinvointia. Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa on välttämätöntä. Omalääkärimallilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja se aloitetaan yli 65-vuotiaiden hoidosta. Omaishoidon tukea ei pidä heikentää, he hoivaavat ympäri vuorokauden läheistään minimikorvauksella. Jos heitä ei olisi, tämä hoivamuoto tulisi hyvinvointialueelle erittäin kalliiksi. 3. Kaavoitus kuntoon ja yrittäjyys kunniaan! Elinvoimainen, yrittäjäystävällinen Korpilahti tarjoaa hyviä asumisen vaihtoehtoja, saa uusia asukkaita ja pitää nykyiset. Kaavoituksella voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa. Tarvitaan sekä työpaikkaalueita (yritystontteja) että asuinalueita. Maaja metsätalousyrittäjyyttä tulee arvostaa muiden yrittäjien rinnalla ja heidän toimeentuloansa tukea niillä keinoilla, mikä on kuntaja aluepolitiikan keinoin mahdollista. Lähiruoka on laadukasta ja terveellistä kotimaista ruokaa. Sen saatavuus jatkossakin on huoltovarmuutta! Lähiruokaa tulee käyttää mahdollisimman paljon kouluissa ja ruokapalveluissa. Yritysten edellytyksiä menestyä ja tarjota työtä vahvistetaan mm. kaavoituksen, asumisen ja koulutuksen keinoin. Jokaisella tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa. Loma-asuntojen käyttö vakituiseen ympärivuotiseen asumiseen tulee sallia helpommin. Keskittäminen ei kuulosta minusta hyvältä! Ketkä heistä nähdään päättämässä tulevina vuosina? Senkin luet paikallislehdestä! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Lehti ei ilmesty vuonna 2025 viikoilla 17, 30,31 ja 52. Toimisto palvelee maanantaisin kello 9-15, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9-12. Muina aikoina soita p. 0400 644 899. ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Kiviönniemi tammikuu 2024 Ehdolla kuntavaaleissa. Eläkkeellä oleva, autokorija koneyrittäjä. Saukkolan kyläseuran puheenjohtaja ja Korpilahden eläkeliiton varapuheenjohtaja Lähipalvelujen saatavuus ja ikääntyville arvokas vanhuus lähellä, ei jättilaitoksia Elinvoima ja yrittäjyys tuo verotuloja ja turvaa palvelut. Paikallisten yritVESA KOSKINEN täjien huomiointi, puolen miljoonan bussikaistaa emme tarvitse Tourulaan Kaikille yhdenvertainen mahdollisuus asua/rakentaa mihin haluaa.
• Puuväreillä luonnon mystiikkaa Höyry-gallerian tämänkertainen näyttely esittelee kuvataiteilija Eija Keskisen puuväripiirroksia – tosin puuvärit eivät tule ensimmäisenä mieleen katsellessa värikkäitä teoksia. – Valmistuin Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen laitokselta. Aluksi maalasin ihan perinteisillä öljyväreillä, mutta siirryin enenevässä määrin piirtämiseen, ensin rasvaliiduilla. Koko ajan yritin löytää pikku hiljaa terävää piirrintä, joka olisi minun omaa alaani, Eija Keskinen kertoo. – 2000-luvun alkupuolella hankin ensimmäiset hyvälaatuiset puuvärini, ja yllätyin mahdollisuuksista, joita ne antoivat. En ollut ajatellut, että puuväreillä voisi tehdä koloristisesti, mutta hyvälaatuiset puuvärit ovatkin ihan samalla viivalla öljyvärien kanssa. Keskisen näyttelyn nimiteokset, Uudet metsässänukkujat, ovat värikkäitä muotokuvan kaltaisia hahmoja. – Luontosuhteessani en ole mitenkään ainutlaatuinen, meillä suomalaisilla on monesti syvä luontosuhde. Itse kerään metsästä ajatuksia ja inspiraatioita. Se ei vaadi pitkää metsässä vaeltamista, vaan hyvä, rauhaisa hiljaisuus avaa lukkoja vaikkapa kotipuistossa, mustikkametsässä tai kävelyllä rannalla, Keskinen sanoo. – Metsänpeitto tarkoittaa minulle suojelevaa voimaa ja sitä hyvää, mitä metsässä voi tapahtua. Ensimmäiset Metsässänukkujat tein viitisen vuotta sitten, Uudet metsässänukkujat ovat saaneet vaikutteita niistä. Innoituksen hahmot ovat saaneet niistä juurakoista, sammaloituneista kivenlohkareista ja korkealle kohoavista mustikkamättäistä, joihin joskus metsässä kulkiessani kiinnitän erityistä huomiota. Myös metsästä, tai oikeastaan puiden välistä näkyvästä taivaasta, ovat innoituksensa saaneet Taivaalliset Portit. – Niitäkin tulee olemaan isompi sarja, Keskinen kertoo ja toteaa, ettei Taivaallisiin Portteihin liity uskonnollisia ajatuksia. Näyttelyssä on myös lankakerän ja timantin yhdistäviä teoksia, lankakerän värit toistuvat timantissa. – Lankakerä on ollut yksi suosikkiaiheistani, jonka aihioita olen käyttänyt työskentelyssäni jo pitkään eri yhteyksissä. Se on hyvä symboli ihmisen elämälle; se on monivärinen, väreilevä ja muuttaa muotoaan, mutta sillä on vääjäämättä alku ja loppu, Keskinen sanoo. – Timantti tuli lankakerän yhteyteen, koska ajattelen, että on paljon ihmisiä, joille mielelläni ojentaisin kallisarvoisen jalokiven ihailuni ja kunnioitukseni ilmaisuna. Tasoittaja-sarjan töissä on jäätelötötteröitä. – Ainakin minun henkilökohtaista elämääni jäätelö tasoittaa merkittävällä tavalla, Eija Keskinen sanoo ja toteaa, että taidetta voi katsoa monella tasolla ja monella tavalla; taidekokemukseen vaikuttavat hyvin monet asiat. Eija Keskinen asuu Helsingissä ja Ravijoella, Haminan lähellä. – Enenevässä määrin asun Ravijoella. Minulla on ollut Helsingissä Kaapelitehtaalla työhuone 35 vuotta, nyt rakennamme minulle työtilaa Ravijoelle, Keskinen kertoo. – Korpilahti on mahtava paikka, tunnen rakkautta Keski-Suomeen. Keuruun seudulla olen ollut paljon, isäni puoleinen suku on sieltä. Äitini mummo oli syntynyt Korpilahdella. Kuvataiteen maisteriksi Eija Keskinen on valmistunut vuonna 1996. Hänellä on ollut lukuisia yksityisnäyttelyitä ja hän on ottanut osaa lukuisiin ryhmäja yhteisnäyttelyihin. Höyry-gallerian näyttely on avoinna 22. huhtikuuta asti. Eija Keskinen: Uudet metsässänukkujat Höyry-galleria 29.3. – 22.4. Huhtikuussa Höyry-galleriassa pääsee tutustumaan Eija Keskisen puuväripiirroksiin. Nimensä näyttely on lainannut ”Uudet metsässänukkujat” -teoksilta. Taivaalliset portit/Celestial Gates, kuva: Eija Keskinen. Tiina Lamminaho Pääsiäiskonsertit soivat kirkosta kirkkoon Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14–13 Menoa ja meininkiä Huhtikuussa juhlitaan jälleen kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Jyväskylän seurakunnassa pääsiäisajan konsertit kokoavat kuulijoita kirkkoihin eri puolille kaupunkia muun muassa gospelin, klassisen ja kuoromusiikin äärelle. Perinteikäs Jyväskylän Pääsiäinen -taidetapahtuma palaa juurilleen, ja tarjoaa tänä vuonna seitsemän laadukasta konserttia. Konserttisarjan avaa Keltinmäen kirkossa lauantaina 12.4. kuultava Seitsemän sanaa kärsimyksen tiellä -konsertti, ja sarja päättyy 20.4. Vaajakosken kirkolla kuultavaan Lakeuden Valo -gospeloratorioon. Lasse Heikkilän tuore, toivontäyteinen suurteos on mahdollista kokea myös Palokan kirkossa tiistaina 15.4. Kuokkalan kirkossa kuullaan 13.4. pääsiäisajan suosituimpiin ja tunnetuimpiin teoksiin kuuluva Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater ja Korpilahden kirkossa pääsiäiseen johdattavat 15.4. Anna meille rauha -konsertissa Matias Lahden johdolla Kamarikuoro Hehku sekä urkuri Irina Ala-Opas. Pääsiäissunnuntaina 20.4. Taulumäen kirkossa soi Hieman erilainen jumalanpalvelus, joka soljuu eteenpäin muusikkopariskunta Johanna ja Mikko Iivanaisen sävelten myötä. Solisti Johanna Iivanainen ja kitaristi Mikko Iivanainen luovat kirkkoon lämpimän ja levollisen tunnelman, jossa kuuluvat niin folkin, countryn, gospelin kuin jazzin sävyt. Konserttimessu on kuultavissa myös suoratoistona Jyväskylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Kaikki Jyväskylän seurakunnan pääsiäiskonsertit sekä jumalanpalvelukset lisätietoineen on koottu verkkoon osoitteeseen jyvaskylanseurakunta.fi/ paasiainen. Sivustolta löytyy myös muun muassa lasten ja perheiden pääsiäistapahtumia, vinkkejä paaston viettämiseen, pääsiäispuuhaa lapsille sekä taustatietoa pääsiäisestä.
• 14– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 Nuorille Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä Sana sunnuntaiksi kokouksia Lisänimen kaiverrukset Kunnostukset • Oikaisut www.polargranit.fi 014 821 234 0400 244 128 Korpilahden kiviveistämö: Vespuolentie 73 HAUTAKIVET Elämäsi tärkein asiakirja -edunvalvontavaltakirja 180€ todistajineen. Perunkirjoitukset alk. 450 €. Joustavasti, vaikka kotonasi. Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 s. 24.1.1953 k.26.2.2025 sairaala Nova Iltana kauniina hiljeni sydän kultainen. Lähtöäsi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat. Helena Niina Mikko ja Elisa Heta ja Karri sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset sairaalan Novan henkilökunnalle Taiston hoidosta. Taisto Tapio NIININEN Rakkaamme Rakkaudella muistaen Halutaan ostaa talo Jyväskylän lähiseudulta. Oma ranta, iso tontti ja hyvä sisäilma katsotaan eduksi. p. 0443667265 Horkan kyläyhdistyksen vuosikokous MA 14.4. klo 18 Horkan kylätuvalla Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kärsimyksen sunnuntai menoeväät Ylä-Muuratjärven kylä juhlii la 5.4. klo 13 Ylä-Muuratjärven kylätalolla Keski-Suomen vuoden kylä -titteliä. Ohjelmassa mm. edellisenä vuonna palkitun Havusalmen kylän "Oltermannin sauvan" luovutus, kakun syöntiä, seurustelua ja kamarikuoro Hehkun kvartetti. Tervetuloa kyläläiset! Korpilahden kylän osakaskunnan (277 –416-876-1) VUOSIKOKOUS pidetään Kahvin Paikassa keskiviikkona 16.4.2053 alkaen kello 16.30. Kokouksessa päätetään sääntömääräisistä vuosikokoukselle kuuluvista asioista. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävillä osakaskunnan puheenjohtajalla, 22.4 6.5.2023 Kolulantie 20, 41800 Korpilahti. Tervetuloa! Hoitokunta ostetaan palveluita Tulevana sunnuntaina vietämme kärsimyksen sunnuntaita. Paastonaika syvenee entisestään ja edessä on laskeutuminen Kristuksen kärsimystielle ennen kuin voimme käydä juhlimaan kristikunnan suurinta juhlaa pääsiäistä. Kärsimys on osa ihmisen elämää. Jokainen joutuu kohtaamaan kärsimystä elämässään. Kärsimys ei kuitenkaan ole merkki siitä, että Jumala olisi poissa elämästämme. Martti Lutherin teologiaa kutsutaan ristin teologiaksi. Sillä tarkoitetaan ajattelutapaa, jonka mukaan Jumala on erityisellä tavalla läsnä kaikenlaisessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä. Ristin teologian mukaan Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Rakastava Jumala on “kätkeytynyt vastakohtaansa” eli kärsimykseen ja tuskaan. Vanhassa testamentissa kerrotaan, että Mooses sai nähdä Jumalan vain takaapäin. Vaikka ihminen haluaisi nähdä täydellisen Jumalan, hän näkeekin hänet vain takaapäin. Tämä merkitsee, että Jumala on toisenlainen kuin ihmiset usein ajattelevat. Salattu Jumala toimii usein eri tavalla kuin ihmisten mielestä olisi järkevää toimia. Me toivomme sekä itsellemme että lapsillemme tasaista elämää, ilman vastoinkäymisiä ja kärsimystä ja ihmettelemme miksi Jumala ei anna sellaista meille. Ristin teologian mukaan kuitenkin juuri syvimmässä tuskassa Jumala kohtaa ihmisen erityisellä tavalla. Sen vuoksi sairaudet, menetykset ja vastoinkäymiset elämässä eivät ole rangaistuksia vaan pikemminkin Jumalan hyvä tahto. Sitä on vain joskus erityisen vaikea ymmärtää. Kun ajattelimme Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa, emme ajattele, että Jeesus kärsi, koska oli tehnyt jotain pahaa. Päinvastoin tiedämme, että Jeesus tuomittiin syyttömänä kuolemaan. Tästä suuresta kärsimyksestä seurasi jotakin erityisen hienoa ja merkittävää koko maailmalle. Ristinkuolemallaan Jeesus sovitti kaikkien ihmisten synnit ja toi ihmiskunnalle pelastuksen. Jeesuksen ristinkuolema muistuttaa meitä siitä, että pimeyden jälkeen koittaa aina valo. Kärsimyksestä seuraa jotakin hyvää. Jos suostumme Jumalan johdatukseen ja elämän virtaan, emmekä taistele vastaan, seuraa tästä jotakin hyvää ihmisen elämään. Vastoinkäymisten kohtaaminen ja kärsimyksen läpikäyminen voi puhdistaa ihmistä, poistaa pelkoja ja saada näkemään elämän kauniimpana. Toivon sinulle siunausta ja voimia, jos nyt kuljet kärsimyksen keskellä. Jumala ei ota pois meiltä kärsimystä, mutta hän lupaa kulkea meidän kanssamme. Jumala on Jeesuksessa elänyt ihmisen elämän. Hän on kokenut pelon, tuskan ja hylätyksi tulemisen. Jumala tuntee meidät ja tietää kärsimyksemme. Hän lupaa auttaa meitä aina. Kuten psalmissa 121 sanotaan: ”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.” Seurakuntapastori Katariina Korhonen Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Messu su 6.4. klo 10 kirkko, Suhonen, Linjama. P a l m u s u n n u n t a i n messu su 13.4. klo 10 kirkko, Korhonen, Salonen. Kirkkokahvit. Kinkerit Läntiset kylät su 13.4. klo 13 Kotalahti, Palolahdentie 169. Kinkeriaihe: Rukous. Raamattuläksy: 1. Tim. 2:1–4. Virret 917, 490, 563. Seurat su 13.4. klo 16 kirkko. Järjestää rauhanyhdistys. Lopuksi kahvit srk-talolla. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. marjo.mattila@evl.fi tai p. 050 557 9003. Ruokakassien jakelu ke 2.4. klo 13–14 seurakuntatalo. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Perhekerho to klo 9.30 seurakuntatalo. 3.4. kirkkohetki ja lounas, 10.4. pääsiäisen tunnelmissa. Alakoululaisten Olkkari to klo 12.30 seurakuntatalo. Ennen ensimmäistä käyntikertaa annetaan lapsen tiedot nettisivujen kautta. Tiedustelut lastenohjaaja Paula Paanaselta, p. 050 557 9006. Kokkikerho 3–6-luokkalaisille tiistaisin. Kevätkaudella kerhoja on kaksi. Kokkis1. 15–16:30 ja Kokkis2 16.30–18. Isostoiminta joka toinen torstai seurakuntatalolla klo 17–19. Mahdollisuus jäädä hengailemaan klo 20 asti. Jatkoisostoiminta kerran kuussa sopimuksen mukaan. Mehulat Sumpbissa 4–6.-luokkalaisille; Mehulat: perjantaisin klo 15–19: 4.4, 2.5, 23.5. Nuorten iltakahvilat Sumpbissa 7lk. ja vanhemmat nuoret, perjantaisin klo. 17–22: 4.4, 2.5, 23.5. Koulupäivystykset yhtenäiskoululla joka viikko pitkillä välitunneilla. Alkio-opiston koulupäivystys kerran kuukaudessa helmikuusta alkaen, kahvien kera. Tulossa myös muita yksittäistapahtumia, joista tiedotetaan erikseen. Väentupa to 3.4. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. Raamattutuokio, Seija Pennanen ja Aila Ahvenus. Väentupa kokoaa viikoittain Korpilahden ikäihmisiä. Osoite Levästentie 4–6 NOJA-ryhmä ti 8.4. klo 18–20 seurakuntatalo. Askartelu pääsiäisteemalla. Aikuisten naisten oma, arjessa jaksamista tukeva ryhmä. Tervetuloa mukaan! Kaikki laulaa: Pääsiäislauluilta ke 9.4. klo 19 kirkko, Matilda Linjama, Tuula Liukko. Lauletaan yhdessä virsiä Jeesuksen kärsimyksestä pääsiäisen riemuun. Mukana Gaudioso-kuoro johtajanaan Matias Lahti. Tilaisuuden juontaa Pentti Saulio. Ylistysryhmä pe 11.4. klo 17.30 seurakuntatalo. Anna meille rauha kuoromusiikkia pääsiäiseen ti 15.4. klo 19 kirkko. Kamarikuoro Hehku, johtaa Matias Lahti. Irina Ala-Opas, urut. Liput 15/10 € ovelta tuntia ennen. Tiedoksi: : Seurakunnan Henki&Elämä-lehden saat maksutta kotiin toimittamalla nimija osoitetietosi sähköpostilla: jklsrk.viestintä@ evl.fi otsikolla " H&e toimituspyyntö" . Varsinkin postinumeroalueilla: 41860, 41840 ja 41820. Korpilahden omaa suruadressia myytävänä seurakuntatalolla, kysy henkilökunnalta. Käteisellä , 15€/kpl.
• 15 Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14– RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi * Huollot ja korjaukset myös uuden auton takuu säilyy! * Ilmastointihuollot * Defa-lämmitinasennukset * Pienkonekorjaukset * Renkaiden kausisäilytys *Sijaisauto * INNOVOICE rahoitus Tikkasentie 2, Korpilahti 0400 546 486, vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com Avoinna arkisin 8.00 -17.00 Katso myös www.veljeksetvanhala.fi Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Korpiojantie 2 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina p. 0400 808 870 FYSIOTERAPIA p. Minna 040 7271 396 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi puh. 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Tiealueiden hoito MAANSIIRRON AMMATTILAINEN, YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Vaihtolavojen vuokrausja siirtopalvelut 3tn-24tn tela-alustaiset kaivuukoneet Kaikki maa-ainestoimitukset Puh. 040 5780736 WWW.HMTRANS.FI Maalämpöja vesiporakaivot lämmönkeruuputkistoineen pieniin sekä suuriin kohteisiin, koko Suomen alueelle. www.kaivonporaus.fi p. +358504390923 info@kaivonporaus.fi Sähkötyöt Ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus 040 538 3037 KARI PAHKAMÄKI TMI KORJAUSJA UUDISRAKENTAMINEN p. 040 771 8552 RakennusIkkala p. 0449709195 Rakentaminen Kiinteistöjen hoitopalvelut Avoinna: Ma 9-17.30, ti-pe 9-17, la 9-15. Verkkokauppa palvelee 24/7! TAKSI RISTO 050 516 2756 kuluttaja-sote-kela 1+8/inva/hissi Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Puh. 044 986 0529 Korpilahden Hius Avoinna ma-la 9ammattilaiset asialla Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv 24%) 010-, 020-, 030-alkuisiin Elisa Yritysnumeroihin soitettaessa tai vastaaviin Elisalle siirtyneisiin numeroihin soitettaessa Setäläntie 3, MUURAMEKESKUS p. 010 327 1357 TJ-KATSASTUS.fi KOTIMAINEN Katsastukset Ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset 24/7 autopesu Muuramessa palveluita PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Kerro juttuvinkkisi! Tiedätkö jonkin mukavan tapahtuman, ärsyttääkö jokin, tunnetko mielenkiintoisen henkilön? Ota yhteyttä! P. 0400 644 899 toimitus@ korpilahtilehti.fi Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 Kotisivut löytyvät osoitteesta www.paikallisuutiset.fi! Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.paikallisuutiset. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkolaOy / Korpilahti-lehti Painopaikka: Kaleva Media, Oulu ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2025 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 25,5% etusivu 1,30 1,63 €/pmm takasivu 1,30 1,63 €/pmm sisäsivu 1,30 1,63 €/pmm Pienlaskutuslisä 5,00 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2025 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................90 € Määräaikainen 12 kk..................100 € Tutustumistilaus 3 kk.................30 € Irtonumerot: K-market Korpilahti Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 540 3986 EU-maat, kestotilaus. ................180€ Muu Eurooppa, kestotilaus ....180€ Digitilaus, kestotilaus...............60 € Irtonumerot............................3,00 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Pienlaskutuslisä 1,00 € lisätään sähköpostija verkkolaskuihin. © OP -P oh jo la 1
• 16– Keskiviikkona 2.4.2025 Nro 14 seurapalsta Lähde mukaan laivaristeilylle m/s Suomen Suvella Päijänteelle Korpilahti-Luhanka-Korpilahti su 15.6.2025! Lähtö Korpilahden satamasta klo 9.45, saapuminen Luhangan laivalaituriin klo 13.30. Messu ja kirkkokahvit klo 14.00 Luhangan kesäkirkossa. Lähtö Luhangasta klo 16.00, saapuminen Korpilahdelle klo 19.45. Risteilyn hinta 42€/hlö. Laivalla mahdollisuus ruokailuun menomatkalla: laivan pitopöytä 22€. Paluumatkalla kahvi ja suolainen piirakka 11€. Sitova ilmoittautuminen 10.5. mennessä https://www.mvs.fi/srk/jyvaskyla/url/Qv60dDkBv1 Lisätietoja: Katariina Korhonen p. 041 732 7353 tai Marjo Mattila p. 050 557 9003. Katso tapahtumailmoitus facebookista www.facebook.com/korpilahtiluhanganlahikirkot Elinvoimaisen Korpilahden puolesta Korpilahden ehdokkaat 437 HANNU IKONEN musiikkineuvos, eläkeläinen, 69 438 440 444 447 454 460 468 471 483 489 507 JARI JOKINEN yrittäjä, 64 SIRPA KAIKKONEN sairaanhoitaja, 61 MATTI KEKÄLÄINEN YTM, eläkeläinen, 75 VESA KOSKINEN eläkeläinen, 70 MARKKU LAHTI eläkeläinen, rehtori, 71 JUSSI LEHTIMÄKI projektipäällikkö, insinööri (YAMK), 51 MERVI MÄNTYNEN ryhmäpäällikkö, restonomi (YAMK), 47 ANNE PAASONEN sairaanhoitaja, 47 KATRI RUTH psykologi, 50 MOONA SEPPÄ opiskelija, yrittäjä, 29 ILSE luokanopettaja, kasvatust. maisteri, 54 MAURI PEKKARINEN ministeri, yhteiskuntat. maisteri, 77 474 Meitä korpilahtelaisia yhdistää rakkaus omaan kotiseutuumme. Me haluamme, että täällä voi elää hyvää arkea jokainen, vauvasta vaariin; -turvallisesti lähellä palveluita luonnon keskellä. Rakennetaan yhdessä sellainen Korpilahti, missä elämä kantaa tänäään ja huomenna. Korpilahden Sydänyhdistys järjestää suositut pilkkikisat Talvirannassa 5.4.2025 klo 12-14. Useita sarjoja, hyvät palkinnot. Osallistumismaksu 5€ sisältää nokipannukahvit ja makkaranpaiston. Myös arpajaiset, euro/ arpa. Jos jää ei kestä tilalla muuta aktiviteettia! KAIKKI MUKAAN! Tietoja Paavo Mäkelä puh. 040 7467481. 8.4.2025 klo 11 hallituksen kokous. Sen jälkeen klo 12 tietoisku Anneli Virén: Ravitsemussuositukset ja sen jälkeen pelataan sykettä. Tervetuloa! Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 2.4. klo 12 Reumakerho Monialatilassa, kerhon jälkeen hallituksen kokous. Huhtikuun Reumakerhot: 2.4, 9.4, 16.4, 23.4. ja 30.4. klo 12 alk. Horkan kyläyhdistyksen vuosikokous MA 14.4. klo 18 Horkan kylätuvalla. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Pohjoisten kylien virtapiirin keväinen teatteriretki 3.4.-25 klo 12. Menemme katsomaan Jyväskylän kaupunginteatterin Hiirenloukun. Keskiviikkona 9.4.-25 klo 14 mahdollisuus seurata YMJ-kylätalolla IKIS-luentoa "Muistin ja aivoterveyden tukeminen ikääntyessä", luennoitsijana geriatrian dosentti HannaMaria Roitto (HY, HUS, THL). Iltapäiväkahvi klo 13.30. Eteläisten kylien virtapiiri: Tapaamme taas ke 9.4.25 klo 12 kirjastolla. Tervetuloa. Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen Yhteislaulutilaisuus ma 7.4-25 klo 12 Riikankulmassa, Martinpolku 20 C. Arpajaiset, kahvia. Kaikille avoin tilaisuus. Monialatilassa,Martinpolku 24 katutaso. Tervetuloa mukaan!