Koti-Karjala 15.09.2010 - Lehtiluukku.fi

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

1960 2010 vuotta Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala N:o 74 Irtonumero 1 51. vuosikerta KUPIAISEN KANTA-ASIAKASTAPAHTUMA 16. 19.9. Ohjelma ja käyttötavaratarjoukset keskiaukeamalla. Paulig 2-vuotiaan karkumatkalla onnellinen loppu Kaksivuotias pikkutyttö päätti lähteä omille teilleen ja katosi Kiteen Puhoksen Nuttulahdessa viime viikon lauantai-iltana kello 18 aikaan. Katoaminen tapahtui järven rannalla. Tytön katoaminen käynnisti laajat etsinnät, joihin osallistui tytön läheisten ja poliisin lisäksi mm. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, järvipelastajat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Rajavartiolaitoksen kaksi koirapartiota ja helikopteri. Katoamispaikan ympäristössä suoritettiin yli viiden tunnin ajan sekä maasto- että vesietsintöjä ennen kuin Rajavartioston koirapartio löysi tytön istumasta hiekkatien varrelta. Koiran saaman hajujäljen perusteella löytynyt tyttö oli matkannut sateisessa illassa reilun kahden kilometrin matkan. Tyttö oli löydettäessä hyvävointinen, joten tytön läheiset pahasti pelästyttäneellä tarinalla oli onneksi onnellinen loppu. Kerromme lauantain lehdessä lisää siitä, kuinka koirapartio toimii etsintätilanteissa ja miten tytön jäljille päästiin. COCA COLA myös light ja zero 1,5 l, 2 pack (0,40 l) sis. pantin 0,80 raj. 2 kpl/talous Sunnuntai Atria Broilerin Atria JUHLA MOKKA 500 g (3,98 kg) raj. enint. 2 pkt/talous VEHNÄJAUHO 2 kg (0,50 kg) raj. 2 ps/talous KOIPIPALAT crispykuorrute 1250 g (2,39 kg) HIILLOSMAKKARA Atria 400 g (3,72 kg) ( , g) POSSUN ETUNELJÄNNES paino n. 10 kg 1 1 0 2 1 49 50 99 pkt 99 2-pack 99 ps 99 pkt 49 pkt -25 % -39 % -5 -51 % -23 % Ilman korttia 3,29 kpl (6 58 kg (6,58 kg) Voimassa 16.19.9.2010 Ilman korttia 3,27/kpl (0,82 l) sis. pantin 0 80 Voimassa 16.19.9.2010 i ti 0,80 Ilman korttia 1 29 ps (0 65 kg) 1,29 (0,65 Voimassa 16.19.9.2010 Ilman korttia man 4,99/pkt (3 99 k ) 99/ kt (3,99 kg) -40 % Voimassa 16.19.9.2010 Ilman korttia 1,99 pkt (4,97 kg) Voimassa 16.19.9.2010 NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 400 g (5,63 kg) rajoitus: 1 erä/talous Ilman korttia ja yksittäin 3,01 rs (7,53 kg) 4 Italia Ruotsi rs 2 rs Voimassa 16.-23.9. KERÄKAALI Suomi 0 15 kg HK takuumurea 1 90 kg raj. 2 x10 kg/talous 99 kg Voimassa 16.-18.9. NAUDAN ULKOFILEE EE E palana -25 % NEKTARIINIT JÄÄVUORISALAATTI 0 99 1 kg kg 99 Kokonainen GRILLATTU BROILERI Saarioinen raakapaino n. 1,2 kg PORSAAN KYLJYKSET n. 700 g, pintamaustettu 5 95 5 kpl Voimassa TO-LA 16.-18.9. 95 kg Portti YLIKYPSÄ PALVIKINKKU 150 g (9,93 kg) Valio RUOKAKERMA 15% ja VALIO RUOKA 5% UHT, HYLA, 2 dl (3,75 l) yksittäin 0,87 prk (4,35 l) 1 50 1 rs 49 2 ps prk Kesälahti eroamassa Itä-Savosta Kesälahden kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että kunta eroaa Itä-Savon koulutuskuntayhtymästä. Ero tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Syynä tähän on kunnanvaltuuston linjaus talouden tasapainottamisohjelmassa. Kesälahden kunta on jäsenenä myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä luovuttamalla peruspääomanosuutensa toiselle kunnalle. Mikäli kuntien kesken ei päästä sopimukseen peruspääomaosuuksien luovuttamisesta toiselle kunnalle tai kunnille, kuntayhtymä on velvollinen lunastamaan eroavan kunnan peruspääomaosuudet. Yhtymävaltuusto määrää tällöin peruspääomaosuuksista maksettavan hinnan. Kesälahden osuus peruspääomasta on 137 914 euroa eli 3,518 %. Velkojen ja saamisten jälkeen palautettavaa peruspääomaosuutta vuoden 2009 tilinpäätöstietojen perusteella on 111 589 euroa. Hallitus pyytää Kuopion hallinto-oikeutta hylkäämään Pyhäjärven rantayleiskaavasta valittaneiden Timo Haverisen, Sulo Haverisen, K-K:n Luonto ry:n ja P-K:n luonnonsuojeluliitto ry:n sekä Karjalan Pyhäjärvi ry:n valitukset. Voimassa 16.-23.9. Voimassa 16.-23.9. Valiojogurtti Atria broilerin marinoidut Valio Valiojogurtti FILEESUIKALEET 350-400 g (7,14-6,25 kg) OIVARIINI 600 g (4,98 kg) MAUSTETUT JOGURTIT 1 kg (1,00 kg) ei laktoositon LAKTOOSITTOMAT AT JOGURTIT 1 kg (2,59 kg) 5 00 rs 2 rs -29 % Ilman korttia ja yksittäin 3,56 rs (10,17-8,90 kg) 2 99 rs -16 % Ilman korttia 3,58 rs (5,97 kg) Ilman korttia ja yksittäin 1,75 tlk (1,75 kg) 2 00 ps tlk 2 -42 % Ilman korttia 2,89 tlk (2,89 kg) 2 kpl 59 tlk -10 % Sandels III-OLUT 0,33 l, 24-pack (2,58 l) sis. pantit 3,60 24 KUPIAINEN 00 ltk 5minute meal maustetut 49 g 59 g (16,9520,41 kg) Ilman korttia 1,75/kpl (29,6635,71 kg) Voimassa 16.19.9.2010 PERUNASOSEET 1 00 Voimassa 1.6.19.9. -42 % K-SUPERMARKET KUPIAISELLA PARAS KAUPPAKUNTO* *K-supermarket -ketjun vuosikokous 5.5.2010. Valintaan vaikuttavat seikat mm. tuotteiden tuoreus ja laatu, siisteys, hygienian taso, hinnannäyttö, valikoimien laajuus, tuotteiden esilläolo, kaupan selkeys sekä muut kaupan perusasiat. Hinnat voimassa tosu 16.19.9. ja K-Plussa-tuotteet 29.9. asti, ellei toisin mainita. KUPIAINEN PERHEYRITTÄJYYTTÄ VUODESTA 1947. Ta v a l l i s t a p a r e m p i R u o k a k a u p p a Palvelemme: ark. 721, la 718, su 1218 petri.kupiainen@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. info 0400 133 807
2 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Hyvä, rakentava yhteistyö jatkukoon! Koti-Karjalan edeltäjän Kiteen Lehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli elokuun 27. päivänä kuluneeksi tasan 50 vuotta. Sen kunniaksi paneudumme tämän päivän numerossamme 20 sivun verran muistelemaan menneitä ja pohtimaan paikallislehden merkitystä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Juhlasivuilla on annettu palstatilaa niin lehden tekijöille, omistajille kuin ulkopuolisille näkemyksillekin. Erityisen mielenkiintoista luettavaa päätoimittajan näkövinkkelistä katsottuna ovat lehden ensimmäisenä päätoimittajana olleen Pentti Ruohosen ajatukset. Hyvin on tutuntuntuista tekstiä. Eipä ole lehden tekemiseen liittyvä problematiikka juurikaan muuttunut viiden vuosikymmenen aikana. Myös toiminta-ajatus on pitänyt hyvin kutinsa koko lehden historian ajan. Se määriteltiin jo 50 vuotta sitten näin: Lehden tehtävänä on herättää ja ylläpitää kotiseutuharrastusta toimialueellaan asuvien ja sieltä pois muuttaneiden keskuudessa, sekä toiminnallaan edistää ja tukea alueen taloudellisia ja sivistyksellisiä amme journalistisin keinoin kantaa kortemme kekoon, että täällä olisi hyvä elää ja täällä riittäisi töitä myös tuleville sukupolville. Monesti arkipäiväisiä askareita tehtäessä ja vastoinkäymisiä kohdatessa tulee miettineeksi lehden roolia. Mieleen nousee helposti seuraavanlaisia kysymyksiä: Miltäkähän seutukunta mahtaisi näyttää, jos lehteä ei olisi aikanaan perustettu? Mitenkähän esimerkiksi asiakasvirrat kulkisivat? Tai millainen merkitys tehdyllä mittavalla sidosryhmäyhteistyöllä on vuosien saatossa ollut? Jokainen voi miettiä vastauksia tykönään. Yksinään lehti ei pärjää. Se tarvitsee kumppaneita; lukijoita, mainostajia, ilmoittajia...paljon erilaisia tiiviissä kanssakäymisessä olevia sidosryhmiä. Nämä kaikki ovat omalta osaltaan yhdessä lehden henkilöstön kanssa rakentamassa sisältöä, sitä elementtiä, jonka varassa Koti-Karjala elää. Lämmin Kiitos kaikille 50 ensimmäisestä vuosikymmenestä. Hyvä, rakentava yhteistyö jatkukoon! Jouko Väistö pyrkimyksiä. Myöhemmin toimituksellista linjaa on vielä levikkialueen laajennuttua täsmennetty niin, että Koti-Karjala on paikallislehtimäisesti toimitettu aluelehti. Kuten hallituksen puheenjohtaja Pentti Holopainen heinäkuussa torilla pidetyssä juhlassa totesi, toiminnan perusajatusta ei ole ollut tarpeen muuttaa. Vaikka pientä hienosäätöä tehdään jatkuvasti ja toiminta-ajatuskin kirjoitettaisiin tänä päivänä hieman toisin sanoin, ei isoja strategisia muutoksia ole tehty. Koti-Karjala on ja pysyy KeskiKarjalan äänenkannattajana ja tekee parhaansa mukaan työtä seutukunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Päämäärä on selkeä. Halu- Kiitos! Haluamme kiittää Koti-Karjalan toimitusta ja lehden aktiivisia lukijoita mielenkiinnosta ja avunannosta hulluruoho -tapausta kohtaan. Tällä tavalla mieltä askarruttanut kasviasia tuli näppärästi hoidettua. KIITOLLINEN KESÄLAHTELAISPERHE Faktaa siviilipalveluksesta Me etä-pohjoiskarjalaiset panimme ilolla merkille KotiKarjala -lehden 4.9. kutsuntatilaisuudesta kertovan artikkelin, jossa mainittiin myös siviilipalvelus yhtenä lain suomana mahdollisuutena suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Muutamat jutun kohdat kaipaavat siviilipalveluksen osalta täsmennystä ja jopa korjausta. Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien syiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta siviilipalveluslain mukaisesti. Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ ja siihen sisältyvä Lapinjärven koulutuskeskuksessa annettava koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun (ei työharjoittelun) suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta. Siviilipalveluksen palvelusaika on 362 vuorokautta, josta alun koulutusjakson osuus on 28 vuorokautta. Siviilipalvelusta johtaa ja valvoo Työ- ja elinkeinoministeriö. Lapinjärven koulutuskeskus eli Siviilipalveluskeskus huolehtii Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa viranomaisasemassa siviilipalveluksen toimeenpanosta ja siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta. Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain noin 2 500 henkilöä, joka vastaa noin 9 % kutsunnanalaisista henkilöistä (ei 2,5%, kuten evl. Mattila Koti-Karjalassa 4.9. esitti). Koulutusjaksoja järjestetään vuosittain 12. Siviilipalvelusvelvolliset voivat esittää toiveen, milloin he haluavat siviilipalveluksen aloittaa. Velvolliset hankkivat itselleen omatoimisesti työpalveluspaikan. Työpalveluspaikkana voi toimia valtion ja kunnan yksiköt, seurakunnat ja yleishyödyllistä toimintaa harjoitvia puutteita. Mitäpä tilalle? Paras-laki velvoittaa kunnat yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. En ole enää kuntayhtymien kannalla. Selkeintä olisi tehdä yhdestä kunnasta ns. isäntäkunta, jolta muut kunnat ostavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kiteen kaupungin olisi suurimpana otettava isäntäkunnan tehtävä. Käytännönkin kannalta se olisi yksinkertaisin ratkaisu, koska Helli-liikelaitoksen työntekijät ovat jo Kiteen kaupungin palkkalistoilla. Tällöin edes yksi kunta päättäjineen olisi vastuussa palvelujen tuottamisesta. Muut kunnat vuosittain voisivat neuvotella palvelujen ostamisesta ja palveluista Ki- tavat yhteisöt tai säätiöt. Työpalvelus alkaa lähes poikkeuksetta heti koulutusjakson jälkeen. Lisää tietoa siviilipalveluksesta löytyy Lapinjärven koulutuskeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.sivarikeskus.fi MARKKU LAUTAMÄKI, koulutusvastaava, Siviilipalveluskeskus, kotoisin Kiteeltä MIKKO REIJONEN, johtaja, Siviilipalveluskeskus, kotoisin Joensuusta teen kanssa. Myös henkilökunnan rekrytoinnille parhaat edellytykset syntyvät, jos sen hoitaa Kiteen kaupunki, eikä niin kuin liikelaitos tai kuntayhtymä. Kaupunginhallituksen alaisessa sosiaali- ja terveyslautakunnassa olisi vain kaksi esittelijää: sosiaalijohtaja, joka vastaisi sos. puolen asioista ja johtava lääkäri vastaisi terveydenhuollosta tukenaan kaupungin hallinnon virkamieskunta. Näin olisi johtajien määrä minimoitu ja hallintokuluja kevennetty huomattavasti. TAISTO MARTIKAINEN Kunnanhallituksen jäsen/valtuutettu Tohmajärvi Helli-liikelaitos Kiteen hoteisiin! Luettuani Rääkkylän entisen kunnanjohtajan ajatuksia Helli-liikelaitoksesta olen hänen kanssaan monessa asiassa samaa mieltä nyt, kun olemme saaneet kokea, miten liikelaitos on epäonnistunut keskeisimmässä tehtävässään - lääkäripalvelujen tuottamisessa kuntalaisille. Lisäksi kunnat menettivät sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausvallan virkamieskunnalle ja liikelaitoksen johtokunnalle. Kunnille jäi vain maksumiehen rooli, kun yli puolet kuntien budjettivallasta menetettiin. Neljän kunnan valtuutetuille jäi enää vain vähän päätäntävaltaa kuntiensa terveydenhuollon asioista. Huomattavaa on myös, että kuntien ylimpien virkamiesten palkkoja ei laskettu, vaikka yli puolet tehtävistä siirtyi ko. liikelaitokselle. Johtosäännöillä liikelaitos yliorganisoitiin. Keskijohtoa on liikaa, eikä näin suurelle johtajamäärälle ole löytynyt järkevää tekemistä. He pitävät tarpeettomia kokouksia ajan kuluksi ja ajelevat eri kunnissa aiheuttaen tarpeettomia matkakuluja. Heidän oikea paikka olisi toimia palvelujen tuottajina kuntalaisille. Terveydenhuolto liikelaitoksessa on suurin toimiala. Kuitenkin johdossa on henkilöitä, joilla ei ole riittävää asiantuntemusta terveydenhuollosta. Mielestäni johtavalla lääkärillä tulisi olla jo koulutuksensa ja asiantuntemuksensa johdosta kokonaisvastuu terveydenhuollosta. Koska nyt näin ei ole, liekö se syynä lääkäreiden irtisanoutumisiin viroistaan. Ehkä taustalla on muitakin tekijöitä, kuten liika työmäärä, täydennyskoulutuksen puute jne. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa kuntalaiset eivät saa tarpeellisia lääkärinpalveluja, jolloin sairauksien diagnosointi ja hoito viivästyy kohtalokkaalla tavalla. Tilaajalautakunnalle ei ole löytynyt selkeää roolia kulujen ollessa 400 000 euroa vuodessa. Lautakunnan tärkein tuotos on ollut peruspalveluohjelma, jossa ei valitettavasti ole mitään uutta aikaisempaan toimintaan nähden. Eikä voikaan olla, koska kunnat ovat tähänkin asti tuottaneet vain lakisääteiset tehtävät eikä juurikaan enempää. Ei tämmöisestä toiminnasta kannata kuntien maksaa lähes 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tohmajärven kunnanhallituksen jäsenenä ja -valtuutettuna ihmettelen, miksi tilaajalautakunta ei voi puuttua liikelaitoksen operatiiviseen toimintaan, kuten eivät peruskunnatkaan, vaikka toiminnassa havaittaisiin vaka-
Koti-Karjala Koti-Karjala Talotehdas käynnistyi ilman tehdasta Kiteellä aloitti toimintansa talotehdas ilman fyysistä tehdasta. 24House Oy:n liikeidea on myydä suunnittelemiaan omakotitaloja siten, että rakentamisessa tarvittavat osat tulevat määrämittaisina eri alojen tavarantoimittajilta. Toimitusjohtaja Esa Juvosen mukaan suunnittelussa on 4-7 omaa talomallia. Lisäksi toimitamme rakennustarvikkeet ja rakennustyöt asiakkaiden itse suunnittelemiin taloihin. Uusi yritys toimii Puhoksessa kaupungin omistamissa tiloissa, ns. Havukaisen hallin toimisto-osassa. Yhtiöön kuuluu Juvosen lisäksi joensuulainen Mika Matikainen. He vastaavat myynnistä ja markkinoinnista. Suunnittelut ja tavaratilaukset hoitaa kiteeläinen Olli Lötjönen. Neljäntenä osakkaana on rakennuskohteiden toteutuksesta vastaava Pertti Kiiskinen. Yhtiön pääosakas Esa Juvonen on toiminut aikaisemmin Kastelli -talomyyjänä ja Puustelli -kalustemyynnissä pääkaupunkiseudulla. Mika Laukkanen on vastaavasti ollut myyntitehtävissä Luhdan tekstiili- ja urheiluväline puolella samoin Etelä-Suomessa. Olli Lötjönen tunnetaan Kiteellä Olli-Insinööri Oy:n rakennusalan yrittäjänä ja -opettajana. Pertti Kiiskinen on toiminut erilaisissa raken- Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Jouko Väistö. dollista yrityksen perustamiseen liittyvää. Etelä-Suomessa Ketin kaltainen palvelu ei tulisi kuuloonkaan, ainakaan ilman maksua. Tapani on pitänyt säännöllisesti yhteyttä ja muistanut aina kysyä, onko mitä ongelmia matkassa? On ollut mukava olla perustamassa yritystä, kun apu on ollut vieressä, Juvonen kiittelee. niitä tarvitaan. Tällä vältetään paitsi suuria kertaostoja myös varastointikuluja. Alihankkijaverkkoa voimme hyödyntää rakentamisessa mm. uusien ideoiden kehittämisessä. Sarjatuotannossa erikoisuuksien saaminen on hitaampaa ja kalliimpaa. Omaan valmistustoimintaa emme ainakaan tässä vaiheessa ole suunnittelemassa. Se on kallis ja raskas operaatio. Lisäksi valmistuskapasiteettia maassamme on, eli haluamme hyödyntää alan erikoisosaajia. Rakentajatkin ovat eri alueilla toimivat rakennusliikkeet tai rakennusporukat, Juvonen kertoo. 24House Oy aloitti talopakettien valmistuksen Liikkeelle jalat tukevasti maankamaralla 24House Oy -nimi kertoo monesta asiasta. Nimi kertoo tavallaan kahdesta asiasta. Perhe, joka suunnittelee omakotitalon rakentamista, tekee samalla elämänsä suurimman päätöksen. Yleensä talossa asutaan pitkään. Talo on koti 24 tuntia vuorokaudessa. Yrityksemme tavoite on samankaltainen. Haluamme toimia siten, että talokauppaasiakas ei tule pettymään päätökseensä. Siksi emme tule olemaan markkinoiden halvin, mutta emme kalleinkaan talotoimittaja. Panostamme laatuun ja sellaisiin ratkaisuihin, joista on etua sekä ostajalle että yritykselle. Yksi tärkeä asia on, että kaikki talonrakentamisessa käytettävät materiaalit ovat yleisesti hyväksyttyjä. Emme halua kamppailla reklamaatioita vastaan, joista viime aikoina on rakentamisen osalta ollut paljon julkista keskustelua. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat tunnettuja merkkejä. Itse rakentamisessa huomioimme asiakkaan edut alusta loppuun. Tutkimme jo ennen rakennuksen aloittamista mm. rakennuspaikan, että se yleensä on rakentamiselle sopiva. Tämä tapahtuu avoimesti asiakkaan kanssa. Rakennustarvikkeet toimitetaan paikalle vasta sitten, kun Oma mallisto valmistumassa Tämän syksyn aikana valmistuu yritykselle 4-7 omakotitalosta oma mallisto. Sitä työstää Arkkitehtitoimisto Lappalainen & Korjonen. Omassa mallistossamme on ratkaisuja, jotka poikkeavat nykyisin markkinoilla olevista taloista jopa huomattavasti. Mm. talojen seinärakenteet ovat paksummat. Samoin perinteinen 2,50 metrin sisätilakorkeus on nostettu 2,60 metriin. Muutoksia toki kaikkiin valmiisiinkin malleihin voidaan tehdä. Se on sitten Lötjösen Ollin työtä. Hän tekee samalla laskelmat muuttuneista tarvikkeista jne. Myyntitoiminnan markkinoinnissa panostamme siihen, että saamme lähialueelle muutamia mallitaloja. Esimerkiksi tämä Puhoksen alue on mitä erinomaisinta rakennusaluetta. Uudessa kaavassa on runsaasti rakennuspaikkoja hyvillä paikoilla. Toivottavasti kaupunki saisi tonttikaupat nopeasti vireille. Uskomme, ettei ostajista ole puute, yrittäjät sanovat. Esa Juvosen, vasemmalla, Olli Lötjösen ja Mika Matikaisen mukaan lähiaikoina valmistuu yrityksen oma tuotemallisto, jossa olevilla omakotitaloilla toiminta käynnistetään virallisesti. Tätä ennen yritys rakentaa taloja asiakkaiden omien piirustusten mukaan. Yksi rakennuskohde on jo vireillä. nustehtävissä. Ajatukset viikottaisista poissaoloista kotoa alkoivat kypsyttää. Vuotuiset ajokilometrimäärät olivat merkittävät. Ajatukset toisenlaisesta elämästä kypsyivät päässä. Taustalla oli koko ajan oman yrityksen perustaminen ja erityisesti rakentamiseen liittyvä toiminta. Saimme kuulla Kehitysyhtiö Ketistä erään tilaisuuden yhteydessä. Siitä alkoi suun- nittelutyö ja toteutus. Tässä vaiheessa täytyy antaa suuret kiitokset asiaamme hoitaneelle yritysneuvoja Tapani Ignatiukselle. Hän on ideoinut, etsinyt yhteistyökumppaneita sekä hoitanut kaikkea mah- Radio lehden synttärivieraana Yle Pohjois-Karjalan toimittaja Esa Pietarinen ja tekniikkavastaava Ari Haimakainen poikkesivat viime viikon tiistaina Koti-Karjalan toimitukseen. Työpaikan toiveet lähetettiin suorana lähetyksenä keskeltä lehden taittovilinää. Esa ja Ari ovat lehtitalon väelle periaatteessa ja käytännössäkin kollegoja. Lehden tekeminen ja radioon tai televisioon juttujen tekeminen on silti aivan oma maailmansa. Eri medioiden edustajina tutustuimme mielenkiinnolla toistemme toimintaan. Esan toimintaa suorassa lähetyksessä oli helppoa seurata, kiersihän hän paperit kourassa, kuulokkeet päässä ja mikki kourassa työpisteeltä toiselle haastattelemassa henkilökuntaa. Mutta mitä puuhasi Ari, joka istui parkkipaikalla olleessa lähetysautossa? Ensinnäkin luon yhteyden, jolla ääni saadaan lähtemään maailmalle. Poimin Samaan aikaan lähetysautossa Ari hoiti sekä äänenlaadun tarkkailua, piti Esan kärryillä aikatauluista ja neuvotteli puhelimessa toimituksen tekniikkaan liittyvistä uudistuksista. Aladár Bayer Esan tentissä. Haastattelut sujuivat leppoisasti, vaikka kaikkia haastateltavia jännittikin. äänen tänne autoon mahdollisimman hyvälaatuisena, josta se sitten lähetetään radioaalloille. Äänenlaadun tarkkailun lisäksi roolini on vahtia kelloa ja pitää Esaa ajan tasalla siitä, paljonko hänellä on aikaa jäl- jellä mihinkin asiaan. Tämän auton kapasiteetilla voidaan tehdä lähetyksiä, joissa on käytössä samaan ai- kaan maksimissaan 18 mikkiä. Teemme tällä paljon esimerkiksi suoria kirkonmenojen radiointeja valtakunnan verkkoon. Työ on vaihtelevaa ja liikkuvaa. Tänään menemme tekemään heti tämän lähetyksen jälkeen haastattelun Kipalle ja sen jälkeen suuntaamme toimitukselle ottamaan radiohartauden "purkkiin", Ari kertoi. Suoran lähetyksen jälkeen Esa joi kahvit, joista hän oli kieltäytynyt kohteliaasti ennen H-hetkeä. Kyllä minulle kahvi maistuu, mutta en juo sitä ennen lähetystä. Jotenkin tuntuu, että se tekee äänen tahmeaksi, Esa virnisti. Tykkään yli kaiken suorien lähetysten tekemisestä. Siinä iskee päälle ihan oma tunnelmansa ja on itse skarpimpana kuin nauhalle juttuja tehtäessä, hän kertoi. Esa muistaa saaneensa vain kerran totaalisen ajatuskatkon kesken lähetyksen. Se on hyvin se, sillä varsinkin studiovuorossa ollessaan radiotoimittajan pitää pystyä olemaan äänessä neljän tunnin ajan. Ylellä on Joensuun toimituksella töissä yhteensä 19 henkilöä. He tekevät ohjelmat Pohjois-Karjalan radioon, seuraavat alueen uutisvirtaa tehden juttuja myös valtakunnan verkkoon sekä radion että television puolelle. Lisäksi oman värinsä antaa uutisjuttujen teko Itä-Suomen alueuutisiin. Toimittajien työhön kuuluu myös päivittää netin uutissisältöä. Huh huh, onneksi meidän ei tarvitse tehdä Koti-Karjalalla kuin lehtijuttuja! Pelkkä mikkiin puhuminenkin jännitti kirjalliseen esiintymiseen tottuneita niin paljon, että mitähän siitäkin tulisi, jos joutuisi tv-uutisia tekemään...
4 Koti-Karjala Rakkaamme Keskiviikko 15.9.2010 15. syyskuuta 2010 Aurinko nousi tänään klo 6.24 ja laskee klo 19.24. Hyvää syyspäivän jatkoa! Rauni Kaarina MALINEN 12.4.1928 Kitee 15.8.2010 Kitee Rakkaudella kiittäen ja kaivaten serkut muut sukulaiset ja ystävät Metsän tyttö, Karjalan tyttö. Solmi syksyn lehdistä hiuksiinsa seppeleen. Polulla jäljessänsä metsän eläimet. Linnut, oravat. Paljain jaloin polkua eteni. Kulki, kunnes syksyn utu pehmeään syliinsä sulki. numero on 0400-967602. Seurakunnan kotisivut ks. www.tohmajarvenseurakunta.fi Kuolleita: Reino Olavi Kinnunen 74 v, Teuvo Juhani Tolvanen 61 v. PÄIVÄN SANA Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Gal. 6:2. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Sirpa, ort. Nikita, Voitto, Simeon. Torstaina: Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille, ort. Jefimia, Milla, Milja, Kiprian, Kipro. Perjantaina: Aili, Aila, ort. Veera, Elvi, Lempi, Sofia, Sonja. Lauantaina: Tyyne, Tytti, Tyyni, ort. Arja, Aira, Airi, Ilari. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Isot kiitokset Service Pointin ja Kidexin henkilökunnille ja työnantajille saamistani huomionosoituksista jäädessäni eläkkeelle! SIMO PARKKONEN En juhli merkkipäivääni. SULO HAKULINEN Rantakunonniementie 1 A Sydämellinen kiitos Alma Esteri Hurskaisen omaisille adressivarainlahjoituksesta. Kiteen Sydänyhdistys ry. To 16.9. klo 9 Aamurukous. Pe 17.9. klo 20 Nuorten kotailta. La 18.9. klo 14 ja 16 Sanan ja musiikin iltapäivä, Henry Zitron. Su 19.9. klo 11 Jumalanpalvelus, Henry Zitron. Ti 21.9. klo 19 Rukousilta. Tervetuloa! Sandels 0,33 l, 24 pack (2,58 l) sis. pantin 3,60 Voimassa 1.2.30.4.2010 asti. Ke 15.9. Lastenkirkko Käenpesässä klo 10, Happonen. Hartaus Pikkupihassa klo 14, Karttunen. To 16.9. Miesten saunailta Kangasvaarassa Valkealammen mökillä klo 18.30, lähtö Värtsilästä ent. Tikan kaupalta klo 18. Pe 17.9. Hartaus toimintakeskuksella klo 12, Karttunen. Su 19.9. Messu Kemien srktalossa klo 10 (517, 343:5-6, 242:1-4, 242:5-, 452, 454, 626), Lappalainen, Happonen, Eronen. Ma 20.9. Tasauspäivän kahvit Pysäkillä SLS:n työn hyväksi klo 9-, hartaus klo 10, Lappalainen. Diakoniatyö: su 19.9. Rovastikunnallinen kehitysvammaisten Tohmajärvi kirkkopyhä Kiteellä. To 23.9. klo 1214.30 Vanhemman väen iltapäivä alk. ruokailulla. Tervetuloa aloittamaan syksyn toimintaa! Diakoniatyöntekijän päivystys ma, ti ja to klo 911, 050-3019 959. Varhaisnuorisotyö: Kerhoja: ma klo 16.0017.00 nuorten sähly liikuntahallilla. Ma klo 16.30 17.30 tyttökerho Peijonniemen koulun asuntolasiivessä, asunto nro 3. Ke klo 16.3017.30 4.-6. luokkalaisten poikien sähly liikuntahallilla. To klo 16.3017.30 alakouluikäisten liikuntakerho Riikolan vanhalla koululla, alkaa 9.9. Pe klo 16.3017.30 1. - 3. luokkalaisten poikien sähly liikuntahallilla, alkaa 10.9. Kerhonohjaajien koulutukset 21.9., 30.9. ja 14.10. seuriksen nuortentilassa klo 15.3017.00. Päiväkerhotyö: to 16.9. perhekerho päiväkerhotiloissa srktalolla klo 9.3011.00. Tiedoksi: Jumalanpalvelukset ovat su 5.9. alkaen pääsääntöisesti Kemien srk-talossa. Virasto auki mape klo 912 p. 0400-967601.Päivystävän papin www.evl.fi/srk/kitee/ ja puh. 013-6848511. To 16.9. klo 19 miesten saunapiiri Papinniemen leirikeskuksessa, Kurkola. Pe 17.9. klo 18 syksyinen nuotioilta Kiteen Suvirannassa, mukana Ville Hiltunen. La 18.9. klo 18 Rauhanyhdistyksen seurat Puhoksen seurakuntakodissa. 17. su helluntaista 19.9. klo 10 rovastikunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä: messu kirkossa, saarnaa kehitysvammaistyön pastori Leena Leppälä, lit. Hiltunen, kantt. Gröhn-Dimov. Lounas (5 ), päiväjuhla ja kahvit srk.keskuksessa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen. Klo 18 Kansanlaulukirkko kappelikirkossa. Tervetuloa viimeisen kerran tänä kesänä Kansanlaulukirkkoon! Tervetuloa veisaamaan hengellisiä lauluja tuttujen suomalaisten kansanlaulujen sävelin! Mukana Hiltunen, Kurkola, Gröhn-Dimov & yllätysorkesteri. Ma 20.9. klo 8 aamurukouspiiri srk. keskuksessa. Klo 12 16 kirpputori seurakuntakes- Kitee kuksen peräkammarissa (päätyhuoneisto). Vapaaeht. maksu diakoniatyölle. klo 13 seurakuntavierailu Peltolan Turinatuvalla. Tenhonen. Ke 22.9. klo 13 lähetyspiiri seurakuntakeskuksella. Tervetuloa! Klo 13 raamattupiiri Anja Holopaisella Kellonsoittajantie 11 A 3, Lehtinen. Klo 19 perhelentopallo srk.keskuksessa. La 25.su 26.9. Raamattuviikonloppu Kiteen Ev. Kansanopistolla. Aiheena Jumalan kunnia luonnossa. Teemme yön yli retken Ilomantsiin. Viikonlopun hinta 25 . Lisätietoja opiston toimistolta, ilm. viim. 20.9. puh. 0400-956 090. Ma 27.9. klo 13 Hutsi-Kiteenlahti srk.piiri Isossa pappilassa. Pe 1.10. klo 18.30 tulossa: kiteeläistaustaisen huippupianistin Paavali Jumppasen pianokonsertti Kitee-salissa. NUORISOTYÖ: SÄHLYKERHOT srk-keskuksella ma 13.9. alkaen. Yläkoululaisten sähly maanantaisin klo 15.30 16.30. 1.-3. luokkalaisten sähly tiistaisin klo 1718. 4.-6. luokkalaisten sähly keskiviikkoisin klo 15.3016.30. Kerhoihin ilmoittaudutaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Lisätietoja Merviltä p. 040-7391885. Romolan toimintakausi käynnistyy jälleen ma 13.9. alkaen! Junnu-Romola 4. - 6.-luokkalaisille maanantaisin klo 1417. Nuorisokahvila K13 tiistaisin klo 1518 ja perjantaisin klo 1823. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja Kirsiltä. Nuorisotyöntekijät: Hannu Heikkinen p. 040-7391884 hannu.heikkinen@evl.fi, Mervi Kekäle p. 040-7391885 mervi.kekale@evl.fi, erityisnuorisotyö Kirsi Hurskainen p 050-3633844 kirsi. hurskainen@evl.fi. Kuollut: Alma Esteri Hurskainen 86 v, Elli Kaarina Turunen 64 v. Kastettu: Jukka Samuli Ollikainen, Leo Kasper Matteo Vuillaume. Avioliittoon vihitty: Marko Kalevi Makkonen ja Taina Niina Pauliina Väistö. Lauantai 17.4.2010 Koti-Karjala Koti-Karjala N:o 31 Irtonumero 1 51. vuosikerta Costa Rica 500 g (2,98 kg) rajoitus 2 pkt/talous Ilman korttia KUPIAISESTA KAIKKI KERRALLA 2400 00 2 100 ltk Valio (ei laktoositon) 200 g (5,00 kg) prk 2,38 pkt (4,76 kg) Hartwall Voimassa 31.5.2010 asti. 2 Ilman korttia 2,363,04/2 prk (5,907,60 kg), yksittäin 1,181,52 prk Voimassa 2.5.2010 asti -1534 % 1,5 l (1,33 l) sis. pantin 0,40 149 199 pkt Lotus Soft Embo rl (0,34 rl) Ilman korttia 6,19 pkt (0,39 rl) Lotus Emilia Design rl (0,34 rl) -37 % Ilman korttia 4,90/2 pkt (0,61 rl) yksittäin 2,45 pkt Pampers pll Voimassa 2.5.2010 asti. kpl Ilman korttia (0,310,15 kpl) 10,9013,50 pkt 550 400 980 pkt -11 % pkt 2 -18 % Voimassa 2.5.2010 asti. pkt (0,340,20 kpl) Voimassa 15.29.4.2010 -1027 % Valiojogurtti maustetut 200 g (1,25 kg) prk 4 1 litra Ilman korttia 1,72/4 prk (2,15 kg), yksittäin 0,43 prk Voimassa 2.5.2010 asti. -41 % 075 077 tlk tlk 1 litra Kevään muotivärejä vaateosastollamme Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net Ke 15.9. 18.30 Naisten rukous ja ylistyspiiri. To 16.9. 18.30 Rukousilta. Su 19.9. 18 Ilosanoman ilta. Ma 20.9. 12 Lähetyspiiri. Tervetuloa! Kirpputorin uudet aukioloajat 20.9. lähtien: MaPe klo 1117, La suljettu. Miehille erilaisia Linnea 16 90 alk. 1290 Rääkkylän seurakunnan kirkollisvero säilynee ennallaan Rääkkylän seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle seurakunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2011 nykyisen tuloveroprosentin 1,75. Irma Rautiaiselle kirkkoneuvosto myönsi eron kirkkoneuvoston jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Kirkkovaltuusto valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen. Irma Rautiaisen sijalle kasvatustyön johtokuntaan kirkkoneuvosto valitsi Hannu Helmin. Lapsityönohjaaja Mariitta Saarinen palaa töihin marraskuussa. Siihen saakka lastenkerhoa, lasten musiikkikerhoa ja perhekerhoa vedetään muutaman aktiivisen seurakuntalaisen voimin. Diakoni Satu Kinnunen on vapaalla 30.9. saakka. Rääkkylän seurakuntalaisten toive oman seurakunnan adresseista on nyt toteutunut. Rääkkylän seurakunta on painattanut tuhat kappaletta adresseja. Niitä voi tiedustella kirkkoherranvirastosta. Adresseja saataneen tulevaisuudessa myös paikallisiin kauppoihin myytäväksi. Riitta Makkonen Erica Santos miesten ja turkoosi Enrico 1290 KUPIAINEN 2490 Shannon 2490 1790 Ta va llista pa rempi R u ok a k a u ppa Palvelemme: ark. 721, la 718, su 1218 petri.kupiainen@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. info 0400 133 807 Juhlanäköislehtemme (15.9.2010) voit lukea veloituksetta osoitteessa www.kotikarjala.fi "Kun rakkaus siirtyy yli rajan, kivi kertoo maisen ajan." Läheisellenne valmistaa ja myy HAUTAKIVEN PUH. 411 293, 0400 272 301 KARJALAN MUISTOKIVI OY Runsaat väri- ja mallivaihtoehdot Tervetuloa tutustumaan! ESA HAVUKAINEN Maljakiventie 19 B, KITEE KULTTUURIIKKUNA esitellään Maheshwarin kutojaperheiden työtä ja töitä. Elämyskeskus Tipin Nokassa (Kopolantie 5, Särkijärvi) mm. PONTIKKANÄYTTELY. Avoinna joka päivä klo 1020. KESÄLAHTI ELSAN 100-VUOTISJUHLASEMINAARI ja avoimet ovet 18.9. klo 12.3015.30, Ratsumestarintie 11. Puhetta perinnerakentamisesta, musiikkia valistuneen vaivaistalon hengessä, vähän tanssia, kahvia. Perinteinen HUTTUJUHLA Savutuvassa 19.9. klo 18.00, Kirkkotie 9. TOHMAJÄRVI RAJAN RYSSÄYS Värtsilässä la 18.9. Klo 1013 Markkinatori Niiralassa, klo 18 hartaustilaisuus Asuntorannassa, klo 2022 Lauluilta Majatalo Sinilinnussa jatkuen iltamilla. PUUN SIELU näyttely Onkamossa avoinna joka päivä 1219. Tiedustelut, ryhmävaraukset/ yksityistilaisuudet puh. 0400 253 722. Kaivo 5 v!!! SYNTTÄRISUHINAT Kaivolla 16.9. klo 1014. Tarjolla ruishuttua ja markkinameininkiä. Tervetuloa! Järj. Kaivo ry, Talluksentie 5. Surussanne palvelemme Keisarinkuja 10, puh. (013) 411 145, Kaisu Kiiskinen p. 0500 907 792, palvelemme ark. 917, la 913 Kirkkotie 6, Pertti Syrjänen, p. 044 085 5978, palvelemme mape 916.30 palvelemme tarvittaessa p. 0500 907 792 Meiltä ilmainen hautausasiakansio Päivystämme ja palvelemme 24 h/vrk Keski-Karjalan alueella. www.puhoksenpuutarha.fi KITEE MAHESHWAR INDIA- NÄYTTELY Kästekosessa 26.8.17.9. ma-pe klo 1017. TAITO Pohjois-Karjala ry tuottamassa näyttelyssä nähdään häivähdys Intiaa ja
6 Koti-Karjala Operaatio Nälkäpäivä 16.-18.9.2010 Tule kerääjäksi tai lahjoita. Keskiviikko 15.9.2010 Kitee: keräämme lippailla 16.-18.9. www.punainenristi.fi Papua tarvitaan Lisätietoja: SPR:n Savo-Karjalan piiri Aila Niemi, puh. 0400-158 390 Kaupparinne Onnittelee reipasta viisikymppistä! CS2240S FC2145 MOOTTORISAHA RAIVAUSSAHA Vahvistettu Myllyteatteri toteuttaa historiansa suurimman näytelmän ohjaaja Tarja Jäniksen kirjoittaman Pajarin. NYT NYT VAIN 599,- 399,TERVETULOA KAUPPARINTEELLE! ! Tarja Jäniksen kirjoittama Pajari-näytelmä kertoo tavallisten ihmisten kohtaloista ankaran Kiteen Pajarin alaisuudessa. Pajari-näytelmässä yhdistyvät historia, perimätieto ja kuvitteelliset ihmiskohtalot. Historialliseen taustaan kuuluu muun muassa se, että Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa oli vuonna 1556 Turussa ja sieltä käsin teki Suomen maakuntiin matkoja, joilla hän pyrki korjaamaan ilmenneitä epäkohtia. Kiteeltä kerrotaan lähetetyn Kustaa Vaasalle vetoomus, jossa toivottiin kuninkaan puuttuvan mielivaltaisen Pajarin toimiin. Itse näytelmän päähenkilö, ankara verovouti Pajari, on henkilö, johon kansa on koonnut mahdollisesti monien eri verovoutien julmimmat piirteet. Samanlaista vedenpitävää dokumenttia tällaisen lihallisen henkilön historiasta ei ole kuin Simo Hurtasta eli Simon Afflechista Lieksassa. Juuri siksi Pajari on ollut mitä herkullisin kohde erilaisille tarinoille. Pajarin hahmon ottaa Hannu Heikkinen. KAUPPARINNE TEPPO MONONEN KY Kauppatie 8, Rasivaara, Puh. 044 300 6148 www.kaupparinne.fi kaupparinne@kaupparinne.fi Pajari-näytelmä tavallisen ihmisen historiaa millisen ihmisen heikkouksineen ja vahvuuksineen. Pajarin heikkous on vallanhimo, joka lopulta turmelee ihmisen, Tarja Jänis kertoo. Myönteinen puoli tulee esille suhteessa tyttäreen Oitiin. Oitihan näkee isänsä hyvänä ihmisenä. Toisaalta Oitilla on hyvä yhteys kyläläisiin ja häntä arvostetaan, näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja kertoo. Näytelmän keskiössä ovat kyläläiset, jotka joutuvat elämään Pajarin mielivaltaisten vaatimusten mukaan. Pajari esimerkiksi vaati saada viettää hääyön jokaisen morsiamen kanssa. Miten moraalin vastaiset vaatimukset vaikuttavat kylän asukkaisiin ja heidän suhteisiinsa? Tiukimpaan puristukseen joutuu Martta Arhippa, jota esittää Petra Luukkainen. Hän pitää roolia todella haasteellisena. Rooli vaatii tiettyä energiaa, sillä se vie mehut. Olen kiitollinen, että saan tehdä tuollaisen roolin tässä vaiheessa, kun olen jo jonkin verran ehtinyt harrastaa näyttelemistä. Aikaisemmin en olisi pystynyt sitä tekemään. Myllyteatterilaiset ovat varmoja, että näytelmä herättää voimakkaita tunteita. Katsomossa itketään varmasti, näyttelijät vakuuttavat. Pajari ei ole kuitenkaan pelkkää murhetta, vaan näytelmässä saa nauraakin. MaPe 8.3017.00, La suljettu Myllyteatterin suurhanke Pajari-näytelmän parissa on ahertanut Ystävänpäivästä lähtien 31 keskikarjalaista harrastajateatterilaista. Näyttelijöitä on seudun kaikista kunnista. Ydinryhmän muodostaa Kyläparin Myllyteatteri, joka on saanut vahvistusta Senioriteatterista, nuorisoteatteri Polentosta sekä nuorisoteatteri Rääbäleistä Rääkkylästä. Näytelmän vaatima porukka oli ilahduttavan helppo saada kokoon, ohjaaja kertoo. Pajari on Keski-Karjalan mittapuussa suurhanke. Koskaan aikaisemmin ei ole näyttämöllä nähty näin paljon väkeä koolla. Näyttelijöiden lisäksi produktion parissa työskentelee näyttämötekniikkaryhmä. Heikkoutena vallanhimo Kiteen paha Pajari näyttäytyy ohjaaja Tarja Jäniksen kirjoittamassa näytelmässä uudessa valossa. Näytelmäni Pajari ei ole täydellisen paha, vaan olen halunnut tehdä hänestä inhi- Historiallisessa näytelmässä puvustuksella on suuri merkitys. Puvustuksesta on huolehtinut Anna-Kaisa Heikkinen ja ryhmä ompelijoita. Lavastuksen on suunnitellut Petra Luukkainen. Toteutusryhmää vetää Esko Juvonen. Pajari-näytelmän musiikin on säveltänyt Plamen Dimov. Vaikka näytelmässä liikutaan 1550-luvulla, musiikki on tätä päivää. Koska tämän näytelmän teemat ovat tummanpuhuvia ja raskaita, hevimusiikki istuu tähän erittäin hyvin, Tarja Jänis perustelee. Kappaleet soittaa taustanauhalle Division 19. Muutamia lauluja laulavat myös näyttelijät. Ensi-ilta on uudistuneessa Kitee-salissa Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisessa 6. marraskuuta. Esityksiä on 12, viimeinen itsenäisyyspäivän aattona. Näytelmän toivotaan tuovan piristystä Keski-Karjalan pikkujoulukauteen, mukaan on kytkeytynyt ryhmä matkailu- ja ravintolapalveluita tuottavia yrittäjiä. Riitta Makkonen SYKSYNTEKOPÄIVÄT 15.18.9. Kiteen Marimekossa Kodin kaunis syksy syntyy uusilla verhoilla, liinoilla, tyynyillä, tauluilla. Marimekon kankaista itse tehdyillä tai teetetyillä. Syysuutuuksien sato on nyt parhaimmillaan tule poimimaan! Iloa ja lämpöä tarjoavat myös mainiot tarjouksemme: erä neuleita 40 %, kangasvaatteita alk. 20 /kpl, puukoruja 30 %. Karhutie 1, Kitee, avoinna mape 1017, la 1014 · www.marimekko.fi
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 7 Lehden tehtävänä on herättää ja ylläpitää kotiseutuharrastusta toimialueellaan asuvien ja sieltä pois muuttaneiden keskuudessa, sekä toiminnallaan edistää ja tukea alueen taloudellisia ja sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Pentti Ruohonen "Orpopojan valssit" kirjassaan: Päätoimittajana Kevätlukukausi 1961 oli kiireistä aikaa. Ei ole suinkaan pelkästään kiteeläinen ilmiö, että uusi paikallislehti saa alkuvaiheessa kokea tuen ja tunnuksen rinnalla myös tuulta, tuiverrusta ja tuiskua. Jouduin todella kovaan pyöritykseen. Koulussa piti kertoa inessiiveistä, illatiiveista ja partisiipeista, pistää historian tunneilla nunnat ja munkit luostareihin ja johtaa Waterloon kentälle soturilaumat ja vielä piti poikia hiihdättää metsäladuilla. Ja joka perjantai oli Kiteen Lehden ilmestyttävä 4-sivuisena. Jokainen sana, joka lehden sivuille ujutin, oli satojen silmäparien tutkittavana viikonloppuisin. Pihan Sanomat toitotti, että Kiteen Lehti kuoli alkuunsa. Oli pakko sisällössä herätellä elon merkiksi sellaisiakin asioita, jotka eivät olleet kaikkien mieleen. Pääkirjoituksessa otin asiallista kantaa, pakinapalstalla joskus vähemmän asiallista. Kirjoittelinpa yleisöosastoonkin eri nimimerkillä puolesta ja vastaan kamppailuja. Avustajia löytyi, mutta kiteeseuralaiset tahtoivat laatia pitkiä kirjoituksia menneiltä päiviltä ja loukkaantuivat, jos jouduin tekstiä lyhentämään. Kapteeni evp Otto Pitkänen keräsi ilmoituksia, joten säästyin niiltä ruinaamisilta. Kun julkaisin KOP:n pankkiuudistuksia sisältävän jutun, mutta en Osuuskassan selvää puhvijuttua, uhkasi herra johtaja sanoa autolainani pankista irti. Säästöpankinjohtaja antoi lainaa, jolla maksoin osuuskassan lainan pois ja siirryin säästöpankin asiakkaaksi. Kunnallispoliitikot alkoivat kysellä keskikoulun johtokunnalta, oliko se antanut minulle sivutoimiluvan hoidella päätoimittajan virkaa. En ollut älynnyt sellaista edes hakea ja siitä riitti porua pitkäksi aikaa. Pitäjällä levitettiin huhua; että Kitee -seura olisi humputellut Maataloustuottajien sille antamat lahjoitusvarat lehtiseikkailussaan. Maalaisliiton miehet ja naiset häärivät kentällä Karjalan Maan asioilla ja pyrkivät asettelemaan kapuloita Kiteen Lehden rattaisiin. 16.6.1961 kirjoitin Kiteen Lehteen viimeisen pääkirjoitukseni, jossa totesin mm.: "On hieman ironista ajatella näin jälkeen päin sitä aikaa jonka minä olen täällä Kiteellä viettänyt. 4 vuotta oli elämä oikein hauskaa, minkäänlaista ristiriita en todennut kanssakäymisessä eri henkilöiden kanssa. Viidennen vuoden aikana, kun ryhdyin tähän lehtihommaan, moni entinen ystävyysside katkesi, mutta sen vastapainona on kyllä tullut uusia ystäviä, jotka ovat innostaneet jatkamaan lehtityötä. Haluaisin jälleen kerran korostaa, että teillä, kiteeläiset, on oman pitäjänseuranne omistuksessa oleva pitäjänlehti. Onko teissä sen ylläpitäjää, sen näyttää aika." Kiteen Lehti Pohjois-Karjala oli ollut sotien jälkeen tukevasti kolmen maakuntalehden vaikutuspiirissä Karjalainen (kokoomus), Karjalan Maa (maalaisliitto) ja Kansan Sana (sos. dem.) kunkin yrittäessä saada lukijat myös oman poliittisen ideologiansa äärelle. 1950-luvun lähestyessä loppuaan oli läänin pohjoisimmassa osassa jo Lieksan Lehti edustamassa uuden aallon ryhmittymää, paikallislehdistöä, ja eri puolilla alkoi käynnistyä samantapaisia suunnitelmia oman paikkakunnan lehden perustamiseksi palvelemaan halvemmin hinnoin ilmoittajia ja lukijoita yli puoluerajojen. Tällaisesta ajatusrakennelmasta olivat varmasti lähtöisin ensimmäiset keskustelut kiteeläisen lehden aikaansaamiseksi. Asialla olivat paitsi kotiseutuihmiset myös paikkakunnan liike-elämän edustajat, jotka katsoivat usein ilmoittelunsa ja mainonnan kohderyhmäksi vain oman pitäjän asukkaat ja näkivät hintatasossa huomattavia etuja. Kitee-seuralla ei ollut varoja pennin pyöryläistä pistää likoon lehteä varten, vaan uskottiin, että ilmoitustuloilla ja tilausmaksuilla saataisiin heti kokoon tarvittavat rahat, joilla toiminta käynnistettäisiin. Puuttui enää henkilö, joka uskaltautuisi näillä eväillä päätoimittajaksi. Minusta seura löysi riittävän "hupelon", joka lähti virkansa ohessa toimittamaan neljä näytenumeroa. Lupauduin, kun Kitee-seuran johtokunta oli nimennyt toimikunnan, joka otti taloudellisen vastuun. Seuran 10 jäsentä takasi henkilökohtaisesti pienen lainan, jonka turvin saatiin homma käyntiin. Näytenumerot ilmestyivät syksyllä 1960 ja ne saivat kiteeläiset uskomaan, että Kiteen Lehti pystyy sisällöllään päihittämään Pihan Sanomat. Luulin pääseväni näytenumeroiden toimittamisella tulevasta lehtisodasta, mutta toisin kävi. Toimikunta päätti, että Kiteen Lehti ilmestyy vuoden 1961 alusta kerran viikossa, joka perjantai. Lupauduin jatkamaan päätoimittajana siihen saakka, kunnes lehdelle saadaan ja voidaan palkata päätoiminen päätoimittaja. Minulla oli 36 opetustunnin viikkovelvollisuus keskikoulussa, joten pitkän päälle ei yksi ihminen jaksa vetää kahta päätoimista hommaa. Näytenumerot olivat 8-sivuisia ja sain kokea niiden toimittamisessa, minkälaista on toimittaa alkavaa lehteä.
8 Keski-Karjala kukoistaa monipuolisesti Työni ja harrastusteni parissa olen aikojen saatossa päässyt ihastelemaan läheltä monia Keski-Karjalan ihmisiä, tuotteita ja ilmiöitä. Seudulta on noussut kirkkaita tähtiä niin yritysmaailmaan, musiikkiareenoille kuin urheilukentillekin. Ja itse asiassa oman heilinikin minä Keski-Karjalasta löysin. Metsänhoitajana olen aina ollut ylpeä kätevistä Keslan koneista, hiihdon harrastajana luistavista Karhun suksista. Marimekon kuosit koristavat kotiani. Puruveden kalaherkut kutittelevat makuhermojani. Kaikkiruokainen musiikkimakuni saa ravintoa Sari Kaasisen raikkaista rallatuksista, kotikoivun tuoksuisista Katri Helenan lauluista ja oopperan raskaista Nightwishin sävelistä. Nuorukaisena olin hiukan kateellinenkin, kun ikätoverini Seppo Räty sinkosi keihäänsä metritolkulla kauemmaksi kuin mihin itse pystyin. Maakuntajohtajana päähuomioni kiinnittyy alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen, ennen muuta työpaikkoihin ja tulovirtoihin. Seudun yritykset asemoituvat hyvin koko maakunnan kehittämisen painoaloihin. Alueella toimii useita keskeisiä metsäja metalliteollisuuteen sekä niitä palvelevaan alihankintatoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Unohtaa ei sovi rajan läheisyyttä ja Niiralan raja-aseman merkitystä. Venäjä-valttikorttia ei ole vielä täysin käännetty, vaikka Venäjän läheisyys on jo tuonut viime vuosina merkittävän lisän Keski-Karjalan yritysten liikevaihdon kasvulle. Alueen yrityksiä on entistä enemmän saatava mukaan Venäjän markkinoille. Vastaavasti Keski-Karjalan omaa palvelutuotantoa on edelleen kehitettävä monipuo- Koti-Karjala Koti-Karjala 19602010 Keskiviikko 15.9.2010 Paikallislehdet pärjäävät muutosten myllerryksessä lisemmaksi palvelemaan venäläisiä matkailijoita. Matkailuinvestoinnit ja niistä seuraava kapasiteetin kasvu tulevat olennaisesti lisäämään alan liikevaihtoa. Pajarinhovin viereen noussut vesipuisto Aquapark, monitoimikeskus AIMO ja Kesälahden matkailuyritysten uudet investoinnit luovat edellytyksiä koko toimialan nousuun Keski-Karjalassa. Kasvun mahdollisuuksia tarjoavat lisäksi bioenergia, ympäristöteknologia, logistiikkaan liittyvä liiketoiminta sekä luovien alojen pienyritystoiminta. Keski-Karjala nousee taantumasta hyödyntämällä alueen vahvuuksia. Maailmatalouden notkahdus on näkynyt Keski-Karjalan elinkeinoelämässä etenkin puu- ja metallitoimialojen vaikeuksina. Vii- me aikoina yrityssektorilta on saatu kuitenkin jo positiivisia viestejä. Tämän vuoden alkupuoliskon tilastot kertovat, että aloittaneiden yritysten määrä on hyvässä kasvussa. Asumisen ja elämisen ympäristönä Keski-Karjalan maisemat ovat luonnollisesti vertaansa vailla. Metsän puiden ohella monet muut luonnonantimet - kuten koivunmahla, herkkutatit ja järvikala - antavat varmasti myös tulevaisuudessa runsaasti aiheita KeskiKarjalan ilon tarinoille. Lämpimät onnittelut merkkipäiväänsä juhlivalle KotiKarjala -lehdelle ja valoisaa syksyä kaikille lehden tekijöille ja lukijoille! Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Juuri nyt tapahtuu paljon niin kunta-alalla kuin mediamaailmassakin. Kuntapuolella puhuttavat kuntaliitosten edut ja haitat ja mediamaailmassa internetin ja muiden sähköisten jakelukanavien voimakas kasvu. Nämä molemmat muutoksen tiet vaikuttavat myös paikallislehtiin ja niiden menestymiseen. Ilokseni olen todennut, että paikallislehdistö on tässä muutostilanteessa pärjännyt hyvin! Mediamainonta supistui viime vuonna rajusti, mutta paikallislehtien tilanne oli parempi kuin sanomalehtien keskimäärin. Samoin levikit laskivat paikallislehdistössä vähemmän kuin keskimäärin muissa lehdissä. Nämä ovat osoituksena siitä, että paikallislehdistö elää vahvana. Paikallislehden menestys perustuu siihen, että se kertoo tärkeistä ajankohtaisista paikallisista tapahtumista ja asioista. Lehti tavoittaa oman alueensa ihmiset paremmin kuin mikään muu media. Vuorovaikutteisuus ja yhteistyö lehden, kunnan ja lukijoiden välillä on ollut paikallislehdille arkipäivää, kun sitä muissa medioissa vasta opetellaan. Tässä mielessä paikallislehdet voivat sanoa olevansa edelläkävijöitä. Innovatiivisia sähköisiä tuotteita paikallislehdiltä ei varmasti ensimmäisenä odoteta, mutta hyviä esimerkkejä näistäkin on. Toivottavaa on, että paikallislehdistö palvelisi jatkossa monikanavaisena niin kuin trenditermi kuuluu, mutta tärkeintä on vastata niihin odotuksiin, joita lukijoilla on. Uusi postilaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja voimaan sen pitäisi tulla vuoden 2011 alusta. Lehtijakelu ei kuulu lain piiriin, mutta lailla on kuitenkin vaikutuksia lehtien jakeluun. Uuden lain tarkoitus on avata postitoiminta kilpailulle. Tämä tarkoittaisi helposti sitä, että tiheään asutuille aluille tulee kilpailua, jakeluhinnat laskevat näillä alueilla ja sen seurauksena jakeluhinnat saattavat nousta hajaasutusalueilla. Jakeluhintojen nousu kohdistuisi erityisesti paikallislehtiin. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tällaisia uhkakuvia on esitetty. Ministeri Suvi Lindén on onneksi ottanut vakavasti sanomalehdistön huolen haja-asutusalueiden jakeluhintojen noususta. Ministeri Lindénin asettama selvitysmies ehdottaa, että jos jakelukustannukset nousevat voimakkaasti, lehdet saisivat "tilaajatukea" jakelujen hoitamiseksi kalleimmilla alueilla. Tuki tulisi siis tilaajien hyväksi, mutta oh- jattaisiin lehtien kautta. Edellytyksenä olisi mm. että lehden saa samalla hinnalla koko Suomeen. Paikallislehdille tällainen tilaajatuki olisi erittäin tervetullut, jos jakeluhinnat kohoavat. Sanomalehtien Liiton Medioiden mielikuvat -tutkimuksen mukaan paikallislehti on luotettava, uskottava, vastuullinen, turvallinen, lukijalle läheinen ja tavallisen ihmisen puolella. Jos kaikki nämä adjektiivit pystytään täyttämään, lehdellä on hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin. Onnea ja menestystä 50-vuotiaalle Koti-Karjalalle! Kristiina Markkula toiminnasta vastaava johtaja Sanomalehtien Liitto Juuria ja taivaanrantaa Globalisaatiosta olemme kuulleet enemmän kuin monesta muusta asiasta ja tulemme kuulemaan. Hyvähän sekin on ja tarpeellista. Mutta välttämätöntä on puhua myös lokalisaatiosta. Siitä, että suurin osa meidän elämäämme ja olemistamme on kuitenkin hyvin paikallista; sillä on juuret, sillä on maisema, sillä on yhteisö ja historia. Ne ovat asioita, joita ei voi kiskoa, siirtää ja muuttaa miten sattuu ilman, että sillä on huonoja seurauksia. Kiinnostus kotiseutuun, sen historiaan, elämisen konsteihin, ihmisiin ja kulttuuriin ovat juuria vahvistavia ja identiteettiä rakentavia asioita. Parhaimmillaan kotiseuturakkaus, vahva kotiseutuhenki, joka on syntynyt tiedosta ja hyvistä kokemuksista kotiseudulla avaa ihmisen silmät näkemään myös toisenlaisten maisemien, elämisen mallien, arvojen ja tapojen kiinnostavuuden. Jos on kiinnostuneena tutkinut oman kotiseudun historiaa ja seurannut sen tapahtumia, osaa nähdä kiinnostavaa myös muilla paikkakunnilla, uusissa ja vieraissakin ympäristöissä, joihin elämä kuljettaa. Ja kunnioittaa sitä. Vahva kotiseutuhenki antaa eväitä myös ottaa vastaan vieraita, joista voikin tulla tuttuja, suorastaan ystäviä. On mukavaa olla antamassa ja ottamassa vastaan, tasapuolisesti ja avoimesti. Juuri tätä: vahvoja juuria ja avarien maisemien taivaanrantoja voi myös paikallislehti olla vaalimassa ja tukemassa, avaamassa ja esiin nostamassa omalla toiminnallaan. Siihen ei tarvita erityisiä vippaskonsteja ja konsulttien laatimia strategioita. Riittää, kun lehti kertoo sen, mikä jää valtamedian ulkopuolella, jopa maakuntalehtien katveeseen. Kertoo asioista, jotka ovat tavallisen ihmisen tavallista elämää lähellä. Antaa jonkun palstan enemmän tilaa ihmisen puheelle, ajatuksille ja toiveille kuin mihin maakunnalliset tiedotusvälineet pystyvät. Pysähtyy hetkeksi yhtä hyvin vanhan hirsisalvoksen kuin uuden koulukeskuksen nurkalle ja kysyy, mitä tämä kertoo meistä, meidän historiastamme, meidän tulevaisuudestamme. Istuu siellä, missä me lukijatkin istumme. Juo kahvia samasta pannusta, lämmittelee varpaitaan samalla nuotiolla. Onhan täällä juttuja kerrottu, tarinaa isketty aina. Laulettukin ja runoiltu. Niinpä otan avukseni Runonlaulajien Runonlaulajan, Kesälahden ja toivottavasti koko Keski-Karjalan ylpeyden Juhana Kainulaisen ja toivotan tämän runon hulvatonta laulajan lahjaa Koti-Karjalalle ja koko tälle seutukunnalle. "Laula, laula, laiha poika, kuiva poika kuikuttele, mies veretön vierettele! Kuin ej muut lihavat laula, niin mie laulan laskettelen, kuin vetonen vierettäne, suusta kuin sulan kynästä, päästä kuin päivänkakkarasta. Niin sie laulat lorpottelet, kuin jokoinen juoksottele, niinpä suusta karvaisesta, kuin petran persehestä, niinpä päästä palliasta, kuin kuumasta kivetsä." Leila Luukkainen Kesälahti-Seuran pj Ps. Kesälahti-Seura on yksi Koti-Karjalaa kustantavan Keski-Karjalan Paikallislehti Oy:n omistajista. Paikallislehden tehtävä on antaa tilaa ihmisen puheelle, ajatuksille ja toiveille, Leila Luukkainen painottaa.
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala puhuu kotiseudun puolesta Koti-Karjala Koti-Karjala 19602010 9 Monipuolista amma taitoa Sinun parhaaksi Olkontie 6, 82500 KITEE. Puh. (013) 414 415 vittäin syksyn uutuuksia! Päi Miehille Naisille Tarjous Nyt vain 79, (ovh. 95,-) Koot: 4045 49, 39,90 (ovh. 59,90) Kävelykenkiä alk. Nyt vain Tervetuloa ostoksille! KENKÄ-SANTERI Oy Kiteentie 8, KITEE. Puh. 040 484 7475 MaTo 917, Pe 918, La 914 t a syö ö ä e n Tervellulon miljömseän! isee rauha · Meiltä löydät karjalaista vieraanvaraisuutta, herkullisia perinneruokia ja uusia makuelämyksiä parhaimmillaan. · Pikkujoulukausi lähestyy kysy tarjous meiltä! · Pitopalvelumme toimittaa täytekakut sekä leivonnaiset kotiin ja työpaikalle. Paikallislehti on vahvasti riippuvainen oman levikkialueen olosta ja elosta. Näin oli 50 vuotta sitten ja näin on myös nyt, lehden ensimmäinen päätoimittaja Pentti Ruohonen, toimitusjohtaja Marko Torni ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Holopainen totesivat rupatellessaan Koti-Karjalan kesäjuhlassa heinäkuussa Kiteen torilla. Koti-Karjalan juhlavuoden 2010 tärkeimmät tilaisuudet ja tapahtumat ovat jo pidetty. Luettavana on nyt lehden juhlanumero, minkä toimittaminen kuuluukin merkkivuoteen itsestään selvyytenä. 50 vuoden toiminnan kunniaksi emme ole halunneet järjestää pönäköitä tummien pukujen juhlia, vaan olemme halunneet juhlia yhdessä lukijoittemme ja keskikarjalaisten ystäviemme kanssa. Olemme halunneet myös muistaa nuoria ja sellaisia ihmisiä, joita harvemmin huomioidaan ja joita ei merkkipitoihin kutsuta. Näyttää siltä, että juhlavuotemme tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja näin merkkivuotemme vietto on onnistunut. Lehden toimittaminen ja ylläpitäminen on selkeää yritystoimintaa, mutta paikallislehti yrityksenäkin elää ja menestyy tai kärsii oman seutukuntansa elämän mukana. Muista yrityksistä poiketen lehtiyhtiö ei voi valita asiakkaitaan tai suuntautua muille markkinoille, jos olemassa olevat markkinat eivät jostain syystä tarjoa riittävää palvelujen kysyntää. Lehden tilaajia toki voidaan hankkia laajaltakin alueelta, mutta omalta seutukunnalta valtaosa tilaajista ja ilmoittajista on kuitenkin kotoisin. Paikallislehti on siis todella vahvasti riippuvainen oman seutukunnan elosta ja olosta. Tämä on väkevästi tiedostettu Koti-Karjalan sisällä. Se näkyy ja sen pitää näkyä lehden toiminnassa ja julkisuuskuvassa. Lehti on kotiseutunsa voimakas puolestapuhuja ja vaikuttaja. Kiitsontie 4, 82500 KITEE 050 349 9018 Koti-Karjala haluaa olla kansan keskuudessa juhlana ja arkena. Paikalliset asiat ja uutiset ovat paikallislehdessä keskeinen sisältö. Lehdellä on jopa eräänlainen yksinoikeus paikallisiin asioihin, koska se on aina läsnä ja tavoitettavissa. Se myös tuntee parhaiten oman seutunsa asiat, tapahtumat ja taustat. Tämä antaa lehdelle jopa ylivoimaisen kilpailuedun, jos tarkastelussa on paikallisten uutisten ja tiedon välittäminen. Tätä kilpailuetua ei voi kovin helposti menettääkään, jos vain lehti hoitaa tehtävänsä hyvin. Hyvä on myös huomata, että sähköisen tiedonvälityksen tulo paikallisuutisten tehokkaaksi välittäjäksi ei ole ainakaan kovin nopeasti ja lähitulevaisuudessa todennäköistä. Tämä antaa lehtiyhtiölle pelivaraa sopeutua muutoksiin harkitsevasti, mutta määrätietoisesti. Ilmoittajille ja mainostajille paikallislehti on oiva väline, jopa ylivoimainen, jos kohteena on seutukunnan vä- estö. Tutkimustenkin mukaan oman seudun lehteä luetaan tarkimmin ja siihen käytetään eniten aikaa. Ilmoittajan viesti tavoittaa lukijan suuremmalla todennäköisyydellä kuin muut viestivälineet. Merkittävä kilpailuetu lehdelle tämäkin ja toisaalta iso hyöty ilmoittajille. Lehden kustantaminen on yritystoimintaa eli toiminnan on oltava myös taloudellisesti kannattavaa ja kestävällä pohjalla. Koti-Karjalan toimintaalueella on euroja tarjolla lehden tekoon niukahkosti, joten mahdollisuudet taloudellisen tuloksen saavuttamiseen ovat toiminnan tehokkuudessa ja tarkassa talouden pidossa. Henkilökunnan työn tehokkuuden parantamiseksi lehtitalo onkin pyrkinyt pitämään mm. tietojenkäsittely- ja toimitusjärjestelmät sekä henkilökunnan osaamisen huipputasolla. Yrityksessä ei ole viime vuosina investoitu seiniin, vaan tietokoneisiin ja ohjelmiin sekä niiden käyttökou- lutukseen. Koti-Karjala elää seutukunnan iloissa ja murheissa tiiviisti mukana. Lehden henkilökunta pyrkii tekemään hyviä lehtiä, jotka kertovat, ottavat kantaa ja välittävät tietoa. Mielihyvällä on myös pantava merkille lehden henkilökunnan osallistuminen paikkakunnan tapahtumiin ja asioihin oman työn ulkopuolella. Näin osoitetaan, että KotiKarjala on tosissaan ja syvällä mukana kotiseutunsa kehittämisessä ja eteenpäin viennissä. Koti-Karjala-lehdellä on hyvät eväät lähteä seuraavalle 50-vuotistaipaleelle. Lehdessä tehdään hyvää työtä ja toivomme siten säilyttävämme lukijoiden ja ilmoittajien luottamuksen. Onnea matkaan Koti-Karjala! Pentti Holopainen Hallituksen puheenjohtaja Parhaimmat onnittelumme 50-vuotiaalle Koti-Karjalalle!
10 Koti-Karjala Koti-Karjala 19602010 Lämpimät Onnittelut 50-vuotiaalle, luotettavalle yhteistyökumppanillemme! Keskiviikko 15.9.2010 Mitä kuuluu? Juhlan kunniaksi Kesportista inventaarion alta: 100 parin erä! ja Vedenpitäviä JALKINEITA Ovh. Jalkineissa hajakokoja. T NY Polkupyörien hinnat nousevat 2011! Tepa lenkkeilee 30% 40% ahkerasti 50% A OP J PYÖRÄT Kävelylenkki Wilman kanssa kahdesti päivässä satoi tai paistoi, kertoo Koti-Karjalan pitkäaikainen toimittaja Tepa Makkonen vapaavuosien harrastuksista. SYYSEHTOON! PREGO 7 V HD varustus KITEE Kiteentie 7 · Puh. 010 6666 370 Palvelemme: mato 917, pe 918, la 914 Soitto 010-alkuisiin numeroihimme maksaa lankapuhelimesta 0,0821 /puh + 0,059 /min ja matkapuhelimesta 0,0821 /puh + 0,169 / min. Jonotusaika on maksullinen. Hinnat sis. alv 23%. 10 pyörän erä SYYSHINTAAN Jääurheilun ja tapahtumien lisäksi: Tuotamme rakentamispalvelua · SANEERAUS · RAKENTAMINEN · KUNNOSSAPITO · Huoneistoremontit · Keittiöt · Pesuhuoneet · Uudisrakentaminen Seppo Hakulinen 0400 214 858 Mitähän mahtaa kuulua Makkosen Tepalle, on moni rääkkyläläinen kysellyt. Tepa tuli tutuksi rääkkyläläisille Koti-Karjalan Rääkkylän aluetoimittajana vuodesta 1980 lähtien. Vielä aluetoimitusten lakkauttamisen jälkeenkin, kun työkenttä laajeni koko Keski-Karjalaksi, Tepa liikkui paljon Rääkkylässä. Joskus on ollut vähän ikävä töihin, seitsemän vuotta eläkkeellä ollut Tepa myöntää. Koti-Karjala oli mukava työpaikka. Nautin kovasti työstäni. Se oli niin vapaata. Sai tavata paljon erilaisia ihmisiä, se oli ihan parasta. Palkitsevinta oli se, kun tiesi, ettei tee turhaa työtä. Paikallislehdestähän jutut luetaan viimeiseen pisteeseen asti. Paikallislehti tutkitaan tarkemmin kuin maakuntalehti, Tepa arvelee. Toimittajan työssä viisastuu koko ajan, hän listaa työn hyviä puolia. Nyt vapaalla olen nauttinut elämästä ilman aikarajoituksia. Toimittajan työssähän on suhteellisen tiukat aikataulut. Rääkkylän ja muun Keski-Karjalan tapahtumia Tepa seuraa edelleen Koti-Karjalasta. Aika harvoin tulee siellä käytyä, hän myöntää. Tepa on aina ollut ahkera lenkkeilijä. Lenkkikaverina on nykyisin borderterrieri Wilma. Puutarhassa ja luonnossa MARIA vuodekulmadivaani Kotimaiset ja uutu us joustinpatjat, -sängyt ja sijauspatjat Bruno/Kalipso 798,- syyskuun (998,-) TARJOUS -20% Parhaat Onnittelumme Kiteentie 31, KITEE. Puh. 020 741 1890, www.hklhurskainen.fi Palvelemme: MaTo 9.0017.00, pe 9.0018.00, la 9.0014.00 Soitto 020-alkuiseen numeroomme maksaa kiinteästä verkosta 0,0828 /puh + 0,07 /min ja matkapuhelimesta 0,0828 /puh + 0,17 /min. Koti-Karjalalle vuosikymmenien työstä keskikarjalaisena kehittäjänä. Tepa ja Mikko ovat asuneet Joensuussa marraskuusta 2003 lähtien. Rivitaloasunto Utrassa on laitettu uuteen uskoon. Minä suunnittelen ja toiset toteuttavat, Tepa naurahtaa. Puutarhassa on toisin. Siellä Tepa sekä suunnittelee että toteuttaa. Kukkapenkit ja pensaiden istutuskuopat olen lapiolla kaivanut, hän kertoo. Takapiha kokee vielä uudistumisen. Sielä kaadettiin neljä isoa koivua. Varsinainen uudistustyö on sitten ensi kevään asia, Tepa suunnittelee. Keväästä syksyyn Tepa viihtyy puutarhassa.Ympäri vuoden hän lenkkeilee borderterrieri Wilman kanssa. Wilma on mukava kaveri, enimmäkseen leppoisa, mutta välillä ärhäkkäkin ja tosi kova kävelemään. Yhdessä samoillaan vähintään viiden kilomet- rin lenkki. Kävely ja luonnossa liikkuminen ovat minulle ensiarvoisen tärkeitä. Tepan mukaan Utrassa on erinomaiset ulkoilureitit jokivarressa ja harjulla. Olen viihtynyt tosi Joensuussa hyvin. Täältä en halua muuttaa enää minnekään. Utrassa asuu kuin kirkonkylässä. Kaikki on sopivan lähellä, kävelymatkan päässä. En ole koskaan ollut mikään kaupunki-ihminen. Omaa pihaa pitää olla ympärillä. Ahkera lukija Kun lumi peittää puutarhan, Tepalla jää aikaa toiselle lempiharrastukselle, lukemiselle. Olen aina tykännyt lukemisesta. Ahmin elämänkertoja ja romaaneja. Jos en viitsi enemmälti ajatella lukemaani, niin tartun dekkariin, niitä on helppo lukea. Sen sijaan kirjoittaminen ei entistä kirjoittamisen ammattilaista enää juurikaan kiinnosta. Kirjeitä ja kortteja sukulaisille ja tuttaville rustaan. Ja takuulla en kirjoita elämänkertaa, hän lupaa. Nyt olen innostunut myös ruuanlaitosta ja leipomisesta. Kokeilen uusia reseptejä ja kutsun sitten tuttavia niitä maistiaisiin, Tepa naurahtaa. Välillä Tepa ja Mikko käyvät tyttärien Katin ja Marjukan luona Ruokolahdessa ja Helsingissä. Jarmo asuu lähempänä Joensuussa. Lastenlapsia Tepalla ja Mikolla on viisi. Heidän kasvamistaan on mukava seurata. Riitta Makkonen
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala Koti-Karjala 19602010 11 KETI-väki onnittelee virkeää viisikymppistä! KETIn toiminnasta ja syksyn tapahtumista lisätietoja www.keti.fi Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Kiteentie 13 A, 82500 KITEE Puh. (013) 411 400 Faksi (013) 411 404 keti@keti.fi www.keti.fi "Eletään arkea, eletään juhlaa." Reino Löppönen uskoo lehtien paperiversioiden säilyvän, sillä paperilehti on kätevä. Löppösillä niille on ollut myös jatkokäyttöä. Verkkolehdistä ei ole ollut auttamaan koiranpentujen sisäsiisteyskasvatuksessa. Hallituksen uusimman jäsenen kuva Koti-Karjalasta: Paikallisuutta korostava lehti luo elinvoimaisuutta seutukunnalle Tohmajärven kuntaa Koti-Karjalan hallituksessa edustava Reino Löppönen on hallituksen tuorein jäsen. Uusi ihminen katsoo asioita aina tuoreesta näkökulmasta. Tohmajärvi nimesi Reino Löppösen edustamaan kuntaa lehtemme hallitukseen viime kunnallisvaalien ratkettua. Reino otti tehtävän vastaan mielenkiinnolla. Koti-Karjala on lehtenä hyvinkin tuttu, onhan se tullut meille kotiin 1980-luvun alusta saakka. Muistan vielä elävästi logon ja fontin ajalta, jolloin lehden nimi oli Kiteen - Tohmajärven lehti, Reino muistelee. Lehtimaailma on Reinolle tuttua muutoinkin kuin lukijan näkökulmasta. Karjalan Maan asiamiehenä toimiessaan hän pääsi tutustumaan lehden tekoon ja siihen moninaisuuteen, jossa lehdet osaltaan ovat mukana. Mikä on ensimmäinen mielikuva, joka Koti-Karjalasta syntyi hallituksesta käsin asioita katsellessa? Hallitustyön luonteeseen kuuluen pääsin tutustumaan ensimmäisenä talouslukuihin. Talous on kunnossa ja tehdyt talousarviot pitävät hyvin paikkaansa. Asiat valmistellaan huolella, tulevaa osataan ennakoida ja suuria yllätyksiä ei siten pääse juurikaan tulemaan, Reino kuvailee hallituksessa ensimmäisenä saamaansa mielikuvaa. Lehteä johdetaan leppoisassa hengessä, asioista keskustellaan mukavasti ja hallituksessa uskaltaa näin uutena ihmisenä kysyä, ottaa asioita esille ja kertoa näkemyksiään. Hallitukseen oli helppoa mennä mukaan, sillä siellä kuunnellaan hyvin erilaisia näkökulmia asioihin. kästään saada aikaan sen, että epäkohtia korjataan ja aletaan tehdä asioita entistä paremmin. Paikallislehden valtti on aina se, että se voi paneutua ja kertoa pienemmän joukon asioista kuin mihin maakuntalehdet pystyvät. Ensimmäisenä lehdestä luetaan ne jutut, jotka koskevat tuttuja ihmisiä, omaa kylää tai yhdistystä, jossa itse toimii. Silti olen huomannut, että viime vuosina on tapahtunut aika laajaa muutosta asenneilmapiirissä. Asioita katsotaan lehden levikkialueella enemmän seutukunnallisesti kuin vain oman kunnan kohdalta, Reino kertoo havainnoistaan. tervetulleena asiana. Lehteä halutaan lukea maailmallakin. Verkkolehti palvelee varsinkin KeskiKarjalan ulkopuolella asuvaa lukijakuntaa, joka saa lauantain lehden paperisenaversiona vasta maanantaina. Vuorovaikutteisuutta voisi kehittää edelleen. En epäile yhtään, etteikö jatkossa lukijat tai mainostajat voisi lähettää videoitaan Koti-Karjalalle ja ne olisivat lukijoiden katseltavissa lehden verkkosivujen kautta. Lisäksi näkisin, että lehtitalot voisivat jatkossa pitää yleisölle mediabussi -tyyppistä koulutusta. Muutaman sivun tekeminen venäjäksi vaikka kerran kahdessa viikossa voisi olla kokeilemisen arvoinen asia, Reino ideoi. Vaikka nettisivut ja verkkolehti ovat Reinon mielestä positiivista kehitystä ja tulevaisuuden tiedotuskanava, näkee hän varsinkin paikallislehtien pysyvän paperilehtinä hamaan tulevaisuuteen. Kyllä paperilehti on kuitenkin kaikkein kätevin. Sen voi lukea missä vain. Lopuksi Reino heittää haasteen Koti-Karjalan lukijakunnalle, jolla on iso merkitys siinä, mikä lehden sisältö on. Meidän kaikkien omasta aktiivisuudesta on kiinni se, missä kaikessa lehti on mukana ja mistä niitä juttuja tehdään. Toimittajat tulevat kyllä mielellään tekemään juttuja, kun heille vain kerrotaan tapahtumista ja aiheista. Niina Nyrhinen / Onnittelee 50-vuotiasta Koti-Karjalaa! Ruppovaarantie 28 82500 KITEE puh. 0400 910 002 www.hoitokotieerika.fi Ruppovaarantie 28 82500 KITEE puh. 0400 910 004 www.hoitokotieerika.fi OPTIKKO- JA SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT Paikallislehti on isossa roolissa Reinon mukaan Koti-Karjala on tärkeässä roolissa positiivisen hengen nostattajana seutukunnalla. Lehti on luomassa uskoa tulevaan. Se toimii tiiviissä yhteistyössä lukuisien tahojen kanssa auttaen markkinoinnissa. Minusta on hienoa, että yrittäjät huomioidaan hyvin ja lehti kannustaa yritteliäisyyteen. Pitäjäseurojen ja kuntien muodostama omistuspohja tukee lehden paikallisuutta ja sen tekemää työtä kotiseudun elinvoimaisuuden eteen. Minusta Koti-Karjalan sivuilta tulee hyvin esille juuri kotiseudun arvostus. Kuntien omistusosuus lehdestä ei saa vaikuttaa, eikä kyllä vaikutakaan siihen, etteikö kuntien asioista kirjoitettaisi kriittisesti. Kritiikkiä pitää, olla eikä siitä saa suuttua. Minusta epäkohtiin voitaisiin puutua lehden sivuilla jopa reippaampaakin sävyyn, joskin tietenkin asiallisesti. Toimittajien tekemä juttujen taustoittaminen voi jo pel- Kiteentie 3, 82500 KITEE Puh. (013) 411 636, 040 735 5470 Palvelemme: mape 917, muulloin sopimuksen mukaan Tulevaisuus on paperilla ja netissä Reino on kunnan luottamustoimien tiimoilta mukana myös Tohmajärven kunnan henkilöstöjaostossa. Tulevaisuuden visioiden yhteydessä hän nostaa esille ensimmäisenä henkilöstöpolitiikan. Pidän työhyvinvointia hyvin tärkeänä asiana. Meidän seutua tulee jo ihan pian koettelemaan laaja työvoimapula, jolta ei välty juuri mikään ala, ei edes lehden toimitus. Työhyvinvointi on niitä asioita, joilla sekä kunnat että yritykset voivat kilpailla osaavasta työvoimasta. Jo toteutuneista uudistuksista Reino nostaa esille Koti-Karjalan verkkolehden ostomahdollisuuden hyvänä ja @ , ,
12 Koti-Karjala Ravintola Keskiviikko 15.9.2010 Marinka226 600, fax 226 655 Lehtijutun monivaiheinen matka Kauppakatu 5, Tohmajärvi, puh. ravintola.marinka@elisanet.fi www.ravintolamarinka.com Hyvän ruoan ja ystävällisen palvelun paikka. Kauttamme myös pito- ja juhlapalvelu sydämellä ja ammattitaidolla. Tervetuloa! Ravintolamme palvelee tilauksesta perhejuhlissa, pikkujouluissa, ym. tapahtumissa. Lähtökirjasta postilaatikkoon Toimittaja saa juttunsa monesta lähteestä. Sähköposti, puhelinsoitto, valokuva, puolitutun vihjaus tai hyvin usein lehdestä leikattu tapahtumailmoitus määräävät juttukeikan kompassisuunnan. Tapahtumien kirjaaminen ja kuvaaminen ovat kuitenkin vain pieni osa ketjusta, jonka jokaista lenkkiä tarvitaan, jotta lehti juttuineen olisi määräpäivänä lukijan luettavissa. Tapahtuma, jossa tänä iltana kuokin tietoa, on kyläyhdistyksen 10-vuotisjuhla Potoskavaaran Rantapirtillä. Ajan toista peninkulmaa juhlapaikalle, seurailen tilannetta, kuvaan ympäristöä ja tapahtumia kameralla. Haastattelen jutun kannalta tärkeinä pitämäni ihmiset, juon kahvit ja lähden kiittäen kotiin. Tervetuloa nauttimaan hyvästä ruoasta! Ruokkeentie 58, Kesälahti Puh. (013) 371 312, www.ruokkeenlomakyla.fi Kätevästi 6-tien varrella Kesälahdella Tervetuloa mukaan makeiden makujen maailmaan! Rune-tukaani 20 Hyvän maun puolesta! vuotta www.runeberginmakeistukku.fi Päätoimittaja muistuttaa, että tänä iltana tuttu kyläyhdistys juhlii Rantapirtillä 10-vuotista taivaltaan. Tankki täyteen ja taipaleelle. Lappeenrannantie 18, 59800 Kesälahti, puh. (013) 371 421 Tervetuloa! Napinpainalluksella painoon Seuraavana päivänä puran juttuni muistiinpanoista sekä sanelimelta, mietin näkökulmaa aiheeseen ja alan kirjoittaa tarinaani Dorikseen, toimitusjärjestelmäämme. Siirrän omasta mielestäni valmiin jutun kuvineen ns. sihteerikoriin, josta päätoimittaja noukkii sen näytölleen luettavaksi, hyväksyttäväksi, tai pahimmillaan hylättäväksi. Kokonaisuus yleensä korjataan yhdessä päätoimittajan kanssa, jos aihetta on. Päätoimittaja sijoittaa tarinani sivulle ja siirtää sen taittoon, jossa suuri osa toimituksen työstä tehdään. Meillä siis päätoimittaja on myös toimitussihteeri - kätevää. Hän myös päättää, milloin uutinen tulee ulos. Taiton monitaitajat huolehtivat tekstini ja kuvieni hieno- www.karjalankievari.fi Lähetä palautetta: toimitus@kotikarjala.fi KESÄLAHTI 0400 3701 MA-LA 70 0400 328508. AVOINNA JOKA PÄIVÄ Kirsi Heikkilän näytöillä alkavat valot vilkkua sitä mukaa, kun sivut saapuvat eri toimituksista. Ruusuiset Onnittelut yhteistyökumppanillemme, Koti-Karjalalle! KESKI-KARJALAN LÄHIVAKUUTUS Painaja Lauri Havu asettaa Koti-Karjalan painolevyä sylinterille. Kohta kone alkaa syytää lehteä 16 000 tuntivauhdilla. säädöstä, kaiken kaikkiaan sivun ja koko lehden ulkoasusta. He huomaavat viimeisinä tekemäni virheet, joita asiapaljouden sekaan on saattanut jäädä. Sitten painetaan maagista nappia; sivut lähtevät yksi kerrallaan lankoja pitkin Pieksämäelle, Lehtisepät Oy:n painotaloon, josta alkaa tarinan toinen kappale. Tiedostoilta pellille Pieksämäen teollisuusalueella tulostaja Kirsi Heikkilän tietokonepäätteellä alkaa KotiKarjalan tunnus vilkkua. Kirsi siirtää apuohjelmalla valmiin aineiston eteenpäin asemointijärjestelmään. Asemointijärjestelmän tarkoitus on laittaa sivut sellaiseen järjestykseen, että siitä saadaan lopulta painokoneesta lehti ulos. Painopellillehän tulee neljä sivua, Kirsi selvittää. Asemoinnin jälkeen ripataan bittikartta peltitulostinta
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 13 MATKAILUTILA Vuokrattavana siirrettävä kylpytynnyri. ELLILÄN 050 517 7854 Lehtisepät Oy:n Atk-vastaava Timo Räisä tuntee painotalon kuin omat taskunsa. Timo vakuuttaa, että KotiKarjala painetaan suomalaiselle laatupaperille. Onnittelemme 50-vuotiasta Koti-Karjalaa! Palveleva kalusteliike Yksilöllistä palvelua yli 20 v. Pyhäjärventie 1, KESÄLAHTI puh. 050 567 9350 AVOINNA: mape 9.0017.30, la 9.0014.00 Kesälahden Tilipalvelu ky Myllytie 1, 59800 Kesälahti (013) 318 400, 0500 279 471 kesalahden.tilipalvelu@elisanet.fi Nippikuljetin kiikuttaa yksittäiset, valmiit lehdet niputettaviksi toiseen halliin. www.kotikarjala.fi Tehostettua palveluasumista. Puh. 040 866 9526 (013) 371 973 Kesälahti Tarina Rantapirtiltä muuttuu nopeasti seitsentuhatkertaiseksi. Alle parinkymmenen lehden määrät pannaan nippuun käsin. www.hoitokotiannala.fi varten, atk-tukihenkilö Timo Räisä selittää. Tämä tarkoittaa, että tiedostot muunnetaan muotoon, jonka kehityskone ymmärtää ja sivut ovat nyt valmiina painopellille pantavaksi. Peltitulostin polttaa laserilla kuvan sivuista ohuille, pinnoitetuille pelleille. Väripainokseen tarvitaan neljä painopeltiä: musta, punainen, keltainen ja sininen. Tämä vaihe tehdään nykyisin kokonaan ilman ikäviä kemikaaleja. Valmiit painopellit pokataan, eli niitten reunat taivutetaan painokoneeseen sopiviksi ja matka jatkuu painokoneelle. alas. Arkit saavat tekstin sekä kuvat ja taittuvat sivuiksi. Nippikuljetin kaappaa valmiit lehdet yksi kerrallaan ja kuljettaa ne toiseen halliin, jossa painettu sana saa musteruiskulla tilaajansa osoitteen. KULJETUS S. PARTANEN Kesälahti Nippuun ja menoksi Lehdet niputetaan ja lajitellaan postitoimipaikoittain. Niput nostetaan rullakoihin kuljetusta odottamaan. Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven Koti-Karjalat matkaavat seuraavaksi kumipyörillä Itellan Kuopion lajittelukeskukseen. Seuraavan yön aikana lehtipaljous kulkee Kuopiosta, tai mahdollisesti myös Mikkelistä, maantietä pitkin oikeisiin postitoimipaikkoihin ympäri Suomen ja osa jatka lentäen ulkomaille. Perillä Kiteellä Itellan työmyyrä Sami Mynttinen lajittelee lehdet ja muun postin jakelupiireittäin osoitteen mukaan. Mies kerää päivän postin mukaansa, auto sirahtaa käyntiin ja Sami lähtee kierrokselle. Palotalon kohdalla painuu jarru pohjaan, ikkuna aukeaa, toimittaja hyppää pensaasta, salama välähtää ja juttu Rantapirtin juhlista tipahtaa Samin kädestä laatikkoon. Aladár Bayer Iisalmelaisen kuljetusyrittäjän vääntämä kuorma-auto lähtee kohti Itellan Kuopion lajittelukeskusta. Tunnelmalliset puitteet SYKSYN JUHLIIN ja TAPAHTUMIIN Kesälahden Hummovaarassa! Pelliltä paperille Painohallin puolella aamuvuoron viimeisiä töitään odottavat painajat Heikki Leskinen ja Lauri Havu. He asettavat Koti-Karjalan pellit sylinterille, säätävät värit ja kone alkaa humista 16 000 lehden tuntivauhdilla. Heikki ja Lauri valvovat monitoreista silmä tarkkana painokoneen eri prosesseja. Painajien vastuulla on viime kädessä lehden painoasun moitteettomuus. Koko Koti-Karjalan painamisprosessi kestää vain 26 minuuttia. Kyläyhdistyksen juttu etenee painamisen jälkeen linjalla huimaa vauhtia ylös ja · Asiakas- ja edustustilaisuudet · Virkistys- ja tyhy-päivät · Kokoukset · Pikkujoulut · Perhejuhlat · Ym. syksyn kohokohdat! Palveluksessasi myös Reinon Retroruokalan pitopalvelu Kysy lisää Timo-isännältä: puh. 050 552 9044 s-posti: info@juhanantupa.fi verkkosivut: www.juhanantupa.fi Lehden viimeinen välietappi ennen kahvipöytää on postilaatikko. Sinne painotavaran tällä kertaa toimitti Sami Mynttinen.
14 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Onnittelee 50-vuotiasta Koti-Karjalaa. MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS. KAIVINKONEPALVELU JOUNI NENONEN kaivinkoneilla TOHMAJÄRVI puh. 0500 378 485 www.kaivinkonepalvelujnenonen.com Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen seurasi Kiteen teollistumista herpaantumattomalla mielenkiinnolla ja oli aina valmis tulemaan uusien tehtaiden vihkijäksi. Kuvamme on Marimekon vihkiäisistä, missä Kekkonen halusi kokeilla, miten ompeluhomma sujuu. Hyvinhän se sujui, kun yrityksen johtaja Armi Ratia opasti ja tiedotusvälineiden edustajat todistivat joukolla. (Kuva: Kiteen kaupungin arkisto). Asiantuntevaa vakuutuspalvelua! Vain If vakuutuksista saa nyt myös S-bonusta, kysy lisää! Paavo Mikkonen: Timo Soininen Kitee, puh. 040 181 2535 timo.soininen@if.fi Ole huoletta. Me autamme. Edullista majoitusta Niiralassa Jänisjoen rannalla Syksy saapuu on aika laittaa rjous! keho kuntoon kesän jälkeen! Syysta JÄNISJOEN TUVAT SYVÄLÄMPÖSAUNA . on apu moneen vaivaan 1970-luku oli kasvun ja kehityksen aikaa Kiteen-Tohmajärven Lehdessä oli vuonna 1970 syksyn korvalla toimittajan paikka haettavana. Laitoin silloiselle hallitukselle hakupaperit sekä Karjalan Maasta saamani työtodistukset Lieksan ja Nurmeksen toimistojen toimistonhoitajan tehtävistä. Lokakuun loppupuolella minulle ilmoitettiin, että töihin pitäisi tulla joulukuun alussa. Minulle tämä sopi. Vaatimuksena oli, että toimittajalla pitää olla oma auto tai ainakin auto käytettävissä. Tuokin asia oli kunnossa. Olin hankkinut vuoden 1970 alussa Fiat kuusisatasen. Ei se viimeistä mallia ollut, vaan lähes kymmenen suomalaista kesää ja talvea nähnyt ja kaappariovinen. Sillä minä Riikolasta pyyhälsin Kassalan pihaan kirkkomäen alapuolelle, jossa lehden toimintoja silloin pyöritettiin. Päätoimittaja Eino Korkalainen oli entuudestaan tuttu mies. Hän tuli jälkeeni Karjalan Maan Lieksan toimistonhoitajaksi, kun minä siirryin vastaavaan toimeen Nurmekseen. Täysin tuntematon ei ollut myöskään toimistotehtäviä hoitanut Raili Savolainen, nykyinen Väistö. Hänet olin tavannut jo vuoden 1966 aikana, kun Kitee- Seura ja Tohmajärvi-Seura päättivät yhdistää voimansa ja lähteä tekemään yhteistä pitäjälehteä. Minut pestattiin hankkimaan asiamiehiä Tohmajärven ja Värtsilän alueelle. Vuodesta 1969 alkaen Tohmajärven aluetoimittajana toimi Henrik Timonen. Paikallislehden tekeminen on monipuolista ja mielenkiintoista työtä. Tämän minä koin omalta osaltani jo muutaman kuukauden sisällä aloitettuani työt silloisessa Kiteen-Tohmajärven Lehdessä. Pelkkä juttujen tekeminen ei suinkaan ollut se päätyö. Ei suinkaan. Lähes välittömästi tehtäväkseni tuli valokuvausfilmien kehitys ja valokuvien teko. Samaan aikaan oli menossa syksyn vilkkain lehden tilauskampanja. Puhelin soi yhtenään ja toimistotyötä tekevä Raili ei yksin ehtinyt vastata kaikkiin puheluihin. Siinä sitä otettiin vastaan tilauksia ja pikkuilmoituksia. Liikeilmoitusten hankkijaa ei tuohon aikaan lehdessä ollut. Niinpä toimittaja teki tätäkin työtä milloin enemmän milloin vähemmän. Jutun kirjoittaminen keskeytyi joskus pahemman kerran. Tilaajamäärä kehittyi myönteisesti koko vuosikymmenen ajan ja lehden taloustilanne vankistui vuosi vuodelta. Muistan elävästi vuoden 1971 yhtiökokouksen jälkeen, kun päätoimittaja ja hallituksen puheenjohtaja Onni Nousiainen ilmoittivat henkilökunnalle: Vekselit on nyt maksettu ja hallituksen jäsenten nimet ovat "kuivilla". Terveysvaikutteinen 15% Teollisuustie, Niirala www.janisjoentuvat.fi Sarjalipusta Voimassa 31.10.2010 saakka. Tiedustelut ja varaukset Tule ja kokeile! 0400 840 309 Tervetuloa hyvään oloon! TOHMAJÄRVI Rajattomat mahdollisuudet Haaveiletko väljemmistä tiloista? Kaipaako serkkusi koti-Karjalaan? Tarjolla kookkaita kiinteistöjä asumis/yrityskäyttöön Aseman koulu, 2 rak., yhdessä tai erikseen Värtsilän urheilutalo Patsolassa Hyvä Urkki Kiteen teollistamisen nurkkapaalu oli samoihin aikoihin tintattu Puhoksen lastulevytehtaan perustusten paikalle. Tehdas rakentui mittasuhteiltaan sellaiseksi, ettei vastaavaa oltu Keski-Karjalassa aikaisemmin koettu. Värtsilän ent. kunnantalo Jänisjoen rannalla Peijonniemen koulu rajalle vievän vt 9 varrella Kirjoituskone oli kovaa valuttaa juttujen kirjoittamisessa koko 1970-luvun. Kahvia kului ja piippu sauhusi. Oli se sentään hyvää aikaa... Lisätietoja tarjouskilpailusta ja myytävistä kiinteistöistä www.tohmajarvi.fi (Ajankohtaista, Kiinteistöpörssi) p. 040 105 4015, liisa.laasonen@tohmajarvi.fi
Keskiviikko 15.9.2010 Juhlalliset olivat myös vihkiäiset. Koneet kävi käynnistämässä itse tasavallan silloinen presidentti Urho Kekkonen. Niin pyörähti tehtaan rattaista ensimmäinen lastulevy, johon oli präntätty Hyvä Urkki. Teollisia työpaikkoja oli Kiteelle ja koko Keski-Karjalaan toivottu hartaasti. Eduskunnan säästämä laki kehitysaluetuista oli purrut. Eikä Kiteen teollistaminen tähän loppunut. Selkueelle nousivat perä perää Martelan huonekalutehdas, Karhun suksitehdas ja Marimekon tehdas. Näistä viimeksi toi Kiteelle kovasti kaivattuja naistyöpaikkoja. Yhtä jalkaa teollisten työpaikkojen kanssa kehittyi Kiteen palvelutaso. Tämä taas vahvisti lehden ilmoitustuloja ja näkyi myös levikin kehityksessä. Koti-Karjala Lääkäriasema 15 RESETTI Olkontie 6 82500 Kitee P. 0400 269 500 Kiteen Jäähalli Oy onnittelee 50-vuotiasta yhteistyökumppania! Yhteistyötä myös 16.17.4.2011 Harjannostajaiset työllistivät Tehtaiden harjannostajaiset ja varsinkin niiden käynnistymisen jälkeen vihkiäiset olivat suurtapahtumia. Uutisoitaavaa oli niin paikalliselle tiedotusväelle kuin myös valtakunnan medialle, jota oli runsaasti paikalla. Erityisesti ovat jääneet mieleen Puhoksen lastulevytehtaan vihkiäiset. Ne olivat mittavat pippalot, joihin tuhrautui toimittajalta kaksi päivää, kun jälkipuintiin kului se toinen päivä. Asuntoja rakennettiin 1970-luvulla todella vauhdikkaasti. Hutsin asuntoalueelle nousi kahdesta kolmeen kerrostaloa yhtä aikaa. Teollisuusbuumi toi taajaman katukuvaan uusia ihmisiä. Tämä näkyi varsin selvästi paikallislehden postituslakanassa. Ja siitähän tietenkin iloittiin ja toimittajille asetettiin uusia haasteita, kun paikkakunnalle muutti ihmisiä jonkin toisen paikallislehden ilmestymisalueelta. ATK-ALAN ERIKOISLIIKE AVOINNA MAPE 9.0017.00 LA SULJETTU Kiteen kunnanjohtaja Aarni Vepsä, vuorineuvos Aarne J. Aarnio ja Kiteen valtuuston pj. Toivo Lipsanen iskivät Kiteen teollisuuden nurkkapaalun Puhoksen lastulevytehtaan tontilla keväällä 1970. Hyvin tämä paalu lyötiin. Tehtaita sikesi tiuhaan tahtiin kyseisellä kymmenluvulla. MEILTÄ SAAT HELPOSTI TIETOKONEET HUOLLOT/ASENNUKSET SEKÄ TULOSTUS- JA KOPIOINTIPALVELUT. MYÖS VAIHTOEHTOISET KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT JÄRNEFELTINTIE 8 TOHMAJÄRVI PUH. (013) 223 103 myynti@jetmikro.fi Offset-painantaan siirtyminen koetteli hermoja ja kuntoa Gutenbergin kehittämä kohopainomenetelmä oli Suomen kirjapainoissa ja lehtitaloissa vahvoilla vielä 1970-luvun alussa, jopa koko vuosikymmenen. Eikä ihme, sillä kohopainorotaatiot olivat kalliita investointeja ja myös kestäviä laitteita, joilla pystyi painamaan lehtiä vuosikymmeniä. Offset -menetelmä rantautui Suomeen 1950-luvulla, mutta yleistyi hitaasti. Paikallislehdet ottivat uuden systeemin innokkaasti vastaan sitä mukaa kun kyseisen järjestelmän painotalot yleistyivät. Tässä painomenetelmässä mm. valokuvien laatu oli mahdollista saada monin verroin paremmaksi kuin perinteisessä kohopainomenetelmässä. Kiteelle perustettiin muistini mukaan vuonna 1973 keväällä Kiteen Kirjapaino Oy, jonka osakkaana minäkin olin. Se joutui kuitenkin selvitystilaan pian perustamisen jälkeen. Kirjapainoon oli hankittu leasingillä uudenaikainen valolatomakone, reprokamera ym. peruslaitteita, jotka mahdollistivat lehden sivuvalmistamisen. Lehden hallinnossa tapahtuneen vaiherikkaan kädenväännön seurauksena ja eräiden hallituksen jäsenten kaukokatseisuuden ja taloudellisen tuen turvin laitteet hankittiin lehden omaisuudeksi. Samalla päätettiin vuoden 1974 alkupuolella aloittaa sivuvalmistus omana työnä ja painosopimus Savonlinnan Kirjapainon kanssa irtisanottiin. Kirjapainossa työskennellyt kirjaltaja ja painaja Tuomo Penttinen siirtyi hankittujen laitteiden mukana lehden palkkalistoille. H-hetki oli helmikuun alussa, kun lehden ensimmäinen offset-lehti näki päivänvalon. Minun osakseni tuli kuvien valmistus ja niiden rasterointi reprokameralla, samoin taittosivujen kuvaus ja kehitys filmille, jotka olivat lehden sivun kokoisia. Filmit kehitettiin sivunkokoisissa altaissa kassalan alakerrassa, jonka olimme saaneet tuossa vaiheessa käyttöömme. Toimitus ja sivuvalmistus toimi tuossa vaiheessa Osuuspankilta vuokratuissa tiloissa Olkontiellä, jossa nyt toimii Ikosen leipomon kahvila-konditoria. ladontaan. Niinpä alettiin etsiä uusia ja väljempiä toimitiloja. Saman vuoden syksyllä saatiin vuokrattua Tyyne Liukun entiset baarin tilat linjaautoaseman vierestä ja tilanne korjaantui huomattavasti. www.jetmikro.fi OSTO- JA MYYNTILIIKE JUVOSELTA Runsaat valikoimat uusia ja käytettyjä Oman katon alle Neljä vuotta lehteä tehtiin Liukun baarissa. Ensimmäiset omat tilat, joihin pääomaa sidottiin, oli Tohmajärven toimisto ns. virastotalossa. Huoneisto hankittiin vuoden 1978 alussa. Saman vuoden lopussa ostettiin Kiteeltä Juha Piiroiselta omakotitalo aivan kirkonkylän keskustasta. Talo oli ns. seppä-Ressin omakotitalo kylän keskustasta. Tilaa oli kolmessa kerroksessa. Muuton jälkeen tuntui, että tilaa oli vaikka lampaat söisi. Pitkän päälle tilat olivat epäkäytännölliset. Ajatus omista toimitiloista rupesi kytemään henkilökunnankin mielessä heti kohta kun toiminnat seppä-Ressin talossa oli saatu käyntiin. Uusi vuosikymmen ehti kuitenkin käynnistyä ennen kuin asiassa edettiin toteuttamisasteelle. HUONEKALUJA, VALAISIMIA, KODINKONEITA, TYÖKALUJA ym. ym. runsas valikoima OSTO- JA MYYNTILIIKE JUVONEN Keisarinkuja 13, Kitee Aamu sarasti... Helmikuinen aamu sarasti jo, kun ensimmäisen offset-lehden viimeisetkin sivufilmit oli kehitetty ja retusoitu. Olin tullut tiistaiaamuna töihin kello 8 ja Penttisen Tuomo ja päätoimittaja Eino Korkalainen jo tuntia aikaisemmin. Silmät sirrillään siinä viimeisiä sivuja keskiviikkoaamuna retusoitiin ja ne saatiin kuin saatiinkin sovitun aikataulun mukaisesti lähtemään linja-autoon kello 8 Joensuuhun Karjalan Maan kirjapainoon painettavaksi. Torstai oli tuolloin lehden ilmestymispäivä ja jännitys oli huipussaan, kun ensimmäistä offset-lehteä avattiin. Ei se odotuksia vastannut, ei ainakaan valokuvien osalta. Palautetta ja opastusta ongelmaan saatiin kirjapainosta ja harjoitus teki tehtävänsä, jos ei heti mestaria niin ainakin seuraavien kuukausien aikana oppi meni pikkuhiljaa perille. Sivumäärät kasvoivat ja aikataulut alkoivat venyä. Kirjapaino antoi löysiä ja sivufilmit saatiin toimittaa kirjapainoon kello 13 mennessä. Minä ne sitten kiikutin Joensuuhun ja kun olin mennyt tiistaina kahdeksaksi töihin, olin yhtämittaa rivissä seuraavaan päivään kello 14 saakka. Torstai ja perjantai meni toipumiseen. Painotavan muutos oli yksi merkittävimmistä muutoksista lehden tulevaisuuden kannalta. Vuoden 1974 kuluessa todettiin, että Olkontien toimitilat olivat tarpeettoman ahtaat, kun oli siirrytty omaan Puh. 224 888, 0400 571 712 Levikki kasvoi kohisten Kiteen-Tohmajärven Lehden levikki oli ylittänyt vuonna 1970 jo 5 000 rajapyykin. Vuosi vuodelta levikin kasvu oli vuositasolla 350 ja parhaina vuosina tuli yli 500 uutta tilaajaa. Vuosikymmenen lopulla tilaajia oli 8 500 ja lehti oli tilaajamäärältään maakunnan paikallislehdistä ylivoimaisesti suurin ja valtakunnallisestikin tällä mittarilla mitattuna neljänneksi suurin. Tämä asetti lehden toimituspolitiikalle ja sisällön monipuolistamiselle omat haasteensa. Vuodesta 1974 alkaen kolmen toimittajan kesäloman sijaisina olivat ns. kesäheinät eli kesätoimittajat. Heidän lisäkseen lehdellä oli uskollisia avustajia, joiden juttutarjonta oli monipuolista ja vivahteikasta. Asiamiesverkoston kautta saatiin juttuvinkkejä eri kyläkunnista ja minähän se pääasiassa jouduin niiden perässä pitäjää kiertämään. Näillä matkoilla tulivat kylät tutuiksi ja paljon tuli myös uusia ihmiskontakteja. Nämä juttukeikat olivat toimittajan kannalta sitä perusleipää ja mielenvirikettä. Vuodenaikojen vaihtelu näytti kylämaisemat aina erilaisilta ja mikä parasta, ihmisillä oli aina aikaa tarvittavaan juttutuokioon. MÖNKIJÄT SYKSYYN Toimittajia melkoinen liuta Kitee ja sen teollinen nousu oli 1970-luvulla omaa luokkaansa maakunnallisestikin. Maakuntalehdet perustivat Kiteelle omat toimistonsa ja toimittajat saatiin uutisointia hoitamaan. Itä-Savolla oli vakituinen avustaja ja myöhemmin myös maakuntaradiolla oli mikrofonipiste. Parhaimmillaan Kiteen ja koko Keski-Karjalan uutisia välitti kahdeksan toimittajaa. Maakuntalehtien toimittajilla oli kova kisa uutisvoittojen metsästyksessä, mutta jäi siinä aikaa myös rentouttavaan yhdessäoloon. Kosteita tahtoivat olla nuo tilaisuudet, mutta ei niistä sen enempää. 550 Grizzly EFI (Ovh. 9990,-) Wolverine 450 1 kpl (Ovh. 7990,-) Hinnat + tk 250,- 7990,4990,- 10990,550 Traktori 1 kpl SUMPPUTIE 3, 82500 KITEE Puh. 0500 277 305, 0400 232 700
16 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 KUPIAISEN ASIA Torstaina 16.9. KAHVITARJOILU klo 1018. PIKA-ARVONNAT klo 10, 12 ja 14 Pete Kupiainen ja Late Järvinen. Palkintona kussakin 3 tuotekassia. OLE PIRKAN YSTÄVÄ! osta 5 erilaista -tuotetta ja saat veloituksetta paketin uutta -kahvia. JAAMME 1000 kpl ILTA-SANOMIA veloituksetta Plussa-asiakkaille. Tuote-esittelyssä uutuus maustetut MAGGI-PERUNASOSEET klo 10.0017.00. MIKA esittelee ja maistattaa Blå Band PATA-AINEKSIA klo 9.3016.30. Päivän KANTA-ASIAKASARVONNASSA arvotaan 50 e:n lahjakortti. Kauppakeskuksen -automaattiasemalta -peruspisteet KAKSINKERTAISINA kaikista tankkauksista 16.19.9.2010 MASCARA 6,5 ml VAAHTOMEIKKIVOIDE 18 ml Signature Story Signature 26 24 95 Omo 90 Ilman korttia 12,90/kpl 8 2 kpl 90 tuote -31% Perjantaina 17.9. Felix Abba tuote-esittely Riisi- ja MannaFrutti VÄLIPALAT klo 10.0018.00. SunSilk uutuuksien tuote-esittely klo 13.0019.00. Päivän KANTA-ASIAKASARVONNASSA arvotaan 50 e:n lahjakortti. Comfort HUUHTELUAINEET 750 ml (2,66 l) PYYKINPESUJAUHE 2,1 kg (3,28 kg) Lauantaina 18.9. JAAMME 1200 kappaletta 5% ALENNUSKUPONKEJA ostaneille Plussa-asiakkaille. VEIKKAUSESITTELYTAPAHTUMA klo 1114. Osallistu arvontaan. Palkintoina 3 TUOTEKASSIA. Arvotaan klo 14 tapahtumaan osallistuneiden kesken. Arla Ice Elmeri JÄÄKARHUHAHMO jakaa lapsille Ville Vallaton JÄÄTELÖPUIKKOJA klo 11.0014.00. Päivän KANTA-ASIAKASARVONNASSA Whirlpool PYYKINPESUKONE AWOECO 9744. (Arvo n. 499 e) Tarjoukset voimassa to 16.su 19.9. tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Family Fresh 500 ml (3,00 l) SUIHKUSAIPPUAT Ilman korttia 2,55/pl (5,10 l) Serla Toilet WC-PAPERI 24 rll, valkoinen ja Yhteishintaan Serla 16 rll, kuvioitu TALOUSPYYHE Ilman korttia yksittäin: wc-paperi 10,90 ja talouspyyhe 8,90 pkt 90 4 6 00 1 00 3 90 15 pkt 00 -21% -59% ERÄ! Ilman korttia 2,55/kpl (3,40 l) VO5 SHAMPOOT JA HOITOAINEET 250 ml (4,00 l) pll Ilman korttia 2,49/kpl (9,96 l) 2 pl -40% -19%
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 17 KANTAtorstai-sunnuntai Erilaisia AKASPÄIVÄT 16.-19.9.2010 PUSEROITA NAISILLE 14 RAITA- TAI KUKKAPRINTTI 95 Primavera MUKI 0,35 l tai LAUTANEN 19,5 cm Ilman korttia 11,90 8 90 -25% -25% Ilman korttia 19,95 PUSERO LIIVIPUSEROYHDISTELMÄ -25% 9 -3251% Ilman korttia 4,906,90/kpl 95 -23% NAISTEN 14 -25% SUKAT villa/coolmax froteepohja 95 Classic PAISTOKASARI 24 cm Ilman korttia 39,90 29 00 90 Ilman korttia 19,95 Ilman korttia 12,95 Hotpot PATA 2,0 l ALUSHOUSUT KOKO PERHEELLE! Action Coolmax 10 Ilman korttia 00 3 kpl Lasten koot 28/3034/36 Ilman korttia 6,95 Aikuisten koot 36/3846/48 Ilman korttia 7,95 5 695 95 -14,4% -12,6% Ilman korttia 42,90 35 -18,4% PELIKONSOLI + Wii Sports resorts-peli + Motionplus lisälaite HUIPPUKAMERA Panasonic DMC-TZ7 DIGIKAMERA -14,9% Braun Oral-B Vitality SÄHKÖHAMMASHARJA Ilman korttia 269,00 229 00 269 00 Ilman korttia 369,00 21 ERÄ! VAHAKANKAITA + LEIKKURI + VATKAIN + KANNU 90 -26,8% Ilman korttia 29,90 -27% Philips HR 1364 SAUVASEKOITIN PELI + RATTIOHJAIN ERÄ! SATEEN- ja VARJOJA erilaisia Talla pohjaan ja radalla! 24 95 -28,6% 8,95 LOMPAKOITA Ilman korttia 34,95 3 95 tuote -56% 4 49 m norm. 6,95 95 00 -16,9% Ilman korttia 59,00 Tavallista parempi Ruokakau ppa KUPIAINEN Palvelemme: ark. 721, la 718, su 1218 petri.kupiainen@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. info 0400 133 807
18 Hoivaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Asemantie 34, 82600 Tohmajärvi Puh. 010 423 5520 Paikallislehti on tärkeä yhteistyökumppani Juhlanumeromme gallupissa pohditaan paikallislehden merkitystä eri yhteisöille. Paikallislehden välityksellä niin yritys-, seurakunta-, järjestö- kuin kunnallistoimintakin saa näkyvyyttä. Opiskelijoille ja etälukijoille paikallislehti vastaavasti tarjoaa tietoa paikkakunnan tapahtumista. Mutta minkälaisia kokemuksia eri toimijaryhmillä paikallislehdestä käytännössä onkaan? OLLI RIIKONEN KESKI-KARJALASTA EDUSKUNTAAN KEVÄÄLLÄ 2011 Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Sampo Pankki onnittelee 50-vuotiasta Koti-Karjalaa Joensuu: Kauppakatu 29, puh. 010 546 0280 (pvm/mpm) Yhteistyötä paikallislehden kanssa on tehty 1980-luvun alusta lähtien, jolloin seuramme perustettiin. 2000-luvulla yhteistyö on ollut hyvinkin tiivistä ja paikallislehti on ollut tärkein yhteistyökumppani. Esimerkiksi SM-kisojen yhteydessä lehdessä on jul- kaistu erillisiä liitteitä. Seura on saanut hyvät pisteet tiedotuksesta, johon lehdestä on saatu apua. Onnittelut paikallislehdelle ja toivotaan, että saadaan tehdä yhteistyötä jatkossakin, Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Arto Pirinen kommentoi. Kaksi kertaa viikossa on ihan hyvä ilmestymistiheys. Kun kerrotaan paikallisista asioista, niin ne luetaan kyllä tarkkaan. Seurakunta tekee lehden kanssa yhteistyötä kirkollisten ilmoitusten ja hartauspalstan kautta, joita monet lukevat, vaikkeivat kävisikään kirkon tilaisuuksissa. Monet opiskelijat ja muualle muuttaneet seuraavat lehdestä, mitä paikkakunnalle kuuluu. Itse seurakunnan ja ihmisten toiminnasta voisi tehdä juttuja enemmänkin, vaikkei niistä hirveästi pidetä ääntä, ehdottaa kirkkoherra ja lääninrovasti Mikko Rinkinen Kesälahden seurakunnasta. Tohmajärven kunta onnittelee 50-vuotiasta Koti-Karjala -lehteä www.tohmajarvi.fi Nauti metsäsi tuotosta Olemme kiinnostuneita ostamaan kaikkia puutavaralajeja. Kysy meiltä lisää: Assinen Veikko, p. 050 5988 413 - Kesälahti Karjalainen Pekka, p. 050 5988 428- Kitee Suomalainen Toni, p. 050 5988 417 - Kitee Luostarinen Veli, p. 0500 279 027- Rääkkylä Kuronen Martti, p. 050 5988 418 Tohmajärvi Pölönen Kari, p. 0500 175 134 Tohmajärvi Kiljunen Tuomas, metsänhoitoesimies, p. 040 774 2922 Yleensä luen lehden joka kerta. Lähinnä Kiteeseen, sukulaisiin tai itseeni liittyviä juttuja seuraan. Esimerkiksi Kiteen lukion vihkiäisviikon jutut kiinnostivat. Nuorten sivuja luin joskus aiemmin, lähinnä horoskooppeja. Vaikka luen myös uuti- sia netissä, kaikkia uutisia ei tarvitse nettiin kumminkaan mennä laittamaan. Paikallislehti on parempi paperisena, kun sitä on tottunut niin lukemaan, kertoo Kiteen lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Lidia Dimov. Paikallislehdellä on erittäin tärkeä merkitys. Ehkä seuratoimintapalsta on tärkein viestintäväline, jossa julkaistaan seuramme tuloksia. Lehti on nykyaikanakin tärkein viestintäväline, vaikka seuralla on myös nettisivut. Kaikki tietävät, että lehdestä löytyy aina tarvittaessa tietoa. Lohikuningas-kisa on meille tärkein vuosittainen tapahtuma, jonka yhteydessä paikallislehti julkaisee erillisen lehden, jota jaetaan ympäri Suomen. Yhteistyö lehden kanssa on sujunut hyvin. Onnittelut lehdelle ja jatkakaa vaan samaan malliin, sanoo Karjalan Kalamiesten järjestämien Puruveden Lohikuningas ja Syysuistelu-kisojen sihteerinä toimiva Anja Makkonen. USA:ssa asuessani paikallislehti oli merkittävä tiedon välittäjä ja tarinankertoja siitä mitä paikallisesti tapahtuu, sillä valtamedioista saa vain valtakunnallisia uutisia. Erityisesti minua kiinnosti uutiset liittyen kunnan ja keskustan kehittämiseen sekä järjestötoimintaan, jossa olin aktiivisesti mukana Kiteellä asuessani. Onnea ja menestystä 50-vuotta täyttäneelle tärkeälle paikalliselle medialle ja tiedonvälittäjälle, toivottaa paikallislehden aiempi etälukija Timo Holopainen.
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala Laadukkaat ja edulliset Peltityö Paajaste Oy Saumattomat sadevesikourut Piipunpellitykset ja -hatut ym. rakennuspeltityöt Seinä- ja kattotikkaat, kattosillat ja lumiesteet Ilmastointiasennukset 19 050 401 0800, peltityo@paajaste.fi TEKNISET KITEE viettää 5-VUOTISSYNTTÄREITÄ PERJANTAINA 8.10.2010. Kahvitarjoilu. Tarkkaile postiasi! Juhlalehti saapuu. Meille paikallislehti on ollut ilmoitusvälineenä jo vuodesta 1993 asti. Aluejakelun liitteenä opinto-ohjelma menee kaikkiin talouksiin, joka on opistolle edullisin ratkaisu. Jos joku uusi kurssi aloitetaan tai tulee kurssipaikan siirto, ilmoitusten jättö sähköpostitse sujuu hyvin. Vastaus tulee heti, niin tietää, että jes, asia on mennyt eteenpäin. Onnea ja menestystä vaan paikallislehdelle jatkossakin, toivottaa Rääkkylän yhteyshenkilö, toimistosihteeri ja tuntiopettaja Marketta Roivas Keski-Karjalan Kansalaisopistolta. Onnittelemme 50-vuotiasta Koti-Karjalaa! Kitee Kiteentie 26, 82500 KITEE. Puh. (013) 412 321, GSM 0400 941 474 Faksi (013) 413 957, tekninen.kitee@gmail.com, www.tekniset.fi Tervetuloa viihtymään! Hovintie 2, Kitee p. 040 171 5110, f. 013-256 2477 info@kiteenhovi.com, www.kiteenhovi.com Hyvät lehdet eivät lakastu vanhetessaan. Itella onnittelee syntymäpäiväsankaria. Varhaishoitokilpailu Kilpailusäännöt täyttävä kohde on alle 2 metrin pituinen taimikko, vähintään 0,5 hehtaaria, jonka hoitamiseen ei ole vielä käytettävissä kemera-varoja. Varhaishoitotyössä kasvatettavaa puustoa ei tarvitse harventaa, vaan kasvua haittaava heinä tai vatukko poljetaan ja lehtipuuvesakko raivataan pois. Taimikko on uuden metsän alku - hoida taimikkosi kuntoon ja osallistu arvontaan! Kilpailun kohteet ilmoitetaan metsäkeskukseen 31.10.2010 mennessä. Kilpailun palkintoina arvotaan 2 raivaussahaa ja 10 vesuria. Lisätietoja: Heikki Karppinen, puh. 0500 186 603. Säännöt ja kilpailukuponki: www.metsakeskus.¿ /varhaishoitokilpailu Paikallislehti on paras media ilmoittamiseen. Meidän talousalueella paikallislehti on ihan ykkönen ja lehdellä on hyvä peitto. Yhteistyö lehden kanssa on sujunut todella hyvin. Saamme riittävästi apua ja pystymme toimimaan joustavasti. Lukijoita on myös kiin- nostanut vähän aikaa sitten ilmestynyt juttu seinämaalauksista, joita on tultu katsomaan. Onnea ja menestystä vaan lehdelle jatkossakin ja hyvä palveluhenkisyys jatkukoon, toteaa LVI-myyjä Esa Piipponen LVI-Bioneereilta Kiteeltä. Polje tai raivaa hyödy ja voita Onnea 50-vuotias Koti-Karjala Tunnelmaa syksyyn LYHDYIN ja KYNTTILÖIN · sisustustuotteet ja lahjatavarat · vanhat huonekalut · verhoilu- ja entisöintipalvelut Avoinna: tipe 1017, la 1014 Kiteentie 17. Liikkeestämme: Mööbeli & Meriheinä Puh. 050 535 9707, www.moobelimeriheina.fi Jyväskylän paino Kuopion paino Pieksämäen paino
20 Koti-Karjala · Ruoka- ja kahvileipää · Konditoriatuotteita KYSY KAUPPIAALTASI Keskiviikko 15.9.2010 RÄÄKKYLÄN LEIPOMO KOTITIE 17, PUH. (013) 661 444 Yli kaksikymmentä vuotta sitten tietokoneennäyttö oli paljon pienempi kuin nyt, mutta toimittajan hymy oli leveämpi. Rautian saunakoulu meillä! Vuodet lehden kanssa Elämä on sattumaa tai johdatusta. Kiteellä ilmestyi 27. elokuuta 1960 Kiteen lehden ensimmäinen numero. Kolme viikkoa myöhemmin syntyi Virtasalmella Rönkön perheeseen tyttölapsi. Vuosilla mitattuina nämä kaksi - Koti-Karjala ja toimittajansa ovat samanikäisiä. Opi remontin eri vaiheet suunnittelusta toteutukseen: mm. lauteet, rakenteet, kiukaat ja valaistus saat tuhdin tietopaketin kerralla tule itse liikkeeseemme näkemään ja kuulemaan tutustu saunanäyttelyymme kahvikupin kera ammattiosaajilta saat hyvät neuvot kotiin viemisiksi! T Liikkeessämme perjantaina 17.9.2010 16.00. alk. klo 14.00 ja klo ssa Kouluttama ski. Saunamestari Topi Ko oa! Tervetul Puhoksentie 3, 82500 Kitee puh. 040 833 0661 Palvelemme: MaPe 8.0017.00. La 9.0014.00 www.rautia.fi Onnea 50-vuotiaalle paikallislehdellemme! Kiteen lehti ja minä elimme ja kasvoimme toisistamme tietämättä ensimmäiset 16 vuotta. Muutin puolivuotiaana vanhempien mukana Rääkkylään. Kiteen lehti laajeni vuonna 1968 Kiteen-Tohmajärven lehdeksi. Vuonna 1967 menin kansakouluun ja 1976 pääsin peruskoulusta. Menin lukioon Kiteelle, kun kaikki kaveritkin menivät. Siellä Kiteen kirjastossa hyppytunneilla selailin Kiteen-Tohmajärven lehteä, josko siellä näkyisi tuttuja kasvoja. Tikan Teemoja tuli luettua silloin tällöin ja naurettua makeasti. Vielä 1990-luvun alussa Koti-Karjala taitettiin paperitaittona. METSÄSSÄ TAPAHTUU METSÄENERGIANÄYTÖS KITEELLÄ to 23.9.2010 klo 1014 Tule mukaan viettämään mukavaa metsäpäivää ja keskustelemaan oman metsäsi ajankohtaisista asioista. Tutustu samalla nykyaikaiseen metsäenergian- ja ainespuunkorjuuseen, sekä kantojen korjuusen. Paikalla myös uusinta haketustekniikkaa edustava CHIPPO-hakkuri. Työmaan sijainti: Kiteenlahden kylässä Heinsyrjäntien varrella 5,5 km Kitee Korkeakangas tieltä Jaakko Hyvösen siirtyessä eläkkeelle, Kiteellä puunostoa jatkaa Tuomo Hirvonen Tarjolla nokipannukahvit ja makkaraa. Tervetuloa! Tuomo Hirvonen, puunostaja, puh. 02041 60812 Pekka Valtonen, puunostaja, puh. 02041 60806 Tero Koivisto, puunostaja, puh. 02041 60851 K un toukokuun viimeisenä 1979 painoin valkolakin päähäni, päätin lähteä mahdollisimman kauas - ainakin Tampereelle asti. Tampe- reen yliopisto oli tuolloin ainoa yliopistotasoinen paikka, jossa koulutettiin toimittajia. Toimittajaksi halusin, koska olen pitänyt kirjoittamisesta siitä lähtien, kun taidon ekaluokalla opin. Ei irronnut opiskelupaikka 2000 hakijan joukossa. Ajattelin, että mieluummin virsta väärää kuin läpi harmaan kiven, ja seuraavana kesänä hain ja pääsinkin opiskelemaan suomenkieltä ja kirjallisuutta Joensuuhun ja suomea Jyväskylään. Joensuusta oli lyhyempi riiuumatka Rääkkylään silloisen poikaystävän, nykyisen puolison, Makkosen Urhon luo. Seuraavana vuonna KiteenTohmajärven lehti muuttui Koti-Karjalaksi, sillä lehti alkoi levitä myös Rääkkylään. ammikuussa 1984 ajattelin hakea kosketusta toimittajan ammattiin. Listasin lähilehdet pienimmästä suurimpaan, Koti-Karjala oli siellä toisena. Listan ensimmäinen lehti, Kotiseutu-uutiset, tärppäsi ja oletetun kesäpestin asemesta sainkin Rääkkylän aluetoimittaja Kaarina Kainulaisen äitiysloman sijaisuuden. Työpesti venähti opiskelun lomassa 3,5 vuoden mittaiseksi Kaarinan vuosilomien sijaisuuksia tehdessä. Varsinkin se ensimmäinen vuosi oli todellista toimittajantyön korkeakoulua, kun pystymetsästä tulleena kokeilin selvitä ankarassa kilpailutilanteessa. Aku Ankastakos se tämä toimittaja on, leukaili Leskis-Jussi nuorelle toimittajalle ensimmäisenä keväänä. Ilmeisesti en kuitenkaan täysin epäonnistunut, koska Kotiseutu-uutisia on luettu Rääkkylässä vielä pestini jälkeenkin. K esällä 1987 Koti-Karjala haki toimittajaa Kiteelle. Lähetin paperit. Heinäkuussa päätoimittaja Markku Lappalainen soitti ja sanoi, että tervetuloa töihin. Syyskuun ensimmäisenä 1987 tiemme Koti-Karjalan kanssa sitten kohtasivat. Pääasiallinen työkenttäni Arvo Heinonen muistelee asiamiehen työtä lämmöllä 1960-luvulla Kiteen Tolosenmäessä asuva Arvo Heinonen päätti kokeilla uutta uraa karjatalouden lisäksi. Joutoaikaa karjataloudesta jäi siinä määrin, ettei lisätyö ollut pahitteeksi. Ajattelin, että syntyy minultakin paikallislehden asiamieshomma. Asiamiehenä esittelin asiakkaille lehteä ja kysyin oliko kiinnostusta tilata, Arvo kertoo. Arvon toimiessa asiamiehenä asiakaskäynnit lähikylissä hoituivat mopolla. Tuohon aikaan ei pienemmissä kylissä vielä puhelimia ollut, joten tilaukset oli hoidettava kasvotusten asiakkaiden kotona käyden. Myös keskustassa kaupalla liikkuessaan Arvo tiedusteli usein tuttujen ja tuntemattomien kiinnostusta lehden tilaamiseen. Arvon toimiessa asiamiehenä tunnettiin paikallislehti ensin Kiteen Lehtenä ja sittemmin Kiteen-Tohmajärven Lehtenä. Päätoimittajana Arvo muistelee noina aikoina toimineen Eino Korkalaisen. Tilauksen saatuaan Arvo toimitti sen keskustassa käydessään lehden toimitukseen. Niin vällein kuin mahdollista kävin viemässä tilaukset. Lehden tulo oli saatava alkamaan, jotta asiakas olisi tietoinen Kiteen tapahtumista. Tilauksia ympäri Suomen Lehteä tilattiin myös kaukana asuville sukulaisille, jolloin paikallisuutiset levisivät ympäri Suomea. Esimerkiksi monet vanhemmat tilasivat muualle Suomeen muuttaneille lapsilleen lehden. Joskus tuli asiakkailta palautetta, että mukavaa kun pääsin entisen syntymäkunnan asioista taas perille. Tilauksia lähti pisimmälle aina Turkuun asti. Arvo otti asiamiehen työssään huomioon asiakkaiden toiveet muun muassa maksuaikataulun suhteen. Toiset toivoivat pidempää maksuaikaa ja usein annoin sen. Joskus perin maksun jäljestäpäin, joskus tilauksen yhteydessä. www.puukauppa.com Retket jääneet mieleen Parhaimmat muistot asiamiehen työstä Arvolle ovat jääneet koko alueen yhteisistä
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala Kauppatie 8, Rasivaara toimii Kaupparinteellä 21 KOTILEIPOMO ANU HYTTINEN TILAUKSESTA. Tiedustelut 050 305 0693 Rääkkylän Apteekki Kinnulankuja 2, Rääkkylä, p. (013) 311 106, 044 341 8994 Palvelemme mape 9.0017.00, la 9.0013.00 www.raakkylanapteekki.fi Vielä 90-luvun alkuvuosina Koti-Karjalaa taitettiin paperina sivupohjille. Vasemmassa nurkassa polkkatukkainen toimitussihteeri Makkonen saksii palstoja irti toisistaan. Taittopöydän toisella puolella taittamista odottaa Mustosen Veijo ja jätskitauolla latomossa käy oikealla kuvassa oleva kesätoimittaja Jouni Martiskin. Rääkkylän kukkaja hautauspalvelu oli Kitee. Liikuin myös paljon Kesälahdella, joka oli kesällä 1987 tullut uutena alueena. Komealla tammisella työpöydälläni nökötti aluksi käsikäyttöinen Adler-kirjoituskone. Kirjoittelin jutut koneella ja vein ne latomoon, jossa latojat Kettusen Pirjo ja Soinikosken Ritva latoivat ne. Kahden viikon päästä tulostani sain muiden toimittajien kanssa pöydälleni tietokonepäätteen. Muutos helpotti toimittajan työtä käsittämättömän paljon. Tekstiä saattoi nyt muokata rajattomasti. Aluksi jutut talletettiin lerpuille, jotka olivat arkoja rikkoutumaan. Myöhemmin tietokoneen oma muisti oli riittävän suuri juttujen tallentamiseen. Ensimmäisen työvuoteni aikana painolastinani oli iso G eli levälleen jäänyt pro gradu -tutkielma. Ensimmäinen kesäloma ja kaikki muut mahdolliset vapaat menivät gradua kirjoitellessa ja marraskuussa 1988 otin siitä työvoiton. Tammikuun alussa 1989 maisterin paperit tulivat postiin kirjattuna kirjeenä. Valtava määrä henkistä energiaa vapautui, sillä mikään ei rasita niin paljon kuin tekemätön työ. ta harjoittelin Flinkmanin Tuomon kantaessa päävastuun taitosta. Vuonna 1988 alkupuolella piti jo uskaltaa vastata lehden taittamisesta sihteerin ominaisuudessa yksin. Onneksi työtovereinani latomossa oli kokeneita konkareita ja osaavia ammattilaisia, joiden kanssa oli helppo työskennellä. Erityiskiitoksen ansaitsee Mustosen Veijon, Rosendahlin Mirjan, Hassisen Leenan, Kettusen Pirjon, Kansosen Ilkan, Lepistön Eevan ja Niemisen Anitan ymmärtäväinen suhtautuminen kokemattomaan toimitussihteeriin. Vuoteen 1992 taitoimme Tuomon kanssa lehteä vuorotellen kahden viikon jaksoissa. Sitten lopetin, sillä työpäivät venyivät 12-tuntisiksi, koska myös kulttuuripuoli oli minun hoidettavanani. Kotona kaksivuotias esikoinen tarvitsi äitiä. T O lin jo ensimmäisenä syksynäni Koti-Karjalassa päässyt tutustumaan täysin uudenlaiseen työhön, toimitussihteerin tehtävään, jo- ulin lehteen 80-luvun talouden nousukiidon aikaan. Lehti ilmestyi kolmepäiväisenä. 1990-luvun lama vaikutti voimakkaasti keskikarjalaiseen liike-elämään, jonka elinvoimaisuus on lehdelle erittäin tärkeää. Vuonna 1993 Koti-Karjala palasi laman pakottamana kaksipäiväiseen ilmestymiseen. Kaksipäiväisyys rauhoitti toimittajien työtahtia alkuun, mutta muutaman vuoden päästä talouden elvyttyä tahti taas kiihtyi, sillä ryhdyttiin tekemään entistä enemmän teemalehtiä. Lama vaikutti myös Koti-Karjalan aluetoimituksiin Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Ne lakkautettiin, ja Makkosen Tepa Rääkkylästä ja Mikkosen Paavo Tohmajärveltä tulivat Kiteelle, josta kaikki sitten lähdimme keikoille tahoillemme. Rääkkylässä asuvana aloin liikkua entistä enemmän keikoilla Rääkkylässä. Suurin lehden ja minun yhteisistä huippuhetkistä koettiin vuonna 1993, kun KotiKarjala sijoittui Suomen Paikallislehtien Liiton Paikallislehti -kilpailussa pronssille tiukassa kisassa kahden pisteen erolla voittajaan. Jo tuota aikaisemmin Koti-Karjala oli menestynyt liiton kilpailuissa hyvin. 90-luku oli lehdessämme hedelmällistä aikaa. KotiKarjalan toimistossa oli "taikatuoli"; kuka siihen istui, oli kohta jäämässä äitiyslomalle. 1990-luvulla väkeä oli äitiyslomalla, minä siinä mukana kaksi kertaa. Perhettäni siunattiin Henrillä ja Miljalla. Seuraava uudistus olikin kesällä 2003 ensimmäinen digi-kamera. Nyt saattoi heti tarkastaa, onko kuva onnistunut eikä kuvan onnistumiseen enää vaikuttaneet muut tekijät kuin kuvaaja ja kirjapaino. Vuonna 2004 Markku Lappalaisesta tuli Rääkkylän kunnanjohtaja ja saimme päätoimittajaksemme oman talon tutut miehet Väistön Joukon ja toimitusjohtajaksi Tornin Markon. 2000-luvulla työtahti on jatkuvasti kiihtynyt. Siinä missä 80-luvulla saatoimme latomossa tehdä taiton jälkeen omaa talon vappulehteä, 2000-luvulla harva jaksaa enää mitään ylimääräistä. TAKSI JA TILAUSAJO OSMO VÄNSKÄ VIIPURIIN DRUSBA/VICTORIA: 18.19.9. ... 8O/120 DRUSBA 9.10.10/15.16.11./4.5.12. .......... 75/115 PÄRNUN KYLPYLÄMATKAT: PUISTO VALKOINEN WIIKING TERVIS 440 410 410 20.26.9. 17.24.10. 470 450 460 21.28.11. 460 420 440 430 19.26.12. 470 JOULUMATKA Y L eipääntymistä ehkäistäkseni palasin syksyllä 2001 takaisin yliopistolle tekemään suomen kielen syventäviä opintoja pariksi vuodeksi. Parasta oli huomata, että vanhakin koira oppii, jopa uusia temppuja. hdessä olemme taivaltaneet, lehti, minä ja useimmat työtoverini, keski-ikäisiksi viisikymppisiksi. On tullut kirjoitettua ja julkaistua lukemattomia juttuja, ja luettuja. Huomaamattamme olemme käyneet läpi melkoisen teknisen muutoksen työelämässä ja lehtialalla paperista digitekniikkaan siirtymisen myötä. Paljon on opittu yhdessä, paljon on vielä opittavaa. Parasta yhteisessä 23 vuoden mittaisessa taipaleessamme ovat olleet kaikki ne ihmiset, joita olen lehden ansiosta saanut tavata ja jututtaa. Siitä kiitos! Riitta Makkonen asiamiesretkistä, joille Arvo osallistui mielellään. Asiamiesten kulta-aikana Arvo muistelee alueella toimineen useampia kymmeniä asiamiehiä. Asiamiehen työstä on jäänyt hyviä muistoja. Aina sai jutella tuttujen ja toisten asiamiesten kanssa. Asiamiesretkillä oli mukana toimittajiakin. Arvo itse on lukenut paikallislehteä sen ilmestysmisen alkuajoista asti. Alussa lehti oli pienempi. On tervetullutta, että nykyisin on sivuja tullut lisää ja on enemmän asiaakin. Olen kiitollinen, jotta Koti-Karjala on levinnyt näin isoksi ja toivon vielä lisää tilauksia tulevan. Kiitän lehden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana, Arvo toteaa. Kauttamme myös viisumipalvelut var. 045 2333264 tai 0500 679432 Lähetä juttuvinkkisi sähköpostiimme toimitus@kotikarjala.fi tai osoitteeseen Pokentie 8, 82500 KITEE RÄÄKKYLÄ urho.tapanen@elisanet.fi kaivuri-ja kaivukonetyöt urho urakoi soita ja sovi 0500 142 806 www.olotar.fi Jukka 0400 186 159 Anne 0400 685 810 Asiamiehenä aiemmin toimineelle Arvo Heinoselle on jäänyt työstä hyviä muistoja. Kirsi Virtanen
22 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Kilpailu pitää virkeänä Sanan- ja painovapauden vallitessa Suomessa ei kenelläkään ole monopolia lehden julkaisemiseen. Kenttä on vapaa ja vapautta myös käytetään. Koti-Karjala edeltäjineen on saanut koko ajan petrata juoksuaan, jotta on pysynyt kisassa mukana. Välillä on ollut tiukkojakin spurtteja. Paikallislehden lähtökohtana on alusta alkaen ollut kertoa kotiseudun elämästä, nykyisestä ja entisestä, sekä antaa mainostilaa yrityksille ja ilmoitusten julkaisumahdollisuus kaikelle kansalle kohtuulliseen hintaan. Näitä tarpeita valtakunnalliset lehdet eivät tyydytä. Ne eivät koe paikallislehtiä kilpailijoikseen. Sen sijaan maakuntalehdet karsastivat alkuun Kiteen Lehteä peläten ilmoituskilpailua. Tuohon aikaan oli merkitystä myös puoluenäkökohdilla, sillä mistä vinkkelistä asioita katsottiin. Tässä kisassa Kiteen Lehdellä oli eräitä vahvuuksia. Ensinnäkin se pystyi kertomaan kiteeläisistä tapahtumista paljon enemmän kuin maakuntalehdet. Toiseksi se tavoitti paikkakunnan kauppiaitten asiakkaat ilmoituksilla, jotka eivät hukkuneet joensuulaisten liikkeiden mainostulvaan. Kolmanneksi palstamilli oli siinä halvempi. Ja lopulta poliittinen sitoutumattomuus: Kiteen Lehti kannatti ainoastaan kiteeläisten puoluetta, Koti-Karjala kannattaa keskikarjalaisten puoluetta. Asiamiehillä oli toiminnan alkuvaiheessa tärkeä tehtävä levikin lisäämisessä. Asiamiehiä motivoitiin tehtäväänsä järjestämällä heille retkiä. Tässä ollaan Nurmeksen Bomballa. Kulttuurin ja talouden kytkös Lehden elinmahdollisuudet ovat luonnollisesti kytköksissä levikkialueen talouden kehitykseen ja yleensä elämän vireyteen. Pitää olla asioita ja tapahtumia mistä kertoa. Uutisia ovat uudet asiat. Pitää olla mainostajia ja heillä tarjottavaa, ja pitää olla väestöä ja ostovoimaa, että tuotteet käyvät kaupaksi. Näistä syistä lehti kukoistaa tai kituu ympäristönsä mukana. Lisäksi tietysti tarvitaan osaamista, taitavia lehden tekijöitä ja kunnollista tekniikkaa. Aivan alussa Kiteen Lehdellä oli paikallisena kilpailijana 1959 perustettu Pihan Sanomat. Yhden vanhan miehen varassa toimivana ja hieman omaleimaisena se ei kuitenkaan elänyt kovin kauan. Se oli parissa vuodessa vakiintunut yli 1 500 kappaleena leviäväksi pitäjälehdeksi. Jatkossa kasvu oli 100-200 tilaajaa vuodessa. Kooltaan se oli pieni, usein vain nelisivuinen. Ilmoitusten saannissa oli aikaa myöten vaikeuksia, eikä lehdellä ollut resursseja tuottaa toimituksellista aineistoa kovin paljoa. Vuonna 1984 Koti-Karjala pääsi oman katon alle Pokentielle. Kuvamme on uusi toimitilojen suunnittelupalaverista. Kiteen-Tohmajärven Lehti Ratkaisevan sysäyksen Kiteen Lehden kehittymiselle antoi Tohmajärven mukaan tuleminen ja yhtiön perustaminen 1966. Kahden kotiseutuyhdistyksen henkinen pääoma ja poh- jatyö vaikutti siihen, että levikki lähes kaksinkertaistui ensimmäisenä Kiteen-Tohmajärven vuotena. Myös sisältö luonnollisesti kasvoi, sivumäärä tuplaantui 1960-luvun jälkipuoliskolla. Puhoksen lastulevytehtaasta 1970 alkanut teollistumisbuumi vilkastutti ennennäkemättömällä tavalla Kiteen ja myös naapurikuntien elämää. Tehdas-, liike- ja asuntorakentaminen toi työtä, palveluelinkeinot monipuolistuivat, alettiin puhua jo seutukuntakeskuksesta ja kaupunkimaisesta palvelutasosta. Seutukunnan kehitys näkyi suoraan lehden sivuilla. Uutisaiheita oli tarjolla runsain mitoin ja liikkeillä oli tarvetta mainostaa palveluitaan. Lehden levikki kaksinkertaistui taas vuosikymmenen kuluessa (1967 4041, 1977 8042). Tohmajärvelle kilpailija Seutukunta-ajattelun vahvistuessa ilmeni lehden piirissä pyrkimystä laajentaa toimialuetta Rääkkylään ja pitemmällä tähtäyksellä myös Kesälahdelle. Talouselämän edustajat olivat vahvasti tämän ajatuksen takana, samoin kotiseututyön näkökulmasta Rääkkylä-Seura. Sen sijaan Tohmajärvellä laajentumista vastustettiin niin voimakkaasti, että kunnan ja Tohmajärvi-Seuran voimin perustettiin uusi paikallislehti. Näin nimensä juuri muuttanut Koti-Karjala sai ensi kertaa todellisen paikallisen kilpailijan. Uudella toimialueella oli vanhastaan toisista naapurikunnista käsin levinneet Kotiseutu-uutiset ja Puruvesi-lehti. Tohmajärven-Värtsilän Lehden kanssa käydyn alkunahistelun jälkeen paikallislehtien kilpailu sujui enimmäkseen reilun pelin hengessä. Talouselämä seutukunnalla eli nousukautta, mikä antoi kaikille lehdille kohtuulliset elinmahdollisuudet. Koti- Karjalan levikki tosin notkahti Tohmajärven erotessa lähes 8,5 %, mutta talouslukuihin ei kuoppaa ilmaantunut. Kaksipäiväisyyteen Liike-elämän syke toimialueella vilkastui kaiken aikaa. Kerran viikossa ilmestyvä lehti alkoi käydä liian hitaaksi varsinkin mainosvälineenä. Ilmestymiskertojen lisääminen kahteen viikossa oli lehden piirissä ollut keskusteluissa jo vuosia. Vihdoin 11.6.1980 - samaan aikaan kuin laajentuminen Rääkkylään oli tapetilla - yhtiökokous päätti lisätä toisen viikoittaisen ilmesty- miskerran lokakuun alusta alkaen. Muutos merkitsi vuotuisen sivumäärän lisääntymistä aluksi noin kolmella sadalla ja sitten vielä parin vuoden kuluessa toisen mokoman. Rääkkylää varten palkattiin uudeksi toimittajaksi Terttu Makkonen. Kaksipäiväisyys oli ilmoitushankinnassa selvä kilpailuetu nimenomaan päivittäistavaroiden kauppaa ajatellen. Aluksi toisen numeron ilmestymispäivä oli perjantai. Siihen ei tullut ilmoituksia toivotulla tavalla. Ilmeisesti se oli kauppiaiden mielestä liian myöhäinen viikonlopputarjousten mainostamista varten. Niinpä lehti muutti sen vuoden kuluttua torstaiksi, ja ilmoitukset lisääntyivät heti. Nähtävästi Koti-Karjala alkoi menestyä laajentuneella toimialueella sen verran hyvin, että Tohmajärven-Värtsilän lehti, Kotiseutu-uutiset ja Puruvesi-lehti tunsivat kärsivänsä siitä. Tältä pohjalta lienee ymmärrettävissä niiden keväällä 1983 Paikallislehtien liitolle tekemä kantelu, jossa ne vaativat Koti-Karjalan erottamista liitosta. Niiden mielestä tämän piti toimia vain Kiteen kunnan alueella ollakseen paikallislehti. Mihinkään tulokseen kirjelmä ei johtanut. Liike-elämän lisääntyviä mainosmarkkoja naapurilehdet luonnollisesti havittelivat koko ajan. Maan radiomonopolin murtuminen avasi lisäksi mahdollisuuden mainosradiolle. Koti-Karjala kiirehti iskemään tähän rakoon paikallisradioyhtiön avulla. Yhteinen toimilupa Keski-Karjalan Viitosen kanssa sen enempää kuin myöhemmin yksin itselle saatu lupa eivät kuitenkaan johtaneet lähetysten aloittamiseen. Lehtipuolella sen sijaan käytiin kovaa kisaa. Marraskuussa 1984 tuli tie-
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 23 Tämä kuva on Tohmajärvellä vuonna 1973 pidetystä yhtiökokouksesta. Siinä tehtiin mm. päätös offsetpainotekniikkaan siirtymisestä. toon, että Karjalainen suunnittelee Keski-Karjala -liitettä ja sijoittaa Kiteelle toimittajan. Vastavetona päätettiin aloittaa Koti-Karjalan aamujakelu Kiteen taajamassa. Rääkkylässä Kotiseutu-uutiset tiukensi kilpailua sekä ilmoituksista että tilaajista. Lokakuussa 1985 päätoimittaja Korkalainen raportoi hallitukselle työryhmässä suunniteltavan vastakampanjaa. Kolmesti viikossa Maan talous eli vahvaa nousua vuosikymmenen loppuun saakka. Mainosten volyymi kasvoi, kilpailu ilmoittajista kiristyi. Muutamat liikemiehet perustivat Keski-Karjalan erikoisliikeviesti -nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena oli ryhtyä julkaisemaan seutukunnalle jaettavaa ilmaisjakelulehteä 12.10.1986 alkaen. Suunnitelman mukaan Keski-Karjalan liikeviesti ilmestyisi aluksi joka toinen sunnuntai, mutta muuttuisi tulevaisuudessa jokaviikkoiseksi. Ensimmäisen numeron sivunvalmistuksen yritys osti Koti-Karjalalta, mutta jatkosta hallitus kieltäytyi. Uusi tulokas kosiskeli mainostajia edullisilla ilmoitushinnoilla. Suurten lehtien palstatila olikin käynyt hintavaksi, joten tulokas arveli kysyntää olevan. Samaan aikaan Koti-Karjala joutui etsimään uutta päätoimittajaa Eino Korkalaisen siirtyessä eläkkeelle heikentyneen terveyden takia. Uudeksi vetäjäksi valittiin Tohmajärven-Värtsilän lehdestä nuori mies Markku Lappalainen. Kireä kilpailutilanne oli hänelle heti alkuun haasteena, mutta naapurilehdestä tulleena hän tunsi asetelman. Lappalaisen tullessa töihin lehdessä oli jo ollut tutkitta- vana mahdollisuus ilmestymiseen kolmesti viikossa. Erityisesti lauantain numerosta suunniteltiin Liikeviestin - uudelta nimeltä KeskiKarjalan Viitosen - kilpailijaa. Ilmaisjakeluna taajamiin ja alennetuin ilmoitushinnoin sen arveltiin purevan. Kolmen viikoittaisen numeron tekeminen aloitettiin kokeiluluontoisesti helmikuussa 1987. Kesän kuluessa toimialue ulotettiin virallisestikin käsittämään myös Kesälahden. Näillä toimilla markkinaosuus saatiin pidetyksi. Kireä kilpailu tosin söi katetta. Paikallislehtien liittokin koetti olla avuksi ja kutsui kesäkuussa 1988 molempien lehtien edustajat epäviralliseen neuvotteluun. Kievarin kabinetissa käydyissä keskusteluissa kartoitettiin tilannetta ja tarkasteltiin, mitä eri lehdet olivat toisistaan kirjoitelleet. Vaikka mitään päätöksiä ei tehty, rauhoittui kirjoittelu jatkossa. Seuraavassa vuodenvaihteessa käytiin Viitosen omistajan kanssa neuvotteluja lehtien yhdistämisestä. Keski-Karjalan Paikallislehti Oy teki ostotarjouksen Viitosesta, mutta se ei johtanut kauppaan. Myöskään Viitosen omistajan tulo Koti-Karjalan osakkeenomistajaksi ei toteutunut. Vuosikymmenen vaihteessa ilmoituskilpailu näytti hieman tasaantuvan. Viitonen vähensi ilmoituskertojaan ja lakkasi kokonaan 1990-luvun alussa. Koti-Karjala luopui vuoden 1990 kuluessa taajamien ilmaisjakelusta asteittain, viimeiseksi Kiteellä. Samalla supistettiin lauantain numeron sivumäärää. tä koko maan talous joutui vakavaan taantumaan. Pankkimaailmassa tapahtui suuria uudelleenjärjestelyjä. Graafisella alalla yksin vuonna 1991 toista sataa pientä kirjapainoa ajautui konkurssiin. Kilpailu vähenevistä mainosmarkoista koveni taas. Koti-Karjalassakin jouduttiin säästökuurille mm. lomautuksin. Pääomia sitova kirjapaino myytiin 1992. Ilmoittajien konkurssien tai muun maksukyvyttömyyden takia lehti kärsi tuntuvia luottotappioita. Hallituksessa harkittiin siirtymistä takaisin kaksipäiväisyyteen. Kilpailutilanteessa ratkaisua epäröitiin jonkin aikaa, mutta ilmoitustulojen vähetessä päädyttiin vuoden 1993 alusta jättämään kolmas numero pois. Oli nähty, ettei tiistain lehti kiinnosta ilmoittajia. Viikoittainen sivumäärä pysyi silti entisellään, niin että tilaajat saivat luettavaa saman määrän, mitä heille oli luvattu. Valokuvat valmistettiin pitkään tämännäköisillä laitteilla, Veijo Mustonen esittelee. Lehti on aina saanut muotonsa latomossa Ei sitä tiennyt silloin 30 vuotta sitten ensimmäisen kerran Koti-Karjalan toimitalon yläkerran portaita noustessa, että täältä olisi tuleva leipä pitkäksi ajaksi. Leipää on tullut ja samalla on tullut nähtyä ja koettua eri tehtävien kautta lehtialan historian suurimmat muutokset. tojana Pirjo Hakulinen. Osmo Turtiainen oli tullut talon vähän ennen minua. Hän asemoi kanssani, mutta otti koneelta tarvittaessa myös ilmoitustekstejä. Itse etupäässä asemoin ilmoituksia ja osallistuin lehden taittoon. Ilmoitukset merkki elinvoimasta Lehden levikki kasvoi nopeasti ja myös ilmoitustulot lisääntyivät. Sehän oli merkki paikkakunnan elinvoimaisuudesta. Kauppojen ilmoitusasiakkaat tulivat monesti latomoon pienten lappusten kanssa, joista suunniteltiin kokonaisuuksia tekstein, hinnoin ja kuvin. Joskus saatiin asiakkailta myönteistä palautetta onnistuneesta työstä. Tavallaan sitä oli yrityksen yksi osanen markkinointiketjussa; onhan se myös lehden etu, että ilmoitus tehoaa. Ilmoitusasiakkaiden kanssa tehty yhteistyö oli tavattoman monipuolista ja mielenkiintoista. Ilmoitushintojen kanssa meidän ei tarvinnut painiskella, mutta teimme kaikkea muuta. Kaapeli-TV Samaan aikaan kuin 1980-luvun lopulla väännettiin Viitosen kanssa kättä paikallisradioluvasta, puuhattiin myös paikallisia TV-lähetyksiä. Lehtiyhtiö oli mukana perustamassa Kiteen Kaapeli-TV Osakeyhtiötä yhdessä Osuuspankin, K-Market Kupiaisen, T-Market Kotipesän, KeskiKarjalan Musiikkipalvelun sekä ev.lut ja helluntaiseurakuntien kanssa. Telen kaapeliverkko teki mahdolliseksi lähetysten aloittamisen. Mm. valtuuston kokouksia ja jumalanpalveluksia saatiin näkymään verkossa. Koti-Karjalan osuus oli lähinnä uutisten tuottaminen siitä aineistosta, joka oli lehteä varten koottu. Studio oli Kansanopistolla, missä toimittajat kävivät lukemassa uutisia. Tekniikasta huolehti useimmiten Vesa Erkkilä tai Esko Hägg. Kaapeli-TV:n toiminta jäi vähäiseksi. Mainoskanavana se ei menestynyt, koska kaapeliverkossa oli kannattavaa toimintaa ajatellen liian vähän katselijoita. Lähetysten tekeminen oli suurelta osalta talkootyötä harrastuspohjalta. Vajaan vuosikymmenen vapaaehtoiset pyörittivät toimintaa, kunnes se 1990-luvun lopulla ajettiin alas ja yhtiö purettiin 2005. Kesäkuussa 1980 näin lehti-ilmoituksen, jossa haettiin asemoijaa Koti-Karjala -lehteen. Kävin katsomassa paikkaa, jätin hakemukset ja pääsin töihin koeajalle. Tuota koeaikaa on kestänyt nyt jo 30 vuotta. Hakupaperit hävisivät jonnekin päätoimittajan huoneeseen. En muista, oliko paikkaan muita hakijoita. Tulin Polvijärveltä ja jäin heti samanaikaisesti töihin. Pari ensimmäistä yötä makailin toimitalon toisen kerroksen eteisen sohvalla. Mukava ja rento alku työlle. Lehti-ilmoituksella sain majapaikan Lohelasta Raakel Rouvisen talosta. Martikainen otti hoitaakseen valokuvien valmistuksen ja reprotyöt. 1980 kesä oli lämmin. Latomo oli Koti-Karjalan toimitalon yläkerrassa. Ullakkohuoneisto hohki katon kautta lämpöä, lisää sitä toivat latomakoneet. Latomotilatkin olivat ajoittain savuiset, sillä jotkut työntekijät sauhuttelivat tupakkaa töiden lomassa. Erityisen savuisana on jäänyt mieleen yläkerran viereinen huone, jossa työskentelivät toimittajat Paavo Mikkonen ja Annukka Ilvonen. Ihmiset luovat ilmapiirin Alusta saakka Koti-Karjalassa on ollut lehden nimen mukainen kotoinen tunnelma ja ilmapiiri. Sitä on vaikea selittää, mutta sellainen vain on toisissa paikoissa. Ihmisethän sen luovat toiminnallaan. Merkittävää oli se, että saimme latomossa työskennellä hyvin itsenäisesti. Esimiehemme Eino Korkalainen ei puuttunut latomon tekemisiin, kun kaikki vain pelasi. Olimme tyytyväisiä siihen, ettei lehdessä ollut tiukkaa, vanhakantaista työnjohtokulttuuria. Johto luotti työntekijöihin ilman niskaanhengitystä. Jossakin vaiheessa latomoon oltiin luomassa esimiesjärjestelmää, mutta onnistuimme torjumaan sen päättäväisesti. Koti-Karjalan edelläkävijyydestä olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi seuratessani monien yritysten viimeaikaisia toimia, joissa työntekijöitä otetaan mukaan johtoryhmiin ja vastuunkantoon. Muuallakin on nähty, että työntekijän viihtyvyydellä, innovatiivisuudella ja ylipäänsä itsensä toteuttamisen mahdollisuudella on suora kytkös yrityksen tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Veijo Mustonen Paluu kaksipäiväisyyteen Uuden vuosikymmenen myö- Monipuolinen latomo Koti-Karjalan latomo tuotti oman aviisin lisäksi myös ulkopuolisia lehtiä ja erilaisia esitteitä. Työnkuvaan kuului näin myös markkinointiosaaminen. Konttori huolehti laskutuksesta. 1980-luvulla toimittajat kirjoittivat juttunsa perinteisellä kirjoituskoneella. Latojan tehtävänä oli näpytellä juttu uudestaan latomakoneella valoherkälle paperille, joka kehitettiin kehityskoneessa. Näin saatiin paperijuttu, se oikoluettiin, korjattiin ja siirrettiin odottamaan taittoa. Silloin taloon tullessani latojana oli Sirpa Pirhonen ja konttorin puolelta vieraili la- Reprokamerasta hyvä apu Vuonna 1980 taloon hankittu uusi reprokamera toimi niin lehden kuin siviilikirjapainonkin tarpeisiin. Sillä saimme kätevästi suurenneltua tekstejä ja kuvia. Samalla koneella kuvattiin myös lehden sivufilmit painoa varten valmiiksi. Myös lehtiin tarvittavat rasterikuvat käsiteltiin reprokameralla. 1980-luvun alkupuolella toimittaja Paavo Mikkonen ja päätoimittaja Eino Korkalainen kehittivät valokuvausfilmejä ja valmistivat valokuvia. Jossakin vaiheessa KotiKarjalan Tohmajärven konttorista Kiteelle siirtynyt Anita 1980-luvulla tehtiin myös paikallisia TV-lähetyksiä Kiteen Kaapeli-TV Osakeyhtiön nimissä. Heikki Pirinen
Keskiviikko 15.9.2010 Onkamo-Tikkalan asiamies Antti Pölönen Koti-Karjala Koti-Karjala 19602010 25 Asiamiehet innostivat tilaamaan lehteä Tohmajärven Onkamon monitoimimies Antti Pölönen on ollut mukana hommassa jos toisessakin. Taksimiehenä pääasiassa tunnettu Pölönen on viljellyt maata yhdessä Aili -vaimonsa kanssa, ollut kunnanvaltuutettuna, vakuutusmiehenä sekä Kitee-Tohmajärvi Lehden, nykyisen Koti-Karjalan, asiamiehenä. Kun lehti alkoi ilmestyä Kitee-Tohmajärvi Lehden -nimellä, Antista tuli Onkamon ja Tikkalan alueen asiamies. Homma jatkui niin kauan kuin lehti siirtyi kestotilausjärjestelmään. Tilauksia tein taksihomman ohessa. Siinä kerroin asiakkailleni paikallislehdestä ja useimmissa tapauksissa samalla tehtiin tilaus. Tämä sama asia piti hoitaa joka vuosi, sillä tilausjakso tuolloin oli vain yksi vuosi. Asiamiehelle vuoden tilausjakso oli luonnollisesti hyvä juttu, sillä kauppa tehtiin vuosi vuoden jälkeen uudelleen. Vaikka tilausmäärät eivät olleet valtavia, noin 50-100 tilausta, siitä lohkeni pieni markkamäärä joka vuosi. Rahat olivat tuolloin tarpeeseen, sillä muut hankinnat rakentamisineen painoivat päälle. Taksimiehenä ja etenkin valtuutettuna pääsi asioita seuraamaan varsin läheltä. Silloin tällöin tuli eteen asioita, joista lehti voisi tehdä uutisia. Niistä annoin vinkkiä päätoimittajalle tai Tohmajärven toimittajalle. Monet vinkeistä jalostuivatkin lehden sivuille, Antti Pölönen muistelee. Aidot TITAN-kehykset! Suomalaisille kasvoille suunnitellut 100 % TITAN-kehykset eivät sisällä lainkaan nikkeliä. Tervetuloa sovittamaan! AKEN OPTIIKKA Kiteentie 10, 82500 Kitee puh. (013) 415 010 LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. www.fennooptiikka.fi P I N T O J E N K Ä S I T T E LY Y N Osmo Color Perinnesävypuuvahat + Voimakkaasti pigmentoitu öljyvahaseos sisäkäyttöön + Seiniin, kattoihin, kalusteille, leluille jne. + Murretut, perinteiset sävyt, levitystavasta riippuen läpikuultavia tai peittäviä + Helppohoitoinen pinta + Sopii myös värillisen lattian tekoon "väripohjaksi", jolloin lopullinen käsittely tehdään värittömällä Öljyvahalla Antti Pölösen mukaan asiamiesvuodet sisälsivät paitsi rattoisaa myyntityötä myös mukavia yhteisiä hetkiä muiden asiamiesten kesken. Lehti järjesti asiamiehilleen retkiä, joissa osanottajamäärät olivat suuret. Ne todistivat, että asiamiehet olivat lehdille tärkeitä henkilöitä. Vinkkejä tulee vieläkin Edelleenkin kylänsä asioista huolta kantavana henkilönä Antti on ottanut kantaa moniin asioihin. Merkittävin huoli on, kun Taimitarhantietä ollaan sulkemassa tasoristyksen poistamisen takia. Tämän asia takia täytyy vielä ponnistella. Toinen ihmetystä ja jopa haittaa aiheuttava asia on lähelle rakenteilla oleva lietelantavarasto. Nämä kaksi asiaa vaikuttavat merkittävästi paikallisten asukkaiden päivittäisiin toimiin ja viihtyvyyteen. 79-vuotias Antti Pölönen on asioita käsitellessään tomera mies. Valtuutettuna hän oli mm. vastustamassa toisen paikallislehden tulemista Tohmajärvelle. Kunta oli hankkeessa mukana. Mielestäni yksi lehti olisi riittänyt. Protestiksi meille tuli ainoastaan Koti-Karjalaksi nimensä muuttanut lehti. Nyt tulee myös Tohmajärveä ilmestymispaikkanaan pitävä toinenkin paikallislehti. Lehtien lukeminen tärkeä asia Toki muitakin lehtiä Pölösille tulee. Niihin kuuluvat paikallislehtien lisäksi maakuntalehti sekä eri harrastuspiirien lehdet. Lehtien lukeminen on tärkeä asia, kuten siinä taustalla radion, varsinkin maakuntaradion, kuunteleminen. Luen lehdet tarkkaan, sillä aikaa on nyt vaikka muille jakaa. Joskus pitää vaimokin kutsua kuuntelemaan mielenkiintoisia uutisia. Tosin huutelee se vaimokin kuuntelemaan radio-ohjelmia, kuten viimeksi Koti-Karjalasta tullutta työpaikkatoivekonserttia, Antti kertoo. Pölöset ovat tilanneet lehtiä myös lapsilleen. Arp pe ntie + KULJETUS J. HIRVONEN OY Kitee (013) 225 333, 0500 671 896, Kesälahti-auto 0440 226 333 Sähköposti: kuljetus.hirvonen@kolumbus.fi rv Te ey stie Haravointi historiaan Kerää tai silppua syksyn lehdet HUSQVARNA LC 48 V Tehokas vetävä leikkuri, jossa keruu, BioClip ja taaksepuhallus. MONIPUOLISTA PALVELUA Kaivinkonepalvelut koneina 10 t tela-alustainen, 7,5 tonnin pyöräalustainen ja 1,5 tonnin kumitela-alustainen viher- ja piharakentaminen kaivojen teot jätevesijärjestelmät kaivutyöt piikkaus- ja purkutyöt louhinta- ja räjäytystyöt HUSQVARNA 356BTX Huipputehokas, ergonominen ja erittäin hiljainen. Konepalvelut pyöräkuormaajatyöt pienkuormaajatyöt trukkityöt 499 + Sweeper kaupan päälle! (sh. 639 ) 699 3990 Puhaltimet alk. 209 (125B) Korjaushitsaukset materiaalit mm. alumiinit, rosterit, haponkestävät 2090 + kerääjä vain 100 ! (sh. 429 ) Suurtehoimuroinnit Maa-ainekset kuljetuksineen soraa, mursketta, sepeliä, kivituhkaa, multaa KULJETUKSET Loka- ja jätekuljetukset sako-, vesi-, erotin- ym. kaivojen tyhjennykset viemäreiden avaus jätteiden kuljetukset jätevaihtolavojen vuokraus HUSQVARNA Rider 16C Riderit alkaen Ainutlaatuinen ajaa. Saatavana myös neliveto. HUSQVARNA LTH151 Suosittu, ketterä puutarhatraktori. www.husqvarna.fi Traktorit alkaen 1390 2590 (R111B5) (LT131) Vaihtolavakuljetukset mm. traktorit ja kappaletavarat Muuttokuljetukset muuttolaatikoiden vuokraus OLKONTIE 6 KITEE P. 411 180 Palvelemme: MaPe 8.0017.00, La 9.0013.00 Seppo Eskelinen Oy p. 040 759 2136 tai 0400 276 331 www.eskelinenoy.com Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin!
26 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjalan juhlavuoden tempauksissa huomioitiin eri ikäryhmät. Talvella pidettyjen lasten hiihtokisojen jälkeen Kiteen jäähallissa järjestettiin toukokuun lopulla nuorten bänditapahtuma, jossa oli mukana seitsemän keskikarjalaista bändiä. Raha-asiat hallinnassa? 7O K_^KWWO ]SX_K UKSUS]]K KRKK]SYS]]K =YS^K Z`WWZW WKZO " XSSX `KKKWWO ]SX_VVO ^KZKKWS]KTKX ZKV`OV_XO_`YTKWWO UKX]]K =O UKXXK^ ^KK Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Koti-Karjalalla tapahtumarikas juhlavuosi Kiteentie 13 Kitee nordea.fi LÄMPÖÄ LUONNOSTA! Maalämpöpumppu CTC Ecoheat Ecoheat lämpöpumppu hyödyntää maahan, kallioon tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa. Lämmönsiirtimen ja lauhduttimen kautta tämä energia luovutetaan lämpöpumpun kattilaveteen ja sieltä edelleen lämmitysverkostoon ja lämpimän veden tuottoon. Juhlavuoden suurimmaksi yleisötapahtumaksi muodostui heinäkuussa pidetty toripäivä, joka keräsi tuhatkunta Koti-Karjalan lukijaa. Iltajuhlan juonsi elokuvaohjaaja Markku Pölönen, oikealla. Paikalla oli myös ensimmäinen päätoimittaja Pentti Ruohonen. Ecoheat monipuolinen ja älykäs lämpöpumppu ohjausjärjestelmä Koti-Karjalan pitkäaikaisimpia lukijoita muistettiin elokuussa, jolloin Keski-Karjalan jokaisessa kunnassa tarjottiin rantakalaa niin julkisten laitosten kuin yksityisten hoitokotienkin asukkaille. Tapahtumat toteutettiin yhteistyössä liikelaitos Hellin kanssa. Vasemmalla ylhäällä oleva kuva on Ruokkeelta Kesälahdelta, oikeanpuoleinen on Tohmajärveltä, viereinen Rääkkylästä ja alimmainen Neulaniemestä Kiteeltä. Ecoheat lämpöpumppuun voidaan liittää ulkoinen Onnittelut 50-vuotiaalle! Hyvä yhteistyö jatkukoon! TULE JA TUTUSTU laitteisiin myymälässämme! Puhoksentie 9, KITEE, p. 040 508 5088, f. (013) 411 187 Asemantie 18, TOHMAJÄRVI, p. 040 556 4490 Avoinna: mape klo 7.3016.30, lasu suljettu.
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 27 Hyvösen Jaakko päättää pitkän työuran metsäalalla UPM:n palveluksessa olevalla Jaakko Hyvösellä on takanaan melkein yhtä paljon työvuosia kuin Koti-Karjalalla on ikää. Nyt on kuitenkin aika jättää puunostotyöt nuorempien hoidettavaksi. Ansaituille lomapäiville hän jää tämän viikon jälkeen ja Eläkeyhtiön palvelukseen hän kertoo siirtyvänsä vuoden vaihteessa. Ensimmäisen palkkansa metsäalalta Jaakko kertoo saaneensa vuonna 1965. Se napsahti säästötilille pöllien tekemisestä. Muutaman vuoden mittaisen harjoittelujakson, opintojen ja armeijan jälkeen hän hankki uutta näkökulmaa omaksi kokemaansa alaan toimimalla Nikkarilan metsätyökoulussa opettajan tehtävissä. Nykyisen työnantajansa palvelukseen hän siirtyi syyskuussa 1973. Tuolloin firman nimi oli Tehdaspuu. UPM yhtiöstä tuli vuonna 1995. Onnittelut 50-vuotiaalle Koti-Karjalalle! TERÄ H. TORNI Karhutie 2, 82500 Kitee 040 523 9189 mape 7.0016.00 Kovaa korkealta Lauantaina on Kiteenhovissa tiedossa ainutlaatuinen musiikki-ilta. Stratovariuksen solisti Timo Kotipelto ja entinen Sonata Arctican kitaristi Jani Liimatainen vetävät duo-keikan. Aina, kun Timo ei esiinny Stratovariuksen kanssa pitkin maailmaa, tekevät he kahdestaan näitä pienimuotoisia duo-keikkoja. Lauloin alkusyksystä 2009 julkaistulla Janin Gather the Faithful -albumilla, joka on muuten saanut hyvää palautetta ympäri maailmaa, kertoo Kotipelto aikaisemmasta yhteistyöstään Liimataisen kanssa. Kyseessä on akustinen duo -setti, joka koostuu omista biiseistä sekä covereista. Setti vähän muuttuu aina ajankohdan ja fiiliksen mukaan, mutta hieman yli tunti akustista heavyä on tiedossa, Timo kertoo. Raha ei ratkaise kaikkea Nykynuorilla on taipumus vaihtaa usein työpaikkaa. Jaakolla työpaikan vaihtaminen ei ole käynyt mielessä. Raha ei ratkaise kaikkea. Minusta tärkeää on antaa arvoa myös niille tekijöille, jotka vaikuttavat työssä viihtymiseen. Metsämiehet ovat aina saaneet päättää menemisistään ja tulemisistaan varsin itsenäisesti. Kaikella tällä on iso merkitys, kun puhutaan jaksamisesta ja työkunnon säilyttämisestä. Minulla ei ole valittamista. Olen tykännyt työstäni. Eipä ole vielä eteen sellaista päivää tullut, että työhön lähtö olisi ollut vastenmielistä. Yhtä asiaa Jaakko kuitenkin myöntää kaipaavansa. On harmi, että työnantaja on vähentänyt yhteisiä hirvijahteja, niissä on sitä jotakin. Toivon, että hirvijahtiperinne jatkuisi nykyisten metsäammattilaisten vetäminä. Valmistaudu syksyyn /GKNNÀ JCPMKPVCUK QXCV Agrimarketissa J[XKUUÀ MÀUKUUÀ Jaakko Hyvönen on ostanut Kiteen metsistä puuta 33 vuoden ajan. Nämä järeät kuusitukit ovat lähdössä Ristiinan tehtaalle vanerin raaka-aineeksi, hän esittelee. Kaikki muuttuu Neljässä vuosikymmenessä metsäalalla on ehtinyt tapahtua paljon. Kokonaisia ammattiryhmiä on kadonnut kokonaan. Ei ole enää jakomiehiä tai pystymittaryhmiä ja metsurikin alkaa olla harvinainen näky. Kyllähän tässä kehityksen ratas on pyörähtänyt niin paljon, että työuran alkuajoilta ovat jäljellä vain puulajit. Kaikki muu on muuttunut. Tekniikan kehitys on tehnyt tehtävänsä. Ihmistyövoiman sijasta metsässä jylläävät nyt koneet ja hommat hoidetaan paljolti yrittäjävetoisesti. Ja samaa rataa se on kulkenut omankin työn luonne. Enää ei pomo ole antamassa mustavalkoista valokopiota leimikosta, vaan kaiken tarvittavan tiedon saa omalta tietokonepäätteeltä. Leimallista muutokselle on myös ympäristöarvo- jen korostuminen. Metsälain kymppipykälä on pidettävä mielessä tilanteessa kuin tilanteessa. Kaiketi se on kohtuullisen hyvin mieleen jäänyt, kun ei ole vielä käräjille tarvinnut lähteä, hän naurahtaa. Kilpailukyvystä pakko pitää huolta Metsäteollisuudessa on viime vuosina tehtyjä kovia leikkauksia. Tehtaita on suljettu ja moni puu- ja paperityöläinen on joutunut lähtemään. Ratkaisut ovat olleet pakon sanelemia. Ei niitä kukaan huvikseen tee. Ymmärrän hyvin yhtiöiden ylintä johtoa. Sen tehtävä on pitää huolta kilpailukyvystä ja visioida tulevaisuutta niin, että metsä pysyy Suomen tukijalkana jatkossakin. Sellaista katastrofia ei saa tulla, että puu jää lahoamaan metsiin. Tosiasia on, että metsäteollisuus elää maailmanlaajuisilla markkinoilla. On turha kuvitella, että asiakas maksaisi jostakin tuotteesta extra-hintaa sillä perusteella, että se sattuu olemaan suomalainen. Näillä kovilla ratkaisuilla löysät on otettu pois ja jalostuskoneisto trimmattu hyvään kuntoon. Tehdyillä ratkaisuilla on vaikutusta myös puun kantohintaan. On suomalaisen metsänomistajan onni, että kovilla tervehdyttämistoimilla kantohinta on saatu pidettyä nykyisellä tasolla. Kaikkien edun mukaista on, että suomalainen puu saadaan jalostettua mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman pitkälle ja että puukauppa käy tasaisesti ympäri vuoden Jaakko kiteyttää. PAKKASVAHTI LEXXA MINTOR SÄHKÖLÄMMITIN LEXXA 1500 W Nimensä mukaisesti pitää pakkasen loitolla vesipumpusta. Käynnistyy, kun lämpötila pumppuhuoneessa laskee n. +5 oC asteeseen. Teho 200 W. Öljytäytteinen hiljainen lämmitin tilojen jatkuvaan lämmittämiseen. Teho 1500 W. Varustettu termostaatilla ja ylikuumenemissuojalla. 19,90 39,90 VIRTAUSLÄMMITIN LEXXA CH2000A Puhaltimen ansiosta saat virtauslämmittimellä nopeasti haluamasi tilan lämpimäksi. Teho 2000 W. Varustettu termostaatilla ja ylikuumenemissuojalla. Autoliitto ja TB yhteistyössä Autonpäivää vietetään lauantaina Kiteellä Autoliiton Kiteen osasto ja Teboil -huoltoasema järjestävät Autonpäivä -tapahtuman lauantaina Kiteellä. AL:n Kiteen osaston puheenjohtaja Markku Nenosen mukaan tavoite on, että mahdollisimman moni toisi autonsa talvitestiin. Autoliiton valtakunnallinen Autonpäivä oli viime sunnuntai, mutta Kiteellä ajankohtaa jouduttiin yhteensattumien vuoksi siirtämään. Tapahtuma kuitenkin toteutetaan. AL:n jäsenistä koottu testiryhmä tutkii pientä korvausta vastaan, ovatko tärkeimmät asiat, kuten valot, renkaat, jarru- ja jäähdytysnesteet jne. kunnossa. Mikäli pieniä vikoja paljastuu, ja mikäli pystymme ne korjaamaan, teemme korjaukset. Mm. lamppujen vaihtamiset suoritetaan, ellei kysymyksessä ole ylitsepääsemätön lampunvaihto, joita nykyautoissa tahtoo olla. Yleensä ne kuitenkin onnistuvat. Myös huoltoasemalla on yksi huoltomies paikalla suurempia kunnostuksia ajatellen, Nenonen kertoo. Autoliiton Kiteen osaston jäsenmäärä on noin 250 henkilöä. Osasto järjestää erilaisia tapahtumia, kuten viimeksi ajotaidon SM-kilpailut. Rääkkylä on tiukka omakotiverottaja Suomen Omakotiliitto selvitti seitsemännen kerran kuntien keskinäisen järjestyksen omakotitalojen kiinteistöverottajina. Selvityksessä käytettiin liiton verkkosivujen kiinteistöverokyselyn vastauksia. Kyselyyn saatiin 817 vastausta talokohtaisesti kiinteistön koosta, verotusarvosta ja kiinteistöveron määristä. Vertailu näyttää, että Keski-Karjalan kunnista Rääkkylä on kovin omakotitalojen verottaja (450,00 ). Seuraavana on Kesälahti (408,00 ), sitten Tohmajärvi (374,00 ) ja vähiten Keski-Karjalassa omakotiasuja maksoi kiinteistöveroa Kiteellä (348,50 ). 24,90 ovh. Loput varastossa olevat PIHALAATAT Meiltä saat Bonusta! Meillä maksat myös S-Etukortilla! -25% Yrittäjäntie 2, KITEE Puh. 010 768 4000 Palvelemme: MaPe 817, La 9-14
28 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 Nuortunut katuviesti myytävänä MYYTÄVÄNÄ Polttopuuta, koivu, 50 cm, 50 /pinokuutio. P. 050 3886651 (ark. 815). Rt-päätykaksio 44 m² Rääkkylän kesk., juuri remont. P. 0500 271031. myytävänä SEKALAISIA MLL:n järjestämä lastentarvikekirppis la 18.9.10 klo 912 Helluntaisrk:n tiloissa, Koivulantie 3. Tervetuloa! Tervetuloa Green House ja Evelace esittelyyn su 19.9.10 klo 1215, Lahdenjont. 49, Tohmajärvi. Orastupa+kirppis, Puhos. Auki pema klo 1118. Paljon uusia tavaroita. Tule tekemään löytöjä. Tervetuloa! 16. ja 23.9. ei zumbaa, mutta la-zumba 25.9. klo 13 Arppen koulu! 30.9. alk. to-zumba klo 18 Rantalassa. - SirpaKiteen Kaihdin ja Sisustus. P. 040 7315137. Kristillinen Eläkeläisyhdistys Toivossa Iloisten SYYSKAUSI ALKAA Nuokkarin joukkue palkittiin parhaasta asusta. Elisa, Janne, Lari ja Jarkko saivat kahdet pystit, toiset tulivat juoksusta. Lauantaikoulupäivä näkyi Rääkkylän katuviestissä tavallista nuorempana osallistuja- ja yleisöjoukkona. Parhaan asun palkinnon voitti Nuokkarin joukkue kierrätysaatteellaan. Sadonkorjuutorilla oli saatavana oman paikkakunnan peltojen ja puutarhojen satoa. Rääkkylän katuviesti järjestettiin nyt uudelleen herättämisen jälkeen kuudennen kerran. Lisämakua tapahtumaan on antanut sadonkorjuutori. Mukava ja tarpeellinen tapahtuma, tuo lisäväriä muuten hiljaiseen syksyyn, kiittelivät Ahti ja Rauni Kinnunen. He tulivat paikalle sadonkorjuutorin houkuttelemana. Perunoita, omenoita ja hunajaa löytyi, Rauni kertoo. Jorma Hakulisella oli myytävänä oman omenatarhan satoa. Kesäomenat kärsivät kuivuudesta, mutta muuten tuli kohtalaisen hyvä omenasato. Laatu on parempi kuin monena vuonna, sillä pihlajanmarjakoita oli hyvin vähän eikä omenarupeakaan, Jorma kertoi. Sadonkorjuutorilla luokkakaverukset Jari Sallinen ja Seija Hämmäinen os. Halonen myivät syksyn satoa vierekkäisillä myyntipöydillä. Jarilla oli myytävänä luomuperunoita, -juureksia, -hunajaa ja kransseja. Seija puolestaan kauppasi veljensä Markku Halosen kasvattamia kukkia ja kurpitsoita. Kovasti Pikku Myyn näköinen tomera emäntä hämmensi soppatykkiä. Punaisiin vaatteisiin ja nutturaan oli sonnustautunut Anne Vänskä, joka oli keittänyt kaalisoppaa syyskarnevaaliin osallistujille. Anne osallistui myös katuviestiin muiden pikkumyiden eli Kerttu Asikaisen, Eine Laasosen ja Raita Joutsen- perjantaina 17.9.2010 klo 10.30 Osuuspankin kokoushuoneessa. Tule kanssamme syventymään elämän perusarvojen merkeissä! Mukana tilaisuudessa Lauri Konttinen ja IlmoKurkola. TERVETULOA! Johtokunta Elokuussa aloittanut ryhmä tekee jo hyviä tuloksia. UUSI PAINONPUDOTUSKURSSI alkaa maanantaina 20.9.10 klo 18.30 Paavontie 7, KITEE 49 euroa/8 viikkoa. Varaa nopeasti paikkasi! Puh. 050 358 6574/Ritva Raippa Koti-Karjala Pikku Myyn asuihin sonnustautuneet Ärhikkäät eli Kerttu Asikainen, vasemmalla, Anne Vänskä, Eine Laasonen ja Raita Joutsensaari toivat väriä tapahtumaan. Opiskelijatilauksena Kesto Kestotilauksena Kestotilausetuna viiden rivin RIVI-ILMOITUS veloituksetta Luokkakaverukset Jari Sallinen ja Seija Hämmäinen tapasivat sadonkorjuutorilla. 40,50e 74,00e Kestotilauksena 74,00 9 kk (Arvo 12,88 e) Tilauksen voit tehdä oheisella kupongilla, internetissä osoitteessa: www.kotikarjala.fi tai e-mail: tilaajapalvelu@kotikarjala.fi tai soittamalla (013) 684 8411 KotiKarjala maksaa postimaksun. saaren kanssa Ärhikkäiden joukkueessa. Samanlaista erilaisten pukujen runsautta ei ollut tänä vuonna nähtävissä kuin edellisvuosina. Vain nuorisotalon Nuokkarin joukkue oli panostanut Ärhikkäiden lisäksi pukeutumiseen. Nuokkarilaisilla oli yllään jätesäkit, värikkäät peruukit ja hatut, jotka oli kaiveltu nuokkarin varastosta. Rääkkylän katuviestiin osallistui 23 joukkuetta. Tällä kertaa oli edellisvuosia enemmän kilpajoukkueita ja vähemmän yhdistysten kävelyjoukkueita. Moni vuosia mukana ollut yhdistys oli jäänyt tällä kertaa pois. Ensimmäisenä porkkanan kyytisi maaliin PP-Forestin joukkueen miehet. Riitta Makkonen Tilaan Koti-Karjalan Opiskelijatilauksena 9 kk 40,50 Kestotilaus 1 erässä 74,00 3 erässä 3x24,67 2 erässä 2x37,00 4 erässä 4x18,50 Tilaajan nimi:............................................................................ Läh.os: ........................................................................................ Sanomalehti on Suomen arvostetuin media. TNS Gallup/Medioiden mielikuvat 2008. LS (heittolaatikon nro): ......................................................... Postinumero: ............................................................................ Koti-Karjalan VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5007530 82503 KITEE myytävänä VUOKRATTAVANA Kitee Puhos 1h+k 36 m², 380/kk, 2h+kk 59 m², 460/kk, remont., siistikunt. 0400 413107 www. atlasasunnot.nettisivu.org 2h+k, tai 3h+k Kitee. P. 050 5403499. Yksiö Kiteen keskustasta. P. 050 5572855. Postitoimipaikka: ..................................................................... Maksajan nimi:........................................................................ Maksajan osoite: ..................................................................... Oppilaitos: ................................................................................
30 Koti-Karjala Keskiviikko 15.9.2010 R Rajua yritystä ja hurjia tilanteita koko rahalla! ! Kiteen Meijeri Oy:n PERINTEISET SYYSMARKKINAT t alvelu kaa ta Karsinnat: la 18.9.2010 klo 11.00 KITEEN TOLOSENMÄESSÄ ja Ylämyllyn moottoriradalla avintolap pelaa Karsinnat: la 18.9.2010 klo 11.00 Kiteen Tolosenmäessä ja Ylämyllyn moottoriradalla t R t din ta Vauh joukkuet a. EVK-Liigafinaali: su 19.9.2010 klo 10.00 Ylämyllyn moottoriradalla ja tarjoiluitaidolla. EVK-Liigafinaali: su 19.9.2010 klo 10.00 Ylämyllyn moottoriradalla 30 omest tt a yli Su amm aan koko stam lippu annu Pääsy a ja su, 15 Tule k suosikkisi 10 l ivän lippu oma oon! 2-pä voitt Tiedustelut kilpailunjohtaja Mika Väänänen 050 303 6480 Tervetuloa supersuosittuun Suosittu EVK-liiga räjähtää jälleen 18.-19.9.2010 Tervetuloa super-suosittuun EVK-liigan hurmioon! Joensuun UA EVK-liigan hurmioon! Keski-Karjalan UA/Joensuun UA Kiteen Meijeri Oy Savikontie 35, Kitee Kiteen Meijeri Onnittelee nuorekasta, 50-vuotiasta Koti-Karjalaa! PAINONHALLINTASTARTIT Keski-Karjalassa Oletko 4060-vuotias mies tai nainen, jolle paino on terveysriski? Olet suunnitellut painonpudotuksen aloittamista, mutta et tiedä mistä alkaa tai yksin et saa aikaiseksi. TIISTAINA 21.9.2010 alkaen Paksuniementie 7, Rääkkylän yläkoulu Myllytie 20, Nuorisotalo Keski-Karjalan elinkeinostrategian päivitys torstaina 23.9.2010 klo 8.30 15.00 Kiteesali, Koulutie 3, Kitee Ohjelma: 8.30 Kahvit Ilmarisen kahvilassa 9.00 Tilaisuuden avaus * vs. kaupunginjohtaja Anssi Nykänen, Kiteen kaupunki Johdatus päivän teemaan * seniorkonsultti Seppo Turunen, Profit-Visio Oy Kommenttipuheenvuorot * johtaja Ritva Saarelainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus * yrittäjä Anne Vänskä, Karelia Mix Oy * toimitusjohtaja Esa Juvonen, 24House Oy * teollisuusneuvos Erkko Kajander 10.30 Seudullisen kehittämisen kärjet, työskentely ryhmissä 12.00 Lounas lukion ruokalassa ryhmätöiden lomassa 13.00 Työryhmien tulosten esittely 14.50 Seminaarin yhteenveto puheenjohtaja Esa Halttunen, Kiteen Yrittäjät ry 15.00 Seminaari päättyy Tervetuloa! Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset maanantaihin 20.9.2010 mennessä sirkku.pennanen@keti.fi. Lisätietoja: toimitusjohtaja Risto Hiltunen, puh. 050 303 1313, risto.hiltunen@keti.fi. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Kiteentie 13 A, 82500 KITEE Puh. (013) 411 400 Faksi (013) 411 404 keti@keti.fi www.keti.fi Avoin työseminaari Perinteinen HUTTUJUHLA 19.9.2010 klo 18.00 Savutuvassa, Kirkkotie 9, Kesälahti Sopivasti mukavaa ohjelmaa ja kattilan täydeltä mestarin kauhalla keitettyä uuvishuttua. Liput 5 , lapset ja Huttuneuvokset ilmaiseksi. Oma lautanen ja lusikka mukaan. Tervetuloa! Kesälahti-Seura Liikuntatapahtumat IKÄIHMISTEN SPELIT Keski-Karjalassa KITEE VesPelin liikuntasali RÄÄKKYLÄ Rääkkylän yläkoulun liikuntasali KESÄLAHTI Kesälahden yläkoulun liikuntasali TOHMAJÄRVI Tohmajärven liikuntahalli KESKIVIIKKONA 22.9.2010 alkaen Takkunurmentie 9, Terveyskeskus, Oppisali Ilmoittautumiset ja lisätiedot: P-K:n kansanterveyden keskus, puh. 050 579 0600. Ohjaaja: ravitsemusterapeutti ja ft Maarit Niskanen LinkLife/Itä-Suomen Hoitokodit. Osallistumismaksu 40 /henkilö (12 kertaa). Yhteistyössä: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Keski-Karjalan kunnat Vuoden 2010 liikuntatapahtumien teemana ovat liikunnalliset pelit. Tule rohkeasti kokeilemaan taitojasi liikunnallisiin rastipisteisiin. Spelien parhaat palkitaan + osallistujien kesken arvotaan pienpalkintoja. Yhteistyössä: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen SAITTI 2010 -hanke ja Keski-Karjalan kunnat. Tarvittaessa lisätietoja kuntasi liikuntatoimistosta. PALVELUKSESSANNE - OTA YHTEYTTÄ Tarjoan siivouspalvelua, tarpeiden ja toiveiden mukaan. Pursiseura Ilmarinen ry. Veneilykauden lopettajaiset Ahoniemessä 18.9.2010 klo 14.00 alkaen. Tervetuloa! Retkivenejaos. Eläkeliittolaisten yhteinen ulkoilupäivä Kiteen Tolosenmäessä Likolammella ma 20.9.2010 klo 1215. Ilm. 15.9. mennessä Erkki Burman 0400 508007. KeKaRan kauden viimeiset suunnistukset lauantaina 18.9.2010 klo 14.00 alkaen Hutsin urheilukeskuksessa. Opastus Keisarinkujalta. Emit-leimaus. Tervetuloa! Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto KITEEN TEBOIL PL 34 82501 KITEE Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN MarSetti 050 328 4372 www.orkideaspa.com AUTOHUOLTOPOJAT OY Puh. Kahvio 013-222 201 Huolto 013-222 242 Pokentie 8, 82500 Kitee Puh. 013-684 8411 Fax 013-414 593 22 vuoden kokemuksella, Antsun Hinauspalvelu 0400 373 535 rekkaan Saumattomat sadevesikourut Piipunpellitykset ym. rakennuspeltityöt Tikkaat, kattosillat ja lumiesteet Asennuspalvelu/ tarvikemyynti Louhinta Savinainen RÄJÄYTYSTYÖT 050 543 9550 Viralliset K-K:n 4H-yhdistys ry. 4H:n toimintailta 22.9.2010 klo 1820 Järventauksen Seurapirtillä. Peltityö Paajaste Oy 050 401 0800, www.paajaste.fi TARJOAMME SIVUNVALMISTUSTA suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi ammattitaidolla ja kilpailukykyisillä hinnoilla! Tiedustelut Marko Torni p. (013) 684 8422. toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi AVOINNA: MaKe 8.3016.00 ToPe 8.3015.30 TOIMITUSJOHTAJA Marko Torni PÄÄTOIMITTAJA Jouko Väistö TOIMITUS: Tuomo Flinkman Riitta Makkonen Aladár Bayer Veijo Mustonen Niina Nyrhinen MAINOS/MARKKINOINTI Jouko Kaasinen LASKUTUS 684 8422 684 8425 684 8426 684 8427 684 8430 684 8428 684 8429 684 8424 684 8431 ISSN 1236-4495 KUSTANTAJA: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy PAINO: Lehtisepät, 2010 ILMOITUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Lauantain lehteen torstaina klo 11.00 mennessä. PASSIKUVAT 12,KIRJA 6 kpl Laatua edullisesti Palvelemme mape 917 · Tilaukset · Rivi-ilmoitukset · Osoitteenmuutokset P. 010 422 4000, Asemantie 2, Tohmajärvi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,28 snt/puh+5,95 snt/ min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17,04 snt/min (sis. alv 23 %) www.kotikarjala.fi ILMOITUSHINNAT: mv 4-väri 1.24 1.69 Etusivu 1.18 1.66 Takasivu 1.06 1.51 Teksti Tekstin jälkeen 1.06 1.51 Kuolinilmoitukset 1.06 Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 % Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Rivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 2,60 , sis. alv. Yritysrivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 3,99 , sis. alv. Järjestöpalsta 1-5 riviä 4,49 , sis. alv., seuraavat rivit 2,17 , sis. alv. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 , sis. alv. 2x30 pmm 48,59 , sis. alv. Laskutuslisä 3,20 , sis. alv. TILAUSHINNAT: Kesto 74,00 /vuosi, määräaikainen 12 kk 80,00 . Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. 0200 71400 arkisin klo 6.0014.00 ja viikonloppuisin klo 6.0012.00.
Keskiviikko 15.9.2010 Koti-Karjala 31 PE 17.9. DANCE NIGHT Liput 4 e I K-18 I Klo 22-03 LA 18.9. Perjantaina 17.9. ROCKNIGHT feat. Tanssiryhmä Tigers Liput FunCardilla 7 e ennen klo 24 (norm. 9 e) I K-18 I Klo 22-04 Sutkin Krouvissa suosittu KARAOKE Vapaa pääsy! POLKUHINTAAN! KORKEAKULTTUURIA klo 21.0002.00 Lauantaina 18.9. www.pko-ravintolat.fi 5 Kiteen kaupunki järjestää NORMAA 90 PERHE 1 LI 2 ,9 0 PIKKU-PIRTISSÄ! PE 17.9. 1102 LA 18.9. 1202 2204 Liput 10 (sis. narikan) TIMO KOTIPELTO duo Tarjous ei koske yömyyntiä, verkkokauppaa eikä kuljetusta eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. KARAOKE alk. klo 21 VAPAA PÄÄSY! Tervetuloa viihtymään! www.kiteenhovi.com Hovintie 2, Kitee, puh. 040 171 5110 Ystävällisen palvelun Neste-asema! Neste Tolosenmäki, Kitee Puh. (013) 313 330 Avoinna: 24 h (paitsi la 23 - su klo 8) Tällä viikolla KINKKU-TONNIKALAPIZZA Tarjous 5,00 2,00 HAMPURILAINEN Kylväjäntie 1, Kitee Puh. 050 438 8666 www.kotikarjala.fi KUMPPANUUSILLAN torstaina 23.9.2010 klo 18.00 20.30 Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen ravintolasalissa, Koulutie 3 Kiteen kaupungin nykyisille kumppaneille ja kaikille kumppanuustoiminnasta kiinnostuneille tahoille. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja suunnittelemaan kunnallisten palveluiden tuottamista kumppanuusperiaatteella. Kiteen kaupunki AUTONPÄIVÄ ja PIZZAPÄIVÄ Lauantaina 18.9.2010 klo 1014 Kiteen Teboililla AUTOHUOLTOPOJAT OY Puh. Kahvio 013-222 201, Huolto 013-222 242 TIEDOTAMME 15.9.2010 KUNTOSALICIRCUIT tiistai 5.10. 14.12.2010 klo 20.00 20.45 (10 kertaa). Ryhmä ei kokoonnu vko:lla 42. Osallistumismaksu 35 + salimaksu. Ilmoittautumiset VesPeliin viimeistään 28.9.2010 mennessä puh. 040 105 1168. Ryhmä toteutuu, jos osallistujia on vähintään 17 henkilöä. KUULUTUS MRA:n 19 §:n mukaisesti pidetään Kiteen kaupungin teknisessä keskuksessa os. Arppentie 26b, 82500 Kitee ja Kiteen kaupungin internetsivuilla nähtävillä 16.9. 15.10.2010 Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen AIMO oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus. Kaupunki varaa maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) mahdollisuuden osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua asiasta mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Mahdolliset muistutukset tulee toimittaa 15.10.2010 mennessä tekniselle lautakunnalle, os. Arppentie 26b, 82500 Kitee. Lisätietoja kaavahankkeesta antavat Airix Ympäristö Oy:n projektipäällikkö Tapio Toropainen puh. 010 241 4241 ja Kiteen kaupungin tekninen johtaja Risto Asikainen puh. 040 105 1201. KITEEN KAUPUNGINHALLITUS KITEEN KAUPUNKI Kiteentie 25 82500 KITEE Puh. 040 105 1000 Fax (013) 411 342 www.kitee.fi Kutsumme Sintsin Marttayhdistys ry:n Tervetuloa Koti-Karjalan 85-vuotisjuhlaan su 26.9.2010 klo 13.00 Niemisen Urheilutalolle, kahvitarjoilu alkaen klo 12.30. Puhe Tuula Kähkönen sekä Kiteen Mieskuoro. Lehtipäivään Tohmajärvelle perjantaina 17.9.2010 K-Market Tiilikainen ja S-Market klo 9.3012.00 ja 14.3017.00! Tule vaihtamaan kuulumisia! Koti-Karjalan edustaja paikalla. Sydämelliseti tervetuloa! Ps. Mahdolliset muistamiset pyydämme tilille 540634-5505550. ROMUN NOUDOT NOSTURIJA MAGNEETTIVARUSTEIN. Tarvittaessa vaihtolava paikan päälle. Suuremmista eristä hyvitys. Ilmoita 0400 671 500 Teräsmyynti, Romuliike, Nevantie 2, Tolosenmäki jari.lievonen@kiteentarvemetalli.fi www.kiteentarvemetalli.fi Koti-Karjala Puh. 013-684 8411, www.kotikarjala.fi
SÄÄSTÄ ENERGIAA ilmalämpöpumpulla! Kysy tarjous! Valtuutettu jälleenmyyjä Syysistutuksiin sisustuskivet Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Kiteentie 4, Kitee, puh. 225 455 Kirkkotie 1, Tohmajärvi, puh. 225 855 Ilmalämpöpumput Maksuaikaa jopa 24 kuukautta. www.ita-suomenilmalampo.fi Soita 050 464 9973 Luo uutta ilmettä helposti sekä sisäettä ulkotiloissa aidon kiven näköisillä elemenwww.plussa.com teillä. Varastovärit: Palvelemme: MaPe 8.0017.00, vaalea YS-105 ja graLa 9.0014.00 fiitin musta YS-106B. Puhoksentie 3, 82500 Kitee, puh. 040 833 0661 www.rautia. i 49,- m2 Lisätiedot: www.kesko.fi/ Ympäristö ja yhteiskunta RUOKAKAUPPIAASI TARJOAA tola 7 7 /kg e 95 /kg 0 3 69 /pkt 95 /kg Mitä tänään tapahtuu? Tästä lehdestä se selviää. IKKUNAT JA OVET Ikkunat ja ovet Mittaus Asennus Rahoitus Pasi Kolehmainen P. 040 7115 833 www.pihla.fi 95 KOTIPESÄ Avoinna: mape 818, la 814 Keisarinkuja 46 KITEE, Puh. 226 550 kiteenkotipesa@kolumbus.fi 1 49 /pkt Ari Kolehmainen P. 050 571 3638 www.lammin.fi Yrittäjät/seurat/yhdistykset www.kotikarjala.fi Brodeeratut tekstiilit 3500 1800 5000 e e huippu- KITEEN TEBOIL Täyden palvelun huoltoasema palvelee 20,6 Romolantie 23, 82500 KITEE 040 523 0291 www.bellabit.fi www.james-harvest.com Autojen ja ihmisten tankkauspaikka Kiteellä! Romolantie 23, 82500 KITEE, p. 040 151 0100 AUTOHUOLTOPOJAT OY ti. Myöskään ravinteet eivät imeydy ja kehoon kerääntyy kuonaa, Kaarlo selventää mistä on kyse. Hoidon aikana Kaarlo auttoi ääreishermostoani paranemisen alkuun. Lisäksi hän muistutti, että kun "jumi" on päässyt syntymään, ei yksi hoitokerta vielä riitä tekemään ihmeitä. Seuraavana päivänä kehoni viestitti samaa kuin Kaarlon sanat. Tunnetta on vaikea kuvailla järkevästi. Olo oli kaikin puolin hyvä, noin periaatteessa. Silti keho tuntui huutavan tajuntaani pyyntöjä kuin hengen hädässä: Ethän Niina kaltoinkohtele minua enää! Voisitko antaa minulle jatkossa lisää lepoa ja liikuntaa, parempaa energiaa ja välillä vähän hierontaakin? Mutta kuinka helposti tällä seudulla järjestyy se, että hermoratahierontaa saisi jatkettua tarvittavan sarjan verran? Valitettavasti se ei ole aina ihan helppoa, sillä tekijöitä on liian vähän. Turhan usein hoitoajan kyselijöille joutuu myymään ei-oota. Toivoisinkin, että tältä seudulta löytyisi ihmisiä, jotka opiskelisivat hermoratahierojiksi ja alkaisivat tehdä siitä itselleen työuraa. Lähin koulutusta antava opisto on Hammaslahdessa, joten tarvittavan koulutuksen hankkiminen on helposti toteutettavissa. Uusien tekijöiden olisi helppoa lähteä työhön juuri Elonvirran kautta. Osuuskunnan jäsenenä ei tarvitse ryhtyä suoraan yrittäjäksi, vaan siipiään voi kokeilla ensin tätä kautta. Ja vaikka ryhtyisikin heti yrittäjäksi, täältä saa vuokrata hoitotiloja. Sama mahdollisuus on muillakin luontaishoitoja antavilla. Niina Nyrhinen Hierojia tarvitaan lisää Puh. Kahvio 013-222 201, Huolto 013-222 242 Hermoratahieronta tarjoaisi avun monelle Hyvinvointiosuuskunta Elonvirran tiloissa hermoratahierontaa tekevä Kaarlo Pirinen saa tällä viikolla mestaritutkintonsa valmiiksi. Mestari hermoratahierojan otteista hyötyisi moni, mutta tekijöitä alalla on liian vähän. Kaarlo kannustaakin alasta kiinnostuneita opintielle ja uudelle työuralle. On kulunut jo vuosi siitä, kun Pirisen Kaarlo sai houkuteltua minut kokeilemaan pitkästä aikaa hermoratahierontaa. Olin elänyt siinä käsityksessä, että se on kivulias hoito. Kaarlon käsittely romutti ennakkoluuloni. Kuluneen vuoden Kaarlo on käyttänyt opiskeluun. Kolmivuotisen ja kolmiosaisen koulutuksen jälkeen Kaarlo suorittaa huomenna hermoratahierojan mestaritutkinnosta viimeisen tentin. Kun kuulin mestaritutkinnosta, päätin testata hermoratahierontaa uudestaan - siinä mielessä, että katsastan, ovatko opinnot tuoneet jotain uutta Kaarlon ammattitaitoon hoitaa asiakkaitaan. Reilun kahden tunnin käsittelyssä hoidetaan aina 107 akupainantapistettä painapyöritä -menetelmällä. Näin tapahtui nytkin. Tämän perushoidon lisäksi hoidetaan yksilöllisistä tarpeista ja tilanteesta riippuen tiettyjä pisteitä ja hermoratoja huomioiden mm. se, että kullakin lihasryhmällä on elimistössä oma vastaparinsa. Tässä asiassa Kaarlon taitojen ja tiedon lisääntyminen oli selvästi huomattavissa. Minun hermoratojeni kunto oli yllätys sekä itselleni että Kaarlolle. Luulin kaiken olevan kunnossa, mutta olin väärässä. Ääreishermoston kipupisteiden suuri määrä kertoi Kaarlon mukaan tarpeesta hoidattaa itseni kuntoon hierottamalla sekä ennen kaikkea liikkumalla ja nukkumalla entistä enemmän ja ruokavalioonkin tulisi kiinnittää entistä parempaa huomiota. Ääreishermoston pitäisi toimia hyvin, jotta keskushermosto voi toimia kunnolla. Aivojen lähettämät käskyt ohjaavat kaikkea, mitä meissä tapahtuu ja aivojen pitäisi saada huolehtia tehtävistään hyvin. Jos ääreishermosto on jumissa, aivojen lähettämät viestit eivät pääse menemään perille oikeassa muodossaan eivätkä riittävän nopeas- X-treme Power. 80% enemmän valotehoa. Erikoishintaan H1 H4 H7 1850 1950 2650 pari pari pari Näy pimeässä. King H3 halogen kaukovalo Bosch Compass 3000 halogen kaukovalo, kirkas lasi 55 00 27 00 kpl kpl Pesunestetiiviste 3 l Painepesuri 120 bar, 1700W 9 90 3,30/l uhiin Syksyn pesupu pesuri as erittäin laaduk rkihinnalla! jä Aivot ovat kehomme komentokeskus. Hermoratoja pitkin aivojen antamat käskyt kulkevat kaikkialle kehoomme.