Taloudessa tiukat ajat Palvelut samasta ovesta Kuorot ilahduttivat Joulukalenteri-ikkunoita koristeltiin toisena vuonna peräkkäin Pihtiputaalla. MLL:n ikkuna-asetelmaan sisältyi myös iloisesti musisoiva joulupukki. Joulukalenteriikkunoista on tulossa perinne 6-7 3 9 IR TO N U M ER O 3, 00 € 5 JUHA KIVINEN PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 3.1.2024 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 1 ILMESTYNYT VUODESTA 1960
1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Vuosi alkaa ennätyksellisissä pakkasissa S uomalaiset ovat tottuneet kylmiin keleihin, mutta joka vuosi ei kuitenkaan hätyytellä ennätysrajoja – Liitonjoelta raportoitiin mittarin näyttäneen tiistaiaamuna -40 astetta! Ilmatieteenlaitos on varoittanut vaarallisesta pakkaskelistä, tosin varoituksen tärkeimmät kohderyhmät ovat ikänsä tai terveydentilansa puolesta riskiryhmään kuuluvat ja ulkona työskentelevät. Koko Keski-Suomi kuuluu kirjoitushetkellä perjantaihin asti keltaisen varoituksen alueeseen, joka tarkoittaa vaarallista kylmyyttä. Varoituksen mukaan kylmärasitus haittaa toimintaa ulkona huomattavasti ja kroonisia sairauksia potevien oireet vaikeutuvat selvästi. Paleltumisvaarasta varoitellaan, eikä ulkona kannata ulkotyöläisenkään oleilla pitkiä aikoja kerrallaan. Suomalaisille pakkaset ovat tuttuja. Yleisimmin jännitystä aiheuttavat autojen käynnistymiset, mutta joka vuosi pakkasten kiristyessä myös pelastuslaitoksella ollaan valmiudessa. Lämmityskaudella tulipalot ovat yleisempiä, ja pakkasten kiristyttyä äärimmilleen myös ikävien yllätysten – kuten putkien jäätymisistä johtuvien vesivahinkojen – riski kasvaa. Kylmä kuuluu talveen, ja vaikka vähän vähemmälläkin pärjäisi, on pakkasessa puolensakin: Ainakin pilkkimiesten suusta kuuluu intoilua, sillä epävarmemmatkin jääpaikat jään päälle kertyneet vedet ovat kohta varmasti jäässä. Hanna Kankaanpää Viikon kuva Mökkivierailun ilotulituksia vuoden vaihtuessa. Hyvää uutta vuotta! Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Mahdollisuuksia H yvää alkanutta vuotta hyvät lukijat. Niin vain hypättiin onnistuneesti joulukuun lopun ja tammikuun alun välisen kuilun yli. Ja ihan vain siltä varalta, ettei kuilun olemassaolo ole tuttu, kerron sen. Kaikkihan alkoi lapsuudesta. Vuoden kierto oli mielessäni pystyssä seisova ympyrä. Tammikuusta lähdettiin etenemään kiihtyvällä vauhdilla. Alamäki vei kohti ahdistavaa kevättä ja kesä tuntui vyöryvän ylle hirveällä nopeudella. Sitten ympyrän alaosassa kärvisteltiin loputtomasti, kunnes hidas ja vaivalloinen matka kohti ihania syksyn pimeitä iltoja alkoi. Mitä lähemmäksi marraskuu tuli, sitä tuskallisemman hitaasti matka eteni ylämäkeen. Sitten tuli joulu ja ihmiset sytyttivät valot rikkomaan hyvän pimeyden. Tavallisesti tosin lumi oli ehtinyt sitä jo tärvellä. Joulukuun loputtua oli hetki tyhjyyttä, ei mitään, kunnes siellä ylhäällä loikattiin tammikuun puolelle. S e oli lapsuudessa luomani mielikuva, eikä se ole sieltä mihinkään kadonnut. Sitä paitsi pidän sen mielelläni. Uusi vuosi on aina täynnä uusia mahdollisuuksia. Tänä vuonna on 366 uutta aamua herätä parempaan päivään. Yhtä monta mahdollisuutta on alkaa paremmaksi ihmiseksi, aloittaa uusi harrastus, tavata uusia ihmisiä, unohtaa kärsimänsä vääryydet, lopettaa turha panettelu, menneiden murehtiminen ja herätä elämän rajallisuuteen. On 366 uutta mahdollisuutta ryhtyä siivoamaan kaapeista ja komeroista turhat tavarat, antaa hyväkuntoiset tarvitseville, keksiä huonokuntoisille uusiokäyttöä ja jo uusiokäytetyille vielä jokin mahdollisuus tulla hyödynnetyiksi. Kaikkina noina aamuina voi myös luvata itselleen, että katsoo kuvaviestimestä vain yhdet uutiset ja lukee aviisin vain kertaalleen. Ikävien asioiden kuunteleminen tai lukeminen monta kertaa päivässä aina uudelleen jankaten ja monelta päin ruotien tuo mielen perukoille kilokaupalla pahaa mieltä, pelkoja ja ahdistusta ja kaikkea tuota lisää tieto, etten itse pysty tekemään mitään niiden asioiden saattamiseksi paremmalle tolalle. M utta käytännön asioihin mennäksemme, viekää se kuusi ulos ajoissa. Ette halua imuroida neulasia vielä juhannussiivousta tehdessänne. Syökää myös ne joulusörsselinne loppuun asti. Tuskin ne pakastimen pohjalta löytyneinä pelastavat ensi jouluanne. Mutta näin sitä lähdetään taas yhtä matkaa mennä marrittamaan kohti huomista. Ottakaa tekin toisianne kädestä ja katsokaa, ettei kukaan putoa kyydistä. Sivullinen Sivullinen 3.1.2024 2 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 P. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää P. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen P. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. ASIAKASPALVELU Reija Kärkkäinen, p. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Tiia Paananen, p. 020 793 1620 tiia.paananen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET P. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2024 Tekstisivu 1 € / pmm Tekstin jälkeen 0,94 € / pmm Kiitosilmoitukset 20,16 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 %. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. TILAUKSET 1.1.2024 Kestotilaus 79,90 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 83,90 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 116,90 € / vuosi Hinnat sis. alv 10 % #meidänkotsari KOTISEUDUN SANOMAT Pääkirjoitus VIRPI PAANANEN
Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset – Tämä kokous on osoittanut Kinnulan hengen, mitä tiukempi tilanne, sitä tiukemmin hitsaudumme yhteen, näillä sanoilla kunnanjohtaja Marja Lehtonen päätti vuoden viimeisen valtuuston kokouksen Kinnulassa. Syksyn nollatulokseen tähtäävä talousarviovalmistelu on ollut Kinnulassa kylmää kyytiä, mutta se hyväksyttiin yksimielisesti. Vyötä kiristettiin jo vuoden loppua kohden, tavoitteena oli Lehtosen sanoin ”inhimillisempi tilinpäätös”. Lehtonen kuvailee, ettei juustohöylä oikeastaan enää riitä, vaan talouteen on nyt suhtauduttava todella tarkasti kaikissa hallintokunnissa. Vuonna 2022 Kinnulan tilinpäätös oli 306 000 euroa alijääminen. Sitä selittivät pitkälti sairaanhoitopiirin järjestämät lisälaskut, jotka jäivät kuntien maksettavaksi. kuluvan vuoden budjetti oli jo lähtökohtaisesti 111 000 euroa alijäämäinen, mutta todellinen tilanne tilinpäätöksessä lienee vielä enemmän pakkasella. – Kun kahdesta alijäämäisestä vuodesta lähdetään ponnistamaan, ei tilanne ole ihan helppo, Lehtonen totesi puheenvuorossaan. KOKOUKSESSA ilmeet olivat vakavia, sillä talousarvion jumppaaminen nollatulokseen on vaatinut kipeitä leikkauksia. Yhteisymmärrys ja tulevaisuudenusko olivat kuitenkin vankkoja vaikeasta tilanteesta huolimatta. Taloustilanne ei ole huolena yksin Kinnulassa, sillä Suomen pankki julkaisi joulukuussa ennusteensa, jonka mukaan talous lähtisi nousuun taantumasta vasta ensi vuoden lopulla. Toipuminen takkuaa, ja kun julkisen talouden alijäämä syvenee, käy valtio myös kuntien kukkarolla. Tiukkaa on ensi vuosi, mutta myös seuraavat pari vuotta, sillä valtion rahoitusta ei ole luvassa entiseen malliin. KULUVAN vuoden ahdinkoa selittävät pääasiassa Sosiaalija terveysmaksujen siirtoerät, jotka Kinnulassa olivat Suomen 9. huonoimmat. Valtionosuuksien leikkaantuminen asettaa Kinnulan asemaan, jossa talousarvio lähtee pitkältä takamatkalta. Myös verotulojen uudelleenjako hyvinvointialueiden myötä vaikeuttaa kuntien tilannetta. – Kinnula oli suurin häviäjä, (siirtoerissä) -591 000 euroa, syinä olivat muun muassa sairastavuus ja sairaanhoitopiirin lähettämät lisälaskut. Lisäksi selvittelyn alla on Kinnulalle osoitettu lasku, joka myöhemmässä tarkastelussa osoittautui toisen kunnan kuluiksi, Esko Pelkonen (Kesk.) tiivistää. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen (Kesk.) totesi, että vaikka tilanne näyttää vaikealta ja isoja säästöjä joudutaan tekemään, saadaan Kinnulassa silti säilytettyä kohtuullisen hyvät palvelut. – Kuntalaisilta kerätyt tulot ovat tapissa, jätevesitaksat tapissa ja veroja korotettu. Enempää ei hyvällä omalla tunnolla voi enää tulopuolelle lisätä. On otettava lusikka nättiin käteen ja lähdettävä siitä rakentamaan, Toikkanen toteaa. – Jälkiviisautta, mutta aiemmin elettiin liian hövelisti. Poistoja on 900 000 euroa, Paljon on rakennettu ja sillä hyvää tarkoitettu. INVESTOINTIEN osuus talousarviossa on aiempaan verrattuna pieni, investointeihin on varattu 630 000 euroa. Välttämättömät on kirjattu, ja mukana on edelleen esimerkiksi urheilukentän huoltorakennuksen kunnostaminen, mutta asfaltoinneista on luovuttu. Huoltorakennuksen mukanaolo investointisuunnitelmasa on tärkeää, mikäli sen kunnostamiseen halutaan hakea avustusta. Anitta Hakkarainen (kok.) kantoi huolta siitä, kuinka realistinen äärimmilleen kiristetty talousarvio lopulta on, ja miten siinä pysytään. Hakkarainen kyseenalaisti myös sen, ettei talousarvioon ole varattu rahaa hallintojohtajan viran avaamista varten, kuten kunnanjohtajan paikkaa täytettäessä suunniteltiin. – Kyse ei ole tyytymättömyydestä, vaan olen huolissani myös henkilöstön jaksamisesta, Hakkarainen perustelee. Etäyhteydellä kokoukseen osallistunut Juha Urpilainen (sd) oli samoilla linjoilla. – Jos haluamme kunnan säilyvän, on tehtävä myös kipeitä päätöksiä. Kaikki avustukset on nyt karsittu, myös työllisyysavustus, mikä itselleni on henkilökohtaisesti vaikea asia. Kunnalla ei ole yhtään senttiä annettavaa. Suunnitelmavuosille on tiedossa valtionosuuksien leikkauksia, mutta iso kysymysmerkki on myös kiinteistövuokrien kohtalo. – Valtio on päättänyt, että kolme vuotta maksetaan vuokria. Mikä tilanne on vuonna 25, jäävätkö kiinteistöt kunnan syliin, Urpilainen kysyy. Kinnulan talousarvio on täynnä vaikeita päätöksiä Vakavahenkisessä valtuustossa Kinnulan rivit hitsattiin yhteen, ja tiukasta tilanteesta huolimatta päättäjillä on vahva tahtotila selviytyä. Sisua vaaditaan nyt kaikilta, sillä kunnan talous kiristyy entisestään. Vuoden viimeinen kokous veti valtuutetut vakaviksi. Talouden näkymät ovat kireät, mutta tiukalla taloudenpidolla siitä selvitään, uskovat Kinnulan päättäjät. HANNA KANKAANPÄÄ Viestintäsuunnittelijan roolia haluttiin kasvattaa valtuustossa Pihtiputaan kunnan ensimmäiselle viestintäsuunnittelijalle Miisa Tavaststjernalle kaivattiin näkyvämpää asemaa kunnan organisaatiossa. Viestintäsuunnittelija valittiin Pihtiputaalle toissa vuoden keväällä. Hänen roolinsa tuli puheeksi, kun kunnanvaltuustossa käsiteltiin kunnan henkilöstöja koulutussuunnitelmaa ensi vuodelle. Kunnanhallitus päätti marraskuussa, että kunnan johtoryhmän kokouksissa aletaan pitää vakiopykälänä viestinnän ja tiedottamisen asiakohtaa, jossa käydään läpi kunnan viestittävät ja tiedotettavat asiat ja joissa viestintäsuunnittelija on läsnä. Pentti Räisänen (sd.) ihmetteli viestintäsuunnittelijan asemaa. Hän sanoi, että viestintäsuunnittelija saatiin puliveivaamalla osittain mukaan johtoryhmän kokouksiin, mutta Räisäsen mukaan lähes kaikissa kunnissa viestintäsuunnittelija kuuluu suoraan johtoryhmään, jotta hän pystyy olemaan asioiden keskiössä. Pentti Räisänen harmitteli sitä, ettei viestintäsuunnittelijalle ole luotu toimintaympäristöä, jossa hän voi toimia kunnolla. Räisänen tokaisi, että nythän viestintäsuunnittelija saa lukea paikallislehdestä, mitä kunnassa tapahtuu. Kari Parkkonen (sd.) ja Onni Nykänen (PP) kannattivat viestintäsuunnittelijan osallistumisen lisäämistä kunnan elimissä. Parkkosen mielestä viestintäsuunnittelija voisi olla mukana kunnanvaltuuston kokouksissa ja hänelle maksettaisiin kokouspalkkio. ONNI NYKÄNEN tarttui henkilöstöja koulutussuunnitelmassa ripeään eläköitymistahtiin. Lasten määrä vähenee Pihtiputaalla, ja samaan aikaan kunnassa ennustetaan jäävän 45 työntekijää eläkkeelle viiden seuraavan vuoden aikana, moni heistä varhaiskasvatuksen puolella. Nykänen halusi, että tätä luonnollista poistumaan käytetään osana kunnan taloussuunnittelussa. Nykänen kaipasi myös henkilöstön etätyöohjeiden päivittämistä. Samaa mieltä oli Kari Parkkonen. Hän piti tärkeänä, että asiakkaat ovat selvillä siitä, minä päivinä työntekijä on tavattavissa paikan päällä kunnantalolla. Väestötilasto pitkästä aikaa tasapainossa ukrainalaisten ansiosta Venäjän hyökkäyssotaa toissa vuonna paenneet ukrainalaiset nostivat Pihtiputaan väkilukua. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoi kunnanvaltuustossa, että väestöstä poistuneiden ja kuntaan tulleiden tilasto saatiin pitkästä aikaa tasoihin Pihtiputaalle tulleiden lähes kolmenkymmenen ukrainalaisen ansiosta. Osa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista haki ja sai kuntalaisuuden Pihtiputaalta viime vuonna. Pihtiputaalle on näillä näkymin jäämässä yli kymmenen ukrainalaista. Toisaalta osa kuntalaisuuden saaneista ukrainalaisista on jo lähtenyt pois Pihtiputaalta. Alle vuoden ajan Pihtiputaalla olleet ja ilman vakituista työpaikkaa olevat ukrainalaiset ovat joutuneet tai joutumassa vastaanottokeskukseen, ja heidän jatkonsa riippuu Maahanmuuttovirastosta. Valtuusto hyväksyi kunnan kotoutumisohjelman. Valtuusto oli aiemmin varannut ensi vuodelle 40 kuntapaikkaa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille, kiintiöpakolaisille ja tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Lyhyet HANNA KANKAANPÄÄ 3 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024
Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Elmeri, Elmo TORSTAI Tiitus, Ruut PERJANTAI Lea, Leea LAUANTAI Harri, Loppiainen SUNNUNTAI Aku, Aukusti MAANANTAI Titta, Hilppa TIISTAI Veikko, Veli, Veijo, Veikka. Joulun alla näytti siltä, että hallitus aikoo leikata vähimmiltä veljiltämme ja syrjityimmiltä siskoiltamme kirjastotuen selkojulkaisuilta. Samalla hallitus päätti vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, kun he eivät pääse lukemaan tuoreita selkotekstejä tai kuuntelemaan niitä. Jos päätös oli lopullinen eikä muuttunut rahallisesti mitättömästä budjettierästä huolimatta, haluaisin Puttaan päättäjien suovan kirjastollemme samansisältöisen tuen, minkä valtion heitteillejättöpäätös jättää siltä saamatta. Onneksi selkokirjojen ja muiden -tekstien tuottamiselle kuitenkin edelleen tulee valtion tukea, vaikka se tehokkaalta levityskanavalta – kirjastoilta – viedäänkin. * * * * * * * * * * * * * * * * Jos lumenpoistotraktorin aurausvalli ilmestyy omakotitontin eteen lauhalla säällä iltayöstä tai yöllä ja aamulla hiukankin pakastaa, vallin poistaminen aamulla ei onnistu kotikonstein. Heikoimmille vanhuksille vallin poistaminen ei onnistu, vaikka lumi olisi vielä pehmeääkin. Puttaan asukkaista pian jo enemmistö lienee eläkeikäisiä. Jos tähdätään hyvään kuntalaispitoon ja muutaman pikkutraktorin työllistämiseen, nämä lumivallit on syytä viipymättä poistattaa kaikkien pihojen edestä. Lumivallien poisto maksanee maltaita, ainakin yli sata tuhatta vuodessa, vaikka se alussa rajattaisiin vain taajamiin. Mutta ilman tämän ongelman ratkaisua moni eläkeläinen saattaa muuttaa sellaiseen kuntaan, jossa asia on kunnossa. Odotan kunnan päättäjiltä sellaisia uudenvuoden lupauksia, että ainakin nämä kaksi ongelmaa ratkaistaan, jotta sekä imu että pito Puttaalla säilyvät korkealla tasolla. Ystävällisin terveisin Pentti Ruotsalainen, vielä innokas kolaaja Saammeko lupauksia? Tekstarit Poliisitoiminnasta Pihtiputaalla Muutama vuosikymmen sitten maaseudulla olivat auktoriteetteja pappi, lääkärit, opettajat ja poliisit. Kylältä löytyi lisäksi tunnettuja miehiä ja naisia eri ammattiryhmistä. Oli suutareita, räätäleitä, seppiä, puuseppiä, hierojia ja hevosenkengittäjiä. Poliisit muodostivat nimismiehen johdolla pelätyn ammattiryhmän. Jos poliisiauto pyörähti pihaan, aiheutti se isännän ja emännän sydänaloissa vähän erilaisempia tykytyksiä, ja tapaaminen tiesi yleensä epämieluisten asioiden esille tulemista. Asioina saattoivat olla onnettomuudet, viranomaistiedotukset, ulosotot ja perinnät, hukkaamiskiellot, viinamäen asiat ja kuulustelut. Kuulusteluissa tavattiin käyttää varsin suomalaiskansallisia menetelmiä. Olihan poliisien valintakriteereinäkin riittävä koko ja lihasmassa. Kenttätyönä oli nykyiseen tapaan liikenteen ja järjestyksen valvonta, mutta erityinen huomio kohdistettiin pontikan keittäjien etsimiseen. Poliisien paperitöistä huolehtivat pääasiassa nimismies kanslianeitinsä kanssa. Nimismiehen toimen kuvaan kuului 50-luvulla vielä esim. oravan nahkojen ostaminen. Pitäydyn tässä pienessä poliisiasiassa Pihtiputaalla ja lähinnä oman ”kantoalueeni” sisällä. Pihtiputaan poliisiputka oli pieni yhden huoneen käsittävä hirsirakennus, noin 5 x 5 m 2 aivan meidän navettamme takana Myllysen puolella. Keskustieltä putkaan oli noin 20 metriä. Ikkunoita ei juuri ollut, tai ei ainakaan näkynyt Keskustien puolelle. Ovea oli varmistamassa lattateräspalkki riippulukon kera. Humaltuminen oli silloin jonkinasteinen rikos, ja näin asiakkaita riitti. Meitä pieniä pojan kosseja kiinnosti seurata saunan nurkalta, kun poliisit raahasivat karjuvia humalaisukkoja parempaan talteen. Vaikka pitäjä oli pieni, oli poliiseja useita. Vuonna 1969 poliisisurmien aikaan pitäjässä oli nimismies ja viisi poliisia. 1950-luvun poliisimiehistä muistan sukunimiltä Kinnusen ja Soisalon. Putkalle löytyi myöhemmin tilat Jukolan alakerrasta. Isäni oli korjaamoja kuljetusyrittäjä. Ensimmäinen kahden kuorma-auton korjaamo oli kirkonkylällä Keskustie 32:ssa, ja 50-luvun alusta kolmen kuorma-auton korjaamo Elämäjärvellä Siirtolan läheisyydessä. Korjaamotoiminnan ohella meiltä oli liikennöimässä kaksi kuorma-autoa lähinnä puutavaran ajossa. Poliisien vierailut pihapiirissämme ilahduttivat tavallisesti kuljettajiamme lähinnä sakkojen muodossa. Ylinopeuksia ei silloin ollut, mutta ylikuormia sitäkin useammin. Autojen painorajat olivat sen verran alhaalla, että helposti lipsahti muutama pölli ylimääräistä. Joskus tuli vioittuneesta tekniikastakin maksumuistutus. Minulle jäi sellainen ajan kuva, että tekniikasta ei juuri huomauteltu, vaan sakko räpsähti saman tien. Isäni yritystoiminta päättyi veljensä puutavarayrityksen takaukseen. Yritys meni konkurssiin ja isäni omaisuus saman tien takaukseen. Nyt poliisi toimi ripeästi. Jo ennen takauksen käsittelyä raastuvassa nimismies laittoi poliisit luetteloimaan isäni omaisuutta hukkaamisvaaran vuoksi. Konstaapeli Riihimäki liimaili mm. kaikkeen irtaimistoon numerolaput ja konstaapeli Viinikainen kirjasi ne kansioon. Olin silloin 15-vuotias ja tajusin tilanteen vakavuuden. Isäni oli omaisuutensa menettämisestä niin lyöty, että hän ei voinut jäädä katsomaan hukkaamisluettelointia. Minä sen sijaan jäin, sillä irtaimistossa oli vanhempien veljienikin tavaroita. Kun poliisit aikoivat merkitä poron sarvissa riippuvat vanhimman veljeni aseet, puutuin peliin, ja sain pelastettua ne takavarikolta. E-huolto, jossa olin asentajana 1964-67 ja kesät 1968 ja 1969, oli automyyntiä, huoltoa ja korjausta harjoittava yleiskorjaamo ja kylän ukkojen kokoontumispiste. Poliisit kävivät huollattamassa omat autonsa, ja samalla sai kuulla tärkeimpiä uutisia järjestyksen puolelta. Allekirjoittaneelle oli suotu kollegan kanssa poliisiauton huoltovastuu, jona toimi neuvostoliittolaisvalmisteinen Volga. Volgaa käytettiin paljon myös taksissa sen hyvien tilojen ja maastokelpoisuuden vuoksi. Poliisikäytössä sain vaihtaa muutamia sylinterikansitiivisteitä. Muutamia hauskojakin tapahtumia sattui poliisien autojen huoltojen yhteydessä. Varsinkin Saastamoisen Onni oli innokas kertomaan poliisin työstä, ja hän esitteli ”asiakkaiden” käsittelyn apuvälineitä. Kerran hän otti käsiraudat esille ja näytti miten ”asiakas” jätetään odottamaan, kun tilanteen tutkintaa jatketaan. Hän napautti toisen rautasilmukan omaan ranteeseensa ja toisen oman Rellunsa ohjausakseliin. ”Siinä ukko pysyy”, hän tuumi. Saman tien hän tokaisi:” Mutta missäs avaimet”. Käsirautojen avaimet olivat jääneet asemalle, ja minun täytyi muiden huoltotehtävien jatkoksi käydä noutamassa avaimet, jotta saatiin polliisi irrotettua autosta. Kerran Onni karautti hallin avoimista ovista suoraan huoltokuilun päälle ja pyysi tarkistamaan auton ajokelpoisuuden. Hänen vaimonsa oli viimeisillään raskaana ja he olivat menossa Jyväskylän keskussairaalaan tarkastukseen. Tarkastin auton ja löysin vasemmasta takapyörästä patin. Kutsuin Onnin alas tarkistamaan vaurion ja kerroin hänelle, että tällä autolla ei voi jatkaa matkaa, ennen kuin takarengas on vaihdettu. ”Kyllä se tämän reissun vielä kestää”, sanoi Onni, ja niin matka kohti Jyväskylää alkoi. Takarengas ei sitten kestänytkään, vaan se räjähti Viitasaarella ja Rellu katolleen. Onnettomuudesta selvittiin kuitenkin peltivaurioilla ja vaimon lievillä niskan kolotuksilla. Aineksia olisi ollut pahempaankin vaimon raskaustilan vuoksi. Sikiö selvisi nyt ensimmäisen kerran ja syntyvä poika selvisi armeijassa vielä toisenkin kerran. Poika oli sotilaspoliisikoulutuksessa Kuopiossa, kun kaverusten kesken syntyi pieni kilpailu siitä, kuka on lännen nopein. Kilpailu muodostui kuitenkin traagiseksi sen vuoksi, että kaverin pistooliin oli jäänyt patruuna, ja luoti lävisti Saastamoisen maksan. Alkoi vaikea ja pitkä hoitojakso, ja hän selvisi vielä hengissä toisin kuin isänsä, joka koki matkansa pään Tauno Pasasen luodista maaliskuussa 1969. Rape poliisiyhteistyössä Mielipiteesi julkaistaan lukijan sivuilla! Ota rohkeasti kantaa, muistele, runoile ja lähetä meille kuvia! Lyhennämme tekstejä tarvittaessa. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Tekstiviesteissä voit käyttää nimimerkkiä. Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Lähetä tekstiviestit numeroon 0400 741 747. Muutamia päiviä ennen joulua kokoontui viisi putaalaista kuoroa kirkkoon laulamaan joululauluja ja kuulijoita noin puoli kirkollista. Hyvä niin, mutta jouluaattohartaudessa väkeä oli kirkontäydeltä. Missä silloin oli kuoro tai kuorot? Eikö juuri silloin kuorojenkin pitäisi tarjota osaamistaan, kun on kuulijoita ja vieläpä paljon jouluvieraita, joista monet ehkä ensi kertaa meidän kirkossamme. Ei se varmaan innosta kuorolaisiakaan, jos lauletaan vain parille kymmenelle kuulijalle, kuten syksyn aikana on tapahtunut. PETTYNYT KUULIJA On ihmeellistä, kun koirien ulkoiluttajat antavat koirien tehdä tarpeensa toisten tiehaaraan ja jopa tontin puolelle! Onko se joku joulukortti, kun tuli hymiötoivotuksia kännykkääni. Ne näkyvät mumokännykässäni neliöinä. Pitäkää neliönne, ja laulakaa mieluummin puhelinvastaajaani! #meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 Että semmosta... Jouluristikon ratkaisu
eivät korvaa länsimaista lääketiedettä, mutta ovat hyvä tukimuoto ja apu omalle hyvinvoinnille. Tarvittaessa on kuitenkin tärkeää kääntyä lääkärin puoleen, Vinkka kertoo. ANU Tolpin yritys Amarto Oyj puolestaan tekee muun muassa detox-hoitoja ja lymfaterapiaa, jota käytetään hoitomuotona esimerkiksi monien turvotusta aiheuttavien vammojen ja leikkausten jälkeen. Lymfaterapia elvyttää kehon imusuonistoa, poistaa nestettä ja turvotusta. Lymfaterapiaan voi saada lähetteen lääkäriltä, mutta yhtä lailla hoitoon voi hakeutua myös omatoimisesti. – Lymfaterapiasta on hyötyä esimerkiksi tapaturman jälkeisten kudosvaurioiden hoidossa. Sitä käytetään tyypillisesti myös monien kroonisten sairauksien, kuten reuman hoidossa. Hoidon tarkoituksena on tukea ihmisen imusuoniston toimintaa ja se on siksi hyvä apu myös esimerkiksi rasitusvammojen hoidossa. Se myös rentouttaa ja auttaa siten myös vaikkapa univaikeuksista kärsivää, Tolppi kertoo. Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala. Terapeuttikoulutuksen päästäkseen on taustalla oltava terveysalan opinnot. Anu Tolppi on ammatiltaan ensihoitaja, ja oman yrityksen työaikataulut rytmittyvät päätoimisen työn ehdoilla. YHTEISTILOJEN nimi on vielä mietinnän alla, mutta kiirettä ei ole. Tärkeimmät asiat ovat sovittuina, ja loppu ratkeaa ajallaan. Avajaiset on kuitenkin suunnitteilla. – Uskomme, että tälle on tilausta myös Pihtiputaalla, sillä nykyaikana on koko ajan enemmän kysyntää myös hemmotteleville ja rentouttaville hoidoille perinteisten hierontapalveluiden rinnalla. Ihmisistä huomaa myös hoidoissa, että tarvetta on, sillä arki voi monilla olla todella stressaavaa, naiset kertovat. 5 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 FM Timber Oy ja Loimua Oy ovat solmineet pitkäaikaisen energiantuotannon yhteistyösopimuksen Pihtiputaan sahalle. Yhteistyösopimuksella Loimua hankkii FM Timberin Pihtiputaan sahan energiantuotantoon ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän tuotantoinfrastruktuurin itselleen. Loimua vastaa jatkossa Pihtiputaan sahan lämmöntuotannosta, sahan lämpölaitosten käyttöja kunnossapitotehtävistä sekä toiminnan kehittämisestä. Sahan lisäksi lämpöä tuotetaan myös Pihtiputaan kunnan kaukolämpöverkkoon. FM Timber toimittaa sahan lämpölaitoksilla käytettävät biopolttoaineet Loimualle. Biopolttoaineet ovat FM Timberin puunhankinnassa ja sahaustoiminnassa syntyviä sivujakeita, joiden hyödyntäminen mahdollistaa hiilineutraalin lämmöntuotannon ja tukee siten myös ilmastotavoitteiden toteutumista. PIHTIPUTAAN sahan lämpölaitokset liitetään Loimuan keskusvalvomoon, josta tuotantoa valvotaan ja optimoidaan ympäri vuorokauden. – Yhteistyö tukee suunniteltuja kasvutavoitteitamme ja antaa meille mahdollisuuden keskittyä paremmin ydinliiketoimintaamme sekä vahvistaa sitä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsemme yhteistyössä osaavan energiakumppanin kanssa kehittämään toimintaamme, kommentoi FM Timberin toimitusjohtaja Sami Kähärä. – Olemme innoissamme yhteistyöstä ja mahdollisuudesta kehittää FM Timberin sahan sekä Pihtiputaan kaukolämmön energiantuotantoa. Sivujakeiden hyödyntäminen energiantuotannossa ja täten hiilineutraalin lämpöenergian toimittaminen vastaa hienosti myös kiertotalouden vaateisiin, kertoo Loimuan teollisuuden energiapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Henrik Vasama. FM Timber Oy:n sahan lämmöntuotanto Loimua Oy:lle PP uuttttaaaann ppaarrhhaaiim mm maann lloouunnaaaann ssyyöött m meeiillllää!! Lounaslistojen muutokset mahdollisia. Harjukatu 2 • p. 020 786 6370 Hyvää Hyvää ruokahalua! ruokahalua! Lounas ma-su klo 11-15. Ke 3.1. Persikkabroileri (M,L,G), Tirripaisti (M,L,G) To 4.1. Uunimakkara (L,G), Mantelikala (M) Pe 5.1. Broilerikastike (L,G), Lihapullat (L,G) La 6.1. Pannupihvit (L,G), Currykana (L,G) Su 7.1. Kasslerpihvit (M,L,G), Cheddarkana (L,G) Ma 8.1. Pekoniset jauhemaksapihvit (L,G), Koskenlaskijakana (L,G) Ti 9.1. Makkarapihvit (M,L,G), Kaalikääryleet (M,L,G) Ke 10.1. Kinkkukiusaus (L,G), Jauhelihapihvit (L,G) Keskustie 9 (Kunnanvirasto) p. 044 325 6420 Lounas ma-pe klo 11-13. Tervetuloa! Ke 3.1. Lihapullat ja perunamuusi, Mudcake To 4.1. Hernekeitto, Pannari ja hillo Pe 5.1. Merimiespata, Hedelmä kääretorttu Ma 8.1. Jauhelihaspagettivuoka, Marjakimara ja jogurttivaahto Ti 9.1. Makkarakastike ja perunamuusi, Raparperikiisseli ja vaniljakastike Ke 10.1. Palermon kanapasta, Vaniljavanukas ja marjakastike Tervetuloa! Her erkkupöytä joka päivä joka päivä klo 11-16.30 klo 11-16.30 1.1.-7.1.2024 1.1.-7.1.2024 Rupontie 1 • p. 014 562 663 Toivotamme kaikille hyvää alkanutta vuotta 2024! Tilaukset, jotka tulevat 8.2. jälkeen, varataan sähköpostitse hannele@takkatupa.fi Ravintola suljettu 8.1.-8.2.2024 Tervetuloa! Tervetuloa! Uusi palvelukokonaisuus sai alkunsa, kun pihtiputaalaislähtöinen Katja Marttinen kuuli historiallisen kivisillan kupeessa olevasta, pian tyhjilleen jäävästä liiketilasta. Yhtenä päivänä viikossa Pihtiputaan virastotalolla vastaanottoa pitänyt Kauneuspalvelu Tällinki etsi uutta toimitilaa, ja aiemmin kampaamona palvellut tila sopi siihen erinomaisesti. Saman tilan innostuivat jakamaan myös Haapajärvellä ja Reisjärvellä toimineet yrittäjät Katja Vinkka ja Anu Tolppi, jotka nyt laajentavat yritystensä palveluita myös Pihtiputaalle. – Jaetun tilan etu on se, että koska olemme täällä jatkossa pääasiassa eri päivinä, voimme hyvin tehdä töitä samoissa tiloissa. Se tietenkin myös jakaa kustannuksia, joten kaikki hyötyvät, Marttinen kertoo. VYÖHYKETERAPIAA , sekä erilaisia kauneuspalveluita tarjoava Marttinen kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet hänet hyvin ja toiveita jatkosta on ollut. Erilainen tila on ollut haussa jo jonkin aikaa, ja nyt tuntuu siltä, että asiat ovat järjestymässä parhaalla mahdollisella tavalla. – Vastaanotto Pihtiputaalla on ollut aivan mahtava, ja asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Toki olen monille tuttu ennestään, mutta palaute uusiltakin asiakkailta on ollut hyvää ja jatkoa on toivottu. Tämä järjetely palvelee nyt kaikkia osapuolia. Yhteistyössä on voimaa, hän toteaa ytimekkäästi. KATJA Vinkan Hoitohuone Vanamotar sai alkunsa, kun Vinkka etsi uusia hoitomuotoja itselleen. Hän tutustui reikiin ja tiibetiläisiin äänimaljoihin, ja päätti myös opiskella niiden salat. Pian mukaan astuivat myös hemmotteleva kiinalainen jalkahieronta ja kuumakivihieronta. Opiskelu on kiehtovaa, ja halu oppia uutta on valtava. – On hieno tunne, kun asiakas rentoutuu hoidossa. Olen saanut itse näistä apua, ja myös asiakkaat kertovat samaa. Hoidot Kolme yrittäjää saman katon alle: Arjessa tarvitaan myös hemmottelua Katja Marttinen, Katja Vinkka ja Anu Tolppi perustavat vuoden alussa yhteisen hoitohuoneen Pihtiputaalle. Yhteisissä tiloissa toimii kolme yritystä, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeava toimiala. Yhteistä heille kaikille on kiinnostus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Anu Tolppi, Katja Martikainen ja Katja Vinkka yhdistävät voimansa tammikuussa, ja kolmen yrityksen yhteiset toimitilat avataan Pihtiputaalla. HANNA KANKAANPÄÄ HANNA KANKAANPÄÄ
6 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 Riihitupa & Tenavatupa, Riihitie 2 as. 11-12 KirppisAsema, Keskustie 4 Pihtiputaan Mummot, Mummonmökki, Harjukatu 2 Työväentalo, Keskustie 11 Lukion musiikkilinja, Koulutie 2 (Sibeliuksen päivä) Onnimannin päivähoitokeskus, Koulutie 2 Vanhusten palvelukeskus Sopukka, Kisatie 1 Kahvi & Kuppi, Asematie 11 Metsäkoto, Puistopolku 6 Asematie 11, 2. kerros Alvajärven Maamiesseurantalo, Reisjärventie 1419 LiigaPlokin kirpputori, Asematie 11 Putaan Baari ja Pizzeria, Putaanportintie 5 Pihtiputaan Kulttuurin ja Kotiseudun Sanomien järjestämästä joulukalenteri-ikkunakampanjasta on tulossa perinne. Pihtiputaalaiset yritykset, yhteisöt ja yksityiset ihmiset innostuivat koristelemaan ikkunoitaan toisena vuonna perätysten. Muutama uusi ikkuna saatiin luopuneiden tilalle. Uusi joulukalenteri-ikkuna julkaistiin joka päivä joulukuun alusta jouluaattoon saakka. Ikkunat pidetään nähtävillä loppiaiseen asti. Kuvat: Juha Kivinen Ikkunoista taas jouluiloa
7 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 LC Pihtipudas Emmit, Asematie 7 LähiTapiola Keski-Suomi, Asematie 11 Pihtiputaan kunta, Keskustie 9 (itsenäisyyspäivä) S-market, Asematie 18 Vanhantalon Hereford, Juuret Maalla ja rotarien satelliittiklubi Silta, Kahvin & Kupin ikkuna, Asematie 11 Shell Pihtipudas, Putaanportintie 11 Terttu Mäkelä-Varis, Kalliotie 11 Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8 Suomen Punainen Risti, Oikotie, liikehuoneisto 4 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pihtiputaan yhdistys, Keskustie 8 Kahvila-ravintola Manta, Asematie 7
Muistoissamme Sunnuntaiksi Kohti uutta vuotta A loitamme vuotta kovin oudoin maamerkein. Maailmamme on muutosten keskellä, ja kukaan ei yritäkään ennustella, mitä vuosi tuo tullessaan. Löytyisikö mitään pysyvää, muuttumatonta, josta ottaa suuntimat, mihin päin etenemme? Paras katsoa taaksepäin riittävän kauaksi, minkälaisin merkein on maailmassa ennen ojentauduttu. Vuosituhansia sitten silloinen maailma oli suuren kuningas Nebukadnessarin hallinnoima. Hänen hovinsa palveluksessa oli mm. kolme miestä Juudean maakunnasta. Oudot miehet outoine oppeinnen. Nämä miehet joutuivat ristiriitaan kuninkaan kanssa ja nyt he saavat kantaa siitä seuraukset! Heidät heitetään elävinä tuliseen pätsiin! Ei tämä suinkaan jäänyt viimeiseksi kerraksi, kun joku joutuu vaikeuksiin, kun ei suostu kulkemaan myötävirtaan. K uningas itse istuu valvomassa, että tuomio pannaan täytäntöön. Nyt ei kuitenkaan kaikki mennyt niin kuin piti. Kuningas hyppää äkkiä pystyyn ja tuijottaa kohti pätsin suuta! ”Emmekö heittäneet kolme miestä tuleen, miksi nyt näen neljä miestä kävelevän vapaina tulessa! Ja tuo neljäs on näöltään kuin Jumalan Poika!” Silloin muuttui kaikki. Koko Babyloniassa otettiin uusi suuntima. ”Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille... Minä olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet, jotka korkein Jumala on minulle tehnyt. Kuinka suuret ovat Hänen tunnustekonsa ja kuinka voimalliset ovat Hänen ihmeensä. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta ja Hänen valtansa pysyy suvusta sukuun.” Tuo neljäs mies tulisen pätsin keskellä on tänä päivänä kaiken ympärillä olevan hallitsija. Tuo näöltään ”kuin Jumalan Poika” on se, jonka valtakunta pysyy iankaikkisesti. Tässä on turvallisuus ja rauha. Tämän varassa aloitamme vuotta 2024. Reetta Puranen PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA 8 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherra Janne Isomaa 044 784 4422, seurakuntapastori Tuula Laitinen 0400 931 986, kanttori Janne Peltokorpi 040 520 3388. Seurakuntamestari Vilho Luokkanen 0400 915 398. Diakoniatyö Maarit Vesterinen 040 765 2453. Lastenohjaaja Katja Kokkonen 040 841 5626. Nuorisotyöntekijä Tarmo Repo 044 784 4423. Talouspäällikkö Irmeli Kuronen 044 784 4420. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ke klo 9–12, 044 784 4421. JUMALANPALVELUKSET La 6.1. Loppiaisen messu klo 13, Isomaa, Hertteli, Muurasjärven kirkko Su 7.1. klo 13 Sanajumalanpalvelus, Isomaa, Laitinen, Hertteli, pääkirkko. Kirkkokahvit Sallilassa. SEURAT Su 7.1. klo 12 Rukoushuoneella Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, kirkkoherra Janne Isomaa 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. Diakoniatyö vt. Erika Kinnunen 0403527757 La 6.1. klo 10 Messu kirkossa; Isomaa ja Hertteli Su 7.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa; Isomaa ja Hertteli Ke 10.1. klo 12 Seurakuntakerho srk-kodissa Su 14.1. klo 10 Piispa asettaa kirkkoherra Isomaan virkaan Pihtiputaan kirkossa, linja-autokyyditys sinne lähtee Kinnulan kirkon pihasta klo 8.45 ajaen Muholan kautta. Kinnulassa ei järjestetä jumalanpalvelusta. Jumalanpalveluksia voi kuunnella nettiradiosta, linkki löytyy www.kinnulanseurakunta.fi etusivulta, lähetys on kuunneltavissa reaaliaikaisesti KINNULAN SEURAKUNTA PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@ vapaus.fi Ukraina-keräys Poliisihallinnon keräysnumero RA/2023/722. Tili: Ukraina-keräys, FI 29 5345 0820 0479 60. Su 7.1. klo 14 ehtoolliskokous. Vanhimmisto. Ti 9.1. klo 18 rukouskokous. To 4.1. klo 10.30 ruuanjako kestäen niin kauan kuin ruokaa riittää. KIRPPUTORI avoinna ti, ke ja pe klo 10-16. Puh. 044 509 0598. Otamme vastaan tavaroita myyntiin. KESKUSTELUPUHELIN 040 549 7683. Seurakunta Rakkaamme Vilho Matti JUUSELA s. 18.2.1935 Jalasjärvi k. 16.11.2023 Kinnula Se, mitä kaipaamme, emme menetä koskaan. Sitä, jota rakastamme, kaipaamme aina. (Claes Andersson) Rakkaudella muistaen Lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Kotipihan henkilökunnalle Vilhon hyvästä hoidosta. Helna KALLIOMANNILA s. 16.7.1931 Keuruu k. 17.12.2023 Keuruu Paikka kaikella, kaikki paikallaan. Aika kaikella, kaikki ajallaan. (Fredrika Wetterhoff) Veljen lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Helna siunataan 12.1. klo 13 Keuruun siunauskappelissa. Muistotilaisuuteen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 7.1. mennessä 0445255118 Tiia Salo. SYDÄMELLINEN KIITOS Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Sanni (Aleksandra) Muhosen (os. Aliranta) muistoa ja otitte osaa suruumme. Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Omaiset Rakkaamme Esko Tapani PAANANEN s. 16.2.1949 Konginkangas k. 2.12.2023 Pihtipudas Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen, pihapuunkin sirkuttajaa. Se istujan sija on tyhjä, kotipihakin vailla kulkijaa. Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät. Rakkaudella ikävöiden Leena Satu, Jouni ja Eve Markku, Arttu ja Oona Mari Sanna ja Joshua muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa 15.12. Lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme sekä lämmin kiitos kaikille Eskon hoitoon osallistuneille hyvästä hoidosta. Kotiseudun Sanomat p. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Kun on aika kiitoksen... Wanha Pappila Os. Laurilantie 20, Pihtipudas Vuokraus ja näyttö • p. 0207 931 621 Upea juhlahuoneisto moneen tilaisuuteen: • kastetilaisuudet • häät, rippijuhlat • syntymäpäivät • muistotilaisuudet • kokoukset Pihtiputaan postinjakajat KIITTÄVÄT muistamisista Jouluna 2023 ja toivottavat asiakkailleen Hyvää ja Rauhaisaa Uutta Vuotta 2024! Runo Ei viimeistä hetkeä kukaan tiedä. Ei pois sua luotani voi se viedä. Kuljit aina rinnallain, sinut muistan ain. Rakkain jos sinut luokseni saan, muuta en toivoisikaan. Elämä tää on lainaa vaan, niin uskotaan. Rakas siellä jossain. Aatoksissain Rauhallista ja Onnellista Uutta Vuotta 2024!
9 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e Seuratoiminta PIHTIPUDAS ELÄKKEENSAAJAT. Kerho jatkuu ma 15.1.. ELÄKELÄISET. Jatkamme kerhoa Valorinteen kerhohuoneella ke 10.1. klo 10. ELÄKELIITTO. Kerho Hubteekissa ke 10.1. Vierailijana Leila Linden Äänekosken yhdistyksestä. MLL. Perhekahvila avoinna Kotiseudun Sanomien talossa tiistaisin klo 10-13. Vaihtori avoinna kunnantalon alakerrassa ma-to klo 9-14 ja pe klo 8.30-13.30. MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella torstaisin 18.1., 1.2., 15.2. ja 29.2. klo 14-16. Muistikahvila Elämäjärvellä Mäntypirtillä maanantaisin 15.1. ja 19.2. klo 13-15. RIISTANHOITOYHDISTYS. Hirvennahkat Ponssen takapihan keräyspaikkaan viimeistään su 7.1. (hinta 18 €). Menot Pienpetoilmoitukset ja nahkojen määrien ilmoitukset toiminnanohjaajalle. VIITASEUDUN KUULO jatkaa kuulolähipalvelua Valorinteellä (Puistotie 15) ke 3.1. klo 9-11. LC PIHTIPUDAS. Hallitus to 4.1. klo 18.30 Mantassa ja klubitapaaminen pe 12.1. klo 18.30 Mantassa. LC PIHTIPUDAS EMMIT. Hallituksen kokous to 4.1. klo 18 Takkatuvalla. Kylätoiminta MUHOLA-SEURA. Kylätalon roskakatoksen vieressä on kuntolaatikko ja vihko, johon voi merkitä liikkumiset (kävely, juoksu, potkukelkkailu...) sekä päivän ja oman nimen. Joka kuukausi osallistujien kesken arvotaan pieni yllätys, jonka voi noutaa kuukauden sisällä Muholan bingosta kylätalolta keskiviikkoisin klo 19. Urheiluseurat LIIGAPLOKI. Kirppari avoinna perjantaisin klo 10-15 ja lauantaisin klo 10-14. Vastaanotamme lahjoitustavaraa (huonekalut, kodinkoneet, astiat, kirjat, LP-levyt, auton akut, koristelasi ym.). PUDIS. Salibandya pelataan Pihtipudas-salissa maanantaisin: 0-3-luokkalaiset klo 18-19.15 sekä neljäsluokkalaiset ja sitä vanhemmat klo 19.15-20.30. Ruokalistat PIHTIPUDAS Päiväkodit ja koulut: Maanantai: jauhelihalasagnette, porkkanaraaste, jäävuorisalaattisuikale, kahden kaalin sekoitus, ketsuppi. Tiistai: lohimureke tai kalapihvi, sitruunainen kastike, perunat, punajuuri-omenasalaatti, jäävuorisalaattisuikale. Keskiviikko: jauhelihakeitto, juustoviipale, tuorekurkkuviipale, leipä. KINNULA Päiväkodit ja koulut: Maanantai: kinkku-kasviskiusaus, lämpimät kasvikset, salaattibuffa (kaali, puutarhurin sekoitus, vesimeloni, raejuusto). Tiistai: mannapuuro, marjakeitto, sämpylät, leikkele. Keskiviikko: kanakastike, keitetty ohra, salaattibuffa (salaatti, kurkku, juustokuutio, marinoidut kasvikset). PIHTIPUDAS La 6.1. Naisten Mestaruusliigan lentopalloa: LiigaPloki – Oriveden Ponnistus Pihtipudas-salissa klo 17. Ma 15.1. Naisten Mestaruusliigan lentopalloa: LiigaPloki – Puijo Wolley Pihtipudas-salissa klo 18.30. Ke 17.1. Kirjaston lastenosaston avajaiset klo 12. Nimen julkistus, eskarilaiset laulavat, musiikkiesitys, Peppi jakaa karkkia. Kakkukahvit. Ke 24.1. Naisten Mestaruusliigan lentopalloa: LiigaPloki – LP Kangasala Pihtipudas-salissa klo 18.30. Tapahtumakalenteri – Otteluisännät: Pihtiputaan Rotaryklubi ry ja Lions Club Pihtipudas LA 6.1.2024 KLO 17.00 LIIGAPLOKI OrPo Pihtipudas-sali Liput: Aik. 15€ (12-15v 8€) LENTOPALLON MESTARUUSLIIGAA Työttömyys lisääntyi Pihtiputaalla Työttömyys lisääntyi huomattavasti Pihtiputaalla, jossa työttömyysprosentti nousi marraskuun aikana 11,2:sta 12,7:ään. Pihtiputaalla oli marraskuun lopussa 201 työtöntä työnhakijaa, kun heitä oli kuukautta aiemmin 177. Kinnulassa kirjattiin marraskuun lopussa vain yksi työtön työnhakija enemmän kuin kuukautta aiemmin. Kinnulassa oli 72 työtöntä ja kunnan työttömyysprosentti oli 12,4. Työttömyystilanne on selvästi pahentunut vuoden aikana. Pihtiputaalla työttömien määrä lisääntyi vuodessa 52:lla ja Kinnulassa 12:lla. Noin puolitoistatuntisessa konsertissa lauloivat Hannu Inkeroisen johtama Avalon, Janne Peltokorven johtama kirkkokuoro, Helena Lehmuskeron johtamat Kylien kuoro ja Pihtiputaan mieskuoro, sekä Pauliina Näsäsen johdolla esiintyivät Viidelaulaulajat Melodies. Yhteensä kuorolaisia oli viitisenkymmentä. Vastaavaa ei Pihtiputaalla ole nähty pitkään aikaan. Idea yhteiskonsertista virisi jo viime keväänä. Joulunalusaika tuntui sopivalta ajankohdalta, sillä siihen on helppo sovittaa yhteinen ohjelmisto. Yhteiskonserttia puolsi myös ajatus siitä, että yleisö löytää paremmin paikalle, kun viiden eri konsertin sijaan järjestetään vain yksi. Kukin kuoro on harjoitellut tahollaan, ja lisäksi laulamaan on päästy tietenkin myös yhdessä. Monipuolinen ohjelmisto sai kiitosta yleisöltä, mukana oli niin tunnettuja klassikkojoululauluja, kuin hieman tuntemattomampiakin kappaleita erilaisille kuoroille sovitettuna. Yhteislaulun aikaan ääneen pääsi myös yleisö, mikä kirvoitti penkistä ytimekkään kommentin: ”Jes!”. – Tätä konserttia on ollut helppo rakentaa yhdessä, vaikka en ole kaikkiin tapaamisiin päässytkään mukaan, Pauliina Näsänen kertoo. – Oli helppo luottaa tarvittaessa muiden Kuorojen yhteiskonsertti ilahdutti ja toi joulumieltä Pihtiputaan kirkossa tarjoiltiin kuulijoille poikkeuksellisen hieno joulukonsertti, kun kunnan viisi aikuiskuoroa yhdistivät voimansa yhteiseen tapahtumaan. Konsertissa kuorot esiintyivät yksitellen ja yhdessä. Välillä yleisöäkin kannustettiin osallistumaan yhteislauluun. HANNA KANKAANPÄÄ visioon, koska täällä on rautaisia ammattilaisia johtamassa kuoroja. – Kuorojen johtajille tämä konsertti oli myös ammatillisessa mielessä hieno juttu, sillä harvoin täällä pääsee johtamaan näin isoa kuoroa, Helena Lehmuskero puolestaan pohtii. KUOROLAISILLE kokemus oli myös poikkeuksellinen, sillä Pihtiputaalla harvoin pääsee laulamaan niin isossa kuorossa yhdessä muiden kanssa. Yhteisessä konsertissa näkee myös muiden kuorojen esiintymisiä, sekin on harvinaista herkkua. – Kokemus oli hieno, ja tästä jäi hyvä mieli. Yleisöäkin oli kirkon täydeltä, se oli mukavaa, kirkkokuorossa laulava Helena Paananen kommentoi. Konsertti on onnistunut, kun esiintyjät ja yleisö ovat yhtä tyytyväisiä illan päätteeksi. – Ajattelen, että tämä oli hieno musiikillinen joululahja Pihtiputaan kuoroilta, Lehmuskero sanoo. HANNA KANKAANPÄÄ KSBR tähyää liukuvalumarkkinoille Keski-Suomen Betonirakenne Oy on tehnyt ensimmäiset liukuvalutekniikalla valmistetut rakenteensa Stora Ensolle. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että Keski-Suomen Betonirakenteen ensimmäiset liukuvalutekniikalla valmistetut rakenteet tehtiin Oulun Stora Enson hakesiiloihin. Liukuvalussa muottia siirretään jatkuvana liikkeenä vähän kerrallaan ylöspäin valun edetessä. – Ensimmäinen liukuvalu tehtiin yhteistyössä itävaltalaisen GleitbauGmbH -yhtiön kanssa, ja se onnistui todella hyvin. Pyrimme saamaan liukuvalettavia kohteita myös tulevaisuudessa, KSBR:n teollisuuden toimialajohtaja Marko Leppänen kertoo. Gleitbau on globaalisti toimiva liukuvaluihin erikoistunut yritys. Suomessa liukuvalujen tekijöitä on Marko Leppäsen mukaan kohtuullisen vähän. Asiakkaalle tekniikan hyödyt ovat kuitenkin ilmeiset. – Liukuvalu on nopeuttava tekijä tietynlaisessa rakentamisessa. Oulussa tehtaan siilojen seinien rakentamiseen kului yhteensä noin 2,5 kuukautta. Perinteisillä menetelmillä käytetty aika olisi ollut arviolta kaksinkertainen. Taloudellisesti se olisi tarkoittanut lisää kustannuksia esimerkiksi talvitöiden myötä, Marko Leppänen avaa. Vuonna 2004 perustetun Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n erikoisalaa ovat paikalla valetut betonirakenteet teollisuuteen, tuulivoimaloihin, pysäköintihalleihin ja muihin liikeja julkisrakennuksiin. KSBR:llä on toimipisteet Pihtiputaalla, Oulunsalossa, Lappeenrannassa, Kalajoella ja Vantaalla.
10 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 TORILLA OSTETAAN Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 050 307 5439 Markkinapaikka Koirahieroja & trimmaaja Koirahieroja & trimmaaja Merja Heikkilä Merja Heikkilä •hieronta •trimmaus •EmmiPet-hammaspuhdistus •laserhoito merjazheikkila@gmail.com 0405212972 KUULUTUS Kuulutus vuoden 2024 presidentinvaalin toimittamisesta Pihtiputaan kunnassa VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS sunnuntaina 28.1.2024 klo 9:00 – 20:00 ja mahdollinen toinen vaali sunnuntaina 11.2.2024 klo 9:00 – 20:00. Äänestysalue Äänestyspaikka 001 Pihtipudas Kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 9 ENNAKKOÄÄNESTYS Ennakkoäänestys toimitetaan 17. – 23.1.2024 ja mahdollisessa toisessa vaalissa 31.1. – 6.2.2024 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosalissa, osoite Keskustie 9. Ennakkoäänestyksen aukioloajat ovat seuraavat: KE – PE 17.01. – 19.01.2024 klo 12:00 – 18:00 LA – SU 20.01. – 21.01.2024 klo 12:00 – 16:00 MA – TI 22.01. – 23.01.2024 klo 12:00 – 18:00 Mahdollinen toinen vaali: KE – PE 31.01. – 02.02.2024 klo 12:00 – 18:00 LA – SU 03.02. – 04.02.2024 klo 12:00 – 16:00 MA – TI 05.02. – 06.02.2024 klo 12:00 – 18:00 Ennakkoäänestyksen aikana 17.01. – 19.01.2024 ja mahdollisen toisen vaalin aikana kiertää myös vaaliauto (tila-auto) seuraavilla pysähdyspaikoilla: Vaalireitti 1. Muurasjärvi-Kojola-Alvajärvi (Keskiviikko 17.1.2024) (Mahdollinen toinen vaali keskiviikko 31.1.2024) Klo Pysäkki: 10:30 – 12:30 Muurasjärvi, Reisjärventie 2852 (kyläkauppa) 13:00 – 14:00 Kojola, Kojolantie 317 (vanha kyläkoulu) 14:30 – 15:30 Alvajärvi, Reisjärventie 1419 (maamiesseurantalo) Vaalireitti 2. Kärväskylä-Korppinen-Liitonjoki/Liitonmäki-Elämäjärvi/Peninki (Torstai 18.1.2024) (Mahdollinen toinen vaali torstai 1.2.2024) 10:30 – 11:30 Kärväskylä, Keiteleentie 933 (vanhan kyläkaupan piha) 12:00 – 13:00 Korppinen, Keiteleentie 1621 (kylätalo) 13:30 – 14:00 Liitonmäki/Liitonjoki, Liitonjoentie 676 (vanha kyläkoulu) 14:30 15:30 Elämäjärvi/Peninki, Elämäjärventie 339 (Mäntypirtti) Vaalireitti 3. Lukio-Ilosjoki-Seläntaus-Rönny (Perjantai 19.1.2024) (Mahdollinen toinen vaali perjantai 2.2.2024) 11:00 – 11:30 Lukio, Koulutie 2 12:00 – 12:30 Ilosjoki, Hiekanpääntie 18 (kylätalo) 13:00 – 14:00 Seläntaus, Kyläseurantie 16 (kylätalo) 14:30 – 15:30 Rönny, Peningintie 8 Ennakkoäänestyksen toimittamisesta Pihtiputaan kunnan alueella sijaitsevissa laitoksissa ilmoitetaan niissä kussakin erikseen. KOTIÄÄNESTYS Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestys toimitetaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin äänestäjän kotikunnaksi. Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoittauduttava oman kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle, osoite PL 36, 44801 PIHTIPUDAS tai puhelimitse 014-459 6800 Ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään 16.1.2024 klo 16.00 mennessä. Mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 30.1.2024 klo 16.00 mennessä. Mikäli henkilö on kuitenkin ilmoittautunut presidentinvaalin ensimmäisen vaalin kotiäänestykseen, ilmoittautuminen on voimassa myös toista vaalia varten. Kotiäänestyslomakkeita on saatavilla kunnantalon neuvonnasta. Ilmoituksen äänestäjän puolesta voi tehdä myös toinen henkilö, esim. lähiomainen. HENKILÖLLISYYDEN TOTEAMINEN Äänestäjän on sekä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, kotiäänestyksessä, laitosäänestyksessä, että vaalipäivän äänestyksessä tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä henkilöllisyystodistuksella, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Jos äänioikeutetulla ei ole äänestykseen tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi voi myöntää maksutta väliaikaisen henkilökortin. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukana kaksi passivalokuvaa. Digija väestötietorekisteriviraston lähettämä ilmoituskortin mukaan ottaminen ja luovuttaminen vaalitoimitsijalle nopeuttaa äänestystä. Pihtiputaalla 22.11.2023 Keskusvaalilautakunta PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 KAKSIO 2h+k, 63 m 2 Pihtiputaan keskustassa. Heti vapaa! Sovittaessa asuntoa voi käydä katsomassa arkisin klo 8.30-15.30 välisenä aikana os. Keskustie 8, Pihtipudas. Kirjalliset hakemukset: Pihtipudas-Seura ry / Hallitus, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas tai reija.karkkainen@ pihtipudas-seura.fi Tiedustelut: p. 0207 931 621 tai puheenjohtaja Raimo Pärnänen p. 040 520 3334 VUOKRATTAVANA ELÄINPALVELUT * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,70€, katsastuksen kokonaishinta 47,70€ + päästömittaukset. Henkilöja pakettiautoille, maks. 3500kg. KATSASTUS KATSASTUS ajanvaraus: www.plus.? ja 044 423 2040 45 45 * Säästä 7€ (52€) Rupontie 3 | Avoinna ark. 9.00 16.00, to 9.00 18.00 Katsastus Pihtipudas TARJOUS 2.-12.1.2024! Korut verkosta : Korut verkosta : www.pihtipudaskoru.fi www.pihtipudaskoru.fi Lahjaksi Muistoksi Myynti ja tiedustelut: Kotiseudun Sanomat Keskustie 8 ma-pe klo 8.30-15.30 p. 0207 931 620 Korut suoraan varastosta! MYYTÄVÄNÄ KUIVIA KOIVUKLAPEJA 60l verkkopusseissa. 9€/kpl. Kuljetus lähialueille. p. 0400 387 643 Volkswagen 5D Golf Variant 1,9 TD CL 1HXO-C/248 Pakettiauto. p. 0400 244 705
11 Kotiseudun Sanomat 3.1.2024 Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 w ww ww w..ppiibbeeaa--m moonnoonneenn..ffii Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. P. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Itahisa Tiikkainen Ajanvaraus 08-782 100 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset KESKI-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO Varatuomari Tuula Kiili. Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 029 566 0830. Viitasaaren toimipaikka Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi ma-to 9-16 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Sähköurakointi ja kylmäalan palvelut Niemenharjun RAKENNUS OY Hiirenniemi 5 050 461 7280 • www.nhr.fi • rakentaminen • remontointi • puutavara • lauteet Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu • kaikki kodin juhlat, niin pienet kuin suuretkin • tilausleivontaa • tilausruokaa, myös kotiin toimitettuna Maija Tervonen 040 574 2599 LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Joona 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot ma-pe 8-16 Tiekunnan apuna tieisännöitsijä! • tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiekuntien hallinto • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset • avustusten haku • perusparannushankkeet Tieisännöitsijä Anne Viander p. 044 579 1420 anne.viander@gmail.com Pihtipudas RAKENTAMINEN Ovet ja ikkunat Kattopellit Puutavara Lämpöelementit Rakoliiterit RENKAAT Rengasmyynti Renkaanvaihdot MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTAMME: Teollisuustie 16 Viitasaari ma-pe 8-16 0400 911 981 myllynmies.fi ovikauppa.com PUUN OSTO Energiapuu Kuitupuu Tukit METSÄSTYS Koiratutkat Radiopuhelimet Riistaja valvontakamerat Vaatteet Asematie 11, Pihtipudas Avoinna: pe 10-15 ja la 10-14 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • maksulliset ilmoitukset tilaukset@kotiseudunsanomat.fi • tilauksiin liittyvät asiat toimitus@kotiseudunsanomat.fi • jutut, seurapalstat, menot ja vinkit P. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Mainostaja, 70 prosenttia lukijoista valitsee ostopaikan ja tekee ostopäätöksensä tämän lehden perusteella. • jalkahoidot • sokerointi • kasvoja käsihoidot • ripsien ja kulmien värjäys • kulmien muotoilu • rentouttava kokovartalohieronta p. 050 377 3321 Putaanportintie 5, Pihtipudas (Pizzerian vieressä) Palvelut • sopimuksen mukaan Avoinna • Isännöintipalvelut • Kiinteistöarvionti • Kaupanvahvistajat • Asiakirjapalvelu isannointi@saaninkoski.fi • 045 212 1331 • saaninkoski.fi Isännöinnin ammattilainen!