• Keskusta näivettyy? Tuplasti vaalijännitystä Kuntayhteistyötä? Elämäjärvellä pidettiin sunnuntaina jo kolmannet Tarinapäivät, ja yleisö löysi jälleen tiensä Mäntypirtille. Jatkoa on luvassa ensi syksynä. Tarinapäivien suosio jatkuu 15 3 16 IR TO N U M ER O 3, 00 € 10 JUHA KIVINEN PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 9.4.2025 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 15 ILMESTYNYT VUODESTA 1960
• 1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Pääkirjoitus Aluevaalit edelleen äänestäjille epäselvät T ilastot sen kertovat: ennakkoääniä on annettu Pihtiputaalla ja Kinnulassa reippaasti enemmän kuntavaaleissa kuin aluevaaleissa. Suuntaus on valtakunnallisesti sama. Tiistaiaamuna, ennen viimeisen ennakkoäänestyspäivän alkamista, valtakunnallisesti kuntavaalien äänestysprosentti oli 21,9 prosenttia ja aluevaaleissa 21 prosenttia. Kinnulassa maanantai-iltaan mennessä oli äänestänyt kuntavaaleissa 370 henkilöä, ja äänestysprosentti oli siten 31,4. Aluevaaleissa puolestaan on äänestänyt 323 henkilöä, ja äänestysprosentti on 27,4. Ero on huomattava. Pihtiputaalla ennakkoäänensä on antanut kuntavaaleissa 918 henkilöä, ja äänestysprosentti on 30,0. Aluevaaleissa äänestäneitä on 847, ja äänestysprosentti on tähän mennessä 27,7 prosenttia. Ero on pelkästään Pihtiputaalla yli 70 henkilöä, jotka vaivautuivat äänestyspaikalle, mutta piirsivät numeronsa vain valkoiseen äänestyslappuun. Toivottavasti suunta vielä muuttuu varsinaisena äänestyspäivänä, vaikka aika epätodennäköiseltä se näyttää. Keski-Suomen pohjoisimmalla kolkalla ei olisi varaa olla käyttämättä kaikkia mahdollisia ääniään omien valtuutettujen saamiseksi päättäville paikoille. Jyväskylän ehdokaspatteri on niin valtava suhteessa maakunnan reuna-alueisiin, että päätösvalta valuu herkästi keskuskaupunkiin. Se taas ei tiedä hyvää pienten kuntien terveyspalveluille, kun palveluverkkoa seuraavan kerran tarkastellaan. Hanna Kankaanpää Kesää odotellessa. Kuva otettu Kinnulan Jäppäjärvellä 29.3. kello 20.52. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Tämä on tätä aikaa N yt siis eletään aikaa, jolloin ympärillä pörrää vain hyväntuulisia ja hymyileviä yltiöystävällisiä ihmisiä. Ystävällisyytensä vilpittömyys on helppo tarkistaa vaalien ehdokaslistoista. Toki kaikki eivät näinäkään päivinä venytä suupieliään yläviistoon. He ovat näitä ammattivalittajia, joiden mielestä aurinkokin nousee aivan väärästä paikasta ja väärällä kyljellä. Näille ihmisille ei kelpaa mikään. Mutta onneksi tämä aika tuo heillekin helpotusta, sillä tyrkyllä on lukuisia ihmisiä, joihin voi käydä purkamassa pahan olonsa, hienommin sanottuna kritisoimassa kunnan ja hyvinvointialueiden puutteita. K ävin tuolla vähän isommassa kaupungissa ja valuin aamutuimaan torin vierustaa pitkin. Pari kierrosta siinä tehtyäni huomasin taskujen täyttyvän makeisista. Jokaista pysäyttäjää pitää vain osata riittävän vakuuttavasti mielistellä ja uskotella itseään mainostavan olevan juuri oikeasta porukasta ja oikealla asialla. Ja nämähän ojentavat karamellikulhoansa yhä uudemman kerran. Eivät ne makeiset kyllä kovin suunmyötäisiä olleet, joillakin hyvinkin kitkeriä, mutta joutavat tuossa pöydällä kipposessa odotella, josko se vallan kauhea ja vihonviimeinen karkkituska iskee. Sitä olen tuossa tuumaillut joutenolon ohessa, miten on mahdollista, että kunnissakin on vielä niin paljon puutteita tai huonosti hoidettuja asioita, kun keskuudessamme on valtaisa määrä ihmisiä, joiden mielestä kaikki on mahdollista hoitaa paremmin, oikeammin, halvemmalla ja nopeammin. Väistämättä tulee mieleen kysymys, miksi ei ole jo tehty. S e on selvää, ettei kenelläkään ole liikaa rahaa. Monet toimet vaativat rahaa, toiset paljon ja toiset valtavasti. Mutta jotenkin jaksan silti uskoa, että pienissä kunnissa pienet asiat, hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä tehtävät, olisi mahdollista toteuttaa pienelläkin rahalla. Mutta se, mitä puuttuu rahaakin enemmän, on tekemisen ja yrittämisen tahto. Mutta onneksi kaikki puutostilat eivät ole vain meidän ongelma. Tuolla pitkin maailmoja ajellessa, tienvieret ovat täynnä hymyileviä ihmiskuvia, jotka lupaavat yhdeksän hyvää ja toisen mokoman kauniita, joten siitä päätellen eivät asiat muuallakaan ole aivan timmissä kunnossa. Vaan ei huolta. Vaalien jälkeen kaikki hoituu. Ainakin, jos jokainen muistaa kansalaisoikeutensa ja hiipii uurnille. Sivullinen Sivullinen 9.4.2025 2 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 ESKO KINNUNEN #meidänkotsari KOTISEUDUN SANOMAT JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi PAINO: Kaleva Media, Oulu TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 P. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää P. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen P. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. ASIAKASPALVELU Reija Kärkkäinen, p. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Pirjo Järvelin, p. 020 793 1620 pirjo.jarvelin@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET P. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2025 Tekstisivu 1,10 € / pmm Tekstin jälkeen 1,04 € / pmm Kiitosilmoitukset 27,89 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 25,5 %. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. TILAUKSET 1.1.2025 Kestotilaus 84,90 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 88,90 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 121,90 € / vuosi Hinnat sis. alv 10 % Viikon kuva
• Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset Pihtiputaan kunnan elinvoimapäällikkö Nina Välimäki esitteli kunnanvaltuustolle toimenpiteitä, joita elinvoimayksikössä on mietitty Pihtiputaan Parhaaksi -valtuustoryhmän aloitteen pohjalta keskusta-alueen elävöittämiseksi. Nina Välimäki kertoi, että elinvoimayksikkö järjestää kevään aikana kaksi keskustelutilaisuutta, joissa kootaan toiveita ja ideoita Pihtiputaan ydinkeskustan kehittämiseksi. Toinen tilaisuus on suunnattu yrittäjille ja toinen asukkaille. Samalla selvitetään mahdollisuutta perustaa päättäjistä, yrittäjistä ja virkamiehistä koostuva työryhmä, joka alkaa kehittää ydinkeskustaa systemaattisesti. Etenkin Asematien varrella on huomattu sama ilmiö, mikä vaivaa joka puolella maata – kivijalkakauppa on vaikeuksissa ja tyhjeneviin tiloihin on vaikeaa löytää uusia yrittäjiä. KESKUSTAN elävöittämiseksi haetaan hankerahoitusta, jonka tavoitteena on kehittää laajassa yhteistyössä uutta elinvoimaa keskustaajamaan. Hankkeessa haetaan mahdollisimman laajaa yritysten joukkoa kunnan yhteistyökumppaneiksi ja luodaa selvä malli keskustan kehittämisen toimenpiteille. Tarkoituksena on perustaa keskustan kehittämiseen erikoistunut yhdistys, joka voisi organisoida tapahtumia, ylläpitää verkkosivustoa ja vastata viestinnästä sekä tarjota netissä kaupallisia palveluja. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuuksia tukea yritysten yhteismarkkinointia sekä houkuttelevan opastuksen rakentamista Nelostieltä keskustaan. Ongelmana on se, että suurin osa Nelostien liikenteestä koostuu pitkän matkan autoilijoista ja rekkaliiKeskustelutilaisuuksia ja hankerahaa keskustan kehittämiseksi Pihtiputaan kirkonkylällä on tyhjiä näyteikkunoita. JUHA KIVINEN Sähköautojen latausasemiin 55 000 euroa Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi 55 000 euron lisämäärärahan lisäämisen tämän vuoden talousarvioon sähköautojen latausasemien rakentamista varten. Latausasemia tulee kunnantalolle (2), terveyskeskukseen (3), palvelukeskus Sopukkaan (2), koulukeskukseen ja lukiolle (4) sekä työkeskukseen (1). Kunnan tekninen johtaja Taito Takkinen kertoi, että latausasemia aletaan rakentaa heti, kun routa sulaa. Latausasemien käyttäjät maksavat itse sähkön lataamisesta hankkimalla sovelluksen puhelimeensa. Operaattori tilittää summat kunnalle otettuaan ensin pienen osuuden itselleen. Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä vaati, että rakennuksen omistajan on huolehdittava, että muussa kuin asuinrakennuksessa, jonka yhteydessä on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, oli oltava asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään viime vuodenvaihteessa. Kari Parkkonen (sd.) kysyi kunnanvaltuustossa, miksi kunta ei pysynyt lain vaatimassa ajassa sähköautojen latausasemien rakentamisessa. Taito Takkinen vastasi, että vuoden 2023 lopulla tarkoitukseen ei ollut varattu määrärahoja ja viime kesänä olisi pitänyt herätä käynnistämään rakentaminen. Kunnalta kymppitonni 80-vuotiaalle HYS:ille Pihtiputaan kunnanvaltuusto myönsi 10 000 euron avustuksen 80 vuotta täyttävän Pihtiputaan Hevosystäväinseuran juhlavuoden toimintaan. Pihtiputaan Hevosystäväinseura haki kunnalta 15 000 euron avustusta ravirata-alueen ja rakennusten kunnostamiseen, seuran 80-vuotis juhlaravien järjestämiseen, toiminnan ylläpitämiseen ja markkinointiyhteistyöhön juhlavuodelle. Kiinteistön kunnostamisen on arvioitu maksavan 11 000 euroa ja radan sekä rata-alueen kunnostuksen 8 000 – 10 000 euroa. Markku Kananen (kesk.) kysyi, löytyykö kanavia raviradan kunnostamisen rahoittamiseen, koska elinvoimayksikköä on vastuutettu auttamaan ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen vastasi, että ainakin teoreettinen mahdollisuus on hakea rahoitusta, ja mahdollisen hankkeen kustannuksiakin on jo hahmoteltu. Hankkeeseen liittyy iso vaatimuslista ja tuen osuus on korkeintaan 50 prosenttia ja tuen suuruus on enintään 100 000 euroa. Onni Nykänen (PP) sanoi, että jatkossa tarvitaan koordinaattori, joka miettii rahoitusten hakemista yrityksille, yhdistyksille ja kyläseuroille. Lyhyet JUHA KIVINEN 3 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 kenteestä, jotka pysähtyvät nopeasti tien varressa. Huoltoasemat ja pikaruokapaikat tarjoavat helpon vaihtoehdon autoilijoille, eivätkä he halua välttämättä käyttää ylimääräistä aikaa siirtyäkseen keskustaan. Keskustan yritysten palvelut eivät ole myöskään riittävän selvästi esillä Nelostien liikkujille. Liittymät ja viitoitukset eivät ohjaa tehokkaasti keskustaan. Jos ohikulkija ei tiedä, mitä keskustassa on tarjolla, ylimääräinen ajomatka voi tuntua erityisen vaivalloiselta. ELINVOIMAYKSIKÖSSÄ oli koottu lista keinoista piristää ydinkeskustaa. Esiin oli noussut muun muassa tällaisia ideoita: Katukeittiöitä, joissa tarjotaan paikallista ja kansainvälistä ruokaa. Yrittäjäpäivät, eli kunnan tukemia tapahtumia, joissa yrittäjät voivat esitellä palvelujaan. Katutaidetta, kuten seinämuraaleja ja yhteisötaidetta tai valoteoksia ja kauniita katuvalaistuksia. Ulkoilmakuntosaleja, joogatunteja tai kävelylenkkejä paikallisten oppaiden kanssa. Liikuntapolku, jossa on aktiviteetteja. Musiikki-, urheiluja elokuvatapahtumia nuorille. Kauppatori eloon – toripäivä viikottain tai kuukausittain. Myyntikojuja, katutaiteilijoita ja elävää musiikkia. Enemmän vihreyttä ja puistomaisia pysähdyspaikkoja keskustaan. PIHTIPUTAAN PARHAAKSI -ryhmän Onni Nykänen yllättyi Välimäen esityksen jälkeen siitä, kuinka paljon he saivat aloitteella aikaiseksi. Hän kertoi saaneensa ajatuksen aloitteesta kuullessaan huhuja tyhjenevistä tiloista LiigaPlokin kirpputorin lähellä. – Rupesi pelottamaan, että varmaan tuo kirppari pitää laajentaa vielä seuraaviinkin rakennuksiin, Nykänen tuumasi. Yritysten innokkuuden puute arvelutti Nykästä. – Yrityskysely, joka meillekin jaettiin, meni 350 yritykseen ja 56 vastasi. Aina voi olla omaa mieltä siitä, onko se hyvä vastausprosentti. Onni Nykänen korosti yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa. – Vastaava kysely pitäisi toteuttaa ainakin niiden yhdistysten kanssa, jotka pyörivät keskustan alueella. Luulen, että koskaan ei ole kysytty, kuinka ne pystyisivät vaikuttamaan tähän. – Tapahtumat tulevat paitsi yritysten, myös yhdistysten kautta. Tapahtumat tuovat tänne ihmisiä, jotka tulevat joskus myöhemminkin. Popedan keikalla oli lauantaina enemmän ihmisiä muualta kuin Pihtiputaalta. Kirpputorillekin tulee kymmenkunta puhelua päivässä ja suurin osa on muualta. Nykänen korosti, että tapahtumia pitää rakentaa porukalla, muuten ne eivät onnistu. – Minua on aina vaivannut se, että jos lauantaina pelataan liigapeliä, yrittäjien kanssa ei onnistuta tekemään yhteistyötä, että liikkeet pitäisivät ovia auki vaikka kello viiteentoista. Kaikki erikoisliikkeet menevät kiinni yhdeltä tai kahdelta, tai ne eivät ole auki ollenkaan lauantaina. Ihmiset saataisiin viihtymään paikkakunnalla pitempään ja tekemään ostoksia, jos pystyttäisiin tekemään yhteistyötä. Tauno Mattola (PP) huomautti, että pihtiputaalaisten pitää pystyä puhumaan itsestään ylpeästi pihtiputaalaisina. – Sitä kautta saadaan yhteisöllisyys nousemaan ja kyläkeskus elävöityy. Siihen on kymmeniä mahdollisuuksia, mutta jokaisen on laitettava siihen oma panoksensa. Pihtiputaan kunta sijoittaa sähköautojen latausasemia viiteen kohteeseen kirkonkylällä.
• Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Elias, Eeli, Eelis, Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä TORSTAI Tero PERJANTAI Minea, Minka, Verna LAUANTAI Julia, Julius, Janna SUNNUNTAI Tellervo, Palmusunnuntai MAANANTAI Taito TIISTAI Linda, Tuomi Mikä on lasten ja vanhusten tulevaisuus Kinnulassa? Mitä voisi tehdä, että saisimme utta elinvoimaa ja uusia veronmaksajia kuntaan? Tässä olisi pohdittavaa uudelle kermalle (päättäjille). Henkilökohtainen mielipide on, että pitää löytää yhteishenkeä ja positiivisuutta niin päättäjille kuin kuntalaisille. Minun ajattelutapa on, että ei ole niin tyhmää esitystä, että eikö siinä olisi jotain hyvää ja positiivista Nyt tarvitaan vain asennemuutos Kinnulaan. Martti Sääksjärvi, kuntavaaliehdokas, SDP Mitä mietit? Kuulkaa korpien kuiskintaa Nälkämaan laulussa Ilmari Kiannon sanoin lauletaan ”kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa” tai Eino Leinon sanoin ”ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu”. Olemmeko me jo niin vieraantuneet tai emme välitä luonnon äänistä, että annamme kauniiseen luontoomme sijoittuvat, suurelta osin ulkomaiden omistuksessa olevien tuulimyllyjen häiritä meidän kaunista luontoa ja luonnonrauhaa? En allekirjoita sitä lausetta, että tuulivoiman ympäristövaikutukset olisivat fossiiliseen energiatuotantoon verrattuna hyvin vähäiset. Tuulivoimalla on negatiivisia ympäristövaikutuksia, joista olen kirjoittanut aiemmin. Tuulivoiman ympäristövaikutukset liittyvät maiseman muutoksiin, ääneen, lapojen välkkeeseen ja haittoihin luonnon eliöstölle, Ota kantaa tekstiviestillä! Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Ota kantaa tekstiviestillä! Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata viestejä tarvittaessa. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Lähettäjää ei julkaista lehdessä. #meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Tekstarit Milloinkahan näille mopoilijoille saataisiin ajopaikka talojen nurkilta muualle. Ja vanhemmat voisi ihan ajatuksellamiettiä, varsinkin jos avustat laitossa, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä. Omilla nurkillahan ei tietysti ajella.. KYLLÄSTYNYT Ei hyvät poijjjjat sentään, kuinka pääsikin käymään Kinnulan valtuuston kokouksen jälkeen kuin joskus pääkallopaikalla käynyt! Jäi mikrofonit päälle ja sieltähän me saimme kuulla, kuinka ”isot” pojat puhui asioista suureen ääneen ja niitä kaunistelematta. HURLUMHEI VUAN Kinnulan Tulevaisuus on uusi puolueeton puolue! Vai onko? Vasemmistosta kokoomukseen, kaikki siltä väliltä, sopivat nyt saman lipun alle! Siis täysin vailla mitään linjaa oleva porukka! Voisipa olettaa, että päätöksetkin ovat mitä sattuu ja on kuin vauvan pylly! Tulee mitä vain ja milloin vain, ja ihan yllättäen! Onkohan Jäpänrannan tiellä tiehoitokunta? Mitään ei tehdä, tiellä kuoppia ja isoja reikiä, sillasta ei välitetä... Mihinkähän rahat laitetaan mitä tieosakkaat maksaa. ”KULKIJA” Sai sitä nähä senki päivä, etton puoluveista riippumattomia ehokkaita valtuustoo. Tätä oon oottanu vuoskymmeniä. On ollu iänkaike hyviä ihmisiä ehokkaina, muttaku sen puolue sylettää ja sen takia jeäny eänestämätä. Nyttei sitä estettä oo. Ei tarvi eänesteä Porvaria, Kepulaista, Kommunistia tai Vihreitä. Soa eänesteä ihmistä. (Näin uskon ja toivon). KINNULAINE Onkohan tuo makkara ja kahvi jo maisteltu??? Eiköhän ääni jää kotiin... Mielikuvitus puuttuu. Kinnulan ennakkoäänestyspaikka kummastuttaa äänestäjiä. Ulkona jonottaminen edes ilman riittäviä istumapaikkoja. Tyhjiä, inhimillisempiä tiloja Kinnulassa riittää! Ota kantaa tekstiviestillä. Lähetä viestisi numeroon 0400 741 747. Kinnulan kunta ja seurakunta solmivat vuonna 2017 sopimuksen uimahallin käytöstä. Seurakunta kunnosti seurakuntakodin alakerrassa olevan uimahallin, pukuja pesutilat, saunan ja takkahuoneen ja luovutti ne kunnan käyttöön. Sopimuksen mukaan kunta maksaa saneeruslainan ja uimahallin vuotuisat käyttökustannukset. Sopimusaika, joka on kymmenen vuotta, päättyy siis vuonna 2027. Toki sopimus on mahdollistaa purkaa kesken sopimuskaudenkin sopimuksessa mainituilla ehdoilla. Kinnulassa on taloustilanteen tiuketessa herännyt taas kerran keskustelu uimahallipalvelujen lopettamisesta. Ymmärrän asian, kun sivistystoimelle annetut säästövelvotteet laittavat miettimään mihin toimintoihin määrärahat riittävät. Toisaalta kuitenkin kunnan velvoitteena on huolehtia kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnista. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen edistäminen on kuntalain 1& mukaan kuntien lakisääteinen tehtävä, joka on myös huomioitava kuntastrategiassa. Lisäksi uimataidon opetus kuuluu perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelmaan 1-9-luokkalaisille. Mielestäni keskustelu uimahallitoiminnan mahdollisesta lopettamisesta ja sen vaikutuksista tulisi siirtää kunnan ja seurakunnan sopimuskauden loppuun. Uimahallin sopimuskauden päättyessä keskusteluun tulevat mukaan myös Kinnulan ja Pihtiputaan seurakuntien mahdollinen yhdistyminen sekä uimahallin remontin tarve ja niiden vaikutus uimahallitoiminnan jatkumiseen. Päätösten teon pohjaksi luottamushenkilöiden tulisi myös saada tarkat laskelmat uimahallin todellisista tuloista ja käyttökuluista, joista on vähennetty hallintokuntien sisäiset tulo-menosiirrot. Lisäksi tulisi saada laskelmat siitä, kuinka paljon maksaa perusopetuksen uinninopetus, kun 1-9-luokkalaiset kuljetetaan naapurikuntien uimahalleihin vähintään 2-4 kertaa lukuvuodessa. Kustannuksia tullenee ainakin matkoista, pääsylipuista, eväistä ja mahdollisista sijaiskuluista. Uimahallitoimintaan liittyy myös monia tekijöitä, mitä ei voida ainoastaan mitata rahalla. Näistä mainittakoon terveysvaikutukset niin vauvasta aina vaariin asti sekä erilaisten liikunnan harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille. Näin ollen mielestäni ei ole järkevää tehdä pikaisesti päätöstä uimahallitoiminnan lopettamisesta ainoastaan talousasiat mielessä. Uimahallin sulkeminen on helppo ratkaisu, mutta toiminnan uudelleen käynnistäminen ei varmaankaan tulisi olemaan yhtä helppoa. Anitta Hakkarainen kunnanvaltuutettu Kuntavaaliehdokas Kinnulan tulevaisuus -yhteislista kuten linnuille ja lintujen muuttoreitteihin sekä kaloille. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös häiriöitä tutkayhteyksiin sekä radioja TV-verkkoihin, puhumattakaan melun aiheuttamista terveysvaikutuksista ihmisille. Tuulipuisto tarvitsee voimalinjan ja huoltotiet, joiden vuoksi kaadetaan paljon metsää, joka sitoo hiilidioksidia. Suomeen sijoitetaan suuria datakeskuksia kuten Google, joka on suuri energiasyöppö. Google ostaa toimintaansa kolmen tuulipuiston tuotannon, toisaalta Googlen hukkapäästöt lämmittavät 2 000:tta taloutta Haminan alueella. Isomman sähköauton valmistamisessa tarvitaan maamineraaleja, josta syntyy useita tonneja hiilidioksidipäästöjä, puhumattakaan lapsityövoimasta. Tekoälydata ja internet-haut kaikkine videoineen tuottavat kansainvälisen lentoliikenteen verran päästöjä. Olemme tulleet sieltä savupirtistä tähän datan ja tekoälyn maailmaan sen jälkeen kun ”Suomi putos puusta, kaikki kävi äkkiä”. Kannattaa kuunnella tämän Ismo Alangon laulun sanat. Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, kuten tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja liiketoiminnassa. Tekoäly ja robotiikka ovat mullistaneet tämän meidän asuttamamme pallon, mutta millä hinnalla? Ihmisetkin ovat muuttumassa roboteiksi kännykät ja korvanapit korvissa, puhelindataa katsellessa ja kuunnellessaan. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Toivon, että kaiken tämän energian-ja digitalisaation käytön vuoksi säästämme kauniit maisemat ja metsät tuleville sukupolville ja rakennetaan pienydinvoimaloita tuulimyllyjen asemesta. Toini Hämäläinen Saarensalmi Uimahalliasia on tällä hetkellä Kinnulassa kova puheenaihe. Minun kanta on, että uimahallitoiminta pitää säilyttää. Siinä raha pyörii omassa kunnassa. Se on hyödyllinen liikuntamuoto kaikille kuntalaisille ja myös uimaopetus kuuluu opetussuunnitelmaan. Kalevi Kinnunen kunnanvaltuutettu Kuntavaaliehdokas, Keskusta Uimahalli on säilytettävä! Mietelause Kosketa minua elämä kipeästikin, etten tulisi ylpeäksi ja turhamaiseksi. Yön lempeää hiljaisuutta, jossain kaukana käki kukkuu. Jää kaiku sen – ja sitten tuulen syliin kaukaiseen metsä hiljaa nukkuu. Kaarina Leppänen Että semmosta...
• 5 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Äänestämällä oman kunnan ehdokasta aluevaaleissa voit tehdä oman osuutesi lähi-sote-palvelujen säilymisen puolesta! Keski-Suomen aluevaltuusto päättää alueen soteja pelastuspalveluista. Lähipalvelujen säilyminen omassa kunnassa on meille elintärkeää! Peruspalvelut ovat itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan merkki. Ilman niitä kunnan tulevaisuus on huolestuttava. Ensimmäinen aluevaltuusto rakensi palveluverkostoa kuntapalveluja karsien ja hallintohimmeleitä tehden. Jatkossa pitää panostaa perusterveydenhuollon ja sairaala-terveyskeskus-yhteistyön kehittämiseen. Oikea hoidon porrastus, oikea-aikainen hoito oikeassa paikassa, on tärkeää ja halvinta. Erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten yhteistyötä pitää kehittää. Toisessa yksikössä tehtyä tutkimusja hoitotyötä pitää arvostaa ja tuplatutkimuksia pitää välttää. Pitää hyödyntää entistä paremmin sitä, että toimitaan samassa organisaatiossa. Pääpaino pitäisi olla avohoidossa, joka on useimmiten riittävä, inhimillinen ja turvaa hoidon jatkuvuuden. Avohoito on halvempaa ja erikoissairaanhoito kallista. Avohoitoyksiköitä ja vuodeosastoja pitää olla riittävästi, ettei esimerkiksi ”mummorallia” ympäri maakuntaa tapahtuisi. Lähi-sote-yksiköt sekä hoitoja hoiva-paikat tarvitaan joka kuntaan. Se kuuluu Hyvinvointi-Suomeen ja se on tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja inhimillistä. Olen tehnyt lääkärin työtä Pihtiputaalla yli 40 vuoden ajan, jona aikana 30 vuotta terveyskeskuksessa ja vuodesta 2013 lähtien työterveyslääkärinä. Olin 10 vuotta terveyskeskuksen johtava lääkäri. Vielä eläkeläisenäkin teen osa-aikaisesti työterveyslääkärin työtä. Minulla on vahva kokemus terveyskeskusja työterveystyöstä sekä yhteistyöstä erikoissairaanhoidon kanssa. Toivoin hyvinvointialueiden perustamisen johtavan entistä sujuvampaan ja parempaan hoitoon ja hoidon porrastukseen, kun Sairaala Nova ja avohoito ovat samaa organisaatiota. Tämä työ näyttää nyt olevan vasta alussa ja paljon pitää vielä järjestelmää kehittää, että toivotut yhteistyön hyödyt alkaisivat näkyä ja tuottaa tulosta! Eija Kiljala yleislääketieteen erikoislääkäri Pihtiputaan Keskustan ehdokas Anna ääni – vaikuta! Ennakkoäänestys päättyi eilen ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4. Kiitos kaikille teille jotka olette jo äänestäneet ja toivottavasti mahdollisimman moni vielä käy äänensä antamassa. Korkea äänestysaktiivisuus on virkeän kunnan merkki. On ollut ilo tehdä vaalityötä yhdessä virkeän ja uudistuneen Keskustan ehdokasjoukon kanssa, toivottavasti into on näkynyt myös tapahtumissa ja vaaliteltalla kävijöille. Hyviä keskusteluja on käyty niin kunnan kuin hyvinvointialueen kehittämisen tiimoilta, niistä kiitokset aktiivisille kuntalaisille. Keskusta loi näissä vaaleissa Pihtiputaalle uuden vaalikulttuurin. Meidän toimestamme vaalityö jalkautettiin eri kylille ja osa tapahtumista on ollut eri ryhmille yhteisiä. Konsepti on ollut toimiva ja siitä on pidetty erityisesti sivukylillä. Kiitokset muille ryhmille, kun tartuitte ideaan. Myös vaaliauton käyttöä kylillä laajennettiin Keskustan aloitteesta. Kuntalaisten osallistaminen onkin Keskustan vaaliteemana, ja siihen nämäkin asiat sopivat mainiosti. Keskusta kehittää Pihtipudasta, on ollut meidän ehdokkaiden kantava teema näissä vaaleissa. Kehittämiseen kuuluu vastuunotto, yhteistyö ja uudet avaukset. Vastuuta kannamme sekä sanoista että teoista. Yhteistyö on reilua toimintaa sekä vaalien aikana että sen jälkeen. Omista onnistumisistamme keräämme mieluusti kiitokset ja yhteisistä onnistumisista ne jaamme muiden ryhmien kanssa. Yhteiset onnistumiset ovat yhteistyön hedelmiä, ei minkään ryhmän omia saavutuksia, vaikka sellaisestakin on saanut vaalien alla lukea. Uusia avauksia teemme kuntalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen. Vapaiden vaalien voittaja on demokratia. Nyt on tärkeää itse kullakin huolehtia että äänioikeus tulee käytettyä. Siinä samalla on hyvä vaihtaa keskelle! Tavataan tapahtumissa, turuilla ja toreilla ja huolehditaan yhdessä Pihtiputaan elinvoimasta. Pihtiputaan Keskusta, kuntavaaliehdokkaat 2-18 aluevaaliehdokkaat 2263, 2293 ja 2348 Kiitos kun äänestät! Äänestäjien valta on suuri Tulevana sunnuntaina kuntalaiset antavat mandaatin parhaaksi katsomilleen ehdokkaille luotsata kuntaa sekä hyvinvointialuetta eteenpäin seuraavat neljä vuotta. Pitkät kirjoitukset ovat puuduttavia lukea, joten pyrin pitämään tämänkin kirjoitukseni siedettävän mittaisena. Nelostiehanke on viimeisin kuntalaisia puhuttanut aihe. Miljoonan euron panostuksella luulisi saavan paljon aikaan, mutta tässä vaiheessa tulokset vaikuttavat laihanlaisilta, Pelkästään designvaloihin ja sähkötöihin on uppoamassa miltei puoli miljoonaa euroa ja nekin tekee paikkakunnan ulkopuolinen firma. Pyysin hankkeen alkumetreillä, että suunnitteluun otettaisiin mukaan paikalliset ihmiset ja yrittäjät, jotta tämä miljoonan euron potti saataisiin paremmin hyödyttämään paikallista elinkeinoelämää. Tätä ehdotusta ei nähty tarpeellisena. Tilalle tarjottiin erilaisia suunnitelmia, mistä kuntalaiset olisivat valinneet parhaan vaihtoehdon. Kuntalaiset saivatkin sitten valita erilaisista peltilehmistä ne vähiten hölmöimmän näköiset teokset. Siinä ne vaihtoehdot. Seuraava valtuusto tekee myöskin linjaukset esimerkiksi tuulivoimasta, ja siinä onkin äänestäjällä miettimistä, mikä ryhmä tai ehdokas menee vaaleihin kaksilla rattailla. Oma kielteinen kantani tuulivoimaan muodostui taannoin Ilosjoen tuulivoimakäsittelyn yhteydessä, kun näin ensimmäistä kertaa alueen havainnekuvat tuulivoimaloista. Kielteinen kanta on pysynyt, oli sitten vaalit ovella tai ei. Tuulimyllyt on rakennettava lähelle sähkön loppukäyttäjiä eli suurten kaupunkien läheisyyteen, näin toimimalla ei tarvitse rakentaa kuluttajalle kalliiksi tulevia siirtolinjojakaan. Sain yleisönosastokirjoitukseeni Seutujen välinen muutosja kasvuohjelma (SEMUKAS) -projektipäälliköltä vastineen, kiitos siitä. Projektipäällikkö ei vastineessaan yritäkään kiistää keskeistä pointtiani, että hanketilaisuuden järjestämisessä toimittiin julkisuusperiaatteen vastaisesti. Yleinen periaate on, että hankerahalla järjestettävistä tilaisuuksista tulee viestiä avoimesti. Tämän tilaisuuden osalta sitä ei tehty. Kuntapäättäjätilaisuudesta julkaistiin viimein 7.4. hankkeen kotisivulla katsaus ikään kuin kaikki kuntapäättäjät olisivat tilaisuudessa keskustelleet. Tilaisuuteen oli kyllä kutsuttu Sydänsuomen alueen nykyisten valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat tosin he eivät kuulu kohderyhmään hankkeen kotisivun tietojen mukaan. Ihmettelen tilaisuuden pimittämistä, koska hankkeen kotisivustolla on kuitenkin avoimesti Kuntapäättäjä-tilaisuuden esiintyjän, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen projektipäällikön kolumni siitä, miten kaivosja tuulivoimahankkeet tuovatkaan miljardi-investoinnit ja tuhannet työpaikat hankkeen alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana! Molemmat teollisuuden alat hän lukee ns. puhtaan energiasiirtymän alaan. Betolar-yrityksen edustajalla oli puheenvuoro Kuntapäättäjätilaisuudessa. Kumma kyllä, olen kuullut neljä vuotta sitten Keski-Suomen maakuntahallituksen Joutsassa asuvalta jäseneltä, että pohjoiseen Keski-Suomeen tulee tuulivoimakeskittymä, eteläiseen Keski-Suomeen ei siis tarvita! Ovatko Pihtiputaan nykypäättäjät ideoineet järkeväksi talousratkaisuksi kuntaamme tuulivoimaja kaivosteollisuuden vai viedäänkö täällä sittenkin kuin pässejä narussa sen saa jokainen päättää. Kuntapäättäjäpäivä oli tuulivoimaja kaivosteollisuuden lobbausta. Sirpa Rautiainen valtiotieteiden maisteri ja ympäristöhistorioitsija Vasemmistoliiton kuntaja aluevaaliehdokas Vielä kuntapäättäjätilaisuuden (25.3.) avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä Työllistäjäksi voimaloista ei ole, ihmiset muuttavat edelleen pois paikkakunnalta töiden perässä. Työllisyyden osalta onkin tulevalla kaudella keskityttävä työpaikkojen lisäämiseen paikkakunnalla. Tämä tehdään mahdollistamalla nykyisten yritysten kasvaminen, koska pinnan alla on kasvuhaluja ainakin teollisella puolella. Myös uusyrityshankintaan on panostettava. Kasvavat kunnat erottaa taantuvista avoimien työpaikkojen määrä, ja tällä hetkellä Pihtiputaan työpaikkatarjonta on varsin vaatimaton. Siihen on saatava muutos. Sotepuolen osalta on todettava, että tämä hyvinvointialueuudistus on mennyt metsään ja pahasti. Kunnilla ei ole enää päätösvaltaa omiin terveys-ja vanhuspalveluihinsa ja tästä hyötyvät isot kaupungit laita-alueiden kustannuksella. Joka muuta väittää valehtelee. Tämä ei ole pelkästään Keski-Suomen ongelma, vaan koko maata koskeva epäkohta. Kustannuksia on saatu nousemaan hyvinvointialueiden omilla päätöksillä ja säästöjä etsittäessä ovea näytetään ruohonjuuritason työntekijöille, jotka ovat syyttömiä koko sotkuun. Väitän, että maaseudun palveluiden karsimisesta nousee vielä kapinaliike, jolloin koko uudistus joudutaan laittamaan uusille raiteille. Perusterveydenhuolto kunnille ja erikoissairaanhoito valtion harteille, tämä voisi olla parempi vaihtoehto. Nukkuville haluan sanoa, että menkää äänestämään niin kuntavaaleissa kuin aluevaaleissakin. Aluevaalien osalta Jyväskylä on asettanut leijonan osan ehdokkaista, enkä soisi, että kaupunkilaiset saisivat yksin päättää pihtiputaalaisten palveluista. Äänestäjä, käytä valtaasi. Marko Tiainen Kuntaja aluevaaliehdokas, Perussuomalaiset Putaanvirran koulun 9.-luokkalaiset kävivät kysymässä yhteiskuntaopin tunnilla pihtiputaalaisilta tulevista vaaleista, ja näin he vastasivat muutamaan kiperään kysymykseen. 93,7% pihtiputaalaisista tiesi, mitkä vaalit ovat tulossa. Vastaajista 72,8 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa ja 27,2 prosenttia ei aio. Tulevissa vaaleissa äänestäviltä kysyttiin, tietävätkö he jo, ketä äänestää. Heistä 37,3 prosenttia ei vielä tiennyt, joten 62,3 prosenttia tiesi, kelle äänensä antaa. Vajaa puolet eli 45,3 prosenttia vastasi, että ehdokkaan puolueella ei ole niin suurta merkitystä. Ysit tekivät gallupin ja pitivät varjovaalit Lopuksi kysyimme vielä, ovatko kyselyyn vastanneet käyttäneet netin vaalikoneita. Vastaukset jakautuivat tasaisesti: 48 prosenttia oli kokeillut vaalikonetta ja 52 prosenttia ei ollut. Suurin osa vastaantulijoista suhtautui kyselyymme myönteisesti; vain muutama kieltäytyi vastaamasta. Pidimme myös 9.-luokkien kesken varjovaalit, joiden tulokset julkistetaan vasta oikeiden vaalien jälkeen. Amanda Syrjälä, Vilma Syrjälä ja Adeliina Laitinen
• 6 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 MARTTI SÄÄKSJÄRVI eläkeläinen 15 2508 Ehdolla aluevaaleissa VIRPI PEKKARINEN lähihoitaja 16 HEIDI PYYKKÖ 14 Kinnula Kuntaja aluevaaliehdokkaat Yhteistyöllä eteenpäin kuntalaisten parhaaksi. KAIKEN VOI TEHDÄ REILUMMIN JA SE MIKÄ ON REILUA, ON MYÖS JÄRKEVÄÄ. 8 Maltillisia päätöksiä kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Vaihda keskelle. ERKKI KANANEN Eläkeläinen Kokemuksella 10 ESKO PELKONEN p. 040 7055 143 Marika Laitinen Minna Haikara Yh des sä yhte istyö llä Pihtip utaa n parh aak si. 50 45 Pihtiputaan Parhaaksi Positiivisesti politikoimatta Asko Leppänen Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Terveyspalvelut säilytettävä Panostusta nuoriin ja ikäihmisiin Kuntalaisille suora palautekanava Tuulivoimaloiden haitat minimiin ja luonto otettava huomioon 25 Kuntavaalit Arto Varis Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kunnan tulee olla houkutteleva muuttokunta niin yrityksille kuin asukkaille. Pienyrittäjyyteen täytyy panostaa ja tukea, sieltä syntyy kasvua. Maalaiskuntana meidän täytyy tehdä siitä meidän voimavara ja muuttohoukuttelevuus kohde. 29 Kuntavaalit Aira Kyläniemi Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kaiken voi tehdä paremmin. 24 Kuntavaalit Yhtenäinen ihmisarvo kaikille Essi Salmi ylioppilas Juha Kiiskilä tehdastyöntekijä Mikko Hämäläinen emeritus Ri Kinnulan Perussuomalaisten Trio Äänesi ratkaisee tulevaisuuden! 17 18 19 Maaseudulla on tulevaisuustehdään siitä yhdessä entistäkin vahvempi! 5 Miia Hiironen M ak sa ja : M iia Hi iro ne n Kari Leppänen 51
• 7 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Samuel Demarco Keski-Suomen aluevaltuustoon • Palvelujen keskittäminen ei ole järkevää politiikkaa! • Jokaisessa kunnassa on oltava vahvat perusterveydenhuollon palvelut. • Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä on lisättävä. 2270 Lea Kananen Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kaiken voi tehdä paremmin. 22 Kuntavaalit Elinvoimainen kunta yhdessä kuntalaisten kanssa Reijo Jämsén Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kaiken voi tehdä paremmin. 21 Kuntavaalit 2293 Aluevaalit EIJA EIJA KILJALA KILJALA Kuntavaalit 9 Kotikunnan ja lähipalveluiden puolesta! Lääkäri Kari Kujansuu Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kaiken voi tehdä paremmin. 23 Kuntavaalit Elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Pihtipudas Juuret maassa -katse tulevaisuudessa Maatalousyrittäjänä tiedän, että tulevaisuus rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Rakennetaan yhdessä parempi Pihtipudas Tomi Pasanen agrologi, maatalousyrittäjä 14 Pienilläkin teoilla isoja iloja Pirkko Kauppinen 3 6 Lapsija perheystävällinen Pihtipudas Heli HjelmeroosHaapasalo toiminnanjohtaja Vaalipäivä 13.4., ennakko-äänestys 2.–8.4. 10 Laura Kumpulainen Työterveyshoitaja. M ak sa ja : Eh do ka s Osaamista ja sydäntä Pihtiputaan kehittämiseen 56 Elinvoimaisen ja menestyvän Pihtiputaan puolesta Karri Paananen Aira Kyläniemi Todellinen mahdollisuus saada Pihtiputaalta edustaja aluevaltuustoon. Keskitä äänesi Airalle! M ak sa ja : Pi ht ip ut aa n D em ar it ry Aluevaalit 2470 Tiainen Marjo kassa-myyjä, välinehuoltaja Toikkanen Eeva koulutettu hieroja 30 38 40 Äänestä! Äänelläsi on väliä Karppinen Minna myyjä Ehdokkaat nro:t 43-62 54 Pihtiputaan Parhaaksi Positiivisesti politikoimatta Tauno Ma ola • Kokemusta ja osaamista • Toimintaa kotikunnan parhaaksi Ehdokkaat nro:t 43-62 pihtiputaalainen • Positiivisesti Terttu Paananen Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen 26 Kuntavaalit
• 8 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 ONNEKSI ON ITSENÄINEN KUNTA 2 4 5 9 8 7 6 10 11 12 13 3 Elias Itkonen palokatkoasentaja Pirkko Kauppinen kirjastotoimenjohtaja, eläkeläinen Kalevi Kinnunen yrittäjä, eläkeläinen Raili Laitinen psykiatrinen erik.sh., henk.koht. avustaja Ilpo Linna eläkeläinen Ari Muhonen metsäkoneenkuljettaja Jaana NykvistPekkarinen opiskelija Tapio Pekkarinen yrittäjä Esko Pelkonen Mtt Arja Rekonen eläkeläinen Jarkko Rekonen metsuri Markku Toikkanen eläkeläinen, mv. Kinnulan Keskusta Kalevi Kinnunen yrittäjä, eläkeläinen 2295 Samuel Demarco opiskelija 2270 ASIAT RATKAISTAAN YHDESSÄ! Teemme yhteistyötä paikallisesti ja yli kuntarajojen Yrittäjyys ja kuntalaisten aktiivisuus luovat elinvoimaa Järjestöja vapaaehtoistyön arvostaminen ja vahvistaminen voimavarana, esim. toimintatiloja tarjoamalla Maaja metsätalous on turvamme Satsaamme opetukseen, kulttuuriin ja vapaa-ajan mahdollisuuksiin Jokaisen kuntalaisen hyvinvointi ja arvokas elämä on meille tärkeä ALUEVAALIT VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS sunnuntaina 13.4.2025 klo 9:00 – 20:00 Koulukeskus, Keskustie 27 Ennakkoäänestys 2.–8.4.2025 Kinnulassa Kinnuskeskuksessa, kansalaisopiston Meijän tila, Keskustie 27, arkipäivisin klo 11-17, viikonloppuna klo 11-13 21 22 23 2470 29 28 27 26 25 KAUKO HAKONEN autonkuljettaja KUNTAJA ALUEVAALIT 2025 Ennakkoäänestys 2.4.-8.4.2025 Vaalipäivä 13.4.2025 DEMARITELTTA, K-SUPERMARKET Lauantaina 12.4. klo 10.30-14.00 FACEBOOK: SDP Pihtipudas Vaalikuljetukset: 040 0244 705 Tukitili: FI14 5345 0820 0544 38 PAREMPAA HUOLTA KYLILLÄ PÄRJÄÄMISEEN • asiointiliikenne kaikkien ulottuville PAREMPAA KASVUA JA OPPIMISTA • maksuton varhaiskasvatus, oikeat ryhmäkoot ja riittävät resurssit lukion markkinointiin PAREMPAA TUULIVOIMAN SUUNNITTELUA • tuulivoimaa sinne, missä pienimmät haitat PAREMPAA JA REILUMPAA ELINKEINOPOLITIIKKAA • lisää vuoropuhelua kunnan ja yritysten välillä PAREMPAA KUNNAN VETOJA PITOVOIMAA • hyviä asuntoja, helpotusta lapsiperheiden arkeen PAREMPAA KUNTALAISTEN KUUNTELEMISTA • kuntalaisten kyselytunnit valtuustolle, mutkaton nettipalaute kuntalaisille PAREMPAA TERVEYSJA SOSIAALIPALVELUJEN PUOLUSTAMISTA • inhimillistä vanhusten asumispalvelua REIJO JÄMSÉN LEA KANANEN TERTTU PAANANEN eläkeläinen KARI PARKKONEN eläkeläinen PENTTI RÄISÄNEN eläkeläinen ARTO VARIS yrittäjä KARI KUJANSUU AIRA KYLÄNIEMI ASKO LEPPÄNEN eläkeläinen 20 24 eläkeläinen ostoasiamies opiskelija panimomestari palveluvastaava linja-autonkuljettaja kirjanpitäjä yrittäjä rehtori KAIKEN VOI TEHDÄ PAREMMIN.
• 9 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 13 SIRPA NÄRHI eläkeläinen Haluan huolehtia kuntatalouden pitkäjänteisestä suunnittelusta ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Haluan edelleen olla mukana, ikä on vain numero. Pentti Räisänen En aio aloittaa itsekehuani somessa, mutta lupaan kuunnella pihtiputaalaisten toiveita ja toimia parhaan kykyni mukaan. 28 M ak sa ja : Pi ht ip ut aa n D em ar it ry Kuntavaalit Kauko Hakonen Maksaja: Pihtiputaan Demarit Ry Kaiken voi tehdä paremmin. 20 Kuntavaalit Kuntavaalit Pihtipudas Aluevaalit Keski-Suomi Kokemusta ja luottamusta Hannu Aho 2 2263 Vaihda keskelle. Lapsija perheystävällinen Keski-Suomi PPuuttttaaaann ppaarrhhaaiim mm maann lloouunnaaaann ssyyöött m meeiillllää!! Lounaslistojen muutokset mahdollisia. Hyvää Hyvää ruokahalua! ruokahalua! Lounas ma-su klo 11-15. Tervetuloa! Harjukatu 2 • p. 020 786 6370 Ke 9.4. Lasagne (L), Makkarapihvit (M,L,G) To 10.4. Karjalanpaisti (M, L,G) Kalaleike ja kermaviilikastike (L) Pe 11.4. Pippurinen possukastike (L,G), BBQ-broileri (L,G), Pizzaa (L) La 12.4. Riistakäristys (L,G), Igorin kana (L,G) Su 13.4. Pannupihvit (L,G), Koskenlaskijakana (L,G) Ma 14.4. Kasslerpihvit (L,G), Kermainen broileripata (L,G) Ti 15.4. Uunimakkara (L,G), Savuporokiusaus (L,G) Ke 16.4. Jauhelihapihvit (L,G), Uunisei (L,G) Keskustie 9 (Kunnanvirasto) p. 044 325 6420 Lounas ma-pe klo 11-13. Tervetuloa! Lounas 11,00€ • Keittolounas 9,00€ Hinnat sisältävät jälkiruoan. Ke 9.4. Lohikeitto (L, GL) (9€), Suklaavanukas (L, GL) To 10.4. Jauhelihakastike & perunamuusi (L), Pannaria ja hilloa (L) Pe 11.4. Karamellisoitu possupata & perunat (L), Marjatrifle (L) Ma 14.4. Nakkikastike & perunamuusi (L), Mudcake & vaniljavaahto (L)Ti 15.4. Jauhelihapihvit & perunat (L), Hedelmäkiisseli (M, GL) Ke 16.4. Juustokuorrutettu uunisei & perunamuusi (L, GL), Pannaria ja hilloa (L) Asematie 11 • p. 040 552 2701 Ke 9.4. Lohiseljanka M,G To 10.4. Paahdettu purjo-peruna sosekeitto L,G Pe 11.4. Porokeitto L,G Ma 14.4. Suljettu Ti 15.4. Pinaattikeitto L Ke 16.4. Punainen lohikeitto L,G Lounas ti-pe klo 11-13. Tervetuloa! Joka päivä salaattipöytä! Salaattilounas 10€ • Keittolounas 10€ Keittoja salaattilounas 12€ Muutokset mahdollisia! Thai-ruoka Kahvila Avoinna ti-la 11-19 Savelantie 1 041 314 1386 P.S. GRILLI ON EDELLEEN MYYNNISSÄ Katso: te-live.fi/ lahetykset HUOM! PALVELEMME JÄLLEEN JOKA PÄIVÄ Asematie 20 p. 014 561367•0400 646 266 Pizzaa • Pikaruokaa • Kahvila PIZZAA/RUOKAA! Herkkupöytä joka päivä klo 11-17.30 Rupontie 1 • p. 014 562 663 Lounaspassit ja lahjakortit on hyvä käyttää ennen 30.4., jolloin omistajanvaihdos. Myös Pääsiäisen ajan Myös Pääsiäisen ajan normaalihinnoin, paitsi: normaalihinnoin, paitsi: su 20.4. 17,60€ su 20.4. 17,60€ Pääsiäisen Herkkupöytä Pääsiäisen Herkkupöytä Ravintola suljettu 29.-30.4. Oikaisu Viime viikon lehdessä Pihtiputaan vaalitentistä kertoneessa jutussa oli kuvateksteihin lispahtanut vääriä nimiä. Keskustan ehdokkaat ovat tietenkin Laura Kumpulainen, ei Laura Puurula, ja Jaana Ahola, ei Jaana Ahonen. SDP:n ehdokas on Aira Kyläniemi, ei Aira Kylälehto. Vauvat 2024 Vauvat 2024 Helmi Mielityinen s. 18.3. Vanhemmat: Mari ja Lauri Mielityinen, Pihtipudas. Helmi Mielityinen voitti arvonnassa 100€:n lahjakortin. Kotiseudun Sanomat on yhteydessä voittajaperheeseen. Kiitos kaikille osallistumisesta arvontaan! Lisäksi Tomi Sutinen (kesk.) lisäsi myöhemmässä puheenvuorossaan, että vaikka hän ei kannata kunnanhallituksen kokoukseen nuorisovaltuuston pysyvää edustusta, ovat edustajat tervetulleita kutsuttuina erityisesti silloin, jos päätöksenteko liittyy nuoria koskeviin asioihin. Myös lautakunnissa nuorisovaltuuston jäsenet voivat toimia. Kolmea haastatellaan hyvinvointijohtajaksi Pihtiputaan kunnanhallitus päätti kutsua kunnan sivistysja hyvinvointijohtajan virkaa hakeneista haastatteluun Jutta Hartojoen, Sanna Helpin ja Satu-Marja Hassin. Haastatteluryhmään kutsuttiin kunnanvaltuutetut Hannu Aho, Tuomo Jääskeläinen, Aira Kyläniemi, Tauno Mattola ja Ari Saastamoinen sekä kunnanjohtaja Ari Kinnunen ja talousja henkilöstöjohtaja Ari-Jukka Käsmä. Määräaikaan mennessä virkaan tuli yksitoista hakemusta. Hakijoista Jutta Hartojoki toimii vuoden loppuun saakka määräaikaisessa Pihtiputaan kunnan sivistysja hyvinvointijohtajan virassa.
• 10 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 1. Haluan puolustaa Pihtiputaan ja maaseudun lähipalveluiden säilymistä, niin sotekuin pelastuspalveluissa. Elämä on yhtä arvokasta maalla kuin kaupungissa! Sote-palveluverkoston karsimisen sijaan pitää aloittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen. Vuosia on panostettu erikoissairaanhoitoon. Nyt on aika kehittää omalääkärija hoitajamalli terveysasemille. Suurin osa sairauksista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Erikoistason hoitoa tarvitaan ajoittain ja sitten potilas palaa omaan kuntaan jatkohoitoon. Pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde helpottaa ja nopeuttaa hoitoonpääsyä, tutkimista ja hoitoa. Novassa pitää luottaa jo tehtyihin perustutkimuksiin eikä teettää samoja kokeita uudelleen, se säästää. Terveydenhuollon toiminnan kehittäminen entistä järkevämmäksi tuo ne säästöt, jotka ovat mahdollisia! Hyvinvointi-Suomea ei saa romuttaa! 2. Yksin toimivan valtuutetun vaikutusmahdollisuus on pieni aluevaltuustossa. Ryhmässä ja yhteistyöllä vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät. 3. Jos säästöjä etsitään edelleen alueyksiköitä vähentämällä, voi meidän terveyskeskuksemme palveluvalikoima kaventua, mutta en usko sen kokonaan häviävän. Säästöjä pitäisi jatkossa etsiä toimintaa tehostamalla eikä rakenteita karsimalla! Jokaisessa kunnassa täytyy olla sote-palveluyksikkö. Perusterveydenhuoltoon pitää satsata, kehittää Omalääkäri-malli koko Keski-Suomeen. Vuodeosastoja ei saa enää vähentää. On inhimillistä saada hoito lähellä omaisia. 1. Inhimillinen palveluketju erityisesti ikäihmisille. Siihen kuuluu olennaisena osana toimipiste riittävän lähellä saman hoitohenkilökunnan hoidossa. 2. Vuoropuhelun ja tiedonkulun parantaminen hoitohenkilöstön, johdon, kunnan ja luottamushenkilöiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueen toiminnassa on edelleen asioita joissa toiminta ei ole inhimillistä ja kustannustehokasta. Näissä pitäisi kuulla enemmän henkilöstöä. 3. Omasta aktiivisuudesta riippuen suuretkin mahdollisuudet. Kun ottaa asioista selvää, selvittää eri näkökohtien perusteet, on yhteydessä oman ryhmän jäseniin sekä muihin ryhmiin, asioita on mahdollista kääntää parempaan suuntaan. Asiat päätetään yhdessä mutta taustatyö on usein yksittäisten henkilöiden aktiivisuudesta kiinni. On uhattuna, koska valtiovarainministeriö edellyttää alueilta alijäämien kattamista vuoden 2026 loppuun mennessä ja on nähty, että nykyinen hallitus ei armoa anna. Keski-Suomi on yksi muutostukineuvotteluihin kutsutuista. Ainakin kolmella taholla asiaan voi vaikuttaa. 1. Aluevaltuustoryhmien täytyy pysyä ajan tasalla virkakunnan valmistelemista muutoksista, ja siinä on aluevaltuutetuilla ja ryhmien vetäjillä iso rooli. 2. Kunnan täytyy olla tiiviissä keskusteluyhteydessä hyvinvointialueeseen, ja tarjottava omalta puoleltaan kaikki keinot jotta henkilöstön riittävyys terveyskeskuksessa taataan. Asuminen, varhaiskasvatus, koulut ja vapaa-ajan toiminta ovat asioita joihin kunta voi vaikuttaa. Myös kiinteistöjen kunnosta pitää huolehtia etupainotteisesti. 3. Henkilöstön viestin kuuleminen. SOTE -henkilöstön viesti palveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä pitää saada päättäjille saakka. Täytyy tulla selväksi, mitä lakkauttaminen tarkoittaisi maakunnan pohjoisimmalle kolkalle sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta kun matkat ja vasteajat pitenevät kohtuuttomasti. Keskeinen asia on löytää yhdessä sellaiset keinot joilla Keski-Suomessa päästään tämän siirtymävaiheen yli ilman korvaamattomia menetyksiä palveluissa. Hannu Aho 1. Tärkeimmät asiat mitä haluan ajaa aluevaltuustossa on laita-aluiden palveluiden säilyminen. Elämää on muuallakin kuin kaupungeissa. 2. Yksittäinen aluevaltuutettu pystyy vaikuttamaan asioihin jos suhteet muihin valtuustoryhmiin ja valtuutettuihin ovat hyvällä tolalla. 3. Pihtiputaan terveyskeskuksen säilyminen tulee todennäköisesti taas tapetille. Omalta osaltani aioin pyytää hyvinvointialueen päättäjiä jalkautumaan tänne pohjoisimpaan Keski-Suomeen jotta he itse sisäistävät käytännössä sen mitä tarkoittaa pitkät välimatkat yhdessä puuttuvan julkisen liikenteen kanssa. Jos Pihtiputaan terveyskeskus joutuu Mihin vaikuttaisin aluevaltuustossa? 2. Millaiset vaikutusmahdollisuudet arvioit olevan yksittäisellä valtuutetulla aluevaltuustossa? 3. Pihtiputaan terveyskeskus saatiin pelastettua viime vuonna. Voiko terveyskeskuksen säilyminen olla taas uhattuna uudella valtuustokaudella ja mitä sulkemisen estämiseksi voitaisiin tehdä? Pihtipudas Marko Tiainen Perussuomalaiset Keskusta Keskusta Eija Kiljala 1. Talouden tiukka seuranta on tärkein asia. Talouden alijäämän kurominen pitää kohdistaa tapaan toimia eikä henkilökunnan vähentämiseen. Vuokratyövoiman käyttöön pitää erityisesti kiinnittää huomiota käytön vähentämiseksi 2. Yksittäisellä valtuutetulla yksinään todella vähän. Pitää pyrkiä verkostoitumaan reuna-alueiden valtuutettujen kanssa. Reuna-alueilla painitaan samojen ongelmien kanssa kun pyritään säilyttämään jonkinkaan laiset sotepalvelut. kunnissa. Ponteva pyrkimien hallitus paikoille sieltä käsin on paremmat mahdollisuudet päästä puolustamaan oman paikkakunnan etuja 3. Vuonna 2026 näitä asioita taas tarkastellaan .Uskon että meidän terveysaseman hyvä maine on kantautunut päättäjille asti. Hyvä yhteyden pito aluehallituksen päättäjiin myös kutsu käymään vierailulle Pihtiputaalle. Meidän tk:ssa on tilat ja osaava henkilökunta tänne voidaan tuoda Novasta pääsääntöisesti vuodeosastolle hoitoon kaikkia kotiutettavia potilaita ennen kuin heidät voidaan kotiuttaa. Kotiutettavat kiittelevät hyvästä hoidosta ,eikä heitä ole tuntunut vaivaavan vaikka ovat joutuneen edemmäksi kotipaikkakunniltaan .Tällainen palaute on parasta mainosta meidän tk:n säilymisen kannalta. Kyllä me mummot olemme valmiit nousemaan taas barrikaadeille jos sitä tarvitaan. Helka Lohtander Kokoomus lakkautuslistalle on asia riitautettava ja käytettävä tarvittaessa hallinto-oikeudessa. Kysyimme Pihtiputaan ja Kinnulan aluevaaliehdokkailta, mitkä ovat heidän kampanjansa kärjet ja millaisin asein pohjoisen Keski-Suomen asioita he ajaisivat tulevalla valtuustokaudella. 1. Mitkä näet tärkeimmiksi asioiksi, joita haluaisit ajaa aluevaltuustossa?
• 1. Peruspalvelujen säilyminen pienillä paikkakunnilla on erittäin tärkeää. Hyvinvointialueen organisaation tarkkailu ja järjestäminen niin, että työ on tehokasta ja tuottavaa. Isopalkkaisten palkkaamisessa oltava todella kriittinen, sieltäkin niitä säästöjä saadaan. Asiakaspalveluissa ruohonjuuritasolla tarvitaan käsipareja käytännön töitä tekemään.Inhimillisyys on säilytettävä asioista päätettäessä. 2. Jokaisen mielipide asioita päätettäessä on hyvä tuoda esille. Kuitenkin aluevaltuustossa päätökset tehdään yhteistuumin. 3. Varmasti tulevallakin kaudella haetaan säästöjä, mutta kuitenkin perusterveyspalvelut pitää säilyttää mahdollisimman tasapuolisesti maakunnissa. Meillä on toimiva terveyskeskus ja henkilökuntaa on ollut hyvin saatavilla. Kustannustehokkuus ja pitkät matkat hoitoonpääsyyn pitää ehdottomasti ottaa huomioon. 11 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 1. Laadukkaat terveys-, hoivaja sosiaalipalvelut lähellä jokaista, sekä palvelupisteet jokaisessa kunnassa ja kaupungissa ovat tärkeitä. Vanhuksilla on oikeus asua ja saada hoitoa omassa kunnassa ja kaupungissa elämänsä loppuun asti. Paloja pelastustyö, sekä ensivasteja ambulanssitoiminta on turvattava. Omaisja vammaishoidon arvostuksen ja palkkioden palauttaminen on tärkeää. 2. ?Yksittäiselle valtuutetulle on mahdollista oman ryhmän kautta vaikuttaminen, ja voi käydä keskustelemassa johtavien viranhaltijoitten kanssa. Aloitteiden tekeminen on yksi keino. Pohjoisesta Keski-Suomesta pitää saada jämäköitä palveluiden puolustajia. Minä olen yksi niistä, joka tulee ajamaan kaikkien kuntien asiota. Esimerkiksi olen saanut Pihtiputaan vuodeosaston pysymään auki ja taistellut ambulanssin pysymisen puolesta Kinnulassa. 3. ?Ajan, että palvelut säilyvät entisellään, kun täällä on myös ammattitaitoinen henkilökunta. Pitää keskustella ja neuvotella johtavien viranhaltijoitten kanssa, sekä myös oman ryhmän ja muitten ryhmien kanssa. Jämäkkyyttä löytyy minusta joka asiassa. Olen suora edessä ja takana. 1. Perusterveydenhoidon ja lähipalveluiden vahvistamista. Omalääkärimallin käyttöön ottamista laajasti. Lyhytnäköisten säästöjen sijaan investointeja tulevaisuuteen. Esimerkiksi erinäköisiä asumispalveluja kotiin ja kevyen hoivan yksiköihin. Järkeviä päätöksiä koko hyvaksin yhteen toimimiseen. Kuten ensihoidon käyttämistä kotihoidon apuna jne. 2. Ennaltaehkäisyyn panostamista kuten koulukuraattori ja muutkin nuorten palvelut. Valtuutetulta vaatii verkostoitumista saadakseen ajamiaan asioita läpi. Myös sitkeä perustelu ja asian esillä pitäminen monessa eri foorumissa voi olla tarpeen. Toki hallituksessa tai lautakunnassa vaikuttaminen on helpompaa. 3. Kyllä voi olla uhattuna. Joissain ryhmissä ei taideta arvostaa harvaanasuttujen alueiden palvelutarpeita ja palveluverkon supistaminen tulee väistämättä esiin. Verkkopäätösesityksen muuttamisen jälkeen Pihtiputaan kohtalo jäi jotenkin ilmaan, vaikka tarve on ilmeistä. Puolustaminen viimekertaisella mallilla toimii. Vaatii puhumista ja perustelemista kaikissa foorumeissa. Myös kuntalaisten aktiivisuus on tärkeää. Keinoina lehtikirjoittelut, tapaamiset, verkostot jne. 1. Palveluiden keskittäminen ei ole järkevää politiikkaa. Kun palvelut karkaavat kauas, ihmiset jättävät helposti hakeutumatta hoitoon ja kalliit terveysongelmat vain kasautuvat. Teen kaikkeni, jotta keskisuomalaiset saavat laadukkaita sosiaalija terveyspalveluita sekä pelastuspalveluita omassa kotikunnassaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on lisättävä, jotta ennaltaehkäisevät palvelut olisivat vaikuttavia. 2. Yksittäiselläkin aluevaltuutetulla on vaikutusvaltaa, kun hän sitä taitavasti käyttää. Keskeistä vaikutusvallan käytössä on vuorovaikutus muiden päättäjien kanssa ja halukkuus yhteistyöhön yli puoluerajojen. Erityisen tärkeää on aluevaltuutetun asiantuntemus: kun päättäjät huomaavat, että osaan asiani ja olen myös avoin keskustelulle, he tekevät mieluusti kanssani yhteistyötä ja ovat valmiita ottamaan näkemykseni vastaan. 3. Kinnulan terveyspalveluiden tasosta ei saa antaa periksi. Näen, että aktiivinen vaikuttaminen hyvinvointialueen eri toi1. Mitkä näet tärkeimmiksi asioiksi, joita haluaisit ajaa aluevaltuustossa? 2. Millaiset vaikutusmahdollisuudet arvioit olevan yksittäisellä valtuutetulla aluevaltuustossa? 3. Kinnulan terveyspalvelut siirtyvät ensi vuonna Terveystalolta hyvinvointialueelle. Miten terveyspalvelut voidaan turvata sen jälkeen Kinnulassa? 1. Luonnon tarjoamien, ilmaisten ekosysteemipalveluiden hyväksikäyttämistä sosiaalija terveydenhuollossa rutkasti lisää. Astma, allergiat, autoimmuunisairaudet ja mielenterveyden ongelmat ovat nykyajan kansantauteja, joita luontoyhteys ja lähimetsät sekä niistä saatavat hoitavat tuotteet auttaisivat paljon. 2. Riippuu valtuutetun yhteistyötaidoista ja aktiivisuudesta kokousten välillä sekä siitä, että kehtaa kysyä myös niitä ns. tyhmiä kysymyksiä ja kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä – jokaisen työtä ja ammattitaitoa kuitenkin aina arvostaen. 3. Pihtiputaalla voitaisiin ihan kunnan toimesta alkaa edistää ja panostaa hyvinvoinnin lisäämiseen ja ennalta ehkäisevään terveystyöhön. Jos me täällä alkaisimme toimia edistyksellisemmin Kinnula Aira Kyläniemi SDP Jani Ylälehto Keskusta Kalevi Kinnunen Samuel Demarco Keskusta Keskusta mielimissä ja positiivisen Kinnula-kuvan luominen tuo esille Kinnulan erityispiirteitä ja palveluiden merkitystä koko alueen kannalta. Pohjoisen Keski-Suomen pitkiä välimatkoja voi olla hankala ymmärtää, jos ei itse siellä asu. Jatkuva vaikuttaminen aluevaltuustossa pienten kuntien palveluiden puolesta on parasta, mitä Kinnulan palveluiden eteen voi tehdä. Koko Keski-Suomea koskee sama totuus, että palveluiden keskittäminen ei ole järkevää politiikkaa. Sirpa Rautiainen Vasemmistoliitto ja esimerkillisesti niin parannukset varmasti huomattaisiin koko maakunnassa ja itse ajattelen, että sillä olisi vaikutusta painoarvoomme päätöksenteossa ja meitä kuultaisiin paremmin.
• 12 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 PIHTIPUTAAN PARHAAKSI -OLEMME SINUN ASIALLASI Pihtiputaan Parhaaksi / Pihtiputaan Sitoutumattomat ry Pihtiputaan Parhaaksi ryhmän ajatuksena on, että kuntamme kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä kaikkien kunnassa vaikuttavien ryhmien kesken. Ryhmämme luoman ”sopimisen kulttuurin” myötä turhat äänestykset, riidat ja irtiotot kunnan päätöksenteossa ovat viimeisen neljän vuoden aikana jääneet lähes kokonaan pois. Oikeanlainen ”Pihtiputaan henki” löytyy oheiselta ehdokaslistaltamme. Tutustu ehdokkaisiin, ota yhteyttä, tutustu tavoitteisiimme sekä saavutuksiimme. Kuntavaaleissa jokainen ääni ja mielipide on tärkeä. Lähde vaaliuurnille ja vaikuta. Osa Pihtiputaan Parhaaksi kunnallisvaaliehdokkaista Tavoitteet tulevalle nelivuotiskaudelle • Terveyskeskus nykyisine palveluineen tulee säilyä Pihtiputaalla • Vuokra-asuntokannan kehittäminen ja nykyaikaistaminen • Huonokuntoisten ja tyhjillään olevien vuokratalojen purkaminen rasittamasta kunnan kiinteistöyhtiön taloutta • Valtatie 4 itäpuolen rantakaavoituksen, taajamayleiskaavan ja Niemenhäikän rantakaavan edistäminen • Vt 4 matkailuympärisön edelleen kehittäminen • Kunnan viestinnän edelleen kehittäminen • Yhdistysten ja yhteisöjen yhteistyön edesauttaminen tapahtumien koordinoinnin ja eri avustuskanavien hyödyntämisen kautta • Yhteistyön kehittäminen hyvinvointialueen, työllisyysalueen ja kunnan kesken • Yrittäjämyönteisyyden kasvattaminen ja teollisuushallien kunnostaminen ajantasalle • Maatalouden kehittämishankkeiden tukeminen unohtamatta perusmaataloutta • Ennakoiva maanhankinta tieverkkosuunnitelmissa • Seinättömän nuorten työpaja toiminnan kehittäminen • Lukiotoiminnan turvaaminen ja kehittäminen • Lapsiperheiden tukeminen korkeatasoisilla varhaiskasvatuksen palveluilla • Asematien Road Map • Jätevedenpuhdistamon siirto • Kunnan ja seurakunnan tulee pysyä itsenäisenä Olemme yhteistyökykyinen, kunnan ja kuntalaisten asioita pohtiva ja ajava ryhmä. Emme ole yhden asian liike, emme harrasta yksittäisissä asioissa irtiottoja. Pyrimme näkemään kokonaisuuden asioiden taustalla. Valtakunnan politiikka on valtakunnan politiikkaa, kunnallispolitiikka on tekoja ja toimintaa asioiden eteenpäin viemiseksi. Paljon on saatu aikaiseksi ja monessa on oltu mukana • Pihtiputaan kuntastrategia • Pihtiputaan kunnan oman organisaation luominen • kunnan oma elikeinoyksikkö yritysneuvojineen • kunnan viestinnän tehostaminen • ryhmän aloite ”Maallemuuton esteiden poistamisesta” on kasvanut ylimaakunnalliseksi ”Asumisen uudet tuulet” hankkeeksi • yhtiöittämisselvitys • paikkakunnalta saatavien sosiaalija terveyspalveluiden puolustaminen hyvinvointialueen palveluverkkoesityksen yhteydessä • Vt 4 matkailuhankkeen edistäminen • kaavoituksen edistäminen • Ukonniemen kalasataman kehittämishankkeen edistäminen • koirapuiston edistäminen ja rakentaminen Niemenharjulle • löytöeläinpalvelun kilpailuttaminen • kuntien yhteistyön tehostaminen maakuntarajoista riippumatta • vaadittu eri yhteyksissä ympäristön siisteyteen panostamista • vaadittu tarkkaa taloudenpitoa ja talouden tasapainottamista, ja onnistuttu siinä • tuettu päätöksin Hubteekin olemassasaoloa paikkakunnalla • edistetty omalta osaltamme Pihtiputaan kunnan vuokrataloyhtiön heikompikuntoisten ja tyhjillään olevien vuokraasuntojen purkulupien myöntämistä • osallistuttu ja edistetty johtavien viranhaltijoiden valintaa teemalla ”Paras valitaan” • tuotu esiin päätöksenteossa yrittäjien roolia ja tärkeyttä paikkakunnan elinvoimaisuudessa • olemme olleet osaltammme edistämässä reitistöjen ja ulkoilumahdollisuuksien kehittämistä paikkakunnalla • Mainlahden venesataman kehittäminen • jäteaseman paikan löytäminen ja rakentaminen • aloite Asematien ympäristön kehittämishankkeesta • poliittisen kulttuurin muuttuminen Pihtiputaalla Listaahan voisi jatkaa, mutta tässä olennaisimmat
• 13 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Alueja kuntavaalien ennakkoäänestys 2.8.4.2025 Vaalipäivä sunnuntai 13.4.2025 Raija Arvola Minna Haikara Marko Kahilainen Heini Kemppainen Laura Haaranen Marko Korpikoski Marika Laitinen Kari ”Jakari” Leppänen Juhani Logren Ritva Kotisaari Jarkko Manninen Onni Nykänen Karri Paananen Aleksi Rauhala Tauno Mattola Pihtiputaan Parhaaksi Jouni Riitamo Tuomo Soisalo Antti Varha Hanna Pusa Ari Saastamoinen -Olemme Sinun asiallasi! 44 43 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62
• Muistoissamme Sunnuntaiksi ”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen” T änään 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää, joka samalla on suomen kirjakielen perustajan Mikael Agricolan päivä. Ja tälle päivälle ajoittuu myös toisen suomalaisen suurmiehen Elias Lönnrotin nimija syntymäpäivä. Mikael Agricola oli suomen kirjakielen perustamisen lisäksi myös Suomen uskonpuhdistaja, joka sai olla Martti Lutherin opissa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa. Sekä Martti Luther että Mikael Agricola ymmärsivät, kuinka tärkeää ihmisille oli lukutaito, jotta he saisisivat omalla äidinkielellään lukea kirjallisuutta ja etenkin Raamattua. Tähän asti kirkollinen kieli oli latina, jota ei ymmärretty. Raamatun tapahtumista ihmiset saivat oppia lähinnä raamattuaiheisten kirkkojen seinien ja kattojen maalauksista. E nsimmäinen Agricolan kynästä ilmestynyt työ oli lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt Abc-kirja eli aapinen vuodelta 1543 ja sitten suomenkielelle käännetty Uusi testamentti vuodelta 1548. Tuunetuin Agricolan teksteistä on varmaan Abc-kirjan etulehdellä oleva runo: ”Oppe nyt wanha ja noori/joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt/ ia mielen/ iotca taidhat Somen kielen”. Eli nykysuomeksi: ”Opi nyt, vanha ja nuori,/joilla ompi sydän tuore, Jumalan käskyt ja mielen,/ jotta taidat suomen kielen”. Valitettavasti viime aikoina kieleemme on pesiytynyt paljon vierasperäisiä lainasanoja ja kuvittelemme olevamme ”fiksuja”, kun niitä viljelemme ja samalla pahoinpitelemme äidinkieltämme puhuessamme. Myös monelle lukutaitokin alkaa olla vajoamassa aapistasoasteelle, joskus jopa sen alapuolellekin. Kirjastoissakin saatetaan kokea lukemisen ja lainaamisen sijasta tuhoa ja paikkojen särkemistä. A ikoinaan Agricolakin koki paljon pettymyksiä, koki, ettei hänen työtään arvostettu, vaan arvosteltiin ja hyljeksittiin. Siksi hän kirjoitti Rukouskirjaan: ”Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika”. Agricola on Suomen uskonpuhdistaja. Hänen ansiostaan luterilainen kirkko juurtui suomalaiseen maaperään. Ihmiset oppivat lukemaan ja tutustumaan omalla äidinkielellään Raamatun iäisiin totuuksiin ja oppivat luottamaan siihen, kuinka taivaalliselle Isälle sai tuoda omalla kielellä, tunne kielellä sisimmän tuntoja, niin pyyntöjä kuin kiitoksen sanoja. Taivaallinen Isä kuulee ja ymmärtää puoleensa kääntyvää lastaan. Pitää täysin paikkaansa Viipurissa olevan Agricolan muistopatsaan jalustaan kaiverretut sanat:”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen”. Liian suurten odotusten, vaatimusten paineessa vapauteen minun anna, lepoon käydä, Jumala. Rukouksen hiljaisuuteen, valoon Kirjan avatun, lähellesi, Vapahtaja, kutsut kesken taistelun. VK.525:5 Kevätterveisin Matti Vuohtoniemi 14 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherra Janne Isomaa 044 784 4422. Kanttori Janne Peltokorpi 040 520 3388. Seurakuntamestari Vilho Luokkanen 0400 915 398. Diakoniatyö Maarit Vesterinen 040 765 2453. Ystävätyöntekijä Arja Pasanen 044 784 4427. Lastenohjaaja Katja Kokkonen 040 841 5626. Nuorisotyönohjaaja Linda Santonen 0400 931 986. Talouspäällikkö Irmeli Kuronen 044 784 4420. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ke klo 9–12, 044 784 4421. KUOLLUT Pentti Juhani Tiainen 71 v. KASTETTU Eeva Saara Sanelma Vainio To 10.4. klo 13 Porinapiiri, Muurasjärvi eläketalo, klo 17 kirkkokuoro, Sallila Su 13.4. klo 10 Messu pääkirkossa. Isomaa, Peltokorpi, klo 11.30 ruokailu ja Palmuseurat, Rauhanyhdistys, klo 12 Seurat, Rukoushuone Ma 14.4. klo 19 iltakirkko pääkirkossa, Juuso Lahtinen ja Lauri Kinnunen Ti 15.4. klo 10.30 ruokajako, Sallila, klo 19 iltakirkko pääkirkossa, Santonen, rippikoululaiset Ke 16.4. klo 9.30 Lasten tarinallinen pääsiäishartaus Muurasjärven kirkossa, klo 11 keittolounas ja klo 13 touhupiiri, Sallila, klo 13 hartaus Attendo, klo 19 hartaus ja rukoushetki Muurasjärven kirkossa, Isomaa, Peltokorpi To 17.4. klo 9.30 Lasten tarinallinen pääsiäishartaus pääkirkossa, klo 19 Messu, Isomaa, Santonen, Peltokorpi ja suurkuoro KINNULAN SEURAKUNTA Seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, kirkkoherra Janne Isomaa 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688124. Diakoniatyö vt. Hellevi Pekkarinen 040 352 7757. 10.4. klo 10 OmaisOiva srkkodissa 13.4. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa; Santonen, Hertteli ja Pekkarinen, 70ja 75-vuotiaiden yhteinen syntymäpäiväjuhla srk-kodissa, klo 18.30 Seurat Ry:llä 14.4. klo 19 iltakirkko kirkossa; Meriläinen 15.4. klo 19 iltakirkko kirkossa; Isomaa 16.4. klo 9 Aamiainen yhdessä srk-kodissa ja klo 19 iltakirkko kirkossa, mukana kuoro Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@ vapaus.fi Ukraina-keräys Poliisihallinnon keräysnumero RA/2023/722. Tili: Ukraina-keräys, FI 29 5345 0820 0479 60. To 10.4. klo 10.30 ruoanjako kestäen niin kauan kuin ruokaa riittää. Su 13.4 klo 16 Ukraina-tilaisuus Äänekosken helluntai-srk:ssa. Yhteislähtö ruksalta klo 13.30. HUOM! Su 13.4. ei kokousta . Ti 15.4. klo 18 rukouskokous. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10-16. p. 044 509 0598. Keskustelupuhelin p. 040 549 7683 PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Sauli Armas RUUSKA s. 15.12.1945 Pihtipudas k. 10.3.2025 Kerava Sun muistos kallis ainiaan, jää kauniina mieliimme loistamaan. Vaikk`sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unhoittaa voi. Kiittäen ja kaivaten Elsa Kirsi ja Henri Riikka, Jaakko ja Elsi Henkka Minna ja Markku Elina ja Aku Eero sukulaiset ja ystävät Siunattu 5.4.2025 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Hengellinen kotikokous Pihtiputaalla Peningissä Elämäjärventie 3 la 12.4.2025 klo 14.00 Paikalla tv-7:sta tutut Aki ja Maarit Kangasmäki Kahvitarjoilu. Kiitos elämästä Elämä, olen väsynyt. Sodan jalkoihin jääneet lapset itkevät isää, äitiä. Eikä sille tunnu loppua tulevan. Ihmisten tyytymättömyys, kateus, katkeruus johtaa sotaan, riitaan. Kaukana on meistä sota, vaan viha kasvaa. Kun nyt taas on kevätaika, valo lisääntyy, lämmittää ja nostaa jokaisen uupuvan talven syövereistä taas uuteen alkuun. Mihinkä on kiire, ei maailma tule tämän valmiimmaksi. Olipa kerran mies jo iäkäs, ikänsä maata kuokkinut, leipänsä siitä ansainnut. Nousi aamulla varhain, teki päivän työtä. Illalla asteli saappaat mullassa kotinsa pihapiiriin. Katsoi ylös, aurinko kultasi omenapuun kasvavat hedelmät. Ne olivat jo punertuneet. Portailla riisui raskaat saappaat ja katsoi kotiaan. Lämmin tunne virtasi sydämeen. Minun oma, perheeni oma. Omat kädet rakentaneet, sydänverellä sen perustukset maahan kiviseen iskeneet, kipuna. Koivupuut tuulessa kevättä humisseet niin monta vuotta. Nyt tässä, kiire joskus ja sen jälkeen lepo. Saunan piipusta nouseva harmaa savukihara. Tuore koivuvasta odotti kylpijää. Aukaisi tuvan oven. Jossain sodan melu ja hävitys. Tämä koti ja sen jälkeen päivän hehkuvan lämmin rauha. Oma maa, oma sauna. Aitta, jonne väsyneen selkänsä saa suoristaa Jumalan käden siunaamana. Suopursujen ja kanervien kasvatti
• 15 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 2348 Aluevaalit Jani Ylälehto Vahvat lähija peruspalvelut on turvattava Hyvinvointialue on ihmisiä varten Pihtiputaalta asutuksen piiriin tuli eniten kunnan pinta-alasta Suomessa Tarinapäivien yleisö sai tutustua Elämäjärveltä löytyneeseen 70-vuotiaaseen Maantarvitsija-lehteen, joka oli asutustilallisten äänenkannattaja. Elämäjärven Tarinapäivät ehti sunnuntaina kolmanteen osaansa Pentti Hytösen vetämänä. Monien kylien tarinoiden lisäksi aiheena oli sodanjälkeinen asutustoiminta. Paavo Siekkinen kertoi siirtolaisten ja rintamamiesten asuttamisesta Pihtiputaalle Juhani Krookin kokoaman historian pohjalta. Suomessa elettiin sodan jälkeen vielä voimakasta maanviljelyskulttuurin aikaa. Teollisia työpaikkoja ei liiemmin ollut, ja suurin osa väestöstä asui maaseudulla. Nopea ja laaja koko Suomea koskeva asutustoiminta oli ainoa käsissä oleva mahdollisuus siirtolaisten ja rintamamiesten sijoittamiselle ja toimeentulolle. Ruoasta oli ollut puutetta koko sodan ajan, joten perustettavat viljelystilat toivat apua ruokahuoltoon sekä antoivat työtä suurille joukoille. Vain perheelliset olivat oikeutettuja saamaan maata. Yksityiset saivat muualta vaihtomaita. PIHTIPUTAASTA tuli sodanjälkeinen asutuksen ykköspitäjä Suomessa kunnan pinta-alalla mitattuna. 30 prosenttia Pihtiputaan pinta-alasta käytettiin asutukseen. Toiseksi eniten kunnan pinta-alasta käytettiin Vieremällä ja kolmantena Sallassa. Pihtiputaan maapinta-alasta asutuksen piiriin tuli 28 000 hehtaaria ja Pyhäjärven puolelta valtion ja yhtiöiden metsämaita 5 600 hehtaaria. Pihtiputaalle saapui 64 siirtolaisperhettä ja 316 rintamamiesperhettä.Sotaleskiä oli 4 ja sotainvalideja 22. Ensiksi asutettiin siirtolaisperheet ja sitten muut. Hallintasopimuksia tehtiin 652, joista lisäalueita oli 246. Tiloista 90 prosenttia oli ”kylmiä tiloja”. ASUTUSTOIMINTAA johti Maatalousministeriö. Vuonna 1945 perustettiin Pihtiputaan lunastuslautakunta. Mikkolan talossa oli kaksi ovea, joista toisessa luki ”maata ostetaan” ja toisessa ”maata annetaan”. Asutustoimikunnan alaisia kunnassa olivat asutuslautakunta ja asukkaan ottolautakuntaa. Pihtiputaalle perustettiin viljelystiloja, joiden peltoalat olivat kooltaan 8-15 hehtaaria ja metsämaat 60-90 hehtaaria, asuntoviljelystiloja, joilla oli peltoa 4-6 hehtaaria, sekä asuntotiloja, joissa oli peltoa vain pari hehtaaria. Asutusviranomaiset huolehtivat kanavien, paikallisteiden, tilusteiden ja viemärien rakentamisesta. Paikallisteitä syntyi Pihtiputaalle 113 kilometriä ja tilusteitä 50 kilometriä. Peltoa kuivattiin noin 5 000 hehtaari, josta uutta peltoa oli 2 600 hehtaaria. Traktoreita oli asutustiloilla vuonna 1959 Muurasjärven-Kojolan alueella 28, Liitonjoella 10, Kortteisella 7 ja Kärväskylällä 6. RAKENNUKSET nousivat asutustiloille vuosina 19491952. Päärakennuksia tehtiin 385, karjarakennuksia 265 ja saunarakennuksia 166 eli yhteensä 816. Sen lisäksi rakennettiin aittoja ja kaivoja. Päärakennus oli puolitoistakerroksinen, mallia ”Vennamo”. Keskellä rakennusta oli savupiippu ja tulisijat, eristeenä sahanpuru ja katto päreistä. Rakennustarvikkeet olivat kortilla, kuten sementti, naulat, tiilet, lasit ja ikkunankarmit Siirtolaisilla oli alkuun pääasiallisena asuntona sauna. Valtio rakensi päärakennuksista 80 kappaletta. Muilla oli aluksi pelkkä lautaparakki tai asukkaat olivat vuokralla vanhoissa taloissa. Vuoden 1950 jouluksi pyrittiin jo pääsemään omaan, uuteen kotiin. Navetat tehtiin vuosina 1951-53 viidelle lehmälle ja talli hevoselle. Navettaosa rakennettiin sementtitiilestä ja tiilet tehtiin paikan päällä. Navetan yhteyteen tehtiin karjakeittiö ja usein myös sauna. Vuosina 1950-56 oli rakennettava useita uusia kouluja kyläkunnille. Oman koulun saivat Särkiharju, Seläntaus, Rönny, Peninki/ Elämäjärvi, Liitonmäki, Liitonjoki, Kojola ja Ilosjoki. PIHTIPUTAAN asukasluku saavutti kaikkien aikojen huippulukemansa asutustoiminnan ansiosta vuonna 1960, jolloin kunnassa kirjattiin 8 958 asukasta. Oppilaita oli 1990. Asutustiloja syntyi yhteensä 255. Niiden sijoituspaikat olivat: Kortteinen 53, Liitonjoki 49, Kärväsjärvi 38, Junganperä 27, Savijärvi 21, Lusikkaneva 16, Yrjönpuro 16, Hongonjoki 10, Rimmi, 9, Hujakko 6, Saukkopuro 5 ja Kelkkämä 5. Vuonna 1960 tiloista luopuneita oli 97. Asutustoiminnan kustannukset nousivat Pihtiputaalla kaikkiaan 1 107 564 000 markkaan. JUHA KIVINEN Raija Arvola yrittäjä Reilua päätöksentekoa 43 Kalevi Kinnunen • Laadukkaat terveys-, hoivaja sosiaalipalvelut lähellä jokaista. Palvelupisteet jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. • Vanhuksilla on oikeus asua ja saada hoivaa omassa kunnassa ja kaupungissa elämänsä loppuun asti. • Paloja pelastustyö, ensivaste, sekä ambulanssitoiminta säilytetään, parannuksia tarvitaan joillakin alueilla. • Omaisja vammaishoidon palkkiot palautettava. Teen parhaani, että palvelut säilyvät! Tervehdys! 2295 4 yrittäjä, mv.teknikko Aluevaalit Kuntavaalit
• 16 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen avasi kuntapäättäjäpäivän puheenvuorollaan, joka kiteytti tilaisuuden ytimen: alueen tulevaisuuden turvaaminen vaatii yhteistä tahtotilaa ja rohkeutta tarttua suuriin mahdollisuuksiin. Vuopionperä-Kovanen nosti esiin kysymyksiä, jotka koskettavat kaikkia Sydän-Suomen kuntia: – Meillä on mahdollisuuksia saada merkittäviä investointihankkeita alueelle, mutta ollaanko me siihen aidosti valmiita? Pystytäänkö vastaanottamaan ne investoinnit? Löytyykö osaavaa työvoimaa, löytyykö infraa? Ylipäätään, halutaanko me? Vuopionperä-Kovanen korosti, että yksin alue on pieni, mutta kuntien yhteistyössä se voi olla merkittävä toimija. – Samaa mieltä ei tarvitse aina olla, mutta aktiivinen keskustelu vie meitä eteenpäin, hän totesi. KESKUSTELUJEN keskiössä olivat teemat, jotka herättävät mielipiteitä ja vaativat rakentavaa vuoropuhelua, kuten uudistuva energia, datakeskukset ja muut suuret hankkeet, jotka voivat tuoda alueelle kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on myös puolustusteollisuutta, jolle juuri nyt on laajasti kysyntää. Siihen liittyvät myös erilaiset infrastruktuurin hankkeet, joiden osalta kannattaa olla hereillä. Kokkolan satama kehittyy voimakkaasti, ja huoltovarmuuden vuoksi varastointi on laajempi kokonaisuus. Siksi esimerkiksi poikittaisliikenne on huomioitava Keski-Suomen strategiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. ALUEEN tulevaisuuden näkymät eivät ole kaikilta osin houkuttelevia. Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja geopolitiikan muutos tuovat epävarmuutta, ja Keski-Suomen talouden ja tuottavuuden kasvu on ollut yli 15 vuotta heikkoa ja Suomen julkinen talous on kriisiytymässä. Nuorten pahoinvointi on kasvanut ja väestön ikääntyminen konkretisoituu. Vuopionperä-Kovanen muistutti jo alkusanoissaan, että vallitsevaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa omilla toimilla. – Ei kannata jäädä odottamaan surupuku päällä, vaan itse voimme tehdä käänteitä ja turvata elinvoimaisen tulevaisuuden. ELINVOIMAAKIN on, sillä teollisuudessa on saatu hyviä uutisia, puolustusteollisuudella on vetoa ja avautumassa on esimerkiksi ensimmäinen vetytankkausasema osana laajempaa kokonaisuutta, joka voi toimia kysynnän ja vähähiilisen liikkumisen edistäjänä. Metsäbiotalous porskuttaa ja matkailussa on potentiaalia. Himoksen alueen kasvu antaa nostetta myös muille matkailualan yrityksille. Meneillään on myös monia tuulija aurinkoenergiahankkeita. Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho ja aluekehitysasiantuntija Valtteri Paakki alustivat lähtötilannetta paitsi tilastojen, myös tänä vuonna päivitettävän maakuntastrategian näkökulmasta. Strategian punaisena lankana on kokonaiskestävyys, joka jakautuu aluekehittämiseen, kasvun kärkiin ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Valtteri Paakki tarjosi syväsukelluksen Keski-Suomen maakunnan strategisiin tavoitteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Paakki painotti, että Keski-Suomen tulevaisuuden rakentaminen vaatii rehellistä tilanteen analysointia, konkreettisia toimenpiteitä ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä. Paakki avasi puheensa maakuntastrategian kokonaisuudella, joka koostuu kolmesta osasta: pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelmasta vuoteen 2050, neljän vuoden välein päivitettävästä Sydänsuomen kunnat vannoivat vahvistuvan yhteistyön nimeen Kannonkosken Piispalassa 25.3. kokoontuneet kuntapäättäjäpäivät linjasivat pohjoisen Keski-Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta. Yhteistyön hengessä käydyt keskustelut evästivät myös Keski-Suomen liiton rakenteilla olevan strategian painopisteisiin. maakuntaohjelmasta ja älykkään erikoistumisen strategiasta. Hän korosti, että strategia ei ole vain suunnitelma paperilla, vaan sillä on konkreettisia vaikutuksia muun muassa rahoitukseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelmään. – Keski-Suomen strateginen kehittäminen vaatii selkeitä prioriteetteja ja niukkojen resurssien tehokasta käyttöä, Paakki totesi. Hän nosti esiin nykyisen strategian painopisteet, kuten talouden ja uusiutumisen, identiteetin ja kumppanuuden, saavutettavuuden sekä ympäristön ja luonnon. Ennusteiden mukaan väkiluku tulee edelleen vähenemään useimmilla alueilla, erityisesti Viitasaaren seudulla, jossa väestön arvioidaan laskevan jopa 21 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. – Tämä on merkittävä haaste, joka vaatii älykästä sopeutumista ja uusia yhteistyön muotoja, Paakki painotti ja kehotti kuntapäättäjiä miettimään, miten nuorten sekä ikääntyvien potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin. Esimerkiksi koulutuksen ja osaamisen merkitys on suuri, mutta alueelliset erot ovat suuret. Jyväskylän seudulla koulutustaso on huomattavan korkea suhteessa pieniin kuntiin. Esimerkiksi Pihtipudas ja Kinnula ovat kouutustasoa kuvaavan tilaston häntäpäässä. – Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta voimme houkutella uusia osaajia ja pitää nykyiset asukkaat maakunnassa, Paakki totesi. Keski-Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Paakki korosti, että ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on huomioitava tasapainoisesti kaikessa kehittämistyössä. – Meidän on löydettävä keinoja, joilla voimme yhdistää taloudellisen toimeliaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun, hän totesi. Paakki päätti puheenvuoronsa painottamalla yhteistyön merkitystä. – Maakuntastrategia on kaikkien maakunnan toimijoiden yhteinen työkalu, ja sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin kaikki sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. SEPPO Penttinen Kokkolan yliopistokeskukselta kertoi puheenvuorossaan Keski-Suomen ja sen lähialueiden energiatuotannon, logistiikan ja aluekehityksen taloudellisesta potentiaalista. Penttisen tutkimus käynnistetyi tammikuussa 2004, ja siinä räätälöitiin analyysityökaluja, kuten panos-tuotosanalyysiä, jotta voitiin arvioida investointien ja tuotantovaiheen vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen. – Tavoitteena oli herättää ajatuksia ja valmistautua vaikutuksiin, joita energiatuotanto ja siihen liittyvät investoinnit tuovat mukanaan. Tämä ei ole pelkkää numeroiden pyörittelyä, vaan konkreettista apua kunnalliselle päätöksenteolle ja yritystoiminnalle, Penttinen totesi. Haasteena on, että tutkimuksen luvut ovat muutaman vuoden takaa. Penttinen käsitteli laajasti tuulivoiman roolia Keski-Suomen alueella ja sen taloudellisia vaikutuksia. Hän korosti, että tuulivoima ei ole pelkästään kiinteistöverojen tuottaja, vaan sen vaikutukset ulottuvat laajasti työpaikkoihin, verotuloihin ja ympäristöön. – Tuulivoiman investointivaiheessa luvut voivat näyttää suurilta, mutta todelliset vaikutukset tulevat tuotantovaiheessa. Esimerkiksi yhden tuulivoimapuiston tuotantovaihe voi tuottaa 50–70 työpaikkaa kunnassa, mutta on tärkeää huomata, että nämä työpaikat eivät ole välttämättä pysyviä henkilötyövuosia, Penttinen huomautti. Hän myös korosti tuulivoiman vaikutusten jakautumista alueellisesti. Esimerkiksi Lestijärven tuulivoimapuisto on tuottanut merkittäviä verotuloja, mutta Penttinen varoitti, että näitä lukuja ei tule ylikorostaa, sillä osa vaikutuksista jakautuu laajemmin valtakunnallisesti. Hän kehotti kuntia huomioimaan myös tuulivoiman ympäristövaikutukset ja varautumaan pitkäaikaisiin haasteisiin. UUTENA ajatuksena Penttinen esitteli ”Clean Energy Corridorista” – puhtaan energian käytävästä, joka yhdistää Keski-Suomen, Kokkolan ja lähialueet. Tämä energiakäytävä voisi toimia merkittävänä logistiikan ja energian siirron väylänä, joka tukee alueen taloudellista kehitystä ja huoltovarmuutta. – Tämä energiakäytävä ei ole pelkkä sähköverkko, vaan se on monimuotoinen kokonaisuus, joka sisältää tuulivoimaa, aurinkopaneeleja, biogeenistä hiilidioksidia ja logistiikkaa. Se on uusi tapa ajatella aluekehitystä, jossa yhdistetään taloudellinen potentiaali ja ympäristön kestävyys, Penttinen kuvaili. Penttinen nosti esiin yhteistyön merkityksen energiatuotannon ja aluekehityksen suunnittelussa. Keski-Suomen ja sen lähialueiden kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja löytää yhteisiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. – Konsensus ei ole kirosana. Se on välttämätön työkalu, jotta voidaan saavuttaa tasapaino talouden, ympäristön ja väestön tarpeiden välillä. Tämä alue tarvitsee laadukasta dialogia ja yhteistä suuntaa, jotta voimme hyödyntää potentiaalimme täysimääräisesti, Penttinen painotti. Penttinen päätti puheenvuoronsa katsomalla tulevaisuuteen. Hän korosti, että energiatuotannon ja logistiikan kehittäminen tarjoaa alueelle valtavia mahdollisuuksia, mutta vaatii myös realistista suunnittelua ja varautumista. Hän kehotti kuntia ja alueen toimijoita miettimään, kuinka toimialarakennetta voidaan kehittää, jotta alue pystyy vastaanottamaan suurinvestointien tuomat mahdollisuudet. HANNA KANKAANPÄÄ Paneelikeskusteluun osallistuivat Seppo Penttilä (Jyväskylän yliopisto), Pirjo Peräaho (Keski-Suomen liitto), Marja Lehtonen (Kinnulan kunnanjohtaja), Ari Piesala (Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy), Teemu Tuunanen (Neoen Renewables Oy) ja Juha Jääskelä (Kehittämisyhtiö Witas Oy). HANNA KANKAANPÄÄ
• 17 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Mikko Siekkinen tunnetaan Pihtiputaalla aktiivisena kulttuurija liikuntatoimijana. Hän kertoo olleensa elämänsä ainoan kerran karvalakkilähetystössä kevättalvella 1973, kun Pihtiputaalta lähdettiin Helsinkiin esittämään urheiluopiston perustamista paikkakunnalle. Lähetystöön kuuluivat vt. kunnanjohtaja Juho Lintulahti, seuratoimijat Veikko Karjula ja Mikko Siekkinen sekä matkailusuunnitelman laatija Ilkka Puranen. He kävivät opetusministeriössä sekä SVUL:n ja TUL:n toimistoissa. Pihtiputaan kunta perusteli urheiluopiston perustamista sillä, että Pihtipudas sijaitsee keskellä Suomea, joten matkat opistoon ovat sopivat joka puolelta maata. Myös sitä korostettiin, että etäisyydet muihin urheiluopistoihin olivat 1970-luvun karvalakkilähetystö ehti ilahtua urheilupomojen suhtautumisesta Pihtiputaan urheiluopistohankkeeseen JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN hyvin pitkät, joten Pihtiputaan opisto täyttäisi maakuntien kokoisen aukon kartalla. Pihtiputaalle oli tarkoitus perustaa Suomen ensimmäinen vapaa-ajan liikuntatoimintaan keskittynyt urheiluopisto. Muut opistot palvelivat kilpaurheilua. Pihtiputaalaiset korostivat sitä, että nykyajan elämäntavat eivät anna ihmisille riittävää ruumiillista liikuntaa. Mikko Siekkinen muistelee, että pihtiputaalaiset otettiin hyvin vastaan joka paikassa ja heidän esitykseensä suhtauduttiin melko myönteisesti. Lähetystön tunnelma oli paluumatkalla jopa toveikas, mutta opistohanke ei edennyt sen pitemmälle. Siekkinen arvioi, ettei kunta ajanut asiaa lopulta riittävän ponneekkaasti. Urheiluopiston sijoituspaikoiksi olivat ehdolla Hiekkakangas, vanhainkodin seutu Niemenharjulla sekä Niemenhäikkä. Mikko Siekkinen kertoo, että kunta vaihtoi myöhemmin 11 hehtaarin metsämaan Kymi-yhtiön omistamaan Niemenhäikän alueeseen, jotta Rantaloma Oy voisi rakentaa sinne lomakylän ja hotellin. Yhtiö veti kuitenkin kiinnostuksensa pois. Rantaloma Oy rakensi lomakyliä ja hotelleita Viitasaaren Ruuponsaareen, Saarijärvelle, Joutsaan ja Jyväskylän Laajavuoreen. Mikko Siekkinen esittelee karttaa, johon oli merkitty urheiluopiston mahdollisia sijoituspaikkoja. Kotiseudun Sanomien numerossa 10 muisteltiin Pihtiputaan matkailusuunnitelmaa vuodelta 1973. Juttu palautti Mikko Siekkisen mieleen siihen liittyneen urheiluopistohankkeen. Pihtiputaan 4H-yhdistys juhlistaa 80-vuotista lasten ja nuorten harrastamisen tukemista tänä kesänäkin. Heppakerhot (junnut ja sennut) alkavat toukokuussa. Heppakerhoon pääsee tutustumaan avoimien ovien päivänä tiistaina 1. heinäkuuta. Uusi Heppaleiri alkaa kesäkuussa perinteisten ja suosittujen Lemmikkileirien välillä. Leirejä on tänä kesänä kolme. Kesäkuun lopussa jatketaan heppa-aiheessa Kepparin teko -minileirillä. Leirin lopuksi tietysti järjestetään kepparikisat. Riistanhoitoyhdistyksen kanssa toteutettava Luontoja eräkerho alkaa lauantaina 24. toukokuuta. Kerho kokoontuu Vilkas kesä tulossa 80-vuotiaalle Pihtiputaan 4H-yhdistykselle sekä Rapeikolla että Muurasjärvellä samaan aikaan. Kerhokertoja on kuusi kesäja elokuussa ja kerho huipentuu jahtipäivään syyskuussa. Kunnan nuorisotoimen kanssa yhteistyössä toteutetaan päivän mittaiset Kalaleirit Suvannonlahdessa 5.-6. kesäkuuta. FUTISKERHOT alkavat torstaina 5. kesäkuuta. Kerhoissa on ikäryhmät 0-3-luokkalaisille ja 4-7-luokkalaisille. Futiskerhoon on mahdollista tutustua avoimien ovien päivänä 3. heinäkuuta. Uimakoulu Häikässä opettaa 5-6-vuotiaat sekä 7-9-vuotiaat uimataidon saloihin omissa ryhmissään. Koulu toteutetaan yhdessä kansalaisopiston kanssa heinäkuun alussa. 4H tekee Pihtiputaan seurakunnan kanssa Vappu Sallilassa -tapahtumaa sekä on mukana MLL:n kanssa Leikkipäivässä. 4H-Kepparikerho järjestää lisäksi erilaisia pop up -tempauksia Parasta Puttaalta -viikon aikana. Kesällä on jälleen mahdollista asioida 4H-yrittäjien PinkCafessa! Kehitämme toimintaamme koko ajan, eli muitakin juttuja meiltä on kesällä vielä tulossa. Kaikista kesän kerhoista ja leireistä ilmoitetaan tarkemmin Pihtiputaan 4H-yhdistyksen kotisivuilla ja somessa. Heliltä voi aina kysyä lisää! Toiminnanjohtaja Heli HjelmeroosHaapasalo Pihtiputaan 4H-yhdistys Julkista terveydenhoitoa ja hoivaa läheltä! Aluevaalit järjestetään 13.4.2025 kuntavaalien yhteydessä. Silloin valitaan valtuutetut Keski-Suomen hyvinvointialueelle. He päättävät sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. On tärkeää, että maakunnan laitamilta saadaan läpi hyviä päättäjiä, jotka puolustavat lähipalveluita. Tällaisten ihmisten puolesta kannattaa liputtaa yli puoluerajojen. On kyse siitä, pääseekö lääkäriin tai neuvolaan Kinnulassa tai Pihtiputaalla. Valitut aluevaltuutetut päättävät lähteekö paloauto tai ambulanssi liikkeelle läheltä vai kaukaa. Lisäksi aluevaltuutetut päättävät siitä, keskitetäänkö hoivattavat seutukeskuksiin vai saavatko ihmiset viettää ehtoopuolen lähempänä omaisia. Päätöksenteko ei ole helppoa, koska OrponPurran hallitus on leikannut ja aikoo leikata lisää rahaa hyvinvointialueilta. Orpo ja Purra suuntaavat rahaa yksityisten terveysjättien palveluihin. Keskusta haluaa ihmisille tasavertaisia palveluja lähelläsi lompakon paksuudesta tai postinumerosta riippumatta. Vaihtoehtoina puolueilla ovat lähipalveluajattelu ja toisaalta palvelut isoihin keskuksiin sekä pääkaupunkiin keskittävä ajattelu. Kokoomusja SDP-päättäjät ovat useissa yhteyksissä todenneet, että paikallistason palveluita pitäisi purkaa rankalla kädellä säästösyistä. Samaa ajattelua taitaa edustaa myös perussuomalainen Purra. Keskittämisen seurauksena koko soteuudistuksen idea kärsii. Kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarve pienenee, jos ihmiset pääsevät nopeasti alemman tason hoitoon. Se vähentää kustannuksia. Keskustapäättäjät haluavat turvata lähipalvelut. Keskusta ei halua, että ihmiset joutuisivat hoivapaikkoihin kauas kotoaan viettämään viimeisiä vuosiaan. Se on epäinhimillistä niin asiakkaan kuin omaisten kannalta. On syytä lisätä lääkäreitä sekä hommata hoitajia ja parantaa psykiatriseen hoitoon pääsyä. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen siitä, että lääkäreiden tulisi koulutuksen saatuaan palvella joitakin vuosia julkisella puolella. Valtio tarjoaa noin 500 000 maksavan koulutuksen ilmaiseksi. Keikkafirman kautta terveyskeskuslääkäri voi saada yli 20 000 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi lentäjät joutuvat maksamaan valtiolle koulutuksestaan, jos siirtyvät puolustusvoimista yksityiselle puolelle. Lääkäreitä tulisi myös kouluttaa lisää. Keskustassa haluamme edelleen purkaa hallintoa. Tietohallinnossa tulee saada röntgenkuvat kulkemaan ja johtaa järjestelmät kuntoon niin, ettei työaikaa hukkaannu joutavaan. Digitaaliset järjestelmät ja tekoäly ovat tulevaisuutta, halusimme tai emme. Ammattilaisten tulee pystyä keskittymään varsinaiseen työhönsä, eikä turhaan näpyttelyyn koneilla. Maalaisjärkeä haluaisin myös esimerkiksi välineiden lainapalveluihin sekä lääkekaappien lupien myöntämiseen palveluasunnossa. Äänestämällä voit vaikuttaa. Anne Kalmari kansanedustaja keskusta Lukijoilta
• 18 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 BeeDolls Kinnulasta ja Error Muurasjärveltä saavuttivat kolmannet sijat Koulujenvälisissä rockin SM-kisoissa Kurikassa. BeeDolls edusti Kinnulan keskuskoulua ja Error Pihtiputaan lukiota. Koulujenväliset rockin SM-kisat järjestettiin Kurikan Kampuksella 15. kerran ja toisen kerran koronatauon jälkeen. BeeDolls kilpaili yläkoulujen ja Error toisen asteen sarjassa. Yläkoulujen sarjaan osallistuivat lisäksi Putaanvirran koululta Kopiokone, #ästääg sekä vuosi sitten kolmanneksi tullut RockSix. KINNULASTA osallistuttiin nyt ensimmäistä kertaa Koulujenvälisen rockin SM-kisoihin. – Sanoin oppilaille vuosi sitten, että tiesittekö, että sellaisia kilpailuja on joskus järjestetty, enkä tiennyt, että viime vuonna järjestettiin taas tauon jälkeen. Oppilaat selvittivät asiaa, mutta emme ehtineet viimevuotiseen kilpailuun. He itse varmistivat, että tänä vuonna päästään, kertoo musiikinopettaja Salla Puputti. BeeDolls on yläkoulun pitkän valinnaisen musiikin bändi. Se on esiintynyt joulunavauksessa, kouluhäissä, koulun juhlissa, diskossa sekä kunnan 110-vuotisjuhlassa. Perjantaina heillä on keikka Aprilli-rockissa Muurasjärvellä. Kitaristi Sanni Piispanen kuuluu bändin ydinryhmään muiden ysiluokkalaisten, rumpali Mio Piispasen ja basisti Niilo Sneckin kanssa. – Olihan siellä aika jännät paikat. Stressasin ihan hulluna jo viikkoja ennen kilpailua, mutta jännitys väheni kilpailupaikalla, kun nähtiin kuinka hyvät kamat ja kaikki paikat siellä oli, Sanni kertoo. BeeDollsin kilpailukappaleet olivat Scorpionsin Still Loving You ja Paramoren Decode instrumentaaliversiona. – Saatiin tuomareilta sen verran hyvää palautetta, että oletettiin, että pärjätään ihan hyvin. Se jäi harmittamaan, ettei päästy uudestaan soittamaan, kun siellä oli niin hyvät kamat ja lavat. Vain voittaja pääsi uudestaan Kinnulaan ja Pihtiputaalle pronssia Koulujenvälisistä rockin SM-kisoista Error vasemmalta lukien: Santtu Jämsén (koskettimet), Sanni Jämsén (rummut ja taustalaulu), Tyyne Hytönen (kitara ja laulu) ja Netta Turunen (basso ja laulu). JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN lavalle. Tuomarit kiittelivät BeeDollsin hyvää kokonaisuutta, yhteishenkeä ja energiaa. – Meillä oli erilaiset biisit eli rauhallisempaa ja sitten enemmän rokkia. Sitä myös kehuttiin, että esiinnyttiin hyvin eikä vain seisty paikallaan. Sanni myöntää, että jos hän olisi ollut tuomari, hän ei olisi osannut sanoa, kuka on selvästi ykkönen tai kakkonen. – Olen katsonut paljon videoita viime vuodelta, ja siihen verrattuna taso oli noussut todella paljon. Koulubändit tahtovat hajota koulun jälkeen, ja niin on käymässä BeeDollsillekin. – Suurin osa jatkaa lukioon ja amikseen, ja vaikka lukiollekin on oma sarja, me lähdetään eri lukioihin, ja bändin pitää olla samasta koulusta. Musiikkiura kiinnostaa Sanni Piispasta kuitenkin todella paljon. – Meinaan mennä Kaustisen musiikkilukioon, mutta ammattimuusikoksi on oma hommansa päästä. NELISEN vuotta toiminut Error on Muurasjärvellä toimivan musiikkiyhdistys PoPin bändejä. Kitaristi Tyyne Hytönen ja basisti Netta Turunen osallistuivat SM-rockiin jo viime vuonna lukion musiikkilinjan kanssa. – Ei minulla ollut oikein mitään oletuksia, mutta olihan se hyvin toimivaa ja selkeää. Aika siistiä, ja oli paljon porukkaa. Kiva ympäristö siellä. Kyllähän siinä kaikilla oli vähän jännitystä, mutta hyvin onnistui, rumpali Sanni Jämsén kertoo. Errorin kilpailukappaleet olivat Bon Jovin Living On A Prayer ja Amorphiksen House Of Sleep. Bändi valitsi ne monipuolisuuden vuoksi ja siksi, että jokainen sai näyttää niissä omia taitojaan. Tuomariston mielestä näytti siltä, että Error oli soittanut kauan yhdessä ja bändi oli tiivis. Yhtyettä kehuttiin sitä, että sen jäsenet lauloivat ja soittivat samaan aikaan. Tuomaristo arvioi, että Error oli jo edennyt koulubändistä seuraavalle tasolle. Tuomariston mielestä parannettavaa oli siinä, että soittajat voisivat ottaa enemmän kontaktia toisiinsa. Myös nuottien käyttämisestä tuli sanomista. Errorille nuotit ovat kuitenkin enemmän vain varmistuksena. NETTA TURUNEN myöntää, että kolmas sija oli yllätys, sillä taso oli noussut viime vuodesta. Samaa ajattelee Tyyne Hytönen. – Meillä oli kova luotto ennen kuin mentiin sinne, mutta kun ruvettiin kuulemaan toisia bändejä, alkoi tulemaan vähän semmoinen fiilis, että en nyt enää tiedä. Oli se sitten yllätys, kun kuultiin, että oltiin kolmansia. Sanni Jämsén olisi ollut tyytyväinen kunniamainintaankin, ja kun sitä ei tullut, hän tuumasi, että peli oli menetetty. – Kun meitä ei mainittu ja sitten sanottiin, kuka tulee kolmanneksi, ajattelin, että tuskin me. Ja sitten tulikin Error, ja ajattelin että oho! Oli siellä niin huippubändejä. Niiltä sai vinkkejä, miten pystyy itse parantamaan. Tuomarit olivat ylistäneet voittajabändiä Slürkiä ammattilaistasoiseksi. Kaustisen musiikkilukiota edustanut yhtye oli tehnyt itse kilpailukappaleensa. Seuraavaksi Erroria pääsee kuulemaan perjantaina Harjulinnan Aprillirockissa sekä nuorisovaltuuston järjestämässä rockissa Kolima Livessä 16. toukokuuta. Siellä esiintyvät Elias Gould ja neljä nuorten bändiä. Error aikoo soittaa niin pitkään kuin mahdollista, kunnes opiskelut vievät bändin jäseniä eri suuntiin. – Onhan se kiva, jos käydään kesällä keikoilla ja siitä saa pientä palkkaa. Harrastuksena tämä on hauskaa eikä siitä tule liian vakavaa, tytöt tuumaavat. JUHA KIVINEN BeeDolls vasemmalta: Iita Pasanen (laulu), Emilia Piispanen (basso), Saana Puputti (koskettimet), Mio Piispanen (rummut), Niilo Sneck (basso), Sanni Piispanen (sähkökitara) ja Santra Muhonen (koskettimet). Kuvaushetkellä paikalla eivät olleet Ella Niskanen (laulu) ja Silja Puttonen (sähkökitara).
• 19 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e BINGO Muurasjärven Harjulinnassa Voitot lahjakortteina . Muurasjärven Urheilutalosäätiö sunnuntaisin klo 18 Tervetuloa! Seuratoiminta PIHTIPUDAS ELÄKKEENSAAJAT. Kerho työväentalolla maanantaisin klo 12. Ma 14.4. tietoa edunvalvontavaltuutuksesta antaa Jukka Tavaststjerna. ELÄKELÄISET. Kerho Valorinteellä keskiviikkoisin klo 10. ELÄKELIITTO. Kokous ke 16.4. klo 12 kunnanhallituksen huoneessa. Eläkeliitto osallistuu jumalanpalvelukseen pitkänäperjantaina 18.4. klo 10. MLL. Perhekahvila Kotiseudun Sanomien talossa ti klo 10-13. Vaihtori avoinna kunnantalon alakerrassa lauantaisin klo 10-14. 4H-YHDISTYS. Muista kokous to 24.4. klo 17 Kahvi & Kupissa! Hygieniapassikoulutus la 26.4. klo 9-15 lukiolla. Kerhot jatkuvat normaalisti. Huom! Uusi Moottorikerho alkaa. Kerho kokoontuu Mettälässä tiistaisin 8.4. alkaen klo 16.30 -19. Heppakerho aloittaa ti 6.5. Luontoja eräkerho yhteistyössä riistanhoitoyhdistyksen kanssa alkaa linnunpönttöjen teolla Rapeikolla ja Muurasjärven koululla la 24.5. klo 10-14. Kerhossa on 6 osallistumiskertaa. Ilmoittaudu Helille: pihtipudas@4h.fi tai p. 040 734 1882. MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella torstaisin 10.4., 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 14-16. Muistikahvila Elämäjärven Mäntypirtillä maanantaisin 14.4. ja 12.5. klo 13-15. SENIORIKERHO Valorinteen kerhohuoneella to 17.4. klo 14-15.30. VIITASEUDUN KUULO. Kuulolähipalvelu Sopukassa ti 6.5. ja ti 3.6. klo 9-10. Korvakappaleiden puhdistusta ja letkujen ja vahasuojien vaihtoa. Myynnissä paristoja, letkua, puhdistusnauhoja ja Cerustop-vahasuojia. Neuvoja ja vertaistukea. LC PIHTIPUDAS EMMIT. Klubitapaaminen ti 8.4. klo 18 Takkatuvalla. NÄKÖKERHO. Kokoontuminen Sopukassa pe 11.4. klo 12. Vieraana Keski-Suomen Näkövammaiset ry:stä järjestökoordinaattori ja digituen ohjaaja Doris Hammaren. RIISTANHOITOYHDISTYS. Hirviseurueiden lupahakuun liittyvä kokous pe 11.4. klo 18 työväentalolla. Sotka-vesilintuhankkeen esittely pe 11.4. klo 19 työväentalolla. Rhy ja 4H järjestävät kesällä nuorten eräja luontokerhoja Rapeikon alueella ja Muurasjärvellä. Ilmoittaudu huhtikuun aikana Heli p. 040 734 1882 tai Kari p. 040 554 9007. DIABETESYHDISTYS. Vertaistukitapaaminen ti 22.4. klo 17 Hubteekissa. Kahvitarjoilu! Vertaistukitapaaminen diabeetikoille ja heidän läheisille, jotka haluavat jutella aiheen ympäriltä ja saada vertaistukea to 15.5. klo 13 Muurasjärven eläketalolla, Toukolantie 7. Kahvitarjoilu. KENNELKERHO. Näyttelyharjoitukset Tahkon aukiolla to 10.4. klo 18-19 ja ti 15.4. klo 18-19. Jäsenmaksut vuonna 2025: 8 euroa/ vuosi, 4 euroa alle 18-vuotiailta, 60 euroa/ 10 v. Jäsenmaksut tilille FI44 5345 0850 0755 92. SYÖPÄYHDISTYS. Pihtiputaan kerhon keväinen vertaistukipäivä Kaitalassa Muurasjärvellä la 3.5. klo 13 syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Ruokailu. Muurasjärveläinen ympäristöhistorioitsija Sirpa Rautiainen kertoo Muurasjärven historiasta. Ajomatkan auto lähtee Tahkon aukiolta klo 12. Tapahtuma maksuton sairastuneelle ja yhdelle läheiselle. Sitovat ilm. la 26.4. menn. Helenalle p. 040 841 0272 iltaisin tai viikonloppuisin. LC PIHTIPUDAS. Klubitapaaminen Mantassa pe 11.4. klo 18. HEINÄSUON ERÄNKÄVIJÄT. Linnunpönttöja loukkutalkoot su 13.4. klo 12-16 Lepolassa. Makkaraja lettutarjoilu. Ilmainen tapahtuma. KINNULA MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila ti 15.4. klo 10 kirjastossa. Kuunnellaan Lasse Heikkilän Suomalainen Messu Kinnula-kuoron esityksenä vuodelta 2014. VIITASEUDUN KUULO. Kuule, muista ja voi hyvin -tapahtuma Seurakuntakodilla ke 9.4. klo 1214. Keskustelua huonon kuulon vaikutuksesta muistiin ja mielen hyvinvointiin. Paikalla Tiina Hattunen Kuuloliitosta ja Birgitta Paanila Viitaseudun kuulo ry:stä. ELÄKELIITTO. Kerho to 24.4. klo 12 Kulttuuri-Kulmassa, Keskustie 38. Kylätoiminta MYLLYKYLÄN KYLÄYHDISTYS. Pääsiäiskokko Myllykylän kodalla la 19.4. alkaen klo 18. Arvontaa, kioskista kahvia, makkaraa ja herkkuja. Trullit palkitaan. SAAREN KYLÄSEURA. Wappurieha Saarenkylän satamassa to 1.5. klo 11-14. Kesäkauden avajaiset pienten kisailujen, tuoreiden munkkien ja siman merkeissä. SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Muista kokous ti 15.4. klo 18 Kyläseurantalolla. MUHOLA-SEURA. Maitopukilla, os. Kivijärventie 1110 on kuntolaatikko ja vihko, johon voi merkitä liikkumiset (kävely, juoksu, potkukelkkailu ym.) sekä päivän ja oman nimen. Joka kuukausi kaikkien kuntoiluun osallistuvien Menot kesken arvotaan pieni yllätys, jonka voi noutaa kuukauden sisällä Muholan bingosta kylätalolta keskiviikkoisin klo 19. Urheiluseurat TUISKU. Yleisurheilukoulu keskiviikkoisin klo 15.15-16.15 Pihtipudas-salissa. LIIGAPLOKI. Kirppari avoinna perjantaisin klo 10-15 ja lauantaisin klo 10-14. Vastaanotamme lahjoitustavaraa (huonekalut, kodinkoneet, astiat, kirjat, LP-levyt, auton akut, koristelasi ym.). PUDIS. Salibandya Pihtipudassalissa maanantaisin: 0-3-luokkalaiset klo 18 sekä neljäsluokkalaiset ja sitä vanhemmat klo 19. Kouluruokailu PIHTIPUDAS Päiväkodit ja koulut: Torstai: seikeitto, maksamakkara, paprikasuikale, ruisleipä. Perjantai: uunimakkara, perunamuusi, porkkana-ananassalaatti, ketsuppi, sinappi, kurkkusalaatti. Maanantai: jauhelihakeitto, juusto, tuorekurkkuviipale, leipä. Tiistai: broileripyörykät, -pihvi tai -nugetit, riisi, currykastike, kiinankaali-kurkku-persikkasalaatti, mustaherukkahillo. Keskiviikko: palvilapakiusaus, porkkanaraaste. KINNULA Päiväkodit ja koulut: Torstai: pinaattikeitto, keitetyt kananmunat, keittiön ruisleipä, hedelmät, vaihteleva jälkiruoka. Perjantai: uunimakkara, perunamuusi, salaattibuffa (salaatti, kurkku, paprika, mandariini). Maanantai: kinkkukiusaus, lämpimät kasvikset, salaattibuffa (kaali, puutarhurin sekoitus, vesimeloni, raejuusto). Tiistai: mannapuuro, marjakeitto, sämpylät, leikkele. Keskiviikko: kanakastike, keitetty ohra, salaattibuffa (salaatti, kurkku, maissi, ananas). Tapahtumakalenteri PIHTIPUDAS Ke 9.4. IKIS-luento Sopukassa klo 14-16. Muistin ja aivoterveyden tukeminen ikääntyessä. Luennoitsijana geriatrian dosentti Hanna-Maria Roitto, Helsingin yliopisto, HUS, THL. Pe 11.4. Aprilli-Rock Harjulinnassa Muurasjärvellä klo 18.3022. Järj. PoPi. Pe-la 18.-19.4. Kuutamosähly Pihtipudas-salissa. Perjantaina harrastesarja klo 11 ja lauantaina kilpasarja klo 10. Järj. Pudis. La 19.4. 41. Junganjärven Ympärijuoksu Muurasjärvellä. Kilpailukeskus Harjulinnassa. Alle 16-vuotiaiden lähtö klo 12, muut klo 13. Järj. Muurasjärven Murto. Su-su 20.4.-4.5. Kansalaisopiston maksuttomat liikuntaviikot. Ei ennakkoilm. Lisät. Anne Kivivuori p. 040 714 4490. Ti 22.4. Ikäihmisten Digipäivä kirjastossa klo 12-14. Keskustelua digilaitteiden ongelmista. Omat laitteet mukaan. Mobiilivarmenne-info klo 12.30 ja 13.30. La 26.4. Tervan tuoksua Rönnynkylällä. Kyläpuiston ladon pärekaton tervaustalkoot klo 10. Varapäivä la 3.5. Ke 7.5. Viitasaaren alueen musiikkiopiston kevätkonsertti Seurakuntakeskus Sallilassa klo 18-19.30. Musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. KINNULA Ke 9.4. Kuule,muista ja voi hyvin Seurakuntakodilla klo 12-14. Keskustelua huonon kuulon vaikutuksesta muistiin ja mielen hyvinvointiin. Paikalla Tiina Hattunen Kuuloliitosta ja Birgitta Paanila Viitaseudun kuulo ry:stä. La 19.4. Pääsiäiskokko Myllykylän kodalla klo 18. Järj. Myllykylän kyläyhdistys. La 19.4. Noitavalkeat Viihtylän laavulla Saarenkylällä klo 18. Järj. Saarenkylän Pienviljelijäyhdistys. La-su 26.-27.4. Kevätkirppis Muholan Kylätalolla ja pihaalueella klo 10-13. Ilmaiset paikat, ennakkovaraus matleena. paananen@kinnula.fi to 24.4. mennessä. Järj. Muhola-Seura. To 1.5. Wappurieha Saarenkylän satamassa klo 11-14. Järj. Saaren Kyläseura. Onko aluevaaliehdokas vielä hukassa? Hannu Aho metsäasiantuntija kunnanvaltuutettu Eija Kiljala lääkäri kunnanvaltuutettu Jani Ylälehto yrittäjä, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen Olemme ehdokkaina aluevaaleissa Keski-Suomen hyvinvointialueella Vaalipäivä 13.4. Nouseeko verenpaine? Tule mittauttamaan verenpaineesi ja keskustelemaan Keskustan aluevaaliehdokkaiden kanssa Kahvi&Kuppi to 10.4. klo 13-15 Menossa mukana: Paikallista palvelua! Kevätmarkkinat perjantaina 11.4. klo 8.30-16.30 Tervetuloa! www.maataloustarvike.fi Makka ratarjoilu ! Rupontie 2 44800 Pihtipudas Avoinna: ma-pe 8.30-16.30 www.maaselanmaatalous.fi Varaosat Siemenet Lannoitteet Työkalut Tarvikkeet Minun sydämeni itku – kulki lapsen luo, ja palasi sitten – kaukaa kaukaa sinun lämpimän läheisyytesi ja kristallipisaroiden jo muuttuessa unikon terälehtien helläksi suudelmaksi sydämelleni. Ja lapsen sydän oli lähelläni, kevättuuli kuljetti hänen tuskansa merten ylitse. Sain luottaa Luojaani, sain tuntea, että olet turvassa. Korjattu sydän Sydämeni itku
• 20 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 KOKOUKSET TORILLA OSTETAAN MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 050 307 5439 Markkinapaikka Teollisuustie 16, Viitasaari Ostetaan 0400 545 805 ENERGIAPUUTA pystyja hankintakaupalla. Tarjoa kohdettasi: ELÄINPALVELUT PALVELUT HIRVIPEIJAISET Eläkeliiton Pihtiputaan yhdistyksen kevätkokous ke 16.4. klo 12 kunnanhallituksen huoneessa. Esillä sääntömääräiset asiat. Vierailijana aluevastaava Seija Hartikka Uuraisilta. ?Tervetuloa!???????????Kahvitarjoilu Kinnulan Osakaskunnan Vuosikokous pe 25.4.2025 klo 17.00 Kinnulan Parlamentti. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Pöytäkirjat nähtävillä puheenjohtajilla 25.4.-25.5.2025 aikana. ????????? Johtokunta Jääjoen Metsästäjät ry Tervetuloa HIRVIPEIJAISIIN Seura kutsuu metsästäjät, maanomistajat ja kyläläiset hirvipeijaisiin la 12.4. klo 12-15 Kinnulatalolle ????????? Tervetuloa! Johtokunta Saaren kyläseura ry:n kevätkokous 27.4.2025 klo 16.00 Saarentuvalla, Saarenkylän satamassa. ?Tervetuloa!??? Kahvitarjoilu.? Hallitus Nuorten kesätyöllistämistuen hakuaika päättyy PERJANTAINA 25.4.2025 klo 15.00. PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 Pihtiputaan 4H-Yhdistys ry Sääntömääräinen kokous to 24.4. klo 17.00 Kahvi&Kupissa. ? Tervetuloa!??????????? Maanrakentamiseen URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystä• sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. suoraan penkasta • maansiirrot Annetaan uudenveroisia 200l peltitynnyreitä! KS-Mursketeam Oy Erkki 0400 261 848 vällinen 0-16 mm Yksityisteiden kunnossapitoavustukset Teknisen lautakunnan yksityistieavustukset koskien kunnossapitovuotta 2024 ovat anottavissa huhtikuun loppuun mennessä. Hakemuslomakkeet täyttöohjeineen sekä avustusperusteet löytyvät Pihtiputaan kunnan verkkosivuilta: www. pihtipudas.fi/kadut-ja-liikenne/ osiossa yksityistiet. Hakemuslomakkeet liitteineen tulee jättää 30.4.2025 mennessä sähköpostitse osoitteeseen pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi Hakemukset liitteineen paperisena voi toimittaa halutessaan myös kunnantalolle neuvontaan. Pihtipudas-Seura ry Sääntömääräinen kevätkokous ke 23.4.2025 klo 18. Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus??????????? HANNULAN PERUNA HANNULAN PERUNA Koutajärvi, Keitele p . 040 569 4254 PERUNAA JA PORKKANAA Hannulan Perunan torimyynti Tahkon Aukiolla MA 14.4. klo 9 –12 seuraava toripäivä ma 28.4. Myös tarkastettua varhaisperunan siementä! Urpilan kalastuskunnan vuosikokous pidetään Kinnulan Parlamentissa pe 25.4. klo 14. ?Tervetuloa!??????????? Johtokunta TOIMISTO AVOINNA MA-TO 8.30-15.30 toistaiseksi • toimitus@kotiseudunsanomat.fi • ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • p. 0207 931 620 PERJANTAINA tavoitat meidät puhelimitse ja sähköpostilla Wanha Pappila Laurilantie 20, Pihtipudas Upea juhlahuoneisto kesän juhliin! • häät • kasteja yo-juhlat • syntymäpäivät Tiedustelut ja vuokraus: Pihtipudas-Seura ry p. 0207 931 621 Kesäviikonl oppuja Kesäviikonl oppuja vielä vapaana! vielä vapaana! Myynti ja tiedustelut: Kotiseudun Sanomat ma-pe klo 8.30-16.00 p. 0207 931 620 www.pihtipudaskoru.fi Rannekoru Kaulakorut 110€ iso 195€ pieni 125€ 135€ Korvakorut www.pihtipudaskoru.fi www.pihtipudaskoru.fi Lahjaksi Lahjaksi kesän juhliin! kesän juhliin!
• 21 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. P. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset Keskustie 21, Pihtipudas Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi ma-to 9-16 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi p. 044 206 6778 Reima Tast www.lampotyo.fi LVI -huolto Lämmitysjärjestelmät Putkiremontit Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Sähköurakointi ja kylmäalan palvelut Niemenharjun RAKENNUS OY Hiirenniemi 5 050 461 7280 • www.nhr.fi • rakentaminen • remontointi • puutavara • lauteet Tiekunnan apuna tieisännöitsijä! • tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiekuntien hallinto • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset • avustusten haku • perusparannushankkeet Tieisännöitsijä Anne Viander p. 044 579 1420 anne.viander@gmail.com Pihtipudas • Isännöintipalvelut • Kiinteistöarvionti • Kaupanvahvistajat • Asiakirjapalvelu isannointi@saaninkoski.fi • 045 212 1331 • saaninkoski.fi Isännöinnin ammattilainen! Teollisuustie 16, Viitasaari, ma-pe 8-16 Ovet ja ikkunat Muut rakennusmateriaalit Metsästystuotteet Renkaat ja rengastyöt Energiapuun osto myllynmies.fi ovikauppa.com 0400 911 981 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • maksulliset ilmoitukset tilaukset@kotiseudunsanomat.fi • tilauksiin liittyvät asiat toimitus@kotiseudunsanomat.fi • jutut, seurapalstat, menot ja vinkit P. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas • jalkahoidot • kasvoja käsihoidot • ripsien ja kulmien värjäys • kulmien muotoilu • sokerointi • rentouttava kokovartalohieronta p. 050 377 3321 Putaanportintie 5, Pihtipudas (Pizzerian vieressä) Palvelut • sopimuksen mukaan Avoinna Onni 040 575 6397 Jukka 0400 422 296 Yrittäjä! Tässä voisit markkinoida palveluitasi! Kysy lisää: Kysy lisää: ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi p. 0207 931 620 p. 0207 931 620 LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Joona 0400-241 965 hana.matti@pp.inet.fi MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot NYT MYÖS MEILTÄ ROTH Komposiittiputkiasennukset TAKSI RAMI p. 0400 550 285 Soteja kelakyydit •Kelakyydit p. 0800 414 608 •Auton tunnus 4126 Luotettavaa taksipalvelua Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas www.pibea-mononen.fi puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154
• 22 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Hyvitämme vanhat sohvakalustot vaihdossa HYVÄLLÄ HINNALLA! ILMAISET KULJETUKSET 200 KM SÄTEELLÄ! H Huuoonneekkaalluutteehhddaass S Sooffttnneessss T Teeuuvvaa -V Vaallm miissttuussttaa jjoo 5500 vvuuoottttaa -S SK KM M pp.. 004400 558888 66446622 Nahkasohvat alk. 229955,,-ELÄMÄSI TILAISUUS! NYT OSTA! ÄLÄKÄ AIKAILE! UPEAT LEPOTUOLIT TAI KAHDENISTUTTAVAT SOHVAT KANKAISENA TAI NAHKAISENA. SAAT MUKAAN ILMAN VELOITUSTA! EI MAKSA MITÄÄN! SUOMEN KOVIN LOPPUUNMYYNTI TARJOUS! Kangassohvat alk. 110000,,-LOPETAMME JA JÄÄMME ELÄKKEELLE! HALVALLA! HALVALLA! REKKALASTI TYHJÄKSI ÄKKIÄ, HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! SUORAAN POHJANMAAN TEHTAALTA! LOPPU HÄÄMÖTTÄÄ, TULE JA TEE TARJOUS! PIHTIPUTAALLA, TYÖVÄENTALOLLA ISOSSA JUHLASALISSA HUOM: MYYNTI VAIN LAUANTAINA 12.4 KLO 10 14
• 23 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 L LU UO OT TE ET TT TA AV VA AA A K KO OT TIIM MA AIIS ST TA A L LA AA AT TU UA A!! NYT SUOMEN HALVIMMAT LAADUN MUKAAN! RAJUT TARJOUKSET! VIIMEISEN KERRAN! MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS LUOTOLLA! EIKÄ MAKSA PALJON! ANTIIKKI-AITONAHKAA RAJU TEHTAAN LOPPUUNMYYNTI! KAIKKI MYYDÄÄN POIS ÄKKIÄ HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! PIHTIPUTAAN TALOUSALUEELLE 1000€ LISÄALENNUS ERIKOISMALLEISTA POLTTOAINEKULUINA! SUOMEN RAJUIN TARJOUS! HALVALLA! HALVALLA! HAL VAL LA! HALVAL LA! Nahkakalustot alk. 339900,,-
• 24 Kotiseudun Sanomat 9.4.2025 Tiainen Marko CNC-koneistaja, ohjelmoija, järjestyksenvalvoja Tiainen Marjo kassa-myyjä, välinehuoltaja Toikkanen Eeva koulutettu hieroja Metsälä Risto eläkeläinen Pasanen Pertti vesihuoltoasentaja Pasanen Teppo asentaja Rauhala Jani yrittäjä Karppinen Minna myyjä Kolehmainen Jorma CNC-koneistaja yrittäjä Kolehmainen Juha Puutavaraautonkuljettaja Matilainen Jukka sahatyöntekijä 30 31 33 34 35 36 37 38 40 39 Ihmisille töitä, turvaa, toimeentuloa. YHDESSÄ SEN TEEMME 32 2579 Tuomo Jääskeläinen maanviljelijä Erkki Kananen eläkeläinen Eija Kiljala lääkäri Laura Kumpulainen työterveyshoitaja Hannu Aho metsäasiantuntija Jaana Ahola sisustusmyyjä Soile Argillander erityisopettaja Miia Hiironen aluekehityspäällikkö Heli HjelmeroosHaapasalo FM, toiminnanjohtaja sitoutumaton Markku Pärnänen eläkeläinen Veijo Siekkinen eläkeläinen, kuljetusyrittäjä Tomi Sutinen asiakaspäällikkö Jani Ylälehto kuljetusyrittäjä Hilkka Moisio yrittäjä, laitoshuoltaja Samuli Murtoperä yrittäjä Sirpa Närhi eläkeläinen Tomi Pasanen agrologi, maatalousyrittäjä Kristiina Penttinen FM apulaisrehtori Vaihda keskelle. Maksaja: Keskustan Pihtiputaan kunnallisjärjestö Keskusta kehittää Pihtipudasta! Lisäämme osallisuutta Huolehdimme ympäristöstä Kehitämme yritystoiminnan edellytyksiä Turvaamme hyvät sivistyspalvelut 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 10 12 13 14 15 16 17 18 2348 2263 2293 KE – PE 02.04. – 04.04.2025 klo 12:00 – 18:00 LA –SU 05.04. – 06.04.2025 klo 12:00 – 16:00 MA –TI 07.04. – 08.04.2025 klo 12:00 – 18:00 Kiertävä vaaliauto (tila-auto) 2.4. -4.4.2025 VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS sunnuntaina 13.4.2025 klo 9:00 – 20:00 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 9 Pihtipudas Lapsija perheystävällinen Keski-Suomi Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 9