K www.kruununhaka-lehti.net www.facebook.com/kruununhaka-lehti KAISANIEMI ? KLUUVI ruununhaka ruununhaka -Katajanokka -Katajanokka 10 2021 Matti Lehtelä Kiinteistönvälittäjä, varatuomari LKV, LVV Puh.0400 277 112 matti.lehtela@roofgroup.? Jani Punnala Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV Puh. 044 999 5999 jani.punnala@roofgroup.? Julia Jäppinen Kiinteistönvälittäjä. LKV, LVV, KED Puh. 044 244 3889 julia.jappinen@roofgroup.? Tiina Korpinen Kiinteistönvälittäjä, KiAT LKV, LVV Puh. 040 775 5277 tiina.korpinen@roofgroup.? www.roofgroup.? Tutut välittäjät uusissa väreissä Olemme toimineet asuinalueesi asiantuntijoina yhteensä yli 20 vuotta auttaen asiakkaitamme löytämään kerta toisensa jälkeen uuden unelmiensa kodin. Vahva ammattitaitomme yhdistettynä Roo?n ainutlaatuiseen ja tehokkaaseen myyntikonseptiin mahdollistavat sinulle huolettoman asunnonvaihdon ja parhaan myyntihinnan. Lokakuun aikana tehdystä myyntitoimeksiannosta palkitsemme sinut kahden hengen illallisella Tomi Björckin uudessa Lily Lee -ravintolassa. Lahjakortin arvo on 238 euroa. (sisältää menuillallisen & viinipaketin kahdelle.) Koskaan ei ole asunnon myynti ollut näin herkullista. ROOF GROUP OY | Etäranta 14 | 00130 Helsinki | Y-tunnus 2553470-3 | 020 7304 (0,0835 €/min) | info@roofgroup.? Lähde kulttuuriretkelle Suomenlinnaan! www.suomenlinna.fi
KRUUNUNHAKA 3 www.kuununhaka-lehti.net Teillä on matkakuume, meillä on suosikkikohteet Soita 020 7466 720 tai meilaa helsinki@helinmatkat.? helinmatkat.?
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 TÄLLÄ KUPONGILLA ILMAINEN TUTUSTUMINEN. Löydät meidät Yliopiston metroasemalta, Kaisaniemenkatu 7. Katso aukioloajat ja lisäinfo: www.fitnessvillage.fi • SIISTI JA VIIHTYISÄ • SISÄPORTAAT • 12ROUNDS RYHMÄTREENIT TERVETULOA TREENAAMAAN! FITNESS VILLAGE ON YLI 1000 M 2 TÄYTTÄ TREENIÄ! LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAIKKI SOPIMUSPALOKUNTALAISET EIVÄT SAA TOIMINNASTAAN HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. Toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SUOMESSA ON 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. Varsinkin HARVA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta 4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Helsingin poliisilaitokselle oli perustettu jo vuonna 1922 liikenneryhmä, jonka päätyönä oli kaupunkiliikenteen ohjaus. Liikenteen ohjaus vaati vinkkamiehiltä nopeaa hahmotuskykyä ja rytmitajua, sillä he ohjasivat liikennettä käsimerkkien avulla. Miehet tekivät 1950-luvulla nelituntisia työvuoroja, jotka ajoittuivat aamuja iltakahdeksan välille. Vartiopaikkoja lisättiin ruuhka-aikoina. Vinkkamiehet olivat pidettyjä kaupunkilaisten keskuudessa: ihmiset toivat tutuiksi tulleille konstaapeleille joululahjoja liikenneohjauspönttöjen luo. Vinkkamiehet hävisivät katukuvasta 1970-luvulla liikennevalojen yleistyttyä. Tunnistatko missä kuvissa esiintyvät liikennepoliisit seisovat? Tekstilähde: poliisimuseo.fi Tunnista Helsinki vanhoista kuvista LIIKENNETTÄ OHJAAVAT POLIISIT olivat tuttu näky Helsingin katukuvassa vuosikymmenien ajan. Nämä liikenteen ohjaajat, joita myös vinkkamiehiksi kutsuttiin, huolehtivat liikenteen moitteettomasta sujumisesta moitteettomasti erityisesti vilkkaissa risteyksissä. 1. Maaliskuussa 1933 tämä reip paan oloinen liikennepoliisi on kuvattu A. Rautatie aseman kulmalla B. Senaatintorin kulmalla C. Erottajan kulmalla Oike at vas tau kse t: 1A, 2B, 3A, 4C, 5B, 6C 2. Syyskuussa 1951 suojaissa korokkeessa liikennettä ohjataan A. Aleksanterinkadulla B. Mannerheimintiellä C. Kaisaniemenkadulla 3. 1960 liikennemäärät olivat kaupungissa jo kasvaneet ruuhkaksi asti. Kuvassa ajojärjestystä ohjataan A. Ateneumin edessä B. Snellmannin aukiolla C. Katajanokalla 6. Liikennepoliisi ohjaa pyöräilevää tyttöä las ten liikennekaupungin avajaisissa 20.5.1958. Lasten liikennekaupun ki sijaitsi ja sijaitsee edelleen A. Linnanmäellä B. Töölössä C. Pasilassa KUVAAJA: PIETINEN, KUVA: MUSEOVIRASTON KOKOELMAT KUVAAJA: KANERVA TEUVO. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 4. Liikennevalot korvasivat pikku hiljaa liikennepoliisit. Ruuh kaisimmissa risteyksissä vinkkamiehiä tarvittiin kuitenkin vielä 1970luvullakin. Tässä järjestystä ohjataan A. Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa B. Mannerheimintien ja Etelä esplanadin kulmassa C. Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmassa KUVAAJA: EEVA RISTA. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KUVAAJA: BONIN VOLKER VON. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 5. Olympiavuonna 1952 liikennettä ohjaava liikennepoliisi seisoo tyylikkääs sä asussaan ohjaus korokkeella A. Hietalahdessa B. Mannerheimin aukiolla C. Hakaniemessä KUVAAJA: UA SAARINEN, KUVA: MUSEOVIRASTO, JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO Sähköpotkulaudat aiheuttavat päänvaivaa AJAN TASALLA Sähköpotkulaudat ilmestyivät Helsingin katukuvaan keväällä 2019. Alkuinnostuksen jälkeen asenteet ovat muuttuneet. Sähköpotkulautoihin liittyy yhä enemmän kielteisiä ilmiöitä. Sähköpotkulautojen tarkoitus oli helpottaa ns. ”viimeistä kilometriä” eli joukkoliikennematkan jälkeen jäljelle jäävää matkaa määränpäähän. Sähköpotkulautoja käytetään kuitenkin paljon myös muunlaiseen matkantekoon. Sähköpotkulautojen käyttöön kantakaupungin alueella liittyy monia ongelmia. Yksi keskeisimmistä johtuu ajoväylien katupäällysteestä. Sähköpotkulaudoilla kuuluu ajaa pyöräkaistalla tai sellaisen puuttuessa ajoradalla. Kantakaupungissa on suhteellisen vähän erillisiä pyöräkaistoja ja ajoväylät taas on monin paikoin päällystetty nupulakivillä. Kaikki, jotka ovat kokeilleet sähköpotkulautoja nupulakivillä tietävät, että matkanteko on hyvin epämiellyttävää ja vaikeaa. Tämän takia monet rikkovat lakia ja ajavat jalkakäytävällä. Toinen merkittävä ongelma liittyy liikennekulttuuriin. Tällä hetkellä sähköpotkulaudoilla ajaminen on valitettavan piittaamatonta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa sekä muille tienkäyttäjille että lautailijoille itselleen. Sähköpotkulaudoilla on mahdollista päästä kokemaan moottorikäyttöisen ajoneuvon vauhdin huumaa ilman mitään vaadittavaa osoitusta liikennesääntöjen tuntemisesta. Erityisesti viikonloppuisin sähköpotkulaudat ovat juhlivan nuorison suosiossa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja usein useampi henkilö kerralla hypätään laudan kyytiin. Tämä lisää merkittävästi tapaturmariskiä. Sähköpotkulautojen käyttöehdot kieltävät ajamisen humalassa ja useampi ihminen kyydissä. Siitä huolimatta näitä sääntöjä rikotaan toistuvasti. Sähköpotkulautoihin liittyvien tapaturmien kasvaessa ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja. Syyskuun alussa kaupungin ja yritysten välillä sovittiin lautojen käyttöön liittyvistä uusista rajoituksista. Jatkossa lautojen käyttö viikonloppuöisin estyy ja arkiöisin lautojen nopeusrajoituksia alennetaan. Muutosten vaikutuksia on tarkoitus seurata syksyn kuluessa. Sähköpotkulaudat kykenevät parhaimmillaan helpottamaan matkantekoa ja liikkumista keskustan alueella. Tällä hetkellä tapaturmiin ja sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin korostuneet. Yleinen mielipide on alkanut kääntyä sähköpotkulautoja vastaan. Yhteistyötä kaupungin ja yritysten kanssa tulee jatkaa ja pyrkiä löytämään toimivia keinoja haittojen vähentämiseksi. Lautojen täyskiellon tulee olla vasta viime sijainen keino ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta tarvittaessa sitäkin on arvioitava. Otto Meri on helsinkiläinen varatuomari ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän toimii kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Otto asuu Kruununhaassa ja kaupunkipolitiikan lisäksi pyörittää omaa lakiasiaintoimistoa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok)
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAIKKI SOPIMUSPALOKUNTALAISET EIVÄT SAA TOIMINNASTAAN HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. Toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SUOMESSA ON 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. Varsinkin HARVA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Omistusasumiseen tarvitaan uusia rahoitusvaihtoehtoja NYT tarvitaan asuntomarkkinoille valtion tukea myös omistusasuntorahoitukseen. Vaikka kiinnostus vuokraasumiseen on kasvanut, suuri osa väestöstä haluaa yhä asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin niin korkeat kasvukeskuksissa, että erityisesti nuorille, mutta myös yhä useammalle keskiluokkaiselle palkansaajalle omistusasunto jää haaveeksi. Tilanteeseen ei myöskään ole näköpiirissä helpotusta. Luottolaitos Hypo arvioi vastikään, että asuntojen hinnat nousevat entisestään tänä vuonna pääkaupunkiseudulla jopa 5,5 prosenttia. Tilanne on huono yksittäisen asukkaan kannalta katsottuna, mutta kyse on myös paljon syvemmästä yhteiskunnallisesta asiasta. Asuntosäätiön perustajajärjestön Väestöliiton tutkimuksissa asumisen kalleus on todettu yhdeksi tekijäksi syntyvyyden laskuun. Kun nuorilla ei ole varaa hankkia riittävän kokoista asuntoa, tyydytään helposti pienempään lapsilukuun. Vähäinen syntyvyys on yhteiskunnan kannalta pitkällä tähtäimellä todella ongelmallista, johon kannattaa etsiä ratkaisuja. Suomeen luotiin aravajärjestelmä sodan jälkeen nimenomaan siksi, että tavallisilla kansalaisilla olisi mahdollisuus hankkia omia tarpeita vastaava asunto. Järjestelmä lähti kehittymään itseasiassa jo mainitun Väestöliiton ja Asuntosäätiön toisen perustajajärjestön Vuokralaisten Keskusliiton (nykyisin Vuokralaiset VKL ry) aloitteesta. Asuntosäätiökin rakennutti aravalainoituksella Tapiolaan 50-luvulla suuren määrän omistusasuntoja ja myös jonkin verran vuokrataloja. Vielä 70-luvulla omistusasuntoja tuotettiin aravan turvin lähes 150 000, mutta 80-luvulla järjestelmä hiipui muun muassa rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä. Kysynnän puutteeseen järjestelmä ei kuitenkaan kaatunut. Omistusasuntojen rahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin viime vuosiin saakka. Korkotaso on ollut matala ja lainaa on saanut suhteellisen helposti. Asuntojen kallistuminen viime vuosina on kuitenkin tuonut mukanaan kotitalouksien velkaantumisongelman, jota on lähdetty suitsimaan muun muassa lainakaton keinoin. Huoli ylivelkaantumisesta on perusteltu, mutta samalla kun valtion taholta on puututtu asiaan rajoituksin, olisi ollut hyvä luoda rinnalle järjestelmä, joka ei jättäisi asunnon tarvitsijoita yksin markkinoiden armoille. Kyse on lopulta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vaikka yhä edelleen asuntokauppa käy kuumana ja lainoja nostetaan taas ennätystahtiin, yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus. Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa jälleen niin, että peritty omaisuus ja perhetausta vaikuttavat yhä enemmän lasten menestymiseen, koulutustasoon ja mahdollisuuteen hankkia omia tarpeita ja toiveita vastaava asunto. Noita mahdollisuuksia tasaamaan voitaisiin kehittää uusi valtiontukijärjestelmä, joka antaisi kaikille mahdollisuuden hankkia kohtuuhintaan hyvä omistusasunto läheltä työpaikkoja. Hyvinvoiva kansalainen rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ihmisen hyvinvointi lähtee hyvin pitkälti kodista. Esa Kankainen on Asuntosäätiö sr. -konsernin toimitusjohtaja. Maalija pienrautakauppa Meritullinkatu 13 | puh. 09 135 7047 www.remox.fi avoinna ma–pe 9–17 la 9–14 Silmälasien ostajalle TOINEN LINSSIPARI VELOITUKSETTA (osta yhdet silmälasit, saat toiset kehysten hinnalla) Varaa VIP-aika www.kruunuoptiikka.fi tai soita 09-135 2661 Unioninkatu 45 00170 Helsinki Ennen Pitkääsiltaa p.09-135 2661 www.kruunuoptiikka.fi AvoinnA Muina aikoina sopimuksen mukaan ma 11-18 ti-pe 11-17 la 11-14 Lauantaisin vain ajanvarauksella Muina aikoina sopimuksen mukaan. 10.30 18.00 Avoinna ma-pe Myös kotikäynnit Puh. 09 342 11 43 Merisotilaankatu 3 L 3 00160 Helsinki Tervetuloa myös kokoustamaan Ravintola Bellevuen kabinettiin tai ravintolan alasaliin. Helsingin vanhin venäläinen! -À la Carte -Ryhmämenut -Zakuskapöytä restaurantbellevue.com Puh. +3589179560 info@restaurantbellevue.com Tilamme soveltuvat 10 35 hengen kokouksiin. -Joululounaat -Noutoruokaa -Venäläisiä oluita Läntisen maailman vanhin venäläisravintola
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Vastaajan nimi: ________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Sain lehden: Kotiin jaettuna __ Noutotelineestä __ Verkkolehti __ Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek stiv ies tin ä nu me roo n 04 5 164 62 64 tai säh kö po stil la: ris tik ko @ let ter bo x.f i Vii me istä än 21. 10. pa lau tta ne ide n ke ske n arv ota an yllä tys pa lkin to. Ris tik on rat ka isu jul ka ista an leh de n ne ttis ivu illa kilp ailu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta.
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 SENAATINTORILLE rakennetaan uusi valaistus, jonka tavoitteena on yhtenäistää arvokkaan kaupunkitilan ilmettä. HELSINGIN kaupungin pysäköinnintarkastajien työasu oli 50 vuotta sitten tyystin erilainen kuin nykyisin. Senaatintorin valaistus uusitaan Helsingin pysäköinninvalvonta täytti 50 vuotta Maanrakennustyöt pyritään saamaan valmiiksi loppuvuoden 2021 aikana. Senaatintorille asennetaan rakennustöiden ajaksi väliaikainen valaistus. Varsinainen lopullinen valaistus valmistuu alkuvuodesta 2022, kun uudet valaisinpylväät ovat saapuneet. Valaistuksen uusiminen on mittava urakka, sillä työmaa-alueena on koko Senaatintorin ympäristö. Senaatintori on yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista ja valokuvatuimmista paikoista. Uuden valaistuksen ansiosta myös torin yöllisestä ilmeestä tulee huoliteltu kokonaisuus, tiedotti Helsingin kaupunki. Pylväisiin asennetaan katuja torivalaisinten lisäksi julkisivuvalaisimet, jolloin Senaatintoria ympäröivien rakennusten julkisivut saadaan kauniisti esille osaksi kaupunkikuvaa. – Nykyiset valaisinpylväät ovat peräisin 80-luvulta. Valaistuksen uusimisen yhteydessä myös pylväisiin sijoitetut tapahtumasähköpisteet uudistetaan paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeita, kertoi yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Nykyiset Aleksanteri II:n patsaan ympärillä olevat valaisimet jäävät ennalleen. Tuolloin pysäköinninvalvonta-apulaiset partioivat kaduilla viininpunaisissa virkaasuissa. Kunnallinen pysäköinninvalvonta on täyttänyt Helsingissä 50 vuotta tänä vuonna, sillä kaupungin harjoittama pysäköinninvalvonta alkoi 1. elokuuta 1971. PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSU OLI ALUSSA 20 MARKKAA. Helsingin kaupunki juhlisti 50-vuotista pysäköinninvalvontaa osana aiempinakin vuosina pidettyä Kysy pysäköinninvalvonnalta -tapahtumaa Narinkkatorilla 22. syyskuuta. Tapahtumassa Helsingin pysäköinnintarkastajat vastasivat esimerkiksi pysäköintisääntöihin ja pysäköintimerkkeihin liittyviin kysymyksiin. Kävijät saivat myös osallistua tietovisaan. Lisäksi näytillä oli pysäköinninvalvonnan esineistöä vuosien varrelta, kuten juurikin viininpunaisia virkavaatteita. Elokaunokissa on nyt runsas valikoima päreja pajukoreja. Avoinna 10-17 Hakaniemen kauppahalli 09-712811 Elokaunokki Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. Vuokraa Varasto krunikasta alk. 2€ / pvä kaipaatko lisätilaa? Vuokraa Varasto. käteVästi netistä. www.makespace.fi MakeSpace Oy | www.makespace.fi | 040 515 4747 | Mariankatu 26 • tarjoammeyli1000m 2 lämmintäjaraikastavarastotilaaHelsingin KruununhaassaosoitteessaMariankatu26. • valitsettarpeellesisopivanvarastonnetistäosoitteessawww.makespace.fi jaotatmukaasiriippulukon-kännykkäsitoimiiavaimena! • kulkuvarastolleomanaikataulunmukaanviikonjokaisenapäivänä klo05.30-23.30välisenäaikana • varastollaon24/7videovalvonta • kätevälastaus,halliinvoiajaasisäänhenkilöautollatai normaalikokoisellapakettiautolla • alueenedullisimmathinnatalkaen2€/päivä Hinnat alk. 2€ /pvä Pysäköinnintarkastaja työssään 1970-luvulla Fredrikinkadulla. Kuva: Harri Ahola / Helsingin kaupunginmuseo Havainnekuva Senaatintorille tulevista palkituista valaisinpylväistä. Kuva: Ilkka Airas / Futudesign Oy. ELLE HELPOSTI VERKKOKAUPASTAMME A R E I NE . E K UK K A . F I utta kivenheiton päässä ÖS SÄHKÖPOSTILLA TAI SOIT T AMALLA areine.fi puh. 0400 4 388 na ma pe 9.00 16.00 la 9 00 14.00 Mariankatu 13 Hki www.lareine.fi KUKAT KOTIOVELLE HELPOSTI VERKKOKAUPASTAMME W W W . L A R E I NE . E K UK K A . F I Kauneutta kivenheiton päässä TILAUKSET MYÖS SÄHKÖPOSTILLA TAI SOITTAMALLA kukkia@lareine.f i puh. 0400 400 38 8 Olemme avoinna ma pe 9.00 17.00 la 9.00 14 . 00 Mariankatu 13 Hki www.lareine.fi KUKAT KOTIOVELLE HELPOSTI V W W W . L A R E I NE . Kauneutta kivenhe TILAUKSET MYÖS SÄHKÖPOSTI kukkia@lareine.fi pu Olemme avoinna ma pe 9.00 Mariankatu 13 Hki www.lareine.fi KUKAT KOTIOVELLE HELPOSTI VERKKOKAUPASTAMME W W W . L A R E I NE . E K UK K A . F I Kauneutta kivenheiton päässä TILAUKSET MYÖS SÄHKÖPOSTILLA TAI SOITTAMALLA kukkia@lareine.fi puh. 0400 400 388 Olemme avoinna ma pe 9.00 16.00 la 9.00 14.00 Mariankatu 13 Hki www.lareine.fi Palveleva kukkakauppa lähelläsi TAI TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPAS TAMME: WWW.LAREINE.EKUKKA.FI TERVETULOA KÄYMÄÄN