Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 LUKIJAPOSTI ” Maailmassa ainoa pysyvä asia on muutos. Kirjoittaja on helsinkiläinen muusikko, joka rakentaa Kuhmoisiin Pekka Lehmussaari voitti arkiliikuntahaasteen. Sattumalta onni suosi Sini Lehmussaarta arvonnassa. 7.6.2023 f Aurinko nousee 3.43 f Aurinko laskee 22.54 Onnea nimipäivänä! Tänään Suvi, Roope, Robert, Robin To Salomo, Salomon Pe Ensio La Seppo Su Impi, Immi Ma Esko Ti Raili, Raila Ke Pihla, Kielo Koko kesän tärpit f Muista uida f Muista levätä f Muista syödä jäätelöä f Muista nauttia auringosta KOLUMNI Janus Hanski PÄÄKIRJOITUS Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Ihmiset tarvitsevat kiinnekohtia ja pysyvyyttä alati muuttuvassa maailmassa. On oltava jotain vakaata alustaa, jolle uskaltaa rakentaa omaa elämäänsä. Joku on joskus sanonut, että maailmassa ainoa pysyvä asia on muutos. Uudet sukupolvet nuoruuden itsevarmassa ehdottomuudessa haluavat haastaa edellisen sukupolven valinnat: siis sen sukupolven ajattelijat, jotka omassa nuoruudessaan myös tiesivät kaiken paremmin kuin edellinen sukupolvi. Me Euroopassa olemme saaneet elää poikkeuksellisen pitkään rauhan aikaa. Ikävä kyllä, ihmiskunnan tunnettu historia on hyvin sotaisa ja väkivaltainen, ja nykyaika on pikemminkin paluu normaaliin. Euroopan demokratioiden menestys perustuu pitkälti sitä edeltäneisiin kammottaviin maailmansotiin. Kaikki, jotka joutuivat kokemaan sen ajan, sanovat hiljaisella äänellä: ”Toivottavasti ei koskaan enää”. Sotien jälkeinen yhtenäiNostalgian lumo syys auttoi myös Suomen sen menestyksen uralle. Se yhtenäisyys tarvitsi yhteisiä arvoja, kiinnekohtia, musiikkia, viihdettä, kaiken sen kovan työn lisäksi, millä tämä maa saatiin kukoistamaan. Suomen yhtenäiskulttuuri perustui siihen, että meillä on jotain omaa: tässä tapauksessa kaikkein suurimmalla uhrauksella pidetty itsenäisyys. Se mahdollistaa vakaan alustan, jossa pystyy olemaan eri mieltä asioista, riitelemään, olemaan samaa mieltä ja ponnistelemaan omien kykyjensä mukaan saavuttaakseen unelmiaan. Kaiken perusta on kuitenkin se, että olemme sitoutuneet ajatukseen jostain puolustamisen arvoisesta. Maailma, ja Suomi sen mukana, muuttuu ja näin pitääkin olla. Mutta uusi rakentuu aina vanhan päälle. On nuorten etuoikeus kuvitella, että he keksivät maailman kokonaan uudestaan. Heillä on siihen intoa ja idealismia, ja usein nuoruudesta jääkin jokin pieni muutos idulleen tekemään maailmaa hitusen paremmaksi paikaksi. Nostalgia ei ole pelkkää menneisyyden kultaamista, sillä se edustaa juuri niitä muistojen kerrostumia joita ihmiset tarvitsevat mielekkääseen elämään. Vanhentuessaan ja vääjäämättömän lähestyessä lähes kaikkien ajatukset pyörivät lapsuuden ja nuoruuden asioissa. Ehkäpä ihmismieli näin suojelee itseään, koska tulevaisuuteen ei ole enää mitään näkymää. Mutta aina on nostalgia. Muistot heräävät voimallisesti henkiin nuoruuden suosikki-iskelmästä tai valokuva-albumin selailusta. Koko mennyt elämä on olemassa tietyissä esineissä, paikoissa ja ihmisissä. Onneksi usein paljon armollisemmassa muodossa. Kukapa sitä enää ”niitä tylsiä juttuja” muistella haluaa, kivat asiat kirkastuvat. Nuoretkin kyllä ymmärtävät myöhemmin, että eivät edeltäneet sukupolvet olleet yhtään tyhmempiä kuin he. Kaikki sukupolvet tekevät aina parhaansa. Errare humanum est Kuhmoisissa on menossa aika, jolloin katse taloudessa lienee syytä suunnata kaukonäköisesti. Jokainen hanke tulee tarkoin punnita päättäjien ja kuntalaisten äänenpainoja kuunnellen. Kunnan, mahdollisesti, 3-hallille siirtyvän teknisenvarikon käytännönläheinen pohjapiirros ja suunnitelmat ovat valmistuneet. Varikon siirto keskustaan, kunnan muiden palvelujen keskipisteeseen, säästää vuosien varrella turhia ajokilometrejä 24-hallille ja niihin käytettyä aktiivista työaikaa. 24-halli Honkahovin suoralla on nykyisellään kuntalaisille vuosia jatkunut verotaakka, jonka ylläpitoon kuluu luvattoman paljon varoja. Pelkkä lämmitys on tuottanut satojentuhansien kuluerät. Saatamme puhua kokonaisuudessaan miljoonista, jotka lentävät tuuleen. 24-halli tulee saada tuottamaan, tai edessä on kiinKuntatalouden kaukonäköisyys Voittoon 106 pisteellä teistön myynti investoijille. Tappiollisena sen ylläpitoa ei voi jatkaa pienen kunnan kuntalaisten piikkiin. Varikon siirron mahdollisena vaihtoehtona on kilpailuttaa teknisen toimen työt tulevaisuudessa, jolloin Kuhmoisten elinkeinoelämä saa vahvistusta työkentälleen. Ulkoinen töiden valvonta ja kilpailutus määräajoin tarkoittaa tulos tai ulos -periaatetta. Nämä ovat pelisäännöt, joilla yksityinen yrittäjä pysyy leivässä. Teknisen toimen työn kilpailutus lienee edullisin vaihtoehto, kuten monet Suomen päättäjät ovat todenneet. Yhteenkään tappiolliseen miljoonaseikkailuun meillä ei ole enää varaa. Mielenkiinnolla seuraamme miten tärkeäksi kuntalaisten varojen kaukonäköisen säästämisen päättäjämme kokevat? Osku Puukila Avoin Kuhmoinen Kesä on kuhmoislaisille samanlaista kihelmöivän odotuksen aikaa kuin adventti lapsille. Jokainen voi asettaa 24. luukun haluamaansa paikkaan, mutta luukuista ensimmäinen avataan aina samana lauantaina, kun kylä kiepsahtaa kesään yhteistoimin. Kesäpitäjä, joka kiepsaus-viikonloppuna herää eloon ja kolminkertaista asukasmääränsä. Nämä kuluneet fraasit, joilla Kuhmoista on viime vuosikymmenet kuvailtu, eivät ole mainosmiesten keksimiä lauseita vaan totta. Totta on myös se, että kunta vain ja ainoastaan hyötyy kesän tohinoista. Narinaa kuuluu kuitenkin. Kärttyisimmät uskaltavat ehdottaa kesäasukkaiden käännyttämistä takaisin kotikaupunkeihinsa. Hiljaa närkästyvät pohtivat keskenään, kuinka paljon kuntalaisten verorahoja kesänrientoihin kulutetaan. Kullakin on oikeus huoliinsa, ja onneksi Kuhmoissa on kesän vieraista huolimatta tilaa asettua saunakamariin omaan ylhäiseen seuraansa. Muiden ilo, rohkeus ja yritteliäisyys eivät kuitenkaan ole keneltäkään pois, tai vaikka olisikin, niin kunta jää takuulla saamapuolelle. Siinä totuudessa yksilön yrmeydellä ei ole sijaa. Ehkä joku kuntalaisista haluaa käpertyä omiin oloihinsa, tehdä kuten ennenkin on tehty ja tyrmätä kaiken ulkoa meille tulevan. Yksin jääminen on kuitenkin kuolinisku paitsi yksilölle myös kunnalle. Vaikka se nöyrää suomalaista ärsyttää, itsestään on pidettävä meteliä ja ovien on oltava auki joka suuntaan. Aivan kuten jouluna julistetaan joulurauha, voimme me kuhmoislaiset nyt julistaa kesärauhan. Vietetään kesää asiaankuuluvalla riemulla ja elämöinnillä, hiljaisuudelle ja hartaudelle on sija sitten syksyllä. Kuin joulua odottaisi Sanna Kantola – Sammaloitunut kivi ei vieri, totesi Kuhmoisten seniorit ry:n liikuntatiimin vetäjä Markku Haulivuori arkiliikuntahaasteen palkintotilaisuudessa kirjastolla. Haulivuori kannustaa kaikkia liikkumaan. Seniorit järjestivät arkiliikuntahaasteen 15 .tammikuuta – 30. huhtikuuta. Haasteen vastaanottaneet saivat merkitä itselleen pisteen taulukkoon liikkuessaan vähintään puoli tuntia päivässä. Kaikenlainen arkiliikunta hyväksyttiin: lumenluonti, kävely tai vaikka halkojen hakkaaminen. Arkiliikuntahaasteen pääpalkinnon, lahjakortin kuumakivihierontaan, voitti Pekka Lehmussaari huimalla pistemäärällä 106. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen luovutti palkinnon voittajalle. Toinen ja kolmas palkinto arvottiin. Sini Lehmussaari ja Aini Kankkunen voittivat kumpikin lahjakortin hierontaan. Arkiliikuntahaaste järjestettiin ensimmäistä kertaa Kuhmoisissa. Sanna Kantola
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 3 Sanna Kantola Kuhmoisten yhteiskoulun ylioppilaat vuodelta 1973 kokoontuivat Kuhmoisiin nykyiselle yhtenäiskoululle muistelemaan kevättä 50 vuotta sitten. – Nuoruudessamme, ennen peruskoulu-uudistusta, opiskeltiin ensin neljä vuotta kansakoulussa, sen jälkeen pyrittiin oppikouluun. Oppikoulu muodostui viisivuotisesta keskikoulusta ja lukiosta, joka kesti kolme vuotta. Luokioluokkia olivat 6, 7 ja 8, riemuylioppilaiden puuhanainen Kirsti Porttila selventää vanhaa koulujärjestelmää. Välimatkat olivat pitkiä ja osa nuorista oppilaista asui kirkolla vuokralla ja kävi koulua sieltä käsin. Jotkut riemuylioppilaista lähtivät ylioppilaskokeiden jälkeen maailmalle. Helena Aholan nykyinen asuinpaikka on Thaimaa. Osa on palannut entiselle kotiseudulleen. Koulu, koti ja koko kylä kasvattivat – On ollut ihana tutustua uudestaan lapsuudenystäviin, kertoo paluumuuttaja Marja Ikonen. Kevätjuhla koululla oli koskettava, kiittelivät riemuylioppilaat. – On hienoa, kun lapsilla on täällä mahdollisuus opiskella pienissä ryhmissä. Luokkakoot ovat valtavia suuremmilla paikkakunnilla. Kaikki muistot kouluvuosilta eivät olleet pelkästään huolettomia. – Jouduin rehtori Ester Uotilan puhutteluun, mutta hän ei minua murentanut, huikkaa joku koiranleuka. – Koulu oli ennen hyvin autoritäärinen. Kaikki meistäkin ovat silti päässeet eteenpäin elämässä. Riemuylioppilaat osallistuivat koulun juhlatilaisuuden päätteeksi seppeleen laskuun sankarihaudalle. – Toivomme kaikkea hyvää kunnalle ja koululle, he toivottivat. Riemastuttava määrä riemuylioppilaita kokoontui yhtenäiskoulun liikuntasaliin viime lauantaina. Yksitoista Kuhmoisten yhtenäiskoulun ylioppilasta painoi valkoisen lakin päähänsä lauantaina. Peruskoulun päättäneet yhteiskuvassa, kuvassa oikealla kaksi valmentavan koulutuksen suorittanutta ukrainalaista nuorta. Sanna Kantola Kuhmoisten sanomat Kuhmoisten satamassa olevasta kolmesta pop up-kojusta yksi siirtyy Kuhmolan torialueelle. Kunta ottaa kojujen varauksessa käyttöön sähköisen ajanvarausja maksujärjestelmän, joka mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman vuokraustoiminnan. Jatkossa kojujen vuokraus on mahdollista paitsi yrittäjille myös muille kiinnostuneille. Lisätietoa vuokrausehdoista löytyy kunnan pop up-myyntikojujen verkkosivuilta. Lisäksi sivuilta löytyy linkki sähköiseen ajanvarausjärjestelmään. Aikaisempi manuaalinen varausjärjestelmä poistuu käytöstä. Kunnan sivuilta löytyvät myös myyntikojujen käyttöehdot ja -maksut. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön kesäkuun puolivälin jälkeen. Muutos kojujen varausjärjestelmään Kuhmoisten sanomat Kuhmoisten terveysaseman uudessa palvelussa on mahdollista kysyä neuvoa chatin kautta samalla tavalla kuin puhelimessakin. Chatissa sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen, antaa ohjeita ja tarvittaessa ohjaa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Chat-palvelun kautta voi lisäksi uusia reseptejä ja kysyä tutkimustuloksia. Neuvoja ei voi kysyä suun terveydenhoidon palveluista Uuden palvelun löydät Pirkanmaan hyvinvointialueen pirha.fi-sivuilta. Ikäihmisten hoitoon tukea Uusi puhelinpalvelu tarjoaa lääkäriapua ikäihmisten kotihoidon ja asumispalveluiden hoitajille. Hoitajat voivat soittaa lääkärille ja saada opastusta asiakkaiden vaivojen hoitoon. Yhteydenotot lääkäriin tehdään puhelinpalvelussa aina hoitajan kautta. Tavoitteena on saada kiireellisissä asioissa apu ikäihmisten vaivoihin mahdollisimman pian, suoraan kotiin. Näin ikääntyneiden ei tarvitsisi välttämättä lähteä päivystykseen. Päivystyspuhelimella pyritään myös helpottamaan päivystyksen ruuhkia. Uudistuksia terveydenhuollon palveluissa Kuhmoisten Sanomat Liisa Kontturi on valittu Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Olavi Nordman, sihteeriksi Markus Koskinen sekä rahastonhoitajaksi Anne Huuhtanen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Hurtta, Ari Kajander, Jouko Kontturi ja Kirsti Salminen. Edellinen puheenjohtaja Pentti Rauhala valittiin kunniapuheenjohtajaksi. Vapaa-ajanasukkaille uusi puheenjohtaja
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Kuhmoinen TAYS Henri Juhani Kristian SONKAMUOTKA Rakas äidilleen on lapsi jokainen. Muistoon sekoittuu kyyneleet, ne surusta ovat särkyneet. s. 28.9.1983 k. 6.2.2023 Ikävöiden Äiti ja Jari Nuku rauhassa Rakas veljeni ja Eno Miia ja Miisa Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos kaikille Henriä muistaneille. Rakkaamme SANAN KULMA Timo Huttunen KIITOKSET Kirjoittaja on Hollolan seurakunnan kirkkoherra. Nyt saa mennä hyppimään Arja Heinilä Olin alaluokalla ihastunut luokkani Suvi-nimiseen tyttöön ja niinpä kevätjuhlassa laulettu ”…ja suvi suloinen…” sai poskeni punoittamaan muustakin kuin lähestyvän kesäloman lupauksista. Rakkaustarinaa ei tuosta yksipuolisesta ihastuksesta syntynyt, mutta siitä huolimatta Suvivirsi on jäänyt minulle yhdeksi merkityksellisimmistä virsistä. Siinä on lupaus kesästä, vapaudesta ja mahdollisuuksista. En ole ymmärtääkseni ainoa, jolla on lämmin suhde Suvivirteen. Meitä on monta sukupolvea, joiden kokemusten mukaa Suvivirrestä alkaa kesän riemut. Ja sitten meillä on jokunen nuorempi ihminen, joille on epäselvää, onko Suvivirsi sallittujen vai kiellettyjen laulujen joukossa. Opetushallitus ohjeisti viime syksynä (19.9.2022) koulutuksen järjestäjiä muun muassa yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisissa koulutuksissa. Suvivirren sai laulaa tänäkin keväänä koulujen kevätjuhlissa, eikä yksittäinen virsi tee ohjauksen mukaan tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Tilanne on kuitenkin aika lailla päälaelleen kääntynyt aiemmista vuosikymmenistä. Uskonnonvapauden osalta ruuvi on päätös toisensa jälkeen kiristynyt, oikeus olla harjoittamatta uskontoa on vienyt tilaa oikeudelta harjoittaa uskontoa. Haikeutta taidan eniten tuntea tämän kehityskulun äärellä, vaikka tässäkin muutoksessa lienee sekä hyvää että huonoa. (luterilaisenkin) kristityn tulee rakentaa identiteettiään toisin kuin valtakulttuuri ohjaa. Siinä on haasteellisuuden ja haikeuden ohella kutsu henkilökohtaisen vakaumuksen kirkastamiseen. Tapakulttuurien rönsyjen sijaan on mahdollisuus keskittyä uskon ytimiin. Suvivirressä ollaan ytimessä. Herttaiselta tuntuva virsi käännettiin suomeksi vuonna 1700. Takana oli 2020-lukua huomattavasti vaikeampia vuosia. Jopa kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään noina ”suurina kuolonvuosina” 1600-luvun lopussa. Muistuttakoon Suvivirsi siten niin uskonnollisemmille kuin epäuskonnollisillemme ettei niin suurta epätoivoa olekaan, etteikö voisi toivoa valoisempaa tulevaisuutta. Usko, toivo ja rakkaus ovat kristillisen uskon perusarvot. Suloista suvea! Suvi suloinen Arja Heinilä Uimalan ranta on puhdistettu tulevaa uimakautta varten kunnan toimesta. Artturi Heickel suoritti sukelluksen varmistajanaan Juha Karppinen VPK:sta. Liikuntatoimen Janne Kotajärvi hoiti puheyhteyttä sukeltajapuhelimella. – Suurin esine, minkä olemme järven pohjasta aiemmin nostaneet, on polkupyöräteline. Koruja, uimalaseja ynnä muuta pientä löytyy yleensä aina, kertoo Heickell. Nykyään ei paljonkaan ole enää lasinsiruja, sillä pullot ovat muovia. – Muutenkin nuorison oleskelu on siistimpää, tai sitten he ovat vaihtaneet paikkaa, Kotajärvi sanoo. Ranta syvenee nopeasti jo ennen hyppytornia. Hyppyalueella veden syvyys on jo seitsemästä yhdeksään metriin. – Tällä kertaa vedestä saatiin saaliiksi kaksi vanhaa olutpulloa, uimalasit, ja termospullon kansi, kertoo Karppinen. Myös Kokonniemen ranta ja Rekolanranta on tarkistettu sukeltaen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla otetaan rannoilta vesinäytteet. Tulokset tuodaan rantojen ilmoitustauluille. – Mikäli kesän aikana ilmenee uimarannoilla jotain poikkeavaa, kuten esimerkiksi levähavaintoja, niistä tiedotetaan uimarantojen ja kunnan internet-sivuilla, vesihuoltolaitoksen Tapio Nysten kertoo. Kuluvan viikon lopulla suoritetaan myös ympäristöterveydentarkastajan toimesta kaikille virallisille kunnan uimarannoille tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota rannan siisteyteen ja puhtauteen. VPK:n Artturi Heickell on hyppäämässä uimalan laiturilta veteen. Köyden toisessa päässä seisoo varmistamassa Juha Karppinen. Janne Kotajärvi hoitaa puheyhteyttä sukeltajaan puhelimen kautta. KUHMOISTEN KULTTUURIYHDISTYS RY KESÄN 2023 TAPAHTUMAT La 10.6. klo 9–16 Kiepsaus kesään. Mm. järjestötuvassa (Kuhmola) yhdistykset esittelevät toimintaansa. Su 18.6. klo 10 Kirkkopyhä Kuhmoisten kirkossa. Kansanlaulukirkko Kuhmoisten Pelimannien johdolla. Kirkkokahvit seurakuntasalissa. Ke 28.6. klo 17–18 Nostalgiakonsertti Päijännekodilla. Muusikko Janus Hanski herkistää kuulijat Virran ja Rautavaaran sävelin. Ei ennakkoilmoittautumista. Ma 3.7. klo 18–20 Historiapiiri Kissakulman torpalla. Kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti kertoo myllärimestari Oskari Frimanin tarinan. La 8.7. klo 9–02 We are one -festivaali, joka ulottuu Kuhtuu-torilta Sahanrantaan, kirkkoon ja illalla Honkahoviin. Ti 11.7. klo 18 Hautausmaakierros Seppo Unnaslahden johdolla. Su 23.7. klo 18–22 Musiikillinen risteily Päijänteellä. Elämyksiä kauniissa järvimaisemissa Janus Hanskin ja säestäjän laulattamana. Ti 8.8. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Kalholanniemessä. Kuhmoisten Pelimannit laulattavat yleisöä. Yhteistyössä Senioreiden kanssa. Tervetuloa! Lisätiedot: sihteeri@kkyh.fi, p. 045 139 8309 (tekstiviesti), www.kkyh.fi ja FB-ryhmä Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry. Su 11.6. klo 10 Messu. Mukana Iitin kirkkokuoro. Pe 9.6. Naisten Tupailtaan yhteiskyyti srk-kodilta klo 17. Kastetut Ronja Nina Inka Victoria Sallmén Avioliittoon vihityt Jarmo Juhani Simola ja Iina Henriikka Oivanen Lämmin kiitos onnitteluista! Anna-Liisa Ylänen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 5 ” Pitäisi olla iloinen siitä, että saa liikkua. Jokainen omalla tasollaan. Ei kaikista ole maailmanmestareiksi. Olli Lehto kertoo Mäkimaan Muhkun toiminnasta. KesäLEHTI 33 Koulu, koti ja koko kylä kasvattivat Kevään riemuylioppilaat muistelevat. We are one! Sari ”Sakke” Vallenius järjestää suurfestivaaleja. Kansikuvassa Valtteri Kankkunen Kuvaajana Tuija Käki-Lahtinen Pekko-päivät Timo Koivusalo palaa Pihlajakoskelle. 14 14 88 22 22 Korpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia ”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia”
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Meillä on edessä ikimuistoinen kesä. Laskin Kuhmoinen palvelee -lehdestä, että Kuhmoisissa pidetään kesällä 72 erilaista tapahtumaa. Niitä on tänä kesänä joka lähtöön, pienistä kylätapahtumista, isoihin festareihin saakka. Näin runsas kulttuuritarjonta kertoo mielestäni meidän erityisen suuresta innokkuudesta ja yritteliäisyydestä. Kylät ja yhteisöt haluavat luoda itse laadukasta omanlaistaan toimintaa. Tämä on hieno piirre, sillä ilman vapaaehtoisia järjestäjiä tapahtumat huutaisivat poissaolollaan. Tapahtumat kuuluvat Suomen ja Kuhmoisten kesään. Niissä on oma idyllinen viehätyksensä. Ihmiset käyskentelevät rennosti ja ilman kiirettä. Kaikilla on aikaa jutella keskenään. Vierasta tervehditään, ja voidaan vaihtaa jopa pari sanaakin. Tunnelma on maalaismaisen idyllinen. Tunne, jonka kesällä erilaisista tapahtumista saamme, kantaa meitä pitkälle syksyyn saakka. Tänä kesänä olemme saaneet kaksi aivan uudenlaista tapahtumaa, Pihlajakosken Pekko-päivät sekä Kuhmoinen kuhtuu: We are one -festivaalin. Olen päässyt seuraamaan läheltä molempien kehittymistä yhä suuremmiksi ja toimivimmiksi, ja odotan innolla mihin nämä kehityskaaret huipentuvatkaan. Olen luottavainen kaikkien tapahtumien suhteen. Niiden taustalla on suuri määrä innokkaita talkoolaisia. Jokaiseen tehtävään ja osa-alueelle löytyy aina ammattitaitoinen innokas osaaja. Festarit, Pekko-päivät ja muutkin ensimmäistä kertaa järjestettävät tapahtumat ovat vielä kehitysvaiheessa, ja se pitää ottaa huomioon. Voi olla, että jotain asiaa ei ole huomattu, jotain puuttuu tai on unohtunut, mutta yhdessä ja oikealla asenteella me selätämme haasteet. Annetaan Kesäterveiset Kuntalasta ” Tunnelma on maalaismaisen idyllinen. kaikkien kukkien kukkia. Ilman yritteliäisyyttä, näkemystä, innokkuutta ja talkoohenkeä näitä 72 erilaista tapahtumaa ei tulisi. Teltat eivät nouse yksin, makkarat eivät lämpeK & K = Kuhmoinen ja kesä Ihana, kaivattu kesä ja valo ovat taas täällä! No okei, vähän lunta ja rakeitakin on, mutta se kuuluu asiaan näin alkukesästä. Jo helatorstain kauniista kelistä lähtien on kylänraitti vilkastunut silminnähden – kesäkuhmoislaiset ovat saapuneet. Yrittäjäyhdistyksemme on tuottamassa vuosittaista Kuhmoinen Palvelee -lehteä, joka ilmestyy aina sopivasti ennen kesää. Lehti jaetaan koteihin ja Toritien liikkeisiin, saatavilla sitä on laatikoittain yrityksille ja yhdistyksille. Luottokonkarimme Kati Siren tekee lehden yhdessä toimikuntamme kanssa. Palvelee -lehdestä löytyy valtavasti tietoa yritystemme, yhdistystemme ja kuntammekin toiminnasta. Lehteen pyritään aina keräämään uusia ja innostavia juttuja osoittamaan, miten elinvoimainen kuntamme on. Kansikuvaksi Kati valikoi aina kuvan, johon silmä osuu, ja jota ihmiset messuilla pysähtyvät Kuhmoisten osastolle tutkimaan. Mielestäni tämän vuoden kansikuva on yksi parhaista. Melonta on huippusuosittu harrastus ja upeita reittejä Kuhmoisista löytyykin. Vuoden suurin ponnistus yrittäjäyhdistyksen hallitukselle on Kiepsaus Kesään. Tapahtuma kerää sataellei tuhatpäisen yleisön, oli keli mikä tahansa. Ja yleensä se on hyvä. Kiepsaukseen tullaan tapaamaan tuttuja, kiertelemään torilla, syömään, kuuntelemaan musaa, viihtymään. Vuoden Kesäkuhmoislaisen kaste on traditio. Kiepsaus on Kuhmoisten positiivista brändäystä parhaimmillaan. Kiitos tapahtuman toteutuksesta kuuluu hallituksemme Juha Simolalle ja Sasu Kauppiselle. Parin vuoden tauon jälkeen tapahtuman päättävä kulkue on Tuomolan Karin ansiota. Kuten olen usein todennut, tapahtumia voi järjestää, mutta paikalle saapuvat ihmiset tapahtuman tekevät. Kiepsaus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, paikallisten, vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden ihana sekamelska. Kesä on Kuhmoisissa häppeningiä pullollaan, Kuhtuuta, We are one -festaria, Pihlajakoskella on Pekko kaivettu naftaliinista. Jokaiselle on varmasti jotakin. Ja roppakaupalla ihanaa luonnon rauhaa, jonka vuoksi hektisestä kaupungista paetaan maalle. Toivotan omasta ja Kuhmoisten Yrittäjäyhdistyksen puolesta kaikille lempeän leppeää ja rentouttavaa kesää! Eija Heinonen Sanna Kantola Arja Heinilä ne ilman lämmittäjää ja se kahvi pitää jonkun keittää. Tapahtumat tarvitsevat paljon näkymätöntä energiaa. Energiaa, joka kumpuaa yhteisöstään. Kiitos järjestäjille tästä energiasta, jonka vapautatte pyyteettömästi kaikkien kuntalaisten hyväksi. Kunta on me, ja yhdessä me pidämme tämän kunnan pystyssä. Minun näkökulmastani kunnan tulevaisuus näyttää kesäisen valoisalta ja lämpimältä. Hyvää, kaunista ja yhteisöllistä kesää kaikille. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 7 KesäLEHTI ”Me teemme viikon kohokohtasi” Mia Varvikko Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien henkilöstö on muuttunut kevään aikana. Päivi Hotokka ja Anna Karhila jäivät pois ja lehteä on kevään ajan tehty aiemmalta kesältä tutun Arja Heinilän ja uutena (tai tosi vanhana) tuttavuutena remmiin on astunut Katja Alatalo. Kesätoimittajana aloitti toukokuussa Sanna Kantola. Henkilökunta esittäytyy omin sanoin. Toimittaja Katja Alatalo ”Kuhmoinen on kasvattanut minua 20 vuotta. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi Kuhmoisten lukiosta keväällä 2007 ja karistanut kylän tomut jaloistani vasta pari vuotta myöhemmin. Aloitin Kuhmarissa peruskoulun tet-viikoilla. Lähdettyäni Kuhmoisista valmistuin journalistiikan maisteriksi ja olen avustanut maakunta-, paikallisja kaupunkilehtiä. Kävin Karstulan kansainvälisillä ampumaviikoilla samana viikonloppuna, kun Anders Behring Breivig ammuskeli Norjassa. Silloin tunnelmat olivat ristiriitaiset. Tätä lukuun ottamatta minulla on ollut vain mahtavia juttukeikkoja – purjehdusta Päijänteellä, jääkiekon MM-kultajuhlat Jyväskylässä kesällä 2011, kesäillat palloilukatsomoissa ja lukuisat kyläjuhlat Kuhmoisissa. Ari Vatasen kanssa olisin voinut jutella vaikka kuinka kauan. Hänen tapansa puhua moottoriurheilusta on ainutlaatuinen. Yritän toimittajana rimpuilla irti rutiineista ja nähdä, tehdä ja kokea asioita uudella tavalla. Nopea olen ainakin ja perusteelliseksi yritän opetella. Ysärin kasvattina ja hyväntahtoisen huumorin ystävänä odotan Kuhmoisten kesästä eniten Pekko-päiviä. Joel Hallikainen oli ensimmäinen fanitukseni kohde. Kesissä on parasta niiden alku näinä käsillä olevina päivinä ja loppuminen elokuun hämärtyessä. En pidä heinäkuun helteistä. Vapaa-ajalla yritän olla esimerkillinen äiti. Tykkään liikkua luonnossa koirien kanssa. Kilpailen agilityssa, joten treenikentälläkin on joskus käytävä. Hevoset ovat olleet osa elämääni lähes 30 vuoden ajan ja ovat yhä. Tarjoamalla kahvit minut saa houkuteltua mukaan melkein mihin tahansa.” Kesätoimittaja Sanna Kantola ”Noloa sanoa, mutta Kuhmoisiin minulla ei ole ollut minkäänlaista suhdetta. Kaikki täällä on minulle uutta ja ihmeellistä. Voidaan todellakin sanoa, että tarkastelen elämää ja tapahtumia Kuhmoisissa tuoreesta näkökulmasta. Minulla on tyypillinen tämän vuosituhannen media-alan työpolku. Opiskelin Tampereen yliopistossa journalistiikkaa. Valmistuttuani olen tehnyt töitä lehdissä, radiossa ja televisiossa. Kaikki keikat ovat jokainen omalla tavallaan unohtumattomia. Mieleenpainuvin haastateltava on ollut Japanissa kohtaamani 100-vuotias, erittäin terve ja teräväpäinen, mutta samalla hauras nainen. Kun häntä katsoi silmiin, tuntui siltä, että kohtaa jotain elämää suurempaa. Toimittajana olen utelias, kaikki maailmassa kiinnostaa. Kesältä Kuhmoisissa odotan auvoisia suvipäiviä, lehmiä, mansikoita ja kesätapahtumia. Aamuiset järviuinnit, kesäsateet ja -helteet, marjat ja talvipesistään esiin könynneet suomalaiset ovat kesässä parasta. Työni on vapaa-aikani ja vapaa-aikani on työni. Olen sekä vasenettä oikeakätinen kirjoittaja.” Toimittaja Arja Heinilä ”Olen ollut koko ikäni suhteessa Kuhmoisiin. Vauvasta lähtien kesäisin, sittemmin talvisinkin. Olen tutustunut moneen mukavaan ihmiseen ja kivaan paikkaan Kuhmarin juttukeikoilla, ihania ovat olleet kaikki. Tänä kesänä siirryn pilatesja sup-hommiin, mutta pysyn Kuhmarin vakioavustajana. Toimittajana olen lempeä ja tunnelmoiva. Odotan Kuhmoisten kesältä toripäiviä ja festareita. Aurinko, vesi ja vihreys ovat kesässä parasta. Vapaa-ajallani saunon, liikun ja kudon. Tykkään seistä päälläni, erityisesti sup-laudalla.” Kaiken muun osaaja Tuija Käki-Lahtinen ”Olen syntynyt Kuhmoisissa, asunut muualla monta vuotta, ja palannut takaisin noin kymmenen vuotta sitten. Kuhmarissa teen vähän kaikkea, paitsi kirjoitan. Valmistan ja myyn ilmoituksia, taitan lehteä, palvelen asiakkaita, ylläpidän tilausjärjestelmää ja hoidan laskutusta. Onneksi apunani on kultaakin kalliimpi Mia Varvikko. Kuhmoisten kesässä on ihanaa, kun kylänraitti vilkastuu ja hymyileviä kasvoja näkyy kaikkialla. Kesällä pyöräilen, mökkeilen ja nautin luonnosta, tuoreista marjoista, vesillä liikkumisesta, lämmöstä ja iloisesta mielestä. Hassuttelu on kivaa.” Tuija Käki-Lahtinen, Arja Heinilä, Katja Alatalo ja Sanna Kantola ovat olleet tekemässä kesälehteä. Säännöllisinä avustajina ovat toimineet myös Elina Syrjänen ja Risto Ojala. Toimistokoira Hoppu ottaa rennosti.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Katja Alatalo Elokuvaohjaaja Timo Koivusalon muistellessa Kuhmoisissa viettämiään kesiä toistuu puheessa säännöllisesti sanat “hienoa” ja “mahtavaa”. Pihlajakoski lumosi porilaisen miljööllään niin, että hän palasi sinne vielä ohjatessaan Tapio Rautavaarasta kertovaa Kulkuri ja joutsenta sekä Sibeliusta. – Muistot Kuhmoisista ovat mahtavat. Pekko-elokuvissa kyläkauppiasta näyttelevä Seppo Helenius vinkkasi, että Pihlajakoskella on kaksi kaveria jatkamassa Mikko Niskasen jalanjäljillä. Siitä yhytin Jyrki Luukon ja Jorma K. Lehtosen. Luukko jatkaa edelleen firmassani, olemme tehneet yhdessä jo 20 pitkää leffaa, Koivusalo muistelee. Aloittaessaan ensimmäisen Pekko-elokuvan kuvauksen Pihlajakoskella 30 vuotta sitten Koivusalo ei tuntenut sen paremmin Pihlajakoskea kuin sen asukkaitakaan. Hän on edelleen kiitollinen saamastaan avusta ja paikoista, joihin pääsi kuvaamaan. – Herrajumala, 30 vuotta sitten, vaikka täytän itse ensi vuonna vasta 20. Pekko-elokuvia kuvattiin Pihlajakoskella viitenä kesänä. – Niitä voisi kutsua laidunkauden avajaisiksi, kun pääsimme Kuhmoisiin ja Pihlajakoskelle. Pekko-elokuvat ovat siitä hauskoja, että niissä on ikuinen kesä ja luulen, että monen mielessä Pihlajakoski on sellainen ikuisen kesän kylä. Ja Kuhmoinen muutenkin, Koivusalo sanoo. Pääkaupunkiseudulla elokuvia tehdessä tekijätiimi lähtee päivän päätteeksi kotiin. Pekko-elokuvia tehdessä Pihlajakoskella viivyttiin kuukauden päivät, istuttiin illat yhdessä ja juteltiin mukavia. – Se oli leirinuotiomeininkiä iltaisin. Koulun pihassa oli asuntovaunualue ja koulussa jonkin verran huoneita, joissa pystyi majoittumaan. Yhteisöstä tuli pirun hauska ja tuolta ajalta on jäänyt tuttavuuksia ja ystävyyksiä, joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä. Korkeakulttuuria yli hilseen Kesän Pekko-päivillä nähdään kaikki viisi elokuvaa. Hahmon luonut Koivusalo uskoo elokuvien kestäneen aikaa ja säästyvän ennakkosensuurilta. – Ehkä elokuvissa on erinäisiä sensitiivisiä sanoja, joita ei voi enää käyttää. Pekko ja muukalainen -elokuvassa tumma mies tulee kylään, mutta sekin elokuva oli jo aikanaan erilaisuuden puolustuspuheenvuoro, joka sai Humanismin käsi -palkinnon. Koivusalo kuvailee Pekko-elokuvien huumoria ajattomaksi. Naurun kohteena ovat paitsi itse Pekko myös Tyräahon muut asukkaat, eivät asiat. Maailma ympärillä on muuttunut paljon, mutta pienen ihmisen ajatukset, ilot, murheet ja järjettömyydet eivät niinkään. – Sitä paitsi ehkä tämmöiset pehmeät ja lempeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia. Mutta tietysti elokuviin pitäisi laittaa sisältövaroitus siitä, että Pekon agraaris-eroottinen vartalo voi yhä aiheuttaa kiihtymistä katsojissa. Koivusalo on tehnyt Pekko-elokuvien jälkeen useita suosittuja elokuvia. Elossa olevista elokuvaohjaajista hänellä on eniten katsojia – kaksi miljoonaa. Silti hänet muistetaan edelleen Pekko-hahmosta. – Pekko on sukupolvia yhdistävä kaveri. Uusi sukupolvi on löytänyt korkeakulttuurin, jopa niin korkean kulttuurin, että se menee joillakin yli hilseen. Elokuvien musiikki on tullut tärkeäksi ja ihmiset yhä toivovat häihinsä sitä laulua, jonka Joel Hallikainen lauloi Kuhmoisten kirkossa poliisin ja Kaisa Kuovin menneessä naimisiin, Koivusalo kertoo. Leffojen laadusta ei tingitty Pekko-elokuvat olivat Koivusalon ensimmäisiä elokuvia. Ensimmäisen – ”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia” Jos Pekko ilmestyisi valkokankaalle 30 vuoden jälkeen, olisi hän Timo Koivusalon mukaan kasvanut ainakin kehollisesti eri suuntiin. – Pekko on aina ollut salaviisas, korpifilosofi, jota pidetään tyhmänä. Itseasiassa hän on fiksu ja pärjää nokkeluudellaan eri tilanteissa. Hahmoa ei ehkä tarvitsisi päivittää kovin paljon. ” 30 vuotta sitten, vaikka itse täytän vasta ensi vuonna 20. Artista Film
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 9 KesäLEHTI Sanna Kantola Pihlajakosken kylän Kulttuurimakasiini ja Kahvilamakasiini avautuvat kesäkuun alussa. Makasiinit on lahjoitettu kyläyhdistykselle 1970-luvulla ja ne on remontoitu yleisön käyttöön 2010-luvun alussa. Makasiineilla on vieraillut väkeä läheltä ja kaukaa. Lea Sinivaara, Pihlajakosken kyläyhdistyksen rahastonhoitaja ja näyttelytoiminnan vastaava on järjestänyt näyttelyitä Kulttuurimakasiinilla kuusi vuotta. Osa taiteilijoista nähdään kesän aikana työskentelemässä näyttelytiloissa. –Tapaamiset taiteilijoiden kanssa ovat tuottaneet kävijöille iloa, Sinivaara sanoo. Vanhoja tuttuja ja uusia nimiä Kesän näyttelykausi käynnistyy Virpi Miettisen teoksilla. Miettinen maalaa maisemia, kukkia ja muotokuvia öljyja akryyliväreillä. Taiteilija on vieraillut makasiineilla aikaisemminkin. Tämän kesän näyttelyyn tulee 25 uutta työtä. Juhannukselta Kulttuurimakasiinin valtaavat Enni Kurkelan akvarellit ja Joonas Sinivaaran tussija mustekynäpiirrokset. Kesän elokuvanostalgia Pihlajakosken Pekko-päivät näkyvät myös Kulttuurimakasiinilla. Kesäheinäkuun vaihteessa tiloissa voi tutustua Pekko -elokuvien tuotannoissa käytettyyn rekvisiittaan. Lisäksi esillä on elokuvajulisteita. – Koko kylä elää tapahtumassa mukana, onhan kulunut 30 vuotta ensimmäisen Pekko -elokuvan valmistumisesta, Sinivaara innostuu. – Useat pihlajakoskelaiset osallistuivat aikoinaan elokuvan tekoon talkooapuna tai elokuvaavustajina. Heinäkuun taidekurssi Leena Aalto-Heikkilän, Virpi-Maria Palokallion ja Altti Nuuttilan yhteisnäyttely avaa Kulttuurimakasiinin heinäkuun. Toiselle viikolla heinäkuussa Juha Mäenpää, valokuvaaja ja kuvaamataidonopettaja, ohjaa kaksipäiväisen akvarellileirin. Leiri toteutetaan kahvilassa, josta jalkaudutaan luontoon maalaamaan. Ilmoittautuminen on käynnissä ja kiinnostuneet voivat olla yhteydessä kyläyhdistyksen Lea Sinivaaraan. Samaan aikaan Mäenpään taideleirin kanssa avautuu käsityöja kirppispuoti. Myynnissä on käsitöitä kahvipussikoreista kintaisiin. Puodin järjestävät Aira Mäkinen ja Paula Niinimäki. – Olen halunnut taiteen ohella tuoda esiin paikalMakasiinien monipuolinen taidekattaus Pihlajakosken Kahvilamakasiinin ovesta kurkistelee kesäkahvilan pitäjä Vuokko Liimatta. Kesän ensimmäisenä taiteilijana Kulttuurimakasiinin puolella on Virpi Miettinen. Virpi Miettisen näyttelyn nimi on Kesäinen kukkaloisto. Hänen töitään on esillä jo toista kesää Kulttuurimakasiinissa. – Onneksi olin juuri vienyt maalaukseni Vehkajärven mökiltä, kun sinne murtauduttiin, Miettinen kertoo. lista käsityötaitoa, Sinivaara korostaa. Loppukesästä öljyväritöitä Heinäkuun lopussa taidemaalari Svetlana Ruoho avaa näyttelynsä Neljäs kesä. Ruoho opettaa öljyvärimaalausta näyttelyaikana tiistaista keskiviikkoon. Heinä-elokuun vaihteessa taiteilija Marika Kojo debytoi näyttelyllä Kevyt henkäys. Kahvilamakasiini on auki kesänäyttelyiden aikana. Kahvilakävijät voivat tutustua Vuokko Liimatan pysyvään näyttelyyn vetokoirista ja Lapin maisemista. vuonna 1993 ilmestyneen Pekko aikamiespojan poikamiesajan – ohjasi Sina Kujansuu, mutta sen jälkeen Koivusalo otti ohjat omiin käsiinsä. – Kun ensimmäinen elokuva oli tehty, Spede soitti ja sanoi, että haluaisi tuottaa seuraavan. Ehto oli, että minun on ohjattava se itse. Toinen, joka suositteli ohjaamaan Pekot itse, oli Esko Nikkari. Hänen kanssaan olimme tehneet tv-sarjaa ja hän tiesi, että minä tunnen Pekon parhaiten. Koivusalo siis käsikirjoitti, ohjasi ja näytteli Pekko-elokuvissa, teki niihin itse musiikit ja myös tuotti kolme viimeistä elokuvaa. – Sitten me vielä leikattiin ne itse. Se oli jotenkin selkeämpää, sillä itse kuitenkin tiesin, mitä elokuvalta halusin. Koivusalo tavoitteli jo Pekko-elokuvia tehdessään laatua. Amatöörinäyttelijä sai ympärilleen maan ykkösnäyttelijät ja koomikot. Tekninen tiimi koostui huippuammattilaisista. Lavastuksen ja valaistuksen eteen nähtiin vaivaa. – Minulla oli vain hahmo, jonka osasin, eikä mitään koulutusta alalle. Opin itsekin paljon ammattilaisia seuraamalla. Tuotannon on oltava laadukas, sisältöä saa haukkua vaikka kuinka paljon. Se on aina mielipidekysymys. Kovien nimien saaminen mukaan tuotantoon oli Koivusalon mukaan yllättävän helppoa. Kotimaisia elokuvia ei tehty tuohon aikaan kovin paljon. Kotimainen leffa oli suorastaan lamassa ja Pekko oli useana vuonna Suomen katsotuin elokuva, vaikka yhdelläkään ei ollut yli sataa tuhatta katsojaa. – Näyttelijät lähtivät mukaan mielellään. Sain tyypit, jotka halusin, eikä tullut sen jälkeen mieleenkään, ettenkö käyttäisi samoja. He löysivät roolinsa. Kun teimme Pekko ja poika -elokuvaa, etsimme 10-vuotiasta poikaa. Hakukirjeitä tuli 3000. Aivan järjetön määrä. Pekon mopon tarakalle valikoitui lopulta Kalle Wallin, joka nykyään lentää airbus-lentokoneita. Teryleeni on kutistunut Pekko Aikamies poika jäi 1990-luvun lopussa Koi”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia” vusalon muiden elokuvahankkeiden alle. Haave Rautavaarasta ja Helismaasta kertovasta elokuvasta toteutui luvatun rahoituksen myötä. Kulkuri ja joutsen -elokuva menestyi niin hyvin, että Koivusalo tarttui saman tien Irwin Goodmaniin ja teki Rentun ruusun. – En ikinä kyllästynyt Pekkoon, hahmo on niin lähellä minua itseäni. Koivusalolta toivotaan yhä Pekon paluuta valkokankaalle. Jopa itse Jope Ruonansuu toivoi viimeisinä aikoinaan Tyräahon heräävän vielä henkiin. – Hänen kohdallaan aika loppui valitettavasti kesken. Surullista on, että aika moni elokuvien näyttelijöistä on lähtenyt pois: Leo Lastumäki, Esko Nikkari, Esko Hukkanen. He elävät onneksi tarinoissa. Koivusalo ei kuitenkaan ole koskaan sanonut ehdottomasti ei Pekon paluulle. Päinvastoin – eihän sitä koskaan tiedä, mitä hullutuksia saa päähänsä. – Tehtiinhän aikanaan Entäs nyt Niskavuori -elokuva. Olisiko nyt Entäs nyt Tyräahon aika? Pekon puku vain on niin huonoa teryleeniä, että se on kutistunut kaapissa. Olisi pitänyt ostaa laadukkaampi. Pekko-päivät Pihlajakoskella 30.6. – 2.7. Pekko on saanut olla rauhassa, toisin kuin vaikka Uuno Turhapuro. Timo Koivusalo epäilee sen johtuvan siitä, että elokuvia ei ole näkynyt televisiossa tai suoratoistopalveluissa. DVD-elokuvien uusintapainoksetkin myytiin aikanaan loppuun. ” En ikinä kyllästynyt Pekkoon. Olisko nyt Entäs nyt Tyräahon aika? Artista Film Arja Heinilä
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Elina Syrjänen Mikä seuratoiminta käsittää ikähaitarin vauvoista senioreihin, vailla raja-aitoja? Nuorisoseura tietenkin! Kuulumisten perusteella Kuhmoisten viisi nuorisoseuraa voivat hyvin, vaikka ikää niistä jokaisella on jo reilusti yli sata vuotta. Toiminta painottuu kesiin Puheenjohtajien mukaan tekijöitä on toistaiseksi riittänyt, vaikkei heitä olekaan ”jonoksi asti”. Jäseniä seurassa voi silti olla useita kymmeniä, esimerkiksi Kissakulman nuorisoseurassa peräti 80. Lomilla ja viikonloppuisin seurojen järjestämiin aktiviteetteihin osallistuu kuntalaisten lisäksi vapaa-ajanasukkaita yleisönä ja ajan salliessa talkoolaisinakin. – Meillä toiminta painottuu lomiin ja kesäaikaan, puheenjohtaja Sara Seppälä Pihlajakosken nuorisoseurasta kertoo. Syykin on selvä: Nuorisoseuran kahdeksasta hallituksen jäsenestä vain yksi asuu Pihlajakoskella vakituisesti, muut ovat vapaa-ajanasukkaita, joiden juuret ovat tavalla tai toisella Pihlajakoskella. Puheenjohtaja Markus Korppilan mukaan suurin osa Ruolahden nuorisoseuran aktiiveista elää tällä hetkellä kiireistä lapsiperhearkea, joten yhdistysaika on kortilla. Ruolahden nuorisoseuralaisten keski-ikä saattaa kuitenkin olla tällä hetkellä jopa Kuhmoisten nuorin. – Seurassa tehtiin sukupolvenvaihdos 2010-luvun alussa, jolloin kaikki jäsenet olivat alle 30-vuotiaita, Korppila paljastaa. Näyttää siltä, että monessa nuorisoseurassa on kasvamassa myös uutta tekijäpolvea. Kuhmoisten seura täyttää 130 vuotta Kuhmoisten Nuorisoseuran puheenjohtaja Ansku Nurmisen mielestä on tärkeää järjestää toimintaa resurssien ja tarpeen mukaan ja niin, että se on avointa ja yhdenvertaista. – Tarkoitus on, että järjestäminen pysyy ilon puolella. Kuulostellaan, otetaan vastaan ideoita ja mietitään, mille voisi olla kysyntää, hän toteaa. Kuhmoisten Nuorisoseurassa uutta on ollut muun muassa viikoittain kokoontuva nuorten pyöräkerho palkattuine ohjaajineen. Seura täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Ansku Nurmisen mukaan juhla tulee esille jollakin tavalla jokaisessa nuorisoseuran järjestämässä tapahtumassa. Viime vuonna seura sai tunnustuksen, kun se valittiin Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuraksi. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta on toisiaan täydentävää, joten Kuh” Seurassa tehtiin sukupolvenvaihdos 2010-luvun alussa. Nuorisoseuroissa saavat seurustella nuoret ja vanhat moisissa on voinut kokea koko perheelle sopivan aktiviteettikirjon: kuutamohiihtoa, lumiveistoa, jäälinnakkeen rakentamista, lasten hiihtokilpailuja, maastopyöränvuokrausta, nuorten pyöräkerhoa, maastopyöräilyretkiä, onkikilpailuja, saappaanheittoa, kesäjuhlia, huovutuskurssia, historiapiiriä, iltamia, tansseja, kyläpäiviä ja kyläkirkon kirkkokahveja. Kesäjuhlia odotetaan joka vuosi Monet aktiviteeteista ovat jo perinteiksi muodostuneita ja odotettuja kuten Pihlajakosken kesäjuhlat, joita nuorisoseura on järjestänyt talollaan yhtäjaksoisesti 1920-luvulta lähtien. Poikkeuksena olivat sotavuodet ja koronavuosi 2020. Kesäjuhlaan kuuluu urheiluhenkinen päiväjuhla ja iltamaosuus revyineen ja tansseineen. – Ollaan oltu onnellisessa asemassa siinä, että Seija Tanninen Arja Heinilä Kuhmoisten nuorisoseuralla ei ole omaa taloa. Viime kesän juhliin Kuhmoinen lainasi Ruolahden nuorisoseuran taloa, joka on remontin jälkee hienossa kunnossa. Kissakulmalla vietetään heinäkuussa hevostelupäivää. Kuvassa on viime kesän hevostelua.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 11 Fakta f Suomessa toimii 650 paikallista nuorisoseuraa, jotka järjestävät harrastustoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja projekteja. f Suurin osa nuorisoseuroista ylläpitää omaa nuorisoseurantaloa tai muuta toimitilaa. f Kuhmoisissa nuorisoseuroja on viisi: Harmoisten, Kissakulman, Kuhmoisten, Pihlajakosken ja Ruolahden nuorisoseurat. f Paikallistoiminnan lisäksi järjestetään myös maakunnallista ja valtakunnallista nuorisoseuratoimintaa. f Valtakunnallisen Suomen Nuorisoseurat ry:n tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa. f Nuorisoseurojen syntyvaiheet liittyvät 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. f Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin 1881 Kauhavalla. f Liikkeen aatteellisena oppi-isänä pidetään Santeri Alkiota. f Nuorisoseuratoiminnassa on mukana kaikenikäisiä. Jäsenistöstä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. f Lähde: Suomen Nuorisoseurat ry:n internetsivut (https://nuorisoseurat.fi/) MANSIKOITA VALMIIKSI POIMITTUNA HEINJOEN MANSIKKATILA VT 24:N VARRELLA , HEINJOENTIE 46, 17510 NYYSTÖLÄ P. 03 5561270, 040 561 2443 MYÖS HERNETTÄ MANSIKKA VADELMA TYRNI Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com Marjatila Särkiö R KKA • MANSIKKA • VADELM A • TYRNI RETK IPAIK KA KOKO PERH EELL E Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com • Sahatavaraa, myös kyllästettynä • Listoja, paneeleita ym. höylätavaraa ---SUORITETAAN HÖYLÄYSTÄ ---PUUTAVARALIIKE TALU OY Taulunmäentie 29, Padasjoki p. 050 557 1077 MA–PE 7–16 • LA 9–12 ” Nuorisoseuraliike on ollut hyvin mietitty asia. Nuorisoseuroissa saavat seurustella nuoret ja vanhat Pihlajakosken vapaa-ajanasukkaat ovat sankoin joukoin saapuneet paikalle sekä päiväettä iltajuhlaan, Sara Seppälä kertoo. Juhlayleisöä on saatu myös Pihlajakosken veneilijöistä. Nuorisoseuralaisten jälkikasvu puolestaan on ollut aktiivisesti mukana kesäjuhlan tapahtumajärjestelyissä. Oma osansa nuorisoseuratoiminnassa on myös jalkapallojoukkue Pihlajakosken Pallolla PiPalla. – Meillä on pyrkimys, että syyskaudellakin, jolloin pitäjässä hiljenee, tarjoaisimme ihmisille jotakin, Kissakulman nuorisoseuran puheenjohtaja Seppo Unnaslahti puolestaan sanoo. Kissakulmalla yritetään keksiä aina jotain uutta, esimerkiksi tänä vuonna Torpan piirissä järjestettävä koko perheen hevostelupäivä heinäkuussa. Toinen kokeilu ovat torstain levytanssit. Torpan torstaitanssit olivat suosittuja etenkin 1960-luvulla, ja tänä vuonna vanha perinne herätetään henkiin. Nuorisoseurataloja voi vuokrata juhliin Yksi yhteinen tapahtuma viidellä nuorisoseuralla on: loppukesän vuosittainen mölkkyturnaus. Tänä kesänä turnauksen järjestää Kuhmoisten nuorisoseura. Kuhmoisten nuorisoseuralla ei ole omaa taloa, joten se vuokraa tilat tarvittaessa. Sen sijaan muilla kuhmoislaisilla nuorisoseuroilla on omat nuorisoseurantalot. Niitä vuokrataan tapahtumiin, kokouksiin ja juhliin. Ylläpito on keskeinen haaste, jossa vuokratuloilla on tärkeä merkitys. Talojen käyttöasteen ja vuokraustoiminnan lisäys olisi ylläpidon kannalta tärkeää. Kissakulman Torppaa on viime vuosina kunnostettu ja varustettu, joten se on kaikin puolin mainiossa vuokrauskunnossa, ilmalämpöpumpun asentamisen ansiosta myös talvikautena. – Kiitän vuosien varrella saamaamme Vesurin EU-rahoitusta ja Kotiseutuliiton kautta saatua Opetusministeriön rahaa, joka on tarkoitettu seurantalojen kunnostuk seen, Seppo Mari Nilsson Unnaslahti sanoo. – Meillä on velvollisuus pitää vanha seura pystyssä ja kiinteistö kunnossa, hän lisää. Vuonna 1902 valmistunut Torppa on Kuhmoisten vanhin nuorisoseuran talo. Nykyiselle paikalleen Kissakulmalle Torppa siirrettiin kirkonkylältä, Saukontassun päiväkodin tienoilta, vuonna 1932. Kunnostaminen on tärkeää työtä Ruolahden nuorisoseuran talon Harjulan terassilta ja ikkunoista voi ihailla Päijänne-maiseman auringonlaskua ja peltovainioita. Juhliin istumapaikkoja on kuutisenkymmentä, konsertteja ja muita esityksiä varten katsomopaikkoja yli 100. Tanssilattiaakin on kehuttu. Markus Korppilan mukaan seuran toiminta keskittyykin aika lailla Harjulan ylläpitoon sähköineen, vakuutuksineen ja tiemaksuineen. Rakennus on hyvässä kunnossa, sillä katto on uusittu ja ulkovuori kunnostettu 2010-luvun alkupuolella ja sisätilat 1990-luvulla. – Seuraavaksi tarkoitus on parantaa hieman talon varustelua ja tulevina vuosina mahdollisesti uusia pihan grillikatos, Korppila kertoo. Tilanne on samantapainen muillakin: vanhat ja edustavat nuorisoseurantalot ovat ylpeydenaiheita, mutta niistä on huoltakin. – Korjaustoimenpiteitä pitäisi saada tehtyä, että talo pysyy jatkossakin pystyssä, Pihlajakosken Sara Seppälä toteaa. Seurat mukautuvat nykyaikaan Harmoisten vuonna 1907 perustettu Nuorisoseura sai oman talon vuonna 1913. Tänä vuonna vietetään rakennuksen 110-vuotisjuhlaa. Ulkomaalaus on tulevien vuosien projekti. Sisällä on uusittu sähköt ja keittiökin laitettu. – Muutaman kerran kesässä on juhlavuokraajia ja tiehoitokunnat pitävät säännöllisesti kokouksia, puheenjohtaja Juha Simola Harmoisten Nuorisoseurasta kertoo. Talossa on ehditty sadan vuoden aikana järjestää monenlaista. Harmoisissa on muun muassa tanssittu hämäläistä hääpurpuria vanhanajan tyyliin. Iltamia on pidetty, näytelmiä näytelty. – Minunkin vanhemmat olivat näyttelemässä iltamissa ja kesäjuhlissa kun olin nuori, Simola muistelee. Nyt nuorisoseurantalon lähistölle on suunnitteilla luontopolku. Seppo Unnaslahti on iloinen nuorisoseuraliikkeen säilyneestä elinvoimasta ja tarpeesta. – Nuorisoseuraliike on ollut aikanaan hyvin mietitty asia. Vaikka yhteiskunta on muuttunut 1800-luvun lopulta, nuorisoseurat ovat pystyneet mukautumaan nykyaikaan ja uusiin tarpeisiin, hän toteaa. Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlat ovat monelle kesän kohokohta. Viime vuoden kesänäytelmän Aira Samulin, ja Pekka sekä Pätkä. KesäLEHTI LUE KESÄLEHTI VERKOSSA ILMAISEKSI www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Katja Alatalo Voimisteluja urheiluseura Mäkimaan Muhkussa ei ole ikinä piitattu rajoista – ei karttaan piirretyistä, eikä urheiluväen itselleen luomista. Seura on 64-vuotisen historiansa toiminut sekä Kuhmoisten että Längelmäen (nykyisin Oriveden) alueella. Jonkin aikaa raja oli jopa Hämeen ja Keski-Suomen läänien välinen raja. Seura yhdistää Päijälän ja Tapialan sekä Oriveden “kaupunginosat” Puharilan, Vinkiän ja Otteleen. – Mäkimaa ei ole kylä, vaan kansa puhui Mäkimaasta. Jos olet alueella ajanut, tiedät kyllä miksi. Karttasana Mäkimaasta on tullut myöhemmin, seuran alkuperäisjäsenet Risto ja Olli Lehto kertovat. Kanat tai pallo kukkapenkissä Muhkua edelsi vuonna 1949 perustettu nuorisokerho Siniset Kotkat. Oma urheiluseura poltteli kuitenkin nuorten mielessä ja Eero Dahlmanin sekä Työväen urheiluliitolta saaneiden ohjeiden mukaan seura perustettiin 22 osallistujan voimin huhtikuussa 1959. Esimerkkinä aktiivisten lasten ja nuorten toiminnalle olivat vanhempien pyörittämät työväenja pienviljelijäyhdistykset. – Kaikkea me keksittiin ja pelattiin yhdessä. Mitä muuta meillä siellä olisi ollut. Päivät tehtiin metsätöitä. Sodan käyneet kärsivät henkisesti, jollain oli luoti mennyt jalasta läpi, toinen oli menettänyt sormia. Kukaan ei kuitenkaan hakenut eläkettä, vaan maata rakennettiin mitä pystyttiin. Me vähäsetkin oltiin isän mukana pärekattotalkoissa, Olli Lehto kuvailee tuon ajan elämää Kuhmoisten länsipuolella. Muhkun suurin paikallisvastus ei ollut Kumu vaan längelmäkeläinen Västilän voima, jonka kanssa palloa potkittiin. ”Jos ei kanat niin sitten poikain pallo” oli Lehtojen äiti tokaissut nähtyään uudelleen järjestetyt kukkapenkit. Rajana vain mielikuvitus Muhkun toimintaa leimasi alusta asti pula-ajalle tyypillinen mielikuvituksen käyttö. Torpissa ei katsottu urheilua telkkarista, vaan nuorille raamatun virkaa toimitti Urheilun pikkujättiläinen, jossa kerrottiin eri lajeista. Maailmalle jo lähtenyt isoveli Risto toi kotikylälle tietoa ja taitoa. – Ekaa kertaa, kun uskallettiin Tampereelle lähteä kahdestaan, ostettiin muovinen jalkapallo. Nahkaiseen ei kai ollut varaa. Se oli monipuolinen, pelattiin sillä vesipalloa rannassa, Risto Lehto toteaa. Naapurin navettaa korjatessa jäi ylimääräiseksi sen verran metalliputkea, että kiinnittämällä se puiden väliin päästiin vetämään leukoja. Jääpallomailat taitettiin katajasta ja luistimet rakennettiin sahan terää hyödyntämällä. Ei niillä kaartamaan päässyt, mutta eteenpäin pääsi. Moukari syntyi kivestä, sinkkivaijerista ja lapionvarren kädensijasta. Kansallisen tason mäkikisoja Mäkeä Mäkimaassa hypättiin kansallisella tasolla 17 talvena. Nimekkäin mies tornissa oli Lahden hiihtoseuraa edustanut mäkiviikon tuplavoittaja, mm-mitalisti ja maajoukkuevalmentaja Pentti Kokkonen. Hyppytorni valmistui vuoden 1967 lopulla. – Rakennettiin yhtyneitten maille. Kirjoitin pääkonttoriin Valkeakoskelle kirjeen, että saataisko rakentaa. Saattoi se Juusosta (Walden) johtua, että lupa saatiin, Risto lehto kertoo. Piirustuksia ei ollut varaa tilata ammattilaiselta, mutta onneksi käytössä oli jo mainittu Urheilun pikkujättiläinen. Ylämäen ja hyppyripöydän profiilia hahmoteltiin uistimensiiman avulla. Kinaa käytiin siitä, tuleeko tornista liian korkea, jolloin hypyt menisivät jäälle saakka. – Isoissa mäissä hyppäämään tottuneet kymmenenvuotiaat vetivät mäestä täysiä ja näyttivät meille vanhoille mallia. Saimme lahjoituksena Lahden hiihtoseurasta hyppyvälineitä, meillä oli (Veikko) Kankkosen sukset. Ne lahjoitettiin takaisin museoon, Olli Lehto nauraa. Osallistujia Muhkun mäkikilpailuissa oli parhaimmillaan yli 30, jopa Ypäjältä ja Suolahdesta asti. 30 metrin mäki oli aloittelijalle sopivan kokoinen. Viimeiset kisat mäestä hypättiin 1986. Purkamisen jälkeenkin mäki lämmitti monen Muhkun jäsenen elämää – sitä poltettiin kylän uuneissa pitkät tovit. Kunnon läksiäiset pidetään Mäkimaan Muhku ei ole kärsinyt jäsenkadosta ja jäseniä on tälläkin hetkellä yli sata. Suurin osa heistä on kannattajajäseniä, vanhoja aktiiveja, joiden muut suhteet Mäkimaahan ovat sammuneet. Alueella nousee säännöllisesti savu enää kolmesta piipusta. Toiminta on kuitenkin jatkunut, vaikka tämän kevään perinteisissä äitienpäiväjuoksussa lähtöviivalla oli vain neljä lähtijää. Keväiset ampumahiihtokilpailut käydään yhä. Muhku talkoilee elokuisessa Suomen MM-rallissa ja julkaisee omaa Muhku Magazinea. Lehden takana on Matti Santanen. Lauluja soitinyhtye Oksetti keikkailee yhä ja juhannuksePotkupallolupin tie päättyi nelosdivariin Katja Alatalo Mäkimaan Muhku pelasi vuoteen 1999 jalkapalloa piiritasolla. Vuonna 1963 seura päätti liittyä Suomen palloliittoon, kun aiempina kesinä oli pelattu lähialueiden seuroja vastaan taitotasoa verraten. – Kymmeniä vuosia jauhettiin piirisarjoja, joskus noustiin ja joskus tiputtiin. Sitten alkoi olla ongelma saada pelaajia jopa Länkipohjaan kotiotteluihin. Matkalla piti poiketa pirteissä kysymässä, Risto Lehto muistelee. Kova himo pallon potkimiseen kuitenkin oli, ja vuonna 1986 perustettiin jalkapallojaosto rekisteröitynä erikoisseurana ”sisarseuraksi” Muhkulle. – Kaikki seurat olivat tuohon aikaan football cluOlli ja Risto lehto ovat Vja U-seura Mäkimaan Muhkun alkuperäisjäseniä ja tehneet luottamustoimissa pitkän uran seuran eteen. – Meidän motto on ollut, että hiekkalaatikkoa ei unohdeta. Pääasia on ollut, että ihmiset liikkuvat, veljekset kertovat. beja. Me totesimme yhdessä, että me ei ainakaan olla mikään fc, Lehto sanoo. Muhkulaisen huumorin lopputuloksena sisarseuran nimeksi tuli Potkupallolupi Muhku ry. Potkupallolupi rekisteröitiin Kangasalle, joten harjoitusolosuhteet paranivat huomattavasti. Myös uusia pelaajia tuli joukkueeseen mukaan. Seura aloitti seiskadivarissa vuonna 1987 ja juhli jo vuonna 1990 vitosdivarin voittoa. Nelosessa joukkue pelasi uransa loppuun asti. – Pelaaminen sillä tasolla alkoi vaatia rahaa, melkein kymppitonnin vuodessa. Pelaajia joukkueeseen oli kyllä tulossa, mutta olivat sellaisia vilpereitä, vähän vaikeita luonteita, että hommasta ei tullut mitään, Lehto kertoo. Muhkun lajivalikoima on vuosien varrella ollut laaja harrastettu on kaikkea pyöräilystä pöytätennikseen. Seura on pelannut jääkiekkoa liiton Lahden piirissä. Längelmäen hiihtomestaruuskilpailuihin ilmoittautui vuonna 1963 yli sata hiihtäjää. Monipuolista menoa Muhkussa na pelataan muhkulottoa. Urheiltu Mäkimaassa on tosissaan, mutta ei vakavissaan. Lehdon veljekset painottavat, että kilpaurheilusta huolimatta seuran pohjimmainen tarkoitus on ollut saada kansa liikkumaan. – Pitäisi olla iloinen siitä, että saa liikkua. Jokainen omalla tasollaan. Ei kaikista ole maailmanmestareiksi, Olli Lehto sanoo. Mäkimaan muhku täyttää ensi vuonna 65 vuotta. Seuran hallitus on jo pitkään miettinyt, joko kohta heitetään hyvästit. – Vielä ei ole ollut kuitenkaan sen aika. Mutta kun on, niin reippaat läksiäiset pidetään. Tämä seura ei ole sellainen, joka vain hiipuu hiljaa pois, Risto Lehto toteaa. Katja Alatalo Muhku Magazine
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 13 PADEL – HELPPOA JA HAUSKAA! KENTÄT KUHMOISTEN SATAMASSA AVATTU KAUDELLE 2023 LÄHDE ROHKEASTI KOKEILEMAAN KENTTIEN VARAAMINEN: 1. LATAA PUHELIMEESI PLAYTOMIC -SOVELLUS (myös selainversio) 2. KIRJAUDU SOVELLUKSEEN JA SYÖTÄ MAKSUTIEDOT 3. ETSI SOVELLUKSESTA PADEL KUHMOINEN 4. VARAA HALUAMASI AIKA (peruutukset myös sovelluksesta) JUHANNUKSEEN ASTI ARKISIN 10 €, LA–SU 20 € / tunti / kenttä HUOM. NELJÄLLE PELAAJALLE VAIN 2,50-5 € / tunti! VUOKRAVÄLINEET: 3.6. ASTI DIRTY COCK-RAVINTOLASTA (käteismaksu) ja 4.6. ALKAEN VIERASVENESATAMAN LAUTTAKIOSKISTA 3 € / hlö LISÄTIEDOT: www.padelkuhmoinen.fi TIEDUSTELUT: info@padelkuhmoinen.fi / 041 571 8169 Kuhmoisten mökit ja asunnot myy Vesa Teräväinen, OP Koti Rautaista ammattitaitoa elämän suurimpiin kauppoihin! Vesa Teräväinen 040 769 8133 vesa.teravainen@op.? Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Kuhmoinen, Asikkala, Padasjoki Puffetti Tervetuloa kisailemaan! Sarjojen kolme parasta palkitaan ja kaikki saavat osallistumispalkinnon. Järjestelyistä vastaa Kuhmoisten Kumu Kesän kaikki Hippo -kisat Hartola torstai 8.6. Kalkkinen lauantai 10.6. Vääksy torstai 15.6. Sysmä keskiviikko 26.7. Padasjoki keskiviikko 16.8. Ilmoittautumiset alkaa klo 17 kisapaikalla -kisat Keskiviikkona 5.7.2022 klo 18.00 Kuhmoisten urheilukentällä Lajit tytöille ja pojille: 1-2 vuotiaat 20m 3-9 vuotiaat 40m 10-13 vuotiaat 60m 14-15 vuotiaat 100m Järvi-Häme Oy LKV #PäijänteenJohtava
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Partio f Kattojärjestöllä Suomen Partiolaisilla on 65 000 vapaaehtoista jäsentä. f Sen jäseniä ovat kymmenen partiopiiriä sekä ruotsinkielisestä partiosta vastaava Finlands Svenska Scouter rf. f Lippukunta on partion paikallisyhdistys, niitä on Suomessa noin 750. f Suomen partiolaiset kuuluvat molempiin partion maailman järjestöön. f Partion ikäkaudet ovat perhepartio, sudenpennut, seikkailijat, tarpoajat, samoajat ja vaeltajat. f Perhepartioon pääsee vanhemman kanssa 3-vuotiaana, samoajiin kuuluu vielä 22-vuotiaana. f Yli 22-vuotiaat ovat aikuispartiolaisia, mutta aikuispartiolla ei ole virallista partio-ohjelmaa. KesäLEHTI Katja Alatalo Partioprosentti mittaa, kuinka suuri osa ikäluokan lapsista kuuluu partioon. Suomen partiolaisten tavoite on yhdeksän prosenttia, Kuhmoisissa tuo prosentti on yli 30. – Keskusjärjestöstä ne sitten välillä kyselevät, että mitä me täällä Kuhmoisissa teemme. Meidän lippukunnassa on tällä hetkellä 101 jäsentä, ja sen toimintaa pyörittää lähes 20 ahkeraa vapaaehtoista, partion joka paikan höylä Niina Saarinen kertoo. Paikallinen lippukunta on nimeltään Kuhmoisten Korpisudet. Sen perusti vuonna 2011 seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskennellyt Markus Rantanen paikallisten toimijoiden kanssa. Rantasen työtä ryhmänvetäjänä jatkoi vuonna 2017 Kuhmoisiin tullut pitkän linjan partiolainen Nina Korhonen. – Meidän Viivi oli silloin eskarilainen, mutta pääsi partioon, sillä ilmoiKorpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia tukseen oli mennyt väärä vuosiluku. Mukaan tarvittiin aikuisia pienten avuksi, ja silloin Ville lähti mukaan, Niina kertoo. Niina ja puolisonsa Ville Saarinen ovat päätyneet partion pariin tuttua reittiä. Ensin hurahtivat lapset, sitten tuli pula ryhmiä johtavista aikuisista. Yhdessä Niina ja partiotaustainen Ville lähtivät ryhmänjohtajaksi sudenpennuille, ja pian löytyi reitti lippukunnan muihinkin pesteihin. Nyt koko perhe elää ja hengittää partiota, jopa perheen koirakin pääsee toisinaan mukaan partioretkille. Kunnon kansalaisia kasvamassa Partiosta tulee ensimmäisenä mieleen tulenteko ja solmut. Partion maailman laajuinen päämäärä on kuitenkin ”kasvattaa nuoresta persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva, paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen” – kunnon kansalainen siis. – Tuohon meidän kaikki käytännön toimet tähtäävät. Esimerkiksi vaelluksen onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta, Ville toteaa. Keinoja on kuitenkin monia, ja ryhmästä tulee oman näköinen. Toiset tutkivat, toiset retkeilevät, toiset askartelevat ja toiset ” Ohjaaminen on kivaa ja välillä vähän haastavaa. Nyt en enää eksy nin helposti metsään. Viivi Saarinen Partioasujen tarkoitus oli aikanaan hävittää luokkaerot. Jäsenmaksut pidetään alhaalla, jotta kuka tahansa pääsisi partioon mukaan. Varainkeruu yhdistykselle on lasten heiniä. Niina ja Ville Saarisen mukaan jokaisen pienikin työpanos partiolle on tärkeä. kisaavat mielellään. Niina vietti ensimmäisen yönsä puolijoukkueteltassa yhdessä ryhmänsä kanssa ja tarttuu mieluummin askartelusaksiin kuin karttaan ja kompassiin. Partion päämäärään tähdätään neljän eri osaalueen avulla, jotka ovat suhteen kehittäminen luontoon, itseensä (kuinka pidetään itsestä huolta), toiseen (kuinka ollaan osa porukkaa) sekä yhteiskuntaan (kansainvälisyys). – Tosi tärkeä osa partiota on se, miten pystyt vaikuttamaan asioihin. Porukassa on voimaa, ja keinoja toimia löytyy, Niina sanoo. – Johtaminen on yksi tärkeä asia. Miten ollaan johdettavana ja miten ryhmää johdetaan. Mitä isommaksi partiolaiset kasvavat, sitä enemmän he alkavat itse suunnitella partiokertoja ja johtaa nuorempia. Isommat ihmettelevät aluksi, miksi pienet eivät aina toimi ohjeen mukaan, mutta oppivat ohjaamaan ja käsittelemään heitä ajan kuluessa, Ville jatkaa. Opin karttuessa nuorelle jää takataskuun vastuuntuntoa sekä projektiosaamista. Fossiilit nauravat itsensä kipeiksi Kovista tavoitteista huolimatta partiotoiminta on ”älyttömän hauskaa”. Kuhmoisissa tykätään partiolaisista niin paljon, että kun heille kysellään purjehtimismahdollisuutta tai opettajaa vihdan tekoon, niin apua löytyy. Lapset ovat käyneet kuumailmapallon pallon sisällä, olleet Kasmirin keikalla ja käyneet tutkimaan luolia. – Meillä toimii myös aikuispartioryhmä Fossiilit. Kokoontumisten jälkeen on posket kipeänä nauramisesta. Aikuispartio on hyvä paikka tavata muita lippukunnan aikuisia ja päästä juttelemaan. Myös ei-vielä-partiolaiset aikuiset ovat tervetulleita mukaan Fossiileihin. Aikuispartio toimii myös johtajahuoltona, joka tukee jaksamista pysyä toiminnassa mukana ja samalla meillä on hauskoja aktiviteetteja – majakkareissua, jousiammuntaa, melontaretkiä, Saariset kertovat. Eräänlaista bensaa Partiossa toimivien aikuisten liekkeihin on luonnollisesti se, että lapsilla on kivaa. Kuhmoisista on kesällä lähdössä kolme partiolaista Etelä-Koreaan maailman Jamboree-leirille 55 000 muun partiolaisen ” Tärkeä osa partiota on se, miten pystyt vaikuttamaan asioihin. Porukassa on voimaa ja keinoja toimia löytyy. Partiolaisten arkisto
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 15 Korpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia Maailman muuttuessa myös partio muuttuu, Saaristen mukaan jopa etunenässä. Hevosen valjastamisen sijaan nykyään nuoret opettelevat sähköpostin lähettämistä. Ryhmänjohtajien koulutuksissa puhutaan moninaisuudesta, esteettömyydestä ja henkisestä turvallisuudesta. Kuvassa Nella, Viivi, Niina ja Ville Saarinen. Kunta pitää partiolaisista hyvää huolta, samoin kiitosta saavat yhdistykset, yritykset ja seurakunta. – Meillä partiossa on melkein kokonaisia ikäluokkia ja mukaan liitytään, koska kaveritkin ovat liittyneet, Niina ja Ville Saarinen kertovat. kanssa. Oma viehätyksensä on vuosittaisissa kotimaassa järjestetyissä suurleireissä. – Evolla on vain hiekkasuora, puhelinmasto ja sähkökaappeja vähän hassuissa paikoissa. Leirillä sinne nousee täysvertainen 13 000 asukkaan kaupunki: apteekki, hammaslääkäri, kahvila, pizzeria, Niina kuvailee. (Jonne lapsilta oli pääsy kielletty, mutta josta ryhmänjohtajat saattoivat illalla käydä pahimpaan nälkäänsä ostamassa 16 pizzaa.) Suurten kaupunkien partiolaiset telttailevat puistoissa ja retkeilevät omalla majallaan kaupungin ulkopuolella. Kuhmoisten partiolaiset tekevät retkiä kaupunkeihin ja matkustavat ensimmäistä kertaa elämässään paikallisliikenteellä. – Partion retket ovat turvallinen tapa tutustua maailmaan, sillä mukana on ammattimaiset ohjaajat. Ja aina saa partiokavereita ympäri Suomea, Saariset kertovat. Partiolaisten arkisto Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Hahmajärvi 2.7. Pelimannien juhlakonsertti Tapialassa Hahmajärvellä Sappee 29.7. Iltatapahtuma Sappeen kentällä KesäLEHTI Puukkoinen Päijälä 22.6. Lentopallo-ottelu Puukkoisten kentällä Puukkoinen Hassi 15.7. Urheilupäivä urheilukentällä ja kesäiltamat Maamiespirtillä 13.8. Kyläkirkko Maamiespirtillä 3.6.–29.7. Kesätori Jaskan kirppiksen pihalla 3.6.–13.8. Jaskan kirppis 20.6. Riihigallerian avajaiset 1.–30.7. Tiekirkko 6.7. Runon ja suven päivä Pirtillä 15.7. Kesätori Pirtillä 16.7. Yhteislauluilta Pirtillä 30.7. Rukoushuoneen kesäjuhla 5.8. Secto Rally Finland Kylämä Hahmajärvi Päijälä Sappee Poikkijärvi 7 Honkahovi Linnavuori Kuhmola, tori Isojärven kansallispuisto Pitkäjärven melontareitti Haukkasalon urheilukenttä Uimala ja urheilukenttä Kuntosali Satama 1 2 3 5 4 6 7 10 11 Kylä täynnä rientoja Kuhmoinen 8.6. Mielenterveyshaasteet perheessä -luento Kuhmolassa 9.6. Sataman aamujumppa maanantaisin ja perjantaisin kesäja heinäkuussa 9.6. Naisten Tupailta Puukkoisten maamiespirtillä 9.6. Miesten Kotailta Yhtenäiskoululla 9.6. Kiepsaus-pyöräilyilta Kuhmolan pihalta 10.6. Kiepsaus kesään Kuhmolan pihalla 10.6. Asemuseon herkkuja rompetori 13.6. Ulkojumppa urheilukentällä 14.6. Lähitori Päijännekodilla 18.6. Suurtori 20.6. Ulkojumppa urheilukentällä 24.6. Honkahovin tanssit 27.6. Ulkojumppa urheilukentällä 28.6. Nostalgiakonsertti Päijännekodilla 28.6. Lähitori Päijännekodilla 28.6. Nostalgiakonsertti Päijännekodilla 30.6. Miesten Kotailta Kuhmoisten kappeliseurakunnalla 1.7. Kuhmoisten jalkapallon kyläturnaus urheilukentällä 4.7. Yleisurheilutreenit urheilukentällä 4.7. Ulkojumppa urheilukentällä 6.7. Honkahovin tanssit 8.7. Kuhmoinen kuhtuu: WE ARE ONE -festivaali 8.–16.7. Suurkirppis Työväentalolla 11.7. Ulkojumppa urheilukentällä 12.7. Hyväntekeväisyyskonsertti Kuhmoisten kirkossa 13.7. Honkahovin tanssit 18.7. Ulkojumppa urheilukentällä 20.7. Honkahovin tanssit 22.7. Kansalliset aikuisyleisurheilukilpailut urheilukentällä 23.7. Musiikillinen risteily Päijänteellä, lähtö satamasta 25.7. Ulkojumppa urheilukentällä 27.7. Honkahovin tanssit 1.8. Yleisurheilutreenit urheilukentällä Elina Syrjänen Elina Syrjänen Anna Karhila 11
Kuhmoisten Sanomat 18 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 YKKÖSKOHDE YMPÄRI VUODEN Lorna Simpson – HAZE 8.10.2023 saakka | Pirjetta Brander – POHJAVIRTAUS 3.9.2023 saakka Elena Näsänen – YÖ JA PÄIVÄ 3.3.2024 saakka | Anna Estarriola – MOMENT 23.9.–3.3.2024 Minna Henriksson & Ahmed Al-Nawas – GENESIS 19.11.2023 saakka PAPERIPERKELE ja SELLUPORTIN TAKANA 19.11.2023 saakka | KARTANON KLASSIKOT Lorna Simpson, Haze, 2019. Kuva: James Wang. Helene Schjerfbeck, Punainen pää II, 1915. Pirjetta Brander, Puutarha. Nykyinen versio paratiisista, 2009, stillkuva animaatiosta. MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI Avoinna: 1.6.–31.8. joka päivä 10–18 | 1.9.–31.5. ti–su 11–18 Taidetta, historiaa, arkkitehtuuria, makuja saunaelämyksiä TAIDESAUNAN YLEISÖVUOROT JOKA TIISTAI, HEINÄKUUSSA MYÖS KESKIVIIKKOISIN! Yleisöopastukset kesä-elokuussa sunnuntaisin Gösta klo 13 ja 15 Gustaf klo 14 KUHMOISTEN KIRJASTOT PALVELEVAT KESÄLLÄ Kuhmoisten pääkirjasto & galleria Toritie 42 • p. 040 359 4542 s-posti: kirjasto@kuhmoinen.fi verkkokirjasto: Keski-Finna https://keski.finna.fi/ Palveluajat: (galleria avoinna kirjaston aukioloaikoina) ma, ke, pe klo 10–15 • ti ja to klo 12–18 Omatoimiaika joka päivä klo 7–21 Pihlajakosken lähikirjasto Pihlajakoskentie 388 • p. 044 793 8060 s-posti: eeva.markkanen@kuhmoinen.fi * Parillinen viikko pe 12:30–15:00 * Pariton viikko pe 9:00–11:30 Päijälän lähikirjasto Päijälän Pirtti, Päijäläntie 12 • p. 044 793 8060 s-posti: eeva.markkanen@kuhmoinen.fi * Parillinen viikko pe 9:00-11:30 * Pariton viikko pe 12:30-15:00 Lähikirjastot ovat kiinni pe 30.6.–14.7. KIRJASTON GALLERIAN NÄYTTELYT KESÄLLÄ 2023 5.–28.6. Saara Ripatti, maalauksia 1.7.–2.8. Eine ja Susanna Rautavaara, puuveistoksia 5.8.–6.9. Tuula Kuusisto, Pirjo Kuulusa ja Raili Rannikko, maalauksia Ilmainen sisäänpääsy! Eräjärventie 946, Eräjärvi, Orivesi 040 350 1253, 050 436 8466 Liput enn. 20/18/10€ ovelta 25/23/12€ erajarventeatterit.fi Liput: erajarventeatterit.eventiolive.fi 17.6.-11.8. Paasilinna Leskinen Keski-Vähälä Smeds ohj. Anne Helminen ETN & Osko 16.06. Popkone 17.06. PETRI NYGÅRD (liput 18/20 €) 22.06. Manserokkia 6 kielellä, Ari Kankku Kankaanpää 23.06. Antti Toivola 24.06. Antti Toivola 30.06. Aarne Tenkanen (liput 10 €) 01.07. Sikajuhlat, sikaa tarjolla klo 19 alk. KONSTA HIETANEN 05.07. Vellari & Eki Liikanen 07.07. Ottopojat 08.07. We are One 14.07. Antti Toivola 15.07. Maraton-karaoke Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen • puh. 040 548 6806 • www.sahanranta.fi Rantakalaillat klo 18 to 22.6.–3.8. Terassibingo klo 18 to 22.6.–3.8. Koko terassi laulaa ke 21.6.–2.8. Musiikit luo Velleri ke–to 21.6.–3.8. 21.07. Antti Toivola 22.07. Pientä Säätöä 28.07. Mika Rämä Manserokin kuolemattomat 29.07. Hauli Bros 04.08. Nina Åkerman & Janne Salkolahti 05.08. CatCat (liput 10 €) 02.09. Sataman Valot Tervetuloa! PADASJOEN PADASJOEN KESÄTEATTERISSA KESÄTEATTERISSA 2023 2023 Kuka korjaa Kuka korjaa kesämökin? kesämökin? su 2.7. klo 14 ti 4.7. klo 19 ke 5.7. klo 19 to 6.7. klo 19 su 9.7. klo 14/17 ti 11.7. klo 19 ke 12.7. klo 19 to 13.7. klo 19 su 16.7. klo 18 ti 18.7. klo 19 ke 19.7. klo 19 to 20.7. klo 19 la 22.7. klo 14 su 23.7. klo 14/17 Ohjaus: Riitta Keinänen-Korpela Kirj.: Ilkka Malmi/Rami Saarijärvi Liput: aikuiset 17 € lapset 4-12 v 15 € Varaukset: 044 727 7477 klo 9–19 Nyystöläntie 232 • Tervetuloa! • www.padasjoenharrastajateatteri.com GALLERIA ja KOTIMUSEO Länkipohjantie 158, Kuhmoinen Avoinna kesäkuussa lähinnä viikonloppuisin klo 11–16 Kuvataiteen ja keräilykulttuurin ystävät TERVETULOA! Tied. 040 553 5569 Kuhmoisten Sanomat KESÄKESÄTARJOUS 4 kk 3 kk hinnalla paperilehtenä 39 39 €€ (vain kotimaa ja tilauksen tulee alkaa viimeistään 21.6.2023) Vai luetko mieluummin diginä? 3 kk diginä 23 23 € € 6 kk diginä 32 32 € € TEE TILAUS ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi KesäLEHTI
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 19 KELLO LIIKE M. Pilli p. 040 725 2010 Edesniemi 46 Jämsä Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä!!! KATTAVA TUOTEVALIKOIMA PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kiharaja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset Hohka Parturi-Kampaamo kauppahuone koskela Tule käymään kyläkaupassa tai vieraile verkossa 0400974177 www.kauppahuonekoskela.fi ????a????????k???? ????????????n???????????? ????e????????ä????! Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen AVOINNA MA-TO 8.30-17 PE 8.30-18 LA 9-15 KesäLEHTI Graafikko näkee kaiken väreinä Arja Heinilä ” Reissunainen otti ja tempaisi. Tuija Käki-Lahtisella on oma suunnittelutoimisto Visubird. – Olen kiinnostunut muun muassa väreistä, typografiasta, huonekaluista ja arkkitehtuurista. Pidän suorista linjoista. Metsässä näen oksankäppyrätkin jatkojalostettuina Tuijalla on oma Moi-mallisto, johon kuuluu pipo, panta T-paita ja postikortteja. Idea mallistoon lähti I love Paris -paidasta, jonka Tuija osti matkaltaan. – Kuhmoisista puuttui tällainen brändituote ja päätin toteuttaa sen. Arja Heinilä Tuija Käki-Lahtisen löytää sieltä mistä kuuluu pulppuava puhe ja nauru. Tuija on monipuolisesti lahjakas ja luova. Hänen töistään välittyy hyväntuulisuus ja iloinen elämänasenne. Yrityksensä Visubirdin nimissä hän tekee mainostoimistopalveluja. – Lapsena jo olin kiinnostunut maitotölkkien ulkonäöstä ja ajattelin, että olisi kiva suunnitella niitä, Tuija sanoo. Visuaalista suunnittelua tarvitaan kaikkialla. Suunnittelijan jälki näkyy julisteissa, logoissa, päivän lehdissä ja katumainoksissa. – Kaikista töistäni välittyy haluttu viesti. Näen kaikki ihmiset ja yrityksetkin väreinä ja kuvina. Ideat, värit ja linjat liikkuvat usein yöllä Tuijan päässä. Seuraavana päivänä työ valmistuu tietokoneen ääressä. Rymsteeraus alkoi jo lapsuudesta Työpaikoilla Tuija ajautui aina visualistitiimeihin. Marimekossa aluevisualistina Tuijalle kuului 25 myymälää, joiden esillepanot hän teki. – Minulla on hyvä tilan hahmottamiskyky ja vahva kaupallinen tausta, sain myynnin aina kasvuun. Mööpeli-Tuija rymsteerasi jo lapsena omassa huoneessaan. – Äitini sanoi, ettei joka lauantai tarvitse vaihtaa huoneen järjestystä. Aina me niitä kuitenkin siskon kanssa puljattiin. Tuija päivitti aikaisempia opintojaan Tampereen Tredussa ja valmistui sieltä mediapalvelujen toteuttajaksi toissa keväänä. – Kuhmarin osa-aikatyön lisäksi minulla on aikaa tehdä oman yritykseni Visubirdin suunnittelutyöt. Reissun päältä kodin lämpöön Tarvittiin 25 vuotta reissaamista ympäri Suomea, ennen kuin paluumuutto Kuhmoisiin tuntui mukavalta ajatukselta. Tuija oli väsynyt ainaiseen matkustamiseen – Reissunainen otti ja tempaisi, sanoi itsensä irti unelmatyöstään ja muutti tänne, Tuija kertoo. Matkaväsymys oli reissunaisen asettumisen yksi syy, mutta painavin motiivi taisi olla rakastuminen Santtu Lahtiseen. – Voisin nykyään kutsua itseäni kotihiireksi. Nuoruuden vauhdikkuus on vaihtunut metsässä samoiluun koirien kanssa. Tampereelle on tosin välillä ikävä. Tuijan oma koti on mustan, harmaan ja ruskean eri sävyjen kotoisa väriharmonia. – Vaikka rakastankin värejä, en halua olla niiden ympäröimä. Se syö luovuuttani. Kesät molskittiin menemään – Minulla oli hyvä lapsuus Kuhmoisissa. Viipotimme kavereiden kanssa ympäriinsä. Kesät molskattiin järvessä. Kaveriporukkamme vanhimmat pojat vetivät meitä kaiken maailman välineillä Päijänteellä. Talvella rymisteltiin pulkkamäissä ja tehtiin isoja lumihevosia. – Lukio takkusi, pidin ainoastaan luovista aineista, Tuija sanoo. Ja taas kuuluu iloista naurua.
Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Kahvilat f Sarin kotikahvila, tarjolla lounasta f Kädentaitajien kahvila, leivonnaisia ja lähiherkkuja f Lauttakioski, kattava jäätelövalikoima f Makasiinikahvila Pihlajakoskella, viehättävä miljöö f Heretyn kämppäkahvila, tarjolla vuokravälineistöä ulkoiluun f Nihtilän tilan kahvila, mahdollisuus eläinten rapsutteluun f Päijälän kahvila, avoinna kyläkirjaston aukioloaikana KesäLEHTI Sanna Kantola Kuhmoisten kunta toteuttaa kausiasukkaille suunnatun kyselyn verkossa. Linkki on julkaistu kunnan kotisivuilla kesäkuun alussa ja tietoja kerätään heinäkuun 2. päivään asti. Kyselyyn voi vastata myös kunnan pisteellä Kuhmoisten kesätapahtumissa. Kysely suoritetaan Kuhmoisten ohella Pälkäneen ja Kangasalan alueilla ja sitä koordinoi matkailun projektipäällikkö Mesi Lähteenkorva. – Kyseessä on alustava Kausiasukkaiden viihtyvyyttä kartoitetaan tutkimustyö, jossa kartoitamme perustietoja tämän laajemman alueen kausiasukkaista. Tutkimus on osa matkailun kehittämisen projektia, jolla pyritään kasvattamaan alueiden elinvoimaa. Kausiasukas voi tulla läheltäkin Tilastonkeskuksen mukaan Kuhmoisissa oli viime vuonna 3 165 kesämökiksi määriteltävää kausiasuntoa. Yksi kyselyn tavoitteista on kartoittaa tietoja Fakta f Kausiasukkaalla viitataan niihin kunnan asukkaisiin, joilla on kunnassa vapaa-ajan asunto, jota käytetään vaihtelevasti ympäri vuoden. f Etätyön myötä työskentely mökkikunnissa on tullut mahdolliseksi ja asuminen ei enää rajoitu pelkästään vapaa-aikaan tai kesään. f Ennen käytettiin sanoja mökkiasukas tai kesäasukas, kansankielellä kesämökkiläinen. kausiasuntojen käyttäjistä ja käyttöasteesta. – Vallalla on oletus, että suurin osa kausiasukkaista tulee tänne Kuhmoisiin pääkaupunkiseudulta. Kun katsotaan muualla tehtyjä tutkimuksia, kuten mökkibarometriä vuodelta 2021, havaitaan, että monet kausiasukkaat tulevat oman kunnan tai sen naapurikunnan alueelta, Lähteenkorva toteaa. Kyläyhteisön rooli on tärkeä Kuntaa kiinnostaa, miten kausiasukkaat kokevat asemansa suhteessa vakituisiin asukkaisiin. Mitkä asiat vaikuttavat viihtyisyyteen kausiasunnon sijaintipaikalla ja mitä palveluita käytetään? – Vaikuttaa siltä, että Kuhmoisissa Päijälän kaltaisissa kylissä yhteisö on vahva ja aktiivinen. Uskon, että yhteisöllisyys voisi vetää myös kausiasukkaita mukaan kylän elämään ja sitouttaa heitä, Lähteenkorva sanoo. Lisäksi kyselyn avulla selvitetään, miten tieto kausiasunnon alueen palveluista saavuttaisi asukkaat entistä tehokkaammin. Täytä kysely, voita palkinto Jättämällä kyselyn yhteydessä yhteystietonsa voi voittaa lipun Kuhmoisten We are one! -festivaalin konserttiin Honkahovissa. Lisäksi palkintona on risteilyja teatterilippuja Kangasalan ja Pälkäneen suunnalla. Kyselyyn löytyy linkki Kuhmoisten kunnan nettisivujen etusivulta. Katja Alatalo Ravintola Sahanranta lähtee tulevaan kesään kehitetyllä hampurilaislistalla, majatalon täysin uusituilla huoneilla sekä monipuolisella ohjelmistolla, jossa kirkkaimpana tähtenä loistaa rap-artisti Petri Nygård. – Ennakkolippuja Nygårdin keikalle on ostettu Kuhmoisten ulkopuoleltakin. On selvää, että noin kovaa nimeä Sahanrannassa ei ole esiintynyt koskaan, yrittäjä ja ravintoloitsija Manu Syrjänen sanoo. Läpi kesän Sahanrannan esiintymislavalle nousee monipuolisia artisteja kuhmoislaisesta Matleena Junttasesta Aarne Tenkaseen ja Konsta Hietaseen. – Jos joku sanoo, että häntä kiinnostavaa esiintyjää ei ole, niin en usko. Noh, jousikvartettoa ei ole kuultavissa. Huoneet rempattu, menu päivitetty Majatalon huoneet on talven aikana remontoitu täysin. Niihin on asennettu ilmalämpöpumput ja uudet laminaatit, pintoja on maalattu ja tapetoitu, liinavaatteet on uusittu. Saadun palautteen mukaan huoneet ovat paremmat kuin monessa lähiseudun hotellissa. – Huoneet ovat siistit ja varustetaso hyvä, Syrjänen kehaisee. Ruokalistalta löytyy muun muassa lohija poKova kattaus kesän esiintyjälistalla roburger sekä muita mielenkiintoisia uutuuksia. Pizzauuni vain jää tänä kesänä lämmittämättä. – Suomessa on 1200 kokin paikkaa auki, eikä meillä ole pizzakokkia lainkaan. Sen suhteen ei onneksi ole hätää, kylällä on monta paikkaa, jotka tekevät hyviä pizzoja. Sahanranta tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden minigolfiin ja Lauttakioski naapurissa alkaa myydä Ravintolat f Dirty Cock: ”Normi meiningillä mennään. Live-esityksiä on kerran tai kaksi kuukaudessa. Parkkipaikalta löytyy sähkölataustolppa.” f Wanha pankki: ”Kesä etenee tutuissa kuvioissa. Paistamme maukkaat pitsat ja burgerit. Odotamme innolla Kiepsaus-tapahtumaa sekä uutta Kuhmoinen Kuhtuu We are one-festivaalia, jossa olemme mukana.” f Wonkamies: Kattavan ruokalistan lisäksi tarjolla viikonloppuaamuisin brunssi. Live-esiintyjiä kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Katja Alatalo Honkahovin ovet aukeavat jälleen tanssikansalle. Yrittäjä Manu Syrjänen toivoo väen löytävän parketille, muuten Honkahovin tansseja on turha jatkaa. – Viime kesänä tansseja ei järjestetty lainkaan. Kesällä 2021 oli neljät tanssit, joista jokainen oli täysin floppeja – alle sadan hengen tansseja. Kesä 2020 oli koronan vuoksi katastrofi, Syrjänen kertaa. Tänä kesänä tansseja on viidet ja lavalle nousevat muun muassa paikallinen Urho Tuhkanen ja unehSahanrannan terassille ovat tervetulleita hyvin käyttäytyvät koirat. Parhaimmillaan niitä on ollut 12 ja vain kerran häiriökäyttäytyjä on jouduttu poistamaan. Honkahovissa kohtalon kesä tumattomat sekä naapurista Hassista tulevat Norolan pojat. Ennen koronaa Honkahovin tanssit olivat hyvässä nosteessa ja kesällä 2019 kävijäkeskiarvo oli 300 tanssijan luokkaa. Sitä vähempi määrä ei Syrjäsen mukaan Honkahovin kokoisella lavalla näytä miltään. Honkahovin kävijäennätys on kesältä 1996, jolloin siellä esiintyi Jari Sillanpää. Yleisömäärä oli 998. – Ei sinne niin paljon mahdu, mutta sen verran siellä väkeä oli, Syrjänen nauraa. aamiaisia. – Se on hyvä lisä meidän majoittujille ja veneilijöille. Kokonaisuuttahan tässä rakennetaan, ei asiakasta kiinnosta, kuka palvelun tuottaa, kunhan sen saa helposti. Meiltä kysytään kaikkea mahdollista auton vuokraamisesta lähtien, Syrjänen kertoo. Matkaparkki on tervetullut lisä, mutta moni karavaanari jatkaa Syrjäsen mukaan matkaansa kuullessaan, että ainut keino varata yöpymispaikka on puhelimeen ladattava matkaparkki-sovellus tai soitto kunnan tekniseen päivystykseen. – Ensimmäisenä kesänä matkaparkin paikat varattiin meiltä ja väkeä riitti. Seuraavana kesänä käyttöön tuli sovellus ja majoittujien määrä romahti, Syrjänen harmittelee ja lähettää terveisensä kunnan suuntaan. Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 21 PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 Katja Alatalo Jukka-Pekka Lehtinen tarvitsisi kotimuseossaan sekä venäjän kielen että neuvostografiikan taitajaa. Kuhmoislaiskeräilijällä on käsissään 11 grafiikkavedosta, joista jokainen on omistettu Lauri Santulle. Santtu (1939–1986) oli suomalainen taidegraafikko ja -piirtäjä, lausuja ja professori. – Opin tuntemaan Santun, kun hän piti 75-vuotisnäyttelyään Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä. Vuonna 1983 pystytimme Helsinkiin hänen 80-vuotisjuhlanäyttelyään ja silloin hän toi minulle salkun, jossa nuo grafiikkavedokset olivat, Lehtinen kertoo. Salkkua ojentaessaan Santtu sanoi, ettei ole ”koskaan välittänyt tästä neuvostohapatuksesta”. Santun kone törmäsi penkkaan Tarina siitä, miten grafiikkavedokset ovat päätyneet juuri Santulle, on hämärän peitossa. Lehtinen kertoo, että vuonna 1957 lähti Suomesta kymmenen hengen delegaatio itään. Museoja taideihmiset kävivät ilmeisesti ainakin Kiovassa, Moskovassa ja Leningradissa. – Kahdeksan heistä palasi Suomeen junalla, mutta Santtu ja taiteilija Tapio Tapiovaara tulivat venäläisellä matkustajakoneella. Seutulassa oli sankka sumu, eikä kone uskaltanut laskeutua, vaan palasi Leningradiin. Siellä matkustajat syötettiin ja juotettiin, ennen kuin kone lähti yrittämään uudestaan Suomeen, Lehtinen kertoo. Lennon loppuvaiheet päätyivät Suomen Kuvalehden sivuille joulukuussa 1957. Aeroflotin koneen pyörät kyllä tavoittivat kiitoradan, mutta ilmeisesti keskeltä eikä suinkaan kiitoradan alusta. Kone pysähtyi vasta maantien penkereeseen, matkustajat selvisivät varsin vähillä vammoilla, joskin Santtu menetti tajuntansa. Miehistö loukkaantui vaikeasti ohjaamon murskaantuessa. Grafiikkavedokset olivat todennäköisesti Santun mukana onnettomuuskoneessa. Itsenäisyystaistelu ikuistettuna Lehtinen on käyttänyt grafiikkavedosten venäläistekstien suomentamisessa apuna jämsäläistä kielikahvilan pitäjää Tamara Kuvat Ukrainan 1910-luvun lopun tapahtumista päätyivät Lehtiselle Kotimuseo f Eri aikakausien ja teemojen postikortteja f Erilaista Kuhmoisiin liittyvää taidetta f Kuhmoisiin liittyvää kirjallisuutta f Hyönteisja perhoskokoelmia f Tulitikkuaskeja, joista vanhimmat 1800-luvulta. f Muumi-tavaraa. f Joulupukki-teema ja hänelle maailmalta lähetettyjä kirjeitä. f Pullokokoelma f Kokoelma pienesineistöä Paavilaista sekä 1980-luvun alussa ilmestynyttä venäjänkielistä taidekirjaa, josta löytyi kuva yhdestä hänelle päätyneestä vedoksesta. Kirjasta paljastui yhden taiteilijan nimi – yksi vedoksista on Valentin Litvinenkon käsialaa. Grafiikkavedosten lisäksi neuvostoliittolaissalkussa oli venäjänkielinen kirje, jonka olivat allekirjoittaneet viisi taiteilijaa. Paavilaisen suomennoksesta paljastui, että kirje on suunnattu suomalaiselle kollegalle. Viime vuosisadan puolivälissä tehdyt grafiikkavedokset ovat aihepiiriltään synkkiä. Lehtinen on kehystänyt niistä kuusi, ja niissä näkyy vihaisia miehiä pistimet, ja pyssyt käsissään. Naisten koreissa on panoksia ja kasvoilla hätääntyneet ilmeet. Osa teoksista kuvaa hätää ja kauhua, osa hiljentymistä Ukrainan kansalliskirjailija ja -taiteilijan Taras Sevchenkon muistomerkillä – samalla, jossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili viimeisellä Ukrainan vierailullaan. Osaan vedoksista on kirjattu vuosi 1919, jonka tapahtumiin taiteilija ilmeisesti on halunnut viitata. Tuona vuonna Neuvosto-Venäjän joukot miehittivät itsenäisyydestä taistelleen Kiovan ja maa julistettiin neuvostotasavallaksi. – Neuvostoliitossa taiteilijoiden oli oltava varovaisia, mutta 1950-luku ei kenties ollut niin kireää aikaa heillekään. Oletan, että osa vedoksista liittyvät Ukrainan itsenäistymisen aikaan. Nyt pitäisi vain löytää joku, joka on perehtynyt neuvostografiikkaan ja osaisi kertoa vedoksista lisää, Lehtinen pohtii. Ukrainalaiset grafiikkavedokset ovat nähtävissä Lehtisen kotimuseossa. Jukka-Pekka Lehtisen kotiseutumuseoon on päätynyt kattava kokoelma erilaisia vanhoja esineitä. Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 22 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI We are one! f Tapahtuu 8.7.2023 f Tarjolla musiikkia popista rockiin ja gospelista folkiin. f Mukana käsityömyyjiä ja ruokakojuja. f Muusikkovieraita mm. Hollannista, Norjasta ja Yhdysvalloista. f Livestream-esityksiä Intiasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Sanna Kantola Keväällä 2020 muusikko Sari ”Sakke” Vallenius organisoi joukon muusikoita esiintymään Facebook-ryhmässä. Tavoitteena oli tuoda toivoa ja iloa koronapandemian synkentämään maailmaan. – Meillä oli eräänlainen virtuaalinen leirinuotio somessa, Vallenius muistelee. Ryhmän nimeksi tuli We are one! Olemme yhtä. Someryhmästä muodostui lähes sadan musiikintekijän yhteisö, johon kuului myös muiden alojen taiteilijoita. Parin vuoden aikana verkossa jaettiin musiikkia ja hyvää mieltä kuukausittain. – Varhaisessa vaiheessa syntyi myös ajatus festivaalista. Festivaalipaikaksi kaavailtiin aluksi Jyväskylää, mutta Kuhmoinen astui yllättävällä tavalla mukaan kuvioihin. Ukulelella säestäen tonttikisan voittoon Lahden Raksa -messuilla oli Kuhmoisten kunnan järjestämä tonttikilpailu vuonna 2022. Sari Vallenius osallistui kisaan. Valleniuksen ehdotus tuoda We are one! -festivaali Kuhmoisiin oli voittoisa. Lopullisesti tonttiraati vakuuttui, kun Vallenius heittäytyi esittelemään ideansa ukulelella säestäen. Festivaalin suunnittelutyö voitiin aloittaa. Tuottajan taloudellinen vastuu Yrittäjähenkinen Vallenius kertoo maksavansa kaikki festivaaliproduktion kulut, kunnes ennakkomyynnistä saadaan lipputuloja. Erilaisia kulttuuriapurahahakemuksia on myös käsittelyssä. – Olen ottanut pankkilainan. Taloudellinen riskinotto on minulle tuttua Play it again Ma’s Cara -varieteeshow’n ajoilta 90-luvulta, Vallenius kertoo. Yrittäjän riskiin Vallenius suhtautuu rauhallisesti. – Olen luottavainen, festivaalin maksullisista tapahtumista gospelkonsertti vetää varmasti yleisöä ja tuottaa hyvin kassatuloja. Festivaalia ovat mukana rakentamassa paikalliset yhdistykset. Lisäksi vapaaehtoisia saapuu Kuhmoisten ulkopuoleltakin mukaan toteuttamaan tapahtumaa. Frederik ja Laulava Pupujussi Festivaalipäivänä Kuhmolasta tulee maailmanmusiikkilava, jossa striimataan valkokankaalle esiintyjiä eri puolilta maailmaa. Etäisimmät artistit ovat Intiasta. Sahanrannassa kuullaan rokkia, bluesia ja folkia, lisäksi tarjolla on perheille suunnattua ohjelmaa. LapWe are one! Someryhmästä festivaaliksi Sari Vallenius f Laulaja-lauluntekijä. f Esiintyy yhtyeissä, Mascara, The Blush ja Cellophane Flowers. f Johtaa Heavenly Hip records -levy-yhtiötä. f Esiintynyt Up with People -ryhmässä 1990-luvulla. f Valmistunut muusikoksi ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. sia viihdyttävät laulava pupujussi ja Misse-kissa. Kuhmoisten kirkossa järjestetään maksullinen gospelkonsertti, jossa solisteina Kristiina Brask ja Everett W. Miller Yhdysvalloista. Festivaalipäivä huipentuu päätöskonserttiin Honkahovissa, illan paikallistähtinä Urho Tuhkanen ja Unehtumattomat, mukana myös Ostbass, Pepe Willberg, Frederik ja Mascara. We are one! -festivaalilla esiintyvä Laulava Pupujussi kuulostelee miten Kuhmoinen kuhtuu. Jorma Lehtinen ” Gospelkonsertti vetää varmasti yleisöä ja tuottaa hyvin kassatuloja.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 23 KesäLEHTI Sanna Kantola Päijälän Riihigalleriassa nähdään kesällä luontoaiheisia teoksia usealta eri taiteilijalta. Esillä on grafiikkaa, maalaustaidetta ja veistoksia. Näyttelyn on koonnut Kuhmoisten kirjaston erikoiskirjastovirkailija Eeva Markkanen. Oppi peritty itse mestarilta Nykyään kirjastovirkailijan työ on monipuolista ja haastavaa. Perustöiden ohessa virkailijat hoitavat myös näyttelyja tapahtumatoimintaa. Markkanen aloitti itsenäisen näyttelysuunnittelun viime kesänä. – Onneksi olin työskennellyt nyt jo eläköityneen kirjastohoitaja Sohvi Koskisen kanssa hänen työuransa pari viimeistä vuotta, Markkanen kiittää. – Opin Sohvilta paljon näyttelyiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Koskisen intohimo kirjastotyön ohella oli taide ja taiteen tuominen asiakkaiden ulottuville. – Sohvi oli se, joka loi kirjaston alakerran gallerian ja rakensi Riihigallerian brändin ja imagon, Markkanen summaa. Näyttelyn suunnittelu ei ole läpihuutojuttu Kuraattorin työ alkaa taiteilijoiden valinnasta ja kontaktoinnista, sen jälkeen suoritetaan teosten valinta. Joskus taitelijat suunnittelevat teoksia suoraan näyttelyyn. Tänä kesänä Riihigalleriassa nähdään Metsänpoika mie oon -veistos, jonka Tiina Torkkeli on tehnyt nyt valmistuva näyttely mielessään. Lopulliset teosvalinnat tehdään ripustusvaiheessa. – Näyttelyn muodostama kokonaisuus täytyy nähdä galleriassa. Teosten pitää soljua tilassa ja keskustella keskenään, Markkanen kuvailee. Tuhannen tehtävän taituri Kuraattorin työhön kuuluu myös tiedottaminen ja markkinointi. Lisäksi on laadittava aikataulut ja hankittava henkilökunta tapahtumaan. Tämä kevät alkoi Riihigallerian kunnostustöillä, jotka tehtiin talkoina. – Päijälän kyläyhdistys on meille tärkeä yhteistyökumppani, talkoiden lisäksi he huolehtivat gallerian kahvion toiminnasta kesällä, Markkanen toteaa. Paperityöt ja logistiikka vievät kuraattorin aikaa. On koottava teoslista, järjestettävä kuljetukset ja vakuutukset. – Joskus työtunnit venyvät, Markkanen hymyilee. Teemana miljööseen sopiva luonto – Riihigalleria metsän keskellä on itsessään ihmeellinen, mystinen paikka. Sen sijainti tuotti idean luontoteemasta, Markkanen kuvailee. Näyttelyssä tamperelaisen taiteilijan Kaisa-Tuulia Tuomen teoksissa näkee elämän ja kuoleman leikin luonnossa. – Yhteiset teemat saavat aikaan se, että Tuomen työt juttelevat hyvin Lumpeen taiteen kanssa, Markkanen toteaa. Johanna Lumme, helsinkiläinen kuvataiteilija, kuvittaja ja lastenkirjojen kirjoittaja, käsittelee taiteessaan ihmisen ja luonnon suhdetta. Nuorta sukupolvea näyttelyssä edustaa Kuhmoisista lähtöisin oleva Nina Inkiläinen. Hän maalaa akryylimaalauksia ja akvarelleja. Johanna Pohjavirta ja Tuomo Rosenlund on tamperelainen taitelijaduo, joka yhdistää teoksissaan piirustusta, valokuvaa ja digitaalista kuvankäsittelyä. Kuraattorin ilon kyyneleet Tavoitteet kesän näyttelyn suhteen ovat korkealla. – Tämä on ensimmäinen näyttely, jonka olen kuratoinut kokonaan yksin ja se jännittää. Viime kesänä saimme hyvän näyttelypalautteen. Toivon, että tänäkin vuonna asiakkaat ovat tyytyväisiä, Markkanen sanoo. – Vuosi sitten liikutuin avajaisissa ja tippa tuli linssiin. Syy kuraattorin kyyneliin oli se, että rankassa työssä oli päästy maaliin. Kun yleisön näkee saapuvan avajaisiin, ymmärtää sen, että työtä on tehty katsojia varten. Näyttelyn takana on kuraattori Nina Inkiläinen Riihigallerian näyttelyssä nähdään viime kesänä Kuhmoisissa debytoineen Nina Inkiläisen töitä. Riihigallerian näyttelyn koonnut Eeva Markkanen taipui kehyksen sisään kuvaajan houkuttelemana. Sanna Kantola Fakta f Riihigallerialla on nyt näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Instagram -sivut on avattu tänä vuonna ja Facebook -sivuja on päivitetty. f Avajaisia vietetään 20. kesäkuuta.
Kuhmoisten Sanomat 24 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Arja Heinilä Kapea hiekkatie vie taloa ympäröivälle pyöreälle niemelle. Saunan rappuset laskeutuvat suoraan järveen. Keltainen talo kylpee auringossa siistinä ja kauniina niin sisältä kuin ulkoa. Idylli on helsinkiläisen muotija kauneusalan ammattilaisen Juri Silvennoisen ja hänen puolisonsa ympärivuotinen vapaa-ajanpaikka. – Kolme kesää kiertelimme ihan rauhassa ja etsiskelimme mökkiä. Halusimme sen noin kahden tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Ajelimme viuhkana Kotkan ja Inkoon suuntaan meren äärelle ja sieltä länteen. Kuhmoisiin meillä ei aikaisemmin ollut minkäänlaista tunnesidettä. Ihastus syttyi ensinäkemälllä hyväkuntoiseen taloon ja viehättävään tonttiin Kuhmoisten laitamilla. Toinen käyntikerta varmisti asian; tämä on se oikea. Pariskunta varoi päästämästä suustaan ihastuksen kiljahduksia peläten innokkuuden vaikuttavan hintaneuvotteluihin. – Ostimme paikan syksyllä ennen koronahässäkkää. Ensimmäisenä keväänä jouduttiin, tai saatiin, viettää täällä enemmän aikaa kuin normaalisti oltaisiin vietetty. Paikka tuli heti hyvin tutuksi. Kuhmoinen on tuntunut Jurin mielestä oikein ihanalta. – Harvoin minulla on syntynyt paikkauskollisuutta, mutta tästä on tullut sellainen hyvän mielen paikka. Aina kun tuota mäkeä ajaa alas, läikähtää sydämessä. On ihanaa tulla tänne. Pikkuriikkinen kasvimaa Lähes kaikki paikan kunnostukseen tarvitut ammattilaiset ja tarvikkeet ovat löytyneet omasta mökkikunnasta. – Kertaakaan ei ole tullut sellaista oloa, etteikö hommat toimisi, päinvastoin. Suosimme paikallisia palveluita ja työmiehiä. Tämä on vähän kuin löytöretki. Joka vuosi löydetään jotain uutta. Talo on maalattu iloisen keltaiseksi pari kesää sitten. Ostettaessa se oli olminvalkoinen. – Nyt se ei paljoa anteeksi pyytele. Kesällä tomaateista tuli keltaisia. – Oltiin juuri maalattu talo ja mietittiin, että voiko se johtua siitä, naurahtaa Juri. Pihapiiriä on siistitty pikkuhiljaa. Tekemistä on juuri sopivasti. – Emme todellakaan ole viherpeukaloita, mutta täällä on edellisen omistajan laittamia ihania kukkia, jotka aina vaan nousee. Ongelma on siinä, että tunnemme vasta muutaman rikkaruohon. Kasvimaan kuopsuttaminen näyttäisi kuitenkin olevan hallussa, sillä pieneen kasvimaahan on tulossa siisteihin riveihin salaattia, tilliä ja persiljaa. – Tuntuu että tämä on suopea maa. Kaikki mitä sinne laittaa, lähtee kasvamaan. Paikkakunnan palvelut riittävät Mökkeily on hyvää vastapainoa Helsingin hyvin sosiaaliseen elämään. – En myönnä, että tämä on iän tuomaa rauhoittuHarvassa paikassa vesi kiertää mökkiä kolmelta suunnalta ja uimaan pääsee metrin päästä saunalta. Talo on vuodelta 1952. – Järvi on aina läsnä. Sisällä talossakin tuntuu siltä, että olisi veden päällä. Maata ei näy ollenkaan. Mökkitiellä sydän läikähtää ” Nyt se ei paljoa anteeksi pyytele.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 25 PANASONIC T-CAP • Ilma-vesilämpöpumppu • Uusi erä tullut, varaa omasi • 5 vuoden takuu • 14 vuoden vakuutus (Optio) • Ei lopu teho kesken 040 565 5148 myymälä 0400 188 565 Marko Hotanen 044 0775 515 Sami Päijänen toimisto@pumppumies. • ILMALÄMPÖPUMPUT • MAALÄMPÖPUMPUT • ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT • JÄÄHDYTYSLAITTEET • MYÖS ISOT KIINTEISTÖT Toshiban ilmalämpöpumput suoraan varastosta! Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Tervetuloa! Keskuskatu 6, Jämsä www.pumppumies. VAIHDA LÄMMÖNLÄHTEEKSI ILMA-VESILÄMPÖPUMPPU Nopeat toimitukset, esim. Panasonic ilma-vesiläm pöpumput SUORAAN VARASTOST A! 5 vuoden täystakuulla mista, Juri lohkaisee. Hän työskentelee Helsingissä muodin ja kauneuden parissa. – Teen paljon sisältöä yrityksille. En ole vaikuttaja, mutta annan näkökulmaa tällaisen aikuisen äijän vinkkelistä ja teen kaupallista yhteistyötä näissä nykyisissä somekanavissa. Sahanrannan meiningit, Tassin espresso, Sarin kotikahvilan lounaat, Kädentaitajien leivonnaiset, kuntosali ja monet muut palvelut ja tapahtumat saavat Jurilta kiitosta. Paikallisen kalastajan saaliit ovat myös tehneet vaikutuksen. – Emme ole vielä itse kalastaneet, joten onneksi on Kääpä. Heidän tuoreet fisunsa ovat hurmanneet niin meidät kuin vieraamme. Ystävät ovat aina tervetulleita Saunassa on iso vierashuone. Vieraat saavat siellä oman rauhan. – Huone on kahdelle, mutta parhaimmillaan meillä on ollut kuusikin vierasta varavuoteilla yhtä aikaa. Tykkäämme olla omassa rauhassa, mutta toisaalta meillä on tosi paljon ystäviä, joita mieHarvassa paikassa vesi kiertää mökkiä kolmelta suunnalta ja uimaan pääsee metrin päästä saunalta. Talo on vuodelta 1952. – Järvi on aina läsnä. Sisällä talossakin tuntuu siltä, että olisi veden päällä. Maata ei näy ollenkaan. Arja Heinilä Mökkitiellä sydän läikähtää luusti kutsumme tänne ja kestitämme. Meidän mökkipaikkamme on heidänkin elämänlaatuaan kasvattanut. – Käymme ympäri vuoden täällä. Etätyöt sallivat pitkiä pätkiä olemiseen. Pisimmillään olemme olleet noin puolitoista kuukautta. Mukavasti on pärjännyt, kun laittaa tulet uuniin. Heti kun jäät lähtevät, alkaa uimakausi. – Olen sellainen sunnuntaiuimari. Heti pitää päästä uimaan, Juri sanoo. Matalassa poukamassa vesi lämpenee tosi sukkelaan. TRAKTORIURAKOINTI V. ARRENIUS • LOKAPALVELUT • LUMITYÖT • PUIDEN JA RISUJEN AJOT • NIITOT • MAANAJOT yms. vesa.arrenius@gmail.com Kaikki mahdolliset ja mahdottomat traktorityöt 15 vuoden vankalla kokemuksella. SANTTU LAHTINEN 050 3535 924 KAIVINKONEJA TRAKTORITYÖT PIENIMUOTOISET RAKENNUSTYÖT KIINTEISTÖN JA PIHAN HUOLTOTYÖT santtu.lahtinen82@gmail.com www.santtulahtinen.fi KesäLEHTI
Kuhmoisten Sanomat 26 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Keinuhongan festivaalija majoituskesä Kesämökistä rouheaksi kesäkahvilaksi KesäLEHTI KUHMARI VIERAISSA Sanna Kantola Hämeenlinnan tien varresta, Padasjoelta löytyy Auttoisten kylä ja sieltä Keinuhongan tila. Emäntä Suvi Siljander ja isäntä Kalle Jaakkola pyörittävät maatilan ohessa muutakin toimintaa. Tilalla toimii myymälän ja -ravintolan rinnalla Suvimarja-lifestylepuoti. Oheistoimintana tarjotaan myös majoitusja matkailupalveluita.Yrittäjäpariskunnalla on Padasjoella LVI-yritys sekä Rautanet-myymälä. Lisäksi isäntä johtaa maansiirtoyritystä ja emäntä työskentelee päätoimisena sisustussuunnittelijana. Koko perhe, vanhasta isännästä nuorempaan polveen, on mukana tilan toiminnassa. – Meidän nuorimmainen, Samu, näytti juuri ajavan tuossa kotipellolla. Hän muokkaa peltoja kylvökuntoon, niin pääsee vanhempi veli sitten kylvämään ne, Suvi Siljander havainnoi pihalla perheensä kesäkiireitä. Tukholma vaihtui Auttoisten kylään – Se miten päädyin maatilan emännäksi, on oma versioni Maajussille morsian -tarinasta, nauraa Siljander. Muutto Padasjoelle muutti Siljanderin elämän suunnan. – Työskentelin pääkaupungissa suuressa kansainvälisessä yhtiössä. Hoidin viimeisimpänä työnäni uuden liiketoiminnan kehitystiimiä ja asiakassuhteita, Siljander muistelee. – Avautui mahdollisuus siirtyä vaihtoon yhtiön Tukholman konttorille. Suunnittelin viettäväni kesän Padasjoella mummoni tyhjillään olevassa talossa ja suuntaavani sen jälkeen Ruotsiin. – Kesän päätteeksi tapasin tulevan mieheni Kallen. Muutto Tukholmaan vaihtui muutoksi Auttoisille. Seuraavana kesänä meille syntyi tilan nuori isäntä. Vanhasta navetasta lifestyle-myymäläksi Työt kaupungissa jäivät taakse ja arki maatilalla alkoi. – En halunnut jäädä pelkästään kotiäidiksi, ja siitä idea vanhan navetan pintaremontista ja pop up -kaupan avaamisesta lähti. Aloitimme pienillä koristetavaroilla ja lisäksi tein itse kransseja ja koristeita, Siljander sanoo. Myöhemmin tilan vanhasta navetasta on remontoitu laaja myymäläja ravintolatila, jossa käy vuosittain noin 17 000 asiakasta. Myymälästä löytyy lähiruokaa, sisustustuotteita ja vaatteita. Ravintolassa pääsee nauttimaan Sonniburgereita. Böndebileet koko perheelle Kesäisin tilalla on musiikkitapahtumia. Koko perheen Böndebileet aloittivat yhdeksän vuotta sitten iltatoritoimintana. Vuosien varrella tapahtuma on kasvanut arki-illan minifestivaaliksi. – Suurimmillaan yleisökapasiteetti on meillä 1500. Henkilökuntaa tapahtumissa tarvitaan noin 20–30 henkeä riippuen illasta, Siljander kertoo. Heinäkuun bönde-keskiviikkojen esiintyjinä ovat tänä kesänä Ressu Redford, Viivi ja Suvi Teräsniska. Sonnirokki on aikuisten viikonlopputapahtuma. – Meillä on perjantaina etkot, lauantaina itse rokki ja sunnuntaina sunnarit eli Sonnirokin jälkeistapahtuma, johon voi tuoda mukaan koko perheen, Siljander summaa. Tänä vuonna Sonnirokin lavalla nähdään muun muassa Irina ja Eini. Luksustelttoja ja sähköpyöriä Perinteisen mökkimajoituksen lisäksi on tilalla tänä vuonna mahdollisuus majoittua viisi metriä leveässä luksusteltassa. Tilan vanha isäntä Matti Jaakkola vastaa tilan savusaunan lämmittämisestä. Saunan vanhimmat hirret ovat peräisin 1800-luvulta. Valitsen myymälään tuotteita, jotka sopivat sen interiööriin ja mielyttävät omaa silmää, Suvi Siljander kertoo. Katja Alatalo Vehkajärven vanhan koulun kesäkahvila ilahduttaa ohikulkijoita tänäkin kesänä. Kolmannen kesänsä kahvilan rouvana aloittaa kiinteistön itselleen ostanut Marjo Hopeaharju. – Tämä on minun kesämökkini, ja vieraita otan vastaan kahvilassani. Repeillyt ja kupruileva Vehkajärvi oli aiemmin Hopeaharjulle ohikulkupaikka hänen ajaessa kotoa Tampereelta mummolaan ja anoppilaan Sappeeseen. Astuttuaan sisään vanhaan kouluun ei ostopäätöstä tarvinnut kauan miettiä. – Katso nyt tätä! Tämä on ihan minun näköinenkin: repeillyt ja kupruileva. Niin rouhea paikka! Hopeaharjua eivät haitanneet edes salin ja keittiön siniset seinät, vaikka hän itse ei sinisestä pidäkään. Hyvin rakennettu hirsikoulu ei vielä remonttia kaipaa – paitsi pesutilojen osalta. Ne kun puuttuvat kokonaan. Mustikkapiirakka ja munkit maistuvat Vehkajärven vanhan koulun kahvila on ohikulkijoiden olohuone. Kahvin ja munkin voi nauttia vaikka kirjojen ympäröimänä ja nojatuolissa istuen. – Munkkeja menee paljon. Mustikkapiirakka raparperihillolla on meidän speciaali, Hopeaharju kertoo. Hopeaharju on yhdeltä ammatiltaan ravintolakokki, eikä häntä haittaa aloittaa jokainen kesäaamu leipomisella. – Mutta pipertämisestä en tykkää. Kuppikakkuja ei ole tarjolla, eikä juustokakkuja, sillä ne eivät mene kaupaksi. Marjo Hopeaharju pitää ihmisistä niin paljon, että avaa heille kesämökkinsäkin ovet. Illat ja yöt on aikaa olla yksin, eikä isossa talossa pelota. Ei, vaikka vieressä on hautausmaa. Sanna Kantola Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 27 Arja Heinilä Torikahvilatunnelmasta saa tänäkin vuonna nauttia Kuhmoisten kesässä. Särkiön marjatila pitää kesäkahvilaa juhannuksesta lähtien aina koulujen alkuun asti tutusti torilla. Tuoreiden mansikoiden ja vadelmien lisäksi myyntipöydällä on padasjokelaisia perunoita. Kahvin kanssa voi herkutella jättimunkeilla. Kahvila työllistää nuoria Kuhmoisista ja Padasjoelta, lisäksi marjatilan oma tytär on siellä kesätöissä viime vuoden tavoin. Luonnollisesti tunneleissa Särkiön marjatila sijaitsee Kuhmoisten naapurikunnassa Padasjoella 23 kilometrin päässä Kuhmoisista. Alunperin karjaja metsätila on ollut Särkiön suvulla viime vuosisadan alusta lähtien. Hanna Särkiön hoidossa tila on nyt kymmenettä kesää. Särkiössä kasvaa mansikkaa, vadelmaa ja tyrniä. – Tunneleissa pystymme kasvattamaan mansikat hyvin luonnonmukaisesti. Muutenkin viljelymme on perinteitä vaalivaa ja teemme sitä arvolähtökohdista, Hanna kertoo. Tuholaishyönteisiä varten mansikan varsissa roikkuu petopunkkipusseja. Punkit syövät kasvituholaiset, eikä kemiallisia hyönteiskarkotteita siksi tarvita. Samanlainen tuholaistorjunta on vadelmatunneleissa. – Mansikkalajikkeeksi tunneleihin on valikoitunut Magnum. Maku on hyvä ja kasvuolosuhteet ovat täällä sille suotuisat. Särkiöön kasvutunnelit tulivat kaksi vuotta sitten. Tunneleiden lisäksi marjoja kasvaa avomaalla ja yhteensä viljelyalue on noin seitsemän hehtaaria. Kotiinkuljetusta ja itsepoimintaa Aikaisempina vuosina itsepoiminta oli suosittua. Nyt se on selkeästi vähentynyt ja marjat halutaan valmiiksi poimittuina. Marjatila kuljettaa marjalaatikoita myös tilauksesta kotiovelle asti. Mökkitai naapuriyhteisö voi siis kerätä ringin ja tehdä kimppatilauksen. – Monet haluavat vain hakea marjat nopeasti. Itse haluaisin lisätä sitä, että lapset näkisivät mistä marjat oikeasti tulevat. Siksikin meillä on vielä peltoviljelyä, sanoo Hanna. Marjatilalla kannattaa käydä ihan kesäretkenkin kannalta. Pihapiirissä elelee kanoja ja lampaita, joiden puuhia saa seurata. Niityllä laidunta ratsastuskoulusta lomaansa viettävät ponit, joilla vierailija voi päästä sovitusti talutusratsastamaan. Itsepoiminnan lomassa pääsee pulahtamaan järveen. Mukaan voi ottaa omat eväät, tai hyödyntää tilan terassikahvilaa. Marjat vaativat seurantaa ja säätöä Hanna Särkiö työskentelee talvisaikaan lastensuojelun kehittämispäällikkönä Helsingissä. Kesät kuluvat tilan töissä. – Töissä olen oppinut sellaisia taitoja, joita voi täälläkin hyödyntää. Marjojen viljely tarvitsee jatkuvaa seurantaa. Niitä ei voi unohtaa hetkeksikään. – Tänä vuonna lämpötilan vaihtelu on ollut haasteena. Kosteus vaihtelee lämpötilan myötä ja koko ajan joutuu säätämään kastelua. Juhannukseen mennessä kuitenkin tulevat ensimmäiset marjat. Hannan insinöörimies auttaa teknisissä asioissa ja selvittää automatiikan ongelmia. Kesämarjat tunnelista Keinuhongan festivaalija majoituskesä Arja Heinilä Mansikantaimirivit ovat yli metrin korkeudella pitkän tunnelin toisesta päästä toiseen. – Lämpötilavaihtelujen kannalta se on turvallisempaa. Halla ei niin helposti iske niihin. Maaperän ötökät eivät helposti leviä näihin ja poimintakorkeus on hyvä. Yön ajaksi tunnelin päädyt suljetaan. Kuumina päivinä taas sivuseinämätkin avataan, Hanna Särkiö kertoo. Tuholaishyönteisiä syövät petopunkit asustelevat pusseissa. ” Tunneleissa pystymme kasvattamaan mansikat hyvin luonnonmukaisesti. KesäLEHTI KUHMARI VIERAISSA – Onhan se mielyttävämpi majoituspaikka kuin ahdas kupoliteltta, Siljander kuvaa. Telttojen läheisyyteen on valmistumassa rantasauna ja yhteiskeittiö. Sähköpyörävuokraus käynnistyy kesäkuussa. Aluksi pyöriä on käytössä viisi kappaletta, pyöräkapasiteettia kasvatetaan myöhemmin kysynnän mukaan. Tilan lähimaastosta löytyy pyöräreittejä. – Tarvittaessa isommillekin ryhmille toimitetaan pyörät. Kuhmoislaista osaamista Siljander kertoo, että musiikkitapahtumissa on mukana äänija valotekniikkaa Kuhmoisista ja tilan myymälästä löytyy kuhmoislaista lähiruokaa ja designtuotteita. – Meille työskentelee keikkatyöntekijöitä Kuhmoisista, Siljander sanoo. – Olemme kiitollisia yhteistyöstä yli kuntarajojen. Kuhmoislaisten pitää olla ylpeitä tekemisestään. Keskustan vireys ja sataman toiminta ovat hienolla mallilla. Mitä enemmän paikkakunnan ja lähialueen palveluita käytetään, sitä enemmän niitä pystytään tarjoamaan. Tämä näkyy hyvin Kuhmoisissa. Kesätyöt ovat alkaneet. Kassalla työntekijät Saimi Vesterinen Vääksystä ja Iina Nikkarikoski Padasjoelta. ” Meidän Samu näytti juuri ajavan tuossa kotipellolla. Hän muokkaa peltoja kylvökuntoon, niin pääsee vanhempi veli kylvämään. Kesämökin kohtalo avoinna Katja Alatalo Padasjoen kesäteatterissa esitetään tänä kesänä Ilkka Malmin ja Rami Saarijärven vuonna 2016 kirjoittaman näytelmän Kuka korjaisi kesämökin. Näytelmän on ohjannut viime vuosien tapaan Riitta Keinänen-Korpela. Näytelmässä sisaruskolmikko suuntaa kesänviettoon äitinsä kestittäväksi, mutta tämä ilmoittaakin muuttavansa kaupunkiin. Sisaruskolmikon ratkaistavaksi jää mökin kohtalo, mikä ei kaikesta päätellen olekaan aivan yksinkertainen juttu. Padasjoen harrastajateatteri lupaa esityksen sisältävän kesäisen kepeää, hullun hauskaa ja harmitonta kesämökkikomiikkaa. Esitykset Nyystölässä jatkuvat koko heinäkuun ajan. Näytelmä sopii koko perheen katseltavaksi.
Kuhmoisten Sanomat 28 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Sisustusja lahjat mm. Riviera maison, Snö of Sweden, I.B. Laursen, Lexington, Gant home, Durance, Maison Berger, Balmuir, Pip Studio. Meillä myös laadukas Gant miehille ja naisille. Vaatteiden tuotemerkit mm. Cream, Soulmate, Kaffe, Ze-Ze, 2-biz, M.A.P.P, Noa Noa, Lexington, Gant. Kahvilassa itsetehdyt kaikki leivonnaiset ja lounas ma-pe 11.-14.30. Herkulliset kakut, pullat, piirakat ja muut leivonnaiset voi tilata myös kotiin. Lifestyle -myymälässä paljon kauniita mekkoja ja asukokonaisuuksia juhlaan ja vapaa-aikaan sekä lahjatavaroita ja sisustustuotteita. Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15, su suljettu Jämsän keskustassa. Koskentie 12, 42100 Jämsä, puh. 0500 400 148 JÄMSÄ Lindemaninkatu 9 Ark.8–19, la 8–16, su 10–15 • Puh. 014 716 410 HALLI Taipaleenraitti 2 Ark.9–17, la 9–14 • P. 0400 126 159 (ei viestejä) JÄMSÄNKOSKI Koskenväylä 3 Ark.9–17, la 9–15 • Puh. 0400 258 188 199199 ,-,kpl kpl 2525 ,-,2929 ,-,kpl kpl kpl kpl AURINKOISTA KES AURINKOISTA KES ÄÄ ÄÄ !! JÄMSÄN MYYMÄLÄSSÄ JÄMSÄN MYYMÄLÄSSÄ UUSI PUTKIRADIOKAFFEE! UUSI PUTKIRADIOKAFFEE! LONCIN 1” POLTTOMOOTTORIVESIPUMPPU käsikäynnistys, 4-tahti, 80cc, nosto 21m, imu 5,5m, max 10m3/h, tankki 1,6L UPEA VAIHTUVA UPEA VAIHTUVA KUKKAVALIKOIMA! KUKKAVALIKOIMA! MEILTÄ YLI 40 000 TUOTTEEN VALIKOIMA! •KAUSITUOTTEET •LEMMIKKITUOTTEET •TALOUSTAVARAT •SIIVOUS •PESUAINEET •MAKEISET •VENEILYTARVIKKEET •KALASTUSTARVIKEET •POLKUPYÖRÄTARVIKKEET •ATK-TARVIKE •KODIN ELEKTRONIIKKA •AUTOTARVIKKEET •TYÖVAATTEET •TYÖKALUT •SÄHKÖTARVIKKEET •VALAISTUSTARVIKE •LVI-TARVIKE •PORANTERÄT/HIONTA •PIENRAUTA •MAALIT •MAALAUSTARVIKE •SILIKONIT/LIIMAT •AKUT •ÖLJYT/NESTEET •SUOJAPEITTEET •VUOKRA-AUTO (PAKETTIAUTO, BUSSI, ASUNTOAUTO JA –VAUNU, AUTONKULJETUSTRAILERI) JA KAIKKEA MUUTA! EUROMULTA 50 L JA -TURVE 100 L 7 SK 2,95/sk 2,95/sk 1717 9090 0,03-0,05/l 0,03-0,05/l VALOKATE Värit: kirkas, savunharmaa 2500MM 35€ 3000MM 39€ NÄPPÄRÄ, KUMIPINTAINEN NÄPPÄRÄ, KUMIPINTAINEN MAX AKKUPORAKONE sis. akku ja laturi 12 V Li-ion, vääntömomentti max 20 Nm N. 100 ERILAISTA N. 100 ERILAISTA PUTKIRADIOTA. PUTKIRADIOTA. TULE KAHVILLE JA TULE KAHVILLE JA IHASTUMAAN VANHAN IHASTUMAAN VANHAN AJAN TUNNELMAAN! AJAN TUNNELMAAN! 175/65-14 190€ /4kpl srj 47,50€/kpl 185/65-14 220€ /4kpl srj 55€/kpl 185/65-15 220€ /4kpl srj 55€/kpl 195/65-15 230€ /4kpl srj 57,50€/kpl 205/55-16 250€ /4kpl srj 62,50€/kpl 205/60-16 270€ /4kpl srj 67,50€/kpl 225/45-17 310€ /4kpl srj 77,50€/kpl KYSY MYÖS MUITA KYSY MYÖS MUITA KOKOJA SEKÄ KOKOJA SEKÄ PAKETTIAUTON PAKETTIAUTON RENKAITA! RENKAITA! 1490 1490 ,-,790 790 ,-,kpl kpl kpl kpl MALLI 2 • Pääty 203*300cm Silta 125*405cm • 5 ponttoonia, kantavuus 800 kg • Ruskea uralauta 780 € MALLI 4 • Pääty 126*201cm Silta 84*293cm • 2 ponttoonia, kantavuus 320 kg • Ruskea uralauta 780 € PÄIJÄNNELAITURIT WWW.PAIJANNELAITURIT.FI 3-OSAINEN KIERRÄTYSASTIA koko 37x28x33cm, tilavuus 22l/ltk. Musta. Tarjoukset voimassa 23.6. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää. 1390 1390 ,-,990990 ,-,kpl kpl kpl kpl APOLLO SLIM12 4S 2022 SÄHKÖPYÖRÄ KAIKKI SUP-LAUDAT Tyylikäs ja monipuolinen sähköpyörä esim. matka-, kauppaja työmatkapyöräilyyn! Moottori: Laadukas 250W Shengyi. Akku: Samsung 10,4Ah. Vaihteet: Shimano 7 vaihdetta. Max. nopeus 25km/h. Kantoetäisyys: 20-40km. Paino: 24kg. Kantavuus: 120kg. Renkaat: 28". Takuu: 24kk. Tyylikäs ja suorituskykyinen sähköfatbike ympärivuotisiin ajeluihin! Moottori DGWX2C Shengyi. Akku rungossa, avaimella irrotettava Samsung 36 V / 13 Ah. Runko Sub E-Ride Alloy 6061 T6. Mozo Fat man joustohaarukka. Vaihteet: Shimano 7 vaihdetta. Renkaat: 26" x 4.0. Led-valot. APOLLO BIG BOY 2S ULTRA 2022 SÄHKÖFATBIKE 199199 ,-,899899 ,-,199199 ,-,9999 ,-,kpl kpl kpl kpl Vain Vain Jämsä Jämsä kpl kpl kpl kpl ECOHYTTE PAKASTAVA WC heti käyttövalmis ekologinen kuivakäymälä. Erittäin energiatehokas, minimaalinen sähkönkulutus 0,36kWh/vrk. Ei tarvitse vettä, viemäriä eikä tuuletusputkea, vain pistorasia riittää. Helppo tyhjennys. Mitat 375x570x515mm ISPORT FRISBEEGOLFKORI Kotikäyttöön, mökille jne. Metallirakenteinen, helppo pystyttää ja siirtää paikasta toiseen. korkeus 130cm, paino n. 8kg LAAJA VALIKOIMA KOMPOSTIJA HUUSSIKUIVIKKEITA! MEILTÄ MYÖS FRISBEEGOLFKIEKOT JA MUUT TARVIKKEET KNOXVILLE 3+1 KAASUGRILLI 124 x 54 x 111cm, grillausala 58 x 41,5cm, kokonaislämpöteho 12,8kW. MUNKKIKAHVIT 2€
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 29 26 26 Kesälehti Kesälehti 2021 2021 Torstaina 27.5. Torstaina 27.5. KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KULJETUS KALLE JAAKKOLA KULJETUS KALLE JAAKKOLA RAKENNUSTEN POHJAT / SALAOJAREMONTIT RAKENNUSTEN POHJAT / SALAOJAREMONTIT PIHARAKENTAMINEN / KIVIAINEKSIEN TOIMITUS PIHARAKENTAMINEN / KIVIAINEKSIEN TOIMITUS JÄTEVESIRATKAISUT / KAIVINKONETYÖT JÄTEVESIRATKAISUT / KAIVINKONETYÖT VAIHTOLAVAVUOKRAUS VAIHTOLAVAVUOKRAUS KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi SÄHKÖTIE 2 17500 Padasjoki SÄHKÖTIE 2 17500 Padasjoki 0400 715 639 WWW.KEINUHONKA.FI 0400 715 639 WWW.KEINUHONKA.FI kalle.jaakkola@keinuhonka.fi kalle.jaakkola@keinuhonka.fi O N K O S I N U L L A S U U N N I T E L M I S S A P Ä I V I T T Ä Ä K A L U S T E I T A , R E M O N T O I D A T A I O L E T K O R A K E N T A M A S S A U U T T A ? S i s u s t u s s u u n n i t t e l i j a S u v i M a r j a S i l j a n d e r 4 5 6 2 8 5 8 / i n f o @ s u v i m a r j a . f i S U V I M A R J A D E S I G N / K E S K U S T I E 1 8 P A D A S J O K I w w w . s u v i m a r j a d e s i g n . f i Ota yhteyttä! ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi Ota yhteyttä ! ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi Ota yhteyttä ! ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi Ota yhteyttä ! Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / SÄHKÖTIE 2 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu kun putki on rikki ja ulos valuu shitti Päijät-H ämeen Putkimie het on hitti! ! posti@putkimiehetoy.fi Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT LVI-KALUSTEET Kysy myös rahoitustamme tarvikkeisiin ja työhön! KEINUHONKA OY KEINUHONKA OY ME PALVELEMME SAMOISSA TILOISSA IN KANSSA PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Sähkötie 2, 17500 Padasjoki, 040 554 3882, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi LVI-MYYMÄLÄ AVOINNA MA–PE 7–17, LA 9–14 TARVIKEMYYNTI CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 Suvimarja Lifestyle puoti & tilamyymälä tilamyymälä/kahvila-ravintola/sisustuspuoti/bertta-burgeriauto/eläinpiha kesäkaudella olemme avoinna joka päivä ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-18 mökkivuokraus/ hankaharju camp esiintyjinä irina frans harju eini naistenhaku keinuhongan tilalla LA 22.7. KLO 18-02 vip-liput 100 € www.sonnirokki.fi seuraa sonnirokkia facebookissa K18 liput ennakkoon 25 €, portilta 35 € -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI -WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FI-WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FIKeinuhongan tila Sähköpyörävuokraus
Kuhmoisten Sanomat 30 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa KUNNAN ELINVOIMAOHJELMAN KYSELY on nyt auki elokuulle asti: https://link.webropol.com/s/elinvoimakysely KYSELY KAUSIASUKKAILLE https://link.webropol.com/s/kyselykausiasukkaille2023 Kysely on auki 1.6.–2.7.2023. Molempiin kyselyihin löytyy linkit myös kunnan sivuilta ja somesta. Hyvät palkinnot eli kannattaa vastata heti! Kuhmoisten kunta järjestää KESÄASUKKAILLE KAHVIT Kuhmolassa ti 27.6.2023 klo 16–18. Paikalla ovat kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen,elinkeinoja työllisyyskoordinaattori Tiina Pasanen ja matkailun kehittämisen projektipäällikkö Mesi Lähteenkorva. Tervetuloa! KesäLEHTI Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Mielikuvamatkat inspiroivat Sanna Kantola Kirjaston gallerian täyttävät kesäkuussa taiteilija Saara Ripatin työt. Ripatti on valmistunut kuvataiteilijaksi Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulusta. Mielikuvissa liikkuvat eläimet ja näyt Ripatti käyttää mielikuvamatkailua osana taiteellista prosessia. Meditatiivisissa tiloissa koetut näyt jalostuvat teoksiksi. Erilaiset voimaeläimet toimivat viestintuojina. – Eräässä vaiheessa jänis ilmestyi mielikuviini jatkuvasti, Ripatti kertoo. Hän maalasi eläimen teokseen Vastapäivään kääntyneet sydämenlyönnit. – Jänis on pelon ja pelkojen voittamisen symboli. Pelon kokemus on myös maailmankaikkeuden tarjoama mahdollisuus parantaa itsensä peloista. Ripatin töissä on usein läsnä luopuminen ja kuolema. – Pienten kuolemien hyväksyminen elämässä uudistaa. Kaikkea ei voi aina kantaa mukanaan, asioita täytyy ravistella pois ja lopettaa, Ripatti toteaa. Matkoja mielen syvyyksiin Vasta kolmantena opiskeluvuotena taiteilija uskalsi ryhtyä maalaamaan uniaan ja mielikuvamatkojen näkyjään. Tekniikaksi hän valitsi pesutekniikan. mobiililaitteilla. Myöhemmin valas viipaloitiin. Unessa uinut valas on nyt ripustettu Kuhmoisten kirjaston näyttelyyn. – Olemme vastuussa kaikista planeetan asukkaista, emme vain itsestämme, Ripatti tulkitsee untaan. Valas teoksessa kysyy, onko sille paikkaa Marsissa, jos maasta ei löydy tilaa olla ja elää. Näyttely on avoinna pääkirjaston galleriassa 5.-28. kesäkuuta. kokonaan tai osittain. Sen annetaan kuivua ja päälle levitetään muste. Tämän jälkeen kuva pestään, Ripatti selittää prosessia. Myöhemmin kuvan työstämistä voi jatkaa käsin maalaamalla tai uusimalla mustekäsittelyn. – Prosessin pelottavin hetki koittaa, kun musteella peitetty maalaus viedään kylpyhuoneeseen ja väri suihkutetaan pois. Lopputulosta ei voi mitenkään ennakoida. Onko Marsissa tilaa valaalle? Taiteilija kertoo kohtaavansa eläimiä myös unimaailmassa. – Unessani suuri valas ui hiekkasärkälle ja ihmiset tulivat kuvaamaan sitä Mielikuvamatkalla Ripatti viittaa meditatiiviseen uppoutumiseen mielen syvyyksiin. Hän on perehtynyt mietiskelyn perustekniikoihin, Oshon kundaliinjoogaan ja shamanistisiin perinteisiin. – Olen suorittanut regressio-ohjaajakoulutuksen ja sieltä saamani opit auttavat nollaamaan sekä silmät että mielen. Pystyn itse ohjaamaan matkaani ja matkustamaan mielessäni samaan aikaan. Pesutekniikka täynnä yllätyksiä Pesutekniikkaa taiteilija on käyttänyt töissään muutaman vuoden ajan. – Tehdään piirustus tai maalaus, joka seuraavaksi peitetään guassivärillä ” Pienten kuolemien hyväksyminen elämässä uudistaa. Sanna Kantola Taiteilija Saara Ripatille rakas teos on Vastapäivään kääntyneet sydämenlyönnit.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 31 LOUNAAT KUULUTUS LIIKEHAKEMISTO ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 GRILLIHERKKUJA! 0400 872 461 TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Kuhmoisten Sanomat TORIMYYJÄT Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoitushinnat 1.1.2023 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Tilaushinnat 2023 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus (sis. näköislehden) 89 € 12 kk / määräaik. tilaus 95 € Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. ILMOITUSAINEISTO JOHAN ON MARKKINAT HALUTAAN OSTAA VUOKRATTAVANA METSÄTONTTI TAI -TILA TEHIN ALUEELTA p. 040 550 5556 / Sakke Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@ kuhmoistensanomat.fi Kesätoimittaja Sanna Kantola 045 635 5335 toimitus@ kuhmoistensanomat.fi Siisti kerrostalokaksio (60 m²) Peltohokkalassa (Puistotie 4); 2. krs, läpitalon huoneisto, lasitettu parveke. Vuokrattavissa myös lyhyemmäksi aikaa. Opiskelijalle myös tarvittaessa kalustettunakin. Puh. 040 706 6359. LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon. 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi __________________________ __________________________ PUUTAVARAA Myydään polttopuuta ja sahatavaraa. Tuominen Tauno p. 0400 798 143 p. 050 526 4475 Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________ __________________________ VESILAIN MUKAINEN PÄÄTÖS Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 1.6.2023 myöntänyt Elisa Oyj:lle luvan asiassa Teleliikennekaapelin rakentaminen Päijänteen alitse Kuhmoisten ja Sysmän välille sekä valmistelulupa, Kuhmoinen ja Sysmä. Päätös on nähtävillä osoitteessa https:// ylupa.avi.fi. Valitusaika päättyy 10.7.2023. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Tanja Honkela, puh. 0295 018 750, etunimi. sukunimi@avi.fi Länsija Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue KUOPION PERINNETUOTTEEN KALAKUKOT JA SAVUKALAT sekä lihat, makkarat, juustot, hillot, mausteet Ykkösherkun myyntiautosta Kuhmoisten torilla to 8.6. klo 9–10 ja la 10.6. Kiepsaus-torilla kts. ykkosherkku.fi KesäLEHTI LUE KESÄLEHTI VERKOSSA ILMAISEKSI kuhmoistensanomat.fi Sarin Kotikahvila Toritie 52 • 040 565 2198 KE savuporo-metsäsienikeitto, broiler-pekonipata TO kanakeitto, lihapullat PE jauhelihakeitto, parmesanlohi LA AVOINNA 8–14 (ei lounasta) klo 15 > yksityistilaisuus Tervetuloa! LOUNAS 7.–9.6. klo 11–14. TO Sitruuna-smetanabroileri PE Kassleria kermapippurikastikkeessa MA Uunitortillat TI Hunajainen uunikala KE Kaalikääryleet Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 8.-14.6. arkisin klo 11–14 Aukioloajat 1.-18.6. arkisin 7.00–19.00 la 8.00–19.00 su 9.00–19.00 Keittiö palvelee 10–18.30
Kuhmoisten Sanomat 32 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä, rihkamaa yms. Perjantai 9.6.2023 Klo 9:30–11:00 Lahti K-Supermarket Ahtiala Klo 11:10–12:40 Lahti K-Market Mukkula Klo 13:00–14:30 Vääksy Tokmanni Klo 15:00–16:30 Padasjoki ABC Klo 17:00–18:30 Kuhmoinen Tori Lauantai 10.6.2023 Klo 9:30–11:00 Jämsä Tori Klo 11:10–12:30 Jämsänkoski Tarvikekeskus Klo 13:00–14:30 Korpilahti K-Market Klo 15:20–16:50 Joutsa Tori Klo 17:00–18:00 Leivonmäki Tori Sunnuntai 11.6.2023 Klo 10:00–11:30 Toivakka Apteekki Klo 11:40–13:00 Lievestuoreen Tori Klo 13:30–15:00 Hankasalmi Tori Klo 15:30–17:00 Konnevesi K-Market Klo 17:30–19:00 Laukaa Tokmanni Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi 9 00 TARJOUS 11.6.2023 ASTI JUHLAMOKKA Jauhetut kahvit 400-500 g Rajoitus 1 erä/talous HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10– 21 POIMI LOPPUVIIKON EDULLINEN OSTOSKORI 2 PKT PALVELUTISKI AVOINNA KOKO KESÄKAUDEN TORSTAISTA LAUANTAIHIN. JÄÄTELÖKIOSKI AVOINNA VIIKONLOPPUISIN JA KESÄKAUDELLA JOKA PÄIVÄ (säävaraus) Palvelutiskistä kalaa tuoreena sekä savustettuna, erilaisia salaatteja sekä herkkuja grilliin. Lämpötiskistä maittavat valmiiksipakatut ruoka-annokset. LAUANTAINA 10.6. VIETETÄÄN KYLÄKAUPPAPÄIVÄÄ 10.6 . Plussa-etu –29 % ••••• Ilman Plussa-korttia 6,39 pkt 050 5366 374 3 kk määräaikainen digi 23 23 €€ 6 kk määräaikainen digi 32 32 €€ 12 kk jatkuva digikesto + arkisto 56 56 €€ 12 kk määräaikainen digi 60 60 €€ www.kuhmoistensanomat.fi Tee tilaus: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Keskiviikko on viikon kohokohta. Näköis lehti kulkee mukan a! HEI SINÄ PAPERILEHDEN KESTOTILAAJA! Tiesithän, että tilauksesi sisältää myös näköislehden ja yli 10 vuoden arkiston. Ota yhteyttä: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi, niin annamme ohjeet käyttöönottoon. Hinnat vuoden 2023 hintoja. 12 kk kestotilaus paperilehti 89 89 €€