Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2016 Olemme mukana Oma Mökki -messuilla Mullan myynti: puh. 050 337 9442 | puh. 050 412 2755 Metsäpirtin multa Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A| 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) www.metsapirtinmulta.fi Tule OmaPiha 16 -messuille 7.-10.4.2016 Helsingin Messukeskukseen saat 25 %:n alennuksen mullan listahinnoista, kun teet tilauksen osastollamme 6r108. Tarjous on voimassa vain messujen ajan. Tilausmäärä on enintään 108 m 3 yhteen osoitteeseen toimitettuna. Tilaukset toimitamme huhtikuun aikana. Tarjous ei koske erikoiskuljetuksia eikä noutomyyntiä. Katso tarkemmat tiedot tarjouksesta www.metsapirtinmulta.fi MESSUTARJOUS -25 % Ohra kasvaa virtsan voimalla BIOUREA-hankkeessa Kuva: Juha Sipilä. Kuivakäymälä – toimiva vaihtoehto myös uudis rakentamisessa! sivu 6 Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön viimeisimmät käänteet sivu 6 sivu 6
PÄÄKIRJOITUS Lokakuussa 2008 sain upean mahdollisuuden lähteä opintoihini liittyvälle intensiivikurssille Swazimaahan eteläiseen Afrikkaan, jossa tarkoituksena oli oppia osallistavien tutkimusmenetelmien metodiikkaa. Turun ammattikorkeakoulun ja Käymäläseura Huussi ry:n yhteinen sanitaatiohanke Msunduzan asuinalueella Mbabanessa tarjosi mahdollisuuden opin soveltamiseen käytännössä. Ymmärrykseni kuivakäymälöistä rajoittui ennen tuota matkaa lähinnä pihan perällä piipahtamiseen suomalaisissa mökkiolosuhteissa. En myöskään ollut tullut ajatelleeksi kehitysmaiden sanitaatiohaasteita sen kummemmin. Msunduzassa turvallisen ja terveellisen sanitaation puute iski kasvoille ja ymmärsin todella, miten tärkeää työtä KSH ry maailmalla tekee. Keskustelut paikallisten kanssa avasivat silmäni sille, miten paljon sanitaation puute tai sen huono laatu vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään kehitysmaissa ja millaisia kerrannaisvaikutuksia niillä voi olla. Esimerkiksi tytöille turvallisen käymälän puuttuminen on jopa suuri turvallisuusriski, kun asioille joudutaan lähtemään pimeällä milloin mihinkin puskaan. Msunduzan kaltaisella tiiviisti rakennetulla asuinalueella tilaa käymälöille ei kerta kaikkiaan ole ja nekin harvat olemassa olevat käsin kaivetut kuoppakäymälät valuttavat jyrkkiä rinteitä pitkin käymäläjätteet naapurin pihaan aiheuttaen terveysongelmia alueen asukkaille. Turun ammattikorkeakoulun ja Swazimaan hankkeen yhteisöpohjaisesti hallinnoitavat kuivakäymälät tuovat monilla alueilla Msunduzassa helpotuksen oikeaan hätään! Sen lisäksi kompostoitunutta käymäläjätettä ja virtsaa voidaan hyödyntää lannoitteena pienviljelmillä, joka parantaa asukkaiden ruokaturvaa. Seuraavana vuonna pääsin tutustumaan myös KSH ry:n kuivasanitaatiohankkeeseen Sambian Kalokossa, jossa kuivakäymälöitä on rakennettu mm. kouluille. Esimerkiksi koulupoissaolot vähenevät merkittävästi kouluille rakennettujen kuivakäymälöiden ansiosta. Nuo matkat Swazimaahan ja Sambiaan avasivat silmäni kuivakäymälöiden tarpeellisuudelle ja saivat minut hurahtamaan huusseihin! Matkojen jälkeen kerroin kaikille kuivakäymälöiden tarpeellisuudesta ja erinomaisuudesta. Jokaisella maailman ihmisellä on oikeus puhtaaseen veteen ja toimivaan sanitaatioon, se kuuluu perusihmisoikeuksiin. Maailman väkiluvun kasvaessa ja kaupungistumisen kiihtyessä, kuivakäymälöitä tarvitaan entistä enemmän sellaisissa paikoissa kuin Swazimaan Msunduza. Uusissa, vuoden 2015 syksyllä maailmanlaajuisesti hyväksytyissä YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa puhdas vesi ja sanitaatio on nostettu 17 muun tavoitteen joukkoon. Näiden tavoitteiden täyttymisen määräaika on vuoden 2030 loppuun ja ne velvoittavat kaikkia maailman maita, myös Suomea. KSH ry:n työ maailmalla ja Suomessa vastaa juuri tähän maailmanlaajuiseen tavoitteeseen puhtaan veden ja sanitaation turvaamisesta kaikille. Työ on haastavaa, sillä todelliset asennemuutokset ja tabujen murtaminen vaativat sinnikkyyttä sekä KSH ry:n kaltaisia vahvoja suunnannäyttäjiä. Niinpä olenkin kiitollinen saamastani kunniatehtävästä KSH ry:n hallituksen uutena puheenjohtajana. Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden seurata järjestön työtä lähietäisyydeltä, ja saan olla vaikuttamassa sen tulevaisuuteen yhdessä uuden hallituksen, asiantuntevien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lainaan usein afrikkalaista sananlaskua ja se sopii mielestäni tähänkin tilanteeseen hyvin: ”Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä”. Kuljetaan siis yhdessä kauas ja tavoitellaan suuria, huussi kerrallaan! Kiitos ja tervetuloa mukaan! Tampereelle kokoontui elokuussa 2015 näyttävä joukko kuivakäymäläalan asiantuntijoita keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista Suomen ja maailman sanitaatiotilanteen ja ravinnekierron kehittämiseksi. Käymäläseura Huussi ry järjesti Tampereella jo viidettä kertaa kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin (5th International Dry Toilet Conference) 19.–22.8.2015. Tampereen ammattikorkeakoululla pidetyn konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Suomen tilanteeseen pureutuva yksipäiväinen Kuivakäymälä – toimiva ratkaisu seminaari, laitenäyttely sekä konferenssia edeltänyt kaksipäiväinen pre-conference työpaja. Yhteensä osallistujat saivatkin jopa viikon mittaisen rautaisannoksen kuivakäymäläasiaa. Suomi-päivän seminaari Suomenkielisessä Kuivakäymälä – toimiva ratkaisu -seminaarissa oli keskiviikkona 19.8. yli 90 osallistujaa, jotka kuulivat alan tuoreimmat uutiset kuivakäymälöiden saralla. Vessassa käynti on usealle kaupunkilaiselle itsestäänselvyys, mutta haja-asutusalueilla jätevedet aiheuttavat vielä monelle päänvaivaa. Kuivakäymälä esiteltiin toimivana ratkaisuna myös kokoaikaiseen asumiseen. Kuivakäymäläteknologia on tarjonnut monelle helpon ja kustannustehokkaan avun jätevesien käsittelyyn. Seminaarissa kuultiin kolmen eri käyttäjän kokemuksia sisäkuivakäymälöiden asennuksesta ja käytöstä. Seminaarin aikana kävijät pääsivät myös käytännössä tutustumaan eri laitevalmistajien tarjontaan laitenäyttelyssä. Lisäksi kuultiin uusimmat uutiset asennuksen suhteen, kun Erkki Santala esitteli uuden vedettömien ja vähävetisten käymälöiden RT-kortin. Seminaarin aluksi kuultiin ympäristöministeriön tuoreimmat terveiset kiistellystä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta ympäristöneuvos Saara Bäckin suusta. Erityisesti jätevesien tulevaisuus ja ravinnekierto puhuttivat ja kävijät keskustelivat paljon haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta, jonka käsittämättömän huono toteutus sai esiintyjien ja yleisön tuomion. Myös käytännön esimerkkejä huonosti hoidetuista jätevesiratkaisuista oli esityksissä tarjolla. Seminaari päättyi kuitenkin positiiviseen, joskin odottavaan tunnelmaan. Alan haasteita, kuten asiantuntevien suunnittelijoiden puutetta ja hallinnollista saamattomuutta käsiteltiin, mutta samalla kävi selväksi, että ala liikkuu kokoajan eteenpäin. Kansainvälinen yleisö osallistui aktiivisesti Kansainvälisen konferenssin avasi ulkoasiainministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkö Juha Pyykkö , joka toi terveiset suoraan ulkomaankauppa jakehitysministeri Lenita Toivakalta . Jo alkupuheessa luotiin tunnelma konferenssille, kun Pyykkö nosti esiin vuosituhattavoitteet ja sanitaation sekä veden tärkeyden. Myös konferenssin teemaa, ratkaisut kiiteltiin puheessa ja Pyykkö toivoi lisää kansainvälistä yhteistyötä ja hyviä esimerkkejä myös maailmalta. Konferenssin tieteellinen ohjelma pureutui tällä kertaa ratkaisuihin . Konferenssin teemojen kautta esityksissä pohdittiin muun muassa sitä, miten kuivakäymälät voivat olla ratkaisu kaupunkien ja maaseudun tarpeisiin sekä ravinnekierron edistämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi alan viimeaikainen kehitys sekä haasteet kentällä puhuttivat, pelkkää ruusuista kuvaa sanitaatioalan nykytilasta ei siis ollut tarjolla. Myös katastrofialueisiin liittyvät haasteet nousivat esiin erityisesti Pre-conference -työpajassa, joka järjestettiin tavan mukaan ennen varsinaista konferenssia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Nepalissa tapahtui maanjäristyksen aiheuttama katastrofi juuri ennen konferenssia ja näkyi sekä esityksissä että osallistujissa, joista huomattava osa oli Nepalista. Tieteellinen ohjelma oli varsin hyvätasoinen ja yhteensä konferenssissa kuultiin 70 esitystä. Esityksissä liikuttiin uusista lastenvaippainnovaatioista kriisialueiden sanitaatiohaasteiden kautta lääkeainejäämiin ja Eurooppalaisiin massatapahtumiin. Keskustelu oli myös vilkasta ja se onkin ollut yksi konferenssin parhaita anteja, kun asiantuntijat ovat päässeet vaihtamaan ideoitaan ja kokemuksiaan keskenään. Myös kriittinen ajatustenvaihto on aina ollut tervetullutta ja monet toimijat saivatkin hankkeidensa kannalta varsin hyödyllistä palautetta ja uusia ideoita. Konferenssi on elävä todiste siitä, että vessa-asiat kiinnostavat myös suurta kansainvälistä yleisöä, kansainväliseen konferenssiin osallistui 165 asiantuntijaa 36 eri maasta. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös kaikille avoin ja ilmainen laitenäyttely, jossa yhdeksän yritystä ja organisaatiota esitteli toimintaansa ja tuotteitaan konferenssin kävijöille. Etsimme uusia yritysjäseniä! Mikäli olet kiinnostunut yritysjäsenyydestämme, ota rohkeasti yhteyttä toimistollemme, niin kerromme mielellämme lisää jäsenmahdollisuuksista. Mainostamme yritysjäsentemme tuotteita päivittäin. Lisäksi tarjoamme näkyvyyttä, yhteistyöja verkostoitumismahdollisuuksia. Yritysjäsenetuna järjestämme muun muassa vuosittain Huussikorttelin OmaMökki -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Myös muiden messujen osalta voimme toimia yhteistyössä. Yritysjäsenenä saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yritysjäsenenä tuet yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Jaathan meidän kanssa innovatiiviset ideasi ja ehdotuksesi osoitteessa toimisto@huussi. net. Olemme myös kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaan vienninedistämishankkeissa! Kuivakäymäläasiantuntijoiden kerma kokoontui Tampereelle viidettä kertaa Huussihurahdus RUUSA GAWAZA Hallituksen puheenjohtaja Käymäläseura Huussi ry KOTIMAA
Yhdistyksen yhteystiedot Puheenjohtaja : Ruusa Gawaza p. 050 375 6980, ruusa.gawaza@ huussi.net Hallinto : Riina Heinisuo p. 050 301 2539, riina.heinisuo@huussi.net Kansainväliset hankkeet : Sari Huuhtanen, p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Suomen toiminta : Karoliina Tuukkanen, p. 045 875 3576, karoliina.tuukkanen@huussi.net Suomen toiminta: Susanna Pakula p. 050 371 1050, susanna.pakula@huussi.nett Käymälä seura Huussi ry Näsilinnankatu 21 A 20 33210 Tampere www.huussi.net www.huussi.net/en/ Olemme mukana yhteisöllisessä mediassa: KUIVIKE • 3 Käymäläseura Huussi ry:n syysvuosikokouksessa maailman käymäläpäivänä 19.11.2009 Tampereen ammattikorkeakoululla oli mielenkiintoinen alustus ennen yhdistyksen kokousta, joten menin paikalle. Kuusi vuotta myöhemmin ojensin puheenjohtajan nuijan Ruusa Gawazan osaaviin ja innokkaisiin käsiin helpottuneena, mutta haikeana. Olin aiemmin samana vuonna saanut valmiiksi graduni Sambian sanitaatiotilanteesta, aiempana vuonna olin ollut aineistonkeruumatkalla Sambiassa ja tutustunut Huussin hankkeisiin. Silti en odottanut, että seuraavina vuosina uppoutuisiin huussimaailmaan vieläkin intensiivisemmin. Mielenkiintoinen luottamustoimi muuttui nopeasti lähes kokopäiväiseksi vapaaehtoistyöksi. Hankkeiden valmistelu, tiedotuksen ja toiminnan suunnittelu, rahoituksen hakeminen, sidosryhmätyöskentely ja erinäiset edustustehtävät ja koulutukset kuluttivat paljon aikaa, mutta myös antoivat moninkertaisesti enemmän. Yhdistys koki viimeisen kuuden vuoden aikana suuria muutoksia, joista yksi tärkeimmistä oli sähköiseen taloushallinnon järjestelmään siirtyminen. Samoihin aikoihin osui myös KPMG:n toteuttama toiminnantarkastus, joka pakotti perehtymään myös aiempien vuosien toimintaan sekä kehittämään yhdistyksen käytäntöjä edelleen. Palaute KPMG:ltä yllätti positiivisuudellaan ja antoi voimia jatkaa strategista kehittämistä. Muutoksiin liittyivät myös muutot Kauppakadulta Papinkadulle ja heti perään Näsilinnankadulle nykyisin toimitiloihin. Uutena osa-alueena puheenjohtajana pestissä oli henkilöstön esimiehenä toimiminen. Rekrytoinnit, kehityskeskustelut ja työhön opastamiset tulivat tutuiksi ja vaativat pohtimaan sellaisia asioita, kuten palkkapolitiikkaa, työhyvinvointia ja -turvallisuutta, riskienhallintaa ynnä muuta. Samalla kehittyi näkemys ja varmuus siitä, että Huussissa asiat ovat suhteellisen hyvin; työporukka on huikeaa aina harjoittelijoita myöten, ja epäkohtiin uskalletaan puuttua rakentavalla ja tehokkaalla tavalla myös työntekijöiden toimesta. Toiminnan läpinäkyvyys jäsenille ja suurelle yleisölle on edelleen erittäin tärkeää – kuten kansalaisjärjestön toiminnassa kuuluukin olla. Kuuteen vuoteen mahtui myös kahden kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin järjestäminen – menestyksekkäästi – sekä lukuisien tapahtumien, koulutusten, messujen ja kissanristiäisten organisointi. Sain olla mukana yhdistyksen aktiivisen hallituksen lisäksi monessa työryhmässä oppimassa lisää – ja valmistuipa aiheeseen liittyvä väitöskirjanikin samalla vauhdilla. Myös omaan kotiin saatiin viimein sisäkuivakäymälät vesivessojen tilalle. Vuonna 2016 Käymäläseura Huussi ry on vakavasti otettava kansalaisjärjestö, joka kantaa huolta ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista ympäri maailmaa. Kehitysyhteistyöhankkeet ja kotimaan tutkimusja kehittämishankkeet pitävät sekä työntekijät että hallituksen kiireisinä, mutta on hienoa nähdä, että toiminnalle on edelleen tarvetta ja kysyntää. Hyvillä mielin olen ojentanut puheenjohtajan nuijan eteenpäin, mutta jatkan edelleen hallituksessa – aatteen palosta. MIA O’NEILL Huussiblogi: huussiblogi. wordpress.com Kuivakäymäläasiantuntijoiden kerma kokoontui Tampereelle viidettä kertaa Konferenssin tulevaisuudesta Tapahtuman järjestäminen on aina yhdistykselle sanoinkuvaamaton voimanponnistus, joka aloitetaan jo noin vuotta ennen konferenssia ja jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen. Konferenssisihteerillä, jonka kunnian sai tällä kertaa yhdistyksen projektikoordinaattori Karoliina Tuukkanen , on suurin vastuu järjestelyistä, mutta ennen konferenssia ja sen aikana koko yhdistyksen henkilökunta teki käytännössä ympärivuorokautista työtä tapahtuman onnistumisen eteen. Työhön kuuluu monta liikkuvaa osaa ja yhteydenottojen määrä kasvaa jo kuukausia ennen varsinaista tapahtumaa. Kongressitoimisto Tavicon Oy onkin ollut jo usean konferenssin ajan korvaamaton apu käytännön järjestelyissä ja saumaton yhteistyö jatkui myös tämän konferenssin aikana. Joka vuosi ulkoasiainministeriö on myöntänyt konferenssin kehitysmaaosallistujien sponsorointiin rahoitusta ja myös tänä vuonna ulkoasiainministeriön tuella sponsoroitiin 41 ihmisen osallistumista konferenssiin. Tämä tarkoittaa yhdistykselle isoa työmäärää, kun sponsorointipyytöihin ja kyselyihin vastataan ja päätöksiä tehdään, mutta se on konferenssin onnistumisen kannalta erittäin tärkeä asia. Monesti hanketyötä tehdään köyhemmissä maissa eikä hanketoimijoilla ole resursseja osallistua viikon konferenssiin pohjoisessa Suomessa. Heidän kokemuksensa ovat kuitenkin valtavan tärkeitä konferenssin sisällölle ja sen aikana tapahtuvalle ajatustenvaihdolle. Vaikka konferenssi kaikkinensa on iso voimanponnistus, vaiva kuitenkin kannatti ja konferenssi onnistui jopa yli odotusten. Tulevaisuudessa on kuitenkin myös tällä tapahtumalla kovia paineita uudistaa itseään. Olisi järkevää ottaa mahdollisimman suuri hyöty irti konferenssin kansainvälisistä asiantuntijoista, onhan tämä yksi harvoja tilaisuuksia, missä tämän kaltainen asiantuntijajoukko kokoontuu yhteen. Erilaisten kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja kehittäminen sekä uusien työmuotojen löytäminen onkin seuraavassa konferenssissa ajankohtaista. Lisäksi kehitysyhteistyökentällä tapahtuneet ikävät ja lyhytnäköiset valtion leikkaukset saattavat vaikuttaa muun muassa hankkeiden vähenemiseen ainakin Suomessa. Konferenssin kehitysmaaosallistujien sponsorointi voi olla tulevaisuudessa vaakalaudalla, mikä olisi varsin ikävää konferenssin sisällön sekä osallistujien kannalta. Konferenssi on yksi omintakeisimpia asiantuntijatapahtumia Suomessa ja maailmanlaajuisestikin ainoa laatuaan. Onpa kuivakäymälöistä leivottu Suomelle uutta cleantech-vientituotettakin. Sanitaatio on perusoikeus, jolla on yhteiskunnassa kauaskantoiset vaikutukset. Tässä onkin valtavia mahdollisuuksia (sekä haasteita), joista olisi uusien Post 2015 tavoitteidenkin valossa tärkeää ottaa koppi. Konferenssin esitykset löytyvät osoitteesta: www.huussi. net/en/activities/dt-2015/ programme-19th-22ndaugust-2015/conferencepresentations/ KAROLIINA TUUKKANEN DT2015 -konferenssin osallistujat ryhmäkuvassa. Kuva: Laura Karlin Luennoilla kuunneltiin intensiivisesti. Kuva: Laura Karlin EX-PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Kiitos kuluneista vuosista! KOTIMAA
KOTIMAA BIOUREA – Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa -hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuuksia käymäläpohjaisten lannoitevalmisteiden laajamittaiseen hyödyntämiseen maataloudessa. Hankkeen tavoitteena on luoda malli erotellun virtsan ja käymäläkompostin laajamittaista keräilyä, kuljetusta ja käsittelyä varten. Hankkeessa myös selvitetään tarkoin näiden lannoitevalmisteiden tehokkuus, turvallisuus ja hygieniariskit ja niiden hallinta. Tiivistettynä hanke etenee seuraavasti: Kesällä 2015 kerättiin, talven aikana 2015– 2016 tutkitaan, kesällä 2016 käytetään ja syksyllä 2016 analysoidaan ja tehdään suosituksia jatkosta. Lannoitteiden hankintaa Kesän 2015 aikana hanketyötekijät kiersivät KeKokuivakäymälöiden kanssa eri festivaaleilla ja tapahtumissa keräämässä virtsaa ja levittämässä tietoa kuivakäymälöistä ja BIOUREA -hankkeesta. Kuivakäymälät festivaaleilla osoittautuivat yleisön keskuudessa paikoin vieraaksi ajatukseksi. Festivaalien luonteesta riippuen ”saalis” vaihteli 20 ja 120 litran välillä. Loppukesästä hankkeen toimijoita alkoi jo huolestuttaa, saadaanko virtsaa riittävästi kerättyä, sillä saanto oli ainoastaan noin 1 m 3 koko kesän ajalta. Hanketoimijoiden yhteistyökumppanit ja yksityiset kuivakäymälöiden omistajat pyydettiin apuun ja lopulta saatiin kerättyä yhteensä 7 m 3 virtsaa eri paikoista. Novosan Oy, joka on KSH:n yritysjäsen, ideoi yhteistyössä Lassila & Tikanoja Oy:n tapahtumapalvelujen kanssa virtsan erilliskeräyksen Helsingissä järjestetyiltä Weekend festivaaleilta. L&T hoiti sanitaatiojärjestelyt ja miesten kuivaurinaaleista saatiin lähes viisi kuutiota virtsaa, jonka he vielä toimittivat suoraan maanviljelijän pellon laidalle Kangasalle odottamaan levitystä. Yhdeltä yksityistaloudelta saatiin toinen 1,5 m 3 erä, jolla lannoitetaan koealat Iittalassa. Yhteistyöviljelijät Ensimmäisenä vuonna Biourea -hankkeessa on kerätty virtsaa ja käymäläkompostia, etsitty sopimusviljelijöitä ja tehty koesuunnitelmat tänä vuonna toteutettaviin viljelykokeisiin. Koeviljely kiinnosti ilahduttavan montaa maanviljelijää ja sopimusviljelijäksi ilmoittautui lopulta yhteensä viisi halukasta. Yhteistyökumppaneiksi valittiin maanviljelijät Kangasalta ja Iittalasta. Perusteluina olivat viljelijöiden kiinnostus olla mukana hankkeessa, viljelykasvit, sopiva peltolohko kokeita varten sekä sijainti kohtuullisen lähellä Tamperetta. Viranomaisten, kuten maataloustukiasioista vastaavien sekä Eviran kanssa selviteltiin maataloustukiin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisuutta myydä virtsalla kasvatettu sato. Koska kyseessä on tutkimushanke ja kun pidetään huoli, ettei sato pääse likaantumaan käytettävillä lannoitteilla, sadon käytölle ja myynnille ei ole estettä. Myöskään tukien osalta ei näille vaihtoehtoisille lannoitteille ole esteitä, kunhan käsittelyt ilmoitetaan viranomaisille. Viljelykokeet 2016 Kesällä 2016 on tarkoitus tehdä peltomittakaavan viljelykokeet yhteistyöviljelijöiden hankkeen käyttöön osoittamalla pellolla. Viljelykasvina käytetään ohraa ja lannoitteena on tarkoitus käyttää virtsaa, josta edellä on kerrottu. Vertailukäsittelynä käytetään tilan normaalilannoitusta (esimerkiksi väkilannoite + karjanlanta tai pelkkä väkilannoite) ja osa pellosta jätetään tutkimusta varten myös kokonaan lannoittamatta. Osana hanketta on tarkoitus tutkia myös käymäläkompostin ja struviitin lannoitekäyttöä. Nämä tutkimukset toteutetaan ns. pottimittakaavassa Tampereen ammattikorkeakoululla käyttäen ohraa tutkimuskasvina. O p i s k e l i j a p ro j e k t i n a TAMKil le on juuri valmistumassa pilottilaitteisto, jolla voidaan virtsasta tehdä struviittia kokeen käyttöön. Käymäläkompostia kasvatuskokeisiin saatiin Nekalan siirtolapuutarhalta, jossa yhdeksän kuivakäymälän tuotokset kompostoidaan keskitetysti. Virtsan arvo lannoitteena Kesällä 2015 eri lähteistä kerätyn virtsan ominaisuuksista on analysoitu sekä pääravinneja muiden alkuaineiden pitoisuuksien keskimääräiset kokonaismäärät, tuloksia on esitetty taulukossa 1 . Näytteet on analysoitu 4–6 kuukautta vanhentamisen jälkeen. Käymäläkomposti ja struviitti analysoidaan vastaavasti, mutta tässä vaiheessa niitä tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Jos määräävänä tekijänä lannoitemäärille käytetään kokonaistyppipitoisuutta ja tarvittava lannoitustaso on esim. 100 kg typpeä hehtaarille, täytyy virtsaa käyttää yhteensä lähes 36 000 litraa hehtaaria kohti. Tällöin vastaavasti fosforin määräksi tulisi 6,2 kg/ha ja kaliumin 21 kg/ha. On huomattavaa, että kaikki ravinteet ovat virtsassa jo valmiiksi liukoisessa muodossa ja siten heti kasvien käytettävissä. Aiempien tutkimusten mukaan paras kasvutulos saadaan, jos virtsa levitetään 1–2 viikkoa kylvön jälkeen eli aivan kasvun alkuvaiheessa, kuten tässä tutkimuksessa on tarkoitus tehdä. Iittalassa sijaitseva Mikkolan tila on erittäin kaunis kokonaisuus talvisessa aamuauringossa. Vanha kauniisti hoidettu päärakennus henkii entistä aikaa ja nuori isäntäpari tervehtii lämpimästi hankkeen toimijoita ensimmäisellä vierailulla. Peltoalaa tilalla on yhteensä 62 hehtaaria. Mikkolan tila ollut sukutila jo ennen sisällissotaa. Sisällissodan aikaan on irtauduttu torpasta ja tällä hetkellä tilaa viljelee jo seitsemäs sukupolvi. Tila toimi aikanaan omavaraisena ja ajan saatossa tilalla on viljelty erilaisia hyötykasveja porkkanoista viljaan ja siemeniin sekä pidetty karjaa. Tilan navetta tyhjeni jo 1990-luvun puolivälissä ja tilalla siirryttiin yksinomaan kasvintuotantoon. Nykyään tila tuottaa ohraa, kauraa ja vehnää. Sukupolvenvaihdos on tilalla juuri käynnissä ja nuori isäntäpari valmistautuu vastuuseensa tilan jatkajana. Vaikka vaihdos tuli lopulta hieman yllättäen, oli suunnitelmissa sukupolvenvaihdos joka tapauksessa jo ollut. Viime vuonna uusi emäntä Maria Kämäri ja isäntä Jussi Mikkola olivat jo mukana tilan töissä ja hoitivat korjuutyöt syksyllä. Uusia omistajia kiinnostaa luomuviljely ja innovatiiviset sekä kestävät tavat hoitaa maata ja kierrättää ravinteita. Tarkoitus on asteittain siirtyä tulevaisuudessa kohti luomua. Myös muut tilan kehittämiseen liittyvät ideat kiinnostavat ja erilaisia ajatuksia biokaasuntuotannosta lähtien on pyöritelty mielessä. Lähteminen mukaan Biourea -hankkeeseen oli hyvin luonnollista, sillä järkiperäiset lannoitteisiin liittyvät ratkaisut ja ravinteiden kierrätys on erityisesti tilan uuden emännän sydäntä lähellä. Maria Kämäri on perehtynyt suljettuihin kiertoihin tarkemmin muun muassa gradussaan (Luonnonmukaisen maatalouden fosforivirrat, agroekologia). – Ravinteiden tuhlaaminen tuntuu muutenkin täysin järjettömältä ja mahdollisimman suljettuun kiertoon tulisi pyrkiä, toteaa Maria. Myös maaperän mikrobien olot kiinnostavat. Jos on 20 vuotta laitettu maahan keinolannoitetta ja hyvin vähän orgaanista ainetta, on maan sietokyvyn jossain vaiheessa tultava vastaan. BIOUREA -hanke etenee Erilliskerättyä virtsaa tutkitaan ja viljelykokeita suunnitellaan Analysoitava parametri pH (lämpötila 21,6 o C) 9,1 Johtokyky (mS/cm) 18,7 Pääravinteet Kokonaistyppi (g/l) 2,8 Kokonaisfosfori (mg/l) 174 Kalium (mg/l) 580 Bakteerit E.coli (pmy/g) <1* Salmonella sp. (pmy/25 g) Ei todettu * poikkeuksena yksi rinnakkaisnäyte, jossa 7 pmy/g TAULUKKO 1. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan ominaisuuksia ja keskimääräisiä pääravinneja bakteeripitoisuuksia 4–6 kk vanhentamisen jälkeen. Mikkolan tila Mikkolan tilan emäntä Maria Kämäri ja isäntä Jussi Mikkola tilansa edustalla. Maanäytteiden ottoa Kangasalalla. 4 • KUIVIKE
KUIVIKE • 5 KOTIMAA Sipilän tila sijaitsee Roineen rannalla upeissa maisemissa Kangasalla. Tilan pihanpiiri on vaikuttava kokonaisuus, rakennukset huokuvat edelleen vanhaa aikaa ja kesäaikaan tilan pihaa hoitaa selvästi asialle vannoutunut harrastaja. Kaupunkilaisen olisi helppo tuudittautua romanttisiin kuvitelmiin maanviljelyn autuudesta tilan pihapiiriä katsellessa. Kari Sipilää haastatellessa tulee kuitenkin pian toisiin aatoksiin. Tilan nykyiset omistajat, nuoret veljekset Kari ja Juha Sipilä , ovat tämän ajan uudisraivaajia. Tila on ollut Sipilän suvun hallussa jo vuodesta 1706, tilalla on menossa jo kymmenes sukupolvi. Vanha isäntä Markku jäi eläkkeelle vuosien 2010–2011 vaihteessa ja samalla tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos ja tila siirrettiin veljekset Sipilän nimiin. Vanha emäntä Marja jäi ensin uinuvalle ja pääsi viettämään eläkettään vuonna 2013. Tila toimi pitkään karjatilana ja 1980-luvulla tilalle tehtiin mittavat uudistukset, kun uusi navetta valmistui. Uudessa navetassa oli paikka 20 lehmälle (joka tuohon aikaan oli maksimi), navettaan tuli vesi, sähkö ja uudet lantakoneet. Karjasta luovuttiin 2008 kun karjan koko alkoi olla liian pieni nykyajan vaatimuksille. Esimerkkinä Kari Sipilä kertoo, että pankki ei nykyään anna lainaa alle 140 pään tilan uudistamiselle. Maanviljelijän arkeen kuuluu tukiviidakon kanssa pelaaminen. EU:n tukiehdot muuttuvat usein. Viime vuonna Euroopan Unionissa päätettiin, että 10–30 hehtaarin tiloilla on viljeltävä vähintään kahta kasvia. Maanviljelijöiden onneksi isä Sipilä oli ollut kaukaa viisas ja rakentanut kaksi siiloa, joten kahden viljan säilyttäminen onnistui. Nykyään tilalla viljellään pääasiallisesti Marika-kauraa vientikauraksi sekä Wolmari-ohraa joka päätyy Altialle alkoholin raaka-aineeksi. Lisäksi Sipilän veljekset myyvät polttopuuta ja kasvattavat perunaa omiin tarpeisiin sekä hieman myyntiinkin. Pienehköllä tilalla on oltava innovatiivinen ja kekseliäs. Sipilän tilan isännät, veljekset Kari ja Juha ovat aina olleet kiinnostuneita uusista asioista ja haluavat päästä ensimmäisenä kokeilemaan uusia tekniikoita. Tilalle on rakennettu erittäin upea Roineen Helmi -niminen juhlatila upeine saleineen ja saunoineen, joka on kaiken lisäksi varustettu mitä uudenaikaisimmalla keittiöllä. Myös Biourea -hankkeeseen veljekset lähtivät mukaan, koska uudet luonnonmukaiset lannoitteet kiinnostivat, kun omaa karjaa ei enää ole. Hankkeesta Kari Sipilä luki Maaseudun tulevaisuudesta ja otti heti yhteyttä. – Kiinnostaa olla ensimmäisenä kokeilemassa uutta, sanoo Kari. Tulevaisuuden suunnitelmiakin veljeksiltä löytyy ja esimerkiksi digitalisaatio kiinnostaa kovasti. Roineen Helmi Facebookissa: www.facebook.com/ RoineenHelmi Erilliskerättyä virtsaa tutkitaan ja viljelykokeita suunnitellaan Huoli lääkeaineista ja taudinaiheuttajista Yksi ensimmäisiä kysymyksiä, joka herää virtsan lannoitekäytöstä puhuttaessa, koskee lääkeainejäämiä ja niiden mahdollisesti aiheuttamia riskejä ihmisille. Huoli virtsan lääkeainejäämistä on aivan aiheellinen, sillä valtaosa käytetyistä lääkeaineista erittyy virtsan kautta. Tutkimusten mukaan siitä osasta lääkeaineita, jota elimistö ei käytä, erittyy virtsan kautta keskimäärin 64 % ja ulosteiden kautta 35 %. Voidaankin ajatella, että mikäli virtsa kerättäisiin ja käsiteltäisiin erillään, nykyisten jätevedenpuhdistamoiden lääkeainekuorma ympäristöön voisi vähentyä merkittävästi. Nyt kerätyistä virtsaeristä analysoitiin lääkeaineiden pitoisuuksia niin ikään 4–6 kuukautta vanhentamisen jälkeen. Näytteistä analysoitiin yhteensä 51 eri lääkeainetta ja seuraavat hormonit: 17a-etyyniestradioli, 17b-estradioli, estrioli, estroni, progesteroni, testosteroni. Lääkeaineista valtaosa jäi alle määritysrajan, joka vaihteli 0,5-5 ?g/l välillä (poikkeuksena simvastatiini, jonka määritysraja oli 50 ?g/l). Virtsasta löytyi yli määritysrajan olevia, kvantitoitavia pitoisuuksia 17 eri lääkeainetta, jotka taulukossa 2 on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan. Virtsan säilytyksellä ei ole juurikaan vaikutusta lääkeaineiden pitoisuuksiin, sillä luontaisia hormoneja lukuun ottamatta lääkeaineet näyttävät säilyvän lähes muuttumattomina. Lääkeaineiden kirjo oli hyvin pitkälle vastaava kuin Vienon (2015) tutkimuksessa, jossa yksityiskiinteistöjen sakokaivoja umpikaivolietteistä tutkittiin lääkeainejäämiä. Käsittelemättömän sakokaivolietteen lääkeaineiden kokonaispitoisuus oli 767 ?g/l ja umpikaivolietteen 2768 ?g/l. Suomessa tehtyjen jätevesilietteiden puhdistusprosessien tutkimuksissa on todettu, että lääkeaineen ominaisuuksista riippuen ne joko hajoavat biologisessa prosessissa tehokkaasti (esimerkiksi ibuprofeeni, parasetamoli), sitoutuvat jätevedenpuhdistamoilla lietteeseen (esimerkiksi ofloksasiini, tetrasykliini, sitalopraami, propanololi) tai poistuvat pääsääntöisesti puhdistetun jäteveden mukana vesistöihin (esimerkiksi diklofenaakki, karbamatsepiini) (Vieno, 2015). Huoli lääkeainejäämistä ei siis ole ainoastaan erilliskerätyn virtsan kohdalla aiheellinen, vaan myös jätevesilietteiden ja erityisesti puhdistetun jäteveden osalta. Nyrkkisääntö on, että monet orgaaniset haitta-aineet hajoavat paremmin maassa kuin vedessä, sillä maaperän mikrobit ovat tehokkaita hajottajia. Samoin erilaisilla biologisilla ja kemiallisilla käsittelyillä voidaan hajottaa lääkeaineita vaarattomiksi. Teho ja vaikutus on kuitenkin lääkeainekohtainen. Tutkittua tietoa siitä, miten nopeasti tai tehokkaasti eri lääkeaineet hajoavat maassa ja/tai kulkeutuvat viljakasveihin on vielä varsin rajallisesti olemassa. Joidenkin lääkeaineiden (esimerkiksi karbamatsepiini, triklosaani, nofloksasiini) on laboratoriokokeissa tai mallintamalla todettu kulkeutuvan kasveihin, mutta niin vähäisissä määrin, ettei sitä tutkimuskirjallisuuden mukaan tällä hetkellä pidetä terveysriskinä ihmiselle. Tässä kohtaa on kuitenkin selkeästi tarvetta lisätutkimuksille. Oli kyse sitten eri tavoin käsitellyn jätevesilietteen tai erotellun virtsan käytöstä lannoitteena, tulisi kummassakin tapauksessa arvioida lääkeaineiden hajoamista maassa ja mahdollista riskiä ruoantuotannossa. Maaja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista (24/11) mukaan lannoitevalmisteissa ei saa olla E. coli –bakteeria yli 1000 pmy/g tai Salmonellaa ollenkaan 25 grammassa näytettä. Nyt tutkitut virtsanäytteet täyttävät lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset kirkkaasti, joten ainakin näiltä osin voidaan virtsaa käyttää turvallisesti lannoitteena. Artikkelin lähteenä on käytetty julkaisua Vieno, N. 2015. Haitta-aineet puhdistamoja hajalietteissä. Julkaisu 73/2015. Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN 978-952-7019-4 sekä eräitä tieteellisiä julkaisuartikkeleja virtsan lääkeaineista. EEVA-LIISA VISKARI Tampereen ammattikorkeakoulu KAROLIINA TUUKKANEN SUSANNA PAKULA Käymäläseura Huussi ry Lisätietoja: Biourea – innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteutuksessa Hanketta rahoitetaan ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta (ns. Raki-ohjelma) www.huussi.net/toimintamme/hankkeet-nyt/biourea/ TAULUKKO 2. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan lääkeaine pitoisuuksia. Näytteet kerätty 4-6 kk vanhentamisen jälkeen. Lääkeaineryhmä ?g/l Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, ketoprofeeni, diklofenaakki, paraseta moli, naprokseeni) 3705 Antibiootit (ofloksasiini, sulfametoksatsoli, tetrasykliini, trimetopriimi) 176 Sydänja verisuonitautien lääkkeet (bisoprololi, enalapriili, metoprololi, propanololi) 11 Masennuslääkkeet (sitalopraami) 4 Muut (kofeiini, karbamat sepiini, metyyliprednisoloni) 787 Yhteensä 4685 Sipilän tila Sipilän tilan päärakennus. Tammerfest tapahtumassa Kekoa huoltamassa Laura ja Karoliina. KOTIMAA
6 • KUIVIKE Haja-asutuksen jätevesiä koskevaan lainsäädäntöön haetaan taas lievennyksiä. Hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus siirtymäajasta luopumisesta pilaantumiselle herkkien alueiden ulkopuolella. Onko jäteveden käsittelyn parantaminen siis ajankohtaista? On varmasti tarpeen kerrata, mikä on tilanne. Haja-asutuksen jäteveden käsittelystä säädetään muun muassa vuonna 2014 päivitetyssä ympäristönsuojelulaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tämä asetus päivitettiin keväällä 2015 siirtymäajan osalta. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn parantamiselle annettua siirtymäaikaa lykättiin kahdella vuodella. Nykyisellään se jatkuu 15.3.2018 asti. Keväällä 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin kohta jätevesiasetuksen kohtuullistamisesta. Samalla ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen aiemmin nimittämän työryhmän työskentelyohjelmaa tarkennettiin. Työryhmä on syksyllä 2015 saattanut työnsä päätökseen. Se esittää kolme vaihtoehtoista skenaariota lievennysten toteuttamiseksi. Kaksi vaihtoehdoista käsittelee jätevesijärjestelmän uudistamista ennen vuotta 2004 rakennetuilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat eipilaantumisherkillä alueilla. Ehdotusten mukaan näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmä tulisi uudistaa vasta kun tehdään muutakin rakennuslupaa vaativaa remontointia. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan siinä, että ensimmäisessä vaihtoehdossa pilaantumiselle herkät alueet määriteltäisiin ympäristönsuojelulaissa, mutta kunnille jäisi valta määritellä herkät alueet määräyksissään, joko velvoitettuina tai vapaaehtoisesti. Toisessa vaihtoehdossa pilaantumiselle herkät alueet määritetään tarkasti suojaetäisyyksineen ympäristönsuojelulaissa niin, että niille asetetut vaatimukset olisivat voimassa kaikkialla. Kunnat voisivat halutessaan määrätä tiukemmista vaatimuksista. Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevedenkäsittelyä tulisi tehostaa 15.3.2018 mennessä. Pilaantumiselle herkiksi alueiksi työryhmä laskee pohjavesialueet ja rantaalueet, mutta tiedostaa myös tiiviiden asuinalueiden riskit. Kolmas työryhmän esittämä vaihtoehto koskee jätevesiasetuksen poikkeamissäännöksen lieventämistä. Siinä ympäristövaatimukset ja kiinteistön omistajaan liittyvät edellytykset erillisinäkin riittäisivät laajennetun poikkeamisen myöntämiseen. Lisäksi alhaisen asukasmäärän mukaan pitäisi helpommin saada viiden vuoden lykkääminen jätevesijärjestelmän uudistamiselle. Näiden kolmen vaihtoehdon lisäksi työryhmä antaa useita ehdotuksia lainsäädännön toteuttamisen tehostamiseksi ja se mm. suosittelee kannustimia jätevesijärjestelmien uudistamiseen. Tilanne on tätä juttua kirjoittaessa vielä auki: maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei ole vielä antanut viitteitä siitä, mihin suuntaan lainsäädäntöä ryhdytään kehittämään. Mikään esitetyistä vaihtoehdoista ei siis vielä ole tullut lainvoimaiseksi. Myöskin asukkaita lainsäädännön labyrinteissä selviämisessä auttamiseen tarkoitetun neuvonnan avustusmäärärahat on tälle vuodelle jakamatta. Kunnat ja neuvontajärjestöt ovat saaneet asukkailta huolestuneita kyselyitä siitä, tuleeko jätevesiasia naapurustossa hoidetuksi asianmukaisesti, mikäli lainsäädännön siirtymäaika ei enää olisikaan voimassa. Hämmästelyä on aiheuttanut myös lainsäädännön muuttaminen lyhyin väliajoin. Useat asukkaat ovat odottavalla kannalla ja alan tietotaito uhkaa valua hukkaan ammattilaisten hakeutuessa muihin töihin. Siirtymäajan pidentäminen tai siitä luopuminen ei tarkoita vaatimustason laskemista tai velvoitteiden poistumista kokonaan. Kyse on aikatauluista eli siitä missä vaiheessa vanhat jätevesijärjestelmät, siis usein kymmeniä vuosia vanhat saostuskaivot, laitetaan kuntoon. Tällä hetkellä kuntoon laittamiselle on aikaa vielä pari vuotta. Mikäli hallitusohjelman ajatus muuttuu lainsäädännöksi, niin osalla uudistamistyöt tulevat eteen vasta mikäli kiinteistöllä tehdään muuta isompaa remonttia. Uudistamistöitä ei kannata lykätä pilaantumiselle herkillä alueilla, kuten rantaja pohjavesialueilla. Ei kannata myöskään unohtaa juomavesikaivoja, joille puutteellisesti käsitellyt jätevedet aiheuttavat pilaantumisriskin. Vuonna 2016 kannattaa seurata tilanteen kehittymistä. Vedettömän käymälän valinneelle lainsäädännön vääntelyt eivät tuone uutta pohdittavaa. Käsittelyongelmat on minimoitu, kun käymälätuotosta ei sekoiteta puhtaaseen juomaveteen. Lainsäädännön muutoksia seuraamaan sekä alan osaajien yhteistyötä tehostamaan on perustettu huippuasiantuntijaryhmä Hajavesiraati . Hajavesiraadin työtä koordinoi HARA-hanke ja raatiin kuuluvat tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulusta, rakennustarkastaja Ilkka Juvankoski Vihdin kunnasta, toiminnanjohtaja Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä, suunnitteluinsinööri Johanna Kallio Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksesta, ympäristötarkastaja Juhana Jalkanen Kirkkonummen kunnasta, tuotepäällikkö Jyrki Löppönen Muoviteollisuus ry:stä, asiantuntija Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä, jätevesisuunnittelija Timo Grönroos HaVeSu ry:stä sekä toiminnanjohtaja Vesa Arvonen Suomen Vesihuoltoosuuskunnat ry:stä. Mikäli olet hajajätevesialan osaaja isolla oolla, kannattaa vilkaista hankkeen sivut osoitteessa www.hajavesi.fi/fi/hara . MINTTU PEURANIEMI asiantuntija/haja-asutuksen jätevedet sekä HARAhankkeen koordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Video edullisista ja ekologisista haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen haja-asutuksen kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä esittelevillä videoilla on kuvattu vähän vettä käyttäviä ja vedettömiä käymälöitä osana ekologista haja-asutuksen jätevesien käsittelyä ja kustannustehokasta vesiensuojelua. Esitellyt ratkaisut edistävät haja-asutuksen jätevesiasetuksen järkevää toimeenpanoa erityisesti ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla. Videolla kerrotaan järjestelmien käytännön toteutuksesta ja asukkaiden pitkäaikaisista kokemuksista näiden innovatiivisten käymäläjärjestelmien toimivuudesta. Videot on katsottavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www. vantaanjoki.fi osiosta: jäteveden puhdistus/haja-asutuksen jätevedet Video on jaettu neljään osioon. Osa 1. Miksi pesuja käymälävedet kannattaa erotella? Videolla kerrotaan pesuja käymälävesien ympäristövaikutuksista sekä erillisviemäröinnin ja -käsittelyn mielekkyydestä kiinteistökohtaisena jätevedenkäsittelyratkaisuna. Valtaosa ympäristöä kuormittavista haitta-aineista on käymälävesissä. Käymälävesien määrää voidaan vähentää murto-osaan vähän vettä käyttävien ja/tai vedettömien käymälöiden avulla perinteisiin WC-ratkaisuihin verrattuna. Osa 2. Sähkötön, mekaaninen, vähävetinen käymäläratkaisu. Videolla kuvataan Sipoossa, järven rannalla sijaitsevan vakituisesti asutun neljän henkilön kiinteistön ekologista jätevedenkäsittelyjärjestelmää, jossa jo yli 10 vuoden ajan on ollut käytössä veneilyja matkailuautokäyttöön suunniteltu, mekaaninen, vähän vettä käyttävä (alle 0,5 l/huuhtelu) käymälä. Käymälävesin umpisäiliö (3 m3) tyhjennetään ainoastaan kerran vuodessa. Osa 3. Alipainekäymälä. Videolla esitellään Janakkalassa sijaitsevan omakotitalon jätevesijärjestelmän saneeraus normaalista WC:stä alipainekäymäläksi. Asennus suoritettiin purkamatta rakenteita sujuttamalla alipaineputki olemassa olevaan pesuja käymälävesien yhteiseen viemäriputkeen. Erillisviemäröinnin järjestäminen kiinteistölle onnistuu siis myös vanhoihin laattapohjaisiin kiinteistöihin. Osa 4. Suurisäiliöinen kompostikäymälä. Videolla kuvataan Tammelassa sijaitsevaa ympärivuotisessa käytössä olevaa vapaa-ajan kiinteistöä. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä sisätiloihin asennettiin suursäiliöllinen kompostikäymälä. Isäntäväen kokemukset ovat siitä hyvin myönteisiä. Säiliöön kompostoitunutta multaa tarvitsee tyhjentää ainoastaan muutaman vuoden välein. Videon käsikirjoituksen ovat laatineet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija Asko Särkelä ja Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen Liiton toiminnanjohtaja Pekka Kansanen. Videon kuvauksesta, äänityksestä ja editoinnista vastasi Pekka Kansanen. Video toteutettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen varoin. ASKO SÄRKELÄ ympäristöasiantuntija Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Vähän vettä käyttävä WCistuin käyttää vettä alle 0,5 litraa/huuhtelu. Käytön rajoitteena on viemärilinjan pituus, alle 10 metriä. Kuva: Raimo Toikka. Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön viimeisimmät käänteet Haja-asutuksen jätevesiä koskevan lainsäädännön uusimmat käänteet puolueettomasti uutisoituna sekä paljon hyödyllistä tietoa jäteveden käsittelystä löytyy Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Jätevesioppaasta osoitteesta www.vesiensuojelu.fi/jatevesi (på svenska www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten). Mökin vesijärjestelyt yksinkertaisimmillaan. Kuva: Karolina Örnmark. KOTIMAA
KOTIMAA KUIVIKE • 7 Kultaiset talikot 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuu tarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi HeinonenTanski ja diplomiinsinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu – ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Pata kukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammat tikorkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutki ja Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Vuoden Huussiteko -palkinto, Kultainen talikko, luovutettiin perjantaina 5.6.2015 maailman ympäristöpäivänä Nekalan siirtolapuutarhan isännälle Taavi Seppälälle . KSH ry:n vuosittain myöntämä Kultainen talikko -palkinto on tunnustus esimerkillisestä kuivakäymälöiden ja ravinnekierron edistämisestä. Taavi Seppälä on 14. tunnustuksen saaja. Seppälä on jo vuosia toiminut kuivakäymälöiden edistäjänä Nekalan siirtolapuutarhalla. Hänen omistautumisensa kuivakäymälöiden sekä käymälöistä saatavien ravinteiden käytön edistämiseksi on ollut uraa-uurtavaa ja muilta siirtolapuutarhoilta on käyty hakemassa esimerkkiä käymälälannoitteen käsittelystä ja loppukäytöstä. Nekalan siirtolapuutarhalla on yhdeksän kuivakäymälää siirtolapuutarhan asukkaiden ja kävijöiden käytössä. Vuosina 2005–2010 alueen kompostikäymälät ja käymäläjätteen käsittely uudistettiin täysin ja näiden uudistusten suunnittelu oli pääasiassa Taavin käsialaa. Käymälöiden tuotokset käytetään perusteellisen jälkikompostoinnin jälkeen sekä Nekalan yleisalueilla että asukkaiden viljelyksillä. Nekalan siirtolapuutarhan ja Taavin työ ravinnekierron eteen on siis ollut edistyksellistä, varsinkin kun ravinteiden kierrätys on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Ravinnepula on monissa maissa jo valtava ja samalla huuhtelemme ihmisten tuottamat erinomaiset ravinteet puhtaalla vedellä pöntöstä alas. Huussi ry ja Nekalan siirtolapuutarha yhdessä Taavin kanssa ovat tehneet yhteistyötä erityisesti ravinnekierron edistämiseksi. Siirtolapuutarha otti vastaan kesällä 2014 Käymäläseuran mobiilikuivakäymälän KEKO:ssa kerätyt tuotokset. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi tutkimalla Nekalan kuivakäymälöiden suotonesteitä. Kuivakäymälät ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella ja siirtolapuutarhaan on käynyt tutustumassa vieraita kymmenistä maista muun muassa yhdistyksen järjestämän kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin aikaan. Taavi on ottanut meidät aina ilolla vastaan ja esitellyt mallikkaasti hoidettuja kuivakäymäläratkaisuja niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin ryhmillemme. Nekalan siirtopuutarha perustettiin vuonna 1932 ja Nekalan siirtolapuutarhayhdistys vuonna 1933. Vuoden 1932 talousarviossa ”ulkohuonerakennuksiin” oli varattu peräti 600 mk. Näistä ajoista on tultu pitkälle ja nyt Nekalassa on erittäin toimiva, ravinteet kierrättävä kuivakäymäläjärjestelmä, jota kelpaa esitellä. Nekalan siirtolapuutarha sijaitsee Tampereella muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja on palstamäärältään Suomen kolmanneksi suurin. Käymäläseura Huussi ry sai Alfred Kordelinin säätiöltä alkuvuodesta 2015 rahoitusta kulttuurin keinoin toteutettavaan kansansivistykselliseen tapahtumasarjaan ekologisen sanitaation, ravinnekierron ja kuivakäymälöiden hyödyistä. Tapahtumasarja aloitettiin radiomainosten sarjalla, jonka meille toteuttivat Sampolan opistoteatterin näyttelijät yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun äänipuolen opiskelijoiden kanssa. Mainokset soivat useiden paikallisradioiden aalloilla sekä Vantaan asuntomessuilla kesällä 2015 tiedottaen kuulijoita kuivakäymälöiden hyödyistä ja yhdistyksen toiminnasta. Kulttuurin keinoin tapahtuvaa kuivakäymälävalistusta jatkettiin kansainvälisen käymäläpäivän (19.11.) kunniaksi perjantaina 20.11. Tampereen ylioppilasteatterilla, kun lavalle astuivat näyttelijät Susanna Helander ja Tuomas Peltonen Minoru Betsuyakun käsikirjoittamassa näytelmässä Vessa on tuollapäin ! Näytelmän ohjaajana toimi Mia O’Neill . Absurdi japanilaisnäytelmä kertoo omalaatuisen tarinan käymäläopastuksista ja siihen liittyvistä liiketoiminnallisista haasteista. Näytelmä käsittelee paitsi ajankohtaista käymäläasiaa ja liiketoiminnan harjoittamisen vaikeutta, myös ihmisten välisiä suhteita ja luottamuksen tarpeellisuutta. Jokaisella meistä on omat vahvuutensa, joita emme välttämättä itse näe, mutta jotka saattavat olla välttämättömiä toiselle. Emme aina pärjää yksinämme, yhdessä olemme vahvempia. Näytelmän viesti puhuttelee etenkin kansalaisjärjestötyötä tekeviä ja vapaaehtoisia – yhteistyö on voimaa! Illan aikana ihmisiä ohjailtiin sanitaatioon liittyviin teemoihin myös Salarakkaan häätö -nimisen näyttelyn avulla. Näyttelyssä yhdistettiin tieteen, taiteen ja kerronnan kautta tietoa ekologisesta sanitaatiosta, kuivakäymälöistä ja veden tärkeydestä erityisesti kansainvälisessä kontekstissa. Vieraita ei ainoastaan hemmoteltu taiteella vaan myös makunystyröiden kautta. Näytelmää edelsi cocktail-tilaisuus, jossa toinen toistaan herkullisemmat suupalat kyyditettiin alas herkullisilla viineillä ja muilla juotavilla. Samalla osallistujat pääsivät rauhassa tutustumaan Salarakkaan häätö -näyttelyyn ja keskustelemaan Huussin työntekijöiden kanssa sanitaation nykytilasta. Käymäläkulttuurin edistäminen teatterin keinoin oli menestys – myös yleisön palaute oli positiivista. Välillä mustakin huumori toi tärkeälle asialle valoisammat puitteet, ja näyttelijöiden heittäytyminen paikoin järjettömään tarinaan herätti hilpeyttä myös nuoremmissa katsojissa. Mia O’Neillin ensiohjaus jäi yhteen esitykseen – näytelmän uudelleenesitystä harkitaan mahdollisuuksien (ja kysynnän!) mukaan. Edistyksellistä kakan hyötykäyttöä jo vuodesta 1932 Vuoden Huussiteko -tunnustus Nekalan siirtola puutarhan isännälle Taavi Seppälälle Vessa on tuollapäin! Näytelmä keräsi Ylioppilasteatterille joukon kulttuurin ystäviä Tuomas Peltonen ja Susanna Helander lavalla Talikkoa Taavi Seppälälle Nekalan siirto la puu tarhan Pirtillä olivat luovuttamassa KSH ry:n Karoliina Tuukkanen ja Susanna Pakula. KUIVIKE • 7 KOTIMAA
Kun katsoo Tampereelle vastarakennetun uljaan Hotelli Tornin katolta ympäröivää maisemaa, ei voi olla ajattelematta kaupunki-infrastruktuurin suomia mahdollisuuksia ruoan tuottamiselle kaupungissa. Tasaisia kattoja on silmän kantamattomiin, tuuleltakin suojaisissa paikoissa. Puistot ja viheralueet jaksottavat kaupunkimaisemaa ja tylsät harmaat seinätilat valtaavat kaupunkikuvaa. Viheralueilla ja puutarhoilla on kaupungin viihtyvyyden kannalta tärkeä tehtävä ja puutarhoja onkin ollut kaupungeissa aina kaupungistumisen alkuajoista saakka. Valitettavan usein kaupunkikuva on kuitenkin teollistumisen myötä muuttunut ankeammaksi ja harmaammaksi, kun tiivis rakentaminen on vienyt tilaa viheralueilta. Siirtolapuutarhat ja viljelypalstat ovat kuuluneet suomalaiseen arkeen jo useiden vuosikymmenien ajan ja vielä 50-luvulla oli täysin normaalia tuottaa myös kaupungissa omaan ruokapöytään erilaisia hyödykkeitä. Teollistumisen ja elintason nousun myötä ruoan viljely kaupungeissa väistyi kasvavan maatalouden tieltä. Kuten usein käy, on vuosikymmenten saatossa tapahtunut muutos asenteissa ja kaupungin viljelymahdollisuuksia on alettu arvostaa uudella tavalla. Kaupunkien puutarhapalstoille on usein pitkä jono, siirtolapuutarhat ovat erittäin suosittuja ja erilaisia säkkilaatikkoja parvekeviljelyyn tarkoitettuja sovelluksia on tarjolla innokkaille viherpeukaloille. Kysymys ei toki ole pelkästään ruoan tuottamisesta omaan käyttöön, vaan vapaaajan viettotavasta. Laajan mittakaavan kaupunkiviljely on kasvava trendi maailman asuinkeskuksissa. Suomessa siihen ollaan vasta heräämässä. Kaupunkiviljelyssä on potentiaalia jopa tulonlähteeksi. Myös Suomessa ruoan tuottaminen lähellä kuluttajia on täysin mahdollista, jopa taloudellisesti kannattavaa. Muun muassa Stadin puutarhuri, joka viljelee Helsingissä Herttoniemen kartanon maita, elättää itsensä kesäisin viljelemällä ruokaa helsinkiläisille kuluttajille ja ravintoloille. Dodo ry, joka erityisesti Helsingissä on aktiivisesti edistänyt kaupunkiviljelyä, on vaikuttanut myös suomalaiseen kaupunkien keskustoissa ja joutomailla harjoitettavaan kaupunkiviljelyyn. Dodo ry on myös perustanut Pasilan ratapihalle kasvihuoneen ja urbaanin keitaan Kääntöpöydän , joka toimii erinomaisena esimerkkinä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista. Kääntöpöydän kasvihuone toimii kesäisin myös brunssija pitopalvelupaikkana. Osa ruokien raaka-aineista kasvatetaan paikan päällä ja kasvien ravinteina käytetään lähellä olevista kuivakäymälöistä saatua ravinnerikasta virtsaa. Rohkeita toimijoita kaivataan kuitenkin lisää. Fine dining tarjoaa itse kasvatettua Pirkanmaalla on aloitettu vuonna 2015 Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta toimintaa -hanke. Hanketta toteuttaa Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Käymäläseura Huussi ry:n kanssa vuosina 2015–2017. Sen tarkoituksena on testata erilaisia kaupunkiviljelyn teknisiä sovelluksia, selvittää kaupunkiviljelyn liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehittää suljetun ravinnekierron mukaista kaupunkiviljelyä Pirkanmaalla. Hankkeessa on mukana kolme tamperelaista fine dining ravintolaa: Ravinteli Bertha, ravintola C sekä Tampere-talo. Ravintoloiden tiloihin tai läheisyyteen nousee kesällä 2016 erilaisia kaupunkiviljelysovelluksia. Tampere-talolle ollaan muun muassa suunnittelemassa kattokasvihuonetta ja muihin ravintoloihin erilaisia sisäpiha taikattosovelluksia. Ravintoloita ei ollut vaikea suostutella mukaan hankkeeseen. Aihe kiinnostaa paljon ja ravintoloitsijat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan arvon. On helpompi seistä tuotteensa takana, kun tietää, että se on juuri poimittu lautaselle ja itse kasvatettu. Edes lisätyö ei näytä hetkauttavan sitoutuneita ravintoloitsijoita. Kaupungeissa on tilaa myös uudenlaiselle ruoan tuotantoon liittyvälle liiketoiminnan harjoittamiselle ja yksi hankkeen tavoitteista onkin kartoittaa näitä eri mahdollisuuksia. Samalla Tampereen ammattikorkeakoulu kehittelee hankkeen aikana erilaisia kaupunkiviljelyn teknisiä sovelluksia innokkaiden kaupunkiviljelijöiden, ravintoloitsijoiden ja tulevaisuudessa mahdollisesti ammatinharjoittajien tarjolle. Myös suljettu ravinnekierto on iso osa hanketta ja kaikissa kehiteltävissä ratkaisuissa pidetään myös mielessä, miten kaupungissa syntyviä erilaisia ravinnevirtoja, kuten kompostia tai virtsaa, voisi käyttää viljelyssä hyväksi. Kaupunkiviljely on tehokasta Kaupunkiviljelyn kehittämistä on helppo perustella. Kun elintarvikkeita kuljetetaan yhä pidempiä matkoja kasvukeskusten ulkopuolelta kuluttajille, tuotteiden hiilijalanjälki kasvaa helposti varsin isoksi ja hävikki nousee korkeaksi pitkien kuljetusmatkojen ja välivarastoinnin seurauksena. Lisäksi fosforin väheneminen, ilmastonmuutos ja konfliktit maailmalla ovat nostaneet ruokaturvan ja huoltovarmuuden tärkeäksi aiheeksi. Kaupunkiviljelyn avulla on mahdollista parantaa omaa ruokaturvaa kaupungeissa. On laskettu, että ruoantuotanto voi olla kaupungeissa tietyissä tapauksissa jopa kustannustehokkaampaa kuin maaseudulla. Kuljetusmatkat ovat lyhyemmät, hävikki on pienempi ja tuotteista saatava hinta voi olla huomattavasti korkeampi, kun tuottaja pystyy myymään tuotteet suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. Tuottajia kiinnostaa myös ruoan alkuperä. Ravintolat pitävätkin lähiruokaa myyntivalttina ja suomalaisissakin ravintoloissa on siirrytty tuottamaan osa raaka-aineista itse. Hyvinä esimerkkeinä tästä toimivat muun muassa helsinkiläiset ravintolat Muru ja Savoy. Maailmalta esimerkkejä löytyy vielä enemmän ja suuremmassa mittakaavassa mm. Lontoosta, New Yorkista sekä Berliinistä. Liiketoiminallisten mahdollisuuksien kehittäminen myös kaupungissa tapahtuvan viljelyn ympärille onkin harrasteviljelyn rinnalla varsin järkevää. KAROLIINA TUUKKANEN, Käymäläseura Huussi ry KUIVIKE • 8 Oletko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 5000–6000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. Ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja huussikummeudesta nettisivuiltamme www.huussi.net , ja ryhdy huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50 euroa vuodessa, myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. Tule mukaan tekemään terveempää maailmaa, käymälä kerrallaan! Sinustako huussikummi? Keidas keskellä kaupunkia Ravintolan on helppo seistä tuotteensa takana, kun tietää, että se on juuri poimittu lautaselle ja itse kasvatettu. ” KOTIMAA
Juhlimme vuonna 2016 Käymäläseura Huussi ry:n kehitysyhteistyöhankkeiden kymmenvuotista taivalta. Paljon iloa ja onnistumisia, mutta välillä vähän surua ja haasteitakin on mahtunut mukaan näihin hankevuosiin. Aloitimme yhdellä hankkeella Sambian Kalokossa vuonna 2006 ja heti seuraavana vuonna mukaan tuli Swazimaan Mbabanessa toimiva hanke, jota on alusta lähtien tehty yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. 2008 aloitettiin hanketyö Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Vuonna 2014 otettiin aimo harppaus peräti viiteen hankkeeseen eli Lusakan ja Swazimaan lisäksi hankerepertuaariin liitettiin myös Livingstonen ja Monzen kaupungit sekä Tansanian Dar Es Salaamin projekti, jota toteutetaan yhdessä Aalto yliopiston opiskelijaryhmän kanssa. Vuonna 2015 rakensimme hankkeissamme yhteensä noin 140 käymälää ja kaksi porakaivoa. Lisäksi olemme muun muassa tehneet kymmeniä käsienpesupisteitä ja antaneet hygieniaja käymäläkoulutusta sadoille ihmisille. Kaikkiaan rikoimme loppuvuodesta 450 rakennetun käymälän rajan ja vettä olemme poranneet tuhansille ihmisille (14 porakaivoa). Käymälät ovat haluttuja ja moni niistä nouseekin sinne asukkaiden omin materiaalein eli lähinnä autamme rakentajia tietotaidon muodossa. Tämä merkitsee sitä, että voimme auttaa enemmän juuri niitä perheitä, joilla itsellään ei olisi mahdollisuutta parantaa sanitaatiotaan. Koulujen sanitaatiota parantamassa Myös koulut erityisesti köyhimmillä alueilla ovat olleet edelleen kohteenamme, sillä lasten koulunkäynti-mahdollisuuksien parantaminen on hankkeidemme keskeisiä teemoja. Kouluille pyritään rakentamaan tarpeen mukaan lisää käymälöitä. Sambiassa olemme panostaneet myös koululaisten hygienia-, kierrätys ja terveyskasvatukseen muun muassa järjestämällä heille oppitunteja eri kouluissa Lusakassa ja Livingstonessa sekä pitämällä tietovisoja, joista osa pidettiin radiossa, eli näin tietoa levitettiin myös muille kuuntelijoille. Olemme käyttäneet mediaa (erityisesti radiota) paljon myös muun tiedon levittämiseen. Esimerkiksi TV-uutiset ovat Sambiassa useaan otteeseen käyneet seuraamassa ja kuvaamassa hankkeitamme, jolloin kiinnostuneita yhteydenottoja on tullut eri puolilta Sambiaa. Tämä puolestaan antaa viitteitä siitä, että tarvetta ja kiinnostusta sanitaation parantamiseksi riittää maanlaajuisesti. Huolena kehyvarojen leikkaus Vuonna 2015 päätetyt kehitysyhteistyövarojen leikkaukset koskettavat myös yhdistyksen hankkeita. Vuonna 2014 aloitettu ja lupaavasti edennyt Monzen hanke jouduttiin lopettamaan kahden vuoden toiminnan jälkeen, mutta toki toiveita sen jatkamisesta uudelleen vuoden 2017 alusta elätellään. Vuonna 2016 avattavassa ulkoasiainministeriön hankehaussa kilpaillaan muiden järjestöjen kanssa noin 40 prosenttia pienemmästä rahoituksesta. Vesi ja sanitaatio ovat olleet Suomen yksi kärkiteemoista, joten tämän toivotaan puoltavan yhdistyksen hankerahoituksen jatkumista. Tulokset hankkeistamme ovat olleet erittäin positiivisia, teema on alati tarpeellinen ja tarve päivittäinen, joten toivomme, että pystymme vakuuttamaan ministeriön edustajat hankkeiden tarpeellisuudesta. On häpeä, että maailmassa, jossa avaruuteen singotaan satelliitteja ja keksitään, mitä kummallisimpia vempaimia, 2.5 miljardilla ihmisellä ei ole edelleenkään mahdollisuutta käydä asianmukaisessa käymälässä. Tässä Suomi voi olla halutessaan edelläkävijä ja tuoda sitä kautta terveemmän maailman yhä useampien ulottuville. Parhaassa tapauksessa siitä syntyy myös toimeentuloa ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä paikallisille että suomalaisille yrityksille. SARI HUUHTANEN Hätää helpottavia hankkeita jo kymmenen vuoden ajan Käymälöitä olemme rakentaneet 450 ja pora kaivoja 14. ” Nakatindin käymälöiden avausseremoniassa sadat oppilaat saivat oppia kuivakäymälöistä ja hygieniasta. Tredun opiskelijaryhmä rakensi marraskuussa 2015 kaksi käymälää Livingstonen Nakatindin koululle. KUIVIKE • 9 ULKOMAAT
Turun ammattikorkeakoulu ja Käymäläseura Huussi ry ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä Swazimaan yliopiston kanssa, mutta vasta nyt käynnissä olevassa Mbabanen kuivasanitaatioja jätehuoltohankkeessa (2014– 2016) yhteinen tekeminen ruohonjuuritasolla yhteisöjen parissa on aidosti nähtävissä. Mbabanen kuivasanitaatioja jätehuoltohankkeessa Swazimaan yliopisto on vastannut tutkimustyöstä, jonka osana suunniteltiin ja rakennettiin käsienpesulaitteisto Mangwanenin hoitopisteelle. Laite oli tarkoitus tehdä mahdollisimman helppokäyttöiseksi, halvasta materiaalista sekä lapsenkestäväksi. Tavallisesti käsienpesu hoidetaan epähygieeniseksi todetussa yhteisesti jaetussa maljassa. Viimeisin sadekausi on ollut myös Swazimaassa erittäin huono ja vesi on kallista kouluille, joten vaihtoehtoisia, säästeliäitä vedenkäyttömuotoja arvostetaan. Mangwanenin hoitopiste toimii alueen vähäosaisten, pääosin AIDS-orpojen, päivittäisenä lasten hoitoja ruokailupaikkana. Hoitopistettä pyörittävät paikalliset vapaaehtoiset ja siellä vierailee päivittäin yhteensä lähes sata lasta esikoulumaisessa opetuksessa sekä ruokailemassa koulupäivänsä jälkeen. Käsienpesulaite otettiin käyttöön juhlallisin menoin kansainvälisenä käsienpesupäivänä lokakuussa 2015. Yliopiston toimesta vastaavanlaiset käsienpesulaitteet rakennettiin myös hankkeen varsinaiselle kohdealueelle Mnyamatsiniin hankkeen rakentaman kuivakäymälän yhteyteen, Swazimaan yliopiston Environmental Health Sciencen tiedekunnan eteen sekä yhdelle alueen paikallisista kouluista. Virtsan ravinteet peltoon Toinen yliopiston tutkimuskohde on ollut virtsankäyttö lannoitteena kotipuutarhoissa. Kahdessatoista valikoidussa kotitaloudessa Mnyamatsinin alueella kokeiltiin virtsan käyttöä lannoitteena kolmen kuukauden ajan. Joka perjantai hankkeen edustamat monitoroijat vierailivat kolmessa kullekin osoitetussa kotitaloudessa ja valvoivat, että virtsaa levitettiin puutarhaan ja että se tehtiin oikein. Biolan Oy on mukana vuonna 2014 alkaneessa Suomen UNICEFin kehitysyhteistyöhankkeessa Ugandassa. UniWash-hankkeessa kehitetään ratkaisuja sanitaatioongelmiin. Tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell on ollut mukana Ugandassa ja antanut Biolanin vuosikymmenien kokemuksen ekologisesta sanitaatiosta paikallisten käyttöön. – Tammikuussa 2015 ajoin lumimyrskyssä kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Olin matkalla todella kauas mukavuusalueeni äärirajojen yli, lähdössä ensimmäistä kertaa ’oikeaan Afrikkaan’, Ugandaan. Ugandaan minut vei sitten loppujen lopuksi yhteensä neljä kertaa vielä samana vuonna Suomen Unicefin vetämä, Suomen Ulkoministeriön rahoittama UniWash -hanke. Biolanin vuosikymmenien kokemus ekologisen sanitaation tuotteista ja ratkaisuista on johtanut monenlaisiin yhteistyöprojekteihin eri puolilla maapalloa. Hankkeet saattavat jäädä siihen, että kerätyillä varoilla hankitaan käymälöitä, joita lähdemme paikan päälle asentamaan ja antamaan käyttökoulutusta. Joissain hankkeissa havaitaan, että tuotteiden suhteen pitäisi tehdä paljon lokalisaatiota tai esimerkiksi kulttuuriset tekijät vaikeuttavat kuivakäymälöiden käyttöönottoa. Nämä hankkeet tuottavat kyllä tietoa, mutta paikallinen vaikuttavuus jää helposti todella vähäiseksi, mahdollisesti vain yhteen kokeilukohteeseen. Biolanin ja Suomen Unicefin yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten Aalto yliopistolta. Kumpikin osapuoli teetti samaan aikaan opiskelijaprojektia, jossa yritykset ja yhteisöt antavat tuotekehitysongelmiaan opiskelijoiden ratkottaviksi. Syntyi vuoropuhelu, jossa selvisi, että osapuolilla on paljon yhteisiä tavoitteita löytää ratkaisuja maailman sanitaatio-ongelmiin. Keskusteluyhteys oli luotu, mutta konkretia etsi muotoaan. Paikallinen ja kestävä ratkaisu Kun Suomen Unicefilla aloitettiin UniWash -hankkeen suunnittelu, tarkoituksena oli löytää toimintatapa, jolla kehitysmaiden – tässä tapauksessa erityisesti koulujen – sanitaatio-ongelmiin löydettäisiin paikallisia, kestäviä ratkaisuja, paikallisten valmistamina ja paikallisia hyödyttävinä. Jotta oikeaa vaikuttavuutta ja jatkuvuutta saavutettaisiin, hankkeeseen oli tarkoitus kytkeä paitsi Unicef Suomessa ja Ugandassa myös yliopistoja ja yrityksiä kummassakin maassa. Vielä muotoaan hakevaan hankkeeseen pyydettiin mukaan Biolania. Erityisesti Biolanilta toivottiin apua ugandalaisten yritysten osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijoiden innovaatioista todella saataisiin paikallista liiketoimintaa. Vaikka Biolanin mahdollista roolia hankkeessa oli alussa vaikea hahmottaa, mukaan lähdettiin, koska sanitaatioasioiden parantaminen kuuluu yrityksen arvoihin ja tavoitteisiin. Unicefin kaltaisen kumppanin kanssa olisi mahdollista saada aikaan isojakin asioita, jos sopiva toimintamalli löydettäisiin. – Osaltani UniWash-hanke muuttui dokumenttien lukemisesta ja palavereissa istumisesta todellisuudeksi tammikuussa 2015, kun pimeässä ja lämpimässä Afrikan yössä istuin Vincentin auton takapenkillä mutkaisella tiellä kohti Kampalaa. Perillä minua odottivat ennakkoon valitut kuusi paikallista pkyritystä, joilla kaikilla oli into kehittää toimintaansa ja erityisesti löytää sanitaatiosta ja siihen liittyvistä innovaatioista itselleen uutta liiketoimintaa. Uniwash-hankkeessa kulkevat vierekkäin erilaiset linjat. Opiskelijat Aalto yliopistosta ja Helsingin Yliopistosta innovoivat ja testaavat yhdessä Makereren yliopiston opiskelijoiden kanssa sanitaatioon liittyviä tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan ugandalaiset yritykset käyvät läpi heille räätälöityä koulutusohjelmaa, jonka suomalaisena yritysmentorina ja kouluttajana Biolan toimii. Välillä tiet kohtaavat, kun opiskelijoiden innovaatioita tarkastellaan yritysnäkökulmasta ja käydään yhdessä kentällä kouluissa testaamassa prototyyppejä tai haastattelemassa koululaisia ja opettajia. – Vuoden 2015 aikana olen käynyt tutustumassa yrittäjiin heidän yrityksissään ja osallistunut kolmeen eri koulutustapahtumaan. Koulutuspäivien ohjelma on pyritty rakentamaan niin, että yrittäjille muodostuu looginen kokonaisuus siitä, miten innovaatiosta voidaan saada markkinoille tuote tai palvelu. Ensimmäisessä koulutuksessa keskityttiin tuotekehitykseen, toisessa liiketoiminnan kehittämiseen sekä rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja kolmannessa tuotteistamiseen, brändinrakentamiseen ja markkinointiin. – Biolanin rooli koulutuksissa on ollut mentoroiva. Olen kertonut käytännön esimerkein, kuinka Biolan on toiminut viimeisen 40 vuoden ajan ja avannut luennoilla Biolanin prosesseja ja käytäntöjä. Vuoden huippuhetkiä on ollut kolmen yrittäjän vierailu Suomessa ja Biolanilla. Huussien hajuttomuuden ja mukavuuden ihmettelylle ei ollut tulla loppua. – Todellisuudessa tapaamiset ovat olleet oppimista puolin ja toisin: ugandalainen elämänmeno ja yrittäminen haasteineen ja mahdollisuuksineen on avautunut myös meille hankkeessa mukana olleille biolanilaisille. Länsimaista power point -tyyppistä esitystapaakin on pitänyt hioa. Afrikkalaiseen tarinankerrontakulttuuriin ovat sopineet jutut Biolanin alkuvaiheiden tempauksista sekä brändäysesimerkkeinä vanhat mainosfilmit. Kakkahuumori taitaa olla universaalia. Näin huussituristin ominaisuudessa on aina hienoa päästä kentälle ja nähdä käytännössä, millä mallilla sanitaatioasiat todella ovat. Hankkeen kohdekoulut sijaitsevat Pohjois-Ugandassa, Acholimaassa, Gulun ympäristössä. Alueella on käyty sisällissotia, siirretty väestöä leireille sotien jaloista ja tällä hetkellä vastaanotetaan EteläSudanin pakolaisia. Kouluja on paljon ja oppilaita tyypillisesti noin tuhat per koulu. Yleensä vain ylin luokka-aste asuu kouluissa, muut koululaiset käyvät koulua kotoaan. Käymälöitä on kouluissa Uniwash -hanke Ugandan koulujen sanitaation parantamiseksi Swazimaan yliopisto pesettää käsiä ja lannoittaa virtsalla Yliopiston johdolla toteutettiin kolme kuukautta kestänyt virtsalla lannoittamisen kokeilu kahdessatoista kotitaloudessa. ” Koulun käymälä ULKOMAAT Kolme ugandalais yrittäjää vieraili Suomessa.
KUIVIKE • 11 keskimäärin kolme tytöille ja kolme pojille. Käytännössä kaikki käymälät ovat kuopan päälle rakennettuja koppeja, jotka hylätään, kun kuoppa täyttyy. Niissäkin paikoissa, joissa on rakennettu säiliöllinen, tyhjennettävä käymälä, tyhjennystä ei hoideta, koska palvelua ei ole tai se on liian kallista. Käsienpesumahdollisuuksia ei juuri ole: joko säiliö puuttuu, vettä ei ole tai hana on rikki. Hygienian tärkeydestä opetetaan, mutta oppien toteuttaminen käytännössä on vaikeaa. Kentällä kiertäessään huomaa myös sen, että hienot, muualla mietityt innovaatiot saattavat olla liian teknisiä tai vaatia käyttöja huoltoosaamista, jota ei paikallisilta löydy. Kurja oli nähdä siistin ja fiksun biokaasukäymälän olevan jo toista vuotta käynnistämättä, kun ”joku letku on varmaan poikki” eli kukaan ei ole osannut käymälää käyttää. Hankkeen puitteissa testatun käsienpesuhanan asennuksessa havaittiin, että sopivia työkaluja ei kouluista löytynyt, ei edes tavallista ruuvimeisseliä. UniWash-hanke on saanut ugandalaisyritykset miettimään käymäläjätteen kierrättämiseen, käymälöiden tyhjentämiseen ja kompostointiin liittyviä ratkaisuja ja palveluita. Oli hienoa olla todistamassa, kun yrittäjät vierailivat tilalla, jossa on jo useita vuosia käytetty kompostoitua oman käymälän tuotosta lannoitteena ja saatu mainioita satotuloksia. Hankkeen koulutusohjelmassa toisiinsa tutustuneet yrittäjät alkoivat pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Hankkeen kestävimpiä tuloksia onkin varmaan se, että yksittäisistä yrityksistä on kasvanut verkosto, jossa eri osapuolien osaamiset alkavat täydentää toisiaan: maatalouskonevalmistaja ja jätehuoltopalveluja tarjoava yrittäjä voivat olla osana samassa arvoketjussa ja tarjota palvelujaan käymälöiden tyhjentämiseen ja käymäläjätteen hygieeniseen jatkokäsittelyyn. Vuoden 2016 aikana pääsemme ugandalaisyritysten kanssa yhdessä kehittämään eteenpäin sanitaatioon liittyviä paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia ja toivottavasti jo viemään ajatuksia käytäntöön. Muutama mielenkiintoinen retki on siis vielä tiedossa Kampalan vilinään ja myös Acholimaan kouluihin! HANNAMAIJA FONTELL Swazimaan yliopisto pesettää käsiä ja lannoittaa virtsalla Kolme viidestätoista alkuperäisestä osallistujasta luovutti mm. aviomiehen asenteeseen tai veden puutteeseen vedoten, mutta mukana jatkaneet totesivat virtsan edistäneen satoaan ja osa jopa laajensi kokeilua oma-aloitteisesti muihin viljelemiinsä taimiin. Suurin osa viljelijöistä oli halukkaita jatkamaan lannoitusta, kun taas muutamalla oli kynnys esimerkiksi naapureiden silmissä käyttää virtsaa puutarhassaan. Suojavarusteilla oli merkittävä vaikutus viljelijöiden asenteisiin, niitä arvostettiin ja käytettiin laajalti. Kokeilun innoittamana hanke on perustamassa Lobambaan, yhdelle hankealueista, kierrätyskeskusta, jossa ihmisperäisen lannoitteen keskitetty kompostointi sekä lannoitus viereisellä pellolla voitaisiin hoitaa. Siinä missä Turun ammattikorkeakoulu korostaa opiskelijoiden käytännön tekemistä ”kädet mullassa”, uskotaan etelän yliopistoissa edelleen vahvasti perinteiseen luentomaiseen opetukseen. Miten monta käsienpesulaitetta ja virtsalla testattua peltoa saataisiinkaan aikaan, kun myös paikalliset yliopisto-opiskelijat jalkautuisivat luokkahuoneista yhteisön pariin puhumattakaan aidoista oppimisympäristöistä tuleville ympäristöviranomaisille. Mutta mitä professorit nyt edellä, sitä opiskelijat pian perässä! Hankkeen etenemistä sekä harjoittelijoina maassa toimivien Turun AMK:n opiskelijoiden kokemuksia Swazimaassa voi seurata Käymäläseura Huussi ry:n nettisivuilta. Lisäksi tohtori Ababu Tirunehin esittelyvideo kehittelemästään käsienpesulaitteista on löydettävissä osoitteesta www.youtube.com/ watch?v=kSfoMHroATk. JONNA HEIKKILÄ Projektipäällikkö, Turun AMK Yliopisto pyrkii yhä enemmän yhdistämään tieteellisen tutkimuksen yhteisöjen kehit tämiseen. Ku vassa hankkeen asiantuntijan tohtori Ababu Tirunehin suun nitelma käsien pesulaitteesta. Vähäosaisten lasten hoitokeskuksessa avattiin lokakuussa Swazimaan yliopiston kehittelemä käsienpesupaikka. Kuva Jonna Heikkilä. UniWash-hanke Hankkeen kesto : 2014–2016 Kumppanit : Suomen UNICEF, Makereren yliopisto, Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Biolan Oy, kuusi ugandalaista pkyritystä Budjetti : 1,1 milj. e Rahoittajat : Suomen ulkoministeriö, Suomen UNICEF ry Välittömät tavoitteet: 1. Puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja hygieniaan liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja toimintamalleja, joita voidaan valmistaa ja kehittää eteenpäin kohdemaassa paikallisin voimin. 2. Tutkimushankkeita, jotka tukevat vesi ja sanitaatioratkaisujen kehittämistä. Pitkäjänteiset tavoitteet: 1. Yritysten, yliopistojen, lasten sekä sidosryhmien kyky edistää kehi tystä vahvistuu. 2. Yhteistyössä yritysten kanssa luodaan innovatiivisia toimintamalle ja ja teknisiä ratkaisuja, joiden avulla saadaan ratkottua veteen ja sanitaatioon liittyviä ongelmia. 3. Paikallisten yrityskumppanien tuotekehitys ja markkinointiosaami nen sekä tietoisuus lapsen oikeuksista yritystoiminnassa vahvis tuu. 4. Kootaan näyttöön perustuvaa tietoa innovaatioyhteistyöstä, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Ensimmäisen luokan oppilaat viihtyvät koulussa KUIVIKE • 11 ULKOMAAT
Käymäläseura Huussi ry aloitti Sanitaation kehittäminen ja yhteisöllinen yrittäminen Dar es Salaamissa Tansaniassa -nimisen kehitysyhteistyöhankeen Dar es Salaamin miljoonakaupungissa Tansaniassa Itä-Afrikassa vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena on kehittää vesihuoltoa ja sanitaatiota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaupungin laajoilla epävirallisilla asuinalueilla ja parantaa samalla kokonaisvaltaisesti asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua. Vuosien 2014–2015 aikana on saatu aikaan jo hyviä tuloksia ja näkyviä muutoksia. Sanitaatiohankkeen kohdealue Dar es Salaam on Tansanian suurin kaupunki. Kaupungin noin 4,4 miljoonasta asukkaista suurin osa asuu epävirallisilla kaavoittamattomilla asuinalueilla eli slummialueilla. Näillä alueilla ei ole kunnallistekniikkaa ja rakentaminen on tiivistä. Jopa 80 prosenttia kaupungin asukkaista on vailla asianmukaista sanitaatiota ja vesihuoltoa. Puutteellinen hygienia ja saastunut vesi aiheuttavat monia vakavia sairauksia, kuten koleraa, lavantautia ja ripulia aiheuttaen lukuisia ennenaikaisia kuolemia. Monien lasten koulunkäynti keskeytyy heidän sairastuessaan. Kuolemat olisi vältettävissä puhtaan veden ja hyvän sanitaation eli kunnollisten käymälöiden ja peseytymismahdollisuuksien avulla. Puutteelliset sanitaatio-olosuhteet kodeissa ja kouluissa aiheuttavat myös turvattomuutta ja vaaratilanteita erityisesti naisille ja lapsille. Hanke toteutetaan yhteistyössä Center for Community Initiatives (CCI Tanzania) nimisen tansanialaisen kansalaisjärjestön kanssa. CCI tekee yhteistyötä maailmanlaajuisen Slum Dwellers International (SDI) organisaation kanssa. Hanketta toteuttaa SDI:n paikalliset Federation of Urban Poor -yhteisöt, joiden jäsenet ovat pääasiassa naisia. Phast Ujenzi nimiset ryhmät ovat erikoistuneet sanitaation kehittämiseen ja parantamiseen omissa yhteisöissään ja eri asuinalueilla ympäri kaupunkia. Hankkeen aktiviteetteja on toteutettu vuosina 2014–2015 kahdessa kunnassa, Keko Machungwan slummialueella Temekessä ja Karakatan slummialueella Ilalassa. Tänä vuonna toiminta-alue laajenee Mburahatin slummialueelle Kinondoniin. Pilottikäymälä nuorisokeskukselle Hankkeen toiminta aloitettiin rakentamalla pilotti-kuivakäymälärakennus Keko Machungwa Youth Centre nuorisokeskukselle vuonna 2014. Kyseessä on puolijulkinen käymälärakennus, jossa on kaksi kuivakäymälää ja kaksi suihkutilaa sekä käsienpesupaikka. Käymälällä on noin 30–40 käyttäjää päivittäin. Kun rakennus vihittiin käyttöön heinäkuussa 2014, paikalla oli yli 200 vierasta mukaan lukien Temeken kunnan varapormestari, paikallisia virkamiehiä, toimittajia, TV ja radio. Phast Ujenzi Keko Machungwa ryhmälle pidettiin vuoden 2014 aikana kymmenen erilaista koulutusta koskien kuivakäymälöiden rakentamista, sadeveden keruuta, kompostin käyttöä maanparannusaineena, virtsan käyttöä lannoitteena, hygieniaa ja yrittäjyyttä. Lisäksi ryhmälle järjestettiin työpajoja, joissa käsiteltiin kuivakäymälöiden rakentamisen, kompostin myymisen ja virtsan lannoitekäytön ympärille keskittyvän sosiaalisen yrittämisen periaatteita. Vuoden 2014 aikana Keko Machungwan alueelle rakennettiin 14 erikokoista ja eri käyttötarkoituksiin suunniteltua yksityistä ja julkista kuivakäymälärakennusta. Keko Machungwan alueelle rakennettu pilotti toimii mallirakennuksena alueen asukkaille. Hankkeen alussa kuivakäymälä herätti ennakkoluuloja, mutta mallirakennuksen johdosta monien ennakkoluulot ovat hälvenneet. Myös se, että kuivakäymälässä on suihkunurkkaus, tekee siitä suositun. Tällä hetkellä yhä useammat perheet ovat halukkaita ostamaan erottelevan kuivakäymälän, koska se on hajuton, hygieeninen ja turvallinen. Kompostin käyttö maanparannusaineena ja virtsan käyttö lannoitteena omassa puutarhassa tai pienellä yhteisviljelyspalstalla on alkanut kiinnostaa yhä useampia. 14 käymälää slummiin Phast Ujenzi Karakata ryhmä vieraili vuoden 2015 alussa Phast Ujenzi Keko Machungwa ryhmän luona jakaen kokemuksiaan vuodelta 2014. Tämä edesauttoi Phast Ujenzi Karakataa suoriutumaan koulutuksista, työpajoista ja rakennustöistä mahdollisimman menestyksekkäästi vuoden 2015 aikana. Toukokuussa 2015 rakennettiin ensimmäinen kuivakäymälärakennus Karakatan slummialueelle Scholastica Johannekselle ja hänen perheelleen. Alueelle rakennettiin yhteensä 14 erikokoista ja eri käyttötarkoituksiin suunniteltua yksityistä ja julkista kuivakäymälärakennusta vuoden 2015 aikana. Vuonna 2016 hankkeen aktiviteetit keskittyvät Mburahatin slummialueelle Temeken kaupunginosaan. Tavoitteena on rakentaa 14 kuivakäymälää vuoden loppuun mennessä. Lisäksi rakennetaan ensimmäinen kouluille suunniteltu kuivakäymälärakennus yli 1500 oppilaan peruskoululle. Kompostia ja virtsaa tullaan hyödyntämään koulun puutarhassa ja sitä toimitetaan paikalliselle maanviljelijälle koekäyttöön. Hankkeessa kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota vähemmistöihin rakentamalla esteettömiä kuivakäymälärakennuksia. Tulevina vuosina tavoitteena on rakentaa lisää yksityisiä ja julkisia kuivakäymälärakennuksia hankkeen kohdealueille sekä laajentaa toiminta-aluetta myös muille asuinalueille. ULPU KOJO projektikoordinaattori Käymäläseura Huussi ry Sanitaation kehittämistä ja yhteisöllistä yrittämistä Dar es Salaamissa ” Käymäläkomposti ja virtsa lannoittavat koulun puutarhaa. Ensimmäinen Karakatan slummialueelle rakennettu kuivakäymälärakennus rakennettiin Scholastica Johannekselle ja hänen perheelleen toukokuussa 2015. Rakennusmateriaalina hyödynnettiin paikallisia kierrätysmateriaaleja. Kuvaaja: Zita Floret Phast Ujenzi Keko Machungwaja Phast Ujenzi Karakata -ryhmien tapaaminen Keko Machungwassa vuoden 2015 alussa. Kuva: Hezron Magambo ULKOMAAT
KUIVIKE • 13 Kuva: Marja Houtbeckers Tammikuussa 2015 tuli Hajaputsari ry:n sähköpostiosoitteeseen yllättävä viesti henkilöltä, joka kertoi työskentelevänsä Recode -nimisessä organisaatiossa Oregonissa Yhdysvalloissa. Jotta ei olisi reagoitu roskapostiin, tarkistettiin ennen vastaamista, että lähettäjäksi merkitty Molly Winter on todellinen henkilö. Oregonissa todellakin toimii kansalaisjärjestö nimeltään Recode ja Molly on sen henkilöstöä. Molly kertoi ensimmäisessä viestissään lukeneensa artikkeleita haja-asutuksen jätevesien käsittelystä Suomessa, säädöksistämme ja jopa vuoden 2011 säädösmuutoksista sekä jätevesineuvonnasta. Suomen kielen salat olivat kohtuullisesti selvinneet hänelle Google-kääntäjää käyttäen. Hänellä ilmeni olevan ruotsalaista sukutaustaa, mikä varmaan madalsi kynnystä yrittää selvittää asioita Suomestakin. USA:ssa monet ympäristösäädökset ovat osavaltiokohtaisia ja Recode oli mukana projektissa, jossa valmisteltiin osavaltion säädösten uudistamista. Aiempaa useamman jätevesija käymäläratkaisujen mahdollistaminen ja käyttöönotto oli säädösten uudistamisessa tavoitteena. Hajaputsari ry:n lisäksi Molly oli ottanut yhteyttä lukuisiin muihinkin tahoihin Suomessa. Hänen tarkoituksenaan oli tutustua tilanteeseen käytännössä ja tavata alan viranomaisia, suunnittelijoita, kouluttajia ja laitevalmistajia. Käymäläseura Huussin suosituksesta Suomen vierailu ajoittui Kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin, DTkonferenssin, ajankohtaan. Elokuussa Molly tuli Suomeen ja kiersi eteläistä Suomea viikon verran haastatellen lukuisia asiantuntijoita. Hajajätevesisäädösten kiemuroita selviteltiin Kirkkonummella kesämökin terassilla kauniissa säässä puoli päivää. Dry Toilet -konferenssissa Mollyllä oli hyvä tilaisuus keskustella Huussi ry:n aktiivien kanssa, tutustua käymälälaitteisiin ja kuunnella asiantuntijaesityksiä. Konferenssin jälkeen Molly kävi tapaamassa Ruotsin vesiviranomaisia. Kotiin palattuaan hän laati raportin maidemme tilanteesta ja kokemuksista. Suomessa Molly oli erityisesti kiinnostunut siitä, miten meillä on varsin salliva suhtautuminen kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn ja erilaisiin käymäläratkaisuihin. Kompostikäymälä vastustaa valtavirtaa – Vierailuni jälkeen minulla on parempi käsitys siitä, miksi kuivakäymälät ovat yleisiä ja tunnettuja Suomessa, kertoo Molly. – Kokemani mukaan kuivakäymälä sopii Suomessa parhaiten tapauksiin missä käyttö ei ole jatkuvaa, jolloin materiaalin tilavuus pienenee kompostoinnissa, tai kohteisiin, joissa omistaja nauttii tarvittavista säännöllisistä huoltotoimenpiteistä. Yhdysvalloissa nämä tapaukset eivät ole yleisiä: vapaa-ajan asunnot ovat ylellisyyttä ja harvat ihmiset ovat valmiita ottamaan järjestelmää joka edellyttää huoltoa. – Yhdysvalloissa kuivakäymälöitä käyttävät lähinnä ihmiset, jotka tekevät niin puhtaasti ympäristöllisistä tai eettisistä syistä ja joista monet tavoittelevat lisää orgaanista lannoitetta viljelyyn, valaisee Molly tilannetta USA:ssa. – Täällä kompostikäymälä nähdään myös vahvana symbolisena omistautumisena valtavirran arvoja vastaan. Eri maissa on erilaiset lähtökohdat ja keskustelut Mollyn kanssa havahduttivat huomaamaan miten samasta asiasta voidaan ajatella eri tavoin. – Länsirannikolla, missä minä asun, useimmat maaseudun kodit on rakennettu sillä oletuksella, että juokseva vesi ja vesivessa rakennetaan ja siksi jätevedenkäsittelyä edellytetään, miettii Molly. – Suomessa vapaa-ajan asumisen kulttuuri on ainutlaatuinen, sillä monilla ei koskaan ole vesivessaa, joten oletusarvo on lähtökohtaisesti erilainen. Toivoa sopii että Suomessa pysyy jatkossakin avoin ajattelu ja ettei oletettaisi vesivessan olevan ainoa vaihtoehto. Molly oli erittäin kiinnostunut vedettömiä ja vähävetisiä käymälöitä käsittelevästä RTkortista, joka oli juuri valmistunut ennen hänen Suomeen tuloaan. Hän olisi toivonut sen olevan saatavissa myös englanniksi. Kun niin ei ollut, hän otti urakakseen kääntää siitä keskeisiä osia. Google-kääntäjällä oli varmaan taas käyttöä! Myös jätevedenkäsittelymenetelmät ja maamme vaatimukset olivat Mollylla selvitettävänä. – En nähnyt paljon innovaatioita jätevedenkäsittelyssä Suomessa. Vaikuttaa siltä, että Suomi kärsii samanlaisesta umpikujasta toimenpiteiden suhteen kuin Yhdysvallat. Sanoisin kuitenkin, että Yhdysvallat on Suomea jäljessä haja-asutuksen kiinteistökohtaisissa järjestelmissä, kertoo Molly havainnoistaan. Vaikeinta Mollyn kanssa käydyissä keskusteluissa oli selittää hänelle Suomen hajajätevesiasetuksesta syntynyttä poliittista kohua ja ristiriitoja, jotka olivat juuri kevään eduskuntavaaleissa nousseet vaaliteemaksi asti. Kiinnostavaa oli huomata, että Suomen hallinnollisiakin asioita seurataan muualla maailmassa aivan oma-aloitteisesti. Tämäkin osoittaa, että meillä on ympäristönsuojelussa muutakin maailmalle vietävää kuin laitteita ja materiaaleja. Perusteellinen selvitys alan syvällisimmästä olemuksesta oli paljolti Mollyn tarmokkuuden ansiota. Usein toistuva ”miksi”kysymys myös havahduttaa ajattelemaan tuttuja asioita uudella tavalla. Mollyn työn tuloksena saatiin myös informaatiota Ruotsin lainsäädännön tilanteen kehittymisestä – joka onkin kokonaan toinen juttu. JOHANNA KALLIO Suomen ympäristökeskus ERKKI SANTALA Hajaputsari ry Suomen kuivakäymälät ja hajajätevesisäädökset kiinnostavat myös USA:ssa Yhdysvallat on Suomea jäljessä hajaasutuksen kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä ” Yhdysvaltalainen Molly Winter saapui viime kesänä Suomeen tutustumaan kuivakäymälöihin ja haja-ajatuksen jätevesien käsittelyyn. ULKOMAAT
HUUSSIKOKEMUKSET 14 • KUIVIKE Jätelaki ohjaa tulevaisuudessa yhä yksityiskohtaisempaan jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen, tietävät kiinteistönja ympäristönhoitoon sekä jätevesijärjestelmien suunnitteluun erikoistunut Jukka Harjula sekä Vammalan Hyötykeräyksen Lauri Jokinen . Kaksikko on ryhtynyt yhteistyöhön tavoitteenaan maamme ensimmäinen täysin ammattimaisesti hoidettu biojätteen lähikompostointi. Harjulan kehittämän konseptin ytimessä on hänen suunnittelemansa ja valmistamansa kiinteistökompostori, Biojussi. Lämpökompostorin myynnistä, huollosta sekä sen toiminnan seurauksena syntyvän tuotoksen loppusijoituksesta vastaa puolestaan Hyötykeräys. – Aparaatti sai Kiinteistömessuilla hyvän vastaanoton. Hyötykeräyksen osuus konseptissa takaa sen, ettei isännöitsijöiden tarvitse vaivata asialla päätään. Olisihan se mukavaa, jos saisimme asentaa keväällä ensimmäiset Biojussit Sastamalaan, mutta innostus saattaa olla kovempaa suurissa kaupungeissa, Harjula sanoo. Kompostointi säästää Yhä useamman taloyhtiön pihassa seisoo eloperäisen biojätteen keräysastia. Vaikka biohajoavaa materiaalia ei enää päädy entisaikojen malliin kaatopaikoille myöskään suurkeittiöiden, ravintoloiden tai elintarviketeollisuuden taholta, on asiassa Harjulan ja Jokisen mukaan vielä ympäristönäkökulmasta petrattavaa. Lähes kolmasosa erityisesti kotitalouksien sekajätteestä on edelleen biohajoavaa ainesta. Jäteautorallin ja lähes viikoittaisen biojätteen keräysrumban sijaan he kannustavat taloyhtiöitä ja liikelaitoksia kompostoimaan. – Maatuvan jätteen kierrättäminen sen syntypaikassa säästää energiaa, kustannuksia, aikaa ja ympäristöä, Jokinen luettelee. – Kompostointi tuo pitkällä aikavälillä konkreettista taloudellista säästöä, sillä arviolta 5–10 kotitalouden tuottamalla biojätemäärällä kiinteistökompostori tarvitsee tyhjentää vain kerran vuodessa, Harjula huomauttaa. Kompostien tehtailussa on paikkakunnalla myös perinteitä, Harjula intoilee. – Vammalassa valmistettu Sepe on kompostorien klassikko. Toivon, että Biojussistakin tulee sellainen. Yhteistyö kannattaa Yhteistyö kompostivalmistajan kanssa merkitsee Hyötykeräykselle uutta aluevaltausta, sopivasti alkavan 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Perheyritys lähti liikkeelle pienin askelin: paperia kerättiin käsityönä pakettiautolla ja kuljetettiin Jokisen suulille. Vuosien varrella yritys on kasvanut vastaamaan asiakkaiden kierrätystarpeisiin. Merkittävin investointi liiketoiminnan kehittämisen kannalta on ollut terminaalin rakentaminen vuonna 2007. Uusi halli mahdollisti erilaisten kierrätysjakeiden kuten paperin, pahvin ja muovin lajittelun ja välivarastoinnin omissa tiloissa. – Toiveikkain mielin ja ympäristöarvot edellä katsomme tulevaisuuteen. Meille on tärkeää verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja hioa erilaisia yhteistyökuvioita, kiteyttää Jokinen Vammalan Hyötykeräyksen toimintasuunnitelman. MINNA ISOTALO minna.isotalo@alueviesti.fi Artikkeli on julkaistu alun perin Alueviesti-lehdessä. Vesivessa on kohdannut vastustajansa. Ravinteet kulkeutuvat vielä toistaiseksi vääriin paikkoihin, kuten vesistöihin, ja monessa maailman kolkassa puhdasta vettä ei riitä edes juotavaksi saati vessan vetämiseen. Ekologinen sanitaatio kuivakäymälöineen ja suljettuine ravinnekiertoineen on paitsi vuosituhansia vanha käytäntö, myös tulevaisuuden ratkaisu. Maaliskuussa 2015 Tampereen teknillisellä yliopistolla tarkastettiin tohtorin väitöskirja Ecological Sanitation – A Logical Choice? The Development of the Sanitation Institution in a World Society (Ekologinen sanitaatio – looginen valinta? Sanitaatioinstituution kehitys maailmanyhteiskunnassa). Väitöskirja käsitteli ekologista sanitaatiota yhteiskunnallisesta ja lainsäädännön näkökulmasta eri puolilla maailmaa sekä loi katsauksen tulevaisuuteen asiantuntijapaneelin silmin. Nykymaailmassa on vaikeaa haastaa vallitsevia normeja, ja sanitaation osalta normina on puhtaalla vedellä vedettävä WC. Itse asiassa vesivessaa pidetään kehityksen huipentumana ja käymäläinstituutioon on hankala vaikuttaa ihmisten mielissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Miksi tyytyä kuivakäymälään, jos voi saada vesivessan? Ajatusmalli on tyypillinen, mutta perustuu puutteelliseen tietoon tarjolla olevista vaihtoehdoista sekä vääristyneeseen mielikuvaan vesivessan ylivertaisuudesta. Yksittäisten ihmisten mielipiteisiin voi olla helpompi vaikuttaa kokemusten ja käytäntöjen avulla, mutta lainsäädäntöön ja kansalliseen politiikkaan vaikuttamiseen vaaditaan laajempia tutkimuksia, pilottihankkeita, kokemuksia ja perusteluja. Päätöksentekijätkin ovat loppujen lopuksi yksilöitä, joiden asenteet ja arvot vaikuttavat lopputulokseen. Tämä pätee myös ennakkoluuloihin, jotka tutkimustiedosta ja käytännön kokemuksista huolimatta ovat usein hyvinkin aloilleen juurtuneita. Sanitaatiojärjestelmien päivittäminen kestävämpiin malleihin on kuitenkin välttämätöntä. Puhtaasta vedestä on pulaa ja puutteelliset jätevedenkäsittelymenetelmät johtavat vesistöjen rehevöitymiseen ja ympäristön pilaantumiseen. Modernit kuivakäymälät sopivat useisiin kiinteistöihin ja kulttuureihin – malleja on monia. Myös eri puolilla maailmaa on havahduttu kestävän kehiEkologinen sanitaatio on looginen valinta Hyötykeräykselle yhteistyö komposti valmistajan kanssa merkitsee uutta alue valtausta 25vuotisjuhlavuoden kunniaksi Biojätettä? Biojäte on eloperäistä jätettä. Biohajoavuus on biojätteeseen lajiteltavien jätteiden edellytys. Biojätteeseen käyvät muun muassa suodatinpussit, teepussit, leivinpaperit, talouspaperit ja nenäliinat, hedelmien kuoret, hedelmät, vihannesten kuoret, vihannekset, ruoantähteet, pienet luut, kukat ja multa. Biojätteen voi laittaa keräykseen kaupoissa myytävissä biohajoavissa pusseissa, paperipusseissa tai itse sanomalehdestä tehdyissä pusseissa. Biojätteen voi kompostoida omassa kompostissa. Sastamalassa biojätteen keräys on suunnattu jätehuoltomääräysten mukaan viisi tai sitä useamman huoneiston omaaville asuinkiinteistöille sekä kiinteistöihin, joissa tuotetaan biojätettä yli 20 kiloa viikossa. Omakotitaloissa ja vähän biojätettä tuottavissa kiinteistöissä biojätteen keräys on vapaaehtoinen. Biojätteen lajittelulla (jolloin se kierrätetään oikeaoppisesti) tai kompostoinnilla vähennetään ympäristölle haitallisia kasvihuonekaasuja. Kaksi Sepeä – pieni vilkaisu menneeseen Vammalassa valmistettiin kompostoreita 1990-luvun alusta 2000-luvun taitteeseen. Entinen Isora, nykyinen Thermisol valmisti komposteja alkuun Suomen Kompostointipalvelulle ja sitten Biolanille. Thermisolilta eläköitynyt Jorma Lehto muistelee, että parhaimmillaan Vammalasta lähti eteenpäin kymmenenkin tuhatta kompostia vuodessa. Mallit olivat nimeltään Sepe 300 ja Sepe 600. Tilavuudeltaan pienempi komposti oli muodoltaan neliö ja suurempi, Sepe 600, oli suorakaiteen mallinen. Tiivisteet ja hengittävä eristelevy tehtiin tehtaan omissa tiloissa, pellitykset alihankintana. Biolan on sittemmin lopettanut Sepe-tuotannon, mutta Suomesta löytynee vielä monta pihaa ja puutarhaa, jossa kyseisen komposti tekee työtään. Sen verran laadukkaasta kapineesta on Lehdon mukaan kyse. Biojussi on sastamalalainen innovaatio Jukka Harjulan (oikealla) kehittämä kiinteistökompostori helpottaa eloperäisen jätteen kierrättämistä esimerkiksi taloyhtiöissä. Suurikokoisen, osin maan sisään asennettavan Biojussin täyttötilavuus on 1200 litraa. Lauri Jokinen lupaa toimittaa kompostin tuotoksen hyötykäyttöön esimerkiksi luomutilalle.
KUIVIKE • 15 Kiinan huippuyliopisto Fudan selvittää parhaillaan, miten suomalaiset Ekolet Oy:n valmistamat kompostoivat kuivakäymälät sopisivat Kiinan lähes rajattomiin käymälätarpeisiin. Syksyllä 2015 Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) valitsi suomalaisia yrityksiä, joilla voisi olla annettavaa Kiinan laajoille markkinoille. Kiinalaisen huippuyliopiston Fudan edustajat matkustivat Suomeen, tapasivat ja haastattelivat esivalittujen yritysten edustajat ja valitsivat niistä neljä mielenkiintoisinta yritystä. Yksi valituksi tulleista yrityksistä on yli 25 vuotta kompostoivia kuivakäymälöitä suunnitellut ja valmistanut Ekolet Oy. Selvitystyö valmistuu kesällä 2016. Yliopiston viiden hengen jatkoopiskelijoista koostuvaa työryhmää johtaa Fudan yliopiston markkinoinnin professori. Silloin tällöin Ekoletin edustajilta on kysytty, onko teillä sopivaa mallia kehitysmaiden käymälätarpeisiin. Vastaus oli ei. Lopulta yritys päätti tarttua haasteeseen ja suunnitteli uuden, erityisesti kehitysmaihin soveltuvan Onni -käymälän (englanniksi Happy-Loo), joka on patentoitu monessa maassa. Erona muihin kompostikäymälöihin on, että Onni -käymälän käytön yhteydessä ei tarvita mitään lisäaineita kuten kuiviketta ja vettä voi laskea huoletta säiliöön. Usein kehitysmaissa puhdistukseen käytetään vettä paperin sijaan. Käytön tulee olla niin yksinkertaista, että käymälää ei voi käyttää väärin, vaikka ei olisi koskaan aiemmin käynyt käymälässä. Käymälän huoltoon ei saa tarvita työkaluja tai muualta tuotavia lisäaineita. Sähköä tarvitaan pieneen tuulettimeen vain siinä tapauksessa, että käymälä asennetaan asuintalon sisäkäymäläksi ja tällöinkin aurinkopaneeli riittää. Onni -käymälässä on yhdistynyt perinteisen ja istuimessa virtsan erottelevan käymälän parhaat ominaisuudet. Luonnollisesti käymälän tulee olla hajuton ja estää luonnon turmeltuminen. Onni -käymälä sopii erinomaisesti myös suomalaiselle kesämökille. Ekolet sijoittaa kotimaan myynnistä saatavat tulot tähän kehitysmaiden oloja parantavaan projektiin ja täten Ekolet -käymälöiden ostajat ovat mukana kehitysmaiden auttamisessa. Asioiden eteneminen kehitysmaissa on kovin verkkaista ja pitkäjänteistä, joten Ekolet Oy:n rahoituspohjaa jouduttaneen laajentamaan vaikka yhteiskuntakin on mukana rahoituksessa. Kompostoivia Onni -kuivakäymälöitä on koekäytössä Keniassa, Tansaniassa ja Kiinassa. Lisätietoja www.ekolet.com. Humuspehtoori Oy on kehittänyt metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvän puukuidun, ns. nollakuidun, hyötykäyttöä. Siitä on valmistettu vuodessa noin 20 000–30 000 tonnia erilaisia maanparannusaineita, joilla on parannettu erityisesti vihannesviljelmien kasvukuntoa. Puukuiduilla on todettu olevan lukuisia hyötyjä peltojen kunnostamisessa. Puukuitu pystyy sitomaan helppoliukoisia (vesiliukoisia) ravinteita itseensä ja muuttamaan ne vaikealiukoiseen muotoon. Näin se vähentää ravinnepäästöjä vesiin. Sitomisprosessi on biologinen ja hyvin vahva. Ravinteista suurin osa vapautuu noin 10 vuoden kuluessa puun selluloosan maatuessa. Pitkäaikaista humusta Toinen tärkeä ominaisuus on pysyvän humuksen muodostaminen. Puussa on ligniiniä 20–30 prosenttia, ja se säilyy pellossa vuosikymmeniä. Ligniini muodostaa peltoon pysyvän multavuuden. Tätä pitkäaikaista humusta saadaan helpoimmin puusta, olipa se haketta, sahanpurua tai puukuitua. Peltoja voi myös parantaa kasvattamalla niillä esimerkiksi leppää ja murskaamalla koko sato kymmenen vuoden kuluttua peltoon, jolloin pelto paranee pysyvästi humusmaaksi. Maata hoitavat pieneliöt lisääntyvät Kolmas merkittävä etu puukuitujen käytössä on pieneliöiden lisääntyminen. Puukuidut ja lannan ravinteet luovat hyvän elinympäristön maata hoitavalle pieneliöstölle. Lierot viihtyvät maassa, jossa on hajoavaa orgaanista ainesta, ja pelkästään lierojen esiintyminen kertoo maan kunnosta hyvin paljon. Myös kynnön jälkeen pelloilla ruokailevat lokkiparvet osoittavat maan elonmerkkejä. Hevosenlanta sisältää paljon puuta. Rikkaruohottomaksi kompostoituna se on erittäin hyvä maanparannusaine. Poltettaessa siitä vapautuu suuri määrä kasveille käyttökelpoista typpeä. Lisäksi poltossa siirrämme ilmakehään paljon hiilidioksidia. Lopputuloksena ei synny juurikaan nettoenergiaa vaan lannan energia menee miltei kokonaan lannan oman kosteuden haihduttamiseen. Humuspehtoorin kehittämä puukuitujen jalostusmenetelmä on ainutlaatuinen, eikä vastaavia valmistajia löydy muualta. Menetelmä on suojattu useilla hyödyllisyysmalleilla. Puukuidut sopivat hyvin myös makkilannan ja virtsan ravinteiden sitomiseen ja käyttöominaisuuksien parantamiseen. REINO MANTSINEN Humuspehtoori Oy reino.mantsinen@ humuspehtoori.fi tyksen mukaisten sanitaatioratkaisujen tärkeyteen. Väitöskirjassa käsiteltiin tapaustutkimuksia Suomessa, Uudessa-Seelannissa, Sambiassa ja Etiopiassa. Kehitysmaissa, kuten Sambiassa ja Etiopiassa, sanitaation kattavuus on vielä heikoissa kantimissa, mutta tilanne paranee jatkuvasti. Normina ja tavoiteltavana ihanteena pidetään edelleen vesivessaa, mutta myös kuivakäymälöiden kattavuus on nousussa. Lainsäädännössä ei kuitenkaan oteta huomioon vaihtoehtoisia käymälämalleja saati ravinnekiertoa – vaikka jäteveden käyttö viljelysten kasteluvetenä ei ole vieras (vaikkakin vaiettu) käytäntö viljelijöiden keskuudessa. Sen sijaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa sanitaation kattavuus on huippuluokkaa. Näissä maissa voidaan keskittyä kestävien ja ekologisten ratkaisujen omaksumiseen – mikäli tahtoa löytyy. Haja-asutusalueella viemäriverkoston ulottumattomissa kuivakäymälä on jo varteenotettava vaihtoehto, vaikka tämä mielletäänkin usein vain vapaa-ajan asuntojen ratkaisuksi. Uudessa-Seelannissa sen sijaan on lähdetty etsimään ”maanjäristyksen varmaa” vaihtoehtoa kemikaalikäymälälle, ja kokeiluissa on päädytty erottelevaan kuivakäymälään. Mallin etuina nähdään käymälätuotoksen käsiteltävyys (myös omalla tontilla), energiatehokkuus sekä helppokäyttöisyys. Ekologisesta sanitaatiosta on siis moneksi! Mutta kuinka realistiselta kuivakäymälöiden yleistyminen näyttää asiantuntijoiden silmin? Suomalaisasiantuntijoiden keskuudessa toteutettu Delfoikysely mittasi näkemyksiä ekologisen sanitaation mahdollisuuksista ja haasteista nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajat totesivat, että kestäville sanitaatiokäytännöille, etenkin suljetulle ravinnekierrolle, on tarvetta, mutta vaihtoehtojen saaminen lainsäädäntöön tai edes toimintapoliittisiin asiakirjoihin on työn takana. Lisää tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi virtsan lannoitekäytöstä – ja tässä muun muassa Käymäläseura Huussi ry:n hanketyö astuu kuvaan. Sen sijaan asiantuntijat uskovat, että yleiset asenteet kuivakäymälöitä ja ravinnekiertoa kohtaan muuttuvat hiljalleen positiivisimmaksi tiedon ja kokemusten lisääntyessä. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/22778 MIA O’NEILL Ekologinen sanitaatio on looginen valinta VÄITÖSKIRJA Suomalaisia kompostikäymälöitä Kiinaan? Onni /Happy-Loo kompostikäymälä Puukuiduilla monta hyvää ominaisuutta Puukuitu vähentää peltojen ravinne päästöjä vesiin. ” Reino Mantsinen valmistaa puukuidusta maanparannusainetta. TALOUS
16 • KUIVIKE Märketin majakka. Kuva Jari Ketola Rohkeiden ratkaisujen hirsitalo Dhondt-Conventsin perhe on rakentanut hirsisen matalaenergiaomakotitalon, joka pitää sisällään useita ennakkoluulottomia ratkaisuja kuten vesilämmityskierrolla varustetun leivinuunin, joka on savirapattu, luonnonkivestä tehdyn sokkelin sekä erottelevan kuivakäymälän kahdessa asuinkerroksessa. Vastavalmistunut hirsitalo löytyy Kontiolahden Kulhon kylästä Pohjois-Karjalasta noin 15 kilometriä Joensuun keskustasta. – Olimme pohtineet pitkään omakotitalon rakentamista. Kun ystäväperheemme naapurista Kulhon kylästä löytyi hehtaarin tontti, ryhdyimme toteuttamaan haavettamme, kertoo Katrijn Convents . Rakentamisen perusajatus Katrijn ja Pieter DhondtConventsilla oli, että talon pitää olla hengittävä, koska he olivat saaneet ikäviä kokemuksia hometalosta. Lisäksi he halusivat talon sellaisista materiaaleista, joista jää mahdollisimman vähän jätettä, kun siitä aika jättää. Siksi he päätyivät perinteiseen hirsitaloon ja luonnonmukaisiin materiaaleihin kaikessa missä se suinkin oli mahdollista. – Onneksemme löysimme sekä sellaisen suunnittelijan että rakentajat, jotka olivat kiinnostuneita ajatuksistamme ja joilla on kokemusta ekologisesta rakentamisesta. Talon suunnittelija Henri Savolainen ymmärsi, mitä halusimme ja etsi luovia ratkaisuja, jotka sitten on toteuttanut Ossi Muttosen yrityksen Willatalli Restauroinnin tiimi. Belgiasta Suomeen Dhondt-Conventsit ovat olleet kiinnostuneita ekologisesta elämätavasta niin kauan kuin he ovat olleet yhdessä, eli yli 15 vuotta. Heidän syntymämaansa on Belgia. Katrijn oli ollut kaksi kertaa Suomessa työharjoittelussa, mutta yhdessä he muuttivat Helsinkiin vuonna 2006. – Pidimme Suomesta ja Helsingistä, mutta kun kolmen vuoden jälkeen ei ollut työtä, muutimme takaisin Belgiaan. Ystäväperheemme oli muuttanut takaisin Pohjois-Karjalaan, ensin Joensuuhun, sitten omakotitaloon Kontiolahden Kulhon kylään. Kun Joensuun yliopistossa oli tarjolla työpaikka, emme epäröineet tarttua mahdollisuuteen ja muuttaa takaisin Suomeen syksyllä 2012. Conventsin perheessä on neljä lasta, joista yksi on alle kouluikäinen. Katrijn on koulutukseltaan kielten opettaja, mutta nyt hän on ollut kotona, kun lapset ovat pieniä ja rakentaminen ja uuteen kotiin muuttokin on vaatinut aikaa. Pieter Dhondt toimii historian lehtorina Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. – Luonto on Pohjois-Karjalassa ihana ja Suomessa on tilaa. Belgiassa, jossa asuminen on tiivistä, totuimme siihen, että meillä ei ole täälläkään autoa – käytämme ennen kaikkea polkupyörää ja joukkoliikennettä. Yhteiskunta Suomessa on tasa-arvoisempi ja lapsiystävällisempi kuin Belgiassa – taloudelliset erot ovat Suomessa pienemmät, sanoo Katrijn. Leivinuuni on talon sydän – Halusimme hirsikodin. Hirsi on perinteinen rakennusmateriaali, joka kauniisti sopii suomalaiseen luontoon. Taloomme halusimme leivinuunin – se on talon sydän. Sen ympärille sitten suunniteltiin talo, kertoo Katrijn. Talossa on leivinuunin ympärillä tupakeittiö, jossa on myös puuhella, viisi makuuhuonetta ja yksi työhuone. Lisäksi talosta on kodinhoitohuone, pesutilat ja sauna sekä eteinen ja tuulikaappi. Kaksikerroksisen hirsitalon koko on noin 140 kerrosneliömetriä. Katrijn kertoo, että talossa on ylimääräisiä makuuhuoneita, koska ajatuksena on, että joskus heillä voisi olla hoitovieraita. Talon rakentaja Ossi Muttonen kertoo, että hirsikehikko on Finnlamellin toimittama. Taloa voi sanoa matalaenergiataloksi. Hirsikehikon päällä on 20 cm:n ulkopuolinen eristys ja hirsipaneeli. Yläpohjassa on selluvillaa 60 cm ja muualla 50 cm. Talon huoneiden sisäkorkeus kummassakin kerroksessa on 2,6 metriä. Rakennuksessa on tuulettuva alapohja ja painovoimainen ilmanvaihto. Katto on pulpettikatto, joka on päällystetty läpihitsatulla tuplahuovalla. – Talon leivinuunissa on vesilämmityskierto eli uunin sivuilla ja yläosassa on rosteriputkitus, joka kerää lämmön varaajalle ja se toimii myös sähköllä. Erikoinen ratkaisu on leivinuunin ja piipun savirappaus, kertoo Ossi. Kuivakäymälä kahdessa kerroksessa Eivätkä erikoiset ratkaisut tähän lopu! Talon sokkeli on tehty tummasta luonnonkivestä, Viinijärven kivestä, topakoille anturoille, ja talossa on kuivakäymälät molemmissa asuinkerroksissa. – Ekovessa oli meille itsestäänselvyys. Tutkin kirjastossa kaikki mitä löysin aiheesta ja lapsia huvitti hirveästi kun äiti luki ’pissaja kakkakirjoja’. Halusimme erottelevan kuivakäymälän. Se vähensi markkinoilla tarjolla olevia vaihtoehtoja. Kellarimme on myös tosi matala. Päädyimme PikkuVihreän Green Toilet -ratkaisuun, koska se vaikutti käyttäjäystävälliseltä. Green Toilet -säiliöt sijaitsevat talon kellarissa. Yläkerran käymälästä jätös tulee 200 mm:n putkessa kellarissa oleviin säiliöihin ja virtsa kahteen isoon säiliöön kasvimaan lähellä. Käymälöissä on posliini-istuimet, joissa on erillinen virtsan keräys sekä sen huuhtelumekanismi vedellä. Pyörillä varustettuja säiliöitä on helppo siirtää ja vaihtosäiliöt helpottavat tuotosten kompostoitumista. Kompostoitunut tuotos käytetään pihan puille, pensaille ja kasvimaalle. Muttonen on tehnyt kuivakäymälöitä ennenkin, mutta PikkuVihreän Green Toilet -ratkaisu oli hänelle uusi tuttavuus. Muttonen kertoo Green Toiletin mittojen sopineen hyvin talon puitteisiin ja pitää ratkaisua taloon erittäin hyvin sopivana. Ammatti perinne rakentamisesta Ossi Muttonen kertoo kiinnostuneensa vanhan korjaamisesta, kun hän hankki Kiteeltä vanhan Jugend-tyylisen kansakoulun, jonka kunnosti kodikseen ja sai hyvää työkokemusta restaurointialasta. – Kiinnostuin enemmän alasta ja suoritin restaurointikisällikoulutuksen vuonna 2000 Joensuun käsija taideteollisuusoppilaitoksessa, Muttonen kertoo. Nyt Kiteen koti on vuokralla ja Muttonen asuu Joensuussa. Muttosen yritys Willatalli Restaurointi restauroi pääasiassa Museoviraston valvomia suojelukohteita ja on suuntautunut myös ekologiseen pientalorakentamiseen. – Keskeisenä ajatuksena on rakentamisen ekologisuus eli vanhan korjaaminen perinteisin menetelmin ja soveltaa niitä myös uudisrakentamisessa, kertoo Muttonen. Willatallin tiimissä työskentelee Muttosen lisäksi kaksi ammattilaista, Mikko Varis ja Teemu Kuivalainen . Nykyisessä taloustilanteessakin töitä on Ossi Muttosen mukaan riittänyt kohtuullisesti. – Vanhan korjaus on aina vaativaa ja aikaa vievää ja siten kustannukset uudisrakentamiseen verrattuna usein korkeat, mutta aina löytyy ihmisiä, jotka arvostavat vanhoja rakennuksia ja perinteisiä rakennustapoja. Dhondt-Conventsin perhe pääsi muuttamaan haaveidensa taloon helmikuun lopulla. ILKKA VAURA Katrijn ja Pieter DhondtConventsin kaksikerroksista hirsi runkoista taloa voi sanoa matalaenergiataloksi. Hirsikehikon päällä on 20 cm:n ulkopuolinen eristys ja hirsipaneeli. Yläpohjassa on sellu villaa 60 cm ja muualla 50 cm. Kuva: Mona Hormia Talon kummassakin kerroksessa on erotteleva kuivakäymälä. Kuvassa näkyvät vielä koteloimattomat yläkerrasta tulevat putket. Green Toilet -säiliöt ovat kellarissa ja virtsa ohjataan kahteen isoon säiliöön kasvimaan lähellä. Ossi Muttonen kertoo Green Toiletin mittojen sopineen hyvin talon puitteisiin ja pitää ratkaisua taloon erittäin hyvin sopivana. Kuva: Mona Hormia Katrijn ja Pieter iloitsevat leivinuunista, joka on talon sydän. Leivinuunissa on vesilämmityskierto eli uunin sivuilla ja yläosassa oleva rosteriputkitus kerää lämmön varaajalle. Leivinuuni saa pintaansa vielä savirappauksen. Kuva: Mona Hormia TALOUS
Nokialle Kohmalan kylään on rakenteilla kellarikerroksellinen hirsitalo. Tontti sijaitsee haja-asutusalueella eli liittyminen kunnalliseen viemäriverkostoon ei ollut mahdollista. Uuden kotinsa jätevesiratkaisuksi Timo Saari ja vaimonsa Riina valitsivat sisäkuivakäymälän sekä harmaavesipuhdistamon talon muille pesuvesille. Käyttövesi tulee omasta porakaivosta. – Emännälle ovat työnsä puolesta kuivakäymälät tulleet tutuiksi, joten emme oikeastaan uhranneet ajatustakaan muille jätevesijärjestelmille, vaikkakaan emme erityisen vihertäviksi ajatusmaailmaltamme tunnustaudu. Jo pelkästään tonttimme malli on niin haastava, että karsastimme ajatusta pihan myllertämisestä jätevesijärjestelmien vuoksi, Timo Saari sanoo. Rakennuslupaa haettaessa viranomaisilta tuli tietoa, että alueelle suunnitellaan jätevesiviemäröintiä ja vesijohtoa. – Meiltä kysyttiin, haluammeko, että rakennuslupa myönnetään jätevesisuunnitelmamme mukaisesti eli kombinaatiolla kuivakäymälä ja harmaavesipuhdistin, vaikka lähitulevaisuudessa alueelle on tulossa kunnallistekniikka. Perhe varmisti viranomaisilta, ettei kunnallistekniikkaan liittymispakko koske kuivakäymäläkiinteistöä, koska se ei sijaitse vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella. – Mahdollisuus liittyä kunnallistekniikan piiriin huomioitiin tekemällä vessaan ja kylpyhuoneeseen viemärivaraukset. Talolta harmaavesipuhdistimelle tuleva viemäriputken kaato toteutettiin oikeassa kulmassa, jotta putken liittäminen viemäriin onnistuu tarvittaessa jälkikäteen. Talon huolellinen suunnittelu Talo on rinnemallinen, ja tämä mahdollisti kuivakäymälämalliksi kahteen kerrokseen asennettavan suursäiliöisen kompostikäymälän Ekolet YV:n. – Pidimme ajatuksesta, että neljällä lokerolla varustettu pyörivä suursäiliö mahdollistaa riittävän pitkän kompostoitumisen. Kahden hengen taloudessamme tuotokset ehtivät kompostoitumaan ainakin kaksi vuotta ennen kuin tyhjennys on ajankohtaista, Timo Saari sanoo. Rakennusprojektiin pyrittiin valitsemaan mahdollisimman yksinkertaisia ja toimintavarmoja ratkaisuja. – Ekoletin YV-mallissa ei pitäisi olla osia, jotka rikkoutuessaan tai tukkeutuessaan estäisivät käymälän käytön. Käymälää voi käyttää myös sähkökatkojen aikana. Posliininen kosketus persposkea vasten oli myös vaatimuksena sekä mahdollisuus käsisuihkun käyttöön. Tarpeisiimme olisi varmasti riittänyt pienempikin käymälämalli, mutta toisaalta nyt ei tarvitse murehtia käyttökapasiteetista ja kylään saa tulla yhtä aikaa sekä kutsutut että kutsumattomat, Timo kertoo. Suunniteltaessa taloa piti miettiä tarkasti ilmanvaihto, tarvittavat läpiviennit, tyhjennys sekä tilavaatimukset. Iso ja pyöreä karusellisäiliö vaatii tilaa talon teknisestä tilasta ja lisäksi tekninen tila tuli saada suoraan wc:n alapuolelle. – Pyörittelimme yhden pitkäksi venyneen illan talotoimittajamme Kontion mallistosta löytyvän Hilla -rinnetalon pohjapiirrosta käymälävaatimuksiakin silmällä pitäen. Talomyyjämme kertoi myöhemmin, että häntä oli hirvittänyt saadessaan talosuunnitelmamme käsiinsä, mutta niin siitä vain saatiin toimiva pohjapiirros. Myyjäkin myönsi, että hyvähän siitä tuli. – Olen kuullut ikäviäkin tarinoita siitä, kuinka talonrakennusprojektissa suunnittelija on kieltäytynyt toteuttamasta asiakkaan kuivakäymälätoiveita. Me emme ole onneksemme minkäänlaista kuivakäymälävastarintaa kohdanneet vaan käymäläämme on suunniteltu ja toteutettu yhtä asiallisesti kuin kyseessä olisi tuttu ja turvallinen vesivessa, Timo toteaa. Säiliön tyhjennys on myös otettava huomioon pohjaratkaisua suunniteltaessa. Helpointa olisi, jos tekniseen tilaan olisi oma sisäänkäyntinsä. Tätä ei kuitenkaan ollut talossa mahdollista toteuttaa, joten tyhjennys on suoritettava sisäkautta. – Mikäli sisäkautta pitäisi kärrätä kompostoitumatonta ja kutakuinkin yhä höyryävää täyttä tavaraa, niin tyhjennystoiminpiteet varmasti hirvittäisivät ja tuntuisivat vastenmielisiltä. Tyhjennettäessä käsiteltävän tuotoksen pitäisi kuitenkin olla jo kuivaksi ja hajuttomaksi kompostoitunutta multaa, eli vähän kuin turvetta tai kukkamultaa lapioisi, Timo kertoo. Ilmanvaihdon tärkeys Ympäristöministeriön ilmanvaihtonormien mukaan kompostisäiliön tuuletusta ei saa kytkeä suoraan asunnon ilmanvaihtokoneeseen, ellei kyseessä ole väliaineellinen lämmöntalteenottojärjestelmä. Kompostikäymälästä pitää mennä oma tuuletusputkensa suoraan katolle. – Koska taloon tulee koneellinen ilmanvaihto, niin valmistajan mukaan käymälän mukana toimitettavan tuulettimen teho ei riitä, sillä se joutuu taistelemaan asunnon ilmanvaihdon kanssa. Tämän vuoksi säiliöstä lähtevään tuuletusputkeen tulee asentaa oma kanavapuhallin. Ohjeistukseksi saatiin myös se, että kanavapuhaltimeen kannattaa asentaa kierrosluvun säädin, jotta puhaltimen tehon voi säätää juuri oikeaksi, eli sellaiseksi ettei asuntoon tule hajuja, Timo Saari sanoo. Tuuletusputken voi asentaa lähtemään suoraan kompostisäiliöstä, kuten tässä talossa tehtiin, tai vaihtoehtoisesti käymäläistuimen takaa, jolloin painovoimainen ilmastointi toimii parhaiten mahdollisen sähkökatkoksen aikana. – Ilmanvaihtoputki saadaan kuljetettua katolle väliseinän sisässä, joten wc-tilaan ei tule lainkaan ylimääräisiä kotelointeja vaativia putkia. Vessamme tulee näyttämään katsojan silmään täysin normaalilta wc-tilalta, jota koristaa valkoinen posliinipönttö. Kuivikettakaan ei valmistajan mukaan tarvitse käyttää. Eroavaisuudet vesivessaan nähden ovat, että pöntössä on normaalia suurempi reikä josta tuotokset sujahtavat alla olevaan säiliöön sekä se, että käytön jälkeen pitää muistaa laskea pytyn kansi alas. Tämä tulee olemaan todennäköisesti meidän taloudessa se suurin kuivakäymälään liittyvä haaste, Timo toteaa naureskellen. Jätevesiratkaisun hintapolitiikka – Olipa ekohenkeä tai ei, niin jätevesiratkaisuja mietittäessä myös raha oli puhtaasti mielessä. Taskulaskin surisi ja huonoilla numeropäilläkin saatiin viivan alle tulokseksi, että kuivakäymälä tulee halvimmaksi vaihtoehdoksi varsinkin pitkällä tähtäimellä, Timo Saari laskee. Kiinteistön jätevesiratkaisun kokonaishinnaksi tuli noin 7000 euroa. Hintaan on laskettu mukaan laitteet (kuivakäymälä + harmaavesipuhdistin) sekä harmaavesipuhdistimen asennukseen liittyvät putkitukset ja kaivuutyöt maatäyttöineen. – Päätin säästää muutaman roposen ja asensin itse sekä kuivakäymälän että harmaavesipuhdistimen, toki tarvittavat kaivuutyöt hoiti ammattilainen. Asennustyöt olivat loppujen lopuksi melko yksinkertaisia, enemmän vaati luonteen lujuutta hääriä marraskuun loskasateissa kuramontussa, Timo muistelee. – Olemme vaimoni kanssa jalat maassa -tyyppejä ja uskomme Murphyn lakiin. Joku aina hajoaa, ja todennäköisesti aina pahimpana mahdollisena hetkenä. Kuivakäymälän ja harmaavesipuhdistimen kanssa saa takuu varmasti puuhailla; niiden toimintaa pitää seurata säännöllisesti, ja huoltaakin niitä pitää. Mikäli laitteet toimivat moitteettomasti näiden toimenpiteiden avulla, olemme tyytyväisiä! – Pitää kuitenkin muistaa, ettei mikään laite toimi ilman säännöllistä huoltoa. Tuttavaperheemme isäntäkin saa oman panospuhdistamonsa, tuttavallisemmin paskavatkaamonsa, kanssa aina välillä harrastaa rannesukellusta poistoputken ollessa tukossa ja pitkät sähkökatkot ajavat perheen vessaevakkoon. Autuaaksi tekeviä eivät siis vesivessatkaan haja-asutusalueella ole. Toisaalta siksi juuri haluamme muuttaa helppohoitoisesta osakehuoneistosta maaseutumaisemaan, jotta pääsemme omakotitalossa puuhastelemaan iltojemme ratoksi, Timo toteaa. Ekolet YV -suursäiliö talon teknisessa tilassa. ”Anoppi tokaisi säiliön nähdessään, että sehän on kuin iso pontikkapannu, Timo myhäilee”. Kuva: Timo Saari Sisäkuivakäymälä uudisrakennukseen Lykkyä pytylle Käymälässä piti olla käsi suihku ja posliininen kosketus persposkea vasten. ” Käymälä istuimen oikean paikan varmista miseksi lattiaan porattavan 200 mm läpiviennin tarkka kohta mitattiin vessaan tulevan pöntön avulla. Kuva: Timo Saari. Willa -harmaavesi puhdistimen asennus. Puhdistamo ei tarvitse sähköä toimiakseen ja omakotitalossa suodatinpussin vaihtoväli on 2-3 kertaa vuodessa. Käytetyn pussin voi hävittää esimerkiksi kompostoimalla. Kuva: Timo Saari KUIVIKE • 17 TALOUS
Teknikon ammatti on opettanut, että mitä enemmän tekniikkaa, sitä enemmän vikoja. Tämä mielessäni suunnittelin 90-luvulla mökkiläisille yksinkertaisen kuivakäymälän 45 litran saavista. Tavoitteena oli hajuton ja helppokäyttöinen käymälä 1–2 hengen tarpeisiin. Hajua muodostuu kolmesta syystä: nestettä jää avoimeen haihdutusastiaan, nesteenpoisto käymäläastiasta menee tukkoon tai käytetään väärää kuiviketta. Hajun estämiseksi päätin ohjata virtsan umpinaiseen kanisteriin ja nesteen kertymisen saavin pohjalle päätin estää koko pohjan poikki menevällä putkella, jossa on riittävästi rakoja. Putken ja siihen sopivan letkun löytäminen teetti työtä. Yllättäen muoviputken liimaaminen pitävästi saavin pohjaan olikin vaikeaa. Kokeilin monia rautakaupan liimoja, mutta mikään niistä ei kestänyt vääntöä, jota letkun irrottaminen tyhjennyksen yhteydessä aiheuttaa. Soitin Sarvikselle ja sieltä kerrottiin, että saavi on tehty kierrätysmuovista, jossa on hieman öljyä. Olin jo heittämässä hanskat naulaan, mutta sitten tärppäsi. Löysin rautakaupan hyllyn perältä liimatuubeja, joissa luki saksaksi, että tarttuu märkään ja öljyiseen pintaan. Liima tarttui todella muoviin, mutta ei kestänyt vieläkään kovaa vääntöä. Sitten keksin karhentaa pinnat santapaperilla ja se auttoi. Kuivikkeena olen käyttänyt kutterinpurua ja multaa. Laitan ensin kauhallisen multaa kakan päälle ja sitten peitän keon kutterinpurulla, kuorikkeella tai karikkeella. Korvasin ennen käyttämäni turpeen mullalla, koska luin jostakin, että turve on lähes steriiliä. Mullasta kakka saa oikean maabakteeritartunnan ja eristää hajua. Kutterinpuru ym. kuivikkeet pitävät kasan hapellisena ja estävät kakan tarttumisen saavin seinämiin. Lopuksi tyhjennän saavin ja kanisterin suureen lehtikompostiin. Myin saavihuusseja vuosikymmenen aikana pari sataa kappaletta eri puolille Suomea. Lopetin valmistuksen ja myynnin muutama vuosi sitten, koska tarvitsin aikaa jätevedenpuhdistamon kehittelyyn. Nyt BioRami-harmaavesipuhdistamo on ollut markkinoilla pari vuotta ja olen voinut keskittyä niksibetonin kehittelyyn. Jos kädentaitoja omaava yrittäjä jostakin löytyy, niin luovutan saavikäymälän valmistusja myyntioikeudet hänelle. Patenttia ei ole, mutta pitävän liiman tietäminen riittää. Lisätietoja aiheesta löytyy kirjastani Keksintöjen puutarha. RAIMO FLINK keksijä-yrittäjä, 75 v. Pirkkala / puh. 0400 626860 Puutarhaharrastajana en koskaan tykännyt siitä, että vesivessa vei hyvän lannoitteen pois. Kun tuli omakotitalon laajennusremontin aika, päätin ostaa markkinoiden parhaan kompostikäymälän. En sellaista sitten löytänyt. Olin löytävinäni vian jos toisenkin kaikista tutustumistani laitteista. Aloin piirtää omaa käymälää ja etsin sille muovitehtaan valmistajaksi. Asensin laitteen pikkutarkasti itse, mutta toki rakennusyritys teki talon, jossa putkihuussiksi nimetyllä laitteella on neljän neliömetrin lämmin, korkea, valoisa tila olohuoneen ja suihkun välissä. Perheemme on nyt käyttänyt huussia puolitoista vuotta ja ensimmäisen vuoden kakka ja pissa ovat muhimassa jälkikompostissa. Tyhjennän huussin ulkoa liukumatolla 50 henkilökäyttövuorokauden välein, mikä perheessämme tarkoittaa noin 17 päivää. Tämä on suurin muutos alkuperäiseen ideaan, jossa tyhjennyksen piti tapahtua haravavivulla kerran pari vuodessa. Kokeilin kyllä tyhjennystä puolen vuoden päästä käyttöönotosta, mutta massa oli aivan liian raskas ja hankala siirrettävä eikä tyhjennystä pystynyt tekemään viimeisen gramman tarkkuudella. Keksin tilalle liukumaton. Sillä saa kaiken ulos kertavedolla ja työ kestää 20 minuuttia, kun jälkikomposti on 70 metrin päässä. Pissa putoaa putken päähän, tihkuu kakka-karikemassan läpi, levittäytyy sanomalehdestä tehdylle haihdutusmatolle, lorahtaa viemäriputkeen, joka vie sen 25 metriä alarinteeseen 2000 litran säiliöön. Tuuletusilma haihduttaa pissaa niin, että perille saapuu suotoliuoksena noin 40 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Suotonesteellä kastelen toukokuussa ja elokuussa jälkikomposteja. Viimeisen kastelun loputtua odotan kolme vuotta ja levitän kompostin perunamaalleni. Täysistunnon päätteeksi on tapana pudottaa pari litraa puolilahoa haravointikariketta kasan päälle. Tämän karikkeen kuivuutta ja lahonneisuutta säätämällä uskon voivani vieläkin pienentää säiliöön kertyvän suotoliuoksen määrää. Vesivessaan verrattuna putkihuussin selviä etuja ovat ekologisuuden lisäksi hajuttomuus ja alituisen pöntönpesun puuttuminen. Putkihuussissa on seitsemän rakenteellista ja toiminnallista ratkaisua estämässä hajua eikä istuimen alapuolista aluetta tarvitse pestä. Pieni alipainetuuletin, jonka sähkökulut ovat 12 euroa vuodessa, vie hajut ja haihtuvan kosteuden lämpöeristettyä putkea pitkin talon harjalle. Talomme on sellaisessa paikassa, että tuulet ovat melkein aina pyörteisiä. Välillä olen tuntevinani hienoista kiertoilmahajua, kun jokin tuuletusikkuna on auki. Perhe tosin väittää, ettei sellaista tunnu, vaan kyse on yliherkästä hajujäljestä aivoissani. Niin tai näin, kompostihuussin asennuksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota poistoilmaputken paikkaan ja korkeuteen. Lisätietoja: Videot Youtubessa: Kompostikäymälä putkihuussi (5:34 minuuttia) ja Putkihuussi 2 (3:15 minuuttia) RAIMO LAAKIA www.putkihuussi.fi Putkihuussi olohuoneen vieressä Seitsemän hajun poistajaa Alipaine Ilmalukko istuimen alla Tilava pystyputki, johon roiskeet eivät ylety Kakan peittäminen karikkeella Pieneliöitä sisältävä karike Ilmatiivis säiliö, jossa hitsaussaumat, ei puskusaumoja Tyhjennys ulkokautta Saavikäymälä Turkulainen PikkuVihreä Oy teki viime syksynä toimintahistoriansa suurimman yksittäisen vientikaupan. Yritys toimitti kehittämiään Green Toilet 330 kuivakäymäläsäiliöitä Latviaan 42 kappaletta. Kompostoivat kuivakäymälät tulivat Latvian pohjoisen maakunnan Vidzemen luonnonpuistojen kulkureittien varsille ja vapaa-ajanalueille. Yrittäjä Jukka Lindroos kertoo, että nyt he ovat tuoneet markkinoille Green Toilet 120 Family-säiliön, joka mitoiltaan pienempänä sopii esimerkiksi mataliin kellaritiloihin sekä vanhojen huussien päivitykseen. PikkuVihreä Oy on toiminut Turussa 25 vuoden ajan kuivakäymälöitä, kompostointia ja jätevesien käsittelyä koskevan tiedon, käytäntöjen ja tuotteiden levittäjänä. Lisätietoja: www.pikkuvihrea.fi PikkuVihreälle yrityksen historian suurin vientikauppa Jukka Lindroos. Kuva: Ilkka Vaura Havainnekuva saavikäymälän toimintaperiaatteesta Saavikäymälä ja nestekanisteri Sisäsiisti. Lämmin, valoisa, korkea tila. Kuva: Lauri Laakia Ulkosiisti. Tyhjennys liukumatolla vie 20 minuuttia. Kuva: Lauri Laakia
TIEDE JA KULTTUURI KUIVIKE • 19 KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija : Käymäläseura Huussi ry. Päätoimittaja : Ruusa Gawaza Toimitussihteeri : Riina Heinisuo Ilmoitusmyynti ja sivun valmistus : Sydän-Hämeen Lehti Taitto : Tommi Liljedahl, Sydän-Hämeen Lehti Painopaikka : Alma Manu Oy, Tampere, 2016 Painos : 6 000 Käymäläseura Huussi ry vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö kotipaikka Tampere, toimialue koko maailma henkilöyritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500 kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. antaa neuvontaa kuivakäymälöihin ja sanitaatioon liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. Olemme mukana yhteisöllisessä mediassa: Kuivakäymälä on ympäristöystävällinen ratkaisu. Jätevesimääräysten muutokset ovat lisänneet erityisesti uusiorakentamisessa kuivakäymälöiden kysyntää. Sähköön perustuvilla käymäläratkaisuilla voidaan tuoda hajuton ja hygieeninen käymälä sisään. Ympäristöä kunnioittava kuluttaja haluaakin kotiinsa siistin kuivakäymälän veden säästämiseksi. Vesivessan käyttäminen vie kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa asukasta kohden, ja vuodessa se tekee yli 10 000 litraa vettä henkilöä kohden. Yksi käyttäjäystävällisistä kuivakäymälätyypeistä on pakastava käymälä, joka vaatii ainoastaan sähkön toimiakseen. Siistin kuivakäymälän asentaminen on yksinkertaista, sillä se tarvitsee vain kiinnittää pistorasiaan. Tämän jälkeen se on heti käyttövalmis eikä siitä koidu asennuskustannuksia. Se ei myöskään tarvitse toimintaansa kemikaaleja eikä vesitai tuuletusputkiliitäntää. Laitteen toiminta perustuu sisällön jäädyttämiseen –15 asteeseen, jolloin se muuttuu hajuttomaksi. Tämä mahdollistaa sen, että tuotetta voi käyttää tarvittaessa muuallakin kuin käymälälle tarkoitetussa tilassa, jos esimerkiksi liikkuminen on vaikeaa tai käymälä asetetaan asuinhuoneen huoneen nurkkaan. Lisäksi sitä on helppo liikuttaa tai siirtää tarvittaessa toiseen käyttökohteeseen. Visuaalisista syistä johtuen siinä voi halutessaan käyttää kuiviketta. Panostusta energiatehokkuuteen Energiatehokkuus on otettu huomioon pakastavan käymälän tuotekehityksessä. Se on ollut prioriteettina uuden kompressorin valinnassa, ja tämän ratkaisun johdosta laite kuluttaa korkeintaan 0,8 kWh sähköä vuorokautta kohden. – Ihmiset kyselevät valmistajalta paljon pakastavan käymälän toiminnasta ja erityisesti sähkön kulutuksesta, kertoo kymmeniä vuosia kylmäalalla toiminut Coolcenter Forssa Oy:n tuotantojohtaja Sauli Hakala. Pakastava käymälä kuluttaa sähköä 40 watin hehkulampun verran, joten se on kustannustehokas vaihtoehto ympärivuotisessakin käytössä. – Termostaatti ohjaa laitteen käyntiä. Uuden kompressorin myötä sen sähkönkulutus väheni noin neljänneksen, Hakala kertoo. Pakastava käymälä on suunniteltu käytännöllisyys edellä, ja siitä on haluttu tehdä mahdollisimman helppokäyttöinen. Sen sisällä on astia, jossa sijaitseva biohajoava pussi viedään joko itsenäisenä tai säiliön avustuksella kompostoriin. Ympäristöystävällistä maatuvaa pussia on helppo käsitellä jäisenä. Tyhjennysväli riippuu käytöstä. Keskimäärin käymälä pitää tyhjentää 1–4 kertaa kuukaudessa. Jos laitteelle ei ole käyttöä, sen voi sähkön säästämiseksi ottaa pois päältä. Laite on hyvä tyhjentää, jos sitä ei käytetä pitkään aikaan. Coolcenter Forssa Oy aloitti pakastavan käymälän tuotannon Suomessa vuonna 2009. Pakastavan käymälän päämarkkinat ovat Suomessa, Skandinaviassa, Baltiassa sekä Keski-Euroopassa. Suomessa pakastavia käymälöitä on saatavilla Pikku Vihreältä ja Biolanilta. Ostin pienen maatilan noin 15 vuotta sitten ja siellä ei tietenkään ollut muuta kuin ulkohuussi kivinavetan takana. Alun perin tarkoitus oli asentaa normaali vesivessa, mutta talo sijaitsi rantakallion päällä ja jätevesisäiliö olisi pitänyt asentaa vastamäkeen talosta noin 40 metrin päähän, lähemmäksi mökkitietä. Näin ollen kallion räjäyttely ja pumppausasema jätevesille säiliöineen olisi maksanut yli 20 000 euroa. Seuraava ajatus oli löytää mahdollisimman helppokäyttöinen kuivakäymälä ja nettietsinnän jälkeen päädyin Incinolet -sähköpolttokäymälään, enkä ole päätöstäni katunut. Asennus oli helppoa, koska käymälän asennuspaikalla pesuhuoneessa oli jo valmiiksi 16 ampeerin pistorasia ja vikavirtasuoja, joten tarvitsi vain tehdä seinään reikä poistoilmaputkelle Incinoletin taakse ja korvausilma-aukko käymälän lähelle lattianrajaan. Käyttöhuolto on ollut lähinnä tuhkan poistoa 1–2 viikon välein. Siinä tuhraantuu aikaa vain muutama minuutti. Pesuhuoneessa käsitellään pyykkiä ja lisäksi talossa asuu norjanmetsäkissa, josta pölisee untuvamaista karvaa, joten pölyä pyykistä ja kissankarvaa imeytyy Incinoletin puhaltimen siipiin. Siivet joudutaan puhdistamaan kaksi kertaa vuodessa, mutta sekin ottaa aikaa vain n. 15–20 minuuttia. Katalysaattoriin on tarvinnut lisätä pellettejä muutaman kerran koko käyttöaikana. Kaikkinensa olen ollut oikein tyytyväinen helppohoitoiseen kuivakäymälävalintaani. Eija Saavo ”Muista pestä kädet!” Näinhän meille on pienestä pitäen opetettu, mutta toimimmeko ohjeen mukaan? Oululainen Kaleva-lehti teki muutama vuosi sitten pikakokeen. Tulos oli, että kuusi kymmenestä miehestä ei pessyt käsiään vessassa käynnin yhteydessä. Naiset selvisivät testistä paremmin. Yhdeksän kymmenestä ainakin huuhteli kädet. Käsihygienia on tärkeää Hyvään käsihygieniaan kuuluu käsien puhdistaminen ennen ateriointia tai ruuanlaittoa, aina WC:ssä ja huussissa käymisen jälkeen ja kun olemme olleet julkisissa paikoissa. Miksi kädet kannattaa pestä? Jos jätät kätesi pesemättä, voit toimia varsinaisena pöpöpankkina. Flunssat ja vatsataudit leviävät tehokkaasti kosketuksen mukana. Käsien pesu on yksinkertaisin ja helpoin tapa estää bakteerien leviämistä paikasta toiseen. Millä kannattaa pestä? Huuhtelu juoksevassa vedessä on melko hyvä keino poistaa mikrobeja, mutta saippua lisää pesun tehokkuutta. Saippua ja vesi eivät tapa bakteereita, vaan poistavat ne mekaanisesti käsistä. Käsisaippuaksi kannattaa valita nestemäinen saippua. Niitä saa myös ympäristöystävällisinä. Jos käsissä on näkyvää likaa, ovat saippua ja vesi tehokkaampia kuin alkoholipitoiset käsihuuhteet. Normaalitilanteessa kotioloissa käsien desinfiointi erikoisaineilla ei ole tarpeellista, sillä elimistömme on tottunut tuttuihin mikrobeihin ja jopa tarvitsee niitä pysyäkseen terveenä. Epidemioiden aikana desinfiointi erikoisaineilla on kotioloissakin suositeltavaa. En modern välfungerande torrtoalett är luktfri, trivsam och bekväm att använda. För att torrtoaletten ska fungera bra, bör vissa basprinciper tas i betraktande under byggandet och installationen samt vid val av apparater. Beställa Torrtoalett ABC broschyren från vårt kontor (toimisto@ huussi.net)! Käymäläseura Huussi ry är den enda expertorganisationen i Finland som har specialiserat sig på torrtoaletter och ekologisk sanitet. Föreningen ger råd gällande torrtoaletter, sanitet och DT-teknologi (Dry toilet technology). 22.3. Maailman vesipäivä 7.–10.4. OmaMökki -messut, Helsingin Messukeskus. Tervetuloa tutustumaan Huussikortteliin, osasto 7 B 59! 23.4. Yhdistyksen kevätkokous, KSH ry:n toimisto 16.–22.5. Jätevesiviikko 28.–29.5. Maailma Kylässä -festivaali, Helsinki 5.6. Maailman ympäristöpäivä. Vuoden Huussiteko -palkinnon luovutus 6.–12.6. Vihreä viikko, Tampereen seutu 6.6. Ympäristötori Tammelantorilla 15.10. Maailman käsienpesupäivä 19.11. Maailman käymäläpäivä ja yhdistyksen syyskokous Tutustu tarkemmin tapahtumakalenteriin nettisivuillamme osoitteessa www.huussi.net/ajankohtaista Käymäläseura Huussi ry:n Tapahtumakalenteri 2016 Andyhandy on kätevä käsienpesulaite mökille, puuceehen, puutarhaan tai vaikka kesäkeittiöön. Torrtoalett – information också på svenska! Pese kädet huussin jälkeen! Incinolet -sähköpolttokäymälä Energiatehokas kuivakäymälä, ympäristöystävällistä asumista Incinolet -sähköpolttokäymälä Pakastava kuivakäymälä.
20 • KUIVIKE Katso myyntipaikat: Huussin jälkeen KÄSIPESU! • Napauta kämmenelläsi annostelijan tappia ylöspäin ja saat kerta-annoksen vettä. Vedentulo loppuu hetken päästä itsestään. • Osta Andyhandy, helppo asentaa itse ämpärin pohjaan. • Kätevä käsipesulaite mökille, puuceehen, kesäkeittiöön... www.andyhandy.com Stella Marketing Ky, Espoo puh. 044-536 0852 KOTIMAISET KUIVAKÄYMÄLÄT Pikku-Vihreästä! DT-KESKUS www.pikkuvihrea.fi | 02-2421089 PRIVETTI pakastava käymälä GREENTOILET 330 Lieriö (lisää kuoriketta) Allas (täytä turpeella) Tekniset tiedot Säiliön korkeus Säiliön leveys Allasosan leveys Syvyys allasosan kanssa 100 cm 50 cm 72 cm 115 cm Muovitekniikka Oy www.europlast.fi EUROPLAST • Hajuton • Luontoystävällinen • Kestävä • Ei kemikaaleja • Pitkät huoltovälit • Alhaiset käyttökustannukset • Tuottaa multaa maanparannukseen • Kierrätettävä muoviraaka-aine EuroMakki Pitkäikäinen ja ympäristöystävällinen kompostikäymälä. Helppo asentaa myös vanhoihin ulkokäymälöihin. Käymäläelementti on valmistettu kierrätettävästä HDmuovisekoitteesta. Se kestää vaihtelevissa sääolosuhteissa hapertumatta. Oikein hoidettuna EuroMakki kompostikäymälä on hajuton. Kiinteä jäte maadutetaan ripottelemalla kourallinen kuiviketta joka käyttökerran jälkeen lieriöön. Kuivike kompostoi käymäläjätteen nopeasti ja estää hajun muodostomisen. Iso turpeellia täytettävä pohja-allas haihduttaa nesteet tehokkaasti. EuroMakissa käytetään vain kuiviketta, ei mitään kemikaaleja tai kalkkia. Siksi lopputuloksena on maanparannukseen sopiva multa. Tilavan säiliön ansiosta EuroMakin tyhjennysväli on normaalissa perhekäytössä pitkä. Säiliö tyhjennetään korkeintaan kerran vuodessa, mieluiten keväällä, kun komposti on talven jäljiltä. Jäte on jatkokompostoitava ennen käyttöä. Tyytyväisiä käyttäjiä jo 40 vuotta! Tyytyväisiä käyttäjiä jo yli 40 vuotta! Artturintie 12 E 36220 Kangasala 050 5722257 • 050 4938145 www.dt-keskus.fi • info@dt-keskus.fi • Kuivakäymälät • Käymälärakennukset • Jätevesilaitteet mustille ja harmaille vesille • Kompostorit • Jätevesisuunnitelmat • Asennukset • Tarvikkeet • Varaosat Tervetuloa tutustumaan! DT-keskus Kuivakäymälä Asiantunteva erikoismyym älä Asiantunteva erikoismyymä lä HUOLETON MÖKKIELÄMÄ & KOMPOSTOIVA EKOLET TOISILLEEN LUODUT Kotimainen Ekolet on suomalaisen mökin ja kodin kuivakäymälä. Taatusti hajuton, takuulla helppo. Tutustu ja osta: www.ekolet.com Tutustu niksibetoniin. www.ekoinfo.fi LIITY jäseneksi tai lahjoita Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme, olipa kysymys hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä. Te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta retkistämme ja mm. OmaMökki -messujen sisäänpääsyistä. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 20 € , opiskelijajäsen 10 € ja perhejäsen 30 € ), yritysjäseneksi (200 € / 500 € ) tai yhteisöjäseneksi (30 € ). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta (www.huussi.net/ kauppa ) tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme (www.huussi.net). Asioi huussikaupassa: www.huussi.net/kauppa Löydä huussikaupasta kannatustuotteemme ja alan kirjallisuus tai osta aineeton lahja sille, joka ei enää tarvitse yhtäkään kynttilänjalkaa! Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain. – pienikin auttaa isosti! Elämää Maaseudulla shl.fi