Kuivike 1/2019 - Lehtiluukku.fi

Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2019 Virtsa on turvallinen lannoite s. 12 Jätevesiasetus astuu voimaan s. 3 Käymälöinnistä kuuminta hottia! s. 15
Nyt on kiire! F akta on se, että nyt on kiire. Moninaiset kestävyysmittarit kertovat karua tarinaa ja YK:n Agenda 2030 vaatii välittömiä ja konkreettisia toimia meiltä kaikilta. Terveellinen elinympäristö sekä oikeus kunnolliseen sanitaatioon ja puhtaaseen veteen on varmistettava nopeasti, kaikille. Ravinteet on saatava kiertoon, ilmastonmuutosta hillittävä ja sen vaikutukset minimoitava välittömästi. Köyhyydestä on päästävä eroon, mutta luonnon kantokykyä ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä uhraamatta. Haasteita siis riittää, joten tarvitsemme innovatiivisuutta peliin ja jokaisen kynnelle kykenevän henkilöja yritysjäsenen panosta. Moni kysyy mitä voi tehdä? Helppo ja hyvä tapa vaikuttaa on oma KSH-jäsenyys, kuten myös uusien jäsenien mukaan tuominen. Suosittelen. M iksi Käymäläseura Huussi ry:tä kannattaa tukea? Siksi, että yhdistys on edelläkävijä, jolla on nerokas lähestymistapa kestävään kehitykseen. Kuivakäymälä työn keskiössä on käytännöllinen ja ihmisläheinen tapa edistää useita kehitystavoitteita samanaikaisesti. Näin pienillä resursseilla saadaan aikaan isoja muutoksia. Kuivakäymälä tarjoaa aina ajankohtaisen keinon ravinteiden kierrättämiseen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen niin globaalisti kuin suomalaisessakin yhteiskunnassa. Tästä todisteena viime elokuussa Käymäläseura Huussi ry:n jo uudetta kertaa menestyksekkääsi järjestämä Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi, joka kokosi yhteen suuren joukon sanitaatioalan ammattilaisia Tampereen Hiedanrantaan. Kiitoksia kaikille tukijoille tästä yhteisestä ponnistuksesta! KSH ry on tehokkaasti pystynyt rikkomaan käymäläjätteen kierrätykseen liittyviä tabuja Suomessa tutkimuksen, kouluttamisen ja vaikuttamistyön keinoin. Juuri päättynyt Hierakka-hanke sekä edelleen jatkuva Mortti-hanke on tehnyt uraauurtavaa työtä virtsan ja käymäläkompostin lannoitekäytön edistämisessä. Niiden potentiaali hyötykäytössä on nyt tiedossa, mutta laajamittainen käyttö tarvitsee mukaan rohkeita yrityskumppaneita, tiedon lisäämistä käyttäjien parissa sekä helpotusta lupaprosesseihin. Suomessa työsarkaa siis riittää! Lisäksi Käymäläseura Huussi ry:n sanitaatiohankkeet maailmalla jatkuvat. Sambian lisäksi Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt tukea Ghanassa aloitettavaan hankkeeseen. Köyhimmilläkin on oikeus puhtaaseen veteen, ruokaan ja sanitaatioon. Tässä Kuivike-lehdessä kerromme näistä hankkeista tarkemmin. T uoreena Käymäläseura Huussi ry:n puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että yhdistyksen työ on ajan hermolla ja edistämme oikeita sekä kestävyyden kannalta välttämättömiä asioita. On hienoa päästä tekemään työtä luottamustehtävässä Käymäläseura Huussi ry:n tavoitteiden saavuttamiseksi! Valokeila kuitenkin osoittaa jäsenistöön, järjestön peruskallioon, jonka tuella pienikin järjestö saa ihmeitä aikaan. Kuivakäymälät, ekologinen elämäntapa, globaali vastuu ja KSH-jäsenyys: Siinä on Käymäläseura Huussi ry:n ratkaisupaketti päivänpolttaviin kysymyksiin. Hyvää ja aktiivista kevättä! N oora S imola K äymäläseura H uussi ry : n HallituKsen puHeenjoHtaja KUIVIKE Julkaisija: Käymäläseura Huussi ry Päätoimittaja: Noora Simola Toimitussihteeri: Riina Heinisuo Ilmoitusmyynti ja sivunvalmistus: Viestikettu Taitto: Viestikettu Painopaikka: Alma Manu Oy, Tampere Painos: 4 000 Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Käymäläseura Huussi ry > Vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. > Kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma. > Henkilö-, yritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500. > Yhdistyksen kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. > Yhdistys tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. > KSH ry antaa neuvontaa kuivakäymälöihin, sanitaatioon ja käymälätuotosten käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. Käymäläseura Huussi ry yritysjäsenineen on jälleen vahvasti esillä Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Kevätmessuilla 4.–7.4. Kevätmessut on vapaa-ajan asumisen päätapahtuma Suomessa, jossa kävijämäärä on noin 55 000. Huussikorttelissa osastolla 7 D 113 voit nähdä lähes kaikki Suomen markkinoilla olevat kuivakäymälät sekä tutustua erilaisiin harmaan veden käsittelyratkaisuihin. Korttelissa esitellään erilaisia käymäläratkaisuja niin sisälle kuin ulos, pieneen ja isoon käyttöön. Lisäksi esillä on muun muassa erilaisia kuivikkeita ja käsienpesuannostelijoita. Yhdistyksen osastolta saa tietoa ja neuvoa kuivakäymälän valinnasta, käytöstä ja ravinteiden kierrätyksestä niin pysyvään asutukseen kuin mökkikohteisiin. Käymäläseura Huussi ry pitää messujen ohjelmalavalla sekä lauantaina että sunnuntaina klo 11 tietoiskut otsikolla ”Jätevesiasetuksen määräaika umpeutumassa – homma haltuun kuivakäymälällä!”. Muistathan, että jätevesiasetuksen määräaika umpeutuu 31.10.2019. Kuivakäymälä ja harmaiden vesien erilliskäsittely jätevesiratkaisuna on sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen valinta. Yritysjäsenistämme Huussikorttelissa ovat mukana PikkuVihreä, Suomen Biokiertotuote, Separett, Stella Marketing – AndyHandy, Navettanikkarit sekä Ekolet. Huussikortteli Helsingin Kevätmessuilla pääkirjoituS 2 Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 KATSO VIDEO Kompostoiva kuivakäymälä uudisrakennukseen.
3 Onko omakotitalo tai mökki rakennettu ennen vuotta 2004? Sijaitseeko rakennus luokitellulla pohjavesialueella? Onko rakennus enintään 100 metrin päässä rannasta? Jos vastaus yhteenkin näistä kysymyksistä on kyllä, tulee rakennusten jätevesijärjestelmät tarkistaa pikaisesti. Y mpäristönsuojelulaissa määritellyn perustason mukaiset jätevesijärjestelmät on oltava asennettuna tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Nyt on jo kiire, mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmät eivät vielä ole kunnossa, sillä suunnitteluun ja asentamiseen täytyy varata sekä tekijät että laitteet. Joka kymmenes suomalainen ei tunne jätevesijärjestelmän uudistamiseen liittyviä asioita lainkaan. Lisäksi joka kymmenes mökin omistajista sanoo tietävänsä, että jotain pitäisi tehdä, mutta ei tiedä miten edetä. Tulokset ilmenevät Biolanin lokakuussa 2018 teettämästä remonttikyselystä, johon vastasi yli 1500 suomalaista. – Nyt ei ole ihan helppo tilanne niille omakotiasujille ja mökkiläisille, joita uusi laki koskee. Moni voi ajatella, että onhan tässä vielä aikaa. Suomessa on rajallinen määrä suunnittelijoita ja tekijöitä, jotka jätevesijärjestelmien uusimiset pystyvät hoitamaan. Kun tuhannet mökkiläiset lähtevät yhtä aikaa liikkeelle, ollaan pahassa pinteessä, toteaa Biolan Ekoasuminen Oy:n jätevesiasiantuntija Juha Heikkinen. ”TuPAKKIASKIN KANTeeN TeHTY SuuNNITeLMA eI KeLPAA.” Ennen kuin uutta jätevesijärjestelmää päästään rakentamaan, tarvitaan asianmukaiset luvat. Hieman helpotusta tuo se, että yleensä kunnasta haetaan toimenpidelupaa raskaamman byrokratian vaativan rakennusluvan sijaan. Joissain kunnissa jätevesijärjestelmien päivitykseen riittää ilmoitusmenettely. Jokaisen kannattaa tarkistaa oman kuntansa paikalliset määräykset, sillä niissä on eroja. Ennen luvan saamista täytyy olla viranomaisen hyväksymä suunnitelma. – Tupakkiaskin kanteen kaverin kanssa tehty suunnitelma ei kunnan rakennusvalvontaan kelpaa. Kiinteistön omistajan tulee palkata suunnittelija, joka täyttää maankäyttöja rakennuslain edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Yksityiskohtaisessa suunnitelmassa tulee huomioida maankäyttöja rakennuslain sekä -asetuksen ja niiden nojalla annettujen ohjeiden lisäksi talousjätevesiasetuksessa esitetyt vaatimukset. Tämä kaikki vie aikaa, joten 31.10.2019 koittava eräpäivä ei todellakaan ole kaukana tulevaisuudessa, Heikkinen muistuttaa. MIKSI uuSI LAKI TARVITAAN? Kaikkien ennen vuotta 2004 rakennettujen ja rannassa tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät pitää olla kunnossa määräpäivään mennessä. Rantamökit ovat suurin yksittäinen ryhmä, jossa tarvitaan jätevesiremontteja. Arviolta 100 000 rantakiinteistön omistajaa joutuu tekemään jätevesiremontin. Uutta lakia ei ole keksitty kiinteistönomistajien kiusaksi, vaan taustalla on ympäristönsuojelu. – Jätevesi luokitellaan harmaaksi tai mustaksi. Harmaa vesi tulee pelkästä keittiöja pesuvedestä. Musta vesi eli talousjätevesi on keittiöstä, pesutiloista ja vesivessoista tulevaa jätevettä. Jätevesi sisältää pohjavedelle ja vesistöille haitallisia aineita, jotka voivat häiritä järven ekologista tasapainoa. Ympäristöön voi levitä mökin tai omakotitalon jätevesien mukana ulosteiden bakteereja ja viruksia. Pahimmillaan ne saattavat olla pitkäikäisiä ja levittävät tauteja ympäristöön, jätevesiasiantuntija Heikkinen kertoo. Jätevesiremontista voi hakea vapautusta, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioiden vähäistä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Poikkeusluvalla vapautuksen saa myös, jos jätevesijärjestelmän parantamistoimet aiheuttavat kohtuuttoman korkeita kustannuksia tai ovat tekniseltä toteutukseltaan kohtuuttomia. – Poikkeusluvissa kannattaa olla tarkkana. Kunnan viranomainen on voinut myöntää vapautuksen kiinteistön haltijalle siten, että poikkeuslupa raukeaa, kun kiinteistön omistaja tai haltija vaihtuu. Tämä saattaa tulla monelle mökin tai omakotitalon ostajalle harmittavana yllätyksenä, Heikkinen sanoo. MöKKI ILMAN VeSIVeSSAA ON RAHAA SääSTäVä eKOTeKO Kesämökille riittää usein huomattavasti yksinkertaisempi ja edullisempi järjestelmä kuin vakituiselle asunnolle – etenkin, jos mökillä on kuivakäymälä eikä mustia jätevesiä synny. – Mökkijärjestelmissä suomalaiset arvostavat vähäistä huollon tarvetta, pitkiä takuuaikoja ja luotettavaa valmistajaa sekä helppoa asentamista mieluiten ilman kaivuutöitä, Biolanin Juha Heikkinen kertoo. Monille mökkiläisille parhaat ratkaisut löytyvät kompostoivista, polttavista tai pakastavista käymälöistä, joissa ei tarvita vesiviemäröintiä lainkaan. ? Kaivuutyöt valmiissa pihassa eivät koskaan ole mukavia. Useilla kallioisilla rantatonteilla jätevesijärjestelmän upottaminen maahan on haasteellista tai lähes mahdotonta. Harmaiden vesien puhdistukseen on olemassa maan päälle asennettavia laitteita, jotka pelastavat useita rantakiinteistöjä kalliilta jätevesiremonteilta, Heikkinen päättää. r iikka k erttula p uutarHaneuvoja / tiedottaja mt i B iolan o y Omakotiasujalla ja mökkiläisellä kiire laittaa jätevesijärjestelmät kuntoon Näitä kiinteistöjä uusi jätevesilainsäädäntö koskee: > Haja-asutusalueen mökit ja omakotitalot, jotka rakennettu ennen vuotta 2004 ja kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Joissain kunnissa raja voi olla jopa 200 metriä rannasta. Vapautuksen saavat mökit ja omakotitalot, > joilla on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä, > jotka on liitetty tai liitetään viemäriverkostoon, > joille rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen, > joiden omistaja on syntynyt ennen 9.3.1943 ja > joissa on kantovesi ja kuivakäymälä. Uusi lainsäädäntö koskee kuitenkin myös näitä kiinteistöjä, jos mökille rakennetaan esim. uusi vesivessa. FaKta Kallioisilla rantatonteilla jätevesijärjestelmän upottaminen maahan on haasteellista tai lähes mahdotonta. Harmaiden vesien puhdistukseen on olemassa maan päälle asennettavia puhdistamoita ja ne pelastavatkin useita rantakiinteistöjä kalliilta jätevesiremonteilta. BIOLAN OY KATSO VIDEO Omakotitalon vesivessan vaihto kuivakäymäläksi.
KOTIMAA HuusseJa HelsiNKiiN Pääkaupunki tarvitsee huussiverkoston eL IN A N u M M I KUIVAKÄYMÄLÄT Kota on uusi palvelu Helsingin ulkoilualueilla ja niiden yhteyteen tarvitaan huussi. Tällä hetkellä kodan vieressä on bajamaja, joka helposti jäätyy talvella ja sen ylläpito maksaa noin 10 000 euroa vuodessa. H elsingin kaupunki haluaa kehittää luontoalueidensa ja saaristonsa palveluita. Toimiva käymäläverkosto on palvelu, jota niin asukkaat kuin turistienkin kanssa toimivat ovat peräänkuuluttaneet. Vuonna 2017 ensimmäinen kohde, jossa mietittiin kuivakäymälää ratkaisuksi, oli Vanhankaupunginlahden Pornaistenniemen uusi luontopolku ja sitä ympäröivät virkistysalueet. Vesivessan ja sen viemäriverkoston vetäminen alueelle olisi maksanut satoja tuhansia. Luulin huussin pystyttämisen olevan ihan yksinkertainen juttu. Arkkitehtimme piirsi kivan ja modernin Helsinkihuussin ja paikkakin löytyi. Tyhjennyspalvelun tarjoajiakin olisi ollut. Mutta sitten nousi seinä vastaan – kuka ottaa vastaan jätökset? Joka puolelta tuli ei käy-vastauksia. Pitkän selvittelyn jälkeen saatiin selville, että Vallisaaren huussijätös päätyy polttoon Vantaalle. Nuuksion kansallispuisto oli kerännyt huussijätöksiä suurensuureen betonisäiliöön vuosikausia ja hekin olivat ihmeissään, että minne täyttyvän säiliön sisältö voitaisiin viedä. Poltto oli yksi vaihtoehdoista. Mutta onko poltto ekologista? HIeNOSTA TuOTTeeSTA TuLLuT KeLPAAMATONTA MYRKKYä Liityin Käymäläseura Huussi ry:n jäseneksi ja kävin muutamassa heidän järjestämässään tapahtumassa saadakseni lisätietoa. KSH ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen kävi myös luennoimassa meille virkamiehille. Opin muun muassa, että kompostoitunut huussijäte olisi hyvää maanparannuslannoitetta ja että jokainen ihminen tuottaa niin paljon fosforia, että voisi kasvattaa oman ruokansa. Miten tästä hienosta tuotteesta on tullut minnekään kelpaamatonta myrkkyä? EU:n säännöksiä syytettiin ja pelkona on myös vierasesineet tuotoksessa. Sitä ei uskaltaisi kuulemma sekoittaa lietelannasta valmistettuun multaan. Jätösasiamme on nyt mietittävänä Helsingin seudun ympäristöpalveluissa (HSY). He konsultoivat ELY-keskusta, miten he voisivat ottaa puoli vuotta säiliöissä levänneen jätöksen vastaan ja kompostoida sen aumoissa. Kun asia on selvitetty, voimme vihdoin alkaa rakentamaan verkostoamme. Huusseja toivotaan ulkoilualueille, jonne niitä menisi ainakin 100 kpl. Myös palstaviljelyalueet ovat ilman käymälöitä. Helsingin saaristoon saisi mahtumaan varmasti toiset 100 kuivakäymälää. Myös pienehköillä uimarannoilla kaivattaisiin käymälöitä. Kiertotalouden edistäminen on suuressa roolissa Helsingin strategiassa, joten huussit palveluna tukevat myös tätä. Helsinki-huussit on tarkoitus lanseerata asennekampanjan kera, että niitä osataan käyttää oikein ja jätös olisi ”sitä ihteään”. Huussiyksikössä on kolme eriötä: naisille, miehille ja esteetön invahuussi sekä yksi varasto vaihtosäiliöille, kuivikkeelle ja vessapaperille. Tarvitaan myös tasainen tila, jossa säilytetään säiliössä esikompostoituvaa jätöstä ennen kuin se viedään aumaan. Huussin ulkonäkö tulee olemaan sellainen, että se suorastaan houkuttelee pistäytymään. Selkeät, sarjakuvamaisesti totutetut ohjeet löytyvät seinältä. Huusseihin tulee viherkatto ja niissä on yksi liitutauluseinä, johon voi kirjoitella vessakirjoituksia, kuten muutama vuosi sitten lanseeratuissa Käymäläseura Huussin liikuteltavissa KEKO-huusseissa! Huomionarvoista on myös se, että elämme keskellä ilmastonmuutosta. Kriisejä on tulossa ja kun vesivessat pysähtyvät, on hyvä olla huussiverkosto kriisiajan valmiutena. Henkilökohtaisesti uskon, että kun minun lapsenlapseni ovat aikuisia, niin kuivakäymälät ovat itsestäänselvyys. Kuka hullu nyt käyttäisi juomavettä pissan ja kakan huuhtomiseen? e liNa N ummi projeKtisuunnittelija H elsingin KaupunKi , KaupunKiympäristö
5 T äällä Suomessa vessan vesihuuhtelu ei tunnu pahalta, sillä vesivaroja on saatavilla enemmän kuin tarpeeksi. Yli neljännes päivittäisestä vedenkäytöstä kuluu vessan vetämiseen. Käytämme enemmän vettä ainoastaan peseytymiseen. Rahaksi muutettuna maksamme vesivessan huuhtelusta keskimäärin yli 8 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Vesivessa on meille vakio, johon olemme tottuneet korkean länsimaisen elintason myötä. Vaihtoehtoja ei tavallisesti tarvitse edes miettiä ennen kuin päädytään vapaa-ajan asunnolle, veneeseen, asuntoautoon tai muuhun kohteeseen, jossa vesijohto ja viemäröinti eivät ole kunnallisen verkoston piirissä. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton mukaan esimerkiksi kunnallisen verkoston ulkopuolella sijaitsevalle vapaaajan asunnolle umpisäiliöjärjestelmän asentaminen maksaa 5 000–7 000 € ja sen käyttö sekä huolto maksavat vuodessa yli 1 000 €. Onneksi nykyään on myös olemassa vaihtoehtoisia käymäläratkaisuja, jotka ovat sekä edullisempia että ympäristöystävällisempiä eikä käyttömukavuudestakaan tarvitse tinkiä. Markkinoilla on lukuisia erihintaisia vedettömiä kuivakäymäläratkaisuja kaikkiin tiloihin ja tarpeisiin. Kuivakäymäläratkaisut lajitellaan niiden käyttötekniikan mukaan polttaviin, erotteleviin, pakastaviin, kuivikekäymälöihin sekä vedettömiin pisuaareihin. POLTTAVA KuIVAKäYMäLä LäHINNä VeSIVeSSAA Näistä tekniikoista eniten vesivessaa vastaava käyttökokemus saavutetaan polttavilla käymälöillä, kuten Separett CINDI © -käymälöillä, jotka polttavat käymäläjätteen tuhkaksi. Lopputuotteena tuleva tuhka on täysin bakteeritonta ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannukseen. Käymälätilaan ei polton aikana muodostu minkäänlaista hajua. Ulkonakin haju on hyvin vähäistä ja muistuttaa palaneen puun hajua. Polttavat käymälät ovat kuivakäymälöistä arvokkaimpia, mutta niiden hankintahinta on alhaisempi ja huoltaminen edullisempaa kuin umpisäiliöjärjestelmän hankinta ja ylläpito. eROTTeLeVA KäYMäLä – VAIHTOeHTO VeSIVeSSALLe Erottelevat käymälät, kuten Separett Villa, ovat myös vaihtoehto perinteiselle vesivessalle. Kun kiinteä jäte ja virtsa erotellaan, tulee käymälästä lähes hajuton. Laitteissa on myös vähän virtaa kuluttava tuuletin, joka tuulettaa ulos jäljelle jäävät hajut ja kuivaa kiinteän jätteen. Tällöin myös jätteen jatkokäsittely ei ole ollenkaan niin sotkuista tai haisevaa kuin ajattelisi. Erottelevat käymälät tarjoavat lisäksi runsaasti hyvälaatuista lannoitetta pihamaalle. Kuivan jätteen oltua laissa säädetyn ajan eli 12 kuukautta umpipohjaisessa säiliössä ovat ulostebakteerit kuolleet, joten jäte voidaan sekoittaa muun kompostijätteen sekaan. Myöhemmin kompostoituneesta jätteestä tulee oivaa lannoitetta pihamaalle. Virtsa voidaan johtaa Ejektorisäiliöön, jossa virtsa sekoitetaan oikeassa suhteessa (1:8) veteen. Tätä typpipitoista lannoitetta voi käyttää esimerkiksi nurmikon lannoittamiseen. Lisäksi erottelevista käymälöistä on myös versioita, jotka toimivat 12V jännitteellä, joten se on sopiva ratkaisu myös sähköverkon ulkopuoliseen loma-asuntoon. PAKASTAVA TAI KuIVIKeKäYMäLä VAIHTeLeVIIN OLOSuHTeISIIN Pakastavat käymälät ovat hyviä sellaisiin paikkoihin, jonne kiinteää asennusta ei voida tehdä. Kuivikekäymälät puolestaan sopivat ulkovessoiksi tai tilapäisiksi käymäläratkaisuiksi. Omaa vedenkulutustaan voi vähentää monella tavalla, vaikka useimpia niistä emme tule arjessa ajatelleeksi. Kuivakäymälöiden kehitys on johtanut siihen, että vedettömyyden lisäksi pöntöt ovat mukavia käyttää ja haisevat jopa vesivessaa vähemmän. Kuivakäymälän avulla saa myös talteen käymäläjätteen arvokkaat ravinteet. Näistä syistä johtuen yhä useampi valitsee kuivakäymälän. S eparett o y a b VeDäT VeSSASTA JOPA SATASeN VuODeSSA erotteleva kuivakäymälä toimii myös lapsiperheissä erillisen lastenistuimen avulla. Polttava kuivakäymälä toimii hyvin sisätiloissa ja muistuttaa tavallista vesivessaa.
6 KUIVAKÄYMÄLÄT HIEDANRANNAN KUIVAKÄYMÄLÖIDEN TARINA JATKUU Kurkistus iTOAkonttikäymälään, miesten pisuaarit. TA M Pe Re eN KA u Pu N KI / M eR I LA M PIN eN Raini Kiukas esittelee Kuivaamon alakerrassa sijaitsevan tehokompostorin tuotosta. Kompostori tekee yhdessä vuorokaudessa käymäläjätteestä multaa. T ampereen Hiedanrannan Kuivaamon kuivakäymälät ovat olleet kovassa käytössä kohta kolme vuotta. Vanhaan tehdashalliin rakennetun kuivakäymäläkokonaisuuden voimin on pyöritetty jopa tuhannen ihmisen tapahtumia, niin kansainvälisiä seminaareja kuin ilta-ja yöpainotteisia festareitakin. Yksinkertainen toteutus takaa sen, että sanitaatio toimii, mutta hajuhaitat ovat vaivanneet käyttäjiä. Kuivakäymälät toteuttanut DT-keskus/Kopli Oy ja Hiedanrannan kehitysohjelma ovat ottaneet valitukset huomioon ja käytännönläheisin ratkaisuin hajuhaitoista on pyritty pääsemään eroon. Miesten käymälään pisuaaritiloihin rakennettiin erilliset väliseinät. Käyttökokemuksen perusteella huomattiin, että miehet eivät ohjeistuksesta huolimatta mielellään virtsaa istuallaan. Väärän käytön vuoksi virtsa ajautui erottelevista käymäläistuimista ulostesäiliöihin haitaten ulosteen jatkokäsittelyä ja aiheuttaen hajuhaittoja. Tähän haettiin korjausta rakentamalla eriöihin pisuaarit. Pisuaarien hajukalvot ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi, ne toimivat jopa kaksi vuotta ilman vaihtoa. Seuraavaksi asennetaan hajulukot virtsankuljetusputkistoihin. Näin estetään hajujen nousu alakerran virtsasäiliöistä takaisin käymälätiloihin. Kuivakäymälöiden ilmanvaihtoputket on tehdashallin ulkopuolella vedetty yhteen ja poistoilma on johdettu korkealle kattojen yläpuolelle. Näin varmistetaan, että hajut eivät haittaa myöskään kuivakäymälöiden ulkopuolella. Näillä näkymin Kuivaamon kuivakäymäköiden tarina jatkuu vielä jonkin aikaa/muutaman vuoden. Kertyneelle virtsalle on etsitty uusia ja innovatiivisia puhdistusmenetelmiä ja kevään aikana kahta lupaavimmalta vaikuttavaa menetelmää päästään testaamaan Hiedanrannassa. Pikakompostoidulle käymäläjätteelle on haettu Ruokavirastosta tarvittavia lupia, jotta sen käyttö maanparannusaineena voitaisiin virallisesti aloittaa. Luvan saaminen olisi erittäin merkittävä askel kohti käymäläjätteiden laajamittaista kierrättämistä. ITOA-KONTTI KOeKäYTöSSä HIeDANRANNASSA Kopli Oy:n kehitysprojekteja jatkamaan perustettu Digi Toilet Systems Oy:n sanitaatioprojekti, iTOA, on myös edennyt ja merikonttiin rakennettu kuivakäymäläkokonaisuus on saatu Hiedanrantaan koekäyttöä varten. iTOA-konttikäymälä on toteutettu samalla periaatteella kuin Kuivaamon kuivakäymälätkin, mutta virtsan ja ulosteen kuljetus sekä käsittelyn seuranta on automatisoitu. iTOA:n kehitystyöhön on löytynyt uusi yhteistyökumppani ja heidän avullaan päästään toteuttamaan kevytrakenteisempi versio kontista. Helposti pystytettävä ja purettava kevytkontti voidaan mitoittaa ja sisustaa aina asiakkaan toiveiden mukaan, ja käymälän toiminta voidaan toteuttaa täysin automatisoituna tai manuaalisena perusmallina. Suurtapahtumiin voidaan rakentaa useamman kontin kompleksi, jossa yksi konteista toimii keskitetysti käymäläjätteen käsittelykonttina. Tavoitteena on, että tapahtumien käymäläjäte voidaan pikakompostoida ja hygienisoida tapahtuman aikana, jolloin prosessoitu ja turvallinen lopputuote olisi myytävissä tapahtuman ohessa. iTOAkonttikäymälöiden avulla kiertotalous konkretisoituu ja jätteestä saadaan myyntiartikkeli. SANITAATION KeHITYKSeLLe ON TARVe Maailman ihmisistä vain pieni osa on kunnollisen ja turvallisen sanitaation piirissä. Tällä on laajat vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen elämän laatuun. Ongelma korostuu pakolaisleireillä ja luonnonkatastrofien jälkeen. Avustusjärjestöt tekevät parhaansa, mutta usein sanitaatioon ei paneuduta samalla asiantuntemuksella kuin esimerkiksi kenttäsairaaloihin. Näin ajaudutaan tilanteeseen, jossa ulosteperäiset patogeenit sairastuttavat tuhansia ihmisiä. Tilojen kemiallinen hygienisointi ja antibiootit ovat vain hätäratkaisu ongelmaan. Haitalliset patogeenit saadaan hallintaan, jos käymäläjätteet pikakompostoitaisiin ja hygienisoitaisiin iTOAn kaltaisilla kuivakäymäläratkaisuilla. Samaa kuivakäymäläratkaisua voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa myös kerrostaloissa. Tästä syntyisi tuntuvia säästöjä veden kulutukseen ja ulosteiden arvokkaat lannoitteet saataisiin puhtaampina kiertoon, kuin perinteisen jätevedenpuhdistuslaitoksen kautta. Aika näyttää toteutetaanko Hiedanrannan uudella asuinalueella kerrostalokohtaista kuivakäymälää. Teknisesti tämä olisi mahdollista, mutta löytyykö siihen tarvittavaa tahtotilaa. p irjo N iemelä r aiNi k iukaS dts o y elokuisen kuivakäymäläkonferenssin osallistujat tutustumassa iTOAkonttikäymälään.
7 N avettanikkareiden tarina alkoi vuonna 2010. Eräänä iltana saunan lauteilla syntyi ajatus täyden palvelun mökkiläisten huussikaupasta, joka tarjoaisi koko kokonaisuuden eli huussien käymälät ja rakennukset samasta paikasta. Pihan toisella puolella oli tyhjillään vanha navettarakennus, jossa oli viimeksi ollut sikoja. Maatalouden rakennemuutoksen takia tyhjillään oleva rakennus otettiin käyttöön ja sikojen tilalle tuli ”kaksi karjua” Mika Raukunen ja Kari Aulio. Yrityksen nimeksi valittiin rakennusta kunnioittavasti Navettanikkarit. Molemmille työmiehillä on karttunut kokemusta rakennustöistä ja kuivakäymälöistä vuosikymmeniä. Nykyisin Navettanikkarit valmistavat laadukkaita, kestäviä ja helppohoitoisia huusseja sekä muita piharakennuksia ja rakennelmia niin mökeille kuin kotipihoillekin. Viime vuonna Navettanikkarit toivat markkinoille uutuustuotteensa Ekohuussi-käymälän. Navettanikkareiden kehittelemä Ekohuussi on kokonaisuus, johon kuuluu sekä kuivakäymälä että rakennus samalta valmistajalta. Tämä toimintamalli mahdollistaa kuluttajalle helpon ja turvallisen valinnan, jolloin kuluttajalle jää pelkästään käyttö. – Tätä käymälää on kehitelty neljästä viiteen vuotta ja vihdoin saimme tuotua sen markkinoille, iloitsee Mika Raukunen. HeLPPOA HuOLTOA JA TYHJeNNYSTä Kuivakäymälämarkkinoilla suuntaus on ollut viimeisten vuosien ajan helppohoitoisuus sekä huollon minimointi. Nykyajan kuluttaja ei kaipaa enää rakennussarjoja eikä pahvilaatikollista puita epäselvien ohjeiden kera. Navettanikkareiden Ekohuussi on tuotu markkinoille ajatellen kuluttajien tarpeita ja toive huollon helppoudesta sekä käymäläjätteen tyhjennyksestä on otettu tuotteessa huomioon. Ekohuussi eroaa muista kuivikekäymälöistä etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin suotonesteen määrä on erittäin pieni, sillä käymälän haihdutus on huussin takana olevan tekniikan ansiosta tehokasta. Lisäksi Ekohuussi-käymälä on huoltoystävällinen. Tämän huussin tyhjennyksessä lapiot voi jättää muihin hommiin, sillä huoltaminen tapahtuu pyörillä olevan kelkan avulla. Säiliön voi tyhjentää kelkan avulla helposti jälkikompostoriin. Jos pihamaalta ei löydy jälkikompostoria, voi vaihtoehtoisesti hankkia kaksi kelkkaa, joita vaihdetaan 12 kuukauden välein. Näin huussin huoltaminen sujuu helposti ja vaivattomasti. KuIVIKe JA TOIMIVA ILMANVAIHTO Kompostoivan kuivakäymälän käyttö on helppoa. Käymälän peruskuivikkeeksi riittää turvepitoinen kuivike, mutta kuivikkeen tulee olla kuivaa. Markettien pihalla varastoitu kuivike voi olla jo pussissa sen verran märkää, ettei se vastaa käyttötarkoitusta. Suotonestettä ei pitäisi hyvin toimivassa kuivikekäymälässä kertyä kovinkaan paljon. Mikäli kuivakäymälä haisee, löytyy syy yleensä kuivakäymälän puutteellisesta ilmanvaihdosta. Ilmanvaihtoa voi tehostaa hankkimalla esimerkiksi ilmanvaihtoa tehostavan tuulituulettimen. Kuivikekäymälän jäädessä pidemmäksi aikaa ilman käyttöä, kannattaa käymälän pinta tasoittaa ja levittää pieni kerros kuivaa kuiviketta päälle. N avettaNikkarit o y Navettanikkarit valmistavat helppohoitoisia huusseja sekä muita piharakennuksia kotimaisista raaka-aineista. ekohuussissa suotonestettä ei kerry kovinkaan paljoa, sillä käymälän haihdutus on tehokasta. Navettanikkareiden Ekohuussi on käyttövalmis kokonaisuus KOmpOstOivaN KuivaKäymäläN Käyttö ON HelppOa.
8 KUIVAKÄYMÄLÄT P ikkuvihreä on perinteikäs, turkulainen kuivakäymäläyritys, jonka ruoriin perheemme tarttui kaksi vuotta sitten. Yrityksen perustaja, huussiguruksikin usein tituleerattu Jukka Lindroos jäi viettämään ansaittuja eläkepäiviä, ja tuli meidän vuoromme jatkaa ja kehittää edelleen kuivakäymäläbisnestä Suomessa ja maailmalla. Vaikka omistajanvaihdos itsessään oli iso muutos, emme ehkä aavistaneet paljonko myllerrystä oli vielä tulossa. Kaikki tämä tapahtui aikaan, jolloin tuntui, että kaikki tekemisemme liittyy johonkin voimakkaaseen megatrendiin. Päivittäin uutisissa keikkuva ilmastonmuutos sekä luonnonkatastrofit vesikriiseineen toivat meidän asiaamme automaattisesti esille. Pitääkö vähäisiä vesivaroja tai kristallinkirkasta juomavettä sotkea kakkaan ja aloittaa puhdistusprosessi aina alusta? Niin yritykset, julkiset yhteisöt kuin kuluttajatkin nuorista vanhoihin olivat selvästi nyt heränneet ja miettivät valintojensa vaikutuksia. Pyrkimys ekologiseen ja yksinkertaiseen elämäntyyliin muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja valinnoiksi asiakaskohtaamisissa. Toisaalta, kivijalkakauppiaan mieltä huolestutti se, että itse kaupan ovi ei käynyt riittävän taajaan. Pikkuvihreällä oli hyvät ja toimivat tilat Turussa ykköstien liepeillä, mutta asiakkaita olikin kiihtyvällä tahdilla ympäri Suomea, Eurooppaa ja maailmaa internetin voimalla. Päivät kuluivat verkkokaupassa, chatissa ja sähköpostia paukuttaen sillä lopputuloksella, että tuotteita kyllä kävi kaupaksi, mutta niitä eivät asiakkaat itse vieneet ovesta ulos vaan rahdinkuljettajat. Määränpäät olivat Pohjanmaalla, Düsseldorfissa, Papua Uudessa-Guineassa ja usein paikoissa, joista ei oltu ennen kuultukaan. Mikä pieni maailma! Mutta nyt keikkuivat kauppiaan jalat kahdella jäälautalla: kivijalkakaupan kulut sekä painolasti ja toisaalta verkkokaupan imu sekä kehitystarpeet. SYNTYI eKOLOGISeN YRITTäMISeN TALO Kolmas virta, joka johti Pikkuvihreän uuteen alkuun, oli yllättäen kuntaliitokset. Jo noin kymmenen vuotta kotikaupunkimme Naantali pääsi yhteisymmärrykseen ympäröivien saaristokuntien, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kanssa siitä, että tulevaisuus näyttää paremmalta yhdessä. Tässäkin liitoksessa jäi palvelujen uudelleenorganisoinnin vuoksi kiinteistöjä vaille käyttöä ja siten Rymättylän kunnan entinen kunnantupa päätyi myyntilistalle. Talvella 2017 langanpäät alkoivat löytää yhteen: Voisimmeko toimia tehokkaammin hieman syrjemmällä? Mitä jos Rymättylän kunnantuvasta tulisikin kuivakäymäläkaupan polttopiste: verkkokauppa, showroom ja varastot? Samalla vuonna 1914 rakennettu hirsitalo saisi jälleen uuden käyttötarkoituksen. Olihan se jo palvellut suojeluskuntatalona, kunnanvirastona, pankkina ja viimeksi, ennen autioitumistaan, päiväkotina. Yrittäjien mieleen alkoi hahmottua kuva ekologisen elämisen ja yrittämisen talosta. Sitten tuumasta toimeen ja megatrendiä hännästä kiinni! Teimme Naantalin kaupungin kanssa kiinteistökaupat vuoden 2018 alkupuolella ja siitä alkoi hurja remontti. Perusideana oli palauttaa talon alkuperäistä asua ja huonejakoa näkyviin niin hyvin kuin se Pikkuvihreän toimintaa palvellakseen oli mahdollista. Vanha öljykattila kammettiin pihalle metallinkeräykseen ja tilalle valikoitui, harkinnan jälkeen, vesikiertoinen pellettilämmitys, jonka sydämenä toimii Klover-pellettihella tupakeittiössä. Samalla, kun talo lämpiää, paistuvat ruoat uunissa ja teet keittyvät hellalla. Keskuslämmitystä tehostamaan hankittiin vielä aurinkokeräimet katolle ja muutama irrallinen pellettitakka makuuhuoneisiin kovien pakkasten varalle. Jännityksellä odotamme, mitä kevät tuo tullessaan aurinkokeräimien osalta. Niiden olisi tarkoitus syrjäyttää automaattisesti pelletti, kun auringonpaistetta alkaa olla. Lupaava merkki on ollut se, että keskellä pimeintä tammikuutakin keräimet ovat tuottaneet 3 KWh muutaman lyhyen aurinkoisen päivän aikana. Itse remontissa toteutettiin kierrätystä niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin: esimerkiksi väliseiniä purettaessa jäi paljon ylitse eristevillaa, joka kiikutettiin lisäeristettä kaipaavaan yläpohjaan. Eristystä oli tarve lisätä reilusti ja kuuma kesä todella kirvoitti hikipisarat ekovillaa yläkertaan kannettaessa. Kun vanhoja rakenteita purettiin, voitiin iso osa levyistä ja puutavarasta puhdistaa ja käyttää uudelleen. Keittiön kaapistot haettiin lahjoituksena Raumalta ja uudistettiin käyttöön. Hieman enemmän työtähän tuo kierrättäminen teettää, mutta reissuja rautakauppaan tuli loppujen lopuksi todella vähän. KuIVAKäYMäLäT Ne OLLA PITää Ja sitten ydinasiaan: Ne vessat! Kunnantupa on ollut jo pitkään liitettynä kunnan viemäriin ja talossa on useampikin ”syntinen” vesivessa, joista emme ole päässeet vielä eroon. Tosin, melkein ensimmäisessä muuttokuormassa tuli pihalle huussi, joka on ollut ahkerassa käytössä. Haluamme kuitenkin sisällekin oikeanlaiset mukavuudet. Myymälätilan puolelle on suunnitteilla kompostoiva Green Toilet ja omalle puolelle otamme käyttöön MullToan. Juuri näillä hetkillä tätä kirjoittaessani alkavat akuutit remontit olla takana ja seuraavaksi käydään vessojen kimppuun. Yläkertaan jää vielä toistaiseksi yksi vesi-wc, jonka varalle ei ole suunnitelmia. Se on vähäisellä käytöllä, joten se välttänee muutosvimman tuulet tällä erää. Keväällä 2019 päästään täyteen vauhtiin Pikkuvihreän uuden myymälän toiminnassa. Naantalissa on lähes 5 000 vapaa-ajan asuntoa ja niiden asukkaita olemme nyt lähellä. Alkuperäinen idea ekologisesta asumisesta johti vähän huomaamatta myös siihen, että omasta kodistamme tuli ”edustuskoti”. Ei onneksi kuitenkaan Suomi-filmien tyyliin pröystäilevä kartano savuisine sikarisalonkeineen, vaan sellainen, että mielellämme esittelemme kävijöille myös näitä omassa käytössämme olevia ekologisen asumisen ratkaisuja. Ennen kevään kotimaan huussisesonkia voimme nostaa iltaisin jalat sohvalla ylös ja tarkkailla uutisvirtaa – ehkä pienellä jännityksellä – mikäs megatrendi sieltä nyt nostaa päätään? m iNNa p alo p iKKu v iHreä – m eripalo o y PikkuVihreän myymälä ja showroom. PikkuVihreä muutti Turusta Rymättylän entiseen kunnantupaan. Tavoitteena on luoda elävä, ekologisen asumisen keskus. ”pyrKimys eKOlOgiseeN elämäNtyyliiN muuttuu KONKreettisiKsi teOiKsi Ja valiNNOiKsi asiaKasKOHtaamisissa.” ELÄMÄÄ JA EKOLOGIAA MEGATRENDIEN VIRRASSA
9 Ruokahävikin välttäminen auttaa myös vesistöjä RAVINNEKIERTO SH u TT eR ST O c K Suomessa heitetään vuosittain roskiin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, noin 24 kiloa jokaista suomalaista kohti. Jos hävikkiruokaa ei erotella biojätteeksi, kaikki sen tuotantoon käytetty energiaa menee hukkaan. SaaRa-projekti edistää biojätteen erillislajittelua ja keräystä saaristossa. Kompostori vietiin Jurmoon viime kesänä. R uoan tuotantoketjut ovat elintarvikkeesta riippuen hyvinkin pitkiä. Lähiruokaa kannattaa aina suosia, mutta lähelläkin tuotetun lopputuotteen tuotantoketju voi ulottua ensinäkemää pidemmälle, jos lannoitteet tai lihakarjan rehu on tuotu kaukaa maailmalta. Kun ruoaksi tarkoitettu tuote ei päädykään ravinnoksi, kaikki sen tuottamiseen eli viljelyyn, kasvattamiseen, kuljetuksiin, varastointeihin ja pakkauksiin käytetty energia menee hukkaan. Tuottamiseen käytettyjen resurssien kannalta erityisen ongelmallisen osan ruokahävikistä muodostavat pilaantuneet lihaja maitotuotteet, sillä niiden tuottamiseen kuluu suhteessa eniten energiaa ja ravinteita. Samalla näiden tuotteiden säilyvyys on huonompi kuin monien muiden elintarvikkeiden, joten hävikkiä syntyy helposti. Sillä mitä jokainen meistä syö – tai jättää syömättä – on väliä. Rehevöityminen on edelleenkin Itämeren suurimpia ympäristöhaasteita, ja vaikka kehitystä ravinnepäästöjen vähentämiseksi on tapahtunut paljon, on maatalous edelleen merkittävä tekijä vesistöjemme rehevöitymisessä. Ruoantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Tarvitsemme kuitenkin ruokaa, eikä ole ympäristönkään etu, jos ruoantuotanto siirtyisi kotikentältämme pidempien matkojen taakse. Ruoantuottajat tekevät osaltaan töitä tilanteen parantamiseksi. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, joten kuluttajatkin voivat tehdä osansa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä itse syövät ja vähentämällä ruokahävikkiä. SuuNNITTeLe RuOKAILuT eTuKäTeeN Mökkeillessä ja veneillessä moni käytännön syy ohjaa suunnittelemaan ruokailuja etukäteen. Hyvällä suunnittelulla sekä impulssiostoja välttämällä pienennetään myös ruokahävikkiä ja jätemääriä sekä tietenkin kauppalaskua. Hyvin suunnitellun kauppalistan lisäksi ruokahävikkiä ja syntyvän biojätteen määrää voi vähentää säilyttämällä ruoat oikein, asettamalla ensin pilaantuvat kaapissa näkyville, sekä loihtimalla eilisen tähteistä uusia ruokia. Vihannesten ja hedelmien kohdalla on syytä miettiä, tarvitseeko niitä kuoria. Kun biojätettä kuitenkin väistämättä syntyy enemmän tai vähemmän, on sille oikea paikka komposti tai biojäteastia, mistä ravinteet saadaan kiertoon. Biojäte sisältää runsaasti vettä, mikä tekee siitä painavaa. Biojätteen erillislajittelu vähentää sekajätettä ja parantaa sen laatua ja keventää sen käsittelykustannuksia. BIOJäTTeeN KeRäYSTä KeHITeTääN SAARISTOMeReLLä Vene 18 Båt -messuilla Pidä Saaristo Siistinä ry julkaisi kyselyn, jossa kysyttiin biojätteen lajittelusta veneillessä sekä asenteista ja käytännöistä aiheeseen liittyen. Kyselyn taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun yliopiston yhteisprojekti SaaRa – Ravinnekiertoa Saariston Matkailukohteissa. Projektissa pyritään vähentämään ruokahävikin syntyä sekä edistämään biojätteen lajittelua saariston matkailukohteissa, ja se on osa hallituksen kärkiohjelmaa. Noin 90 prosenttia kyselyyn vastanneista koki olevansa huolissaan ympäristömme, ilmastomme ja vesistöjemme tilasta. Miltei 80 prosenttia kyselyyn vastanneista myös koki, että omilla ruokailuvalinnoillaan voi vaikuttaa Suomen vesistöjen tilaan – ja niin voikin. Puolet vastanneista kertoi jo lajittelevansa biojätteet veneessä. Biojätteen erilliskeräys venesatamissa on vielä puutteellista, ja näin ravinteita ei saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. SaaRa-projektin myötä biojätteen keräystä parannetaan Saaristomerellä Örössä, Seilissä, Jurmossa, ja tulevana kautena mukaan saadaan myös Bodö. a NNa voN Z weygbergk p idä s aaristo s iistinä ry Tutustu SaaRa-projektin nettisivuihin: annospuhtaampaa.fi. Tiesitkö, että: > Ruuantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. > Suomessa heitetään vuosittain roskiin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, noin 24 kiloa jokaista suomalaista kohti. > Taloudellista arvoa tällä ruokamäärällä on 450 miljoonaa euroa. > Ruokahävikistä kolmasosa syntyy kotitalouksissa, joissa ruokaa menee hukkaan noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Mitä voin tehdä? > Pyri suunnittelemaan ruokailut ja vältä heräteostoksia. > Suosi kasvispohjaista ruokaa. > Suosi lähiruokaa sekä satokausituotteita. > Pyri hyödyntämään elintarvikkeet kokonaan. > Ota särkikalat ruokapöytään. > Lajittele biojätteet myös mökkeillessä ja veneillessä. FaKta Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, joka on vuodesta 1969 työskennellyt puhtaamman saaristoja järviluonnon puolesta. PSS ry ylläpitää muun muassa kattavaa jätepisteja kuivakäymäläverkostoa sekä imutyhjennyslaitteita saaristossa ja järvillä. Lisäksi yhdistys työskentelee vesistöjen roskaantumisen, kemikalisoitumisen ja rehevöitymisen estämiseksi. www.pidasaaristosiistina.fi piDä saaristO siistiNä ry JO 50 vuOtta suuriN Osa ruOKaHäviKistä syNtyy KOtitalOuKsissa V ee RA Sä IL ä / PI Dä SA A RI ST O SI IS TI N ä RY
10 RAVINNEKIERTO S anitaatiojärjestelmien ensisijainen tarkoitus on kuljettaa jäte syntypaikasta pois. Toissijainen tarkoitus on käsitellä jäte ennen purkamista ympäristöön. Tavoite on sama kuin muinaisten roomalaisten aikaan: poiskuljetus parantaa elinympäristön hygieenistä laatua ja edistää siten terveyttä. SANITAATIOJäTTeeN KäSITTeLYN NYKYTILA JA TAHTOTILA Jäte kuljetetaan tyypillisesti veden avustuksella putkia pitkin käsittelylaitokselle, missä vesifaasista poistetaan haitallisia aineita ja kiintoaine erotetaan nesteestä ennen kuin se puretaan ympäristöön. Perinteisesti käsittelyn tavoite on ollut ympäristönsuojelullinen, mutta nyt Suomessa on sitouduttu tehostamaan myös ravinnekiertoa. Vuonna 2010 asetettiin tavoitteeksi tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on nostanut ravinteiden kierrätyksen yhdeksi hallituskauden tavoitteeksi: ”Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.” TAHTOTILAN TAVOITTAMISeN HAASTe Puhdistamolietteen peltokäyttö edes prosessoituna on vastatuulessa, mikä liittyy muun muassa huoleen lääkeainejäämistä ja mikromuoveista. Useat viljan ostajat ovat jo kieltäneet viljelijöiltä puhdistamolietteen käyttämisen pelloilla, joten ravinteiden talteenottoa pitäisi ajatella uudella tavalla. Perinteinen ajattelumalli käymäläjätteen poiskuljetuksesta ja yhteiskäsittelystä on syvälle sisäänrakennettua, mikä näkyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteessa. Tavoitetilan määrittely lähtee siitä, että jäte johdetaan ensin puhdistamolle ja sen jälkeen lietettä käsitellään. Jätevedenpuhdistamolle tulevassa jätevedessä on sekoittuneena kaikki mahdollinen yhdyskunnista ja teollisuudesta. Ravinteiden talteenottomenetelmiä lietteistä tai rejektistä on kehitteillä, mutta vielä ei voida puhua laajamittaisesta ravinteidenkierrätyksestä. LAATIKON uLKOPuOLeLTA Vaikka lajittelemme jätteemme muun muassa metallilasi-, kartonki-, paperija muovijakeisiin, huuhtelemme edelleen keittiöja WC-jätteet yhteen sekoittaen ne muihin, kuten teollisuudesta syntyviin jakeisiin. Entä jos hyödyntäisimme kotitalousjätteen kierrätyksen menetelmiä myös jätevedenkäsittelyssä? Kuvassa 1 on havainnollistettu erottelun ajatusta. Syntypaikkaerottelua voidaan ajatella kahdella tapaa: 1) Tiettyjä, erityisen haitallisia jätevesijakeita voisi käsitellä omissa käsittelylaitoksissaan, jolloin haitta-aineet eivät päätyisi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. 2) Toisaalta tiettyjä, puhtaampia jakeita voisi ottaa talteen ja jalostaa ravinteiksi. MISTä LäHDeTääN LIIKKeeLLe? Kaksoisviemäröintiä on tutkittu ja testattu lukuisissa uudisrakentamisen kohteissa esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Useamman putkiston rakentaminen eri jakeille on kustannustehokasta lähinnä uusissa kohteissa. Tämän vuoksi erilliskeräilyn suurin hyöty voitaisiinkin saada yksittäisten asuntojen ja talojen sijaan suuremmista kohteista, sillä suuri osa väestöstä viettää merkittävän osan valveillaoloajastaan kokoontumalla erilaisiin instituutioihin, kuten työpaikoille, kouluihin, oppilaitoksiin ja sairaaloihin. Myös sanitaatiojätettä kerätään näissä toimipisteisssä merkittäviä määriä. Työssäkäyvä väestö viettää aikaa työpaikoilla ja -matkoilla keskimäärin 8 tuntia päivässä eli noin 33 % ajasta. Vapaa-aikakaan ei kulu kokonaan kotona vaan siellä vietetään 65 prosenttia vapaa-ajasta (Tilastokeskus, 2009). MORTTI-HANKe YHDeSSä PuOLuSTuSVOIMIeN KANSSA Osa ihmisiä kokoavista instituutioista on vähemmän kiinnostavia ravinnekierrätyksen kannalta kuin toiset esimerkiksi lääkkeiden käytön takia. Oletettavasti vaikkapa hoitokodissa sanitaatiojäte on erilaista kuin peruskoulussa. Karkean tyypittelyn myötä hankkeen kiinnostuksen kohteeksi valikoituivat varuskunnat, joten Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakilpailuun 2016 ehdotettiin varusmiesvirtsan erilliskeräystä ja prosessointia. Ideaa jatkojalostettiin vuonna 2017, jolloin tahtotilaksi hahmottui prosessin siirrettävyys ja syntyi MORTTIhanke. MORTTI (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) on yhteishanke, jossa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Hanke kestää syyskuuhun 2019. TAVOITTeeNA MOBIILI KäSITTeLY-YKSIKKö Hankkeen tavoitteena on edistää ravinteiden talteenottoa ja hyötykäyttöä RAVINTeIDeN TALTeeNOTON TuLeVAISuuS Kuva 1: Jätevesijakeiden erottelun malli, tiettyjen jakeiden erilliskäsittely. Hanketyöntekijät MORTTItestikäymälän rakennuspuuhissa. Käymälässä tullaan testaamaan uudenlaista virtsankäsittelymenetelmää, joka helpottaa esimerkiksi virtsan jatkohyödyntämistä.
L uonnonvarakeskuksen mukaan erilliskerättyä biojätettä syntyy vuodessa 66 kiloa asukasta kohti. Biojätteen sisältämät ravinteet voitaisiin hyödyntää kaupunkikortteleittain rakennettavissa biojätteen kompostointilaitoksissa, joissa jäte muutettaisiin ravinteikkaaksi kasvualustaksi takaisin asukkaiden käyttöön. Helposti saatavilla oleva kasvualusta edistäisi myös lähiviljelyn kehittymistä. Kauppapuutarhoissa ja viljelytiloilla käytetyt kasvualustat ja tuotannossa syntyvät leikkausja harvennusjätteet, kuten varret, oksat ja naatit sisältävät merkittäviä määriä hyödyntämättä jääneitä ravinteita ja lannoitteita. Kaikki tämä biomassa kannattaisi ottaa uusiokäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. TeHOSTeTTuA BIOJäTTeeN KäSITTeLYä Suomen Biokiertotuote Oy on kehittänyt menetelmän, jolla saadaan esimerkiksi kauppapuutarhojen kasvustojätteet kierrätettyä uudeksi ja tautivapaaksi kasvualustaksi. Menetelmä koostuu kahdesta osasta, ProBIO Tech™ -mikrobiseoksesta ja KiTa 1000 biomassojen murskausja sekoituslaitteistosta. ProBIO Tech™ -mikrobiseos nopeuttaa merkittävästi biomassan kompostoitumista, vähentää kasteluveden pintajännitystä ja auttaa kasveja hyödyntämään tehokkaasti kasvualustaan sitoutuneita ravinteita ja lannoitteita. Kaikki ProBIO Tech™ -mikrobiseokset ovat luomutuotteita, joilla on tutkitusti positiivinen vaikutus kasvien kasvuun sekä eläinten hyvinvointiin. Laittamalla hyvät mikrobit töihin, on mahdollista elvyttää maaperää sekä tarjota ihmisille ja eläimille ravinteikasta ja laadukasta ravintoa. KiTa 1000 on järjestelmä, jonka läpi kulkiessaan biojäte ensin murskataan tehokkaan kaksiakselisen murskainyksikön avulla. Tämän jälkeen jätemassa siirtyy leikkaavaan ja sekoittavaan siirtoruuviin, jossa siihen annostellaan kasvua edistävää ja hyviä mikrobeja sisältävää ProBIO Tech™ -mikrobiseosta. Tarvittaessa biomassaan voidaan lisätä ohjatun järjestelmän avulla biohiiltä, turvetta, sammalta, leikkausja harvennusjätteitä tai muita biojakeita. Käsitelty biomassa siirtyy siirtoruuvin avulla suoraan peräkärryyn tai kauhakuormaajaan. Muokattu biojäte voidaan haluttaessa myös säkittää tai se voidaan aumata kompostoitumaan muutaman kuukauden ajaksi, jolloin se on taudeista vapaa ja ravinteikas kasvualusta. ProBIO Tech™ -mikrobiseoksessa olevien anaerobisten hajottajamikrobien ansiosta kompostia ei tarvitse kääntää. Tämä mahdollistaa sen, että muokattu massa voidaan levittää takaisin viljelymaalle kompostoitumaan lumen alla esimerkiksi talvikauden ajaksi. KiTa 1000 -järjestelmä soveltuu erinomaisesti myös käymäläkuivikkeen valmistamiseen. Tällöin käytetään vain puupohjaisia kierrätysjakeita ja hierrettyyn massaan sekoitetaan biohiiltä ja mikrobeja varmistamaan kuivikkeen nopeampi maatuminen ja hajujen hallinta. m artti k ivioja s uomen B ioKiertotuote o y Biojätteistä uutta kasvualustaa KiTa 1000 -murskaimen prototyyppi kuljetusvalmiina. syntypaikkaerottelun menetelmin valituissa kohteissa, kuten esimerkiksi puolustusvoimien harjoitusalueilla, festivaaleilla ja muissa yleisötapahtumissa. Pilotoinnissa testataan käymäläjätteen käsittely-yksikköä, jossa jäte käsitellään haitattomaan ja hyödynnettävään muotoon ja jota voidaan siirtää tarvittaviin kohteisiin. Oleellinen osa on tuoda hankkeen havainnot – onnistumiset ja epäonnistumiset – muiden käyttöön ja huolehtia tulosten monistettavuudesta. HAITALLISIeN KuORMITuSLäHTeIDeN KäSITTeLY Erotteluun tähtäävää tutkimusta tehdään erilaisissa hankkeissa. Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto yhteistyökumppaneineen aloittivat 2016 Tekesin tuella laajan kolmivuotisen EPIC-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja niiden riskejä sekä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja lääkeainekuormituksen vähentämiseksi. EPIC-hanke selvittää muun muassa sairaalajätevesien erilliskäsittelyn merkitystä lääkeainejäämien pienentämiseksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla. Kenties sairaalan jätevesien oma käsittely voisi parantaa myös yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lietteen laatua. eRILLISKeRäYS ON TuLeVAISuuTTA Yhdyskuntajätteen keräilyssä lajittelu on arkipäivää ja tuttu tapa ajatella. Erilaisten jätejakeiden hyödyntämistä materiaalina kehitetään koko ajan. Myös sanitaatiojätteen erilliskeräily on tulevaisuuden suuntaus: haitallisten jakeiden erilliskäsittely ja hyödyllisten jakeiden talteenotto. Käymälän ja prosessin tulee seurata käyttäjiä, joten tulevaisuudessa ravinteiden talteenottoa voidaan toteuttaa mobiiliyksiköissä siellä, missä jäte syntyy. j ohaNNa k allio 11 erillisKeräilyN suuriN Hyöty vOitaisiiN saaDa yKsittäisteN asuNtOJeN Ja talOJeN siJaaN suuremmista KOHteista.
12 Virtsa lannoitteeksi peltoviljelyyn? – Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 Virtsalannoite Väkilannoite Lajikekokeet O hr as at o, k g ha -1 Pelto1,lannoitustaso54kgNha -1 ,Wolmari-ohra 2016 2017 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Virtsalannoite Virtsalannoite+P Väkilannoite+P Lajikekokeet Ka ur an sa to ,k g ha -1 Pelto1,lannoitustaso54kgNha -1 ,Marika-kaura 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 Virtsalannoite Väkilannoite Lajikekokeet O hr an sa to ,k g ha -1 Pelto2,lannoitustaso100kgNha -1 ,Harbinger-ohrja 2016 2017 2018 Kuva 3. Kauran sato pellolla 1 vuonna 2018. Vertailuna virallisten lajikekokeiden tulokset (Laine ym., 2016). Kuva 4. Ohran sato pellolla 2 vuosina 2016-2018. Vertailuna virallisten lajikekokeiden tulokset (Laine ym., 2016). Kuva 1. Virtsan levitystä kesäkuussa 2016. Kuva 2. Ohran sato pellolla 1 vuosina 2016–2017. Vertailuna virallisten lajikekokeiden tulokset (Laine ym., 2016). Ravinteiden kierrätyksessä on viime vuosina tapahtunut paljon edistystä ja erilaisiin kehittämistoimiin on panostettu. Tuloksia on jo näkyvissä, sillä erilaisten ravinnevirtojen käsittelymenetelmät ovat kehittyneet ja alan liiketoiminta on myös kasvanut. Lisäksi aiheen tunnettuus on lisääntynyt. S uomi on valtakunnallisesti sitoutunut tehostamaan ravinnekiertoa ja vähentämään ravinnevalumia ympäristöön. Kuluvalla hallituskaudella on ravinteiden kierrätys ja Itämeren tilan parantaminen nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi ja ravinteiden kierrätyksen edistämistä, uusien menetelmien tutkimista ja kaupallistamista on tuettu hankerahoituksin (Maaja metsätalousministeriö, 2011). Tavoitteena on tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Lukuisissa kärkihankkeen tutkimushankkeissa on selvitetty lantojen, lietteiden, orgaanisten jätteiden, jätösten ja sivuvirtojen hyötykäyttöä ja hyötykäytön edistämisen vaikutuksia ympäristön tilan parantamisessa (Ympäristöministeriö, 2018). Ilahduttavaa on ollut, että myös erilliskerätyn virtsan lannoitekäyttöä ja sen ympäristövaikutuksia on voitu selvittää näissä hankkeissa. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimissa hankkeissa on kolmen vuoden seurantatutkimuksen aikana tehty peltoviljelykokeita erilliskerätyllä virtsalla ja seurattu sadon määrää ja laatua. Ravinteiden lisäksi erityisesti virtsan lääkeja haitta-ainejäämät ovat myös olleet tutkimuksen kohteena. VIRTSAN KäYTTöä LANNOITTeeNA TuTKITTIIN Tutkimushankkeessa tavoitteena oli selvittää erilliskerätyn virtsan ominaisuuksia, kuten ravinteiden ja haitallisten metallien pitoisuuksia, lääkeja haitta-ainejäämiä ja mikrobiologista laatua. Lisäksi tavoitteena oli selvittää virtsan tehoa lannoitteena, mitä tutkittiin ohraja kaurasadon kolmen vuoden seurantatutkimuksella. Viljan satovaikutusten lisäksi selvitettiin virtsan lannoitekäytön mahdollisia vaikutuksia maaperään, kuten mahdollista suolaantumista (mm. Clja SO42-pitoisuuksia) ja vaikutusta maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi happamuuteen ja orgaanisen aineksen määrään. Kolmen vuoden aikana, vuosina 2016–2018, toteutettiin peltoviljelykokeita erilliskerätyllä virtsalla ja seurattiin sadon määrää ja laatua sekä mahdollisia maaperässä tapahtuvia muutoksia. (Kuva 1) Virtsan toimivuus, teho ja turvallisuus lannoitteena osoitettiin selkeästi. Virtsa täyttää vanhennettuna nykyisen lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön vaatimukset ja toimii lannoitteena yhtä hyvin tai paikoin jopa paremmin kuin väkilannoite (Kuvat 2–4). Virtsan lannoitekäytön tutkiminen on nostanut esiin kysymyksen virtsan lääkeja haitta-ainejäämistä ja niiden mahdollisesta kertymisestä maaperään ja kasveihin. On syytä muistaa, että virtsasta löytyy vain niitä aineita ja yhdisteitä, joita itse käytämme tai joille altistumme hengitysilman, ravinnon tai ihokosketuksen kautta. Tässä tutkimuksessa virtsasta löytyi 19 eri lääkeainetta kaikkiaan 55 tutkitusta lääkeaineesta. Näitä olivat tulehduskipulääkkeet, beetasalpaajat, antibiootit sekä masennusja epilepsialääkkeet (Taulukko 1). Lisäksi virtsasta löytyi muita orgaanisia haitta-aineita, kuten eräitä fenolisia yhdisteitä, ftalaatteja ja triklosaania. Fenolisia yhdisteitä esiintyy virtsassa myös luonnostaan varsin isojakin pitoisuuksia, ja ftalaatteja käytetään yleisesti muovituotteissa, joiden kanssa olemme tekemisissä jokapäiväisessä elämässä. TR u N G DA N G V IeT RAVINNEKIERTO
MIKA SäPYSKä / VIeSTIKeTTu Kuva 1. Virtsan levitystä kesäkuussa 2016. Artikkeli pohjautuu kahden erillisen tutkimushankkeen tuloksiin: > Vuosina 2015–2016 toteutettu BIOUREA – Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa. > Vuosina 2017–2018 toteutettu HIERAKKA – Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena. > Hankkeet on rahoitettu Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen ja saaristomeren tilan parantamiseen -rahoitusohjelmasta (RAKI) vuosina 2015–2018. Hankkeiden toteuttajina ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja SYKE (BIOUREA) sekä Ekokumppanit Oy (HIERAKKA). Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin Hiedanrannan kehittämisohjelman ja yhteistyöviljelijöiden kanssa. > Virtsan lannoituskokeiden tutkimusraportti on ladattavissa hankkeen internetsivuilta: www.hierakka.fi. FaKta Kaikkiaan 184 tutkitusta haitta-aineesta, virtsasta löydettiin 11 eri haitta-aineitta, mikä on lukumääräisesti melko vähän. Virtsan lääketai haittaainejäämiä ei myöskään havaittu kasvukauden lopussa maaperässä eikä jyvissä yhtenäkään vuonna (Taulukko 2). Virtsan lannoitekäyttö ei pääsääntöisesti aiheuttanut merkittäviä muutoksia tutkitun maaperän fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin. Ainoastaan vuoden 2018 maaperätutkimuksissa havaittiin lievää kloridipitoisuuden nousua, mikä saattoi johtua myös kesän kuivuudesta. HYöDYT, RISKIT JA MAHDOLLISuuDeT? Virtsan syntypaikkaerottelulla ja lannoitekäytöllä on osoitettu olevan selkeitä ympäristöhyötyjä. Virtsan hyötykäytöllä olisi esimerkiksi mahdollista merkittävästi vähentää jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitusta ja ravinnevalumia ympäristöön. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella virtsan lannoitekäytöllä ei havaittu sellaisia haittavaikutuksia, että sen käytölle olisi estettä. Koska virtsa on lannoiteteholtaan väkilannoitteen veroista, tulisi vakavasti harkita virtsan lannoitekäytön hyväksymistä. Haasteena on virtsan suuri tilavuus ja tällä hetkellä tutkimusta onkin suunnattu virtsan käsittelyn kehittämiseen siten, että virtsan tilavuus pienenisi ja ravinteet saataisiin talteen konsentroidummassa muodossa, joko kiinteänä tai liuoksena. Asenneilmapiirissä on tapahtunut hankkeen aikana muutoksia osin hankkeen, mutta osin muidenkin tiedotusja viestintätoimien ansiosta. Myös tietoisuus ravinnekierrosta on lisääntynyt ja virtsan hyötykäyttö on asiantuntijaja ammattipiireissä tullut yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Sen sijaan kuluttajien tietämys virtsasta lannoitteena tai yleisemminkin kierrätyslannoitteista on vielä heikkoa, joten tutkitun tiedon levittämistä ja asiallista viestintää on tarpeen suunnata myös kuluttajille. e eva -l iiSa v iSkari i Nka h oNkala t ampereen ammattiKorKeaKoulu lääkeaine Käyttökohde/vaikutustapa 2016*) 2017***) 2018***) 2016**) 2017***) 2018***) bisoprololi beetasalpaaja 1,1 12 4,8 dikofenaakki tulehduskipulääke 1,6 6,9 8,3 8 fluoksetiini masennuslääke 1,4 1,8 ibuprofeeni tulehduskipulääke 4160 1500 1200 250 1500 985 karbamatsepiini epilepsialääke 0,5 1,1 ketoprofeeni tulehduskipulääke 13,6 8,7 9,2 kofeiini piriste 852 2400 2400 57 2500 2700 metyyliprednisoloni kortikosteroidi/tulehdulääke 8,4 2,3 8,8 18 2,9 9,8 naprokseeni tulehduskipulääke 99,2 390 53 7,9 320 170 parasetamoli kipuja kuumelääke 36 2200 740 140 83 415 propanololi beetasalpaaja 1,5 2,1 5,3 lbutamoli astmalääke 1,3 6,1 1,5 sitalopraami masennuslääke 2,8 8,6 6,1 12 5,6 tetrasykliini antibiootti 36,2 37 4,4 trimetopriimi antibiootti 2 Hormonit 17b-estradioli (E2) naissukuhormoni 0,28 0,4 estrioli (E3) naissukuhormoni 0,9 1,1 1,5 29 7,8 1,6 estroni (E1) naissukuhormoni 1,1 1,2 1,2 4,2 3,8 1,1 progesteroni naissukuhormoni 1,6 0,5 52 0,7 µ g l -1 Pelto 1, lannoituskäsittely 54 kg N ha -1 Pelto 2, lannoituskäsittely 100 kg N ha -1 *) Virtsa kerätty 2015 Weekend festivaalin miesten urinaaleista **) Virtsa kerätty nelihenkisen perheen yksityistaloudesta, missä erotteleva kuivakäymälä ***) Virtsa kerätty Hiedanrannan erottelevista kuivakäymälöistä ja urinaaleista. Analysoitu Haitta-aine kpl Virtsa Maaperä Jyvät Fenoliset yhdisteet 46 7 Ftalaatit 10 3 Alkyylifenolit ja etoksylaatit 11 Torjunta-aineet (ml. triklosaani) 93 1 PFC-yhdisteet 24 Lääkeaineet ja hormonit 55 19 1 Löydetty kpl (yli määritysrajan) 2017-2018 Taulukko 1. Virtsan lääkeaineja hormonipitoisuudet eri virtsaeristä eri vuosina. Kangasalla levitettiin reilun parin hehtaarin kokoiseen ohrapeltolohkoon kaikkiaan viisi kuutiota festareilta kerättyä virtsaa vuoden 2016 keväällä. Taulukko 2. Yhteenveto virtsasta, maaperästä ja jyvistä analysoitujen ja löydettyjen lääkeja haitta-aineiden lukumääristä. 13 KATSO VIDEO pelastakaa fosforit, säästäkää typet. KATSO VIDEO Hiedanranta, ravinnekierto ja lannoituskokeet.
14 RAVINNEKIERTO T amperelainen Raimo Flink on kehitellyt erilaisia puutarhanhoitoon ja kompostointiin liittyviä keksintöjä jo yli 30 vuotta. Tunnetuimpia niistä lienevät niksibetoni ja matokompostori. Miehen ekokeksinnöt kiinnostavat niin viherpeukaloita kuin muitakin luonnonmukaisista innovaatioista innostuneita. TeHOPeNKILLä SATO KASVuuN Innokkaana puutarhurina Raimo Flink on myös paneutunut pienimuotoisen hyötykasviviljelyn tuottavuuden parantamiseen, joista yksi esimerkiksi on Tehopenkki. Tehopenkin harsokate muodostaa sopivan mikroilmaston ja estää tuholaisten pääsyn kasveihin. Penkki on pyöreä tai neliö, ja kehyksen päälle pyykkipojilla kiinnitetty kateharso pidättää lämpöä sisäpuolella, mutta ei nosta lämpötilaa liian korkealle. Kesä 2017 oli kylmä ja sateinen, kun Raimo kokeili härkäpavun kasvatusta Tehopenkissä. Satoa tuli 2 kiloa (eli hehtaarisato olisi 20 000 litraa). Kesä 2018 oli aivan päinvastainen, kuuma ja sateeton. Raimo testasi Tehopenkin vaikutusta seuraavien juuresten kasvatuksessa: > Punajuuri 7,1 kg/m2 eli 70,1 t/ ha. Avomaalla 40–60 t/ha. > Palsternakka 6,2 kg/m2 eli 62 t/ha. Avomaalla 20 t/ha. > Kyssäkaali 7,4 kg/m2 eli 70,4 t/ha. Avomaalla 25 t/ha. Uutta perunaa päästiin syömään jo viikkoa ennen juhannusta. BIOHIILeN VAIKuTuS TeHOPeNKIN SATOON Raimo luki Puutarha & kauppa -lehdestä artikkelin ”Ihmeaine biohiili”, jossa kerrottiin muun muassa hiilen maata ja satoa parantavasta vaikutuksesta. – Uteliaisuuttani päätin testata asian ja valitsin kokeeseen kaksi 85x85 cm kokoista Tehopenkkiä. Molemmissa oli samanlainen multa ja lannoitus kanankakkarakeilla. Ostin puuhiilisäkin ja jauhoin hiilen kappaleet saavissa hienoksi betonisekoittimella. Sekoitin hiilijauhon toiseen penkkiin noin 10 cm syvyydelle ja kylvin porkkanan siemenet molempiin huhtikuun alkupuolella. Hellekesästä johtuen jouduin kastelemaan penkkejä viikoittain noin kastelukannullisella vettä, Raimo kertoo. Lokakuun alussa Raimo nosti porkkanat ja punnitsi sadon. Tulos ei ollut odotusten mukainen: > hiilipenkki 9 kg eli 65 t/ha > vertailupenkki 11.5 kg eli 83 t/ha. – Tein kokeestani ja Puutarha & kauppa -lehden artikkelista seuraavat päätelmät: Koska hiilessä ei ole merkittävästi ravinteita, se lisäsi mullan tilavuutta ja samalla vähensi kasvukerroksen ravinnepitosuutta. Lisäksi koepenkeissä oli jo kuohkea ja ravinteikas vanha multa. Ilmeisesti hiili myös sitoi osan lannoitteiden ravinteista pysyvämpään muotoon ja luovuttaa ne myöhemmin kasveille, Raimo summaa. – Käsittääkseni hiilestä olisi eniten hyötyä kivennäisja savimailla, joissa se parantaisi maan ilmavuutta. Lisäksi hiilen sitominen peltomaahan auttaa kasvihuoneilmiön torjunnassa. Tästä on menossa Carbon Actionhiilipilottihanke, jossa testataan hiilen käyttöä sadalla maatilalla. MONIKäYTTöINeN NIKSIBeTONI Raimo Flinkin keksinnöistä laajaa kiinnostusta on herättänyt myös näppärä niksibetoni. Se on betonimassan ja hienoksi jauhettujen keinokuituisten kangastilkkujen sekoitus. Niksibetoni ei tarvitse lainkaan raudoitusta, koska kangassilppu toimii raudoituksen tavoin. Raimo on käyttänyt niksibetonia muun muassa piha-altaan, pihapolkujen, puron ja leikkimökin rakennusaineena. Keksijän mukaan niksibetonista voi tehdä kätevästi myös kestäviä rakenteita, kuten siltoja. Betonia voi sahata ja värjätä, ja ruuvit uppoavat kovettuneeseenkin massaan. r aimo F liNk K eKsijä ja tietoKirjailija KeKSIJäN PIHAMAALLA Luentotilaisuus, Tampereen pääkirjasto Metso, 27.4.2019 > Keksijä ja tietokirjailija Raimo Flink kertoo ihmeellisestä puutarhastaan. Mitä kaikkea sieltä löytyy? Upeiden taideteosten lisäksi ainakin tehopenkkejä, puuhiilen ja reikäviljelyn käyttöä ja niksibetonin hyödyntämistä monin tavoin. > Luento järjestetään Käymäläseura Huussi ry:n vuosikokouksen yhteydessä. Tarkemmat tiedot osoitteesta www.huussi.net. FliNKiN puutarHa Tehopenkki on pyöreä tai kantikas minikokoinen kasvihuone, jossa on kevyt harsokatto. Harso pidentää kasvukautta, pitää ötökät ja hallan ulkona, päästää sadeveden sisään, varjostaa helteellä, mutta päästää liian lämmön ulos. Raimo Flink on rakentanut värjätystä niksibetonista kesämökilleen vaikka mitä: kaktuksia, palmuja, tuoleja, vesialtaan ja myös aidonkokoisen mammutin. Mammutin sisällä on pöytä ja istumapaikat, joten se kestää myös ihmisten painoa.
15 Kansainvälisessä kuivakäymäläkonferenssissa DT2018 Dry Toilet Goes circular pohdittiin kestävän sanitaation ja ravinnekierron mahdollisuuksia. Tapahtuma tuotti vastauksia – mutta myös paljon uusia kysymyksiä. S anitaation haluttavuutta on kehitettävä; 2,5 miljardia ihmistä elää ilman kunnollista käymälää ja jopa miljardi tekee edelleen tarpeensa avoimeen maastoon. On laskettu, että käymälän puutteesta johtuvat sairaudet, kuolemat ja ympäristöhaitat tuovat miljardien dollarien kustannukset etenkin kehittyville maille. Ihmishenkien pelastamiseksi ja maailmantalouden parantamiseksi on löydettävä kestäviä sanitaatioratkaisuja. Mutta miten innostaa start upit kehittelemään yhtä innokkaasti vessaratkaisuja kuin esimerkiksi erilaisia sovelluksia kehitetään? Tampereella vuodesta 2003 lähtien järjestetty kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (International Dry Toilet Conference) kokoaa saman katon alle toistasataa asiantuntijaa jopa 40 maasta. Vuoden 2018 konferenssi järjestettiin Tampereen Hiedanrannassa, vanhalla teollisuusalueella, josta kaavaillaan uutta kiertotalouskeskittymää ja suurta asuinaluetta. Konferenssipaikkana toiminut Kuivaamo on loistava esimerkki urbaanista kaupunkilaisten kulttuuritilasta, jossa on isolle yleisölle käytössä myös innovatiivinen kuivakäymäläjärjestelmä. Myös konferenssivieraiden tuotokset pääsevät alueella suoraan käyttöön. ONGeLMANA ”VääRä KeSKuSTeLu”? Tieteellinen konferenssi on omiaan käsittelemään haastavia aiheita ja etsimään uusia trendejä valtavan ongelman ratkaisuksi. Tapahtumassa nousi esiin – kuten aikaisempinakin vuosina – suuren yleisön kiinnostuksen puute ja aiheen ”mediaseksittömyys”. Käymälöinnistä on vaikea puhua jo itsessään, saati sitten ihmisperäisten ravinteiden kierrätyksestä; aihe on edelleen tabu, myös Suomessa. Yksi tapahtuman keynote-puhujista, entinen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, nosti esiin olennaisen haasteen: olemme mukana väärissä keskusteluissa. Kuivakäymälät ja virtsan lannoitekäyttö eivät puhuttele elinkeinojohtajia, yritysmaailmaa tai edes tavallista tallaajaa. Olisi keksittävä uusi näkökulma aiheeseen, joka kuitenkin koskettaa meistä jokaista. Asenteet ovat edelleen tiukassa: ihmistuotoksella lannoitettu ruoka mielletään likaiseksi, vaikka lannoite olisi teknisesti ottaen puhtaampaa ja samalla ympäristöystävällisempää kuin teollinen väkilannoite. Tietoa lisäämällä voidaan muuttaa asenteita ja käytäntöjä. Sosiaalinen media tuo uusia mahdollisuuksia tiedon levittämiselle trendikkäällä ja suurta yleisöä puhuttelevalla tavalla. Lisäksi mukaan tarvitaan uusia toimijoita; elinkeinoelämää, innovaatiokeskittymiä ja valtioita. Toistaiseksi suuria muutoksia ei ole näkynyt, mutta kansainvälisellä tasolla sanitaation merkitys on tiedostettu ja kotimaassakin on tehty useita kokeiluja ravinteiden hyötykäytön mahdollistamiseksi. HYVäKSYNTä HAuSSA Suomalainen WASH-osaaminen (Water, Sanitation and Hygiene) on korkealla tasolla, mutta sitä ei osata markkinoida niin tehokkaasti kuin olisi syytä. Tähänkin Oreck tarttui: suomalainen ei osaa myydä omaa osaamistaan. Sanitaation ympärille on luotava uudenlainen tarina, jonka kautta ymmärretään paremmin ekologisen sanitaation merkitys kansanterveydelle, maataloudelle, jopa yleisesti kansantaloudelle. Esimerkiksi maissa, joiden bruttokansantuote nojaa vahvasti turismiin, sanitaation laiminlyönti vaikuttaa turismitulojen laskuun. Ihmisperäisten lannoitteiden hyväksynnässä on vielä valtavasti työtä. Väkilannoitteetkaan eivät ole täysin puhtaita, vaan muun muassa raskasmetalleille on määritelty tietyt raja-arvot. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia, joista konferenssissa kuultiin, ja yleisesti ottaen esimerkiksi virtsan lannoitekäyttöä pidetään suhteellisen turvallisena menetelmänä. Myös kuivakäymälöiden sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen on töitä tehtävänä – tietyissä kulttuureissa kyykkykäymälä on ainoa vaihtoehto, toisaalla paperin korvaa vesi eikä täysin vedetön käymälä siis sovi. Meillä Suomessa kuivakäymälä on edelleen ulkohuussi, eikä sisäkuivakäymälää edes tiedosteta vaihtoehdoksi; laitteille tarpeellinen asianmukainen ilmanvaihto ja asennus eivät edelleenkään ole esimerkiksi lviammattilaisten osaamisen piirissä. KeKSITääN PYöRä Usein huomaa ihmeteltävän, miten ihmiskunta on pärjännyt näinkin kauan ilman, että jätösten käsittelyyn on keksitty toimiva ratkaisu. On syytä muistaa, että ihmismäärä on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut räjähdysmäisesti. Etenkin kaupungistuminen ja väestöntiheyden kasvu vaikeuttavat turvallisen sanitaation järjestämistä, taudit leviävät helpommin ja väliaikaisten asumusten infrastruktuuri ei välttämättä mahdollista turvallista vesihuoltojärjestelmää. Koska sanitaatio ei ole mediaseksikästä, ihmiset haluavat mieluummin panostaa kännykän ostoon kuin turvallisen käymälän rakentamiseen. Kun vessojen rakentaminen ei toistaiseksi tunnu tuottavan voittojakaan siellä, missä turvallisia käymälöitä eniten tarvittaisiin, on kehitys jäänyt muuta teknologista kehitystä huimasti jälkeen. Viitteitä ekologiseen sanitaatioon löytyy kuitenkin jo kaukaa menneisyydestä. Ihmistuotos on tunnetusti tehokasta lannoitetta, ja oikein käsiteltynä myös turvallista. Jo nepalilaiset sanskriitin kirjat kertovat virtsan erilaisista käyttömahdollisuuksista esimerkiksi lääkkeenä mutta myös lannoitteena. Useissa kulttuureissa ihmistuotos on ohjattu pellolle, käytiinhän suomalaisellakin maaseudulla usein lantalan yhteyteen rakennetussa huussissa, josta tuotos päätyi peltomaahan. Kyse onkin siitä, miten sanitaatio voidaan järjestää kaikille ihmisille turvallisella ja tehokkaalla tavalla. Perinteinen kuoppakäymälä ei välttämättä ole turvallinen vaihtoehto; kuoppa voi sortua, taudinaiheuttajat voivat päätyä juomaveteen ja syrjäinen kuoppa voi olla vaara myös yöllä asioiville naisille – lisäksi sosiaaliset ja kulttuuriset normit voivat rajoittaa sukupuolten käymälän käyttöä irrationaalisilla tavoilla. Lisäksi kyse on siitä, miten sanitaatiosta saadaan houkutteleva bisnes, johon valtiot, yksityinen sektori ja kuluttajat haluavat sijoittaa. Miten kaikkeen tähän voidaan vaikuttaa? Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi pyrkii tekemään osansa kokoamalla uusimman tiedon aina lääketieteestä sosiaalisiin konstruktioihin ja teknisiin toteutuksiin sekä erityisesti muuttamaan sanitaation stigmaa ja lisäämään kiinnostavuutta. Asian tila ei korjaannu vaikenemalla. Seuraavan kerran konferenssin järjestettäneen vuonna 2021 – ehkä silloin osallistujia löytyy yhä enemmän myös yritysmaailmasta ja uusia ratkaisuja saadaan aikaiseksi. Kuten Bruce Oreck sanoi, let’s make sanitation sexy. m ia o´N eill Ft, projeKtipäälliKKö s uomen ympäristöopisto syKli k aroliiNa t uukkaNeN Kansainvälisen raHoituKsen päälliKKö , s uomen l äHetysseura ** Alkuperäinen artikkeli julkaistu Ympäristö ja Terveys -lehden numerossa 7/2018. kotimaa Käymälöinnistä kuuminta hottia! Konferenssin keynotepuhuja Bruce Oreck ja Käymäläseura Huussi ry:n entinen puheenjohtaja Ruusa Gawaza.
16 H iedanranta sai viime elokuussa kansainvälisen silauksen, kun yhteensä 156 sanitaatioalan ammattilaista 37:stä eri maasta kokoontui kertomaan ja kuulemaan erilaisista kokemuksistaan ja tieteellisten tutkimusten tuloksista. Konferenssi on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tapahtuma, joka käsittelee ekologista sanitaatiota ja ravinnekiertoa monija poikkitieteellisestä näkökulmasta. Konferensseja on järjestetty kolmen vuoden välein jo vuodesta 2003 alkaen. Konferenssin työpajoissa keskusteltiin aiheista syvällisesti ja pyrittiin löytämään toimenpiteitä sekä suosituksia tulevaisuutta varten. Käsiteltävät aiheet vaihtelivat kotimaassakin tutkitusta virtsan lannoitekäytöstä sanitaation liiketoimintamalleihin, teknisiin toteutuksiin ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Konferenssin teemana oli tällä kertaa «Dry Toilet Goes Circular» kiertotalouden ollessa hyvin ajankohtainen aihe. – Konferenssiosallistujien monipuolisuus on suuri rikkaus ja anti. Konferenssin kansainvälisyys on huippuluokkaa ja olemme ylpeitä, kuinka kerta toisensa jälkeen olemme onnistuneet järjestämään hienon tapahtuman olemassa olevilla resursseillamme, Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen iloitsee. – Sanitaatio on koko ihmiskuntaa koskettava asia, joten on luonnollista, että aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään ympäri maailmaa. Foorumeita tämän tutkimustiedon esittelyyn ei ole liikaa, minkä vuoksi ekologiseen sanitaatioon, ravinnekiertoon ja kiertotalouteen keskittyvä tapahtuma on kansainvälisestikin erittäin mielenkiintoinen, Huuhtanen jatkaa. Konferenssi järjestettiin Tampereen Hiedanrannan alueella, jonka vanhassa tehdasympäristössä toimii lukuisia kiertotalouden yrityksiä. Hiedanrannan Kuivaamosta löytyy myös iso, yleisön käyttöön suunniteltu kuivakäymäläjärjestelmä, johon konferenssivieraat pääsivät tutustumaan. NIMeKKääT PuHuJAT SANITAATION ASIALLA Konferenssin nimekkäin puhuja oli Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck. Ympäristöön liittyvistä vaikuttavista puheenvuoroistaan tunnettu Oreck nosti puheessaan esille kaupungistumisen ja vedenkäytön haasteet sekä sanitaatioalan markkinoinnin. Konferenssin toisen päivän puhujat olivat International Water Management Instituten (IWMI) ekonomisti ja tutkija Miriam Otoo sekä Tampereen yliopiston tutkija Kirsi-Maarit Lehto. Keynote-puheenvuorot käsittelivät kestävää sanitaatiota monipuolisista näkökulmista, ja sekä Lehto että Otoo ovat tutkineet aihetta omista lähtökohdistaan. Lehdon tutkimusryhmä on keskittynyt ympäristöterveyden ja mikrobiologian rooliin ihmisten terveydessä ja tautien leviämisessä, Otoo puolestaan on monella kansainvälisellä foorumilla puhunut sanitaation liiketoimintamahdollisuuksista kehittyvissä maissa. KuIVA KIeRTää! -SeMINAARI TOI eSIIN KuIVAKäYMäLäT Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Suomen tilanteeseen keskittyvä yksipäiväinen Suomipäivä-seminaari ”Kuiva kiertää!”. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti kuivakäymälöiden roolia jätevesien hoitoon ja ravinteiden kierrätykseen liittyvissä teemoissa. Päivän aloitti ympäristöministeriön edustaja, neuvotteleva virkamies Ari Kangas. Päivän aikana oli esillä hajajätevesilainsäädäntö, kiertotalouden mahdollisuudet haja-asutusalueella sekä päivän päätteeksi paneelikeskustelu ravinnekierron tulevaisuudesta. Osana konferenssia järjestettiin myös kaikille avoin ja ilmainen laitenäyttely, jossa pääsi tutustumaan alan toimijoiden kiertotalouteen ja sanitaatioon liittyviin ratkaisuihin. Monille kehitysmaaosallistujille näyttely oli ainutlaatuinen tilaisuus nähdä ja kokeilla erilaisia kuivakäymälämalleja, joita ei heidän kotimaissaan ole juurikaan tarjolla. SuKuPuOLTeN VäLINeN TASA-ARVO eSILLä Konferenssin yhtenä tärkeänä teemana oli myös sukupuolten välinen tasa-arvo sekä kuukautisja hygieniakasvatus. Konferenssia edelsi avoin työpaja, jossa keskusteltiin kuukautisiin liittyvistä tabuista ja niiden ratkaisuista. Työpajassa oli mukana noin 60 osallistujaa kymmenistä eri maista. Monet tytöt keskeyttävät koulunkäynnin viimeistään kuukautisten alkaessa, koska koulussa ei välttämättä ole käymälää tai vettä hygieniasta huolehtimiseen. Tyttöjen ja naisten kouluttautuminen on kuitenkin tärkeimpiä ratkaisuja väestönkasvun hillitsemiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi maailmassa. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten sanitaatio voi vaikuttaa myös ympäristön tilaan, sosiaaliseen hyvinvointiin ja jopa taloudelliseen kehitykseen. rantautui Hiedanrantaan KOTIMAA Konferenssivieraat tutustumassa Hiedanrannassa sijaitsevaan leväkasvattamoon. Leväpilotissa tutkitaan mm. kuivakäymälöiden virtsan käyttöä ravinteena levän kasvatuksessa. Konferenssin yhteydessä järjestetty kaikille avoin laitenäyttely oli monelle kehitysmaaosallistujalle ainutlaatuinen tilaisuus nähdä ja kokeilla erilaisia kuivakäymälämalleja. Tampereelle kokoontui 22.–24.8.2018 näyttävä joukko kuivakäymäläalan asiantuntijoita keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista Suomen ja maailman sanitaatiotilanteen ja ravinnekierron kehittämiseksi. Käymäläseura Huussi ry järjesti jo kuudetta kertaa kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin kiertotalouden keskittymässä, Hiedanrannan entisellä tehdasalueella. Kuivakäymäläkonferenssi
17 TAPAHTuMA KOKOAA YHTeeN TIeDON Sanitaation asianmukainen järjestäminen kaikkialle vaatii sekä avointa tiedon levittämistä että maantieteellistä kattavuutta tämänkaltaisten tapahtumien osallistujakunnassa. Paikalliset olosuhteet – kaikissa muodoissaan – on aina otettava huomioon sanitaatio-ongelmia ratkottaessa. – Eri puolilta maailmaa tulevilla edustajilla voi olla kokemuksia jonkun haasteen ratkaisusta, joihin toisissa paikoissa on vasta törmätty. Konferenssi onkin mainio alusta tiedon jakamiseen ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta alalla päästään eteenpäin, Sari Huuhtanen pohtii. KONFeReNSSIN TuLeVAISuuS Konferenssin tulevaisuuden toteuttamisen kannalta rahallisten avustuksien saaminen on välttämätöntä. – Ulkoministeriön tuen avulla olemme voineet varmistaa, että köyhimmistä maista olevat alan ammattilaiset pääsevät osallistumaan tapahtumaan, jolloin he saavat vietyä osaamista ja alan uusimpia tietoja myös takaisin kotimaihinsa. Myös muiden avustuksien saaminen oli toteuttamisen kannalta välttämätöntä, sillä taloudellisesti tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman ulkopuolista tukea. – Yhdistykselle tapahtuman järjestäminen on suuri voimainponnistus. Tapahtumalla olisi potentiaalia ja tilausta kasvaa nykyistä isommaksi, mutta se vaatisi myös enemmän resursseja esimerkiksi suunnitteluun, markkinointiin ja tiedottamiseen, Huuhtanen kertoo. Suomella olisi oiva mahdollisuus profiloitua veteen, sanitaatioon ja ravinnekiertoon liittyviin hankkeisiin ja yksityissektorin kehitykseen. – Konferenssi toimii alustana näiden tulosten esittelyyn ja uuden kansainvälisen vesistrategian jalkauttamisena käytäntöön. Konferenssin toteuttaminen tulevaisuudessakin on myös tältä osin tärkeää, Huuhtanen toteaa. – Suomella on upeita hankkeita ja lisää tiedottamista niistä tarvitaan kuten myös onnistumisen tarinoita. Tarinat vaikuttavat suuren yleisön positiiviseen suhtautumiseen kehitysyhteistyöhön, Huuhtanen muistuttaa. Hierakka-hankkeessa virtsalla lannoitettua ohraa. Kuivakäymäläkonferenssin yhteydessä järjestetyn Suomipäiväseminaarin Kuiva kiertää! ohjelmaan kuului paneelikeskustelu, jossa oli edustettuina ravinteiden kierrätyksen kannalta merkittäviä toimijoita. Päivän aikana laajasti haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa, ravinnekiertoa ja lainsäädäntöä käsitellyt keskustelu päätyi korostamaan yhteistyön välttämättömyyttä ja selkeää tutkimusja kehitystoiminnan panostusta. N oin 100–150 vuotta sitten, kun kaupunkilaisväestöä oli vain noin 5 % ja Suomi oli maatalousvaltainen yhteiskunta, ravinnekierrätys oli luonnollinen osa maanviljelyä. Sadon lisäämisen keinot ja panokset piti löytää omasta taloudesta ja samalla hoitui jätehuolto. Nykyisessä kaupungistuvassa elämänmuodossa jätösten käsittely ja jopa tietoisuus omasta jätteiden asianmukaisesti huolehtimisesta on ulkoistettu. Tällä hetkellä jo noin kolme neljästä suomalaisesta luetaan kaupunkiväestöön kuuluvaksi. Olennaista nyt olisikin kierrätyksen ja kiertotalouden syvällinen ymmärtäminen keinona päästä aidosti eroon jätteistä ja mieltää ne resursseiksi. RAVINNeKIeRRON uuSI TuLeMINeN Nykyisen hallituksen aikana ravinteiden kiertoa ja vesistöjen tilan parantumista on edistetty kärkihankkeilla. Teeman mukaan ravinteet tulee pitää tuotantokierrossa ja ehkäistä ravinnevalumia vesistöihin. Yksityistalouksien kohdalla niin sanottu hajajätevesiasetus asettaa tiukat rajat jätevesien käsittelylle vesistöjen lähellä. Niinpä ravinnekiertoa edistävällä ja syntypaikkaerotteluun perustuvalla kuivakäymälällä on suuri potentiaali, sillä käsiteltyjä kuivakäymälätuotoksia voidaan käyttää omalla tontilla. Kuivakäymäläratkaisut voivat olla huolella suunniteltuina ja toteutettuina tulevaisuuden turvallisia ja tehokkaita ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kotija pienyhteisökiinteistöistä aina puoliurbaaneihin alueisiin asti. JäTöKSeT RAVINTeIDeN RAAKAAINeINA – JALOSTuSTA TARVITAAN Jätösten, lietteiden ja muun raaka-aineen ravinnekäyttöä varten tarvitaan aina käsittelyä turvalliseksi ja käyttökelpoiseksi tuotteeksi. Erilliskerätyn virtsan suhteen se voi olla yksinkertaisimmillaan vanhentaminen. Lisäksi vesipitoisuuden vähentäminen eri keinoilla, kuten haihdutus tai imeytys ja erilaiset kemialliset käsittelyt ovat tällä hetkellä menetelmiä, joita tutkijat testaavat. Kuivakäymälän kiinteälle osalle yleisimpänä käytössä olevana menetelmänä on aerobinen kompostointi, mutta myös muita tekniikoita, kuten pyrolyysiä, tutkitaan. Vesipitoisuuden vähentäminen ja kompostointi ovat menetelminä käytössä myös jätevesilietteelle, jolle yleisin jalostuskäsittely isossa mittakaavassa on kuitenkin anaerobinen mädätys metaanikaasun tuottamiseksi ja jäännöksen stabiloimiseksi peltolevitystä varten. Nämä mainitut prosessit ja tekniikat eivät kuitenkaan ole ainoita mahdollisia. Tutkimuksen alla on esimerkiksi ravinteiden talteenotto erilliskerätystä virtsasta tai jätevedenpuhdistamolla ennen muita puhdistusprosesseja. Kustannustehokkaita vaihtoehtoja on ja niihin tulisi suhtautua avoimesti. Meidän ei tule jäädä ”vaihtoehdottomuuden tilaan” myöskään jätevesien ja käymäläjätösten käsittelyssä ja siksi edellä mainittujen perusprosessien moninaisiin kehitystarpeisiin tarvitaan resursseja. Niitä onkin ollut hyvin käytössä hallituksen kärkihankkeiden kautta, mutta työ ei ole vielä valmis ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Muutoksen aikaansaamiseksi ja kaikkien ravinnelähteiden tehokkaampaan kierrätykseen tarvitaan tahtoa, ohjausta ja ehkä pakkoakin. Vaihtoehtoisesti kysynnän luominen uusille asioille, kuten jäteraaka-aineperäisille ravinnetuotteille, vaatii nykyistä huomattavasti korkeatasoisempia ja tehokkaampia viestinnän ja markkinoinnin keinoja, taloudellisia ohjauskeinoja sekä innovatiivista toteutusta. Haasteena on esimerkiksi se, miten saada kuivakäymälä ja ravinteiden aktiivinen kierrätys marginaalista valtavirraksi, erikoisesta normaaliksi ja halutuksi toiminnaksi myös teollisessa mittakaavassa. Jos toimija haluaa asettua edelläkävijän rooliin, joutuu väistämättä kantamaan myös riskit. Uusien teknologioiden soveltamisen vakavana esteenä koetaan myös erilaiset kankeat lupaprosessit ja lainsäädännön tulkinta. Kehitystoimintaa joka tapauksessa tarvitaan Suomessa jo pelkästään omiin ympäristöolosuhteisiimme soveltamisen takia, puhumattakaan kaupallisen ja vientitoiminnan tarpeista. Pitäisikö kehitystoiminnan vauhdittamiseksi olla erityistä lainsäädäntöä edelläkävijöille? LIIKeTOIMINTAA KIeRROSTA? Ravinteiden kierrätyksen liiketoimintamallit ovat haasteellisia. Raaka-aineet ovat epätasalaatuisia, määrittely vaikeaa, säädökset kankeita ja vaikeatulkintaisia, mahdollisesti ylivarovaisiakin. Kehitystyön vauhdittamiseksi joustavuutta ja ketteryyttä tarvitaan joka taholla, lainsäädäntö mukaan lukien. Raaka-aineiden portaittaisen uudelleen käytön pitää tuottaa lisäarvoa käyttäjilleen ja sen elinkaaren tulee olla kestävällä pohjalla. Myös vesihuoltolaitosten yhteiskuntavastuun lisäämistä peräänkuulutettiin. Esimerkiksi tutkimusvelvoitteiden sitominen organisaation liikevaihtoon tietyssä suhteessa mahdollistaisi vesihuoltoalan kehityksen ja myös kiertotalouden mallien toteutumisen vesihuollon prosesseissa. Olisi olennaista tutkia kiertotalouden katalyyttejä sekä kiertotalouden käytäntöjen mahdollistavia reunaehtoja, kuten kuluttajatottumusten tutkimista, muuttamista ja lainsäädännön soveltamista edelläkävijöiden näkökulmasta. Vesihuollon ravinnekierron toteutumiseksi olisi myös syytä paneutua jätevesilietteiden käsittelyprosessien mahdollisuuksiin ja haasteisiin, haitta-aineiden käyttäytymiseen jätevedessä ja lannoitekäytössä sekä erottelevien ja vedettömien käymälöiden ratkaisuihin monitieteisestä näkökulmasta. Varsinainen asennekasvatus perustuu tuloksiin, joita saadaan käytännön tutkimuksesta eri ravinnetuotteiden käytöstä. Tällöin päätöksenteko voisi perustua aidosti faktoihin. a Ntero l uoNSi , t k t e eva -l iisa v isKari , yliopettaja , Ft, t am pereen ammattiKorKeaKoulu ** Alkuperäinen artikkeli julkaistu Ympäristö ja Terveys -lehden numerossa 7/2018. Kuiva kiertoon – liiketoimintaa kierrosta? DT-konferenssissa kuultiin lähes 70 esitystä 11 eri teeman alta.
18 KOTIMAA R ohkeat ja innokkaat maatilayrittäjät saivat Käymäläseura Huussi ry:n jakamat Kultaiset talikot. Vuoden Huussiteko 2018 -tunnustuksen saivat kangasalalaiset Kari ja Juha Sipilä sekä iittalalaiset Jussi Mikkola ja Maria Kämäri. Maatilat ovat antaneet peltoalaa hankkeiden ravinnekokeisiin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Palkinnon perusteluissa korostettiin maatilojen ennakkoluulotonta osallistumista Käymäläseura Huussin ja Tampereen ammattikorkeakoulun Bioureaja Hierakka -hankkeisiin. Biourea-hanke tähtäsi virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamiseen lannoitevalmiiksi. Hierakka-hanke puolestaan tutki Tampereen Hiedanrannan kehitysalueella ravinteiden kierrättämistä osana Saaristomeren tilan parantamiseen pyrkivää Raki2-ohjelmaa. Yhteistyö maatilojen kanssa alkoi vuonna 2015 ja on jatkunut mutkattomasti ja hyvässä yhteishengessä jo kolme kasvukautta. – Maatilojen omistajat ovat olleet vilpittömän innostuneita kokeiluista ja osoittaneet aitoa kiinnostusta uuden ja vähän oudonkin lannoitteen viljelykokeiluihin, perusteluissa todetaan. Lisäksi palkitut ovat olleet mukana lannoituskokeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä uhranneet aikaansa ja apuaan virtsan levitykseen ja sadon tutkimuksiin viljelijän muutoinkin vuoden kiireisimpinä ajankohtina: kylvöja sadonkorjuuaikaan. Kultaisen talikon jakaneen Käymäläseura Huussi ry:n edustajat sanovat tietävänsä, että tilat ovat saaneet kokea myös julkisuuden kiinnostuksen ja siihen liittyvän kommentoinnin niin hyvässä kuin pahassakin, mutta se ei ole vaikuttanut heidän haluunsa olla mukana edistämässä ravinnekiertoa ja kestävää sanitaatiota. Käymäläseura Huussi ry on jakanut Kultaista talikkoa vuodesta 2002 lähtien. Sen saa vuosittain ansioitunut kuivakäymälöiden, ekologisen sanitaation ja ravinnekierron edistäjä. Palkittujen joukossa on sekä yksityishenkilöitä, työryhmiä kuin organisaatioitakin. Vuoden Huussiteko 2018 -palkinto virtsan lannoitekäyttöä edistävien hankkeiden yhteistyöviljelijöille Kasvua virtsan voimalla! Kultainen talikko luovutettiin Kangasalla koepellon laidalla MTY Sipilälle. Kuvassa eeva-Liisa Viskari, Juha Sipilä, Kari Sipilä ja Susanna Pakula. Iittalassa pellon laidalla Kultaisen talikon vastaanottivat Jussi Mikkola ja Maria Kämäri. > 2018 mty sipilä Kari ja Juha ja mikkolan maatila > 2017 Tampereen Kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelma > 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheenjohtaja > 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuutarhan isäntä > 2014 Pekka Kariniemi, Biolan Oy > 2013 Kääntöpöytä > 2012 Raini Kiukas > 2011 Tohtori Helvi Heinonen-Tanski ja diplomiinsinööri Erkki Santala > 2010 Professori Tuula Tuhkanen > 2009 YLE: Paska juttu -ohjelmasarja > 2008 Ari Aaltonen, Patakukko > 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy > 2006 Ulkoasiainministeriö > 2005 Tampereen ammattikorkeakoulu > 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki > 2003 Västanfjärdin kunta > 2002 Metsähallituksen makkitiimi Kultaiset taliKOt
19 eKOARKKITeHTuuRI JA KuIVAKäYMäLäT KASVATTAVAT SuOSIOTAAN INTIASSA > Vierailuni Biomen arkkitehtitoimistoon kesällä 2018 oli osa Nordic Centre in India:n kesäkurssia Approaching the Environment in India. Kurssille osallistui monialainen joukko opiskelijoita pohjoismaisista yliopistoista. Kuukauden mittaisen opintokokonaisuuden moninaiset teemat kietoutuivat kestävän kehityksen ympärille. Aiheisiin paneuduttiin ympäristön, talouden ja sosiaalisten haasteiden näkökulmista. Linkit: > Biome-arkkitehtitoimisto: www.biome-solutions.com > Nordic Centre in India: www.nordiccentreindia.com FaKta Vanhat pytyt ovat saaneet uuden elämän Biomearkkitehtitoimiston terassilla. Biomen suunnittelemissa rakennuksissa käytetään paljon kierrätysja ekomateriaaleja, kuten murskattua betonia ja savitiiliä. ULKOMAAT B angalore on voimakkaasti kasvava sisämaakaupunki Intian niemimaan eteläisessä osassa. Aiemmin Bangalore tunnettiin puutarhoistaan, mutta nykyään paremminkin kasvavasta IT-sektoristaan. Tapaamisemme aluksi arkkitehti Chitra Vishwanath näyttää sarjan ilmakuvia, joista näkyy, miten rakennuskanta on vallannut alaa Bangaloressa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Puita on hakattu asutuksen tieltä jo niin paljon, että puutavarasta alkaa olla pulaa. Ekoarkkitehti Chitra käyttääkin puuta rakennusmateriaalina mahdollisimman vähän. Sen sijaan hän suosii erilaisia kierrätysmateriaaleja sekä savitiiliä. Tutustuin myös Chitran mieheen, Vishwanath Srikantaiahiin, joka on kuivakäymäläasiantuntija. – Ekotalojen kysyntä on kasvussa. Jotkut haluavat ekotaloonsa myös kuivakäymälän, mutta niiden suosio on vielä melko pientä, pariskunta kertoo. OMA TOIMISTO ON MALLIeSIMeRKKI – Betonilla on iso hiilijalanjälki, sillä sen valmistamiseen käytetään paljon energiaa ja korkeita lämpötiloja, Chitra kertoo. – Monesti uudisrakennuksen tieltä puretaan vanha betonirakennus. Hyödynnän suunnittelussa rakennuspaikalta saatavaa materiaalia, kuten murskattua betonia, josta voidaan valaa uusia betonirakenteita, hän kuvailee. – Mietimme uusia, luovia tapoja hyödyntää kierrätysmateriaalia. Olemme käyttäneet esimerkiksi muovipusseja ja käytöstä poistettuja näppäimistöjä välipohjarakenteiden täytemateriaaleina, hän kertoo. Chitran johtamassa Biome-arkkitehtitoimistossa työskentelee parikymmentä henkilöä, jotka suunnittelevat enimmäkseen koteja yksityishenkilöille, mutta myös julkisia rakennuksia, kuten kouluja. Tutustumiskierroksella Biomen toimistossa saa hyvän käsityksen siitä, miten ekoarkkitehtuurin periaatteita kannattaa soveltaa etelä-Intian olosuhteissa. Talvet ovat leutoja, joten lämmitystä ei välttämättä tarvita lainkaan. Sen sijaan on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sisälämpötila nouse tukalan kuumaksi. Arkkitehtitoimiston isot ikkunat on suunnattu itään ja niiden edessä on rehevää kasvillisuutta. Sisään tulvii epäsuoraa pehmeää valoa ja henkilöstö nauttii vihreästä näkymästä lintuineen ja apinoineen. Sähköä kuluttavia ilmastointilaitteita ei Biomen toimistossa ole, toisin kuin lähes kaikissa muissa alueen rakennuksissa. – Taloissa kannattaisi olla avattavat ilmanvaihtoluukut, Chitra suosittelee. eKOKäYMäLäT YLeISTYVäT, MuTTA HITAASTI Kysyin, millaiset ihmiset suhtautuvat myönteisimmin kuivakäymälöihin Intiassa. Vishwanathin mukaan kuivakäymälöistä ovat kiinnostuneimpia erityisesti naiset, jotka asuvat aavikkoisilla alueilla tai vaihtoehtoisesti sellaisilla alueilla, jotka ovat alttiita tulville. – Kuivakäymälät pystytään rakentamaan niin, että ne toimivat oikein myös tulvaveden noustessa asuinalueelle, Vishwanath perustelee. – Aavikkoisilla alueilla kuivakäymälöiden etu on se, että ne eivät käytä vettä, josta on muutenkin pulaa. – Ekotalon haluavat kodikseen sellaiset ihmiset, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja ymmärtävät resurssien rajallisuuden. He haluavat rakennuttaa kotinsa vastuullisesti, Vishwanath luonnehtii. – Henkilöt, jotka pitävät käytännön askareista ja haluavat elää mahdollisimman ekologisesti, ovat valmiimpia hankkimaan myös kuivakäymälän, Chitra lisää. SADeVeSI JA AuRINKOeNeRGIA PuRKKIIN Bangaloren asukkaille puhdas talousvesi ei ole itsestäänselvyys. Vettä saadaan muun muassa porakaivoista, joiden vesivarat ovat kuitenkin vaarassa ehtyä. Porakaivon käyttöikä saattaa jäädä vain pariin vuoteen, jonka jälkeen täytyy porata uusi kaivo toiseen paikkaan. Vedensaanti asuinalueilla turvataan osittain kiertävillä tankkiautoilla, joista voi hakea vettä. Veden saantia on mahdollista parantaa myös katolle asennettavalla sadevedenkeruujärjestelmällä. Ekotaloissa on sadevedenkeräysjärjestelmät ja niitä on myös monissa ihan tavallisissa taloissa. – Veden laatu on varsin hyvä, jos katto pidetään puhtaana, Chitra kertoo. – Vesi kannattaa suodattaa tiiviin puuvillakankaan läpi, hän neuvoo. Bangaloressa vettä tulee taivaalta, varsinkin sadekautena, ja aurinkoa saadaan myös riittämiin ympäri vuoden. – Aurinkopaneelit ovat suosittuja, Vishwanath kertoo. Valitettavasti aurinkopaneelit eivät hintansa puolesta ole vielä kaikkien intialaisten saavutettavissa. KOTITARVeVILJeLY YLeISTYY Biomen terassilla on runsas ruukkupuutarha. Kattoja terassipuutarhat ovatkin kasvava trendi Bangaloressa. Niissä kasvatetaan monenlaisia vihanneksia ja hedelmiä, kuten chiliä, sitrushedelmiä, kurkkua, juureksia ja banaaneja sekä erilaisia kukkia ja hyötykasveja, kuten aloe veraa. Bangalorelaiset kotitarveviljelijät näkevät harrastuksessaan lukuisia hyviä puolia: Puutarhassa ahertaminen on mukavaa hyötyliikuntaa ja satona saa puhdasta ja terveellistä kasvisruokaa. Kasvattamalla oman ruokansa voi säästää rahaa ja varmistaa hedelmien ja kasvisten saatavuuden. Kattoja terassipuutarhan kasvit suojaavat taloa paahtavalta auringolta ja puhdistavat ilmaa. Oman keittiön biojäte kompostoidaan ja hyödynnetään kotipuutarhan kasvualustan parantamisessa. KeSTäVäN SuuNNITTeLuN PuOLeSTAPuHuJAT Pariskunta on käynyt Suomessa monta kertaa. Vishwanath on osallistunut useasti Tampereella järjestettyihin Dry Toilet -konferensseihin. He ovat ystävystyneet Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettajan Eeva-Liisa Viskarin kanssa, jonka ravinnekiertoon liittyviin projekteihin he ovat tutustuneet. Pariskunta käy Suomessa myös tapaamassa Aaltoyliopistossa opiskelevaa poikaansa. Intiassa kestävästä sanitaatiosta keskustellaan muun muassa Sustainable Sanitation Alliance group SuSanA in India -verkoston puitteissa. Vishwanath kertoo, että toiminta on enimmäkseen ajatustenja tiedonvaihtoa sosiaalisessa mediassa. Vishwanath itse ylläpitää Sustainable Sanitation India Facebook-sivustoa, jolla on yli 1 400 jäsentä. INTIALAINeN KeSTäVä KeHITYS SuOMALAISIN SILMIN Kestävän kehityksen käytännön haasteet näyttävät olevan Intiassa osittain päinvastaisia kuin täällä. Suomessa mietitään, miten rakennuksia voi lämmittää mahdollisimman energiatehokkaasti kun taas Intiassa kaivataan viilennystä. Intiassa puut käyvät vähiin, mutta Suomessa puuta pidetään suositeltavana rakennusmateriaalina. Intiassa riittää auringonvaloa, meillä on runsaasti vettä. Kestävän kehityksen ratkaisun avaimet löytynevät silti samoista perusasioista: kierrätetään resursseja, suositaan uusiutuvaa energiaa ja käytetään luonnonvaroja säästeliäästi ja fiksusti. e lla N äSi Bangalorelainen Vishwanathin pariskunta edistää vastuullista rakentamista ja kestävää sanitaatiota.
20 KOTIMAA ULKOMAAT Ulkoministeriö myönsi joulukuussa hankkeellemme ”ODF2030Kestävän sanitaation kehityshanke Ghanassa” neljävuotisen rahoituksen (2019–2022) ja toteutamme hanketta yhdessä Lahden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kanssa. Hanke lisää Ghanassa Hon kunnan paikallishallinnon ja instituutioiden kapasiteettia sekä mobilisoi asukkaita sanitaatiotavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteet on linjattu kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä alle 20 prosenttia Hon väestöstä on kehittyneiden sanitaatiopalveluiden piirissä ja avoimeen maastoon ulostaminen on yleistä. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin asukkaiden terveydelle ja ympäristölle. Hanke tukee paikallishallinnon toteuttamia ECOSAN -kampanjoita kaupunkija maaseutualueilla. ECOSAN -ratkaisut parantavat hygieniaa ja terveyttä, lisäävät ruokaturvaa ja vähentävät köyhyyttä orgaanisten lannoitteiden käytön kautta, sekä parantavat ympäristön tilaa ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Naiset ja tytöt ovat projektin pääkohderyhmiä. Hankkeen toimintoja voi seurata esimerkiksi yhdistyksen Facebooksivuilta. S ari h uuhtaNeN p rojeKtipäälliKKö K äymäläseura H uussi ry Käymäläseura Huussi parantaa Sambiassa huonoa sanitaatiota, vesija hygienia-olosuhteita Sambian maaohjelma näkyvästi esillä mediassa V uosi kului vauhdikkaasti kohdemaassamme Sambiassa ja maaohjelmassa ollaan menty paljon eteenpäin. Panostimme vuoden 2018 aikana median kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedon välitykseen. Meillä oli useita radio-ohjelmia kaikissa kolmessa kohdekaupungissamme, muutamia lehtiartikkeleita ja useita TVesityksiä ja uutispätkiä erilaisista hanketapahtumista. Järjestimme myös joulukuussa koulutuksen medialle, johon osallistui noin kaksikymmentä median edustajaa. Saimme paljon näkyvyyttä ja kuuluvuutta koulutuksen myötä, sillä mukana olleet edustajat tekivät sanitaatiosta artikkeleita ja ohjelmaa sekä radioon että televisioon. Sambian päätelevisiokanava ZNBC kuvasi hankkeesta dokumenttia ja pätkiä siitä on nähtävissä myös yhdistyksen YouTube -kanavilla. Median kautta tietoa sanitaation tärkeydestä on helppo levittää laajemmalle alueelle. Erityisen menestyksekkäitä ihmisten tavoittamisessa ovat olleet radion keskusteluohjelmat, joihin kuuntelijat voivat osallistua soittamalla ja esittämällä kysymyksiä. Ne ovat Sambiassa erittäin suosittuja ja laajalti kuunneltuja. Vaikka internet onkin muuttanut tiedottamisen luonnetta myös Sambiassa, perinteiset mediat kuten radio ja sanomalehdet ovat, varsinkin maaseudulla, edelleen voimissaan. KäYMäLäRAKeNNuS JA PuuTARHA KOuLuLLe Muissakin hankeaktiviteeteissa mennään eteenpäin, kaiken kärkenä on tietysti koulutus ja tietoisuuden levittäminen. Käymälöiden rakentamistakin tehdään koko ajan. Pääosa rakentamisesta sijoittuu Livingstonen, Lusakan ja Monzen alueelle. Uusin iso rakennuskohde on Livingstonessa. Linda Westin koulu saa upouuden käymälärakennuksen, johon tulee 14 kuivakäymälää (7 tytöille ja 7 pojille) ja kaikissa on kaksi säiliötä eli yhteensä 28 säiliötä kompostille. Koulussa on 1 130 oppilasta esikoulusta lukioon asti ja nykyiset muutamat käymälät ovat riittämättömät koulun kasvaneisiin tarpeisiin. Olemme myös perustaneet kouluun ison puutarhan (20 x 40 m), jossa voidaan myöhemmin hyödyntää käymälätuotoksia. Koulun nykyinen yksi vesipumppuja tankki eivät riittäneet vedentarpeeseen, joten hankimme koululle kaksi 5 000 litran säiliötä ja toisen vesipumpun. Tällä vedellä voidaan kastella myös puutarhaa. Puutarhasta saaduilla tuloilla vanhemmat pystyvät huolehtimaan noin parinkymmenen vähävaraisen lapsen koulumaksuista. Joulukuussa koulun puutarhaan istutettiin ensimmäiset taimet ja käymälä on tarkoitus vihkiä käyttöön keväällä 2019. Myös naisten ryhmän puutarhasta Livingstonen Mukunin kylässä ollaan saatu todella suuria satoja ja sen avulla ryhmän naiset ovat voineet hoitaa lasten koulumaksuja ja saada perheelle tuloa. Rakentamamme aurinkopaneeleilla toimiva porakaivo ja sen kastelujärjestelmä ovat paitsi tuoneet vettä kylän käyttöön, myös voimauttaneet tätä naisten ryhmää toimimaan yhteiseksi hyväksi. Tästäkin voi katsoa hankevideoita Käymäläseura Huussin Youtube-kanavalta. PIeNIN ASKeLIN KOHTI PAReMPAA Monzessa on jatkettu toimintoja muun muassa Nyimban saarella, jonne on rakennettu käymälöitä lähinnä koululle ja yleisiin kohteisiin. Saarella asuu yli 3 000 henkilöä eikä siellä aiemmin ollut yhtään käymälää, vaan jokea ja maastoa käytettiin ulostamiseen. Tämä tietenkin levitti alueella esimerkiksi ripulitauteja. Saarelle on todella hankalat kulkuyhteydet: lähimmästä kaupungista ensin 2–3 tunnin ajo huonoja teitä pitkin ja sen jälkeen vielä kaksi tuntia matkantekoa veneellä. Rakentaminen on hyvin haastavaa, kun kaikki materiaalit pitää kuljettaa pienillä veneillä. Pienin askelin yritämme parantaa tilannetta kohteissamme, jotta Sambiassa päästäisiin lähemmäksi kestävän kehityksen tavoitetta 6: sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä. Tämä on myös maaohjelmamme pidemmän tähtäimen tavoite. Suuri kiitos kaikille hanketta tukeneille Huussikummeille ja lahjoittajille! Nyimban saarelle kaikki rakennusmateriaalit pitää kuljettaa pienillä veneillä. Matka saarelle kestää yli 4 tuntia Monzesta, josta kaksi tuntia veneellä. uusi hanke Ghanaan Livingstonen naistenryhmä iloitsee hyvästä tomaattisadosta. Parhaana päivinä sadot olivat monta kymmentä kiloa ja tomaatteja myytiin esimerkiksi hotelleihin ja ravintoloihin. Livingstonessa aloitettiin loppuvuodesta suuren koulun käymälän rakentaminen. Kuvassa näkyy käymälän säiliöt rakennusvaiheessa. KATSO VIDEO sambian maaohjelman kuulumiset.
21 Oletko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,4 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 2 000–3 000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja nettisivuiltamme www.huussi.net, ja ryhdy Huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50€ vuodessa, myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. Tule mukaan tekemään terveempää maailmaa, käymälä kerrallaan! K ehitysmaayhdistys Indigo ry toteutti vuosina 2017–2018 Länsi-Afrikassa Guinean maaseudulla ruokaturvaja sanitaatiohanketta ulkoministeriön tuella. Hankkeen toteutusalue, Malin prefektuuri, sijaitsee Senegalin rajan lähellä kahden päivämatkan päässä maan pääkaupungista Conakrysta. Malin prefektuurista ja hankealueelta puuttuu perusinfrastruktuuri kuten sähkö ja juokseva vesi, eli myös perussanitaatio on heikolla tolalla. Hankkeen hyödynsaajina olivat 33 kylän asukkaat, erityisesti naiset ja lapset. Käymäläseura Huussi ry tarjosi hankkeen ajan Indigolle ekologisessa sanitaatiossa tarvittavaa koulutusta ja asiantuntija-apua. Hankkeen yhteydessä rakennettiin kahteen kylään esimerkkikokoiset kuivakäymälät, joiden suorina hyödynsaajina on noin 40 henkilöä. KSH ry ja Indigo tekivät yhdessä ranskankieliset manuaalit, joissa havainnollistettiin käymälöiden rakentaminen ja käyttö. Manuaalit on käännetty ranskaksi ulkoministeriön hanketuella. Käymälöiden tarve kartoitettiin hankkeen alussa vuonna 2017. Indigon paikallinen yhteistyökumppani teki sanitaatioja hygieniakartoituksen 20 kylässä. Kyselytutkimus toteutettiin viidessä kotitaloudessa jokaisesta kylästä sekä lisäksi yhteensä viidessä eri koulussa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vain puolella hankkeen noin 7 000 hyödynsaajasta oli käytössään käymälä ja syitä ulosteperäisten sairauksien leviämiseen ei tiennyt 40 prosenttia kylien asukkaista. Toukokuussa 2018 aloitettiin ensimmäisen kuivakäymälän rakentaminen Koumedyn kylään 10-henkiselle perheelle ja toinen käymälöistä rakennettiin Djappen kylään 25-henkiselle perheelle. Käymälät erottelevat virtsan ja ulosteen; käymälöitä aiotaankin käyttää ekologisesta sanitaatiosta, kompostoinnista ja virtsan lannoitekäytöstä kouluttamiseen. Hanke on saanut ulkoministeriöltä jatkorahoituksen vuosille 2019–2020, joiden aikana käymälöiden käytön ja ekologisen sanitaation koulutusta ja opastusta tullaan jatkamaan. m eri p auNoNeN K eHitysmaayHdistys i ndigo ry Sinustako Huussikummi? Adamahuwa Touren perhe Koumedyn kylässä on yksi kuivakäymäl öiden hyödynsaajista, perheellä ei ole ennestään käymälää. Käymälää tulee käyttämään 10–15 perheenjäsentä. Guineassa sijaitsevan Koumedyn kylän ensimmäinen perhekokoinen kuivakäymälä maalia ja ovea vaille valmis. Käymälä erottelee virtsan ja ulosteen, joita molempia voi käyttää lannoittamiseen. KUIVAKÄYMÄLÖITÄ GUINEAN MAASEUDULLE maHDOllisuus iNHimilliseeN KäymälääN tai KäsieNpesuuN saattaa muuttaa lapseN tulevaisuuDeN
22 Finnish Water Way – suomen vesialan kansainvälinen strategia julkaistiin Dry toilet -konferenssissa Suomen vesialan kansainvälinen strategia asettaa päämääräkseen vastuullisen ja oikeudenmukaisen vesiturvallisuuden. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian keskeisenä käsitteenä on ”Finnish Water Way”, jonka keskiössä on suomalainen, toimialat ylittävä ja läheiseen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa kestävään vesivarojen hallintaan. K estävän kehitykset tavoitteet eli SDG:t (Sustainable Development Goals) voivat kuulostaa kaukaiselta ja asialta, joka ”ei koske minua”. Näin asia ei kuitenkaan ole. Jotta voisimme mahdollistaa hyvän elämän lähtökohdat myös tuleville sukupolville ja parantaa maapallon kantokykyä, kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen kuuluu meille kaikille. Jokainen voi ja jokaisen tulee aloittaa toimet heti omassa elämässään. Kestävän kehityksen tavoitteita toteutetaan niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ne koskevat meitä kaikkia universaalisti eli sekä yksilöiden, yhteisöjen, yritysten että päättäjien tulisi toteuttaa toimintaansa ottamalla kestävän kehityksen tavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Kuulostaako vaikealta? Loppujen lopuksi keinot ovat yksinkertaisia, kunhan ne vaan laitetaan käytäntöön. Niiden ei tarvitse merkitä vaikeaa tai kallista toteuttamista, vaan ne voivat hyödyttää toimijoita esimerkiksi resurssien parempana hyödyntämisenä sekä hukan, energian kulutuksen ja vedenkäytön vähentämisenä ja tehostamisena. Kestävän kehityksen tavoitteet tuovat myös uusia työpaikkoja esimerkiksi cleantechin alalta. TAVOITTeeT MYöS RIIPPuVAISIA TOISISTAAN Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17 ja niistä monet ovat toisistaan riippuvaisia, joten tavoitteita tulee tarkastella myös kokonaisuutena. Esimerkiksi vesija sanitaatiotavoite (SDG6) liittyy keskeisesti myös kaikkiin muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Mikäli asianmukainen vesija sanitaatiohuolto ei toteudu, on sillä vaikutuksia esimerkiksi ihmisten köyhyyteen (SDG1), nälkään (SDG2), terveyteen (SDG3) ja tasa-arvoon (SDG4) sekä toisinpäin. Vesi ja sanitaatiotavoitteen (SDG6) tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä. Alatavoitteita on kahdeksan ja ne viittaavat muun muassa saastumisen vähentämiseen sekä kierrätyksen, uudelleenkäytön ja veden tehokkuuden lisäämiseen. KäYMäLäSeuRA HuuSSI LAATIMASSA RAPORTTIA Maapallon maat laativat vuosittain raportin kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä omassa maassaan. Tavoitteita seurataan niille asetettujen indikaattorien tilastoinnilla sekä muilla erilaisilla raportointimenetelmillä. Suomessa Fingo (ent. Kepa) on ottanut roolikseen koota Suomen kansalaisjärjestöjen seurantaraportin ”Suomi ja Agenda 2030”, jossa käsitellään ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat sinä vuonna esillä myös YK:n korkean tason poliittisella foorumilla. Käymäläseura Huussi ry kokosi osana ”Vedellä ja sanitaatiolla kestävää kehitystä” -hankettaan vuoden 2018 raporttiin SDG6:tta käsittelevän osion, jossa käsiteltiin tavoitteen globaali, kansallinen ja paikallinen tilanne. Jotta raporttiin saatiin mahdollisimman kattava kokonaiskuva tavoitteen tilasta, yhdistys järjesti kaksi työpajaa aiheesta ja kävi lisäksi läpi lukuisia raportteja ja kuuli kommentteja asiantuntijoilta. Raportin voi kokonaisuudessaan ladata ja lukea yhdistyksen nettisivuilta, josta löytyvät sekä suomenettä englanninkieliset versiot. SuOMeLLA MeNee MeLKO HYVIN Kokonaisuudessaan Suomi on edelläkävijä monissa vesikysymyksissä ja Missä Suomi menee vesija sanitaatiotavoitteessa? SD G E lokuussa 2018 Dry Toilet konferenssissa julkaistu kuuden ministerin allekirjoittaman Suomen vesialan kansainvälinen strategian tarkoituksena on ohjata Suomen vesialan kansainvälisiä tavoitteita ja toimenpiteitä vuoteen 2030 saakka ja samalla edesauttaa Kestävän kehityksen tavoitteen 6:n (SDG6) toteutumista kansainvälisen yhteistyön avulla. Strategian visio kuvaa Suomen sitoutumista aktiiviseen toimintaan SDG 6:n saavuttamiseksi. Edellinen strategia oli vuodelta 2009 ja nyt se päivitettiin vastaamaan SDG-tavoitteita ja maailman muuttunutta toimintaympäristöä. Strategia on ladattavissa UM:n sivuilta. ”Finnish Water Way” on Suomen toimijoiden yhteinen lähestymistapa kestävään vesivarojen hallintaan. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä toimialat ylittävä monitoimijamalli vesivarojen hallintaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Esimerkiksi säännöllisesti kokoontuva kansainvälinen eri ministeriöiden välinen vesivirkamiestyöryhmä koordinoi Suomen kansainvälisiä vesiasioihin liittyviä toimia. Lisäksi Suomen vesifoorumi (FWF) tuo yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita esimerkiksi vesialan viennin edistämiseksi. ”Finnish Water Way” on toimiva alusta uudenlaisten ratkaisujen kehittämiselle kansainvälisesti kumppaneiden kanssa – tavoitteena vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Strategian tavoitteet on ryhmitelty kolmen pilarin alle: I) Kestävä kehitys ja vesi, 2) Ihminen ja vesi 3) Rauha ja vesi. Jokaisella pilarilla on omat tavoitteensa, jotka myötävaikuttavat eri SDG 6-alatavoitteisiin. Pilareiden tavoitteita täydentävät läpileikkaavat tavoitteet, kuten vesi ihmisoikeutena, hyvä hallinto ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Strategia on hyvä lähtökohta kaikelle toiminnalle ja nyt se täytyy jalkauttaa käytäntöön. Strategiassa on ilahduttavasti huomioitu kestävät ratkaisut kuten, veden säästö, vesitehokkuus, suljetut kierrot ja kiertotalous. Myös vedettömät sanitaatioratkaisut on mainittu. Kansainvälinen vesivirkamiestyöryhmä valmistelee vuoden 2019 aikana toimintasuunnitelmaa strategian toimeenpanemiseksi ja prosessiin osallistetaan alan eri toimijoita ja sidosryhmiä. Aika siis näyttää, miten hyvin strategia saadaan käytäntöön ja kuinka riittävä rahoitus näihin toimenpiteisiin saadaan varmistettua, jotta strategian tavoitteet toteutuvat ja suomalainen vesiosaaminen saadaan uuteen kukoistukseen merkittävien leikkausten jälkeen. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET KESTÄVÄ KEHITYS
23 O letko ajatellut, että lapset voisivat tuottaa sähköä ulkona leikkiessään? Oletko miettinyt, että voisit kuntosalilla rehkiessäsi tuottaa itse sähköä? Tämä on nyt mahdollista. Nykyaikana, kun etsitään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa puhtaampaa energiaa, on monia mahdollisuuksia. Voi valita tuulivoimaa ydinvoiman sijaan tai käyttää biodieseliä raakaöljystä valmistettavan polttoaineen sijaan. Mutta mikä on se kaikkein uusiutuvin ja kestävin energiantuotannon muoto? Ihminen. Nykyaikana voi energiantuotannon lähteeksi valita myös itsensä. On olemassa nimittäin ekokuntosali ja ekoleikkipuisto. Voimme tuottaa energiaa itsellemme ja lähiympäristölle jokapäiväisten fyysisten aktiviteettien myötä. Energiaa voidaan valjastaa käyttöön kävelystä, juoksusta, pyöräilystä, saliharjoittelusta sekä lasten leikeistä. Itse tuottamamme energia ei ole sidottuna luonnonvaroihin, vaan pelkästään aktiivisuuteen ja tahdonvoimaan. eKOKuNTOSALILLA VOI SeuRATA eNeRGIANTuOTANTOAAN Ekokuntosalilla on tavallisten kuntoilulaitteiden sijaan sähköä kerääviä kuntoilulaitteita. Näitä ovat muun muassa elliptiset Fitness-kuntolaitteet, juoksumatot sekä tavalliset ja Fitnessnojakuntopyörät. Kuntoilulaitteet kytketään generaattoriin, joka siirtää ja varastoi kerättävän energian akkuihin, joista energia siirretään sähkön muodossa suoraan kuntosalin omaa sähkönkäyttöä varten. Energiaa tuottaviin kuntoilulaitteisiin voi kytkeä myös esimerkiksi kännykän latautumaan. Liikkumisen kannustimeksi laitteissa on paneeli, josta voi seurata reaaliajassa omaa energiantuotantoaan. World Economic Forumin (2019) mukaan tätä ihmisten tuottamaa energiaa hyödyntävää teknologiaa kutsutaan mikroinvertointiteknologiaksi. Suurimmillaan energiatuotannon määrä voi kasvaa jopa satoihin kilowattitunteihin (kWh) yksittäisen ihmisen treenatessa. LAPSeT OVAT TäYNNä SäHKöPOTeNTIAALIA Myös lasten leikeistä voidaan nykyään valjastaa energiaa. Leikkipuistojen laitteet on suunniteltu samalla periaatteella kuin kuntoilulaitteetkin eli ne keräävät talteen energian, joka varastoidaan ja muunnetaan sähköksi. Tarjolla on kattava valikoima erilaisia jousitettuja laitteita, jotka ovat monille tuttuja jo omasta lapsuudesta. Esimerkkinä mainittakoon muun muassa bulgarialainen Playground Energy Ltd (2019), joka valmistaa erilaisia keinuja, tuoleja, penkkejä, kävelylaitteita, päälle hypättäviä palkkeja, pyöritettäviä siipiä, painikepelejä sekä pompputrampoliineja. Mitä nopeammin esimerkiksi keinulla keinuu, sitä enemmän valot vilkkuvat ja äänet kuuluvat. Samalla kerätään energiaa myös talteen ja muunnetaan sitä sähköksi. Jos mietitään, kenellä sitä energiaa riittää yllin kyllin, ollaan kultasuonessa, jos halutaan tuottaa sähköä helposti ja paljon! Sekä ekokuntosali että -leikkipuisto ovat jo melko yleisiä Suomen rajojen ulkopuolella, mutta vielä lähes tuntematon konsepti täällä kotimaassa. Nopea internet-haku ei tuota juurikaan tuloksia, kun etsii näistä esimerkkejä. Siispä tässä on oiva idea ja vaihtoehto niille, jotka miettivät joko kuntosalin tai leikkipuiston rakentamista. Näillä keinoilla voidaan saavuttaa mittavia säästöjä sähkön kulutuksen suhteen joko kerrostalojen tai päiväkotien yhteyteen rakennetuissa leikkitiloissa tai esimerkiksi koulujen ja yhteisöjen tarjoamissa kuntosaleissa. Aktiivisella liikunnalla voimme tehdä hyvää itsellemme ja kerätä samalla koko yhteisön hyväksi talteen energian, joka meistä lähtee. t uomaS a NNala S aNdhya N aidu tuOta viHreää eNergiaa KuNtOilemalla ekoleikkipuiston laite, joka muuntaa kineettisen energian valoksi. PL A YG RO u N D eN eR G Y LT D. Tuomas Annalan ja Sandhya Naidun ”ekokuntosali ja -puisto” voitti HIeRAKKA -hankkeessa järjestetyn Omavarainen kaupunki 2030 -ideakilpailun. Palkintoa luovuttamassa Susanna Pakula (KSH ry), eeva-Liisa Viskari (TAMK) ja Suvi Holm (ekokumppanit). olemme hoitaneet tonttimme suhteellisen hyvin esimerkiksi jäteveden käsittelyssä. Verkostovuotojen määrä on kuitenkin vielä melko suuri (15 prosenttia tuotetusta vedestä) ja verkoston korjausvelka on suuri. Myöskään jätevesien ravinteita ei hyödynnetä tehokkaasti. Kansainvälisesti meillä on hyvä maine ja osaaminen vesiasioissa, mutta esimerkiksi kehitysyhteistyörahoituksen leikkaukset ja muut vesialan investoinnit ovat laskeneet, mikä voi vaarantaa mainettamme vesialan yhteistyössä. SuOSITuKSIA OTeTTu JO KäYTTööN Raportissa käsiteltiin paitsi nykytila, annettiin myös suosituksia siitä, mitä Suomen tulee tehdä kansallisella ja paikallisella tasolla tilanteen parantamiseksi. Näitä olivat muun muassa vesialan kansainvälisen strategian päivittäminen, yhteistyön ja rahoituksen lisääminen ja kohdentaminen vesialan työhön ja koulutukseen, kestäviin ratkaisuihin ja teknologioihin, ilmastonmuutokseen varautuminen, politiikkaohjaus, saneerausja korjaustarpeen pienentäminen sekä riittävä tiedotus kansalaisille. Ilahduttavasti näistä suosituksista yksi on jo toteutunutkin eli uusi Suomen kansainvälinen vesialan strategia julkaistiin elokuussa 2018. iHmiNeN ON uusiutuviN Ja KestäviN eNergiaNtuOtaNNON muOtO
Mullan myynti: puh. 050 336 5703 | puh. 050 337 9442 Metsäpirtin multa Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Ilmalantori 1| 00240 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Niihin ei ole lisätty keinolannoitteita. Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 4.-7.4.2019 saat mullastamme erikoisalennuksen. Tule osastollamme 6r20 ja tee tilaus. Katso tarkemmat tiedot tarjouksen ehdoista www.metsapirtinmulta.fi MESSUTARJOUS -25 % googlaa ekoinfo.fi Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta muun muassa Helsingin Kevätmessujen sisäänpääsystä. Yritysjäsenenämme saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja tuet samalla yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaanvienninedistämishankkeissa. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 30 €, opiskelijajäsen 15 €, eläkeläisjäsen 15 € ja perhejäsen 40 €), yritysjäseneksi (200 € / 300 € / 600 €) tai yhteisöjäseneksi (50 €). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta (www.huussi.net/kauppa) tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme (www.huussi.net). Väinämöisenkatu 19 33540 Tampere www.huussi.net www.huussi.net/en/ http://huussi.mycashflow.fi/ yHDistyKseN yHteystieDOt puheenjohtaja: Noora Simola noora.simola@huussi.net Kansainväliset hankkeet ja suomen toiminta: Sari Huuhtanen p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Hallinto ja suomen toiminta: Riina Heinisuo p. 050 301 2539, riina.heinisuo@huussi.net Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: LIITY JäSeNeKSI TAI LAHJOITA – Pienikin auttaa isosti! www.viestikettu.fi Valitse tämänkin lehden taittanut ketterä mediatalo H ätää helpottavat lahjat: www.huussi.net/kauppa KSH ry:n aineeton lahja helppo ja nopea tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia. Lahjoita, lataa ja lähetä. esimerkiksi vain 10 €:lla lapsi pääsee pesemään kädet koulussa tai kahteen käymälään saadaan siivousvälineet, jo 50 €:lla lapsi saa mahdollisuuden käyttää koulupäivän aikana asianmukaista käymälää. Pienellä lahjallasi on suuri merkitys kohdemaissamme Sambiassa ja Ghanassa! Lahjoittamisen jälkeen voit ladata kortit, ja lähettää niitä sähköpostilla tai somessa niin monelle ystävällesi kuin haluat. Voit myös tarvittaessa tulostaa ne. Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain! ONKO siNulla aiNeetON Ja eettiNeN, HyväN mieleN laHJa Haussa?