VUOTTA 2 Näin Huussin maailmanvalloitus alkoi Sarin matkassa: "Afrikka ei ole entisensä" kautta aikain Hankkeet Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2022
2 3 PÄÄKIRJOITUS Sanitaatiosta asenteella ELLA NÄSI hallituksen jäsen Käymäläseura Huussi ry Luonnollisen asiantuntija www.pikkuvihrea.fi asiakaspalvelu@pikkuvihrea.fi 02-242 1089 Tervetuloa juhlaseminaariin! Järjestämme vuonna 2022 Käymäläseura Huussi ry:n 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi seminaaripäivän alan toimijoille. Seminaarissa käsitellään ajankohtaisia kestävien ja ekologisten käymälöiden, vesihuoltoratkaisujen ja kiertotalouden aiheita. Osa ohjelmasta suunnataan erityisesti ammattilaisille ja osa kohdennetaan myös suurelle yleisölle esimerkiksi mediayhteistyöllä. Seminaaripäivä yhdistyy Sambiassa järjestettävään suureen sanitaatiotapahtumaan, jossa yhdistyksellämme on myös tärkeä rooli. Juhlavuoden seminaaritapahtuma järjestetään torstaina 17.11.2022 Tampere-talossa. Ohjelmaa rakennetaan parhaillaan. Luvassa on huippuluokan asiantuntijaesityksiä, paneeli ja mahdollisuus verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa. Laita päivä jo kalenteriisi! ? Käymäläseura Huussi ry:n juhlavuoden seminaaritapahtuma Tampere-talossa 17.11.2022. Käymäläseura Huussilla oli Huussikortteli myös OmaMökki-messuilla vuonna 2019. Käymäläseura Huussi ry yritysjäsenineen on jälleen vahvasti esillä Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Kevätmessuilla 7.–10.4. Kevätmessut on vapaa-ajan asumisen päätapahtuma Suomessa, jossa kävijämäärä on noin 55 000. Huussikorttelissa osastolla 7D voit nähdä lähes kaikki Suomen markkinoilla olevat kuivakäymälät sekä tutustua erilaisiin harmaan veden käsittelyratkaisuihin. Korttelissa esitellään erilaisia käymäläratkaisuja niin sisälle kuin ulos, pieneen ja isoon käyttöön. Lisäksi esillä on muun muassa erilaisia kuivikkeita ja käsienpesuannostelijoita. Yhdistyksen osastolta saa tietoa ja neuvoa kuivakäymälän valinnasta, käytöstä ja ravinteiden kierrätyksestä niin pysyvään asutukseen kuin mökkikohteisiin. Käymäläseura Huussi ry pitää messujen ohjelmalavalla tietoiskut päivittäin. Yritysjäsenistämme Huussikorttelissa ovat mukana Ecoteco, Ekolet, Pikkuvihreä ja Separett. ? Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa 7.–10.4.2022. Huussikortteli Helsingin Kevätmessuilla K ädessäsi on Kuivikkeen juhlanumero. Käymäläseura Huussi ry (KSH ry) on toiminut tasan kaksikymmentä vuotta ja kasvanut merkittäväksi kestävän kehityksen edistäjäksi globaalissa toimintaympäristössä. Toimintamme edistää konkreettisesti YK:n kestävän kehityksen kuudetta tavoitetta eli sitä, että puhdasta vettä ja asianmukainen sanitaatio ovat kaikkien maailman ihmisten saatavilla. YK:n mukaan nämä ovat ihmisoikeuksia, mutta edelleen lähes puolet maailman ihmisistä elää olosuhteissa, joissa sanitaatio on puutteellista. Työmme KSH ry:ssä on tärkeää, sillä kuivakäymälät edistävät puhtaan veden säästämistä, ympäristöterveyttä ja turvallisuutta sekä ravinnekiertoa. Työmme tarpeellisuudesta kertoo sekin, että eri rahoittajatahot ovat tukeneet hankkeitamme varsin säännöllisesti. Viime vuonna saimme ulkoministeriöltä jatkorahoituksen Sambian hankkeellemme. Myönteinen rahoituspäätös osoittaa, että työmme on arvioitu vaikuttavaksi ja sen jatkuvuus halutaan turvata. K uivakäymälöiden käytön ja suosion kasvattaminen edellyttää jatkuvaa tiedon jakamista, vuoropuhelua ja vaikuttamista asenteisiin. Yhdistykseltämme onkin saatavissa monenlaisia oppaita kuivakäymälän hankkimista pohtiville organisaatioille ja yksityishenkilöille. Myös tämä Kuivike-lehti on yksi tärkeistä viestintävälineistämme. Toimimme niin ikään aktiivisesti somessa, messuilla, tapahtumissa ja tietysti kansainvälisissä konferensseissa. Lehden juhlanumerossa on annettu palstatilaa niille ihmisille, joita ilman Käymäläseura Huussi ry ei olisi syntynyt ja menestynyt. Lisäksi kerromme menestystarinoita käytännön toimistamme, kuten kotimaisista ja kansainvälisistä hankkeistamme sekä kansainvälisistä konferensseistamme. J äsenistömme sitoutuneisuus on osoitus siitä, että yhdistykselle on paikkansa. Kuivakäymälöiden suosion kasvattamisen edellytyksenä on, että kuivakäymälöitä on saatavilla ja ostettavissa. Ja näin onneksi onkin! Lehdestä löytyykin tietoa sekä jäsenistöstämme että jäsenyritystemme tuotteista ja palveluista. Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on tarkkailla trendejä, tarttua hiljaiseen tietoon, luoda kontakteja, seurata tieteen kehitystä ja pohtia yhdistyksellemme uusia avauksia. Työtä ravinnekierron, kuivasanitaation ja ekologisemman yhteiskunnan rakentamisen saralla riittää. Tällä hetkellä entistä ajankohtaisempaa on edistää ravinteiden kierrättämistä. K äymäläseura Huussi ry:n hallituksen jäsenet kiittävät lämpimästi yhdistyksemme perustajia, henkilökuntaa, entisiä ja nykyisiä jäseniä, yhteistyökumppaneita kotimaassa ja ulkomailla, lahjoittajia ja rahoittajia. Marraskuun 17. päivänä järjestämme juhlaseminaarin Tampere-talossa. Tervetuloa mukaan juhlahumuun! Yhdessä olemme vakiinnuttaneet toimintamme, parantaneet elinoloja kehitysyhteistyökohteissamme ja kasvattaneet kuivakäymälöiden suosiota myös kotimaassa. On hienoa, että meillä on aktiivinen yhdistys, jonka puitteissa voimme edistää turvallista ja toimivaa sanitaatiota, vesien suojelua, terveyden edistämistä ja kiertotaloutta. YHTEYSTIEDOT Väinämöisenkatu 19 33540 Tampere https://huussi.net/ http://www.drytoilet.org/ http://huussi.mycashflow.fi/ Puheenjohtaja: Aino-Maija Kyykoski Kansainväliset hankkeet ja Suomen toiminta: Sari Laurila p. 045 356 4099, sari.laurila@huussi.net Toimisto: Sanna Kärkkäinen p. 050 301 2539, toimisto@huussi.net YHDISTYKSESTÄ • Vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. • Kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma. • Henkilö-, yritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 450. • Yhdistyksen kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. • Yhdistys tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. • Yhdistys antaa neuvontaa kuivakäymälöihin, sanitaatioon ja käymälätuotosten käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Huussiblogi: huussiblogi.wordpress.com Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija: Käymäläseura Huussi ry Päätoimittaja: Ella Näsi Toimitussihteeri: Sanna Kärkkäinen Ilmoitusmyynti: Käymäläseura Huussi ry Sivunvalmistus ja taitto: Viestikettu
4 5 R aini Kiukas on yksi Käymäläseura Huussi ry:n perustajajäsenistä. Tapaamme Hiedanrannassa helmikuisena iltapäivänä 2022. Hiedanranta on entisen sellutehtaan alue Tampereella Näsijärven rannassa. Sijainti on passeli erilaisille kiertotaloutta edistäville hankkeille, joita Rainillakin täällä on käynnissä. Vanhassa kuivaamorakennuksessa on jo useiden vuosien ajan ollut käytössä erottelevat kuivakäymälät. Raini vie minut käymälän alapuolella sijaitsevaan tilaan, jonne huussien tuotokset tulevat eroteltuina omiin säiliöihinsä. LAITE HYGIENISOI KÄYMÄLÄTUOTOKSET Keskustelemme Käymäläseura Huussi ry:stä samalla kun Raini esittelee minulle uusimman keksintönsä. Se on laite, jonka mikroterminen prosessi hygienisoi kiinteän käymäläjätteen. – Laite tekee valmista maanparannusainetta vuorokaudessa. Tämä on ravinteikas tuote, jota voidaan hyödyntää lannoitteen tapaan, Raini kertoo. – Prosessin aikana humanure:sta eli ulosteesta häviää kaikki taudinaiheuttajat, hän jatkaa. Haasteena on, että ihmisperäistä maanparannusainetta ei tällä hetkellä hyväksytä Suomessa elintarvikekasvien lannoitteeksi. – Tätä voi käyttää vaikka puiden kasvattamisessa. Sitä kautta tuote edistää hiilensidontaa, Raini visioi ja kauhaisee ruskeaa kuivaa jauhetta pussista. MUISTELLAAN HUUSSIN PERUSTAMISTA Raini Kiukas osallistui Käymäläseura Huussi ry:n perustamiskokoukseen, jota varten hän oli valmistellut sääntöehdotuksen. Raini toimi pitkään yhdistyksen hallituksessa ja aktiivisesti myös muussa toiminnassa, kuten kansainvälisten konferenssien järjestämisessä. Perustamiskokous pidetiin alkuvuonna 2002 Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella, missä toimi toinen yhdistyksen perustajajäsen, Osmo Mälkiä. Käymäläseura Huussi ry:n perustajajäsen Raini Kiukas on aktiivinen kuivakäymälämaailman puolestapuhuja, kehittäjä ja keksijä. INFO Perustamisesta alkaen Käymäläseura Huussi ry:n tarkoituksena on ollut: » kerätä ja levittää tietoa erilaisista kuivakäymäläratkaisuista » kehittää kuivakäymälätekniikkaa ja -kulttuuria » edistää kuivakäymälöiden käyttöä » osallistua kuivakäymälätutkimuksiin » toimia kuivakäymälän käyttäjien edunvalvojana. IN MEMORIAM PikkuVihreän perustaja Jukka Lindroos menehtyi 30.10.2021 Turussa 75-vuotiaana. Jukka Lindroos kuului Käymäläseura Huussi ry:n perustajiin ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana. Seura palkitsi hänet vuonna 2007 vuoden huussiteosta Kultaisella talikolla. PikkuVihreän perustaja Jukka Lindroos oli rohkea edelläkävijä J ukka Lindroosin ja Leena Vaura-Lindroosin perustaman PikkuVihreän toiminta käynnistyi Turussa vuonna 1989. Yrityksen liikeideana oli toimia kuivakäymälöiden, kompostoinnin ja kierrätyksen tieto-, näyttelyja myyntikeskuksena. Rohkeasta liikeideasta kehittyi hyvin tunnettu yritys, jonka tuotteita ja osaamista arvostetaan myös maailmalla. Vuoden 2017 alussa tapahtuneen yrityskaupan jälkeen PikkuVihreän toimintaa jatkavat Minna ja Ari Palo. TIEDON JAKAMISTA Vihreisiin arvoihin perustuvan yritystoiminnan käynnistäminen yli 30 vuotta sitten oli uskalias yritys – asia oli uusi ja epäilijöitä riitti. Tiedon jakaminen korostui toiminnan ensimmäisenä vuosikymmenenä. – Ensin ihmiset piti saada huomaamaan ympäristöasioiden merkitys. Heräämisen tapahduttua he olivat valmiit panostamaan ympäristöystävällisiin ratkaisuihin esimerkiksi saaristomökillään tai haja-asutusalueella omakotitalossaan, kuvasi Jukka Lindroos silloista aikaa. Valistustyössä Jukka Lindroos otti käyttöön poikkeuksellisia keinoja. Hän esimerkiksi järjesti vuonna 1995 Huussinäyttelyn Turun Maakuntamuseon amanuenssi Matias Ahon toimiessa asiantuntijana. Seuraavana vuonna näyttelyssä kerrottiin Yöastian tarina ja esillä oli edesmenneen taiteilija Matti Koskelinin aiheeseen liittyviä akvarelleja sekä tietysti liuta erilaisia pottia. Sitten seurasi näyttely Suomi Huussien maa, jossa sinisen järven rannalla heleä Suomi-neito käyskenteli aholla, jossa seisoi idyllinen huussi – Suomen lippu liehui kaiken yllä. Tällä tavalla toteutettu valistustyö puri suureen yleisöön ja myös tiedotusvälineiden kiinnostus heräsi. Ihmiset kiinnostuivat yhä laajemmin ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Tiedotusvälineet ryhtyivät kertomaan kompostoinnista ja vesiklosetin korvaavista ratkaisuista. Jukka Lindroos olikin tiedotusvälineille alan tietotoimisto, joka osasi kertoa vakavan asian tavalla, jolla viesti meni perille. Vuosien varrella PikkuVihreä ja sen edustama toiminta on ollut esillä tuhansissa lehtiartikkeleissa ja useissa radioja televisio-ohjelmissa. OMA TUOTEKEHITYS Tiivis työskentely käyttäjien kanssa osoitti, että käyttäjäystävällisemmille tuotteille olisi kysyntää. PikkuVihreän oman tuotekehitystyön tuloksena syntyivät Green Toilet -kuivakäymälätuotteet ja Privetti-pakastekäymälät. PikkuVihreä on toimittanut vuosien aikana tuhansia ympäristöystävällisiä käymäläratkaisuja Suomeen ja myös ulkomaille. PikkuVihreän pitkästä kokemuksesta ja omasta tuotekehityksestä kiinnostuttiin myös kansainvälisesti. Lindroos havahtui maailmanlaajuisen saniteettiongelman laajuuteen. Hän huomasi, että varsin yksinkertaisella teknologialla voidaan parantaa merkittävästi etenkin kehitysmaiden hygieniatilannetta ja siten ihmisten terveyttä. Jukka Lindroos osallistui kutsuttuna luennoitsijana World Toilet -järjestön kongresseihin Singaporessa vuonna 2001 ja Pekingissä 2004, missä hän lanseerasi esitelmässään Dry Toilet -teknologian, sekä USA:ssa Philadelphiassa vuonna 2010. PikkuVihreä toteutti Perun ympäristöja luonnonsuojeluviranomaisten toimeksiannosta Macchu Picchun Inka-polulle saniteettiratkaisun vuonna 2002. Yritys asensi koko reitille kehittämänsä Green Toilet -käymälät ja koulutti vastuuhenkilöt. PikkuVihreä on osallistunut kuivasanitaatioprojekteihin myös Gambiassa ja Swazimaassa, ja osana Finpron projektia Kiinassa sanitaatio-ongelmien selvittämisessä. Lisäksi PikkuVihreä oli mukana Venäjän Karjalan kylien sanitaatioprojektissa. Green Toilet -tuotteita on toimitettu isoja määriä kaikkiin maanosiin, jopa Tyynellämerellä sijaitsevaan Uuteen-Kaledoniaan. KESKIÖSSÄ VESIENSUOJELU Lindroosin mukaan PikkuVihreän yritystoiminnan fokus on ollut vesiensuojelu ja ennen kaikkea täällä Lounais-Suomessa Itämeren pelastaminen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn on löydetty monia hyviä ratkaisuja, joita PikkuVihreä on omilla tuotteillaan ja asiantuntemuksellaan ollut kehittämässä. PikkuVihreä sai Lindroosien aikana työstään kaksi agendapalkintoa: vuonna 1998 Varsinais-Suomen agenda 21:n ympäristötekopalkinnon ja vuonna 2005 vastaavan jaetun ensimmäisen palkinnon. Alan pioneeri on poissa, mutta työ jatkuu. ILKKA VAURA Jukka Lindroosin ystävä ja Leena Vaura-Lindroosin serkku Valloitetaan maailma kuivakäymälöillä Kolmantena perustajajäsenenä Raini muistelee myös Jukka Lindroosia. Kokouksessa päätettiin yhdistyksen nimi, josta tosin käytiin ensin pitkä keskustelu. Samoin päätettiin tehdä jäsenkirje, periä jäsenmaksut, osallistua messuille, avata www-sivut ja sähköpostiosoitteet ja kirjoittaa tiedotteita. Perustajat halusivat myös, että yhdistyksen toiminta on kansainvälistä. Yhdistyksen toiminta alkoi heti. – Meillä oli visio, että valloitetaan maailma kuivakäymälöillä, Raini Kiukas kertoo ja hymyilee iloisesti. – Näin kävikin. Toiminta lähti hyvin käyntiin. Sari Laurila aloitti pian kehitysyhteistyöhankkeet. KATSE TULEVAAN – Erityisesti virtsan kierrättämisessä on paljon mahdollisuuksia, joiden eteen kannattaa jatkaa työtä, Raini Kiukas miettii. Sen jälkeen hän yllättääkin minut kertomalla, että aikoo jäädä keväällä eläkkeelle. Ikää on kuulemma jo enemmän kuin yleisen eläkeiän verran, mitä en olisi aktiivisen Rainin seurassa arvannut. Toivotan perustajajäsenellemme mukavia eläkepäiviä, ja kutsun hänet Käymäläseura Huussi ry:n juhlaseminaariin marraskuun 17. päivänä Tampere-taloon. Raini lupaa tulla! ELLA NÄSI Raini Kiukas ja pussillinen mikrotermisesti prosessoitua humanure:ta.
6 7 ARCTIC COWBOYS LTD OY Jari Kaunisto: 045 104 7570, jari.kaunisto@arcticcowboys.fi. arcticcowboys.fi Kotipaikka: Forssa. Toimialue: Suomi. Tärkeimmät tuotteet: Johtamispalvelut, energiakonsultointi, kulttuuripalvelut, viihde. ADVION SOLUTIONS OY Ari Virtanen: 040 351 8493, info@advionsolutions.com. www.advionsolutions.com Kotipaikka: Nokia. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Johtamispalvelut. BIOLAN OY Puhelinvaihde: 02 5491 600, info@biolan.fi. www.biolan.fi Kotipaikka: Eura. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Kuivakäymälät ja kompostorit sekä oheistuotteet. Lisäksi puutarhatuotteita, esimerkiksi multaa. ECOTECO / OY ADDBRAINCAP AB Patrik Fellman: 040 775 9365, patrik.fellman@ecoteco.fi. www.ecoteco.eu Kotipaikka: Turku. Toimialue: Suomi. Tärkeimmät tuotteet: Kuivakäymälät, huussirakennukset ja oheistuotteet. EKOLET OY Kalle Ylösjoki: 010 666 2690, info@ekolet.com. www.ekolet.com Kotipaikka: Helsinki. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: 100% kompostoivat nelilokeroiset Ekolet VU, Ekolet VS ja Ekolet YV käymälät sekä säkissä kompostoiva Ekolet SÄKKI käymälä. EUROPLAST MUOVITEKNIIKKA OY Keijo Jokimaa: 020 786 2410, keijo.jokimaa@europlast.fi. www.europlast.fi Kotipaikka: Nakkila. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Isot muoviosat. FANN YMPÄRISTÖTEKNIIKKA OY Pyry Lehtonen: 050 350 5918, myynti@fann.se. fann-suomi.fi Kotipaikka: Ylöjärvi (Suomessa). Toimialue: Ruotsi, Suomi, Norja ja Puola. Tärkeimmät tuotteet: Jätevesijärjestelmät. KEKKILÄ OY Kekkilä asiakaspalvelu: 020 331 482, asiakaspalvelu@kekkila.fi. www.kekkila.fi Kotipaikka: Vantaa. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Kuivakäymälät, kompostorit ja oheistuotteet. Puutarhatuotteet esimerkiksi multa ja lannoitteet. NOVOSAN OY Hanno Airas, toimitusjohtaja ja perustaja: 050 571 7672, hanno.airas@novosan.fi. Sanna Lahtivesi, sisustussuunnittelu ja projektimyynti: 045 164 4000, sanna.lahtivesi@novosan.fi. novosan.fi Toimipisteet: Helsinki (pääkonttori), Oulu, Tukholma. Toimialue: Suomi, Ruotsi. Tärkeimmät tuotteet: Olemme Suomessa ja Ruotsissa toimiva julkisten WC-tilojen asiantuntija. Suunnittelemme ensiluokkaisia vessoja ja tarjoamme niihin sopivat WC-tuotteet. PIKKUVIHREÄ / MERIPALO OY Minna Palo, toimitusjohtaja: 02 242 1089, asiakaspalvelu@pikkuvihrea.fi. www.pikkuvihrea.fi Kotipaikka: Naantali. Toimialue: Koko Suomi verkkokaupan kautta, ja vientiä mm. Eurooppaan. Myyntinäyttely Rymättylän kirkonkylässä. Tärkeimmät tuotteet: Kuivakäymälät ja harmaan veden suodattimet. Green Toilet -tuoteperhe, jossa on kompostoivia käymälämalleja erilaisiin käyttötarkoituksiin, GeoTrap-harmaavesisuodattimet, huussirakennukset, kompostorit, kevyet yöastiat, tarvikkeet kuivakäymälöihin. SEPARETT OY Separett asiakaspalvelu: 019 241 8230 (ark. 9–15), infofi@separett.com. www.separett.fi Kotipaikka: Värnamo, Ruotsi. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Ruotsalainen Separett on kehittänyt ja valmistanut yli 40 vuotta vedettömiä käymäläratkaisuja, kuten erottelevia, polttavia ja pakastavia käymälöitä. STELLA MARKETING KY Juha Auramo: 044 536 0852, juha.auramo@gmail.com. www.andyhandy.fi Kotipaikka: Espoo. Toimialue: Suomi. Tärkeimmät tuotteet: AndyHandy -vesiannostelija käsienpesuun. OY SUOMEN CLIVUS-FINSKA CLIVUS AB Kenneth Lotta: 0400 157 884, kenneth.lotta@clivusmultrum.fi. www.clivusmultrum.fi Kotipaikka: Hanko. Toimialue: Suomi ja muu maailma. Tärkeimmät tuotteet: Kuivakäymälät. Käymäläseura Huu ssi ry:n yritysjäsenet Käymäläseura Huu ssi ry:n yritysjäsenet
8 9 S ari Laurila aloitti työskentelyn KSH ry:lle vuonna 2005 pienessä hankkeessa, jossa hän teki sanitaatioaiheista opasta kehitysmaiden tarpeisiin. Sarin työhön sisältyi myös koulutuksen tarjoamista pienille järjestöille kotimaassa. ALKUSYSÄYS TYÖHARJOITTELUSSA Hanketyön ohessa Sari kehitteli uusia ideoita ja selvitteli, millaiset kehitysyhteistyöhankkeet olisivat KSH ry:n toteutettavissa. – Olin ollut ystäväni kanssa työharjoittelussa Sambiassa vuonna 1999. Huomasimme, miten huonolla tolalla sanitaatio siellä oli. Vesi oli saastunutta ja ihmiset sairastuivat, Sari kertoo ajoista, jolloin hän tosissaan kiinnostui kuivasanitaatioon liittyvästä työstä kehitysmaissa. – Työskennellessäni Huussi ry:ssä vuonna 2005, minulla oli edelleen Sambian-kontakteja, joihin olin yhteydessä. Tiedustelin, olisivatko he kiinnostuneet kehitysyhteistyöstä, hän kertoo. Osa KSH ry:n hallituksen jäsenistä kannatti kehitysyhteistyöhankkeiden käynnistämistä. Osa sen sijaan oli sitä mieltä, että yhdistyksen kannattaisi keskittyä kotimaan toimintaan. Joka tapauksessa Sari teki ulkoministeriöön rahoitushakemuksen, joka meni hiukan yllättäen läpi. HUUSSIKUMMEJA JA EETTISIÄ LAHJOJA Samassa yhteydessä Sari keksi, miten kehityshankkeiden omarahoitusosuus hankittaisiin: idea oli huussikummit, joka on edelleen toimiva konsepti. Osa kummeista on jatkanut toiminnan tukemista pitkään. Myöhemmin varainkeruukeinoksi keksittiin myös eettiset lahjat. KSH ry oli ensimmäinen järjestö, jonka eettisten lahjojen kaupassa oli tarjolla huusseja. Nämä varainkeruun muodot saivat aluksi paljon mediahuomiota, joten lahjoituksia saatiin heti hyvin. KOULUTUSTA JA VAIKUTTAMISTA Kun ulkoministeriön ensimmäinen rahoitus vuonna 2006 varmistui, Sari aloitti KSH ry:n projektipäällikkönä ulkomaanhankkeissa. – Resurssimme eivät riitä kattamaan minkään maan käymälöiden rakentamistarpeita, mutta koulutukseen ja asenteisiin keskittyvällä työllämme saamme aikaan merkittävää vaikuttavuutta, Sari summaa. – Hankkeemme tähtäävät toimintatapojen muuttamiseen ja siihen, että sanitaation tärkeys ymmärretään ja tunnustetaan. Teemme työtä sekä kylissä ruohonjuuritasolla että kaikilla hallinnon tasoilla, Sari kertoo. SANITAATIOSTA EI ALUKSI PUHUTTU Vuosituhannen alussa KSH ry oli yksi harvoista sanitaatiota kehittävistä toimijoista Sambiassa. – Puhtaan veden tärkeys oli kaikilla tiedossa, mutta sanitaatiosta ei puhuttu mitään. Yhdeksi YK:n vuosituhattavoitteissa (Millenium Development Goals) vuonna 2000 oli toki asetettu, että puolet huonon sanitaation parissa olevista ihmisistä saadaan riittävän sanitaation piiriin vuoteen 2015 mennessä. – Tästä huolimatta sanitaatio lähes unohdettiin jopa YK:n tasolla, kunnes vuonna 2010 puhtaan veden saanti ja asianmukainen sanitaatio määriteltiin ihmisoikeuksiksi. – Keskustelukulttuuri on muuttunut vasta, kun vuonna 2015 jouduttiin toteamaan, että sanitaation osalta vuosituhattavoitteisiin ei päästy, Sari kertaa. Hän toteaa, että siitä lähtien muun muassa YK:n pääsihteeri on alkanut puhua sanitaatiosta itsenäisenä tavoitteena. SELKEÄ TAVOITE VUODELLE 2030 Viime vuosina sanitaation tärkeys on tunnustettu lähes kaikkialla. – Meidän työssämme se näkyy siten, että esimerkiksi Sambiassa on tehty sanitaatiota koskevat politiikkalinjaukset. Lisäksi siellä on laadittu strategiat, miten sekä maaseudulla että kaupunkiympäristöissä maastoon ulostaminen saadaan loppumaan. – Tavoitteena on, että sanitaatio saadaan kaikille vuoteen 2030 mennessä ja maastoon ulostaminen loppuu. Me laitamme kaikki paukut nyt siihen, että meidän kohdemaamme tavoittaisivat nämä tavoitteet, Sari painottaa. YHTEISTYÖTÄ MINISTERIÖN JOHDOLLA Vaikuttamistyötä tehdään yhteistyönä kaikilla eri tasoilla. Esimerkiksi Sambiassa on laaja NGO WASH Forum -toimielin, johon kuuluvat kaikki WASH:in (Water, Sanitation and Hygiene) parissa työskentelevät järjestöt. Sambian vesija sanitaatioministeriö kutsuu toimijat aika ajoin koolle sopimaan työnjaosta. Huussi on ollut yksi keskustelunavaajista alusta lähtien. – Yhdessä pyrimme edistämään maan kehitystä, Sari kertoo. – Siellä on isoja järjestöjä, kuten Plan, ja monia pieniä toimijoita. Meidän kärkenämme on nimenomaan kuivakäymäläkonsepti. Haluamme, että se on yksi virallinen sanitaation toimintamalli, jota muutkin voivat sitten edistää, Sari selventää työnjakoa. TAPAHTUMISSA JA MEDIASSA – Käytännössä järjestämme tapahtumia ja teemapäiviä, kuten vuosittaisen käymäläpäivän. Viime marraskuun tapahtumassa Lusakassa esiintyi KSH ry:n draamaryhmä. Siellä meitä siis edustivat paikalliset kumppanimme, Sari muistelee. – Olemme pitäneet sanitaatiota tosi paljon esillä. Kun Sambiassa pidetään Water Forum, pyrimme aina saamaan sinne myös sanitaatioasiaa. Vuonna 2018 saatiin lopulta myös ensimmäinen varsinainen Sanitation Summit. – Viestimme myös tv:ssä, radiossa ja lehdissä. Hiljattain kirjoitin jutun Toilet Magazine:en siitä, miten Sambian sanitaatiotilanne on kehittynyt, Sari summaa. KOULUTTAJIA KOULUTETAAN Käytännön toimista Sari kertoo vielä muutamia esimerkkejä. Tiettyihin kyliin KSH ry rakentaa käymälöitä perheille tai kouluille. Koska KSH ry:llä ei ole resursseja toimia koko maassa paikallistasolla, hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Sambiassa toimintamallina on läänien vesija sanitaatiohenkilöstön kouluttaminen training of trainers -periaatteella. Nämä sitten välittävät tietoa eteenpään kylien wash-koordinaattoreille sekä wash-ryhmille, jotka toimivat vapaaehtoisina sanitaatiolähettiläinä kylissä. – Tapahtumia järjestetään toki myös kylätasolla, mutta käymälöitä emme pysty kaikille rakentamaan, Sari kertaa. KOULUMAKSUT PUUTARHALTA – Niissä kouluissa, joihin rakennamme käymälät, järjestämme myös koulutukset muun muassa kuukautishygieniasta, käymälöiden kunnossapidosta ja käymälätuotoksen lannoitekäytöstä. Muihin kouluihin sanitaatio-asiaa vievät läänien koulukoordinaattorit, jotka kouluttavat koulujen henkilöstöä. Yleensä kouluille perustetaan käymälän myötä myös puutarha. Aika usein oppilaat hoitavat sekä käymälää että puutarhaa. – Sambian hallitus haluaa, että koulut olisivat tuottavia, Sari kertoo. Puutarha on yksi koulun tuotantoyksiköistä (production unit), kuten teknisen tai tekstiilityön kurssitkin. Puutarhassa koululaiset oppivat, mitä kukin kasvi vaatii kasvaakseen. – Hyvää tässä toimintamallissa on, että lapset saavat opetusta käytännön taitoihin. Usein puutarhan tuloilla katetaan niiden oppilaiden koulumaksut, jotka huolehtivat käymälän toiminnasta ja hoitavat puutarhaa. LÄMMINTÄ PALAUTETTA – Parasta tässä työssä on palaute kentältä. Ihmiset sanovat jopa, että meidän elämämme tai terveytemme on projektin ansiota, Sari kiittelee. Sari kertoo saavansa jonkin verran kirjeitä suoraan kylistä ja kumppaneiden kautta. Niistä välittyy palaute, että työ on tärkeää ja merkityksellistä. KAIKKIA EMME VOI AUTTAA Apua tarvitsevia ihmisiä on paljon, mutta kaikkia ei voida auttaa. – Aika paljon näen työssäni myös sellaisia asioita, esimerkiksi terveyteen liittyviä haasteita, joihin meidän työllämme ei voi vaikuttaa. Näen myös sellaisia oloja, joissa en soisi kenenkään elävän, Sari miettii. Osa ihmisistä joutuu hakemaan juomavetensä kaukaa, jopa 10 kilometrin päästä. – Resurssit ovat vähäiset. Toivoisin, että koko maailma ymmärtäisi, että puhtaaseen veteen ja hyvään sanitaatioon täytyy panostaa, Sari peräänkuuluttaa. – Välillä iskee toivottomuus, mutta en anna sen lannistaa. Pitää muistaa onnistumiset. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on vähentynyt. Afrikka ei ole enää samanlainen kuin 20 vuotta sitten. Moni asia on mennyt ihan älyttömästi eteenpäin. ELLA NÄSI Sari Laurilan tuntee moni niin Suomessa kuin maailmallakin. Hän on Käymäläseura Huussi ry:n pitkäaikaisin työntekijä ja kantava voima. Sari Laurila on sanitaatioalan tienraivaaja Sari Laurila Sambiassa. Taustalla sinisiä käsienpesuannostelijoita. Lapsia Kamwin koululta.
Huussi ry:n ulkomaan hankkeet GHANA ODF2030 – Kestävän sanitaation kehityshanke Ghanassa 2019–2022 ODF2030 – Kestävän sanitaation kehityshanke Ghanassa lisää Hon kunnan paikallishallinnon ja instituutioiden kapasiteettia sekä mobilisoi asukkaita sanitaatiotavoitteiden saavuttamiseksi. Paikallisten kumppaneiden kapasiteetin vahvistaminen sisältää muun muassa peruskartoituksia, koulutuksia, alueellisten sidosryhmien dialogia, pilotteja, vertaisarviointeja sekä toiminnan tuloksellisuuden arviointeja. ODF2030-hankkeen suoria hyödynsaajia ovat Ho Municipal Assembly ja Ho Technical University, joita tuetaan myös alueellisessa verkostoitumisessa. Muita suoria hyödynsaajia ovat ECOSAN-kampanjoihin osallistuvat kylät ja kaupunkialueet. Hon paikalliset kumppanit ovat sitoutuneita edistämään ECOSAN-ratkaisuja, joita on jo pilotoitu kouluissa sekä maaseudun kotitalouksissa osana Hon ja Lahden kaupunkien pitkäaikaista kuntayhteistyötä. Käymäläseura Huussi ry sekä Lahden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut tuovat projektiin omaa erityisosaamistaan. ? Lue lisää sivuilta 16–17. Sambian kuivasanitaation kehittämishanke 2006–2013 Keväällä 2006 alkaneen ZASP-hankkeen tarkoituksena oli parantaa Kalokon heikkoa sanitaatiota ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta rakentamalla muun muassa kuivakäymälöitä, vesipisteitä ja antamalla hygieniakasvatusta ja muuta tarvittavaa koulutusta. Olennainen osa projektia oli sanitaatiohankkeen toimintamallin luominen. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten paikallinen kulttuuri otetaan huomioon sekä koulutuksia että käymälöitä suunniteltaessa. Hankkeen aikana koulutuksiin osallistui lähes 7 000 ihmistä. Lusakan kuivasanitaation kehittämishanke 2008–2013 Yhdistyksen kolmas kehitysmaahanke aloitettiin Keväällä 2008 Sambian pääkaupungin, Lusakan lähiössä Madimbassa. Hanketta toteutetaan yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin NECOS:in (Network for Enviromental Conserns and Solutions) kanssa. Tavoitteena oli saada vähintään 100 käymälän raja rikottua ja se toteutuikin. Kaksi hankkeen rakentamaa vesikioskia palvelee yli 1 500 ihmistä alueella. Hankkeessa perustettuja paikallisia yrityksiä on 6 ja osa niistä toimii kestävällä pohjalla muun muassa jätehuollossa, vesikioskien pyörittämisessä sekä tarjoamalla palveluja käymälöiden rakentamisessa, kunnossapidossa ja tuotteiden kierrättämisessä. Koulutuksia annettiin sekä paikallisella, alueellisella että ministeriöiden tasolla. Yhteisölähtöinen kuivasanitaatiohanke, Monze 2014–2015 Hanketta toteuttivat Käymäläseura Huussi ry ja paikallinen kumppani Green Living Movement (GLM) Freedom-nimisellä asuma-alueella Monzen kaupungissa Etelä-Sambiassa. Projekti hyödyttää pitkällä aikavälillä koko Monzea, mutta ensisijaisena kohderyhmänä olivat Monzessa toimivat naisryhmät, lapset ja nuoret sekä vammaiset. Livingstonen kuivasanitaatioja jätehuoltohanke 2014–2016 Sambian eteläosan, Victorian putouksistaan tutun Livingstonen kaupungissa elää suuri määrä ihmisiä köyhyysrajan alapuolella ilman pysyvää tulonlähdettä, eikä useimmilla ole pääsyä asianmukaisen vesija sanitaatiohuollon piiriin. Hankkeen tavoitteena olikin parantaa sanitaation ja jätehuollon huonoa tilaa Livingstonessa, tuoda kuivakäymälöihin perustuva yhteisölähtöinen ekologinen sanitaatio vaihtoehdoksi nykyisille menetelmille ja kehittää toimintatapoja jätehuollon ja sanitaation ansaintalogiikalle. Rakennettujen kuivakäymälöiden kokonaismäärä kolmen vuoden aikana nousi 126:een. Hankkeesta raportoitiiin paljon myös medioissa, sekä radiossa että TV:ssä, joten tietoisuus kuivakäymälöistä ja niiden hyödyistä on noussut merkittävästi sekä Livingstonessa että koko Sambian laajuisesti. Innovatiivinen sanitaatio Lusakan lähiöissä 2014–2016 Puhtaan veden ja turvallisen sanitaation tunnustamisella ihmisoikeutena on keskeinen rooli elinolojen ja ympäristön tilan parantamisessa Sambiassa. Kestävän ja asianmukaisen sanitaation puutteesta kärsivät erityisesti Lusakan reuna-alueilla asuvat yhteisöt. Hankekauden aikana rakennettiin 95 käymälää. Sambian kuivasanitaatio-ohjelma 2017–2020 ja 2. vaihe 2021–2024 Yhdistys on toiminut Sambiassa vuodesta 2006 lähtien ja tehnyt useita pienempiä sanitaatiohankkeita eri puolilla Sambiaa. Vuodesta 2017 lähtien yhdistettiin pienemmät hankkeet isommaksi hankekokonaisuudeksi eli Sambian kuivasanitaatio-ohjelmaksi. Sen tavoitteena on parantaa Sambian huonoa sanitaatiota, sekä vesija hygienia-olosuhteita. Projektialueet sijaitsevat Lusakan, Monzen, Livingstonen ja Kitwen kaupungeissa ja niiden lähiöissä ja lähialueilla. Projektin tuloksena hankealueiden sanitaatio parani. Hankkeen aikana muun muassa rakennettiin kuivakäymälöitä ja vesipisteitä, annettiin koulutusta ja tiedotusta, luotiin kysyntää ja markkinoita sekä toimeentuloa kuivasanitaation ympärille keskittyville pienyrityksille. Hankkeessa tehtiin vaikuttamistyötä erityisesti valtion ja paikallishallinnon kanssa. Tutkimalla käymälätuotosten lannoitekäyttöä niin ruokakasveilla kuin metsäviljelyssä saatiin sekä paikallisten asukkaiden että viranomaisten käyttöön tutkittua paikallistietoa käymälätuotosten turvallisesta käytöstä. Hankkeen toisessa vaiheessa vuosina 2021–2024 yhdistys ja paikalliset kumppanit jatkavat Sambian sanitaatiotilanteen parantamista ja huonon sanitaatioon liittyvien ongelmien ratkaisemista. Hankkeen pitkäaikaisena tavoitteena on auttaa Sambiaa saavuttamaan 100 prosentin sanitaatiokattavuus vuoteen 2030 mennessä SDG 6:n mukaisesti. Tällä hetkellä vain 26 prosenttia sambialaisista on perussanitaation piirissä. Hankkeessa on neljä paikallista kumppania GLM, NECOS, LGI ja UIP sekä Suomesta Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Vammaiskumppanuus. Hanke toimii yhteistyössä paikallisen vesiministeriön ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa toteuttaen kaikkien yhteistä sanitaatiotavoitetta. SAMBIA Msunduzan kuivasanitaatiohanke 2007–2013 Hanke kohdistui Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa sijaitsevaan Msunduzan slummialueeseen, jossa parannettiin alueen sanitaatiohygieniaa rakentamalla käymälöitä sekä järjestämällä koulutusta. Hankkeessa rakennettiin 47 kuivakäymälää ja järjestettiin koulutuksia kuivakäymälän rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, terveydestä, kompostoinnista ja kuivakäymälästä saadun lannoitteen käytöstä puutarhoissa. Msunduzan kuivasanitaatiohanke toteutettiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Mbabanen kuivasanitaatioja jätehuoltohanke 2014–2016 Hankkeen tavoitteena oli parantaa kolmen alueen – Mnyamatsinin, Mangwanenin ja Malagwanen – sanitaatiota ja jätehuoltoa, sekä levittää aiempien hankkeiden aikana parhaimmaksi todettuja käytäntöjä Swazimaan muille alueille. Toiminta perustui Msunduzan kuivasanitaatiohankkeen (2007–2013) ja Ympäristöterveyskasvatushankkeen (Environmental Health Education Project, EHEP) aikana luotuun yhteistyöverkostoon sekä työhön. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Swazimaan yliopiston (UNISWA), Green Living Movement (GLM) Swazimaan, Turun ammattikorkeakoulun ja paikallisen viranomaisen City Councilin (CC) kanssa. Koulutus kohdistui ensisijaisesti alueiden nuoriin, joiden osaaminen kehittyi tuloa tuottavissa toiminnoissa. Kolmevuotisessa hankkeessa rakennettiin 18 kuivakäymälää yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa ja muun muassa pidettiin koulutuksia ja työpajoja sekä asukkaille että viranomaisille, medialle ja muille sidosryhmille. Kuivakäymälät toimivat koekenttänä, jossa paikalliset asukkaat tutustuivat kuivakäymälöiden rakentamiseen, niiden hyötyihin ja oikeanlaiseen käyttöön. Hankkeen aikana huomattiin, että lisääntynyt ymmärrys kuivakäymälöiden hyödystä vähensi negatiivista suhtautumista virtsan lannoitekäyttöön, etenkin kun lannoite oli peräisin oman lähipiirin käytössä olevasta kuivakäymälästä. SWAZIMAA kautta aikain kautta aikain 11 10
13 12 Sanitaation kehittäminen ja yhteisöllinen yrittäminen Dar es Salaamissa 2014–2016 Hankkeessa kehitettiin vesihuoltoa ja sanitaatiota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja parannettiin näin kokonaisvaltaisesti asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua. Hankkeen aikana rakennettiin yhteensä 36 erikokoista ja erilaiselle käyttäjäkunnalle suunniteltua virtsan erottelevaa kuivakäymälää. Päivittäin näillä käymälöillä on yhteensä yli 2 000 käyttäjää. Lisäksi tuotettiin muun muassa opetusmateriaalia ja -videoita, joita voidaan hyödyntää myös muissa hankkeissa. Hanketta toteutti yhteisö, Federation of Urban Poor called PHAST Ujenzi, PU, sekä heidän kanssaan yhteistyössä toimiva kansalaisjärjestö Center for Community Initiatives. Lisäksi hankealueiden laajentuessa eri kaupunginosiin 2. ja 3. vuonna toimittiin yhteistyössä olemassa olevien naisten sanitaatioryhmien kanssa. Hankkeessa autettiin Phast Ujenzi -yhteisöä kehittämään sanitaatioon liittyvää toimintaa koko kaupungissa. Phast Ujenzi on pääosin naisista koostuva yhteisö, joka tarvitsee lisärahoitusta ja erityisesti koulutusta saadakseen toimintansa ja perustettavan sosiaalisen yrityksensä käyntiin ja kannattavaksi. Hanketta toteutettiin yhdessä Käymäläseura Huussi ry:n ja Aalto-yliopiston opiskelijaryhmän kanssa. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008–2011 Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kiinteistökohtaisia esiselvityksiä kyläja matkailukohteissa. Tarkastuksissa selvitettiin kiinteistöllä käytössä oleva käymälätyyppi, käymäläjätteen käsittely, jätevesijärjestelmän toimivuus, juomaveden hankinta, omien kaivojen kunto ja maatiloilla lannan varastointi ja käsittely. Kesällä 2009 aloitettiin kunnostussuunnitelmien laadinta ja kolmannessa vaiheessa kunnostettiin valitut kohteet. Tavoitteena oli saada kyliin puhdasta juomavettä, toimivat kuivakäymälät ja jätevesien puhdistus toteutettuna joko alueellisena vesihuoltojärjestelmänä tai kiinteistökohtaisesti. Hankealuetta olivat Venäjän-Karjalassa Äänisenrannan piirin (Prionezskin piiri) alueella sijaitsevat kylät (Pai, Soutjärvi) ja Kizhin museoalue, joka on noin 60 km koilliseen Petroskoista. Kuivakäymälöiden käytön edistäminen Karjalan tasavallassa 2009 Tehtyjen selvitysten perusteella todettiin, että käymäläjätteen käsittelyssä on paljon kehittämistä, jätevesiä ei pääsääntöisesti puhdisteta ja kaivojen kunnossa on parantamista. Hyvin hoidetuista, toimivista ja nykyaikaisista kuivakäymälöistä ei kuitenkaan ollut esimerkkejä juuri missään Venäjän Karjalassa. Ainoastaan Kizhin saarella oli käytössä nykyaikaisia kuivakäymälämalleja, mutta siellä suuri käyttäjämäärä vaikeuttaa huoltoa ja laitteiden ylläpitoa. Kuivakäymälät turvallisesti Eurooppaan (Leader+) 2004–2006 Käymäläseuran edellisessä Leader+-rahoitteisessa hankkeessa Kuivakäymälät Eurooppaan selvitettiin muutamien EU-maiden kuivakäymälöiden käyttöä. Kysyntää toimiville kuivakäymälöille oli paljon ja suomalaiset kuivakäymälämallit herättivät runsaasti kiinnostusta. Tässä hankkeessa Käymäläseura Huussi ry rakensi Viroon ja Latviaan mallikohteita suomalaisista kuivakäymälöistä. Viroon rakennettiin kolme erilaista kuivakäymälää, joista kaksi on ulkomalleja ja yksi sisäkäyttöön. Samalla tehtiin ohjeet kuivakäymälän huoltajia ja käyttäjiä varten. Myös Viron kuivakäymälöitä koskevaa lainsäädäntöä selvitettiin. Yhteistyökumppanina Virossa toimivat Matsalun kansallispuisto ja Lihula Rahvaülikool. Ulkokäymälät tehtiin Kinksin kylän juhlienviettopaikalle ja Matsalun kansallispuiston Kiidevan satamaan, ja sisäkuivakäymälä tehtiin yksityiseen kotiin. Kinksin käymäläksi valittiin Pikkuvihreän valmistama käymälä, Kiidevaan asennettiin Biolanin kompostikäymälä ja yksityiseen kotiin Ekoletin käymälä. Kuivakäymälät osana Euroopan vesihuoltoa (KoeVehu) -hankkeen tavoitteena oli mallikohteiden rakentaminen Suomeen ja kolmeen muuhun EU-maahan sekä käymäläjätteiden käsittelyn ohjeistaminen. Oppaita tehtiin viroksi, latviaksi, liettuaksi, espanjaksi, portugaliksi ja ukrainaksi. Edellisen hankeen jatkoksi tehtiin lyhyt hanke, jossa käytiin läpi tehtyjä mallikohteit ja pidettiin koulutustilaisuuksia Suomessa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Portugalissa. Bahir Darin SAWE-hanke 2009–2012 Hankeessa pyrittiin tuomaan kestäviä ratkaisuja energia-, jätehuoltoja sanitaatioasioihin Bahir Darin kaupungissa Etiopiassa. Hankkeen aikana Bahir Dariin perustettiin kaksi osuuskuntaa, jotka hallinnoivat viljelypalstoja sekä siirreltävää käymäläkokonaisuutta ja hankkeeseen rakennettuja biokaasukäymälöitä ja suihkutiloja sekä niiden yhteydessä toimivaa kahvilaa. Lisäksi rakennettiin koulutuskäyttöön kolme erottelevaa kuivakäymälää. Hanke oli järjestöjen yhteistyöhanke. Pääkoordinaattorina toimi KeTu ja paikallisena partnerina Etiopiassa Lem Ethiopia. Tämän lisäksi hankkeessa olivat mukana Suomesta Käymäläseura Huussi ry, Suomi-Etiopia-seura sekä Tekniikka elämää palvelemaan (TEP). Järjestöjen lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu koordinoi käytännön projektinhallintaa etiopialaisen kumppanin kanssa. Vuonna 2021 hankkeen etiopialainen koordinaattori lähetti Suomeen terveisiä ja hienoja kuvia viljelmistä: hankkeessa perustettu nuorten osuuskunta toimii edelleen. Paikalliset siis saivat hankkeesta lähtösysäyksen ja kehittävät ravinnekierrosta ja ekologisesta sanitaatiosta kestävän elinkeinon. Tällaiset onnistumiset ovat parasta palautetta hanketyöstä. WASH and Grow! -hanke ja yhteistyö Mifuko Trust:in kanssa 2021–2023 Mifuko Trust kysyi Keniassa toimivilta käsityöläisiltään, mitä he tarvitsevat jokapäiväisessä elämässään, jotta kaikki sujuisi. Monista asioista yksi nousi ylitse muiden: huonon sanitaation ja hygienian aiheuttamat ongelmat. Tästä sai alkunsa yhteistyöhanke. Hanke parantaa vesi-, sanitaatioja hygieniaolosuhteita sekä edistää kestävää maanviljelyä Keniassa. Hanke tuo yhteen innovatiivisen ryhmän toimijoita: Mifuko Trust ry:n, Reilun kaupan designyritys Mifuko Oy:n, sanitaatioasiantuntija Käymäläseura Huussi ry:n, kestävän rakentamisen asiantuntija Ukumbi ry:n ja Kingongi-naisryhmän Keniasta. Hankkeella halutaan puuttua huonoihin vesi-, sanitaatioja hygieniaolosuhteisiin sekä maaperän huonontumiseen, joka haittaa viljelyä. Nämä ongelmat lisäävät sairastelua ja heikentävät ruokaturvaa, mikä johtaa köyhyyden lisääntymiseen ja toimeentulon menetyksiin. KENIA ETIOPIA TANSANIA KARJALA, VENÄJÄ VIRO JA LATVIA M A TL EE N A PY H Ä LA H TI Käymäläseura Huussi ry kutsuttiin Kenya Bureau of Standards:n käynnistämään kansainväliseen standardointityöhön (ISO TC 224/ WG 8), Guidelines for the management of basic on-site domestic wastewater services, jonka tavoitteena on määritellä tavoitteet ja edellytykset hyvin toteutetuille jätevedenkäsittelyjärjestelmille. Lisäksi tarkoituksena oli määrittää alalla käytettävä termistö ja varmistaa puhtaan juomaveden saanti ja toimiva sanitaatio kaikille standarditasolla. Ensimmäinen standardointityön kokous oli Kenian Nairobissa marraskuussa 2011. Työn tavoitteena oli löytää kestävän kehityksen mukaisia ja yksinkertaisia sanitaatioratkaisuja, jotka on mahdollista toteuttaa myös maailman kaikkein köyhimmillä alueilla. Ratkaisuja pyritään löytämään paitsi teknisiin ongelmiin, myös kulttuurin ja huollon kannalta keskeisiin haasteisiin. Työhön osallistuu asiantuntijoita ympäri maailmaa, ja ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen tapaamisia järjestettiin puolivuosittain/vuosittain esimerkiksi Suomessa, Keniassa ja Wienissä. Standardi ISO 24521:2016, Activities relating to drinking water and wastewater services – Guidelines for the management of basic on-site domestic wastewater services julkaistiin 01.09.2016. Käymäläseura Huussista oli edustaja mukana työryhmässä koko standardointiprosessin ajan. Yhdistys halusi varmistaa, että kansainväliset standardit huomioivat paitsi kaupalliset intressit, myös sanitaatiovaihtoehtojen käytettävyyden, kestävyyden ja ekologisuuden koko elinkaaren ajalta. ISO-standardointi 2004–2016
14 15 KOTIMAA Kuivakäymälöiden lisäksi tavoitteena on virtsan ja käymäläkompostin hyödyntäminen lannoitekäytössä. Peltodemonstraatioita, joissa muun muassa maissia on kasvatettu virtsan ja käymäläkompostin voimalla, on tehty vuosittain Hon Teknillisen yliopiston koepelloilla. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Peltodemostraatioihin on osallistunut agrologiopiskelijoita ja maanviljelijöitä sekä sadonkorjuun aikaan sidosryhmäkutsuvieraita. Kylissä osa viljelijöistä on rohkaistunut hyödyntämään virtsaa ja käymäläkompostia ja on ymmärtänyt näiden orgaanisten lannoitteiden hyödyt. PIONEERIVILJELIJÄT ESIMERKKEINÄ Tietoa virtsaja käymäläkompostilannoitteista on jaettu edunsaajakoulujen oppilaille. Monella koululla onkin perustettu kasvimaa, jota koulujen terveysja sanitaatioklubilaiset hoitavat. Näiden pioneeriviljelijöiden esimerkeillä ja konkreettisilla tuloksilla, toivon mukaan, virtsan ja käymäläkompostin hyödyntäjät lisääntyvät, ennakkoluulot hälvenevät ja ihmisperäisten lannoitteiden arvostus lisääntyy. Ehkäpä tärkein hankkeen tavoite on kestävän kuivakäymälätietoisuuden levittäminen. Hanke on tukenut paikallisia ympäristöterveysviranomaisia sanitaatiokampanjoinnissa kylissä, kouluilla, tiedotusvälineissä ja tapahtumissa. Korona-pandemia kuitenkin vaikeutti kampanjointia lähes vuoden ajan. Koulut olivat suljettuina, kylävierailuja pystyttiin tekemään vain rajoitetusti ja tapahtumia ei voitu järjestää. Toisaalta pahimman korona-pandemian aikana ympäristöterveysviranomaiset keskittyivät käsienpesuja hygieniavalistukseen, joka myös on tärkeä osa sanitaatiota. Onneksi tilanne on hieman parantunut, joten kampanjointia ja opetusta on voitu jatkaa. MAASTOON ULOSTAMISELLE LOPPU Tietoisuuden lisääntymisen onnistumista onkin vaikeampi arvioida. Tietoisuuden levittäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja asennemuutokset tapahtuvat hitaasti. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on maastoon ulostamisen loppuminen vuoteen 2030 mennessä, johon hankkeen nimikin viittaa. Yhtenä mittarina on saavuttaa ODF-status (Open defecation free) 14 kylässä. Viimeisin tieto on, että kymmenen kylää on tämän statuksen jo saavuttanut. Vielä on paljon tehtävää. Kahden vuoden tauon jälkeen opiskelijoita voidaan jälleen lähettää Ghanaan harjoitteluun. Heidän tehtävänään on tukea paikallisia toimijoita kampanjoinnissa, peltokokeissa ja koulupuutarhoilla. Tarkoitus on myös tutkia ihmisperäisten lannoitteiden liiketoimintamahdollisuuksia. TUIJA MANERUS Projektiasiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Biotalousinstituutti Kestävän sanitaation kehityshanke Hon kunnassa Ghanassa on edennyt neljänteen eli viimeiseen vuoteen. Hankkeessa on ollut yläja alamäkiä erityisesti koronapandemiasta johtuen. Vaikka hanke on vielä käynnissä, voidaan jo hieman arvioida hankkeen tavoitteiden onnistumista. INFO ODF2030 – kestävän sanitaation kehityshanke » Käymäläseura Huussi ry:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteishanke. » Ulkoministeriön rahoittama. » Kesto 4 vuotta, 2019–2022. » Perussanitaation piirissä 19 % ghanalaisista. Maaseudun väestöstä 12 %:lla ja kaupungissa asuvilla 24 %:lla perustasoinen sanitaatio. » Noin joka viides ghanalainen ulostaa edelleen avoimeen maastoon. (lähde: washdata.org, 2017) » UDDT (Urine-diverting dry toilet) on virtsan erotteleva kuivakäymälä, jossa virtsa kerätään astiaan ja kiinteä käymäläjäte kompostisäiliöön. Virtsa ja käymäläkomposti on mahdollista saada lannoitekäyttöön. Ghanan sanitaatiotilanne edistyy pienin askelin Kunnan viranomaisia esittelypisteellä Farmers´ Day tapahtumassa. Esittelyssä kuivakäymälät sekä virtsaja kompostilannoitteet. K estävän sanitaation kehityshankkeen konkreettisin tavoite on virtsan erottelevien kuivakäymälälöiden rakentaminen mallikäymälöiksi kolmelle koululle ja neljään kotitalouteen Ghanassa Hon kunnassa. Tavoite onnistui hyvin. Uusien käymälärakennusten malli suunniteltiin aiempaa matalammaksi, jolloin saadaan merkittäviä säästöjä rakennusmateriaalikustannuksiin. Pieniä parannuksia tehtiin myös käymälätuotoksen ja virtsan keräämiseen. Käymälät ovat lähes valmiit otettavaksi noin 800 henkilön käyttöön. Mallikäymälöiden lisäksi yhtä kyläkäymälää – ilmanvaihdolla tehostettua kuoppakäymälää – ollaan parhaillaan muuttamassa virtsan erottelevaksi kuivakäymäläksi. Tavoitteena on, että yhä useampi kotitalous ja koulu rakentaa käyttöönsä virtsan erottelevan kuivakäymälän. Valmistumassa oleva Freetownin koulukäymälä. Viime vuoden toiseksi parhaan viljelijäpalkinnon saanut Patline Ahiaduvor hyödyntää viljelyssä virtsaa ja käymäläkompostia, jota hän saa omasta kuivakäymälästään. Terveysja sanitaatioklubin jäseniä, Nyive M.A. Junior High School.
Huussin kotimaan hankkeet 2004–2006 Kuivakäymälät turvallisesti Eurooppaan (Leader+) Mitä tehdä kuivakäymälän ravinteikkaille tuotoksille? Vastauksia päätettiin koostaa yhdessä hankkeessa, joka rahoitettiin EU:n Leader+ -ohjelmasta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistys rakensi osana Leader+ rahoitteista hanketta 10 kpl mallikohteita sisälle asennettavista kuivakäymälöistä vuoden 2005–2006 aikana. Lisäksi yhdistys rakensi Viroon ja Latviaan mallikohteita suomalaisista kuivakäymälöistä. Samalla tehtiin kuivakäymäläoppaat Viroksi, Latviaksi ja Espanjaksi. Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittelyopas koostettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan jätehuollon ja Raholan siirtolapuutarhan kanssa. Ohjeet olivat koekäytössä Raholan siirtolapuutarhassa kesän 2005 ajan. Valmis opas julkaistiin keväällä 2006. 2004–2005 Kuivakäymälöiden standardointi ja CE-merkintä -hanke Kuivakäymälöille ei ole tällä hetkellä olemassa Suomessa tai Euroopan unionissa standardia, joka kattaisi kaikki kuivakäymälämallit. Vain sähkökäyttöisille kuivakäymälöille on olemassa oma standardinsa. Kuivakäymälän standardinmukaisuus voidaan osoittaa testaamalla, mutta kuivakäymälöitä ei testata Suomessa tai Euroopassa järjestelmällisesti, vaikka testauskriteerejä on kehitetty Norjassa jo 1970-luvulla. Yksi testausmetodi on käytössäkin pohjoismaista ympäristömerkkiä, Joutsenmerkkiä, varten. Hankkeen tuloksena yksi suomalainen valmistaja on hakenut CE-merkintää. 2005 Kuivakäymälöitä ja kehitysyhteistyötä – KUIKE Käymäläseura Huussi ry:n hankkeessa tuotettiin koulutusmateriaalia sanitaatioasioista suomalaisille kehitysyhteistyöntekijöille. Tavoitteena oli oppaan avulla saada sanitaation parantaminen osaksi suomalaista kehitysyhteistyötä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa tuotettiin jaettava tai tulostettava opas, joka on tarkoitettu kaikille kehitysmaihin lähteville tietopaketiksi sanitaatiosta, hygieniasta ja terveysasioista. 2007 Sanitaatio kaikille! Sanitaatio kaikille -hankkeen tavoitteena oli edistää tietoisuutta maailman sanitaatiotilanteesta ja tuoda esille tapoja, joilla jokainen voi olla vaikuttamassa maailman sanitaatio-oloihin. 2008 Sanitaatio taide ja tiede – Tajunnan laajennus Vuosi 2008 oli nimetty YK:n sanitaatiovuodeksi ja yhdistys järjesti sen puitteissa kiertävän näyttelyn: Salarakkaan häätö, joka kertoi taiteen ja tarinankerronnan keinoin siitä, mitä tapahtuu, kun sanitaatio ei ole kunnossa ja käymälätuotosta ei käsitellä asianmukaisesti. Näyttely oli humoristinen tositarina ulosteen ja pissan liitosta, jonka salarakas eli vesi pilaa. Parannuskeinona tarinassa on kuivakäymälä. Salarakkaan häätö -näyttely kiersi kaikkiaan yhdeksällä paikkakunnalla kymmenessä paikassa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin sambialaisen yhteisöteatteriryhmän Kamoto Community Arts:in vierailu Suomeen. Yhdistys kiersi ryhmän kanssa kouluilla ja tapahtumissa, muun muassa Maailma kylässä (10 päivän kiertue) festivaaleilla, jossa järjestettiin myös kaksi teemahaastattelua ryhmän jäsenille ja samalla levitettiin tietoa sanitaation tärkeydestä kehitysmaissa. 2013 Kuivakäymälän hankinta – tuumasta toimeen! Hankkeen tavoitteena oli tiedottaa ja antaa neuvontaa haja-asutusalueen asukkaille kuivakäymälän valinnasta ja käyttökelpoisuudesta kiinteistökohtaisen jätevesiratkaisun osana. Hankkeen kohdealueena olivat Pirkanmaan viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kylät ja taajamat. Asiantuntijaryhmän johdolla laadittiin Sisäkuivakäymälän ABC – esitteet hankinnasta, laitemalleista ja käymälätuotosten käsittelystä. Esitteet koettiin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi ja esite on edelleen yksi yhdistyksen suosituimmista. Esitteiden pohjalta julkaistiin kesällä 2014 ruotsinkielinen esite. 10 kovaa kuivakäymälästä -esitteeseen listattiin tärkeimmät syyt käyttää kuivakäymälää. Käymälätuotosten hyödyntämisestä laadittiin kolme esitettä Seppo Leinosen kuvin: Vehreyttä virtsalla, Käymälästä kompostiin ja Käymälästä kasvuvoimaa. 2013 MOBIILIKÄYMÄLÄHANKE (KEKO) Projekti siirreltävän tapahtumissa toimivan kuivakäymälän rakentamiseksi. Projektia toteutti kulttuurirahaston myöntämän henkilökohtaisen apurahan avulla arkkitehti Riikka Pylvänen ja KSH toimii hankkeessa yhteistyökumppanina. Mobiilikuivakäymälä vieraili monissa tapahtumissa vuosien varrella. 2013–2014 Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi – ESKO Hankkeessa tuotettiin järjestöille ilmaista koulutusta ja tiedotusmateriaalia, jonka tavoitteena oli mahdollistaa sanitaatiokysymysten huomioon ottaminen järjestöjen kehitysyhteistyöja muussa toiminnassa. Tavoitteena oli myös lisätä yhteistyötä järjestöjen kesken, jotta kehitysyhteistyön rajallisilla resursseilla saataisiin kestävämpiä ja kokonaisvaltaisempia tuloksia. ESKO II -hankkeessa kehitettiin vuoden 2013 kokemusten perusteella toimintaa vastaamaan entistä paremmin järjestön ja muiden kehitysyhteistyötoimijoiden tarpeita. Toiminnassa keskeisintä oli edelleen suomalaisille kehitysyhteistyössä mukana oleville järjestöille järjestettävä ekologisen sanitaation koulutus. Uutena osiona ESKO II -hankkeeseen tuli koulutusyhteistyö Suomen ympäristöopisto SYKLIn kanssa, joka vastasi koulutusten vesiasioihin liittyvästä osiosta. vuosien saatossa ???????????? ?????? ?? ????????? ?????????????????? ??????????? ?? ???????????? ????????????? ???????????????? ???? ????????? ??? ????????? 17 16
KOTIMAA 2015–2016 BIOUREA – Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Hankkeessa testattiin virtsan erilliskeräystä, kuljetusta ja varastointia sekä tehtiin virtsan erilliskeräilyä koskeva ravinnepotentiaalin ja ympäristövaikutusten arviointi. Hankkeen päätulokset tiivistettynä ovat, että erilliskerätty virtsa ja käymäläkomposti täyttivät lannoitevalmisteita koskevan asetuksen ehdot hygieenisen turvallisuuden ja haitallisten metallien pitoisuuksien osalta eikä virtsan lannoitekäytön seurauksena havaittu lääkeaineiden kertymistä maaperään tai jyviin. Lisäksi ravinnepitoisuudet ovat korkeat, erilliskerätty virtsa on lannoiteteholtaan väkilannoitteen veroinen. Hanke toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Hankkeessa olivat mukana Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) asiantuntijana sekä yhteistyöviljelijät, joiden kanssa toteutettiin lannoituskokeet. Näitä olivat Mikkolan tila Iittalasta ja Sipilän tila Kangasalta. 2015–2017 KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa Hankkeen tavoitteena oli luoda, kehittää ja testata kaupunkiviljelyn sovellusten mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia, uusia innovaatioita ja osaamista, jotka liittyvät suljetun ravinnekierron periaatetta toteuttavaan kaupunkiviljelyyn. Harrastetoiminnan lisäksi kaupunkiviljelystä on mahdollista kehittää laajamittaisempaa ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Kaupunkiviljely on yksi ratkaisu etsittäessä vastauksia vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen lähiruoantuotantoon, ravinnekierron tehostamiseen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyviin ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Tamperelaisista ravintoloista mukana olivat Ravinteli Bertha, Hella ja Huone, Ravintola Suomalainen Klubi sekä Tampere-talo. Hanketoimiin kuului myös Syötävä puisto – suunnitelman laadinta. Se eteni luonnosvaiheeseen ja puistoa on suunniteltu toteutettavaksi Hiedanrantaan. Hiedanrannan kehitysohjelma yhdessä Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittämisyksikön kanssa hoitavat suunnitelman luomisen loppuun asti. 2017–2018 HIERAKKA – Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Hankkeen tavoitteena oli edistää virtsan lannoitekäyttöä ja hyödyntämistä tuottamalla ja levittämällä tutkimustietoa virtsan ominaisuuksista ja lannoitetehosta. Hankkeen kehitysalustana oli yhteistyöviljelijöiden koepeltojen lisäksi Tampereen Hiedanrannan alue. Hankkeen tuloksena tuotettiin tutkimustietoa lannoitevalmisteita ja ravinnekierron edistämistä koskevan lainsäädännön kehittämisen ja virtsan lannoitekäytön edistämisen pohjaksi. Virtsan toimivuus, teho ja turvallisuus lannoitteena osoitettiin selkeästi. Virtsan hyötykäytöllä olisi mahdollista merkittävästi vähentää jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitusta ja ravinnevalumia ympäristöön. Hankkeen toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Ekokumppanit Oy yhteistyössä Tampereen kaupungin Hiedanrannan kehittämisprojektin ja yhteistyöviljelijöiden kanssa. 2017–2019 Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely Yhdistys osallistui valtakunnalliseen jätevesineuvontahankkeeseen aina sen päättymiseen, vuoteen 2019, asti. Hankkeen aikana tavoitimme kattavan joukon kiinteistöjen edustajia monipuolisen viestinnän avulla. Jaoimme uusittua Kuivakäymälät ja harmaiden vesien käsittely -esitettä sekä ABC-esitteitä. Hankkeessa tehtiin uusi laitemallivertailu-sivusto, joka on edelleen erittäin suosittu. Vuoden 2019 aikana verkkosivujen kävijämäärät ylittivät Jätevesihankkeen asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Sosiaalisen median kanavat tavoittivat hyvin ihmisiä ja jutut mediassa tavoittivat suuren yleisön. Hankkeen avulla saatiin vahvistettua paikallisten haja-asutusalueiden asukkaiden tietoa kuivakäymälöistä ja harmaiden vesien erilliskäsittelystä vaihtoehtona jätevesien käsittelylle. 2017–2019 Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa (MORTTI) Hankkeen tavoitteena oli kehittää ratkaisuja kenttäolosuhteissa ja ulkoilmatapahtumissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Tavoitteena oli, että hankkeen loputtua on käytössä helposti eri kohteisiin siirrettävä käymäläjätteen käsittely-yksikkö/laitteisto, jolla saadaan niiden sisältämät pääravinteet typpi ja fosfori sekä orgaaninen aines hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Hanketta toteutettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) yhteishankkeena. Mortti-hankkeessa tehtiin kolme kuukautta kestänyt pilottikokeilu Porin prikaatin Säkylän yksikössä. Kokeilussa testattiin varushenkilöiden käytössä olleessa siirrettävässä kuivakäymälävaunussa ruotsalaisen maataloustieteellisen yliopiston SLU:n kehittämää tekniikkaa erotellun virtsan ravinteiden talteenottoon. SLU:n pilottilaitteistossa virtsan pH nostettiin korkeaksi imeyttämällä se tuhka-kalkkiseokseen ja haihduttamalla lämmityksen avulla ylimääräinen neste. Tuloksena syntyi jauhemaista lopputuotetta, jonka paino oli alle kymmenesosan alkuperäisen virtsan painosta. 18 19 2017–2019 Vedellä ja sanitaatiolla kestävää kehitystä Hankkeessa pyrittiin lisäämään ihmisten tietoisuutta ja vaikuttamaan veteen ja sanitaatioon liittyviin asenteisiin ja nostamaan niiden yhteiskunnallista statusta Suomessa osana globaalien ympäristöja sosiaalisten ongelmien ratkaisua. Hankkeessa tuotettiin materiaalia SDG:n tavoitteeseen 6 liittyen sekä järjestettiin koulutusta ja keskustelutilaisuuksia järjestöille ja yksityiselle sektorille. Erityisenä osa-alueena hankkeessa on sanitaation esteettömyys ja sanitaation ulottaminen erityisryhmille.
20 21 KOTIMAA Y ksi erityinen asia, josta Käymäläseuran toiminta usein muistetaan, on kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (International Dry Toilet Conference). Se on perinteisesti kolmen vuoden välein järjestettävä tieteellinen tapahtuma, johon osallistuu sanitaation ja ravinnekierron asiantuntijoita ympäri maailman. Ensimmäisen kuivakäymäläkonferenssin järjestelyt aloitettiin 20 vuotta sitten, Käymäläseuran alkutaipaleella. Singaporessa vuonna 2001 järjestetyn kansainvälisen vessaseminaarin (World Toilet Seminar) suomalaiset osallistujat tyrmistyivät, kun huomasivat, että maailmalla sanitaatioasioissa oli vahva painotus nimenomaan vesivessoihin. Kuitenkin monissa maissa, joissa ei ollut puhdasta vettä – infrastruktuuria tai käymälöitä ylipäätään – ei järkevin ratkaisu olisi vesiklosetti, vaan kuivakäymälä. Todettiin, että on tarve järjestää kansainvälinen tieteellinen tapahtuma, joka keskittyy nimenomaan ekologisiin kuivasanitaation tarjoamiin ratkaisuihin, tekniikoihin ja kulttuurisiin haasteisiin. Näin polkaistiin käyntiin ensimmäinen kuivakäymäläkonferenssi vuoden 2001 lopulla, ja järjestelyt jatkuivat vuonna 2002 uunituoreen huussiyhdistyksen voimin. VAHVA ALKU Ensimmäinen konferenssi toteutui elokuussa 2003 Tampereen yliopistolla. Osallistujia oli 163 jopa 30 eri maasta. Näiden lisäksi 300 henkilöä tutustui laitenäyttelyyn, jossa oli esillä 14 yrityksen tuotteita. Yhteistyö Tampereen alueen korkeakoulujen kesken toteutui tieteellisen toimikunnan työssä ja opiskelijat olivat järjestelyissä vahvasti mukana. Tapahtuma oli tamperelaisen yhteistyön tulos, kansainvälinen debyytti ja uutiskynnyksen valtakunnallisesti ylittävä menestys. Tämä ei voinut jäädä tähän. Ensimmäisen konferenssin menestys herätti sen verran toivoa ja intoa, että toinen päätettiin järjestää parin vuoden päästä. Järjestelyt ottivat aikansa, ja toinen konferenssi toteutui lopulta elokuussa 2006. Tamperelainen korkeakouluyhteistyö jatkui vahvana, ja järjestäjäksi valikoitui tällä kertaa Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). KSH ry:n johdolla tapahtuma saatiin järjestettyä menestyksekkäästi – jälleen lähes 150 osallistujaa yli 30 maasta tutustui suomalaiseen käymälätekniikkaan ja tamperelaiseen ilmapiiriin. Tällöin julkistettiin myös TAMK:in aikomus rakentaa uusiin laboratoriotiloihin modernit sisäkuivakäymälät. Nämä vihittiin käyttöön lopulta vuonna 2010. ILOSANOMAA MAAILMALLE Kansainvälinen yhteistyö kukoisti, ja Käymäläseuran johdolla vietiin ekologisen sanitaation ilosanomaa maailmalle kehitysyhteistyöhankkeiden ja muun yhteistyön myötä. Vuoden 2009 Maailman vesifoorumissa (World Water Forum) Istanbulissa Käymäläseura oli ainoa suomalainen osallistuja – tuhansien järvien maasta! Vuonna 2009 järjestettiin myös kolmas kuivakäyKahden vuosikymmenen konferenssimatka DT2015-konferenssin osallistujat ryhmäkuvassa. Mobiilikuivakäymälät DT2015-konferenssissa. mäläkonferenssi, tällä kertaa Tampereen teknillisellä yliopistolla Tampereen Hervannassa. Tämä kolmas konferenssi oli laatuaan suurin: 187 osallistujaa 47 maasta saapui paikalle teekkarien sekaan jakamaan osaamistaan ja keskustelemaan ekologisen sanitaation tilasta. Tapahtuma noteerattiin jälleen mediassa: MTV3:n Kymmenen uutisten loppukevennyksestä Huussi kieltäytyi, mutta lopulta uutisista tultiin tekemään ”ihan oikea juttu”. Oppivatpa senkin, etteivät sanitaatio ja kuivakäymälät ole naurun asia, vaan vakavasti otettava aihe, johon suomalaisilla asiantuntijoilla on paljon annettavaa. Tästä viisastuivat myös vesialan yritykset ja ministeriöt: vuoden 2012 maailman vesifoorumiin Marseilleen lähetettiin kokonainen Suomi-delegaatio, johon Huussi otettiin mukaan kunniajäsenenä. Marseillen vesifoorumilla saatiin jälleen markkinoitua konferenssia: oli vuorossa neljäs kuivakäymäläkonferenssi elokuussa 2012, joka järjestettiin Tampereen yliopistolla. Tällöin konferenssivieraat pääsivät myös tutustumaan Tampereen ammattikorkeakoulun sisäkuivakäymälöihin. Kansainvälinen teema jatkui, kun yli 40 maata oli jälleen edustettuna. Tamperelaisuus nousi esiin 80-vuotiaan Nekalan siirtolapuutarhan ekskursiolla. SYNTYI PERINNE Kolmen vuoden päästä perinne jatkui jälleen. Viides kuivakäymäläkonferenssi järjestettiin elokuussa 2015, ja vuorossa oli taas Tampereen ammattikorkeakoulu. Sisäkuivakäymälöiden ohella päästiin tutustumaan mobiiliin kuivakäymälään, ja yli 70 asiantuntijapuheenvuoroa pitivät osallistujien mielenkiinnon yllä. Viimeisin kansainvälinen konferenssi järjestettiin elokuussa 2018, jolloin kokoonnuttiin korkeakoulujen sijasta Tampereen Hiedanrannan Kuivaamolla kiertotaloushengessä. Kuivaamolle oli rakennettu kuivakäymäläkompleksi yleisötapahtumia varten. Konferenssivieraat pääsivät testaamaan käymälöitä käytännössä ja kuulemaan tuotosten hyödyntämisestä erilaisten esitysten ja ekskursioiden muodossa. Ajan mittaan konferenssit ovat muuttaneet muotoaan: ne ovat käsitelleet monipuolisia teemoja, puhutelleet eri kohderyhmiä ja koonneet yhteen asiantuntijoita ja opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Ulkoministeriön tuen avulla kymmenet kehitysmaista saapuneet osallistujat ovat päässeet osallistumaan tapahtumaan, mikä on ollut suunnaton kädenojennus ja osoitus konferenssitoiminnan tärkeydestä myös maamme hallinnon osalta. Konferenssien avaussanat on useammin kuin kerran lausunut ministeri tai ministeriön edustaja, korkeakoulujen rehtorien ohella. Konferenssivieraat on myöskin noteerattu Tampereen kaupungin virallisella vastaanotolla raatihuoneella. Jokaisessa kansainvälisessä konferenssissa on järjestetty yhtenä tapahtumana myös Mia O´neill vuoden 2012 konferenssissa. Vuoden 2015 osallistujia. Avustajat ja konferenssikassi vuodelta 2012. Vuoden 2009 konferenssiin saatiin vieraita muun muassa Intiasta. LA U RA KA RL IN
22 23 Suomi-päivä, jossa keskustellaan kuivakäymälöistä ja kestävästä sanitaatiosta suomalaisesta näkökulmasta ja suomen kielellä. Avoin laitenäyttely on houkutellut tavan suomalaisia perehtymään huussiaiheeseen tai hypistelemään laitteita omaa käyttöä ajatellen. TULEVAISUUS ON AUKI Seitsemäs kansainvälinen konferenssi oli tarkoitus järjestää Käymäläseuran juhlavuoden aattona vuonna 2021, mutta maailmanlaajuinen pandemia tuli sotkemaan järjestyksen. Konferenssi järjestettäneen ennemmin tai myöhemmin – suunnitelmia on – mutta ennalleen konferenssimatkailu ei ihan heti taida palautua. Jatkossa on pohdittava myös etäosallistumisen mahdollisuuksia. Näistä teemoista on aiemminkin keskusteltu, mutta lopulta päätetty, että parhaat tulokset saavutetaan yhdessäolon ja verkostoitumisen avulla. Selvää on, että sanitaation tärkeyteen on pikkuhiljaa herätty ja aihe on tärkeä – edelleen jopa neljännes maailman väestöstä, yli 2 miljardia ihmistä, elää ilman puhdasta juomavettä ja jopa puolet väestöstä ilman kunnollista sanitaatiota. Korona-aikana tärkeäksi huomattu käsien pesu vedellä ja saippualla ei ole mahdollista kotona kolmannekselle maailman väestöstä. (WHO 2021.) Ilmastonmuutos, tarve siirtyä kiertotalouteen ja suljettuun ravinnekiertoon sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen vauhdittavat tarvetta kehittää kestäviä sanitaatioratkaisuja. Tiedon vaihdolle on suuri tarve, asiantuntijoiden osaamisen lisäksi vaaditaan myös poliittista tahtoa ja ymmärrystä aiheen vakavuudesta, sekä olemassa olevista mahdollisuuksista. Ehkä seuraavassa kansainvälisessä kuivakäymäläkonferenssissa kuulemme ratkaisuja näihinkin haasteisiin – milloin se sitten tapahtuukaan. Suomi-päivä on kuitenkin suunnitelmissa jo tälle syksylle. MIA O’NEILL Kirjoittaja toimi Käymäläseura Huussi ry:n puheenjohtajana vuosina 2010–2015 ja DT-konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana vuosien 2012, 2015 ja 2018 konferensseissa. Lisäksi hän osallistui vuosien 2006 ja 2009 konferensseihin. Lähde: » WHO (2021), Billions of people will lack access to safe water, sanitation and hygiene in 2030 unless progress quadruples – warn WHO, UNICEF. Julkaistu 1.7.2021, saatavilla osoitteessa: https://www.unicef.org/ press-releases/billions-people-will-lackaccess-safe-water-sanitation-andhygiene-2030-unless. DRY TOILET -KONFERENSSIT 2003–2018 DRY TOILET -KONFERENSSIT 2003–2018 2003 THE 1ST INTERNATIONAL DRY TOILET CONFERENCE TAMPERE 20.–23.8.2003 Tampereen yliopiston tiloissa. 163 edustajaa 30 maasta. Keynote-puhujat: • Kaarin Taipale, pj. ICLEI (International Council for Local Environmental Initiatives): What is the colour of sustainable development?” • Apulaisprof. Jan-Olof Drangert, Linköpingin yliopisto, Ruotsi: A history of mental views on the re-use of nutrients. • Tri Martin Oldenburg, Otterwasser GmbH, Saksa: Toilets for the re-use of natural resources – examples and applications.” • Ron Sawyer, SARAR Transformacion, Meksiko: Sanitation as if it really mattered – Getting toilets out of the (water) closet and into the loop.” 2006 THE 2ND INTERNATIONAL DRY TOILET CONFERENCE 2006 TAMPERE 16.–19.8.2006 TAMK:n tiloissa. 147 edustajaa 34 maasta. DT2006 koostui kolmesta osiosta: kansainvälisestä konferenssista, kuivakäymälänäyttelystä ja suomenkielisestä seminaarista ”Kuis pyyhkii haja-alueella – onko huussista vientituotteeksi?” Keynote-puhujat: • Tri Andreas G. Koestler: Sanitation for Life in Natural Disasters. • Ron Sawyer, Mexico: A tale of two systems: Obstacles & incentives for implementing ecological sanitation in a periurban town – Tepoztlán, Mexico. • Prof. Joachim Behrendt: Appropriate de-central wastewater technologies for low income regions. • Prof. Naoyuki Funamizu, Hokkaidon yliopisto, Japani: Dry toilet – An important system for controlling micro-pollutants from our daily life. • Tri Christine van Wijk-Sijbesma: Where softness matters most – scaling up dry toilets in developing countries. SUOMI-PÄIVÄ 2006 Kuis pyyhkii haja-alueella – onko huussista vientituotteeksi? 2009 ONE YEAR AFTER THE INTERNATIONAL YEAR OF SANITATION – ARE THE MILLENNIUM DEVELOPMENT GOALS REALISTIC? TAMPERE 12.–15.8.2009 Tampereen teknillisellä yliopistolla Tampereen Hervannassa. 184 edustajaa 47 maasta. Pre-konferenssityöpaja kestävästä sanitaatiosta 10.–12.8.2009. Kuivakäymälä -09 -näyttely 13.–14.8.2009. Keynote-puhujat: • Vishwanath Srikantaiah, Intia: Composting Toilet – The Bangalore, India experience. • Heikki Vuorinen, Suomi: Toilets and health throughout history. • Andreas Koestler, Norja: Sanitation in the disaster cycle – immediate response, preparedness and risk reduction – still unsolved sanitation challenges. • Blanca Jimenez, Meksiko: Pathogens of dry sanitation and risk of using sludge produced in agriculture. • Joachim Behrendt, Saksa: Is the Agricultural utilisation of Treated Urine and Faces recommendable? SUOMI-PÄIVÄ 2009 Huussi muuttaa sisälle 2012 DRIVERS FOR ECOLOGICAL DRY TOILETS IN URBAN AND RURAL AREAS TAMPERE 23.–24.8.2012 Tampereen yliopistolla. 160 osallistujaa 38 eri maasta. Pääteemana olivat ekologiset kuivakäymälät kaupunkija maaseutualueilla. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös näyttely, jossa eri tahot saivat tuoda esille tuotteitaan ja palveluitaan. Näytteillä oli yhteensä 11 organisaatiota ja useita käymälämalleja, muun muassa Etelä-Afrikasta. Keynote-puhujat: • Guy Mbayo Kakumbi, Ruanda: A second Look at UNICEF-supported ECOSAN latrines construction: technology and social norms. • Tri Kamal Kar, Intia: Community Led Total Sanitation could pave the way for wide spread adoption of dry toilet in environmentally challenged / water scarce dry areas globally. • Sari Huuhtanen, Suomi: Drivers and challenges – experiences of Dry toilet projects from rural and urban settings in Zambia. • Prof. Chilkunda Srinivasamurthy, Intia: Human urine an alternative to chemical fertilizers in crop production. • Prof. Tuula Tuhkanen, Suomi: Odor prevention and control in sanitation. SUOMI-PÄIVÄ 2012 Käytä kuivana! – Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön 86 osallistujaa. 2015 SOLUTIONS TAMPERE 19.–22.8.2015 Tampereen Ammattikorkeakoululla. 165 asiantuntijaa 36 eri maasta, yhteensä 72 esitystä. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Suomen tilanteeseen pureutuva yksipäiväinen Kuivakäymälä – toimiva ratkaisu -seminaari, laitenäyttely sekä konferenssia edeltänyt kaksipäiväinen pre-konferenssityöpaja. Pääpuhujat: • Tri Dana Cordell: Global phosphorus security and the role of sanitation/nutrient recovery in achieving food security. • Prof. Naoyuki Funamizu: Agro-Sanitation: Its element technologies and business model – Our Experiences in Burkina Faso. SUOMI-PÄIVÄ 2015 Kuivakäymälä – Toimiva ratkaisu Seminaarissa olivat esillä kuivakäymäläteknologian tuoreimmat näkökulmat muun muassa ravinnekiertoon, haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen ja kuivakäymäläteknologian rooliin niissä. Yli 90 osallistujaa. 2018 DRY TOILET GOES CIRCULAR TAMPERE 22.–24.8.2018 Tampereen Hiedanrannassa. 180 osallistujaa jopa 37 eri maasta, 68 esitystä 11 eri teeman alta. Kansainvälistä konferenssia edelsi pre-konferenssityöpaja. Konferenssin yhteydessä järjestettettiin DryToilet 2018 -näyttely, jossa esiteltiin muun muassa yritysten ja alan toimijoiden kiertotalouteen ja sanitaatioon liittyviä ratkaisuja. Konferenssin yhtenä tärkeänä teemana oli myös sukupuolten välinen tasa-arvo sekä kuukautisja hygieniakasvatus. Konferenssia edelsi avoin työpaja, jossa keskusteltiin kuukautisiin liittyvistä tabuista ja niiden ratkaisuista. Tampereen kaupunki oli mukana paikallisena seitsemäntenä yhteistyökumppanina, sillä saimme käyttää Tampereen kaupungin tiloja Hiedanrannassa konferenssin ajan. Keynote-puhujat: • Suurläh. Bruce J. Oreck: Confronting the reality overwhelming freshwater shortages in the century of massive urbanization. • Tri Miriam Otoo: WMI on Sustainable Sanitation Business Presentation about models for sustainable fecal sludge management developing countries. • Tri Kirsi-Maarit Lehto: Role of the Environment on Global Health. SUOMI-PÄIVÄ 2018 Kuiva kiertää! Seminaarissa olivat esillä uusi hajajätevesilainsäädäntö, kiertotalouden mahdollisuudet haja-asutusalueella ja paneelikeskustelu ravinnekierron tulevaisuudesta. Seminaariin osallistui 81 kävijää. LA U RA KA RL IN LA U RA KA RL IN RE KA H A JD U -R A H KA M A Posteriesitys vuonna 2012. Pienin osallistuja vuonna 2015. Sisäkuivakäymälä TAMK:ssa. Chilkunda Srinivasamurthy ja media DT-konferenssissa 2012. Obed Kawanga vuonna 2015. SU V I SA A RIN EN LA U RA KA RL IN
24 25 K un Käymäläseura Huussi ry perustettiin vuonna 2002, jäseniä oli vain muutamia kymmeniä. Jo alkuvuosista mukana olleita jäseniä on edelleen mukana yhdistyksen toiminnassa, mikä lämmittää kaltaiseni ”uuden huussilaisen” sydäntä. Vuoteen 2005 mennessä yhdistyksellä oli jäseniä jo yli 200. KSH ry oli jo kolmessa vuodessa luonut toimeliaan maineen. Uusia yhteistyökumppaneita tuli kasvavaan tahtiin ja uusia kyselijöitä oli runsaasti. Yhdistystä kutsuttiin myös ulkomaisiin tapahtumiin, mikä sekin kertoi jo silloin toiminnan tarpeellisuudesta. Jäsenmäärä kasvoi parhaimmillaan tasaisesti lähes yhden jäsenen huikealla viikkovauhdilla. VIESTINTÄÄ MONISSA KANAVISSA Seuraavina vuosina jäsenmäärä kasvoi edelleen tasaisesti. Yhdistys perusti Huussi-postituslistan sellaisille henkilöille ja organisaatioille, joille jäsenyys ei sopinut, mutta tiedonsaanti kiinnosti. Verkkosivujen uudistamisen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota jäsenten palvelemiseen www-sivuston avulla. Jäsenet saivat jäsenpostia ja muutakin ajankohtaista postia muun muassa vuosikokouskutsujen yhteydessä. Lisäksi yhdistys tiedotti jo 2009 toiminnastaan Facebook-sivujensa ja Twitterin kautta. Myöhemmin sosiaalisista medioista mukaan on tullut lisäksi Instagram sekä LinkedIn. Vuoden 2014 aikana perustettiin kaksi jäsenvetoista työryhmää: viestintä ja varainhankinta sekä kehitysmaatyöryhmä. Työryhmät kokoustivat Helsingissä aktivoiden siten pääkaupunkiseudun jäsenistöä. Yhdistyksen työryhmät ovat olleet lähiaikoina passiivisia, mutta toivottavasti tähän on tulossa muutosta. JÄSENMÄÄRÄN KASVATTAMINEN Vuoteen 2017 mennessä jäsenmäärä vakiintui reilun 450:n tasolle ilman suuria hyppäyksiä suuntaan tai toiseen. Yhdistyksen tavoitteena oli saada jäsenmäärä tasaiseen kasvuun ja sen vuoksi vuoden 2017 lopulla alettiin pohtia aktivointikampanjaa uusien jäsenten ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi. Valitettavasti kampanja ei tuonut toivottua tulosta ja jäsenmäärä laski vuonna 2019 hieman tavoitteeksi asetetusta 500 jäsenen määrästä. Koronapandemian alkaessa vuonna 2020 yhdistyksen jäsenmäärä on harmiksemme ollut edelleen laskusuuntainen. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää ja muutkin järjestöt ovat kertoneet samanlaisista kokemuksista. Tällä hetkellä jäseniä on noin 400. TERVETULOA MUKAAN! Yhdistyksen toiminnan laajuutta ei kannata mitata yksinomaan jäsenmäärällä, vaan yhdistyksen yhteiskunnallisella toiminnalla ja vaikuttavuudella. Tavoitteena on saada jäsenmäärä uudestaan tasaiseen kasvuun. Jos siis tiedät henkilön tai yrityksen, joka voisi olla kiinnostunut Huussin toiminnasta, mainosta ihmeessä yhdistyksen jäsenyyttä! SANNA KÄRKKÄINEN järjestökoordinaattori Käymäläseura Huussi ry Suuret ensiaskeleet Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta muun muassa Helsingin Kevätmessujen sisäänpääsystä. Yritysjäsenenämme saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja tuet samalla yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaan vienninedistämishankkeissa. ? Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 33 €, opiskelijajäsen 18 €, eläkeläisjäsen 18 € ja perhejäsen 40 €), yritysjäseneksi (200 € / 310 € / 620 €) tai yhteisöjäseneksi (50 €). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta huussi.mycashflow.fi tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme www.huussi.net. Liity jäseneksi tai lahjoita! KSH ry:n aineeton lahja on helppo ja nopea tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia. Lahjoita, lataa ja lähetä. Esimerkiksi vain 10 €:lla lapsi pääsee pesemään kädet koulussa tai kahteen käymälään saadaan siivousvälineet. 50 €:lla lapsi saa mahdollisuuden käyttää koulupäivän aikana asianmukaista käymälää. Pienellä lahjallasi on suuri merkitys kohdemaassamme Sambiassa! Lahjoittamisen jälkeen voit ladata kortit, ja lähettää niitä sähköpostilla tai somessa niin monelle ystävällesi kuin haluat. Voit myös tarvittaessa tulostaa ne. Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain! ONKO SINULLA AINEETON JA EETTINEN, HYVÄN MIELEN LAHJA HAUSSA? 100% KOMPOSTOIVA Huoleton ja hajuton Ekolet VU www.ekolet.com p. 010 666 2690 • Lopputuote 100% kompostoitunutta • Jälkikompostointi tapahtuu laitteessa • Ei tarvitse kuiviketta • Ei nesteen tyhjennystä • Kiittäviä käyttäjiä kymmeniltä vuosilta Käymäläseura Huussi ry:n jäsenmäärä kasvoi yhdistyksen alkuvuosina kovaa vauhtia. Koronavuodet söivät jäsenmäärää ja nyt toivotaankin uutta nousua. Vuonna 2005 Käymäläseura Huussin jäsenmäärä oli 261. Suurimmillaan se on ollut vuonna 2017, jolloin jäseniä oli 497. Viime vuosina jäsenmäärä on ollut pienoisessa laskussa. Vuonna 2021 yhdistykseen kuului 420 jäsentä. Hätää helpottavat lahjat: www.huussi.net Käymäläseura Huussi ry:n esittelypöytä DT-konferenssissa. LA U RA KA RL IN Kiitämme sydämellisesti kaikkia vuosien varrella toiminnassa mukana olleita jäseniä, vapaaehtoisia, huussikummeja, lahjoittajia, työntekijöitä, opiskelijoita, seminaarien ja konferenssien toimikunnissa mukana olleita, toimintaamme ja hankkeitamme rahoittaneita ja työhömme uskoneita. Yhdessä olemme tehneet niin paljon ja voimme muuttaa maailmaa edelleen! AINO-MAIJA KYYKOSKI hallituksen puheenjohtaja Käymäläseura Huussi ry Puheenjohtajan tervehdys
26 27 KUIKEsta MORTTIin ja Dry Toiletit välillä! K un ensimmäinen kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi – 1st International Dry Toilet Conference – järjestettiin Tampereen yliopistolla vuonna 2003, olin mukana osallistujana. Teema oli niin hämmentävä ja samalla silmiä avaava, että siitä alkoi taipaleeni rinnakkain Käymäläseura Huussi ry:n kanssa. Kuivakäymälä teemana, tutkimuskohteena ja huumorin lähteenä oli niin kiehtova ja lupaava, että liityin heti jäseneksi. Työnantajani Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) oli mukana jo ensimmäisen konferenssin ja kaikkien seuraavienkin konferenssien järjestelyissä. Toisessa konferenssissa, joka pidettiin TAMKin tiloissa vuonna 2006, olin aktiivisessa roolissa. Myös vuonna 2012 olin mukana konferenssin järjestelyissä, joskin hieman pienemmässä roolissa. Konferenssit olivat työläitä mutta menestyksekkäitä sekä verkostoitumisen että tulosten suhteen. HANKEYHTEISTYÖ ALKOI OPPAISTA Pian Käymäläseura Huussi ry:n perustamisen jälkeen aloitimme myös hankeyhteistyön. Vuosina 2004–2006 käynnissä oli kaksi hanketta Kuivakäymälöitä ja kehitysyhteistyötä – KUIKE ja Kuivakäymälät turvallisesti Eurooppaan. Molemmissa keskeisinä toimina oli tiedotusmateriaalin ja oppaiden tekeminen. Tiedotukseen oli ja on edelleen tarvetta, sillä kuivakäymälöille pääsääntöisesti ensin naurettiin, sitten pilkattiin ja vasta sen jälkeen saatettiin pohtia niitä varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle jätevesihuollolle. Nykyään, kun tutkittua tietoa on jo runsaasti, nauru ja pilkka ovat vähentyneet, mutta kuivakäymälöiden vakavana vaihtoehtona pitäminen on vielä työn alla. Mökkija haja-asutusalueiden sanitaatiovaihtoehtona kuivakäymälät ovat jo melko yleisesti hyväksyttyjä, mutta kaupungeissa infran saneeraaminen uuteen uskoon ei ole Suomessa vielä toteutunut edes pienessä mittakaavassa. Tutkimusta on tehty aidossa ympäristössä muun muassa Tampereen Hiedanrannassa, mutta lupaavalta vaikuttaneet pilotit eivät ole edenneet testausta pidemmälle. VIRTSA ON KELTAISTA KULTAA Saimme nauttia kotimaisen hankeyhteistyön kultaisista vuosista 2014–2019, kun toteutimme yhdessä hankkeet, joissa testasimme virtsan hyötykäyttöä, teimme jopa tuotekehitystä ja edistimme kaupunkiviljelyä. BIOUREA, HIERAKKA, KIVIREKI ja MORTTI olivat kohtuullisen kokoisia, toiminnaltaan ja viestinnältään vilkkaita ja sisällöltään kuivakäymälöiden edistämisessä merkityksellisiä hankkeita. Ne keräsivät paljon julkisuutta, ja niissä tehtiin hyvää yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. BIOUREAja HIERAKKA-hankkeissa testattiin virtsan hyötykäyttöä ohran kasvatuksessa hyvin tuloksin. Virtsa on erinomainen lannoite ja sitä tukee myös monet kansainväliset tutkimustulokset. KIVIREKI-hankkeessa puolestaan edistettiin ravintoloiden kaupunkiviljelyä nimenomaan liiketoiminnan näkökulmasta. Erityisen ilahduttavaa on, että Tampere-talo, joka oli yksi hankkeen kohteista, jatkoi ja kehitti omaa viljelyään eteenpäin ja on tehnyt kattoviljelmistään osan talon brändiä. MORTTI-hankkeessa testattiin ja kehitettiin liikkuvaa kuivakäymälää SYKE:n, SLU:n, Puolustusvoimien ja silloisen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (nyk. Puolustuskiinteistöt) kanssa yhteistyössä. Näissä kaikissa hankkeissa Käymäläseuran roolina oli viestinnän ja tiedottamisen toteuttaminen. Koska se toimi kuin “junan vessa”, tekniseen toteutukseen suuntautuneen muun hankeporukan oli helppo keskittyä testeihin ja pilotteihin. KUIVAKÄYMÄLÖITÄ KAUPUNKEIHIN? TAMKin ja KSH ry:n yhteisen tutkimusja kehittämisyhteistyön elinkaari on kulkenut tutkitun tiedon ja kokemusten hakemisesta yhteiseen käymälälaitteiden, kierrätyslannoitteiden ja niiden käytön kehittämiseen, testaamiseen ja pilotointiin. Seuraava vaihe olisi kuivatai vähävetisten sanitaatioratkaisujen skaalaaminen testiympäristöistä reaalimaailmaan ja kaupunkiympäristöihin, mutta siihen taitaa loppua rohkeus päättäjiltä. Miten voisimme yhdessä vaikuttaa siihen, että kaupunkimittakaavan toteutukset saataisiin aikaiseksi? Näin on monissa kansainvälisissä yhteyksissä jo tehty, joten oppia ja vertailukohtia kyllä löytyy. Samoin käymälätuotosten lannoitekäyttö käsittelyn jälkeen on edelleen todella vaikean ja työlään prosessin takana. Kiertotalouden periaatteet ja elintärkeiden ravinteiden kierrätys nähdään tärkeiksi ja niitä haluttaisiin suosia. Nykyiset säännökset ja tulkinnat valitettavasti lyövät korville mahdollisuutta ottaa näitä käytänteitä toteutukseen. Pioneerityötä tässäkin on väsymättä ja ansiokkaasti tehnyt yhdistyksen perustajajäsen Raini Kiukas. HYVÄLLE YHTEISTYÖLLE JATKOA Viimeisen 20 vuoden aikana TAMK on hyötynyt monin tavoin yhteistyöstä Käymäläseura Huussi ry:n kanssa ja uskomme, että se on ollut molemminpuolista. Kymmeniä opiskelijoita on ollut hankkeissa harjoittelijoina, opinnäytetöiden tekijöinä, konferenssiavustajina ja myöhemmin jopa Käymäläseuran työntekijöinä. Oma osaamisemme ja asiantuntijuutemme on karttunut, mikä näkyy osana opetusta. Olemme verkostoituneet ja tehneet erinomaisia hankkeita, vaikka aina hankkeet eivät ole olleet helppoja tai ongelmattomia. Toivottavasti voimme jatkaa yhteistyötä tulevina vuosina, joskin meidän täytyy miettiä uutta twistiä toteutuksiin. Haluan lopuksi jakaa yhden onnistuneen toimen. Olin vuonna 2005 mukana rekrytoimassa erästä nuorta ympäristötekniikan insinööriä ensimmäiseen yhteiseen UM:n rahoittamaan kehitysyhteistyöhankkeeseen, KUIKEen. Hänestä onkin sittemmin kuoriutunut vahva ja kansainvälisesti tunnustettu Käymäläseuran hankeammattilainen ja pitkäaikainen työntekijä. Menestystä Sari Laurilalle jatkoonkin! EEVA-LIISA VISKARI Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulun Eeva-Liisa Viskari (vas.) ja Käymäläseura Huussi ry:n Karoliina Tuukkanen iloitsivat, kun Biourea-hankkeessa kerätty virtsa saatiin levitettyä viljelyksille vuoden 2016 toukokuussa. M IK A SÄ PY SK Ä / V IE ST IK ET TU Tampereen ammattikorkeakoulun ja Käymäläseura Huussi ry:n yhteistyö on ollut alusta asti monipuolista ja hedelmällistä.
• Napauta kämmenelläsi annostelijan tappia ylöspäin ja saat kerta-annoksen vettä. Vedentulo loppuu hetken päästä itsestään. • Kätevä käsipesulaite mökille, puuceehen, kesäkeittiöön... • Osta Andyhandy, helppo asentaa itse ämpärin pohjaan. Katso myyntipaikat: www.andyhandy.fi Stella Marketing Ky, Espoo puh. 044 536 0852 Kultainen talikko Elina Nummelle K äymäläseura Huussi ry:n jakama Vuoden huussiteko -palkinto eli Kultainen talikko, myönnettiin viime vuonna Helsingin kaupungin Elina Nummelle. Palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle kuivakäymälöiden käytön edistäjälle. Vuoden 2021 palkinto oli järjestyksessään 20. Kultainen talikko. Yhdistyksen hallitus päätti yksimielisesti palkita Elina Nummen hänen saavutuksistaan Helsinki-huussien aikaansaamiseksi. Ensimmäinen Helsinki-huussi avattiin 30.9.2021 Helsingin Vanhaankaupunkiin. Huussin avaaminen ei olisi ollut mahdollista ilman Elinan ehtymätöntä työpanosta. Tällä kertaa Kultainen talikko oli kutistunut hieman pienempään mittakaavaan, sillä aidon kokoisen talikon sijaan palkintona annettiin talikon muotoinen Antti Alatalon suunnittelema kaulakoru. – Vuoden huussiteko -palkinto oli iloinen yllätys kovan työrupeaman kiitoksena. Siitä iloittiin myös koko Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Talikkokaulakoru killui kaulassani parin muun kunniamerkin rinnalla, kun pidin itsenäisyyspäivän vastaanoton kotonani, Elina kommentoi saamaansa palkintoa. Elina onnistui ajoittain mahdottomalta tuntuneessa hankkeessaan erittäin näyttävällä lopputuloksella. Helsinki-huussit ovat osoitus siitä, että kuivakäymälöiden ei tarvitse olla vain haja-asutusalueen ratkaisu, vaan myös suurissa kaupungeissa voidaan edistää ekologista käymäläkulttuuria. Helsinki-huussi on ekoteko Helsingin luontoalueille. Huusseja pilotoidaan aluksi kolmella kuivakäymälällä eri kohteissa ja näin Helsingin kaupunki kerää kustannustietoa rakentamisesta ja ylläpidosta. Hankkeen tavoitteena on saada kuivakäymälöitä kaikkiin Helsingin tärkeisiin luontokohteisiin. Huussista saatava makkilanta palaa kiertoon, sillä se kompostoidaan mullaksi HSY:n Metsäpirtin kentällä. Käytössä olevaan Helsinki-huussin voi tutustua Helsingissä, Jokisuuntien päässä, koira-aitauksen viereisellä niityllä. Paikka toimii myös hienona kuvauspisteenä huussin suuren sydämen takia. SANNA KÄRKKÄINEN järjestökoordinaattori Käymäläseura Huussi ry ? Lue lisää Helsinki-huusseista vuoden 2021 Kuivikkeesta. KULTAISET TALIKOT 2021 Elina Nummi, Helsingin kaupunki, Helsinki-huussit 2020 Green Living Movement (GLM), Network for Environmental Concerns and Solutions (NECOS), Livingstone Green Iniative (LGI) ja Ukadzipalile Integrated Project (UIP) 2019 Puolustusvoimien Mortti-ryhmä 2018 MTY Sipilä Kari ja Juha ja Mikkolan maatila 2017 Tampereen Kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelma 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheenjohtaja 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuutarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi, Biolan Oy 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi Heinonen-Tanski ja diplomi-insinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu -ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammattikorkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Elina Nummi (keskellä) vastaanotti ensimmäisen uudentyylisen Kultaisen talikon.Vierellä Aino-Maija Kyykoski ja Sari Laurila.