• 1 / 2020 Laivalta satamaan Sade Kyyrönen Saumatonta logistiikkaa metsästä maailmalle PUUSTA PAPERIKSI JA POSTIIN 38 Muutoksen avaimina sähköja akkuteknologia sekä tekoäly TEKOÄLY, SÄHKÖ JA KIINA 58 Korona kurittaa koko kuljetusalaa TUNTEMATON NUMERO 10 Joukkoliikennettä on rajoitettu kansalaisten suojelemiseksi korona-aikana PÄÄMINISTERI SANNA MARIN 16 PAREMPAA EDUNVALVONTAA Kuljetusliittojen yhteistyötä rakennetaan pienin askelin 8
• 2 KULJETUSLIITOT KL Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Perustettu 1905 Jäseniä 45 000 AKT:n jäsenet työskentelevät autoliikenne-, ahtaus-, säiliöautoja öljytuote-, matkailu-, huolintaja liikenneopetusaloilla sekä huoltokorjaamoissa, terminaaleissa ja lentokoneiden matkustamoissa Postija logistiikka-alan unioni Perustettu 1906 Jäseniä 23 000 PAUn jäsenet työskentelevät posti-, viestinvälitysja logistiikkaaloilla. PAU on Postin suurin työntekijäja toimihenkilöjärjestö. Liiton jäsenet työskentelevät myös Ahvenanmaan Postissa. www.akt.fi www.pau.fi Suomen Merimies-Unioni SMU ry Perustettu 1916 Jäseniä 9 000 SMU:n jäsenet työskentelevät matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, säiliöaluksilla, jäänmurtajilla, uittohinaajilla, puskuproomuilla, yhteysaluksilla, losseilla, satamissa ja väylänhoidossa. www.smu.fi Rautatiealan Unioni RAU ry Perustettu 1873 Jäseniä 1 800 RAUn jäsenet työskentelevät rautatiealalla veturinkuljettajina, liikenneohjaajina sekä asiakaspalveluja toimistotehtävissä. www.raury.fi Kuljetusliitot KL ry:een kuuluvat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. KL ry perustettiin 24.5.2018 edistämään liittojen yhteistoimintaa ja tehostamaan kuljetusja logistiikkaaloilla työskentelevien ammatillisia, palkkauksellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia etuja ja oikeuksia. KL ry:n jäsenliitot ovat SAK:n ja kansainvälisten kuljetusalan ammattiliittojen jäsenliittoja. www.kuljetusliitot.fi
• KULJETUSLIITOT KL 3 INFORMATION SOM INFLUERAR Bästa medlem av Transportunioner TU rf. Du håller nu i ett exemplar av tidningen Transportunionerna, ett konkret exempel på samarbetet mellan transportförbunden. Detta provnummer som är gemensamt för AKT, PAU, RAU och FSU har förbundens proffsinformatörer skapat mitt i strömmen av osäkerhetsfaktorer som skakar arbetslivet och samhället. Coronakrisen har förutom en oro för hälsan också medfört ängslan för arbetet, utkomsten och samhällets framtid. Krisen påverkar våra vanor och bidrar till att påskynda en förändring som redan är en del av vår vardag. Till exempel digitaliseringen har avancerat med stora kliv under krisen. Flera slags processer är på gång också coronan förutan. Klimatförändringen, brytningen i arbetslivet, växande ojämlikhet, internationellt samarbete och många andra fenomen som lyfts fram i den här tidningen utmanar arbetslivet. Det är klart att världen förändras, oberoende av om vi vill det eller inte. Vi inom fackföreningsrörelsen skall gå i främsta ledet då det gäller att staka ut kursen för framtiden och med eftertryck styra förändringen i den riktning vi vill ha. I värsta fall gör sociala medias snabbhet, spridningen av falsk information och det hårdnande diskussionsklimatet att vi anammar en roll som bara är reaktiv. Våra medlemmar har jättelik styrka då de deltar i den samhälleliga debatten. Med information som influerar kan vi rentav styra utvecklingen. Den enkät som vi genomförde i våras visade att vår medlemskår hoppas att förbundens tidningar på ett mångsidigt sätt belyser medlemmarnas vardag och arbete, samt lyfter fram olika fenomen inom arbetsliv, intressebevakning och samhälle utifrån fakta. Med den här tidningen vill vi svara på dessa önskemål och erbjuda faktabaserade infallsvinklar och därmed också ge verktyg för deltagande i en aktiv diskussion, användbara också där ute i diskussionerna på internet. VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Hyvä Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliiton jäsen. Pitelet käsissäsi Kuljetusliitot KL -lehteä, joka on konkreettinen esimerkki kuljetusliittojen yhteistyöstä. Tätä AKT:n, PAUn, RAUn ja SMU:n yhteisen lehden koenumeroa on rakennettu liittojen viestintäammattilaisten toimesta työelämää ja yhteiskuntaa ravistelevien epävarmuustekijöiden keskellä. Koronakriisi on aiheuttanut terveydellisten pelkojen lisäksi huolta työstä, toimeentulosta ja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Kriisi muuttaa tottumuksiamme sekä osaltaan vauhdittaa kehitystä, joka on jo osa arkeamme. Esimerkiksi digitalisaatiokehitys on ottanut kriisin myötä aimo harppauksia. Monenlaiset muutosprosessit ovat vauhdissa ilman koronaakin. Ilmastonmuutos, työn murros, eriarvoistuminen, kansainvälinen yhteistyö ja monet muut tässäkin lehdessä esiin nousevat ilmiöt haastavat työelämää. On selvää, että maailma muuttuu, haluamme tai emme. Meidän tulisi ay-liikkeessä olla etujoukoissa hahmottamassa näkemystä tulevaisuudesta, ja ponnekkaasti ohjata muutosta haluamaamme suuntaan. Sosiaalisen median nopeatempoisuus, väärän tiedon leviäminen ja koventunut keskusteluilmapiiri ajavat meidät pahimmillaan vain reagoivaan rooliin. Jäsenillämme on valtava voima osallistuessaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikuttavalla viestinnällä jopa ohjaamme muutosta. Keväällä toteuttamamme viestintäkyselyn mukaan jäsenistö toivoo, että liittojen lehdissä esitellään monipuolisesti jäsenten arkea ja työtä, sekä nostetaan esiin ilmiöitä työelämästä, edunvalvonnasta ja yhteiskunnasta faktoihin nojaten. Tässä lehdessä haluamme vastata näihin toiveisiin ja tarjota tosiasioihin pohjautuvia näkökulmia ja siten myös työkaluja aktiivisen keskustelun pohjaksi, hyödynnettäväksi vaikkapa myös siellä somen puolella. Antoisia lukuhetkiä! Vi önskar er givande läsning! Sanna Viljakainen Päätoimittaja | Chefredaktör PÄÄKIRJOITUS | LEDARE
• 4 KULJETUSLIITOT KL 3 Pääkirjoitus 6 Nopeat: Jäsenliittojen ja KL:n uutisia 8 KL:n hallitus: Yhdessä parempaan edunvalvontaan 10 Korona extra: Tuntematon numero 16 Pääministeri Sanna Marin: Joukkoliikennettä on rajoitettu kansalaisten suojelemiseksi korona-aikana 18 Timo Savolainen – Rämäpää Savosta 26 Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: Omistaja ohjaa periaatepäätöksen mukaan 29 Kolumni: Katja Syvärinen 30 Korona kiihdytti verkkokauppaa 36 M/s Silja Serenade jää rantaan ja suomalaiset lomautetaan 37 SLSY – Itsenäisestä liitosta AKT:n jäseneksi 52 Työelämän lainsäädäntö – Erityisen erikoisia pykäliä 54 Brexit – Britannian kansainvälinen kuljetusala 57 EU:n liikkuvuuspaketti – Muutoksia ajoja leposääntöihin sekä kabotaasiin 58 Tekoäly, sähkö ja Kiina mullistavat kuljetustoimialan 60 AKT 115 vuotta PÅ SVENSKA 62 Bättre intressebevakning tillsammans 63 Trä blir papper och post 67 Mycket jobb för förbindelsebåtar och färjor i sommar 68 Ilmoitukset 73 Ristikko 74 Kevyet T yöntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta samat oikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa. AKT, PAU, SMU ja RAU ovat SASKin jäsenjärjestöjä. SASK on Suomen ainoa työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK lähtee ajatuksesta, että kestävin tapa poistaa maailmasta köyhyys ja eriarvoisuus on ihmisarvoinen työ, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Jokaisella on oikeus turvallisiin ja inhimillisiin työoloihin. SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta he pystyvät parantamaan asemaansa työpaikalla ja koko yhteiskunnassa. Parhaiten työntekijöiden asioita edistää työpaikalla toimiva, itsenäinen ammattiliitto. Yhdessä työntekijät pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan laajemminkin, esimerkiksi parantamaan työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa. Se lisää köyhienkin työntekijöiden osallisuutta yhteiskuntaan ja sitä kautta yhteiskunnan vakautta. SASKin toiminta keskittyy kahdeksaan maahan Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Muutamia hankkeita on myös muissa maissa. SASK on viime vuosina edistänyt muun muassa vaatetehtaiden turvallisuutta Bangladeshissa, vuoden 2014 jalkapallon MM-kisojen rakennusalan työolojen parantamista, lukutaidon edistämistä Haitissa ja ilmaisen terveydenhuollon laajentamista Indonesiassa. SASKin tuloksista maailmalla voit lukea tarkemmin osoitteesta www.sasktulokset.fi. Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF:n Afrikan Kuljetuskäytävähankkeessa ovat olleet mukana AKT, PAU ja RAU. Hankkeessa on tuettu erityisesti Mosambikin kolmea kuljetusalan liittoa. Jatkohankkeessa vuosina 2020-2021 ovat mukana AKT ja RAU. ? KULJETUSLIITOT OSALLISTUVAT KANSAINVÄLISEEN SOLIDAARISUUSTYÖHÖN TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: SASK SISÄLLYS
• 32 KULJETUSLIITOT KL 5 ISSN 2736-8181 PÄÄTOIMITTAJA Sanna Viljakainen, Kuljetusliitot KL ry, toiminnanjohtaja, puh. 044 412 3003 (sanna.viljakainen@kuljetusliitot.fi) TOIMITUS Arto Jokela, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, AKT-lehden päätoimittaja, Juha Pöyry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Reitti-lehden päätoimittaja, Pekko Oksanen, Rautatiealan unioni RAU ry, RAU-lehden päätoimittaja, Saana Lamminsivu, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, MerimiesSjömannen-lehden toimittaja OSOITE John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki ULKOASU: Point Panic Oy / Pauliina Lindholm ja Kari Lehkonen PAINO: UPC Print, Vaasa PAINOS 71 000 kpl KANNEN KUVA: Saana Lamminsivu. REKKOJA JA TRAILEREITA VUOSAAREEN 48 KENTÄN ÄÄNI POHJOLAN LIIKENTEEN VARIKOLTA 38 51 PUULAAKIURHEILU VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI TYÖYHTEISÖÖN JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN 21 FILIP DJORDJEVIC LAJITTELEE PAKETTISI 24 ILMASTON MUUTOKSEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT PUUSTA PAPERIKSI JA POSTIIN
• 6 KULJETUSLIITOT KL R autatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt näkevät, että EU:n elpymisrahaa kannattaa sijoittaa rautatieliikenteeseen. Junaliikenteen matkamäärät ovat merkittävästi laskeneet koronakriisin takia ja suuri osa matkustajajunaliikenteestä on muuttunut kannattamattomaksi. VR ei pysty nykyistä junaliikenteen palvelutasoa säilyttämään, ellei valtio osta liikennettä kaikilla kannattamattomilla reiteillä. VR esittänyt ostoliikennerahan palauttamista väliaikaisesti vuotta 2016 edeltävälle tasolle, joka tarkoittaisi 11 miljoonan vuosittaista lisäystä. Korotetulla ostoliikennemäärärahalla korvattaisiin osa matkustajaliikenteen tappiosta jälkikäteen toteutuman perusteella, jolloin kannattavaa liikennettä ei ostettaisi. Ilman valtion apua vaarana on, että liikennettä karsitaan merkittävästi. Se olisi myrkkyä joukkoliikenteen palvelutasolle ja ilmastotavoitteille. Rautatiealan Unioni RAUn ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtajat ottavat kantaa EU:n elpymisrahaan Pyysimme ehdotuksia tämän lehden nimeksi. Kiitos vastanneille, saimme niitä runsain mitoin. Kuljetusliitot KL -nimeä ehdotti useampikin vastaaja. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken viisi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Onni suosi tällä kertaa seuraavia: Maria Jauhiainen, Pirjo Mourujärvi, Salli-Irene Töyrylä, Johanna Nevalainen sekä Juha Junell. Onnea voittajille! R aumalle saarrettiin syyskuussa Panaman lipun alla purjehtiva M/s ES Venus -laiva. Miehistöä kohdeltiin huonosti, ja heillä oli yli 70 000 Yhdysvaltain dollarin palkkasaatavat. Rahtialuksen 21 hengen miehistöstä puolet oli Kiinan ja puolet Myanmarin kansalaisia. Kuusi miehistön jäsentä halusi laivalta pois poliisin turvatessa operaatiota. Mukavuuslippulaivoilla työskentelevien merimiesten turvana on kansainvälinen ITF tarkastajien verkosto. 140 ITF-tarkastajaa 125 eri satamassa ympäri maailman tarkastavat, että mukavuuslippualuksiksi määriteltyjen alusten työntekijöiden palkat ja työehdot ovat kunnossa. Suomessa mukavuuslippukampanjaa johtaa koordinaatiotyöryhmä, jossa ovat edustettuina Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto. Suomen satamiin saapuu ympäri vuoden aluksia, joilla poljetaan työehtoja. Olisi hyvä, että mukavuuslippulaivoihin kiinnitettäisiin huomiota myös päättäjätasolla. ? Suomeen liikennöi säännöllisesti mukavuuslippulaivoja TEKSTI: PEKKO OKSANEN KUVA: VR TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVA: ILPO MINKKINEN K uljetusliitot KL eivät hyväksy työehtojen halpuuttamista. Niin kauan kun luottamusmiehet ja työntekijät kokevat työnantajan taholta painostusta ja sanelua osana paikallista sopimista, tulee paikallisen sopimisen perälautana olla työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä. Paikallista sopimista tulee edistää, mutta se on tehtävä hallitusohjelman mukaisesti työja virkaehtosopimusten kautta. EK:n ja Suomen Yrittäjien tavoitteena näyttää olevan työmarkkinakriisin ja levottomuuden aiheuttaminen jo valmiiksi epävarmoina aikoina. Sopiminen, myös paikallinen sopiminen, edellyttää luottamusta. Tätä kannattaa myös työnantajan omilla toimillaan edistää. ? EK ja Suomen Yrittäjät haluavat sanelua, ei sopimista LEHDEN NIMI – ARVONNAN VOITTAJAT EU-maissa junayhtiöt ovat saaneet suoraa valtiontukea koronakriisissä, mutta Suomessa kyse olisi kannattamattoman liikenteen ostoista. Elpymisrahaa voidaan hyödyntää nopean vaikuttavuuden radan parantamisessa. Väylävirastolta löytyy useita suunnitelmia, joilla palvelutasoa voidaan parantaa. Näistä voidaan mainita ylimääräisten nopeusrajoitusten määrätietoinen poisto-ohjelma (60 miljoonaa euroa), jolla päästäisiin eroon matkantekoa haittaavista nopeusrajoituksista. Suomen rataverkolla on jatkuvasti 80–100 ylimääräistä radan huonosta kunnosta johtuvaa nopeusrajoitusta, jotka heikentävät junaliikenteen täsmällisyyttä ja palvelutasoa. Näiden lisäksi tulee käynnistää laajempi liikennöitävyyden parantaminen eri puolilla Suomea (200 miljoonaa), jossa olisi junamatkaa hidastavien paikallisten, rakenteellisten puutteiden korjaaminen ja radan kunnon varmistaminen eri puolilla Suomea. Se palvelisi niin matkustajaliikennettä kuin vientiteollisuutta, kun junat saataisiin täsmällisesti asemille ja vientiteollisuuden tuotteet satamiin. ?
• KULJETUSLIITOT KL 7 E lokuussa julkaistu valtiosihteerityöryhmän raportti esittää, että postinjakelussa siirryttäisiin kolmen päivän jakeluun vuoden 2022 alusta. Postija logistiikka-alan unioni PAU korostaa, että jakelupäivien harventamisessa on kyse postipalvelujen heikentämisestä. Postin tulevaisuuteen vaikuttaa nyt entistä merkittävämmin valtionyhtiön henkilöstöpolitiikka. Mikäli jakelupäivien harventaminen toteutettaisiin niin, että Posti osa-aikaistaisi jo ennestään pienipalkkaisia jakajia tekemään kolmipäiväistä viikkoa, tarkoittaisi se käytännössä suurta vaihtuvuutta ja suuria laatuongelmia, toteaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Posti on vähentänyt jakelupäiviä käytännössä tiistain ja perjantain osalta jo aiemmin ja siirtynyt vaiheittain kolmipäiväiseen jakeluun. Tämä on aiheuttanut osa-aikaistamisia ja lomautuksia, johon monet postilaiset ovat reagoineet alaa vaihtamalla. Siirtyminen kolmen päivän jakeluun on mahdollista hoitaa Postin osalta pehmeilläkin keinoilla ja hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, jos niin halutaan. Kaikkein tärkeintä olisi säilyttää nyt ihmisten kokoaikainen työ, jotta palkalla pystyisi myös elämään. ? Kuljetusliitot KL ry jäsenliittoineen antoi lausunnon liikenneja viestintäministeriölle logistiikan digitalisaatiostrategialuonnokseen elokuussa. Digitalisaation kehittämisessä on huomioitava ekologisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi ehdottomasti myös sosiaaliset vaikutukset. ? Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sulautuu Kuljetusalan Työttömyyskassaan 1.1.2021. Kuljetusalan Työttömyyskassassa on sulautumisen jälkeen noin 42 000 jäsentä. Sulautuminen ei edellytä kassojen jäseniltä toimenpiteitä. ? TEKSTI: JUHA PÖYRY M atkailualan ammattiosasto Mailin puheenjohtaja Janne Arponen sekä lentoemäntiä ja stuertteja edustavan AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Jari Toivonen keskustelivat syyskuun puolivälissä matkailualan ongelmista työministeri Tuula Haataisen (sd) kanssa. Sekä matkatoimistovirkailijoiden että lentokoneiden matkustamohenkikökunnan lomautusaste on noin 90. Korona on kuljetusaloista koetellut raskaasti myös merenkulkua. Haatainen jakoi työntekijöiden huolen ja oli kiinnostunut heidän näkemyksistään tilanteen ratkaisemiseksi. Keskustelussa esille nousivat mm. matkustusrajoitusten uudelleenarvioinnit sekä maakohtaisten alueellisten erojen huomioiminen. ? Esimerkiksi Espanjassa koronatilanne on täysin eri Kanariansaarilla ja manner-Espanjassa, sanoi Arponen. Keskustelussa sivuttiin myös mm. työehtoshoppailua ja Finnairin kilpailukykyä, joka olisi Toivosen mukaan turvattavissa myös muilla keinoin kuin työntekijöiden työehtoja heikentämällä ja käyttämällä ulkomaista alihankintaa. Positiivista tilanteessa on, että ihmiset haluavat edelleen matkustaa ja että valtio takaa rahojen palauttamisen, jos matka peruuntuu koronan takia eikä matkanjärjestäjä pysty rahoja palauttamaan. Myönteistä on myös matkustusrajoituksiin 19. syyskuuta tulleet lievennykset. ? Matkoja on varattu jo tulevaksi kesäksi, totesi Arponen. Tukea muutoksessa Lomautusten ja irtisanomisten haasteisiin Haatainen haluaa vastata tukemalla osaamisen vahvistamista ja uudelleenkoulutusta. Tätä työtä johtamaan ministeriöön on perustettu työryhmä, joka ottaa huomioon myös alakohtaiset ja alueelliset rakennemuutokset. Haatainen toivoi tässä yhteistyötä myös työntekijäpuolen kanssa. ? Ihmisillä on tarve henkilökohtaiseen tukeen työttömyyden kohdatessa. Meidän on autettava heidät jaloilleen ja eteenpäin elämässä, totesi ministeri Tuula Haatainen. ? Janne Arponen ja Jari Toivonen keskustelivat työministeri Tuula Haataisen kanssa lomautuksista ja syksyllä uhkaavasta työttömyyden kasvusta. Taustalla oikealla ministerin erityisavustaja Timo Nevaranta ja teollisuusneuvos Jarkko Tonttila. Työministeri lupasi koulutusta ja yhteistyötä TEKSTI JA KUVA: ARTO JOKELA Valtiosihteerityöryhmä ehdottaa IHMISILLÄ ON TARVE HENKILÖKOHTAISEEN TUKEEN TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA. kolmen päivän jakelua DIGITALISAATIOSTRATEGIA TYÖTTYMYYSKASSOJEN SULAUTUMINEN
• 8 KULJETUSLIITOT KL Kenneth Bondas (SMU), Marko Piirainen (AKT), Tero Palomäki (RAU) ja Heidi Nieminen (PAU) haluavat kehittää kuljetusliittojen yhteistyötä Kuljetusliitot KL ry:n puitteissa. TEKSTI: ARTO JOKELA KUVA: PEKKO OKSANEN YHDESSÄ PAREMPAAN EDUNVALVONTAAN Kuljetusliittojen yhteistyötä rakennetaan pienten askelten politiikalla.
• KULJETUSLIITOT KL 9 Työttömyysturvaa parannettava Kuljetusliitot KL ry:n hallituksen jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että työttömyysturvaa on parannettava. Sen pitäisi tapahtua kuitenkin niin, että sen taso säilyy nykyisellään ja sen piiriin pääsyä helpotetaan ja karenssisäännöksiä inhimillistetään. He muistuttavat, että työttömyysturvaa kaikille -keskustelun avannut kokoomus ja sitä myötäilleet tahot eivät ole esittäneet mitään konkreettisia parannuksia. ? Työttömyysturvakeskustelu on hyvä esimerkki nykyajan markkinointiviestinnästä. Työttömyysturvan merkittävät heikennystavoitteet saatiin näyttämään parannuksilta, kiteytti Tero Palomäki. ? KL:n jäsenliittojen yhteistyötä on kehitetty konkretiatasolla siirtämällä KL:n palvelukseen 7 aiemmin liittojen yhdessä palkkaamaa työntekijää. Lisäksi tiloja on remontoitu ja KL:lle on palkattu toiminnanjohtajaksi Sanna Viljakainen. ? Meillä on paljon hyviä kehityshankkeita, joissa haetaan hyötyjä edunvalvontatyöhön, jäsenpalveluun sekä etsitään taloudellisia säästöjä, joilla saadaan pidettyä liittojen kustannusrakenne terveenä, sanoo Tero Palomäki. Marko Piirainen on Palomäen kanssa samoilla linjoilla. Yhteinen liitto on hänestä mahdollinen joskus tulevaisuudessa. Tarkoitus on edetä yhteistyössä maltillisesti pienten askelten politiikalla ja hakea synergiahyötyjä. Strategiatyö alkaa Palomäki kaipaa visiota siitä, millaisessa maailmassa ay-liike elää kymmenen vuoden kuluttua. Sen pohjalta myös kuljetusliittojen pitäisi luoda visionsa ja määrittää toimenpiteensä. Kysymykseen haetaan vastauksia käynnistämällä KL:n strategiatyö, jossa myös jäsenliittojen hallinnot ovat mukana. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös konkreettisempia toimenpiteitä, kuten yhteistyön tiivistämistä koulutuksen, lakimiesten ja viestinnän osalta. SAK:n kentässä on muodostunut suurliittojen kokonaisuus: palvelualat (PAM), teollisuus (Teollisuusliitto) ja julkinen sektori (JHL). Tässä kokonaisuudessa kuljetusala on ainoa järjestöllisesti sirpaleinen kokonaisuus. Myös tätä taustaa vasten kuljetusliittojen yhteistyö on tärkeätä. Isot haasteet Nieminen ja Bondas kiteyttävät ay-liikkeen isot haasteet jäsenkehitykseen ja työelämän muutokseen. Ne nivoutuvat vahvasti myös toisiinsa. Työelämän muutoksessa häviää kokonaisia ammattiryhmiä mm. digitalisaation seurauksena. Ay-liikkeen olisi pystyttävä kertomaan myös selkeämmin tavoitteistaan ja saavutuksistaan. Niemisen mukaan tämä korostuu etenkin määräja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien sekä alustataloudessa ja vuokratyössä töitä tekevien kohdalla. ? Meidän tehtävämme on luoda heille säälliset työskentelyolosuhteet ja mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan, sanoo Nieminen. Bondas suuntaa katseensa työpaikoille ja ammattiosastoihin. – Ratkaisevassa asemassa ovat luottamusmiehet ja muut aktiivit työpaikoilla. Heidän varassaan ay-liike toimii. ? K uljetusliitot KL ry perustettiin Kiljavan opistolla 24. toukokuuta 2018. Järjestön muodostavat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry. Perustamisen yhteydessä KL:n tarkoitukseksi määriteltiin kehittää liittojen yhteistoimintaa ja tehostaa niiden edunvalvontaa. KL:n halitukseen kuuluvat puheenjohtajana SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting, RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen ja AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen. Kaveria ei jätetä KL:n varapuheenjohtajana toimiva Nieminen nostaa esimerkiksi yhteistyöstä Postin viime syksyn työtaistelun. Siinä muiden kuljetusliittojen tuki oli ratkaisevan tärkeä torjuttaessa Postin työntekijöiden työehtojen heikennyksiä. ? Yhteistyössä meillä on pitkät perinteet, jotka on kirjattu Kaveria ei jätetä -sopimukseen, sanoo KL:n hallituksen varajäsen ja haastattelussa KL:n hallituksen puheenjohtajaa Zittingiä tuurannut SMU:n liittosihteeri Kenneth Bondas.
• 10 KULJETUSLIITOT KL NRO TUNTEMATON KORONA EXTRA
• KULJETUSLIITOT KL 11 M aaliskuun 19. päivä suljettiin Suomen sisäja ulkorajat. Suomen tuonti ja vienti turvattiin meriteitse huoltovarmuuskuljetuksina. Laivoihin pääsivät ajamaan vain rekat ja muu välttämätön työmatkaliikenne. Suomalaisten merimiesten työttömyysaste nousi yli 50 prosenttiin, kun matkustajalaivoilla ei kuljetettu risteilymatkustajia. Lentoliikenne pysähtyi, koneet jäivät maahan. Toukokuussa Finnairin matkustajamäärät romahtivat lähes 98 prosenttia vuoden takaiseen. Matkustamohenkilökuntaa lomautettiin laajasti aina vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka. Lentäjiä työllistivät rahtilennot. Matkatoimistoissa ulkomaanmatkojen myynti päättyi. Matkatoimistovirkailijoista jopa yli 90 prosenttia lomautettiin. Vaarana on, että lomautukset muuttuvat työttömyydeksi, jos yritykset kaatuvat. Matkustajakato iski linja-autoja taksiliikenteeseen. Keväällä eniten asiakkaita menettivät linja-autojen tilausajoliikenne ja koululaiskuljetukset sekä pitkän matkan liikenne. Kaukoliikenteessä vähennettiin vuoroja. Väki ei liikkunut. Vuoroja vähennettiin myös paikallisliikenteessä. Kuljettajia lomautettiin ja irtisanottiin. Junat kulkivat, mutta vaunut tyhjillään. Matkustajaliikenteen vähentymisen seurauksena VR käynnisti yt:t, jotka johtivat lipunmyyntipisteiden lakkauttamiseen viidellä eri paikkakunnalla. Ravintolat olivat kiinni ja matkustajia ei liikkunut. Taksitolpat olivat tyhjillään. Monilta taksiautoilijoilta loppuivat työt kokonaan. Korona vaikeuttaa myös autokoulujen tilannetta. Opetusluvat ovat todennäköisesti lisääntyneet ja vähentäneet autokoulualan töitä. Ihmiset jäivät istumaan pirtteihin, mutta asioivat verkossa. Verkkokaupan pakettimäärät kasvoivat merkittävästi maalis-toukokuussa. Posti kuljetti enimmillään miljoona pakettia viikossa, mikä vastaa Postin huippusesonkia jouluna. Pakettilajittelijoille on riittänyt töitä. Perinteisten postipalveluiden kysyntään korona vaikuttaa voimakkaasti. Kirjepostin määrä väheni huhtikuussa noin 20 prosenttia. Posti luopui perjantain jakelusta. Jo kaksi vuotta aiemmin Posti karsi tiistain jakelua. Ihmiset tekivät etätöitä ja myös Postin palveluissa tehtiin digiloikka kertaheitolla. Postin tuotantoa ja hallintoa koskevat yt-neuvottelut ovat koskeneet jopa 8 000 henkilöä. Lomautetuiksi on joutunut satoja työntekijöitä. Osa lomautuksista on pystytty välttämään henkilökohtaisilla ratkaisuilla, lomapäivien ja joustovapaiden käytöllä. Postin rahtiliiketoimintaa, Posti Groupiin kuuluvaan Transvalin logistiikkaliiketoimintaa ja Postin kotipalveluita koskien on käyty yt-neuvotteluita lomautuksista, joiden piirissä on ollut tuhansia työntekijöitä. Suomen tehtaat ovat pyörineet. Tavaraliikenne on selvinnyt koronasta henkilöliikennettä paremmin. Satamissa koronan vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Muutamassa ahtausyrityksessä on käynnistetty yt-neuvottelut koronaan vedoten. Varastoterminaaleissa ja huolinta-alalla on ollut joitakin lomautuksia. Mennyt kesä ei tuonut matkustajalaivoille riittävästi matkustajia. Viking Line käynnisti elokuussa 570 henkeä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön maahenkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Ahvenanmaalla. Varustamo perui alustensa loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan. Elokuun lopussa Tallink Silja -varustamo ilmoitti jättävänsä M/s Silja Serenaden rantaan, työntekijät lomautetaan. Syyskuun alussa Tallink ilmoitti lomauttavansa lähes koko Suomen henkilöstön, 1 200 henkeä. Lentokoneet pysyvät edelleen maassa. Finnair ilmoitti lomauttavansa 1.10. alkaen 1 900 lentoemäntää ja stuerttia, eli suurimman osan ammattikunnasta. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka suuriksi koronan taloudelliset luvut kuljetusalalla lopulta kasvavat: numero on tuntematon. ? Kukaan ei osannut aavistaa, että tuntematon virus voi laittaa maailman talouden kontalleen. Korona-pandemia on iskenyt etenkin kuljetusalaan. Miten se on vaikuttanut suomalaiseen logistiikkaan? TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KORONA EXTRA
• 12 KULJETUSLIITOT KL Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. 12.3. 16.3. 17.3. 17.3. 27.3. Pääministeri Sanna Marin kertoo, että Suomessa vallitsevat poikkeusolosuhteet, Suomen rajat suljetaan. Valmiuslaki tulee voimaan. VR esittää kutsun koko konsernia koskeviin yt-neuvotteluihin Määräaikaisia muutoksia ajoja lepoaikoihin POSTIJA LOGISTIIKKA -ALAN UNIONI PAU Ihmiset postin lajittelussa todella lähekkäin Turussa mentiin koronakriisin alussa jopa vastakkaiseen suuntaan turvallisuuden kannalta. Posti varautui jakelussa sairauspoissaoloihin, perehdytti uusia vuokratyöntekijöitä ja melkein tuplasi henkilöstön määrän: – Oli mahdotonta käsitellä postia, niin että olisi voinut lajitella turvaetäisyydellä, Postin Lounais-Suomen varapääluottamusmies, postityöntekijä Tero Mäntylä Turusta kertoo. – Meillä on hiukan vajaat 50 työntekijää hallissa. Itse prosessi, missä työskennellään, on hyvinkin intiimi. Ihmiset ovat todella lähekkäin, kun laitetaan postia jakelujärjestykseen. Vastausta ei ole meinannut löytyä työntekijöiden huoleen: mitä tehdä, jos töihin tulee henkilöitä ulkomaan lomamatkoilta. Vuokratyövoima iso riski korona-aikaan – Meillä on ollut keväällä ja syksyllä koronatapauksia, Vantaan logistiikkakeskuksen luottamusmies Tatu Lauriala kertoo. Postin omia työntekijöitä on Vantaan logistiikkakeskuksessa kirjoilla lähes 300. Vuokratyön osuus on kuitenkin todella iso, kesällä jopa 40 prosentin tuntumassa. Erityisenä riskitekijänä koetaan vaihtuvat KORONA KURITTAA KOKO KULJETUSALAA VAIKUTUKSIA YHTÄ MONTA KUIN TEHTÄVIÄ TEKSTI: SINI SILVÀN PIIRROS: ISTOCKPHOTO Veturinkuljettajilla tulotaso on notkahtanut. Postissa töitä tehdään vakituisen ja vuokratyövoiman turvin. Linja-autoliikenteen supistuminen tuntuu lomautuksina ja irtisanomisina. Matkatoimistoalalle korona on katastrofi, kuten lentoliikenteessä. Merenkulussa matkustajamäärät romahtivat.
• KULJETUSLIITOT KL 13 28.3. 9.4. 15.4. 14.5. 9.4. 21.4. 1.4. 14.5. Uudenmaan sulku alkaa Työsopimuslain muutos, jolla lomautusten ilmoitusaika lyhenee viiteen päivään. Eduskunta hyväksyy työttömyysturvan muutokset. VR:n matkustajaliikenteessä alkavat lipputoimistoja koskevat yt-neuvottelut THL:n suositus käsien desinfiointimahdollisuudesta julkisille paikoille. Posti käynnistää neuvottelut lomautuksista. Koulut avataan, koululaiskuljetuksia aloitetaan uudelleen. Schengenin sisärajaliikenteessä sallitaan työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. vuokratyöntekijät, erityisesti isot 20-30 hengen porukat, joissa ei ole mahdollista noudattaa turvavälejä. – Työpaikoilla työntekijöillä on oikeus vaatia viranomaistahon määräämät suojaustoimet ja edunvalvojina meidän pitää puolustaa tätä oikeutta. AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT Hangossa alkoivat lomautus-yt:t – Kai meillä suht hyvin menee. Tilastollisesti olemme yhä alle viiden tapauksen kaupunki. Työpaikalla korona otetaan vakavasti, työsuojeluvaltuutettu, ahtaaja Frank Granqvist Hangö Stevedoringilta kertoo. Uutena on suositus maskin käytöstä työpisteillä, joissa ei voida taata kahden metrin turvaväliä. – Täällä kohdataan kaikkien laivojen miehistöä ja kuljettajia, ollaan kosketuksissa enemmän tai vähemmän. Miehistö voi olla mistä maasta vain. Korona katkaisi autojen tuonnin Hangon satamaan hetkeksi kokonaan. Nyt tuonti on palautunut, muttei samoihin määriin kuin aiemmin. Trailerija konttiliikenne on jonkin verran vähentynyt. Eurooppa on lomilla, syyskuun jälkeen nähdään, mikä todellisuus on. – Meilläkin on jo aloitettu lomautus-yt:t, jotka koskevat 110 ahtaajaa. Katsotaan, mitä sieltä tulee. ”Moni on tosi epätietoinen ja pelokas” Nordic Regional Airlinesin Cabin Crew Member, lentoemäntä ja Norran varapääluottamusmies Julia Karppinen kertoo, että tilanne on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Finnair julkisti, että maahenkilökunnasta työpaikkoja uhkaa lähteä irtisanomisissa 1 000. Matkustamohenkilöstöä ei haluta pysyvästi vähentää, siihen osuvat pitkät lomautukset, jotka koskevat liki kaikkia Suomessa työskenteleviä finnairilaisia. – Fiilis on monella kollegalla tosi epätietoinen ja pelokas. Kesällä asiat näyttivät jo olevan parempaan päin. Moni on sanonut, että saa olla kiitollinen siitä, että me norralaiset olemme saaneet lentää. Nordic Regional Airlines on Finnairin ja Danish Air Transportin yhdessä omistama yhtiö. – Totta kai meillä norralaisilla on se pelko, miten omistajalentoyhtiöillä menee. Finnairin koneilla ja Finnairin reittejä lennetään. Schenkerillä tavara kulkee – Työt jatkuvat ennallaan, työsuojeluvaltuutettu, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Jp Saarela Schenkeriltä Helsingistä kertoo. Keväällä kukaan ei pystynyt vaikuttamaan koronatilanteeseen. Nyt ihmiset ovat ovat hieman ”pilanneet omia asioitaan”, kun tauti leviää ulkomailla olleiden kautta. On haluttu matkustaa riskeistä huolimatta, hän pohtii. Schenkerillä käytetään suojaimia – Osaan firmoista ei pääse, ellei ole hengityssuojainta. Niitä on tietysti mukana, työnantaja on järjestänyt niitä. Käsidesiä käytetään. Schenkerillä ei ole tarvinnut turvautua lomautuksiin, tavara kulkee. OnniBusin yhteydet palautuvat pikku hiljaa Korona pakotti OnniBusin karsimaan linjoistaan ja lomauttamaan kuljettajista liki 90 prosenttia. Linjamäärää oli syyskuun alussa saatu nostettua noin 60 prosenttiin. – Helsingissä melkein kaikki ovat takaisin töissä. Turussa ja Tampereella on enemmän lomautettuja. Kun koulut alkoivat, matkustajamäärät jälleen tipahtivat. Pelätään koronan toista aaltoa, OnniBusin työsuojeluvaltuutettu, linja-autonkuljettaja Ari Simola kertoo. – Kuljettajat ovat olleet hyvin terveitä. Kaikki kunnia myös matkustajille, en ole nähnyt yhtään nuhanenää liikenteessä. Kuljettajille työnantaja on hankkinut visiirejä ja käsidesiä. Kumihanskat ovat käytössä laukkujen käsittelyssä. OnniBusin autoissa kuljettajan tila on suljettu. Kaksi paikkaa kuljettajan takana sekä etummaiset portaat eivät ole käytössä. KORONA EXTRA
• 14 KULJETUSLIITOT KL Kaikki varotoimet käytetty ja käytetään – Kesä on mennyt koronan puolesta loistavasti. Edelleenkään ei yhtään ainoaa tartuntaa, Schenkerin Vantaan terminaalin luottamusmies Paul Lindholm sanoo. Hän katsoo, että kaikki varotoimet on käytetty ja käytetään. Terminaalilla ulkomaiset kuljettajat hoitavat asioinnin terminaalin ulkopuolella. Schenker on ostanut myös maskeja kaikille, jotka kulkevat töihin julkisilla liikennevälineillä. Muutkin saavat niitä pyytäessään. Tavaraa on riittänyt hyvin ja töitä terminaalilla on paljon. Nobinalla isot irtisanomiset – Hakunilan varikolla Nobinassa viimeisimmät tietooni tulleet koronatartunnat ajoittuvat alkukesään, työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Harri Vanhalakka Nobina Finland Eastista kertoo. Nobina on Helsingin seudun liikenteen (HSL) suurin liikennöitsijä 1 300 kuljettajalla. Nobinalla jouduttiin hiljentyneen liikenteen takia kesä-heinäkuussa yt-neuvotteluihin. Kuljettajia irtisanottiin ja Hakunilan varikolta 35 joutui lähtemään. Osa pitkänkin työuran jälkeen: – Osalla heistä on puolen vuoden irtisanomisaikoja. Koronasuojauksista on yhtiössä huolehdittu. – Kuljettajille pitäisi tulla nyt myös maskeja saataville. Kuljettajat ovat autoissa pleksilasien takana, maskit ovat lähinnä tilanteisiin, mikäli kuljettajan paikalta joutuu poistumaan. ”Tilanne on ihan katastrofaalinen” – Maalis-huhtikuu ei ollut mitään muuta kuin peruutusta peruutuksen perään, kun matkustusrajoitukset alkoivat. Tavallaan oli paljonkin töitä, koska peruutuksia tuli aivan järkyttävä määrä, Hannele Lehto kertoo. Lehto toimii liikematka-asiantuntijana American Express GBT Finlandin eli entisen Suomen Matkatoimiston palveluksessa ja on AKT:n valtuuston jäsen. – Tilanne on ihan katastrofaalinen ja tuntuu todella raskaalla kädellä kaikissa matkatoimistoissa. Hyvin laajat lomautukset ovat menossa koko ajan. Myös Lehto on keskimäärin seitsemän päivää kuukaudesta töissä, loput lomautettuna. – Ei olisi kukaan ikinä pystynyt sanomaan, että tällainen tilanne tulee. Kukaan ei olisi uskonut. Tämä on kouraissut meitä matkatoimistolaisia todella kovasti. Irtisanomisia pelätään. Kättelyn jälkeinen aika Logistiikanopettaja Lasse Aaltonen opettaa linja-autonkuljettajaksi opiskelevia Turun ammatti-instituutissa. Syksyllä palattiin lähiopetukseen. – Etäopetukseen siirtyminen on realistinen vaihtoehto lyhyelläkin varoitusajalla, jos tautitilanne pahenee. Käsienpesua korostetaan, käsidesiä ja etäisyyksiä käytetään. Paljon on muuttunut: opiskelijoiden ruokailut on porrastettu, tiimipalavereja pidetään Skypen tai Teamsin kautta. – Opiskelijoita ei pistetä ihan vierekkäin. Autossa ohjauspyörä ja vaihteenvalitsin puhdistetaan, osa käyttää jopa käsineitä. Joskus ajatteli, että on kohteliasta tervehtiä ja kätellä, nyt sitä ei ole tehty puoleen vuoteen. SUOMEN MERIMIES-UNIONI Keväällä toimittiin huoltovarmuusaluksena Viking Linen M/s Viking Gracen varalaivaluottamusmies, ravintolatyöntekijä Kirsi Rinne kertoo, että koronakeväällä liikuttiin huoltovarmuusaluksena minimimiehistöllä. Kesällä miehistön määrä on vaihdellut matkustajamäärän myötä, mutta on yhä kaukana normaalista parista sadasta. Elo-syyskuun vaihteessa mentiin noin 70 hengen miehistöllä. – Ei ole työnantajalla ollut vaihtoehtoja kuin antaa uusia lomautuksia. Finnairin ja Finavian maskipakko lentokoneissa ja lentoasemilla. 18.5. 20.5. 1.6. 13.7. 25.5. 1.7. Koronapandemia kiihdyttää kirjevolyymin laskua. Posti ilmoittaa keventävänsä perjantain jakelua. VR käynnistää yt-neuvottelut viiden lipputoimiston sulkemisesta. Niiden lopputuloksena Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tikkurilan sekä Turun lipputoimistot lopetetaan. Museot ja julkiset tilat avataan, urheilukilpailuja erityisjärjestelyin ravitsemusliikkeet auki rajoitetusti. Hallitus linjaa, että raja-arvo maahantulon rajoitusten poistamiseksi sisärajoilla on 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana. Ravintoloiden aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset lopetettiin, yli 500 hengen kokoontumiset yhä kielletty.
• KULJETUSLIITOT KL 15 Myös peseminen ja desinfiointi laivoissa on lisääntynyt Laivoilla on rauhallista ja vähän järjestyksenvalvojia Turku-Tukholma välillä M/s Viking Gracen parina kulkevan M/s Viking Amorellan varaluottamusmies, järjestyksenvalvoja Tommi Laaksonen kertoo, että laivalla työtehtävät ovat menneet uusiksi. – Järjestyksenvalvojista on säästetty aika rajustikin. Tämän hetkinen tilanne on 1 + 1 eli yksi esimies ja yksi työntekijä, kun se on normaalisti 1 + 4. Yöllä järjestyksenvalvoja toimii lisäksi infotyöntekijänä – Jos tulee ongelma, on yöllä infon järjestyksenvalvojan lisäksi kansivahti, joka kiertää laivaa. Laivoilla ihmiset ovat paljon hyteissään, ravintolat menevät kiinni aikaisin. – Jostain syystä Ruotsi otti oman linjan muihin naapurimaihin nähden. Se on suuri ongelma Viking Linelle. RAUTATIEALAN UNIONI RAU Korona vaikuttaa jaksamiseen ja tuloihin – Rovaniemellä ja Kemissä lomautuksia on ollut vähän, vain muutama viikko. Tavaraliikenne on toiminut, se on pelastanut paljon, Rautatiealan Unionin Lapin osaston Rovaniemen työpisteen varaluottamusmies, veturinkuljettaja Eveliina Juusola kertoo. Kun junavuoroja oli keväällä harvakseltaan, työvuorojen rakenne ja rytmitys kärsivät. Ajettiin vajailla tunneilla, muttei silti ollut kunnon vapaitakaan. Veturinkuljettajilla on peruspalkka, mutta jopa kolmasosa tilistä voi koostua yö-, pyhäja muista lisistä. – Tulotasoon ja jaksamiseen vaikuttaa konkreettisesti tämä korona. – Onneksi porukka on kuitenkin säästynyt koronalta, vaikka keväällä oltiinkin aasialaisten ja muitten ulkomaalaisten kanssa lähikontaktissa koko ajan. Työssä stressaa juuri altistumisen mahdollisuus. Tarjolla on käsidesiä ja puhdistussuihketta, mutta päivässä voi olla useampi veturi, kalusto ja ohjaamo. Jos yksi sairastuu, salillinen altistuu Helsingissä Finrail Oy:n liikenteenohjauskeskuksessa Pasilassa työ jatkuu salissa, jossa päiväsaikaan paikalla on 14 työntekijää ja yöllä 11. Raideliikennettä on supistettu, mutta junat kuitenkin kulkevat ja töitä tehdään 24/7. – Ei parane sairastua yhtä aikaa, liikenteenohjaaja, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, RAUn hallituksen jäsen Pekka Romu sanoo. Flunssaoireissa on ohjeistus hakeutua testiin. Töihin ei voi palata ennen kuin saa negatiivisen tuloksen. – Tilanne alkaa näkyä. Toisilla tautipelko stressaa ja se alkaa näkyä väsymisenä. Jos jollain työntekijällä todetaan korona, neljätoista altistuu kerralla ja joutuu pariksi viikoksi kotiin. – Ei tarvitse montaa kertaa näin tapahtua, niin täällä ei ole enää ketään, eikä ole sitten enää sitä julkista liikennettä. Teollisuuden muutokset näkyvät myös logistiikassa – Korona on näkynyt työmäärässä yllättävän vähän, koska alueella on paljon teollisuutta ja tavaraliikennettä, jossa muutokset ovat olleet vielä pieniä, veturinkuljettaja Jaakko Hirn, Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen ja osaston luottamusmies Imatralta kertoo. – Meillä on Itä-Suomessa vähän työpisteitä, missä ajettaisiin pelkkää matkustajaliikennettä. Tavaraja matkustajajunia voidaan ajaa samassa työvuoroissa. – Yt-neuvottelut on käyty jo keväällä koko vuodeksi, jos teollisuus todella kyykkää, niin se alkaa näkymään. Tämä on päivä kerrallaan menemistä. ? 1.8. 24.8. 1.9. 3.9. 24.8. 31.8. 2.9. Etätyösuositus puretaan. Uusia päätöksiä maahantulorajoituksista astuu voimaan. Viking Line aloittaa yt-neuvottelut koskien yhtiön koko noin 570 hengen maahenkilöstöä Koronavilkku julkaistaan, vuorokaudessa sen on ladannut miljoona suomalaista. Tallink ilmoittaa ytneuvotteluista, jotka koskevat liki koko Suomen henkilöstöä. Aurinkomatkojen yt-neuvottelut alkavat. 3.9. Finnair ilmoittaa lomauttavansa 1 900 lentoemäntää ja stuerttia. KORONA EXTRA
• 16 KULJETUSLIITOT KL H allitus on rajaliikennettä koskevassa periaatepäätöksessään huomioinut Viron ja Ruotsin osalta työmatkaliikenteen tärkeyden. Ei välttämätöntä liikkumista on rajoitettu epidemiologisin perustein. Ratkaisevaa on lähtömaan tautitilanne ja matkustamisen terveysturvallisuuden varmistaminen. Emme voi suhtautua tilanteeseen huolettomasti, sillä tautitilanne useissa Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla on pahentunut syksyä kohden. Marin toteaa, että koronaviruspandemia on vaikeuttanut merkittävästi suomalaisten varustamoiden toimintaedellytyksiä. – Hallitus lisäsi vuoden neljännessä lisätalousarviossa 24,8 miljoonaa euroa laivaliikenteen tukemiseksi. Lisämäärärahan tarkoituksena on ylläpitää valmius meriliikennöinnin tukemiseen, edistää Suomen merikuljetuskyvyn riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen sekä ylläpitää osaltaan varustamoiden toimintakykyä. Merenkulun tukemisessa noudatetaan valtiontukisääntöjä Valtio tukee merenkulkua EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa puitteissa. Tärkeimmät varustamoiden saamat valtiontuet ovat miehistötuki ja tonnistovero, josta on muodostunut varustamoiden verotuksen perusmuoto EU:ssa. Marinin mukaan varustamoiden verohuojennuksilla ja muilla ratkaisuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman suuri määrä ulkomaankaupan vientija tuontikuljetuksista sekä matkustajaliikenteestä tapahtuu suomalaisessa omistuksessa olevalla ja Suomen lipun alla purjehtivalla kauppalaivastolla, joka työllistää pääosin kotimaisia merenkulkijoita. – Tällä hetkellä muutoksia myönnettyihin tukiin ei ole valmistelussa. Valtionyhtiöiden toimittava vastuullisesti Postiala on kovassa murroksessa, kun perinteisen jaettavan postin, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee digitalisaation myötä. Marin muistuttaa, että valtio Postin omistajana seuraa yhtiön strategiaprosessia ja sen toteuttamista. – Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluvat yhtiön johdolle ja hallitukselle. Omistajana valtio odottaa Postin kuten muiden valtion omistuksessa olevien yhtiöiden toimivan vastuullisesti ja omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjausten mukaisesti. Raskaanliikenteen valvonnassa on Suomessa monia ongelmia. Kesällä EU:ssa Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on joutunut puuttumaan ihmisten liikkumiseen koronan vuoksi. Päätökset ovat olleet kipeitä, mutta välttämättömiä kansalaisten suojelemiseksi. TEKSTI: PEKKO OKSANEN KUVA: LAURA KOTILA/VN PÄÄMINISTERI: JOUKKOLIIKENNETTÄ ON RAJOITETTU KANSALAISTEN SUOJELEMISEKSI KORONA-AIKANA hyväksytty liikkuvuuspaketti edellyttää mm. kabotaasin valvonnan osalta tehokasta valvontaa Suomessa. – Laitonta kabotaasiliikennettä ja harmaata taloutta on pyritty kitkemään erityisesti täsmennetyillä valvontaiskuilla. Niissä havaittiin puutteita muun muassa kuljetuksiin liittyvissä asiakirjoissa sekä ajoja lepoaikasäädösten noudattamisessa. Viranomaisten yhteisiä valvontatoimia aiotaan jatkaa. Liikkuvuuspaketti parantaa valvontaa Marinin mukaan liikkuvuuspaketin yhteydessä valvonnan edellytykset paranevat muun muassa ajopiirturiin tulevilla uusilla ominaisuuksilla kuten reaaliaikaisella ajoja lepoaikojen seurannalla valvovalle viranomaiselle, viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamisella sekä ulkomaille lähetettyjen kuljettajien työehtojen määräytymisen selkiyttämisellä. Biokaasulla, uusiutuvalla dieselillä ja sähköllä on merkittävä rooli tieliikenteen päästöjen vähentämisessä. Marin arvioi, että ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä voidaan edistää eri keinoin ammattimaisessa tavaraja henkilöliikenteessä. – Suomessa laki velvoittaa sekoittamaan polttoaineeseen vuosittain kasvavan määrän uusiutuvaa polttoainetta. Tällä
• KULJETUSLIITOT KL 17 hetkellä jakeluvelvoitelaki koskee vain nestemäisiä biopolttoaineita eli lähinnä etanolia ja uusiutuvaa dieseliä. Biokaasu sisällytetään jatkossa tähän lainsäädäntöön. – Biokaasun ja sähkön käyttöä tuetaan niin kutsutun jakeluinfratuen kautta. Tukisummaa nostettiin 5,5 miljoonaan vuonna 2020. Liikenneja viestintäministeriössä on valmisteilla laki uudeksi kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatueksi. Eduskunta päättää tuen käyttöön ottamisesta vuoden 2020 loppuun mennessä. Rataverkkojen kunnossapitoon tulossa lisärahoitusta Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä väyläverkon kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Marin toteaa, että osana hallituksen laajoja infrastruktuuripanostuksia rataverkkojen kunnossapitoon on suunnattu merkittävää rahoitusta. – Valtakunnallisen suunnitelman valmistelun yhteydessä on luotu uudenlaisia keinoja tarkastella liikenneverkkoa ennakoivasti ja strategisesti. Tällainen työkalu on esimerkiksi Liikenneja viestintäviraston laatima Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Sen avulla voidaan havaita esimerkiksi liikenneverkon pullonkauloja ja muita haasteita. Hallitus on sitoutunut kestävän ja hiilettömän liikenteen sekä saavutettavuuden edistämiseen. – Henkilöjunaliikenteellä on tässä tärkeä rooli. Koronakriisin vaikutuksesta matkustajien määrä on vähentynyt. Koronatilanteen helpottuminen ja sitä kautta matkustajamäärien elpyminen on tärkeää kaikkien joukkoliikennetoimijoiden kannalta. Marinin mukaan valmisteilla olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan koronaepidemian vaikutukset joukkoliikenteelle ja kaikille liikennemuodoille. – Hallituksen neljännessä lisätalousarviossa julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen osoitettiin 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Rahoituksella tuetaan joukkoliikenteen palvelutason turvaamista koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus. ?
• 18 KULJETUSLIITOT KL TEKSTI: ARTO JOKELA KUVAT: ARTO JOKELA, JUHA TAMMINEN JA TIMO SAVOLAISEN ALBUMI RÄMÄPÄÄ SAVOSTA Kuopiolainen Timo Savolainen ajaa Postilla täysperävaunuyhdistelmää, huastaa levveetä savvoo ja ihmettelee, ettei ole telonut itseään pahemmin. L apinlahdella Matin ja Liisan aseman lounaspöydässä Timo Savolainen, 29, kertoo leveällä savonkielellä, miten tuli kuljetusalalle ja miten on sillä viihtynyt. Kaikki alkoi tässäkin tapauksessa kotoa, missä isä Kari Savolainen oli kuljetusalalla ja ajoi rekkaa. Jokseenkin nuorena Timolle selvisi, että se olisi myös hänen tuleva työnsä. Yläasteella tet-harjoittelussa Kiitolinjalla vakaumus ammatinvalinnasta vahvistui. Ammattikoulussa hän kävi logistiikkalinjan ja teki opiskelun ohella töitä Kuljetusliike Kantola & Koramon terminaalissa. ? Olihan se raskasta, kun oli yön töissä ja meni aamulla kouluun, mutta sen jaksoi ja siitä sai omaa rahaa, hän muistelee. Ammattiin valmistuttuaan Savolaisen työt jatkuivat kuljettajana Kuljetusliike Kantola & Koramolla. Sieltä hän siirtyi – isän houkuttelemana ? VR-Transpointille. Sittemmin Itella osti Transpointin ja kun Itella palasi Postiksi, tuli Savolaisesta Posti Kuljetus Oy:n kuljettaja. ? Työ säilyi samana, vaikka työnantaja vaihtuikin. Kortongeista konekivääreihin Savolaisen kyydissä Iisalmi-Suonenjoki-Vieremä-Lapinlahti -alueella kulkee kaikkea mahdollista elintarvikkeista huonekaluihin. Tai kuten hän sen ilmaisee: kortongeista konekivääreihin. Savolainen kertoo, ettei alan valinta ole kaduttanut. Työn hyviksi puoliksi hän sanoo itsenäisyyden. Kukaan ei hengitä niskaan, ja esimiehetkin ymmärtävät, jos aikataulut joskus venyvät. Esimerkiksi haastattelu myöhästyi parilla tunnilla, koska Savolaisen yhdistelmästä puhkesi rengas. Hyvää on myös se, että työ on päivätyötä ja viikonloput vapaita. Se on Kuopion Rugby Clubin riveissä pelaavalle miehelle tärkeätä. ? Harjoitusten takia iltaja yötyö ei minulle sopisi, hän sanoo. Aikapaineet kasvaneet Työn miinuspuoliksi hän mainitsee kiireen, mikä on lisääntynyt niistä ajoista, kun hän alalla aloitti. Toinen miinus on, että ikinä ei tiedä, mihin aikaan illalla työpäivä on ohi. ? Kuljetuspuolella on paljon aikapaineita. Tässä konttorissa työpäivä päättyy vasta kun auto on tyhjä. Pientä kritiikkiä tästä lähtee myös ajojärjestelyn suuntaan. ? Saattaa olla, että siellä asiakkaille luvataan liikaa, hän pohtii. Myös asiakkaat valittavat entistä herTimo Savolainen kertoo toisinaan ihmetelleensä, ettei ikinä ole sattunut pahemmin. Rugbyä Savolainen on harrastanut muutaman vuoden Kuopion Rugby Clubin riveissä. Vuosi siten joukkue voitti ykkösdivisioonan mestaruuden ja nousi SM-sarjaan. kemmin, jos kuljetus ei tule minuutilleen sovitussa ajassa. ? Suurin osa kuitenkin ymmärtää myöhästymisen, mutta osa valittaa jo pienestäkin viiveestä, hän sanoo. Talvea Savolainen ei koe ongelmalliseksi. Talvi kuuluu Suomeen ja Kuopion korkeudella se on edelleen perinteinen luminen talvi. Talvella tehdään töitä talven ehdoilla ja sovitetaan vauhti sen mukaan. ? Oma ja muiden turvallisuus edellä mennään. Järjestys on tärkeä Savolaisen autolla on pituutta 22 metriä ja kokonaispainoa enimmillään 40 tonnia. Yhdistelmä on sitä luokkaa, että läheskään joka paikkaan sillä on turha yrittää. Tämä on huomioitava lastauksessa ja reitin suunnittelussa. Osa arvioista on tehtävä paikan päällä. Joskus on myös todettava, että perille ei pääse. Ja vaikka pääsisikin, niin myös pois on päästävä. ? Pitää varmistaa, että tie kestää ja leveys riittää. Tässä, kuten muussakin työnteossa, painaa kokemus. Kokemuksen ja osaamisen karttuessa työn tekeminen on helpottunut ja suhtautuminen siihen muuttunut. ? Töitä tehdään rivakkaan tahtiin, mutta enää ei tule kiireessä hötkyiltyä, hän pohtii. Yksin on heikoilla Timo Savolainen on AKT:n Kuopion osaston toimikunnan jäsen ja nuorisovastaava sekä AKT:n nuorisovaliokunnan jäsen. Lisäksi hän on Postin Kuopion terminaalin varatyösuojeluvaltuutettu. Nyt jo eläkkeellä oleva isä Kari on puolestaan Kuopion osaston pitkäaikainen aktiivi. Hän vaikutti myös siihen, että pojasta tuli AKT:n aktiivi. Mukaan ay-toimintaan ajoivat myös työuran alkuvaiheessa koetut ongelmat ja ammattiliitolta saatu apu. ? Siinä huomasi miten yksin sitä on, jos ei saa apua mistään.
• KULJETUSLIITOT KL 19 Myöhemmin ay-toiminta on avannut Timo Savolaiselle uusia näkymiä edunvalvontaan ja yhteiskuntaan. AKT:n nuorisotoiminnan myötä elämään on tullut myös uusia kavereita. ? Osasto suhtautuu nuorisotoimintaan myönteisesti. Jos jotain haluaa järjestää, niin se kyllä onnistuu, hän sanoo. Rugbya ja maastopyöräilyä Rugby, englantilainen herrasmiesten peli, missä kontakti on kova ja suojavarusteet… No, niitä ei ole. Lajin parissa Kuopion Rugby Clubin pelaajana Savolainen on viihtynyt muutaman vuoden ja kehuu, että paremmin menee koko ajan. Eli sattuu vähemmän kuin alussa. Tähänastisiin saavutuksiin lajin parissa kuuluu I divisioonan mestaruus viime vuodelta. ? Kroppa on tottunut ja olen oppinut ottamaan vastaan iskuja ja kaatumaan oikein. Hyötyä rugbyssä on ollut myös nuorena harrastetusta karatesta. Siinä oppi tasapainoa ja notkeutta. Timo Savolainen on AKT:n Kuopion osaston toimikunnan jäsen ja nuorisovastaava. Hän on myös AKT:n nuorisovaliokunnan jäsen ja työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettu. KU VA : A RT O JO KE LA KU VA : JU H A TA M M IN EN
• 20 KULJETUSLIITOT KL Savolaisen todellinen intohimo on kuitenkin maastopyöräily. Muutama vuosi sitten hän luopui autosta ja osti vähän paremman maastopyörän. Hintaa sillä oli noin viisi tonnia, mutta on se sitten hyväkin. ? Kuljen pyörällä ympäri vuoden. Kun rahaa ei mene autoon, niin säästän pyörän hinnan parissa vuodessa. Erityisesti Savolainen viihtyy pyöränsä kanssa maastossa. Hän nauttii luonnon rauhasta ja usein mukana ovat myös eväät. Ihmettelyn aihetta Pyörän kanssa – samoin kuin rugbyssä – esiin nousee myös hurjapää. Savolainen tykkää haastaa itseään mm. erilaisilla pyörän kanssa tehtävillä tempuilla. ? Olen tehnyt niitä pienestä lähtien. Ne ovat joskus aika hurjia. Velipoika Joni on sanonut ihmetelleensä, että olen yleensä hengissä. Pienestä asti fyysisiä rajojaan koetellut Savolainen sanoo itsekin joskus hämmästelleensä, ettei ikinä ole loukannut itseään pahemmin. – Kaikenlaista on sattunut, mutta kertaakaan ei ole sattunut pahasti. ? Timon isä Kari Savolainen on AKT:n Kuopion osaston pitkäaikaisia aktiiveja ja vaikutti myös siihen, että pojasta tuli ay-aktiivi. Töitä on riittänyt niin paljon kuin on jaksanut tehdä. KU VA : TI M O SA VO LA IS EN A LB U M I
• KULJETUSLIITOT KL 21 FILIP DJORDJEVIC LAJITTELEE PAKETTISI Postin Vantaan logistiikkakeskuksen kautta kulkee yli 70 prosenttia Postin pakettiliikenteestä. Pakettilajittelija Filip Djordjevic lajittelee paketteja, kun me muut nukumme. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: FILIP DJORDJEVIC P aketin kulku Vantaan Voutilassa sijaitsevassa logistiikkakeskuksessa on monivaiheinen prosessi. Postin rekoista sisään tulevat paketit puretaan kuljetusyksiköistä, häkeistä ja rullakoista syöttökoneisiin, joita lajittelijat kutsuvat kippauslaitteiksi. Paketit tiputetaan lajittelukoneen hihnalle, joka vie paketit koodattavaksi. ? Jokaisessa paketissa on viivakoodi, joka kertoo mistä paketti tulee ja minne se menee. Kiintolukija lukee koodin, ottaa siitä kuvan ja kippaa paketin oikeaan lajittelukohtaan. Hihnat kiertävät hallin ympäri ja paketit tippuvat luisuille. Luisuille tulee pakettilajittelija, joka lajittelee paketin oikeaan kuljetusyksikköön. Sitten kun yksikkö on täysi, viedään se ohjauslapulla merkatun ovinumeron kohdalle, josta paketit lastataan rekkoihin. Ja siitä paketti lähtee eteenpäin, Djordjevic kertoo. Pakettilajittelijan työ on automatisoitunut kovaa vauhtia. Logistiikkakeskuksesta löytyy muun muassa automatisoitu kooditunneli ja älypuhelimet eli Puho-laitteet, joilla ohjataan pakettien lajittelua. ? Ennen paketit lajiteltiin oman ammattiosaamisen perusteella, eli osoitteen perusteella piti tietää mihin rullakkoon paketti heitetään. Nykyään pakettilajittelijoilla on viivakoodilukija ja Puho-laite, joka näyttää mihin yksikön numeroon ja rullakkoon paketin pitää mennä. Djordjevicin mukaan Puhon myötä työntekijän läsnäolo ja keskittyminen itse työhön on vähentynyt. Laitteissa on ajoittain myös toimintahäiriöitä. Kun Puho jumittaa, pakettisuma seisoo. Filip Djordjevic aloitti kesäapulaisena Postissa vuonna 2013. Vaikka työ on raskasta, kehuu Djordjevic työpaikkansa työsuojelua ja työturvallisuutta.
• 22 KULJETUSLIITOT KL Yön lintu Vantaan logistiikkakeskuksessa on omia työntekijöitä noin 300, joista osa-aikaisia nelisenkymmentä. Logistiikkakeskus on aina ollut monikansallinen jakulttuurinen työpaikka. Vuokratyöntekijöitä on paljon. Filip Djordjevic arvelee, että heidän määränsä on tällä hetkellä noin 30?40%. ? Kiireisimpänä aikana vuokratyöntekijöiden määrä saattaa olla jopa puolet. Iltavuorossa vuokratyöntekijöitä on noin kolmasosa, yövuorossa vähemmän. Logistiikkakeskuksessa käytetään useita eri vuokrafirmoja, esimerkiksi SOLlin, Mailian, Smilen, Transvalin ja Sublogin kautta tulee pakettilajittelijoita Postiin. Pakettilajittelijoiden omasta työehtosopimuksesta huolimatta osaan vuokratyöntekijöistä noudatetaan edelleen Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelualan tessiä, jossa palkka ja työehdot ovat huomattavasti heikommat kuin PAUn tessissä. ? Otamme vuokratyöntekijät hyvin vastaan ja tulemme heidän kanssaan hyvin toimeen, mutta kyllähän he tietyllä tavalla eriarvoinen ja oma porukkansa ovat, Djordjevic huomauttaa. Logistiikkakeskuksessa tehdään töitä kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, viikonloppuisin on hiljaisempaa. Djordjevic tekee pelkkää yövuoroa, joka alkaa 22.30 ja päättyy 6–6.30. Pelkän yövuoron tekeminen ei ole hänelle ongelma. ? Teen mieluummin pelkkää yövuoroa, se sopii minulle hyvin. Kun ei ole vielä omaa perhettä, niin tämä on tietysti helpompaa. Kyllähän arkipäiväinen sosiaalinen elämä kärsii, mutta siihenkin olen jo sopeutunut. Lapsesta asti olen ollut yön lintu, valvonut aina myöhään. Yötyöstä ei ole Djordjevicille aiheutunut ainakaan toistaiseksi mitään ammattitautia tai lieveilmiöitä. Tosin yövuorossa korostuu riski kaamosmasennukseen, kun lyhyt valoisa aika menee nukkumiseen. Korona toi työtä Pakettilajittelijan työ ei ole pitkälle viedystä automatisoinnista huolimatta kevyttä sisätyötä. Pakettien paino pyörii yhdestä kolmeenkymmeneen kiloon. Työ on fyysisesti kuluttavaa ja raskasta, joka kulminoituu siihen, miten hyvin työnkierto toimii. ? Kaikkia työntekijöitä ei pystytä kuitenkaan kouluttamaan kaikkiin työpisteisiin. Toisaalta työn raskauteenkin tottuu. Jokaisen täytyy huolehtia työergonomiasta ja jos työ tehdään ergonomisesti oikein, ei työtahtikaan voi olla maailman nopeinta, Djordjevic muistuttaa. Työvauhtia kiritetään logistiikkakeskuksessa omalla luisupalkkiomallilla, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Bonusjärjestelmässä on käytännössä kyse siitä, että mitä ripeämmin lajittelet, sitä enemmän tienaat. Palkkiomallia ei pidetä kuitenkaan enää järin kannustavana. ? Ennen jos lajitteli yli 130 pakettia tunnissa, sai siitä ylittävästä määrästä 10 centtiä per paketti. Työnantaja nosti kuitenkin pakettimäärän 200 pakettiin per tunti ja vähensi bonusmäärän neljään centtiin. Nykyisin 200 pakettia ylittävästä määrästä maksetaan 3 centtiä. Suurin osa ei tavoittele enää bonuksia, kun siinä rehkii helposti itsensä rikki. Ilman bonuksiakin logistiikkakeskuksessa on viime aikoina pärjätty. Poikkeuksena moneen muuhun alaan verrattuna koronaepidemian aikana pakettilajittelijoilla on riittänyt töitä, kun verkkokaupan kasvu nosti keväällä Postin volyymin yli miljoonaan pakettiin viikossa. ? Ylitöitä on ollut paljon. Suurin piikki oli keväällä maalis-, huhtitoukokuussa. Töitä on riittänyt niin paljon kuin on jaksanut tehdä. Kokonaisuudessa olemme selvinneet koronasta erinomaisesti. ? Vantaan logistiikkakeskus täytti viime vuonna 20 vuotta. Alkuaikoina Posti kuljetti logistiikkakeskuksen kautta noin 28 miljoonaa pakettia, vuonna 2018 jo yli 44 miljoonaa.
• KULJETUSLIITOT KL 23 Lakko osoitti solidaarisuuden voiman Postin pakettilajittelijat tulivat viime syksyn postilakossa tunnetuksi koko Suomelle, kun maa oli pysähtyä Postin työehtoshoppailun vuoksi. Kansalaisten sympatiat kääntyivät pienipalkkaisten postilaisten puolelle, joiden palkkoja ja työehtoja oltiin leikkaamassa rajusti. Kaksi viikkoa kestänyt lakko sai tukea koko ay-liikkeeltä ja muilta kuljetusliitoilta. Pakettilajittelija Filip Djordjevic ei ole historiallista työtaistelua unohtanut. ? Meidän on syytä muistaa, että jos vastaava tilanne tulee muilla eteen, on myös meillä oltava valmiuksia tukea muita liittoja. Toivon näissä tilanteissa myös tulevaisuudessa kuljetusliitoilta yhteistä solidaarisuutta. Siinä on meidän yhteinen voima. ?
• 24 KULJETUSLIITOT KL ILMASTONMUUTOKSEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT Jos ilmastonmuutos riistäytyy käsistä, pitemmän päälle siitä kärsivät kaikki. Niin muutos itsessään kuin sen torjuntatoimet kohtelevat kuitenkin eri tavoin eri ihmisryhmiä. Nämä viisi näkökulmaa on otettava huomioon, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan etsitään oikeudenmukaisia tapoja TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: ISTOCKPHOTO Työlliset ja työttömät Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole tuhoamassa työllisyyttä. Tähän tulokseen ovat tulleet useat selvitykset niin Suomessa kuin ulkomailla. Esimerkiksi Euroopassa energiamurroksen on arvioitu päinvastoin synnyttäneen 530 000 työpaikkaa vuosina 2009–2015. Tutkituista 27:stä EU-maasta 21:ssä energiamurroksen nettovaikutus työpaikkojen määrään oli positiivinen. Ilmastonmuutos ja sen torjunta kuitenkin siirtävät työpaikkoja toisilta aloilta toisille. Suomessa ei ole turvetuotantoa lukuun ottamatta sellaista elinkeinotoimintaa, johon kohdistuisi suorastaan lopettamispainetta, mutta niin ilmastonmuutos itsessään kuin torjuntatoimet tuottavat etua ja haittaa eri aloille. Esimerkiksi kuljetusaloilla lentoliikenne on todennäköisten häviäjien joukossa, muu joukkoliikenne voittajien. Jos yksityisautoilu vähenee, kuljetusten tarve voi kokonaisuudessa kasvaa. Kotimaanmatkailuun liittyvät alat voivat hyötyä ja ulkomaanmatkailuun kärsiä. Työn muutosten keskellä tärkeät oikeudenmukaisuuskysymykset kuuluvat: Syntyykö menetettyjen tilalle hyviä ja kestäviä työpaikkoja? Miten yhteiskunta auttaa työntekijöitä siirtymään työstä toiseen ja päivittämään ammattitaitoaan? Miten toimeentulo säilyy töiden välillä? Nämä näkökulmat ovat ammattiliittojen ilmastopolitiikassa keskeisiä. Esimerkiksi SAK on vaatinut satsauksia innovaatioihin ja koulutukseen, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja työntekijät pystyvät siirtymään joustavasti työstä toiseen. Myös työttömyysturvan taso on ilmasto-oikeudenmukaisuuskysymys. 1
• KULJETUSLIITOT KL 25 Lähteet: SAK:n ilmastoaineistot, Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2020: Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys, Aino Rekola ym.: Ilmasto-oikeudenmukaisuus suomalaisessa hyvinvointija terveyspolitiikassa: suuntaviivoja tutkimukselle (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2019:56) Rikkaat ja köyhät Ilmastonmuutos itsessään on hyvin epäoikeudenmukainen ilmiö. Sitä aiheuttavista päästöistä suurimmassa vastuussa ovat rikkaat, usein pohjoiset maat, joiden päästöt henkeä kohti voivat olla jopa monikymmenkertaisia köyhiin maihin verrattuna. Ilmastonmuutoksen rajuimmat haitat sen sijaan osuvat köyhiin, usein eteläisiin maihin. Esimerkiksi äärimmäinen kuumuus, veden loppuminen, rankkasateet ja merenpinnan nousu ovat Suomen korkeudella vielä kaukana, mutta monessa köyhässä maassa täyttä totta. Sama köyhien ja rikkaiden välinen epäoikeudenmukaisuus toteutuu pienemmässä mitassa myös Suomessa. Täälläkin pienituloisimpien elämä on usein valmiiksi vähäpäästöistä: liikutaan joukkoliikenteellä, asutaan tiiviisti, ei lentomatkailla ja eletään muutenkin vaatimattomasti. Mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yhteiskunnan ja oman elämän mullistuksiin on kuitenkin huonompi kuin rikkailla. Pienituloiset ovat haavoittuvampia myös silloin, jos ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen, perustarvikkeiden ja ruoan hintoihin ja työpaikkoihin. Tutkimuksissa on arvioitu, että vahvoilla hyvinvointivaltioilla on hyvät edellytykset torjua ilmastonmuutosta sellaisilla tavoilla, jotka tuottavat mahdollisimman vähän taloudellista epätasa-arvoa ja syrjäytymistä. Hyvinvointivaltiot kestävät yleensä hyvin muutoksia ja pystyvät tukemaan ja auttamaan kansalaisiaan muutosten keskellä. Menestyvät ja taantuvat alueet Vaikka ilmastonmuutos ja sen torjunta eivät kokonaisuudessa vähentäisi työpaikkoja, yksittäisillä alueilla nettovaikutukset voivat olla hyvin erilaiset. Jokin paikkakunta voi saada uusista vihreän teknologian työpaikoista lottovoiton, jokin toinen menettää alueen isoimmat työllistäjät. Suomessa varsinkin turvetuotannon kohtalo on iso alueiden tasa-arvoon liittyvä kysymys. Samalla ilmastonmuutos itsessään kohtelee Suomessakin alueita eri tavoin. Esimerkiksi tulvat voivat aiheuttaa isoja vahinkoja alavilla alueilla, ja kuivuus on erityisen iso ongelma maatalousvaltaisilla seuduilla. Lapin elinkeinoille poronhoidosta matkailuun taas luonnonympäristöjen muutos on kohtalonkysymys. Jos ilmastonmuutoksen torjuntatoimet tehdään suunnitelmallisesti, alueelliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon ja kärsivien alueiden menetyksiä paikata. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan tilannetta arvioinut raportti päätyi tulokseen, että hajautettu uusiutuvan energian tuotanto voi paikata työpaikkojen menetykset, jotka syntyvät esimerkiksi turpeesta luovuttaessa. Etenkin suuret tuulivoimahankkeet työllistävät hyvin. tai henkilöstö ovat päässeet mukaan päättämään työpaikan ympäristötoimista. Kyselyjen mukaan ammattiliittojen jäsenet odottavat liittojen olevan aktiivisia ilmastoasioissa ja pitävän niissä työntekijöiden ääntä. Esimerkiksi SAK:n luottamushenkilökyselyssä enemmistö oli sitä mieltä, että ammattiliittojen on osallistuttava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja järjestettävä siitä koulutusta. Lähes puolet oli sitä mieltä, että liittojen pitäisi ottaa nykyistä voimakkaammin kantaa ilmastoasioihin. 2 3 4 Päätösvaltaiset ja hiljaiset Kenen ääni kuuluu ilmastokeskustelussa? Viime vuosina lapset ja nuoret ovat nousseet ilmastoasioissa esiin tavalla, joka on yhteiskunnallisessa keskustelussa poikkeuksellista. Silti tässäkin aiheessa pätee vanha kuvio: niitä kuunnellaan eniten, joilla on jo valmiiksi valtaa. Ammattiliitoille erityisen tärkeää on, kuuluuko työntekijöiden näkökulma toisaalta yhteiskunnan ilmastokeskustelussa ja toisaalta työpaikkojen ilmastotoimissa. Ainakaan jälkimmäinen ei toteudu kovin hyvin. SAK:n viimevuotisessa kyselyssä vain 15 prosenttia työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo, että luottamushenkilöt 5 Terveet ja sairaat ”Helle hellii”, kirjoittivat suomalaiset lehdet tänäkin kesänä. Paitsi että helle ei helli, jos sattuu kärsimään esimerkiksi sydänsairaudesta. Helle aiheuttaa Suomessa satoja ennenaikaisia kuolemia vuosittain. Riskiryhmässä ovat erityisesti iäkkäät ja sydänja verisuonitaudeista kärsivät. Kun ilmastonmuutos kiihtyy, hellekuolemien ennustetaan lisääntyvän. Myös muut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt iskevät kovemmin sairaisiin kuin terveisiin. Toisaalta terveys vaikuttaa myös siihen, miten helppo ihmisen on sopeutua ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin, kuten joukkoliikenteen käyttöön. Sairaan mahdollisuudet muokata elämäntapojaan voivat olla rajallisemmat kuin terveen. Jos ilmastonmuutoksen vaatimat elämäntapamuutokset toteutetaan niin, että ne ovat kaikkien saavutettavissa, ne voivat tuottaa terveyshyötyjä koko väestölle lähtötasosta riippumatta. Esimerkiksi edullinen kasvispainotteinen ruoka tai kaavoitus, joka tekee kävelemisestä helppoa, hyödyttää kaikkia. Myös hiilivoimaloiden sulkeminen voi parantaa hengitysteiden ja sydämen terveyttä koko alueen asukkailla. ?
• HAASTATTELU 26 KULJETUSLIITOT KL OMISTAJA OHJAA PERIAATEPÄÄTÖKSEN MUKAAN TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: SAANA LAMMINSIVU Valtionyhtiöiden omistajaohjaus siirtyi viime syksynä postilakon kuohuissa Tytti Tuppuraisen (sd) käsiin. Eurooppaja omistajaohjausministeri Tuppurainen painottaa toiminnassaan omistajapolitiikan periaatepäätöstä ja avointa vuoropuhelua valtionyhtiöissä. Esitimme ministerille kuljetusalaan liittyviä kysymyksiä. Posti on tulouttanut omistajalle osinkoja viiden viimeisen vuoden aikana 176 miljoonaa euroa. Eikö osinkovaadetta voisi pudottaa reippaasti, ettei säästöjä joutuisi aina hakemaan työntekijöiden irtisanomisilla ja osa-aikaistamisilla? Vastuullinen henkilöstöpolitiikka kuuluu valtio-omistajan poliittiseen periaatepäätökseen. Sellaista politiikkaa, jossa tehokkuus ja säästöt haetaan pelkästään työntekijöiden selkänahasta, ei missään valtionyhtiöissä pidä harjoittaa. Yksittäiset päätökset ovat kuitenkin yhtiön operatiivisia asioita. Posti on ollut kannattava yritys, josta kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle ja on tietenkin hieno asia, että se on pystynyt tulouttamaan osinkoja myös valtiolle, koska näillä osinkotuotoillakin rahoitetaan hyvinvointivaltion menoja. Osingot katsotaan aina vuosittain vastuullisesti mikä yhtiön vakavaraisuuden tilanne on. Missään tapauksessa valtio ei tule nostamaan Postista sellaisia osinkoja, jotka vaarantaisivat esim. Postin palkanmaksukyvyn tai muulla tavalla yhtiön vakavaraisuuden. Mitä valtionyhtiöiltä edellytettävä hyvä henkilöstöpolitiikka käytännössä tarkoittaa ja millä keinoilla ministerinä huolehditte siitä, että näin toimitaan? Olen hyvässä keskusteluyhteydessä Postin johtoon ja olen peräänkuuluttanut avointa, hyvää keskustelua henkilöstön kanssa. Mitään vastakkainasettelua en halua olla lietsomassa ja tässäkin työnjako on syytä säilyttää. Työmarkkinaosapuolet vastaavat työehdoista ja palkkaneuvotteluista. Niitä ei tehdä valtion omistajaohjausosastolla, eikä varsinkaan ministerin toimesta. Uskon, että on itse asiassa henkilöstönkin turva ja etu, ettei työehtoihin puututa poliittisten suhdanteiden mukaan. Työehdot kuuluvat työmarkkinoille ja se työnjako on syytä olla kristallinkirkas. Posti yritti viime syksynä siirtää koko henkilöstön halvemman työehtosopimuksen piiriin, joka olisi tarkoittanut jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoihin 30 % palkan alennusta. Postin työehtoshoppailu jatkuu kuitenkin edelleen vuokratyövoiman kautta, joka on johtanut tilanteeseen, jossa yhtiössä maksetaan työntekijöille samasta työstä eri palkkaa. Onko tällainen toiminta omistajan näkökulmasta hyvää henkilöstöpolitiikkaa? Minusta lähtökohta on se, että Suomessa aina samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa. Periaatteellisella tasolla vierastan tällaista työehtoshoppailua. Ei voi olla myöskään kestävää, että kauhean pitkään jatkuisi sellainen tilanne, että olisi olemassa useita työehtosopimuksia, joilla samaa työtä voitaisiin kilpailuttaa. Tähän työmarkkinoilla pitäisi löytää tasapaino. Mutta korostan, että tämä on ennen kaikkea työmarkkinakysymys ja ammattiliittojen asia, enkä lähde sitä täältä omistajaohjausosastolta paaluttamaan. Postin johdon bonukset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Kohtuutonta palkitsemista on luvattu omistajan osalta tarkastella uudelleen. Onko Postin johdon bonusohjelmiin tulossa muutoksia? Meillä on uusi valtio-omistajan periaatepäätös voimassa, joka asettaa reunaehdot palkitsemispolitiikalle, jota Postissakin pitää noudattaa. Siellä on myös hyvin selkeästi sanottu, että palkitsemisen pitää koskea myös henkilöstöä. Palkitsemisen määrittely kuuluu kutenkin yhtiön hallitukselle. Olen lähettänyt myös erillisen kirjeen valtio-omisteisten hallitusten puheenjohtajille ja toimitusjohtajille, jossa peräänkuulutan malttia palkitsemiseen.
• KULJETUSLIITOT KL 27 Voiko valtio sitoutua siihen että 1900 toistaiseksi lomautettua lentoemäntää ja stuerttia saavat jollain välillä työtä Finnairissa? Valtio on pörssiomisteisessa yhtiössä vain yksi osakkeenomistaja muiden joukossa, eikä markkinaehtoiseen rahoitusjärjestelyyn voi kuulua tällaisia ehtoja. Haluan kuitenkin korostaa, että meillä on se omistajapolitiikan periaatepäätös, joka asettaa ehdot yleisellä tasolla kaikelle toiminnalle ja siihen kuuluu hyvä omistajaja henkilöstöpolitiikka. Viitaten edellä mainittuun kirjeeseen olen muistuttanut yhtiöiden johtoa, että koronaepidemian aikana pitää välttää irtisanomisia ja turvautua pehmeämpiin keinoihin. Finnairin kriisi korona-aikana on kuitenkin niin perustavanlaatuinen, että nyt Finnair niin kuin muutkin lentoyhtiöt taistelevat olemassaolostaan. Olen kertonut Finnairin johdolle, että kaikesta huolimatta pitäisi rakentaa muutosturvaa eteenpäin. Miksi Finnairin kohdalla valtio ei voi asettaa yhtiölle julkisia tavoitteita vastineeksi valtion investoinneille yhtiöön? Useassa Euroopan maassa on vaadittu lainojen ja pääomasijoitusten vastineeksi tuki kotimaiselle työllisyydelle. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen edellyttää valtionyhtiöiltä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Sellaista ei voida pääomituksen ehdoksi asettaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että valtio vastaa yksin Finnairista silloin, kun se on pörssiomistettu yhtiö ja siinä on myös muita sijoittajia. Säännöllisellä vuoropuhelulla yhtiön johdon kanssa pidetään huoli siitä, että yhtiön johto tietää mitä se omistajalta odottaa. Rautateiden matkustajaliikenteen kilpailutuksia ovat voittaneet ympäri maailmaa pääasiassa eri maiden valtionyhtiöt tai niiden omistamat yhtiöt. Miten voimme turvata, että Suomessa rautateiden matkustajaliikenteen tulevassa kilpailutuksessa pärjää oma valtionyhtiömme VR? Pitämällä huolta VR:n toimintakyvystä niin että se on kilpailukykyinen yhtiö, jota johdetaan hyvin. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin pitää kiinnittää huomiota. Valtio on vastuullinen omistaja ja tulemme pitämään huolen VR:n toimintaedellytyksistä. ?
• Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 28 KULJETUSLIITOT KL VR:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS KOHTUULLISTI YLISUURTA OSINKOA Liittojohtajat tapasivat omistajaohjausministerin O mistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) otti vastaan Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtajan Teppo Järnstedtin ja Rautatiealan Unionin RAUn puheenjohtajan Tero Palomäen valtioneuvoston linnassa elokuun lopussa. Tero Palomäki (vas.), Tytti Tuppurainen ja Teppo Järnstedt. TEKSTI JA KUVA: PEKKO OKSANEN
• KOLUMNI Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KULJETUSLIITOT KL 29 T apasin syyskuun puolivälissä PAUn osastojen puheenjohtajia pj-päivillä. Kävimme vilkasta keskustelua muun muassa järjestäytymisen merkityksestä ja luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun eroavaisuudesta. Palatessani tien toiselle puolelle SAK:n toimistolle, kokoustilassa oli käynnissä SPR:n järjestämä ensiapukoulutus liittojen nuorisotoimitsijoille. Ensimmäisen oman EA1-kurssin kävin lukioikäisenä Euran kansalaisopistossa. Sen mieleenpainuvin osa oli kurssin lopun harjoitus, johon oli lavastettu onnettomuustilanne, jossa meidän kurssilaisten oli osattava toimia kurssilla saatujen oppien mukaisesti. Siinä hälinässä sitten porukalla touhuttiin, laastaroitiin, lastoitettiin, rauhoiteltiin ja odotettiin apujoukkoja. Mutta kukaan meistä ei huomannut auttaa maassa makaavaa Anne-nukkea, jolle oli käynyt kaikkein huonoiten ja joka olisi kiireiten tarvinnut apua. Ehkä asiaan vaikutti se, että kyseessä oli muovinukke, eikä oikea ihminen, mutta opetus meni perille. Kriisitilanteessa on tärkeää ensin rauhallisesti mutta ripeästi katsoa kokonaisuutta, estää lisävahingot ja arvioida, mikä on vakavin ongelma, johon puututaan ensin. Usein eniten ja kiireellisimmin apua ei tarvitse se, joka vaatii eniten ja huutaa lujimpaa. Huonoin tilanne voi olla hänellä, joka ei voi tai uskalla puhua. Työehtosopimus on aina parempi kuin pelkkä työlainsäädäntö ja paikallisesti voi aina sopia tessiäkin paremmista ehdoista. Mutta ilman että liiton kouluttama luottamusmies toimii työpaikalla kuin ensiapukurssilla opetettiin, voi käydä niin, että vain vahvimmat ja äänekkäimmät pärjäävät. Meistä harva on koulutettu neuvottelemaan ja vaatimaan. Useimmat osaavat parhaiten oman perustyönsä, jota varten meidät on työhön palkattu. Työyhteisön keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu on sittenkin vaan yksi työkavereista. Liiton jäsenyys tuo ammattiliiton ja työehtosopimuksen tuen ja turvan. Liitto on kuin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettynä. Kun omat taidot ja ensiapupakkaus ei riitä, paikalle tulevat tarvittaessa ambulanssi ja ammattilaiset, myös sen hiljaisen tueksi. ? Katja Syvärinen SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Liitto auttaa myös hiljaista – On aina ilo tavata Raideammattilaiset JHL:n ja Rautatiealan Unioni RAUn edustajia rautatieasioiden merkeissä. Osaavat työntekijät ovat avainasemassa VR:n menestymisen kannalta, Tuppurainen totesi. Järnstedt muistutti, että korona on vaikuttanut merkittävästi rautateiden henkilöliikenteeseen, – Nyt on kuitenkin pyrittävä varmistamaan rautatieliikenteen palvelutaso. Osinko, joka on päätetty VR-yhtymästä tulouttaa omistajalle, oli varsin perusteltu tilanteessa, jossa päätös tehtiin. Nyt tilanne on merkittävästi muuttunut ja nyt osingon kohtuullistamista on syytä vakavasti harkita. Palomäki sanoi, että rautateiden henkilöliikenteessä matkustajamäärät ovat laskeneet. – On paljon yhteiskunnallisesti tärkeitä reittejä, joiden ajamiseen ei ole kohta liiketaloudellisia edellytyksiä. – Osinkopäätös tulisi perua tai osingon suuruutta pitäisi merkittävästi kohtuullistaa. Ostoliikenteen määrärahoja tulisi tilapäisesti korottaa tai sitten huomioida se omistajan tuottovaatimuksessa. Palomäen arvioi, että mikäli tässä tilanteessa lähdetään palvelutasoa heikentämään, tulee niistä muutoksista helposti pysyviä ihmisten siirtyessä joukkoliikenteestä yksityisautoiluun. Järnstedt totesi lopuksi, että toimiva ja ekologinen joukkoliikenne tukee hallitusohjelman ilmastotavoitteita. VR-Yhtymä Oy:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 8.9., että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa enintään 100 miljoonaa euroa aiemmin ilmoitetun yhteensä 350 miljoonan euron sijaan. VR-Yhtymän osingonmaksukykyä tarkastellaan vielä uudestaan vuoden loppuun mennessä. ? ON PALJON YHTEISKUNNALLISESTI TÄRKEITÄ REITTEJÄ, JOIDEN AJAMISEEN EI OLE KOHTA LIIKETALOUDELLISIA EDELLYTYKSIÄ.
• 30 KULJETUSLIITOT KL K orona teki keväällä selkeän piikin suomalaisten verkko-ostoksiin. Verkko-ostaminen lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Tiedot käyvät ilmi Postin teettämästä TNS Kantarin kyselystä, johon vastasi keväällä noin tuhat suomalaista. Verkko-ostaminen lisääntyi tasaisesti lähes kaikissa tuoteryhmissä. Kotona vietetty aika ja eristys näkyi selkeästi erityisesti siinä, että ruoan, lääkkeiden, pelien, harrastustuotteiden ja kirjojen kauppa kävi kuumana. Eniten ostamistaan ovat lisänneet 18–34 vuotiaat, joiden verkkokauppakäyttäytyminen on muutenkin aktiivista. Myös vanhimmassa kohderyhmässä 65–79 vuotiaissa poikkeustilanne lisäsi verkko-ostamista merkittävästi. Alueittain tarkasteltuna verkko-ostaminen lisääntyi eniten pääkaupunkiseudulla (27 %). Haja-asutusalueellakin verkkokauppa kasvoi lähes viidenneksellä (18 %). ? Kyllä volyymit olivat täälläkin joulun tasolla. Normaalisti kevät on hiljaisempaa aikaa, mutta paketteja vietiin ajankohtaan nähden todella paljon, kertoo Itä-Lapissa Postin jakeluautoa ajava Antti Elkki. Elkki arvelee, että pakettimäärä on tälläkin hetkellä normaalia korkeammalla tasolla. Ainakin kotijakelun puolella 21-paketeissa tavaraa on ollut koko ajan todella paljon. Postin Liedon lajittelukeskuksessa työskentelevä Petteri Syväkari uskoo, että Korona kiihdytti VERKKOKAUPPAA Lähes viidennes suomalaisista kertoi lisänneensä verkko-ostoksia koronan aiheuttaman poikkeustilanteen aikana. Keväällä Postille koitti joulu, kun se jakoi yli miljoona pakettia viikossa. kasvun syynä on myös se, että Postin kilpailijoilla oli paketeissa toimitusvaikeuksia. ? Saimme kilpailijoiden verkosta tavaraa. Sitä en sitten osaa sanoa, kuinka paljon asiakkuuksista on jäänyt Postille. Syväkarin mukaan kesällä pakettimäärä hiljeni, niin kuin oli odotettuakin. Pakettimäärien ennuste on jäänyt kuitenkin korkeammalle mitä se oli vuosi sitten. ? Kyllä meillä kasvua on ollut noin 20 % eli koronan aikana olemme pakettipuolella olleet voittajia. Uusia asiakkuuksia on saatu myös ulkomailta. Johtuuko se sitten taas koronasta, sitä on vaikea sanoa. Ruoan verkkomyynnissä huima kasvu Koronan aiheuttama kotoilu sai suomalaiset siivoamaan myös komeroitaan ja myymään tarpeetonta tavaraa netissä. Tämä ilmenee Tori.fin ja Postin tilastoista. Postin kuluttajalta kuluttajalle lähetettyjen pakettien määrät kasvoivat huhti–toukokuussa peräti 70 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennätyksiä rikottiin mm. sunnuntaina 17.5., jolloin Torissa tehtiin 20 000 kauppaa. Koko toukokuun aikana Tori.fissä tehtiin puoli miljoonaa yksityisten henkilöiden välistä kauppaa. Tämä kaikki satoi pakettimarkkinoilla toimivien jakeluyritysten laariin. Kova kysyntä on haastanut verkkokauppiaita myös varastojen ja logistiikan TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: POSTI Olen lisännyt verkko-ostamista selvästi Olen lisännyt verkko-ostamista jonkin verran Lähde: Posti 18–34 v 35–49 v 50–64 v 65–79 v 5 10 15 20 % 19 7 13 6 11 11 1 1 Verkko-ostamisen lisääntyminen ikäryhmittäin Kysymys: Oletko lisännyt tuotteiden tai tavaroiden ostamista verkosta koronakriisin aikana? (n=1094)
• KULJETUSLIITOT KL 31 KORONAN AIKANA OLEMME PAKETTIPUOLELLA OLLEET VOITTAJIA YLI MILJOONA PAKETTIA VIIKOSSA osalta. Transval vastasi huutoon ottamalla alkukesällä käyttöön yli 10 000 neliömetrin varastotilan Helsingin Vuosaaresta. Yhtiöllä on ennestään yli 350 000 neliötä varastotilaa. Kokonaan oma lukunsa koronan vaikutuksella on ruoan verkkokauppaan. K-ryhmä tiedotti elokuussa, että ruoan verkkokauppa-asiointien määrä kasvoi K-ryhmässä koronaepidemian aikana kuukausitasolla parhaimmillaan yli 800 %. Vielä kesäkuussakin kasvuluvut olivat 500-prosenttisia edellisvuoteen verrattuna. Käyttäjien määrän kasvun lisäksi K-ryhmän mukaan verkkokaupassa nähtiin merkittäviä muutoksia käyttötavoissa. Erityisen suosituksi korona-aikana nousi verkkokaupan noutopalvelu, jossa asiakas itse noutaa kaupan työntekijöiden keräämät tuotteet kaupalta. Noutopalvelun ovat järjestyksessä Kiina, Yhdysvallat ja Britannia. Yli puolet suomalaisista teki ostoksia kiinalaisista nettikaupoista, kolmannes Saksasta, neljännes Iso-Britanniasta ja viidennes Ruotsista. Kuluttajien motiivina ulkomaan verkkokaupoille on tuotteen hinta, kotimaan saatavuus ja halpa toimitus. Vaatteita, kenkiä ja asusteita ostetaan eniten, lähes kolmannes. Tutkimuksen mukaan suomalaisten ykköspaikat ulkomaisessa nettishoppailussa ovat Wish, eBay ja Amazon. Ostoksia tehdään paljon myös Ali Expressissä ja Zalandolta. Korona muutti maailmaa ja yhteiskuntia pysyvästi, myös verkkokauppaa. ? asiointikerroissa saavutettiin poikkeustilan aikana jopa 2 000 % kasvulukuja. Myös S-ryhmä kertoi huhtikuussa, että verkkoruokakaupan kävijämäärät kaksin-kolminkertaistuivat koronaepidemian myötä. Päivittäistavaroiden digiostokset kotija ulkomailta ovat kuitenkin vielä nappikauppaa. Niiden osuus on noin 0,8 % suomalaisen päivittäistavarakaupan liikevaihdosta. Ulkomaisessa verkkokaupassa Kiina ykkönen Vuodenvaihteessa julkaistu International Post Corporationin (IPC) tutkimus osoitti, että yli puolet suomalaisista ostaa vähintään kerran kuussa verkkokaupasta. Kehittyneimmät verkkokauppamaat Verkkokaupan lisääntyminen näkyi Postin pakettilajittelussa. Lähteet: Posti, Kesko, S-ryhmä
• 32 KULJETUSLIITOT KL TEKSTI JA KUVAT: SAANA LAMMINSIVU, HELSINGIN SATAMA Vuosaaressa risteävät meritiet, maantie ja kiskot. Tavara kuljetetaan satamasta tukkuihin, kauppoihin, tehtaisiin ja ulkomaille – aina jopa Kiinaan saakka. Vuosaaren satamassa käsiteltiin viime vuonna 533 810 (TEU) konttia. Trailereita ja rekkoja Vuosaaren sataman kautta kulki yhteensä 235 000. REKKOJA & TRAILEREITA VUOSAAREEN Y ksi Vuosaaressa säännöllistä linjaliikennettä harjoittavista varustamoista on Finnlines. Suomen suurimmalla rahtivarustamolla on 17 alusta Suomen lipun alla. Nämä alukset ovat kuljettaneet Suomeen korona-pandemian aikana päivittäistavaroita, kappaletavaraa ja muuta rahtia. Vuosaaresta ajavien ropax-alusten kyydissä kulkee varsinkin rekkoja ja -trailereita, mutta myös matkustajia Saksan ja Suomen välillä. Ahtaaja Juha Repo ohjaa parhaillaan M/s Finnmaid-aluksen ruumasta ulos vetomestaria. Sen kyydissä on keltainen kontti. Kaikki ahtaajat ovat olleet kevään ja kesän töissä, kertoo AKT:n Finnsteven pääluottamusmies Risto Leimola. Vuosaaressa työskentelee Finnstevellä vakituisena noin 170 ja 80 tilapäistä ahtaajaa. Koronaepidemian aikana kaikki ahtaajat ovat olleet normaalisti töissä, todettuja tartuntoja ei ole ollut.
• KULJETUSLIITOT KL 33 17 alusta Suomen lipun alla Finnlines
• 34 KULJETUSLIITOT KL Satamavalvojat lomautettuina kolme kuukautta Vuosaaren satama on osa Helsingin Satamaa, johon kuuluvat myös Länsiterminaali ja Eteläsatama. Koronarajoitteiden vuoksi pudotus Helsingin Sataman matkustajamäärissä viime vuodesta on linjaliikenteessä 55,3 prosenttia. Matkustajaliikenteen romahdus heijastui moniin aloihin, kuten Kokki Jani Luoto on tyytyväinen töihin paluustaan. Baarimestari Henna Mäntykangas (vas.) ja purseri Vappu Klemetti tekevät ”inventaariota” aluksella olevista desinfiointiaineista. takseihin, jotka kuljettavat matkustajia satamasta. Heiltä vähenivät ja loppuivat jopa kokonaan työt -kevään aikana. Etelä-Suomen Satamapalvelu Oy:n (SF Port Service) henkilöstöstä 95 prosenttia lomautettiin keväällä kolmeksi kuukaudeksi. Satamavalvojat hoitavat satamassa esimerkiksi aluskiinnityksiä ja henkilökuljetuksia. Ropaxeilla rahti kulkee vaikka matkustajamäärät romahtivat Myös Vuosaaresta liikennöivillä ropax-aluksilta lomautettiin alusten taloushenkilökuntaa. Yksi heistä oli M/s Finnmaid-aluksen kokki, Jani Luoto. – Olin palaamassa keväällä laivalle työvuoroon takaisin, kun sain ilmoituksen lomauksesta. Se kesti vuorottelu mukaan lukien lähes kolme kuukautta. Matkustajaliikenne avattiin rajoitusten jälkeen 13. heinäkuuta ja laivojen taloushenkilökunta pääsi palaamaan takaisin töihinsä. Luoto on hyvillään omien töidensä alkamisesta. – Ainahan työssäkäynti voittaa lomautuksen, hän sanoo suoraan. Luoto kuuluu Kuljetusalan Työttömyyskassaan. Hänen mukaansa kassa hoiti hyvin hänen asioitaan ja päivärahat olivat ajallaan tilillä. – Sain sovittua myös pankin kanssa lyhennysvapaan, mikä helpottaa taloudellista tilannetta. Ahtaaja Juha Repo Vuosaaren satamassa. Varustamo tarjosi töitä kesällä muilta aluksilta M/s Finnmaidilla baarimestarina työskentelevä Henna Mäntykangas oli lomautusten aikana talousapulaisena ja tarjoilijana varustamon muissa laivoissa. – Sain kesäksi töitä varustamon muilta aluksilta, M/s Finnstarilta ja M/s Finnladyltä, jotka liikennöivät täältä Vuosaaresta. Finnstarilla toimin ylimääräisenä tarjoilijana, Mäntykangas tuumii. Saksassa maskipakko – miehistö pysyttelee laivassa – Matkustajia oli Suomen kesälomien aikaan hyvin kumpaankin suuntaan, keskusteluun osallistuvat myös keittiömestari Peter Knaup ja purseri Vappu Klemetti. Elokuun puolivälistä vapaaajanmatkustus jälleen kuitenkin väheni. – Saksassa on elokuussa kesälomat päällä, mutta ihmiset ovat varovaisia, eivätkä matkusta. Suomessa maskinkäyttö on joukkoliikenteessä ja julkisissa tiloissa toistaiseksi suositeltua, mutta ei pakollista. Saksassa ei ole vaihtoehdoille sijaa: jos liikkuu julkisissa tiloissa, on käytettävä maskia. Laiva on satamassa Saksassa yöaikaan, joten laiva
• KULJETUSLIITOT KL 35 Matruusi Sade Kyyrönen on työskennellyt Finnlines-varustamossa neljä vuotta ja M/s Finnmaid-aluksella matruusina puoli vuotta. Koulutukseltaan hän on merikapteeni. Finnmaidilla on kansitöissä muitakin naisia. Aluksella on EU-miehistö. Kyyrönen on kotoisin Kotkasta ja siirtyy siitä syystä Mussalon satamaan töihin huolitsijaksi lähemmäksi kotiaan. Pursimies Timo Pasanen harmittelee Kyyrösen maihin siirtymistä: ”Hän on yksi pätevimmistä työntekijöistä kannella”, hän kehuu työkaveriaan selän takana. Timon mukaan aluksella on pulaa tällä hetkellä matruuseista ja pursimiehistä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi Varoitus! TaskuTurva-sovellus saattaa aiheuttaa normaalista poikkeavaa kiinnostusta vakuutusasioihin. Uudistunut TaskuTurva on täynnä loistavia ominaisuuksia. Voit maksaa laskut ja viestitellä kanssamme, hoitaa kätevästi lapsen lääkärikäynnit sekä etsiä tien päällä lähimmän autokorjaamon. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Katso koko tarina turva.fi/taskuturva Laivalta satamaan töihin miehistöllä ei ole tarvetta lähteä aluksesta ulos Saksan päässä. – Olemme pysytelleet pääsääntöisesti laivassa. Sitä välttää itsekin mielellään kaikkea ylimääräistä liikkumista kaupungilla ja ihmismassoja, taloushenkilökunta pohtii. Kumihanskat loppu maailmalla Laivalla käytetään ahkerasti erilaisia yleispuhdistusaineita ja käsidesejä. Turvaväleihin kiinnitetään huomiota. Korona-epidemian alkuvaiheessa aluksen buffet oli koko ajan auki, mutta henkilökunta annosteli ruoat lautaselle valmiiksi. Vaikka vapaa-ajan matkustaminen pysähtyi, alusten kyydissä kulkee rekkakuskeja ja muita työmatkalaisia. – Laivalla ei ole maskipakkoa, mutta kumihanskoja käytämme täällä monissa eri töissä. Niitä ei tahdo löytyä mistään tällä hetkellä, vaan varastot ympäri maailman ovat tyhjillään. ?
• HAASTATTELU 36 KULJETUSLIITOT KL 28. elokuuta kuultiin, että M/s Silja Serenade jää satamaan ja aluksen suomalaiset merimiehet lomautetaan. Laivan korvaa Helsinki-Riika reitillä Viron lipun alla purjehtiva M/s Baltic Queen, jossa on virolainen miehistö. 2. syyskuuta Tallinkin lomautukset laajenivat koskemaan lähes koko Suomen henkilöstöä, noin 1 200 työntekijää. Lomautukset jatkuvat kokotai osa-aikaisina toistaiseksi. Tallinkin yt-neuvotteluiden piirissä on kaikkiaan 2 500 työntekijää Suomessa ja Baltiassa. Ihmiset säikähtivät matkustusrajoituksia Suomen hallituksen tiedotus matkustamista koskien on ollut ristiriitaista, Satu Valapuro toteaa. – Ihmiset säikähtivät karanteenista johtuvia mahdollisia rajoituksia ja karanteeneja, tuli peruutuksia, vaikka Riika on turvallinen kohde matkustaa. – Minulta kysyttiin, eikö Merimies-Unioni tee mitään? Unioni oli mukana Viron merimiesten liitto EMSAn kanssa neuvotteluissa. Saimme lykättyä M/s Silja Serenaden seisontapäätöstä. Yritimme hakea palkkatukea ja kävimme tapaamassa valtiovarainministeriössä Matti Vanhasta. Yrityksistä huolimatta Riian reitille vaihdettiin M/s Baltic Queen. Alus on pienempi ja säästetään polttoainekuluissa. Valapuroa harmittaa, että varustamo julkaisi uutiset laivan vaihtamisesta niin nopeasti omilla kanavillaan, ettei henkilökunnalle ehditty kertoa asiasta. – Laivalla oli aikamoiset tunnelmat, että onko tämä laillista. Voiko näin tehdä, että suomalainen alus korvataan virolaisella? TEKSTI: SINI SILVÀN KUVA: SAANA LAMMINSIVU Tämä oli täysi uutispommi, M/S Silja Serenaden laivaluottamusmies, Merimies-Unionin hallituksen jäsen Satu Valapuro huokaa. M/S SILJA SERENADE JÄÄ RANTAAN JA SUOMALAISET LOMAUTETAAN – TILALLE M/S BALTIC QUEEN JA VIROLAINEN MIEHISTÖ – Osa Silja Serenaden henkilöstöstä tyhjensi hyttinsä kokonaan. Ajateltiin, että tässä tämä nyt oli. Matkustajatkaan eivät ole tyytyväisiä laivan vaihtoon. M/s Baltic Queenilla on virolainen henkilökunta, mikä ei välttämättä inspiroi suomalaisia lähtemään matkaan, Valapuro epäilee. Kesä oli helpotus, syksy veti maton alta Koronakriisi pysäytti M/s Silja Serenaden kertaalleen jo 18.3. Helsingin satamaan. Samaan aikaan Ruotsin lipun alla purjehtiva M/s Galaxy liikennöi Suomen Huoltovarmuuskeskuksen koronatuella. Serenadella oli keväällä täysi valmius lähteä M/s Baltic Princessin vaihtopariksi Turun ja Tukholman välille. – Serenade ei kelvannut huoltovarmuusalukseksi. Vieläkään ei ole saatu vastausta, millä perusteella Huoltovarmuuskeskus myönsi tukea myös Helsingin ja Tallinnan väliä ajavalle Viron lipun alla purjehtivalle Tallinkin M/s Megastarille, Valapuro ihmettelee. M/s Silja Serenade pääsi Helsingin ja Riian väliseen liikenteeseen 26. kesäkuuta. Miehistöä oli töissä orkestereineen kaikkineen 240 henkeä. Myös M/s Baltic Princessin lomautettuja työllistettiin. Ensimmäiset ekstrat pääsivät takaisin töihin. – Osa ekstroista on ollut laivallamme töissä kymmeniä vuosia. Heille kesä oli pelastus, sillä he ovat vielä enemmän tyhjän päällä kuin lomautetut, Valapuro tuo esiin huolen. ?
• KULJETUSLIITOT KL 37 A KT:n osasto 208 SLSY ry:n juuret juontavat vuonna 1953 perustettuun Suomen lentoemäntäyhdistykseen. Kun alalle alettiin palkata myös miehiä, nimeksi muutettiin Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistys (SLSY). AKT:n yhteisöjäseneksi SLSY liittyi 2015 ja vuoden 2018 alussa siitä tuli AKT:n valtakunnallinen ammattiosasto 208. Lentoemäntä Marjo Laitakari oli mukana SLSY:n toiminnassa jo ennen AKT:n yhteisöjäsenyyttä. Nyt hän toimii työpaikkansa Finnairin luottamusmiehenä, AKT:n matkustamohenkilöstön ammattialajaoston jäsenenä sekä ammattiosastonsa sihteerinä ja talousvastaavana. Vaatinut totuttelemista Marjo Laitakarin mukaan isossa liitossa toimiminen on vaatinut totuttelemista ja tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa. – Perussyy liittymiseemme oli, että pieni liitto ei pärjää yksin. Tarvitsimme joukkovoimaa, leveämmät hartiat. Lentoemännät ja stuertit eivät ole kuitenkaan mikään vähäpätöinen ammattiryhmä. Ammattiosaston jäsenmäärä on kasvanut ja ylitti viime vuonna 2 000 jäsenen rajan. Myös alan järjestäytymisaste on korkea. Finnairin laajoihin lomautuksiin ja henkilöstön rajuihin työehtojen heikennyspyrkimyksiin viitaten Laitakari pohtii, että vielä ei ole testattu joukkovoimaa ja leveitä hartioita, mutta ehkä senkin aika on vielä edessä. Byrokratiaa ja demokratiaa Joukkovoiman ohella AKT:n jäsenyys toi mukanaan myös kaikkea muuta, kuten ison liiton byrokratian. – Itsenäinen SLSY oli ketterä, ja esimerkiksi hallitus saatiin kokoon muutaman tunnin varoajalla päättämään työehtosopimuksesta. AKT:ssa polku on mutkikkaampi. Neuvottelujen jälkeen ammattialajaosto käsittelee sopimuksen ja tekee siitä esityksen hallitukselle, joka tekee asiasta päätöksen. Laitakari ymmärtää, että että isossa liitossa asiat etenevät hitaammin. Sinällään hän pitää järjestelmää hyvänä, sillä ammattialajaostoissa on mukana kunkin alan syvällistä osaamista. AKT:n tapa toimia on myös demokraattinen. Hän kuitenkin painottaa, että liiton hallituksen pitää kuunnella ammattialajaostoja. ? SLSY teki asiasta myös esityksen edellisessä edustajakokouksessa. Meillä, kuten myös muiden alojen aktiiveilla, on paras tuntemus omasta alastamme, hän sanoo. Päivitystä digiaikaan Marjo Laitakari uskoo, että SLSY on tuonut myös uutta AKT:n toimintaan. Monessa asiassa Laitakari kaipaa AKT:n osalta kuitenkin toiminnan päivittämistä nykyaikaan ja digitalisaation laajempaa hyväksikäyttöä. Esimerkiksi edustajakokoukseen hän olisi kaivannut sähköistä äänestystä lippuäänestyksen sijaan. – Ongelma ei ole yksin AKT:n. Koko ay-liike kaipaisi toiminnan nykyaikaistamista. Sinällään perusperiaate, yhdessä joukkovoimalla etujen ajaminen ja puolustaminen, on edelleen ajankohtainen. Ei jyrän alle Marjo Laitakari ei ole kokenut, että hänet tai ammattiosasto 208 olisi jyrätty AKT:ssä. Tai ettei ihmisten kanssa tulisi toimeen. Hyviä hänestä ovat esimerkiksi liiton ay-koulutukset Kiljavalla. Niihin on osallistunut hänen lisäkseen myös moni muu osasto 208:n jäsen. ? Viimeaikaisissa tapahtumissa ay-koulutuksista on ollut todella hyötyä. ? JOUKKOVOIMAA JA LEVEÄT HARTIAT ITSENÄISESTÄ LIITOSTA AKT:N JÄSENEKSI TEKSTI JA KUVA: ARTO JOKELA Vuodenvaihteessa SLSY:llä tulee täyteen kolme vuotta AKT:n valtakunnallisena ammattiosastona. Lentoemäntä Marjo Laitakari uskoo, että SLSY on tuonut uutta myös AKT:n toimintaan. HAASTATTELU
• 38 KULJETUSLIITOT KL P uun matka alkaa metsästä. Sieltä tukki kuljetetaan rekalla, junalla tai jopa hinaajan kyydissä uittamalla tehtaalle. Siellä puusta keitetään massaa, josta valmistetaan paperia ja tämä aikakauslehti, jota parhaillaan luet. Uunituoreen lehden lukijoille toimittaa postinjakaja. Tässä jutussa voit tutustua puun ja paperin logistiseen matkaan Suomesta aina ulkomaille saakka. Tämä juttu on muistutus siitä, että Suomi elää metsästä ja vihreä kulta tuo leivän monen suomalaisen pöytään.
• KULJETUSLIITOT KL 39 PUUSTA PAPERIKSI JA POSTIIN HONKAJOKIRAUMA 1 VARKAUS TAIPALEEN KANAVA 2 KOTKA HIETASEN SATAMA 3 RIIHIMÄKI 4 SÖDERKULLA SIPOO 5
• 40 KULJETUSLIITOT KL 78 TONNIA KYYDISSÄ METSÄTIELLÄ Puutavara-autonkuljettaja Sami Lahtinen on ajanut kaikenlaisilla teillä kaikenlaisissa oloissa. Työhön kuuluu myös luontoelämyksiä keskellä korpea. O le valmiina, pian hyppää, varoittaa puutavara-autonkuljettaja Sami Lahtinen. Hän tuntee Honkajoen tiet kuin omat taskunsa ja tietää, että edessä on kunnon kumpare. Kumpareiselta maantieltä käännytään pienelle kylätielle, käydään avaamassa puomi ja jatketaan vielä pienemmälle metsätielle. Siellä odottaa päivän projekti, iso pino mäntykuitupuuta. Lahtinen kääntää auton näppärästi olemattoman näköisessä tilassa, hyppää nosturiin ja ryhtyy lastaamaan puuta kyytiin. Kun kuorma on valmis, Lahtinen ajaa samaa juuri ja juuri auton levyistä metsätietä takaisin ja kuljettaa puut Raumalle tehtaalle. Kokonaispainoa on nyt 78 tonnia. TEKSTI JA KUVAT: TUA ONNELA Helppo uskoa, että tämä homma ei ole mitään helppoa talvella. Tai ylipäätään ikinä. – Onhan niitä hankalia juttuja. Auraamattomat tiet, savi ja kura, honkajokelainen lentohiekka, kiukkuiset maatalon isännät… Ja jos on sopinut tiukan aikataulun, ihan varmasti jotain juuri sillä kertaa hajoaa, Lahtinen sanoo ja nauraa. Kahdesti Lahtisen perävaunu on kaatunut. Sitä kutsutaan alalla tukkimiehenvalan tekemiseksi. Jumiin jäämisiäkin sattuu silloin tällöin, mutta harvoin niissä tarvitsee soittaa apua. Lahtisella on taskussaan koko joukko niksejä, joilla auto saadaan taiottua liikkeelle. Pelisilmä ja paikallistuntemus auttavat eniten. Kun Lahtinen tuntee joka kuopan ja mutkan, hankalimmat tilanteet osaa välttää. Pitkät vuorot, asiallinen palkka Sami Lahtinen on työskennellyt sastamalalaisessa Isolähteenmäki Oy:ssa yhteensä 18 vuotta. Välissä hän kävi kokeilemassa muita töitä mutta palasi takaisin. – Pienestä asti olen tykännyt kaikesta, mikä pärisee. Koulunkäynti ei kiinnostanut, vaan peruskoulussa käytin kaiken ajan nurkan takana tupakoimiseen ja tyttöjen kiusaamiseen. Kun menin armeijaan ja ajoin siellä kortin, olin jo puhunut, että tulen tänne hommiin. Tämä on kai kutsumusammatti, Lahtinen sanoo.
• KULJETUSLIITOT KL 41 Sami Lahtisen työssä puutavaran lastaaminen metsäteillä on isossa osassa. Erityisissä oloissa tarvitaan erityistä ajotaitoa. – Parhaita hetkiä ovat ne, kun pääsee metsässä jostain erityisen hankalasta paikasta. Se onnistumisen tunne on mahtava. Lahtinen kehuu työnantajaansa siitä, että palkka maksetaan aina työehtosopimuksen mukaan. Työvuorot ovat puolen vuorokauden mittaisia: aamuvuoro on noin neljästä aamulla neljään iltapäivällä ja yövuoro iltapäivän neljästä aamuneljään. Neljän yövuoron jälkeen on viisi aamuvuoroa. Lahtinen pitää yövuoroista siinä mielessä, että teillä on hiljaista. Pimeässä työskentely ei kuitenkaan aina ole mitään juhlaa, varsinkaan jos sataa. – Eikä näin vanhemmiten palautuminen yövuoroista käy enää ihan sormia napsauttamalla. Diili käärmeiden kanssa Metsä työympäristönä ei ole Lahtisen mukaan ollenkaan hullumpi. Usein lastauspaikoilla hän sammuttaa auton moottorin ja kuuntelee metsän hiljaisuutta. Välillä hänellä on metsässä yllättävää seuraa – joskus mieluisaa ja joskus vähemmän mieluisaa. Kerran maa-ampiaiset lähtivät hyökkäykseen, kerran auton vieressä jolkotteli susi ja kerran jäljet paljastivat, että karhu oli seuraillut Lahtisen puuhia ihan lähellä. Kerran Lahtinen ajeli pitkän matkaa tiellä kipittävän hiiren perässä. Yli hän ei tahtonut ajaa. – Myös käärmeiden kanssa meillä on diili, että minä en aja niiden yli ja ne eivät pure minua, kun menen heinikossa shortseissa ja sandaaleissa, Lahtinen sanoo ja nauraa. ? AURAAMATTOMAT TIET, SAVI JA KURA, HONKAJOLAINEN LENTOHIEKKA, KIUKKUISET MAATALON ISÄNNÄT… HONKAJOKIRAUMA 1
• 42 KULJETUSLIITOT KL HINAAJA TARMO UITTAA SAIMAATA PITKIN 300 REKKALASTILLISTA PUUTA Uittopojat Oy:n hinaaja Tarmo uittaa perässään 300 rekkalastillista puuta Saimaan halki. Hinaajan perässä lipuva tukkiletka voi olla hinausvaijeri mukaan lukien kilometrin pituinen. TEKSTI JA KUVAT: SAANA LAMMINSIVU P ohjoisimmat paikat, joista Uittopojat hakevat puuta Vuoksen vesistöllä ovat Iisalmen vieressä sijaitseva Peltosalmi ja Nurmeksessa Kuokkastenkoski. Kuitupuu uitetaan Saimaan läpi Lappeenrantaan UPM:n tehtaalle sellun raaka-aineeksi. Matkan varrella paksumpi tukkipuu jätetään Ristiinaan UPM:n Pelloksen vaneritehtaille. Kuusija mäntytukit matkaavat Tarmon perässä Saimaata pitkin noin 400 kilometriä. Matka Peltosalmelta Lappeenrantaan kestää keskimäärin yli kaksi viikkoa. Väylän varrella on mutkia ja kapeikkoja, joissa tukkiletkaa on avustettava kahdella apuhinaajalla, ettei lautta hajoa. Taloudellisessa lamassa tukinuitto kukoistaa Uittaminen on ympäristöystävällinen ja taloudellinen kuljetusmuoto: yksi ainoa hinaaja vetää perässään 300 rekkalastillista puutavaraa. – Taloudellisinta on kuljettaa 800–1 200 nippua puuta. Vertailun vuoksi yksi tukkirekka voi kuljettaa kolme nippua puuta, Tarmon päällikkö Petri Nurmi kertoo. Vastaavan puumäärän kuljettaminen rekoilla Saimaan pohjoisosista Ristiinan Pellokseen kuluttaisi 30 000 litraa enemmän polttoainetta. Silloin kun taloudessa menee heikommin, tukinuitto kannattaa. Uittopojat toimittaa puuta tällä hetkellä UPM:lle. Yhden tukkilautan arvo voi olla kaksi miljoonaa euroa. – Tehtaille ei ole kiire kuljettaa puuta tällä hetkellä autoilla, vaan sitä voidaan uittaa. Uitto toimii myös puiden välivarastona. Taipaleen kanavassa sulutellaan Varkauden pohjoispuolella tukit kulkevat läpi neljästä kanavasta, joiden läpi ajaminen hidastaa matkaa. Nyt ollaan niistä yhdellä, Taipaleen kanavalla. – Sulkuun mahtuu 80 nippua tukkia: kolme nippua leveyttä ja noin 26 nippua pituutta. Tukkiletkan pituus riippuu siitä, uitetaanko letkassa kolmen metrin vai viiden metrin pituista puutavaraa, Petri Nurmi ynnää. Työtä hinaajilla tehdään kahdessa vuorossa: kuusi tuntia töitä, kuusi vapaata. Työvuoro, eli törni, kestää yleensä kaksi viikkoa, jonka jälkeen on viikko vapaata. Vuosilomat pidetään uittosesongin ulkopuolella talvella.
• KULJETUSLIITOT KL 43 Tukkien uittamista kanavan läpi kutsutaan suluttamiseksi. Kansimies/konemies Anssi Aleksejev ohjailee hinaajan kannelta haalla tukkeja pysymään kanavassa aloillaan. Kun kanavan vesi laskee oikealla tasoon järven pinnan kanssa, voidaan sulut avata ja hinaaja pääsee jatkamaan matkaa. Kanavasta päästyä tukkilauttaa kasataan. Tarmon miehistöllä valuu hiki päästä, kun he hyppivät tukkinippujen päällä ja kiristelevät vaijereilla käsivoimin nippuja yhteen. – Työ on ennen kaikkea tekniikkaa, mutta myös voimaa, kansimies Anssi Aleksejev tuumii. Tukkeja uitellaan jäiden lähdöstä marraskuulle Tukkeja aletaan uittaa heti jäiden lähdettyä aina marraskuulle saakka. Syksyllä on säkkipimeää ja sataa vettä sekä räntää. Tukkinippujen päällä liikkuessa on oltava tarkkana, ettei tipahda tukkien väliin Saimaaseen. Myös tuuli vaikuttaa tukkiletkan liikkeisiin. ? UITTOTYÖHÖN KAIVATAAN UUSIA TEKIJÖITÄ. TYÖHÖN OPPII TEKEMÄLLÄ. Perämies Antti Matikainen (edessä) on uittanut Saimaalla puuta 25 vuotta. Kansimies Tomi Hovilainen on työskennellyt lautoilla kahdeksan vuotta. VARKAUS TAIPALEEN KANAVA 2 Katso dronevideo tukinuitosta Taipaleelta Youtube ? Merimies-Unioni ? Hinaaja Tarmo
• 44 KULJETUSLIITOT KL PAPERIRULLAT SATAMASTA MAAILMALLE Tukin matka metsästä tehtaalle ja tuotteena joko kotimaan kulutukseen tai ulkomaille sisältää pitkän logistisen ketjun. Suomesta viedään paperia ja kartonkia Eurooppaan ja esimerkiksi Pohjoisja Etelä-Amerikkaan sekä Oseaniaan. Eniten paperia viedään Itämeren yli Saksaan. TEKSTI JA KUVAT: SAANA LAMMINSIVU KOTKA HIETASEN SATAMA 3
• KULJETUSLIITOT KL 45 B ore-varustamon omistama ja Transfennican rahtauksessa oleva M/s Seagard kuljettaa paperirullia säännöllisesti Suomesta Saksaan. Paperirullia tuodaan Kotkaan Hietasen satamaan rekoilla Suomesta useilta eri paperitehtailta. Näitä ovat esimerkiksi UPM, Metsä Board, Stora Enso ja Kotka Mills, kertoo Steveco Oy:n ahtaaja ja liikenteenohjaaja Allan Pihl. Pihl on työskennellyt ahtaajana satamassa saman työnantajan palveluksessa vuodesta 1978, eli kohta 42 vuotta, joista 30 vuotta Haminassa ja 12 vuotta Kotkassa. – Ahtaajan työ on koneellistunut vuosikymmenten saatossa. Siirtelemme nykyisin paljon suuria yksiköitä, Pihl toteaa ja näyttää kädellään merkin, mihin ruumaan juuri saapuvan vetomestarin tulee ajaa. Sitä kuljettaa ahtaaja Pertti Vapalahti. Paperia tuhansia tonneja vientiin Ahtaajat kuljettavat paperirullat vetomestareilla, eli terminaalitraktoreilla, satama-alueelta rahtilaivan ruumaan. Siellä rullat nostellaan trukeilla aluksen kyytiin siisteiksi pinoiksi. Paperirullien on säilyttävä ehjinä koko kuljetusketjun sekä merimatkan ajan. Paperitehtaat valvovat toimitusketjuja tarkkaan: paperi on rahaa. Yhden rahtilaivan kyydissä kulkee monta tuhatta tonnia paperia Suomesta maailmalle. – Rahtilaivan alaruumaan mahtuu peräpäähän noin 400 tonnia ja aluksen keulaan tuhat tonnia paperia, Pihl laskeskelee. Metsäteollisuuden kuljetukset vetivät kesällä M/s Seagard-rahtilaivan lastausta valvoo perämies Lili Autio. Hän on työskennellyt M/s Seagardilla yli viisi vuotta. Korona pisti keväällä koko maailmantalouden sekaisin, mutta heidän aluksellaan metsäteollisuuden kuljetukset ovat Aution mielestä pysyneet ennallaan. M/s SeaLiikenteenohjaajan työnkuva on yksi sataman monipuolisimmista. Tehtävään edetään työkokemuksen kautta, jota ahtaaja Allan Pihlille on kertynyt vuosien saatossa. Liikenteenohjaaja valvoo ja ohjaa koneiden siirtämiä yksiköitä/ kuormia turvallisesti paikalleen. Paperirullat matkaavat aluksen kyydissä Kotkasta Rostockiin ja Lyypekkiin Saksaan. Paperirullien edustalla M/s Seagardin ruumassa pursimies Raido Lember. Pursimies Raido Lember ja perämies Lili Autio M/s Seagard-aluksen edustalla Hietasen satamassa. gard on kuljettanut koko kevään ja kesän aikataulun mukaisesti tavaraa Suomesta maailmalle. Laivalla perämies ajaa esimerkiksi vahtia, eli ohjaa komentosillalla alusta omalla työvuorollaan päällikön hyväksymän reittisuunnitelman mukaisesti. Satamissa oltaessa perämies osallistuu lastinkäsittelyyn ja aluksen muihin töihin. Naisia työskentelee laivoilla kaikissa tehtävissä. Merenkulku on yksi harvoista aloista, joissa naisille ja miehille maksetaan samoista töistä sama palkka. Aution työkaverina paperirullia kyytiin lastaa pursimies Raido Lember. Lember on ollut Bore-varustamon palveluksessa yli 12 vuotta. M/s Seagard-aluksella hän on toiminut pursimiehenä 1,5 vuotta. Rahtilaiva M/s Seagardilla on 12 hengen miehistö, joka koostuu EU-miehistöstä, joka on pääosin suomalaista ja virolaista. ? Katso video Hietasen satamasta Kotkasta M/s Seagardilta Youtube ? Merimies-Unioni ? M/s Seagard ? Kotkan satama
• 46 KULJETUSLIITOT KL L oppilainen Tuomas Näriäinen on työskennellyt veturinkuljettajana 12 vuotta. Ennen veturinkuljettajaksi kouluttautumistaan hän opiskeli lentokonemekaanikoksi ja teki merikapteenin opintoja. – Työvuorojen pituudet ovat merillä aivan eri luokkaa kuin rautateillä. Tämä sai minut hakeutumaan veturinkuljettajakoulutukseen. – Työviikkoni jakautuu huoltokuljettajan, tavarajunanja paikallisjunankuljettajan töihin. VR-yhtymässä käytiin koronakeväänä yt-neuvottelut, jotka johtivat enintään 90 päivän lomautuksiin. Veturinkuljettajien työssä korona on vaikuttanut eniten juuri lomautuksina ja junien peruutuksina. – Työnantaja on ohjeistanut työntekijöitä. Kasvomaskeja, kertakäyttökäsineitä, desinfiointiaineita ja -pyyhkeitä on saatavilla. Asemalla liikkuessa pitää käyttää kasvomaskia, mutta veturia voi ajaa maskitta. Veturinkuljettajana Näriäinen osallistuu raakapuun kuljettamiseen lastauspaiJUNAT JYSKYTTÄVÄT PUUTA Tukkipinot jatkuvat liki loputtomiin Riihimäen terminaalin lastauspaikalla. Rekat tuovat raakapuuta, joka lastataan pankkovaunuihin eteenpäin kuljetettavaksi. Metsäteollisuuden viennin yskiminen on vähentänyt tukkien rautatiekuljetuksia. koilta asiakkaan ratapihalle tai asiakkaan läheiselle ratapihalle, joilta päivystysveturilla siirretään puunkuljetusvaunut asiakkaiden omille raiteille lastin purkamista varten. Käytännössä kaikki veturinkuljettajat ovat Rautatiealan Unionin RAUn jäseniä. Tukkien kulkua raiteilla turvaavat liiton jäsenistä lisäksi liikenneohjaajat. Rautatiekuljetuksilla on Suomessa vähän yhteisiä kuljetusketjuja muiden maakuljetusmuotojen kanssa. Käytännössä ainoita säännöllisiä yhteisiä kuljetusketjuja rautateillä ja kumipyöräkuljetuksissa ovat raakapuukuljetukset. ? TEKSTI JA KUVA: PEKKO OKSANEN RIIHIMÄKI 4
• KULJETUSLIITOT KL 47 E lokuun aurinko lämmittää vielä Sipoon maisemia, kun postinjakaja Benjamin Tallgren valmistautuu jakelukierrokselle Söderkullan jakelupisteessä. Postikielellä ilmaistuna kyse on kylmästä lähdöstä, joka tarkoittaa sitä, että postit tulevat Tallgrenin jakelureitille Pasilan postikeskuksesta valmiiksi lajiteltuna. Vain paketit Tallgren lajittelee itse. Postinjakelussa suuntaus on nykyään se, että tulevaisuudessa yhä enemmän jakelutoimipaikkoja keskitetään ja jakelun esityötä tehdään valmiiksi Postin lajittelukeskuksissa. Tämän mahdollistaa pitkälle automatisoidut lajittelukoneet. ? Koneisiin ei voi kuitenkaan sataprosenttisesti luottaa. Meillä on reiteillä mukana listat muuttaneista ja jakelun keskeytyksistä. Erityisesti uusille työntekijöille tämä on vaikeaa, kun jakelureitillä useammasta kimpusta joutuu tarkistamaan muuttaneet. Kun lajittelimme postit vielä itse, jakelu oli helpompaa, Tallgren sanoo. Postinjakelun automatisoinnilla haetaan säästöjä, mutta tehdään itse työn tekemisestä jakelureitillä vaikeampaa ja hitaampaa, kun postit jaetaan useasta kimpusta. Työ muuttuu raskaammaksi Tallgrenin työpäivän pituus vaihtelee 5 ja 9 tunnin välillä, pisimmillään voi mennä yli kymmenenkin tuntia. Tiistain lyhyempinä päivinä jaetaan vain kotimaan pikakirjeet, sanomalehdet ja paketit. Perjantain jakeluakin vähennettiin merkittävästi koronan aiheuttaman volyymilaskun takia. Työtä kuitenkin riittää. Kun jakelua vähennetään kahtena päivänä, tarkoittaa se entistä raskaampia ja pitempiä työpäiviä muille päiville. Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Sipoo on haja-asutusaluetta, joka tarkoittaa sitä, että kaikki Söderkullan jakelureitit ovat autoreittejä. Helposti voisi kuvitella, että jakeluautoreitit ovat helpoimmasta päästä, mutta totuus on toinen. ? Tänään jaettavassa piirissä mulla on noin 800 taloutta ja pituutta kertyy 50?60 km. Lyhyimmällä 25 kilsan reitillä talouksia on 1 300. Pisimmällä reitillä on pituutta 110 kilometriä, Tallgren kertoo. Työn raskaudesta huolimatta Tallgren pitää työstään. ? Työ ei ole robottimaista, niin kuin tehtaassa, jossa olin työssä aiemmin. Tuntuu myös hyvältä, kun saa kaikki postit jaettua ja asiakkaat hyvälle tuulelle. Lisäksi meillä on töissä tosi kiva porukka. Tallgren toivoo työnantajaltaan työturvallisuuden parantamista erityisesti jakeluautoissa. ? Niitä ei ole suunniteltu useamman kimpun jakeluun. Nyt jakaessa osaa kimpuista täytyy pitää kojelaudalla, joka on työturvallisuusriski. Autot vaativat myös jatkuvaa huoltoa. Varhaisjakelu käyttää jakeluautoja öisin, mikä tarkoittaa, että ne ovat käytössä lähes 24/7. Korona aiheutti digiloikan, joka vähensi kirjepostin määrää entisestään, mutta sinkosi toisaalta pakettimäärän huimaan kasvuun. Tallgren on vienyt asiakkaille päivittäin keskimäärin 30–50 pakettia, enimmillään yli 70. ? KYLMIÄ LÄHTÖJÄ SÖDERKULLAN JAKELUSTA Kun postin jakelua vähennetään kahtena päivänä, tarkoittaa se postinjakajalle entistä raskaampia ja pitempiä työpäiviä muille päiville. SÖDERKULLA SIPOO 5 TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Benjamin Tallgrenin työpäivä sisältää pelkkää jakelua. Päivän pituus vaihtelee 5-9 tunnin välillä.
• 48 KULJETUSLIITOT KL P ääluottamusmies Janne Nikama, työsuojeluvaltuutettu Jari Paasonen, Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunnan osasto 009:n puheenjohtaja Jani Hartikka ja aluetoimitsija Jari Korhonen pitävät grilliä kuumana ja vastailevat Pohjolan Liikenteen Pasilan varikon linja-autonkuljettajien kysymyksiin. Miehet kommentoivat maailmanmenoa laajemminkin. Esille nousevat muun muassa työsuojeluun, työehtosopimukseen ja kabotaasiin liittyviä asioita. ? Päivän aikana menee yli 300 makkaraa. Pasilassa on töissä 530 kuljettajaa, joten grillillä käy heistä yli puolet, laskee grillimestarina toimiva Nikama. Hartikan ja Nikaman mukaan kysymykset koskettavat pääasiassa työehtoja. Työsuojeluvaltuutettu Jari Paasonen, Helsingin Seudun Linjaautohenkilökunnan osasto 009:n puheenjohtaja Jani Hartikka, pääluottamusmies Janne Nikama ja AKT:n aluetoimitsija Jari Korhonen vastasivat Pohjolan Liikenteen Pasilan varikolla linja-autonkuljettajien kysymyksiin. Puhetta on etenkin työajoista. Paasonen ja Korhonen kertovat, että esille nousi myös kabotaasi. Miehet harmittelevat, että linja-autopuolen kabotaasista puhutaan vähän, vaikka se on iso ja kasvava ongelma. Stadin kundin juttu Puhetta riittää toki muustakin kuin työasioista, kuten säästä ja polkupyöristä. Viimeksi mainitusta haastelivat Jan Ek ja Nikama samalla kun grillimestari paketoi Ekille makkaraa. Ek on ajanut linja-autoa Helsingin kaupunkiliikenteessä vuodesta 1989, lukuun ottamatta puolen vuoden pestiä Onnibussilla. ? Helsingin kaupunkiliikenne on minun juttuni. Olen syntynyt Töölössä ja asunut ikäni kehäykkösen sisäpuolella. Tunnen Stadin, hän sanoo. Kaupunkituntemuksesta on hyötyä. Sen ansiosta tietää minne ajaa ja osaa tarvittaessa neuvoa matkustajia. ? Tämä on palveluammatti ja sillä hyvä. KENTÄN ÄÄNI Pohjolan Liikenteen Pasilan varikolla puhuttiin työstä, säästä ja muusta tärkeästä. TEKSTI JA KUVAT: ARTO JOKELA
• KULJETUSLIITOT KL 49 Ek kertoo pitävänsä ajamisesta. Se on myös työn hyvä puoli. Kolikon toista puolta edustavat muut autoilijat, tai ainakin osa heistä. ? Aina ammattikuljettajista lähtien linja-autolle ei tahdota antaa tilaa pysäkiltä lähtiessä. Jokaisella on mielessä vain oma kiire. Kilpailutus rassaa Hannu Nygård on ajanut linja-autoa suunnilleen neljännesvuosisadan. Siitä Pohjolan Liikenteelle viimeiset kuusi vuotta. ? Kilpailutus ja kiristynyt kilpailu, jossa kuljettajan selkänahasta otetaan kaikki irti, vastaa Nygård kysyttäessä suurimpia muutoksia viimeisen 25 vuoden aikana. Jotain kehuttavaakin löytyy: kalusto on uutta ja siinä on menty eteenpäin monessa suhteessa. Tosin vieläkin hankitaan autoja, joiden sopivuutta paikallisliikenteeseen ei ole kunnolla testattu. ? Tekniikkaa on tullut lisää. Siinä on sitten omat hankaluutensakin. Muutosta on tapahtunut myös liikenteessä. Siitä on tullut aggressiivisempaa, mitä korona-aika on vain korostanut. Asiakkaisiin korona heijastuu taas pinnan kiristymisenä. ? Liikenteessä räikeät ylinopeudet ovat kasvaneet huimasti, toteaa Ek. Kohtjärveltä Itä-Virosta kotoisin oleva Arvi Singa on ajanut Helsingin paikallisliikennettä 12 vuotta. Hän sanoo olevansa työhönsä tyytyväinen, mutta koronan hän mainitsee huonoksi jutuksi. Terveisiä eduskuntaan Somaliasta Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sitten muuttanut Omar Abdulkadir lähettää terveisiä eduskuntaan. Hän ihmettelee, miten Suomen kansaa edustava kansanedustaja voi puhua halveksivasti ja rasistisesti osasta suomalaisia. ? Emmekö me, jotka olemme saaneet Suomen kansalaisuuden, saaneet turvapaikkapäätöksen ja teemme täällä töitä, ole suomalalaisia? Linja-auton ajaminen on työtä siinä missä muukin työ. Me teemme täällä tärkeää työtä. Työ on työtä, on sitten ministeri, bussikuski tai siivooja. Kuitenkin Hannu Nygårdin mielestä kilpailutuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon kuljettajien näkemyksiä. ? Korona on huono juttu. Muuten työssä kaikki on hyvin, sanoo Arvi Singa. Omar Abdulkadir kuvaa linjaautonkuljettajan työtä Helsingin paikallisliikenteessä henkisesti ja fyysisesti raskaaksi. Työkaverit ovat mukavia ja heidän kanssaan tulee hyvin toimeen, kehuu Mohamud Boor. RÄIKEÄT YLINOPEUDET OVAT KASVANEET HUIMASTI. JAN EK KULJETTAJAN SELKÄNAHASTA OTETAAN KAIKKI IRTI. HANNU NYGÅRD
• 50 KULJETUSLIITOT KL Paula Määttänen työskenteli hoitoalalla liki 30 vuotta. Nyt hän opiskelee oppisopimuksella linjaautonkuljettajaksi. P aula Määttäsellä on takana yli 30 vuoden kokemus lähihoitajana. Sitten hoitotyössä tuli stoppi alan työaikojen ja raskauden vuoksi. ? Työskentelin vanhustenhoidossa. Työ oli raskasta, kiire kova enkä saanut enää nukuttua kunnolla, hän kertoo syitä alanvaihtoon. Linja-autonkuljettajaksi hän päätyi juteltuaan kuljettajana toimivan ystävänsä kanssa. Tämä – itsekin entinen hoitaja – kehui linja-autonkuljettajan työtä. Nyt takana on reilut puoli vuotta TTS:n logistiikkapuolen oppisopimuskoulutusta. Paula Määttänen sanoo olevansa tyytyväinen valintaansa. Myös työaikojen suhteen on luvattu joustaa niin että ajettavana olisi mahdollisimman paljon aamuvuoroja. Määttäsellä ei ollut aiempaa kokemusta linja-auton ajamisesta. Suhteellisen helposti hän sen kuitenkin oppi. ? Alussa tuli joitakin kolhuja autoon ennen kuin opin hahmottamaan sen mitat. ? Hoitajasta kuljettajaksi eletään palkansaajina, hän sanoo. Linja-autoa Abdulkadir on ajanut vuoden 1999 alusta. Rasismiin hän törmää työssään usein, mutta sanoo tottuneensa siihen. ? En kiinnitä siihen enää huomiota. Yksi tapaus on jäänyt erityisesti mieleen. Se tapahtui hänen ensimmäisenä työpäivänään HKL:n palveluksessa tammikuun alussa 1999. ? Satoi lunta. Pysähdyin pysäkille, missä vanhempi nainen odotti autoa. Kun avasin oven, hän sanoi, että lunta tulee ja neekeri ratissa, en tule kyytiin. Rouva jäi pysäkille odottamaan seuraavaa autoa. Yleensä Abdulkadir koettaa välttää vaikeita tilanteita. Hän ei esimerkiksi tarkasta väkisin kenenkään lippua. Rasistista käytöstä on hänestä enemmän varttuneempien kuin nuorten parissa. ? En ole lipuntarkastaja. Tällaiset ohjeet on tullut myös yrityksen johdolta. Linja-autonkuljettajan työtä Helsingin paikallisliikenteessä Abdulkadir pitää sekä fyysisesti että henkisesti stressaavana. Liikennettä on paljon ja koko ajan pitää olla tarkkana muun liikenteen suhteen. Erityisesti polkupyöräilijät kauhistuttavat häntä. ? Heillä voi olla periaatteessa oikeus mennä, mutta heidän pitäisi katsoa ympärilleen ja varoa muuta liikennettä. Nyt osa heistä kuitenkin vain menee mitään mistään välittämättä. Isän jäljillä Kolmikymppinen Mohamud Boor on linja-autonkuljettajana isänsä jäljillä. Somaliassa, mistä mies on kotoisin, hänen isänsä oli linja-autoalan yrittäjä. Helsingin paikallisliikennettä hän on ajanut vuodesta 2016, joista Pohjolan Liikenteen palveluksessa puolisentoista vuotta. Sitä ennen hän ajoi taksia. ? Olin jo pitkään miettinyt alan vaihtamista linja-autopuolelle. Työhönsä hän on tyytyväinen. Lähinnä hän toivoisi parannusta työergonomiaan. Työnantaja voisi tukea enemmän myös vapaa-ajan liikuntaharrastuksia. Rasismiin Boor sanoo törmäävänsä työssään harvoin. Jos sitä ilmenee esimerkiksi suunsoittona, niin hän ei lähde siihen mukaan. ? Työkaverit ovat mukavia ja heidän kanssaan tulee hyvin toimeen, hän sanoo. ? Grillimestarina toiminut Pohjolan Liikenteen pääluottamusmies Janne Nikama ja Jan Ek vaihtoivat kuulumisia. TEEMME TÄÄLLÄ TÄRKEÄÄ TYÖTÄ. OMAR ABDULKADIR
• KULJETUSLIITOT KL 51 U rheilun harrastaminen oli nuoruudessa suuressa roolissa ja kokeilin monipuolisesti eri lajeja. Erityisesti joukkuelajit jalkapallo ja jääkiekko olivat pitkään minulle tärkeitä. Muita lajeja joissa olin mukana olivat muun muassa pesäpallo, käsipallo sekä erilaiset mailapelit, kuten pöytätennis, tennis, sulkapallo ja salibandy. Nokkala muistelee, että pihapelit olivat nuoruudessa kavereiden kesken isossa roolissa. – Jääkiekko valikoitui lopulta mukavimmaksi ja pelasin Riihimäellä sitä noin 25-vuotiaaksi asti. Työ ja perheen perustaminen lopettivat silloin aktiivisen kilpaharrastamisen. – Lähes 20 vuoden jälkeen olen uudelleen aloittanut pelailun, nyt senioripalloilussa, kesällä jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa. Nyt neljättä vuotta olen ollut mukana näissä lajeissa ja pelannut jalkapalloja jääkiekkoliiton Tampereen alueen Kki45 ikäisten sarjaa. Innokkaana penkkiurheilijana olen urheilua seurannut koko ikäni. Tämä ja poikani jalkapallon harrastaminen, jonka parissa olen ollut valmennus ja joukkueenjohtajan roolissa on osaltaan innostanut aloittamaan oman harrastamisen uudelleen. Vastapaino työelämän kiireille ja istumatyölle Nokkalan mielestä liikkuminen on mukavaa vastapainoa työelämän kiireille ja istumatyön rinnalle. – Itselle näissä joukkuelajeissa liikunnan lisäksi sosiaalinen puoli on aivan yhtä tärkeää jollei tärkeämpää. Molemmissa lajeissa meillä on super-hyvä porukka, joiden kanssa huumori lentää. Kyllä tämä ”pukukoppifiilis” on asia, joka nostaa hymyn huulille. RAU tukee jäsentensä kilpailutoimintaa -Tämä on peruja Veturimiesten liitosta, jossa se on ollut vuosikymmeniä yksi sosiaalisen toiminnan muoto. Kilpaileminen on ollut isossa roolissa ja työpisteiden väliset kamppailut ovat välillä positiivisessa mielessä verisiä. Pokaaleja ja kiertopalkintoja löytyy ympäri Suomea työpisteiden palkintokaapeista. – Nyt korona-aikana kaikkia tapahtumia ei ole voitu järjestää, mutta toiminta tulee jatkumaan edelleen mahdollisuuksien mukaan, rajoitukset huomioiden. Kilpailutoiminta on erinomainen keino tutustua ihmisiin, joita ei välttämättä omalla työpaikallaan tapaa. Tapahtumissa saa uusia kavereita ja tapaa kenties niitä henkilöitä, jotka ovat olleet samalla kurssilla koulutuksen aikana, mutta jakautuneet valmistuttuaan ympäri Suomea eri työpisteille. – Niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti kilpailemisella on varmasti positiivinen vaikutus työyhteisöön ja työssäjaksamiseen. Siitä huolimatta, etteivät kaikki työntekijät tietenkään osallistu näihin tapahtumiin. RAUn jäsenistä suurin osa tekee vuorotyötä, joten liikunta ja itsestään huolehtiminen on tärkeää työssäjaksamisen kannalta. – Joten kaikki liikkumaan haluamallaan tavalla. Ei ole vain yhtä ja oikeaa muotoa liikkua, vaan tehdään sitä mistä itse pidämme! ? PUULAAKIURHEILU VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI TYÖYHTEISÖÖN JA TYÖSSÄJAKSAMISEEN TEKSTI JA KUVA: PEKKO OKSANEN RAUn valtakunnallinen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Toni Nokkala on urheilumies henkeen ja vereen. HAASTATTELU
• 52 KULJETUSLIITOT KL Veturinkuljettajan ajokortti R autatieliikennettä säädellään EU-tasolla. Kuljettajan kelpoisuussäätelyn taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston veturinkuljettajadirektiivi. Suomen lainsäädännössä rautateiden päälait ovat raideliikennelaki ja laki liikenteen palveluista, joka sisältää muun muassa säännökset toimiluvista rautatieliikenteen harjoittamiseen, vaatimukset pätevyyteen toimia veturinkuljettajana (sisältäen lupa-asiat, terveydentilavaatimukset ja psykologisen soveltuvuuden) sekä koulutuksen järjestämistä koskevan sääntelyn. Veturinkuljettajan ajokortti on kaksiosainen. Se sisältää lupakirjan ja lisätodistuksen. Lupakirjan saadakseen on oltava vähintään 18-vuotias sekä olla käynyt 2. asteen koulutus ja lupakirjakoulutus hyväksytysti. Lupakirja vahvistaa, että henkilö täyttää terveydentilaltaan ja psykologisilta ominaisuuksiltaan lain vähimmäisvaatimukset sekä on soveltuva kuljettajaksi. Kuljettajan on aina pidettävä lupakirjaa mukanaan liikennöidessään. Lupakirjan lisäksi liikkuvan kaluston kuljettajilla tulee olla lisätodistus, jossa on määritetty, mitä kalustoa kuljettaja saa kuljettaa ja rataverkon alue, jolla hän voi työskennellä. Lisätodistuksen myöntää toiminnanharjoittaja. Lisätodistuksen PYKÄLIÄ saamiseksi hakijan on osoitettava kokeella, että hänellä on tarvittava ammatillinen osaaminen tietyn kaluston kuljettamiseen ja rataverkon tuntemus sekä tarvittava kielitaito. Kokeessa on osoitettava, että hakija tuntee toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarvittavin osin. Lupakirjan voi menettää mm. menettämällä terveydellisen tai psykologisen kelpoisuutensa toimia ammatissa, rikkomalla olennaisella tavalla tai toistuvasti rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai määräyksiä osoittaen puuttuvaa halua tai kykyä niiden noudattamiseen tai syyllistyy huumaavan aineen käyttämiseen rautatieliikenteessä tai rikoslain 23 luvussa tarkoitettuihin liikennerikoksiin eli veturinkuljettajan täytyy olla tarkkana tieliikenteessä. Maria Säteri/RAU Merimies on erimies T ämä klassinen toteamus pitää paikkansa – varsinkin työoikeudellisesti. Merenkulkijoihin ei sovelleta työsopimuslakia, työaikalakia tai vuosilomalakia, vaan heidän työsuhteissaan sovelletaan omaa, suomalaisessa aluksessa tehtävää työtä koskevaa lainsäädäntöä. Merityösopimuslain (756/2011) voimaantulon johdosta Suomi pystyi ratifioimaan ILO:n merityöyleissopimuksen (Maritime Labour Convention 2006). Se noudattelee työsopimuslain rakennetta, mutta sisältää mm. tarkemmat määräykset työsopimuksen sisällöstä ja kirjallisesta muodosta, laivatoimikunnasta, jonka tehtävänä on tutkia aluksella perusteet työsuhteen päättämiselle tai rikosepäily sekä merityönantajan laajasta huolenpitovelvollisuudesta. Sairastuneella merimiehellä on oikeus sairausajan palkkaan 60 päivältä ja sairaanhoidon kustannuksiin 112 päivältä ja hänet on tarvittaessa järjestettävä hoitoon maihin. Sovellettava työaikalaki riippuu siitä, missä alus liikennöi. Merityöaikalaki (296/1976) koskee ulkomaanliikennettä ja laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/1982) koskee kotimaanliikennettä sekä rannikolla että sisävesillä, jota koskee osin eri säännökset EU-direktiivin määritelmien mukaisesti. Ylityön teettäminen vesillä ei ole suostumuksen varaista, vaan merenkulkijalla on velvollisuus tehdä ylityötä aluksella enintään 16 tuntia viikossa ja aina hätätilanteissa. Merimiesten vuosilomalain (433/1984) erikoisuus on lomanmääräytymiskauden pituus ja henkilökohtaisuus. TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖ ERITYISEN ERIKOISIA
• KULJETUSLIITOT KL 53 Sen sijaan, että se olisi kalenteriin sidottu, alkaa kuuden kuukauden pituinen kausi aina työsuhteen alusta. Jokaiselta, joka työskentelee laivalla varustamon palveluksessa, vaaditaan merityökelpoisuus eli terveydellinen soveltuvuus laivatyöhön. Lain laivaväen lääkärintarkastuksista (1171/2010) mukaan merimiehen on läpäistävä merimieslääkärin tekemä erityinen lääkärintarkastus. Tarkastus ja sitä koskeva lääkärintodistus on uudistettava kahden vuoden välein. Poikkeuslupia antaa tarvittaessa Traficom pyydettyään lausunnon Työterveyslaitokselta. Työntekijällä on aina oltava pätevyys omaan toimeen. Esimerkkejä kansipäällystön pätevyyksistä ovat merikapteeni, vahtiperämies ja laivuri, konepäällystössä konemestari ja koneenhoitaja. Miehistön pätevyyksiä ovat esimerkiksi pursimies, matruusi, laivasähkömies ja laivakokki. Tämän lisäksi merimiehellä on tarvittaessa oltava aluksen erityispiirteisiin liittyvä lisäpätevyys esimerkiksi säiliöaluksella. Jokaisella, esimerkiksi tarjoilijalla, on oltava koulutus ja pätevyys omaan pelastusja turvallisuustehtävään, jonka sisältö riippuu työntekijän asemasta pelastusorganisaatiosta. Sannaleena Kallio/SMU Matkustamohenkilökunnan erityissäätely I lmailulain mukaan lentokoneen matkustamohenkilökuntaan kuuluvan toimintakelpoisuus ei lennolla saa olla sairauden tai väsymyksen vuoksi heikentynyt siten, että lentoturvallisuus voisi vaarantua. Veren alkoholipitoisuus ei saa olla lainkaan kohonnut eikä elimistössä saa olla havaittavaa määrää mitään huumaavaa ainetta. Miehistön jäsen on siten vastuussa omasta toimintakyvystään mahdollisessa hätätilanteessa. Varsinaisia henkilöstön lupakirjoja ja kelpoisuuksia koskevat säännökset löytyvät ilmailulain lisäksi Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuutta koskevasta ns. EASA-asetuksesta ja sen nojalla annetusta Euroopan komission asetuksesta. Matkustamohenkilöstöltä edellytetään hyväksyttyä terveydentilatodistusta, joka pitää säännöllisesti uusia. Terveydentilaa koskevat vaatimukset ovat varsin ankarat. Lupa voidaan peruuttaa, mikäli lääkäri epäilee, ettei hakija enää täytä tehtävän asettamia terveydellisiä vaatimuksia. Lisäksi edellytetään matkustamomiehistön kelpoisuustodistusta, joka myönnetään määräajaksi. Kaikkien ilmailua koskevien lupien myöntämisen edellytyksenä on, että asianomainen iältään, terveydeltään, tiedoiltaan, taidoiltaan, koulutukseltaan ja kokemukseltaan täyttää kelpoisuusvaatimukset. Matkustamohenkilökunnan koulutus on tarkkaan säänneltyä ja jatkuvaa. Ilmailua koskevia lupia ei myönnetä, jos hakija on soveltumaton luvan haltijaksi eli ei esim. läpäise vuosittain vaadittavaa kertauskoulutusta. Henkilön tulee osata toimia erilaisissa hätätilanteissa, liittyen lentokoneen evakuointiin, sairauskohtausten hoitoon jne. Lentokenttien turvallisuutta valvotaan tarkasti. Matkustamohenkilökuntaa koskee ilmailulain säännös pääsyluvasta lentokenttäalueelle ja lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Tähän liittyen heille tehdään taustan tarkistus, jonka menettelyllisestä puolesta ja edellytyksistä säädetään tarkemmin turvallisuusselvityslaissa. Ilmailulain mukaan pääsylupa lentokenttäalueelle evätään, mikäli taustatarkistuksessa käy ilmi, että hakija on tuomittu vankeusrangaistukseen tietyistä rikoksista tai sakkorangaistukseen ilmailumääräysten rikkomisesta tai muuten on osoittanut ”yleistä piittaamattomuutta säännöksistä tai määräyksistä” ja voidaan siten epäillä hakijan kykyä noudattaa tehtävässään vaadittavia määräyksiä. Valvovana viranomaisena ilmailun alalla toimii Liikenneja viestintävirasto Traficom. Annika Häggman/AKT Postialan työoikeudellisesta sääntelystä P ostialalla työsuhteisiin sovelletaan pitkälti tavanomaista työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia. Työsuhteita koskeva sääntöviidakko ei siis ole aivan niin erityislainsäädännön täyteistä kuin monilla muilla Kuljetusliittojen aloilla. Postialalla on kuitenkin monia mielenkiintoisia työoikeudellisia erityispiirteitä. Postialalla ajetaan paljon. Tältä osin erikoisuus on, ettei jakelussa ajamiseen pääosin sovelleta EU:n ajoja lepoaika-asetuksen mukaisia erityisiä ajoja lepoaikamääräyksiä. Sen sijaan ajoon sovelletaan normaalia työaikasääntelyä ja työehtosopimusta. Kuten monella muullakin alalla, postialalla sääntelyä täydentävät työehtosopimukset. Alalla pinnalla ollut työehtosopimuksiin liittyvä teema ovat toisistaan poikkeavat työehtosopimukset jakelussa ja niihin liittyvä ilmiö, työehtoshoppailu. Erityislakina postialalla on postilaki, joka määrittää mihin palvelu perustuu postin yleispalvelun ja muiden postipalveluiden tarjoamisen osalta. Postilaki ei suoraan sääntele työsuhteita, mutta vaikuttaa suuresti alaan ja edelleen työsuhteisiin. Viime hallituskaudella postilakiin tehtiin useita heikennyksiä. Lakiin lisättiin mm. velvollisuus niiden alueiden yleispalvelutuotteen jakelun kilpailuttamiseen, missä ei ole erillistä varhaisjakeluverkkoa ja mahdollistettiin jakelupäivien harventaminen. Elokuussa julkaistiin valtioneuvoston asettaman postityöryhmän ehdotus uudistuksista postilakiin. Työryhmä ehdottaa jakeluvelvoitetta vähennettävän päiväjakelun osalta kolmeen päivään viikossa. Haja-asutusalueella, jossa varhaisjakeluverkkoa ei ole, pitäydyttäisiin kuitenkin viisipäiväisessä jakelussa. Työryhmä esittää lisäksi mm. yleispalvelun kilpailutusvelvoitteesta luopumista ja valtion tukea haja-asutusalueiden jakeluun. Seuraavaksi aletaan valmistella lakiehdotusta. Postialan lainsäädäntö valmistellaan liikenneja viestintäministeriössä, jonka alainen Traficom puolestaan valvoo postitoimintaa. PAU korostaa, että lakimuutoksessa tulee pyrkiä ratkaisuun, jossa taataan työntekijöiden nykyinen palkka ja kokoaikaiset työsuhteet. Peräänkuulutamme hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Veera Kekäle/PAU
• 54 KULJETUSLIITOT KL BREXIT SIIRTYMÄKAUDEN PÄÄTTYMINEN VUODENVAIHTEESSA SYSÄÄ BRITANNIAN KANSAINVÄLISEN KULJETUSALAN SYVIIN VAIKEUKSIIN Siinä, missä kansainvälisestä kaupasta ja sen kuljetuksista sopiminen on yleensä tarkoittanut kaupan esteiden purkamista, Eurooppa todistaa parhaillaan kummallista näytelmää, jossa yksi maailman vanhimmista demokratioista nostaa rajoilleen ideologisista syistä byrokraattisia barrikadeja, joiden johdosta maan talous on putoamassa historialliseen syöksykierteeseen. TEKSTI: MIKA HORELLI KUVA: KARI LEHKONEN MAAILMALTA
• KULJETUSLIITOT KL 55 V aikka Britannian ero EU:sta on vasta siirtymävaiheessa, maan valtionvelka on kasvanut historialliseen ennätykseensä, yli kahteen tuhanteen miljardiin puntaan samalla kun brittitalous supistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä parikymmentä prosenttia. Vaikka koronaviruksella on hetkellisesti suuri merkitys lukuihin, millään Britannian verrokkimaalla ei mene yhtä huonosti Tämän vuoden loppuun mennessä brexit on maksanut Britannian kansantaloudelle enemmän kuin sen koko 47 vuoden jäsenyysaikana maksamat EU-jäsenmaksut yhteensä. Mitään yleissopimusta ei todennäköisesti synny vain pieniä täsmädiilejä pakollisista asioista Britannia erosi virallisesti Euroopan unionista tammikuun lopussa 2020. Sen jälkeen Lontoo ja Bryssel aloittivat neuvottelut Britannian ja EU:n välisistä uusista suhteista, mutta tähän mennessä käytyjen seitsemän neuvottelukierroksen kuluessa osapuolet ovat päätyneet kierros kierrokselta vain kauemmaksi toisistaan. Syyskuun alkuun mennessä onkin jo selvinnyt, että mitään kattavaa sopimusta tulevista kauppatai muistakaan suhteista ei saada syntymään ennen brexit-siirtymäajan päättymistä vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä realistisimpana vaihtoehtona pidetään sitä, että yhden kattavan sopimuksen sijaan viime tingassa saadaan aikaan pieniä määräaikaisia erillissopimuksia, joilla turvataan välttämättömät lentoliikenteen ja kanaalin tunneliyhteyksien jatkuminen sekä tavaran liikkuminen edes lääkkeiden tai muiden elintärkeiden tuotteiden osalta. Rekkakuskien työ muuttuu painajaismaiseksi odottamiseksi Kun täysperävaunurekan ajaminen Ranskan Lillesta Britannian Guildfordiin kestää lauttamatkoineen tällä hetkellä noin kuusi tuntia, vuodenvaihteen jälkeen matkaan on jonojen ja rajamuodollisuuksien johdosta varattava eri arvioiden mukaan vähintään kaksinkertainen aika ja synkimpien ennusteiden mukaan jopa useita vuorokausia. Kukaan ei tällä hetkellä osaa ennustaa, kuinka pahasti kanaalin satamat menevät tukkoon. Suurin ongelma on Britannian lähes täydellinen valmistautumattomuus tulevaan tilanteeseen. Vaikka jonkinlainen kauppasopimus saataisiinkin tehtyä, Yhdistyneen kuningaskunnan pudotessa sisämarkkinoiden ja tullialueen ulkopuolelle vuoden lopussa kaikki maahan vietävä tai sieltä tuotava tavara edellyttää selvittelyjä, jotka katkaisevat tähänastisen esteettömän rajaliikenteen. Brittihallituksen oman arvion mukaan yksin brittiyrityksiltä EU-maihin suuntautuva kauppa tulee jatkossa vaatimaan vuosittain vähintään 400 miljoonan uuden tulli-ilmoituksen tekemistä. Tällä hetkellä kanaalin ylittää laivoilla keskimäärin 10 000 rekkaa per suunta joka päivä. Tämän lisäksi kanaalitunnelin junissa kulkee päivittäin noin 6 000 rekkaa. Vuodenvaihteen jälkeen jokaisen EU-maihin matkaavan rekan selvittelyn Britannian satamissa arvioidaan kestävän jopa 45 minuuttia, mikä tulee aiheuttamaan satamiin johtaville teille kymmenien kilometrien jonot. Ruuhkien pienentämiseksi Britannia on ottamassa käyttöön tuhansien autojen odotusalueita satamiin johtavien teiden varsilla. Rajaliikenteen vaatimat tietokoneohjelmistot ovat keskentekoisia Hallituksen suunnitelman mukaan rajatarkastusten toimintaa ohjaavat tulevaisuudessa tietokonesovellukset, jotka tarkistavat lasteista annettujen tullija muiden ilmoitusten riittävyyden ja kertovat rekkojen kuljettajille, milloin he saavat lähteä ajamaan odotusalueilta kohti satamaa. Puutteellisista tulli-ilmoituksista tai satamaan ajamisesta ennen lupaa kuljettajia rangaistaan suunnitelman mukaan 335 euron sakoilla. Ongelma on kuitenkin se, että tarvittavat tietokoneohjelmistot ovat vielä keskentekoisia eikä brittihallituksella ole edes arvioita siitä, milloin ne saadaan valmiiksi ja testattua riittävän luotettaviksi suunnitellun laajuiseen käyttöön. Johnsonin hallitus ei ole myöskään kiistänyt Britannian teollisuuden arviota siitä, että uudet rajamuodollisuudet vaativat noin 50 000 uuden yksityisen sektorin toimihenkilön palkkaamista täyttämään vähintään kymmeniä sivuja tavaran tullija alkuperälomakkeita ja -todistuksia per
• 56 KULJETUSLIITOT KL kolli. Tämä maksaa brittiyrityksille vähintään 7,8 miljardia euroa vuodessa. Viimeisin brittihallituksen julkistama vaatimus on erikseen kuljettajien täytettäväksi tuleva 38-kohtainen kysymysluettelo, joka liittyy lastien turvallisuuteen. Kyselyyn on vastattava erikseen jokaisen rajanylityksen yhteydessä. Ilmoituksen puutteista rangaistaan liikennöitsijää hallituksen ilmoituksen mukaan 1 120 euron sakoilla. Kolmansien maiden tavara joudutaan kierrättämään vielä vuosia EU-maiden kautta Brexit-neuvottelujen kuluessa Brysselissä on ihmetelty, kuinka Britannia ylipäänsä suunnittelee siirtymäkauden jälkeen huolehtivansa meritse tapahtuvasta ulkomaankaupastaan ilman Manner-Euroopan satamia. Maalla ei ole vuosikausiin ollut omissa satamissaan riittävää kapasiteettia esimerkiksi kolmansista maista tulevien elintarvikkeiden tarkastamiseen. Nämä tuotteet on tuotu Britanniaan keskitetysti Hollannin ja Belgian suursatamien kautta. Ennen kuin Britannia saa satamansa uudistettua, se joutuu edelleen turvautumaan muun muassa Rotterdamin jättiläissataman palveluihin, jolloin Britanniaan Hollannin kautta jatkavat rahdit joudutaan ensin tarkistamaan, kun saapuvat EU:n alueelle ja uudestaan kun ne rahdataan EU:n ulkopuolelle Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tulevaisuudessa Irlannin tavaraliikenne kiertää Britannian rajaruuhkat Tähän asti kaksi kolmasosaa Irlannin rahdista on kuljetettu keskitetysti Britannian kautta koska kauttakulku Britannian kautta on tarjonnut sisämarkkinoilla nopeimman reitin. Irlanti on kuitenkin parhaillaan kasvattamassa merkittävästi Britannian kokonaan kiertävien suorien rahtireittien osuutta Hollantiin, Belgiaan, Ranskaan ja Espanjaan. Vaikka merimatkaa kertyy enemmän, tavara pääsee nopeammin ja halvemmalla perille kuin seistessään päiväkausia jonoissa odottamassa ensin Irlannin meren ja sitten Englannin kanaalin satamiin johtavilla moottoriteillä ja rekkakentillä EU:n ja Britannian välisten tullimuodollisuuksien täyttämistä. ? MAAILMALTA
• KULJETUSLIITOT KL 57 E U:ssa hyväksyttiin kesällä useita muutoksia, jotka parantavat heikoimmassa asemassa olevien kuljettajien oloja ja hillitsevät villiä kabotaasia. Muutokset ovat osa EU:n liikkuvuuspaketteja. Jatkossa kansainvälisiä ajoja ajavien kuljettajien täytyy päästä kotiin tai yrityksen toimipisteeseen kolmen tai neljän viikon välein. He eivät myöskään saa joutua viettämään viikoittaista lepoaikaansa autossa, vaan työnantajan on maksettava heille majoitus. Tämä on iso parannus erityisesti Itä-Euroopasta tuleville kuljettajille, joilla nykyisin teetetään pitkiä komennuksia ulkomaille ilman mahdollisuutta käydä kotona tai edes nukkua kunnon sängyssä. – Ainoa pieni valuvika tässä uudessa säännössä on se, että paluu yrityksen toimipaikallekin riittää, vaikkei se olisi samassa maassa kuin koti. Ammattiliitot olisivat tietysti toivoneet, että kuljettajille taattaisiin pääsy sinne, missä heidän perheensä on. – Silti suunta tässä on oikea. Parannus voi koskea Euroopassa kymmeniätuhansia kuljettajia, sanoo Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen. Pöytälaatikkoyritykset ahtaammalle Heikoimmassa asemassa olevien kuljettajien riistämistä suitsii myös se, että samassa yhteydessä liikkuvuuspakettia hyväksyttiin uusia sääntöjä kabotaasille. Kabotaasi tarkoittaa toiseen maahan rekisteröidyn ajoneuvon tekemiä kuljetuksia toisen maan sisällä: esimerkiksi virolaisen kuljetusyrityksen ajoja Suomessa. Nykyisin kabotaasia saa ajaa korkeintaan kolme matkaa seitsemän päivän aikana. Sen jälkeen on poistuttava maasta. Uutena sääntönä kabotaasijaksojen välille tulee neljän päivän karenssi. Uutta seitsemää päivää ei siis saa aloittaa heti edellisten perään. – Aiemmin riitti, että käväisi vastarannalla. Uusi muutos on erittäin hyvä, kunhan sitä vain valvotaan, Pasanen sanoo. Uusien sääntöjen mukaan liikenteenharjoittajan on myös voitava osoittaa, että se toimii aktiivisesti siinä maassa, johon se on rekisteröity. Tämä yhdessä kabotaasin karanteenin ja kuljettajien kotiin päästämisen kanssa hillitsee niin sanottujen pöytälaatikkoyritysten toimintaa. Pöytälaatikkoyritys voi olla näennäisesti vaikkapa bulgarialainen yritys, joka käytännössä ajaa aivan muualla. UlkomailUlkomaalaisten kuljettajien hyväksikäyttöä suitsitaan Nämä muuttuvat ajoja lepoaikasäännöissä UUDET VELVOITTEET: • Kuljettajan täytyy päästä palaamaan yrityksen toimipisteeseen tai kotiinsa joka kolmas tai neljäs viikko • Viikkolepo tapahtuu muualla kuin ajoneuvossa, ja työnantajan täytyy maksaa kuljettajan majoitus UUDET POIKKEUKSET (mahdollisia vain tiettyjen ehtojen toteutuessa): • Liikenteenharjoittaja saa tarjota kansainvälisiä rahtikuljetuksia ajavalle kuljettajalle kaksi peräkkäistä lyhennettyä viikkolepoa • Kuljettajan viikoittaista ajoaikaa voi poikkeuksellisissa oloissa pidentää enintään kaksi tuntia • Kuljettaja voi levätä viikkoleponsa laivalla tai junassa Viikkolepoa ei saa enää joutua viettämään autossa, ja kotiin pitää päästä kolmen tai neljän viikon välein. le lähetetyille kuljettajille kuuluu maksaa kohdemaan palkkaa, mutta koska valvonta on usein riittämätöntä, halpatyömaiden lähetetyt työntekijät ovat olleet helppo riiston kohde. Suomeen vaikuttaa vähemmän Suomelle liikkuvuuspaketin nyt hyväksytyt osat eivät tuo niin suuria muutoksia kuin jossain vaiheessa odotettiin. ? Suomessa tuskin on juurikaan toiminut näitä kuukausikaupalla laitonta kabotaasia pyörittäviä yrityksiä. Toisaalta hyvät uudet säännötkään eivät auta, jos valvonta ei parane, Harri Pasanen sanoo. Paketissa hyväksyttiin myös sellaisia poikkeuksia ajoja lepoaikasäännöksiin, jotka voivat joissain tilanteissa koskea suomalaisia kuljettajia. Muutosten vieminen suomalaiseen lainsäädäntöön on kuitenkin vielä kesken. Vasta sen jälkeen tiedetään tarkkaan, miten muutoksia Suomessa aletaan soveltaa. ? TEKSTI TUA ONNELA PIIRROS: ISTOCKPHOTO MAAILMALTA EU:n liikkuvuuspaketti
• MAAILMALTA U udet kehittyneet tekniikat ovat mahdollistamassa yhä monimutkaisemmat ja itsenäisemmin toimivat teknologiset sovellukset koko kuljetustoimialalla. Ensimmäisiä kokonaan miehittämättömiä robottilaivoja kokeillaan parhaillaan muun muassa Britanniassa, ensimmäiset droonitaksit on testattu Dubaissa ja itseohjautuvia autoja kokeillaan jo kaikkialla maailmassa. Vielä kymmenen vuotta sitten hankkeet olisivat kuulostaneet tieteisfantasialta. Kuljetusalalla muutokset tarkoittavat sitä, että perinteiset ammatit vaihtuvat yhä enemmän tekoälyn valvontaan Hyperloop tarjoaa äärimmäisen nopean kuljetusratkaisun tiheimmin asuttujen kaupunkiseutujen välille Hyvä esimerkki maailmalla meneillään olevista kuljetusalan uusista innovaatioista on jopa noin 1 125 kilometrin tuntinopeudella liikkuva Hyperloop-tyhjiökapselijunakonTEKOÄLY, SÄHKÖ JA KIINA MULLISTAVAT TULEVAISUUDEN KULJETUSTOIMIALAN Maailman kuljetusala on parhaillaan läpikäymässä muutosta, jonka mittasuhteita saa hakea kaksitoimisen höyrykoneen keksimisestä 1700-luvulla tai rahtikonttien käyttöönotosta 1950-luvun lopulla. Nyt meneillään olevan muutoksen avaimia ovat sähköja akkuteknologian sekä varsinkin tekoälyn nopea kehittyminen. TEKSTI: MIKA HORELLI KUVA: ISTOCKPHOTO septi. Sen toistaiseksi pisimmälle edennyttä, 160 kilometrin pituista yhteyttä suunnitellaan Intiassa Mumbain ja Punen välille. Hyperloop on hyväksytty maassa virallisesti julkisiin infrahankkeisiin muun muassa rautatieja moottoritiehankkeiden rinnalle. Tämän hetken arvioiden mukaan yhteyden pitäisi valmistua vuoteen 2030 mennessä. Muita Hyperloop-reittejä ollaan parhaillaan suunnittelemassa muun muassa Dubaihin, Meksikoon, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kiinaan ja Keski-Eurooppaan. Ensimmäisten projektien valmistumisen myötä Hyperloopin tekniikkaa päästään kokeilemaan todellisissa käyttöympäristöissä ja samalla saadaan kokemuksia siitä, minkälaisilla reiteillä tekniikkaan on kannattavaa investoida. Hyperloopista kaavaillaan tulevaisuudessa merkittävää mannerten sisäistä rahdinkuljetusteknologiaa lentorahdin tilalle. Dubaissa päämajaansa pitävä, noin 50 000 henkeä työllistävä DP World -logistiikkayhtiö on yhdessä Virgin Hyperloop Onen kanssa perustanut DP World Cargospeed -yrityksen, joka suunnittelee rahtiliikenteen operoimista satamista eteenpäin tulevaisuuden Hyperloop-tyhjiöputkissa. Suunnitelmien mukaan samaan aikaan kun tavaran liikkumisesta tulee nopeampaa kuin lentoteitse, rahdin hinta pysyy samalla tasolla tai laskee alemmaksi kuin nykyisessä rekkaliikenteessä. Kiina haluaisi ohjata uuden silkkitiensä myös Suomen kautta Perinteisen kuljetustekniikan puolella yksi maailman suurimmista logistiikkahankkeista on Kiinan Belt and Road eli Uusi Silkkitie -suunnitelma, joka sivuaa myös Suomea. Kiinan tarkoituksena on ollut investoida vuoteen 2049 mennessä tuhansia miljardeja euroja ulkomailla erilaisiin tie-, satamaja rautatiehankkeisiin, joilla maa kykenee yhtäältä varmistamaan oman raaka-ainesaantinsa ja toisaalta viemään yhä tehokkaammin kiinalaisia tuotteita maailmanmarkkinoille. 58 KULJETUSLIITOT KL
• Kiina oli vuoteen 2019 mennessä tehnyt Belt and Road -hankkeeseen liittyviä sopimuksia jo yli 80 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Jonkinasteiseen yhteistyöhön Kiinan silkkitiehankkeen kanssa on lähtenyt kolmetoista Euroopan unionin jäsenmaata. Kiinalainen raha on hakenut jalansijaa myös Suomesta. Liikemies Peter Vesterbackan vetämä kehitysyhtiö Finest Bay Area ja kiinalaisomisteinen, Lontooseen rekisteröity Touchstone Capital Partners TCP allekirjoittivat maaliskuun alussa 2019 yhteensä 15 miljardin euron aiesopimuksen, jonka mukaan Touchstone rahoittaa Helsinki-Tallinna -rautatietunnelihanketta. TCP on osa Kiinan hallituksen Silkkitie-projektia. Jos se olisi mukana rahoittamassa Helsinki-Tallinna -tunnelia, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tunnelista tulisi automaattisesti osa Kiinaa palvelevaa rautatielogistiikkaverkostoa Euroopassa. Toistaiseksi sekä Suomen että Viron hallitukset ovat suhtautuneet kielteisesti Vesterbackan hankkeeseen, mutta samaan aikaan on muistutettu, ettei sen kanssa ole tällä hetkellä olemassakaan mitään virallista kilpailevaa tunnelihanketta, saati rahoitusta sellaiselle. Tavarankuljetusdroonit ilmestyvät taivaalle, kunhan säännöistä sovitaan Kuljetusteknologia, joka tekee jo nyt voimakasta tuloaan niin kutsutuille viimeisten kilometrien markkinoille, ovat miehittämättömät ilma-alukset eli droonit. Niiden siviilimarkkinoiden ennakoidaan kasvavan vuoden 2019 noin viidestä miljardista eurosta noin 12 miljardiin euroon seuraavien kymmenen vuoden aikana. Droonien yhdeksi keskeiseksi käyttöalaksi ennakoidaan tulevaisuudessa pakettien kuljetusta. Suomessa niiden käyttöä ovat testanneet muun muassa Verkkokauppa.com ja Posti. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2018 säännöt, joilla se pyrkii edistämään kevyiden miehittämättömien siviili-ilma-alusten turvallista kaupallista hyödyntämistä EU-maissa. Neuvosto ennakoi tällöin, että vuoteen 2035 mennessä drooniteknologia tuottaa EU:ssa yli satatuhatta työpaikkaa ja alan talousvaikutus noin 10 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa tästä koostuu miehittämättömillä ilma-aluksilla tuotetuista palveluista. Suurimpana esteenä pienten miehittämättömien ilma-alusten käytön lisääntymiselle pidetään tällä hetkellä vajavaisia sääntöjä ja puuttuvia lennonjohtojärjestelmiä, joilla voitaisiin varmistaa, etteivät droonit törmäile toisiinsa tai aiheuta vaaraa normaalille miehitetylle lentoliikenteelle. Omat haasteensa asettaa ratkaisujen hakeminen siihen, mihin pakettidroonit voivat varsinkin kaupunkiympäristössä turvallisesti jättää kuljettamansa lähetykset. ? Virgin Hyperloop One -testirata eteläisessä Nevadassa lähellä Las Vegasia. KULJETUSLIITOT KL 59
• 60 KULJETUSLIITOT KL E lintason noustessa ja lentokoneiden kehittyessä niin ihmiset kuin tavarakin matkasi yhä useammin ilmojen halki. Matkatoimistot ja lentoyhtiöt kilpailivat asiakkaista jopa polkuhinnoin. Toiveunta Las Palmasissa 1960ja 70-luvuilla ulkomaanmatkoista tuli koko kansan hupia. Aiemmin matka oli taittunut yleensä bussilla ja saattanut kestää viikkoja, nyt lentokoneet veivät isomman määrän ihmisiä nopeasti perille, jopa ilman välilaskuja. Lentoliikenteen, pakettimatkojen ja halvemman turistiluokan kehityksen myötä yhä useammalla oli varaa lähteä ulkomaille. Ihmisillä oli myös entistä enemmän vapaa-aikaa: vuoden 1960 vuosilomalain myötä vuosilomaa kertyi 18–24 päivää ja 1973 alkaen jo neljä viikkoa. TEKSTI: JESSE KEMPE Lomamatkailun yleistyminen vei suomalaiset Etelän lämpöön ja loi kuljetusalalle uusia ammattikuntia. Eniten suomalaisten matkustusintoon vaikutti Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat, jonka edulliset ja alkoholinhuuruiset matkat suuntautuivat Espanjaan ja Kanariansaarille. Suomessa oli kuitenkin liian vähän potentiaalisia asiakkaita kovin halpojen matkojen myymiseen ja Keihäsmatkat teki konkurssin 1974, öljykriisin nostettua polttoaineiden hintoja. Keihänen aloitti halvoilla hinnoillaan matkatoimistojen välisen hintasodan, mutta varsinainen polkumyynti oli vasta 80-luvun ilmiö, kun lentoliikenteen sääntelyä alettiin Euroopassa purkaa. Halpalentoyhtiöiden yleistyessä nousi myös huoli työntekijöiden oikeuksista. Palvelua ja huolintaa Ensimmäiset lentoemännät olivat aloittaneet työnsä Suomessa jo 1947, mutta kasvavan lentoliikenteen myötä heitä koulutettiin jatkuvasti lisää. Työssä vaadittiin paitsi asiakaspalveluja kielitaitoa, myös kykyä toimia yllättävissä hätätilanteissa. Suomen lentoemäntäyhdistys perustettiin 1953 edustamaan Aeron (nyk. Finnair) matkustamohenkilökuntaa ja kun työhön alettiin palkata myös miehiä, vaihtui nimi Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistykseksi (SLSY). SLSY liittyi AKT:n yhteisöjäseneksi 2015 ja 2018 siitä tuli AKT:n valtakunnallinen ammattiosasto 208. Lentokoneiden koon ja tehon kasvaessa myös rahtia oli entistä kannattavampaa kuljettaa siivin. Lentokentät työllistivätkin yhä enemmän kuljetusalan työntekijöitä. Työ lentokentällä on osa kansainvälistä logistiikkaketjua. Huolintatyöhön terminaaleissa kuuluu muun muassa tavaran lastaus, varastointi, käsittely ja jakelu MUILLE MAILLE VIERAHILLE Inarin keskusta 1978. Lappi houkutteli niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin turisteja ja näille oli tarjolla monenlaisia palveluja ja matkamuistoja. Työväenmuseo Werstas Lentoemännän työ vaati asiakaspalveluhenkeä ja huumorintajua. Lentokone palaamassa Maltalta takaisin Suomeen 1973. Työväenmuseo Werstas Lomakohteessa liikuttiin matkanjärjestäjän bussilla. Tjäreborgin bussi Gran Canarialla 1967. Työväenmuseo Werstas
• KULJETUSLIITOT KL 61 ja pitäähän lentokoneet myös tankata. Kieltäytyminen näistä tehtävistä onkin ollut tehokas painostustapa 2000-luvulla, kun työehtosopimuksista on ollut kiistaa Finnairin ja työntekijöiden välillä. Etelään ja Itään Matkatoimistoja syntyi Suomeen 60-luvulla useita: vuosina 1963?1966 aloittivat toimintansa Aurinkomatkat, Vingresor, Keihäsmatkat ja Tjäreborg. Tätä ennen matkatoimistot olivat lähinnä keskittyneet kotimaan matkailuun. Seuramatkat linja-autoilla pitivät kyllä pintansa, matkat Lappiin ja etenkin Neuvostoliittoon olivat erittäin suosittuja. Matkatoimistot olivat yleinen näky katukuvassa, sillä matkat varattiin suoraan toimistossa tai puhelimitse ja nimenomaan matkatoimistojen pakettimatkat esimerkiksi Espanjaan ja Kreikkaan olivat kovassa kysynnässä. Matkatoimistojen työntekijöiden etuja ajava Matkatoimistovirkailijat-yhdistys perustettiin jo 50-luvun alussa. Se on sittemmin ollut osa niin Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoa (TVK) kuin Teknisten ja erikoisammattien liittoakin (Tekeri), kunnes muuttui nykyiseksi Matkailualan ammattiliitoksi (Maili) ja liittyi AKT:n kuljetusväen joukkoon 1998. Mailin liittyessä AKT:hen, tuli Mailin silloisesta puheenjohtajasta Maarit Ahosesta samalla ensimmäinen AKT:n hallituksessa istunut nainen. ? KULJETUSVÄEN MATKASSA – AKT 115 vuotta Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avattiin toukokuussa juhlanäyttely, koska AKT:n edeltäjän Suomen satamatyöntekijäin liiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 115 vuotta. Näyttely on avoinna 6.1.2021 saakka. Nykymuotoinen AKT syntyi 50 vuotta sitten. Työväenmuseo tekee juhlavuoden aikana kuljetusväestä kertovan 8-osaisen AKT 115-vuotta juttusarjan. Juttusarjan aiemmat osat on julkaistu tämän vuoden AKT-lehdissä. Näyttelyn ja juttusarjan päälähteinä ovat Tapio Bergholmin ja Timo Soukolan kirjoittamat liittohistoriat. Saksalaisturistit ihastelemassa talvea. Suomen matkailutulot olivat 70-luvulla jo miljardin markan tietämissä. Veikko Seppänen. Työväenmuseo Werstas Suihkukoneet mahdollistivat entistä suuremmat matkustajaja rahtimäärät. Kuvassa Finnairin matkustajakone McDonnell Douglas DC-9-51. Työväenmuseo Werstas Lentokoneen rungon kaarevan muodon vuoksi lentorahti kulkee erityisissä pyöreäkulmaisissa lentokonteissa. Volker von Bonin. Helsingin Kaupunginmuseo
• 62 KULJETUSLIITOT KL T ransportunioner TU grundades den 24 maj 2018 på Kiljavainstitutet. Organisationen utgörs av Biloch Transportbranschens Arbetarförbund AKT, Postoch logistikbranschens union PAU, Finlands Sjömans-Union SMU och Järnvägsbranschens union RAU. Vid grundandet definierades avsikten med KL vara att utveckla samverkan mellan förbunden och effektivera deras intressebevakning. I styrelsen för KL sitter SMU:s ordförande Simo Zitting (som ordförande), RAUs ordförande Tero Palomäki, PAUs ordförande Heidi Nieminen och AKT:s ordförande Marko Piirainen. Ingen lämnas i sticket Nieminen, som är viceordförande för KL, lyfter fram arbetskonflikten på Posten i fjol höstas som ett exempel. Då var stödet från de andra transportförförbunden av avgörande vikt då man avvärjde försöken att försämra de postanställdas arbetsvillkor. – Vi har en lång tradition av samarbete och det har också kodifierats i avtalet Kaveria ei jätetä (”Man lämnar inte sin kompis”), säger SMU:s förbundssekreterare Kenneth Bondas som är suppleant i KL:s styrelse och ställer upp på intervju istället för ordförande Zitting. Konkret har man utvecklat samarbetet mellan KL:s medlemsförbund genom att överföra sju personer som förbunden tidigare anställt i KL:s tjänst. Lokaliteterna har också rustats upp och Sanna Viljakainen har anställts som KL:s VD. – Vi har många goda utvecklingsprojekt som söker fördelar för intressebevakningen, tjänsterna för medlemmarna samt ekonomiska inbesparingar som håller förbundens kostnadsstruktur sund, säger Tero Palomäki. Marko Piirainen är inne på samma linje som Palomäki. Enligt honom kan ett gemensamt förbund bli möjligt någon gång i framtiden. Avsikten är att nu avancera försiktigt och med små steg leta efter synergifördelar. Strategiarbetet börjar Palomäki efterlyser en vision om hurudan världen kring fackförbunden är om tio år. Också transportförbunden borde skapa sina egna visioner och välja sina egna åtgärder utifrån det. KL startar ett strategiarbete för att få svar på frågan. Också medlemsförbundens förvaltningar deltar. I det sammanhanget granskar man också mera konkreta åtgärder som att ökar samarbetet inom kursverksamhet, juridisk rådgivning och information. Inom fackcentralen FFC har det uppstått stora förbundshelheter: Servicebranschen (Servicefacket PAM), industrin (Industrifacket) och den offentliga sektorn och välfärden (JHL). Transportbranschen är den enda i helheten som är organisatoriskt splittrad. Också mot bakgrund av detta är det viktigt att transportförbunden samarbetar. Stora utmaningar Nieminen och Bondas ser förändringen i arbetslivet och utvecklingen av medlemstalen som fackföreningsrörelsens stora utmaningar. De hänger också i hög grad ihop. Bland annat digitaliseringen medför att hela yrkesgrupper försvinner. Facket borde kunna lägga fram sina mål och prestationer klarare. Enligt Nieminen är det här speciellt påtagligt då det gäller arbete på tidsbundna kontrakt, på deltid, inom plattformsekonomin och som inhyrd arbetskraft. – Vår uppgift är att skapa drägliga arbetsförhållanden för dem och ge dem möjlighet att försvara sina rättigheter, säger Nieminen. Bondas riktar sina blickar mot arbetsplatserna och fackavdelningarna. Förtroendemännen och andra aktiva på arbetsplatserna spelar en avgörande roll. Facket vilar på dem. ? Kenneth Bondas (FSU), Marko Piirainen (AKT) , Tero Palomäki (RAU) och Heidi Nieminen (PAU) vill tillsammans utveckla transportförbundens samarbete inom ramen för Transportunioner TU. Arbetslöshetsskyddet bör förbättras Styrelsemedlemmarna i Transportunioner TU är ense om att arbetslöshetsskyddet bör förbättras. Det borde ändå ske så att dess nuvarande nivå bevaras, att det blir lättare att komma i åtnjutande av det och att karensbestämmelserna blir humanare. De påminner om att Samlingspartiet och dess sympatisörer som öppnade diskussionen om arbetslöshetsskydd för alla inte har kommit med några konkreta förbättringsförslag. – Diskussionen om arbetslöshetsskyddet är ett gott exempel på dagens marknadsinformation. Man fick målet att på ett avgörande sätt försämra arbetslöshetsskyddet att se ut som förbättringar, sammanfattar Tero Palomäki. BÄTTRE INTRESSEBEVAKNING TILLSAMMANS De små stegens politik bygger upp Transportunionens samarbete TEXT: ARTO JOKELA BILD: PEKKO OKSANEN PÅ SVENSKA
• KULJETUSLIITOT KL 63 TRÄ BLIR PAPPER OCH POST S tockens resa börjar i skogen. Därifrån åker stocken till fabriken med lastbil, tåg eller rentav flytande efter en bogserbåt. Där kokas träet till cellulosa som man gör papper av, och denna tidskrift som du just nu läser. Tidningen levereras punktligt färsk ur trycket till dig av postiljonen. I den här artikeln kan du bekanta dig med träets och papprets logistiska resa från Finland ända till utlandet. De här artiklarna är en påminnelse om att Finland lever av sin skog, och att det gröna guldet ger mången finländare bröd på bordet. HONKAJOKIRAUMO 1 VARKAUS TAIPALE KANAL 2 KOTKA HIETANEN HAMNEN 3 RIIHIMÄKI 4 SÖDERKULLA SIBBO 5 MED 78 TON LÄNGS SKOGSVÄGARNA Virkesbilföraren Sami Lahtinen har kört på alla slags vägar i alla väder. Arbetet bjuder också på naturlupplevelser mitt ute i ödemarken. TEXT OCH BILDER: TUA ONNELA V ar beredd, strax hoppar vi, varnar virkesbilföraren Sami Lahtinen. Han känner vägarna i Honkajoki som sin egen ficka och vet var det finns ett ordentligt gupp. Från den skumpiga vägen vänder vi in på en liten byaväg, stiger ur för att öppna en bom och fortsätter in på en skogsväg som är ännu mindre. Där väntar dagens projekt, en stor stapel tallfibervirke. Lahtinen vänder sin bil elegant på en fläck som ser minimal ut, klättrar upp till lyftkranen och börjar lasta virke. Då lasset är färdigt kör Lahtinen längs samma skogsväg som med knapp nöd är lika bred som bilen tillbaka och för lasset till fabriken i Raumo. Nu är helhetsvikten 78 ton. Det är lätt att inse att det här jobbet inte är lätt på vintern. Eller någon annan tid heller, för den delen. – Det finns förstås sånt som är besvärligt. Oplogade vägar, lera och sörja, Honkajokis flygsand, arga husbönder... och om man har slagit fast en stram tidtabell Att lasta virke längs skogsvägar är en stor del av Sami Lahtinens jobb. Speciella förhållanden kräver speciell körskicklighet. PÅ SVENSKA
• 64 KULJETUSLIITOT KL så kan man vara säker på att något går sönder just den gången, säger Lahtinen och skrattar. Två gånger har Lahtinens släpvagn stjälpt. Det kallar man i branschen för att svära stockflottareden. Det händer också att man fastnar, men sällan behöver man ringa efter hjälp. Lahtinen har en hel del magiska knep i backfickan för att få bilen i rörelse igen. Det hjälper att ha bollsinne och lokalkännedom. Då Lahtinen känner varje grop och kurva kan han undvika de besvärligaste situationerna. Långa skift, saklig lön Sami Lahtinen har jobbat sammanlagt 18 år för bolaget Isolähteenmäki, baserat i Sastamala. Emellanåt har han prövat på något annat men återvänt. – Alltsedan jag var liten har jag tyckt om allt som surrar. Skolan intresserade mig inte, utan jag fördrev tiden i grundskolan med att röka bakom knuten och reta flickorna. Då jag gjorde militärtjänsten skaffade jag mig körkort, då hade jag redan talat om att börja jobba här. Yrket är väl då mitt kall, säger Lahtinen. – De bästa ögongblicken är då man klarar sig ur någon speciellt kinkig situation i skogen. Det är härligt att känna att man lyckats. Lahtinen berömmer sin arbetsgivare för att lönen alltid följer kollektivavtalet. Arbetspassen är ett halvt dygn långa: morgonskiftet från klockan fyra på morgonen till fyra på eftermiddagen, nattskiftet från eftermiddag klockan fyra till klockan fyra på morgonen. Efter fyra nattskift har man fem morgonskift. Lahtinen tycker om nattskiftet för att det är lugnt på vägarna då. Men det är inte alltid så roligt att jobba i mörkret, speciellt om det regnar. – När man blir äldre så återhämtar man sig inte heller från nattskiftena med en fingerknäppning. ? TEXT OCH BILD: SAANA LAMMINSIVU D e nordligaste platserna därifrån Uittopojat avhämtar timmer på Vuoksen är Peltosalmi invid Idensalmi och Kuokkastenkoski i Nurmes. Fibervirket flottas över Saimen till UPM:s fabrik i Villmanstrand för att bli råvara för cellulosa. På vägen lämnar man de tjockare sågstockarna i Kristina för UPM:s fanerfabrik Pellos. Tarmo släpar granoch tallvirket ungefär 400 kilometer över Saimen. Resan från Peltosalmi till Villmanstrand tar i medeltal två veckor. Längs farleden finns girar och trånga pass där släpet måste styras med hjälpbogserare för att inte flotten skall falla sönder. Styrman Antti Matikainen har flottat stock på Saimen i 25 år. Däckskarl Tomi Hovilainen har jobbat åtta år med flottarna. ”OPLOGADE VÄGAR, LERA OCH SÖRJA, HONKAJOKIS FLYGSAND, ARGA HUSBÖNDER...” BOGSERBÅTEN TARMO DRAR 300 BILLASS TIMMER ÖVER SAIMEN Bakom bogserbåten Tarmo som ägs av Uittopojat Oy flyter 300 långtradarlass timmer över Saimen. Stocksläpet som glider bakom bogseraren kan inklusive dragvajern vara en kilometer långt. Stockflottning går bra då ekonomin är knapp Flottning är ett miljövänligt och ekonomiskt transportsätt: en enda bogserbåt drar trehundra lastbilslass timmer. – Det mest ekonomiska är att transportera 800 till 1 200 knippen stock. Det kan jämföras med att en långtradare kan transportera tre knippen, säger Tarmos befälhavare Petri Nurmi. Skulle man transportera samma mängd timmer med lastbilar från Saimens norra ända till Pellos i Kristina skulle det gå åt 30 000 liter mera bränsle. Det lönar sig att flotta timmer då det går dåligt i ekonomin. Uittopojat levererar för närvarande virke till UPM. Ett stocksläp kan vara värt två miljoner euro. – För närvarande är det inte så bråttom att timret måste levereras till fabrikerna med bil, utan man kan flotta. Flottningen fungerar också som mellanlagring av timret. I Taipale kanal slussas det Norr om Varkaus passerar timret fyra kanaler vilket tar tid. Nu är vi vid en av dem, Taipale kanal. PÅ SVENSKA VARKAUS TAIPALE KANAL 2
• KULJETUSLIITOT KL 65 TEXT OCH BILDER: SAANA LAMMINSIVU Stuveriarbetaren Pertti Vapalahti PAPPERSRULLARNA SKEPPAS UT I VÄRLDEN Stockens resa från skogen till fabriken och som produkt till hemlandet eller utlandet utgör en lång logistisk kedja. Finland exporterar papper och kartong till Europa och till exempel till Nordoch Sydamerika och till Oceanien. Störst är pappersexporten över Östersjön till Tyskland. M/S Seagard som ägs av rederiet Bore och befraktas av Transfennica transporterar regelbundet pappersrullar från Finland till Tyskland. – Det kommer pappersrullar till Hietanenhamnen i Kotka med långtradare från flera olika pappersfabriker. Det inkluderar UPM, Metsä Board, Stora Enso, Kotka Mills, berättar Allan Pihl som är stuveriarbetare och dirigerar trafiken vid Steveco Oy. Pihl har jobbat som stuvare i hamnen för samma arbetsgivare sedan 1978 eller snart 42 år, av dem 30 år i Fredrikshamn och 12 år i Kotka. – Stuveriet har mekaniserats under årens lopp. Numera flyttar vi många stora enheter, säger Pihl och visar med gest till vilket lastrum den hamntruck som just är på väg in skall köra. Den som kör är stuveriarbetaren Pertti Vapalahti. Tusentals ton papper på export Stuveriarbetaren transporterar pappersrullarna från kajen till lastrummen med hamntruckar, ett slags dragbilar. I lastrummet staplas rullarna med truck till prydliga staplar. Rullarna skall klara sig oskadda igenom hela transportkedjan och sjöresan. Pappersfabrikerna vakar noga över leveranskedjan: papper är pengar. Under sommaren löpte skogsindustrins transporter På M/s Seagard övervakas lastningen av styrman Lili Autio. Hon har jobbat över fem år på M/s Seagard. I våras vände coronan upp och ned på världsekonomin, men Autio tycker att skogsindustrins transporter har fortsatt som normalt. M/s Seagard har hela våren och sommaren transporterat varor ut i världen från Finland enligt tidtabell. Kvinnor jobbar till sjöss i alla olika uppgifter. Sjöfarten är en av de få bran– Det ryms 80 timmerknippen i en sluss: tre på bredden och 26 på längden. Längden på släpet beror på om man har tre eller fem meters virke i flotten, räknar Petri Nurmi. Flottningen av stockar genom slussar kallas slussande. Anssi Aleksejev som är däckskarl och motorman styr från bogserarens däck med en timmerhake stockarna i kanalen. Då vattnet i slussen sjunkit till samma nivå som sjön kan man öppna slussportarna och bogseraren kan dra vidare. Då man kommit igenom slussen samlar man ihop släpet igen. Svetten lackar på Tarmos besättningsmän då de hoppar över timmerknippena och för hand spänner ihop dem med vajrar. – Jobbet kräver framför allt rätt teknik, men också styrka, säger Anssi Aleksejev. ? scher där kvinnor och män lika lön för lika arbete. Båtsman Raido Lember lastar pappersrullar tillsammans med Autio. Lember har varit i Borerederiets tjänst i över tolv år. Han har varit båtsman på M/s Seagard i ett och ett halvt år. Fraktfartyget M/s Seagard har en tolv personers EU-besättning som består av främst av finländare och ester. ? Med fartyg reser pappersrullarna från Kotka till Rostock och Lübeck i Tyskland. Framför pappersrullarna i M/s Seagards lastrum båtsman Raido Lember. PÅ SVENSKA KOTKA HIETANEN HAMNEN 3
• 66 KULJETUSLIITOT KL RIIHIMÄKI 4 T uomas Näriäinen som är från Loppis har jobbat som lokförare i 12 år. Innan han utbildade sig till lokförare hade han läst sig till flygmekaniker och också studerat sjöfart. – Till havs är arbetspassens längd något helt annat än på järnvägen. Därför sökte jag mig till lokförarutbildningen. – Min vecka består såväl av servicekörning som av att köra godståg och lokaltåg. Inom VR-koncernen fördes under coronavåren samarbetsförhandlingar som TÅGEN LUNKAR PÅ MED VIRKE FASTÄN SKOGSINDUSTRIN HICKAR Vid Riihimäkiterminalens lastningsplats räcker staplarna av stock nästan så långt ögat når. Lastbilarna kommer med råvirke som lastas på öppna järnvägsvagnar för att föras vidare. När skogsindustrins export strulat har det också minskat på järnvägstransporterna av stock. A ugustisolen värmer fortfarande landskapet i Sibbo då postiljonen Benjamin Tallgren vid Söderkulla utdelningslokal gör sig klar för sin utdelningsrond. Uttryckt med postjargong är det frågan om en kallstart, vilket betyder att Tallgren får posten för sin rutt färdigt sorterad på postcentralen i Böle. Tallgren sorterar bara paketen själv. Trenden i postdistributionen går mot att antalet sorteringslokaler minskar och förarbetet för utdelningen görs klart på postens sorteringscentraler. Det här möjliggörs av långt automatiserade sorteringsmaskiner. – Men man kan inte lita hundraprocentigt på maskinerna. Ute på rutten har vi med oss listan över dem som flyttat och var utdelningen skall ha paus. Det här är krångligt speciellt för nya arbetstagare då man i flera knippen måste kontrollera vilka som flyttat. Det var enklare att dela ut då vi fortfarande sorterade posten själva, säger Tallgren. Man eftersträvar inbesparingar genom att automatisera postsorteringen, men arbetet ute på rutten blir krångligare och långsammare då posten delas ut ur flera knippen. Arbetet blir tyngre Tallgrens arbetsdagar varierar mellan fem och nio timmar, som längst över tio timmar. Tisdagarna är kortare och då delar man bara ut tidningar, paket och inhemska expressbrev. Också fredagarnas utdelning skars ner avsevärt på grund av den minskade volymen som en följd av ledde till högst 90 dagars permitteringar. Lokförarna har mest påverkats av coronan just via permitteringarna och indragna tågturer. – Arbetsgivaren har gett arbetstagarna instruktioner. Vi har tillgång till munskydd, engångshandskar, desinfektionsmedel och desinfektionsdukar. Då man rör sig på stationen skall man använda munskydd, men man kan köra lok utan mask. Lokförare Näriäinen deltar i att transportera råvirket från lastplatserna till kundens bangård eller en bangård nära kunden, och därifrån flyttas virkesvagnarna med jourloket till kundens egna spår för lossning. Praktiskt taget alla lokförare är medlemmar i Järnvägsbranschens union RAU. Andra medlemmar av förbundet som deltar i att trygga stockens färd på räls är tågklarerarna. I Finland har järnvägstransporterna få transportkedjor gemensamma med andra landtransporter. I praktiken är råvirkestransporterna de enda regelbundna transportkedjor där både järnvägar och gummihjul används. ? Då postutdelningen reduceras två dagar i veckan betyder det desto tyngre och längre arbetsdagar för postiljonen övriga dagar. KALLSTARTER FRÅN SÖDERKULLA TEXT OCH BILD: PEKKO OKSANEN TEXT OCH BILD: JUHA PÖYRY PÅ SVENSKA
• KULJETUSLIITOT KL 67 B orta bra men hemma bäst. Coronapandemin fick finländarna att se med nya ögon på resmålen i hemlandet. Ett område som lockat resenärer är Skärgårdens ringväg, som går genom den åboländska skärgården. På ringvägen förflyttar sig resenären från ö till ö över broar, med färjor, vajerfärjor och förbindelsebåtar. Längs vägen finns olika härbärgen att övernatta i. En av de båtar om kör i området är Finferries förbindelsebåt M/s Viken. Den transporterar semesterfirare, stugägare och lokala invånare inom Pargas ruttområde. På öarna längs rutten finns företag och lantbruk som fungerar året om, bland annat Finlands största äppelodling. – Vi har varit väl sysselsatta i sommar. Inkvarteringarna i skärgården har varit fullsatta, berättar förbindelsebåten Vikens befälhavare Jan Eriksson. Företagen och hushållen beroende av turismen Ännu i våras var man idel frågetecken ifråga om vad sommaren skulle föra med sig och om turismföretagen skulle kunna öppna sina dörrar. – Coronavåren var utmanande för många företagare. Man fick inga inkomster och kunde inte anställa någon för sommaren. Först i juni fick man information om att turism i hemlandet skulle tillåtas och efter det fick man rivstarta verksamheten. I skärgården och på Åland lever en stor del av hushållen på turism och sjöfart. Till all lycka upphävde Finlands regering reserestriktionerna för närområdena i mitten av juni. Utan det skulle tusentals hushåll vara i stora ekonomiska svårigheter och företagen i konkurs. Skärgårdsborna skall skrapa ihop sitt levebröd under några sommarmånader, så varje resenär behövs. ? Mycket jobb för förbindelsebåtar och färjor i sommar EN LYCKAD SOMMARSÄSONG HAR RÄDDAT SKÄRGÅRDENS FÖRETAG UR TRÅNGMÅLET EFTER CORONAVÅREN. FOLK HAR FÅTT ARBETE OCH UTKOMST. DET LÖNAR SIG ATT TURISTA I HEMLANDET. coronan. Men det finns gott om arbete. Då man minskar utdelningen under två dagar betyder det att de övriga arbetsdagarna blir tyngre och längre. Sibbo som ligger i landskapet Nyland är glesbygd vilket betyder att alla rutter körs med bil. Man kunde tro att det betyder lättare arbete, men sanningen är en annan. – I dag delar jag ut i en krets som omfattar 800 hushåll och rutten är 50–60 kilometer lång. Den kortaste rutten på 25 kilometer omfattar 1 300 hushåll. Den längsta rutten är 110 kilometer lång, berättar Tallgren. Men Benjamin Tallgren gillar sitt jobb trots att det är tungt. – Jobbet är inte mekaniskt som det var i fabriken där jag jobbade tidigare. Det känns också bra då man får sin post utdelad och kunderna blir på gott humör. På jobbet har vi dessutom ett verkligt bra gäng. Tallgren önskar att arbetsgivaren skulle förbättra arbetarskyddet speciellt i distributionsbilarna. – De är inte planerade för utdelning ur flera knippen. Nu måste man hålla en del av knippena på instrumentbrädet då man delar ut, och det är en säkerhetsrisk. Bilarna kräver också ständigt underhåll. Den tidiga utdelningen använder bilarna nattetid vilket betyder att de är i bruk praktiskt taget 24/7. Coronepidemin medförde ett digitalt skutt som reducerade brevposten ytterligare, men å andra sidan sköt mängden paket upp i svindlande takt. Tallgren har i medeltal med sig 30–50 paket till sina kunder, som mest över 70. ? Benjamin Tallgrens arbetsdagar består helt av utdelning. Arbetsdagens längd varierar mellan fem och nio timmar. SÖDERKULLA SIBBO 5 PÅ SVENSKA TEXT: SAANA LAMMINSIVU BILD: JAN ERIKSSON
• 68 KULJETUSLIITOT KL AKT Helsinki Virkkala os. 077/Kevätkokous/ Syyskokous Virkkalan Kuljetustyöntekijät ry os. 077 siirretty kevätkokous pidetään 7.11. ABCHossa Lohja klo.12. Kevätkokouksen jälkeen pidetään syyskokous. Paikalla aluetoimitsija Sami Hägg kertomassa liiton kuulumisia. Tervetuloa. Toimikunta. Tammisaari os. 174/Syyskokous Länsi-Uudenmaan Autoalan ammattiosasto 174 järjestää syyskokouksen Karjaan Palvelutalossa Felix Frominkatu 6, la 24.10. klo 15. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Paikalla liiton edustaja. Ruokatarjoilu. Tervetuloa. Toimikunta. Ekenäs avd. 174/Höstmöte Västra Nylands Bilbranschens fackavdelning 174 ordnar höstmöte lördag 24.10. kl 15. i Karis Servicehus, Felix Froms gatan 6. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Förbundets representant på plats. Matservering. Välkommen. Styrelsen. Hyvinkää os. 042/Kevätkokous Hyvinkään Autoalantyöntekijät ry:n kevätkokous la 31.10. klo 13. Toimikunta kokoontuu klo 12. Paikka Lehtolan Maja (Porvoonväylä 17, Hyvinkää). Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Liiton edustaja Jyrki Halvari tulee kertomaan viimeisimmät terveiset keskustoimistolta. Hyvinkää os. 042/Syyskokous Hyvinkään Autoalantyöntekijät ry:n syyskokous la 31.10. klo 15.30, paikka Lehtolan Maja (Porvoonväylä 17, Hyvinkää). Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat mm. toimintaja taloussuunnitelma, henkilövalinnat, sekä muita esille tulevia asioita. Kokouksen jälkeen ruokailu ja sauna lämpimänä kymppi uutisiin asti, omat pyyhkeet mukaan. PS. Ruokailijat ja saunojat, ilmoittakaa osallistumisestanne ma 26.10. mennessä Klaus Saijonkivi, taloudenhoitaja.akt42@gmail.com tai 0400 481 180. Nurmijärvi os. 091/Kevätkokous/ Syyskokous Nurmijärven Autoalantyöntekijät os. 091 koronan takia siirretty kevätkokous sekä syyskokous pidetään la 17.10. klo 12. osaston kerhotiloissa, Patruunantie 21, Rajamäki. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme WhatsAppissa, sähköpostilla, Facebookilla sekä kotisivuillamme. Jos haluat saada WhatsApp tai sähköposti viestejä, ilmoita nimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite Anulle p. 040 567 2770 tai natry091@gmail.com. Tai lähetä Facebookissa pyyntö saada liittyä Nurmijärven Autoalantyöntekijät ry -ryhmään. Ryhmä on vain osaston 091 jäsenille. Porvoo os. 061/Kevätkokous/ Syyskokous Porvoon Autoalantyöntekijät ry:n sääntömääräiset kevätja syyskokous pidetään la 17.10. klo 15. Ravintola Bistro Gustaf, Mannerheiminkatu 9, Porvoo. Käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Esillä toimintakertomus ja tilinpäätös kaudelta 2019. Valitaan toimihenkilöt, toiminta ja taloussuunnitelmat, ym. asioita. Ruokatarjoilu. Tervetuloa. Toimikunta. Borgå avd. 061/Vårmöte/ Höstmöte Borgå Automobilbrancharbetare rf. stadgeenliga våroch höstmöte hålls lördagen 17.10. kl 15. i Restaurang Bistro Gustaf, Mannerheimsgatan 9, Borgå. På agendan lagstadgade ärenden. Verksamhetsberättelse och bokslut för år 2019. Val av funktionärer, verksamhets och ekonomiplaner, samt övriga ärenden. Matservering. Välkomna. Kommittén. Porvoo os. 061/Pikkujoulut Porvoon Autoalantyöntekijät ry: Huom! Jäsenet, pikkujouluja vietämme tänä vuonna Latviassa Tallink Riga hotellissa. Kuljemme bussilla Riikaan noin 5 tuntia. Lähtö lauantaina 14.11. Porvoosta klo 06.00 ja paluu sunnuntaina 15.11. klo 21.30 (Hki). Buffetruokailu klo 20. alkaen. Matkaan sisältyy bussija laivamatkat Tallink Siljalla, laivalla buffet aamiainen, Tallink Riga **** hotelli jaetussa 2 hh sekä aamiainen. Hinta 60 €/henk. Lapset alle 12 v. lisävuoteessa 30 €. Yhdenhengen huone 120 €. Ilmoittaudu ja maksa viim. 10.10. mennessä J. Hiltunen 040 508 6939 tai K. Parviainen 0400 911 204. Toimikunta. Borgå avd. 061/Lillajulen Borgå Automobilbrancharbetare rf. Obs! Medlemmar, i år firar avdelningen lillajulen på Tallink hotell Riga i Latvien. Vi åker buss till Riga ca 5 h. Start från Borgå lördagen 14.11. kl 06.00 samt retur på söndagen 15.11. kl 21.30 (Hfors). Bufémiddag bjuds kl 20. I priset ingår bussoch båtresor Tallink Silja, buféfrukost ombord, Tallink Riga **** hotell i delat 2 pers. rum samt frukost. Pris 60 €/pers. i 2 pers.rum. Barn under 12 år i tillägsbedd 30 €. En pers.rum 120 €. Anmäl och betala senast 10.10. J. Hiltunen 040 508 6939, K.Parviainen 0400 911 204. Kommittén. Joensuu Joensuu os. 039/Syyskokous Joensuun Seudun Autoalantyöntekijät ry os. 39 syyskokous sunnuntaina 8.11. alkaen klo 10, paikkana ABC Marjala. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat ja muut esille tulevat asiat. Paikalla aluetoimitsija Antti Sainola. Ruokailu kokouksen jälkeen. Tervetuloa! Toimikunta Nurmes os. 031/Syyskokous Syyskokous lauantaina 31.10. alkaen klo 13.00 Hyvärilän Nuorisoja matkailukeskuksessa, Lomatie 12, Nurmes. Esillä syyskokoukselle kuuluvat ja muut esille tulevat asiat. Paikalla aluetoimitsija Antti Sainola. Ruokailu ennen kokousta klo 12.00. Tervetuloa! Toimikunta Suonenjoki-Rautalampi os. 114/ Syyskokous Suonenjoen-Rautalammin Autoalantyöntekijät ry os. 114:n syyskokous Iisakissa 11.10. alkaen klo 18. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat ja kevätkokouksessa käsittelemättä jäänyt vuoden 2019 tilinpäätös tilintarkastuskertomuksineen. Paikalla aluetoimitsija Antti Sainola. Kahvit. Tervetuloa. Toimikunta. Kuopio os. 016/Hirvelän talkoot Hirvelän talkoot pidetään 3.-4.10. alkaen lauantaina klo 10. Hirvelässä on mahdollista yöpyä (10 ensin ilmoittautunutta). Siistimme mökin ja ympäristön talvikuntoon: polttopuiden tekoa yms. Talkoolaisille ruokailut ja kahvit. Talkoiden lopussa sauna lämpiää (saunajuomat jokainen tuo itse). Kuljetukset omilla kyydeillä. Tervetuloa talkoisiin! Kuopio os. 016/Pikkujoulut Ennakkotieto AKT:n Kuopion os. 16 ry:n jäsenille pikkujoulusta, jota vietetään la 21.11. klo 18. Kuopion kaupunginteatterilla. Omavastuu osaston jäsenille on 25 € ja seuralaisille 35 €. Väliajalla kahvi ja pasteija. Ennakkoilmoittautumiset toimistolle 20.10. mennessä joko puhelimitse, 044 562 5735 ma-ti tai sähköpostilla akt016@ elisanet.fi. Tervetuloa! AKT:n os. 016 Kuopio/Eläkeläiset: tapaaminen Eläkeläiset kokoontuvat seuraavan kerran ma 5.10. klo 11. SAK:n tiloissa. Tervetuloa! Kotka Lappeenranta, os. 062/Salibandy Salibandy jatkuu syyskaudella 2020. Ensimmäinen sähly poikkeuksellisesti sunnuntaina 4.10. klo 11-12. Jatkossa parillisilla viikoilla lauantaisin 17.10. alkaen klo 11-12 Pallon liikuntahallissa, Tukkikatu 2. Muutokset mahdollisia, joista ilmoitetaan erikseen. Pelikengiksi hyväksytään vain vaaleapohjaiset sisäpelikengät. Perheenjäsenet mukaan sähläämään. Yhteyshenkilö Timo Hirvikallio p. 0400 883 149. Toimikunta. Kotka, os. 001 ja 075 Eläkeläiset/ Keilausta Menemme yhdessä keilaamaan Aittakorven keilahallille to 15.10. klo 12. Kaikki joukolla mukaan! Osasto 007:n jäsen Tarmo Juntunen s. 17.9.1938 k. 29.7.2020 Rakkaudella muistaen omaiset Osasto 076:n jäsen Eino Rönkkö s. 22.9.1944 k. 21.8.2020 Muistoa kunnioittaen omaiset Osasto 005:n jäsen Vesa Hukkanen s. 23.9.1952 k. 13.8.2020 Muistoa kunnioittaen omaiset, Tampereen Automiehet ry AKT:n Tampereen seudun eläkeläiskerho Osastomme jäsen Heikki Sevon s. 18.10.1945 k. 25.8.2020 Muistoa kunnioittaen Virkkalan Kuljetustyöntekijät ry Osastomme toimikunnan pitkäaikainen jäsen Jarmo Väkinen s. 8.7.1955 k. 9.8.2020 Muistoa kunnioittaen Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry Osastomme pitkäaikainen jäsen Veli Suominen s. 25.12.1935 k. 24.5.2020 Muistoa kunnioittaen Karkkilan Autoja Kuljetustyöväen ammattiosasto ry Osastomme pitkäaikainen jäsen Harri Lampi s. 26.2.1947 k. 7.8.2020 Muistoa kunnioittaen Karkkilan Autoja Kuljetustyöväen ammattiosasto ry Osastomme jäsen Taavetti Makkonen s. 26.7.1925 k. 19.7.2020 Muistoa kunnioittaen Omaiset ja ystävät Savonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry KUOLLEET OSASTOT TOIMIVAT ILMOITUKSET
• KULJETUSLIITOT KL 69 Lappeen Automiehet ry. osasto 062 Laituripilkkikilpailut sunnuntaina 4.10.2020 klo 9.00-13.00 Sataman rantalaitureilla. Lähtö tullirakennuksen viereiseltä parkkipaikalta. Sarjat: nuoret, naiset, miehet yleinen ja miehet yli 65 v. Tule pilkille koko perheen voimin! Toimikunta. Lappeenranta, os. 062/ Teatterimatka Eläkeläiskerhon teatterimatka Imatralle järjestetään to 12.11. ”Kultalampi” -niminen esitys alkaa klo 14. Kuljetus tapahtuu kimppakyydein. Varattuja lippuja on 26 kpl, omavastuun hinta 10 €/lippu. Lipun hintaan kuuluu väliaikakahvit. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä, Leo Tiainen, p. 040 521 8984 tai Pertti Raatikainen, p. 0500 555 389. Lahti Lahti os. 003/Kevätja Syyskokous Sääntömääräiset kevätja syyskokous pidetään lauantaina 3.10. klo 11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja muut esille tulevat asiat. Kokousten jälkeen on ruokailu. Läsnäolijoiden kesken arvotaan mökkiviikko. Tervetuloa vaikuttamaan. Lappi Kemi os. 082/Syyskokous Kemin Autoalantyöntekijät ry os. 082 Syyskokous pidetään la 21.11. klo 16. Motelli Käpylässä Keminmaalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. AKT:n 2. varapuheenjohtaja Harri Pasanen ja aluetoimitsija Jari Mäkitalo saapuu kokoukseen. Katso lisää osaston nettisivuilta https:// akt082.akt.fi. Mahdollinen koronatilanne voi vaikuttaa kokouksen järjestämiseen ja peruuntumiseen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ystävällisin terveisin Toimikunta. Kemi os. 082/Osaston 70-vuotisjuhla Kemin Autoalantyöntekijät ry os. 082 juhlistaa osaston 70-vuotista taivalta Motel Käpylässä la 21.11. klo 18. Menu: Pikkujoulubuffet. Sambatanssiryhmä La Fuente esiintyy. Ruokailun jälkeen illanviettoa tanssin merkeissä. Paikkoja varattu 80:lle ensimmäiselle, joten olettehan ajoissa liikkeellä. Omavastuuhinta €. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä Teija Mustoselle p. 040 912 5345 tai sähköpostitse aktosasto082@outlook.com. AKT:n 2. varapuheenjohtaja Harri Pasanen ja aluetoimitsija Jari Mäkitalo paikalla. Katso lisää osaston nettisivuilta https://akt082. akt.fi/. Mahdollinen koronana tilanne voi vaikuttaa tapahtuman järjestämiseen ja peruuntumiseen. Tervetuloa! Ystävällisin terveisin Toimikunta. Oulu Oulun Kuljetusalan eläkeläiset Syksyn kerhotapaamiset on peruttu koronan takia. Yritämme jatkaa tammikuussa 2021, jos on mahdollista. Tiedustelut Yrjö Korhonen 040 154 2458 tai korhoneny@gmail.com. Toimikunta. Tampere Keski-Häme os. 101/Syyskokous Keski-Hämeen Automiehet ry:n os. 101 sääntömääräinen syyskokous pidetään 25.10. klo 14. Toijalan ABC:llä. Esillä sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Osallistumisesta voi ilmoitella puh. 040 743 8721 ja 040 763 3912. Tervetuloa. Toimikunta. Turku Turku os. 017/Yleinen kokous Turun Kuljetusja Öljyhenkilöstö ry 017 osaston sääntöjen 9 § mukainen 1. lopetuskokous pidetään la 24.10. klo 12. aluetoimistolla, Maariankatu 6 b, Turku. Kokouksessa päätetään osaston mahdollisesta lopettamisesta. Liitosta paikalla järjestöja koulutussihteeri Esa Tuominen. Kokouksen jälkeen ruokailu, johon ilmoittautumiset 20.10. mennessä p. 040 504 7689/Kari. Tervetuloa. Toimikunta. Turku/Eläkeläiset Eläkeläisten lokakuun kokous keskiviikkona 7.10. klo 13. Jouluristeily, Amorellalla 17.11. ilmoittautumiset risteilyyn otetaan vastaan kokouksessa. Toimikunta. Salo os. 072/Kevätkokous/ Syyskokous Salon Autoalantyöntekijät ry os. 072 sääntömääräinen keskeytetty kevätkokous lauantaina 10.10. klo 10. osaston tiloissa, Salaistentie 4. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Päätösasiana osaston toimitilojen myynti. Sääntömääräinen syyskokous 10.10. klo 11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! PS. Tulethan vain terveenä kokoukseen! Toimikunta. Turku os. 100/Kevätkokous Turun Seudun Linja-autohenkilökunta ry os. 100 siirretty (21.3.) kevätkokous pidetään lauantaina 10.10. klo 15. AKT:n kokoustilat, Maariankatu 6 B. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämien asioiden lisäksi toimistotilan osuuden myynti. Tervetuloa! Turku os. 100/Syyskokous Turun Seudun Linja-autohenkilökunta ry os. 100 sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 10.10. klo 16.30 AKT:n kokoustilat, Maariankatu 6 B. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2021. Tervetuloa! PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -HYVINVOINTIKURSSIT AIKUISILLE 3+2+2 vrk Työikäisille aikuisille elintapamuutoksen, hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi. Omavastuu 25 € / vrk, työttömät ja lomautetut -50 % HYVINVOINTIKURSSIT LAPSIPERHEILLE 4 vrk Lajikokeiluja, liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta perheen terveellisiin elintapoihin. Omavastuu aikuisilta 100 €, työttömät ja lomautetut -50 %, lapset 6-16v. 60 €, alle 6-vuotiaat € lähtölaukaus Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n taloudellisesti tuetut hyvinvointikurssit tarjoavat kannustusta ja toimivia työkaluja elintapamuutokseen. Hae mukaan osoitteessa pht.fi hyvinvointiin lähtölaukaus hyvinvointiin ILMOITUKSET
• 70 KULJETUSLIITOT KL Uusikaupunki os. 118/ Kevätkokous Uudenkaupungin Seudun Automiehet ry os. 118 keväällä peruuntunut kevätkokous pidetään 11.10. klo 13. Ravintola Gasthaus Pookissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen jatketaan syyskokouksella. Tervetuloa! Toimikunta. Uusikaupunki os. 118/Syyskokous Uudenkaupungin Seudun Automiehet ry os. 118 syyskokous pidetään 11.10. klo 14. Ravintola Gasthaus Pookissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Toimikunta. AKT / koulutukset KILJAVAN KURSSIT Työoikeuden peruskurssi (yleinen) 2.?6. 11. Työhyvinvointikorttikoulutus (yleinen) 10.11. Yhteistoimintatiedon kurssi Yritys ja yhteisö muutoksessa (yleinen) AKT-ALT -sopimuskurssi 16. ?18.11. Luottamushenkilöiden oma jaksaminen Virtaa vuoteen 2021 (yleinen) AKT-ALT -sopimuskurssi 16. ?18.11. Toimivat ja terveelliset työajat (yleinen) 16.?18.11. Atk-kirjanpitokurssi yhdistyksille Netti-Taseriohjelma 17.?19.11. Pääluottamusmiehen täydennyskurssi (yleinen) AKT-ALT-PALTA-Kaupan liittosopimuskurssi 18.?20.11. Koulutus on suunnattu luottamusmiehille, jotka eivät ole muutamaan vuoteen käyneet kursseilla tai joilla on vaikeuksia tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, oman jaksamisensa ja ajankäyttönsä kanssa. Tavoitteena on uuden lainsäädännön aukkojen paikkaaminen ja niiden mahdollisuuksien näkeminen sekä uuden toimintainnon ja pääluottamusmiehen roolin ymmärtäminen tulevaisuuden (3) viikkoa ennen kurssin alkua. Jos työnantaja hyväksyy opintovapaasi, hän allekirjoittaa hakemuksen ja ottaa kaavakkeesta oman kappaleensa. Toimita loppuosat ammattiosastolle, oman alueesi aluetoimistoon tai lähetä se suoraan AKT:n järjestöja koulutussihteerille. Työnantaja voi tietyin perustein siirtää opintovapaan antamisen yhden kerran myöhempään ajankohtaan. Siinä tapauksessa kannattaa selvittää mikä on seuraavan vastaavan kurssin ajankohta. Siirto voidaan tehdä kuuden (6) kuukauden päähän tai enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutus järjestetään. Jos lähdet kurssille vapaa-aikanasi tai lomalla, et tarvitse hakemukseen työnantajan allekirjoitusta. Lisätietoja saat AKT:n koulutusosastolta. Mikäli pääset kurssille, toimittaa opisto sinulle kurssikutsun noin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Kannattaa myös ilmoittaa omalle ammattiosastollesi, että olet menossa kurssille. Osastosi saattaa maksaa kurssilaisilleen oman stipendin. Kurssin peruutusehdot: Ilmoittautuminen kurssille on sitova. Jos et pakottavan esteen vuoksi voi osallistua kurssille, ilmoita siitä mahdollisimman pian Kiljavan opistolle, puh.09-276251 tai kiljavan_opisto@ kio.fi. Peruuttamatta jätetystä paikasta perimme maksun (50€) kurssilaiselta. Peruutusmaksua ei peritä, jos kurssilaisella on esittää lääkärintodistus tai muu todiste esteestä. Tietoa korvauksista: Sopimuskurssit: Mikäli toimit työpaikallasi luottamushenkilönä, maksaa työnantaja sinulle kurssin ajalta ansionmenetyksen (kurssiajan palkan) 8h/pv. Sopimuskursseissa liitto maksaa kurssimaksun, materiaalin sekä matkakulut. Järjestökurssit: Sopimuskurssien ulkopuolisia kursseja kutsutaan järjestökursseiksi. Jos kurssi, jolle olet kiinnostunut menemään, ei kuulu koulutussopimuksen piiriin, on sinulla mahdollisuus anoa opintovapaata. Tällöin työnantaja ei maksa kurssin ajalta palkkaa, eikä osallistu muutenkaan kurssin kustannuksiin. Liitto ja ammattiosasto maksavat sinulle tällöin ansionmenetyksen stipendinä ja päivärahoina, joka on verovapaata sekä matkakulut. Stipendi ja päiväraha on vuonna 2020 yhteensä 78 €/pv. Ammattiosaston osuus tästä on 15,60 €/pv. Matkakulut ja majoitus: Mikäli tulet lentokoneella tai junalla, voit pyytää lippujen tilauksissa apua aluetoimistotyöntekijältä. Alkuperäiskuitit mukaan. Jos tulet omalla autolla, maksetaan matkakulut seuraavasti; Koti-Kiljava-koti (lyhin reitti) 0,25 €/km. Jos samalla henkilöautolla matkustaa useampi kuin yksi osallistuja, on kilometrikorvaus 0,42 €/km. Jos et yövy opistolla, saat matkakulut omalle yöpymispaikallesi samalla periaatteella, maksimissaan 22 €/yö. HUOM: Toistaiseksi kaikille opiskelijoille on varattu Kiljavalla oma huone. KUUKAUDEN KURSSIVINKKI: Yksityisyyden suoja ja työelämä (yleinen) AKT-ALT -sopimuskurssi 27. ?28.10. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaan ja henkilötietoihin liittyvät asiat käytännössä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Avainsisältöjä mm: henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset ja sääntely (mm GDPR), tarpeelliset henkilötiedot (työsuhteen kannalta), terveydentilatietojen käsittely, päihdetestaus ja muut henkilötestit, tekninen valvonta, tietoverkon käyttö ja valvonta, sosiaalinen media sekä työpaikan yhteistoiminta ja henkilöstön edustajan rooli tietosuoja-asioissa. MERIMIES-UNIONI ILMOITUKSET / ANNONSER SISÄ-SUOMEN OSASTO Syyskokous ja pikkujoulut 5.12.2020 Aika: 5.12.2020 klo 13.00 Paikka: Spahotel Casino, Savonlinna (Tarkka osoite: Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna) Tervetuloa! POHJOISEN OSASTO / NORRA AVDELNING Syyskokous 31.10.2020 Pohjoisen osasto kokoontuu (kevät-) ja syyskokoukseen Kemin Puistopaviljonkiin 31.10.2020 klo 17 alkaen. (Osoite: Kemin Puistopaviljonki, Meripuistonpolku 11, 94100 Kemi) Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valinnat. Hallitus kokoontuu klo 15.00 Osasto kokoontuu klo 17.00-19.30. Jäsenet, tervetuloa! MUITA ILMOITUKSIA Pietikäisen Kuljetuksen koko henkilöstön 9. kokoontuminen lauantaina 17.10.2020 klo 18.00 Puijon majalla, Kuopiossa jutustellen ja ruokaillen. Linjaautokuljetus Iisalmesta ja Lapinlahdelta. Asiaa hoitelee Kauko Kokkonen. Ilmoittautumiset perjantaihin 9.10. mennessä Kauko Kokkonen p. 040 522 4347 tai Jouni Kekkonen 041 436 9851. Tervetuloa! näkökulmasta. Avainsisältöjä mm: luottamusmiehen perusasioiden kertaus, luottamusmiehen erityinen rooli ja tehtävät, tärkeimmät uudet lakija sopimuspykälät, ajankäytön riittävyys, yhteistyö muiden edustajien kanssa ja sukupolven vaihdos sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset muutokset. Luottamusmiehen työsuojelutieto (yleinen) 23.?24.11. Työsuojelun täydennyskurssi: Riskien hallinta työssä (yleinen) AKT-ALT -sopimuskurssi 24.?26.11. Työsuojelun täydennyskurssi: Yhteisten työpaikkojen turvallisuus (yleinen) AKTALT -sopimuskurssi 30.1.?2.12. Työsuojelun täydennyskurssi: Tuottavuus ja hyvinvointi (yleinen) AKTALT -sopimuskurssi 30.11. ?4.12. Puheenjohtajaja sihteerikurssi (yleinen) 30.11.?4.12. Onko sinut valittu syyskokouksessa puheenjohtajaksi, sihteeriksi tai vaikka toimikunnan jäseneksi? Tässä kurssi juuri sinulle. Kurssin kohderyhmänä ovat osaston puheenjohtajat ja sihteerit. Kurssille voi osallistua myös muut osaston toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Uudistunut kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa osaston oikeudelliseen asemaan tutustumisella, minkä jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tutustutaan myös järjestöjohtamisen periaatteisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. Avainsisältöjä mm: osaston oikeudellinen asema ja päätöksenteko, kokoustoiminta (erilaiset kokoukset, kokousvirkailijoiden tehtävät, kokouksen valmistelu ja kulku, äänestykset ja vaalit), kokousasiakirjat (kutsut, asialistat, pöytäkirjat ym), kokoustoiminnan kehittäminen, toiminnan kehittäminen ja suunnittelu (toiminta-alueet, tavoitteet, toimintaja taloussuunnitelma) sekä puheenjohtajana ja sihteerinä toimiminen. Lisätietoja koulutuksista ja kustannusten korvauksista AKT:n koulutusoppaasta sekä Kiljavan opinto-oppaasta. Tietoja saat myös AKT:n kotisivuilta: www. akt.fi/koulutus, mistä löytyvät myös kurssihakemuslomakkeet. Niitä on saatavissa myös työpaikkojen luottamushenkilöiltä, ammattiosastoilta ja AKT:n aluetoimistoista. Lisätietoja koulutuksiin liittyvistä asioista lisäksi: www.kio.fi AKT:n järjestöja koulutussihteeri Esa Tuominen p. 050-5369056 esa.tuominen@akt.fi Kursseille hakeutuminen: Hakeudu kursseille ajoissa. Täytä kurssikaavake ja toimita se työnantajallesi viimeistään kolme OSASTOT TOIMIVAT ILMOITUKSET
• KULJETUSLIITOT KL 71 Svenskspråkig organisationkurs för medlemmar som jobbar i Posti. Tidpunkt: 21.–22.11.2020 Kursplats: Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Sista anmälningsdag: 26.10.2020 PAU Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan PAUn Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomalle ja juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta sekä kaksi lisävuodetta. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Huvilan kokonaispinta-ala on 300 neliötä sekä lasitettu kuisti 36 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/ takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisen kymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Huvilan pihalta löytyy myös lasten leikkipaikka, liukumäki, kiipeilyteline sekä hiekkalaatikko. SATAMA-ALA Syyskous 12.10.2020 Satama-alan osasto pitää syys(ja kevät) kokouksen 12.10.2020 klo 14.00. (Huom! Hallitus kokoontuu jo klo 12.00.) Paikka: Ravintola Kalatori, Rauma (Vanhankirkonkatu 26, 26100 Rauma) Ilmoittautumiset 5.10. mennessä Tapio Ristimäelle, puh. 050 086 2190, s-posti: tapio.ristimaki@portofpori.fi Tervetuloa! LOUNAIS-SUOMEN OSASTO Syyskokous 10.11.2020 Aika: tiistai 10.11.2020 klo 16.00 alkaen Paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs. Turku Kokouksessa vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2021. Käsitellään muut sääntömääräiset asiat. (toimisto: puh. (02) 233 7416.) Lounais-Suomen osaston kaikissa tapahtumissa otetaan huomioon koronarajoitukset. Jäsenemme, tervetuloa! Meren uhrien muistotilaisuus Pyhäinpäivänä 31.10.2020 Lounais-Suomen osaston vuoro on tänä vuonna hoitaa kukkaseppele Meren uhrien -muistotilaisuuteen pyhäinpäivänä 31. lokakuuta. Seppeleen lasku klo 15.00 muistomerkillä. Paikka sijaitsee lähellä Turun Ylösnousemuskappelin sisäänkäyntiä (Hautausmaantie 21, 20720 Turku). Tervetuloa! Pikkujouluristeily 20.11.2020 ja 27.11.2020 Lounais-Suomen osaston pikkujouluristeilyt vietetään Rudolfinalla pe 20.11.2020 ja pe 27.11.2020. Lähtö kello 18.00, Läntinen Rantakatu 37, 20100 Turku. Risteilyn kesto 3,5 h. Hinta: 40 € jäsen ja 50 € avec, sisältää alkumaljan, joulupöydän juomineen ja kahvi/ /tee + avec. Sitovat varaukset 5.11. mennessä Turun toimistolle Maariankatu 6 b, puh. (02) 233 7416. Maksu tilille: TSOP FI80 5542 4020 0093 83. Laita viitteeksi: 2532 Otamme huomioon sen hetkiset koronarajoitukset. Jouluglögit 7.12.2020 Tervetuloa jouluglögille maanantaina 7.12. klo 11–13 Turun toimistolle, Maariankatu 6 b, 5. krs., Turku. LÄNSI-SUOMEN OSASTO / VÄSTRA FINLANDS AVDELNING Syyskokous 8.10.2020 Aika: 8.10.2020 klo 18.00 (Huom! Hallitus kokoontuu jo klo 17.00 samassa paikassa.) Paikka: SMU:n Länsi-Suomen osaston konttori, Pitkäkatu 43, Vaasa Osaston jäsenet, tervetuloa! Pikkujoulut 4.12.2020 Tervetuloa Länsi-Suomen osaston pikkujouluihin 4.12.2020 Ravintola Strampeniin alkaen klo 19.00. Hinta: jäsenet 35 e, avec 55 e Ilmoittautuminen viimeistään 20.11.2020. Ilmoittautuminen tekstiviestillä numeroon 040 757 8980 (Sanna) Ilmoita: nimesi/avec Saat ilmoittauduttuasi kuittauksen viestistä. Maksu: SMU Länsi-Suomen osasto FI81 1528 3000 1236 90 Viestikenttään: Oma nimi ja avecin nimi ETELÄ-SUOMEN OSASTO Syyskokous 24.11.2020 Etelä-Suomen osaston syyskokous 24.11.2020 klo 13.00. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Mikäli korona jyllää, mahdollisuus osallistua myös etänä. Teatterimatka Tampereelle 1.12.2020 Osasto järjestää teatterimatkan Tampereelle Kinky Boots -näytökseen 1.12.2020 klo 19.00. Reissu vain osaston 009 aktiivimerenkulkijoille. Paikkoja on rajoitetusti, niitä voi kysyä Mikolta, puh. 046 876 7470 tai Sadulta, puh. 044 323 5800. Pikkujoulut pyritään järjestämään marraskuun lopulla. Tästä ilmoitetaan tarkemmin syyskuun aikana osaston omilla sivuilla. Korona saattaa muuttaa kaikkia suunnitelmia. Seuratkaa osaston FB-sivuja!! MATKAILUJA HUOLINTA ALA Syyskokous Aika: 17.10.2020 klo 15.00 alkaen Paikka: Ravintola Gustavo, Linnankatu 1, Turku Tervetuloa! LAIVAN VIIHDEAMMATTILAISET Syyskokous 12.11.2020 Aika: 12.11.2020 klo 15.00 Paikka: ravintola Matmalmen@EVA, Köpmansgatan 4, Pargas Ilmoittautumiset viimeistään 1.11.2020 mennessä: laivan.viihdeammattilaiset@gmail.com Tervetuloa! JÄRJESTÖKOULUTUS Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvospikkujouluristeily on tältä vuodelta peruttu koronaepidemian takia. Terveisin Varikon Vanhat ja Viking Line. Tällä hetkellä varauksia otetaan vastaan toukokuun loppuun 2021 asti. Ensi kesän varaukset 1.4.2021 alkaen PAUn jäsenille. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@ outlook.com. Hinnat PAUn jäsenille: • ma–su 600 € (muut 3200€) • ma–pe 450 € (muut 2300 €) • 3 vrk 350 € (muut 1400 €) • viikonloppu pe–su 300 € (muut 1200 €) ILMOITUKSET Katso kaikki PAUn koulutukset osoitteesta: www.pau.fi/koulutus
• 72 KULJETUSLIITOT KL UNIONIN MÖKKIEN VARAUS TALVIKEVÄTKAUDELLE 2021 Talven ja kevään lomaviikkojen varaukset avataan lokakuussa. Mökit ovat vapaasti varattavissa, mutta Levin ja Himoksen mökkeihin sekä Fuengirolan lomahuoneistoon lomaviikot 7–16 (15.2.-26.4.) jaetaan erillisessä arvonnassa. Hiihtolomaviikkojen arvontaan voi osallistua netissä Merimies-Unionin mökkivaraussivuston kautta. Mökkivaraussivustolle pääsee osoitteesta: www.smu.fi/jaseneksi/jasenedut/ unionin-mokkien-vuokraus Sivulla on ohjeet varauksen tekemiseen ja linkki varaussivustolle. Arvontaan osallistuminen ja varaukset tapahtuvat siis vain varaussivuston kautta. Hiihtolomakaudella mökit vuokrataan viikoksi kerrallaan maanantaista maanantaihin. Arvontaan voi osallistua 30.11.2020 asti ja arvonta suoritetaan joulukuun alussa. Voittaneille lähetetään sähköpostilla ohjeet varauksen maksamiseksi. Maksun eräpäivä on 14 vuorokautta ilmoituksen saamisesta ja maksu suoritetaan nettipankissa ilmoituksessa olevan linkin kautta. Huom! Levin ja Himoksen mökit sekä Fuengirola ovat kevätkaudella varattavissa ilman arvontaa 1.1.-15.2. ja 26.4.-1.6. välisinä aikoina. Muut Unionin mökit ovat varattavissa koko kevätkauden 1.6.2021 asti ilman arvontaa. Varaussivustolla on perustiedot kaikista mökeistä ja varauskalenteri, josta näkee mökkien varaustilanteen. Hiihtolomaviikkojen varaustilanne tulee näkyviin arvonnan jälkeen joulukuun puolivälissä ja vapaaksi jääneitä viikkoja voi sen jälkeen vapaasti varata. Lomaile Saimaan rannalla Mannilanniemessä ympäri vuoden! Kaikki loppuvuoden 2020 varaukset -15% norm.hinnasta Varaukset asiakaspalvelu@wellbeing365.eu tai 0400 517442 Varaukset myös Johkun kautta: https://wellbeing365.johku.com/fi_FI varauskoodi AKT2020 IN MEMORIAM ELÄKKEELLE Risto Henrik Kosonen s. 27.11.1947 k. 16.3.2019 ”Vanhat merimiehet ovat monesti kuin levottomia vieraita. Vaikka he eivät enää koskaan lähteneet merille, puheissaan ja eleissään he ovat aina maissa ikään kuin vain käväisemässä.” -M. A. StrøksnesKaipauksella muistaen, Pipsa-vaimo Susanna Ville, Satu ja Onni sisarukset perheineen muut sukalaiset ja ystävät Maija-Liisa Weckman s. 18.8.1953 Pyhtää k. 19.5.2020 Kotka Muistotilaisuus vietetty Pyhtään kirkossa. Kaivaten, Esa Auli + perhe sukulaiset ja ystävät Eläkkeelle 1.5.2020 Kiitos yhteisistä vuosista M/s Baltic Princessin conferencin tytöille ja erikoiskiitos Kapteeni Brinkille videon välityksellä saamastani tervehdyksestä sekä kiitos kaikille mukana olleille. Sirpa Venäläinen KULTAMERKIT MERIMIES-UNIONIN JÄSENETU Esa Penjala Jyrki Majaniemi Kim Laaksonen Tom Mäkinen Säde Kumpumäki-Koskela ANSÖK OM UNIONENS STUGOR FÖR VINTERSÄSONGEN 2021 Ansökningen om Unionens stugor i Levi, Himos och Fuengirola semesterlägenhet under sportlovet 2021 är igång. VECKORNA 7–16 (15.2.-26.4.) delas ut i en separat lottdragning. Man kan delta i lottdragningen av sportlovsveckorna på nätet via Sjömans-Unionens stugbokningssida. Gå till stugbokningssidan via Unionens webbsida på adressen: www.smu.fi/pa-svenska/jaseneksi/ jasenedut/unionin-mokkienvuokraus/ På sidan hittar du anvisningar om hur du bokar en stuga och en länk till själva bokningssidan. Man kan alltså bara delta i lottdragningen via den bokningssidan. Under sportlovssäsongen hyrs stugorna ut en vecka åt gången från måndag till måndag. SJÖMANS-UNIONENS MEDLEMSFÖRMÅN Du kan delta i lottdragningen fram till 30.11.2020. Lottdragningen sker under december. Vinnarna i lottdragningen får ett e-postmeddelande med anvisningar om hur bokningen betalas. Betalning ska ske 14 dagar efter att meddelandet mottagits och görs i internetbanken via en länk i meddelandet. Under vårsäsongen kan stugorna i Levi, Himos och semesterlägenhet Fuengirola bokas utan lottdragning den 1.1.-15.2. och 26.4.-1.6. UNIONENS ANDRA STUGOR Unionens andra stugor kan bokas under hela vårsäsongen fram till 1.6.2021 utan lottdragning. På bokningssidan hittar du grundläggande information om alla stugor och en kalender där du ser stugornas bokningsstatus. Bokningsstatus för sportlovsveckorna blir synlig i mitten av december efter lottdragningen och eventuella veckor som fortfarande är lediga kan därefter bokas utan lottdragning. Kuljetusliitot KL -lehti korvaa AKT-lehden 6/2020 Reitti-lehden 6/2020 ja Merimies-Sjömannen -lehden 4/2020 numerot. Seuraavat liittojen jäsenlehdet Aineistot ilmestyy lehteen PAUn Reitti-lehti 6/2020 19.10. 12.11. RAU-lehti 4/2020 15.11. 15.12. SMU:n Merimies 5/2020 23.11. 18.12. AKT-lehti 7/2020* 14.10. 28.10. *Muistathan lähettää osastoilmoitukset ajoissa aluetoimistoon! Raidepuolue.fi Raidepuolue.fi on sivusto suomalaisesta, kansainvälisestä – ja jopa tulevaisuuden – raideliikenteestä. Raidepuolue tarjoaa kaikille raideliikenteestä kiinnostuneille oikeaa sekä ajantasaista tietoa helposti selattavassa ja jaettavassa muodossa. Raidepuolueesta vastaavat Raideammattilaiset JHL ja Rautatiealan Unioni RAU. Meidän tavoitteemme on turvata suomalaisen raideliikenteen tulevaisuus. ILMOITUKSET
• KULJETUSLIITOT KL 73 FFO ORRD D -SSII-JJA ASSTTA A SSEE IIKK KK AA K KIILLPPA AIILLEEM MIISSTTA A IISSO OIISSÄ Ä N NYY-G GÅ ÅRRD D TTEERRÄ ÄV VÄ Ä H HU UO OM MA AU UTTU USS V VO OII K KO OK KEE-M MU USSTTA A H HA AN N-K KIIN N-TTO OJJA A V VA AA ALLII-LLII-PPU UIILLLLEE N NYY-BBEERRG G BBA AXX-TTEERR V VIIRRO OSS-SSA A H HA AU ULLIIK KK KO O-A AM MM MU UN NTTA AA A IIH HO OLL-LLA A K KIIPPEEÄ Ä H HÄ ÄIISS-SSÄ Ä PPA AII-K KA ALLLLA A TTU UO ORREE TTIIU U-H HA AA AN N M MO OIITTTTEEIITTA A TTA A-V VA ARRA A M MEETTA ALL-LLIIN NEEN N RRO OH HK KEEA A JJA ASSK KA A ????????-N NEEN N V VÄ ÄSSYY-N NEEEEM M-PPII BBEEN N TTA AII RRU UBBEEN N SSIIA AN N-LLIIH HA AA A RRA AN NSS-K KA ASSSSA A LLIIU UO OK KSSIIA A JT N NEEN N V VÄ ÄSSYY-N NEEEEM M-PPII BBEEN N TTA AII RRU UBBEEN N RRA AN NSS-K KA ASSSSA A LLIIU UO OK KSSIIA A M MEEN NEE-TTEELLM MÄ Ä H HU UU UM MO O-RRIIN NTTA A-JJU UTTO ON N SSIILLM MIIEEN N SSU ULLK KEE-M MIIN NEEN N V VA ALLO O-JJU UO OV VA A V VÄ ÄIISSÄ Ä-N NEEN N --TTTT V VEETTÄ ÄÄ Ä SSII-SSÄ ÄÄ ÄN N K KA ARRII RRII-PPU ULLII-LLÄ ÄÄ ÄK KEE TTRRU UM MPPIIN N EED DEELLTTÄ ÄJJÄ Ä TTÄ ÄH HTTII-K KU UV VIIO O LLIIIIK KEE-TTO OII-M MIIN NTTA AA A PPIIH HA A-PPIIII-RRIISSSSÄ Ä --N N M MÄ ÄK KII IILLM MA AN N-SSU UU UN NTTA A RRYYÖ ÖSSTTÖ Ö K KÄ ÄYYTT-TTÄ ÄM MIISS-TTÄ Ä -------M MA AD DRRIID D BBIIIITTSSIITT O OLLU UTT-TTA A O OLLA ALLTTA A LLA AU U-K KA AIISSTTU U N NÄ ÄYYTTTT.. K KIIV VII-N NEEN N PPEELL-TTO ON NEEN N SSU UK KU U-LLA AIISS-N NA AIIN NEEN N K KYYSSEE-LLEEM MII-SSIIÄ Ä A ALLM MII-LLA A PPII-LLA AA AN N-TTU UN NU UTT RRA AO O-TTEETT-TTU U H HEELLPP-PPO O V VÄ ÄÄ Ä-N NÄ Ä-N NEEN N JT PPIIH HA A-PPIIII-RRIISSSSÄ Ä TTU U H HEELLPP-PPO O V VÄ ÄÄ Ä-N NÄ Ä-N NEEN N Tekijä: Jyrki Takala | Ristikon ratkaisu sivulla 74 RISTIKKO
• 74 KULJETUSLIITOT KL K P I P O O S T O T A P E T A S E M A/E S T A R I M A A P A T A U U R N A M I E S P U R T A V A T P U U S S A A S I A A R T O U S E I N T O R U T N I U R H E A J O K U Y L U N I S E M P I N S L Y O N A S K E L T R U N S A S T O S I K K O I M E Ä U O T I A P E A T I M O D I U M L Ä N S I S A I N E R E A L S I N K O S R I N N E S T O U T O T A V A A A R N I L B U S I N E S S U T E L U T A S T I N A T S O M Ä T Ä M A V A T T U L A M P U T A I T A T O S S I I I S I Kuunnousu soutaa Tulevaisuus on olemassa Kantaa uuvahtanutta Aikaerojen matkustajaa Väsynyt sydän taskussaan Pimeys on pitänyt polttaa tuhkaksi Elää sateettomissa pilvissä Levätä niitä vasten Unten lyhyisille poluille Loistavan aamun säteet Ovat nuolia jotka kirpaisevat Ohikulkumatkallaan Ottaa onnea vastaan Utuiset kelluvat saaret Tuntevat maan ja ilman Kaikki meitä varten on Ei mikään meitä erota Aamunkoitosta Koko järven hiljaisuus Hengittää ajatusten välissä -KooJiiU udenkaupungin autotehtaan yhteydessä toimivassa automuseossa on esillä monenlaista Saabia. Mukana on myös ensimmäinen Uudessakaupungissa valmistettu ja tasavallan presidentti Urho Kekkoselle luovutettu Saab 96 vuosimallia 1969. Saabien lisäksi esillä on myös muita Ukissa valmistettuja autoja Talbotista Euro-Samaraan ja Porcshesta Mersuun. Tehtaan omien tuotteiden lisäksi näytillä on muitakin mielenkiintoisia kulkupelejä, kuten Nokian vanha edustusauto, neuvostoliittolaisvalmisteinen GAZ-14 Tscaika ja Maxwell Tourabout vuodelta 1907. Se on myös Suomen nopein autoa sarjassa ennen vuotta 1910 valmistuneet automobiilit. ? Saabistin onnela Runo Autojen lisäksi museossa on esillä myös mopedeja vuosikymmenten takaa. TEKSTI JA KUVAT: ARTO JOKELA Ristikon ratkaisu Ensimmäinen Suomessa valmistettu Saab on on mallia 96 ja valmistumisvuosi 1969. Auto luovutettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Hän teki sillä maakuntakierroksen, luovutti auton sen tehtyään museolle ja palasi mustien pitkien autojen takapenkille. Kevyet
• KULJETUSLIITOT KL 75 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Grundat 1905 45 000 medlemmar AKT:s medlemmar arbetar med landsvägstrafik, stuveri, tankbilar, oljeprodukter, turism, spedition, bilskolor och i serviceverkstäder, terminaler och flygplans passagerarkabiner. Postija logistiikka-alan unioni Grundat 1906 23 000 medlemmar PAUs medlemmar arbetar på post-, kommunikationsförmedlingsoch logistikbranchen. PAU är den största arbetaroch tjänstemannaorganisationen hos Posti. Förbundsmedlemmar arbetar även på Åland Post. Finlands Sjömans-Union FSU rf Grundad 1916 9 000 medlemmar FSU:s medlemmar arbetar på passagerarfartyg, fraktfartyg, tankfartyg, isbrytare, timmerbogserare, pråmar, förbindelsefartyg, färjor, i hamnar och med farledsskötsel. Rautatiealan Unioni RAU ry Grundad 1873 1 800 medlemmar RAUs medlemmar arbetar som lokförare, med styrning av trafiken samt med järnvägarnas kundbetjäning och kontorsarbeten. www.akt.fi www.pau.fi www.smu.fi/pa-svenska www.raury.fi Transportunioner TU rf inkluderar Biloch Transportbranschens Arbetarförbund AKT, Postoch logistikunionen PAU, Järnvägsbranschens union RAU och Finlands Sjömans-Union rf. Förutom Transportunioner har bara Finlands Sjömans-Union ett officiellt svenskt namn, de övriga är de inofficiella översättningar som är gängse i finlandssvenska media. De officiella namnen nedan. TU grundades 24.5.2018 för att främja förbundens samverkan och ge eftertryck åt förmåner och rättigheter, såväl professionella, lönemässiga, sociala som samhälleliga, för dem som jobbar inom transporter och logistik. Medlemsförbunden i TU är också medlemmar i FFC och i internationella fackförbund i transportbranschen. www.kuljetusliitot.fi
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi Ammattiliittosi Palkat Iltaja yölisät Pekkaset, joustovapaat ja muut työajan lyhennykset Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta Koulutukset Työsuojeluja sosiaaliset määräykset TES Lainsäädäntö TES Lainsäädäntö solmii työehtosopimuksen Yleissitova työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. Kuljetusliitot KL