1/2018 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURIJA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY Aurinkosähköä kerrostaloihin. Christian Sannemann kertoo, kuinka se on mahdollista, s. 4 Hallinto, joka kuuntelee, neuvottelee ja toimii yhdessä kansalaisten kanssa. Tulevaisuutta, pian? Susanne Peltonen haastatteli kaupunkiaktivismin tutkijoita, s. 5 Katufestarit 19.5, upeaa! Ennakkomaistiaisia alueemme vetovoimaisesta, kaikille avoimesta yleisötapahtumasta, s. 7 Satavuotisjuhlahuuma jatkuu naapurimme Viron juhlista ja juhlallisuuksista kertoo Krista Pulkkinen, s. 8-9 Sovinto, kumpulalainen kirjailija ja Hollywood. Jännittävää! Carita Lonka on ollut lukutuulella, s. 11
2 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuurija kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry. Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 050 309 9501 Numeron 1/2018 tekijät Tarja Törmänen, päätoimittaja Tanja Eranto, Kuohun some-toimittaja Keijo Lehikoinen, Artovan hallitus Milla Niini, Artovan hallitus Taitto: Kati Lehtinen ja Jemina Aittomäki Kannen kuva EMIL FRIMAN Kuva on Artovan kuvakisan upeaa satoa! SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com artovakoordinaattori@gmail.com PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert JAKELUPISTEET Arabianrannan kirjasto, Kallion kirjasto, Kumpuoti, Kumpulan kylätila, Metropolia, K-market Arabia, Kääntöpaikka, Bokvillan, Olotila, K-market Hämeentie, Tekniikan museo, Unisport. Kuohu ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymisaikataulun löydät Kuohun Facebook-sivulta ja www.artova. fi. Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Pääkirjoitus Tarja Törmänen 1/2018 Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 12/8 euroa tilille 800012-70827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos! Käännetään sivua, tehdään historiaa Synnyin vuonna 1974 oranssin, vihreän, keltaisen ja ruskean kukertavaan maailmaan. Elokuvateatterissa käytiin katsomassa James Bondia: 007 ja kultainen ase viehätti. Ere Kokkosen Viuh-hah-hah-taja oli kotimaisen komiikkaa parhaimmillaan. Ja, jos oikein aikalaisten aikuisten muisteloista olen ymmärtänyt, K-18 aikuisviihdettä oli elokuvaviihteessä tarjolla varsin mukava määrä, tai ainakin se oli nykyistä huomattavasti tarinallisempaa ja muistettavaa. Öljykriisi iski päälle myös Suomessa, talouskasvu hidastui ja työttömyys lähti nousuun. Vantaa muuttui kaupungiksi ja Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa jatkoajan presidenttinä. Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Saksaan ja Pohjoismaihin alkoi kesällä. Suurin maassamme koskaan valmistettu esine, öljynporauslautta Pentagone 84 hinattiin Porissa merille. Itsenäisyyspäivää ei juhlittu linnassa, koska Tasavallan presidentin puoliso Sylvi Kekkonen menehtyi 2.12. Lapsuusmuistoni ovat enimmäkseen perhosenkevyitä. Tuntui, että aikaa oli – rajattomasti. Jos sitä kului, siitä ehti nauttia. Enimmäkseen sitä tuli aina lisää. Menneiden muistelu (ja varsinkin tuon ajan, josta en faktisesti edes itse muista mitään), tuntuu välillä hidastetun elokuvan katsomiselta. Minuuttiin vuonna 2018 tuntuu mahtuvan hurjan paljon enemmän kuin minuuttiin vuonna 1974. Keskittymiskykymme on kutistunut 12 sekunnista kahdeksaan sekuntiin vuodesta 2000. Laskee kuin surkea suomu syvän meren pohjaan? Tiedän, että Kuohusta tulee minulle yksi hieno muisto lisää. Olen päätoimittanut lehteä vuodesta 2014 ja syksyllä sen on aika saada uusi vetäjä ja uusia tekijöitä. Tule mukaan – Kuohu on meidän kaikkien Kuohu! Kerron mielelläni lisää mahdollisuuksista jättää oma jälki historiaan ja kulttuuriin. Ja juuri nyt on aika kääntää sivua ja nauttia nykyhetkestä ja uudesta Kuohusta. Lukuiloa! *Historiatietojen lähteenä suomenhistoriaa.blogspot.fi. Teema : Kirjat ja kansalaisuus Kulkeeko kamera mukanasi? Harmittaako, ettei upeita otoksiasi vielä ihailla laajalti? Osallistu Artovan kuvakisaan! Voit voittaa upeita palkintoja ja saada kuvasi esille Artovan ja Kuohun viestinnässä. Kuvat voivat kertoa Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin alueesta, luonnosta, ihmisistä ja eläimistä kaikkina vuodenaikoina juuri siitä, mikä elämäämme alueella koskettaa. Lähetä kuvasi 30.11.2018 mennessä osoitteeseen kuohutoimitus@gmail.com. Kuvien on hyvä olla 300 dpi-resoluutiolla, niin laatu riittää painotuotteeseen. Liitä mukaan yhteystietosi. Paras kuva palkitaan 60 minuutin hierontalahjakortilla Arabian Hierontahuoneelle, toiseksi sijoittunut saa 60 euron arvoisen muistikirja/USB-tikkusetin ja kolmanneksi sijoittunut 40 euron arvoisen muistikirja/USB-tikkusetin. Lisäksi 100 ensimmäiselle kuvansa lähettäneelle on luvassa pieni yllätyslahja. Kuvakisa jatkuu 30.11.2018 saakka! 9.3.–13.5.2018 OFF THE TABLE PÖYDÄTTÄ KATETTU -NÄYTTELY Hämeentie 135 A, Helsinki Kevään koko ohjelma ja workshopit: www.designcentrehelsinki.fi Facebook & Instagram: designcentrehelsinki
3 Tarja Törmänen Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja, NLP-viestintävalmentaja, pitkään johtotehtävissä toiminut viestintäja markkinointiammattilainen sekä sanoja ja niiden merkityksiä rakastava kirjakauppiatar. Yhden sanan kampanja T Törmäsin keväällä netissä ”Arvosta alaistasi” -teemapäivään. Hyvää asiaa, hyvä tarkoitus. Ja samalla: minussa se herätti pienen vastustuksen. Miksi? Sana alainen: se arvottaa, ei arvosta. Me suomalaiset elämme demokratiassa, emme diktatuurissa. Olemme kansalaisia, emme alamaisia. Miksi sitten työelämässä ollaan yhä alaisia? Maailma on muuttunut ja muuttuu. On meidän kaikkien yhteinen asia tehdä siitä parempi. Jokaisen ajatuksen, jokaisen sanan ja jokaisen teon myötä. Yhä suurempi osa kaikesta tehtävästä työstä on tietoja asiantuntijatyötä. Vastuunottamista, valintojen ja päätösten tekemistä, yrityksen arvojen mukaista ja yhteisiä tavoitteita kohti vievää tekemistä. Harvenevaa joukkoa liikutellaan kuin nappuloita pelilaudalla. Harva tekee ”vain töitä” ja ”suorittaa” tai ”selviytyy”. Työhön liitetään sanoja imu, ilo, hyvinvointi, intohimo. Siksi siis toivon näkeväni, kuulevani ja kokevani myös tämän foneettisen viehkeästi nimetyn teemapäivän jatkossa toisen nimisenä. Siihen, että niin käy, voimme me kaikki vaikuttaa. Kampanjoidaanko kaikki yksinkertaisella tavalla arvostavamman työyhteisön puolesta: vaihdetaan sana alainen esimerkiksi sanaan ’työntekijä’, ’johdettava’ tai ’kollega’? Sanat ja niiden sisältämät arvostukset ja arvotukset sekä kertovat todellisuudesta että rakentavat todellisuutta. Työpaikalla tarvitaan erilaista tekemistä ja ainakin tällä hetkellä monessa työyhteisössä on vielä erilaisia statuksia. Sanon tarkoituksella ’erilaisia’ – en eriarvoisia. Kaikki yrityksen arvojen mukainen tekeminen on tärkeää ja arvokasta,vaikka kaikesta tekemisestä ei suoraan koidu yritykselle täsmälleen keskenään vertailtavaa tulosta tai hyötyä. Kun statuksesi on Sanat ja niiden sisältämät arvostukset ja arvotukset sekä kertovat todellisuudesta että rakentavat todellisuutta. sellainen, että asemasi puolesta johdat tekemistä ja ajattelua, muista aina johtaa omaa ajattelua ja tekemistä ensin; siten, että arvostat ihmistä. Silloin rakennat kulttuuria, jossa tehdään merkityksellisiä tekoja ja ajatellaan arvostavia ajatuksia. Lopputulos saattaa olla hyvinkin parempi työ. Tunnustusta työntekijälle, kiitosta kollegalle, jakamista ja juhlistamista johdettavalle? Arvostan sinua, arvostan tekemistäsi – alaiselle arvostusta ”anniskellaan” ylhäältä alaspäin. Työntekijä, johdettava ja kollega ovat ainakin omalla kartallani alaista liikkuvammalla ja tasa-arvoisemmalla työelämän pelikentällä – niin kuin nykypäivän työelämä yhä enemmän vaatii. Kaikilla meillä on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin me olemme. Ja meillä on oikeus siihen. Myös työyhteisössä. Ihmisinä olemme kaikki kaikkialla yhtä arvokkaita. Kuvassa kollegoita, johdettavia, johtajia, työntekijöitä: iloisia ja innostuneita ihmisiä samasta työyhteisöstä. KUVA Sari Suonpää Hyviä Kuohuja Se, miten puhumme itsestämme ja muista, kertoo siitä, miten elämää, itseämme ja muita arvotamme. Kuohun toimitus törmäsi sosiaalisessa mediassa 12-vuotiaan Heinin pohdintaan koulun biologian tunnin seksuaalisia suuntauksia käsittelevään tehtävään. Kun yksikin 12-vuotias miettii asioita esimerkiksi näin, Kuohun toimituksessa iloitaan ja odotetaan tulevaisuutta innolla: tasa-arvoisempaa ja jokaisen omanlaista ihmisyyttä arvostavaa tulevaisuutta. On hyvä kyseenalaistaa sanoja ja niiden merkityksiä. Joskus ne muuttavat merkitystään ja muotoaan muille, toisinaan itselle. Mitä enemmän tiedät, mitä enemmän saat uusia näkökulmia, sitä enemmän oivallat. Toivomme tulevaisuuden olevan tietoisten päätöstentekijöiden aikaa. Hyvää kuohuntaa! Heini, 12 ”Meillä oli biologian tehtävä ja tuli vähän erimielisyyttä opettajan kanssa. Tehtävä liittyi seksuaalisuuntauksiin ja siltä listalta puuttui panseksuaaliset ja aseksuaalit kokonaan! Siis kamoon, ei ketään saa syrjiä ja jättää listalta pois! Ja mun mielestä lesboja ei pitäisi kutsua lesboiksi, se luo turhaa epätasa-arvoa, kaikkia niin suuntautuneita pitäisi kutsua homoseksuaaleiksi. Ja mun mielestä biseksuaalisana pitäisi kokonaan korvata tuolla panseksuaalisuudella, kun siinä ei myöskään erotella sukupuolia, niin se on paljon tasa-arvoisempi. Aseksuaalisuudessa mua kyllä mietityttää, et entä jos haluaa lapsia, niin pakkohan se on sitten ainakin kerran, mutta ei oo sit pakko siinä välissä mitään ylimäärästä säätää. Ja sanaa homo ei muuten saisi koskaan käyttää haukkumasanana, se tarkoittaa IHMISTÄ, ei muuta.”
4 Aurinkosähköä kerrostaloihin! Tiesitkö, että jopa 68 % Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä voidaan jyvittää yksittäisille kansalaisille siis meille jokaiselle? Tiesitkö, että voimme useilla helpoilla arjen valinnoillamme vähentää hiilijalanjälkeämme huomattavasti* K uinka tämä on mahdollista? Yksi näistä, joskin hieman isommista, toimenpiteistä on siirtyminen kestävämpään energiantuotantoon. Ympäristöystävällisimpiä ja taloudellisimpia tapoja tähän on oman aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen, joka on juuri nyt kannattavampaa kuin koskaan aiemmin. Vaikka paneelit ovat hyvin ekologisia, niin mikään energiantuotanto ei ole täysin ongelmatonta. Aurinkosähköjärjestelmien ”voimakkain” ympäristökritiikki on keskittynyt niiden tuotantoon tarvittavaan energiaan. Kuitenkin järjestelmien niin kutsuttu energian takaisinmaksuaika aika, jonka voimalan tulee olla toiminnassa ennen kuin sen valmistukseen ja ylläpitoon kulunut energia on tuotettu takaisin on Etelä-Suomen olosuhteissa monesti vain noin kaksi vuotta. Huomioiden, että paneelien tuotantotakuu on 25 vuotta ja tekninen käyttöikä jopa yli 40 vuotta (ellei pidempään), kuittaavat ne tuotantoon käytetyn energiansa alta aikayksikön. Aurinkosähkön hinta asennettuna on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana jopa 80 % ja ne tuottavat myös kohtalaisen hyvän sijoituskoron ja ovat ennen kaikkea kestävä sijoituskohde, joka nostaa myös kiinteistön arvoa. Järjestelmät maksavat itsensä takaisin useista tekijöistä ja laskentatavasta riippuen 7-18 vuodessa. Ottaen huomioon paneelien pitkän eliniän, ovat konservatiivisimmatkin arviot taloudellisesti kannattavia. Aurinkoenergiapotentiaalin ja katoille mahtuvat paneelit voi karkeasti arvioida ilmaisilla työkaluilla.** Euroopassa yli miljoona ihmistä on liittynyt energiaosuuskuntiin, jotka ovat sijoittaneet yli kaksi miljardia euroa uusiutuvaan energiaan. Myös Suomessa aurinkosähkön tuotanto on parhaillaan kovassa kasvussa, vaikka energiaosuuskunnat eivät täällä olekaan keskeisessä roolissa. Osuuskunnan perustamista helpompi tapa voisikin olla toimia olemassa olevien rakenteiden – kuten taloyhtiöiden – puitteissa. Taloyhtiöt ovat oiva kohde myös ympäristön kannalta, sillä on lähes häviötöntä tuottaa sähkö lähellä sen käyttökohdetta ja maankäytön kannalta erittäin ympäristöystävällistä sijoittaa energiantuotantoa jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Ottaen huomioon taloyhtiöiden suuren määrän, niillä on valtava potentiaali vaikuttaa kestävään energiajärjestelmään siirtymisessä. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta on lisäksi suhteellisen helppoa ja taloudellista. Aurinkosähkön hinta asennettuna on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana jopa 80 %. Kestävän kehityksen kulma Christian Sannemann Kirjoittaja on pitkäaikainen Artova-aktiivi ja kestävän kehityksen ryhmän vetäjä. Tule mukaan edistämään siirtymää kohti kestävää energiajärjestelmää! *Oletko jo tehnyt Sitran elämäntapatestin? Klikkaapa itsesi osoitteeseen elamantapatesti.sitra.fi/ **ks. esim. sunenergia.com tai kartta. hsy.fi (karttatasot -> ilmasto ja energia -> rakennusten aurinkosähköpotentiaali) tai visuaalisesti näyttävämmin: kartta.hel.fi/3d/solar/ Aurinkosähkö on kestävä sijoituskohde, joka nostaa myös kiinteistön arvoa. KUOHU VINKKAA: NÄIN SELVITÄT TALOYHTIÖSI MAHDOLLISUUDET JA SIIRRYT AURINKOSÄHKÖÖN Oletko kiinnostunut hyödyntämään aurinkosähköä kerrostalossasi? Tai kenties rivi-/omakotitalossasi? Arabian alue on Yhteisöenergia-kampanjan ja Co2mmunity EU-hankkeen suomalaisen RENCOP-asiantuntijaryhmän pilottikohde. Kampanjoiden puitteissa pyritään edistämään yhteisöomisteista uusiutuvaa energiaa. Jos olet kiinnostunut paneelien hankinnasta kerrostaloosi, välitä viestiä taloyhtiösi hallitukselle ja/tai ota yhteyttä kestava.arabia@gmail.com ja kysy lisää! Nyt on mahdollista saada edullisella kampanjatarjouksella selvitettyä aurinkosähkön kannattavuus. Tämän tiedon avulla yhtiökokouksessa on helppo tehdä päätös aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta. Myös omakotitalojen yhteishankinta on mahdollista, mikäli kiinnostuneita löytyy. Ota yhteyttä ja hyödynnä edullinen tarjous! Järjestelmän hankkivien kesken on määrä järjestää myös yhteinen kilpailutus, josta on odotettavissa lisäetua. Liity myös Facebook-ryhmään ”Kestävä Arabia” ja tsekkaa www.artova.fi/ kestavakehitys-sivut. Taloyhtiösi sähkönkulutustiedot löytyvät Helenin Sävel Plus -palvelusta.
5 K un Tuuli puhaltelee helmikuista pakkasilmaa keuhkoistaan Herttoniemen rannassa, hän saa älyrannekkeeseensa viestin: ”Kaavaehdotuksenne on hyväksytty”. Vielä kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 2018, Tuulin kaltaiset aktiiviset kaupunkilaiset tulivat kuulluksi kunnan päätöksenteossa lähinnä silloin, kun valittivat kaavoituksesta; nyt he suunnittelevat kaavoja. Tai suunnittelevat, jos kaupunkiaktivismia, eli kansalaisten omaehtoista yhteisöllistä toimintaa, tutkineet Maija Faehnle ja Pasi Mäenpää saavat päättää, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Hallinto, joka kuuntelee ja neuvottelee Faehnle ja Mäenpää ovat 2010-luvun kaupunkiyhteisöjen asiantuntijoita. Vaikka heidän Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushankkeensa päättyi vuonna 2017, kumpikin jatkaa yhä saman teeman parissa. Erityisesti heitä kiinnostavat hallinnon ja kansalaisten kohtaamiset. Niiden saralla tapahtuu nyt paljon. Siivouspäivät, ruokarekat ja Facebookin kaupunginosaryhmät ovat kaikki esimerkkejä kaupunkilaisten aktivoitumisesta. 2010-luvulla sosiaalisen median kautta muodostuvat ja naamatustenkin kokoontuvat yhteisöt ovat keränneet siinä määrin huomiota, että Helsingin kaupunki kehitti viime vuonna osallisuusmallin. Sen mukaan kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus järjestää toimintaa myös itse. – Se on pohja, mutta vielä mallia ei osata käyttää, arvioi Mäenpää. Esimerkiksi Helsingin tuoreen pormestarin Jan Vapaavuoren puheissa kaupunkilaiset esiintyivät yhä palvelujen käyttäjinä, joiden tehtävä on kuluttaa, ei suunnitella tai järjestää toimintaa. Jotta näin ei olisi enää 2028, hallinnon pitäisi muuttua. Faehnle ja Mäenpää kaipaavat hybridihallintoa, jossa kansalaiset ja viranomaiset toimivat limittäin, kehittävät yhdessä ja täydentävät toisiaan. Siksi he visioivat Herttoniemen, joka voisi olla totta vuonna 2028, jos tämän hetken kaupunkiaktivismista tulee valtavirtaa. Sellaisenaan visio ei kenties toteudu, mutta osa siitä on totta jo parin vuoden kuluttua. Nuoret tietävät, mitä on tulossa Kaupunkiaktivismille ominaisin piirre on yhteisöllisyys. Asuinalueiden, harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden ympärille muodostuu koko ajan uusia ryhmiä, jotka ideoivat tilankäyttöä, toimintaa tai vaikka kaavoja. Ne kasvavat verkossa, mutta siirtyvät toisinaan myös sosiaalisen median ulkopuolelle. Faehnle ja Mäenpää uskovat, että aihepohjaisia ryhmiä syntyy vielä paljon lisää. Esimerkiksi pienten lasten äidit muokkaavat kaupunkikulttuuria aktiivisesti perustamalla ruokapiirejä ja tukiryhmiä. Aktiivisimpia kaupunkivaikuttajia ovat silti nuoret. Faehnlen ja Mäenpään mukaan muutostarpeet lähtevät varsinkin nuorista ja nuorekkaista koulutetuista kaupunkilaisista, joilla on aikaa kehittää kaupunkia. –Ainahan ne ovat olleet ylioppilaat, joissa asuu viisaus ja jotka tietävät, mitä tuleman pitää, Mäenpää naurahtaa. Vuonna 2028 yhteisöt eivät kuitenkaan koostu pelkistä nuorista aikuisista tai äideistä. Sosiaalisessa mediassa kohtaaviin ja kaupungissa toimiviin ryhmiin kuuluvat silloin melkein kaikki. Asuinalueille kehittyy yhteishenki, jonka ansiosta ihmiset kokevat myös etäisemmät tutut läheisiksi. Sen ansiosta asukkaat huolehtivat myös tuntemattomista ja ottavat vastuuta koko kaupunginosan hyvinvoinnista. – Herttoniemeläinen 50-vuotias voi tunnistaa paikallisista ne, joilla ei mene niin hyvin ja järjestää toimintaa, jotta ihmiset eivät syrjäytyisi, Faehnle kehittelee. Koulu ja paikalliset ryhmät kasvattavat lapset pienestä pitäen aktiivisiksi kaupunkivaikuttajiksi. – Vuonna 2028 vanhemmat ilmoittavat lapsensa asuinalueen someryhmään, johon kuuluu samanikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Mukana on koko kylä kasvattaa -ajatus, Mäenpää visioi. Ryhmässä voidaan esimerkiksi ehkäistä kiusaamista tai jakaa tietoa koulun remontista. – Ihan nuorimmatkin saavat olla päättämässä alueensa asioista. Kouluoppiminen liitetään siihen, mitä yhteisössä tapahtuu, Faehnle sanoo. Herttoniemeläisen Tuulin kummipoika Joosua onkin 10 vuoden ikään ehdittyään tottunut kaupunkivaikuttaja. Hän tekee ilmiöoppimisen jaksolla ryhmätyötä Herttoniemen asemakaavasta. Edellisenä vuonna hän kehitti lähikaupan ylijäämäruoan jakelua. Siitä on muistona todistuskin, koska ryhmän idea toteutettiin. Nykypäivän aktivismi on 2020-luvun valtavirtaa Kaupunkivaikuttamiseen liittyy lisäksi mm. nykyisen talousjärjestelmän kyseenalaistaminen – raha saattaa hyvinkin korvautua lainoilla ja vaihtamisella. Ideat ja muutokset pohjautuvat kestävään kehitykseen. Valtion roolina olisi ennen kaikkea tunnistaa, kuinka kansalaiset voivat tehdä hyvää toisilleen ja hallinto olisi keskustoimijan sijasta yksi osa verkostoja. Kierrätys, kimppakyydit ja lähiruokapiirit on yhä arkipäiväisempää toimintaa ja tuotteilla ei ole samaan tapaan uutuusarvoa kuin tänä päivänä. Kansalaisia palkitaan ympäristöystävällisyydestä vaikkapa verohelpotuksilla. Vapaaehtoista aktiivisuutta ja hyvien asioiden edistämistä arvostetaan ja arvotetaan korkealle esimerkiksi ansioluettelossa. Susanne Peltosen artikkelin pidemmän version luet: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/tutkijat-visioivatkaupungin-vuonna-2028-palveluiden-vaihtaminen-on-arkipaivaa-kaupunkilaiset-ovat-mukana-kaavoittamisessa ”Ei kaupungissa asu mikään erityinen viisaus, vaan se asuu yhdessä tekemisessä ja yhteisessä kehittämisessä.” –Pasi Mäenpää Tulevaisuuden kaupungeissa valtio ja kansalaiset päättävät ja toimivat yhdessä Susanne Peltonen Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopistolla ja innostuu kansalaisyhteiskunnan kehityksestä. Millainen on kaupunkiemme tulevaisuus? Kaupunkiaktivismia tutkineet Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle visioivat kaupungin vuonna 2028: palveluiden vaihtaminen on arkipäivää, kaupunkilaiset ovat mukana mm. kaavoittamisessa. Kuulostaa yhteisölliseltä, osallistavalta ja – ainakin Kuohun toimituksen korvaan hyvin paljon Artova-mallin mukaiselta toiminnalta. Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi on kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, johon liittyy usein itse tekemistä tai talouden vaihtoehtoja. Toiminta järjestäytyy yleensä internetissä ja sosiaalisessa mediassa, mutta liittyy kaupunkitilaan ja sen hyödyntämiseen. Kaupunkiaktivismi ei välttämättä ole lainkaan poliittista eikä se tapahdu järjestöjen piirissä. Lue lisää: kaupunkiaktivismi.fi
6 Taiteilijaelämää Vanhakaupungissa Taidegraafikko Saga Suonio päätyi elämään taiteilijaelämää Vanhassakaupungissa katseltuaan tulevaa kotitaloaan vuosia Hämeentien Valligrafiassa sijaitsevan työhuoneensa ikkunasta. Miten hänestä alun perin tuli taiteilija ja mikä alueessamme viehättää? T yötilani ikkunasta on suora näkymä kadun yli Annalan huvilaan ja sen edessä olevaan kauniiseen puutarhaan. Tätä näkymää vuodenaikojen vaihteluineen olen seurannut vuodesta 2013. Silloin muutin työskentelemään Valligrafiaan, eli graafikoiden ja valokuvaajien työhuoneyhteisöön, osoitteeseen Hämeentie 155 C. Taidetyöni ohessa olen tehnyt muutakin työtä, kuten niin moni muukin taiteilija, ja siksi aikani taiteelliseen työskentelyyn on ollut rajattua. Asuin silloin Munkkiniemessä ja aina tuntui olevan kiire työhuoneelle tai sieltä kotiin. En tutustunut Vanhakaupungin ja Arabian ympäristöön enempää kuin matkan teko vaati. Bussipysäkiltä kävellessäni sentään kuljin usein kosken vierustaa sitä ihastellen. Työpöytäni äärestä katselin Annalan vieressä sijaitsevia vanhoja kerrostaloja, miettien että jos jossain täällä asuisin, niin niissä taloissa. Ja kuinkas sitten kävikään… Elämäni punainen lanka Taide on aina ollut elämän punainen lanka, monissa muodoissaan. Nuoresta herkästä runotytöstä lähtien olen etsinyt taiteesta ilmaisukanavaa sille kuinka koen maailmaa ympärilläni. Aloitin työväenopistossa piirustuksen ja maalauksen harrastuksen heti kun 16-vuotiaana ikäni sen salli. Taideopintoni jatkuivat työelämän kanssa rinnan tai vuorotellen. Vapaa Taidekoulu, Taidekoulu Maa, Lahden Muotoiluinstituutin taideopettajan opinnot ja lukuisat taidekurssit ovat johdatelleet taiteilijan tietäni. Uusi suunta Monien eri kuvataiteen tekniikoiden kokeilujen jälkeen grafiikka alkoi kiinnostaa. Espoon Kuvataiteilijoiden järjestämillä grafiikan monotypiakursseilla palaset alkoivat loksahtaa kohdalleen. Kurssien opettajan, taidegraafikko Hanna Holman, kannustamana innostuin monotypiasta toden teolla. Siinä pystyin yhdistämään maalauksellisuuden sekä painoprässin mahdollistaman sattumanvaraisuuden. ”Vaikka teoksissani on usein maisema, meri tai horisontti, en ajattele niitä paikkoina vaan tilana ja siirtymänä hetkestä toiseen. Joskus se on vain lyhyt häivähdys, joskus rauhallisempi, mutta aina ainutkertainen. Monista hienoista grafiikan tekniikoista minua kiehtoo monotypiassa juuri sen ainutkertaisuus. Jos vedostaisin monta vedosta, hetken illuusio särkyisi. Useimmiten monotypiani syntyvät mieleni kuvista ja muistoista, enkä yleensä tee luonnoksia. Jonkinlainen ajatus ja aavistus minulla on alkaessani työstää painolaattaa, mutta sitten työ lähtee viemään itse itseään eteenpäin. Viimeisin ja jännittävin vaihe on irrottaessani paperia painolaatasta. Onnistuinko pyydystämään hetken paperille?” Sattumaa vai johdatusta? Niin siinä sitten kävi, että muutin vuonna 2016 perheeni kanssa Hämeentielle, yhteen niistä taloista joita työhuoneeni ikkunasta olin katsellut. En ollut asuntoilmoituksia juurikaan seurannut, se oli enemmänkin mieheni harrastus. Sen kerran kun niitä luin, oli juuri tullut ilmoitus asunnosta toiselta puolelta katua jossa työhuoneeni oli. Sen jälkeen alkoikin tapahtua! Uuden kotiympäristöni polut Vihdoin olen saanut mahdollisuuden tutustua rauhassa sekä kotiettä työympäristööni. Sen myötä silmäni ovat auenneet sekä Helsingin synnyinseudun kiinnostavalle historialle että Arabian ja Vanhankaupungin kauniille luonnolle. Annalan puiston vanhat tammet ovat ystäviäni, joita käyn usein tervehtimässä. Vanhankaupungin itäinen ja läntinen koskenhaara sekä suvantoalue tarjoavat joka kerta uuden elämyksen. Eri vuodenaikoina ja vuorokaudenaikoina siellä saa heräteltyä kaikkia aistejaan. Kiinnostavia polkuja ja katuja täällä Arabian taiteilijat Saga Suonio Kirjoittaja on taidegraafikko, joka asuu ja työskentelee Vanhassakaupungissa Song of the Stones I ja II, monotypia/sekatekniikka, 2018, 80x110 cm (valokuvat Taru Leinonen). riittää, tutustumismatkani on vasta aluillaan. Tutustu kirjoittajaan: www.sagasuonio.fi. Monotypioissani käytän metallilaattaa, johon telaan värejä ja maalinesteen avulla maalaan, töpötän, piirrän jne. Ensimmäinen vedostuskerta juuri tullut painoprässin läpi.
7 Leo Stranius Kirjoittaja on kansalaisjärjestöjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. www.leostranius.fi Kolumni Puhutaan kansalaisuuden sijaan ihmisyydestä K ansalaisuus on ollut itselleni aina hiukan vaikea käsite. Tarkoittaahan se määritelmällisesti kuulumista johonkin tiettyyn valtioon. Näin kansalaisista puhuttaessa suljetaan ulkopuolelle esimerkiksi henkilöt, joilla ei ole jonkun tietyn maan kansalaisuutta. Sen sijaan, jos kansalaisuudella tarkoitetaan pikemminkin kuulumista johonkin tiettyyn kansalaisyhteiskuntaan, tulee se lähemmäs meitä jokaista. Meillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa omaan lähipiiriimme ja siitä tehtäviin päätöksiin. Tällöin ongelmana on helposti kuitenkin aktiivisuuden edellytys. Ne, jotka ovat aktiivisia, käyttävät myös valtaa. Ja aktiivinen voi olla monella muullakin tasolla kuin suhteessa valtioon. Toisaalta kansalaisyhteiskunta taas määritelmällisesti tarkoittaa kaikkea sitä aktiivista kansalaistoimintaa, joka ei kuulu julkiseen sektoriin eli valtioon tai kuntiin. Kansalaisyhteiskunta liitetään usein myös kansalaistoimintaan, joka tarkoittaa ihmisten vapaaehtoista toimintaa yhteiskunnassa esimerkiksi jonkin asian puolesta tai vastaan. Vapaaehtoistoiminta on määritelmällisesti jonkun puolesta tehtyjä tekoja, joista ei makseta palkkaa tai saada muuta korvausta. Vapaaehtoistoiminnan juuret ovat 1800-luvun talkootyössä siinä, missä kansalaistoiminnan historia ulottuu 1700-luvun lopulle ensin kulttuurin edistämiseen ja sen jälkeen vaikka 1800-luvun raittiusliikkeeseen. Kun puhutaan kansalaisuudesta, kansalaisyhteiskunnasta ja kansalaistoiminnasta tulee mieleen toki myös 1900-luvun alun naisliike, joka vaati yleistä ja yhtenäistä äänioikeutta. Mieleen nousee myös rasismin vastainen toiminta tai seksuaalivähemmistöjen puolesta tehty työ. Unohtamatta tietysti Koijärviliikettä, joka toi suomeen avoimen ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden. Vapaaehtoistoiminta on Suomessa erittäin suosittua. Vähintään kolmasosa tai jopa puolet väestöstä osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Paljon useampi osallistuisi, jos joku pyytäisi mukaan tai olisi aikaa. Vaikka Suomi on järjestöjen luvattu maa, usein vapaaehtoistoiminta kanavoituu myös järjestöjen ulkopuolelle ja sitoutuminen jäsenyyksiin tai yksittäisiin yhteisöihin vähenee. Arabian katufestivaali lauantaina 19.5.2018 klo 12-19 Arabian katufestivaali palaa juurilleen juhlistamaan kierrätystä! Pääroolissa jälleen paikalliset toimijat ja kaupunkiaktivistit. Tänä vuonna festivaalia toteuttavat päätuottaja Ida Söderskärin johdolla Metropolian opiskelijat, Artova-aktiivit ja tuotannon ammattilaiset. Jos haluat mukaan tuotantotiimiin, vapaaehtoiseksi itse juhlapäivänä tai sinulla on ohjelmaehdotuksia, laita viestiä facebookissa tai sähköpostitse arabian.katufestivaali@gmail.com. A rabian katufestivaalien 2018 teemalla kunnioitetaan festivaalin lähtökohtia. Ensimmäinen Iso kierrätystapahtuma valtasi kadut vuonna 2008. Vuonna 2011 mukaan tuli katutaidetapahtuma Suuri. Vuonna 2012 fokus siirtyi katutaiteeseen, ja tapahtuman nimeksi vakiintui Arabian katufestivaali. Syystä Suomen suurimmaksi katutaidetapahtumaksi nimetty AKF käynnisti uuden muraalibuumin Hämeentie 128:n muraalilla vuonna 2015. Vuonna 2017 helteisissä tunnelmissa vietetty festivaali keräsi 30 000 kävijää – yli kolmikertaisen Toukolan ja Arabianrannan asukasluvun verran. Kestävä kehitys on aina ollut läsnä festivaaleilla monessa muodossa. Vuonna 2017 festivaaleilla nähtiin ympäristöperformanssia, muoviroskataidetta sekä hyönteisruokaa. Tänä vuonna kestävyys nousee pääteemaksi. Vaikka käsite itsessään on ”aika 2000-lukua”, tapahtumassa kestävää kehitystä toteutetaan monessa ulottuvuudessa. Tapahtumapäivänä perinteiset kierrätyspisteet, kirjasairaalat ja korjauspajat tuodaan kadulle. Jatkeena AKF toteuttaa tulevaisuuden kestävyyttä yhteistyöllä innovaatioiden luojien kanssa. Kestävyys näkyy katutaiteessa, sillä festivaali haastaa tekijät ekologisempaan toimintaan kiinnittämällä huomiota niin maaleihin kuin maalauspintoihin. Myös taiteen teemat tulevat käsittelemään entistä enemmän ajankohtaista ihmisen ja ympäristön välisen suhteen problematiikkaa. Katufestivaalin tuotannossa korostetaan tänä vuonna entistä enemmän paikallisia toimijoita. Arabianrannan kirjasto ja nuorisotalo, sekä päiväkoti Floora ovat jälleen mukana Daria Tarkhova Kirjoittaja on Arabian katufestivaalien tiedottaja Millainen näkökulma sinulla on kansalaisuuteen? Miten sen on mahdollista tulla lähemmäs meitä jokaista, pohtii Leo Stranius Nyt käsillä on demokratian muutos ja osallistumistapojen moninaistuminen. Suora demokratia ja kansalaistoiminta haastaa perinteisen edustuksellisen demokratian. Kansalaisuus menettää yhä enemmän merkitystään. Kansalaisuuden sijaan ihmiset kiinnittyvät yhä enemmän ilmiöihin ja merkityksiin. Yksityisen, julkisen ja järjestökentän rajapinnan liudentuvat. Pop-up –toiminta on pop samalla kun itseorganisoituminen ja joukkoistaminen nousevat esiin. Yksittäisillä sosiaalisen median kampanjoilla voi olla iso kulttuurillinen muutosvoima, kuten on nähty esimerkiksi #metoo – kampanjan myötä. Me emme ole pelkkiä kansalaisia sen perinteisen määritelmän mukaan. Ehdotan, että puhutaan mieluummin vaikka ihmisistä. On helpompi toimia suoraan ihmisten kuin kansalaisten kanssa.. ohjelmassa. Yhteistyö Artovan kanssa on tänä vuonna entistä tiiviimpää. Festari tulee myös kunnioittamaan paikallista arkkitehtuuria juhlistamalla ennen sivuun jääneitä rakennuksia. Arabian katufestivaalin tarkoituksena on jälleen innovoida kaduille erilaisten taidelajien kohtaaminen, lähtökohtiaan unohtamatta. Vuonna 2017 helteisissä tunnelmissa vietetty Arabian katufestivaali keräsi 30 000 kävijää – yli kolmikertaisen Toukolan ja Arabianrannan asukasluvun verran. Paljonko väkeä nähdään kierrätysteemaa juhlistamassa vuoden 2018 tapahtumassa?
8 VIRO JUHLII SATAA VUOTTA Kuohu kurkistaa 80 kilometrin päähän, itäiseen naapurimme Viroon, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, ja sen pääkaupunkiin Tallinnaan. Kaupungista kirjoittaa kauniisti ja kiehtovasti siihen ihastunut Krista Pulkkinen. Krista Pulkkinen Kirjoittaja on Kristallin kirkkaasti -blogin ja Testikuskit.fi-sivun sisällöntuottaja, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola. Kuvat: Krista Pulkkinen ” Pieni mutta pippurinen” on osuva kuvaus 1,3 miljoonan asukkaan naapurimaastamme Virosta. Vaikka toinen maailmansota veikin 100 vuotta sitten itsenäistyneen Viron uudelleen Neuvostotasavallan ikeen alle, ei sisukas kansa koskaan menettänyt toivoaan uudelleen itsenäistymisestä. Niinpä tänä vuonna onnittelemme Suomi-neidon pikkuveljeä, itsenäisen Viron tasavaltaa ja sen kansalaisia, 100 vuoden merkkipaalusta. Milloin juhlitaan? Varsinaista Viron syntymäpäivää juhlittiin Tallinnan Vapaudenaukiolla 24. helmikuuta, mutta juhlahumua on luvassa niin Tallinnassa kuin koko Virossa aina helmikuuhun 2019 asti. Kalenteriin kannattaa merkitä muun muassa päiväys 20.8, jolloin juhlitaan Viron toisen itsenäistymisen merkkipäivää. Eksy tutulta polulta Kun ajoittain jopa 10 000 suomalaista rantautuu Tallinnan satamaan saman päivän aikana, täyttyvät Vanhankaupungin kadut nopeasti maamiehistämme. Ajoittain siinäkin määrin, että paikan autenttisuus ja tunnelma tallautuu turistimassojen jalkoihin. Siispä suositeltavaa on eksyä tutulta polulta ja heittäytyä seikkailuun vieraammissa, mielenkiintoisissa Tallinnan kohteissa ja kaupunginosissa. Tallinnalla on paljon enemmän tarjottavaa kuin ensi silmäyksellä kuvittelisi. Hetki ratikassa, linja-autossa tai muutama pysäkki junassa siirtää matkareviirin merkittävästi suurempiin mittoihin. Apostolinkyydilläkin pääsee jo pitkälle, kunhan vain kääntää rohkeasti kompassia uuteen suuntaan. Kalamajan tehdasalueen urbaanin tunnelman viehätys Tallinnan sataman ja Vanhakaupungin kupeessa oleva Kalamajan kaupunginosa on entistä tehdasaluetta, työväen puukaupunkia. Alun perin kalastajien ja kalakauppiaiden alue muuttui 1800-luvun loppupuolella junaradan valmistuessa ja tehtaiden noustessa työläisten asuinalueeksi. Värikkäät puiset pienkerrostalot, tallinnalaistalot, ovat alueen viehätys. Kalamaja on yksi Tallinnan vanhimmista asuinalueista ja tämän päivän trendikkäin kaupunginosa. Vielä hetki sitten turisteille tuntematon alue on nopeasti noussut keitaaksi, jossa muun muassa käsityökulttuuri ja luova kulttuuritoiminta kukoistaa. Entisessä teollisuustilassa sijaitsee Telliskivin luova keskus, joka kätkee sisäänsä suositun ostosja ravintolakeskittymän. Kalamajan alueelta ei kannata poistua ennen vierailua Tallinnan ehdottomasti yhdessä mielenkiintoisimmista ja kiehtovimmista museoista, merimuseokeskuksessa Lentosatamassa. Vuonna 2012 avattu Lennusadam on huikea kokonaisuus jo pelkästään vaikuttavan rakennuksen, vanhan vesitasohallin takia. Tässä merellisessä elämyskeskuksessa riittää nähtävää, tekemistä ja ihmeteltävää kaiken ikäisille. Ehkäpä suosituin temmellyskohde on sukellusvene Lembit, jonka sisätiloihin pääsee tutustumaan ja konkreettisesti tunnelmoimaan sotalaivan ahtaita oloja sekä mittaristojen sinfoniaa. Lisäksi Viro 100 -vuoden kunniaksi Lentosatamassa on avattu 100 vuotta vesillä -näyttely, jonka toteutus jättipaperivenein on kiehtova. Päivä puutarhakaupungissa Nõmmessa Visit Tallinnan markkinointipäällikkö Mall Oja suosittelee lämpimästi retkeä Nõmmen kaupunginosaan, joka sai alkunsa kreivi Nikolai von Glehnin 1900-luvulla syntyneestä mahtipontisesta ideasta perustaa oma kaupunki tiluksilleen. Haave toteutuikin ja Glehnin linnan kupeeseen kasvoi viehättävä puutarhakaupunki, jonka vetovoimaisia käyntikohteita tänä päivänä ovat Glehnin rakennuttama vaikuttava ja romattinen keskiaikaistyylinen linna ja sen puisto. Nõmmessa sijaitsee myös Tallinnan paras tori, jonka ympäristössä löytyy somia kahviloita ja janon taltuttavia pubeja. Pidemmän kaavan mukaan aterioivan herkkusuun kannattaa antautua Ravintola Paju Villan makuelämyksille, jossa gourmet-tason ruokaa tarjoillaan varsin kohtuulliseen hintaan. Vain 15 minuutin junamatkan päässä Nõmmen puistomainen, kaunis kaupunginosa tarjoaa niin kesällä kuin talvellakin oivan pakopaikan keskustan hälystä. Kävelyretkelle houkuttelevat hyvien ulkoilumaastojen lisäksi alueen omaleimaisuutta lisäävät 1920-luvun viehättävät funkkistalot. Historian havinaa ja ulkoilun iloa merellisessä Piritassa Tallinnan satamasta itään sijoittuvassa Piritan kaupunginosassa tunnetuin käyntikohde lienee TV-torni, joka 314 metrin korkeudellaan on Tallinnan korkein näköalapaikka. Piritassa on muutakin: se on veneilyn, urheilun, vapaa-ajan ja ulkoilun antoisa keskus. Kesällä vetovoimaisia ovat rantakatu, uimaranta, puistot ja kahvilat. Piritassa sijaitsee myös suuri ulkoilmalava Laulukenttä, joka on Virolle symbolisesti erittäin tärkeä oltuaan Viron toiseen itsenäistymiseen johtaneen laulavan vallankumouksen keskus. Historian tuntemusta voi vahvistaa Maarjamäen kauniissa kartanossa, jossa on avattu Viron tasavallan 100:n itsenäisyyspäivän kunniaksi suurnäyttely Minun vapaa valtioni. Näyttely avaa Viron satavuotista historiaa aina nykyaikaan asti tarkastellen merkittäviä poliittisia tapahtumia ja kunkin aikakauden ihmisten arkea. Sotahistoriaan voi tarkemmin tutustua Viimsin niemellä Viron sotamuseossa, kenraali Laidonerin museossa.
9 Saavutettavissa meriteitse kolmen varustamon voimin Kaikki irti juhlavuodesta! Eckerö Line, Tallink Silja ja Viking Line kuljettavat matkustajia Itämeren yli tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen. 10 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja on jo mennyt rikki. Viro on lunastanut vankkumattoman paikkansa suomalaisten minivierailujen ja pitempien lomien kohteena. Eckerö Linellä Viron perinneruokaa Eckerö Linellä pääsee nyt useammin ja nopeammin Itämeren yli. Laivat irtautuvat Länsisataman uuden upean terminaalirakennuksen hallista nyt kahden lähdön sijaan kolme kertaa päivässä. Kiitos uuden satamarakennuksen sijainnin ja toimivan ja tehokkaan logistiikan, matka-ajasta on saatu nipistettyä kiireellisten iloksi jopa 15 minuuttia, perille pääsee reilusa kahdessa tunnissa. Viron 100-vuotisjuhlaa Eckerö Line juhlistaa tuomalla lounasja illalliskattauksiin Viron perinneruokia, jotka on valmistettu Eckerö Linen henkilökunnan perheiden reseptien mukaan. Oletko maistanut jo virolaista perunasalaattia? Megastarilla Itämeren suurin ostoskeskus Länsisatamasta lähtevät myös Tallink Siljan komeat autolautat, joista uusin on M/S Megastar. Sisustukseltaan olohuonemainen, raikas ja skandinaavinen Megastar luo matkaajille viihtyisän ympäristön nauttia matkaajasta täysin siemauksin. Eikä shoppailuakaan tarvitse jättää vain maihin, sillä Megastarilla on Itämeren suurin ostoskeskus. Viron itsenäisyyspäivänä helmikuussa koetiin Tallink Groupin toimesta jotain ainutkertaista. Silja Europan sumutorvilla soitettiin Viron kansallislaulu ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”, jonka sointi kuului komeasti ja kauas. Tallink-laivojen lipuessa Viron lipun alla, ei juhlavuosi tuo merkittävää muutosta laivan menuihin. Aiempaan tapaan pitopöydät notkuvat myös hapankaalia, lihaa, makkaraa ja jälkiruokakakkuja naapurimaamme reseptejä kunnioittaen. Viekö sirkka kielesi? ”Rapsakoita”, huudahtaa Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund, kun puhe kääntyy sirkkoihin ja kehottaa maistamaan ’tulevaisuutta’ Ruotsin kokkimaajoukkueen loihtiman ötökkämenun turvin. Rohkeimmille on luvassa muun muassa jauhoKANSALLISVÄREISSÄ matoja ja heinäsirkkoja. Viking Linen keittiössä on kova halu kokeilla aina uutta ja tänä vuonna sirkat ovat erikoisuutena, mutta perinteisempääkin gourmet’ta on saatavilla tilaamalla neljästä yhdeksään eri annosta sisältävä, makuhermoja kutkutteleva maistelumenu. Vikingin punaiset laivat ovat olleet uudistusten pyörteissä sisätilojen osalta, mutta myös teknologian osalta halutaan kehittyä. Viking Gracen kannelle on tulossa 25 metriä korkea roottoripurje, joka energiaystävällisyydellään tuo merkittävää säästöä polttoainekustannuksiin. Roottoripurjeen saa myös uusi Viking Linen laiva, jonka rakentaminen aloitetaan syksyllä Kiinan Xiamenin telakalla. Kaikilla kolmella laivayhtiöllä näkyy Viro 100 -juhlavuosi myös merikaupoissa. Virolaisia perinneherkkuja löytyy ruokahyllyiltä kotiin vietäväksi samoin kuin matkamuistoja, käsitöitä, suklaata ja Viron panimotuotteita unohtamatta viljasta tislattua kansallisvotkaa Viru Valgeta vaikka loppukesän rapujuhlien kyytipojaksi. Autolla edemmäksi Satamaan rantauduttua uudistuva Tallinna tarjoaa uusia elämyksiä useastikin maassa vieraileville ja auton laivaan lastanneita toivottavat tervetulleeksi myös Viron muut kohteet. Jos aika sallii, on syytä mennä merta edemmäksi kalaan ja tutustua upeaan kesäkohteeseen Saarenmaalle ja Kuressaareen. Sykkivässä Tartossa Viron kansallismuseo on nyt jos koskaan ajankohtainen ja ehdottomasti koettava kohde. Etelä-Viron matkakohteet Pärnun huikeine hiekkarantoineen, samoin Koillis-Viron Narvan kaupunki tai pienempi, ihastuttava historiallinen Rakveren kylä, jossa vierailtuaan keskiaikaisessa linnoituksessa voi liotella kiireen ja arjen paineet yhdessä Viron upeimmista kylpylöistä Aqva Hotel & Span altaisiin. Niin kuin Viron matkaopas Polkuja ja mansikkapaikkoja ohjeisti: Carpe Diem. Carpe Tallinn, lisätään sanontaan vielä yksi rivi Carpe Viro! Etenkin tänä juhlavuonna. PALJU ÕNNE, ARMAS EESTI!i Ots. ”Best in Value” Tallinna ”Best in Value” Tallinna Tiesitkö, että Lonely Planet nimesi Tallinnan vuoden 2018 maailman parhaaksi Best in Value -matkailukohteeksi? Kaupunki on kompakti, trendikäs ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Lonely Planetin raati arvosti Tallinnaa myös kohteena, jonne pääsee helposti lentokoneella tai laivoilla ja jossa on helppo liikkua jalan ja polkupyörällä. Museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien Tallinna tarjoaa matkailijoilleen myös erinomaista ruokaa ja tasokasta majoitusta huokeaan hintaan. Tallinnaa kehuttiin ykkösvalinnaksi matkustajille, jotka haluavat rahoilleen parhaan vastineen. Tiedätkö, missä on Tallinnan paras tori tai missä museossa kannattaa ehdottomasti käydä? Käännä kompassi rohkeasti uuteen suuntaan, tai eksy tarkoituksella tutulta polulta, kehottaa Tallinnan-kävijä Krista Pulkkinen. Yllätyt iloisesti.
10 KAUPPAKESKUS ARABIA HÄMEENTIE 111 • HELSINKI AVOINNA ARK. 10–18, LA 10–15 PUH. 09 2780 0160 AJANVARAUS SILMÄSET.FI JOP A PU OL I VU OT TA KOR OTONTA M AK SU AIK AA. 6 kk SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTTO OMA PAJA – NOPEAT TOIMITUSAJAT: monitehot 1-2 viikkoa, yksitehot jopa odottaessa! TÄYDEN PALVELUN OPTIKKOLIIKE Kirjakauppias, seksologi ja kauniin, koskettavan kielen rakastaja Veera Uusoksa ihastui Katrina Bergin uuteen kirjaan. Tarinoita rakkaudesta, vuoristopuron solinaa, olkaa hyvä. Veera Uusoksa Kirjoittaja on Era Nova Bookshop & SALIn toinen omistaja, kasvatustieteilijä ja seksologi, joka haistelee maailman tuulia aina sopivan tilaisuuden tullen lorvimalla ihmisten joukossa jossain planeetan nurkassa. Vaikuttamistyönsä hän haluaa kohdistaa ihmisja erityisesti seksuaalioikeuksien edistämiseen. Kirjoittajaan tutustut myös blogissa HalutOn.fi. Luettavaksi: Tarinoita rakkaudesta K uin kivien yli solisten poukkoilevaa vuoristopuroa lukisi. Katrina Bergin kieli on kaunista, kiehtovaa ja vie lukijansa yllättävälle matkalle. Matkalle rakkauden kerroksiin ja ilmiasuihin. Tarinoita rakkaudesta on parantajana tunnetun Bergin kolmas kirja ja hyvin omassa luokassaan. “Tämä ei ole sitten vakaville ihmisille”, totesi Katrina kirjan minulle ojentaessaan. Ja ehkäpä juuri näin. Kirja on kuitenkin helppo sinulle, joka otat elämän tosissaan, vaan ei vakavasti. Tarinoita rakkaudesta -teoksen lukeminen vaatii päästämään irti tutuista ajatuksista ja normin mukaisesti määritellyistä rakkauden kohteista. Keveydessään se haastaa lukijan isojen asioiden äärelle. Tarinat kietoutuvat toisiinsa ja lyhytkertomukset jatkuvat siitä mihin edellinen päättyi. Sisällöstä ei liikaa halua paljastaa etukäteen, mutta lukijalle on luvassa punastuvia vadelmapensaita, tissikkäitä pullatyttöjä, puhuvia saaristomäntyjä ja syvää rakkautta niin ystävien kuin rakastavaisten välillä. Rakkauden tekoja, rakkauden puhetta sekä surusta kumpuavaa haikeutta. Kiitollisuus ja kunnioitus elämän absurdiutta ja ainutlaatuisuutta kohtaan jäivät itselleni päällimmäisinä mieleen. Kirja itsessään on taideteos. Tinkimättömällä laadulla toteutettu tarinapaketti, jota on upea pitää käsissään. Teksti on juuri sopivan kokoista, ei liian pientä, ei liian suurta. Jouko Ollikaisen mustavalkoinen kuvitus tukee kokonaisvaltaista elämystä ja kuvien äärellä viihtyy pidempäänkin. Era Nova Bookshop Oy Helsingin Kaartinkaupungissa järjestää maksuttomia kirjailijailtoja kuukausittain. 15.5. kirjailta on julkistustilaisuus, jossa esitellään Arabiassa asuvan, Kuohuakin pitkään päätoimittaneen Marika Rosenborgin ensimmäinen kirja ’Sinä selviät kyllä’. Parisuhdevalmentaja ja eroasiantuntija Rosenborgin kirja käsittelee erosta selviytymistä. Kirjaillassa pääsee tutustumaan sekä kirjaan että kirjailijaan. Era Nova Bookshop & SALI // Kevään kirjailtoja Kirjailta 4.4. klo 18.00-20.00 JULKISTAMISTILAISUUS Marja Kihlström: Iso O Kirjailta 14.4. klo 18.00-20.00 Marko Karilahti: Reiki eheäksi ihmiseksi Kirjailta 31.5. klo 18.00-20.00 JULKISTAMISTILAISUUS Marika Rosenborg: Sinä selviät kyllä Rakkauden tekoja, rakkauden puhetta sekä surusta kumpuavaa haikeutta. Tarinoita rakkaudesta Kustantaja: Books on Demand ISBN: 9789515687913 Sivuja: 140 Kirjoittaja: Katrina Berg
11 Tiesitkö, että Kumpulassa asuu kirjailija, jonka tuotantoa pöyhitään tällä hetkellä myös Hollywoodissa elokuvaa varten? Kuohun toimittaja Carita Lonka luki Meritta Koiviston – eli Meritta Veilleuxin Sovinto-romaanin. Kirjaesittely: Sovinto R omaani alkaa suomalaisen Margitin ja itävaltalaisen Januckin avioliitosta, jota Margitin perhe on saapunut juhlimaan Itävaltaan. Alun idylli kuitenkin romahtaa äkillisesti. Holokaustista ja keskitysleireistä on kirjoitettu lukemattomia teoksia, mutta Veilleux’n romaani onnistuu tuomaan koskettavan ja henkilökohtaisen näkökulman traagisiin tapahtumiin käsitellessään niitä päähenkilöidensä kautta. Teos kuvaa hienolla tavalla, kuinka paha alkaa pikkuhiljaa hiipiä esiin, ensin kuiskauksina asuntojen nurkissa ja puheina kadunkulmissa. Veilleux kirjoittaa taitavasti muutoksesta, johon kukaan ei halunnut uskoa, mutta joka lopulta muutti kaiken. Kuinka vaivihkaa kaikki kävikään ja kuinka kaikki yrittivät toivoa parasta siihen asti, kunnes oli liian myöhäistä. Tarina jatkuu aikaan holokaustin jälkeen. Selvinneiden elämä ei päättynyt sodan loputtua, vaan he kantoivat haamujaan mukanaan lopun Meritta Veilleux’n Sovinto-romaanin rankat teemat saivat haastateltavan, haastattelijan ja yleisön keskustelemaan syvistäkin aiheista 3.2. kirjailijatilaisuudessa Arabian Suomalaisessa Kirjakaupassa. …ja se Hollywood! Carita Lonka Kirjoittaja on vapaaaikaansa nähden liian monesta asiasta innostunut arkkitehti, jonka mielestä maailma on täynnä mielenkiintoisia ilmiötä koettavaksi, kirjoja luettavaksi ja ajatuksia ajateltavaksi. Caritaa kiinnostavat etenkin inspiroivat elämäntarinat sekä eri taiteenalat tanssista teolliseen muotoiluun. Meritta Koiviston ”London Lover” Hollywood-elokuvaksi K irjailija ja käsikirjoittaja Meritta Koiviston (Veilleux) käsikirjoituksesta The London Lover tehdään Hollywood-elokuva. Sen tuottavat yhdysvaltalaiset Lisa Blok ja Philip Linson ja heidän omistamansa tuotantoyhtiö Endless Minutiae Productions. The London Lover perustuu Koiviston esikoisromaaniin Lontoolainen rakastaja (Otava, 2006). Tarina sijoittuu 1970-luvun Lontooseen ja ottaa pontta sen feministisestä liikehdinnästä. Nimestään huolimatta The London Lover ei ole rakkaustarina, vaan psykologinen jännityskertomus, joka kuvaa ihmisen rakkauden ja seksin kaipuuta ihmissuhteiden umpikujien, valheiden ja mysteerien täyttämässä verkossa. Meritta Koivisto on kirjoittanut kokoillan näytelmäelokuvia ja lyhytelokuvia Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hänet on palkittu useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, muun muassa Sveitsin kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalin pääpalkinnolla elokuvasta Ampiaispaini ja kunniamaininnalla yhdysvaltalaisessa New Century Writers Awards -kilpailussa näytelmästä Privacy. Lontoolaisen rakastajan lisäksi Koivistolta on julkaistu kaksi romaania: Poissa (Avain, 2011) sekä viime syksynä Veilleux-kirjailijanimen alla ilmestynyt Sovinto (Aviador, 2017). Lisa Blok on työskennellyt Hollywoodissa elokuvien tuotannon eri tehtävissä yli 25 vuotta. Hän on tuottanut myös useita elokuvia Yhdysvaltojen ulkopuolella, kuten ranskalaisen elokuvaohjaaja Agnes Vardan elokuvan The Beaches of Agnes (Les plages d’Agnès, 2008). Philip Linson on tehnyt yhteistyötä nimekkäiden elokuvantekijöiden, kuten Haskell Wexlerin ja Sean Pennin kanssa ja johtanut tuotantoa ja jälkituotanelämäänsä. Romaani kertoo päähenkilöidensä kohtaloista ja yrityksistä rakentaa uusi elämä traagisten tapahtumien jälkeen tyhjästä. Se kertoo tarpeesta selvittää, mitä muille on tapahtunut ja tulla sinuiksi menneisyytensä ja tekojensa kanssa. Se käsittelee yhtä lailla sodan eri puolilla toimineiden ajatuksia ja tunteita pelkoa, kaipausta, syyllisyyttä, anteeksiantoa. Teksti etenee Margitin siskon Ingrian sekä Januckin ja hänen siskonsa Magdan kertomusten kautta aina 1930-luvun Wienistä 2000-luvun New Yorkiin. Monista henkilöistä ja laajasta maantieteellisestä ja ajallisesta ulottuvuudesta huolimatta kirja ei muutu sekavaksi vaan Veilleux pitää langat tiukasti käsissään. Järkyttävien kokemusten vaikutus päähenkilöiden ajatuksiin kuvataan uskottavasti. Ingria kasvaa kirjan aikana lapsesta vanhukseksi. Veilleux tuo hienosti esille tytön ja naisen ajatusten erot sekä lapsuuden, naiiviuden ja viattomuuden katoamisen yllättäen ja liian aikaisin. Veilleux’n romaani on koskettava kuvaus traagisista tapahtumista. Se ei käsittele maailmanpolitiikkaa tai toisen maailmansodan etenemistä. Se ei jää mässäilemään kaikkien tuntemilla kauheuksilla vaan antaa henkilöilleen tilaa puhua. Kammottavat tapahtumat kuvataan vähäeleisesti, epäsuorasti. Teksti on kaunista ja kevyttäkin. Teos nostaa mieleen yksittäisten perheiden kohtalot ja kohtuuttomat menetykset holokaustin aikana. Se laittaa pohtimaan monia kysymyksiä: Mitä ihmisestä jää jäljelle kun kaikki viedään? Miten antaa anteeksi niin itselleen kuin muille? Miten rakentaa uusi elämä, kun edellinen on muisto vain? Meritta Veilleux’n romaani Sovinto (Aviador 2017) kertoo kahdesta perheestä, heidät yhdistäneestä avioliitosta perheen esikoisten kesken sekä perheiden pirstoutumisesta natsien marssiessa Itävallan rajojen yli. toa American Film Institute Conservatoryssa. Blok ja Linson ovat aikaisemmin tehneet yhteistyötä suomalaisten elokuvantekijöiden kanssa vuonna 1989 apulaistuottajina Aki Kaurismäen elokuvassa Leningrad Cowboys Go America. Tiedot: Aviador Kustannus
12 Makoisa matkaopas saattaa nostattaa välittömän matkakuumeen. Onneksi Tallinna on meille suomalaisille ja varsinkin Artovan alueella asuville vain muutaman tunnin matkan päässä! Krista Pulkkinen Kirjoittaja on Kristallin kirkkaasti -blogin ja Testikuskit.fi-sivun sisällöntuottaja, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola. P olkuja ja mansikkapaikkoja Tallinna suomalaisten suosittelemana on erilainen matkaopas Tallinnan tarjontaa tutkivalle. 45 suomalaista vinkkaa käyntikohteita, tapahtumia, ruokapaikkoja, kahviloita ja shoppailuparatiiseja. Taiteen, musiikin ja teatterin ystäville löytyy omat sivut. Parhaat polut, ulkoilukohteet ja kävelyreititkin tulevat tutuksi luontoseikkailuja kaipaavalle. Opas koottiin 100-vuotiaan Suomen sekä samaisena vuonna 45 vuotta täyttävän Tallinnan maamerkin Sokos Hotel Virun juhlavuosien kunniaksi. Jussi-Pekka Aukian ja Peep Ehasalun opas on mielenkiintoista luettavaa ihan sellaisenaan, ilman matkapakkoa. Kohdevinkkien lisäksi lukija pääsee kurkistamaan kaupungin kulttuuriin, tapoihin ja tarinoihin. Kirja avaa Tallinnan tarjontaa suomalaiselta suomalaiselle monesta eri kulmasta katsottuna ja onnistuneesti herätteleekin uteliaisuutta kaikille aisteille. Lukija voi poimia kirjasta Tallinnan käyntiklassikot tai avartaa katsetta kohti harvinaisempia kohteita. Uusia tuttavuuksia ja kaupungilla koluttavaa löytyy reippaan sadan sivun innoittamana. Kolme vuotta Tallinnassa opintojen tiimoilta asunut ja Lyhyt Oppimäärä Tallinnaa -sivuston ylläpitäjä Tuomas Telaranta suosittelee Viru-hotellin KGB-museokierrosta. Ravintoloitsija ja ruokakirjailija Sikke Sumari paljastaa kaupungin oman mansikkapaikkansa, Kalasatamassa sijaitsevan Kohvik Moonin: ”Siellä ruoka on aina hyvää ja hinnat sopivat kaikkien kukkarolle”. Suosituksia jakavat omien kokemustensa kautta myös monet muut tutut kasvot, esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, F1-kuski Mika Salo, Erilainen matkaopas Tallinnasta Krista Pulkkinen luki erilaisen matkaoppaan Tallinnasta ja kertoo nyt meille muillekin, miksi Polkuja ja mansikkapaikkoja on opas, johon kannattaa tutustua. elokuvatuottaja Markus Selin ja laulaja Ilkka Alanko. Juhlakirjan, inspiroivan Tallinnan matkaoppaan voi hankkia omaksi esimerkiksi verkkokirjakaupasta Adlibriksestä tai vaikka paikan päältä Tallinnan Viru hotellin vastaanotosta. VAROITUS! Opas nostattaa matkakuumeen.aa
13 tona, musta saunapenkki on yhtä pieni kuin oranssi metropenkki. Tiedetään että suomalaiset puhuvat vieraille vain kun he ovat alasti. Mitäs jos Helsingin metro olisi meidän uusi sauna? Hyvät lukijat, tämä kuuluisa tv-ohjelma ja Yhdysvaltain presidenttivaalit olivat oikeassa. Saunasta metroon, Obamasta Trumpiin: orange is the new black. Oranssi on uusi musta. Mamupala Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Québecista tuleva ranskankielen ope joka ei asu enää Arabiarannassa mutta kuuluu sinne yhä. Oranssi on uusi musta. V iime marraskuussa kahdeksan uutta asemaa otettiin käyttöön. Metrohaarukka joka näytti aikaisemmin fondue-haarukalta näyttää nyt takkapihdeiltä. Muistan, että olin sattumalta matkalla keskustaan sinä päivänä kun Espoolaiset valtasivat pääkaupungin maanalaisen päivän aikana. Muistan, että nuorilla oli ilmapalloja kädessä, että perheet olivat rakentamassa muistoja lapsilleen. Muistan myös että vaunut olivat täynnä. C’était le début d’un temps nouveau . Se oli uuden ajan alku. C’était la fin d’un temps révolu. Se oli vanhan ajan loppu. Tämä loistava hetki jolloin Helsingin metro ihmeellisesti toimi. Siitä päivästä lähtien minusta tuntuu, että metrolla matkustaminen on arvaamattomampaa kuin ennen. Löydän uuden verbin, mahduttaa, ja sen puhekielen version kun kuljettaja kaiuttimissa sanoo jos ei mahu ei mahu. Sitten matkustajat nauravat katkerasti. He kohtaavat tämän epämiellyttävän uutuuden: kehojen läheisyys julkisessa tilassa. Kuljettajan ilmoituksen jälkeen, hyvien naurujen jälkeen, huomasitteko että ihmiset alkavat puhua toisilleen? Että he nauravat yhdessä ja katsovat toisiaan? Mitäs jos metron siirtymäkausi oli meille stadilaisille siunaus? Olin eilen saunassa. Oulun Sonnisaaren panimon Stout oli hyvää. KoKolumni Muovia ja elämää Leena Kekkonen Kirjoittaja puuhaa nykyisin kirjaprojektien parissa. Entinen lehdistöneuvos toimi pitkään aikakauslehtitoimittajana Suomen Kuvalehdessä ja hänen juttujaan on saanut lukea runsaasti myös MeNaisista, Kotiliedestä ja Työ Terveys Turvallisuus -lehdestä M inä oikein kovasti tykkään aamutakistani. Se on pehmoinen ja suloisen lämmin. Se ylläni istun joka aamu viettämässä päivän parhaan hetken hyvän kahvin ja voileipien sekä tietysti sanomalehden ja radion seurassa. Mutta mutta. Aamutakki on fleeceä. Kun sen hankin, en tiennyt, että pesussa siitä irtoaa pienenpieniä muovihitusia, jotka vedenpuhdistuksen jälkeenkin matkaavat vesistöihin lisäämään maailman merien muovikuormaa. Nyt tiedän. Olen harrastanut muovin vähentämiskampanjaa omassa elämässäni jo hyvän aikaa. Käsilaukussani on aina kokoonkäärittävä kangaskassi ostoksille ja harsomaisia hedelmäpusseja. Hyvin toimii. Tuloksia näkyy. Olen jo päässyt siihen pisteeseen, että huushollista ei löydykään tyhjää muovikassia jätepussiksi, hm. Vanha kun olen, muistan ajan, jolloin paperipussit viikattiin siististi odottamaan uutta käyttöä eikä muovista tiedetty mitään. Se tuli elämääni ”plastiikkina”, josta äiti ompeli minulle sadetakin. Kylmällä säällä se kovettui peltimäiseksi. Nyt ollaan niin pitkällä, että ei ole elämää ilman muovia. Se on hyvä renki. Mutta kammottava isäntä päästessään jättimäisinä lauttoina kellumaan meriin ja kiertäessään pahimmassa tapauksessa kalojen mukana lautaKuva: Jella Bertell selleni. Siinä kehityksessä en halua olla mukana. Vältän ja lajittelen. Mutta sekin saisi olla helpompaa. En jaksa muistaa muovien materiaalimerkintöjä, niitä kolmioita ja numeroita enkä sitä, minkä mihinkin saa panna. Selkeämpää saisi olla. Ihan suoraan voisi lukea pakkauksen kyljessä: muovijätekeräykseen, sekajätteeksi jne. Entä se aamutakki. Taidan ruveta pesemään sen maalla ulkona käsin. Toivon, että hiutaleet haittaavat pihamaan mullassa vähemmän kuin vesistössä. Ja kun hankin uuden, se ei ole fleeceä. Leena Kekkonen tykkää kovin suloisesta ja pehmoisesta aamutakistaan ja pohtii samalla muovin merkitystä maailmalle sekä historiaa ja roolia omassa elämässään. Muovia ja elämää Jean-Philippe Payette löysi uuden metron tulon myötä uuden verbin ja kysyy voiko metron siirtymäkausi olla stadilaisille siunaus?
14 NYHTÖKAURA-CAESARSALAATTI 2 annosta 2 vaaleaa leipäviipaletta 1 viipaloitu valkosipulinkynsi 1 pkt romainesalaattia tai cosmopolitansalaattia pala parmesaanijuustoa lastuina 2 rkl oliivi tai avokadoöljyä 100-150 g nyhtökauraa 2 hienonnettua valkosipulinkynttä ripaus mustapippuria 1 rkl kalakastiketta Lisäksi: 2-3 dl jogurttia 1 rkl kalakastiketta mustapippuria myllystä Leikkaa leivästä reunat ja paloittele kuutioiksi. Paahda kuumalla pannulla valkosipuliviipaleiden kanssa. Leikkaa romainesalaatti tai cosmopolitansalaatti reiluiksi paloiksi. Höylää parmesaanijuustosta lastuja esimerkiksi perunankuorimaveitsellä. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja kuumenna nyhtökaura. Lisää joukkoon hienonnettua valkosipulia. Mausta mustapippurilla ja kalakastikkeella. Sekoita salaattiainekset keskenään yhdessä nyhtökauran kanssa. Sekoita jogurtin joukkoon kalakastike ja mustapippuria. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Tarkista maku. Tarjoa!. Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi Nyhtökaura-caesarsalaatti on tyylikäs tarjottava kasvisruokailijalle. Voit valmistaa salaattia helposti reilunkin määrän myös juhlatilaisuuteen. Nyhtökaura-caesarsalaatti Hellapoliisi HauKu Ystävyys-HauKu Karvainen ystävyys katsoo sydäntä, ei karvan väriä tai pintaa. Olisipa ihmisyys yhtä uteliasta, sallivaa, ilman vallan ja hyödyn hintaa. Tassut tutkii, hännät heiluu, kuonot kohtaa Aistit auki, vaistot valppaana, rakkaus kohtaamista johtaa. HauKun haukahteli kaksivuotias bichon frisé-poika Puntti Juutinen Törmänen. Kuvassa kuonotusten naapurin Annie. puntticam
15 Kirjava kulma Kuohun toimitus V uosi 2018 on Euroopan Kulttuuriperintövuosi. Artova ry on siihen liittyen vuoden 2017 aikana päivittänyt Pauli Salorannan Kotikaupunkipolku -konseptiin liittyvää kierrosta ToukolaVanhakaupunkiArabianranta -alueella Museoviraston tuella. Poluista on tehty pieni esite, jonka avulla polkuihin on helppo tutustua ja hakea lisätietoa. Kierros on nyt nimetty Artovan kotikaupunkipoluiksi (entisen Arabian Kotikaupunkipolut sijaan). Kotikaupunkipolut ovat koottuja kävelyreittejä, jotka esittelevät alueen historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta sekä arkkitehtuuria. Tavoitteena on kuvata urbaania elinympäristöä monipuolisesti ja mielenkiintoisesti suoraan paikan päällä. Lisää Kotikaupunkipolkujen konseptista ja levinneisyydestä pääkaupunkiseudulla voit lukea Pauli Salorannan kotikaupunkipolut.fi -sivustolta. Hän on kehittänyt konseptia vuodesta 2004 alkaen ja opastaa polkuja eri alueilla. Kierroksella voidaan kiinnostuksen mukaan painottaa eri asioita, esimerkiksi alueen henkilöhistoriaa. Ryhmän koko voi olla enintään 30 henkeä. Arabianranta-ToukolaVanhakaupunki -alueella kierros sopii nyt uudistettuna myös koululaisille, sillä siinä on lyhyempiä osiota, joihin voi tutustua kartasta. Painettua esitettä myy Artova ry, ja sen avulla reittejä voi kiertää omassa tahdissaan vaikka pätkä kerrallaan. Esitteen löydät alueen kirjastoista – seuraa uutisointia Artova.fi -sivustolla! Kotikaupunkipolut alueella päivittyvät! Lue lisää Kulttuuriperintövuodesta: https://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kulttuuriperinnon-eurooppalainen-teemavuosi-2018-lahestyy/ https://www.facebook.com/ Kulttuuriperintovuosi2018/ Kun haluat lisätietoja Kotikaupunkipoluista alueella, niin ota yhteyttä: artova.koordinaattori@gmail.com Kuohun toimitus suosittelee kevään menovinkiksi alueemme omia kotikaupunkipolkuja!