• Ötököitä kesäteatterissa Kierrätyslasin uusi muoto Työhuone Tehtaalla s. 10 s. 7 s. 9 nhA l A ­ VA touko tA ­ ry AnrAn distys ArAbi o s Ay h ungin -kAup kAupu nki /2011 nro 2 Ar j ilua oto mu en riku n K uvat: ikkilä 1 KUOHU
• 12 pääKirjOiTUs miKään ei Ole niin tärkeää kuin muotoilu, etenkään Arabianrannassa. Kaikki sai alkunsa jo 1800-luvun lopulla, kun Arabian tehtaat perustettiin alueelle. Teollisuuskauden jälkeen Arabianranta koki uuden nousun, kun reilu kymmenen vuotta sitten aluetta ryhdyttiin järjestelmällisesti kehittämään "taiteen ja muotoilun keskukseksi". Kehityksen seurauksena taideteollisuutta ja erilaisia taideoppilaitoksia on alueelle kertynyt runsaasti. Omalta osaltaan muotoilua ja taidetta alueella on myös lisännyt Helsingin kaupungin vuonna 2000 rakennuttajille asettama velvoitus, jonka mukaan osa rakennuskustannuksista tuli käyttää taiteeseen. Tänä päivänä Arabianrannan alueelta löytyykin parisataa erilaista taideteosta. nyT, KUn AlUeen rakennus alkaa olla lopullaan, voimme päivittäin ihailla sen tuloksia ympärillämme. muotoilun osalta tuleva kevät ja kesä tuovat kuitenkin Arabianrannan jälleen uusien kysymyksien äärelle. Aalto-yliopisto, ja siihen yhdistynyt Taideteollinen korkeakoulu, julkaissee kesäkuun puolivälin jälkeen periaatepäätöksensä siitä, säilyvätkö Aaltoyliopiston toimitilat Arabianrannassa. Kevätkesän aikana selvinnee myös osa World Design Capital 2012 eli Designpääkaupunkivuoden tukemista hankkeista, ja ainakin osittain se, ovatko arabianrantalaiset hankkeet mukana. näiTä UUTisiA ODOTellessA luomme Kuohun tämän vuoden toisessa numerossa katseen muotoiluun sellaisena kuin se meille arkielämässä näyttäytyy. pohjimmiltaan, muotoilu kun liittyy melkein kaikkeen mitä ympärillämme on. muotoilu koskettaa taideteoksia ja rakennuksia yhtä hyvin kuin arkiesineitä, yhtäällä muotoilu luo uusia esineitä ja toisaalla muokkaa vanhoista esineistä uusia. Olemme lähestyneet arkimuotoilua tässä lehdessä muun muassa kierrätysjuomalasien ja piora-lamppujen kautta, ja elinympäristömme muotoilua pohditaan alueen taideteoksia sekä maisema-arkkitehtuuria käsittelevissä jutuissa. mukaan mahtuu vielä paljon muitakin kiinnostavia aiheita. KAiKen KAiKKiAAn Arabianranta ja sen ympäristö on alue, josta voi syystä olla ylpeä muotoilusta puhuttaessa. Kesähelteiden koittaessa, laiskuus saattaa kuitenkin yllättää ja muotoilun pohdinta menettää merkityksensä elämästä nautiskelun rinnalla. vanhaa viisautta mukaillen lieneekin paikallaan todeta, että mikään ei ole niin tärkeää kuin muotoilu ­ eikä sekään ole niin tärkeää. KiiTOs vielä kaikille lehden tekemiseen osallistuneille, ja rentoa sekä epämuodollista kesää aivan jokaiselle! liisA HeiKinHeimO Päätoimittaja on paikallinen media-alan moniosaaja. Näköiskuvan on piirtänyt Taina Hakala. kuohu 2/2011 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuuri- ja kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä, esimerkiksi Arabianrannan kirjastosta, Kääntöpaikalta, Artebia postista, Siwasta ja Ravintola Olotilasta. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JulkAisiJA ArAbiAnrAntA-toukolA-VAnhAkAupunki-kAupunginosAyhdistys ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki p. 046 598 5788 (ma 10-18, ke 10-18, to-pe 9-15) toiMitus Päätoimittaja Liisa Heikinheimo Toimitussihteeri Viivi Koljonen Koordinaattori Tiina Huotari sÄhkÖposti JA ilMoitusMyynti kuohu.toimitus@gmail.com tAitto JA ulkoAsu Tytti Viljanen pAino PunaMusta, Jyväskylä JAkElu Helsingin Jakelu-Expert Oy pAinos 20 000 kpl, joista 17 000 kpl kotitalousjakeluna alueille Toukola, Arabianranta, Vanhakaupunki, Kumpula, Sörnäinen, Harju, Torkkelinmäki, Hermanni, Vallila, Koskela, Viikki ja Latokartano. KUOHU ilmesTyy vUOnnA 2011 neljä KerTAA jAKelUpisTeeT: ArAbiAnrAnnAn KirjAsTO · ArTebiA · KAUppAKesKUs ArAbiA · KäänTÖpAiKKA · OlOTilA · KOsKenrAnTA Kevyttä, nopeaa, maistuvaa! Hinnat voimassa S-market Arabiassa 31.5. saakka. Tarjous voimassa S-Etukortilla 1.-31.5.2011 ostaessasi kahdet silmälasit tai silmälasit ja aurinkolasit. Ei muita alennuksia. sa! ille kans30% Kaver sit Kahdet silmäla Dior CD3202, Gucci GG3195 5 99 Arla Kermajuusto 17% 1 kg 0 1 99 Viennetta Jäätelökakut 0,65 l (1,52/l) 3/talous 1 KUOHU 2 29 Fazer REAL täysjyväruisleipä 425 g (3,04/kg) smarkethokelanto.fi 29 Silmälääkärimaksuista suora Kela-korvaus God Morgon Hedelmätäysmehut 1l (ei luomu) MAKSA ERISSÄ, NYT JOPA 6 KK KULUTONTA JA KOROTONTA MAKSUAIKAA! ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111 // Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160 // ark. 10-18, la 10-16 // www.silmaasema.fi arabianrannan.silmaasema@silmaasema.fi Varaa aika lähioptikoltasi! Tsemppiä ja menestystä Paradise Oskarille Euroviisuihin! Ray Ban 2132 710 Palvelemme ma­pe 7­21, la 7­18, su 12­18. S-market Arabia, Hämeentie 111, puh. 010 76 61200
• ArAbiAnrAntAlAinen kulkee ArjessAAn taiteen tulkkinA Millaista on elää taiteen ympäröimänä? Arabianrantalaiset tietävät, sillä heillä on harvinainen etuoikeus elää taiteen keskellä. Jos et asu alueella, hyppää bussiin, ratikkaan, pyörän selkään tai tennareihin ja matkaa innostumaan taiteesta. teKsti: tarja törmänen Kuvat: tuula isohanni, kivi sotamaa ja timo berry sivUsTA sAnOen ARAbIAnRAntAA on kehitetty aktiivisesti taiteen ja muotoilun keskukseksi jo 14 vuotta. 1990-luvun puolivälissä syntyneet arabianrantalaiset ovat asuneet, leikkineet ja käyneet koulua ympäristössä, jossa taidetta on siellä, missä ihmisiäkin. Kasvaako heistä uusi luova sukupolvi, joka kokee taiteen paitsi viihdyttäjänä, myös kasvattajana? tAIDEHIStORIOItSIJA Jonni Roos uskoo, että taide lisää vuorovaikutusta itsen ja ympäristön kanssa. Isoimmassa roolissa yksilön kehityksessä ovat varmasti geenit ja kasvatus, mutta ympäristöllä on vaikutuksensa. "Uskon monipuolisen taiteen lisäävän tapoja kokea, nähdä ja kuulla ympäröivää ja olla yhteydessä ympäristöönsä. Ihmisten olisi hyvä kohdata taidetta rikkaasti erilaisissa tiloissa ja pinnoissa, ei pelkästään taiteelle pyhitetyillä areenoilla tai julkisten tilojen auloissa. Ympäristöönsä integroituna taiteesta ja taiteen kokemisesta tulee luonteva osa elämää", sanoo Roos. ARAbIAnRAnnAn taidekoordinaattori tuula Isohanni on ollut mukana taideasuinalueen kehittämisessä jo yli kymmenen vuotta. Alueen erityispiirteitä ovat historialliset kerrostumat, erikoinen luonto ja yhteisöllisyys. näihin ominaisuuk- siin ja arvoihin Isohanni on nojannut työssään linkkinä taiteilijoiden, arkkitehtien ja rakennuttajien välillä. "Johtavana ajatuksenani on ollut tehdä arkiympäristöstä taidetta. Rakennuksethan tulevat olemaan vuosikymmeniä samannäköisiä, mutta rakennusten välissä oleva tila, jossa ihmiset liikkuvat, on paikka, jonne on mahdollista tuoda erilaisuutta taiteen kautta", sanoo Isohanni. ARAbIAnRAntAA kuvataan viihtyisäksi, yhteisölliseksi ja luovaksi ympäristöksi. Esimerkkinä Isohannin kädenjäljestä ovat yhteisöpihat, jotka ovat yhteisiä niin vuokra- kuin omistusasuntojen asukkaiden kesken. Elämyksellistä taiteen kokemista arjessa on merinäköalan ihailu yhteissaunan terassilta. "tämän konseptin suunnittelu pohjaa alueen historiaan", Isohanni kertoo. "Arabian tehtaan ihmiset johtajista työläisiin ovat asuneet kaikki tehtaan alueella". MItEn Arabianrannasta on onnistuttu tekemään elävä tila sekä kehityksen alusta taiteelle ja muotoilulle? Art and Design City Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Kari Halinen kokee, että Arabianrannassa asuvat ihmiset ovat astetta avoimempia ja halukkaampia ottamaan ideoita vastaan. "Arabianrannassa olemme onnistuneet pilotoimaan ja kehittämään uusia toimintamalleja. taiteen sisällyttäminen asuinrakennuksiin ja ympäristöön on tehty hyvin laajamittaisesti. Ihmiset ovat ottaneet uudet toimintamallit vastaan arvostaen ja taide on koettu virikkeelliseksi osaksi ympäristöä, ei esimerkiksi ilkivaltakohteeksi. Myös yhteisöpihat ovat saaneet kiitosta. Samaa konseptia ollaankin ottamassa käyttöön mm. Kalasatamaan", kertoo Halinen. "IDEAn ISän ja vahvan taustavaikuttajan Yrjö Sotamaan ajatuksena oli jo 1970-luvulla paketoida mahdollisimman paljon elämää ja taidetta yhteen ja samaan paikkaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin Arabianrannasta tuli Sotamaan suunnitelmien mukaan taideasuinalue, jossa kodin, työpaikan ja harrastusten välinen kolmio suunniteltiin mahdollisimman lyhyeksi", valottaa Halinen ideologiaa taiteen elämyspuiston synnyn takana. tärkeimpänä driverina hankkeelle Halinen pitää ajatusta tuoda lisäarvoa muutoin hitusen yksitoikkoiseenkin suomalaiseen kaupunkirakentamiseen. "Kun taide ja muotoilu konkretisoituu niin, että ihmiset voivat oikeasti maistaa, haistaa, kokeilla ja nähdä taidetta elinympäristössään, on taide onnistuttu tuomaan osaksi arkea", tiivistää Halinen. ArJEn iloA prosEnttitAitEEstA tarja törMänen Kirjoittaja on Kalliossa asuva viestintäjohtaja, joka rakastaa sanoilla vaikuttamista ja NLP:tä. mikä prosenttitaide? prosenttitaide on kansainvälinen käytäntö, jossa julkisen rakentamisen, peruskorjauksien tai kaavoitushankkeiden kustannuksista yksi prosentti varataan taidehankintoihin. suomen kaupungeista noin kymmenen noudattaa periaatetta. arabianrannassa prosenttitaideperiaate on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja prosentit kytketty rakentamiseen. kaikki taideteokset tilataan ja tehdään erikseen tarkoitustaan varten. tähdet tuikkivat ja laineet hohtavat pilvisellä ja sumuisellakin säällä Posliinikadun Valopelissä, joka on yksi ns. prosenttitaiteen taideteoksista. Asukkaalle teokset ovat jo osa kotiseutumaisemaa ja maamerkkejä, jotka piristävät ja tuovat vaihtelua ympäristöön. Osa taideteoksista on paremmin esillä talven jälkeen, kun taas valoteokset erottuvat selvemmin pimeällä säällä. Ylväänä katonharjassa oleva iso Tuulenpesä Birger Kaipiaisen kadulla muistuttaa pian saapuvista muuttolinnuista ja joskus pesässä toivoisin näkeväni oikean lintuparven. Howard Smithin värikkäät metalliteokset näkyvät kauas ja ne yllättävät talojen välissä. Mieleeni tulee itse taiteilija, ystävällinen ja sympaattinen Howard Fiskarsissa. Olisi hauska kuulla miten hän on päätynyt juuri tällaiseen teokseen? Yksi lempitilateoksistani rannan lähellä on keraamisista laatoista tehty värikäs Arabian matto. Sillä pääsen lentämään hetkeksi kauas eksoottiseen kulttuuriin, Tuhannen ja yhden yön tarinoihin ja omien matkojeni muistoihin. Lähellä olevat rantapuis- ton pitkät Laiturit sen sijaan kutsuvat pian lämpöisille kesäisille merituulien viilentämille piknikeille, eväskorien ja ystävien kanssa. Päivittäisten kävelyreittien varrella olevat taideteokset ovat varsin tuttuja, harvemmin nähtyjen teosten kohdalla pysähdyn niitä yhä katselemaan. Arcadan edessä olevia raukeasti makaavia leijonia en voi vain ohittaa, niin tyytyväisiltä ne näyttävät oloonsa. Monta taide-elämystä on vielä näkemättä rappukäytävissä, talojen seinämissä tai muuten vaan kohtaamatta. Mielenkiintoista olisi taideteoksia tehneiden taiteilijoiden tapaaminen ja kuulla heidän omakohtainen kertomus teoksen syntyvaiheesta ja valinnoista. Jos taideteokset vietäisiin pois, tulisi niitä varmasti ikävä ja Arabianranta olisi mielikuvitukseton ja tavanomaisempi asuinalue. Maarit Kaartinen Kirjoittaja on asunut aikaisemmin Vallilassa ja nauttii nyt Arabianrannassa meren läheisyydestä. 3 KUOHU
• kierrätysmuotoilun AArreAittA teKsti: merja pyhälä Kuvat: tero pajunen on tullut tilauspyyntöjä jopa japanista", toteaa oikarinen. verkkokauppa on suunnitteilla. kaikki myyntitulot menevät helsingin kaupungin kassaan. materiaaleja saadaan niin yrityksiltä kuin yksityisiltäkin ja uutta tarvitaan koko ajan. jokaisella tuotteella on tarina. kukapa arvaisi, että trendilaukku on tehty jumppasalin väliverhosta, matto sairaalalakanoista tai kynttilälyhty Finlandia-talon marmorilaatasta. hupeneva materiaali ovat massiivipuiset pulpetit, joista tehdään esimerkiksi leikkuulautoja ja lasten leluja. vhs-nauhoista kudotaan laukkukangasta ja vanhoista abloy-avaimista taotaan sormuksia. kestosuosikkeja ovat kaukolämpöputkesta väsättävä jätkänkynttilä ja messumatoista tehtävät toilettilaukut. polkupyöräverstaalla kunnostetaan hylättyjä pyöriä kaupungin virastojen asiointipyöriksi. "kesäksi on suunniteltu tee se itse -fillaripaja, jossa yksityishenkilöille on tarjolla työkalut, ohjaaja ja varaosia", kertoo uusixin tiedottaja jani lampinen. kierrätysmuotoilu on trendi, joka vahvistuu maailman hukkuessa jätteisiin. näin osasta jätevuorta tuleekin yllättäen materiaalivaranto, jonka hyödyntämisessä vain ihmisen luovuus luo rajat. uusix on Kyläsaaressa Kierrätyskeskuksen naapurissa, vanhan jätteenpolttolaitoksen uumenissa on kiehtova maailma. Siellä muotoillaan kierrätysmateriaalista mitä ihmeellisempiä esineitä kuin Joulupukin pajassa. Nämä ovat Uusix-verstaiden työtilat. istumme työpajapäällikkö vuokko oikarisen vanhoilla huonekaluilla sisustetussa työhuoneessa kierrätysmukeista teetä hörppien. hän kertoo, että ympärillämme työskentelee parinkymmenen vakituisen työntekijän lisäksi vuositasolla 500 kuntoutettavaa, tukityöllistettyä tai harjoittelijaa. kahden viikon välein tulee 10-20 uutta työntekijää. uusix-verstaat toimii helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisena yksikkönä. sen päätehtävä on auttaa ihmisiä kuntoutumaan työelämään tarjoamalla heille mielekästä ja luovaakin tekemistä. käsityöpajoja on kymmenen: keramiikkapaja, korupaja, metalliverstas, ompelimo, painotex, polkupyöräverstas, puuverstas, tekstiilipaja ja verhoomo. lisäksi verstaisiin kuuluu rakennusosasto, rakennusosien kierrätys, sekä uusix-tietotekniikka, johon sisältyy it-paja. tuotannosta 90 prosenttia on työntekijöiden suunnittelemia, omia tuotteita. myös taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita on käytetty suunnitteluapuna hyvin tuloksin. tilaus- ja alihankintatöitä otetaan harkitusti vastaan sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. "tarvittaessa kannattaa soittaa suoraan sopivan työpajan työnjohtajalle. he päättävät, mitä töitä otetaan vastaan ja hinnoittelevat työt", neuvoo oikarinen. "kuntouttavassa työtoiminnassa toimitusaikoja ei voida taata, koska tekijät eivät ole ammattilaisia", hän jatkaa. töitä tehdään neljän tunnin vuoroissa. tuotteet myydään uusix-kaupassa ja jälleenmyyjien, kuten reilun kaupan tähti ja pore helsinki, kautta. lisäksi osallistutaan lukuisiin tapahtumiin. keski-euroopassa on käyty esittelemässä toimintaa yhdessä muun suomalaisen design-tuotannon kanssa. "kansainvälisesti ajatellen kierrätysmateriaalien tuotteistaminen on suomessa pitkällä. meille merja pyhälä Kirjoittaja työskentelee media-alalla kehityspäällikkönä ja on kirjoittanut matkailujuttuja, kirjan sapattivuodestaan sekä matkablogia. Arabianrannassa Merja osallistuu Gammelin koirat ry:n ja Artovan toimintaan pyrkien lisäämään alueen koiramyönteisyyttä. Tero pajunen Valokuvaaja tekee töitä freelancerina, vahvana osaamisalueenaan verkkoliiketoiminta. Teron intohimona ovat matkailu ja maailmanparannus. Hän on myös WDC 2012 -hankkeeseen suunnitellun design-koirapuistoidean isä. KUOHU 4
• sUUri Katutaidetapahtuma isO Kierrätystapahtuma Suuresta Katutaidetapahtumasta tehdään Suomen suurinta ja korkealaatuisinta, eri taiteenlajit toisiinsa törmäyttävää elämystä, jolla elävän katutaidekulttuurin rantautus Suomeen aloitetaan. Paikalla on kaksi katutaidearenaa, katutaidekatu sekä puiston nurmikenttä, joille odotetaan lukuisia samanaikaisia esityksiä, teoksia, näyttelyitä ja akteja. Mukaan otetaan huippuluokan taiteilijoita, sellaiseksi haluavia sekä eri taiteenlajeja harrastavia. Teatteria, sirkusta, perfomanssia, tanssia, sanataidetta, kuvataidetta, sarjakuvaa, mediataidetta, elokuvaa, arkkitehtuuria, muotia, ympäristötaidetta, designia, äänitaidetta, musiikia ja puistoanarkiaa. >>> Ilmoittaudu mukaan: suuri.katutaidetapahtuma@gmail.com bUffA2 katutaidenäyttely on osa Suurta Katutaidetapahtumaa. Suureen katutaidetapahtumaan on tulossa myös Christian Sjöholmin kuratoima katututaidenäyttely. buffa2:een kutsutaan 20 katutaiteilijaa, jotka ovat muovanneet käsityksemme siitä mitä elävä kaupunkitaide voi olla. facebookhaastattelu, jossa enemmän katutaiteesta ja buffa2:sta. Janne Kareinen 6. huhtikuuta kello 10:14 Kerroit viimeksi tavatessamme kuinka katutaide kyseenalaistaa sen kenelle katutila kuuluu ja mitä mielestäsi katutaide kaupunkitilalle tekee. Kerrotko tästä? Christian Sjöholm 6. huhtikuuta kello 10:21 Samoin kun mediassa on alettu käydä enemmän keskustelua tästä asetelmasta julkinen/yksityinen/ kaupallinen tila ovat ihmiset alkaneet herätä omiin oikeuksiinsa päättää lähialueensa visuaalisesta ilmeestä. Janne: Millä tavalla katutaide on osallistunut tähän? Christian: Kun vain hyväksymme hiljaa, että joku yhtiö saa vuokrata torin tai kadun tai ostaa seinätilaa mainoksille, luovumme omista oikeuksistamme päättää minkälaiseksi haluamme kaupunkitilamme näyttävän. Kun puhumme katutaiteesta olisi ehkä hyvä selkentää hieman että se mitä ihmiset yleensä mieltävät katutaiteeksi on muuttunut huiimasti ja kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana ja Suomeen ei ole vielä varsinaisesti rantautunut kaikkia näitä suuntauksia. Janne: Miten katutaide on muuttunut ja kehittynyt näiden 20 vuoden aikana? Ja mitä on rantautumatta? Christian: On olemassa ns. taggaamista joka nousi laajemmaksi ilmiöksi Los Angelesissa 60-luvun alussa kun meksikolaiset maahanmuuttajat merkkasivat reviirejään. Sittemmin koko maailmaan levinnyt kulttuuri perustuu nimimerkin kirjoittamiseen mahdollisemman tyylikkäästi ja laajasti. Sitten on ns "perinteinen" graffitti joka alkoi näkyä new Yorkissa 60-luvun lopulla jossa tehtiin isoimpia kirjaimia ja mielellään junavaunuihin niin että oma alias kulki koko kaupungin läpi. tietysti kaikki seinät olivat hyviä kohteita mutta junavaunut olivat kruunu koska niitä näki mahdollisimman paljon ihmisiä ja ne olivat myös suht vaikeita kohteita. Sen jälkeen on tullut monia suuntauksia mutta merkittävimpiä lienee nk. "post graffitti tai neo-graffitti tai urban-art" suuntaus jossa liikutaan ehkä kohti yhteiskunnallisimpia ja kokeilevimpia alueita. Janne: Kerrotko näistä enemmän? Christian: nämä suuntaukset ovat lähestyneet nk. Julkisentaiteen suuntausta, joka on vanhempi suuntaus ja on pyrkinyt ajatusmaailmaan jossa tuodaan taide ulos galleriasta ja samalla ajatellaan teoksen paikkasidonnaisuutta, vaikutusta yhteisöön sekä interaktiivisuutta kokijalle. Uudet suuntaukset tässä neo-graffittin maailmassa ovat mm. Guerilla-art ja vastamainonta. Sinänsä ne eivät edes ole uusia ilmiöitä sillä niiden pioneerit kuten mm. Keith Haring ja John fekner alkoivat hyödyntää julkista tilaa laittomasti 70-luvulla. Myös Avant kiinnitti maalauksia pylväisiin new Yorkissa 80-luvun alussa ja basquiat aloitti kirjoittamalla runoja seiniin 70-luvulla. Yleisesti ottaen voidaan määritellä termiä julkinen taide sellaiseksi jota on tilattu tai " virallisesti" hyväksytty paikkaan x kun taas katutaide ikäänkuin ilmestyy tyhjästä ja on sikäli "vapaampaa" taidetta, eräänlaista urbaania kansantaidetta. nykyään katutaiteilijat ympäri maailmaa ottavat kantaa politiikkaan, ympäristöasioihin, liikenteeseen ja kaupunkitilaan hyvin nerokkailla ratkaisuilla. Katutaiteessa näkyy selkeästi halu kritisoida vallalla oleva neo-liberalisimi ongelmineen ja kuten mainitsin aikaisemmin pyritään monesti jäljittelemään kaupungin ja median tarjoamaa kuvamaailmaa. Katsojassa tämä herättää monesti ihmetystä ja jopa kunnioitusta sillä tiukka graafinen sommittelu vaatii tarkkuutta ja terävyyttä. Saattaa olla kyse kylttien kanssa leikkimisestä, kuvioiden lisäämisestä asfalttiin tai jopa pelkästään muutaman pisteen lisäämisestä mainokseen. Oli se sitten miten pieni viesti tahansa: tarra, rustaus, maalaus, juliste, installaatio, videoteos, veistos, stencil-maalaus... Jokainen teos muuttaa käsityksemme kaupunkitilasta ja viestittää, kommunikoi jotain muille ihmisille. Katutaidetta ja graffittia pidetään maailman suurimpina taiteensuuntauksina tänä päivänä. tällä tarkoitetaan että se synnyttää eniten "julkisia" teoksia ja aktiivisia tekijöitä on eniten. Katutaiteen kehittyminen kohti laajempia yhteiskunnallisimpia kannanottoja on avartanut sen katsojakenttää ja isot näyttelyt mm. tate modernissa tuoneet uutta näkökulmaa siihen mitä taide voi ylipäätänsä olla. Esimerkiksi Australiassa katutaidetta ei siivota enää pois yhtä nopeasti kuin ennen, koska asukkaat tykkäävät siitä. toivottavasti saisimme Suomeenkin tällaista ajattelua lisää! Janne : Ketkä ovat jo tähän mennessä varmistaneet tulonsa buffa2:een? Christian: Vilunki 3000, Jani tolin, Konsta Ojala, benjamin Prinssi, Petteri tuokko, Janne Jääskeläinen, tomi Koskinen ja Alan Kuivalainen ISO kierrätystapahtuma artova.fi tutustu uusix-verstaaseen käy korjaamassa oma polkupyöräsi. tee se itse -polkupyöräkorjaamo toimii uusix-verstailla kesäkaudella 2011. tarjolla on ohjausta, työkalut ja varaosia. sisälle mahtuu 2-3 henkilöä pyörineen ja pihalle muutama lisää. työkalujen lainauksesta ja tilankäytöstä peritään pieni maksu. lisätietoja www.uusix.Fi. lähde kiertokäynnille tutustuminen uusix-verstaiden toimintaan on alueellista elämysmatkailua parhaimmillaan. paras ryhmäkoko on noin 10 henkilöä. kerää ryhmä ja ota yhteyttä uusixin tiedottajaan jani lampiseen (uusix.verstaat@hel.Fi), joka toimii verstasoppaana muiden töidensä ohella. shoppaile uusix-tuotteita kaikki ovat tervetulleita ostoksille uusix-kauppaan, jonka vaihtuva valikoima on aina yhtä kiehtova. takapihalta voi tehdä löytöjä myös rakennusosista, tietokonekomponenteista, tietokoneista, polkupyöristä ja polkupyörien osista. Kuvat: Aerial Duo M&M, Rytmiorkesteri Yöjuoksijat, Vauva, Orkestar Strada, Sarjakuvakeskus 5 KUOHU
• Urbaanin ruoantuotannon vallankumous etenee puukummit tulevat KaupunKiviljely on viime vuosina kasvattanut suosiotaan Helsingissä. Moni viettää kesäpäiviä viljelypalstalla ja kasvattelee tomaatteja parvekkeella, tai ainakin haluaisi tehdä niin. Harmillista kyllä viljelypaikkoja on vähemmän kuin halukkaita puutarhureita. yMpäristöjärjestö Dodon aktiivit rupesivat ratkomaan tätä kysynnän ja tarjonnan ongelmaa. Keväällä 2009 kasattiin kuormalavoista viljelylaari joutomaalle pasilaan. Kesän aikana kymmenet ihmiset pääsivät nauttimaan laarin vihannesten hoitamisesta ja sadosta. sittemmin Dodon kaupunkiviljelijät ovat järjestäneet laareja useille kerrostalopihoille ja säkkiviljelmäalueen Kalasataman asvaltille. teksti joel rosenberg kuvat janne kareinen, joel rosenberg lisätietoa KaupunKiviljelystä löyDät osoitteesta Http://KaupunKiviljely.fi/ Omenapuu Merihaassa Puukummit ovat yhdistyksiä, jotka lupautuvat hoitamaan puistoihin istutettavia hedelmäpuita ensiMMäiset puukummit, arabianranta-toukolavanhakaupunki kaupunginosayhdistys ja Hyötykasviyhdistys aloittavat kummitoimintansa 12.6. järjestettävässä istutustapahtumassa annalassa. yhdistykset etsivät piiristään puille kummit ja toimivat näiden tukena. puukummit puolustavat annalaan istutettavia omenaja luumupuun taimia helteiden ja citykanien hyökätessä ja lupautuvat syömään osan herkullisesta sadosta! KiinnostuitKo? jos tahdot annalan puille kummiksi, ota yhteyttä: anu_ranta@yahoo. com tai jannekareinen@yahoo. com annalan pilottihankkeen jälkeen puukummihanketta on tarkoitus kehittää Helsingin muillekin viheralueille ja toivottavasti myös muihin kaupunkeihin. Mutta sitä ennen toivotamme kaikki tervetulleiksi Helsinki-päivän istutustapahtumaan! luvassa puukummeilun lisäksi villivihanneskierroksia, puutarhaneuvontaa, leijanlennätystä, siementen jakoa ja kahvila. tervetuloa koko perheen piknikille annalaan klo 10-15! JOEL ROSEnbERG Kirjoittaja järjestää syksyisin urbaaneja sadonkorjuupyöräilyretkiä puistojen antimien pariin. HelsinKi-päivänä, sunnuntaina 12.6.2011 käynnistyy urbaanin ruoantuotannon vallankumouksen seuraava vaihe: hedelmäpuiden kasvattaminen kaupungin puistoissa. Dodolaiset ovat yhteistyössä rakennusviraston kanssa kehittäneet puukummikonseptin. puukummit ovat yhdistyksiä, jotka lupautuvat hoitamaan puistoihin istutettavia hedelmäpuita. >>Asukkaat istuttavat puun Arabianrannan kerrostalopihalle HellApOliisi Creme Brulee, toiselta nimeltään Paahtovanukas, on nimensä mukaisesti kermaista vanukasta, jonka kruunaa pinnalle paahdettu sokeri. Tämä klassikkojälkkäri juhlistaa hienoimmankin juhlan. Kiehauta kerma ja maito, kaada kerma-maito keltuaisvaahtoon ja sekoita hyvin. Jaa seos neljään uunin kestävään annosvuokaan. Kypsennä ensin 120 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla noin puoli tuntia ja jatka kypsennystä 100 asteessa, kunnes vanukkaat ovat kohtuullisen hyytyneitä. Aikaa kypsymiseen kuluu yhteensä 1-1,5 tuntia. Jäähdytä. Ripottele jokaisen vanukkaan pinnalle hieman ruokokidesokeria. Käytä vanukkaita pikaisesti uunissa grillivastuksen alla sen verran, että sokeri sulaa ja paahtuu. Voit käyttää sokerin paahtamiseen myös käsikäyttöistä kaasupoltinta, joita myydään lähes kaikissa suuremmissa tavarataloissa.. Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi Creme brulee 1 vaniljatanko 3/4 dl sokeria 3 munankeltuaista 2 dl kuohukermaa 1 dl maitoa Pinnalle: tummaa ruokokdesokeria Hellapoliisin takana on neljän tytön äiti, jolle kokkailu on työ ja intohimo. Vinkki! Tarjoa halutessasi lisäksi passiohedelmän siemeniä tai raikkaita marjoja. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja kaavi sisus sokerin ja keltuaisten joukkoon. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. KUOHU 6
• *Tarjous voimassa 2.5.­30.6.2011. Kausi voimassa ostopäivästä lähtien. Nyt kannattaa hankkia kausikortti kesäksi! / 3 kk* Kausikortilla voit 145 Jukka Isotalon työssä luomisen ilo löytyy ekomuotoilusta teksti marika rosenborg kuvat riku nikkilä osallistua ryhmäliikuntaan pelata yleisillä ja ohjatuilla palloiluvuoroilla käyttää kuntosalia. Kokeile, saatat jäädä koukkuun! Kumpulan liikuntakeskus Väinö Auerin katu 11 Viikin monitoimitalo Maakaari 3 Soita ja kysy lisää: puh. 09 191 2215 Viikin normaalikoulu Kevätkatu 2 www.yliopistoliikunta.fi Helsingin Kätilöopistolla syntynyt ja Kuopion kautta takaisin Helsinkiin kiepsahtanut arabianrantalainen lasitaiteilija jukka isotalo istuu työhuoneessaan rauhallisena teekupin äärellä. Hän on juuri hyvästellyt ranskalaisen työharjoittelijansa ja toivottanut hänet samalla tervetulleeksi seuraavana päivänä "tasan yhdeksäksi" ilkikurisesti naureskellen. vanhan teollisuuskiinteistön kiviseinät raamittavat viehättävää työpajaa. pöydät ja tasot ovat täynnä täsmällisessä järjestyksessä olevia kauniita ja kimaltelevia eri käyttöön muotoiltuja juomalaseja. enimmäkseen vihreitä ja läpinäkyviä. erilaisia säilytysastioitakin löytyy, tuikkulyhtyjä, koruja ja lamppuja. -Käytän pelkästään sellaisia lasipulloja, joille ei ole järjestetty toimivaa kierrätystä muulla tavoin. Tämän vuoksi et näe täällä Alkon pulloja. suomessa kierrätetään kyllä lasia, mutta se ei ole aivan toimivaa ekologisesti. lasimurskaa käytetään mm. maantäytössä. Tällä tavoin voin pidentää lasin kiertokulkua. juomalasihan on periaatteessa ikuinen. ranskalaisella viinitilalla pullotettu ja tuntemattoman seurueen illallispöydässä nautittu viinipullo löytää siis näin parhaassa tapauksessa uuden kotinsa täällä perinteisellä helsinkiläisellä tehdasalueella vallilassa jukka isotalon käsissä. jukka puhuu työstään mielellään, mutta keskustelusta nousee mielenkiintoisia ajatuspolkuja kauemmaksikin. Keskustelemme yhteiskunnan eriarvoistumisesta, kävelyn merkityksestä, vanhempien suhteista lapsiinsa ja eväsretkistä. Taiteilijan maailmankatsomus on todellista aktiivista maailman katsomista ja sitä kautta mielekkyyden löytämis- tä työlle, joka omalta osaltaan tekee hyvää maapallollemme. jukka syttyi ideologialleen jo varhain ja teki ensimmäiset viinipulloista muotoillut lasinsa nuorena opiskelijana joulumyyjäisiä varten. Turkisasuiset hienostorouvat tappelivat saadakseen omansa. vuosi oli 1989 ja kaupunki Jukka Isotalon töihin voit tutustua osoitteessa : www.evolum.fi Tukholma. suomeen palattuaan ja perinteisiämpiäkin tekniikoita kokeiltuaan hän palasi takaisin kierrätyksen pariin eikä ole katunut päätöstään. -Uskon että kaikki muotoilu on tulevaisuudessa ekomuotoilua. muuta vaihtoehtoa en oikein näe kestävän kehityksen kannalta. maailmaa jukka parantaa työhuoneensa ulkopuolellakin. Hän on vetänyt kierrätyslasipajaprojektin sekä sveitsissä että Tansaniassa, johon hän on lähdössä pian uudelleen. Työpäivät jukka pyrkii tekemään virka-ajan puitteissa, jotta perheen kanssa yhdessä tekemiselle jäisi kunnolla aikaa. Arkea helpottaa lyhyt työmatka Kumpulanlaakson halki Arabian ostoskeskuksen kautta kotiin. Ajokortiton jukka liputtaa ekoliikunnan puolesta. Aktiivikäytössä ovat polkupyörä ja rullalauta. Tänä keväänä tärkein juttu on kuitenkin askelten kerääminen yhdessä kaveriporukan kanssa. MARIKA ROSEnbORG Kirjoittaja on Artova ry:n varapuheenjohtaja ja Helsingin sydänpiirin Liekki-hankkeen projektipäällikkö ArCiveT Jonas Eklöf studerar plastteknik för andra året vid Arcada. För ungefär ett år sedan fick han idén att vi studenter borde få möjligheten att i praktiken tillverka en produkt från början till slut, med alla steg det innebär. Han ville lära sig allt om planering, design, tillverkning och marknadsföring av en produkt. I början på höstterminen 2010, samlade Jonas ihop ett team plaststudenter för att förverkliga sin idé. Ett par möten hölls, en handledare utsågs och stipendiet teamet ansökt om beviljades. Nu återstod endast frågan om vad vi skulle tillverka. Vi ville tillverka en produkt för våra medstudenter, så ganska snabbt stod det klart att produkten skulle bli ett tillbehör till studenthalaren. Vi beslöt oss för att tillverka en liten kopp av plast som skulle ha en integrerad kapsylöppnare i bottnen. Koppen skulle också ha en ögla så att den lätt kunde fästas i studenthalaren. Efter att ha gjort ett tiotal olika versioner av kapsylöppnardelen, utsåg vi de tre bästa för att tillverkas som prototyper, för att se ifall vår något unika design på kapsylöppnare faktiskt fungerade i verkligheten. Efter att vi testat de olika prototyperna, kom vi överens om den slutgiltiga designen. Därefter skickade vi 3D-modellen som vi designat i ett CAD-program på dator till ett företag i Lahtis som gjorde en 3D-printing efter våra ritningar. Vi har nu fått den kompletta 3D-prototypen och den lyckades över alla förväntningar! Vi hoppas kunna inleda produktionen redan innan sommarlovet. Vårt mål är att koppen blir ett lika självklart tillbehör till studenthalaren som halarmärkena. Tomas Qvist plastteknikstudent vid Arcada 7 KUOHU
• Aidan päällä näytelmän ohjaajat Mimosa Lindahl ja hänen oikealla puolellaan Seppo-Ilmari Siitonen. Pikku Pietari ja Ötökät seikkailevat Vanhankaupungin kesäteatterissa teksti anja kähönen kuva heikki suomi - AApelin klAssikko herää henkiin atterin yhteisöllistä pihaa. "vanhainkodin tarinat muuntuvat soveltavan teatterin ammattilaisten ja opiskelijoiden kätilöimiksi lauluiksi ja lapsiperheen tarina vaikkapa nukketeatteriksi," kiteyttää lindahl. asukkaista tulee erikoisia ötököitä, jotka laulavat, tanssivat ja soittavat ötökkärunoja. ötököillä on myös sanoma: rakennetaan arabianrannasta alue, jossa eriskummallisen erilaiset ihmiset voivat asua ja elää yhdessä! aapelin eli kirjailija simo puupposen vuonna 1958 kirjoittama pikku pietarin piha on suomalaisten rakastama teos ­ siitä kertoo tarinan suosio kesäteattereiden kestohittinä. metropoliateatteri herättää klassikon eloon tänä kesänä uudella tavalla. alun perin tapahtumat sijoittuivat puutalokortteliin 1920-luvun kuopiossa, nyt tarina tapahtuu arabianrannassa, missä vanhankaupungin puutalomiljöö yhdistyy suuriin ja kivisiin asuinrakennuksiin. on toivottavaa, että ihmiset kokoontuisivat jatkossakin yhteisille pihoille. näytelmä kertoo pihapiirin värikkäästä arjesta ja päähenkilön, vastikään äitinsä menettäneen pietarin kasvusta lähiympäristön henkilögallerian keskellä. henkilögalleriassa riittääkin monenlaista menijää. vintillä elelee johtaja palkeinen, hieman KUOHU 10 liikaa kehitettä kuluttava valokuvaaja, sekä kihlajaisia suunnitteleva nuoripari. pihan lasten elämään tuovat jännitystä myös naapuruston isommat pojat ja keskenään kinaavat talonmiehet. pietarin isä torikauppias jormalainen löytää myös perheeseen uuden salaperäisen äitihahmon karoliinan, joka laittaa asiat järjestykseen ja jonka tarina paljastuu vasta lopussa. kesäteatterissa tapahtuu myös yllätyksiä: pihan lapset perustavat oman teatterin, jonka he nimittävät ötökkäteatteriksi. "esitys antaa katsojalle mahdollisuuden osallistua pihan tapahtumiin ja tuoda siten omaa ääntänsä kuuluviin arabianrannan yhteisöllisyyden rakentumisessa," paljastaa näytelmän toinen ohjaaja mimosa lindahl. "jokainen katsoja, vauvasta vaariin on mukana tekemässä kustakin esityksestä ainut- kertaisen kokemuksen. katsoja voi esiintyjien ja muusikoiden tavoin muuntua vaikkapa ihmisyydellä hassutteleviksi ötököiksi tai ottaa kantaa oman asuinympäristönsä oloihin. osallistumisen mahdollisuus avaa portit yhteiselle yhteisölliselle kokemukselle ja mahdollistaa siten teatterin vaikutusta katsojaa voimaannuttavana kokemuksena", jatkaa lindahl. ammattiteattereihinkin pikkuhiljaa juurtuva soveltavan teatterin yleisötyö sitoutetaan tässä esityksessä irrallisen työpajan sijaan osaksi esitystä, sen kulkua ja rakentumista. yhteisellä pikku pietarin pihalla voidaan nähdä ja kuulla myös lähiseudun yhteisöjen ääntä. metropolian opiskelijat jalkautuvat toukokuussa ympäri arabianrantaa kuuntelemaan tarinoita ja ihmisiä, jotka tulevatnähdyiksi, kuulluiksi ja solmituiksi osaksi kesäte- Pikku Pietarin pihan ensi-ilta on 29.6. Esitykset jatkuvat 25.8. asti. anja kähönen Kirjoittaja on Kuohu-lehden maalaisvahvistus Askolasta; kirjoitteleva kirjastotäti, joka on tykästynyt Arabianrantaan. Hän työskentelee Järvenpään kaupunginkirjastossa ja vapaa-aikanaan kirjoittaa mm. nimimerkin suojissa novelleja Kolmiokirjalle.
• Tyhjän tilan pelko voitettu ToukolaArabian rantapuistossa teksti ja kuva hanna sorsa Gretel Hemgård haki muotoilun avulla Arabian rantapuistolle omaa identiteettiä. arabianrannan aluetta on markkinoitu muotoilun ja taiteen urbaanina puistomaisena asuinalueena. luonnonläheisyys koskettaa kaikkia alueella liikkujia ja asuintalojen pihoilta ja terasseilta aukeavat näkymät toukola-arabian rantapuistoon ovat alueen asukkaille voimavara. sijainniltaan erityinen suunnittelukohde toukola-arabian rantapuisto on valmistuessaan 45 hehtaarin kokoinen puistoalue. ranta-alueen suunnittelu ja rakentaminen on ollut pitkän aikavälin hanke, jonka alkuvaiheet liittyvät entisen teollisuusrannan täyttöön 1980-luvulla. rantapuisto on vuosien myötä saanut luonteikkaan ilmeensä ja on aktiivisessa käytössä kaikkina vuodenaikoina. puistosta ulottuvat laajat liikunta- ja virkistysmahdollisuudet viikin luonnonsuojelu- ja maatalousalueisiin sekä vantaanjoen suuntaan. alustavan suunnitelman mukaan rantapuiston piti valmistua ennen asuintalojen valmistumista vuonna 2000. rantapuistossa on jouduttu puhdistamaan ja vaihtamaan pilaantunutta maata sekä tekemään muuta esirakentamista, mikä siirsi puistorakentamisen aikataulua, kertoo toukola-arabian rantapuiston yleissuunnitelman laatinut maisemaarkkitehti Gretel hemgård maisemasuunnittelu hemgårdista. aikataulu oli lopulta puiston rakentamisen kannalta parempi, sillä asuintalojen rakennustyömaa levisi puistovyöhykkeelle. täyttömaan ongelmat hemgård on kuitenkin halunnut kääntää puiston rikkaudeksi sekä visuaalisessa että biologisessa mielessä. maisemaarkkitehtina hemgårdille oli alusta asti selvää, että puisto olisi luonteeltaan avoin. asunnoista ei tarvitsisi kulkea rantaviivaan asti vanhankaupunginlahtea katsomaan. esikuvana oli saariston kulttuurimaiseman arvokkaat, mutta häviämässä olevat rantaniityt. kaupungissa avoin tila koetaan usein ankeaksi ja tyhjyyttä halutaan täyttää, rantapuistoalueella hemgård on taas käyttänyt avoimuutta ja ava- Rantapuistossa taiteen ja muotoilun osuus korostuu ruutta hyvän ja viihtyisän ympäristön avaintekijänä. hemgård kertoo, ettei täyttömaalle rakennettavan rantapuiston suunnitteleminen ollut aivan yksinkertaista. suurimmat haasteet olivat meri ja täyttömaan pohjaolot. meren pinnan vaihtelu, aallot ja jää sekä pieni, mutta tasainen maan painuminen piti ottaa huomioon. täyttömaata ei ole voitu perustaa paaluille kuten korttelialueita, ja siksi ranta painuu vielä hieman pysähtyen sitten tiettyyn tasoon. aika ajoin täytetään lisää. "tässä suunniteltiin kohdetta, joka ei pysy paikoillaan", hemgård toteaa. täyttömaan yksitoikkoisesta rantapenkereestä piti kuitenkin saada vaihteleva ja puoleensavetävä. muotoilulla rantaviivasta tehtiin mutkittelevampi, mikä paljastuu veden noustessa. rannassa käytettiin kiviä monella eri tavalla: muurirakennelmina, astinkivinä, loivina ja jyrkkinä luiskina jne. muu materiaali olisi huuhtoutunut heti pois. veden äärellä olemisesta haluttiin yhtä nautinnollista kuin luonnon rannoilla, kertoo hemgård. rantapuiston rakentaminen täyttömaalle on asettanut suunnittelulle reunaehdot. korttelipihojen ja rantapuiston välisiä tasoeroja hemgård käytti hyödyksi maaston muotoilussa. tuloksena ovat asuinrakennuksilta rantaan päin laskevat maaston kolmionmalliset muodot, jotka ohjaavat katseiden ja liikkumisen suuntia merelle päin. alueella liikkuessa huomio kiinnittyy myös mereen laskeviin siksakin mallisiin puroihin, joiden ekologinen tehtävä on kuljettaa alueen hulevedet eli sadeja sulamisvedet mereen. rantapuisto on osa toukolan ja arabian rakennettua ympäristöä, jossa taiteen ja muotoilun osuus on ollut korostetussa asemassa. hemgård ei innostu design-sanan käytöstä, koska suunnittelutyössä on tarvittu niin paljon teknistä ja ekologista tietoa muotoilutaidon lisäksi. toisaalta hemgårdin mielestä materiaalin hallinta kuuluu jokaiseen designprosessiin. puiston muotokielessä tuli näkyä että kyseessä on tekomaisema, merenlahdes- ta täytetty ja rakennettu puisto. muotoilun avulla puistolle luodaan oma identiteettinsä ja siitä on haluttu selkeä ja vahva. suunnittelijana hemgård tietää puiston yleensä olevan parhaimmillaan viiden vuoden kuluttua rakentamisesta, jolloin kasvillisuus on ehtinyt kehittyä ja maan painuminen on pysähtynyt. rantapuisto alkaa elää omaa itsenäistä elämäänsä valmistumisensa jälkeen. hemgård uskoo, että rantapuistoon halutaan tulevaisuudessa väliaikaisia tai pysyviä taideteoksia ja sitä ajatellen puistossa on puuryhmien rajaamia erilaisia tiloja. hän toivoo samalla, että puiston muotokieleen kiinnitetään huomiota taideteosten suunnittelussa. hanna sorsa Kirjoittaja on Arabianrannassa asuva maisemantutkija KAKsi AiKAA KerAmiiKKATyÖnTeKijä, ArAbiAn TeHTAiDen mUOTOilijA ennen (1920) jA nyT (2011) Eikö näitä tehdäkään tietokoneella?! OiKAisU edellisessä Kuohulehden numerossa oli virheellisesti toisen Kaksi aikaa -kuvasarjan kuvassa maininta, että kyseinen rakennus on entinen nuorisoseuran talo. rakennus on yhä nuorisoseuran hallussa, ja siellä järjestetään nuorisoseuran toimintaa. 11 KUOHU
• ArjenrAKAsTAjA menOT 1 hyVinVointi tuottAA hyVinVointiA Jäsenkorttien aika alkaa olla järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa ohitse. Ainakin on ymmärretty, ettei siitä kannata pitää turhaa melua, jos haluaa saada mukaan nekin arjen sankarit ja aikansa lahjoittajat, jotka eivät voi tai halua sitoutua yhden yhdistyksen päämäärien edistämiseen. Osaa ihmisistä kiinnostaa kertaluonteinen työ ja silloin voi olla mielekästä myös vierailla eri yhteisöissä. Jos mukaan lähtemiseksi pitäisi hankkia jäsenkirja, voi kiinnostus hiipua. Pari kymppiä vuodessa moneen eri yhdistykseen rasittaa tavallisen palkansaajan kukkaroa jo jonkin verran. Ihmiset tulevat vapaaehtoistoimintaan sananmukaisesti toimintakärki edellä. Jos tekeminen on mielekästä, voi jäsenyyskin alkaa kiinnostaa. Tämän takia vierastan klassisia jäsenhankintakampanjoita. Jos niitä järjestetään, pitäisi ainakin tietää, mitä uudelle ihmiselle on tarjota myös jäsenmaksun maksamisen jälkeen. Suomen Punaisen Ristin verkkosivuilla on omat bannerinsa jäseneksiliittymiselle ja vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle. Järjestö viestii näin kutsuvasti: Olet tervetullut mukaan sellaisena kuin haluat! Suomen Sydänliiton viimeisen jäsentutkimuksen mukaan 40 prosenttia jäsenistä maksaa jäsenmaksunsa vain kannattaakseen toimintaa, 11 prosenttia on aktiivijäseniä, 28 prosenttia osallistuu satunnaisesti toimintaan, 14 prosenttia on jäsen Sydänlehden takia ja 6 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata. Liki 40 prosenttia jäsenistöstä on siis kiinnostunut toiminnasta. Sydänyhdistysten jäsenet edustavatkin hyvin Suomen kansaa, koska Suomessa 43 prosenttia täysi-ikäisistä osallistuu johonkin vapaaehtoistyöhön. Koko EU:n keskiarvo on 20 prosenttia. Helsingin Sydänpiirin Liekkiprojekti kehittää voimakkaasti Sydänyhteisön vapaaehtoistoimintaa. Syksyllä myös Artovan alueella liekehditään. Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä ja voivat paremmin, ilmenee Eurofoundin eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön huhtikuussa julkaistusta tutkimuksesta. Toisaalta myös hyvinvoivat ovat motivoituneimpia tekemään vapaaehtoishommia. Hyvinvointivaltiosta kannattaa siis pitää lujaa kiinni. iso kiErrÄtystApAhtuMA suuri kAtutAidEtApAhtuMA lA 14.5 klo 11­16 Arabianranta, Toukola, Vanhankaupunki 2 3 4 yMpÄristÖn siiVoustAlkoot 7.5. AlkAEn klo 11 Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki Helsingin suurin alueellinen kierrätys- ja katutaidetapahtuma valtaa riemullisesti alueen ja kutsumme sinut mukaan! Tapahtumien keskellä Arabianmäen puistossa, Hämeentie 144 on yhteinen isompi tapahtumapaikka täynnä katutaidetta ja kierrätystä, puistosta on hyvä lähteä kartan opastamana kiertelemään alueelle levittäytyviä Tuo & Hae -ilmaiskierrätyspisteitä, dyykkauslavoja, lukuisia kirppareita, kahviloita, kierrätys- ja taidepajoja, musiikkia, perfomanssia, teatteria, sirkusta, taidetta. Enemmän Suuresta Katutaidetapahtumasta sivulla 5. Iso Kierrätystapahtuma keräsi viime vuonna noin 5000 kävijää ja tänä vuonna tulossa on myös paljon katutaidetta. Tervetuloa mukaan! Tämä on avoin kutsu kaikille katutaiteilijoille! Tervetuloa kierrättämään, katutaiteilemaan ja nauttimaan! Tapahtuma on maksuton, tulethan julkisilla. Jätesäkkejä ja roskapihtejä jaetaan Villa Kuohun ja Patruunan viereisen sisäpihan grillipaikalla, Katariina Saksilaisenkatu 10 ja Kaj Franckin kadun rannan puoleisessa päädyssä. Siivouksen jälkeen talkooväelle tarjolla makkaraa (myös kasvisvaihtoehto) sekä virvokkeita! tAiMitori 19.5. AlkAEn klo 15 Annalan puutarha, Hämeentie 154 Perinteiset taimitori & viljelykauden avajaiset Annalan puiston huvilamiljöössä. Kaiken maailman taimia. Kahvila ja haitarin soittoa! EsthEr bErtrAM & shAron lEwis 21.5. Kääntöpaikka, Intiankatu 1 Dawn of the Swans keikalla Kääntöpaikalla. The sensual duo was born out of friendship and love for music. Kääntöpaikan kevätlahja Arabialle. Vapaa pääsy. ISO NäISTä JA MUISTA TAPAHTUMISTA LISää OSOITTEESSA www.ArtoVA.fi kierrätystapahtuma artova.fi Marika Rosenborg Kirjoittaja on Artova ry:n varapuheenjohtaja ja Helsingin sydänpiirin Liekki-hankkeen projektipäällikkö Kääk Kevät RikunFoto Perhevalokuvausta taidolla ja tyylillä Arabianrannassa alk. 89+alv sis. studiotai miljöökuvauksen, 3 kpl A4 tulosteita, tiedostot omaksi Valokuvaaja Riku Nikkilä riku.nikkila@kukoistus.com http://www.flickr.com/photos/rikun p. 0505114146 KUOHU 12 Susan Wilander on taiteilija ja toimittaja. Sarjakuva yhdistää kaksi hänelle tärkeää ilmaisumuotoa: tekstin ja kuvan. Kasvun ihme-stripeissä pohditaan puutarhan hoidon haasteita ruohonjuurinäkökulmasta Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Annmari Hyppänen ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI HAMMASLÄÄKÄRIT Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
• yhteisösivut Bokvillanista pärähtää! KääNTöPAIKKAA vastapäätä Hämeentien toisella puolella käy vimmattu poran pärinä. Suojeltua Bokvillanin huvilaa remontoidaan asukas- ja kulttuuritaloksi. Remontin pitäisi olla valmis vuoden lopussa ja toiminnan siellä alkaa vuoden 2012 alussa. VUONNA 1872 rakennettua huvilaa on uusittu moneen otteeseen, joten se ei ole tyylillisesti täysin yhdenmukainen. Edellisen kerran nyt jo ränsistymään päässyttä rakennusta kunnostettiin 1940-luvulla. Nyt remonttia jatketaan sen aikakauden rakennustyylin mukaisesti. Bokvillanista suunniteltiin asukastaloa jo vuoden 1998 kaavassa, mutta kallis hanke ei edennyt suunnitelmien mukaan. Vauhtia siihen laittoivat ryhmä arabianrantalaisia, jotka perustivat vuonna 2007 Taidetaloyhdistys Bokvillanin. Kaupunginosayhdistyksen kautta alettiin neuvotella asiasta Helsingin kaupungin kanssa. Prosessi lähti etenemään, mutta hitaasti. Asukastalolle oli niin suuri tarve, että väliaikaiseksi ratkaisuksi remontoitiin Kääntöpaikka. KääNTöPAIKAN TOIMINNANJOHTAJALLA ja Bokvillan-projektin asukasedustajalla Jutta Kivistöllä on kuitenkin iloisia uutisia: "Nyt on päätetty, että Kääntis ja Bokvillan tulevat kumpikin säilymään asukaskäytössä. Tilat ovat niin erityyppisiä, että ne tukevat loistavasti toisiaan." Tämä on helppo uskoa, sillä Kääntöpaikan käyttöaste on kova. Toisaalta huonon äänieristyksen kanssa pähkäillään jatkuvasti. Bokvillaniin taas ei ole tulossa asuinhuoneistoja. Näin Kääntöpaikka voi panostaa jatkossa entisestään taiteeseen, lapsiin ja kerhotoimintaan. Tyylikäs Bokvillan taas mahdollistaa muun muassa häiden ja iltajuhlien järjestämisen. Se luo helpotusta myös moneen harrastustoimintaan. Niin soitonopetus kuin myös rauhaa vaativat lajit, kuten jooga, saavat ansaitsemansa tilan. BOKVILLANIN YLäKERTA aiotaan vuokrata ulkopuolisille yrityksille ja yhdistyksille, joiden työ sopii yhteen asukastoiminnan kanssa. Suunnitelmissa on myös, että Bokvillanista varattaisiin viikosta yksi ilta taloyhtiöiden omille tapahtumille. Näin ollen aina vuorollaan yksi Arabian palvelu Oy:n kanssa palvelusopimuksen tehneistä taloyhtiöistä saisi tilat käyttöönsä joko oman, tai kaikille avoimen, tapahtuman järjestämiseen. Mikäli säännökset antavat myöten, myös pullantuoksuinen sunnuntaikahvila on listalla. Ainakin haavelistalla. Toisaalta olihan Bokvillaninkin saaminen asukaskäyttöön pitkään vain haaveena. Nyt voidaan jo varmuudella sanoa, että vuodenvaihteessa huvilasta kuuluu ennemmin ihmisten kuin sahan laulu. saTu niemi Psst... Bokvillanin toimintaa suunnitellaan nyt parhaillaan. Nyt on erinomainen hetki tuoda esiin siihen liittyviä ideoita. Kenen KääntöpaiKKa? OSOITTEESSA INTIANKATU 1, Hämeentien ja Intiankadun kulmatalon katutasossa, on ovi Asukas- ja kulttuuritalo Kääntöpaikkaan, joka on saanut nimensä entisestä kuutosen raitiovaunun kääntöpaikasta. Aiemmin mm. pankkina toimineet tilat remontoitiin vuonna 2009. Kääntöpaikassa on kahdessa kerroksessa noin 350 neliötä tiloja, joihin kaikki ovat tervetulleita. Klubi, Tikki, Sotku ja muut Kääntöpaikan huoneet ovat täyttyneet lapsista ja aikuisista, jotka ovat löytäneet oman lajinsa talon monipuolisesta kurssitarjonnasta ja muusta toiminnasta. Kääntöpaikalla tanssitaan, lauletaan, jumpataan, kokataan, ommellaan, pidetään lukupiiriä ja teeiltoja, järjestetään taidenäyttelyitä, kirpputoreja ja teemaseminaareja. Tiloja on myös ahkerasti vuokrattu asukkaiden omiin juhliin. Talo onkin tullut todelliseen tarpeeseen ja se on löytänyt käyttäjänsä heti toiminnan alusta alkaen. Mutta mistä tulevat rahat Kääntöpaikan toimintaan? ARABIAN PALVELUIDEn rooli yhteiskerhotiloissa Kun Arabianrannan asuinaluetta alettiin suunnitella, perustettiin Arabian Palvelut Oy -niminen yhtiö vastaamaan alueen kerhotilatoiminnan, autopaikkojen, yhteispihojen ja valokuituverkon rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Arabian Palveluiden omistajista suurin on Helsingin kaupunki 47 prosentin osuudellaan. Omistajia ovat lisäksi mm. rakennusyhtiöt, kuten SATO ja VVO, sekä HOAS ja muutamat taloyhtiöt. Alun perin suunnitelmissa oli rakentaa asemakaavan määräämät 1500 kerrosneliötä yhteiskerhotilaa uudisrakennukseen, mutta uudisrakennusajatuksesta on tällä erää luovuttu ja tilat on vuokrattu Intiankatu 1:stä, eli nykyiseltä Kääntöpaikalta, sekä nyt remontin alla olevasta Bokvillanin talosta vastapäätä Kääntöpaikkaa. Bokvillan tulee yhteistilakäyttöön remontin valmistuttua tämän vuoden lopussa. VARAT KERHOTILOJEN vuokraamiseen, remontointiin ja käyttökuluihin on kerätty Arabian Palveluihin kuuluvilta osakasyhteisöiltä eli asuintaloilta. Jokainen Arabian Palveluiden osakasyhteisö on maksanut omarahoitusosuuden liittyessään sopimukseen. Suurin osa alueen taloista kuuluu Arabian Palveluiden sopimuksen piiriin. Omarahoitusosuuden lisäksi jokainen osakasyhtiö maksaa käyttömaksuja yhteispihoista, parkkipaikoista, tietoverkosta ja kerhotiloista. Vuonna 2011 yhteiskerhotilan käyttömaksu on 0,04 euroa kuukaudessa kerrosneliöltä. Sataneliöisessä asunnossa maksetaan vuok- rassa tai yhtiövastikkeessa noin 4,30 euroa kuukaudessa yhteiskerhotilamaksua. Siis sinäkin maksat, jos asut Arabian Palveluiden osakasyhtiössä, vaikka et olisi koskaan edes avannut Kääntöpaikan ovea! Mutta tästä pakollisesta maksusta ei kannata närkästyä, sillä jos kerhotiloja ei olisi järjestetty yhteistilaperiaatteella, taloihin olisi asemakaavan määräysten mukaisesti pitänyt rakentaa isommat talokohtaiset tilat, ja maksu olisi sitä kautta langennut joka tapauksessa asukkaille. Arabian Palvelut huolehtii tilojen vuokrista, siivouksesta, sähköistä, lämmityksestä ym. juoksevista kuluista. Lisäksi se antaa vuosittain 4 000 euroa Kääntöpaikan hankintoihin. Kääntöpaikalla ja myöhemmin Bokvillanissa järjestettävä toiminta rahoitetaan kokonaan kurssimaksuilla ja tilavuokrilla. Kursseista ja tilojen käytöstä perittävät maksut ovat varsin kohtuullisia, esimerkiksi Kääntöpaikan tiloja voi vuokrata perhe- tai muihin juhliin vain 7 euron tuntikorvauksella. KääNTöPAIKKA ALOITTI toimintansa syksyllä 2009. Ensimmäinen vuosi pyöritettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin, mutta kesästä 2010 alkaen Kääntöpaikalla on ollut palkattu työntekijä, jonka palkkakustannuksista kaupunginosayhdistys Artova vastaa sosiaaliviraston avustuksella. Kääntöpaikan toimintaa suunnittelee ja ohjaa toimintaryhmä. Toimintaryhmän jäsenet ovat Kääntöpaikan edustajakokouksen siihen valitsemia henkilöitä sekä vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneita toiminnan kehittämisestä. Kuka tahansa osakasyhteisön asukas voi tulla mukaan Kääntöpaikan toimintaryhmään. Kääntöpaikan edustajakokous pidetään kerran vuodessa syksyllä. Onkin tärkeää, että jokainen Arabian Palveluiden osakasyhteisö valitsee kevään kokouksessaan edustajansa syksyn kokoukseen. Luettelo Arabian Palveluiden tämänhetkisisistä osakasyhteisöistä löytyy osoitteesta www. artova.fi ja www.kaantopaikka.fi. Sieltä voit tarkistaa, onko kotitalosi Arabian Palveluiden osakasyhteisö ja näin oikeutettu alennettuihin kurssimaksuihin ja tilavuokriin. Myös Arabian Palveluihin kuulumattomien talojen asukkaat voivat osallistua toimintaan ja vuokrata tiloja, mutta maksut ovat silloin hieman korkeammat. KääNTöPAIKKA ON paraatiesimerkki onnistuneesta asukastilasta, jota kelpaa esitellä malliksi muillekin. Siellä järjestettävä toiminta parantaa alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja sitä kautta ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Talo kaikkine mahdollisuuksineen tarjoaa mielekästä tekemistä ympäristöystävällisesti kävelymatkan päässä: matkoihin ei kulu aikaa eivätkä ne rasita ympäristöä. Me kaikki, niin talon käyttäjät kuin toiminnasta vastaavat, voimme hyvällä syyllä olla ylpeitä ikiomasta Kääntöpaikastamme, meidän kaikkien yhteisestä olohuoneestamme. Tuula kousa Kääntöpaikan toimintaryhmän jäsen 13 KUOHU
• yhteisösivut liikkuvan arjen desiGn 2011-2013: TAVOITTEENA ESTEETÖN JA JOUSTAVA LIIKKUMINEN tarkoituksena on edistää pyöräilyä "tässä hankkeessa kehitellään asioita, joita olisi pitänyt miettiä jo ajat sitten," toteaa lehtori juha ainoa. metropolian opiskelijat ovat aloittelemassa kolme vuotta kestävää projektia, jonka tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa kevyen liikenteen, jalankulkijoiden ja julkisen liikenteen saumatonta yhteispeliä. muotoiluopiskelijat työskentelevät hankkeen parissa yksin ja ryhmissä ja tavoitteena on saada valmiita suunnitelmia ja toimintamalleja, joita olisi helppo monistaa muuallekin kuin tämän projektin kohdekaupunkeihin vantaalle ja helsinkiin. pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla muotoiluvetoinen ja käyttäjälähtöinen konsepti, joka mahdollistaa mm. helpon ja turvallisen liikkumisen ja polkupyörien varman säilytyksen esim. työpäivän aikana. tulevana syksynä opiskelijat aloittavat innovaatioprojektin, jossa haetaan mm. erilaisia vaihtoehtoja polkupyörien säilyttämiselle," lupaa ainoa. liityntäpysäköinnin yhteydessä on tärkeätä huomioida myös turvallisuus ja valaistus sekä eri käyttäjäryhmien palvelut. mietitään lisäksi, pitäisikö jalkakäytävät ja pyörätiet eriyttää. pääkaupunkiseudulla. hankkeen varsinaiset kohteet ovat pyöräkeskus-konsepti helsingissä ja liityntäpysäköintikonsepti marja-vantaalla. samalla tarjoutuu kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaaville mahdollisuus kohdata toisiaan ja jakaa ideoita. pyöräkeskuksen suunnitteluvaiheessa kartoitetaan keskuksen palvelutoimintaa ja mahdollisia ansaintamalleja; olisivatko säilytys, huolto, korjaus, välineja vaatevuokraus ja muut pyöräilyyn liittyvät toiminnot yritystoimintaa vai kunnallinen palvelu. liikkuvan arjen desiGn -hankkeen kuluessa pyritään myös osallistamaan kaupunkilaisia sekä olemaan yhteydessä asukasyhdistyksiin ja lähialueiden asukkaisiin, sillä käyttäjiltä tulevat kommentit ja ideat ovat myös hyvä lähtökohta konseptin kehittämiselle. tämä osaltaan lisää kaupunkien vetovoimaisuutta ja tukee sekä viihtyisyyttä että elävää kaupunkikulttuuria. liikkuvan arjen design -hanketta on ehdotettu world design Capital 2012 -tapahtumiin. kuva : jussi linkola DorDin jalanjäljillä Kaikki oli uutta, niin työpaikka kuin myös Helsinki kotikaupunkina, kun aloitin Metropolian Hämeentien toimipisteessä kuutisen vuotta sitten. Taakse oli jäänyt Hämeenlinna ja sen vanha linna, jonka historiaa olin vuosia tutkinut. Päiväkaudet olin viettänyt arkistossa lukemassa koukeroisella käsialalla kirjoitettuja Hämeen linnan tilikirjoja. Vuoden 1550 tilikirjassa oli kuin ohimennen maininta vastaperustetusta Helsingin kuninkaankartanosta, joka tarvitsi kipeästi ruokaa, juomaa, vuodevaatteita ja aseita. Katsoin uuden työhuoneeni ikkunasta Vanhankaupunginkoskea ja yhtäkkiä ymmärsin, että tuossa edessäni se Helsingin kuninkaankartano on ollut. Tänne kutoivat Hämeen linnan naiset peitteitä ja lakanoita. Tänne kuljetettiin linnassa pantua olutta ja linnan ruisleipää. Kotiutumistani helpotti se, että minulla on tänne jokin linkki omassa menneisyydessäni ja tunnen paikan historiaa. Kulttuuriperintö on samassa tilassa asuvien henkistä perintöä, joka on tärkeää jatkuvuuden tunteen ja kotiutumisen kannalta, sanoo filosofi Arnold Berleant. Myös kaupungissa satunnaisesti vieraileva kaipaa kokemusta jatkuvuudesta. Helsingin syntyhistoriasta ei ole enää näkyviä jälkiä. Pääkaupunkimme alkutaival on kätkettynä maan alle, mutta tarinoiden avulla se on herätettävissä henkiin. Metropolian esittävän taiteen opiskelijat ja opettajat loivat historiadraamat Kustaan polku ja Kustaan perilliset, ja tänäkin kesänä Kustaan perilliset kiertävät Vanhankaupungin maisemissa kertomassa Helsingin synnystä. Ensimmäisiä helsinkiläisiä oli Raumalta pakkomuutettu leskirouva Dordi, jota kiellettiin sakon uhalla käyttämästä vaikeasti ymmärrettävää murrettaan. Dordia esittää Metropoliasta valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaaja Mirjami Iho. Hän kertoo ymmärtäneensä, että täällä koskenpartaalla helsinkiläisenä eläminen on jatkumoa vuosisatoja sitten alkaneelle kehitykselle. Olemme täällä merkittävällä paikalla. anna-maria vilkuna LAD-projektin tarkoituksena on edistää pyö räilyä pääkaupunkiseudulla. Kuva Tour de Metropolia -pyöräretkestä toukokuussa 2010. kulttuurin ja luovan alan kehityspäällikkö MUOtOILUn KOULUtUSOHJELMA STRATEGISESTI KETTERÄÄ KOULUTUSTA "Hyvän muotoilijan on tarvittaessa osattava heittää aivonsa narikkaan." Muotoilun koulutusohjelman neljästä suuntautumisvaihtoehdosta suosituimmat ovat eniten medianäkyvyyttä saaneet sisustus- ja vaatesuunnittelu, mutta hakijoita on runsaasti myös sekä teollisen muotoilun että tekstiilisuunnittelun koulutusohjelmiin. Viime keväänä hakijoita oli n. 1600, joista aloituspaikka aukesi vain 45 opiskelijalle. Ronja Mahosenaholla on jo muutaman vuoden opinnot takanaan. "Luovana ja taiteellisena ihmisenä olin KUOHU 14 aina tiennyt, että unelmaammatissani saisin toteuttaa itseäni ja nähdä kätteni jäljen. Hyvältä muotoilijalta vaaditaan ideointi- ja ongelmanratkaisukykyä. Alalle hakeutuvan ihmisen tulisi olla kiinnostunut ajan ilmiöistä. Muotoilijan tulee tarvittaessa myös osata heittää ennakkoluulot ja aivot narikkaan, sillä usein niin syntyvät parhaimmat ideat." Metropolian muotoiluopiskelijat osallistuvat aktiivisesti hankkeisiin, jotka herättävät kiinnostusta maailmanlaajuisestikin; projektit pyrkivät usein parantamaan arkea. Mahosenaho on ollut tiiviisti mukana Metrocketprojektissa, jossa suunnitellaan kuntouttavaa liikkumisen apuvälinettä liikuntavammaisille lapsille. toinen Mahosenaholle tärkeä projekti on ollut fInCH, jossa suunniteltiin lasten rollaattoria. tähän suunnitteluryhmään kuului ihmisiä sekä muotoilu- että mekaniikkapuolelta Suomesta ja Sveitsistä. Muotoilun koulutus on strategisesti ketterää ja ajan hengessä joustavaa. Koulutusohjelman henkilökunnassa kaikki tuntevat toisensa, jolloin alojen väliset projektit ja yhteiset hankkeet ovat helposti toteutettavissa. "Yhteistyötahoja on useita, mm. Habitare, Helsinki Design Week ja World Design Capital Helsinki 2012," kertoo muotoilun koulutusvastaava tiina Karhu. Ronja Mahosenaho suunnitteli itselleen silmälasikehykset silmälasikurssilla. METROPOLIAN MENOT Kaikki Metropolian tapahtumat www.metropolia.fi. Metropolian kulttuurikalenterin voi tilata osoitteesta kulttuuriala@metropolia.fi tai noutaa Hämeentie 161:stä. TEATTERI MEtROPOLIA GOES MEtROPOLI, OSA 2 , 2 MEtROPOLIA-tEAttERIn tAnSSIStUDIO, ESItYSLAbORAtORIO, AUDItORIO, HäMEEntIE 161 MEtROPOLIAtEAttERIn tAnSSIStUDIO, ESItYSLAbORAtORIO, AUDItORIO, HäMEEntIE 161 Esittävän taiteen toisen vuosikurssin opiskelijoita matkaa Pietariin ja tulostaa tutkimusretkestään sarjan esityksiä. MUSIIKKI tRACKS Of SAnbORn 10.5. KLO 19 tIIStAI ARAbIA -SARJAn KOnSERttI GALLERIA, ARAbIAnKAtU 2 Snakes, full House, Hi Groovemen... Parhaita paloja alttosaksofonisti David Sanbornin kursailemattomasta rockjazzohjelmistosta. Ohjaksissa bruno Korpela. Vapaa pääsy.
• yhteisösivut LähiseuduLLa on monenLaista kesätoimintaa nuoriLLe KUOHU-LEHDEN levikkialueelta ja sen läheisyydestä löytyy monta nuorille suunnattua paikkaa. Käydään tutustumassa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ylläpitämään Arabian nuorisotaloon, Pihlajamäen nuorisopuistoon ja nuorten toimintakeskus Happeen. ARABIAN NUORISOTALO ­ Stadin siistein Music House Arabia sai pari vuotta sitten upean nuorisotalon rantamaisemiinsa. Punaista ja mustaa hohkaava korkea sali on kuin tehty hengailua ja erityisesti bänditapahtumia varten. Talolla järjestetään vuosittain mm. JunnuVimma ja äänen ja Vimman osakilpailuja sekä kuukausittain muita bänditapahtumia. Kahdessa treenikämpässä annetaan opetusta rummuissa, bassossa ja kitarassa sekä koko bändille. Bändit voivat käydä treenaamassa kämpillä myös itsenäisesti. MUSIIKKITOIMINNASTAAN tunnetulle talolle voi myös tulla vain tapaamaan kavereita, pelailemaan tai nauttimaan takkatulen loimusta. OTAMME MIELELLääN vastaan uusia nuoria ja esittelemme taloa ja sen eri toimintoja. Kannattaa tulla tutustumaan joko bändi-iltaan tai muuten vaan, kehottaa nuoriso-ohjaaja Elina Salo. KESäKSI ARABIAN NUORISOTALO sulkee ovensa ja siirtää toimintansa Pihlajamäen nuorisopuistoon. 17.­18.5. järjestetään RockOut-festari Arabian nuorisotalon pihassa rannan puolella. Syksyllä talo aukeaa 31.8., jolloin klo 18 jaetaan bändivuorot ja klo 19 soitonopetusvuorot. AUKIOLOAJAT 13.5. ASTI: 3.­6.-luokkalaisille ma klo 14.00­16.30, ke­to klo 14.30­16.30 ja pe klo 15.00­17.00 13­18-vuotiaille ke­to klo 17.00­21.00 ja pe klo 18.00­22.45 ARABIAN NUORISOTALO sijaitsee osoitteessa Arabianpolku 1 A 2. Lisää Arabian nuorisotalosta: nuoriso.hel.fi/arabia Matti, 14, harrastaa nuorisopuistossa BMX-pyöräilyä. KesäDösä vieraili nuorisopuistossa viime kesänä. PihLajamäen nuorisoPuistossa keskitytään moniPuoLisesti kesään KESä-HELSINgIN MONIPUOLISIN paikka nuorille on Pihlajamäen nuorisopuisto, joka tarjoaa pääasiassa 13­17-vuotiaille nuorille tekemistä laidasta laitaan. Puisto koostuu viidestä osasta: Freestyleparkista, RockAreenasta, Tyttöjen puistosta, Monitoimiareenasta ja PihlisCafésta. Nuorten pyörittämään kahvioon voivat pistäytyä kaikenikäiset. FREESTYLEPARKISSA voi harrastaa mm. skeittausta, BMX-pyöräilyä ja temppurullaluistelua. Puiston yhtenä vetonaulana on dirt-rata. Tyttöjen puistossa on mm. amfiteatteri ja erilaisia keinuja sekä mahdollisuus harrastaa vaikka tanssia, teatteria ja taidetta. MONITOIMIAREENALLA voi pelata mm. katukorista, fudista, katusählyä ja nurmikentällä rugbya ja pesäpalloa. Lainaamosta voi käydä lainaamassa esimerkiksi BMX-pyöriä, frisbeitä ja koripalloja. Kesän uutuus on RockAreena, jonne on tulossa viikoittain vaahtodiscoja ja bänditapahtumia, nuorisopuiston vastaava ohjaaja Laura Saarela kertoo. ROCKAREENALLA myydään erilaisia jäämehujuomia, joita tarjoillaan Vallilan ammattikoulun rakentamalla baaritiskillä. Keskiviikon PuskaRock-illoissa lavalle nousee kesän aikana lähes 60 bändiä. MUITA KESäN KOHOKOHTIA ovat monipuoliset kurssit ja leirit. Valittavana on kymmeniä mahdollisuuksia jousiammunnasta teatteriin ja kitaransoitosta scoottaukseen. Tiistaisin 24.5.­21.6. liikuntaviraston FunAction rantautuu puistoon ja tarjoaa erilaisia liikunnallisia toimintoja. Ylen nuortenohjelmaa, Summeria, kuvataan puistossa 13.­17.6. LAURAN MIELESTä nuorisopuisto on siitä erityinen paikka, että nuoret ovat olleet vahvasti sitä suunnittelemassa. Nuoret ovat tehneet paljon työtä, että ovat saaneet puistosta omannäköisensä. Onneksi niin monet nuoret ovat myös löytäneet tämän paikan, Laura toteaa. VIIME KESäNä PUISTOSSA oli yli 10 000 kävijää kolmen aukiolokuukautensa aikana. Nuoret tulivat puistoon ympäri Helsinkiä. Maria, 15, ja Matti, 14, kävivät nuorisopuistossa viime kesänä melkein joka päivä. Maria viihtyi vapaaehtoisena työntekijänä kahviossa ja Tyttöjen puistossa. Matin ehdottomia suosikkeja ovat Freestylepark ja BMX-pyörät. Puistossa on parasta se, että siellä voi kokeilla niin monia erilaisia juttuja ja tavata kavereita, Maria ja Matti tuumaavat. ENSI KESäLTä he odottavat erityisesti RockAreenan bileitä ja bänditapahtumia. Matti ei keksi puistossa mitään parannettavaa. Marialla on yksi toive: "Voi kun puistoon saataisiin uima-allas." Marian toive on toteutumassa, sillä RockAreenalle aiotaan pystyttää pieni pulikointiallas. NUORISOPUISTO ON AUKI ARKISIN: 18.5.­5.6. klo 14­19 6.6.­3.7. klo 10­20 4.7.­10.8. klo 12­19 VAIKKA VIIKONLOPPUISIN nuorisopuistossa ei ole järjestettyä toimintaa eikä paikalla ole nuoriso-ohjaajia, kaikki halukkaat ovat tervetulleita viettämään aikaa puistoon myös lauantaina ja sunnuntaina. Nuorisopuisto ottaa mielellään vastaan vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset voivat ottaa yhteyttä nuorisopuiston vastaavaan Laura Saarelaan, puh. 050 559 1759, tai sähköpostitse osoitteella pihlajamaen.nuorisopuisto@hel. fi. Pihlajamäen nuorisopuisto sijaitsee osoitteessa Jengipolku 8. Lisää nuorisopuistosta: nuoriso.hel.fi/nuorisopuisto nuorten toimintakeskus haPessa tuunataan, PeLataan ja kirjoitetaan kesäjuttuja. Nuorten toimintakeskus Happi pitää myös ovet auki kesällä. Nettikahvila tarjoaa mahdollisuuden surffailla netissä, lukea lehtiä, kahvitella ja tavata kavereita. Pelitalossa järjestetään avoimen toiminnan lisäksi ryhmiä, jotka kokoontuvat pelaamaan pc- ja lautapelejä. Hapen porukka jalkautuu myös ulos. Kalasataman alueella järjestetään graffitityöpajoja ja lähistöllä voi pelata myös esimerkiksi korista. Hapen alakerrassa järjestetään tapahtumia nuorten toiveiden mukaan. Fillaripajassa korjataan ja tuunataan polkupyöriä. Hapessa järjestetään myös ympäristötaideleirejä ja pidetään nuorten kesätoimitusta. Happi on auki kesäkuussa juhannukseen asti. Heinäkuussa järjestetään leirejä, ja järjestöt tuottavat Hapelle omaa toimintaa. NUORTEN TOIMINTAKESKUS HAPPI sijaitsee Sörnäisissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Lisää Hapesta: nuoriso.hel.fi/happi KAIKKI NUORISOASIAINKESKUKSEN kesän toiminnat löytyvät osoitteesta NUORISO.HEL.FI/KESASTADI. TeksTi: ulla paukku kuvaT: hannu nieminen 15 KUOHU
• TAVALLISTA PAREMPAA ARABIASTA PARASTA GRILLIIN ARABIASTA suomalainen takuumurea naudan HERKKUTORILTA lihamestarin takuumureat naudan sisäfilee kokonainen pippuroituna tai naturel 29 5 90 /KG /Kpl sisäfilee pihvit pippuroituna tai naturel 34 90 /KG grillistä kokonainen- broiler HERKKUTORILTA viljapossun 99 90 /KG HERKKUTORILTA viljapossun sisäfileet plussakortilla kassler palana tai pihvinä HERKKUTORILTA lohileikkeet myös marinoituna 5 hk:n takuumureat naudan sisä- ja paahtopaisti HERKKUTORILTA lohimedaljongit HERKKUTORILTA kalamestarin savulohiviettelys ja katkarapuherkku HERKKUTORILTA ruokamestarin takuumureat entrecotepihvit myös marinoituna HERKKUTORILTA lihamestarin viljapossun ulkofileepihvit talon marinadissa HERKKUTORILTA savuhovin nakit 19 90 19 95 19 90 9 90 15 /KG /KG /KG /KG /KG 90 pangasiusfilee pakaste HERKKUTORILTA lihamestarin viljapossun ulkofileepihvit talon marinadissa HERKKUTORILTA lihamestarin tuliset possun ulkofileepihvit plussakortilla pirkka olut 24tlk+0,33l (2,07l) kurko lonkerot 6-pack voimassa 31.8.2011 saakka 8 95 9 90 7 90 9 95 9 90 19 96 5 /KG /KG /KG /KG /KG /6-pack 99 sis pantit 3,60 24-pack Hämeentie 111 puh. 720 6370 ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 TARJOUKSET VOIMASSA 5.5.­7.5.2011 ELLEI TOISIN MAINITA KUOHU 16