Kuohu Arabian katufestivaali s. 10 2 / 2014 Kestävää hyvää Uusix-verstailta s. 4–5 Nokkosräiskäleet s. ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURI- JA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY 6
PÄÄKIRJOITUS TEEMA KATI LAUNIAINEN T apoja olla ekologinen on valtavasti. Toisille ekologisuus on luonnollinen osa elämää, toiset vasta opettelevat ekologisuuteen. Kaikkien panosta tarvitaan, sillä maapallo ei kestä nykyisenlaista elämäntapaamme. Tässä numerossa käsitellään ekologisuutta kaupunkiympäristössä ja arkisissa valinnoissa. Muun muassa se miten liikumme, vaikuttaa paljon ekologiseen selkäreppuumme. Pyöräily on mitä mainioin tapa päästä paikasta toiseen: ekologinen, terveellinen, edullinen ja nopea. Pyöräilen itse ympäri vuoden näiden syiden lisäksi siksi, että pyöräillessä oppii tuntemaan kaupungin paljon paremmin ja ehtii havainnoimaan kaikkia muutoksia: sekä ihmisten tekemiä että vuoden kiertokulkuun liittyviä. (Lue juttu pyöräkorjaamo Velobiasta ja pyöräilystä s. 8.) Jos pyörä ja joukkoliikenne eivät jossain tilanteessa kuitenkaan riitä ja auto on silloin tällöin välttämätön, sitä ei silti tarvitse omistaa. Kortteliauto-palvelu tarjoaa oivan vaihtoehdon satunnaiseen autoiluun. (Lue Kortteliautosta s. 7.) Myös kulutusvalinnoillamme voimme vaikuttaa. Ekologisin on tietenkin tuote, jota ei koskaan valmisteta. Jos kuitenkin haluat hankkia jotain, hyvä vaihtoehto on kurvata pyörällä Kyläsaaren kierrätyskeskukseen ja tutustua samalla Uusixverstaiden tuotteisiin. Verstaiden tuotteissa moni tarpeeton tavara saa uuden elämän. Myös Jaime De Vizcaya ja Yuan Long hyödyntävät 2. Elämä Design -teoksissaan jo kerran hylättyjä materiaaleja. (Lue Uusix-verstaista ja 2. Elämä Designistä s. 4–5 ja s.9.) Urbaani ekologisuus LUKIJAN KUVA TYTTI HUHTANISKA Sen lisäksi, että kulttuuri on hyväksi mielelle, se on usein myös melko aineetonta ja ekologista. Sitä kannattaakin kuluttaa mielinmäärin. Hyvän mahdollisuuden kulttuurinautintoihin tarjoavat esimerkiksi oma mahtavan monipuolinen katufestarimme lauantaina 17.5. ja uusi tulokas Unlike-kulttuurifestivaali 8.-11.5. Kalliossa. (Lue Arabian katufestivaalista ja Unlike-festivaalista sivulta 10.) Eletään ekologisesti ja tavataan festareilla! ”Kevään ensimmäinen sateenkaari” Aura Vapaametsä Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja. JAKELUPISTEET ARABIANRANNAN KIRJASTO, KALLION KIRJASTO, KUMPUOTI, KUMPULAN KYLÄTILA, METROPOLIA, M-KAUPPA, K-MARKET ARABIA, KÄÄNTÖPAIKKA, BOKVILLAN, OLOTILA, SIWA, TEKNIIKAN MUSEO, UNISPORT, SARJAKUVAKESKUS. KUOHU 2 / 2014 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuuri- ja kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 0442750180 PAINOS 20 000 kpl, joista 17 000 kpl kotitalousjakeluna alueille Toukola, Arabianranta, Vanhakaupunki, Kumpula, Sörnäinen, Harju, Torkkelinmäki, Hermanni, Vallila, Koskela, Viikki ja Latokartano. TOIMITUSNEUVOSTO Päätoimittaja Aura Vapaametsä Toimitussihteeri Noora Lindroos Taitto ja ulkoasu Anna Heikinheimo Koordinaattori Sanna-Mari Löytökoski SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com KANNEN KUVITUS Eeva Peura PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Kuohu ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa. TEEMAT JA ILMESTYMISPÄIVÄT (SULUISSA AINEISTOPÄIVÄ) 1. Lapset 26.2. (22.1) 2. Urbaani ekologisuus 7.5. (2.4.) 3. Vapaaehtoistoiminta arjessa 27.8. (23.7.) 4. Taide ja arkkitehtuuri alueellamme 19.11. (15.10.) Bongasitko juuri Artovan alueelta jotain ilahduttavaa, hämmentävää tai ärsyttävää? Julkaisemme joka numerossa yhden lukijamme ottaman valokuvan. Jos siis onnistut ikuistamaan kamerallesi taianomaisen hetken tai vaikkapa söpön kissapennun, lähetä kuva meille lyhyen kuvatekstin kera osoitteeseen kuohu.toimitus@gmail.com. HUOM! Jos lähetät henkilökuvan, muistathan kysyä kuvattavalta julkaisuluvan. 2 Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 15/10 euroa tilille 80001270827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos!
HISTORIAPALSTA Palstalla Artovan historiaryhmän jäsen kirjoittaa historiaaineistosta löytyneestä aiheesta. ”Kaadetaanpa Kyläsaaren piippu” – ja se kaatui Kyläsaaren polttolaitos ja kuinka siitä päästiin O li pimeä syyspäivä 1980, kun hallituksen entinen puheenjohtaja Erkki Mäkiö tuli Toukola-Vanhakapunkiseuran hallituksen kokoukseen hyvin huolestuneen näköisenä iso pino paperia mukanaan. Hän oli perehtynyt Kyläsaaren polttolaitoksen toimintaan ja piti sitä sekä alueen asukkaiden terveydelle vaarallisena että lainvastaisena. Kuuntelimme Erkin selvityksiä ja päätimme käynnistää kansalaistoiminnan, jonka tavoitteena oli Kyläsaaren polttolaitoksen lopettaminen - mottona ”kaadetaan Kyläsaaren piippu”. Alueen asukkaina olimme tottuneet Kyläsaareen, mutta se ei ollut mikään miellyttävä naapuri. Tiesimme, että sen piipusta tuprutti saas- teita. Pihoillamme valkoinen pyykki sai nopeasti mustia nokipilkkuja, joiden alkuperän kyllä aavistimme. Kyläsaaren polttolaitos valmistui 1960 ja se laajennettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Siellä poltettiin 1980-luvulla 16 % Helsingin yhdyskuntajätteistä ja kaikki tartuntavaarallinen jäte. Laitos oli huonossa kunnossa ja sen polttoteho heikko. Minkäänlaista kunnollista savukaasun puhdistuslaitetta ei ollut. Siksi myös jätteiden käsittelykustannukset olivat matalat, 30 mk/tonni, kun hinta vastaavassa laitoksessa Ruotsissa oli 150300 mk/tonni. Näitä asioita lähtivät kaksi alueen asukasta Erkki Mäkiö ja Taisto Rantala selvittämään suurella tarmolla ja päättäväisyydellä sekä asukasyhdistyksen tuella. Selvisi, että pahimmat ilmansaasteet olivat lyijy ja kupari, joiden lisäksi myös sinkkiä, rautaa, elohopeaa ja kadmiumia levisi noin 3 kilometrin etäisyydelle polttolaitoksesta. Terveystutkimuksissa oli selvinnyt, että asukkaiden syöpä-, keuhkoja mielenterveyssairaudet olivat lisääntyneet alueella. Kaiken lisäksi puuttui jätteenkäsittelyyn liittyviä lakimääräisiä lupia. Ensin käännyttiin kaupungin virkamiehien ja poliitikkojen puoleen, joiden kiinnostus laitoksen lopettamisasiaan oli varsin heikko. Selvisi, että sulkemisen sijasta virkamiehet ja YTV suunnittelivat laitoksen laajentamista 3,5-kertaiseksi. Sen viereen suunniteltiin asukkaille 60 hehtaarin virkistysaluetta! Nyt asukkaiden toiminta Kyläsaaren kaatamiseksi sai uutta vauhtia. Järjestettiin useita juhlia puhtaan ilman puolesta, pidettiin Kärykäräjät, jossa vastuussa olevat virkamiehet tuomittiin asumaan Kyläsaaren vieressä 10 vuotta ellei laitosta suljeta, kerättiin yli 10 000 nimeä laitoksen sulkemisen puolesta ja jaettiin tietoa kaupungin eri lautakunnille, valtuustoryhmille, lehdistölle, televisiolle ja radiolle. Sitä mukaa kun julkisuus lisääntyi, myös poliitikkojen täytyi perehtyä asiaan enemmän. Huhtikuussa 1982 seitsemän kaupunginosayhdistystä ja Helsingin luonnossuojeluyhdistys luovuttivat tutkimuspyynnön poliisille ja laitoksen ERKKI MÄKIÖ lakkauttamispyynnön Uudenmaan lääninhallitukselle ja neljälle kaupungin lautakunnalle. Poliisilla kului kolme viikkoa päästä selville, kenelle asia kuuluu, ja lopulta se annettiin väkivaltatoimistolle tutkittavaksi. Julkinen painostus poliitikkoja kohtaan kasvoi niin suureksi, että kaupungin virkamiesten varsin suuresta vähättelystä huolimatta viranomaisten oli lopuksi todettava, että asukkaiden käsitykset laitoksen vaarallisuudesta ja lainvastaisuudesta olivat oikeat. Syyskuussa 1982 terveysviraston valvontajaosto päätti, että Kyläsaaren polttolaitos suljetaan 31.3.1983. Voitte kuvitella asukkaiden riemua, kun eräänä talvilauantaina tammikuussa 1988 seisoimme suurin joukoin turvallisella etäisyydellä laitoksesta sen ympäröivillä kentillä. Ensi kuulimme piippaukset, sitten räjähdyksen ja näimme miten Kyläsaaren piippu rojahti kivikasaksi. Se oli mahtava voitto. Toukola-Vanhakaupunkilehti haastatteli marraskuussa 1982 Erkkiä ja Teuvoa ja kysyi heidän kokemuksistaan. Mikä on kansalaistoiminnan merkitys Kyläsaari-liikkeen kokemuksen pohjalta? Teuvo vastasi: ”Puolueisiin sitoutumaton, arvaamattomia liikkeitä tekevä ryhmä on toiminnallisesti erittäin hyvä. Sitä on vaikea ohjata ja pitää aisoissa, kun se on irti päättäjistä.” Kenneth Holmberg Kirjoittaja on asunut Toukolassa vuodesta 1976. ARTOVAN historiaryhmä Artova löysi hiljattain arkistoistaan todellisen aarteen, vuosikymmeniä sitten kerätyn alueen historiaa monelta eri kantilta käsittelevän aineiston, jota alun perin koottiin tarkoituksena kirjoittaa julkaisu alueen historiasta. Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan jännittävälle matkalle alueemme historiaan, olet enemmän kuin tervetullut liittymään joukkoomme ideoimaan ja luomaan aineistosta jotakin ennennäkemätöntä. Tai jos uskot, että sinulla on tietoa tai aineistoa, mitä historiaryhmä voisi hyödyntää, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä! Yhteystiedot: artova.historia@gmail.com Facebook Artovan historiaprojekti Parasta jälkeen Ekologisia löytöjä: huonekaluja, kädentaitomateriaaleja, vaatteita, lastentarvikkeita, polkupyöriä, kirjoja ja paljon muuta. Kyläsaaren kauppa Kyläsaarenkatu 8, 00580 Helsinki Avoinna: ark. 9–20, la 10–16 kierratyskeskus.fi/kaupat 3
HARRI HOMI Kestävää hyvää Uusix-verstailta Kyläsaaren verstailla tehdään töitä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin eteen 4
SANNA-MARI LÖYTÖKOSKI HARRI HOMI HARRI HOMI K yläsaaren maamerkki, massiivinen punatiilinen entinen jätteenpolttolaitos, ahmaisee sisäänsä muutakin kuin monelle tutun Kierrätyskeskuksen. Rakennuksessa pitää majaansa myös Uusix-vertaat, jonka lukuisissa työpajoissa valmistuu päivittäin luovia ja oivaltavia uusiotuotteita kierrätysmateriaaleista. Kuohu piipahti peremmälle tutustumaan, kuinka eettisyyttä ja kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan niin tuotteiden valmistuksessa, ympäristöasioissa kuin työntekijöiden hyvinvoinnissakin. U usix-verstaat avattiin saneeratun rakennuksen tiloihin jo vuonna 1997 ja vuodesta 2001 verstaat ovat toimineet Helsingin kaupungin työhönkuntoutusyksikkönä. Nykyisellään se on kaupungin, ja koko Suomen, suurin kuntouttavan työtoiminnan järjestäjä. Tiloissa käy päivittäin melkoinen hyörinä; työnte- kijöitä verstailla on 300, joista noin 200 on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntoutujien lisäksi verstailla työskentelee myös työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja tukityöllistettyjä. Usealle aika verstailla toimii siltana työelämään tai jopa käännekohtana elämässä. ”Kestävä kehitys on meille tärkeää myös sosiaalisesti”, summaakin oppaani, verstaiden tiedottaja Taru Nissinen. K untouttavan työtoimiminnan lisäksi verstaiden toinen toimintaa ohjaava johtotähti on ekologisuus ja ympäristövastuullisuus. Tämä näkyy kaikessa toiminnassa, erityisesti kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä tuotteiden valmistuksessa. Verstaiden kaikki yhdeksän pajaa, keramiikkapaja, korupaja, metalliverstas, ompelimo, Painotex, polkupyöräverstas, puuverstas, tekstiilipaja ja verhoomo käyttävät raaka-aineinaan pääasiassa lahjoi- tuksin saatuja kierrätysmateriaaleja. Alati lisääntyvän ympäristötietoisuuden myötä kasvava joukko niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin toimii lahjoittajina; esimerkiksi Marimekko ja Finnair tekevät yhteistyötä verstaiden kanssa. Materiaalille on verstailla jatkuva tarve ja sitä kannattaakin tarjota aina ennen kuin suuntaa kohti kaatopaikkaa. ”Vanhasta kuivasta puusta meillä on pula juuri nyt. Sellaista kun saisi, niin tekisimme linnuille pesäpönttöjä!”, vinkataan puuverstaalta. U usiokäyttöön valjastuu melkein materiaali kuin materiaali. Pajojen taitavissa käsissä muuntuvat vaikkapa vanhat piirilevyt erottuviksi koruiksi, polkupyörän sisäkumit lattialla napakasti pysyviksi matoiksi, purjekankaat uniikeiksi laukuiksi ja taloyhtiöiden kellareista toimitetut fillarinrämät jälleen toimiviksi menopeleiksi. Näin jo elinkaarensa SANNA-MARI LÖYTÖKOSKI päähän saapuneet tavarat ja materiaalit muuttavat vain olomuotoaan ja niiden tarina jatkuu Uusix-tuotteiden muo- kätevää tee-se-itse -miestä tai -naista. Pienellä rahasummalla voit vaikkapa löytää vanhat, kokopuiset vä- dossa. Pajoille kannattaa tarjota myös erilaisia toimeksiantoja, kuten suunnittelu-, korjaus- ja tilaustöitä. liovet, jollaisia ei ehkä löydä enää mistään. Käyttökelpoisia rakennustarvikkeita myös noudetaan, joten niitäkin kannattaa tarjota pois remontin tieltä. ”Usealle aika verstailla toimii siltana työelämään tai jopa käännekohtana elämässä.” V erstaille kannattaa poiketa myös tyhjällä peräkärryllä, sillä rakennusosien kierrätyskaupassa avautuu oikea aarreaitta omatoimiselle remontoijalle. Lukuisat ovet, ikkunat, kaapistot sekä sähkö- ja kylpyhuonekalusteet odottavat omilla paikoillaan käsistään 5 K ierroksemme verstailla alkaa lähennellä loppuaan ja poikkeamme vielä Uusix-kauppaan, josta pajoissa valmistettuja tuotteita voi ostaa. Kauniisti esille aseteltuja käsitöitä on hankala vastustaa ja niin mukaa- ni tarttuu kaksi paria korvakoruja; toisissa materiaalina toimii polkupyörän sisäkumi ja toiset on tehty vanhoista kymmenpennisistä! Tehdessäni lähtöä kaupan ulkopuolella tuoksuu jokin herkullinen. Jäljitämme tuoksun sisäpihalle, jossa pajalaiset paistavat pizzaa siirrettävällä uunilla ja nauttivat lounasta auringon paisteessa. Välitön tunnelma tarttuu minuunkin ja aprikoin ääneen, kuinka ihana työpaikka tämä olisikaan. Oppaani nyökyttelee ja nappaa palan yhteisestä pöydästä. www.uusix.fi Sanna-Mari Löytökoski Kirjoittaja pyöräili läpi talven 2013–2014.
HELLAPOLIISI Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi NOKKOSRÄISKÄLEET Nokkonen sopii ruoanlaittoon pinaatin tapaan. Sen lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Nokkosta voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Nokkonen sisältää rautaa, proteiinia, kalsiumia ja c-vitamiinia. Kerää ja käsittele nokkosia taloushansikkaat kädessä ja irrota lehdet. Kiehauta reilu määrä vettä kattilassa ja lisää lehdet joukkoon. Anna kiehua muutaman minuutin ajan, siivilöi ja silppua. NOKKOSRÄISKÄLEET 16-18 kpl 1 l maitoa 4-5 munaa ripaus suolaa 3/4 dl ruokaöljyä 6-7 dl vehnäjauhoja muutama desi ryöpättyjä, hienonnettuja nokkosenlehtiä Sekoita maito, munat ja suola. Lisää öljy ja jauhot, sekä ryöpätyt, hienonnetut nokkosenlehdet. Sekoita tasaiseksi. Paista isossa pannussa kuumassa rasvassa räiskäleiksi. Tarjoa seuraksi puolukkahilloa. SARJAKUVAKESKUS ESITTÄÄ BRUNO BOMAN 6
ANNE STOLT KORTTELIAUTO ON VALVEUTUNEEN AUTOILIJAN VALINTA Autojen yhteiskäytöstä hyötyvät kaikki osapuolet Yhteiskulutus mullistaa talouden Yhteiskulutus – eli käyttöön perustuva talous, johon kuuluvat uusien kulutustapojen lisäksi uudenlaiset tuotantotavat – tulee mullistamaan asioita yhtä suuresti kuin teollinen vallankumous! Se ei ole mikään muotitrendi tai nykyisen talouskriisin aikaansaama sivuvaikutus. Sen sijaan se on yhteiskunnallistaloudellinen pohjavirta, joka tulee muuttamaan sekä sen, miten yritykset ajattelevat arvoistaan ja ansaintalogiikastaan, että sen, miten ihmiset täyttävät tarpeitaan. Ilman uutta teknologiaa ei nykyisenkaltainen yhteisku- lutus olisi mahdollista. Yhteiskulutus vaikuttaa sekä siihen, mitä me kulutamme, että siihen, miten me kulutamme. Yhteiskulutus määritellään traditionaaliseksi jakamiseksi, lainaamiseksi, kauppaamiseksi, vuokraamiseksi, lahjanantamiseksi ja vaihtamiseksi, jotka ovat kaikki uudelleenmääriteltyjä teknologian ja uudenlaisten vertaisryhmien kautta. Autojen yhteiskäyttö Autojen yhteiskäyttö on Suomessa yhä suositumpi ja edullinen tapa liikkua. Ideana on, että autoa ei tarvitse omistaa itse, vaan voit varata auton nettikalenterin kautta käyttöösi muutamaksi tunniksi kauppareissulle, harrastuksiin tai vaikka koko viikonlopuksi. Kännykän avulla saat auton kätevästi käyttöösi. Hanskalokerosta löydät avaimet ja bensakortin. Tankkaat vain tarvittaessa. Yhteiskäyttö on käyttäjän kannalta huoletonta: liittymishyväksynnän jälkeen maksat käyttömaksua vain ajojen mukaan sisältäen bensat ja vakuutukset. Auton huolloista, katsastuksista ja parkkiruuduista huolehtii auton omistaja. Kortteliautoja Artovan alueella Kaikki hyötyvät autojen yh- Näe miten haluat. KAIKKI RATKAISUT NÄKEMISEEN NYT ARABIAN SILMÄASEMALTA. teiskäytöstä. Siitä seuraa vähemmän liikenneruuhkia ja vähemmän parkkipaikkatarvetta, sillä yksi yhteiskäytössä toimiva auto korvaa 20-30 vajaakäyttöistä autoa. Käyttäjät hyötyvät, koska heidän ei tarvitse omistaa omaa autoa päästäkseen liikkumaan sellaisia matkoja, joihin juna, bussi, pyörä tai kävely ei sovellu. Auton omistajat voivat palvelun kautta vuokrata omaa autoaan naapureilleen tai muille käyttäjille. Omistaja hyötyy taloudellisesti saadessaan vuokratuottoa. Nykyaikaista Kortteliauton teknologiaa käyttäviä autoja on viimeisen vuoden aikana liittynyt Artovan alueelle useita: kaksi Arabiassa, yksi Kumpulassa, yksi Viikissä ja muuttoihin soveltuva pakettiauto Herttoniemessä. Kaikki autot ovat systeemiin hyväksyttyjen käyttäjien hyödynnettävissä. Artova on yhteiskäyttöön erinomaisen sopiva ja tiivis alue, johon mahtuu vielä lisää yhteiskäyttöautoja. Käyttäjät ovat kokemuksen mukaan valveutuneita urbaaninuoria, jotka seuraavat aikaa ja haluavat myös olla yhteistoiminnassa alueen ihmisten kanssa. Jos haluat mukaan Kortteli- auton piiriin joko käyttäjänä tai omistajana, niin surffaa Kortteliauto.fi-sivuilla tutustumassa tarkemmin yksityiskohtiin. Tervetuloa mukaan! http://kortteliauto.fi/ Anssi Lehto Kirjoittajasta on hienoa olla rakentamassa alueen yhteisöllisyyttä Kortteliauton muodossa. Meillä pääset silmälääkärille nopeasti Varaa aika (09) 2780 0160 laslilta o k n i r i au kuuks k voimali- 0 a norma ten hintais sien silmälalle ostaja Normaalihintaisten silmälasien ostajalle aurinkolasit voimakkuuksilla kaupan päälle. Kaupan päälle annettavien aurinkolasien linssit ja kehykset laajasta erikoismallistosta. Tarjous voimassa 31.5. saakka, ei muita alenuksia. arvo Etusi 58 € jopa 3 € ARABIANRANNAN SILMÄSET Kk Arabia, Hämeentie 111, 1. krs puh. (09) 2780 0160, ma-pe 10-18 la 10-15, www.silmäset.fi 7
PEKKA PARTANEN VILPITÖNTÄ KIINTYMYSTÄ FILLAROINTIIN Velobia on uusi polkupyöräliike Hämeentie 156:ssa, jossa fiksataan vanha tai rakennetaan ihkauusi menopeli A rabianrannassa ajelee varsin sulassa sovussa muun liikenteen kanssa mitä moninaisin kirjo erilaisia polkupyöriä. Varhaisnuoriso vispaa appareiden tukemana eteenpäin ja mummomankelit elävät uutta kukoistuskautta. Varma kevään merkki ovat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun eteen pysäköidyt värikkäät sinkulat ja Hämeentietä pitkin sujahtelevat työmatkapyöräilijät. Uuden polkupyöräliikkeen Velobian perustajat Jokke Ahlström, Sakari Sainio ja Mikko Bäckström uskovat pyöräilyn olevan paras tapa liikkua kantakaupungin alueella. Havainto vaikuttaa olevan oikea, sillä Arabianrannassa pyöräillään paljon ja Velobian ovi käy tiuhaan. Alansa harrastajina miehet ovat konkareita. Bäckström innostui 1980-luvulla Kölnissä flatland BMX -pyöräilystä. Sitten hän harrasti Sveitsissä maantiepyöräilyä ajellen vanhoja Le Tour de France -reittejä. Velobian perusperiaatteena on tarjota korjaus- ja huoltoLASSI GYORFFY palveluita kaikenlaisille menopeleille. Reilu tekemisen meininki välittyy asiakkaan kohtaamisessa: huoltohinnastopaketti on kiinteä, mikä tarkoittaa sitä, että huollettua polkupyörää noutavan asiakkaan ei tarvitse pelätä ikäviä yllätyksiä. Mahdollisista ylimääräisistä kuluista ilmoitetaan asiakkaalle aina etukäteen. Velobiasta on myös mahdollista ostaa complete-pyöriä. Velobia Bike on Arabianrannan ikioma pyörämerkki, jonka on suunnitellut hollantilainen kilpapyöräilijä Jan Kole. Käsintehdystä teräsrungosta on saatavilla kokoja sekä naisille että miehille. Velobia ei ole erikoistunut varsinaisesti mihinkään tiettyyn pyöräilyn alalajiin vaan polkupyöriä suunnitellaan asiakkaan mittojen mukaan kaikenlaisiin tarpeisiin. Jokke Ahlström toteaa, että kiinnostus fillareihin on laajaalaista ja että vaativammakin asiakkaan toiveet toteutetaan. Velobian verkkokaupan erikoisuutena ovat erikoisuudet: yritys myy osia, joita ei muualla Suomessa kaupitella. Commuterit eli työmatkapyöräilijät ovat tärkeä asiakasryhmä, mutta on Velobiassa rakennettu myös hiilikuiturunkoisia cyclocross-pyöriä vaativaa maastoajoa varten sekä maantiepyöriä ja kiin- - yhteisöllisyys ja ympäristötietoisuus - sopivat hyvin Arabianrantaan. Nämä kaksi prinsiippiä toteutuvat hienosti eräässä Velobian erikoisuudessa – ajotuntumaltaan kovin pehmeissä bamburun- teävälitteisiä fiksejä ja sinkuloita. Sinkula (single speed) on yksivaihteinen pyörä, jossa on vapaaratas. Fiksi (fixed gear) taas on yksivaihteinen polkupyörä ilman vapaaratasta. Sillä voi ajaa siis myös taaksepäin. Kun fiksin takapyörä pyörii, pyörivät myös polkimet, ja vauhdin hidastaminen tapahtuu skidaamalla eli vastustamalla poljinkampien pyörimistä. koisissa polkupyörissä, joiden maahantuonnin Sakari Sainio aloitti muutamia vuosia sitten. ”Arabianranta on taatusti ensimmäinen suomalainen kaupunginosa, jolla on oma polkupyörämerkkinsä.” Mikko Bäckström toteaa, että Velobian keskeiset arvot 8 Bambu on nopeasti uusiutuva luonnonvara, joka tarvitsee vähän viljelypinta-alaa, ja bamburungot rakennetaan käsityönä ilman sähköä. Bambupyöriä valmistava Zambikes on sosiaalinen yritys, joka on sitoutunut torjumaan köyhyyttä Sambiassa luomalla uusia työpaikkoja ja rakentamalla sarjatuo- tantona polku- tai moottoripyörään kiinnitettäviä Zambulance-perävaunuja, joilla kyyditetään vaikeakulkuisilta syrjäkyliltä potilaita sairaalahoitoon. Velobian toiminnassa yhdistyvät käsityöläistaito, vilpitön kiintymys kaikenkarvaiseen fillarointiin, eettisyys sekä leppoisa ystävällisyys. Näillä eväillä Velobian poppoo pystyy epäilemättä levittämään polkupyöräilyn ilosanomaa laajalle. Ja Arabianranta on nyt taatusti ensimmäinen suomalainen kaupunginosa, jolla on oma polkupyörämerkkinsä. www.velobia.fi Lassi Gyorffy Kirjoittaja on lehtori, joka on pyöräillyt elämästään 36 vuotta.
MARIA GALLEN-KALLELA DESIGNIA KIERRÄTYSMATERIAALEISTA Vanha tavara saa uuden elämän 2. Elämä Designin Jaimen ja Yuanin taitavissa käsissä K umpulassa sijaitsevan vihreän puutalon kellarissa työhuoneen hyllyt notkuvat laatikoista ja erilaisista prototyypeistä. Täällä syntyy laadukkaita design-koruja, -asusteita ja kodin sisustustuotteita kierrätysmateriaaleista. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut meksikolaiskiinalainen muotoilijapari, Jaime De Vizcaya ja Yuan Long, havahtui muutama vuosi sitten kierrätysmateriaalien mahdollisuuksiin hieman sattumankin kautta. na sopivaa materiaalia rusettia varten ja niin luovan miehen katse alkoi kierrellä ympäri asuntoa osuen lopulta punaiseen Nokian sisärenkaaseen. ”Tätähän voisi koettaa”, mietti Jaime ja huomasi yllätyksekseen, että kumia oli helppo työstää. Tyttärelle mieluinen rusetti valmistui, mutta Jaime ei laskenut kumia käsistään. Yhdessä Yuanin kanssa kierrätysmateriaalin kiitollisuus ja potentiaali alkoivat hahmottua; ideoita suo- ”Puhtaat vetemme, vihreät metsämme ja sininen taivaamme eivät ole vain meitä varten.” Sateisena päivänä 2010 Suomeen asettuneen perheen Neva-tytär tylsistyi sisäleikeissä ja alkoi kärttää isältään rusettia hiuksiinsa. Jaimella ei pahaksi (tai hyväksi!) onneksi ollut valmii- rastaan sinkoili ja työskentely oli hurjan hauskaa. Samana vuonna pari osallistui Taideteollisen korkeakoulun perinteikkäisiin joulumyyjäisiin, jossa uniikit ja ekologiset tuotteet menivät kuin kuumille kiville. Suosi- osta syntyi yritys 2. Elämä Design. Jaimen ja Yuanin visio on alusta asti ollut ekologisuuden yhdistäminen käsityöhön. Näin yritys tarjoaa uuden elämän tavaralle, joka ehkä muuten päätyisi kaatopaikalle. Tuotteita valmistuu muun muassa lahjoituksina saaduista rikkinäisistä polkupyörän sisäkumeista, tietokoneiden osista ja messukankaista. Paikallisesti kierrätysmateriaaleista käsin valmistetut tuotteet ovat kestävämpi valinta kuin teollinen massatuotanto uusista raaka-aineista. Tuotteillaan 2. Elämä Design tahtoo myös kannustaa ihmisiä pienentämään tuotetun jätteen määrää ja kierrättämiseen osana jokapäiväistä elämää. Suomalaiset ovat Jaimen ja Yuanin mukaan tietoisia ilmaston lämpenemisen seurauksista ja aidosti kiinnostuneita yksilötason valintojen vaikutuksista ympäristön tilaan. ”Puhtaat vetemme, vihreät metsämme ja sininen taivaamme eivät ole vain meitä varten. Myös tulevien sukupolvien tulisi saada nauttia niistä”, he tähdentävätkin. Muutamassa vuodessa jo yli kymmenen kokoelmaa julkaissut 2. Elämä Design on kasvanut ja sen tuotemerkistä on tullut tunnettu brändi niin Suomessa kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Jälleenmyyjiä on Suomen isoimmissa kaupungeissa aina lukuisia Euroopan maita, Japania, Kiinaa ja Yhdysvaltoja myöten. Yrityksen tavoite onkin levittää kierrätysajattelua maailmanlaajuisesti. Yrityksen ja siten oman me- 9 nestyksen myötä yhteiskuntavastuu näyttäytyy tärkeänä Jaimelle ja Yuanille. 2. Elämä Design tekeekin yhteistyötä erilaisten ympäristö- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi yritys harjoittaa sosiaalista työllistämistä, jossa se ulkoistaa osan työvaiheistaan tarjoten näin työtä hankalasti työllistyville. ”Tahdomme auttaa myös niitä, joilla ei mene niin hyvin”, toteaa Jaime kertoen muun muassa yhteistyöstä Japanin Punaisen Ristin kanssa. 2. Elämä Design -näyttely Asukastila Bokvillanissa (Hämeentie 125) 1.–30.6.2014 Sanna-Mari Löytökoski Kirjoittaja pyöräili läpi talven 2013–2014.
KIRJAVA KULMA Kirjava kulma -palstalla käsitellään ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä. Jotain aivan muuta – uusi kulttuurifestivaali Unlike Helsinki Tuore festaritulokas tekee yhteistyötä myös Arabian Katufestivaalin kanssa T oukokuun alussa Helsingin festivaalikentälle singahtaa uusi tulokas: Unlike-festivaali. Unlike on ympäri maailmaa kiertävä kulttuurifestivaali, joka on aiemmin tänä vuonna järjestetty jo Indonesian Yogyakartassa ja Oslossa, Norjassa. Lisäksi festivaali nähdään kesäkuussa Kreikassa ja elokuussa Tanskassa. Kiinnostusta festivaalin järjestämiseen on ollut Karibialta eteläiseen Afrikkaan. Helsingin festivaalin järjestelyt lähtivät liikkeelle kolmen kulttuurialan toimijan, Janne Koiviston, Aleksi Rannan ja Soili Jäppisen yhteistyöstä. Heidät toi yhteen hahmo Unlike-konseptin takana, hollantilainen Ruard Walllis de Vries. Hän työskentelee EU:n Erasmus-kulttuurivaihdon kanssa ja on asunut suurimman osan elämästään Ateenassa. Siellä syntyikin aluksi Crossing Borders -nimellä kulkenut elokuvafestivaali, joka perustui ajatukseen tuoda talousvaikeuksien kanssa painivalle maalle uusia perspektiivejä. Myöhemmin nimi vaihtui ja festivaali aloitti kulkunsa ympäri maailmaa. “’Unlike’ tarkoittaa ennen kaikkea ’epätavallista’, ei Facebookin Unlike-toimintoa. “Tavoitteena on todella ravistella ja ylittää kulttuurirajoja.” Kun mietin, miten festivaalia kuvailisi ihmisille, tuli ensin eteeni sana ’unlike’, jota käytetään usein yhteydessä ’unlike anything else’. Ja juuri tätä festivaali pyrkii olemaan: jotain aivan toisenlaista”, Helsingin festivaalin toiminnanjohtaja Janne Koivisto kiteyttää. “Unliken erottaa muista se, että tavoitteena on todella ravistella ja ylittää kulttuurirajoja: esimerkiksi Indonesi- an festivaalilla nähtiin suomalaisohjaaja Teemu Nikin lyhytelokuvia, Helsingissä taasen esitetään indonesialaisia dokumentteja. Monet ohjelmistomme elokuvista nähdään nyt ensimmäistä kertaa isolta kankaalta ja Suomessa ne voi nähdä vain Unlike-festivaalilla”, Koivisto kertoo. ta koostetussa näytöksessä nähdään myös kaksi aivan uutta teosta. Erde on jo pitkän uran tehnyt, Israelissa syntynyt, nykyisin Pariisissa asuva ja työskentelevä, taiteilija, joka tekee elokuvaa, videotaidetta ja performansseja. Elokuvaa ja musiikkia mutkattomasti Unlike-festivaalin konsepti on suoraviivainen: laadukasta elokuvaa ja musiikkielämyksiä rennossa ympäristössä. Helsingin elokuvaohjelmistossa tullaan näkemään esimerkiksi Kreikan nykytilaa käsitteleviä lyhytelokuvia, indonesialaisia dokumenttielokuvaa ja nuorten elokuvantekijöiden Euphoria Borealis- verkoston elokuvien parhaimmistoa vuosien varrelta. Lisäksi festivaalille saapuu vieraaksi taiteilija Tamara Erde, jonka lyhytelokuvis- laajentaa artistiverkostoa ja luoda kontakteja tekijöiden välille. Näin syntyy lisää keikkoja, mahdollisuuksia ja poikkeuksellisia yhteistyökuvioita. Näin kulttuurikenttä entisestään monipuolistuu ja pysyy liikkeessä”, Koivisto visioi. Elokuvan lisäksi tärkeässä roolissa on musiikki. Jokaisena festivaali-iltana on luvassa live-musiikkia. Esimerkiksi torstaina 8.5. on harvinainen mahdollisuus kokea Comics in Concert: taiteilijaveljesten ja Ville Rannan luotsaama live-audiovisuaalinen kokemus, jossa musiikki ja sarjakuva yhdistyvät. He ovat aiemmin keikkaileet esimerkiksi New Yorkissa. Luovaa vapaaehtoisuutta “Unliken tavoitteena on rikkoa välillä kulttuurikenttää ja antaa uusia mahdollisuuksia nuorille ja nouseville artisteille. Festivaalin tarkoituksena on Festivaalin profiilia värittää vapaaehtoisuus ja kekseliäisyys. Järjestäjät työskentelevät vapaaehtoispohjalta. Kaikkien maiden festivaalit pyritään pitämään yleisöl- le ilmaisina. Rahoitusta pyritään keräämään mahdollisimman pitkälti esimerkiksi lahjoituksista ja hyödyntämällä erilaisia yhteistyökuvioita. Tärkeintä on ennen kaikkea tukea artistien työtä ja tarjota areena tuoreiden teosten esiintuomiselle ja levittämiselle. Unlike tekee yhteistyötä myös Arabian katufestivaalin kanssa. “On tärkeää tukea ja yhdistää erityisesti vapaaehtoisvoimin toimivia festivaaleja. Unlike ei profiloidu paikkaan eikä aikaan, joten haluamme olla yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa ja kiertävänä elokuvafestivaalina edesauttaa festivaalikulttuuria ja kulttuurin saatavuutta”, Janne Koivisto tiivistää. UNLIKE-FESTIVAALI SILTASESSA (Hämeentie 13 B) 8.-11.5.2014. www.unlikefestival.com Annu Suvanto KUVA: ANNA ANUNDI Arabian katufestarilla ennennäkemättömän runsas ohjelma Festivaali tuo ammattilaiset ja harrastajat yhteen tekemään taidetta T oukokuun 17. päivä liikenteeltä suljettu ja oleskelulle avattu Hämeentie kokoaa taas lukemattomat kierrätyksestä ja katutaiteesta kiinnostuneet pariinsa. Seitsemättä kertaa järjestettävä Arabian katufestivaali on jo lähtemättömästi lunastanut paikkansa Helsingin urbaanien ilmaistapahtumien joukossa – toisaalta kierrätyksen suurtapahtumana, mutta myös katutaiteen vuosittaisena näyteikkunana. Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 8 000 kävijää. Katutaiteen osalta Arabian katufestivaali tuo ammattilaiset ja harrastajat yhteen taiteen tekemiseen ja kokemiseen, kun suosionsa osoittanut katutaidenäyttely täyttyy yllättävistä maalauspinnoista sekä taiteilijoiden ja tyylien kirjosta. Myös Helsin- JANNE KAREINEN gin Energian kanssa yhteistyössä järjestettävä sähkökaappien maalauskilpailu on käänteentekevä tempaus Suomen katutaideskenessä. 27 yllättävän maalauspinnan joukossa annetaan taideteoksilla uusi elämä muun muassa kahdelle kuorma-autolle. Tänä vuonna Arabian katufestivaali ylpeänä tarjoilee kävijöilleen sirkusohjelmaa ennennäkemättömän laajalla skaalalla: sirkuksen uusia tuulia edustaa valtavat Cyr -renkaat, jotka yhdistelevät taidokkaasti akrobatiaa, tasapainoilua ja tanssillista, virtaavaa liikettä. Tänäkään vuonna ei tapahtumassa tarvitse tyytyä pelkkien sykähdyttävien performanssien sivusta seuraamiseen - jopa 11 eri teemaa sivuavat työpajat mahdollistavat lajeihin tutustumisen itse kokeilemalla. Tänä vuonna erityiseen arvoonsa nousevaa sirkusta pääsee kokeilemaan alan ammattilaisten ohjaamissa työpajoissa, kuten sirkuspajassa tai MoodforHoopin vannejameis- sa. Kuuden lapsille suunnitellun esityksen lisäksi perheen pienimmille on luvassa ohjelmaa esimerkiksi robottiteeman parissa: työpajassa saa valmistaa kierrätysmateriaaleista oman robottiasun, jota pääsee esittelemään suuressa robottikulkueessa. Tapahtuman seitsemällä esiintymislavalla irti päästetään jopa 28 musiikkiesitystä sekä tanssiryhmiä ja teatteriesityksiä - unohtamatta alueelta bongattavaa sarjakuva-ambulanssia tai karaokepyörää. Kierrätyksen ja katutaiteen tekijöiden ohella myös valtavan suosion saavuttanut ravintolapäivä järjestetään samana päivänä Arabian katufestivaalin kanssa - tapahtuma toivottaakin kävijänsä tervetulleeksi nauttimaan urbaanista yhdessäolosta kaikilla aisteillaan! ARABIAN KATUFESTIVAALI 17.5.2014 KLO 12–17 www.arabiankatufestivaali.fi Johanna Huttunen Kirjoittaja on Arabian katufestivaalin tiedottaja. 10
ULRIKA KÖNGÄS Kiipeilypuita, kierrätyshuonekaluja ja käpyaskartelua Päiväkoti Arabianhelmen arjessa näkyvät kiireettömyys, ympäristöystävälliset valinnat ja kodinomainen tunnelma. P äiväkoti Arabianhelmen pihalla Toukolassa käy vilske. Yksivuotias kiikuttaa oksasta roikkuvaan ämpäriin kuivia lehtiä, jotka isoveljen mukaan on tarkoitettu lintujen ruuaksi. Neljävuotiaiden porukka puolestaan touhuaa suuren puun alla pihan nurkassa, jonka lapset kertovat toimivan leikissä hillokellarina. Luonnonkauniilla pihalla kiipeilytelineen virkaa toimittavat jykevät puut kiemuraisine runkoineen. Sisällä päiväkodissa tuoksuu tuore pulla, sillä lapset ovat saaneet välipalalla herkutella päiväkodin oman kokin leipomuksilla. Toiseen kerrokseen noustaessa voi ihastella seinää koristavia askarteluja, joita yläkerran eli Oravanpesän lapset ovat taiteilleet lähimetsästä hakemistaan aineksista. Syksyllä 2012 perustetun yksityisen Päiväkoti Arabianhelmen tavoitteena on tarjota lapsille kodinomainen oppimisympäristö, jossa sekä lapsilla että aikuisilla on hyvä olla. Päiväkodin johtajan ja osakkaan, 17 vuotta päiväkodeissa työskennelleen Marjukka Niemisen mukaan päiväkodin kiireetön arki syntyy ennen kaikkea aikuisten toimintatapojen kautta. Lapsen arjessa pyritään olemaan läsnä joka hetki ja kohtaamaan lapset yksilöllisesti, ja henkilökunta on sitoutunut työhönsä. Kodinomaisuutta tuo myös päiväkodin oma kokki, jonka keittiössä valmistuu juuri sopiva määrä ruokaa Oravanpesän 24 isommalle lapselle ja alakerran Ketunkolon 16 pikkuiselle. Jos ruokaa jää yli, pyöräytetään vaikkapa ylijääneestä raasteesta porkkanasämpylät. Luomutuot- teita käytetään, ja lisäksi päiväkoti kuuluu Herttoniemen ruokaosuuskuntaan, jonka palstalta saadaan vihanneksia, juureksia ja yrttejä. Ruokaan liittyvissä valinnoissa näkyy, että ekologiset ”Ekologiset arvot ovat valintakysymys.” arvot ohjaavat osaltaan päiväkodin toimintaa. Paitsi että on tärkeää tietää, mistä lapsille tarjottava ruoka koostuu, tarjoaa oman palstan sato myös mahdollisuuden näyttää lapsille, mistä ruoka tulee. Yhdessä voidaan ihmetellä maasta nostettua perunaa ja miettiä, mitä kaikkea sille tehdäänkään ennen kuin se löytyy kalakeitosta omalla lautasella. ”Ekologiset arvot ovat valintakysymys”, toteaa Marjukka Nieminen, ”ja niiden toteutuminen on asennekysymys”. Lapset oppivatkin luonnon kunnioittamista ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja arkipäivän pienten tekojen kautta. Askartelu itse kerätyistä kepeistä, lehdistä ja kävyistä sekä viikoittaiset retket lähiympäristöön eri vuodenaikoina opettavat havainnoimaan luontoa ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Kierrätys tulee luonnolliseksi osaksi lasten arkea, kun biojätteet kierrätetään, tyhjät maitotölkit maalataan ja askarrellaan vaikkapa pääsiäisruohopurkeiksi ja leluja ja kirjoja opetellaan käyttämään kauniisti, jotta ne säilyvät hyvinä myös pienemmille leikkijöille. 11 Ketunkolon tilat on sisustettu lahjoitetuilla ja kierrätetyillä huonekaluilla ja tavaroilla. Idea syntyi yhdessä lasten vanhempien kanssa, kun Koreankatu 2:ssa toimiva päiväkoti syksyllä 2013 laajensi toimintaansa myös alempaan kerrokseen remontin valmistuttua. Ratkaisu näyttää onnistuneen, sillä Ketunkolo huokuu kodikkuutta ja vanhan ajan tunnelmaa, mutta on samalla persoonallinen, kun kaikki ei ole uutena hankittua. Päiväkoti tekee tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Vastaperustettu vanhempainyhdistys pyrkii toimimaan aktiivisesti Artovan alueen tapahtumissa, ja esimerkiksi helmikuun ravintolapäivänä hodareita ja makeita herkkuja nautti päiväkodilla lähes 200 lasta ja aikuista. Seuraavana ravintolapäivänä 17.5. päiväkodis- sa toimii ravintola ”Summer in the Sisu”, jossa on tarjolla hodareita niin seka- kuin kasvissyöjillekin, makeita herkkuja sekä lapsille leikkipaikka Peuhula ohjelmineen. Toukokuussa on siis erinomainen tilaisuus maistaa herkkuhodareita ja leikkiä kodikkaissa puitteissa ja iloisessa ilmapiirissä. Aino Luotonen Kirjoittaja on Vanhassakaupungissa asuva tutkija, joka vapaa-ajallaansa tekee retkiä Annalan hepoille, Arabianrantaan vesilintuja ihmettelemään ja alueen leikkipuistoihin.
MAMUPALA Mamupala-palstalla québecilainen ranskankielen opettaja kekseliäästi (?!) jakaa havaintojaan Artovan alueesta ja integratiostaan Suomeen. Pikaruoasta hunajaan 1.Pikaruoka Rautatieasemalla. Ihmisiä on jonossa paratiisiin johtavien isojen puuovien edessä. Kuninkaanhampurilainen, isot ranskalaiset ja normaali juoma. Ja sitten enkelit toivottavat heille hymyillen hyvää ruokahalua. Trion nielemisen jälkeen, mennään Aleksanterinkadulle ja tehdään niin kuin nuoret filmitähdet tekevät New Yorkissa: Napataan ohimennen Alvar Aallon suunnittelemasta Akateemisesta maukas prinsessakakulta maistuva kahvi ja niin saadaan kermavaahtoviiksinen selfie (synonyymi kotimaastani: “egokuva”). Tästä lähtien keskustan ja stadin perintörakennuskortteli haisee tyydyttyneiltä rasvoilta ja tyhjiltä kaloreilta. Ja se on sääli. Starbucks on Suomen ensimmäinen kahvila, jonka turistit näkevät lentoasemalla. Burger King on rautatieaseman ensimmäinen saatavilla oleva pikaruokaravintola.Monet ihmiset uskovat, että näin Suomi vihdoin osallistuu sivilisaatioon. Tämä näyttää minun mielestäni enemmän rasvaiselta ja rapealta barbaari-invaasiolta. 2. Mehiläiset Kaksi kesää sitten, kun olin juuri saapunut Arabiaan, Helsingissä vierailulla ollut veljeni vaimo korosti, että alueella oli paljon mehiläisiä. Se oli ympäristöterveyden merkki. Tuon päivän jälkeen minä mietin usein, että meidän pitäisi valmistaa Arabianrannan hunajaa. Tuottaa sitä, myydä sitä kauniissa TAIKopiskelijan luomassa purkissa ja käyttää sitä esimerkiksi Bokvillan kahvilassa. Kuten viinillä ja teellä, hunajalla on aina valmistuspaikan maku. Hunaja kaappaa alueen vivahteet ja se tekee ainutlaatuisen tuotteen. Luin viime kuussa että New Yorkin mehiläiset tekivät kerran sinistä hunajaa. Ne olivat tuoneet sokeria pesäänsä M&M:n tehtaasta. Mikä olisi Arabianrannan hunajan maku? Jos Montréalista Helsinkiin New Yorkin kautta löytyy samat ravintolat ja jos kaikissa länsimaisissa pääkaupungeissa kauppakeskukset myyvät samoja tavaroita, alueiden ainutlaatuisuutta olisi hyödynnettävä. Mikä olisi meidän Arabianrantamme erikoisuus? Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Arabianrannassa asuva québeciläinen. TOISIN SANOEN Toisin sanoen -palstalla alueen asukas jakaa ajatuksiaan nappaillen ideoita kirjoituksiinsa sieltä täältä. Tunnolliset nuhanenät ”O len ollut jo monta päivää flunssassa, mutta tulen kyllä, kun olen luvannut.” ”Et tule”, huomaan vastaavani liiankin kärkkäästi. ”Mulla on kurkku kipeä”, kähisee opiskelija. ”Kannattaakohan mun tulla kouluun?” ”Ei kannata”, puuskahdan. ”Mulla on ollut jo kaksi viikkoa kuumetta mutta tulen apuihin.” ”Et muuten tule.” Ei voi olla sattumaa, että reilun viikon aikana olen joutunut tunnollisten poliisiksi. Joku viisas kätkee junassa aivastuksen hihaansa, toinen hiukan viisaampi tiukasti kasvojen eteen vedettyyn nenäliinaan. Tässä on oltava nyt kyseessä todellinen flunssakausi pahimmillaan. Mutta mikä pakottaa ihmiset olemaan välittämättä läheisistään? Itsestä välittämisen tär- keydestä huomauttamisella ei ole omaan kokemukseeni nojaten mitään merkitystä. Mutta paljon mieluummin kitkutan nekin työpäivät, jolloin en ehtinyt tauolle ja aamulla pakattu eväsrasia palaa täytenä mukanani, töissä kuin sairasvuoteessa. Yleisin syy, jonka kuulen selitykseksi, on, että kun ei minulla ole kuumetta. En nuku, silmät seisovat päässä, työteho on kehno, päätä särkee ja on alilämpöä, mutta ei ole kuumetta. Jostain luin, että alilämpö on ihan yhtä vaarallista kuin kuume. Paitsi että se ei taida tehota bakteereihin kuten kuume. Olen luokitellut ihmiset tunnollisiksi nuhaneniksi, jotka tunnistavat oman tärkeytensä, tehtävänsä tärkeyden tai suhteensa esimiehiin erinomaisesti. Mutta tunnistamatta jää kokonaisvaikutus niistä seurauksista, jotka oma tunnollisuus saa ympäristössä aikaan. ULRIKA KÖNGÄS 12 Se saa aikaan vihaisia ja taitavia EI-sanan käyttäjiä. Solei Vuorensola Kirjoittaja on Vanhaankaupunkiin asettunut, ympäristöstään päihtynyt asukas.
ÄÄNI MAAILMALTA Palstalla käsitellään lehden teemaa Suomen ulkopuolelta käsin. TARJA TÖRMÄNEN Joskus et näe viidakkoa roskilta Kuohun toukokuun ulkomaan kirjeenvaihtaja unelmoi kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä, sillä Thaimaassa joltakulta on lähtenyt vaipatkin housuista kesken kaiken. T orkkelinmäen tyttönä viihdyn Artovan alueella ja Kallion kulmilla niin hyvin, että harvemmin ylitän Pitkänsillan rantaa. Täällä kun on kaikki, mitä ihminen tarvitsee elämästä nauttiakseen, esimerkiksi paljon luontoa. Jopa ”oikealta” maalta kaupunkiin käymään tulleet ystävät ihastelevat vihreyttä ja vesistöjä, jotka ovat yhtä lähellä kuin Pohjanmaalla se heti takapihalta alkava pelto. Artovan alueella on merta, metsää ja puistoa. Hienoa on, että me kaupunkilaiset nautimme ja huolehdimme ympäristöstämme yhdessä. Meillä päin katsotaan kieroon sitä, joka vie roskakatokseen vain yhden sekajätepussukan tai antaa jäätelöpaperin lennellä tuulen mukana. Lapsemme tietävät, mitä on energiajae tai biojäte ja että 8,5 miljoonasta tuikunkuoresta rakentaisi 58 alumiinivenettä. Toista se on toisaalla. Maailmassa on paikkoja, joissa haluaisin kulkea kokovartalohengityssuojaimessa. Olen käynyt lähes 40 maassa ja sadassa kaupungissa Suomen ulkopuolella ja melkein jokainen voisi lähettää muutaman aikuisen ja lapsen Suomeen ympäristökouluun. Nyt olen asunut muutaman kuukauden karunkauniilla, pienellä Koh Phanganin saarella Thaimaassa. Täällä on juuri niitä himoittuja kirkasvetisiä, koskemattomia rantoja, joita näkee matka- esitteissä ja postikorteissa. Ja kyllä, ne näyttävät metrin päästä katsottuna aivan samalta kuin kuvissa. Mukana on myös suolainen tuoksu ja 80-prosenttisen kosteuden painava tuntuma iholla. On ihanaa kaivaa jalat merenrannan pehmeään hiekkaan ja antaa itsensä huojua aaltojen mukana. Kunnes reittäni vastaan tössähtää jotain liukasta ja kuolleen oloista. Ja keskivartaloon jotain kylmää ja kovaa. Vauvanvaippa ja lasinen energiajuomapullo. Kulkiessani iPod korvilla Chisua kuunnellen kohti aamujoogaa Monte Vistan ”joogavuorelle” henkeni melkein salpautuu jo ennakkoon luonnon läheisyy- destä ja mielettömistä maisemista korkeuksista merelle. ”Maailmassa on paikkoja, joissa haluaisin kulkea kokovartalohengityssuojaimessa” Kunnes henkeni salpautuu ihan oikeasti ennakkoon havaitessani aivan järisyttävän kasan – tai levitetyn kasan – roskia tienposkessa. Koh Phanganilla ollaan paikoin hyvin ekologisia. Ruoka ja juoma tulevat läheltä ja ovat lisäaineettomia. Tiedän, että markkinoilta ostamani kookosöljy on lähtöisin 300 metrin päästä. Kookos on poimittu, paloiteltu, poltettu ja pullotettu, kaikki sadan metrin säteellä kookospuusta. Kun täällä tehdään ruokaa, vaatteita tai tavaraa, käytetään kaikki kasvisten, lihojen tai kankaiden ja ylipäätään raaka-aineiden osat tarkkaan. Luulen, että thai-kielessä ei edes ole sanaa ”hukka”. Kierrätys ja jätehuolto taas ovat kaukana paikallisten arvoista ja ajatuksista. Kaikkea mahdollista roskaksi kokemaansa saa polttaa, heittää mereen tai jättää tienposkeen. HELSINKI HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus 13 Se, miten ekologisesti voi elää, on meistä ihmisistä kiinni. Tutustu: www.ihanaasiasta.fi Tarja Törmänen Kirjoittaja on viestintä- ja markkinointijohtaja, joka viettää päätyöstään ja työpäästään puolen vuoden vapaata Thaimaassa kirjoittaen kirjaa, thainyrkkeillen ja joogaten.
YHTEISÖSIVU Sivun tuotti Sanna Wuorio ARABIAN ASUKASTALOT SANNA WUORIO Äänigalleria Vuorikaiku kutsuu kuulemaan Bokvillanin yläkerrassa toimii äänigalleria. Galleriassa on esillä vaihtuvia ääniteoksia. Huhtikuun äänenä oli Siilo. Teoksessa kuuli miltä Kruunuvuoren rantaan hylätty massiivinen kemikaalisäiliö kuulosti. Teoksen olivat tehneet Eero Pulkkinen ja Teemu Iltola. Koululaisten upea teatteriesitys KEVÄTJUHLINTAA AURINGOSSA Bokvillanissa vietettiin asukastalojen kevätjuhlaa sunnuntaina 27. huhtikuuta K evätjuhlapäivä oli varattu täyteen eriikäisten esityksiä ja työpajoja. Taloissa pyörineet kurssit olivat nyt kaikkien nähtävillä ja harranjestas millä säällä meitä hellittiin! Saapuessani paikalle talo tuoksui jo kaffilan pullalle ja vastajauhetulle kahville. Au- kastalo-aktiivit Sirpa ja Anna täyttivät eteisessä ilmapalloja. Eteishallin katto alkoi täyttyä ja oli kuin sinne olisi karannut värikäs pallomeri. ”Tähän jää koukkuun”, Sirpa ja Annan nauroivat. Tuolirivit alkoivat löytää paikkansa ja enää tarvittiin paikalle vain yleisö ja esiintyjät. Ensimmäisenä esiintyi kouSANNA WUORIO lulaisten teatteriryhmä. Teatterikerhoa vetänyt Jonna Wikström esitteli näytelmän ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Näytelmä kertoi vanhasta talosta, jonka olivat ostaneet ihmiset, jotka eivät kunnioittaneet sitä. He meinasivat vetää koko talon matalaksi ja rakennuttaa paikalle ison hotellin betonista. Näyttelijät vetivät ihan täysillä ja vielä kaksi kertaa. Tämän porukan oli pitänyt harjoitella todella hyvin. Jokainen rooli oli osunut oikealle tyypille ja ohjaaja oli onnistunut saamaan kaikille hyvän fiiliksen esitykseen. Vanha talo säästyi, kun sitä puolustivat niin lapset kuin ihka oikeat aaveetkin. Teatteria nähtiin myöhemmin lisää. Nuorten ja seniorien teatteriryhmät olivat muodostaneet esityksistään hienon sikermän. Vuorovedoin yleisö sai seurata nuorten energiaa pursuavaa esiintymistä ja se- niorien vahvaa, huumorilla maustettua tulkintaa. Samaan aikaa pihalla hytkyttiin afrotanssityöpajassa hikoillen. Yritin pysyä pirteän Sibiri Konaten tahdissa. En onnistunut, mutta haus- ”Ilmapalloja, hälinää, hienoja esityksiä, kahvia ja vähän pullaakin” kaa oli. Yläkerran kerhohuoneen lattia tuntui olevan täynnä eri värisiä soittimia ja niitä tutkivia pieniä ihmisiä. Oli keltaisia ja sinisiä kanteleita, kitaroita ja marakasseja. Pienimpien muusikoiden ilmeet näyttivät siltä, ettei mikään ikinä ole ollut 14 Äänigalleria löysi Bokvillaniin kun siellä olevasta tyhjästä huoneesta järjestettiin haku. Huone on sen kokoinen, ettei siellä voi järjestää kerhotoimintaa ja se päätettiin antaa vuosittain käyttöön tarpeen parhaiten perustelleelle taholle. Haussa oli ehtona myös, että huoneen saaja järjestää jonkun tilaisuuden tai jotain sisältöä asukastaloille. Lauri Wuolion ehdottama äänigalleria Vuorikaiku tuli valituksi, koska se on kaikille avoinna ja mahdollistaa uudenlaisen taiteenmuodon asukastaloihin. Äänigalleria toimii Bokvillanissa siis koko vuoden 2014 ja syksyllä käynnistyy haku vuoden 2015 tyhjän huoneen täyttämisestä. Äänigalleria Vuorikaiku eli kuunteluhuone on avoinna ma klo 10-18, to klo 12-19 ja su klo 14-18. niin hauskaa. Jamkids-muskarit olivat saaneet aidot jamit aikaan. Lisää työpajailua seurasi myöhemmin kun koululaisten street dance -ryhmä veti yleisön mukaan kokeilemaan tanssia. Porukkaa oli salissa kuin pipoa ja hymyt olivat korvissa. Tätä seurasi vielä pienet tanssijat pihalla. Iloiset tanssit esitettiin Tonin johdolla. Mieletön päivä, johon mahtui paljon ilmapalloja, hälinää, hienoja esityksiä, kahvia ja vähän pullaakin. Kevätjuhlat ja esiintymiset tulevat varmasti olemaan osa asukastalojen toimintaa jatkossakin. Asukastaloissa tapahtuu! 17.5. ARABIAN KATUFESTIVAALISSA MUKANA KÄÄNTÖPAIKAN PIHAKIRPPIS KAFFILA BOKVILLAN on avoinna kesäkuun loppuun saakka joka torstai ja sunnuntai. ASUKASTALOJEN AVOIMET OVET jäävät kesätauolle toukokuussa. TILAVARAUKSIA voi Sanna Wuorio tehdä koko kesän ajalle osoitteessa www.kaantopaikka.fi!
YHTEISÖSIVU Paavalin seurakunnan kesä Juhannuksena kokoonnutaan Paavalin seurakunnan omalle kesäkodille Mäntyniemeen Kirkkonummen Vitträsk -järven rannalle. Lisätietoja retkestä ja ilmoittautumisesta saat seurakunnan nettisivuilta. Seurakunnan kesä on monipuolinen. Paavalinkirkko on auki kesällä joka päivä tutustumista ja hiljentymistä varten. Paavalin seurakunnan kesäkausi on lastattu yhdssäololla ja leireillä. Pienille koululaisille suunnattu Päiväleiri on perheiden turva koulujen päätyttyä. Siellä on ohjelmaa kahdelle ensimmäiselle kesälomaviikolle. Juhannusviikko alkaa alakoululaisten Junnuleirillä Mäntyniemessä. Ja elokuussa koulun alkua edeltävällä viikolla on vielä Puuhapäivät, joiden aikana on monenlaista kivaa kesätekemistä koululaisille joiden vanhemmat ovat jo aloittaneet työt lomien jälkeen. 11.6. alkaen on keskiviikkoiltaisin klo 19 Kesäillan ehtoollinen ja joka sunnuntai klo 10 vietetään messua Paavalinkirkossa. Poikkeuksen tähän muodostaa helluntaisunnuntai 8.6. jolloin messua vietetään ulkona Toukolassa, Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla. Kirkkorauniot sijaitsevat Vanhankaupungintien päässä. Messu alkaa klo 11 ja sinne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Nuorten kesään kuuluu rippikoulut. Noin 80 nuorta kokoontuu tänä kesänä Mäntyniemeen riparille, suurin osa heistä on leiriläisiä ja mukana on myös vapaaehtoisia isosia & appareita. un unlike f e s t i v a l www.anna-anundi.tumblr.com www.unlikefestival.com 15 Rippikoulut ovat muuttuneet paljon vuosikymmenien saatossa, mutta tärkeimmät asiat ovat edelleen samoja. Jo toista vuotta Paavalin riparit ovat Vihreitä Ripareita, eli vahvistamme nuorten ymmärrystä luonnosta ja luomakunnan pyhyydestä. Lisätietoja Vihreistä Ripareista löytyy sakasti.fi –sivuilta hakusanalla Vihreä Ripari. Lisätietoa seurakunnan toiminnasta sekä yhteystietomme löydät sivuilta helsinginseurakunnat.fi/paavali
MENOT Koonnut: Mikko Löytökoski ARTOVA KINO KUMPULAN MAAUIMALA Arcada, Jan Magnus Janssonin aukio 1 Allastie 5 Torstaisin klo 18 elokuvia isolta kankaalta. Kumpulan maauimala aukeaa 24.5. !!! Auki 24.8. saakka. Aikuisten näytökset: 8.5. Shane Meadows: The Stone Roses: Made of Stone (2013) Hämeentie 150 Lasten ja nuorten näytökset: 22.5. Kim Saarniluoto, Ville Suhonen: Metsän tarina (2012) Kaikkiin näytöksiin on vapaa pääsy! Tervetuloa! Muista Artova Kinon Facebook-sivut! ARABIAN KATUFESTIVAALI LAUANTAI 17.5. KLO 12:00-17:00 Helsingin urbaanein ilmaistapahtuma! Katso tarkat tiedot: www.artova.fi/arabiankatufestivaali/ RAVINTOLAPÄIVÄ LAUANTAI 17.5. Tarkista alueen pop-up ravintolat osoitteesta: www.restaurantday.org/fi/ Arabian katufestivaalin yhteydessä myös paljon ravintoloita! KUMPULAN KYLÄJUHLAT 24.5. KLO 9:00-22:00 Limingantie 64, Kumpula Kyläjuhlien ohjelmasta löytyy kaikkea ja kaikille! Mm. musiikkia, tanssia, teatteria, kirppistä ja Kumpula-juoksu! Katso tiedot: www.kumpulankylajuhlat.fi/ JENNY MANSIKKASALO SARJAKUVAKESKUS LASTEN LAUANTAI 31.5. ja 28.6. Klo 12-16. Lasten lauantai on joka kuun viimeisenä lauantaina pidettävä avoin tapahtuma, johon kuuluu ilmainen työpaja kaikenikäisille lapsille. Tarkasta kaikki avoimet kurssit, työpajat, näyttelyt ja tarkemmat tiedot: www.sarjakuvakeskus.fi ANNALAN PUUTARHAN AVOIMET OVET 14.6. KLO 12-17:30 Hämeentie 154, Hyötykasviyhdistys Tule tutustumaan oppaan johdolla kauniiseen Annalan puutarhaan, sen teemapuutarhoihin ja orangeriaan. Kahvila auki! Tarkasta Hyötykasviyhdistyksen muut tapahtumat: www.hyotykasviyhdistys.fi/etusivu ARABIAN KATUTAIDESEINÄ Kokkosaarenpolku Nuorten tekemää katutaidetta. Aukioloajat 24/7. #helgraffiti Ilmoituksia tapahtumista Artovan alueella voit lähettää sähköpostiosoitteeseen: kuohu.menot@gmail.com Arabian Katufestareilla nähdään mm. sirkusesitys cyr-renkailla