Tiernapojat jatsaavat ja Leo Stranius toivoo lisää taidetta kaupunkiin s. 10–11 “Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä”, kirjoittaa Noora Lindroos urbaanista löytöretkeilystä. s. 4–5 Kuohu 4 / 2014 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURIJA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY Iloisesti ihan (kortteli)pihalla, Teletapeista Gaudiin Sanna Särkelä s. 7
2 Bongasitko juuri Artovan alueelta jotain ilahduttavaa, hämmentävää tai ärsyttävää? Julkaisemme joka numerossa yhden lukijamme ottaman valokuvan. Jos siis onnistut ikuistamaan kamerallesi taianomaisen hetken tai vaikkapa söpön kissapennun, lähetä kuva meille lyhyen kuvatekstin kera osoitteeseen kuohu.toimitus@gmail.com. HUOM! Jos lähetät henkilökuvan, muistathan kysyä kuvattavalta julkaisuluvan. TOIMITUSNEUVOSTO Toimitussihteeri Noora Lindroos Taitto ja ulkoasu Anna Heikinheimo Toimitusneuvoston jäsen Tarja Törmänen Toimitusneuvoston jäsen Mika Välipirtti SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com KANNEN KUVITUS Daniel Leiviskä PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Kuohu4 / 2014 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuurija kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 0442750180 JAKELUPISTEET ARABIANRANNAN KIRJASTO, KALLION KIRJASTO, KUMPUOTI, KUMPULAN KYLÄTILA, METROPOLIA, M-KAUPPA, K-MARKET ARABIA, KÄÄNTÖPAIKKA, BOKVILLAN, OLOTILA, SIWA, TEKNIIKAN MUSEO, UNISPORT, SARJAKUVAKESKUS. Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 15/10 euroa tilille 80001270827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos! TEEMA Kuohu ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa. TEEMAT JA ILMESTYMISPÄIVÄT (SULUISSA AINEISTOPÄIVÄ) 1. Vaikuttaminen 4.3. (22.1) 2. Luonto 28.5. (20.4.) 3. Rakkaus 16.9. (10.8.) 4. Tulevaisuus 9.12. (2.11.) PÄÄKIRJOITUS Kieli on ihmeellinen, ihana ja ihmeellisen ihana asia. Suomen kielessä on yli 100 000 perussanaa. Murteiden sanakirjassa on noin 350 000 sanaa. Ja nämä ovat vain kielemme ydinsanoja. Meillä on jatkuvasti käytössämme mahdollisuus yhdistellä sanoja toisiinsa. Luomme sanoilla ja sanojen yhdistelmällä merkityksiä ja vaikutamme, itseemme ja muihin. Vuosituhannenvaihteen “mobiilivallankumouksen” jälkeen medioissa on monesti julistettu joutsenlaulua perinteiselle painetulle sanalle. Lehdille. Minä en usko siihen. Me ihmiset rakastamme kieltä ja sanoja. Nautimme niistä tulevaisuudessa vain vielä monipuolisemmin kuin tänään. Samalla: lehti on kätevä käyttöliittymä, josta akku ei lopu. Sitä voi lukea sateessa, pakkasessa tai kirkkaan auringon alla. Häikäistyä voi vain niistä sanoista. Tässä Kuohu-lehdessä on yli 5500 sanaa. Miten ne vaikuttivat sinuun? Ideoi, inspiroidu, anna palautetta: kiitosta ja kehitysehdotuksia – mistä erityisesti pidit ja mistä ehkä et. Tavoitteenamme on tehdä puhuttavaa lehteä, jota kehitetään ja joka kehittyy lukijoidensa mukana jatkuvasti. Etsimme myös uusia ihmisiä tuottamaan kanssamme ArToVan alueen odotettua ja luettua lehteä. Kun kirjoittaminen, kuvaaminen tai vaikkapa ilmoitusmyynti innostaa, ota yhteyttä! Kuohuvaa vuotta 2015! UUSI PIZZERIA AVATTU Parmesan Arabia PIZZA & SALAD • Arabiankatu 6 c • 050 411 2141 Meiltä herkulliset pizzat ja salaatit – tervetuloa tutustumaan! Pääkirjoituksen kirjoittaja on Kuohun uusi päätoimittaja Tarja Törmänen. Painomusteen tuoksun ja ruudulla vilkkuvien sanojen lisäksi hän rakastaa henkilökohtaista viestintää ja Kuohuun, sen ideointiin ja kehittämiseen liittyen hänelle saa mielellään myös soittaa. TAIDE JA ARKKITEHTUURI Taidetta ja arkkitehtuuria Arabian korttelipihoilla. Lue juttu pihojen nimistä sivulta 7 JUULIA JUUTILAINEN Daniel Leiviskä teki Kuohuun digitaalisia kuvituksia oikeiden Arabianrannasta löytyneiden ihmisten ja rakennusten pohjalta. Hän asuu pienessä puukerrostalossa Kumpulassa, opiskelee graafista suunnittelua ja löytää inspiraationsa väreistä, luonnosta, vanhoista esineistä ja hyvästä kahvista. daniel-leiviska.tumblr.com TEKIJÄ
3 HISTORIAPALSTA Palstalla Artovan historiaryhmän jäsen kirjoittaa historiaaineistosta löytyneestä aiheesta. Irma Peiponen Kirjoittaja on Artovan historiaryhmän jäsen. TANJA YLITALO Vanhimmasta elämästä tiedämme, että alue kuului Helsingin pitäjän Forsbyn kylään. Täällä asui tavallisia pieneläjiä ja talonpoikia, joista osa kävi kauppaa Hansakaupunki Tallinnaan. Sinne vietiin tervaa ja parruja ja tuotiin lähinnä suolaa, mutta myös ylellisyystavaroita. Kustaa Vaasa halusi tuon tuottoisan kaupan hallintaansa. Siksi hän perusti käskyllään tänne 1550 kaupungin, jonne asukkaita komennettiin Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta. Laivoja satamasta, joka lienee sijainnut Kaupunginpuron lasku-uoman lähellä, lähtikin entistä useampia Tallinnaan, Turkuun ja Saksaan. Sekä kauppa, että laivasto vaativat aluksia. Niitä veistettiin luultavasti Pornaistenniemellä. Tästä kaupungista meillä on arkeologisia tietoja nähtävillä Vanhankaupungin tien varressa. Voimme kuvitella kaksi-kolmekymmentä taloa kirkon ja raatihuoneen torin välille ja ympäröivälle alueelle. Ne olivat luultavasti paritupatyylisiä, mutta raatihuone on saattanut olla kaksikerroksinen. Taloilla oli omat talousrakennuksensa, pitkälle omavaraistaloudessa kun elettiin. Kirkon pääovi oli lännessä ja alttari idässä, pohjoispuolella oli sakaristo ja etelässä asehuone. Kaupungin siirtämisen jälkeen kirkko toimi hospitaalikirkkona 1670-luvulle. Ympärillä oli kirkkotarha ja kellotapuli ilmeisesti viereisellä (kello)mäellä. Koulu sijaitsi pappilan rantaniityllä aina 1600-luvun alkupuolelle, sillä kruunu tarvitsi virkamiehiä. Myös sairaista ja köyhistä piti huolehtia kirkon ja kaupungin yhteistyöllä. Hospitaali perustettiin kirkon läheisyyteen 1550-luvun puolivälissä. Kymmenkunta vuotta myöhemmin se sai säännön, missä kruunun vastuuta korostettiin. Silloin hoidokkeja oli 15. Hospitaali säilyi Vanhassakaupungissa, vaikka kaupunki siirtyi Vironniemelle 1640. Rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon ja toisaalta spitaali oli lisääntynyt. Niinpä uudet rakennukset siirrettiin samoihin aikoihin Koskelan hallien tienoille erikseen spitaalisille ja muille sairaille. Vironniemelle hospitaali siirrettiin 1765. Entiselle paikalle rakennettiin 1900-luvun alussa kaupungin työlaitos ja kunnalliskoti. Koskelan sairaalalla on siis pitkät juuret, jotka kertovat yhteiskunnan muutoksesta. Kaupungin suojaksi rakennettiin Vantaan joen suulle Siltasaarelle kuninkaankartano. Se oli hallintokeskus, mutta sillä oli myös hyvän sijaintinsa vuoksi puolustuksellisia tehtäviä. Saarella oli päärakennus, talousrakennuksia, mylly, pesula ja värjäämö sekä Suomen ensimmäinen vesisaha. Viljelyja laidunmaat olivat sillan takana mantereella. Olivathan kuninkaankartanot myös mallitiloja. Ensimmäiset viljavarastot saarelle rakennettiin 1548 ja jo 1550-luvun puolivälissä talousrakennuksia alettiin siirtää Viikin Latokartanoon. Seudulla 1570 Asuinalueemme on historiallisesti vaihtelevan rikas. Me erilaiset ihmiset elämme täällä sovussa erilaisilla pienalueilla. Jo tavallisella ulkoilulenkillä voi siirtyä ajasta ja arkkitehtuurista toiseen. Vaiheittain rakennettu (osa 1) ”Koskelan sairaalalla on siis pitkät juuret, jotka kertovat yhteiskunnan muutoksesta.” riehunut rutto ja venäläisten tekemä hävitysretki 1571 tekivät lopun kuninkaankartanosta. Hallinto siirrettiin Espooseen 1572. Vanhankaupungin ja kuninkaankartanon elinikä jäi lyhyeksi sotien vuoksi. Kun Viro 1560-luvun alussa liitettiin Ruotsiin, kilpailuasetelma hävisi. Mutta Ruotsin sisäiset valtataistelut tuntuivat myös Helsingissä. Suomen porvaristosta suuri osa asettui kuningas Sigismundin puolelle lähinnä turvallisuuspoliittisista syistä, sillä rauha Puolan ja Baltian kanssa olisi ollut edullinen. Kaarle-herttua voitettuaan valtataistelun mestautti mm. Helsingissä yhdeksän Sigismundin kannattajaa. Hirttopuukallion linnut muistuttavat myös heistä. Suurvaltasodat, ensin 25-vuotinen sota Venäjää vastaan ja sitten sotiminen Puolassa sekä Keski-Euroopassa, merkitsivät lisää rasituksia asukkaille. Myös sotalaivoja sijoitettiin Helsinkiin. Kustaa II Aadolf järjesti Helsingissä maapäivät saadakseen lisää veroja ja sotamiehiä. Siitä meillä on muisto Kellomäellä. Kun Pietari Brahe Kristiinakuningattaren aikana yritti tehdä Suomessa uudistuksia, Helsinki siirrettiin parempien meriyhteyksien vuoksi 1640 Vironniemelle. Vastahakoisten asukkaiden oli muutettava uuteen paikkaan. Vanhaankaupunkiin jäi mylly, hospitaali ja aluksi myös kirkko. Kestikievari säilyi vanhassa kaupungissa aina 1800-luvulle asti. Toivotamme asiakkaillemme hyvää ja rauhallista Joulun aikaa! t. Tarja ja Matias Psst...toinen linssi 10 € silmälasien ostajalle 22.12. asti ARABIANRANNAN Seuraavassa numerossa kerrotaan puutarhoista ja Vanhasta Toukolasta.
4 D ANIEL LEIVISKÄ Urbaani löytöretkeily avaa silmät unohdettujen paikkojen kauneudelle HYLÄTYT TALOT, AUTIOT PIHAT ”Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä!”
5 Eräs kesäinen tutkimusretki Kruunuvuoren hidasta kuolemaa tekevien huviloiden keskelle herätti eloon pinnan alla kyteneen rakkauteni vanhoihin rakennuksiin. Hiljaa lahoavat talot ja puiden välissä häämöttävä pieni lampi tuntuivat kuiskivan tuhansia tarinoita, eikä edes tuulipukujen rytmikäs rahina rikkonut maagista, aavemaista tunnelmaa. Jälkeenpäin ihastelin kameraan tallentuneita yksityiskohtia ja pohdin, millaista elämää huviloissa vietettiin niiden kukoistuksen päivinä. VAIKKA ihmisen tekemät ja hylkäämät rakennelmat ovat kiinnostaneet oman elämänsä löytöretkeilijöitä iät ja ajat, Urban Exploration (UE) – termi kantautui korviini jokunen vuosi sitten. Suurkaupunkien betoniviidakoista lähtöisin oleva ilmiö yhdistää monia harrastuksia, kuten historiaa, valokuvausta, matkailua ja kaupunkiarkeologiaa. Jotkut harrastavat myös parkouria, eräänlaista katuakrobatiaa. ”YHTEISTÄ Urban Explorationista (UE) kiinnostuneille on mieltymys ruosteeseen, homeeseen ja rappioromantiikkaan. UE-kohteista voi löytyä sen lisäksi yksityiskohtia, esineitä, kuvia ja kirjoituksia menneestä ajasta. Kaikessa hylätyssä henkii menneisyys vahvana. Sen kokemisen läheisyys koskettaa tutkijaansa eri tavalla kuin museossa. Toisaalta toinen UE-harrastaja saattaa seikkailla vasta rakenteilla olevassa talossa tai nosturissa. UE voi samaan aikaan olla historian tutkintaa, muuttuvan kaupunkikuvan dokumentointia tai vain seikkailua ilman suurempaa motiivia kuin uteliaisuus. Yhteisiä nimittäjiä tässä lajissa ei välttämättä ole. Paitsi ehkä; nähdä jotain, mitä muut eivät näe ja mennä sinne, minne muut eivät mene.” (http:// www.syrjaseutu.fi) SUOMALAISILLAKIN UE harrastajilla on jo lukuisia blogeja, sivustoja ja keskustelupalstoja, joilla jakaa kohteista napattuja kuvia. Erimielisyyksiä aiheuttaa periaate olla kertomatta retkikohteiden tarkkoja koordinaatteja. Vaikka kymmenien harhakilometrien pyöräileminen yön pimeydessä ilman käsitystä kohteen sijainnista turhauttaakin, on sääntö varsin ymmärrettävä. Hylätyt paikat vetävät puoleensa vandaaleja ja upeasti säilynyt rakennus saattaa paljastumisensa jälkeen olla jo viikossa täynnä töherryksiä ja kaikesta irtaimistosta tyhjennettynä tai pahimmillaan jopa maan tasalle poltettuna. Urban Explorationissa ei ole kyse ilkivallasta, (luvattomasta) graffitien maalaamisesta tai muustakaan rakennusten ja paikkojen tuhoamisesta, kohteita ainoastaan tutkitaan, kuvataan ja katsellaan. Harrastajien motto onkin: ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä. HULLUNROHKEIMMAT seikkailijat ryömivät ninjamaisesti rakennuksiin vaikka savupiipusta tai ilmastointiputkesta ja arkajalkaisemmatkin joutuvat toisinaan uskaltautumaan sisään pienestä luukusta, pimeästä kellarista tai huteria tikkaita pitkin. Välillä harrastuksessa taiteillaan lain rajamailla. Täysin hylätyissä rakennuksissa liikkuminen ei ole rangaistava rikos, ellei oleilua ole erikseen kielletty ja ellei siihen liity väkivaltaa tai vahingontekoa. Jos pelkää joutumista tekemisiin virkavallan kanssa, kannattaa välttää tunkeutumista paikkaan, joka nauttii kotitai julkisrauhan suojaa. Lajin harrastajat joutuvat harvemmin suurempiin hankaluuksiin rakennuksiin ujuttautuessaan, mutta yön pimeydessä taskulampun kanssa hiipivä huppupää saattaa toki kirvoittaa naapureilta soiton poliisille. Joskus esimerkiksi viaton tutkimusretki tehdasalueelle saattaa päättyä nolosti vartijan kynsiin. MEILLÄ JA MUUALLA puretaan ja tuhotaan kiihtyvällä tahdilla arvokasta kulttuuriperintöä. Jotkut onnekkaat ajan patinoimat rakennukset saattavat saada uuden elämän entisöitynä kerrostaloasunnoiksi tai harrastetiloiksi, mutta lopputulos tekee harvemmin kunniaa alkuperäiselle rakennukselle ja sen värikkäälle historialle. Muistot haudataan betonin, muovin ja ankeiden parkkipaikkojen alle. Parhaimmillaan urbaani löytöretkeily voi siis olla katoavan historian dokumentointia. SANTALAHDEN TULITIKKUTEHDAS Tämä Tampereella sijaitseva urbaanien löytöretkeilijöiden, kadunmiesten ja graffitimaalareiden ikisuosikki aiotaan pian saneerata uusiokäyttöön. Saatat vielä ehtiä jättämään jäähyväiset uljaasti pystyssä sinnittelevälle punatiiliselle tehtaalle joka on tarjonnut katon pään päälle myös puluyhteiskunnalle ja legioonalle citykaneja. KRUUNUVUOREN HUVILA-ALUE Kruunuvuori on sadunomainen, lähes kokonaan hylätty huvila-alue Itä-Helsingissä, Laajasalossa. Muutamaa edelleen käytössä olevaa huvilaa lukuun ottamatta koko alue on ollut jo vuosikymmeniä luonnon armoilla. PÖNTTÖVUOREN JUNATUNNELI Jyväskylän ja Pieksämäen välisen radan tuntumassa, lähellä Lievestuoretta sijaitseva tunneli on kaivettu Suomen itsenäisyyssodan aikoihin. Se on noin 1,2 km pitkä ja oli aikanaan Suomen pisin rautatietunneli. Jos kaipaat jännitystä, suuntaa tunneliin yksin ja pimeällä. Kerro kuitenkin jollekin minne olet menossa, ja ota mukaasi taskulamppu… http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/ http://www.syrjaseutu.fi/ ALOITA RETKEILY NÄISTÄ YLEISESSÄ TIEDOSSA OLEVISTA KOHTEISTA: Noora Lindroos Kirjoittaja on Kuohun toimitussihteeri joka pelkää ahtaita ja pimeitä paikkoja, mutta hakeutuu niihin aktiivisesti. NOORA LINDR OOS
6 HELLAPOLIISI Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi Joulupöydän kalaisat suupalat ovat herkullista pikkupurtavaa, jotka sopivat niin iltapalaksi, illanistujaisiin kuin joulun alkupalapöytäänkin. SILLITARTAR TAI LOHITARTAR SILLITARTAR TAI LOHITARTAR Noin 10 annosta Pohja: 5 Pågen Jouluisa –leipäviipaletta 200 g smetanaa 1 pieni punasipuli ½ omena 3 keitettyä kananmunaa 1 keskikokoinen maustekurkku ½ dl hienonnettua tilliä 2 tl sinappia lime-pippuria myllystä 100 g silliä TAI 150 g kylmäsavustettua lohta Kuori ja hienonna punasipuli. Kuori ja kuutioi omena aivan pieniksi kuutioiksi. Keitä kananmunat kypsiksi, kuori ja hienonna veitsellä. Kuutioi maustekurkku ja hienonna tilli. Laita ainekset kulhoon ja sekoita joukkoon sinappi, lime-pippuria myllystä maun mukaan ja lopuksi hienonnettua silliä tai kylmäsavustettua lohta. Voit halutessasi jättää muutaman lohiviipaleen koristeluun. Ota jokaisesta leipäviipaleesta pyöreällä tai muun mallisella muotilla paloja ja lusikoi täytettä palojen päälle. Koristele halutessasi tillillä. Säilytä kylmässä kelmun alla tarjoiluhetkeen saakka. Anni Juusela (s.1993) on Sarjakuvakeskuksella toimivan animaatioyhdistys Palikka ry:n harjoittelija ja toimii samalla Sarjakuvakeskuksen hommissa. Hän on piirtänyt aina, mutta sarjakuvaa noin neljä vuotta. ANNI JUUSELA SARJAKUVAKESKUS ESITTÄÄ TEKIJÄ
7 Arabianrannan talojen julkisivut kätkevät suojiinsa kaikille alueen asukkaille avoimet ja yhteiseen käyttöön suunnitellut korttelipihat. Korttelipihoilta löytyy niin lasten leikkipaikat, pihapelinurmet kuin alueelle suunniteltuja taideteoksiakin. Pitkään nämä korttelipihat tunnettiin vain numerotunnuksellisina yhteispioina. Nyt alueen rakentaminen on jo loppusuoralla ja korttelipihat ovat saaneet uudet viralliset nimet. Esimerkiksi entiset yhteispihat 1, 3 ja 6 ovat nyt Rantaviivan piha, Keraamikkojen piha ja Aavikkotuulen piha. Nämä uudet nimet ovat hieman runollisia, usein pihojen taideteoksiin viittaavia mutta monelle alueen asukkaalle vielä täysin tuntemattomia. Alueella ei ole kuitenkaan suunnistettu vain pihojen numerotunnusten perusteella vaan monet pihat ovat jo aivan rakentamisen alkuaikoina saaneet omat epäviralliset nimensä. Nimeäjinä ovat olleet lapset. Lapsille kiintopisteitä ja karttamerkkejä ovat alueen leikkipaikat, eivät niinkään taideteokset. Lasten antamat paikannimet viittaavat PUTKIPIHASTA PUHUVIIN SEINIIN useimmiten pihojen leikkipaikkojen tarjontaan ja ovat muokkautuneet lasten suuhun sopiviksi. Vakiintunein ja yleisesti tunnetuin nimi lienee Putkipiha eli nykyinen Rantaviivan piha (yhteispiha 1). Myös Aavikkotuulen piha, yhteispiha 6, on suosittu leikkipaikka ja sille löytyi useita vaihto”Monet pihat ovat jo aivan rakentamisen alkuaikoina saaneet omat epäviralliset nimensä” ehtoisia nimiä. Osa nimistä saattaa olla vain oman pienen kaveripiirin, tuttavaperheiden tai vain oman perheen käytössä. Osa nimistä jää varmasti vain lasten omaksi tiedoksi, mutta ohessa aikuiselle suunnistuksen avuksi sukellus alueen kirjoittamattomaan paikannimistöön. www.kierratyskeskus.fi/kaupat “Loistava paikka, loistava kauppa.” Kyläsaaren kauppa Kyläsaarenkatu 8 00580 Helsinki Avoinna: ark. 9–20, la 10–16, su 12-16 Kyläsaaresta löydät huonekaluja, kodinkoneita, elektroniikkaa, monipuolista sisustustavaraa, vaatteita, lastentarvikkeita ja paljon muuta. Opiskelijoille -20 %! Nyt auki myös sunnuntaisin! Nimet on kerätty syksyllä Arabian alueen Facebookryhmän keskustelusta ja yritetty yhdistää mahdollisimman tarkasti oikeisiin pihoihin. Sanna Särkelä Kirjoittaja on kotonaan Arabianrannassa JUULIA JUUTILAINEN
8 luan monipuolistaa elämyksellisyyttä ja tehdä lajiensuojelua näkyvämmäksi. Myös eläinten hoitotoimet voisivat olla paremmin näkyvillä asiakkaille eläintarhan arjessa. Tärkeää olisi saada myös kulkuyhteydet saareen sujuvimmiksi. Huippua olisi, jos Korkeasaareen pääsisi jonakin päivänä raitiovaunulla, Sanna hymyilee. MARI LEHMONEN / KORKEASAAREN ARKISTO Istumme sunnuntai-iltapäivän hämärässä Kahvila Bokvillanissa Arabianrannassa. Kerta on ensimmäinen Sannalle, vaikka koti sijaitseekin aivan kulman takana ja kahvilarakennus ulkoapäin tuttu. Kiireinen perheenäiti on mielissään kun kuulee Kaffilan olevan auki myös viikolla. – Tää mestahan on upee, mun lapsethan voisi välillä käydä täällä välipalallakin. Sanna on asunut Arabianrannassa lapsiensa kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Jyväskylässä syntynyt, mutta myös Varkaudessa, Salossa ja Tammisaaressa asunut Sanna tuntee kuitenkin olevan eniten kotoisin Hangosta, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi ja vietti merkittävimmän osan nuoruuttaan. Monelle Artovan alueella toimivalle Sanna on tullut tutuksi paikallisasioiden vaikuttajana, joka on toiminut hyväksi katsomiensa asioiden eteen sinnikkäästi milloin missäkin asioissa. Sanna on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori ja hän on toiminut eläintarhan johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2009. Hän on ollut myös Helsingin kaupunginhallituksen jäsen kuusi vuotta vihreiden edustajana. Sannan aiempi työ oli neuvottelevana virkamiehenä elintarviketurvallisuusvirastossa Evirassa. Uusi tehtävä Korkeasaaressa alkoi marraskuun alussa. Sanna on innoissaan uudesta työstä. Hän kokee olevansa ennen muuta kehittävä johtaja. Hänestä on tärkeää, että kaupunkilaisten ideat ja toiveet huomioidaan kehitystyössä. – Minulla on monia visioita siitä mihin suuntaan Korkeasaarta tulisi viedä. HaEnsimmäisten tehtävien joukossa on myös eläintarhan työntekijöihin ja heidän tehtäviinsä tutustuminen. -Haluan tutustua uuteen työympäristöön ja nähdä kuinka eläintarhan arki pyörii. Sanna pitää kaikenlaisista eläimistä. Kaupungistuneista villieläimistä hän tykkää eniten cityketuista. Yksi selSANNA HELLSTRÖM PÄÄSI UNELMADUUNIIN Korkkiksen uusi johtaja haluaa eläintarhan kiinteämmäksi osaksi kaupunkia ”Kaupungistuneista villieläimistä Sanna tykkää eniten cityketuista.” KORKEASAARI Korkeasaari perustettiin 125 vuotta sitten kaupunkilaisille opiksi ja valistukseksi, jotta kansanpuistossa olisi ylentävää ajanvietettä. Luontoja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä. Korkeasaari on ollut Helsingin kaupungin virasto vuodesta 1989 lähtien. Tutustu Korkeasaaren monipuolisiin verkkosivuihin osoitteessa www.korkeasaari.fi. lainen kävi häntä moikkaamassa kesällä hänen parvekkeellakin. – Siinä me tuijoteltiin toisiamme lasin läpi, mahtava kokemus! Marika Rosenborg Kirjoittaja on kantastadilainen ihmisistä innostuva toimittaja ja kouluttaja.
9 ARABIASTA URBAANIN KULTTUURIN KESKUS! Keväällä 2014 perustetun Artovan kulttuuritoimen tarkoitus on kasvattaa Arabiasta Helsingin urbaanin taiteen ja kaupunkikulttuurin keskus. Arabian kulttuuritarjonta muuttuu joka vuosi aktiivisemmaksi. Tiiviin asukaslähtöisen toiminnan lisäksi kasvavan kaupunginosan tapahtumat houkuttavat entistä enemmän kävijöitä myös muilta asuinalueilta.Arabiasta löytyy jo nyt valtava määrä taidetta ja se onkin ensimmäinen kaupunginosa, jossa on toteutettu kokonaisen asuinalueen rakentamisen yhteydessä taideprosenttiperiaatetta. Asuinalueen rakentamisen hankekustannuksista käytettiin prosentti taiteeseen. Kulttuuritoimen tukemien taideja kulttuuritapahtumien myötä taideprosenttiperiaate halutaan nostaa uudelle tasolle, kahden prosentin periaatteeksi. Olisi upeaa nähdä alueella vuosien päästä eri aikakausien ja taiteenlajien kerrostumia yksittäisten taideteosten lisäksi. Alueella on potentiaalia olla merkittävä nähtävyys taiteensa ja yhteisöllisen kulttuuritoimintansa kautta. Työskentelen itse tällä hetkellä Artovan taidekoordinaattorina tiiviissä yhteydessä kulttuuritoimen kanssa. Arabian alueella on runsaasti taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, joiden ammattitaitoa haluttaisiin hyödyntää alueen kulttuurielämän rehevöittämisessä. Taidekoordinaattori verkottaa alueella asuvia kulttuurialan ammattilaisia sekä kaupungin taideinstituutioita, jotta alueen taiteellinen profiili nousisi ja toimijat voisivat myös itse saada uusia toimintamahdollisuuksia ja kontakteja niin SuomesNOORA LINDROOS ”Alueella on potentiaalia olla merkittävä nähtävyys taiteensa ja yhteisöllisen kulttuuritoimintansa kautta.” sa kuin kansainvälisestikin. Koordinaattori myös kartoittaa uusia yhteistyöja rahoitusmalleja, jotta kulttuuritoiminta voi kasvaa alueella entisestään. Artovan kulttuuritoimi vuorostaan huolehtii Artovan isoimpien tapahtumien (Arabian Katufestivaali, Artova Film Festival ja Artova Kino) jatkuvuudesta, auttamalla itsenäisiä tuotantoryhmiä toiminnan käynnistämisessä ja hiljaisen tiedon säilyttämisessä. Kulttuuritoimi tekee myös työtä alueen taiteen ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämiseksi. Artovan kulttuuritoimen ja taidekoordinaattorin yhteistyönä suunniteltu Anna Suonsyrjä Kirjoittaja on Artovan taidekoordinaattori, kulttuuriaktivisti ja kulttuurituotannon opiskelija MIKÄ ARABIAN KULTTUURIKALENTERI? • Ilmoita kulttuuritapahtumasi kuukauden 20. päivään mennessä http://artova.fi/ilmoita-tapahtumasta • Kaikki ilmoitukset näkyvät Arabian sähköisessä kulttuurikalenterissa • Artovan kulttuuritoimi poimii kaikista ilmoituksista painetun kalenterijulisteen sisällön. • Kulttuurikalenteri julkaistaan helmikuusta 2015 lähtien Arabian kulttuurikalenteri julkaistaan helmikuussa 2015. Kalenterista löytää helposti alueen kulttuurimenot ja myös oman tapahtuman ilmoittaminen ja markkinointi helpottuu. MIKKO LARKE / STADIN AMMATTIOPISTO
10 Kävelen Arabianrannassa. Satunnaisesti siellä täällä kohtaan erilaisia taideteoksia. Katseeni kiinnittyy. Piristyn. Ilahdun. Parhaimmillaan taide ja myös arkkitehtuuri on silloin, kun se yllättää ja havahduttaa irti omista ajatuksista keskellä arkea ja laittaa miettimään asioita uusista näkökulmista. Helsinki valmistelee parhaillaan yleiskaavaa. Visiona on, että vuonna 2050 Helsingissä on 860 000 asukasta. Pikaraitiotiet yhdistävät kaupunginosia. Kantakaupunki laajenee bulevardeiksi muutettujen moottoriteiden varsille. Voisiko kaupunkiin mahtua hiukan lisää myös taidetta ja kulttuuria? Voisiko kaupungissa olla arkkitehtuuria, joka havahduttaa? Mielestäni kyllä. Valitettavasti Helsinki on rakennettu tylsäksi ja luovuutta ruokkivia viheralueita nakerretaan jatkuvasti. Pienillä kikoilla voidaan luoda ainutlaatuista kulttuurihistoriaa. Usein pelkkä maalikin riittäisi. Missä on Helsingin Banksy? Helsinkiin tarvitaan lisää niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Keskustakirjaston ja Tanssin talon lisäksi kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös omaehtoisesti. Popup-tapahtumien tulee antaa kukoistaa sekä kaupunkitilaa ja kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin. Parhaimmillaan taide ja kulttuuri tarjoaa elämyksiä ja ihastuksia silloin kun se on siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Ihan tavallisella pihakadulla, kerrostalon seinässä ja rappukäytävässä. Tuodaan taide ulos museoista ja rakennuksista. Taide tukee myös itsetuntemusta ja ihmisenä kasvua. Rosoisuus voi olla kaunista. Taide pitää ihmiset järjissään. Ruokitaan sitä. Lisää taidetta kaupunkiin ”Missä on Helsingin Banksy?” Leo Stranius Kirjoittaja on kansalaisaktivisti, joka työskentelee Luonto-Liiton toiminnanjohtajana ja toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna. KOLUMNI ”Hullultahan se silloin tuntui. Ei minulla ollut mitään käsitystä Inkerinmaasta. Lähdin mukaan, kun Puistolan seurakunnan diakoni kysyi, kuka lähtisi vapaaehtoisena ottamaan selvää, kuinka Tyrön seurakunnan ihmisiä voisi auttaa.” Vapaaehtoistyöntekijäksi vahingossa Ensimmäisellä matkalla 1990-luvun alussa bussilastillinen suomalaisia tyhjensi kaappejaan ja vei Venäjälle vaatteita, kenkiä ja leluja. Taru Kettunen on eläkkeellä, mutta käy edelleen Tyrön seurakunnassa tapaamassa vanhuksia. ”Nyt tuntuu, että tärkeintä on jutella vanhusten kanssa. Kun kysyn mitä kuuluu, niin surulliset ja iloiset tapahtumat naurun kera vyöryvät eteeni. Sota-aika ja Siperiassa vietetyt vuodet itkettävät, mutta nopeasti suru vaihtuu iloon ja nauruun.” Kettunen kertoo. Inkerinmaalla vieraille varataan parasta pöytään. Jopa suomalaisilta saatua kahvia on säästetty, jotta sitä on tarjota, kun suomalaiset tulevat. Lahjan saaminen ilman vastalahjaa on yleensä vaikeaa ihmisille. Lahjoiksi vanhukset antavat usein vodkapullon. ”Se on syytä ottaa iloisesti ja kiitollisena vastaan, niin hyvä mieli säilyy molemmin puolin, ” Kettunen sanoo. Joskus vastalahjana voi olla rukous. Kun Taru Kettunen vei kuolleen äitinsä vaatteet Maria-mummolle, niin Maria kertoi laulaneensa ja polttaneensa kynttilää Tarun äidille. Kerran vapaaehtoinen, aina vapaaehtoinen Vapaaehtoisuustyö vaatii sitoutuneisuutta ja se saattaa ajan myötä rasittaa. Taru Kettunen kertookin, että nykyään hän osallistuu useimmiten kertaluonteiseen toimintaan tai sellaiseen, missä hän voi sovittaa vapaaehtoistyön omiin aikatauluihinsa. Tarun voi tavata Helsingin kaupungin museossa Senaatintorilla mummotoiminnassa puhumassa lapsille, Tuomiokirkossa päivystäjänä tai Kääntöpaikalla maanantaisessa seniorikahvilassa. Loman ja vapaaehtoistoiminnan voi myös yhdistää. Afrikan matkalla Gambiassa Taru Kettunen järjesti lasten päiväkodissa askartelutuokioita. Tarvikkeet hän toi Suomesta. Loppukirissä työtä vapaaehtoisille Loppukiri-talossa siivous ja ruoanlaitto ovat alusta asti olleet pakollista yhteisöllisyyteen kuuluvaa työtä. Tuon pakollisen työn seurauksena tai sen lisäksi, talossa on paljon hyvään tahtoon ja yhdessä tekemisen iloon perustuvaa vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön pitää olla aidosti vapaaehtoista ja sellaista, että siinä ihminen voi toteuttaa joko taitojaan tai elämänarvojaan tai molempia. Taru Kettunen nauttii käsija askartelutöiden tekemisestä. Loppukirissä hän on alusta asti toiminut askartelukerhossa. ”En enää vuosiin ole varsinaisesti vetänyt askarteluryhmää. Se toimii omalla painollaan. Jokainen kerhon jäsen tuo askarteluja käsityöideoita joko talon tai omaan tarpeeseen. Kerho kokoontuu kerran viikossa.” Parasta vapaaehtoistyössä on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Loppukiriinkin oli helppo muuttaa juuri siksi, Kettunen sanoo. Vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen. Loppukirissä siihen avautuu paljon mahdollisuuksia. Talon 70 asukasta käyvät toisilleen kaupassa ja apteekissa, hoitavat toistensa kissoja ja saavat tietoapua tietokoneiden ja puhelimen käytössä. Loppukirin tilavassa ja modernissa keittiössä valmistetaan arkisin päivällinen asukkaille. Sinne on välillä kaivattu vapaaehtoisia avuksi. Ystävysty loppukiriläisen kanssa, niin pääset kokeilemaan vapaaehtoistyötä Loppukirin senioreiden kanssa! ”Vapaaehtoistyön pitää olla sellaista, että ihminen voi toteuttaa taitojaan tai elämänarvojaan” Heli Stenvall Kirjoittaja on Loppukirin asukas
11 sia, jotka ovat sijoitettu ja toteutettu rakennusten sisäpihoille tuoden taiteen mahdollisimman lähelle ihmistä. Alueen taide ja arkkitehtuuri yhdessä muodostavat kumppanuuden, joka rikastuttaa arkea ja ympäristöä. Koen löytämisen riemua joka kerta, kun nurkan takaa paljastuu uusi teos ihMikkola, Juuso Waris ja Minna Tuuliainen, jotka saapuvat Sointi Jazz Orchestran vieraiksi. Alun perin Sointi Jazz Orchestra sai alkunsa Rasmus Sointi Jazz Orchestralle musiikkia, joka tuo esille kunkin soittajan persoonallisuuden”, Soini kertoo. Soinin säveltämällä ohjelmistolla reilun vuoden ajan yhteissoittoa hionut Sointi Jazz Orchestra on tehnyt paljon töitä kolmen joulukuussa kuultavan Tiernapojat-konsertin eteen. Jo helmikuusta lähtien Partanen ja Soini ovat ahkeroineet sovitusten parissa musiikkia kirjoittaen ja kokonaisuutta ideoiden lisäksi mukana ovat olleet esimerkiksi solistien asut suunnitellut Sanna Niskanen, graafisen ilmeen luonut Juha Koivusalo ja ohjauksesta vastaava tanssija Emmi Kahilainen. Idea projektiin ja Tiernapoikien 200-vuotisen perinteen muokkaamiseen tuli Soinin mukaan rumpali Partaselta ja Soini päätti lähteä rohkeasti ajatukseen mukaan. ”En ole ollut perinteisen Tiernapoikien fani ja juuri se ehkä onkin syynä, miksi halusin tarttua tähän haasteeseen luoda jokajouluinen kuvaelma sekä musiikillisesti että draamallisesti uudestaan”, Soini sanoo. ”Tiernapojat on vahva brändi, johon monesti viitataan, mutta sitä ei ole musiikillisesti uudistettu koskaan. Tekemästämme versiosta on leikillisesti puhuttu 2000-luvun Lumiukkona se kestää toteutuksena aikaa vaikka seuraavat 200 vuotta!” VIERASKYNÄ Ensisilmäyksellä Toukorannan alue vaikuttaa yhdistelmältä uusiokäyttöön otettua jättömaata sekä modernia arkkitehtuuria ja uudenaikaista rakentamista. Urbaania rujoutta. Lähden suunnistamaan syvemmälle kerrostalojen siimekseen. Kävellessäni kohtaan mitä monimuotoisimpia ja uniikkeja taideteokTaide lähellä ihmistä tuo arkeen ripauksen juhlaa Seison Toukolankujan ja Hämeentien risteyksessä sateisena ja harmaana sunnuntai-iltapäivänä. Olen tullut Arabian Toukorantaan tutustumaan siihen, kuinka taide on tuotu lähelle ihmistä – osaksi kaupunginosan ihmisten arkea. ”Alueen taide ja arkkitehtuuri muodostavat kumppanuuden, joka rikastuttaa arkea ja ympäristöä.” NELLIN TOP3 ARABIAN TAIDEKOKEMUKSET teos: Fjärilseffekten, 2006 taiteilija: Christine Candolin sijainti: Cor-talo, Toukolankatu 11 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Ami Oja rakennuttaja/tilaaja: Pro Artibus teos: Oasen, 2006 taiteilija: Ann Sundholm sijainti: Jan-Magnus Janssonin aukio rakennuttaja/tilaaja: Pro Artibus teos: Mamma, 2006 taiteilija: Paula Blåfield sijainti: Roomankatu 5 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Arkitektbyrå rakennuttaja/tilaaja: Pro Artibus Prosenttitaide Helsingin kaupunki on velvoittanut kaikkia Arabianrannan alueen rakennuttajia käyttämään 1-2 % kustannuksista taiteeseen. Tätä sääntöä on noudatettu alueen rakentamisen alkamisesta lähtien (vuodesta 2000). http://arts.aalto.fi/fi/services/arabianranta/ http://prosenttiperiaate.fi/ Sointi Jazz Orchestra uudistaa Tiernapojat-kuvaelman Hylkää pölyttyneet mielikuvat perinteisistä Tiernapojista. 200 vuoden jälkeen Tiernapojat jatsaavat! Uudistettu versio kaikkien tuntemasta joulun perinteisestä laulunäytelmästä saa ensi-iltansa vuoden lopussa. Säveltäjä-sovittaja Rasmus Soinin viime vuonna perustama 17-henkinen Sointi Jazz Orchestra esiintyy useamman kerran Helsingin seudulla joulukuun puolessa välissä; Arabiasaliin Tiernapojat-konsertti saapuu maanantaina 15.12.2014. Kuvaelman laulujen tuoreista sovituksista ja uusista sävelletyistä välikkeistä vastaa Soini yhdessä orkesterin rumpali Siiri Partasen kanssa. Kantaesityksensä saava versio laajentaa perinteisen kuvaelman lähes tunnin kestäväksi musiikilliseksi kokonaisuudeksi, jossa tutut laulut kuljettavat juonta vaihtelevien tunnelmien läpi. Lauluosuuksista ja Tiernapoikien rooleista vastaavat laulajat Kalle Ruusukallio, Lauri Soinin vuoden takaisesta sävellyskonsertista, johon hän kasasi nuorien ammattimuusikkojen kokoonpanon. Tämä Suomessa harvinaisten freelancemuusikoista koostuvien big bandien joukkoon noussut yhtye on sittemmin esiintynyt Espan lavalla, Taiteiden yössä sekä Koko Jazz Clubilla. Toiminnan tueksi on perustettu myös yhtyeen nimeä kantava yhdistys. Kriitikot ovat kiitelleet Soinin sävellysten yllätyksellisyyttä sekä sovituksissa esiin tulevaa monipuolista, hienostunutta vaihtosoittimien käyttöä. ”Haluan uudistaa big band -musiikkiperinnettä ja lähtökohtanani on säveltää ”Versiostamme on leikillisesti puhuttu 2000-luvun Lumiukkona se kestää toteutuksena aikaa vaikka seuraavat 200 vuotta!” KUUNTELE JA MAKUSTELE SUNNUNTAINA 7.12. Otteita Sointi Jazz Orchestran Tiernapojista laulajien ja pienyhtyeen esittämänä Bokvillanin huvilassa kello 15.30. Paikalla myös kokonaisuuden sovittaneet Siiri Partanen ja Rasmus Soini. MUUT ESITYKSET: 14.12. ”Tiernapojat” Tuomaan Markkinoilla Senaatintorilla kello 15 15.12. ”Big Band Xmas Special” Arabiasalissa kello 19 20.12. ”Sointi Jazz Orchestra esittää: Tiernapojat” Kanneltalossa kello 17 Lisätietoja esityksistä ja projektista löydät yhtyeen Facebook-sivulta tai www.sointijazzorchestra.com Kirjoittaja on töölöläinen viestintäassistentti, joka on viehättynyt Arabiasta – nyt myös sen taiteesta. Nelli Asikainen meteltäväksi. Ne kiinnittävät huomioni, kääntävät katseeni ja virkistävät mieltäni. Ne keskustelevat ohikulkijan kanssa – pysäyttävät hetkeksi pohtimaan taiteen merkitystä arjessa ja elämässä. Toukorannan taideteokset tuottavat esteettistä mielihyvää ja luovat samalla arkisiin paikkoihin erityisiä merkityksiä. Niiden äärellä sateen piiskaus ja tuulen tuiverrus unohtuvat hetkeksi ja koen pieniä arkisen juhlavia hetkiä. Noora Lindroos Kirjoittaja on Kuohun toimitussihteeri.
12 MAMUPALA Mamupala-palstalla québecilainen ranskankielen opettaja kekseliäästi (?!) jakaa havaintojaan Artovan alueesta ja integratiostaan Suomeen. Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Arabianrannassa asuva québeciläinen. Koska olen pelannut suomenkielen pelikentällä vasta pari vuotta, minun näkökulmani kun yritän tutkia sanoja ja lauseita on usein lapsellinen, naiivi ja huvittunut. Tulen leikkiväksi lapseksi uudestaan. Näettekö että artikkelin lauseet näyttävät niin kuin kaduilta (rivien välissä) ja taloilta? Että joka artikkelin rivi on niin kuin kaupungin siluetti, kuin Helsingin keskusta Suomenlinnasta katsottuna. Isot kirjaimet ovat pilvenpiirtäjiä, tavuviivat ovat pieniä jalankulkusiltoja. Lisäksi, minulle treemat muistuttavat lintuja tai tähtiä. Kivaa että suomenkielessä on niitä paljon, eikö niin? Elämä pohjantähden alla Kanadan hanhien kanssa on mukavaa. Lintutieteessä koko kolumni sinun edessäsi on jonkinlainen kaupunginosa. Eilen kävin Suomenlinnassa ja katsoin saarelta Helsingin siluettia ja mietin mitkä kirjaimet Guggenheim museo aikoo lisätä pääkaupungin proosaan. Miltä nykyajan pikataidemuseon pitäisi näyttää? Iso peltihökötys rannikolla? Suuri huutomerkki siellä missä keskustan arkkitehtoninen lause alkaa? Toinen lasipesä à la Frank Gehry? Vraiment? Tulen kaupungista missä ei ole nykyaikaisia upeita rakennuksia. Upeuksia löytyy kaupungin asukkaiden päässä. La Presse-lehden kolumnisti François Cardinal kerran kertoi, että Montréal on Anti-Bilbao kaupunki: vähän betonina rohkeutta mutta täynnä luovia kaupunginosia. Vahvoja ja erilaisia identiteettejä alueiden seassa. Ylpeitä kekseliäitä asukkaita. Elämää naapuristossa. Elämän laatu kaupungissa löytyy rivien välistä missä ihmiset harhailevat ja hyväntahtoisesti elävät sovussa. Hetkinen. Jos luet uudestaan edelliset neljä lausetta ja jos kävelet tekstin kolmella edellisellä kadulla, ehkä tunnistaisit alueemme? Kaupungin proosa. Meiltä saat pähkinät, kuivahedelmät, ja -marjat, mausteet, teet, jauhot ja superfoodit – myös luomuna. Punnitse & Säästä Kauppakeskus Arabia | Avoinna ma-pe klo 10–20, la klo 9–18 ja su klo 12–18 SATO JA IRTO TUOT TEITA Irtoja erikoistuotteiden ruokakauppa AVASI ARABIASSA SATO JA IRTO TUOT TEITA –Tervetuloa tutustumaan! Kolme miestä ja pizza Parmesania ja muita herkkuja nyt myös Arabiassa Toiminnan laajentuessa kasvoi myös omistajajoukkio. Uusin parmesilainen on Sinan Aydin (oik.) Ali Uzun kuvassa keskellä ja Erkan Uzun vasemmalla. Arabian Parmesan on avattu kätevästi 8ja 6-ratiovaunun päätepysäkin tuntumaan. Parmesanit ovat avoinna arkisin klo 10-22 ja viikonloppuisin klo 11-22. Kumpulalainen käsite, pizzeria Parmesan, löytyy nyt myös Arabiasta. Syntyjään turkkilaisten ja Suomeen jo 1990-luvulla kotiutuneiden Uzunin veljesten, Alin ja Erkanin perustama Parmesan on ruokkinut pizzannälkäistä kansaa Kumpulassa jo 14 vuotta. Tulevaisuuden haaveissa ovat uudet Parmesanit ja franchising-yrittäjyys. “Kumpulassa meillä kävi todella paljon asiakkaita myös lähialueilta, esimerkiksi Arabianrannasta. Yrittäjä tietenkin ilahtuu, kun kuulee ravintolaansa kutsuttavan ‘Kumpulan helmeksi’. Kasvava ja kehittyvä Arabia ansaitsi oman Parmesaninsa ihan asiakkaiden ahkerista pyynnöistä”, kertoo nykyisen yrittäjäkolmikon Ali Uzunin, Erkan Uzunin ja Sinan Aydynin puhemies Ali. Miksi juuri Parmesanin pizza on niin suosittua? Hyvä pohja hyvälle pizzalle on – hyvä pohja. Ali Uzun kertoo sekä pohjan että kastikkeen olevan perheyrityksen ikioma resepti. Lisäksi tarvitaan ensiluokkaisia, tuoreita raaka-aineita ja kyky yhdistellä makuja ikimuistoiseksi pizzaelämykseksi. “Hyvä pizza syntyy näillä, taiteilijan käsillä”, sanoo Ali Uzun käsiään ilmassa pyöräytellen. Herkullisia yhdistelmiä löytyy joka makuun ja ruokavalioon. Tämän hetken suosituin pizza on Smetana. Tuhdissa pizzassa maistuu kebab-liha, jalopeno, punasipuli, tuore tomaatti sekä juusto. Muhkea lätty kruunataan paistamisen jälkeen smetanalla. Vaikka pizza maistuu suomalaisille ruokavaliobuumeista huolimatta, on hyvä tarjota vaihtoehtoja. Arabian Parmesanissa onkin myös ruokaisa salaattibaari. Raikkaat ja rapeat eväät käyvät lounasaikaan hyvin kaupaksi. Intiankadun Parmesan tarjoilee pizzan lisäksi kebabia ja leikkeitä. Vaikka Parmesanin pizza jaksaa hakea vähän pidemmänkin matkan takaa, saattaa tulevaisuudessa Parmesan ilahduttaa oman kulman takana muitakin, kuin ArToVan asukkaita. Yrittäjäkolmikon haaveissa on tehdä Parmesanista joku päivä hyvältä maistuva franchising-brändi. Parinsadantuhannen pizzan kokemuksella on hyvät mahdollisuudet onnistua. Ali Uzun suosittelee: PARMESAN-SUOSIKIT Smetana-, Salmonja Chevre-pizzat PERHEEN HERKKUHETKEEN Aikuisille Salmonja Chevre-pizza Lapsille aina varmat kinkku-ananas ja jauhelihapizzat AKTIIVILIIKKUJALLE ENEMMÄN PROTEIINIA Smetanatai Barbeque Chicken -pizza KAVISSYÖJÄLLE JA KEVYEMMÄN YSTÄVÄLLE Antipasto-, Maruzellatai Vegetarian-pizza ”Pohja hyvälle pizzalle on – hyvä pohja” Tarja Törmänen ANNA HEIKINHEIMO ERIKOISTARJOUS SINULLE, Kuohun lukija! TÄLLÄ ETUSETELILLÄ: HIERONTAhuone Toini Muonan katu 3a (katutaso) 00560 Helsinki Ajanvaraus 0400 213 030 45 min. shiatsua ja 30 min. klassista hierontaa YHTEISHINTAAN: 50 EUR (norm. 68 eur). Varaa aika netissä kropparennox.fi HIERONTAhuoneelta
13 TEKNIIKAN MUSEO Museon vanhin näyttely suljettiin uusien näyttelyiden tieltä. Viestintä-näyttelyn peijaiset –tapahtuma keräsi mukavasti niin aikuisväkeä, lapsiperheitä kuin ohikävelleitä ulkoilijoita pop up-kahviloineen. Yleisön suosikkina ollut näyttely oli nostalginen matka viestinnän maailmaan ja esitteli kauniita vanhoja puhelinlaitteita ja radioita, kokeiltavia puhelinkeskuksia, studiotekniikkaa sekä monenlaisia kummajaisia kuten kuvalennättimen tai Hughesin lennättimen, jossa sovellettavassa tekniikassa on käytetty pianon näppäimistöä! Viestinnän näyttelyyn oli tarjolla opastuksia ja henkilökunta oli herkistynyt nimeämään omat suosikkinsa näyttelyn esineistä. Yleisö sai tutustua perusteluihin ja nimetä omat suosikkinsa. Yhteiseksi suosikkiesineeksi nousi viikonlopun jälkeen automaattinen puhelinkeskus. Suomen radioamatööriliitto oli mukana viikonloppuna sähkötyspisteellään , jossa yleisö sai kokeilla ensimmäistä digitaalista viestinnän muotoa eli morsetusta. Yhdessä aikuisten kanssa oli mukava tehdä oma viestintä-aiheinen rintanappi tai tutustua viestinnän maailmaan koko perheen mediapajassa tablettitietokoneiden ja lisätyn todellisuuden avulla Jo kesällä museon tiloissa keveällä konseptilla toiminut popup-kahvila rakennettiin nyt syksyiseksi viikonlopuksi pyöreän hallin sisätiloihin, jonne pystyi piipahtamaan kahville ulkoilun lomassa. Kahvilatoiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta, ja erilaisia toteutusvaihtoehtoja lähialueelle mietitään tulevaisuudessakin. Vanhat viestinnän esineet eivät katoa museosta tai yleisön nähtäviltä lopullisesti. Uusien näyttelyiden myötä kokoelmien helmiä yli 50 000 esineen kokoelmista nostetaan esille uusissa yhteyksissä. Tavoitteena on uusia museon pyöreän hallin kaikki perusnäyttelyt vähitellen lähivuosien aikana, ja tulossa on muun muassa oma näyttelyja työpajatila lapsille. Suljetun näyttelyn sermien takana alkaa ensin esineiden dokumentointi ja näyttelyn purkaminen. Ensimmäisenä tilalle on tulossa huhtikuun lopussa avattava teollisuusvalokuvanäyttely Valon ja voimat tekijät Strömbergin historiasta. Taidekuvamaiset teolliset valokuvat ovat osa Trafiikki-museoiden Liikkeelle! -verkostonäyttelyä. Trafiikki-museoihin kuuluu Tekniikan museon lisäksi viestinnän ja liikenteen museoita, kuten esimerkiksi Ilmailumuseo Vantaalla, mediamuseo Rupriikki ja Postimuseo Tampereella sekä Forum Marinum Turussa. Tekniikan museon rakennusten historiaa Tekniikan museon rakennukset Kuninkaankartanonsaarella kertovat hienoa tarinaa Helsingin historiasta. Saaren nimi periytyy Kustaa Vaasan ajalta, kun Ruotsin kuningas perusti uuden kaupungin, Helsingin, Vantaankosken läheisyyteen. Saarelle sijoittuivat kuninkaan ja uuden kaupungin hallintorakennukset. Näitä rakennuksia ei saarella enää ole, mutta ajan myötä alueelle kehittyi asujaimistoa ja teollisuutta, joka palveli kaupunkia. Teollistumisen aika 1870-luvulta lähtien toi saarelle sinne rakennetut nykyiset rakennukset. Rakennuksissa sijaitsi kaupungin ensimmäinen vedenpuhdistuslaitos. Vanhin rakennuksista on vuonna 1877 rakennettu museon pyöreä keltainen halli, jonka vaatimaton ulkonäkö kätkee sisäänsä hämmästyttävän suuren hallin. Alun perin 1800-luvun loppupuolella rakennuksella ei ollut kattoa ja ulosnäkyviä seiniä, vaan se oli avosuodatinallas, jonka kautta Vantaanjoen vesi suodatettiin hiekan läpi käyttövedeksi kaupunkilaisille. Vedenpuhdistuslaitos oli suhteellista 1800-1900-lukujen taitteessa, sillä avoaltaat olivat haavoittuvaisia ulkopuolelta tulevalle lialle ja joskus vesimäärän niukkuudesta tai altaiden huoltotoimenpiteistä johtuen vettä pumpattiin verkkoon myös puhdistamattomana. Silti vedenpuhdistuslaitoksen ansiosta suuret tautiepidemiat vähenivät kaupungissa ja paransivat olennaisesti elämänlaatua. Saaren punatiiliset rakennukset kuuluivat myös vesilaitokselle. Kaupungin kasvun myötä veden kysyntä kasvoi; vedenpuhdistuskapasiteettia lisättiin ja suodatusmenetelmiä kehitettiin. Keskimmäinen museon Punatiilihallia on rakennettu vähitellen vuodesta 1895 lähtien ja saaren kolmas rakennus, nykyisin museoitu ja kesäisin auki oleva Pikasuodatinlaitos otettiin käyttöön 1909 uusia kemiallisia pikasuodatusmenetelmiä varten. Rakennuksia on laajennettu ja käyttötarkoituksia muutettu tekniikan ja teollisuuden kehittyessä, mutta rakennukset toimivat vedenpuhdistuksen tiloina 1960-luvulle saakka. Vesilaitokselta jääneet tilat varattiin sitten 1969 perustetun museon käyttöön. Kosken toisella puolella sijaitseva Voimalamuseo on osa tätä vedenpuhdistuksen tarinaa. Saaren puolella puhdistettu vesi pumpattiin käyttövedeksi kaupunkilaisille Linnanmäen vesitorniin. Tähän tarvittiin tietenkin voimaa, jota turbiinilaitos ja myöhemmin rakennettava höyryvoimalaitos tuottivat. Tekniikan museossa vietettiin viestintä-näyttelyn peijaisia Tekniikan museossa vietettiin koko perheen viestintä-aiheista tapahtumaviikonloppua 1.–2.11, kun museon vanha viestinnän perusnäyttely oli auki yleisölle viimeisiä päiviä. Kokonaisuus on harvinainen säilynyt teollisuusperintökokonaisuus, joka on nimetty kulttuuriperintökohteeksi. Euroopan neuvosto onkin julistanut vuoden 2015 teollisuusperinnön ja tekniikan teemavuodeksi ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien otsikko on “Teollisuuden ja tekniikan perintö”. TARINA AUTOMAATTISESTA PUHELINKESKUKSESTA Amerikkalainen hautausurakoitsija Almon Brow Strowger mietti, kuinka välttäisi, että suuri osa hautaustilauksista meni hänen kilpailijalleen, joka oli käsikeskuksessa toimineen puhelinvälittäjän sukulainen. Strowger lähti kehittämään puhelinkeskusta, jossa käsivälitteisyys vaihtui automaattiseksi. Automaattiset puhelinlaitteet mullistivat puhelinvälityksen ja tiedonsiirron. Kyse ei ollut vain automaatiosta vaan kytkimien tekniikka mahdollisti puheluiden määrän moninkertaistumisen. Tekniikan museossa esillä ollut Strowger-tyyppinen automaattinen puhelinkeskus oli Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen yleinen automaattikeskus ja se asennettiin 1922 Helsingin puhelinyhdistyksen tiloihin Töölöön. Puhelinkeskus palveli hienosti vuoteen 1985 asti digitaalitekniikkaan siirtymiseen saakka ja se on sen jälkeen toiminut eläkeiässä vielä Tekniikan museossa, sillä keskuksen päissä oli puhelimet, joilla pystyi soittamaan toisesta puhelimesta toiseen annetulla numerolla. “Ei nuo ole puhelimia”, väitti yksi lapsi nähdessään lankapuhelimen, perustellen että puhelin on laite, jonka voi ottaa mukaansa. Anna Iso-Ahola Kirjoittaja on Tekniikan museon projektipäällikkö ja viestintävastaava
14 seen ja samalla kääntöpuolena mahdollisuus myös toisen vahingoittamiseen, on laji todellisuudessa ennen kaikkea oman kehon ja mielen hallintaa, kunnioituksen ja arvostuksen kehittämistä itsessä ja muita kohti. “KAUKOLTA olen oppinut, kuinka tärkeää itsekuri, kunnioitus, opittujen arvojen ja taitojen säilyttäminen ja ahkera harjoittelu on”, sanoo Elena. “Me länsimaiset ihmiset olemme hyvin vapaita ja monesti halutaan nopeasti paljon tuloksia. Kärsivällisyys ja päämäärätietoisuus saattavat puuttua. Minäkin tarvitsen usein pysähtymistä asioiden äärelle, joiden haluan toteutuvan. Pysähtyessäni muistelen, mitä tarkoittaa olla onnellinen? Jotkut asiat ovat helppoja ja toiset taas vaativat itsekuria, sinnikkyyttä ja mielen hallintaa. Jos haluat muutosta – tee se! Ja paras alku siihen on omien ajatuksien ja uskomuksien muutostyö. Siihen uskon vahvasti. Elämä on se mitä AJATTELET”, hän jatkaa. PALATAAN siihen mielenkiintoiseen yhdistelmään, vilkkautta ja rauhaa samassa paketissa. Alan ymmärtää, miten se on mahdollista: jin ja jang. Tasapainoiseen elämään tarvitaan molempia ja ennen kaikkea molempien puolien hyväksymistä itsessään ja muissa. Loppuviimein, ihmeiden tekoon tarvitaan kahta asiaa: ajattele unelmaasi ja toimi sen mukaisesti. mulla herään ja mietin päivän askartelujani, mieleeni tulee aina: mitä tahansa teen, sen pitää suuntautua muiden ihmisten auttamiseen ja palvelemiseen. Silloin päiväni on onnistunut”, hän jatkaa. ELENA USKOO , että energiaa ja hyvää oloa saa tekemällä sitä, mistä pitää. Ja ajattelemalla, että ihmisellä on vapaus tehdä mitä tahansa, pitää itse asiassa useimmista asioista, joita tekee. Myös niistä, jotka joskus tuntuvat siltä, että niitä pitää tehdä. Totean, että Elenalle taitaa käydä näin harvoin. Kuinka moni meistä kuvailee lehtien haravointia kadulta sanoin: “Pienellä arkipäiväisellä teolla voi Monipuolinen Arabianranta on vakiinnuttanut paikkansa viihtyisänä ja edelläkävinäjä tunnettuna asuinalueena. Elena ja Kauko Uusoksa Studio Dantianista ja Hierontahuoneesta ovat alueen yrittäjä. Arabianrannasta löytyy pariskunnan työ ja koti ja onpa pari löytänyt toisensakin ArToVan kulmilta vaikka varsinaisesti rakastumassa piti käydä Japanissa saakka. ELENA UUSOKSAN tavatessaan huomaa rauhoittuvansa, heti kättelyssä. Ja tarkoitan tätä kirjaimellisesti, sillä rauhoittuminen tapahtuu välittömästi kädenpuristuksen aikana. Se on jännittävää, koska nainenhan itse on selvästi vilkas ja nopealiikkeinen. Miten tämä on mahdollista? “Kun pysyy tilassa, jossa sydän on auki, voi tehdä mitä tahansa”, sanoo Elena. “Kun aa”Molemmat Uusoksat puhuvat ja tekevät asioita ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi: perinteistä hierontaa, shiatsua, reikiä, chi kungja jujutsuvalmennuksia, ravintoterapiaa.” Tarja Törmänen ilahduttaa itseä ja auttaa muita, vaikkapa haravoimalla lehdet ja tekemällä kadusta kauniimman.” ORIENTAALINEN ELÄMÄNFILOSOFIA näkyy pariskunta Uusoksan elämässä ja työelämässä vahvasti. Jo nuorena poikana jujutsusta kiinnostunut turkulainen Kauko Uusoksa pakkasi matkalaukkuun1970-luvulla treenipöksyt ja passin sekä yhdensuuntaisen lentolipun Japaniin. Siitä asti kamppailulajit ovat olleet Kaukolle tärkeitä, itse asiassa, koko elämän filosofia. Mies on Hontai Yoshin Ryu jujutsun ”maahantuoja” ja chi kungin uranuurtaja Suomessa. Oppeja ja elämänkokemusta on saatu opettajilta Japanissa ja Hawaijilta. Myös Kiina on vakiintunut viisauden hakupaikkana. Vaikka yleinen uskomus on, että kamppailulajeista saadaan valmiuksia itsen puolustamiHYVINVOINTIA JA ELÄMÄNFILOSOFIAA ARABIASSA Yhä useampi yritys on löytänyt paikkansa ja asiakaskuntansa Arabiasta. RIKU NIKKILÄ Taiteilijayhteisö Kolmas Kerros on noin 40 taiteilijan ja käsintekijän yhteisö Hämeentiellä. Norabian talossa (Hämeentie 157) sijaitsee joukko taiteen tekijöiden työhuoneita sekä tiheään tahtiin vaihtuvia näyttelyitä tarjoava Galleria Kolmas kerros. Tiloista löytyy myös seitsemän naisen perustama Taidehuone Ellen. Kuohu löysi Kolmannesta Kerroksesta ihastuttavan kahden KURKISTA KOLMANTEEN KERROKSEEN Joulukuun näyttelyt Tarja Törmänen käden ja yhden naisen hattupajan, Anjuska Designin. Yrittäjä Anni Viitasaari muotoilee hatut käsin perinteisten hattutukkien avulla. Valikoimasta löytyy valmiita malleja sekä tilaustöitä. Millaisen palan uniikkia designia sinä haluaisit pään päälle keikkumaan? Huopahattu, turbaani, lierihattu, pillerirasia…Hatun valinta on välillä tärkeä pääasia. Tuula Ahvenvaara – Samaanitanssi 3.12.-14.12.2014 Avoinna ke-to 15-18, pe-su 13-16 3K Galleria Joulujänis Taiteilijoiden joulutori 17.12-20.12.2014 Avoinne ke-to 15-18, la 12-17 Taidetta ja taiteellisia käsitöitä!
15 Jouluaika Paavalin seurakunnassa To 11.12. klo 18 Joulukonsertti, Paavalinkirkon kuoro Pe 12.12. klo 19 Pop Kauneimmat joululaulut Su 14.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut messu Su 14.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Su 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Ma 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Keulassa Su 21.12. klo 10 Neljännen adventin messu Su 21.12. klo 14 Snygeimmät joulubiisit Ke 24.12. klo 13 Perheiden jouluhartaus Ke 24.12. klo 15 Jouluhartaus Ke 24.12. klo 23 Jouluyön messu To 25.12. klo 10 Joulupäivän jumalanpalvelus Pe 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Su 28.12. klo 10 Viattomien lasten päivän messu To 1.1. klo 10 Uudenvuoden messu Su 4.1. klo 10 Messu– Ti 6.1. klo 10 Loppiaisen messu Paavalinkirkko Sammatintie 5, 00550 Helsinki Tervetuloa! Lisätietoja joulunajan tapahtumista löydät netistä: http://www.helsinginseurakunnat.fi/paavali Facebook: https://www.facebook.com/Paavalinseurakunta ENSI VUODEN TEEMAT YM. KUOHU-PROMO TÄHÄN? HELSINKI HALUAISITKO, ETTÄ TÄMÄ TILA TEKEE SINULLE KAUPPAA? ILMOITA KUOHUSSA, SE ON EDULLISTA. TEEMAT & ILMESTYMINEN VUONNA 2015 (suluissa aineistopäivä) 1. Vaikuttaminen 4.3. (22.1) 2. Luonto 28.5. (20.4.) 3. Rakkaus 16.9. (10.8.) 4. Tulevaisuus 9.12. (2.11.) OTA YHTEYTTÄ! kuohu.toimitus@gmail.com Kuohu
YHTEISÖSIVU Arabianrannan Metropolian toimipisteissä tähyillään innolla tulevaisuuteen ja luovan pöhinän lisääntymiseen alueella. Vuosina 2017-2019 nykyiset popjazzkoulutuksen, elokuvan, tv:n, teatteritekniikan ja kulttuurituotannon opiskelijat saavat opiskelijakollegoikseen Metropolian viestinnän, muotoilun, vaatetusalan ja konservoinnin opiskelijat. Metropolian tilastrategia ‘Yksi Metropolia – neljä kampusta’ kasvattaa Arabianrannan opiskelijoiden määrää nykyisestä noin seitsemästäsadasta jopa tuhanteen neljäänsataan. Metropolian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer painottaa, että Arabianrannan ainutlaatuisen hengen vaaliminen ja vahvistaminen on Metropolialle ja metropolialaisille tärkeää. “Kampus on yksi niitä paikkoja, jossa ihmiset kohtaavat toisiaan, tulevaisuudessakin. Mobiili elämäntapa vähentää niitä elämisen rakenteita, joissa ihmiset ovat tavanneet toisiaan. Opiskelussa voi hyödyntää monenlaisia pilvipalveluita – ja me Metropoliassa uskomme siihen, että kohtaaminen, osallisuus ja yhteisöön kuuluminen on osa ihmisyyttä. Teknologia auttaa meitä monessa. Ja samalla on tärkeää säilyttää mahdollisuus ihmisten inhimilliseen kohtaamiseen”, Ranta-Meyer jatkaa. Metropolian uusi tilastrategia tiivistää 20 eri toimipisteen tilat neljälle kampukselle. Arabianrantaan keskittyvät Metropolian kulttuurialan koulutusja innovaatiotoiminnot. Uusi kampus rakentuu Hämeentie 161:ssä (Vanha verkatehdas) Metropolian nyt käytössä olevien tilojen ja Arabiakorttelista etsittävien lisätilojen ympärille. Muut tulevaisuuden kampukset sijaitsevat Helsingin Myllypurossa sekä Vantaan Myyrmäessä ja Leppävaarassa. “Arabianranta on luovan toiminnan keskus. Haluamme jatkaa ja vahvistaa tätä perinnettä sekä perintöä”, kertoo hankkeen projektijohtaja Seija Ristimäki Metropoliasta. “Tavoitteemme on opiskelijoiden yhteisöllisyyttä lisäämään suunniteltu, toiminnallinen ja terveellinen Luovaa pöhinää Arabianrannan täydeltä Yksi Metropolia, neljä kampusta YHTEISÖLLISYYTTÄ JA ELÄMÄNHALLINTAA Arabianranta on aina ollut asukkailleen, työntekijöilleen ja toimijoilleen merkityksellinen. Alueella on tehty paljon töitä, asuttu ja opiskeltu yhteisöinä. Metropolian laaja kulttuurialan kampus tuottaa isona luovana yhteisönä omannäköistään merkityksellisyyttä ja osallisuutta Arabiaan. Kampusrakennuksilla luodaan tulevaisuuden yhteisöllisyyttä. Kirjoittajan mielessä Kulttuurin ja muotoilun kehtona tunnettu Arabia on ehdottomasti sopiva ympäristö luovaa alaa opiskeleville. Minun maailmassani viestintä, muotoilu, elokuva ja kaikki Arabianrannan kampuksella nyt ja jatkossa opiskeltavat luovat alat ovat kulttuuria ja taidetta parhaimmillaan. Uskon Rupert Sheldraken muotoresonanssiin eli siihen, että samanlaisissa tilanteissa voi tapahtua resonointia niin elollisissa kuin elottomissakin rakenteissa. Esimerkiksi: nykypäivän japanilaiset lapset opettelivat kahdenlaisia runoja, uusia ja ikivanhoja. Ikivanhat runot opittiin helpommin. Yleisellä tasolla selitettynä (TV2 27.6.1996 ja 12.1.1997): MIKÄ UUSI KAMPUS? Vuosien 2017-2019 Arabianrantaan syntyy noin 12 000 neliön Metropolian kampuskokonaisuus. Periaatepäätös toimintojen sijoittumismallista Arabianrantaan on tehty. Tällä hetkellä tilaratkaisut ovat aktiivisessa tutkintaja suunnitteluvaiheessa. Metropolialla on nyt toimintaa Arabianrannassa Hämeentie 161:ssä sekä Arabiankatu 2:ssa. Talvinen kampus, Hämeentie 161. KUVA Mika Seppälä kun jokin ongelma on ratkaistu joskus jossakin jonkun toimesta, voidaan se silloin ratkaista (helpommin) myös muualla. Vaikka ratkaisusta ei olisi hankittu tietoa tiedostavasti, ns. normaalin tavoin. Metropoliasta olen kuullut oppilaitoksena sekä opettajien asiantuntemuksen että oppimismenetelmien osalta pelkkää hyvää. Nyt kun vielä tilat uusitaan vielä aiempaa paremmaksi ja oppilaiden käytössä on kaikki ikiaikainen alueen luova energia, valmistuu Metropoliasta tulevaisuudessa varmasti osaamiseltaan, sielultaan ja mieleltään taitavia ja tuntevia taiteen ammattilaisia. Kesäinen kampus, Arabiankatu 2 KUVA Mika Seppälä oppimisympäristö, joka on myös toteutusja ylläpitokustannuksiltaan Metropolialle sopiva, hän jatkaa. Elävä vuorovaikutus ympäristön kanssa koetaan Metropoliassa tärkeäksi. Arabianrannassa on luovaa ja teollista toimintaa, tehtaista ja tuotannosta muotoiluun ja designiin. Edellytykset win-win –vuorovaikutussuhteelle ovat olemassa. Tervetuloa, uusi, entistä monipuolisempi Metropolia! Metropolian yhteisösivun sisällön tuotti Tarja Törmänen