• 4/2015 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURIJA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY Milla Niini: Tulevaisuuden yhteisö – netin kautta toimiva verkosto? s. 5 Kosminen tulevaisuus on NYT, toteaa Tapani Hautala s. 12 Jaana Hautala kertoo, kuinka pysähtyä metataitojen äärelle s. 9
• 2 4/2015 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuurija kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 0442750180 TOIMITUSNEUVOSTO TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Noora Lindroos PÄÄTOIMITTAJA Tarja Törmänen TOIMITUSNEUVOSTON JÄSEN Milla Niini ULKOASU, TAITTO & KANNEN KUVA Antero Airos SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert JAKELUPISTEET Arabianrannan kirjasto, Kallion kirjasto, Kumpuoti, Kumpulan kylätila, Metropolia, M-kauppa, K-market Arabia, Kääntöpaikka, Bokvillan, Olotila, Siwa, Tekniikan museo, Unisport, Sarjakuvakeskus. Kuohu ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2016 ensimmäisen Kuohun teemana on Syö&Juo. Ilmestymisaikataulun 2016 löydät Kuohun Facebook-sivulta ja www.artova.fi. Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Bongasitko juuri jotain ilahduttavaa, hämmentävää tai ärsyttävää? Julkaisemme joka numerossa yhden lukijamme ottaman valokuvan. Jos siis onnistut ikuistamaan kamerallesi taianomaisen hetken tai vaikkapa söpön kissanpennun, lähetä kuva meille lyhyen kuvatekstin kera osoitteeseen kuohu.toimitus@gmail.com. HUOM! Jos lähetät henkilökuvan, muistathan kysyä kuvattavalta julkaisuluvan. Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 15/10 euroa tilille 80001270827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos! Teema: Tulevaisuus Pääkirjoitus Tarja Törmänen K uva : Noora Lindroos Tulevaisuudessakin kuohuu T ässä K uohussa tuumitaan tulevaisuutta. Millainen se on esimerkiksi työn, parisuhteiden ja maailmankaikkeuden osalta? Ketkä siihen vaikuttavat ja miten? Kuohu tarjoilee sinulle – ei ehkä vastauksia – mutta mielenkiintoisia ajatuksia ja näkökulmia aiheeseen. Tulevaisuutta tehdään tänään, esimerkiksi tämän lehden sivuilla. Lukiessasi tai luettuasi lehteä, saatat saada uuden ajatuksen, muuttaa mielipidettäsi tai vahvistaa käsitystäsi. Kenties saatat jossain asiassa toimia jatkossa eri tavoin tai vielä pontevammin. Hyvä niin. Hyvän mielen lisäämisen lisäksi Kuohun tavoitteena on herättää uusia ajatuksia ja keskustelua. Juuri tänään meitä puhuttaa mm. yhteiskuntasopimus, sen kaatuminen ja maahanmuuttopolitiikka. Paljon puhutaan siitä, teemmekö nyt oikeita vai vääriä ratkaisuja. Onko olemassa oikeaa tai väärää? Oikeastaan ei. On vain erilaisia lopputuloksia ja tulkintoja ja tuntemuksia siitä, miten tulokset vaikuttivat. Jokaisen oma maailmankuva on totta. Jokaisen oma kokemus on oikeutettu ja totta, ainakin itselle. Minä uskon siihen, että kaikilla ihmisillä on kaikessa tekemisessään jokin positiivinen tarkoitus. Jos en vielä ymmärrä, mikä se on, on tehtäväni kysyä. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Kaikesta saa olla eri mieltä. Koska se, mitä tapahtuu huomenna, tapahtuu huomenna. Siitä huolimatta ja juuri sen ansiosta, mitä tein ja ajattelin tänään. Hyvän tahdon tulevaisuutta Kuohun lukijoille!
• 3 Historiapalsta Irma Peiponen Kirjoittaja on Artovan historiaryhmän jäsen. K uvat : Antero Airos T ouKolan omaKotialue syntyi 1920ja 1930-luvuilla. Kun toukolalainen posteljooni Rahikainen anoi rakennuslupaa 1919, olivat kaupungin suunnitelmat pahasti kesken, sillä vanhan Toukolan tonttien vuokrakausi kesti vuoteen 1940. Kaupunki kuitenkin katsoi, että Arabian korttelin eteläpuolella ja Viertotien länsipuolella oleva rinne voitaisiin luovuttaa jonkinlaiseksi mäkitupalaisalueeksi halvoilla vuokrilla 25–30 vuoden ajaksi. Asiaa pohdittiin hallinnossa, olihan jo uusi kunnallishallinto. Sosiaalilautakunta puolsi omakotialueen rakentamista ja pitkää vuokra-aikaa. Helsinkiin oli perustettu vuonna 1910 yhdistys yleishyödyllisen asuntotoiminnan tukemiseksi. Vallilan omakotialue oli syntynyt paljolti sen rahoittamana. Rahaston lainan kuoletusaika oli 41,5 vuotta. Toukolan omakotialueen tonttien vuokra-ajaksi tuli 60 vuotta siten että kaikkien tonttien vuokra-aika päättyisi 1980. Rakentaminen alkoi Intiankadun varrelta. Siitä sitten laajennettiin järjestyksessä. Toukolan niitty kuitenkin rauhoitettiin. Kaupungin palveluksessa olevilla oli etusija saada tontti, samoin suurperheillä. Yksinäisten naisten taitoihin viranomaiset eivät oikein luottaneet. Rakentaminen oli vilkkainta 1923–1925. Työ oli hankalaa kun tiestö ei ollut valmis ja monet asuivat vajassa rakentamisen aikana. Rakennustarkastaja oli tarkka mies ja niin otettiin käyttöön mallipiirustukset. Suuret talot eivät saaneet yleishyödyllistä lainaa. Anomusten tekemisessä oli rakentajilla kova työ. Kaupungilla oli halu nostaa asumistasoa. Yläkertaan ei saanut tehdä hellaa, jollei siellä ollut kahta huonetta. Toukola keskiluokkaistui. Tehtaalaisia ei ollut ensimmäisten rakentajien joukossa moniakaan. Oli muita työläisiä, virkamiehiä ja konttoriväkeä. Tavallisesti omistajilla oli huone ja keittiö. Yksi huone alakerrasta ja yläkerrasta vuokrattiin. Pakkohuutokauppoja Toukolassa oli vähän, mutta jotkut joutuivat pitämään paljon vuokralaisia. Toukolassa oli asukkaita huonetta kohtaan enemmän, kuin esimerkiksi Käpylässä, jota sitäkin rakennettiin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Myös tulotaso oli alhaisempi. Suurimmillaan omakotialueella asui miltei 2500 ihmistä, kun taas vanhan Toukolan asukasluku vaihteli 1920-luvulla 600 ja 800 välillä. Helsingissä 1927 asuntojen tarjonta ylitti kysynnän. 1930-luvun laman aikana Toukolassakin oli tyhjiä vuokra-asuntoja. Omakotialue ikääntyi luonnollisesti. 1920-luvulla oli paljon lapsia ja nuoria. Omakotialue oli miltei suomenkielinen, vaikka Toukolan – Vanhankaupunginalueella vielä 1930 noin kolmannes oli ruotsinkielisiä. Naapurikaupunginosat olivat enemmän suomenkielisiä. Uusi asutusalue sai myös kauppiaat liikkeelle. Intiankadun varrella oli monta ruokakauppaa, kaksi parturia, suutari, kangaskauppa, ruokala ja kirjakauppa. Intiankatua kulkiessaan voi vielä kuvitella, minkälainen bulevardi se on ollut. Kalliosta kävi vielä kerran viikossa leivänmyyjä ja Sipoon isännät poikkesivat kauppamatkoillaan. Siamintien kellarissa oli eestiläinen karamellin tekijä ja Intiankadulla kahvila, joka kokosi kieltolain aikaan kävijöitä Hermannista ja Vallilasta. Viinatrokareilla oli kätkönsä Kustaantien metsikössä. Arabianranta Kaupunki hyväksyi 1940-luvulla yhdeksän kerrostalon rakentamisen Annalan puistoon. 1950-luvulla Annalan päärakennusta vastapäätä alettiin rakentamaan pienteollisuustaloa. Kerrostaloja rakennettiin myös Toukoniityn ja silloisen raitovaunujen päätepysäkin väliselle alueelle. Toukoniittyä vastapäätä Bastmanin olutpanimon tilalle tuli 1962 Kotisaaren meijeri. Sen naapurissa oli kaupungin pajarakennus jo 1920-luvulta. Huvilat hävisivät Bokvillania lukuunottamatta. Taideteollinen korkeakoulu on ollut Hämeentien varressa vuodesta 1986. Korkeakoulut elävöittävät aluetta ja Tekniikan museo sekä Arabian museo tuovat turisteja. Merenranta oli vuosisatojen saatossa siirtynyt. 1950-luvulta lähtien alettiin matalaa merenrantaa täyttää ja rantapuistoa on rakennettu parikymmentä vuotta. Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteystä levennettiin, jolloin hävisi mm. Toukolan vanha kansakoulu. Vanhimmat työväenasunnot purettiin Arabian alueelta 1960-luvulla. Vanhoja tehdasrakennuksia on otettu uusiokäyttöön ja Arabianrannan uuden asutusalueen aika tuli 2000-luvulla. * * * Juttu perustuu 1980-luvulla koottuun materiaaliin. Siinä on toukolalaisten haastatteluja (Liisa Auvinen) ja tietoja Pertti Tuovisen gradusta. Tämä oli Vaiheittain rakennettu -juttusarjan viimeinen osa. Uusi Toukola Vaiheittain rakennettu Osa IV K iitos Irma Peiposen artikkelista Rakkautta se ei ollut, jonka saimme lukea viime Kuohusta. Pätevää historiatietoa saimme. Tahtoisin jatkaa jutun kuva-aiheena olleesta Hannu Tapani Konttisen veistoksesta. Ilmiselvää ei ole, miksi teos on juuri Katariina Saksilaisen muistoksi luotu, mutta syyksi riittänee se, että lähistöllä on Katariina Saksilaisen katu. Ihailen sitä taideteosta. Siinä on kaunis nainen luonnollisessa koossa ja muutenkin luonnollisena, keimailemattomasti ryhdikkäänä, taaksepäin käsiinsä nojautuvana. Kun vieressä on matala, kovapohjainen ja ruovikosta vapaa rantavesi, paikalle saapuva katsoja saa rantamuistonsa mieleensä jo valmiiksi. Ei hänelle tarvitse selittää, että puuttuvat ruumiinosat – lantionseutu, kämmenet ja jalkaterät – on kuviteltava veden alle. Jotenkin ylpeänä esittelisin etelästä päin tulleelle vieraalle Kylpevä ihminen myös veistoksen jalustakiveä. Siinä se parin neliömetrin ala on ollut saman muotoisena ja asentoisena viimeiset 10 000 vuotta. Pronssiveistos koostuu kolmesta osasta. Ihmisruumiin osia vaakatasolla, sanoisi ehkä joku kuivan asiallinen luokittelija tästä taiteenlajista. En tiedä kuinka vanha laji se on, mutta yhden näytteen huomasin Välimeren rannalla. Jostakin oli paikalle tuotu iso paasi, hiottu siihen tasopinta ja aseteltu sille äijänkäppyrän osia kuvaavia pronssikimpaleita: kasvot, niskan takana pidettyjen käsien kyynärpäät, kaistale vatsanahkaa navan tienoolta ja vielä jalkaterät, yhteensä kuusi osaa. Asento on selinmakuu, rantavesi on siis kuviteltava matalaksi siinäkin, tai sitten miehen ihrakerros mahdollistaa kellumisen niin että vesi pysyy tyynenä. Jotakin humoristista siinä teoksessa oli, mutta enpä välittäisi nähdä toista kertaa. Veden pintaa voi katsella vain ylhäältä päin, siksi tämän lajin teoksia ei voi sijoittaa korkealle jalustalle. Maanläheinen sijoitus taas tuottaa ikävän riskin. Jos vaikka vain joka miljoonas ohikulkija on siten vinksahtanut, että ilkivalta viehättää, se myös toteutuu. Mainitsemalleni kuusiosaiselle veistoksellekin kävi ainakin kerran niin. Alustakivelle oli joku yön pimeydessä liimannut vielä seitsemännenkin ruumiinosan, heh heh. Ei se siinä kauan saanut olla, mutta tieto ehti levitä, aina valpas media raportoida ja internet-hakukone tallettaa esittelykelvottoman kuvan. Sille voi yhä käydä hekottelemassa kuka tahansa, joka tietää, mitä kylpijän muistomerkki on kroaatin kielellä. Vastaavaa sensaatiojulkisuutta en haluaisi Katariina-veistoksellemme. Pysyköön se mieluummin pienen piirin ihailemana. Mauri Komsi Arabianranta Intiankatua kulkiessaan voi vielä kuvitella, minkälainen bulevardi se on ollut. Intiankatua kulkiessaan voi vielä kuvitella, minkälainen bulevardi se on ollut.
• 4 Nelli Asikainen Kirjoittaja on helsinkiläinen viestintäassistentti, joka pohtii omaa tulevaisuuttaan ja rooliaan osana suomalaista yhteiskuntaa. K uva : Noora Lindroos Koulutusleikkaukset. Muuttuva työelämä. Pakolaiskriisi. Talouskriisi. Yhteiskunnallinen rakennemuutos. Teknologian kehitys. Globalisoituminen. Ilmastonmuutos. Euroopan unionin kriisi. Terrorismi. Me tulevaisuuden tekijät M iltä näyttää ja vaikuttaa tulevaisuus vuonna 2015? Kun seuraa ajankohtaisia ilmiöitä ja päivittäistä mediaa, ei voi olla pohtimatta omaa tulevaisuuttaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aikamme suuret ilmiöt ja tapahtumat tuntuvat käsittävän pelkkiä kriisejä ja muutoksia – poliittinen ja taloudellinen epävarmuus leimaa myös Suomea. Syksyn aikana mediassa on puhuttu siitä, kuinka työelämä on jakautumassa tilaajiin ja suorittajiin, että Suomeen on vaara muodostua luokkayhteiskunta, että tulevaisuudessa työtä löytyy opettajille, lääkäreille ja hoitajille. Sekä niille, jotka ovat luovia ja kekseliäitä. Maailma näyttää nyt minulle ja monelle muulle ikäluokkalaiselleni kovin erilaiselta kuin meitä vanhemmalle sukupolvelle, jotka saivat kouluttautua ja työllistyä 1980-luvun nousukauden ja vakauden aikana. Aikaamme leimaa levottomuus ja tulevaisuuden epävarmuus ja erityisesti nuoriin se kohdistuu nuorisotyöttömyytenä ja syrjäytymisenä. Maailma tuntuu olevan muutoksen kourissa ja yhteiskunnat kaikkialla ovat suurten haasteiden edessä kestävän hyvinvoinnin luomisessa. Kun mietin tulevaisuutta, mietin omaa uraja elämänpolkuani, läheisiä ihmissuhteitani, työllisyyttä ja työttömyyttä omaa rooliani osana suomalaista yhteiskuntaa ja mitä minulla on sille antaa. Mutta tulevaisuus tarkoittaa minulle myös ajatuksia tulevista vaihtoehdoista, valinnoista, toiveista, uskomuksista ja peloista. Uskon, että tulevaisuus on sellainen, miksi sen teemme. Uskon, että se mitä ajattelemme ja miten itsellemme puhumme vaikuttaa hyvin paljon siihen millaisia ihmisiä olemme ja millaisia meistä tulee. Uskon, että tulevaisuuteen ja itseensä luottavat hyvin koulutetut nuoret ovat korvaamaton yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara meille kaikille tulevaisuudessa. Tulevaisuus on meille nyt. Lähteet: ”Töitä on tulevaisuudessa opettajille, lääkäreille ja hoitajille – sekä luoville ja kekseliäille ihmisille” (HS.fi 27.9.2015) ”Tilastokeskus: Suomessa käy nuorten kato” (HS.fi 31.10.2015) ”Työelämän roolit uusiksi – jakautuuko yhteiskunta hyväosaisiin tilaajiin ja pienipalkkaisiin suorittajiin? (HS.fi 16.11.2015) 1987 2015 syyskuu Väkiluku 4 938 602 5 490 475 Työvoima 2 448 106 2 678 000 Työlliset 2 299 413 2 452 000 Työttömät 148 693 225 000 Työllisyysaste (15-64v.) 72,5 % 68,8 % Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäyntitilasto ja Työvoimatutkimus K liKKaus mobiililaitteesta ja työnvälitystoimiston rekrytointikonsultti on tietoinen kiinnostuksestasi avointa paikkaa kohtaan. Seuraavassa hetkessä saat arvion, kuinka sopivana sinua pidetään tehtävään ja millä todennäköisyydellä matkasi jatkuu hakuprosessissa. Koska työvoimapula on suuri, sopivuusprosenttisi ollessa 60 % tai enemmän saat kutsun arviointiosioon. Ajan kuvaan sopivasti voit suorittaa testit kotona. Kokeen teko on helppoa, nopeaa ja hauskaa prosessin pelillistämisten ansiosta. Ensimmäisessä osiossa teet itsearvioinnin vastaamalla lähetettyihin monivalintakysymyksiin. Toisessa vaiheessa tietokoneen näyttöruudulle ilmestyy virtuaalirekrytointikonsultti, joka kysyy sinulta muutaman kysymyksen. Tässä kohdassa testataan verbaalista viestintää ja pääset näyttämään puhelahjasi. Viimeisessä osuudessa sinulle lähtee avoinna olevaan tehtävään liittyvä työtesti. Alle tunnissa kaikki on valmista ja hakuprosessi suoritettu. Nyt vain muutaman päivän odotus, että kaikki tehtävästä kiinnostuneet on kartoitettu. Työnantaja saa tarkan raportin tehtävään sopivammasta, eikä kaipaakaan lisää ehdokkaita, sillä luottaa sovelluksen Hyvä esimerkki tulevasta on Crystalknows-sovellus, joka on kaikkien käytettävissä ja ehkäpä juuri siksi myös hyvä muistutus kuinka läpinäkyvää olemisemme verkossa on. Työnhaun tulevaisuuden tuulet tulokseen ja tietää valitun olevan napakymppi. Verkkoviestintä toimii datapankkina Täydellinen osuma ei perustu pelkkään hakijasta saatuun tietoon. Kone on prosessoinut myös työntekijää hakevan yrityksen. Työpaikan ja sen työntekijöiden verkkoviestinnän perusteella on tuotettu analyysi, jossa tiedetään tarkasti työtehtävän vaatima osaamistaso, yrityksen vaateet sekä tiimin heikkoudet ja vahvuudet. Uusi rekrytointi sujahtaa tarpeeseen niin työn suorittajana kuin tiimiä täydentävänä voimavarana. Edellisen kuvauksen ajankohtaan kun lisätään vielä 10 vuotta, hakijan klikkaus mobiililaitteesta tulee sekin turhaksi. Kone tunnistaa yrityksen tarpeet, löytää verkosta sopivan tekijän ja ilmoittaa siitä palkkaavalle. Ehkäpä jopa ennen kuin yritys on tunnistanut tarpeen ja työntekijä oman mielenkiintonsa uutta tehtävää kohtaan. Automaation ihanuus. Tieteisfiktiotako? Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava sanoi vuosi sitten Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää -seminaarissa, että kaikki mitä 10 vuotta sitten puhuttiin science fictionin nimen alla, on nyt toteutumassa, ja vahvisti väitettään muistuttamalla jo olemassa olevista kuskittomista autoista. Tulevaisuuden työnhakuprosessi pohjaa myös teknologiaan ja nauttii digitalisoitumisen tuottamasta tiedosta. Kaikki verkossa liikkuva tieto pystytään työstämään mitattavaan muotoon ja siirtämään serverille jatkoprosessoitavaksi. Internet on imenyt käyttäjistään tietoa jo vuosikymmenet ja sosiaalisen median buumi lisäsi informaation määrää. Verkkokäyttäytymisemme jalanjäljet piirtyvä pyydettäessä luonneanalyysiin. Hyvä esimerkki tulevasta on Crystalknows-sovellus. Ohjelma analysoi verkosta löytyvän tiedon, kaiken mitä olet jakanut ja mitä sinusta on jaettu ja työstää sen ”työminä”-analyysiksi. Tiedustelevalle se kertoo, minkälainen olet vuorovaikutustilanteissa ja miten sinua tulisi lähestyä. Mielenkiintoinen uutuus on kaikkien käytettävissä ja ehkäpä juuri siksi myös hyvä muistutus kuinka läpinäkyvää olemisemme verkossa on. Mikään ei muutu ja kaikki muuttuu Yllä oleva kuvaus tulevaisuuden rekrytointiprosessista ei suuresti poikkea henkilöstöpalveluyritysten rekrytoinnin ammattilaisten työstä tänään. Ihmisprosessorilla tehtävään soveltuvien hakijoiden analysointiin, haastatteluihin ja asiakasyrityksen tarpeiden kartoitukseen menee toki hiukan kauemmin, mutta periaatteet ovat samat. Poikkeaman tulevaisuuden Krista Pulkkinen Kirjoittaja on Baronan rekrytointikonsultti, joka seuraa suurella mielenkiinnolla työelämän muuttumista ja nauttii verkkoviestinnän uusista tuulista ja kirjoittamisen palosta. Youssef Oudrhiri ja Baronan rekrytointikonsultti Krista Pulkkinen allekirjoittamassa työsopimusta. kuvaukseen tekee myös Suomen lainsäädäntö, joka yksityisyyden suojaan vedoten kieltää verkosta saatavan tiedon käytön palkkaamispäätöksen perusteena työelämäpainotteista verkkoyhteisöpalvelua LinkedIniä lukuun ottamatta. Työtä ei saa se pätevin tai osaavin, sen saa se ”puuttuva pala”. Hyvä tyyppi, jossa yhdistyvät motivaatio, into, riittävä osaaminen ja kehityskelpoisuus. Tulevaisuuden työelämässä pärjää parhaiten tulevasta innostunut muutosvastarinnaton työntekijä, jolla on epävarmuuden sietokykyä ja roppakaupalla myönteistä asennetta. Niin tai näin. Tällainen näkymä humahti valloilleen rekrytoinnin kristallipallosta. Kymmenen vuoden päästä ”palataan tulevaisuuteen” ja kurkistetaan menikö nappiin. Ja sinä, verkkoeläjä, nyt googlaamaan miten näyttäydyt netissä ja kysymään mitä Crystal sinusta tietää! Unta, unelmaa vai tulevaisuudessa totta?
• 5 Y hteisöllisyys ja osallisuus ovat keskeisiä termejä esimerkiksi sosiaalityössä. Niitä pidetään hyvän elämän osina ja niitä pyritään vahvistamaan monin keinoin niiden ihmisten elämässä, joilla on vaikeuksia. Sosiaalityössä vilisevät sellaiset termit kuin sosiokulttuurinen innostaminen, aito kohtaaminen ja läsnäolo. Usein myös pohditaan, että nämä ainekset ovat välillä kadoksissa suomalaisesta yhteiskunnasta tai sen osasista. Miltä sitten lähitulevaisuuden yhteisöllisyys näyttää? Sitran tutkimusten mukaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa uudet yhteisöllisyyden muodot haastavat perinteiset instituutiot: ”Yksittäisten ihmisten muodostavat vapaamuotoiset, hierarkiattomat verkostot mahdollistavat yksilöiden ja yhteisöjen synnyttämien ideoiden skaalautumisen ja leviämisen ennennäkemättömällä tavalla. Uudet ja jatkuvasti kehittyvät viestintäteknologiat ovat helpottaneet ihmisten yhteen kokoontumista, yhdessä tekemistä ja oppimista sekä asioiden jakamista ja laskeneet näistä koituvat kulut lähelle nollaa. Tämän seurauksena yksilöt voivat haastaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja uusilla vaihtoehdoilla.” (Sitran trendit, tämä artikkeli on sarjan kymmenes, julkaistu 11.3.2015, Justin Cook, www.sitra.fi/artikkelit/megatrendit/sitran-trendit-voimaantuvat-yhteisot-haastavat-vanhatinstituutiot) Tällaisia uutta yhteisöllisyyttä tukevia sovelluksia on mm. Yhteismaan Nappi Naapuri -verkkopalvelu. Nähtäväksi jää, millaisen suosion se saa – toimiiko se aloitteena, joka antaa ”tekosyyn” myös oikealle kanssakäymiselle. Sitran artikkeli herättää minussa kuitenkin kysymyksen – ovatko uudet verkostoitumisen tavat niitä, johon jo itsensä osalliseksi tunteva, aktiimyksiä. Esimerkiksi Sitran eräs artikkeli pohtii esineiden internetiä: ”Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa laitteet kommunikoivat keskenään internetin välityksellä. Esineiden internet tulee muuttamaan radikaalisti tapaamme toimia, työskennellä ja elää. Muutos on vasta alussa, mutta jo nyt se koskettaa meitä ja yhteiskuntaa monella tavalla.” Sitran artikkelissa pohditaan, että tämä ilmiö tuo energian säästöjä ja ekologisuutta mutta myös todellisen uhkan kansalaisen yksityisyydelle, kun eri puolilla laitteet keräävät tietoja liikkumisestamme ja ostoistamme, vierailuistamme uimahallissa jne. (Laura Halenius 25.2.2015, www.sitra.fi/artikkelit/ megatrendit/sitran-trendit-teknologia-integroituu-arkeen ) Ei mikään ihme, että monessa yhteydessä korostetaan koodaustaitoja tulevaisuuden perustaitoina…(esim. 20.10.2014 Ernesto Hartikainen, www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-taidot-haastavat-tiedot) Lisäksi todellakin nousee esille elinikäinen oppiminen ja yhteistyötaidot välttämättöminä ”uusina taitoina”, innostusta ja rohkeutta kaivataan myös. (Sitra ja Akavalainen, Demos Hki tutkimusjohtajan haastattelu 12.11.2015.) Millainen asioiden yhdistäjä on lapsi, joka kasvaa nyt, tämän hetken maailmassa? Tarjoaako maailma eväitä riittävästi? Laaja-alainen asioiden sisäistäminen, ymmärtäminen sekä muistaminen ovat vaikeita ja olennaisia taitoja, joita tarvitaan riskien arviointiin, itsensä johtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Jos pysyvyys on yhä harvinaisempi ilmiö ja asenteeltaankin tulisi olla avoin ja luottavainen sekä pystyä riskien arviointiin, niin itse jään pohtimaan millaisen ympäristön lapsi tarvitsee kasvaakseen tällaiseksi? Sosiaalialaa tällä hetkellä opiskelevan näkökulmasta panee todella miettimään, miten tämän päivän suomalaisista lapsista, joista satatuhatta elää köyhyydessä, oppii rohkeutta, innostusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan? Ehkä meidän tulevaisuuden visiomme eivät ole meidän lapsiemme visioita? (Lapsiperheiden köyhyydestä esim. lastensuojelun keskusliitto –lehdistötiedotteet13.11.2015) On tärkeää muistaa, että kun ihmislapsi kasvaa, hän arvottaa maailmaa niillä sanoilla, jotka hän oppii. Kuka tämän hetken maailmassa opettaa lapselle kuvan maailmasta – siitä mikä on arvokasta ja hyvää, ja mitä tulisi tavoitella? Onko nykyhetkessä niin kiire, että vaille yhteisöä jäävät niin lapset kuin vanhatkin? Helsingissä on käynnissä hanke, jossa pyritään tammikuun 2016 alusta saamaan nuoria alle 25-vuotiaita asumaan palvelutaloon omiin yksiöihin. Vuokra on edullinen mutta ehtona on viikoittainen vapaaehtoistyö vanhusten kanssa. Nähtäväksi jää, minkälaisen vastaanoton hanke saa. Tarkoituksena on nimenomaan yhdessä kehittää asumista ja nuorten valinnassa pyritään kiinnittämään huomio kiinnostukseen eri-ikäisten kanssa toimimiseen. (www.helsinginuutiset. fi, 24.11.2015) Helposti käy niin, että aktiiviset ja ulospäin suuntautuneet löytävät uusien ideoiden pavinen ja työssäkäyvä kansalainen ottaa osaa? Mitä yhteisöllisyyttä on kaupunkilaisten verkostoituminen internet-sovellusten kautta, minkälainen yhteisöllisyys ottaisi mukaan esimerkiksi palvelulaitoksessa asuvan vanhuksenkin? Uudet verkostot muodostuvat tosiaan usein jonkun harrastuksen, intohimon tai ilmiön ympärille. Nuorille ja työikäisille tuntuu olevan omat piirinsä. Nykyajan uudet yhteisöllisyyden muodot ovat usein myös lyhytkestoisia, kertaluonteisen tapahtuman ympärille tulevia verkostoja. Tämä on tietenkin osittain työelämän muutoksen syytä. Nykyään työssä yksilöltä perätään uusia ominaisuuksia: joustavuutta, uteliaisuutta ja jatkuvaa oppimista – ja tulevaisuudessa näitä kaivataan yhä enemmän. Pysyvät työpaikat vähenevät. Ilmiöstä puhuu esimerkiksi Akavalaisen haastattelussa 12.11.2015 Demos Helsingin tutkimusjohtaja Neuvonen: ”Utelias osaaja pärjää parhaiten tulevaisuuden työelämässä” ja ”enemmistö ei ole ryhtymässä itsensä työllistäjiksi tai yrittäjiksi, mutta Neuvonen uskoo määrän kasvavan pikkuhiljaa.” (akava.fi -akavalainen) Mitä tekee yhteisöllisyydelle kun työpaikka muuttuu myös fyysisesti? Juuri nyt ainakin suositaan liikkuvia työpisteitä, pysyvä työpiste yhdelle ihmiselle on yhä harvinaisempi ilmiö. Pitkään suomalaisessa kulttuurissa juuri työyhteisö on ollut se ihmisen kestävin ja pisin yhteisö. Työn keskeiselle roolille on historialliset syynsä, mutta tulevaisuudessa tämä tullee vähenemään, ellei peräti kokonaan katoamaan. Kaupungeissa uudentyyppinen kevyt verkostoituminen on mahdollista ja helppoa. Teknologia tuo verkostoitumisen myös harvaanasutuille alueille. Teknologian kehitys tuo myös paljon uusia kysyTulevaisuuden yhteisö –netin kautta toimiva verkosto? Milla Niini Kirjoittaja on muutaman vuoden Arabianrannassa asunut sosiaalialan opiskelija ja filosofian maisteri. riin, mutta arat ja pettymyksiä jo kokeneet eivät heittäydy niin rohkeasti – eivät edes hyvää tuovan yhteisöllisyyden pariin. Sosiaalialalla opiskellaankin paljon sitä, miten innostuksen ja motivaation tulee löytyä ihmisestä itsestään ja miten siinä voi olla avuksi. Tilaisuuksia tulee tarjota ja olla tarjolla useampikin aremmalle ihmiselle, jotta mahdollisuus tulisi käytetyksi. Siksi esimerkiksi matalan kynnyksen asukastalot ja kaikki matalan kynnyksen toiminta (siis sellainen, mihin ei ennakkoon tarvitse ilmoittautua, ja mikä on ilmaista tai hyvin edullista), on kullanarvoista. Yhteisöllisyys on lopulta vain ja ainoastaan ihmisten välistä yhteyttä. Internet-sovellus voi helpottaa kynnystä ja sitä kautta voi löytää sen asian, josta ensimmäinen kontakti syntyy, mutta yhteyttä toiseen ihmiseen ei ole koneen kautta. Minkälaisia yhteisöjä nykymaailma tarjoaa? Suomessa on muutama vuosikymmen enenevässä määrin ihmiset ryhmitelty vertaisryhmittäin – pienet lapset päiväkotiin, isommat kukin omalle luokalleen, vanhukset palvelutaloihin – kukin omaan lokeroonsa. Erilaisen projektein yritetään sitten saada päiväkotilapset vierailemaan palvelutalossa ja saamaan luontevia kontakteja yli sukupolvien…Onko aito yhteisöllisyys vain vertaisryhmien sisäistä toimivuutta? Onko naapurustossa mahdollisuutta nykyaikana olla aitoa, ihmisten välistä yhteisöllisyyttä? Ehkäpä Arabianrannassa on ainakin tavoitteena ja päämääränä aito yhteisöllisyys, ja tämä ideaali tekeekin paikasta halutun kotiseudun. Lienee siis syytä pitää yllä ihanteita ja mielikuvia siitä, että tulevaisuudessakin on aitoja, ikäja sosiaaliset rajat ylittäviä yhteisöjä. Kuka? Iida ketola, 25-vuotias kalliolainen nainen, joka ihastuu ja innostuu helposti. Työskentelee Radio NRJ:n aamujuontajana, Iltalehden bloggarina ja omistaa kampaamon. Etsii Uutta tulevaisuutta, erilaista elämää! Haluaa tehdä haastavaa ja luovaa työtä, jossa saa kehittyä. Unelmatyön aikaraami on kahdeksan tuntia päivässä, viisi päivää viikossa. Miksi Iida? Antautuu työhön ja projekteihin täysillä. Luottopakkaus: tunnollinen, kehityshaluinen ja -hakuinen, rehellinen sekä sanansa mittainen nainen. Merkonomin ja parturi-kampaajan tutkinnot, rutkasti ahkeraa ja aurinkoista asennetta. Kokemusta asiakaspalvelusta chatjuontoon ja yrittäjänä toimimiseen. Työelämän merkkipylväät tähän mennessä Teki unelmistaan totta, avasi oman kampaamon. Sai sen toimimaan. Uskalsi tunnustaa, että nyt uuvuttaa ja lähti Wanted: Uusi Iidalle sopiva työ Onnistuuko Kuohu yhdistämään työn tekijän ja tekijää tarvitsevan? Kokeillaan. Iidan tulevaisuus voi olla myös sinun! etsimään uusia haasteita. Hyppäsi kohti uutta, kolmen kuukauden radiojuontopestiin NRJ:lle. Mistä tulevaisuuden saavutuksista toivoo olevansa ylpeä? Omista teoista, itsestä. Siitä, että on oppinut virheistään ja tullut vahvemmaksi säilyttäen samalla pehmeyden. Mitä lupaa uudelle työnantajalle? Kun tartun tilaisuuteen, tartun siihen täysillä! Mitä ei missään nimessä halua luvata? Pidän omat rajat: en lupaa, että joustan aina ja kaikissa tilanteissa. Millainen on hyvä työpaikka? Siellä on ja toteutuu hyvä ilmapiiri, luottamus, avoimuus ja itsensä sekä yrityksen kehittäminen. Mikä elämässä on tärkeää? Onnellisuus. Koska onnellisena kaikki on helpompaa ja hauskempaa. Palkkaa Iida 1.1.2016 alkaen, ota yhteyttä iida.ketola@gmail.com Uudet ja jatkuvasti kehittyvät viestintäteknologiat ovat helpottaneet ihmisten yhteen kokoontumista, yhdessä tekemistä ja oppimista sekä asioiden jakamista ja laskeneet näistä koituvat kulut lähelle nollaa.
• 6 Tarja Törmänen Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja, joka rakastaa ihmisiin ja heidän ajatuksiinsa tutustumista. Kuvat : Ira Kuivalaisen albumi Uusista asioista Olen tosi utelias. Tykkään kokeilla, kuulla ja keskustella, mitä vain ja mistä vain. Joskus saatan myös ihan vain periaatteesta olla keskustelussa eri mieltä, koska haluan saada asioihin särmää. Lammaslaumatouhu ei ole minua varten”. Kiipeilevä kuorolaulaja viehättyy itse aiheutetuista adrenaliinipiikeistä Matkailua rakastava HR-ammattilainen on mieltynyt mataliin miesääniin ja tietää, että onni ja arvokas elämä on itsestä ja omasta asenteesta kiinni.
• 7 I ra K uivalainen , 28, asuu Helsingin Vallilassa, Pohjoismaiden suurimmalla sisäpihalla. Tai, eihän hän tokikaan siinä pihalla asu. Kuivalaisen kotina on sopiva määrä tunnelmallisia neliöitä 1920-luvulla rakennetussa asunto-osakeyhtiössä. Sen verran seikkailullinen Kuivalainen on, että epäilemättä hän voisi asua pihalla. Sillä jos jotain voi kokeilla, Ira kokeilee. Koska voi. Mitäpä tuumitte nuoren neidin harrastusvalikoimasta? Kuorolaulu, kiipeily, sukeltaminen, nykyaikainen viisiottelu. Kysyn, kuinka paljon aikaa harrastuksiin kuluu. ”No, viisiottelua esimerkiksi treenataan viisi kertaa viikossa, koska siihen sisältyy viisi lajia. Lajit ovat miekkailu, esteratsastus, uinti ja yhdistelmälaji ampumajuoksu.” Ajan lisäksi harrasteisiin kuluu kasa euroja. ”Tiedän olevani sillä tavoin etuoikeutettu, että taloustilanteeni mahdollistaa monipuolisen harrastamisen.” SOK:n HR Business Partnerina työskentelevä Kuivalainen nauttii työstään, jota on runsaasti ja reipastahtisesti, sekä yhtälailla sitä tasapainottavasta vapaa-ajasta. Ehkäpä hektinen työ vaatii hektiset harrasteet? ”Kun työpäivän jälkeen menee kiipeilemään, pääsee palautumaan kiireisimmästäkin päivästä,” Kuivalainen sanoo. ”Vaikka kiipeilen tällä hetkellä vain sisäseinillä, tuntuu laji jännittävältä ja välillä jopa vähän vaaralliselta. Tiedän, että oikein kiipeillen laji on turvallinen. Nautin itsensä ylittämisen ja onnistumisen tunteista, adrenaliinipiikit viehättävät minua suuresti”, hän jatkaa. Korkeuksista matalammalle: merenpinnan alle. Matkustaminen on yksi Iran intohimoista. Seuraavalla reissullaan Ira aikoo sukeltaa. Nainen suuntaa tammikuussa Thaimaan Khao Lakiin. Seuraava sukeltelumatka koittaa kesällä ja kohteena tuolloin on Meksiko. Elämänsä aikana Kuivalainen on ehtinyt vierailla jo yli 25 maassa. Ira rakastaa erilaisuutta ja uusien asioiden kokemista ja se näkyy hänen harrastusvalikoimassaan. Seuraavaksi hypähdetään mereltä ääniaalloille. Grex Musicusta kuulleet tietävät, että kuoron äänimaailma koostuu upeista, persoonallisista äänistä. Ira on laulanut kuoron riveissä vuodesta 2009. ”Parhaimmillaan yhdessä laulaminen tuntuu jopa yhdessä ja yhtenä hengittämiseltä. Samanlaista yhteisöllistä kokemusta ei voi saada muualta. Grex Musicus on minulle tärkeä kaveriporukka, ja olen kiitollinen, että saan olla osa sitä”, Kuivalainen pohtii. Äidiltään vahvan ja itsenäisen naisen roolin omaksuneella Iralla on isosisko ja pikkuveli, lapsuutensa hän vietti Espoossa. Tapiolan yläasteen musiikkilinjalta ja musiikkiluokiosta jäi elämään laulun lisäksi vahvoja yhteyksiä ihmisiin: Grex Musicuksesta löytyy teiniiän ystäviä ja laulutovereita. Toinen Iralle tärkeä musiikillinen kokoonpano on Histan veisaajat. Histan veisaajien tarina sai alkunsa 2008 Espoon kaupunginteatterin ja Musiikkiteatteri Tapiolan kesäteatteriproduktiosta ‘Histan häät’. Esiintymisten osalta tiivistahtinen kesä hitsasi lauluporukan yhteen ja produktiossa esitetyt Siionin virret jäivät soimaan lauluyhtyeja kuorosovituksina. Virsiä esitettiin ahkerasti ympäri Suomea ja ryhmä nautti keikkailusta. Kaksi vuotta sitten Histan veisaajat saivat idean käsitellä asiaa, joka vääjäämättä odottaa meitä kaikkia jossain vaiheessa tulevaisuuttamme, kuolemaa. Syntyi Kuolemasta –konserttikokonaisuus, jossa kuoleman teemaa lähestytään monipuolisesti niin vanhojen virsien kuin tämän päivän laulumusiikinkin kautta. Teoksen ensiesitys oli vuoden 2013 Taiteiden yönä Suomenlinnassa. Ryhmä toteuttaa mielellään myös kiinnostavia tilausteoksia. Kesällä Vantaan herättäjäjuhlilla kuullaan Histan veisaajien uutta musiikkia. Tällä hetkellä meneillään on työnimellä ”Remontti” kulkeva produktio, jossa uusitaan virsiä. Mikä Iralle on elämässä tärkeää, kaiken tämän tekemisen ja kokemisen keskellä? ”Vapaus, monipuolisuus, tasapainoinen elämä. Se, että voin kokonaisvaltaisesti hyvin, heittäydyn mukaan uuteen, tunnen intohimoa tekemiseen, tunnen eläväni, tunnen eläväni hyvin ja täysillä.” Entä mistä Kuivalainen tietää olevansa onnellinen? ”Se on täysin tunnetila. Energisoiva ja samalla tietynlaisen turvallisuuden sisältävä tunne.” Iran joko – tai valinnat Ongelma – Ratkaisu ”Lähden mieluummin kohti ratkaisua, kuin poistamaan ongelmia.” Yksin – Yhdessä ”Ehdottomasti yhdessä.” Yksityiskohdat – kokonaisuus ”Kokonaiskuva on tärkeä.” Kuka • Ira Kuivalainen, 28 • HR Business Partner Helsingin Vallilasta • HAAGA-HELIAn liiketalouden tradenomi 2010 • Grex Musicus ja Histan veisaajat –musiikkiyhteiden jäsen • Harrastaa kuorolaulua, kiipeilyä, sukeltamista, nykyaikaista viisiottelua ja on innokas uusien lajien kokeilija • Iran some-elämä: täydentää Facebookia Instagram-sisällöllä. Työpersoonana Twitterissä ja LInkedinissä. Urheilee HeiaHeiassa ja matkavinkkaa TripAdvisorissa. Lifestyle-sisältöä Pinterestissä. M arjukka Riihimäen vuonna 1991 perustama Grex Musicus on jäsenten omien sanojen mukaisesti Suomen suurin lauluyhtye, jonka kokoonpanosta löytyy niin pop-musiikin taitajia kuin klassisia laulajiakin. Kirjavan kokoonpanon ansiosta kamarikuoro voi esittää monia eri tyylilajeja, kuten modernia taidemusiikkia, klassista tai vaikkapa argentiinalaista tangoa. Kuoro on esiintynyt Presidentinlinnan lisäksi ympäri maailmaa mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Kuoro voitti vuonna 2005 Tampereen Sävelessä kolme kultaleimaa ja Grand Prix’n ja vuonna 2006 se tuli 3. sijalle Kansainvälisessä Harald Andersén -kamarikuorokilpailussa. Joulukuussa Grex Musicus esiintyy Paavalinkirkossa (2.12.), Ravintola Uunisaaressa (10.12.) ja Mikael Agricolan kirkossa (15.12.). Tulevat keikat ja lisää kuorosta löydät sivulta grexmusicus.fi. Yhdessä laulamisesta Parhaimmillaan yhdessä laulaminen tuntuu jopa yhdessä ja yhtenä hengittämiseltä. Samanlaista yhteisöllistä kokemusta ei voi saada muualta.” Kuule Iraa Grex Musicuksessa • Nykypäivänä Suomessa on arviolta 3000 kuoroa • Kuorolaulun juuret juontavat antiikin Kreikkaan asti • Suomessa kuoromusiikkia soitettiin jo noin 1500-luvulla • 1800-luvun lopulla kuorolaulu kantautui akateemisista piireistä kansalaisten korviin • Ensimmäiset laulujuhlat vietettiin vuonna 1884 Jyväskylässä • Ensimmäiset kuoroliitot syntyivät pian Suomen itsenäistymisen jälkeen ja monet niistä ovat yhä toiminnassa Jemina Aittomäki Kuva : George Atanassov
• 8 Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Mikäli olet oikeutettu Kela-korvaukseen tarkastuksesta, vähennetään se vielä tarkastusmaksusta. Ei koske erikoishammaslääkärin tarkastusta. Tarjous voimassa 1.12.2015-31.1.2016. Hampaiden tarkastus Talvitarjous 39 € (norm. 54,50€) M ielestäni tärkeimmän johtamisen viestin voi tiivistää sanoihin: hyvä johtaja on ihmisyyden asialla. Sain kuulla ja kokea syksyn Nordic Business Forumissa 2015 monta kansainvälistä huippuesiintyjää, jotka kertoivat menestystarinoita ja näkemyksiä ihmisten johtamisesta. Business Forumissa puhuttiin ilahduttavasti eniten ihmisistä, ihmisyydestä ja inhimillisyydestä. Maailma, jossa elämme tänään ja tulevaisuudessa on yhä sosiaalisempi ja silloin jokaisen yksilön inhimilliset teot ovat yhä merkittävämmässä roolissa tulevaisuuden rakentamisessa. Nilofer Merchantin, kirjailija ja Thinkers50/ Future Thinker –palkinnon voittajan sanoin: “Industrial era was about building things, the social Johtajuus ja ihmisyys era is about connecting things, people and ideas.” Connecting things, people and ideas – siihen tarvitaan ihmisiä. Merchant tietää, mistä puhuu. Hänet tunnetaan innovaatioiden Jane Bondina, naisena, joka on uransa aikana mm. lanseerannut 100 uutta tuotetta, joita on myyty yli 18 miljardilla dollarilla. Hän tietää myös, että ilman sitoutuneita, motivoituneita, osaavia ja innostuneita ihmisiä yhtäkään tuotetta ei olisi myyty. Taitava ja hyvä johtaja johtaakin ennen kaikkea ihmisiä. Johtaakseen ihmisiä, on ymmärrettävä ihmisten erilaisuutta ja ihmisyyttä. Johdat sitten itseäsi tai muita, johdat ihmistä. Mitä paremmin tunnet ihmisen, jota johdat, sitä paremmin johtaminen onnistuu. Koska yrittäjäsolumainen työn tekeminen yleistyy – vakituiset työsuhteet ja palkkatyösuhteet vähenevät, yritykset ostavat toisilta yrityksiltä tekemistä ja tulosta, eivät enää “pelkkää” ihmisten aikaa, johtaa yhä useampi tulevaisuudessa itseään. Tarja Törmänen Millaista on hyvä johtaminen tulevaisuudessa? HALUAISITKO, ETTÄ TÄMÄ TILA TEKEE SINULLE KAUPPAA? ILMOITA KUOHUSSA, SE ON EDULLISTA. Katso Kuohun edulliset ilmoitushinnat Kuohun Facebook-sivuilta tai www.artova.fi/kuohu
• 9 NLP tulee sanoista • N = Neuro • L = Linguistic • P = Programming/Processing Suom. Neuro-lingvistinen ohjelmointi/prosessointi. NLP on tehokas tietoisuuden kasvattamisen väline. Sanayhdistelmän ‘neuro’ viittaa neurologisiin prosesseihimme: viiteen aistiimme, hermostoon ja aivojemme sekä mielemme tiedon käsittelyyn. Se, mikä tapahtuu mielessämme, vaikuttaa kehoomme ja se, mikä tapahtuu kehossamme, vaikuttaa mieleemme. Lingvistinen viittaa käyttämäämme kieleen, sekä sanoin puhuttuun että kehonkieleen. Vuorovaikutamme sanallisesti ja kehollisesti tietoisesti ja tiedostamatta. Ohjelmointi ja prosessointi viittaa tapaamme tehdä toimintamalleja asioista, joita osaamme ja joissa onnistumme – sekä asioista, joita emme välttämättä osaa tai joissa epäonnistumme. NLP:tä on mm. onnistumisen taidon löytäminen, mallittaminen ja monistaminen. NLP on mm. ajattelutapa, tutkimussuuntaus ja joukko välineitä, joiden avulla sinun on helppo päästä hyviin tuloksiin siinä, mitä teet ja miten sen teet. Metataidot ovat taitoja, jotka auttavat meitä mukautumaan muutokseen, ajattelemaan rohkeammin sekä pysähtymään itsen ja ajattelun äärelle. Niitä ovat esimerkiksi yhteistyötaidot, epävarmuuden sietokyky, ajatteluja tunnetaidot sekä intuition käyttö. Metataitaja on tulevaisuuden menestyjä T ulevaisuudentutKijoiden mukaan hyvinvoivalla ja menestyvällä yksilöllä sekä tiimillä on metataidot hallussa. Menestyjät ovat siis heitä, joille on tärkeää tietoisesti harjoittaa ajatteluja tunnetaitoja sekä kohtaamisja vuorovaikutustaitoja. Tietoisuustaidot ja intuition käyttö on heille luontaista ja jokapäiväistä. Miten pysähtyä metataitojen äärelle? Maailmassa, jossa minuutinkin mittainen odotusaika on pitkä, varsinkin, jos älypuhelimesta loppuu akku. Keinoja löytyy mm. NLP:stä. Sain olla viime kuussa Innostu IT:stä -seminaarissa puhumassa metataidoista ja NLP:stä. Ennen minua esiintyi Timo Auer TeliaSoneralta. Auerin esityksessä nousi esiin, että erään tutkimuksen mukaan näkökulman ja perspektiivin vaihto lisää älykkyyttä jopa 80 %. Ajatus pysäytti minut. NLP – Neuro Linguistic Programming – on mielestäni 80-prosenttisesti uusien näkökulmien avaamista. Ja loput 20 prosenttia NLP:stä on metataitojen harjoittelua. Itse törmäsin ensimmäisen kerran NLP:hen urheiluvuosieni aikana. Henkistä vahvuutta harjoiteltiin NLP:n avulla jo 90-luvun alkupuolella. Harmikseni hävitin NLP:n ja metataitojen harjoittamisen siirtyessäni urheilusta uraputkeen uudelle alalle. Esimieskoulutuksissa ei siihen aikaan paljon puhuttu ajatteluja tunnetaidoista, saati sitten tietoisuustaidoista. Monta kertaa olen pohtinut, miten olisin hyötynyt ihmisten erilaisuuden ymmärtämisestä niiden 15 vuoden aikana esimiehenä toimiessani. Onneksi löysin NLP:n uudelleen, vaikka se vaatikin minulta seinään törmäämisen ja korkealta tipahtamisen. Samalla löysin loppuelämän kutsumuksen eli valmentamisen ja henkisen hyvinvoinnin kasvattamisen. NLP on auttanut minua pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneherkkyyttä sekä aistejani kohti parempaa ihmisymmärrystä. NLP on aukaissut myös omaa intuitiivisuuttani sekä auttanut minua olemaan armollisempi sekä vähemmän suorittava itseäni kohtaan. NLP:ssä on jotain, mitä meillä kaikilla jo on. Kun yhdistetään NLP:tä, mindfullnessia ja coachingia (ja oikeastaan ne kaikki sisältävät elementtejä toisistaan), saat keinoja vapauttaa omaa potentiaalia ja energiaa sekä pysähtyä tähän hetkeen. Me olemme ”Minä Oy Ab kokonaisuus” ja kaikki meissä vaikuttaa kaikkeen. NLP:n avulla voimme pysähtyä oman ajattelutunneja toimintamallien äärelle, muuttaa toimimattomia malleja. Näin vapautuu energiaa. Koen, että tällöin on mahdollista astua ihmisenä ‘seuraavalle tasolle’. Tämä on näkökulman vaihtamista parhaimmillaan, yksilölle ja tiimille. Mitä se NLP sitten on? Minun kokemukseni mukaan NLP on tehokas ja käytännöllinen menetelmä ja asenne, joka auttaa kehittämään omia resurssejasi. NLP on taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on jo kaikki rakennuspalikat, ne pitää vain vapauttaa käyttöön. NLP avaa tien mielen ja kehon mahdollisuuksiin: miten opimme, ajattelemme, tunJaana Hautala Jaana on ratkaisukeskeinen valmentaja, NLPkouluttaja, rentoutusja Firstbeat-asiantuntija sekä Suomen NLPyhdistyksen puheenjohtaja. Lisää Jaanan ajatuksia luet blogista oivaltamaan.fi. nemme, viestimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme. Ainoa pysyvä asia maailmassa lienee muutos. Maailma muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Kurkista mielessäsi vaikkapa sata vuotta taaksepäin ja mieti, mitä kaikkea teknologia on meille tänä aikana mahdollistanut. Muutos on aina myös mahdollisuus, vaikka joskus me sitä pelkäämme. Metataitoja tarvitsemme mm. transformaatiotaitojen, eli kyvyn viedä muutosta eteenpäin epävarmoissa olosuhteissa, kehittämiseen. Kun haluat kehittää metataitoja; tulevaisuuden hyvinvoinnin taitoja, kokeile NLP:tä. Se toimii, koska se on käytännöllistä. Jaanalle mieluisa maisema, jossa mieli pysähtyy ja keho rentoutuu. Miten pysähtyä metataitojen äärelle? Maailmassa, jossa minuutinkin mittainen odotusaika on pitkä, varsinkin, jos älypuhelimesta loppuu akku. Keinoja löytyy mm. NLP:stä. Mieli, kieli ja keho toimivat yhdessä. Kun yhdessä osassa tapahtuu muutoksia, vaikuttaa se muihin osiin. mieli kieli keho
• 10 Ä iti Kävi ostamassa ruoan Alekseffin kaupasta radan takaa. Kauppiaat Mikko ja Toini, sen ajan siirtolaiset, olivat hänen tuttujaan Terijoelta, Karjalasta. Elannosta minut pantiin hakemaan hiivaleipä iltapäivän kahville ja viikonlopuksi kahden litran kaljapullo. Lapsena pullo tuntui painavalta. Saxbergin kaupasta, joka oli lähin kauppa, hain mitä äidiltä oli unohtunut tai mitä puuttui. Malmille minut lähetettiin hakemaan kalaa. Äiti ei tykännyt ajaa polkupyörällä ja pyörällä minä painelin sinne. Söimme kalaa usein, silakoita vähintään kerran viikossa. Mirri oli onnellinen. Se sai silakoiden päät, joita se rouskutti tyytyväisenä. Muuten Mirri sai tyytyä ruoan tähteisiin, joita oli vähän, sillä äiti teki ruokaa hintsusti. Itse hän ei tullut pöytään syömään ollenkaan, vaan kaapi kattiloiden pohjia, kun muut 7-henkisestä perheestämme olivat syöneet. En minäkään tullut pöytään. Illalla, kun nälkä kurni, söin ruutunäkkileipää. Sitä oli aina kotona. Yli kolmeenkymmeneen vuoteen, kun asuin Espoossa, en käynyt Malmilla. Nyt gambialainen ystäväni on muuttanut Malmille ja käyn siellä harva se päivä. Malmi on muuttunut siitä kun olin lapsi ja koululainen, mutta jotain on säilynyt. Muistan kun istuin pyörän tarakalla ja menimme isän kanssa ostamaan hota-pulveria apteekista. Irma-tädin Bella-koira seurasi meitä Malmille asti. Olimme jo melkein perillä ja ylitimme Kirkonkyläntien, kun moottoripyörä ajoi Bellan päälle. Koira vinkaisi, mutta ei kai sitä kuitenkaan pahemmin sattunut. Pienelle lapselle, joka silloin olin, jäi vain lähtemätön muisto. Onnettomuus kouraisi sydänjuuria myöten. Apteekin talo on vielä pystyssä. Silloin siinä oli apteekin lisäksi Pohjoismainen Yhdyspankki, mutta nyt Elannon hautaustoimisto. Hyvin tarpeellinen minun sukupolveni ihmisille. Kirjakauppakin, josta ostin oppikoulun kirjoja, on myös pystyssä. Se on kaunis puutalo Malmin Raitilla ja se on kunnostettu. Nyt siinä on kaupungin nuorisotila, joka on kylläkin suljettu homevaurion vuoksi. Kirjakaupan vieressä ollut joutomaa on tori. Siellä saa myydä kirpputoritavaraa lähes joka päivä. Pöytä maksaa 8 euroa. Kirjakauppaa vastapäätä oli toinen Malmin elokuvateattereista eli Kino. Kinossa näin Walt Disneyn Bambi elokuvan. En tiedä oliko se ensimmäinen näkemäni elokuva, mutta ainakin se liikutti minua kovasti. Voi pientä Bambia. Turha sanoakaan, että elokuvateatteria ei enää ole. Eikä ole myöskään Helios-nimistä elokuvateatteria, jossa kävin isän kanssa katsomassa Pekka ja Pätkä elokuvia. Isällä oli vähän rahaa ja niinpä hän pyysi, että luikahtaisin sisälle ruuhkan mukana ilman lippua. Kerran lipuntarkastaja kuitenkin huomasi minut ja huusi ”Tyttö tule takaisin”. Hirveää, kyllä minua hävetti. Lähtemätön muisto ja niin karmea kokemus, että mihinkään en koskaan yritä mennä pummilla. Elokuvateatterin vieressä oli ravintola Milaca, jännittävä paikka ja ainoa ravintola Malmilla. Kukaan kunnon ihminen ei siellä käynyt. Poliisiauto oli usein pihalla, kun ravintolasta poistuvat asiakkaat tappelivat. Heli Stenvall Yhteisötalo Loppukirin asukas ja Senioriliikkeen aktiivi K uvat : Eva-Stiina Karvonen (ESK) ja Heli Stenvall (HS) Nykyään Malmilla samassa korttelissa, torin vieressä, on käsittämätön määrä ravintoloita: yökerho Luck Lady, kiinalainen ruokapaikka, Suski-niminen ravintola (viittaa kai Japaniin), englantilaistyyppinen ravintola Ruoka-aika, joka sekin on auki aamukolmeen asti, Konja-niminen ravintola (viittaako Venäjään?), pizzeria, Bierhaus (saksalaistyyppinen olutpaikka). Vasta, kun rupesin katsomaan Malmia sillä silmällä, mikä on muuttunut, havaitsin ravintolat. Ennen Malmin Raitilla oli myös kalakauppa, sähkökauppa ja kenkäkauppa. Nämä kaikki ovat hävinneet rakennuksia myöten. Tilalla on uusi rakennus, jossa on ravintolan lisäksi iso itsepalvelukirpputori. Tämäkään kirpputori ei ole riittävästi vanhoille malmilaisille, vaan junaradan ylimenevällä sillalla mummot kutovat sukkia, lapasia, myssyjä ja myyvät niitä vanhojen vaatteiden ohella. Tuo epävirallinen myyntipaikka meinasi pari vuotta sitten saada häädön, mutta kansalaiset ryhtyivät puolustamaan mummojen lisätienestiä. Niin ne saivat jäädä. Kouluaikana Malmin Raitin tuntumassa, mutta Kirkonkyläntien varrella oli leipomo. Melkein joka ruokatunti haimme sieltä ystäväni Marjan kanssa berliinimunkit tai possun. Kyllä sinne muutkin koululaiset rynnivät. Talo on hävinnyt ja tilalla on 2-3-kerroksinen kivitalo. Talossa on ruokakauppa, jota pitää jostain Lähi-idästä tullut mies. Hän puhuu vain vähän, mutta hymyilee ystävällisesti. Samasta kaupasta voi lähettää rahaa ulkomaille RIA-pankin kautta. Myös tien toisella puolella on ruoMuistojen ja muutoksien Malmi Muistan kun äiti aina valitti Pukinmäen olevan kurja paikka, kun siellä ei ole kunnon kauppoja. Malmi on ihan toista maata. Vaikka olihan Pukinmäessä kaikki ruokakaupat – Elanto, Saxbergin kauppa ja Alekseffin kauppa. kakauppa. Tavaroiden perusteella sekin maahanmuuttajan omistama. Tästä kaupasta saa halal-lihaa. Halal-lihaa myy myös lihakauppa seuraavassa korttelissa. Malmin romanit ovat säilyneet Malmilla. Heitä näkee Kirkonkyläntiellä. Lapsena näin heitä saunassa, kävimme nimittäin äidin kanssa yleisessä saunassa Malmilla. Muistan kuinka perusteellisesti romaninaiset suorittivat alapesun. He istuivat jalat haaralla vadin päällä eivätkä säästelleet sen paremmin saippuaa kuin vettäkään. Koululaisena menimme Marjan kanssa Helioksen vieressä olevaan baariin. Joimme pitkät mansikkamehut hitaasti ja tarkkailimme uteliaina romaneja. Siksi sinne menimmekin. Romanit puhuivat kovalla äänellä ja soittivat hurmioituneena jukeboxista Taisto Tammen levyjä. Tuotakaan baaria ei enää ole. Gambialainen ystäväni asuu Pukinmäenkaarella. Hänen taloyhtiössään tehtiin keittiöja oviremontteja. Ystäväni varasi itselleen 27 käytöstä poistettua ovea ja rivin jääkaappi-pakastimia. Hän oli lähettämässä niitä Gambiaan. Sain puhuttua, että lähettää vain ovet ja yhden jääkaapin. Hänen kotonaan Gambiassa ei ole sähköä, mutta ystäväni elääkin tulevaisuudessa. Ehkä jääkaapeille joskus olisi käyttöä. Malmilla, jos missä maailma muutoksineen on tullut lähelle. Se on kuitenkin säilynyt liikepaikkana eivätkä Prisma ja K-Supermarket ole onnistuneet tappamaan pienkauppoja. Niitä on enemmänkin kuin tässä kirjoituksessa mainitsemani, monet maahanmuuttajien ylläpitämiä. Malmilla, jos missä maailma muutoksineen on tullut lähelle. Se on kuitenkin säilynyt liikepaikkana. HS HS ESK ESK ESK ESK ESK
• 11 Kirjava kulma P ost on latinaa ja tarkoittaa ”jonkin jälkeen” tai ”jotakin seuraavaa”. Post on myös lempiartistini Björkin toinen albumi (1995). Kuten postmoderniin kirjallisuuteenkin, joidenkin on vaikea suhtautua Björkiin koska hänen musiikkinsa sijaitsee epämääräisellä alueella populaarija taidemusiikin välimaastossa. Taiteilija on rikkonut videoillaan niin musiikillisia kuin visuaalisiakin rajoja ja esittämisen konventioita, sekä dekonstruoinut patriarkaalisia feminiinisyyden määritelmiä. Tämä ns. ”oikeiden kappaleiden” vaatimus on tyypillisen kapeakatseista popmedialle. Se perustuu oletukselle yhdestä ainoasta oikeasta tavasta kuunnella tai tehdä musiikkia, ja sama pätee toki kuvataiteeseen ja kirjallisuuteenkin. Keskustelu ”oikeasta taiteesta” tulee esiin jokaisen galleriakäynnin tai nuoren nykytaiteilijan näyttelyn avajaisten yhteydessä. Kokeellinen saa olla, mutta ei tarttuvien kertosäkeistöjen tai teoksen esittävyyden kustannuksella. Björkiä siedetään sillä ehdolla, että kaiken häröilyn alla piilee pop-biisin kaava, mutta ei yhtään sen enempää. ”Biologian oppikirjojen lukeminen hassulla aksentilla”, kuten Björkin biisejä on kuvattu, rajataan mielellään eimusiikiksi joka ei vain voi kuulua oikean musiikin kontekstiin. Feministisistä lähtökohdista ponnistavilla kirjailijoilla ja tutkijoilla on paljon yhteistä muiden postmodernien ajattelijoiden kanssa; suurten kertomusten kyseenalaistaminen, binaarisuuden kritiikki ja eron korostaminen. Kuitenkin ajatusmaailmoissa on myös eroja. Feministit ovat huolissaan postmodernismin vaatimasta kaikkien yleistysten hylkäämisestä, joka voi johtaa relativismiin. Postmoderni epävakaa subjekti edustaa feministeille samaan aikaan sekä uhkaa että mahdollisuutta. Postmodernismi sijoittuu vahvasti vastakulttuuriin, ja vastakulttuuriahan edustaa feminismikin. Postmoderni rinnastaa toisistaan eriäviä ilmiöitä, korkeaa ja matalaa kulttuuria. Naisten kulttuuria (esimerkiksi heidän lukemiaan kirjoja ja seuraamiaan TVsarjoja) on usein pidetty juurikin ”matalana”, hömppänä. Postmodernin voidaan käsittää sisältävän kritiikkiä joitakin modernismin piirteitä kohtaan, uutta ja poikkeavaa näkökulmaa vallitsevaan kulttuuriin. Feminismi ja postmodernismi eivät ole synonyymeja, mutta vallitsevien subjektikäsitysten kritiikki ja puhe subjektin hajoamisesta / kuolemasta on yksi teema postmodernissa keskustelussa. Brian McHalen toteaa tunnetussa tutkimuksessaan, nimeltään yksinkertaisesti Postmodernist Fiction (1987), että postmoderni fiktio käsittelee ikuisia kysymyksiä, kuolemaa ja rakkautta kuten kaikki merkittävä kirjallisuus. Näinpä. Mutta postmodernismin keinot käsitellä näitä pysyviä aihepiirejä ovat erilaiset. Postmoderni fiktio on tietoinen kuvitteellisuudestaan, juonella on suuri merkitys mutta myös tyylillä on runsaasti painoarvoa. Postmodernin tekstin keinot pakottavat lukijan huomioimaan, että hän on tekemisissä tekstin, ei todellisuuden kanssa. Tekstin ja lukijan välille kurotaan kuilua, samoin naishahmojen välille. Postmoderni feminismi korostaa naisten keskinäistä erilaisuutta, monia tapoja olla nainen, tai minä. Yksi merkittävimmistä eroista siirryttäessä realismista modernismin kautta postmodernismiin on henkilökuvauksen tarkoituksen muuttuminen. Realismin klassiset henkilöhahmot (kuten Anna Karenina) on annettu lukijalle valmiina ja sellaisenaan. Modernismin ja postmodernismin perinteessä kerronta muuttuu epäpersoonalliseksi, jolloin selitysten ja johtopäätösten teko jää lukijalle. Henkilöhahmon häilyvä epämääräisyys ja epävakaus yhdistettynä kertojan valta-aseman hälvenemiseen pakottavat lukijan tekemään omia johtopäätöksiään ja omia valintojaan. Nämä valinnat kuitenkin kertovat enemmän lukijasta itsestään kuin kirjallisuuden henkilöhahmosta. Postmodernistiselle taiteelle tyypillistä on sekatyylisyys, ironia, huumori ja leikkisyys. Leikillisen postmodernin teoksen äärellä tosikompaa katsojaa hirvittää eniten se, että entä jos teos nauraakin katsojalle eikä katsoja teokselle! On haastavaa pitää hauskaa yhdessä teoksen kanssa, nauttia ironiasta ja parodiasta. Pahintahan on, jos tulee jotenkin höynäytetyksi, jos taiteilija suoltaa tekotaiteellista sotkua ja nauraa matkalla pankkiin. Postmoderni maalaus ei pyri esittävyyteen ja realismiin, se rakentaa uutta, kommentoi mennyttä ja maalailee keinotekoisia maailmoja. Samoin postmoderni teksti on itsestään tietoinen ja itseään reflektoiva, metafiktiivinen. Esimerkki metafiktiivisestä kerronnasta on Steven Hallin Haiteksti (2007). Käsitteelliset kalat imaisivat mukaan metafiktiivisiin virtauksiin, mutta toisinaan itseään kommentoiva kerronta on kankeaa ja keinotekoista. Itseään kommentoiva teksti säilyttää lukijan kiinnostuksen rikkomalla kaavaa ja vetämällä ajoittain maton alta, mutta pahimmillaan se on yhtä ärsyttävä kuin tyyppi, joka puhuu itsestään aina kolmannessa persoonassa. Sanotaan että totuus on tarua ihmeellisempää, mutta kirjoitus saattaa sittenkin olla elämää ihmeellisempää, ainakin jos uskomme postmodernisteja. Samanlaisia äärimmäisyyksiä kuin taiteen kentällä näemme, on hankalampi löytää tosielämästä. Tosin termiä postmoderni viljellään varsin arkisissakin yhteyksissä, esimerkiksi pizzerian postmoderni sisustus saa mainoksen mukaan ruokien aromit mahtavasti esiin! Kieleemme rantautunut ja jo inflaation kokenut hipsteritermi omaa myöskin suhteen postmodernismiin, voisi jopa sanoa, että hipsteriyden aste on suoraan verrannollinen sen kanssa, kuinka tiheästi sana postmoderni esiintyy hipsterin puheessa. Palatakseni vielä feminismiin, sen vaikutusta kulttuurintutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkimusteemoihin ei voi liikaa korostaa. Postmodernismin sekoittaessa korkean ja matalan rajoja, feministinen ajattelu auttoi populaarimpien teosten nostamista hyväksytyiksi tutkimuskohteiksi. Joskus ajatellaan että kielen rakenteiden hajottaminen ja subjektin säröileminen kuvaa symbolisesti yhteiskunnan säröilyä ja hajoamista. Mutta eikö kielellinen vapaus ja subjektien moninaisuus voi tarkoittaa vain uuden ajan murrosta ja vapautumista konventioista? p moderni s t Noora Lindroos Kirjoittaja on Kuohun toimituspäällikkö, kirjallisuusnörtti ja MTV:n parissa kasvanut feministi. Postmodernismi on taiteellinen, filosofinen ja kulttuurinen virtaus ja ajattelutapa, joka syntyi modernismin jälkeen. Postmodernistiselle taiteelle tyypillistä on sekatyylisyys, ironia, huumori ja leikkisyys. Leikillisen postmodernin teoksen äärellä tosikompaa katsojaa hirvittää eniten se, että entä jos teos nauraakin katsojalle eikä katsoja teokselle! K uulun iKäluoKKaan , joka syntyi tietynlaisen teknologisen läpimurron aikana. Muistan vielä, kun puhelimeni oli voittamaton Nokian tiiliskivi ja kenties viihdyttävin vempain oli virtuaalilemmikki Tamagotchi. Näin omin silmin simpukkapuhelimien nousun ja tuhon. Nykypäivänä puhelinmarkkinoita hallitsevat älypuhelimet olivat vielä joskus outo kapistus. Videopelikonsolit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet huimasti ja itse videopelien grafiikat ovat muuttuneet kankeista palikkaukoista hämmästyttävän realistisiksi taidonnäytteiksi – katsokaapa vaikka Lara Croftin evoluutiota. Virtuaalitodellisuus on nyt entistäkin todellisempaa virtuaalitodellisuuslaseilla, kuten Oculus Rift, joita kehitetään ja parannellaan paraikaa. Paluu tulevaisuuteen -elokuvat ennustivat vuodelle 2015 muun muassa videopuheluita, taulutietokoneita ja sormenjälkiä tunnistavia laitteita. Eikö kuulostakin tutulta? Valitettavasti lentäviä autoja ei vielä ole kadulla tullut vastaan, mutta onneksi vuotta on vielä vähän jäljellä. Jos minäkin Marty McFlyn jalanjäljissä ennustan vuodelle 2040 muutaman kumman keksinnön: aivonystyröitä kutkuttava muodikas myssy ideointia helpottamaan, ihmiskäyttöön suunniteltu teleportti ja toimiva Wi-Fi. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nuoren kynästä Jemina Aittomäki Kirjoittaja on kevään ylioppilas, joka on myynyt sielunsa kissoille ja videopeleille. Teknologian tulevaisuus, tulevaisuuden teknologia Teknlogia kehittyy nopeammin kuin huomaammekaan Miten elämme vuonna 2035? Futuristi ja kauppatieteiden tohtori kertovat. • Teknologia on kokenut valtavia edistysaskeleita, sähköautot ovat edullisia ja esimerkiksi Alzheimerin ja Parkinsonin taudit ovat parannettavissa kantasolujen avulla. • Keskiluokallakin on varaa avaruusmatkoihin, kun useat maat ovat lähteneet mukaan avaruustutkimuksiin. • Päälle puettava teknologia on huippujuttu tulevaisuudessa, terveyttä ja hyvinvointia valvovia koruja on nyt jo olemassa. • Robotteja ja tekoälyjä löytyy tieteiskirjojen lisäksi nyt myös ihmisten arjesta. Lue: Teknoelämää 2035, Elina ja Kari Hiltunen, 2014, Talentum, 369 s. Lyhyt sanasto postmodernismiin Konventio Yleinen tapa tai näkemys. Dekonstruktio Kriittinen lukutapa, jonka tavoite on tuoda käsitysten ristiriitaisuudet esille. Patriarkaatti Miesten ylivaltaisuus sukupuolensa takia. Naisten alempiarvoisuus. Feminiinisyys Naisellisuus. Feminismi Aate naisten yhteiskunnallisen aseman parantamisesta ja sukupuoliroolien muuttamisesta. Binaarisuus Kaksijakoisuus. Relativismi Käsitys kaiken suhteellisuudesta. Realismi Suuntaus, joka pyrkii todenmukaisesti kuvaamaan todellisuutta. Modernismi Suuntaus, joka pyrkii uudistukseen. Metafiktio Fiktio fiktiosta. Metafiktio tuo esiin tekstin fiktiivisyyden. Hipsteri Nuori aikuinen, joka on kiinnostunut valtavirrasta poikkeavasta muodista ja kulttuurista. Koonnut Jemina Aittomäki, lähteet: Wikipedia ja wikisanakirja (fi.wiktionary.org) – Epäjärjestyksen estetiikkaa H elmiKuussa 2015 aloittanut elokuvateatteri Kino Sheryl jatkaa helsinkiläisten korttelikinojen perinnettä. Aalto-yliopiston tiloissa toimiva teatteri tarjoaa arabianrantalaisille leffoja laidasta laitaan – aiemmin syksyllä erilaiset elokuvafestarit esittelivät elokuvia muun muassa Etelä-Amerikasta, Ranskasta ja Lähi-idästä ja nyt joulukuussa teatterin ohjelmistoon uivat isot Hollywood-tuotannot Tähtien soArabianrannan elokuvakeitaalla jo 10 000 kävijää dasta alkaen. Joulukuu onkin elokuvateatterien kiireisintä aikaa, mikä näkyy myös Sherylin kävijätilastoissa: paikalliset ovat löytäneet oman korttelikinonsa entistä paremmin loppuvuoden aikana. Teatterissa on käynyt jo yli 10 000 kävijää. Ensi vuonna teatterissa järjestetään entistä enemmän festivaalinäytöksiä ja talvilomalla ohjelmassa on viime vuoden tapaan lasten leffaleiri.
• 12 Tapani Koivula Kirjoittaja on arkkitehti, kirjailija ja ufotutkija, joka tekee väitöskirjaa ekologisesta rakentamisesta ja johtaa henkisen kehityksen järjestöä Avartuva Ihmiskuva ry, sekä kuuluu Tulevaisuuden tutkimuksen seuraan. K uva : Noora Lindroos Arabiaa lintuperspektiivistä J os tältä pohjalta tarkastelee Helsingin Arabian aluetta ja sen tulevaisuutta, saattaa syntyä jotakin luovaa ja ainutlaatuista, kenties outoa ja pelottavaakin. Lisäksi olen oivaltanut, että ainoa todellinen aika on NYT. Vain nyt voimme nauttia elämästä, kohdata ihmisiä ja eläimiä, vain nyt voimme tehdä valintoja. Nyt-hetkessä voimme myös oivaltaa yhteyden ikuisuuteen. 19-vuotiaana vapaaehtoisena erehdyin armeijaan Sodankylään. Siellä oivalsin kantapään kautta, että ihmistä ei saa tappaa ja sen harjoittelukin on väärin. Samalla opin arvostamaan luontoa, vaikka sotaharjoitukset ja tunturien valtaus lähes 50 asteen pakkasessa olivat maanpäällinen helvetti. Ehkä arvokkainta armeijassa oli, kun komppaniaani alokkaaksi tullut lääket.kand. Reima Kampman siirsi varusmiehiä hypnoosissa aikaan ennen syntymää. Sieltä ei löytynytkään tyhjyys, vaan kuvauksia ihmisen edellisistä elämistä. Koko maailmankuvani romahti, tai paremminkin avartui. Tarunhohtoinen Arabia – harvinainen luonnon ja ihmiskulttuurin kirjo Arabianranta lähialueineen on maailman mielenkiintoisimpia paikkoja. Sen olen kokenut vieraillessani siellä vuosikymmenien aikana, mm. Helsingin kaupungin kouluarkkitehtina tai Taideteollisen korkeakoulun käyneen tyttäreni isänä. 1995 järjestimme EKO-SAFAn (arkkitehtien ekologisen rakentamisen järjestö) kesäretken Viikin mahtavalle luontoalueelle, jossa kävelimme lintuparatiisin halki pitkospuita pitkin Lammassaaren jugend-hirsipalatsiin, Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen. Annalan puutaloissa toimii Ananda Seva -meditaatiojärjestö, jonka puheenjohtaja Liisa Kannisto on kuulunut henkisiin ystäviini vuosikymmenien ajan. Ananda Sevan edesmennyt guru on kuvaillut tulevaisuutta kiehtovasti: Kun siirrymme autoista lentäviin aluksiin, emme tarvitse teitä ja voimme palauttaa maanpinnan vihreäksi keitaaksi. Saman suuntainen oli sankariarkkitehti LeCorbusier´n visio: Jos rakennamme tornitaloja, voimme jättää niiden välialueet puistoiksi. Helsingin kehitystä Annalasta Viaporiin Kirjoitin historiallisen romaanin Sininen huivi (Mediapinta 2007), joka kertoo Suomenlinnan rakennustyömaasta ja sen vaikutuksesta Helsingin ja koko Suomen kehitykseen. Siinä vaiheessa 1700-luvun puolivälissä oli jo siirrytty Helsingin tulevaisuuteen, sen kakkosvaiheeseen. Annalan alue, Vantaanjoen suiston merialue oli osoittautunut liian matalaksi suurille purjelaivoille, ja siksi kaupunki siirrettiin uuteen, nykyiseen paikkaansa Vironniemelle. Hidasta oli Helsingin kehitys myös 1700-luvulla. Kun ruotsalainen kehitysapu-upseeri Augustin Ehrensvärd käynnisti Viaporin linnakkeen rakentamisen, Helsingissä oli alle 2000 asukasta. Vanhan Helsingin julkisiin palveluihin kuului Annalan tienoilla sijainnut hirsipuu. Siitä en ole varma, saiko uusi Helsinki entistä upeamman ja isomman hirsipuun. Sen tiedän, että Suomenlinnan työmaalla sijaitsi Suomen suurin tuulimylly, jonka avulla nerokas rakennusmestari Daniel af Thunberg sai lisätehoa saaren rakennustöihin. Uudelleen rakennettuna puinen jättiläismylly olisi mahtava maamerkki ja symboli uudelle, luonnonmukaiselle tulevaisuudelle. Yliopistomaailman muutto Otaniemeen – laajennus A!-yliopistoksi Moni Arabian seudun kulttuurihenkilö kiroilee, miksi Taideteollinen korkeakoulu siirtyi Otaniemeen. Syyttelevät keskittämisideasta entistä rehtoria, arkkitehti Yrjö Sotamaata. Ensi kerran tapasin miehen nuorena arkkitehtina, kun hän toi Oulun arkkitehtiosaston luennoitsijaksi kansainväliseksi neroksi mainitun Victor Papanekin... Nyt olen mukana uuden Otaniemen kehittämisessä Aaltoyliopiston mentor-projektin tukihenkilönä. Läheltä kolmen korkeakoulun yhdistymistä seuranneena pidän Sotamaata suurena visionäärinä, tulevaisuuden tekijänä. Joka tapauksessa Aalto-yliopistosta ja sen upeasta alueesta on tulossa maailman mielenkiintoisin yliopisto. Kansainvälistyvä taiteen, tieteen ja tekniikan kokonaisuus, jonka henkistä tasoa on luomassa jo nyt legendaarinen filosofian professori Esa Saarinen. Hengen mies, joka kohtasi maahanmuuttajaopiskelijan murhayrityksen ilman vihareaktiota. Kapinalliset opiskelijat vastustivat aikoinaan Polin siirtymistä Otaniemen metsiin. Nyt metroaseman avaaminen liittää alueen sujuvasti Helsingin keskustaan, Sörkkaan ja sieltä ratikalla Arabiaan. Seuraava kapina syntyi Alvar Aaltoa ja muita kapitalismin sankareita vastaan. Oulusta asti tulin ihailemaan a-osaston sisäänkäynnin ylle nostettua banderollia ”Rakennamme vasta kapitalismin raunioille”. Otaniemeä upeammin Arabian alue liittyy koko Suomen historiaan, teollistumiseen, nykypäivään ja mahtavaan meriluontoon. Kunhan kokonaisuutta ei unohdeta, Arabiasta on kehitettävissä kansainvälisesti yhä merkittävämpi asuntoja opiskelualue sekä turistikohde. Meditoitiinko Arabiassa jo 1970-luvulla? Arabian keramiikkatehtaasta muistan, kun juuri Helsinkiin muuttaneena vierailin tehtaassa työpaikkani Helsingin rakennusviraston ekskursiolla. Vuosi oli 1972, juuri ennen posliinitehtaan 100-vuotisjuhlia. Kun tehtaan insinööri esitteli meille taiteilijoiden työtiloja, hän sytytti valot maailmankuulun keramiikkataiteilijan Birger Kaipiaisen pimeään työhuoneeseen. Taiteilija kömpi sohvaltaan ylös hämmentyneenä. Oliko hän meditoimassa? Entä miten ufot ja henkimaailma liittyvät kaikkeen tähän? Tiedän, että ne ovat tulevaisuuden tiedettä – kuten meditaatiokin. Tietoisuutemme avartuessa opimme oivaltamaan, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, ja että maailmankaikkeus on täynnä elämää. Voiko tulevaisuutta ennustaa? Kaikkina aikoina on ollut nykytodellisuuden ja tulevaisuuden maagisia näkijöitä. Samoin ufopiireissä on kohdattu avaruusolentoja, jotka kertovat millaiseen tulevaisuuteen ihmiskunta on menossa. Tutkittuani näitä ns. paranormaaleja ilmiöitä 50 vuoden ajan olen vakuuttunut, että herkkä ihminen voi – henkimaailmaan tai kosmisiin yhteyksiin tukeutuen – nähdä ihmisten tämänhetkiset pyrkimykset, suunnitelmat ja mielipiteet, ja mihin ne johtavat toteutuessaan. Vapaasta tahdostamme riippuen suunnitelmiin voi tulla kuitenkin muutoksia, ja silloin myös tulevaisuus muuttuu. Eri aikoina ja eri kulttuureissa näkijöillä on ollut erilaisia välineitä, kuten kristallipalloja, kahvinporoja, eläinten sisälmyksiä, tähtikarttoja, kortteja. Ne ovat kuitenkin useimmiten vain keskittymisvälineitä, jotka auttavat näkijää siirtymään ns.muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin, joita tieteellinen parapsykologia on tutkinut viime vuosikymmeninä. Erilaisia muuntuneita tietoisuuden tiloja (kuten uni, hypnoosi, transsi, meditaatiotila) voidaan tutkia mittaamalla aivojen sähkömagneettisia aallonpituuksia. Ihmiset, jotka muistavat edellisiä elämiään, ovat kehittäneet johdonmukaisen maailmankuvan, jossa meidän kuolematon tietoisuutemme kehittyy elämästä toiseen. Palaamme tänne yhä uudelleen ja jatkamme mm. kesken jääneitä ihmissuhteita. Roolimme saattavat muuttua, niin että synnymme vaihtelevasti erilaisissa tehtävissä, naisina tai miehinä. Elämien välissä siirrymme henkimaailmaan, jossa kehitys jatkuu ilman fyysistä ruumista. Osa persoonallisuuttamme säilyy, ja tietoisuutemme eli sielumme jatkaa suurin piirtein samoissa tunnelmissa, joissa kuoleman hetkellä jätämme ruumiimme. Tästä johKosminen tulevaisuus on NYT Kun saamme elää pitkään – tässä elämässä – ja toteuttaa vapaata tahtoa, meistä tulee jotakin erilaista. Ei välttämättä parempia kuin muista ihmisistä, mutta ainutlaatuisia.
• 13 Tanssi junior ? yhteistä iloa ilman pakkoa Niina Hämäläinen Friskis&Svettis Helsinki ry www.friskissvettis.fi/ helsinki K uva : Ripsu Hongisto sijuniorilaiset myös esiintyvät ja osallistuvat erilaisiin F&S-tempauksiin. Esimerkiksi tammikuun 16. päivänä 2016 he esiintyvät Arabian kauppakeskuksessa, jossa järjestetään F&S-seuran tempaus. Jokaisen kauden päätteeksi järjestetään tanssiesitys vanhemmille, isovanhemmille ja ystäville. Yhdessä tanssiminen on hauskaa, ja tanssiesitykset kannustavat harjoittelemaan. Esitysten tarkoituksena on myös vahvistaa tanssista saatua iloa, ei korostaa oikeiden askelkuvioiden pakkoa. Tärkeintä on yhteisesti jaettu hyvä olo. Tanssi juniorin voi aloittaa milloin vain, vaikka kesken kauden. Mukaan mahtuu aina, eikä aikaisempaa tanssikokemusta tarvita. Tanssi junior tiistaisin klo 16.30–18.00 F&S-seuran Arabian salilla (Hämeentie 153 C) Kevätkausi alkaa 12.1.2016. Tervetuloa! Tanssi juniorin syksyn 2015 tanssiohjelma: Really Like you / Carly Rae Jepsen Uptown Funk (feat. Set It Off) / Against the Current Rabiosa (feat. Pitbull) / Shakria Welcome to 60’s / Hairspray-musikaali Hey Baby (Drop It to the Floor) (feat. T-Pain) / Pitbull Jai Ho / A. R. Rahman Shake It Off / Taylor Swift Blank Space / Taylor Swift F risKis &s vettis Helsinki ry:n Tanssi junior -tunti Arabianrannassa on suunnattu 7?12-vuotiaille pojille ja tytöille. Tunnin idea on tarjota tanssin riemua, helppoja askelkuvioita, fiilistä ja mukavaa yhdessä oloa. 90 minuuttia pitkä tunti koostuu tanssista ja erilaisista peleistä. Tanssia on noin puolisen tuntia, loppuaika on omistettu peleille ja leikeille. Tärkeintä on innostaa lapsia ja varhaisnuoria liikkumaan, nauttimaan yksilöllisestä osaamisesta ja heittäytymään ryhmään mukaan. Tunti aloitetaan kokoontumalla yhteiseen rinkiin vaihtamaan kuulumisia. Aluksi pelataan jotain helppoa peliä, jotta saadaan keho lämpimäksi. Sitten tanssitaan. Tanssi rakentuu coolista musiikista ja tyyleistä. Musiikkivalinnat ovat yleensä tämänpäivän hittejä mausteina jotain vanhaa ja yllättävää. Tämän hetken ohjelmassa tanssitaan funkia, lattaria, poppia, hip hoppia, musikaalia ja bollywoodia. Lopuksi venytellään musiikin tahtiin. Tanssiohjelma pidetään samana koko kauden, jotta kaikilla on mahdollisuus ja aikaa oppia askelkuviot. Pelit ovat yleensä melko vauhdikkaita, sillä lapsilla on paljon energiaa purettavaksi. Suosittuja pelejä tällä hetkellä ovat ikuisuuspolttopallo, lattialla ryömittävä limanuljaska, hai hyökkää, sairaalahippa, silta ja kuka pelkää mustekalaa. Välillä tunnilla tehdään temppuradan avulla erilaisia tasapaino-, taitoja voimaharjoituksia. Tunti lopetetaan kokoontumalla yhteiseen rinkiin. Tanssi junior -kauden aikana järjestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia tapahtumia. Tänä syksynä vietettiin Halloween-juhlaa nyyttikestien kera. Tanstuvat myös uskontojen käsitteet taivas ja helvetti. On paljon tietoa ja kokemusta siitä (mm.hypnoosikokeiden kautta), että ennen syntymäämme suunnittelemme korkeampien henkiolentojen kanssa, millaiseen elämään synnymme seuraavaksi, niin että se olisi hyväksi henkiselle kehityksellemme. Tieteellinen tulevaisuuden tutkimus on tärkeä tieteenala, varsinkin jos tutkijat ovat intuitiivisia eli pystyvät siirtymään muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin. Yhä enemmän sellaisetkin tiedemiehet, jotka eivät hyväksy paranormaaleja ilmiöitä, saattavat puhua intuitiosta – samoin tekevät arkipäivän liikemiehet. Tarkkaile taivasta ja omaa sisäavaruuttasi Pääosin virallinen valtatiede, jota länsimainen yhteiskuntamme seuraa kuin hai laivaa, on jämähtänyt vanhoillisiin ja kaavamaisiin käsityksiin. Sille todellista on vain se ilmiömaailma, joka voidaan todistaa laboratorioissa. Nykytiede ei riittävästi kunnioita ihmisten kokemusmaailmaa, vaan mieluummin kehittelee omia teorioitaan. Tärkeimmät tieteenalat tulevaisuuden kannalta ovat kvanttifysiikka, tähtitiede ja parapsykologia, jotka yhä enemmän ottavat huomioon ihmisten sisäiset vaikutusverkostot, elämän mahdollisuudet rajattomassa avaruudessa ja kaiken ykseyden. Vähitellen yhä useammat tiedemiehet oivaltavat kaikessa toimivan järjestyksen, Jumalan käden vaikutuksen ja Rakkauden voiman ihmissuhteissa – sotateollisuuden, luontoa tuhoavan radioaktiivisuuden, rahavallan ja ahneuden sijasta. Ystäväni Asta Raami väitteli hiljattain tohtoriksi Helsingin yliopistossa aiheesta Intuitio. Pieni askel ihmiselle, mutta harppaus tulevaisuuden ihmiskunnalle. Kaikkialla maailmassa ihmiset kokevat mystisiä ilmiöitä telepatiasta ruumiista irtautumiseen, jälleensyntymien ketjusta kummitustaloihin ja avaruusolentojen kohtaamiseen. Ylpeä materialistinen tiedemies kuvittelee, että kaiken elämän tulisi esiintyä hänen käsityskykynsä rajoissa... Tapio Kaitaharju, Suomen ehkä tunnetuin selvänäkijä, ufokontaktihenkilö, parantaja ja kirjailija totesi aikoinaan: Paranormaaleissa ilmiöissä ihminen itse on paras mittausväline. Ihmisen aistimaailma ja oivalluskyky kehittyvät parhaiten sisäisen hiljentymisen ja luonnon läheisyyden kautta, eivät teoreettisissa yliopistoissa ja niiden valtahierarkioissa. Elämme kuitenkin uutta aikaa, jonka merkkinä yhä useammat professorit ja tohtorit ovat heränneet henkilökohtaisesti kokemaan henkimaailman ja keskellämme liikkuvat kosmiset olennot. Uudenlainen todellisuus Pelkurit kuittaavat kaiken tämän nauramalla. Nauru on ilon ilmaus, mutta pilkkanauruna se sulkee ovia todellisuuteen. Nyt-hetki on myös portti tulevaisuuteen. Tietokoneilla ja nopeilla liikennevälineillä on oma tärkeä tehtävänsä, mutta hiljaisuudessa ja luonnon keskellä ihmisen tietoisuus herää kokemaan ja tekemään todellisia ihmeitä. Ihmiset, jotka muistavat edellisiä elämiään, ovat kehittäneet johdonmukaisen maailmankuvan, jossa meidän kuolematon tietoisuutemme kehittyy elämästä toiseen. I hmisten väliset parisuhteet ovat kehittyneet vuosien saatossa eri tavoin. Aikanaan niitä muodostettiin pääasiassa omaisuuden turvaamiseksi, eli siksi, ettei nainen jäisi vaille taloudellista tukea. Varsinainen rakkausavioliitto taas on melko uusi keksintö. Tämän hetken yleisin suhdemuoto mukailee agraariyhteiskunnan perhemallia, vaikka teollistumisen myötä koko suvun yhteisasumismuoto ei ole enää muodissa. Valtaväestö valitsee ydinperheen, jossa kaksi aikuista jakavat melkoisen taakan lasten kasvattamisessa. Usein vieläpä maantieteellisesti yllättävän kaukana sukulaisten ja ystävien arkisesta avusta. Hyvin pieni osa ihmisistä valitsee polyamorian, eli monisuhteisuuden. Ajan puitteissa useamman kumppanin kanssa seurustelu on toki haasteellista, mutta myös palkitsevaa. Monipuolinen seksielämä tekee harrastajastaan positiivisemman yksilön ja esimerkiksi lapsen kasvattaminen kolmen tai useamman vanhemman voimin on vaivattomampaa. Minä näen, että tulevaisuudessa suhteet ovat avoimempia. Vapaa-ajan lisääntyessä ja ihmisten eliniän pidentyessä, aktiivisia elämänvaiheita tulee lisää. Minusta on surullista, että pitkiä monogamisia liittoja pistetään kerrasta poikki, koska ihmiset väsyvät toisiinsa. Kestävän liittolaisuuden ja kunnioituksen arvo ilmeneekin juuri arjen kriisitilanteissa. Kulttuurissamme vallitsee realistisen seksuaalikuvan puute, joka pakottaa ihmisiä etsimään uusia pääpartnereita, kun ilmenee tarve vaihteluun. Siksi haaveilen kulttuurista, jossa mustasukkaisuutta ja vainoharhaista seksuaalista omistushalua ei enää nähdä ihanteena, vaan haasteena, josta aikuiset voivat parantua. Avoin suhde vaatii runsain määrin henkistä kasvua ja itsetuntemusta. Jos vuonna 2016 keskitymme yhä enemmän itsemme kehittämiseen, niin voin vain arvailla minkälaista teknologiaa sen avuksi on kymmenen vuoden päästä. Sitä odotellessa, pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta. Rakkaus ei rajoitu yhteen kumppaniin Haaveilen kulttuurista, jossa mustasukkaisuutta ja vainoharhaista seksuaalista omistushalua ei enää nähdä ihanteena, vaan haasteena, josta aikuiset voivat parantua. Melissa Mäntylä Melissa bloggaa seksistä osoitteessa muistiinpanot.fi ja unelmoi elämästä Berliinissä.
• 14 Mamupala Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Québecista tuleva ranskankielen ope joka ei asu enää Arabiarannassa mutta kuuluu sinne yhä. Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi Seljankukkaglögi Hellapoliisi VARAA AIKA OPTIKOLLE TAI SILMÄLÄÄKÄRILLE SILMÄSET.FI TAI SOITA (09)2780 0160 Tarjous voimassa 31.12.2015 asti Pimeinä ja viileinä iltoina on ihana lämmitellä glögilasin äärellä. Voit valmistaa oman maustejuomasi tavallisesta mehusta mausteita lisäämällä. Seljankukkamehusta valmistettu glögi on vaalea ja tyylikäs. Kokeile! Kolumni Leo Stranius Kirjoittaja on ympäristöjärjestöjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. ”Kuka muka selviää maailmanlopusta? Elämä on ajanhaaskausta. Tulevaisuus on musta” K iihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikulutus. Maailmalla riehuvat sodat, jotka ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Ihmisten välinen epätasa-arvo ja epäluulo, joka näyttää vain syvenevän. Talven räntäsateet ja pimeys Arabianrannassa kävellessä. On helppo vaipua epätoivoon helsinkiläisen punkrock-yhtye Häiriköiden hengessä. ”Pessimisti ei pety”, sanotaan. Vai onko sittenkään näin? Pessimisti pettyy aina kahdesti. Ensin odottaessaan pettymystä ja sen jälkeen saadessaan sen. Optimisti selviää korkeintaan yhdellä pettymyksellä. Itselleni optimismin ylläpitäminen on ollut helppoa myös siksi, että olen oman elämäni aikana nähnyt läheltä suuren yhteiskunnallisen murroksen. Siinä missä ympäristöasioista puhuminen oli vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina marginaalista huutelua, tänä päivänä päästöjen vähentäSittenkin valoisa tulevaisuus misestä ja luonnonsuojelusta puhutaan kaikkialla. Ympäristöasiat ovat tulleet mukaan päätöksenteon kovaan ytimeen taloudellisten, sosiaalisten ja ulkopoliittisten näkökohtien rinnalle. Samaan aikaan esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden vallankumous on edennyt pisteeseen, jossa monet valtiot ovat luopumassa fossiilisista polttoaineista, ja suursijoittajat vetäytyvät ilmastolle haitallisesta toiminnasta. Energia-alan analyytikot kirjoittavat, että puoli-ilmainen aurinkoenergia saattaa pian syrjäyttää fossiiliset energiamuodot pelkästään taloudellisten rationaliteettien takia. Tulevaisuus on musta, jos lakkaamme uskomasta ja toimimasta niin, että asiat voivat kääntyä myös parhain päin. Siksi toivottomuuteen heittäytyminen on moraalitonta. Kuten antropologi Margared Mead on todennut: ”Ei kannata koskaan epäillä, etteikö pieni joukko ajattelevia, omistautuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa – itse asiassa, sellaiset ovat ainoita, jotka koskaan ovat saaneet muutosta aikaan.” Maailma muuttuu valoisammaksi, kun muutamme sitä. O lin KesKustelemassa oppilaiden kanssa. Ilmapiiri oli rento. Nuoret teinit olivat avoimia ja vastaanottavaisia. Kysyin heiltä tiesivätkö kuka on Astérix, hyvin suosittu gallialainen sarjakuvahahmo. Kyllä! he vastasivat kuorossa. Gallialaiset katosivat tuhansia vuosia sitten. Miltä kielet näyttävät tuhannen vuoden päästä? Tiesittekö, ranskankielessä on yhä gallialaisia sanoja? Tiesittekö, että käytämme joskus sanoja Astérixin äidinkielestä? Ei, onko sinulla esimerkkiä? Totta kai! Mouton (lammas), crème (kerma), ruche (mehiläispesä) tai blé (vehnä) tulevat galliankielestä! Joku oppilaista nostaa kätensä: ‘’Nämä sanat kuulostavat todella ranskalaisilta!’’ hän huomasi. ‘’Olen samaa mieltä’’, vastasin. Katsotaan miten sanotaan tupperware suomeksi. Opiskelijat nauroivat. Vastaus tuli luokan takaosasta : tuppeRrrrvaarRRrre! No niin! Kuulostaa niin suomalaiselta! Ja ranskaksi? minä kysyin… ’’Tupèrouare (typeruar)’’! Oh! la! la! Très français, eikö niin? Kielet muotoilevat lainasanoja. Uudissanoista saadaan vilahdus tulevaisuudesta. Kuin suohon uppoava pitsa Tiesittekö että pizza on ollut lyhyen ajan avopiirakka ja että ranskaksi löydetään englanninkielestä tulevia kätkettyjä lainasanoja: paquebot tulee packet-boat sanasta, redingote tulee riding-coat:ista. Kutsun tätä suo-ilmiöksi: uusi sana laskeutuu toisen kielen pinnalle ja hitaasti uppoaa uuden kielen suohon. Ajan kuluessa sanat sekoittuvat ja muuttuvat. Pizza on yhä useammin pitsa. Entrecôte on yhä vähemmän välikyljys ja on nykypäivinä entrecote (suomenkielen suo otti o:n hatun pois!) ja esimerkiksi antrekoot eestiksi. Tunti loppui, oppilaat (rakenteilla oleva tulevaisuus) lähtivät ja menin opettajahuoneeseen: olen silloin tällöin kahvin hevijuuseri. Taideluokan lähellä oli seinällä pieni sanonta: Le futur est le présent du passé (Tulevaisuus on menneisyyden nykyhetki). VAALEA SELJANKUKKAGLÖGI 5 annosta 2 dl seljankukkamehutiivistettä 8 dl vettä peukalonpään kokoinen nokare tuoretta inkivääriä kuorittuna 10 mausteneilikkaa 1 kanelitanko (kardemumman siemenkota) Mittaa ainekset kattilaan tai kasariin ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Siivilöi juomalaseihin ja tarjoa seuraksi rusinoita ja mantelilastuja.
• 15 www.friskissvettis.? /helsinki puh. (09) 685 4542, 040 755 6050 info@friskissvettis.fi https://twitter.com/friskishelsinki www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki K uv a: Fr is ki s& S ve tt is B ild ba nk HELSINKI edullista liikuntaa ARABIASSA Liikuntaseura Friskis& Svettis Helsinki ry tarjoaa laadukasta ja edullista sisäja ulkoliikuntaa useita tunteja viikossa liikuntaharrastusta aloitteleville ja tottuneille treenaajille. Friskis&Svettis Helsingin sisäliikunnan kausikortilla voit jumpata kaikissa jumppapaikoissamme Arabiassa, Herttoniemenrannassa, Yrjönkadulla, Katajanokalla, Ruoholahdessa ja Haagassa sekä myös ulkoliikunnassamme, niin usein kuin haluat. Tarjonnassamme n. 45 viikkotuntia liikuntaa. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. naisille, miehille, nuorille, lapsille! TERVETULOA! SISÄLIIKUNNAN KAUSIKORTTI (sisältää myös ulkoliikunnan): kevät 2016 (2.1.–31.5.2016) 128 € ULKOLIIKUNNAN KAUSIKORTTI: kevät 2016 (6.1.–31.5.2016) 50 € Sarjakortit: 6 kertaa 53 € ja 12 kertaa 88 € Kausija sarjakorttien osto ja käyttö edellyttää voimassa olevaa jäsenyyttä. Jäsenmaksu 12 € / kalenterivuosi F&S-SALI ARABIA Hämeentie 153 C, 4. krs (sisäänkäynti Kaanaankadulta ) UUSI PIZZERIA AVATTU Parmesan Arabia PIZZA & SALAD • Arabiankatu 6 c • 050 411 2141 Meiltä herkulliset pizzat ja salaatit – tervetuloa tutustumaan! Nauti nyt rakastetuista pizzoistamme ja salaateista viinilasillisen tai oluen kanssa! Parmesanissa nyt B-oikeudet. Herkkujen joulua, toivottaa Pizzeria Parmesan Cremasta saat Arabian tuoreimmat kahvit ja kaiken tarvittavan kahvin valmistukseen! Tervetuloa kahviostoksille, noutamaan verkkokauppatilauksia tai nauttimaan kupillinen kaupunginosan parasta kahvia! Creman varastomyymälän löydät osoitteessa Hämeentie 155 A, 7. kerros. Palvelemme arkisin 9 16:30. Tervetuloa! ARABIA Hämeentie 155 A, 7. krs 00560 Helsinki 010 322 4480 KRUUNUNHAKA Liisankatu 15 00170 Helsinki 010 322 4481 VERKKOKAUPPA www.crema.fi asiakaspalvelu@crema.fi Studio Aloe Oy ja www.aloehelsinki.fi toivottavat Kuohun lukijoille Rauhallista Joulua ja Upeaa Vuotta 2016! Leila Hampaala/Independent Forever Business Owner 050 528 6465 Studio Aloe Oy leila@hampaala.fi Arabiankatu 4 C 115, 6. krs. www.aloehelsinki.fi www.elenauusoksa.fi Toini Muonan katu 3 040 142 1414 KYMPPI POIS -laihdutusryhmä Lue lisää nettisivuiltani! starttaa 11.1.2016 klo 18.00 Varaa aika myös maksuttomaan infoon.
• www.kierratyskeskus.fi/kaupat “Loistava paikka, loistava kauppa!” Kyläsaaren kauppa Kyläsaarenkatu 8 00580 Helsinki Avoinna: ark. 9–20, la 10–16, su 12–16 Kyläsaaresta löydät huonekaluja, kodinkoneita, elektroniikkaa, monipuolista sisustustavaraa, vaatteita, lastentarvikkeita ja paljon muuta. Opiskelijoille -20 %! Auki myös sunnuntaisin!