NEUVOTTELUT JÄTKÄSAAREN BUNKKERIN TULEVAISUUDESTA JATKUVAT Sivu 12 www.lansituuli-lehti.net www.facebook.com/lansituuli-lehti 1-2 2018 Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi L änsituuli L A U T TA S A A R I ? R U O H O L A H T I J ÄT K Ä S A A R I ? H E R N E S A A R I Länsituuli -lehden luet nyt kätevästi älypuhelimellasi www.lansituulilehti.net Katso ja ihastu: www.lansituulilehti.net L änsituuli L A U T TA S A A R I ? R U O H O L A H T I J ÄT K Ä S A A R I ? H E R N E S A A R I L änsituuli L A U T TA S A A R I ? R U O H O L A H T I J ÄT K Ä S A A R I ? H E R N E S A A R I LOUNAS BUFFET Ark klo 11-15 FB: Ravintola Lumbini www.ravintolalumbini.? Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki AUKIOLOAJAT MA TO : 1121 PE : 11 22 LA : 12 22 SU : 12 21 Puh: 045 602 5561 ravintolalumbini@ gmail.com 10,20 € TYÖTTÖMYYS ROMUTTAA ELÄKESUUNNITELMAT Sivu 9 KALLIIDEN LÄÄKKEIDEN HANKINTA HELPOTTUI VUODENVAIHTEESSA Sivu 11
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 1-2 | 2018 Vahvoja näyttöjä Helsingin kaupungin kotoutumistyössä HELSINGIN kaupunginhallitus myönsi vuonna 2016 erillismäärärahan turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien hyvän kotouttamisen varmistamiseksi. Helsingin kaupunki juhlisti joulukuussa hankkeiden onnistumisia kaupungintalon juhlasalissa. KISSAKAHVILA Helkatti, alkuperäiseltä nimeltään Kissakahvila Helsinki, perustettiin kesällä 2015. Keväällä 2016 uudet yrittäjät ottivat kahvilan hoiviinsa. Kissakahvila Helkatin taustalla on joukko kissarakkaita ihmisiä, joista osa on tuttuja Suomen ensimmäisestä Kissakahvilasta, Tampereen Purnauskiksesta. Olen vaikuttunut siitä, että saimme yhdessä näin monipuolisen kokonaisuuden aikaan. Erityisen tärkeää on se, että kaikki toiminta jatkuu osana kaupungin perustoimintaa, iloitsi Helsingin maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela. Tilaisuudessa esiteltiin KOTO10-nimeä kantavan hankekokonaisuuden toiminnot vuosilta 2016–2017. Samalla verkostoiduttiin ja jaettiin toimivia ideoita kotouttamistyöhön. UUSI PALVELUMALLI STADIN OSAAMISKESKUKSESSA Hankkeen tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien yksilöllisempi kotouttaminen ja monitahoinen osallistuminen yhteiskuntaan. KOTO10-hankkeen projektit ovat toimineet muun muassa uusien helsinkiläisten koulutuspolkujen ja työllistymisen vahvistajana. Rahoituksella on perustettu esimerkiksi Stadin osaamiskeskus, joka yhdistää uudella tavalla kielikoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kuntoutuksen ja työllistymisen. Hankekokonaisuudet ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaneet vuorovaikutusta. KOTO10 on tavoittanut kaikenikäisiä maahanmuuttajia eri elämäntilanteissa. Hankkeessa on kehitetty myös uusia yhteistyömalleja terveysasematyön, psykiatrian, sosiaalisen kuntoutuksen ja maahanmuuttoyksikön kesken. Turvapaikanhakijanuoria ja maahanmuuttajataustaisia nuoria on tuettu jalkautuvassa nuorisotyössä sekä yksilöja ryhmätoiminnassa. LIIKUNTA JA KULTTUURI MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA KOTO10 on mahdollistanut eritaustaisten ihmisten kohtaamisen sekä lisännyt matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin keinoin. Lisäksi on tuettu lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista avoimessa leikkipuistotoiminnassa sekä monikielisten ohjaajien avulla peruskouluissa. Hankkeen eri toimijat osoittavat, miten kotoutumista ja osallisuutta voidaan edistää ja lujittaa monin eri keinoin. KOTOKLUBI KANELI ON VUODEN KOTOUTUMISTEKO Yksi helmi hankkeiden joukossa on Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saanut Kotoklubi Kaneli. Helsingin kaupungin toteuttama Kotoklubi Kaneli -toiminta on laajentunut 13 leikkipuistoon ja perhetaloon eri puolille pääkaupunkia. Kaneli-ryhmissä suomen kieltä opetellaan toiminnallisesti laulujen ja leikkien kautta. Lähde: Helsingin kaupunki Kampissa sijaitsevan Kissakahvila Helkatin omistaja Tiina Aaltonen rakastaa kissoja ja nauttii työstään. Hän on työporukkansa kanssa panostanut kissojen hyvinvoinnin lisäksi kahvilan sisustukseen sekä tarjoiluihin suurella sydämellä. Olemme tehneet sisustuksen suurimmaksi osaksi omin kätösin. Vierailijat ovatkin sanoneet, että Helkatti ei ole pelkkä kahvila vain kokonainen elämys, Tiina kertoo iloisesti. Kahvilaan on 5 euron sisäänpääsymaksu. Arkisin Kissakahvila Helkattiin pääsee useimmiten ilman pöytävarausta. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä puolestaan kannattaa tehdä varaus ennakkoon, jotta pääsee varmasti nauttimaan kissojen seurasta ja hurmaavista herkuista. Tiina kertoo, että asiakkaat ovat kertoneet, että Helkatissa aika aivan kuin pysähtyy. Ihmiset yleensä jutustelevat kahvilassa toisilleen ja näyttävät omien kissojensa kuvia. Helkatti on kissarakkaiden ihmisten kohtaamispaikka, Aaltonen kuvailee. KAHDEKSAN KISSAN PARATIISI Kissakahvilassa asustelee kahdeksan kissaa. Yhtä kissaa lukuunottamatta kaikki kissat ovat olleet kiireellisesti kotia vailla olleita kissoja. Kahvilan vanhin kissa Pete on lauman johtaja ja pitääkin huolta kaikista muista kissoista hellästi hoivaten. Pete on kamppailut painonsa kanssa ja hänen laihdutusurakkaansa voi seurata esimerkiksi Facebookissa Peten laihdutushaaste -sivuilla. Olemme saaneet paljon kommentteja siitä, miten Pete on inspiroinut muitakin laihdutuskuurille. Ollaan haluttu herätellä ihmisiä siihen, että kissalle tulee ylipainosta herkästi sairauksia. Kissoilla on himo syödä ruokaa, joten ruokailua on hyvä säännöstellä, Tiina kertoo. Peten lisäksi kissakahvilasta löytyvät kolmen sisaruksen porukka Helmiina, Tyylilyyli ja Nestori. Myös Kalle-kissa kuuluu alkukokoonpanoon. Uusimpia tulokkaita kahvilassa ovat Tuli, Herkules ja Puu-kissa. Aaltonen kuitenkin kertoo, että Helkatissa on mahdollisesti luvassa yksi muutos. Kalle-kissa saattaa mahdollisesti muuttaa Tampereelle ja hänen tilalleen tulee uusi kissa, Tiina aloittaa. Hän kuitenkin lisää, että tilanne on vielä hieman auki. Tällä hetkellä Kissakahvilassa melkein kaikki kissat ovat samanikäisiä. Kissoille olisi kuitenkin parempi, jos ikähaarukka on hieman laajempi. Sen vuoksi ollaan tätä asiaa pohdittu. Kaikki muutokset tehdään aina kissalähtöisesti, Aaltonen kertoo. Uuden kissan ottaminen kahvilaan on suuri prosessi, sillä kissan tulee tulla toimeen lauman kanssa. Yövymme kissojen kanssa muutama yö, jotta näemme kuinka kissat tulevat toimeen keskenään, Tiina avaa. KISSAJOOGAA JOKA MAANANTAI Kahvila Helkatissa on kissarakkauden ja herkkujen lisäksi luvassa myös kissajoogaa. Kissajooga on omanlaisensa kokemus, jossa joogan aikana Kissakahvila Helkatin kissat saattavat kiipeillä selässä, Tiina naureskelee. Aaltonen suosittelee ennakkoilmottautumista kissajoogaan, jotta oman paikkansa saa varmistettua. Toimittaja Ira Juvonen Hankekokonaisuudet ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaneet vuorovaikutusta. Mitäs täällä tapahtuu? Helsingin sydämessä sijaitsee kissarakkaiden ihmisten kohtaamispaikka KUVAT / KISSAKAHVILA HELKATTI Tyylilyyli on yksi Kissakahvila Helkatin asukeista.
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2018 VUOKRAA ASTIAT JUHLIISI Astiat pieniin sekä isompiin tilaisuuksiin, vuokraat vain ne mitä tarvitset ja palauttaa voit likaisena PESE ITSE!! VUOKRAA PAINEHUUHTELULAITE Sohvat, patjat, autonpenkit, matot ym. kangaspinnat. Yhtä helppoa kuin imurointi ! HELPOTA MUUTTOASI! Vuokraa puhtaat muoviset muuttolaatikot. Meiltä myös nokkakärryt, jätesäkit, kiristekalvot ym. POPNET OY ASTIA-, MUUTTOLAATIKKOJA SIIVOUSKONEVUOKRAUS www.popnet.fi, popnet@popnet.fi Puh. 0400 472 993, Nahkelantie 99, Tuusula. OSTAMME ASUNTOSI Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.?nnreal.? puh. 040 516 9611 OSTAMME ASUNTOSI Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.?nnreal.? puh. 040 516 9611 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 info@helsinginlasijapuu.fi • Puusepäntyöt • Lasitustyöt • Murtojälkikorjaukset • Lahovauriokorjaukset ym. www.helsinginlasijapuu.fi “Puuja lasialan työt 30 vuoden kokemuksella“ POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 POMPITIN KEVÄTKAUSI 8.1-13.5.2018 LIIKUNTATUNTEJA LAPSILLE JA AIKUISILLE PARKOURJA TEMPPUJUMPAT: mm. MiniTemppu, NappulaParkour NuorisoParkour, ÄijäParkour +35v LIIKUNNALLISET AAMUPÄIVÄT: Arkiaamupäivisin ohjattua toimintaa perheen pienimmille mm. TaaperoTemppu 1-3 v, TemppuParkour 2-6v sekä kuntopiiriä ja jumppia kotiäideille ja -isille Koko lukujärjestys ja ilmoittautumiset: www.pompit.fi Vauhdikkaat Parkourja Temppusynttärit! Päiväkotija koululiikunta sekä oheisharjoittelua seuroille www.pompit.fi PALOPELLONKATU 7, KERAVA 044 988 9919 Hyvät suhteet läheisiin lisäävät hyvinvointia – koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksi SUOMEN Mielenterveysseuran Kriisipuhelimeen soittavilla on yhä useammin huoli läheisestään. Näiden puhelujen määrä on noussut 50 prosentilla viiden vuoden takaiseen verrattuna. Kriisipuhelimeen tuli yli 130 soittoa syyskuussa 2017 sukupolvien välisiin suhteisiin liittyen. Haasteet perhesuhteissa ovat johtaneet riitoihin, suruun ja pettymykseen sekä pahimmillaan katkenneisiin ihmissuhteisiin. ”Olen menettänyt lapseni. Lapsenlastani en ole koskaan saanut edes tavata.” – Kriisipuhelinsoittaja Suurin osa haasteista ihmissuhteissa puhuneista oli yli 40-vuotiaita naisia. Huolet liittyivät useimmin omiin vanhempiin ja ne ovat kärjistyneet vanhemman voinnin huonontuessa. Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winterin mukaan hoitovastuu huonossa kunnossa olevasta vanhemmasta voi tuntua kuormittavalta erityisesti silloin, jos soittaja kokee jääneensä lapsena vaille turvallista vanhemmuutta. Moni soittaja toivoo, että vanhempi ymmärtäisi tehneensä väärin ja edes kerran pyytäisi anteeksi. Läheisen mielenterveysongelmat, päihdeongelmat sekä itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkaaminen lisäävät usein sekä huolta että riitoja soittajissa. – Hyvät välit läheisten kanssa lisäävät hyvinvointia. On tärkeä puhua mieltä painavista asioista läheisten kanssa ja pyrkiä sopimaan erimielisyyksiä, sanoo Susanna Winter. Joulun lähestyessä on hyvä hetki pohtia, voisiko ottaa yhteyttä ja lähteä rakentamaan suhdetta uudelleen kahden aikuisen välillä. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen helpottaa oloa. ”Toivoisin, että vanhempani ymmärtäisivät, että tarvitsen heidän tukeaan.” – Kriisipuhelinsoittaja KRIISIPUHELIN ANTAA KESKUSTELUAPUA MYÖS JOULUNA Kriisipuhelin päivystää vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 010 195 202. Puhelin on auki arkisin klo 9.00– 07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00– 07.00. Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Se avattiin vuonna 1970 ehkäisemään itsemurhia. Nykyään tulee noin 500 soittoa vuorokaudessa. Kriisipuhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä ja numero ei näy päivystäjälle. Puhelu maksaa oman puhelinoperaattorin perimän hinnan verran. Lähde: Suomen Mielenterveysseura ry Suurin osa haasteista ihmissuhteissa puhuneista oli yli 40vuotiaita naisia. Huolet liittyivät useimmin omiin vanhempiin ja ne ovat kärjistyneet vanhemman voinnin huonontuessa.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 1-2 | 2018 varaa pöytä 020 742 5320 Yökukkujien sosiaaliset verkostot ovat laajempia kuin aamuvirkkujen DIGITAALISEN käyttäytymisemme jälkiä älypuhelimissa voidaan käyttää mielenterveysongelmien hoidossa. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla. Hän on saanut selville, että ihmisten ”kronotyypillä” eli luontaisella vuorokausirytmillä on yhteys heidän sosiaalisten verkostojensa laajuuteen ja siihen, miten tiiviisti he pitävät yhteyttä muihin. Aledavood on havainnut, että yökukkujilla on selvästi laajemmat sosiaaliset verkostot kuin aamuvirkuilla. Iltavirkut ovat myös aamuihmisiä keskeisempiä omissa verkostoissaan ja ovat selvästi valikoivammin yhteydessä omaan kronotyyppiinsä eli niin ikään myöhään valvoviin. Päivittäisestä puhelimenkäytöstä jäävistä digitaalisista jäljistä voi erottaa erilaisia käyttäytymismalleja. Jäljet antavat kuvan aktiviteeteistamme, liikkeistämme ja yhteydenpidostamme, Aledavood sanoo. Nukkumisajat on tutkimuksessa päätelty ajanjaksoista, jolloin älypuhelinta ei käytetä. Sosiaalisten verkostojen laatu ja laajuus paljastuvat ajankohdista, jolloin soitamme hyville ystäville, sekä niiden ihmisten määrästä, joille soitamme ja lähetämme sähköposteja. Yhtä täsmällistä tietoa on vaikea saada esimerkiksi kyselytutkimuksilla, ja digitaalisten jälkien avulla voidaan tutkia jopa kokonaisia maita. MITEN KÄYTTÄÄ PUHELINDATAA MIELENTERVEYDEN HOIDOSSA? Aledavood aikoo soveltaa tutkimustuloksiaan – unirytmin yhteyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja verkostojen laajuuteen – mielenterveysongelmien ymmärtämiseen ja hoitoon. Hänen mukaansa keräämällä ja yhdistelemällä mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja digitaalisilta alustoilta saatua tietoa voisi ennakoida monia mielenterveyden ongelmia. Aledavood on tutkimuksessaan kehittänyt menetelmän tietojen keräämiseen. Mielenterveysongelmille ei ole yksiselitteisiä biomarkkereita, kuten esimerkiksi diabetekselle tai syöpäkasvaimille. Tarvitaan siis uusia havaintokeinoja. Häiriöt unirytmissä voivat viitata moniin mielenterveyden ongelmiin, ja tulevan tutkimukseni tavoite on pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoitopotilaiden tilassa tapahtunut muutoksia, Aledavood selittää. Tiedonkeruu on tarkoitus automatisoida siten, että potilaita voisi auttaa hakemaan ammattiapua ennen kuin heidän tilansa muuttuu vakavaksi. Tiedon jalostaminen ja visualisointi helpottaisi terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja antaisi heille yksityiskohtaisen kokonaiskäsityksen potilaan tilasta. TIETOJEN YKSITYISYYS TAATAAN JO SUUNNITTELUVAIHEESSA Tutkimuksiin osallistuvien ihmisten ja etenkin potilaiden yksityisyys ja tietoturva ovat Aledavoodille ensiarvoisia seikkoja. Tiedonkeruumenetelmämme on suunniteltu alusta alkaen siten, ettei ihmisten yksityisyyttä vaaranneta. Se on tietenkin tärkeää koko digitaalisessa elämässämme. Tulevissa tutkimuksissa ja hoidossa menetelmillemme tehdään tiukka lääketieteellinen ja eettinen arviointi – toisin kuin kaikille niille vastaavaa tietoa kerääville puhelinsovelluksille, joita kuka tahansa voi ladata sovelluskaupoista ja joita ei ole validoitu tieteellisesti tai hyväksytty eettisesti. Meidän pitää varmistua siitä, että menetelmät tai sovellukset, joilla tietoa keräämme, todella tukevat potilaan hyvinvointia ja hoitoa, Aledavood muistuttaa. Yökukkujat (siniset) ovat keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissaan kuin aamuvirkut (oranssit). Jokainen piste kuvaa yhtä ihmistä ja viivat vuorovaikutusta (puheluita) heidän välillään. Sosiaalisten verkostojen laatu ja laajuus paljastuvat ajankohdista, jolloin soitamme hyville ystäville
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2018 Putkiremontti Viemärisaneeraus LVI-palvelut Sähköurakointi Toimialueemme ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo, Loviisa, Järvenpää ja Kerava. Tulemme myös sovittaessa myös kauemmaksikin. SanFors Oy, Höylänlastu 1, 06150 Porvoo myynti@sanfors.fi www.sanfors.fi, 010 322 1090 Jos talonne viemärit ovat valurautaisia tai betonisia ja yli 30 vuotta vanhoja niin ne tarvitsevat todennäköisesti uusimista. Me SanForsilla teemme viemärisaneeraukset sukkasujuttamalla jolloin rakentieta ei tarvitse rikkoa ja rahaa säästyy. Meidän toimintamenetelmät ovat yleisesti noin 40 % edullisempia verrattuna menetelmiin, joissa vanhat putket vaihdetaan uusiin. Valitse laadukkain tekijä valitse SanFors. SanFors_255x110mm.indd 1 2.3.2017 16:33:51 Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. UNSPLASH Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja pääkaupunkiseudulla määrä on suurin SUOMALAISVANHEMMISTA vajaat 80 prosenttia maksaa lapsilleen viikkorahaa, kertoo Dansken tuore Mun rahat -kyselytutkimus. Kyselytutkimuksessa selvitettiin 7-12-vuotiaiden lasten viikkorahoja ja vanhempien lapsilleen antamaa talouskasvatusta Pohjoismaissa. Viikkorahaa maksavista suomalaisvanhemmista 81 prosenttia maksaa viikkorahan käteisenä. Pohjoismaista Suomessa käytetäänkin eniten käteistä viikkorahoihin, kun taas Ruotsissa vain 57 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista antaa rahan käteisenä. Norjassa sama osuus on 62 prosenttia ja Tanskassa 68. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin. Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme, huomauttaa ekonomisti Jukka Appelqvist. Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla. VIIKKORAHAT OPETTAVAT RAHA-ASIOITA Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja työskentelemään rahan eteen. Suomalaisille vanhemmille viikkorahan yleisin syy on opettaa, että lapsen täytyy tehdä töitä rahan eteen. 45 prosenttia suomalaisvanhemmista pitää yhtenä viikkorahan tarkoituksista taloudellisen vastuun opettamisen, kun Ruotsissa osuus on 66 prosenttia vanhemmista. Valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen. Viikkorahalla voidaan opettaa lasta pitkäjänteisyyteen säästämisen kautta, mutta yhtälailla että kuluttaminen on valintojen tekemistä. Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää, talousasiantuntija Nina Nordlund sanoo. Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia. Vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuukin raha-asioista lapsensa kanssa paljon. Jos vanhemmat vaikenevat rahasta, siitä voi jäädä pelottava mielikuva lapselle. Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei pidä kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa, Nordlund sanoo. VIIKKORAHOISSA ALUEELLISIA EROJA Viikkorahan määrä on Suomessa viisi euroa viikossa. Kaksi kolmesta vanhemmasta antaa vähemmän kuin viisi euroa. Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat yleensä enemmän viikkorahaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1-4,8 euroa. Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa. Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, EteläSuomessa 4,86 euroa ja ItäSuomessa 4,63 euroa.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 1-2 | 2018 Mitä kaikkea löytöeläinten hyväksi voi tehdä? USEAT haluavat ojentaa auttavan kätensä löytöeläinten hyväksi, mutta eivät välttämättä ole aivan varmoja, mitä kaikkea eläinten hyväksi voi tehdä. Millaista apua löytöeläimille voi tarjota? Löytöeläimille voi totta kai tarjota kodin, jos se on mahdollista. Jos eläimelle ei voi tarjota kotia, löytöeläimille voi lahjoittaa rahaa tai tarvikkeita. SEYn toimintaa voi tukea esimerkiksi ostamalla eettisen lahjan SEYn sivuilta tai liittymällä eläinsuojelukummiksi, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen liiton varainhankintapäällikkö Aura Yliselä kertoo. Onko jotain mitä kannattaisi pohtia ennen kuin löytöeläimelle tarjoaa kotia? Eläimelle kodin tarjoamisessa kannattaa tietysti miettiä omia elinolosuhteita eläimen näkökulmasta. Esimerkiksi, jos oma asunto on kovin pieni, ei kannata hankkia montaa eläintä, joilla voi tulla reviirikiistoja pienissä tiloissa. Myös ulkona elämiseen tottuneet koirarodut, kuten huskyt tai malamuutit, voivat parhaiten jos niillä on mahdollisuus ulkoilla omalla pihalla. Lemmikkien ottamisessa täytyy perehtyä juuri sen kyseisen eläinlajin tarpeisiin ja pohtia tarkkaan, millainen lemmikki sopeutuu elämään kerrostalo-, rivitalotai omakotitaloasunnossa, Aura kertoo. Jos ryhtyy sijaiskodiksi, eli tarjoaa kotia etsivälle eläimelle hoitokodin sen etsiessä pysyvää kotia, kannattaa oman asunnon olla sen verran suuri, että eläimiä on mahdollista eristää eri tiloihin. Kotia etsivällä eläimellä voi mahdollisesti olla tarttuvia tauteja, kuten flunssaa tai loisia, jolloin on parasta, että omat eläimet voi eristää toisiin tiloihin. Mikäli omia eläimiä ei ole, sijaishoidossa olevien eläinten hoitoon pätee samat kriteerit kuin omienkin lemmikkien, hän jatkaa. Yliselä muistuttaa, että omasta eläimestään tulee huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla. Sen hoitoon ja lajityypilliseen käyttäytymiseen tulee perehtyä mahdollisimman hyvin. Mitä muuta oman lemmikin suhteen kannattaisi tehdä? Omat lemmikit, kuten kissat ja koirat, on hyvä tunnistusmerkitä mikrosirulla, joka merkitään kansalliseen rekisteriin, kuten Turvasiruun. Tämä antaa eläimelle turvaa, jos se pääsee karkaamaan. Kissat tulee leikkauttaa ja antaa ulkoilla ainoastaan valvotusti, Aura kuvailee. SEY toimii ja vaikuttaa kaikkien eläinten hyvinvoinnin ja kunnioittamisen lisäämiseksi. SEYn toiminta tähtää siihen, että eläimet voivat hyvin yhteiskunnassamme. SEYn tavoitteena on, että kaikkia eläimiä kunnioitetaan tuntevina ja kokevina yksilöinä ja ihmisten hoidossa olevat eläimet elävät laadukkaan elämän. Toiminnallaan SEY pyrkii erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn samalla auttaen aktiivisesti myös tällä hetkellä hätää kärsiviä eläimiä monin eri tavoin. Toimittaja Ira Juvonen Parhaat lähimediat Osaavat suunnittelijat Laadukkaat mainospaikat Edulliset hinnat Luotettava raportointi LetterboxMedioiden täysin uniikilla lähimediakonseptilla tavoitat haluamasi kotitaloudet kattavasti ja monikanavaisesti. Kysy lisää. Matti Hänninen 0452610240 Kari J. Mattila 0505635462 Pentti Sirviö 0452610260 Olavi Suhonen 0451644314 Pekka Särkisilta 0505553252 Eläimelle kodin tarjoamisessa kannattaa tietysti miettiä omia elinolosuhteita eläimen näkökulmasta.
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2018 Seuraavat Tuusula –lehdet ilmestyvät 1.2. MAINOSTAJA OLE SIELLÄ MISSÄ OSTOPÄÄTÖSKIN Kädessäsi olevan lehtemme lukijoista: 96% tekee perheensä ostopäätökset.* 81% suorittaa ostoksensa 5 km: säteellä kotoaan.* *Lukijatutkimus syksy 2014 VARAA OMA KAMPANJASI myynti@letterbox.fi Tilaa ostoksia verkosta turvallisesti – erotatko oikean CE-merkin väärennetystä? ULKOMAISIIN verkkokauppoihin käytettiin viime vuonna lähes kaksi miljardia euroa. Etenkin EU:n ulkopuolelta hankittujen tuotteiden turvallisuudessa on kuitenkin puutteita ladattavassa lasten sähköautossa voi olla tulipaloja sähköiskuriski. Suomalaiset ostavat jopa 40 prosenttia verkkokauppaostoksistaan ulkomailta. Moni Euroopan ulkopuolelta ostettu tuote voi kuitenkin olla toimimaton suomalaisessa sähköverkossa, tai se voi olla jopa vaarallinen. Energia-asiantuntija Malkus Lindroos kertoo, että kuluttajan kannattaa aina varmistaa, että tuotteessa on CE-merkki. CE-merkki on valmistajan vakuutus siitä, että laite täyttää kaikki eurooppalaiset vaatimukset, Lindroos kertoo. Jotkut valmistajat ovat harhaanjohtaneet kuluttajia väärennetyllä Chinese Export -merkillä, joka muistuttaa eurooppalaista CE-tunnistetta. Lindroos neuvoo, että oikeanlaisen CE-merkin voi tarkistaa esimerkiksi verkosta. Väärennös näyttää yllättävän samalta, mutta siinä ei ole minkäännäköisiä takeita siitä, että laite täyttäisi muun muassa turvallisuusvaatimuksia, Lindroos sanoo. VARMISTA OIKEA JÄNNITE JA PISTOTULPPA Verkkoshoppailijan on hyvä varmistaa, että ulkomailta tilattu laite soveltuu käyttöön Suomessa. Jännitteen täytyy olla sama kuin Suomen sähköverkossa, tai muuten laitteeseen tarvitsee erillisen muuntajan. Suomen jännite on 230V, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä 110 voltin jännite. On erittäin vaarallista kytkeä laite korkeamman jännitteen verkkoon. Laite voi tuhoutua ja jopa syttyä tuleen. Myös pistotulpissa on eroa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa on erilaiset pistotulpat. Lindroosin mukaan sähkölaitteiden suurimmat turvallisuusriskit ovat tulipalot ja sähköiskut. Jos 230 voltin jännite lyö muuntajasta läpi ja siirtyy valoihin, niistä voi saada sähköiskun. Tulipalon aiheuttaa useimmiten liikaa lämpiävä laite. Myös laitteet, joita ei liitetä suoraan sähköverkkoon, voivat syttyä tuleen. Usein syynä ovat vialliset lithiumakut, Lindroos sanoo. JOS LAITE PITÄÄ ÄÄNTÄ, LÄMPENEE TAI SAVUTTAA, IRROTA SE HETI LATAUKSESTA Lindroos ohjeistaa, että laitetta ei kannata jättää valvomatta kiinni sähköverkkoon. Ensimmäinen lataus on hyvä tehdä valvotusti esimerkiksi seuraavana aamuna. Jos laite lämpenee, siitä nousee savua tai se pitää erikoista ääntä, se on syytä poistaa latauksesta ja selvittää, missä on vika. Lindroos myös ohjeistaa, että kannattaa aina varmistaa, että kotona on toimiva palohälytin.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 9 1-2 | 2018 UNSPLASH Työttömyys romuttaa eläkesuunnitelmat TUOREEN tutkimuksen mukaan työttömyys moninkertaistaa riskin joutua eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Naisilla riski on suurempi kuin miehillä. Työttömyyden taakka ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan yli 50-vuotiaiden palkansaajien eläkeaikeita ja eläkkeelle siirtymistä. Tutkimuksessa seuratuista miehistä joka neljäs ja naisista joka kuudes oli kokenut työttömyyttä. Naisilla työttömyys nelinkertaistaa ja miehillä kolminkertaistaa varhaisen eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden. – Yli viisikymmentävuotiaina työttömyyttä kokeneilla palkansaajilla on selvästi vaikeuksia jatkaa työmarkkinoilla vanhuuseläkeikään asti, ekonomisti Satu Nivalainen kertoo. NAISET ENNAKOIVAT ELÄKEIKÄNSÄ MIEHIÄ PAREMMIN ETK:n uusi tutkimus osoittaa myös, että palkansaajat osaavat arvioida tarkasti, milloin he jättävät työelämän taakseen. – Aiottu eläkeikä selittää toteutunutta eläkeikää hyvin. Keskimäärin palkansaajat jäivät eläkkeelle hieman myöhemmin kuin ovat aikoneet, erikoistutkija Noora Järnefelt sanoo. Naiset ennakoivat eläkeikänsä miehiä paremmin. Naisista, jotka suunnittelivat jatkavansa työssä yli 63-vuotiaiksi, 60 prosenttia toteutti suunnitelmansa. Miehillä vastaava osuus oli vähän yli 50 prosenttia. Järnefeltin mukaan työskentelysektori vaikuttaa valintoihin. – Julkisella sektorilla työskentelevillä naisilla on usein yli 63 vuoden henkilökohtainen eläkeikä. Se on saanut heidät jatkamaan työssä pidempään. TALOUDELLINEN ASEMA VAIKUTTAA ELÄKEPÄÄTÖKSIIN Lisäksi tutkimuksesta ilmenee, että hyvätuloiset naiset aikoivat jatkaa harvemmin työelämässä vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen. He jäivät tyypillisesti eläkkeelle 63-vuotiaana. Sen sijaan varakkaat miehet jäivät useimmiten eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeikää. – Todennäköisesti he ovat jääneet varhennetulle vanhuuseläkkeelle, Nivalainen arvioi. Velkaantuneet miehet jatkoivat tyypillisesti työuraansa pidempään. Satu Nivalainen ja Noora Järnefelt tarkastelivat tutkimuksessaan 738 palkansaajan eläkeaikeita ja seurasivat toteutuneita reittejä pois työelämästä. Tieto palkansaajien eläkeaikeista perustuu vuoden 2003 työolotutkimukseen. Palkansaajien eläkkeelle siirtymistä kartoitettiin ETK:n rekisteritiedoista vuosilta 2005-2013.
10 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2018 Tule heti ennen kuin muut ehtivät: Freda 24 LOPPUUNMYYNTI VOI EI! TAKKIKAUPPA SULKEE OVENSA HELMIKUUN LOPUSSA LAATUTAKIT POISTOHINNOIN: Colmar • Rains Ted Baker • Nobis • G-LAB • Hetregó jne. Lipunmyynti raitiovaunuissa päättyy helmikuussa RAITIOVAUNUNKULJETTAJAT eivät myy lippuja ensi helmikuusta lähtien. Kuljettajarahastuksesta luopuminen lyhentää aikaa, jonka vaunut käyttävät pysäkeillä. Ratkaisua perustellaan sillä, että raitioliikenne nopeutuu ja siitä tulee entistä täsmällisempää, mikä nostaa liikenteen palvelutasoa. Raitiovaununkuljettajilta on toistaiseksi saanut kuljettajahintaisia kertalippuja, mutta torstaista 1.2.2018 lähtien he eivät enää myy lippuja. Automaatista ja Matkakortin arvolla ostettava raitiovaunulippu säilyy edelleen lippuvalikoimassa, vaikka kuljettajamyynti päättyy. – Kuljettajamyynnin lopettaminen on osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, joka tähtää siihen, että liikenteestä tulee entistä nopeampaa, sujuvampaa ja täsmällisempää. Nykyään raitiovaunujen matka-ajasta jopa 17 prosenttia saattaa kulua pysäkillä, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty sanoo. – Kuljettajamyynnin lopettaminen on välttämätön ensiaskel ennen kuin HSL voi toteuttaa muita raitioliikenteen luotettavuutta parantavia toimia, esimerkiksi parantaa liikennevaloetuuksia. – Raitiovaunujen kuljettajalipunmyynnistä on luovuttu maailmanlaajuisesti jo useimmissa raitiovaunukaupungeissa. Raitiovaunujen täsmällisyys paranee välittömästi kuljettajalipunmyynnin päättyessä, kun esimerkiksi matkustajasatamista lähtevät raitiovaunut pääsevät lähtemään liikkeelle aikataulunsa mukaisesti, HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi sanoo. Kuljettajarahastuksen päättymisen arvellaan tekevän matkustamisesta entistä miellyttävämpää, kun lippuja ostavat asiakkaat eivät enää aiheuta jonoa kuljettajan aition luokse. Viiveiden vähentäminen myös säästää joukkoliikenteen kustannuksia, sillä kun liikenne on ripeää, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmällä vaunumäärällä. Arvion mukaan raitioliikenteen nopeuttaminen säästää 4–5 miljoonaa euroa vuosittain ja vähentää vaunujen tarvetta 8–10 vaunulla. Raitiovaununkuljettajilta voi myös jatkossa kysyä neuvoja matkustamiseen liittyen, sillä opastus on lipunmyynnin päätyttyäkin osa heidän työtään. VALTAOSA KERTALIPUISTA OSTETAAN PUHELIMELLA, MATKAKORTILLA JA AUTOMAATEISTA HSL:n kokonaismyynnistä ratikkamyynnin arvo on noin 0,9 prosenttia. Kuljettajamyynnin määrä on vähentynyt vuosittain ja on tänä vuonna noin 3 miljoonaa euroa. – Kertalippujen myynti painottuu jo nyt vahvasti puhelimella ja matkakortilla ostettaviin lippuihin. Kertalippuja saa myös automaateista, kioskeista ja kaupoista, HSL:n asiakkuusja myyntijohtaja Mari Flink sanoo. – Varsinkin mobiililippujen myynti on 300 prosentin kasvussa, ja älypuhelimella saa jatkossa entistä useampia lipputyyppejä. Lasten kertaja vuorokausiliput on myös juuri tuotu mobiilisovellukseen. Kertalippujen myyntiverkosto täydentyy vielä 385:llä pysäköintiautomaatilla, joista voi ostaa kertalipun. Kyseessä on täkäläinen innovaatio ja täysin uusi aiempaa verkostoa täydentävä myyntikanava. HSL ja Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta valmistelevat parhaillaan yhteistuumin pysäköintiautomaattien käyttöönottoa. Tällä hetkellä meneillään on kokeilujakso valituilla automaateilla. Lähde: Helsingin kaupunki Juontaja Hanna Sumari: Paras sijoitus rahalle on oma terveys ja syvällinen hyvinvointi Fustra on harjoitusmetodi, jossa käytetään hyväksi luontaisia liikeratoja. Isossa osassa ovat syvät keskivartalon lihakset, harjoittelu lisää myös liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Fustraa voivat harrastaa kaikki sohvaperunasta kilpaurheilijoihin saakka. Ohjattu Fustra Niska & Selkä – ohjelmalla tehty lihaskuntoharjoittelu on ainoa Suomessa oleva ohjelma, jonka vaikutus niska ja hartiaseudun kiputiloihin on tutkitusti todistettu. (UKK-instituutti) Pidän Fustrasta, koska sillä saa oikeasti tuloksia ja siinä kehittyy koko ajan. Kehoa avaavat harjoitukset tulevat välillä kovaan tarpeeseen, kun istun kirjoittamassa nykyään niin paljon, suosittua blogia kirjoittava Hanna kertoo. Silti suurimman nautinnon saan kaikkein rankimmista Fustra-treeneistä. Ja parasta on se, että tiedän treenin olevan turvallista, koska treenaus on ohjattua ja ohjaajat ovat huolellisen koulutuksen saaneita osaajia. Paras sijoitus rahalle on oma terveys ja syvällinen hyvinvointi. Koska jos ne ovat rempallaan, mistään ei voi täysillä nauttia ja työn tekemisestä ja elämästä yleensäkin tulee haastavaa. Monet valittavat kaikenlaisia kipuja, mutta eivät ole valmiita tekemään itse asioille mitään. Mieluummin mennään lääkäriin tai apteekkiin, kuitenkin liikunnasta saa avun lisäksi hyvän mielen, Sumari jatkaa. Tämän päivän voimakas haaste on jatkuva tietokoneiden ja älylaitteiden käyttö sekä istumatyö. Fustrassa haetaan lihastasapainoa ja hyvää ryhtiä. Kun keskivartalo on vahva ja ryhti hyvä vaivat hellittävät. FUSTRA on elinvoimani ja hyvinvoitini lähde, sanoo TV-toimittaja Hanna Sumari. Hän aloitti Fustran, kun selkä oli aina kipeä ja niskaja hartiaseutu oli yhtenään jumissa. Lisäksi molemmissa käsissä oli jännetupintulehdus. Kolmen harjoituskerran jälkeen hävisivät jännetupin-tulehdukset ja pian kaikki muutkin vaivat olivat historiaa. Päänsäryt hävisivät kokonaan ja säännölliset migreenikohtaukset katosivat uudistuneen ja ryhdikkään olemuksen myötä. Myös paino putosi ja kehon koostumus parani Fustran myötä.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 11 1-2 | 2018 JOKERIT.COM KUNLUN RED STAR To 11.1. klo 18:30 VS OF THE EAST BEAST Runkosarjan viimeisiä matseja viedään. Tänään pelataan kotona kolme erää Euroopan ehdottomasti parasta jääkiekkoa ja kolme kullan arvoista pistettä potissa. Vielä ehdit tunnelmaan mukaan, kun ostat lippusi heti. Lääkekorvaukset pysyvät ensi vuonna ennallaan, kalliiden lääkkeiden hankinta helpottuu. Kalliiden lääkkeiden hankinta helpottui vuodenvaihteessa VUODENVAIHTEEN jälkeen yli tuhat euroa pakkaukselta maksavia reseptilääkkeitä voi ostaa apteekista määrän, jolla vuosiomavastuu täyttyy kerralla. Lääkekorvaukset pysyvät vuonna 2018 ennallaan, kalliiden lääkkeiden hankinta helpottuu. Vuonna 2017 yli tuhat euroa pakkaukselta maksavia reseptilääkkeitä pystyi ostaa apteekista korvattuna vain kuukauden annoksen kerrallaan. Lääkehävikin vähentämiseen tähtäävä käytäntö johti siihen, että kalliita erityistai peruskorvattavia lääkkeitä käyttävä joutui maksamaan jopa satoja euroja vuosiomavastuuta enemmän ennen kuin on voinut hakea lisäkorvausta Kelalta. Vuodenvaihteessa näiden asiakkaiden asemaa helpotetaan poikkeusmenettelyllä, jossa apteekista voidaan toimittaa ensimmäisellä kerralla lääkemäärä, joka riittää juuri ja juuri vuosiomavastuun ylittymiseen, ei kuitenkaan yli kolmen kuukauden tarvetta vastaavaa lääkemäärää. Kun vuosiomavastuu täyttyy kertaostolla, apteekki voi hyvittää korvauksen vuosiomavastuun ylittävästä osuudesta suoraan asiakkaalle. Poikkeusmenettely ei koske lääkehoidon aloitusta, jolloin apteekista voidaan toimittaa kerralla vain kuukauden tarvetta vastaava määrä korvattavaa lääkettä. Poikkeusmenettelyn edellytyksenä on myös se, että asiakas maksaa itse omavastuun. LÄÄKEKORVAUKSET PYSYVÄT ENNALLAAN Lääkekulujen vuosiomavastuu eli ns. lääkekatto säilyy ennallaan ja on 605,13 euroa vuonna 2018. Lääkekaton ylityttyä asiakas maksaa lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa/lääke. Myös korvausprosentit säilyvät ennallaan: peruskorvaus on 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %. Ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa säilyy 4,50 eurossa/lääke. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2018. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään. Maksettu alkuomavastuu näkyy apteekin kuitissa. Kun vuosiomavastuu täyttyy kertaostolla, apteekki voi hyvittää korvauksen vuosiomavastuun ylittävästä osuudesta suoraan asiakkaalle.
12 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2018 Seuraavat lehdet ilmestyvät 1.2. varaa pöytä 020 742 4260 Helsingin kaupunki jatkaa neuvotteluita Jätkäsaaren Bunkkerista JÄTKÄSAAREN Bunkkerin kehittämistä asunnoiksi, liikuntatiloiksi ja uimahalliksi valmistellaan uudelleen päätöksentekoon. Helsingin kaupunki on aloittanut Bunkkerista uudet neuvottelut SRV Rakennus Oy:n kanssa. Neuvotteluiden aloittamisen yhtenä tavoitteena on ollut, ettei Bunkkerin rakentaminen ja Jätkäsaaren alueen julkisten tilojen valmistuminen viivästyisi tarpeettoman pitkään. Muiden tilojen lisäksi Bunkkeriin on tavoitteena rakentaa julkiseen käyttöön liikuntatiloja ja uimahalli. Kaupunki käy Bunkkerista neuvotteluja ensisijaisesti SRV Rakennus Oy:n kanssa, joka on jo aiemmin toteutetun julkisen hankintamenettelyn voittaja. Tilat on tavoitteena toteuttaa alkuperäisen tilasuunnitelman mukaisesti. Jos neuvottelut etenevät hyvin, kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on, että uusi toteutussopimus ja kiinteistökauppa valmistuvat kaupunginvaltuuston päätettäväksi helmikuussa 2018. BUNKKERI-HANKETTA VALMISTELLAAN TAVALLISENA KIINTEISTÖKAUPPANA Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämiselle tuli aikalisä syksyllä, kun Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston vuonna 2016 tekemän päätöksen. Päätöksellä valtuusto oli oikeuttanut kaupungin tekemään SRV Rakennus Oy:n kanssa sopimuksen Bunkkerin toteutuksesta. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Bunkkerin hankintaprosessi julkisena hankintakilpailuna oli ollut virheellinen. Oikeus katsoi, että vaikka liikuntatilat ovat Bunkkeri-hankkeessa merkittävässä osassa, hankkeessa on pääasiallisesti kyse kiinteistön ja rakennusoikeuden myymisestä. Bunkkerin kehittämisen valmistelu jatkuu nyt tavallisen kiinteistökaupan muodossa, kuten hallinto-oikeuden päätös edellytti. Jos hanke etenee myötätuulessa, tämänhetkisen arvion mukaan Bunkkerin rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan syksyllä 2018. Liikuntatilat voivat siinä tapauksessa valmistua kesällä 2021 ja uimahalli vuotta myöhemmin. Jo aiemmin valmistuvalle Jätkäsaaren peruskoululle suunnitellaan väliaikainen liikuntatilaratkaisu Bunkkerin valmistumiseen asti. Lähde: Helsingin kaupunki HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO, TIETOA FINLAND OY Vahvoja näyttöjä Helsingin kaupungin kotoutumistyössä HELSINGIN kaupunginhallitus myönsi vuonna 2016 erillismäärärahan turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien hyvän kotouttamisen varmistamiseksi. Helsingin kaupunki juhlisti joulukuussa hankkeiden onnistumisia kaupungintalon juhlasalissa. Olen vaikuttunut siitä, että saimme yhdessä näin monipuolisen kokonaisuuden aikaan. Erityisen tärkeää on se, että kaikki toiminta jatkuu osana kaupungin perustoimintaa, iloitsi Helsingin maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela. Tilaisuudessa esiteltiin KOTO10-nimeä kantavan hankekokonaisuuden toiminnot vuosilta 2016– 2017. Samalla verkostoiduttiin ja jaettiin toimivia ideoita kotouttamistyöhön. UUSI PALVELUMALLI STADIN OSAAMISKESKUKSESSA Hankkeen tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien yksilöllisempi kotouttaminen ja monitahoinen osallistuminen yhteiskuntaan. KOTO10-hankkeen projektit ovat toimineet muun muassa uusien helsinkiläisten koulutuspolkujen ja työllistymisen vahvistajana. Rahoituksella on perustettu esimerkiksi Stadin osaamiskeskus, joka yhdistää uudella tavalla kielikoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kuntoutuksen ja työllistymisen. Hankekokonaisuudet ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaneet vuorovaikutusta. KOTO10 on tavoittanut kaikenikäisiä maahanmuuttajia eri elämäntilanteissa. Hankkeessa on kehitetty myös uusia yhteistyömalleja terveysasematyön, psykiatrian, sosiaalisen kuntoutuksen ja maahanmuuttoyksikön kesken. Turvapaikanhakijanuoria ja maahanmuuttajataustaisia nuoria on tuettu jalkautuvassa nuorisotyössä sekä yksilöja ryhmätoiminnassa. LIIKUNTA JA KULTTUURI MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA KOTO10 on mahdollistanut eritaustaisten ihmisten kohtaamisen sekä lisännyt matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin keinoin. Lisäksi on tuettu lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista avoimessa leikkipuistotoiminnassa sekä monikielisten ohjaajien avulla peruskouluissa. Hankkeen eri toimijat osoittavat, miten kotoutumista ja osallisuutta voidaan edistää ja lujittaa monin eri keinoin. KOTOKLUBI KANELI ON VUODEN KOTOUTUMISTEKO Yksi helmi hankkeiden joukossa on Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saanut Kotoklubi Kaneli. Helsingin kaupungin toteuttama Kotoklubi Kaneli -toiminta on laajentunut 13 leikkipuistoon ja perhetaloon eri puolille pääkaupunkia. Kaneli-ryhmissä suomen kieltä opetellaan toiminnallisesti laulujen ja leikkien kautta. Lähde: Helsingin kaupunki