www.lansituuli-lehti.net www.facebook.com/lansituuli-lehti 3 2019 Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi L änsituuli L A U T TA S A A R I ? R U O H O L A H T I J ÄT K Ä S A A R I ? H E R N E S A A R I HELSINGIN RANTOJEN VALAISTUS KUNTOON Sivu 8 JÄTKÄSAARESSA EI NÄHDÄ KAUPPAKESKUSTA Sivu 8 OODI VARASTI HUOMION, MUTTA KESKUSTAN TOINENKIN KIRJASTO YLLÄTTÄÄ Sivu 6 Arvoisa eduskuntavaaliehdokas, Meillä on sinulle ainutlaatuinen paketti, jolla viet viestisi tehokkaasti äänestäjille saakka 17 lähilehteä Verkkonäkyvyys Esitteen suorajakelu
2 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2019 HUHTAMÄKI LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia Vastaavat toimittajat Hannu Huvinen, Iida Rekunen Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Kari J. Mattila 050 563 5462 Pekka Särkisilta 050 555 3252 Pentti Sirviö 045 261 0260 Olavi Suhonen 045 164 4314 Ari Suominen 045 261 0240 Heikki Knape 045 1654240 Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden ensimmäisellä viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liiketiloihin ja konttoreihin Jakelu Puh. 0504-082 082 LetterboxMediat 2007-2019 EK Neljän viikarin KALENTERI Eli kymmenen päivää, jotka muistamalla pysyt keskustelussa mukana. ------------------------? 3.2. Kynttilänpäivä ------------------------? 5.2. J.L. Runebergin päivä ------------------------? 7.2. Tervehdi naapuriasi -päivä ------------------------? 8.2. Venemessut alkavat ------------------------? 14.2. Ystävänpäivä ------------------------? 20.2. Rakasta lemmikkiäsi -päivä ------------------------? 22.2. Partiolaisten päivä ------------------------? 28.2. Kalevalan päivä ------------------------? 2.3. Suomen Euroviisukappale valitaan ------------------------? 5.3. Ilmoitukset maaliskuun lehteen ------------------------Ehdota kalenteriimme omaa päivääsi, joka voi olla esim. tapahtuma, merkkipäivä tai merkillinen päivä! toimitus@letterbox.fi M ar tt i H uh ta m äk i Vähän syitä suomia On oikeastaan outoa, että Suomen kaltaisessa maassa hallituksia kaadetaan joka neljäs vuosi ja istuvia aina suomitaan. Tämä 100-vuotias valtakunta on kymmenillä mittareilla mitattuna maailman paras, vaikka väkilukumme ja pinta-alamme on vain 0,07 prosenttia tällä taivaankappaleella. Mistä tämä mainio tulos sitten muodostuu? Siitä, että olemme hyviä emmekä tyydy mihinkään. Elämme maailman turvallisimmassa maassa, jossa suurimpia onnettomuuksia ovat tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot. Täällä muta ei vyöry eivätkä mannerlaatat kohtaa. Olemme lukuja laskutaitoisia, jos kohta mäenlaskutaitoa ei ole edes OECD arvioinut. Lehdistön vapaudessa putosimme yhden sijan eli neljänneksi, kun pääministeri Juha Sipilä yritti herättää sähköpostilla Yleisradion uutistoimitusta niin myöhään kuin kello 22.47 illalla. Vääriä tietoja YLE oikaisee vasta seuraavana päivänä eivätkä sitä saa ainakaan yömyöhällä näin painostaa, vaikka kyseisen laitoksen Eduskunta omistaakin ja veronmaksajat rahoittavat. * * * Suomi on maailman maiden vertailuissa vapain ja vakain. Hallinto on maailman korkeinta tasoa, samoin luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen. Tai ainakin satavuotispaalulla oli. Olympiamitaleita meillä on eniten asukaslukuun nähden, vaikka Norja taitaa pian ajella ohi kehiteltyään kymmeniä uusia hiihtoja luistelulajeja. Olemme maailman lukutaitoisin maa, jossa kirjastoa käytetään innokkaasti. Sitä tosin ei ole mitattu, kuinka paljon tekstistä ymmärretään, esimerkiksi tästä. Tasa-arvo, puhtain ilma, metsän, soiden ja vesien määrä aiheuttaa sen, ettei täällä hiekkaan huku. Ilmasto voisi joskus kyllä muuttuakin. Rauhallisessa Sodankylässä mitattiin 38,7C. Täällä on helppo perustaa start up -yrityksiä ja ottaa pikavippejä, joista tosin ei ole kansainvälistä tilastoa. * * * Tutkimuksissa on selvitetty myös pääkaupunkiseudun asemaa maailman metropolien rinnalla. Se on erinomainen sekä asukkaille että turisteille. Liikenteen turvallisuudessa ollaan kärjessä, samoin uuden tekniikan hyväksikäytössä. Ilma on puhdasta Vain hiilikasat ja -varastot odottavat hupenemistaan. Pääkaupunkiseudulla asuu enimmäkseen rehellisiä ihmisiä. Maaseudulta raukat ovat menneet merten taa. Maahanmuuttajien maine on välillä koetuksella, eikä paperittomien täällä loisiminen sitä paranna. Esimerkiksi Ruotsissa ja Pietarissa asiat kuitenkin paljon huonommin. Siellä on ghettoja, joihin alkuasukas ei uskalla edes jalalla astua. Tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pienet ja kehitysavut väkimääräämme nähden suuret. Kymmenen prosenttia parhaista veronmaksajista huolehtii muiden kansalaisten hyvinvoinnista. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on pohjoismaista eli korkeinta luokkaa. Työllään ja varallisuudellaan toimeen tulevien ja köyhyysrajan alapuolella olevien kansalaisten välinen ero ei ole vielä muuttunut, mutta se saattaa kasvaa, jos seuraavallakin hallituskaudella työttömistä 120 000 siirtyy työtä tekevien tilastoihin ja 75% pääsee tai joutuu tekemään työtä. m.h.huhtamaki@gmail.com Osallistu lehden tekemiseen: Lähetä kuva tai teksti WhatsApp viestinä numeroon 0451646264 tai sähköpostilla toimitus@ letterbox.fi Tässä on ratkaisu monelle salmiakkiaddiktista kärsivälle: Uusi lakritsija salmiakkifanien toivekirja opastaa, miten monella tavalla mustaa herkkua voi keittiössä käyttää: makeana, suolaisena, suklaan kera ja mausteena ruoanlaitossa ja leipomisessa. ”SILMISSÄNI SUMENEE PUOLEN PÄIVÄN JÄLKEEN JOS EN SAA SALMIAKKIA” Lakritsi on paljon muutakin kuin makea herkku. Sen omintakeinen maku tuo ainutlaatuisen lisän niin makeisiin kuin suolaisiinkin ruokiin. Lakritsijuurten, -pötköjen, -jauheen, -uutteiden ja -siirapin käyttöä kannattaa kokeilla keittiössä – ne kaikki antavat ruoalle hienovaraisen, selvästi erottuvan maun. Kokeile vaikka lakritsiglaseerattua kanaa tai porsaanpaistia. Glaseerauskastike korostaa lihan makua ja tekee pinnasta herkullisen rapean. Lakritsi ja salmiakki toimivat mahtavina mausteina myös salaatinkastikkeessa, juomissa ja säilykkeissä. Lakritsija salmiakkikeittokirja ISBN 9789523128149 Carol Wilson Suomennos Anna Maija Luomi 205 x 255 mm Sidottu, nelivärinen 128 s. Ilmestyy viikolla 6/2019 Lakritsija salmiakkifanien toivekirja 1) Dallapé-viihdeorkesteri perustettiin a) Mustikkamaalla, b) Kivinokalla, c) Katajanokalla, d) Linnunlaulussa? 2) Kuningatar Kristiina ei lahjoittanut helsinkiläisille a) Korkeasaarta, b) Mustikkamaata, c) Sompasaarta, d) Kulosaarta? 3) Tauno Palon muistomerkin Helsinginkadun varrelle suunnitteli a) Jussi Mäntynen, b) Kain Tapper, c) Pekka Jylhä, d) Kai Kivijärvi? 4) HJKn miesten jalkapallojoukkueen pitkäaikainen tukija on ollut a) A-lehdet, b) Sanoma, c) Sonera, d) Telia? 5) Paavo Nurmi asui viimeiset vuosikymmenensä a) Sibelius-puiston, b) Topelius-puiston, c) Lenin-puiston, d) Karhu-puiston vieressä? 6) Helsingin viimeinen hevosvetoinen raitiolinja oli käytössä vuoteen 1917 asti a) Haagassa, b) Lauttasaaressa, c) Munkkiniemessä, d) Sörnäisissä? Vastaukset: 1b, 2d, 3b, 4a, 5a, 6b. Pikavisa Osallistu lukijakilpailuun Voita lukijakilpailussamme liput neljälle Jokereiden KHLotteluun Hartwall-Arenalle. Osallistu nettisivuillamme. Osoitteen löydät lehden etukannesta.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 3 | 2019 Kantakaupungista voi pian polkea kaupunkipyörällä Itäkeskukseen asti Ruuhkat Sörnäisten metroasemalla ovat lisääntyneet Valtio haluaa eroon Helsingin Kulttuuritalon omistuksesta Aiemmin kaupunkipyöräasemia on ollut käytössä pääasiassa vain kantakaupungin alueella. Tulevalla kevätja kesäkaudella kaupunkipyöräasemia on ItäHelsingissä aina Vartiokylässä, Puotinharjussa, Itäkeskuksessa ja Myllypurossa asti. Pohjois-Helsingissä kaupunkipyöräasemia perustetaan Pihlajamäkeen, Pihlajistoon, Viikin tiedepuistoon, Latokartanoon, Oulunkylään, Veräjälaaksoon, LänsiPakilaan ja Maunulaan. Länsi-Helsingissä kaupunkipyörällä pääsee ajamaan Reimarlan Jännetielle ja Pohjois-Haagan Kaupintielle saakka. Sörnäinen on ohittanut vilkkaudessaan Itäkeskuksen metroaseman ja Sörnäinen on noussut Helsingin toiseksi vilkkaimmaksi metroasemaksi. HKL:n joulukuussa julkaiseman tilaston mukaan myös Hakaniemen metroaseman käyttäjämääärä on kasvanut. Vuonna 2015 Hakaniemessä mitattiin keskimäärin 12 600 metroon nousijaa arkipäivässä. Vuoden 2018 tammi-kesäkuussa nousijoita oli keskimäärin 13 500 arkipäivässä. Suhteellisesti eniten Helsingissä on noussut Kalasataman metroaseman käyttäjämäärä, ja Kalasatamassa on mitattu keskimäärin 11 000 nousijaa arkipäivässä. Helsingin Kulttuuritalon 60-vuotisjuhlavuosi oli viime vuonna, sillä talo on valmistunut vuonna 1958. Selvitystyö ei vaikuta Kulttuuritalon tai oppilaitosrakennuksen nykyiseen käyttöön. Oppilaitosrakenuksessa on tällä hetkellä vuokralla Museovirasto. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalo on sataprosenttisesti valtion eli Senaatti-kiinteistöjen omistama yhtiö. Tausta luopumiselle on se, että Kulttuuritalon toimisto-osa on suurelta osin tyhjillään, eikä valtiolla ole löytynyt tiloille käyttäjiä. Kulttuuritalon tapahtumaja kokoustoiminnan tilat eivät ole valtion käytössä ja Kulttuuritalon toiminta on valtiolle taloudellisesti kannattamatonta. -Näkemyksemme mukaan olisi järkevä saada arvokkaalle ja historialliselle kiinteistölle omistaja, jolla on kyky ja resurssit kiinteistön ja sen toiminnan kehittämiseen, toteaa toimialajohtaja Tuomas Pusa Senaatti-kiinteistöstä. Luopuminen on myös valtion kiinteistöstrategian linjausten mukaista, sillä valtion kiinteistövarallisuutta voidaan luovuttaa, jos se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä ole perusteltua syytä pitää kiinteistöä valtion omistuksessa. Kulttuuritalo on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1989. HELSINGIN kaupunkipyörillä pääsee ensi keväänä polkemaan kantakaupungista moniin lähiöihin. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n kaupunkipyöräjärjestelmä laajenee suurin piirtein Kehä I:lle saakka. SÖRNÄISTEN metroaseman matkustajamäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuonna 2015 Sörnäisissä oli keskimäärin 19 900 metroon nousijaa arkipäivässä. Viime vuonna nousijoita mitattiin 24 500. Kasvua on jopa 23 prosenttia. SENAATTI-KIINTEISTÖT selvittää valtion mahdollisuutta luopua Sturenkadulla sijaitsevasta Helsingin Kulttuuritalosta ja siihen liittyvästä entisestä oppilaitoksesta, jossa koulutettiin kotitalousopettajia. VÄINÖ KANNISTO / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Kulttuuritalon aulatila vuonna 1958. Ympyrätalon metrosisäänkäynti on avattu remontin jälkeen Ympyrätalon kohdalla oleva Hakaniemen metroaseman sisäänkäynti otettiin käyttöön 15. tammikuuta. Sisäänkäyntirakennus on ollut suljettuna Hakaniemen metroaseman monivuotisen peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksessa Ympyrätalon sisäänkäyntirakennuksessa on muun muassa uusittu ovet, valaistus ja lasit sekä kunnostettu portaat. Ympyrätalon kohdalla olevan sisäänkäynnin peruskorjaus oli osa laajempaa Hakaniemen metroaseman peruskorjausta. Metroasemalla on tähän mennessä uusittu eteläpäädyn lippuhalli ja liiketilat sekä Hakaniemen torin ja raitiovaunupysäkkialueen sisäänkäynnit. Peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2019, jolloin valmistuu uusi sisäänkäynti Siltasaarenkatu 16:n kiinteistöön. Metroaseman peruskorjaus parantaa aseman esteettömyyttä, sillä töiden valmistuttua asemalle on hissiyhteys Hakaniemen torin ja Porthaninkadun lisäksi Siltasaarenkatu 16:n sisäänkäynniltä. Tervetuloa rentoutumaan drinkin ääreen Suomen ensimmäiseen parturi-kampaamoon, jossa myös A-oikeudet! 79,Hair Today REDI, Kauppakeskus REDI, Stadi puoli, 2. krs Hermannin rantatie 5, Helsinki Puh: 050 592 2292 Kuukauden etu: Raidat (sis pesu, leikkaus, föönaus) alk. Hintaan sis. myös drinkki Ota meihin yhteyttä! TEHTAANMYYMÄLÄ ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.? CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 myynti@ letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää:
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2019 044 2377 973 • Oikeudenkäynnit • Asiakirjojen laadinta • Muut lakiasiat Laki Helander Oy Uusi Iloinen Teatteri räväyttää uudella kevätrevyyllä – mukana Sinikka Sokka UIT:n kevätkauden esityksessä on mukana teatteritaiteen pitkänlinjan konkari, televisiostakin tuttu näyttelijä Sinikka Sokka. Aiemmin Sokka on ollut mukana kuudessa UIT:n revyyssä. -Ensimmäinen UIT:n tuottama revyy, jossa olin mukana, oli Haloolla päähän vuonna 1996. Sen ohjasi Jukka Virtanen. Viimeisin oli vuoden 2004 revyy Hei me tervataan. Sen jälkeen olen ollut mukana muissa revyissä eri kiertueilla, mutta ne eivät ole olleet UIT:n tuottamia, Sinikka Sokka kertoo. Sokka iloitsee siitä, että revyy on ammattilaisten toteuttamana teatteritaiteen lajina selvästi nousussa Suomessa. -Kun aloitin revyy-tuotannoissa esiintymisen, revyy oli paljon harvinaisempaa eikä siinä tarvittavaa osaamista arvostettu niin paljon kuin nyt, Sokka mainitsee. Revyy viehättää Sinikka Sokkaa tyylilajina valtavasti – ja monesta syystä. Tehtävät ovat monipuolisia sisältäen näyttelemistä, laulamista ja tanssimista. Kukin esiintyjä saa olla monena. Hahmot ja tyypit vaihtuvat näytöksen edetessä nopeasti ja vauhdikkaasti. Tyylilaji myös kokoaa yhteen paljon eri alojen ammattilaisia, kuten laulajia, muusikoita, tanssijoita ja näyttelijöitä. -Mukana on liikunnallista heittäytymistä ja musiikillista osaamista. Saa esimerkiksi laulaa stemmoissa. -Revyy on yhtä aikaa erittäin kiehtovaa, haastavaa ja vaativaa. Myös yleisökontakti on ihan hirveän välitöntä. Välittömyys yleisökontaktien suhteen on erittäin palkitsevaa, Sinikka Sokka kertoo. Esitystä tahdittaa 11-miehinen Jean S. -orkesteri, joka on toiminut UIT:n housebändinä vuodesta 2008. Bändillä on esityksessä iso rooli ja se soittaakin näyttämöllä sen sijaan, että olisi piilossa lavan ja katsomon välissä. -Uskon, että kaikille esiintyjille, tänä nykyisenä niukkuuden aikana kun Suomessa leikataan kaikesta taiteesta, on hienoa ja rohkeaa ottaa orkesteri mukaan esitykseen. Jean S on täynnä loistavia tyyppejä ja hienoja soittajia. Se tulee ehdottomasti olemaan kohottava elementti ja sillä tulee olemaan suuri merkitys kokonaistunnelmalle. Yleisölle se antaa paljon kun musiikkipuoleen satsataan näin vahvasti, Sinikka Sokka uskoo. Sokan mielestä on tärkeää, että Helsingissä toimii ammattilaisten revyy-teatteri. -UIT ei saa tuotantoihin mitään valtion avustuksia, vaan koko toimintatapa perustuu siihen, miten paljon yleisöä tulee nauttimaan esityksistä. Yleisö on ihan suoraan meidän palkkojemme maksajia. Sokan mielestä revyy-produktioihin voisi myöntää edes kaupungin tukea koska revyy tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia helsinkiläisille. Uuden Iloisen Teatteri toukokuussa ensi-iltansa saava Herkkua kuin heinänteko on järjestyksessä sen 41. kevätrevyy. Esityksen ohjauksesta vastaa näyttelijä ja UIT:n revyistä tuttu Sari Siikander. Koreografit teokseen suunnittelee Tanssii Tähtien kanssa -tanssija Mikko Ahti. Rooleissa nähdään Sokan lisäksi myös Nina Tapio, Sami Hintsanen, Pihla Penttinen, Antti Lang, Kai Vaine, Katariina Havukainen ja Panu Vauhkonen. Jani Jakonen PERINTEIKKÄÄN helsinkiläisen Uuden Iloisen Teatterin kevätkauden 2019 ilottelu on Herkkua kuin heinänteko -revyy. Linnanmäen Peacock-teatterissa UIT:n revyyssä nähdään sketsikohtausten lomassa lauluja tanssinumeroita. Parhaat tarjoukset luetaan omasta lähilehdestä! Mainostaja, käytössäsi on 37 lähilehteämme Toimi nopeasti Kohdista tarkasti LetterboxMedioiden täysin uniikilla lähimediakonseptilla tavoitat haluamasi kotitaloudet kattavasti ja monikanavaisesti. Kysy lisää. Ari Suominen 0452610240 Kari J. Mattila 0505635462 Pentti Sirviö 0452610260 Olavi Suhonen 0451644314 Pekka Särkisilta 0505553252 myynti@letterbox.fi
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 3 | 2019 Uuden vyöhykeja lippujärjestelmän käyttöönoton tarkkaa päivämäärää ei ole toistaiseksi kerrottu Vyöhykeuudistus lähestyy: kantakaupungista yhdellä lipulla jopa Kauniaisiin asti Nykyistä Helsingin sisäistä matkalippua vastaavalla ABlipulla pääsee nimittäin matkustamaan nykyistä seutulippua halvemmalla paikkoihin, jotka tuntuvat olevan erittäin kaukana keskustasta ja kantakaupungista. Lännen suuntaan AB-lipulla saa matkustaa jopa Koivuhovin asemalle, jonne on Helsingin päärautatieasemalta noin 17 kilometrin junamatka. Kauniaisiinkin pääsee junalla, jonne on 16 kilometriä rautateitse. Pohjois-Espoon suuntaan voi kanta-Helsingistä matkustaa aina Lippajärvelle ja Laaksolahteen saakka, jossa suuret espoolaisjärvet muodostavat Bja C-vyöhykkeiden rajan. Länsiväylän suunnassa AB-lipun takaraja kulkee Nuottaniemen, Friisilän ja Henttaanmetsän takana. Länsi-Vantaan suunnalla AB-lipulla pääsee Vantaankosken asemalle asti, mutta pääradalla sama lippu oikeuttaa vain Helsingin Puistolaan, sillä Vantaan Tikkurila kuuluu C-vyöhykkeelle. Vantaalla Bja C-vyöhykkeen raja kulkee Keravanjokea ja Kehä III:a pitkin. Vantaankosken rautatieasemalle on Helsingin pääasemalta 15 kilometriä ja Tikkurilan asemalle on suurin piirtein yhtä pitkä matka. Myös Vantaan kauppakeskus Jumbo ja Tammisto lukeutuvat AB-lipun alueeseen. Itä-Helsingissä AB-lipulla voi matkustaa Vuosaareen saakka, mutta ei Östersundomiin, joka kuuluu C-vyöhykkeelle. AB-lippu on nykyistä Helsingin sisäistä lippua kalliimpi. Kun Helsingin sisäinen kuukausilippu maksaa aikuiselta 54, 70 euroa, niin AB-lipun hinta 30 päivältä on 59, 70 euroa. HSL:n uuden vyöhykeja lippujärjestelmän käyttöönoton tarkkaa päivämäärää ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen. Uuden järjestelmän käynnistyttyä matkustajan on ostettuva aina vähintään kaksi vyöhykettä käsittävä matkalippu, eli esimerkiksi ABtai BC-lippu. Helsingin kantakaupunki, Munkkiniemi, Munkkivuori sekä osat Oulunkylää ja Etelä-Haagaa kuuluvat Avyöhykkeeseen. HELSINGIN kantakaupunkilaisille avautuvat täysin uudenlaiset, aiempaa edullisemmat liikkumismahdollisuudet naapurikaupunkeihin Helsingin seudun joukkoliikenteen vyöhykeuudistuksen astuttua voimaan tulevana keväänä. HSL Helsingin seudulla on vaihdettu matkakortteja uusiin matkakortteihin ahkerasti. ARAN CUCINE Runeberginkatu 54 00260 HELSINKI www.aran.?
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2019 Vanha Rikhardinkadun kirjasto pitää pintansa: ”Oodi on meidän kirittäjämme” Rikhardinkadun kirjastossa on perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi lähes hengästyttävä määrä erilaista muutakin toimintaa. Rikhardinkadun kirjastossa pidetään tänä vuonna jopa Flamenco-festivaalit, kauhukulttuurin yleisötapahtuma ja lounaskonsertteja. -Meillä järjestetään paljon erilaista toimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tänä vuonna käynnistyi yhteistyö Helsingin Flamenco-festivaalin kanssa. Yhtenä tärppinä keväälle on myös kolmatta kertaa järjestettävä KauhuCon 6. 7. 4. Myös vanhan musiikin lounaskonserttien sarja on löytänyt yleisönsä, kertoo kirjastonjohtaja Heli Roisko. Enter ry tarjoaa digiopastusta ja luentoja, digineuvontaa antaa maaliskuun loppuun saakka myös digitalkkari maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9-15. Lisäksi kirjastossa kokoontuu lukupiirejä ja kinopiiri, ja kirjasto tarjoaa myös näyttelytiloja. -Tapahtumat ja tilojen tarjoaminen tapahtumille on nykyisin olennainen osa kirjastojen toimintaa. Monipuolisella toiminnalla toteutamme kirjastolain yleisille kirjastoille antamaa tehtävää tarjota pääsyä aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan, Heli Roisko kertoo. -Emme ole myöskään unohtaneet perinteisempiä monipuoliseen kokoelmaan, tietopalveluun ja tiedon hankintaan liittyviä tehtäviä. Heli Roisko tähdentää, että uusi keskustakirjasto Oodi ei ole kilpailija, vaan molemmat kirjastot täydentävät toisiaan. -Näkisin, että Oodi on Rikhardinkadun kirjastolle mainio kirittäjä. Vaikka meiltäkin on vähentynyt Oodin myötä henkilökuntaa, suunnittelemme juuri tämän vuoden toimintaa. Olemme käynnistämässä muun muassa Helsinki-päivänä avautuvan kesäpihan suunnittelua ja toivomme kovasti myös asiakkailta ja lähiseudun asukkailta ideoita ohjelmaan. Muutenkin haluamme kehittää toimintaamme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Roiskon mukaan Rikhardinkadun kirjaston kävijäja lainausmäärissä on ollut pientä laskua viime viikkoina Oodin avaamisen jälkeen. -Mutta muutos ei ole merkittävä. Toistaiseksi on mahdotonta vetää lukujen perusteella pysyviä johtopäätöksiä. Jani Jakonen HELSINGIN uusi keskustakirjasto Oodi on saanut ansaittua huomiota, mutta keskustassa toimii edelleen toinenkin suuri kirjasto. Se on Kaartinkaupungissa sijaitseva Helsingin vanhin yleinen kirjasto, joka on avattu vuonna 1882 – eli melkein 140 vuotta sitten. Kirjastonjohtaja Heli Roiskon mukaan Oodi ei ole Rikhardinkadun kirjaston kilpailija. Rikhardinkadun kirjaston sisustus henkii vanhaa aikaa. Töölössä on jopa kolme talviuintipaikkaa lähekkäin – uintiseurat täpötäynnä -Loistava paikka. Hyvin toimiva sauna, lähellä kotia ja mukava porukka käy uimassa, Näkki kehuu. Töölössä sijaitsee peräti kolme virallista talviuintipaikkaa melko lähellä toisiaan. Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yhdistysten ylläpitämät talviuintipaikat ovat Soutustadion, Rajasaari ja Hietaniemessä sijaitseva Ouritsaari. -Hyvä, että on paikkoja! En koe näiden paikkojen kilpailevan keskenään ainakaan kovin vahvasti. Jokainen niistä tarjoaa hieman erilaisen vaihtoehdon harrastaa talviuintia ja kukin omalla hintatasollaan, kertoo HKKTalviuimarit ry:n toiminnanjohtaja Risto Fagerholm Rajasaaresta. Helsingin avantoihin pääsevät pulahtamaan pääsääntöisesti ainoastaan talviuintiseurojen jäsenet. Jäseneksi on tunkua niin paljon, että kaikki eivät mahdu mukaan. Rajasaarenkin talviuintipaikkaa pyörittävä seura on täynnä. -Jäseniä on noin 330 ja määrä on melko optimaalinen meidän tilojemme kapasiteettiin nähden. Uusia jäseniä otetaan jonotuslistan kautta, Fagerholm sanoo. Soutustadionin talviuintipaikkaa pyörittävän Soutuseura SMARK ry:n Markus Kuuselan mielestä on hyvä juttu, että Töölössä on useita talviuintipaikkoja. -Palvelut on hyvä olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Emme ajattele juurikaan kilpailua. Keskitymme omaan toimintaan, ja vaikka näin lähekkäin ollaan, niin paljon ei tiedetä tai seurata muiden seurojen toimintaa. Pyrimme pitämään vain meidän uimarimme tyytyväisinä ja se on tärkeintä, Kuusela jatkaa. Soutustadionille saattaa vielä mahtua lisää uimareita. -Jäsenmäärä meillä vaihtelee kausittain noin 170-200 henkilön välillä. Se on sopiva määrä. Tällä hetkellä kevätjäseniksi mahtuu vielä, Markus Kuusela kertoo. Myös Ouritsaaren talviuintipaikassa katsotaan, että on hienoa, että Helsingin 15:stä talviuintipaikasta Töölön rannoille on saatu kolme. -Nämä palvelevat erinomaisesti kantakaupungin asukkaita. Helsingin niemen ympärillä olevat vedet ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia ja niissä on mukava uida. Toivommekin, että Helsingin kaupunki tukisi kaikkia talviuintiharrastukseen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Talviuinti on erinomainen harrastus iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Ouritsaaren talviuintipaikkaa pyörittävässä kerhossa on jäseniä kuutisensataa. Se on maksimimäärä jäseniä eikä uusia jäseniä pystytä ottamaan. Jani Jakonen PARI kertaa viikossa talviuintia harrastava Hannu Näkki nousee ylös avannosta Soutustadionin talviuintipaikassa. Hannu Näkki viihtyy historiallisen Soutustadion talvuintipaikassa. Antero Jokinen on yksi monista Rajasaaren talviuintiharrastajista. Erika Jokinen viihtyy Rajasaaren talvíuintipaikassa.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 3 | 2019 Korkeasaaren uusi asukas on myrkyllinen namusammakko Vaikka namunuolimyrkkysammakko ei ole erityisen myrkyllinen moniin sukulaisiinsa verrattuna, se huijaa saalistajiaan näyttämällä kirkkaine väreineen myrkylliseltä. -Sen sijaan sammakon ihoeritteestä löydetty epibatidiini on todettu jopa 200 kertaa morfiinia tehokkaammaksi kivunlievittäjäksi. Vain luonnollista ravintoa syövät sammakot kehittävät iholleen epibatidiinia, tiedottaa Korkeasaaren eläintarha. Namunuolimyrkkysammakoita elää pienellä alueella Etelä-Amerikassa Ecuadorin ja Perun rajaseudulla. Se viihtyy tiheän kasvillisuuden seassa pienten kosteikkojen lähellä. Lajia uhkaavat elinympäristön heikkeneminen ja vesistöjen torjunta-aineet, minkä vuoksi se luokitellaan silmälläpidettäväksi. Korkeasaari sai namunuolimyrkkysammakot lahjoituksena yksityiseltä kasvattajalta. Ne ovat menestyneet takatiloissa erittäin hyvin ja lisääntyneet tehokkaasti. Osa sammakoista on muuttanut Amazonia-talon tunnelin uudistettuun sammakkoterraarioon, jossa elää myös muita nuolimyrkkysammakoita. KORKEASAAREN trooppisiin taloihin on muuttanut uusi laji, joka muistuttaa raitoineen punavalkeaa minttukarkkia. Parin sentin mittaisen namunuolimyrkkysammakon kuviointi ja värisävyt ovat jokaisella yksilöllä erilaiset. Nämä sammakot ovat ensimmäinen kolmestatoista Korkeasaaren eläintarhan 130-vuotisjuhlavuoden uutuuslajista. Sammakot kehittävät iholleen epibatidiinia KUVAT: MARI LEHMONEN / KORKEASAARI Namunuolimyrkkysammakko.
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2019 Seuraava lehti ilmestyy 10.1. HELSINGIN kaupunki laatii suunnitelmaa ranta-alueiden ja rantareittien valaistusperiaatteista. HELSINGIN asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna 2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. JÄTKÄSAARESTA kasvaa Kalasataman tavoin suuri kaupunginosa, mutta Jätkäsaareen ei ole tulossa Kalasataman Redin kaltaista isoa kauppakeskusta. Jätkäsaareen ei rakenneta edes pientä ostoskeskusta. Asiasta on tehty periaatepäätös jo vuosia sitten. TAMMELUNDIN Liikenne Oy on valittu vuoden 2018 helsinkiläiseksi yritykseksi. Palkittu yhtiö liikennöi muun muassa Punavuoren, Kampin ja Lauttasaaren välisiä bussilinjoja 20 ja 21. Työn tavoitteena on hakea valaistustapoja eri tyyppisille ranta-alueille siten, että asukkaiden erilaiset toiveet ja tarpeet saadaan sovitettua yhteen eläinten ja kasvien tarpeita unohtamatta. Työssä tullaan määrittelemään, mitä ja miten kohteita valaistaan ja mitä jätetään valaisematta. Kaupunki pyytää asukkailta asiasta mielipiteitä karttakyselyn avulla. Nyt tehtävällä kyselyllä selvitetään asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia Helsingin rantareittien, ranta-alueiden ja saarten valaistuksesta. Lisäksi haetaan ideoita, joilla voidaan parantaa rantojen käyttöä, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta valaistuksen avulla. Karttakysely on avoinna 10. maaliskuuta 2019 asti verkkosivuilla. Meri ja rannat koskettavat läheisesti jokaista helsinkiläistä, sillä kaupungin kaikki asukkaat asuvat alle 10 kilometrin päässä merestä. Helsingin ranta-alueet ja reitit muodostavat noin 130 kilometriä rantaviivaa. Rantareittien varrella olevien alueiden luonne vaihtelee luonnontilaisista luonnonsuojelualueista tiiviisti rakennettuihin rantoihin. Meren rannat ja jokivarsien ympäristöt ovat Helsingille ominaisia ympäristöjä, joiden valaisemisella voidaan korostaa kaupungin merellisyyttä ja omaleimaisuutta. Toisaalta rantareitit sivuavat usein laajoja luontoalueita, jotka halutaan jättää valaisematta luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi tai asukkaiden toivomuksesta. Rantojen valaisun suunnittelutyö on osa Helsingin merellisen strategian kehitystyötä. Tavoitteena on, että vuonna 2050 merellinen Helsinki on aktiivinen osa kaupunkia ja helposti kaupunkilaisten saavutettavissa. Helsingin kaupungin ranta-alueiden ja reittien valaistusperiaatteet laaditaan Helsingin kaupungin toimeksiantona vuoden 2019 loppuun mennessä. Konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaavaja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen. Asuntoja valmistui 4 843. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7 109 asunnon rakentamiseksi. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina. Asuntorakentaminen jatkuu vahvana merenranta-alueilla, kuten Kalasatamassa (rakenteilla asuntoja 2 453), Länsisatamassa (1 338 asuntoa) ja Kruunuvuorenrannassa (723 asuntoa). Muita voimakkaan kasvun alueita ovat Herttoniemi (rakenteilla 969 asuntoa), Pasila (692 asuntoa) ja Kuninkaantammi (673 asuntoa). Valmistuneista asunnoista 22 prosenttia (1 066 asuntoa) oli valtion tukemia korkotukiasuntoja, 27,9 prosenttia välimuodon asuntoja ja 50,1 prosenttia sääntelemätöntä tuotantoa. Välimuodon tuotanto koostui pääosin asumisoikeusasunnoista (715) sekä hitasja hintakontrolloiduista asunnoista (589). Sääntelemättömistä asunnoista vuokra-asunnoiksi valmistui 859 ja omistusasunnoiksi 1 567. Valtaosa valmistuneista asunnoista rakentui kerrostaloihin. Uudisrakennuksiin valmistuneista kerrostaloasunnoista yhden tai kahden huoneen asuntoja oli 63,1 prosenttia ja kaikkien uudisrakennuskerrostalojen huoneistoalan keskiarvo oli 54,8 neliötä. Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista oli 30,6 prosenttia (1 480 asuntoa). Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa. Kaupungin arvion mukaan asuntotuotanto on Helsingissä korkealla tasolla myös kuluvana vuonna koko maata koskevista suhdanneennusteista poiketen. -Jätkäsaaren kaupallinen rakenne perustuu kivijalkoihin. Ja sitten tulee muutamia supermarketin kokoluokan kauppapaikkoja Jätkäsaaren keskuskortteleihin, joita ei ole vielä kaavoitettu, kertoi projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin kaupungin järjestämällä media-aamiaisella viime vuoden lopulla. -Tämä on tietoinen valinta, joka on tehty tosi pitkän aikaa sitten. Me teemme Jätkäsaaresta kantakaupungin jatketta, jossa olisi vähän niin kuin töölöläistä tunnelmaa: palvelut ovat talojen kivijaloissa ja lähellä, Outi Säntti jatkoi. Eri puolille Jätkäsaarta ripoteltavat liiketilat tekevät katukuvasta elävän. Toisaalta vaarana on, että kaupallisten palveluiden tarjonnasta ei tule riittävän monipuolista. Alueelle syntyvää tarjontaa ei pystytä koordinoimaan samalla tavalla kuin yhden toimijan hallussa olevassa kauppakeskuksessa. Vuosikausia rakenteilla olevaan Jätkäsaareen on jo syntynyt palveluja, ja ainakin osa niistä menestyy. -Tiedän, että eräs Jätkäsaaren ravintola on toiminut kivijalassa jo seitsemän vuotta. Se kertoo siitä, että alueella on kaupallista ostovoimaa, Outi Säntti kertoi. Kalasatamassa kaupalliset palvelut on pääosin keskitetty yhteen paikkaan, kauppakeskus Rediin. Kalasatamassa on myös jonkin verran liiketiloja asuinkerrostalojen kivijaloissa ja niissä toimii muun muassa ravintoloita ja ruokakauppoja. Jätkäsaari tukeutuu kauppakeskusten osalta läheiseen Ruoholahden kauppakeskukseen. Jätkäsaaren keskuskortteleiden kaavoitus käynnistynee vuoden 2019 alkupuolella. Jani Jakonen Valinnan on tehnyt Helsingin Yrittäjät ry viime vuoden puolella. Yrittäjä Launo Elersin johtama yritys osti Suomen ensimmäiset matalalattiabussit 1980ja 1990-luvun vaihteessa sekä maan ensimmäiset maakaasubussit vuonna 1996. Vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat täyssähköbussit. -Tammelundin Liikenne Oy:ssä yhdistyy hienosti pitkä historia ja halu uudistua. Harva liikennöitsijä on toiminut yhtä kauan alalla. Yrityksessä teki vaikutuksen myös vahva työllistävä ote, kertoi Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisen perusteista. Yritys toimii Helsingin seudun liikenteen (HSL) joukkoliikenneoperaattorina. HSL:n aikataulujen mukaan Tammelundin Liikenne ajaa linjojen 20 ja 21 lisäksi useita muitakin bussilinjoja. Erityisesti Itä-Helsingin historiaan liittyvän liittyvä perheyritys on perustettu vuonna 1946. Yrityksen nimi juontaa juurensa Tammisalon kaupunginosan ruotsinkielisestä nimestä, sillä Tammelundin Liikenne perustettiin hoitamaan Tammisalon liikennettä. Helsinki kehittää rantaalueiden ja rantaraittien valaistusta Kaupunki: Ennätysmäärä asuntoja on rakenteilla Helsingissä Jätkäsaareen ei rakenneta kauppakeskusta – liiketilat kerrostalojen kivijalkoihin Punavuoressa busseja ajava yhtiö valittiin vuoden helsinkiläiseksi yritykseksi Tammelundin Liikenne Oy:n toimitusjohtaja on Launo Elers. JAANA TIHTONEN / HELSINGIN YRITTÄJÄT Jätkäsaaren ruokakauppoja talojen kivijaloissa.