• KESÄ KESÄRENKAISTA Goodyearin Euroopan tehtaalla valmistettu ALKAA KELLY ST/HP HURJAAN TARJOUSHINTAAN 191,175/70r13 219,175/65r14 227,155/80r13 238,185/65r15 261,185/65r14 277,205/55r16 335,195/65r15 Poistoa vanteitalumiinialkaen Hinnat sis. 4 rengasta, allelaiton, vannetyöt, tasapainoitukset, kierrätysmaksut. Tarjous voimassa 8.5.2011 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 45,/ kpl Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17, sesonkina la 9.30-13 I www.polarrengas.fi 18 5.5.2011 VIIKKO Levikki 52 000 joka viikko! www.lappilainen.fi 19. VUOSIKERTA KE­LA 4.­7.5. Koskikatu 25, Rovaniemi LOPPUUNMYYNTI VAUHTI KIIHTYY! KAIKKI VÄHINTÄÄN JOPA Psst. Äideillekkin kaikkea kivaa! -30% -50% Varastotie 2, Rovaniemi p. 040 1591235/040 1591234 AVOINNA: ark. 10-17.30, la 10-15, su suljettu
• 2 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio viikko 18 kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi 05.05.2011 P Ä Ä K I R J O I T U S | Timo Rehtonen Kuuluukohan sukuuni ketään merkkihenkilöitä? tervola ranua simo posio www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä K O L U M N I | H e i k k i Tu o m i - N i k u l a Pari poimintaa Juuri eduskuntaan valittu Lauri Ihalainen (SAK/sd) arvioi parhaaksi vappupuheeksi Ben Zyskowiczin (kok) eduskunnan avajaisissa pitämän puheen. Puheen yksi ydinsanomista oli: osa suuryritysten johtajien palkoista on karannut käsistä. Kun palkka yms. tuloa tulee tilille miljoonia euroja vuodessa, on kyse enemmän ahneudesta kuin palkitsemisesta. Ben Zyskowicz tarttui ongelmaan, johon on yritetty puuttua, mutta heikolla menestyksellä. Tuloerot ovat kasvaneet ja jostakin Liliuksesta on tullut ahneuden ja samalla valtion omistusta valvovan heikon ministerin symboli. Lasku maksettiin vaaleissa. Tuloeroja kasvattavan eliitin ja sille myötämielisten puolueiden on turha valittaa vaalien lopputulosta. Sitä saa, mitä tilaa. Nyt tilattiin niin suuri joukko uusia rosvot kiinni -kansanedustajia, että sen on pakko tuntua myös lainsäädännössä. Kun he ovat kokemattomia, he saattavat aivan oikeasti tehdä juuri sellaista politiikkaa, mitä kansa on heidät lähettänyt tekemään. Siitäpä meteli nouseekin, kun valtion suuromistamissa firmoissa alkaa lopulta kuulua omistajan ääni. Sama media, joka on epätoivoisesti yrittänyt osoittaa vaalien tuloksen kelvottomaksi, voi keskittyä pelottelemaan kansaa osakekurssien alenemisella ja yritysjohtajien aivojen muuttamisesta muualle. Ehkäpä tuolla aivoviennillä tehdään palvelus Suomelle ja karhunpalvelus kilpailijoille. Tiedossa on joka tapauksessa paljon hauskaa ja erittäin paljon hurskastelua. Voi sitä päivittelyn määrää, kun herra Hakkarainen panee vääränvärisen kravatin kaulaansa tai herra Väätäinen ilmestyy eduskuntaan tennarit jalassa. Ja kaiken lisäksi he käyttävät puheenvuoroja, joita kaikki ymmärtävät. Ehkä siksi jo nyt yritetään tukkia joidenkin suita, kun niistä tulee selvää suomea. Millaisen sensuurin vielä saammekaan! Ben Zyskowiczin lisäksi toisen puheenaiheen antoi Timo Soini viime lauantain tv-haastattelussa. Haastattelija oletti, että nyt perussuomalaiset tietysti valtaavat kaikki virkapaikat poliittisen painoarvonsa mukaisesti. Soini yllätti niin kysyjän kuin katsojatkin. Hänen mukaansa perussuomalaisuus ei pätevöitä mihinkään, virat pitää täyttää pätevyyden mukaan. On siinäkin lausunnossa niin paljon vanhoilla puolueilla miettimistä, että sitä ei ole kommentoinut kukaan. Nyt eletään poliittisesti poikkeuksellisen mielenkiintoisia aikoja. Erikoista sekin, että ennen kuin Suomi saa hallituksen, on ensin pantava Portugalin asiat kuntoon. Ei tätäkään uskoisi, ellei meille niin vakavalla naamalla vakuutettaisi. edes sukuun olisi kuulunut joku mielenkiintoinen henkilö. Tuota ajatusta en ole allekirjoittanut sen jälkeen, kun tutustuin teokseen, johon oli koottu enontekiöläisiä sukuja 1700-luvulle saakka. Muutamassa tunnissa pystyin seuraamaan haluamiani sukuhaaroja (en tosin omiani) satoja vuosia taaksepäin. Kirkonkirjojen tiedoista pystyi näkemään jotakin ihmisten elämänkaaresta ja aavistamaan jotakin elinoloista historiallisten tapahtumien keskellä. Niinpä ei ole ihme, että kun ivalolainen Anja Akujärvi perehtyi tarkemmin miehensä suvun tarinaan, ei hänellä ollut enää vapaa-ajan ongelmia ­ tutkimus vei täysin mukanaan. Sukututkimuksessa historiallisten käänteiden ja ihmisten elämän seuraaminen saattaakin monelle olla mielenkiintoisempaa kuin varsinainen sukulaisten etsiminen, koska jo muutaman sadan vuoden taakse mentäessä, hieman liioitellen sanottuna, huomaamme kaikki olevamme sukua toisillemme. Vanhojen muistelua Tämän lehden eräänä teemana on vanhojen asioiden muistelu. Tai oikeastaan ottaminen selvää niistä, siihenhän sukututkimus liittyy. Olen ajatellut aikaisemmin, että ihminen alkaa tehdä sukututkimusta sen jälkeen, kun hän on huomannut oman elämänsä olleen tylsää. Hän miettii siis, että josko Vanhoihin asioihin perehtymiseen liittyy myös talon entisöinti. Antero Välitalo alkoi entisöidä äitinsä kotitaloa Pelkosenniemen Luirolla yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin häntä pidettiin omien sanojensa mukaan sekopäänä, mutta ei pidetä enää: nyt entisöinti on osa seudun maisemanhoitosuunnitelmaa. Taaksepäin katsomisen lisäksi lehdessä tähytään tulevaisuuteen. Tulevaisuudensuunnitelmistaan arviota tekevät muun muassa puoluepolitiikkaan mukaan pyrkivä Mika Flöjt ja siinä jo monin tavoin mukana ollut Matti Huutola. timo.rehtonen@lappilainen.fi A J A N K U V A | Lasse Katainen
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 3 K AT U G A L L U P Saara Savusalo, Rovaniemi, tiistai 03.05.2011 Minkä puolueiden pitäisi päästä hallitukseen? LIISA RAUTAJOKI Tietenkin työväenpuolueiden, koska ne ajavat työssäkäyvien ja opiskelijoiden oikeuksia. En kerta kaikkiaan hyväksy sitä, että muut EU-maat puuttuvat Suomen politiikkaan. Itse asiassa en hyväksy koko Euroopan unionia, se on laittanut Suomen aivan sekaisin. ANTTI OUTINEN No, varmaankin perussuomalaisten pitäisi päästä hallitukseen. Se voisi olla vastalause näin yleisesti ottaen. Mielestäni muilla EUmailla on oikeus kritisoida Suomen poliittista tilannetta, mutta ei puuttua siihen. IRJA MARTIKAINEN Varmaan jokaisesta puolueesta olisi hyvä valita joku, ihan demokratian takia. Muilla EU-mailla on minusta oikeus kritisoida Suomen hallitusta, mutta ei puuttua sen toimintaan. Lukijalta LUKIJALTA-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Suoraa puhetta -kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero, vaikka se julkaistaisiin nimimerkillä. Tekstin pituus saa olla enintään 2000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. S U O R A A P U H ET TA Ympäristötietoisuus ­ esimerkki kantatien 83 varrelta Olin kuulostelemassa kevään tuloa Raanujärven Joonanlahden maisemissa torstai-iltana. Kaksi joutsenta ruokaili sillan alapuolella. Lähempänä pullisteli lokki rintahöyheniään. Otin muutamia kuvia, ja käytin sillankaidetta tukena. Ilta oli tyyni, ja hanhien "honkhonk" meno kulki pohjoiseen päin. Kuvatessani havaitsin västäräkin lentelevän lähistöllä. Sekin oli utelias ja istuutui parin metrin päähän sillan kaiteelle. Otin siitä pari kuvaa. Sitten ajoi auto vauhdilla, ja lintu lähti omille teilleen. Siitä jatkoin tutkimusmatkaani sillan yläpuoliseen maisemaan. Sillan alitse virtaavat Raanujärven vedet Jolmankosken vesimyllyyn. Joonanlahden pohjukassa on kyläyhdistyksen rakentama laavu, puuvaja ja pukukopit. Melkein jätin katsomatta, mutta sitten katsoin kuitenkin. Maantien levikkeen järven puolella oli jotain, mikä ei sopinut kuvaan. Joku matkalainen oli heittänyt siihen kaksi mustaa muovipussillista kamppeitaan. Riutat olivat repineet toisen pussin auki, ja sieltä oli tullut esiin vaatevarasto, joka näkyy kuvassa. Ympäristötietoisuus tuntuu olevan totta kaikkien puheissa, mutta kuten tästä näkyy, niin käytännössä juttu on toisenlainen. Jos joku tunnistaa kamppeensa, niin sopii hakea pois. Eelis Pulkkinen Kenen ovat kuvassa näkyvät vaatteet? T E KSTA R I T & N ET T I VÄSYNYT, pieni Lohi makaa maantienojassa Muurolan taajamasta kilometri Kemin suuntaan. KOMMENTTINA Ruskon kunnasta olevan tutkija P. Kaukalon väitökseen Turun yliopistolle totean, että Sorvanselän lintuja ei ole seurattu vuosikausiin. L: 7/2010 Tosikko. MITÄ Paavola valittaa Svenkun jutussa? Sitäkö, että ELY maksoi vesijohdon sulatuksen ja laittoi putkeen vastuksen? Onko pakko valittaa! KANNATTAA antaa läskeille lähtö, tulisi tilalle kenties parempi itsetunto tai ainakaan ei tarvitse pukeutua tanttatyyliin pönöttämmään. KENEN idea oli Pääskylehden kansikuva? Mikä tarkoitus alakuvalla. Järkytys! Yrittääkö srk saada uusia jäseniä, entiset lähtee. Palautetta odotan. YLI kolmekymmentä vuotta lehtimiehenä toimineena ja toimitusten ilmapiirin tuntevana minun on valittaen todettava, että muutosta avarampaan suuntaan ei lehtien toimituksissa juurikaan ole näköpiirissä, jos eivät lukijat pane muutokseen tosissaan vauhtia tai sitten netissä leviävä kansalaisjournalismi säikäytä lehtien omistajia ja toimituksia tarkistamaan toimintatapojaan. (Kommentti kolumniin "Mihin on kadonnut kulttuurikeskustelu?") Vaalirahoitukset julkisuuteen Reilun pelin esitys Lapin kansanedustajaehdokkaille Lapin Kansa julkaisi lappilaisten ehdokkaiden vaalirahoitusta koskevan jutun, josta jäi varmaankin lukijoille sellainen käsitys, että summat olivat todellisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kerätyt tiedot perustuvat ehdokkaiden rahoitussuunnitelmiin, eivätkä ne ole sellaisenaan toteutuneet. Itsekin ehdokkaana olleena on helppo nähdä, että ehdokkaat ovat ilmoittaneet vaalikulunsa täysin alakanttiin. Todellisuudessa monen ehdokkaan summa ylittyy moninkertaisesti. Suurin osa Lapin ehdokkaista ei vaivautunut tekemään edes ennakkoilmoitusta. Oma ennakkoilmoitukseni on yhtä kuin toteutunut rahoitus. Pidin koko vaalikampanjan menoista ja tuloista kirjaa, ja summat ovat lopullisia. Reilun pelin hengessä esitänkin, että kaikki eduskuntavaaleissa Lapissa ehdokkaana olleet julkaisevat vaalirahoituksesta lopullisen laskelman, josta käy ilmi myös rahoittajat. Laki edellyttää vain läpimenneiden ja varaedustajien ilmoitukset, mutta ei rannalle Eivätkö miehet koskaan opi? Gustav Hägglund teki sen mikä miehiä kiehtoo. Antoi lausunnon naisten ulkonäöstä. Kenraalia ennen teeman tiimoilta henkilökohtaista julkisuutta ja arvostusta ovat itselleen haalineet niin Esko Kiesi kuin Matti Halmesmäkikin. Ilmiö on verrattavissa intohimoon työntää kielensä jääkylmään rautaan. Jokainen tietää miten siinä käy, mutta silti sitä pitää henkilökohtaisesti kokeilla. Ja loppujen lopuksi ketään muuta ei satu kuin itseään. Mikä ihme tässä aiheessa on niin vaikea ymmärtää? Pikkulapsillekin menee oppi paremmin perille kuin aikuisille miehille. Julkisissa keskusteluissa on moneen kertaan todistettu, että naisia ei arvostella. Naisen ulkonäkö, osaaminen, menestyminen ja uravalinnat eivät ole aiheita, joihin miehillä on oikeus ottaa kantaa julkisesti. Olkoon tämä reilua tai ei, näin se on ja siihen on parempi taipua. Muutoin saattaa edessä olla katkeaminen. Naislausuntoja antaneiden miesten selityksiä yhdistää yksi asia: he ovat kaikki mielestään liikkeellä vilpittömin mielin ja hehän vain sanovat sen minkä todeksi näkevät. Sanomisilla on aikansa ja paikkansa. Saunailloissa voi puhua mitä seuran paine edellyttää. Sen sijaan julkisuudessa annetut lausunnot täytyisi ymmärtää vastaanottajien ja ennen kaikkea hyvien tapojen näkökulmasta. Jos yleinen mielipide tuomitsee tietyn lähestymistavan, on silkkaa hulluutta työntää itsensä siihen muurahaispesään. Hägglundin tapaus on kouluesimerkki epäonnistuneesta viestinnästä. Ensin mokataan ja korjausyrityksenä tarjotaan humoristisia vastauksia toimittajalle. Siis omasta mielestään humoristisia. Jos ensimmäinen viestinnän sääntö on pysyä pois sukupuolikeskusteluista, niin vahvana kakkosena tulee huumorin välttäminen. Tyylilaji on sen verran vaikea, että se kannattaa jättää esimerkiksi koomikoille. Toivon, että seuraava herrahenkilö, joka on aikeissa antaa lausuntoja tästä aiheesta, pysähtyisi hetkiseksi miettimään. Ja kokeilisi vaikka sähköpaimenlankaa. Sekin säväyttää. Riitta Auvinen varatoimitusjohtaja Soprano Oyj jääneiden. Sillä, menikö ehdokas läpi, ei ole merkitystä, koska esim. eduskuntavaalien 2007 jälkeen nostettiin esille Ari Ruotsalaisen vaalirahoitus, josta käydään edelleenkin oikeutta. Erityisesti toivon julkista avoimuutta Lapin perussuomalaisilta ehdokkailta ja piirijärjestöltä, sillä olemmehan me juuri se puolue, joka on hyötynyt poliittisesti eniten muiden vaalirahoitusepäselvyyksistä. Meihin kohdistuu nyt erityinen velvoite. Hemmo Koskiniemi, ehdokkaana Lapin perussuomalaisissa ollut TEKSTIVIESTIT NUMEROON 173 322 Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet. Nettikommentit: www.lappilainen.fi
• 4 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 5 Rollon raito ­ erilainen matkailureitti Rollon raito esittelee Rovaniemen kätkettyjä helmiä. Rollon raito on Rovaniemeä uudesta vinkkelistä esittelevä reitti matkailijoille, jonka kaikki kohteet eivät välttämättä ole tuttuja paikallisillekaan. Moni Rovaniemellä vieraileva matkailija käy Napapiirillä ja Arktikumissa, mutta harvempi eksyy Antti Tuiskun Siwaan, Lapinaukean graffitiaidalle, Harjulammen lintutorniin tai törmää kaupungintalon edustalla oleviin betoniporoihin. Rollon raito -reitillä viihdytään Rovaniemen keskustaa ympäröivässä luonnossa, tehdään löytöjä kirpputorista kemikalioon, ihastellaan graffiteja ja piipahdetaan taidegalleriassa ja designpuodissa ruokaa ja juomaa unohtamatta. Reitti on lähimatkailupalvelu Nopsan ensimmäinen reitti Lapissa. Nopsa Travelin tavoitteena on nostaa esiin paikallista luksusta eli ekologisia, inhimillisiä ja esteettisiä pienen mittakaavan palveluita ja tuotteita. Lisätietoja: www.nopsatravels.com/reitit Ajassa Rovaniemi uudistaa nuorisotyötä Yli 60 000 asukkaan Rovaniemi on suuntaamassa uusille urille nuorisotyössä. Perinteisesti nuorisotiloilla tehty työ ja yhteistyö järjestöjen kanssa ovat uuden edessä. Riitta Kemppainen-Koivisto ­ Meillä on entistä suurempi tarve toimia yhdessä eri tahojen kanssa, jotta kaikilla kaupungin alueilla olisi nuorille jatkossakin palveluja tarjolla, kertoo Nella Lehtosalo kaupungin nuorisopalveluista. ­ Vapaaehtoisten toimijoiden kanssa varsinkin on tarkoitus tiivistää yhteistyötä, kasata osaamista yhteen ja poistaa päällekkäisyyksiä, jatkaa Lehtosalo sanoo. Kaupungissa aiemmin toiNuorisotyössä ponnistellaan kohti uusia toimintamuotoja. minut järjestörinki saa myös jatkoa. Moninainen järjestökenttä Järjestöistä Rovalan Nuoret pitää yllä eri puolilla kaupunkia iltapäiväkerhoja. Yhdistyksellä on myös nuorten taloudenhoitoa ja rahankäyttöä edistävä hanke. ­ Rahoja voi anoa samaan toimintaan koulutoimesta, nuorisolautakunnalta ja ELYkeskuksesta. Näitä varmaan Nella Lehtosalo pohtii järjestöjen kanssa, miten eri alueilla tarjotaan kattavasti palveluja nuorille. voisi jotenkin myös järkeistää, perää Raija Vanhamaa Rovalan Nuorista. Seurakunnan nuorisotyö kaipaa lisää kouluttajia antamaan 11­13 -vuotiaille nuorille valmiuksia aikuiseksi kasvamiseen. Tunnekasvatusta tarjotaan erityisesti tytöille. Kehitysmaakauppa Elimu toivoo saavansa nuoria enemmän mukaan toukokuun 21. päivän Mahdollisuuksien torille ja edistämään kestävää kehitystä, eettistä kulutusta ja ymmärrystä erilaisuutta koh- taan arjen teoilla ja sanoilla. Järjestöillä on myös paljon muuta yhteistä. Jokainen joutuu miettimään, mistä saadaan jatkossa vapaaehtoisia toimijoita ja miten heitä sitoutetaan pitkäjaksoiseen toimintaan. Usein nuorisotyön vapaaehtoiset ovat järjestöjen apureita ja palkallisten tekijöiden lisäresurssi. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän johtajia ja aktiivikansalaisia, jotka ottavat vastuun ja määrittelevät itse, mitä haluavat tehdä ja milloin. Moni jaksaa antaa aikaansa lähipiirille, tehdä jotain pientä, mukavaa ja vaihtelevaa. Vapaaehtoisuutta pitää myös osata opettaa. Koulu on tässä oiva paikka ja nuorisotyöntekijä osaaja, joka osaa innostaa, ottaa mukaan ja käyttää erilaisia menetelmiä. Nyt varsinkin kun kuntarajat poistuvat aika helpolla, tulee rajat poistaa myös koulujen ympäriltä. Koulut ovat vain tiloja, joissa tulee olla tilaa muillekin toimijoille kuin opettajille ja opiskelijoille. Kiusaaminen pois hankkeen avulla? Lapissa liki 90 koulua on mukana KiVa Koulu- hankkeessa. Vielä ensi syksynä on mahdollisuus tulla mukaan kiusaamisen vähentämisen ohjelmaan ilmaiseksi. Riitta Kemppainen-Koivisto Nettipalstoilla ajatusta kiusaamattomuudesta pidetään hyvänä, mutta käytännön toteutusta mahdottomana. Jotkut vähättelevät opettajien ja rehtoreiden ammattitaitoa selvittää edes yksinkertaisia tapauksia. Pahaa mieltä tuo, jos kivassa koulussa opettaja jakaa jonkin juhlan kunniaksi karkkia eikä huomioi allergisia oppilaita. Näin muutama lapsi luokassa jää ilman ja muut namusuut yhden syyn lisää katsoa kieroon. ­ Karkitta jääneiden lasten näkökulmasta tämä on toki kurja kokemus, mutta ei kuitenkaan kiusaamista siinä merkityksessä kuin asiantuntijat sen määrittelevät. Kiusaaminen on pidempään jatkunutta, tarkoituksellista toisen vahingoittamista tai ryhmästä pois sulkemista. Jokainen meistä toki tulee tehneeksi virheitä ja loukanneeksi toista, vaikka se ei tarkoitus olisikaan, selvittää kiusaamista kouluttaja Pirjo Junttila-Vitikka. Minuun sattuu Kiusaamistilanteita voi koulussa harjoitella jo etukäteen. Lapin Ammattiopistossa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajiksi kouluttautuvat käyttävät draaman keinoja asian käsittelyyn. ­ Ehkä meidän pitäisi harjoitella vaikeita tilanteita, kun ei maailma tämän helpommaksi tule, kommentoi draamaa paljon opetuksessa käyttävä Junttila-Vitikka. Draamallisen toiminnan pääpointti on se, että erilaisiin rooleihin eläytyminen auttaa nuoria kohtaamaan erilaisia tilanteita ja tunteita. Samalla se opettaa ymmärtämään jotakin olennaista itsestä, muista ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kun ymmärrys ihmisenä olemisesta kasvaa, vihamieliset tunteet ja muita loukkaava käyttäytyminen vähenee. Tiedon lisäksi tarvitaan keinoja liikuttaa tunteita, arvoja ja asenteita. Nuoret itse kertovat, millaiselta on tuntunut, kun joku toistuvasti on jätetty koulupihalla syrjään muista. Tai miten herkkä paikka jumppasalin suihkuhuone, vessa tai käytävät ovat kiusaamiselle. Anteeksi pyytämisen oppiminen on tärkeää, mutta vain, jos se tulee sydämestä. Pelkällä sanalla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä tilanteessa, jossa riidan osapuolet siihen Piia Haapakoski kiusaamista käsittelevässä esityksessä. pakotetaan. ­ Tärkeämpää olisi lähteä liikkeelle siitä, että opitaan ymmärtämään oikeasti omaa ja muiden toimintaa ja myös toiminnan taustalla olevia tekijöitä, jatkaa Junttila-Vitikka. Pitäisi oppia itsetuntemusta, tunnetaitoja sekä erilaisuuden hyväksyntää. Kiusaaja kiusaa usein siksi, ettei itse tulisi kiusatuksi. Lapset ja nuoret toivovat ennen kaikkea sitä, että heidät hyväksyttäisiin.
• 6 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi M I ETE LAUSE ITA Taivaalla pakenevia tähtiä kuin porotokkia matkalla jonnekin. Pentti Harjumaa Riittääkö, jos kysymme itseltämme elämän tarkoitusta? Jumalan aika annettu valintoja varten. Hänen hyvyytensä on mittaamaton. Nanni Törrö Timo Rehtonen P I KAUTE LU Miksi haluat puoluejohtajaksi, Mika Flöjt? N I M I PÄIVÄT 05 TO 06 PE 07 LA 08 SU 09 MA 10 TI 11 KE 12 TO Melina, Maini Ylermi Helmi Heino, Äitienpäivä Timo, Timi Aino, Aini, Aina Osmo Lotta Mika Flöjt, miksi lähdit ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi? Lähdin edustamaan elämänsuojelun vihreyttä ja haastamaan puolueen linjauksia mm. kriittisyydessä suhteessa uraanivoimaan ja pitkän ajan energiastrategiaan, jolla on heijastusvaikutuksensa myös PohjoisSuomeen. Vihreisiin tulee saada vahvempi niin sanottu erä- ja luonnonvihreys city-vihreyden rinnalle. Uraanivoimalinjaa on terävöitettävä ja vihreiden tulee karistaa atomihännystelijät keskuudestaan ja määriteltävä puoleen tavoitteeksi uraanivoimasta luopuminen Suomen pitkän ajan energiastrategiassa Saksan mallin mukaisesti. Tämä on erityisen ajankohtaista myös sen tiedon valossa, että maailmassa uusiutuvien energioiden kapasiteetti on jo ohittanut uraanivoiman kapasiteetin. Lisäksi vihreiden tulee myös paremmin vastata tuloerojen kasvuun ja ihmisten syrjäytymisen tuomaan haasteeseen moniarvoisessa ja -kulttuurisessa Suomessa, missä kunnioitetaan kaikkia eikä ketään jätetä. Sinut tunnetaan kaivosten ja ydinvoiman kritisoijana. Kuinka asiantunteva olet mielestäsi yleispoliittisissa asioissa? Puoluejohtajastahan voi tulla myös ministeri. Olen taustaltani kansainvälisen politiikan ­ erityisesti ympäristö-, ilmasto- ja energia- sekä pohjoisen politiikan seuraaja, ja tietotaitoa on myös Barents- ja Venäjä-yhteistyöstä. Yleisenä harrastuksena kalastuspolitiikan lisäksi on myös kansainvälisten asioiden, mm. Lähi-idän seuraaminen. Lisäksi olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä vuosikymmeniä, joten tietoa ja kykyä on kumuloitunut useimmille yllättäviinkin aihepiireihin. Uskon vahvasti pärjääväni, en olisi muuten lähtenyt kisaan. N I M E N TA K A N A Eeva-Maija Pietilä SOITTAVA LAPPI LAI N E N Sarjassa esitellään lappilaisia populaarimuusikoita kautta aikojen. Toimittanut Marko Niemelä, Rovaniemen kaupunginkirjasto ­ Lapin maakuntakirjasto. Forn Forn on vuonna 1976 Rovaniemellä syntynyt heavy metal -muusikko, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä luovalla alalla Helsingissä. Hän ja hänen Black Crucifixion -yhtyeensä kuuluvat ns. black metal -alakulttuurin pohjoismaisiin pioneereihin. Yhtye on hiljaiselon jälkeen uudelleen aktivoitunut ja julkaisee uuden albumin "Hope of retaliation" toukokuussa. Forn löysi rockmusiikin viisivuotiaana isosiskon äänittämältä Hanoi Rocks -kasetilta. Ennen pitkää rockin polku johti Waspin, Kissin ja Metallican kautta kohti raskaampaa ja kunniahimoisempaa heavy rockia. Viimein kaverin levyhyllystä löytyneet brasilialaiset ja eurooppalaiset underground-metalbändit veivät nuoren miehen lopullisesti mennessään ­ eikä mikään ollut enää ennallaan. Vuonna 1986 raskaaseen rockiin hurahtanut Forn hankki ensimmäisen sähkökitaransa, kun Rovaniemen Musiikkimestareilta löytyi käteen istuva ja silmää miellyttävä Cort Stratocaster. Soitin on edelleen Fornin kotikäytössä biisien kirjoittamisessa ­ keikkakäyttöön se ei ole aikoihin taittunut. Forn perusti Black Crucifixionin vuonna 1991 yhdessä Demonic Blacksoulin sekä Beherit-yhtyeen rumpalin Sodomatic Slaughterin kanssa. Bändi soitti ensimmäisen keikkansa Oulussa Day of Darkness -tapahtumassa, jossa esiintyivät mm. myöhemmin maailmanmaineeseen kohonneet Sentenced ja Amorphis -yhtyeet. E. Henrik Juujärvi liittyi Black Crucifixioniin seuraavana kesänä. Black Crucifixion oli rovaniemeläisen Beheritin ja Oululaisen Impaled Nazarene -yhtyeen ohella maailmanlaajuiseksi kasvaneen black metal -musiikki- ja taideilmiön edelläkävijöitä. Merkille pantavaa on, että Black Crucifixion loi itselleen laajan verkoston maailmalle aikana ennen Internetiä. Vuonna 1992 rovaniemeläiset teinipojat harvoin saivat levytyssopimuksia ulkomaalaisten levy-yhtiöiden kanssa. Black Crucifixion allekirjoitti omansa itävaltalaisen Lethal Recordsin papereihin, jonka omistajat oli vaikuttunut bändin demokasetista levykaupassa Los Angelesissa. Vuonna 1994 Forn ja E. Henrik laittoivat Black Crucifixionin telakalle ja alkoivat soittaa Promethean-nimellä progressiivisempaa rockia Pink Floydin, Jethro Tullin, Genesiksen ja Wigwamin hengessä. Yhtyeen Black Crucifixion -taustan vuoksi Prometheanin molemmat kokopitkät albumit (1997 ja 1998) julkaisi italialainen taiteellisesti kunnianhimoiseen metallimusiikkiin erikoistunut levy-yhtiö. Aino kulkee musiikin siivin Nuori tyttö istuu sementtirappusilla Rovala-opiston pihapiirissä. Kevättuuli kiusoittelee tyttöä. Hän saa alituiseen pyyhkiä hiukset silmiltään. Aino Ronkaisen intohimo ja rakkaus on musiikki. Niinpä hän on Rovalassa opiskelemassa pop-rock- linjalla, tänään viimeistä päivää. 21-vuotiaan Ainon syntymäpaikka on Muonio ­ tärkeät kasvun ja kehityksen vuodet hän asui Kittilässä. ­ Kittilä on ollut hyvä paikka asua. Siellä on ollut niin turvallista olla, Ronkainen sanoo. Lukioon menin Tervolaan. Asuin siellä äidinäidin luona. Oli hyvä, että mummo sai olla viimeiset vuotensa kotona. Viihdyin mummon kanssa hyvin, viehättävä tyttö jatkaa. Aino-nimen alkuperä on Kalevalassa. Mutta Ronkaisen nuorimmainen sai nimekseen Ainon, koska se passasi hyvin Asta-äidin ja isosisko-Annin nimen kanssa. Lisäksi Aino on suvussa kulkeva nimi. Aino haluaa, että musiikki kuuluu olennaisena osana hänen tulevaan ammattiinsa. ­ Sen tähden olen käynyt alalle valmentavia kouluja. Olin Oriveden opistolla musiikkilinjalla. Pääinstrumenttina minulla oli rummut ja sivuinstrumenttina piano. Siellä opetettiin musiikkia monimuotoisesti ja harjoittelimme soittamaan myös bändisoittimia. ­ Orivedellä suurin osa opiskelijoista oli etelästä. Olihan se vähän hassua, että olin niin kaukaa pohjoisesta. Mutta lappilaisuudestani olen ylpeä. Koen sen positiivisena, Äkäslompolossa asuva Aino Ronkainen kertoo. ­ Haluan kokeilla eri soittimia. Nyt olen Rovalassa opetellut soittamaan saksofonia. Soitin ei ole tuottanut pettymystä ja haluan oppia lisää. Nyt ovat edessä pääsykokeet. Kesällä puolestaan Aino laulaa "Pieni kansani laulu" -näytelmän kuorossa Äkäslompolossa. Ainolla on soiton, laulun ja tanssin nälkä. Elementit kulkevat käsi kädessä täydentäen toisiaan. Ennakkoluulottomasti ja avoimena elämän tuomille haasteille kulkee Aino musiikin siivittämänä. Seitsemänhenkinen Promethean soitti vuosien varrella ainoastaan kolme keikkaa, kaikki Rovaniemellä. Prometheanin jälkeen Forn vietti musiikillista hiljaiseloa aina vuoteen 2006, jolloin Black Crucifixion julkaisi kymmenen vuoden ajan työstämänsä Faustian Dream -levyn Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Huolimatta hurjan pitkäksi venyneestä hiljaiselosta yhtyeen kulttimaine oli säilynyt alan harrastajien parissa, ja nyt kokonaan uusi kuulijakunta sai myös yhtyeen varhaistuotantoa kuullakseen uudelleen julkaisujen muodossa. Vuonna 2009 Black Crucifixion palasi konserttilavoille ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991 kiertäen Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa ja seuraava vuonna kotimaassa. Black Crucifixionin juhlavuoden albumi " Hope of Retalation" ilmestyy 6.5.2011. Levykauppa X:ssä myynnissä oleva uutukainen koostuu neljän uuden kappaleen lisäksi viisi live-raitaa vanhoista klassikoista. Black Crucifixion esiintyy albumin julkkaripäivänä rockravintola Grandessa. Forn kuvailee: ­ Bändin sisäinen kemia on kohdallaan ja se varmasti myös näkyy sekä kuuluu yleisölle. Hyvällä keikalla bändin ja yleisön välillä todella kulkee energiaa molempiin suuntiin. Kirjoitussarja on osa Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjaston ja Lapin taidetoimikunnan Populappitietokantaprojektia. Lappilaisia populaarimusiikin toimijoita pyydetään ottamaan yhteyttä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelään: 016 322 8565 marko.niemela@rovaniemi.fi
• 8 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Persoona | Matti Huutola Matti Huutola jatkaa SAK:ssa, vaikka ei tulisikaan valituksi varapuheenjohtajaksi Matti Huutola on toiminut SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2004, pesti on katkolla SAK:n edustajakokouksessa 6.­8. kesäkuuta. Varapuheenjohtajana jatkaminen ei ole itsestään selvä asia. edustajakokoukselle tiedoksi mahdollista keskustelua Onko Matti Huutolalla käy- varten. Aikaisemmin Vasemtännössä kilpailijoita vai onko miston hallitsemalla Rakenvalinta varma? nusliitolla oli jyvitetty SAK:n ­ Kilpailijoita voi olla, eikä varapuheenjohtajanpaikka. valinta varapu------------------------------- Kuuluuko heenjohtajaksi Vasemmistolle ole varma. VaVarapuheen- edelleen vararapuheenjohpuheenjohtajohtajan taja valitaan jan paikka? hallituksen jä­ Sääntöjen paikkaa ei ole senien keskuuperusteella enää jyvitetty tai olemassa desta. Mikäli minut valitaan Vasemmistolle. olevien voiedelleen hallimasuhteiden tukseen, niin perusteella ei olen ilmoittakuulu. Rakennut olevani halukas jatkamaan nusliitto on luopunut puoluemyös varapuheenjohtajana, sidonnaisuudestaan. Valinnan kertoo Matti Huutola. yhtenä tarkastelukohteena on Lopullinen valinta tehdään silti puoluesidonnaisuus. Liithallituksessa ja sitä edeltää tojen hallinto ja johto on vamahdolliset ryhmäkokoukset. littu pääosin liitojen käymillä Valinta suoritetaan edustaja- puoluesidonnaisilla vaaleilla. kokouksen aikana ja tuodaan Valintakriteereissä painottuu Teksti: Sven Pahajoki Miksi SAK:n Lapin toimisto Rovaniemellä lopetetaan? SAK:n hallitus on valmistellut liittojen puheenjohtajista koostuneessa työryhmässä liittojen ja SAK:n välistä työnjakoa, eli sitä, mitä tehtäviä tekee SAK ja mitä liitot. ­ Tuon työn tuloksena on ollut tarkoitus hakea tehokkuutta toimintaan, mutta myös samalla kustannussäästöjä. Liittojen maksama jäsenmaksu on alentunut noin 2 %:n vuosivauhdilla jo noin 10 vuotta ja sama suunta jatkuu edelleen, kertoo Matti Huutola. Huutolan mukaan viime vuoden tilinpäätös oli tappiollinen ja päätöksellä on tarkoitus tasapainottaa talous vuoden 2012 mennessä. Se edellyttää rakenteeseen liittyviä ratkaisuja. ­ Tästä syytä keskustoimiston henkilökuntaa on vähennetty noin 30 henkilöllä 2000-luvun aikana. Nyt supistetaan alueverkkoa niin, että henkilöstövähennys on 7 henkilöä vuoteen 2014 mennessä. Suunnitelmissa on lakkauttaa seitsemän pääosin yhden hengen toimistoa ­ myös Rovaniemen toimisto lopetetaan. Pohjois-Suomen toiminta tapahtuu tämän jälkeen Oulun toimistosta. ­ Rovaniemen toimistolla ei jatkossa ole palkattua henkilöä, mutta toimitilat ja toiminta jatkuu normaalina aluetoimintana. On selvää, että palkatun henkilöstön poistuminen huonontaa osin liitoille tarjottavia palveluja ja ehkä myös SAK:n julkista asemaa ja arvovaltaa, Huutola sanoo. voimakkaasti kuitenkin muut kuin poliittiset tekijät. Mikäli Huutola ei tulisi valituksi SAK:n varapuheenjohtajaksi, on hänellä kuitenkin tulevaisuus SAK:ssa. ­ Olen varapuheenjohtajan työn ohella SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja ja alaisenani on noin 15 henkilöä. Varapuheenjohtajan tehtävällä ei ole suoranaista vaikutusta työsuhteeseeni SAK:ssa. Joten ellen tule valituksi varapuheenjohtajaksi, voin periaatteessa jatkaa nykyistä tehtävääni työ- ja elinkeinojohtajana. kentamaan luottamuksellinen verkosto eri työmarkkinoihin olennaisesti vaikuttavaan verkostoon ja yhteistyökumppaneihin. Niitä on ainakin Eduskunta, hallitus ja eri työnantajajärjestöt. On oltava luotettava sopimuskumppa- ni. Kolmanneksi, on oltava neuvotteluammattilainen. Fysiikan ja pään pitää kestää onnistumisia ja ennen kaikkea epäonnistumisia. Huutola ei ole unohtanut kotiseutuaan. Rovaniemen Lehtojärvi kutsuu aina, kun siihen on mahdollisuus. ­ Lähes kaikki loma-ajat vietän Lehtojärvellä, jossa entinen kotini on nyt lomanviettopaikkani. MATTI HUUTOLA on syntynyt Rovaniemen maalaiskunnassa Lehtojärvellä. Koulutus: kirvesmies, toimitsijatutkinto. Työura: kirvesmies, Rakennusliiton aluetoimitsija, kansanedustaja ja SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja / SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja. Rakennusliiton toimitsijana: 1990 ­ 30.4.1998 ja 1.4.2003. ­ 31.1.2004. Kansanedustajana Vasemmistoliiton edustajana 1.5.1998 ­ 6.3.2003. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2004. Tällä hetkellä hallituksen varapuheenjohtajuuden lisäksi SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Nykyinen kotikunta: Espoo. Harrastukset ovat lukeminen, kuntoilu hiihto ja pyöräily. Pyöräillyt viitenä kesänä Espoosta Rovaniemelle ja näin on suunnitelmissa tehdä myös tulevana kesänä. Juuri nyt elämän rakkain ja tärkein vapaa-ajan sisältö kohdistuu perheeseen ja erityisesti lastenlapsiin Valtteriin, Topiakseen, Matiakseen ja Roosaan. Työ SAK:ssa on miellyttänyt Huutolaa Huutola kertoo viihtyneensä työssään, aikaisempi työhistoria on ollut hyödyksi hänen tehtävissään. ­ Työ on ollut tavattoman mielenkiintoista. Pystyn mielestäni hyvin hyödyntämään aiempaa työhistoriaani, johon on kuulunut kirvesmiehen työ, luottamusmiehenä toimiminen, Rakennusliiton toimitsijana oleminen ja kansanedustajantehtävät. SAK:ssa työskentelee maan parhaat työelämän asiantuntijat, joiden kanssa on hyvä ja mielenkiintoinen tehdä edunvalvontatyötä. Huutolan mukaan hänen työssään on olennaista se, että tietää, kenen edunvalvoja hän on. SAK on miljoonajäseninen järjestö, tehtävistä suoriutumisen edellytyksenä on ymmärtää ja osata asiat. ­ Toiseksi on kyettävä ra- Matti Huutola putosi eduskunnasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja sai vuonna 2004 SAK:n varapuheenjohtajan paikan Rakennusliiton mandaatilla.
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 9 Luonto Ismo Kreivi rengastaa, tarkkailee ja havainnoi Lintuharrastusta ympäri vuoden Kevät on tullut vauhdilla. Äänimaiseman muutoksen huomaa erityisesti aamuisin lintujen laulun täyttäessä ilmanalan. ­ Se vielä voimistuu kesää kohti mentäessä, kun uusia lajeja tulee tänne pohjoiseen, sanoo seurakuntamestari Ismo Kreivi ja tähyää Tavivaaran hautausmaan metsikköön. syynä kotikylän sijainnin ja kyläläisten elämäntapojen. Hänen työpaikallaan TaIsmon lapsuudenkoti oli vivaarassa kasvaa pääosin nimittäin Ylitorniolla, Eteläkuivaa kangasmetsää: nuoria Portimojärven kylällä, jossa on mäntyjä, vayksi pohjoisen riksenmarjaa, ------------------------------- parhaimmista puolukanvarIsmo Kreivi on lintualueista. puja ja jäkälää. ­ Suurin osa Hautausmaan rengastanut noin kotikyläni miesuojaan Ismo 17 000 lintua. histä metsästi. Kreivi on Niin myös laittanut linisäni. Hänen nunpönttöjä. Rovaniemen mukanaan kuljin metsällä muutkin hautausmaat tulevat pienestä asti. Näiltä reissuilta vielä saamaan omat lintuko- arvelen kiinnostukseni lintonsa. Moni hautausmaalla tuihin heränneen. Isäni osti kävijä kokee linnunlaulun minulle ensimmäiset kiikarit, lohduttavana ja pikkulinnun kun olin kahdeksanvuotias, viestintuojana tuonpuoleises- Ismo kertoo. ta. ­ Edelleen lähtiessäni ­ Tuolla kuuluu peipon, si- lintuja katselemaan muistan nitiaisen ja leppälinnun laulua sen tunteen, kun nuorena sekä kauempana naakan ääni, poikana lähdin varhaisina, Ismo Kreivi toteaa jutustelun hiljaisina kevätaamuina muun lomaan. Lintujen laulu on kylän väen nukkuessa lintuja soinut hänen elämässään niin katselemaan. Muistan myös kauan, että hän huomioi sen sen innostuksen, jonka uusi joka paikassa. ennennäkemätön havainto sai aikaan. Eeva-Maija Pietilä kun hän toteutti nuoruuden haaveensa ja aloitti lintujen rengastuksen. ­ Rengastuslupa saadaan tenttimällä, mutta rengastamaan opitaan kulkemalla kokeneen rengastajan mukana, kisälli- oppipoikamenetelmällä. Ensimmäisen tentin läpäisy antaa rajoitetun oikeuden rengastaa tiettyjä lintulajeja, esimerkiksi kahlaaja- ja varislintuja, lintuharrastaja kertoo. Tenttimällä lisää Ismo Kreivi on laajentanut rengastusoikeuttaan. Nyt hänellä on oikeus rengastaa lähes kaikkia lintulajeja. Rengastus ei ole pelkkää puuhailua, vaan rengastajat ovat mukana tieteellisessä työssä. He lähettävät tiedot rengastetuista linnuista rengastustoimistoon, joka toimii Helsingin yliopiston alaisuudessa. Siivekkäistä tutkitaan muun muassa niiden muuttoa, elinikää, kuolinsyytä ja paikkauskollisuutta. Rengastaja saa tiedon lintunsa elämästä, kun joku sen havaitsee. Myös linnun löytäjä saa kuulla, että lintu on rengastettu esimerkiksi Tavivaarassa Rovaniemellä. Lintutornilta voi laajalti seurata lintujen elämää. Urpiaisesta naurulokkiin Ismo Kreivi on rengastanut noin 17 000 lintua: eniten urpiaisia, yli 2000 yksilöä, toiseksi eniten talitiaisia, niitäkin yli tuhat. ­ Hyvin kiinnostavaa on ollut seurata 1997 Ylitorniolla rengastamani naurulokin taivalta. Sen rengas on luettu kaukoputkella Tanskassa yhtä vuotta lukuun ottamatta vuosittain. Tänäkin vuonna linnustani on tullut tieto. Joinakin vapaapäivinä kesällä Ismo Kreivi tekee lintulaskentoja. Niissä lintujen tunnistaminen perustuu pääosin äänten tunnistamiseen, etenkin peitteisessä maastossa kuten metsissä. Portimojärven poika Ismo Kreivin lintuharrastus sai alkunsa jo lapsuudessa. Hän luulee siihen olevan Harrastus syvenee Ismo Kreivin harrastus laajeni parikymmentä vuotta sitten, Erityisen iloinen Ismo Kreivi on siitä, että harrastus on siirtynyt hänen neljälle lapselleen. ­ Tosin kukaan heistä ei ole lintuharrastaja näin suuressa määrin. Nuorin tyttäreni jaksaa kulkea kesäisin linnunpoikasia rengastamassa kanssani, vaikka minulla on satoja pönttöjä katsottavana. Reissujen jakaminen lapseni kanssa lisää omaakin innostustani, hän sanoo. Ympärivuotinen harrastus Vuodenajat määrittävät lintuharrastuksen painopisteet. Ne tuovat omat vivahteensa harrastukseen. ­ Talviaika merkitsee lintujen ruokintaa ja rengastamista ruokintapaikoilla. Keväällä tarkkailen lintujen muuttoa ja rengastus jää vähemmälle. Tällöin tulevat ne hiljaiset aamut, Ismo Kreivi kuvailee. ­ Kesä menee poikasia rengastamalla. Syksyllä taas alkaa verkkopyynti ja ruokailupaikkojen perustus, lintuharrastaja kuvailee. Ismo Kreivi on laittanut linnunpönttöjä pihapiiriinsä sekä työpaikkansa maisemiin. Lintujen paluumuutto on aikaistunut. Niinpä vanha loru "västäräkistä vähäsen" ei enää pidä paikkaansa.
• 10 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Pelkosenniemi Kairala ­ Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kylät saivat maiseman hoito- ja käyttösuunnitelman keväällä 2010. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ilmoitti vierailun yhteydessä päättäneensä perustaa luonnonsuojelulain mukaisen Kairala-Luiron maisemanhoitoalueen. Lokakuussa Kairala sai kunniamaininnan valtakunnallisessa maisemakilpailussa. Teksti ja kuvat: Tapani Niemi Kairala sijaitsee kymmenen kilometriä Pelkosenniemen kirkolta pohjoiseen, Kitisen molemmilla rannoilla. 1960-luvulla Pelkosenniemen kylämaisemia Kemijoen, Kitisen ja Luirojoen varsilla Aapa-Lapin komia jokivarsikylä kehuttiin erityisen kauniiksi. Jälleenrakennuskauden rintaMutta sitten Lapin vanha mamiestalot muodostavat nyt elinkeinoraehyen ja sokenne alkoi ------------------------------- pusointuisen tuhoutua kyläkuvan. 1970-luvulla Pellot ja niija imi elätyt myötäilemänhalun vät jokivartta kylistä. ja kipuavat harjulle. Vuosisatojen aikana raivaKitisen tut pellot ja länsirannalla rantaniityt pensittyivät muu- punaiset hirsipirtit seuraavat tamassa vuodessa ja seutu Pelkosenniemen-Sodankylän näytti jo 1990-luvun alussa tietä. Kylä näyttää siellä paiapatian maisemalta. koin sekavalta. UudisrakentaKairalan kyläseuran pu- minen on pirstonut pihapiirit. heenjohtaja Kari Tallavaara Uudet omakotitalot poikkeavat käynnisti maisemahankkeen tyyliltään ja materiaaleiltaan keväällä 2007 ja se sai rahoi- vanhoista, 1900-luvun alun tuksen kesällä 2008. Sitten peräpohjalaisista pirteistä. Pelkosenniemi, Kairala ja alkoi tapahtua. Luiro ovat tyypillisiä peräpohjalaisia nauhamaisia kyliä, Nauhamaiset jotka kasvoivat jokivarsiin koljokivarsikylät men vuosisadan aikana. EräKairalan länsi- ja itäpuoli talous elätti keminlappalaisia edustavat rakennushistorial- ja lantalaisia erätalonpoikia ja lisesti ja maisemallisesti eri ai- maisema pysyi samanlaisena kakausia. Sota tuhosi melkein sukupolvien ajan. Maa- ja kaikki itäpuolen rakennukset. karjatalouden merkitys kasvoi Seutu näytti 1990-luvun alussa apatian maisemalta. Uudet omakotitalot poikkeavat tyyliltään ja materiaaleiltaan vanhoista 1700-luvulla. Ihmisen ja luonnon vuoropuhelu muokkasi tyyliltä omaperäisen kulttuurimaiseman. Aapa-Lapin vilja-aitta Kairalan kyläseuran puheenjohtaja Kari Tallavaara. Pelkosenniemen yläperän kylät kuuluvat vanhaan AapaLappiin. Tunturit ja vaarat kehystävät laajoja aapasoita, mikä antaa maisemalle avaran mutta ehyen vaikutelman. Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean asiakkaana voit edelleen maksaa laskusi maksuautomaatilla. Siksi maksuautomaattimme eivät poistuneet ­ ne uudistuivat. Nordean asiakkaana sinä päätät itse, milloin ja miten rahaasioitasi hoidat. Rovakatu 17 Rovaniemi nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 11 Pelkosenniemi veneenkulkemareittejä. Kitisen ja Luirojoen jokivarret kuuluvat olennaisena osana reheväkasvuiseen kylämaisemaan. Kevättulvat lannoittavat jokiniittyjä vuosittain. Lisäksi kylät sijoittuvat ravinteiselle kallioperälle, joka kulkee Keski-Lapin poikki. Siksi Luiro ja Kairala sopivat erinomaisesti maatalouteen. Paikallinen maatalousyrittäjä kehuu, ettei tarvitse tapella kivien kanssa kuten hänen kotiseudullaan EteläKarajalla. Maa kasvaa erinomaisesti heinää. Sen vanha kansa tiesi tarkkaan. Entisen Suur-Sodankylän Alaperää eli Kairalaa pidettiin muinoin Keski-Lapin vilja-aittana. Kairalan väki alkoi kuivattaa Kotiaapaa maatalouskäyttöön viime vuosisadan alussa. Sen sijaan karumpi Kairanaapa säilyi luonnontilaisena, ja se liitettiin Natura 2000-verkkoon. Myös Luiron ympärille leviävät reheväkasvuiset aapasuot liitettiin suojelualueisiin. Niitä kyläläiset ovat käyttäneet satoja vuosia riista- ja marjamaina. Kari Tallavaaran kirjoittama Komiat kylät pohjoisen maisemassa -raportti kertoo: "Molempien kylien asukkaiden elinpiiri onkin aina ulottunut pitkälle kylien ulkopuolelle. Eränkäyntiin, marjametsiin, poronhoitoon, savotoille ja niityille on kuljettu jopa kymmenien kilometrien päähän." NYT AUTO KEVÄTHUOLTOON! HUOLTO SISÄLTÄÄ mm. moottoriöljyt vaihtoineen, pakokaasutestin ja 40 kohtaisen tarkastus- ja säätöohjelman. Kysy lisää! BENSIINIAUTOT 129 139 RENGASPAKETTEJA EDULLISESTI! GT Radial 200e 220e 275e DIESELAUTOT MUITA MYÖS OJA! OK K Koko Nordman SX 175/70R13 250e 175/65R14 275e 195/65R15 320e DEVINO LUX -VANNE 69 alk. 15" Sisältää 4 rengasta, vannetyön, tasapainoituksen ja allevaihdon. a, 1900-luvun alun peräpohjalaisista pirteistä. JA! T 4/2TA TESTIVOIT 011 L MUISTA MYÖS MUUT AUTOHUOLTOPALVELUMME! www.vianor.f i Kairalasta lounaaseen kohoaa 35 kilometriä pitkä PyhäLuoston kansallispuiston tunturijono. Siihen kuuluvat Mairivaara, Pyhä- ja Huttutunturi, Lampivaara ja Luosto. Kairalasta koilliseen avau- tuu näkymä Oratunturille. Luiron itäpuolella sijaitsevat Matalainen ja Nivatunturi, jotka näkyvät kyliä yhdistävälle tielle. Lukuisat joet ja kapeat purot puhkovat maisemaan Rovaniemi: Alakorkalontie 3, p. 010 401 3800 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %). Member of Nokian Tyres
• 12 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Hyvän ruoan S-market! Pysyvästi edullinen S-market! Hintaesimerkkejä S-marketin edullisista hinnoista. Voimassa toukokuun loppuun! Ei rajoituksia, ei kuponkeja! Snellman naudan sisäpaisti maustettu 1,2 kg Rainbow Italian-, punajuurija perunasalaatti 400 g (2,47/kg) Vaasan koulunäkki 400 g (5,00/kg) Pullapirtti ohrarieska 3 kpl 10 99 0 00 2 79 1 kg ras. pkt pss Valio normaalisuolainen 500 g (2,58/kg) 90 Atria Wilhelm grillipihvi 320 g (7,11/kg) Rainbow kidesokeri 1 kg Oolannin uunirapeat ranskalaiset 500 g (1,98/kg) Rainbow puolikarkea vehnäjauho 2 kg (0,39/kg) 2 85 0 99 0 79 0 49 pkt pss pss pss pll 169 149 129 169 st Palvelupistee Paistovalmis grillikylki /ras. Espanjan mansikka 500 g (3,38/kg) /kg Argentiinan satsuma /kg Unkarin varhaiskaali /ras. Intian vihreä rypälerasia 500 g (3,38/kg) ä Kirjolohiherkku 6 90/kg 17 90/kg Reilusti etuja S Et k till ! ti t j S-Etukortilla! Arinan asiakasomistajana keräät Bonusta jopa 5 % yli 2000 bonustoimipaikasta. Maksaessasi ostokset S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa saat lisäksi maksutapaetua 0,5 %. Bonuksen ja maksutapaedun lisäksi saat pysyviä ja vaihtuvia rahanarvoisia etuja. Liity nyt Arinan asiakasomistajaksi. Kysy lisää myyjältä. Rainbow MEIJERIVOI VIRVOITUSJ VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l (0,32/l) sis. pantin 1 29 pkt 089 99 pss (hinta ilman korttia 1,99/pkt) (hinta ilman korttia 1,19/pll) Rainbow KERMAJUUSTO 1kg - myös 17 % Rainbow Reilu bonus- ja maksutapaetutaulukko Bonusostot kk vähintään Bonus % Bonus / kk Bonus /v S-Etukortilla maksettaessa S-ryhmän toimipaikoissa Maksutapaetu % Maksutapaetu / kk Maksutapaetu / v COCTAILRIISIPIIRAKAT 675 g pakaste (1,46/kg) 800 700 600 500 400 300 200 50 900 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 45 36 28 21 15 10 6 3 540 432 336 252 180 120 72 36 6 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 54 48 42 36 30 24 18 12 3 4 Revontuli evont 49 pkt (hinta ilman korttia 5,70/pkt) 0 (hinta ilman korttia 1,89/pss) 0,5 0,25 Lisä Lisäksi S-Etukortilla Bonusta jopa 5 %. Koskikatu 27 puh. 044 788 4996 ark.8-2 la 8 8-21, 8-18, su 12-18
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 13 Pelkosenniemi Pirtin entisöinti hoitaa koko kylää Antero Välitalo on kunnostanut peräpohjalaista sukutaloaan Pelkosenniemen Luirolla yli 20 vuotta. Alkuaikoina häntä pidettiin hiukan "viurahtaneena" mutta nyt entisöinti on osa seudun maisemanhoitosuunnitelmaa, joka palkittiin äskettäin. Luiron kylä kuuluu maakunnallisesti merkittäviin jokivarsikyliin. Teksti ja kuvat: Tapani Niemi ­ Huolestuin äitini kotipaikan rakennusten kunnosta 1980-luvulla. Ne autioituivat vuosikymmeniä aikaisemmin ja rapistuivat. Ehdotin kunnostusta, mutta rakennukset oli nimetty kuolinpesän eri osakkaille. Toisten kiinteistöihin ei mielellään koske. Kuolinpesän jaossa sain talouskeskuksen. Aloin korjata taloa 1989 ja sukulaiset leimasivat minut sekopääksi, Antero Välitalo sanoo. Hän on eläkkeellä opettajan työstä. Kaikki vapaa-aika menee perheen kanssa rakennustyömaalla, ja siksi he asuvat osan aikaa Anteron synnyinkylässä Luirolla ja osan Rovaniemellä. Pelkosenniemen Luiro sijaitsee noin 150 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen. ­ Ehdin tehdä remonttia vuosia, kun Pelkosenniemen Suvannon kylän pirttejä ruvettiin korjaamaan. Töitä ohjasi erittäin pätevä arkkitehti, Helena Hirviniemi. Hän ehdotti, että teemme Museoviraston tuella virallisen entisöintisuunnitelman, joka aikatauluttaa oman taloni korjauksen. Museovirasto hyväksyi suunnitelman ja tuki alkuaikoina työmaata rahallisesti. Myös Lapin ELYkeskus tukee kunnostusta osana maisemasuunnittelua. Antero Välitalo sanoo vaatimattomasti, että entisöinti ei valmistu koskaan. Mutta paljon valmista on silti tullut ja talo näyttää upealta. Paulaharjun kortteeri Luiro sijaitsee 15 kilometriä Pelkosenniemeltä koilliseen Luirojoen varressa. Kylämaisemaa leimaa tasaisuus. ­ Saan apua koko ajan alueen parhailta ammattilaisilta ja asiantuntijoilta, jotka tuntevat entisajan rakennustekniikkaa ja materiaaleja, Antero Välitalo sanoo. Kylä muodostui joen varteen Pelkosenniemeltä Kemijokea, kolmen kilometrin kannak- Kitistä ja Luirojokea soutaen. selle, joka kohoaa eteläpäästä Pelkosenniemen kirkolle oli Luirovaaraksi. Vaikeakulkui- matkaa reilun peninkulman set rimpisuot piirittävät kylää verran jokea pitkin ja Sojoka puolelta. dankylään puolikymmentä Peräpohjalaiset pirtit, jäl- peninhaukkumaa. Vasta leenrakennuskauden rintama- 1950-luvulla luirolaiset saivat miestalot ja avarat pihapiirit maantien Kairalaan. muodostavat kylämaiseman ­ Luiroa ei voitu kehittää 20 perustan. Kun rakennusmaata vuoteen, koska kylän piti jäädä riitti niukasKemihaaran ti, uusi suku- ------------------------------- altaan alle. polvi lohkoi Sitten alkoivanhoja avavat Lokan ja ria tiloja piePorttipahdan nemmiksi, ja tekoaltaiden siksi kyläkujuoksutukset va vaikuttaa ja kyläläikeskiosista set kävivät tiiviiltä. Sooikeutta 17 ratieltä avauvuotta. He tuu avara kirjelmöivät näkymä pelloille, hevoslaitu- ministeriöihin milloin mismille ja paikoin Luirojoelle. täkin hallinnon suunnitel­ Kuuluisa Ruijan reitti masta. Kaikki rakentaminen kulki Luirojoen vartta pit- ja elinkeinojen kehittäminen kin Jäämerelle. Matkalaiset hyytyivät, koska viranomaiset pysähtyivät meidänkin pir- eivät halunneet tehdä mitään, tissämme. Kuuluisin heistä Antero Välitalo kertoo. oli Samuli Paulaharju, joka ­ Luirolaiset menettivät asui meillä ja keräsi aineistoa luottamuksen viranomaisiin Sompio-teokseensa. Paulahar- ja empivät myös Kairalan ju innostutti isotätini Matilda maisema-aloitetta. Päätimme Tasalan keräämään paikallista pitkän pohdinnan jälkeen perinnettä. Tasala kuuluu nyt kuitenkin osallistua. Ympäkansanperinteen suurkerää- ristökeskus on siivonnut kylän jiin, Antero Välitalo kertoo. raittia ja siitä väki pitää. Kylässä pyörii lammastalousprojekteja. Melkein kaikki pellot ovat Suuri luuta lakaisi nyt käytössä. Ne eivät pensity Luiro pelastui Suvannon enää mutta jokivarsi ja tien tapaan sodan tuhoilta, koska reunat kasvavat umpeen, Ansinne ei ollut tietä. Luirolle tero Välitalo sanoo. pääsi Kairalasta kinttupolkua pitkin Kairanaavan yli tai "Luirolaiset menettivät luottamuksen viranomaisiin." Antero Välitalo Helli hieronnalla! Raskaushieronta Vyöhyketerapiaa -myös vauvoille Hieronta Lymfalaitehoito AUGUSTA, Jauhinkiventie 6, Rovaniemi puh. 040 592 5883, www.augusta-terapia.net
• 14 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Soneran kovat paketit äideille Metallinhohtoinen liukukansipuhelin Nokia 7230 · Puhe250jaPikkunetti · Käteväperuspuhelin,reilun kokoinenpuhepakettisekä datapakettisatunnaiseen surffailuun. · 24kksopimuksella · Puhelinilmansopimusta149 3,2 Mpix kamera · Pienikokoinen ja tyylikäs Värikäs ja kaunis liukukansipuhelin Nokia 6700 slide · Puhe250jaPikkunetti · Käteväperuspuhelin,reilun kokoinenpuhepakettisekä datapakettisatunnaiseen surffailuun. · 24kksopimuksella · Puhelinilmansopimusta169 5 Mpix kamera · Värikäs ja pienikokoinen Nokia 7230 (norm. 3 /kk), Pikkunetti (norm. 3,93 /kk) ja Puhepaketti 250min (norm. 15,90 /kk) yhteensä hinnalla 16,90 /kk koko 24 kk sopimuskauden ajan (norm. 547,92 /24 kk). Sopimuskauden kokonaishinta 405,60 . Tarjouspaketin etu sopimuksella 142,32 . Palvelu sisältää 40 Mt tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana (jonka jälkeen nopeus hidastuu 64 kbit/s). Maksiminopeudet (jopa 6 Mbit/s ja normaali vaihteluväli 0,4 ­ 3 Mbit/s) käytettävissä ainoastaan 3G-verkon alueilla. Katso suuntaa-antavat peittoalueet www. sonera.fi/kuuluvuus. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti. 16 · Radio ja musiikkisoitin 90 /kk Nokia 6700 Slide (norm. 6 /kk), Pikkunetti (norm. 3,93 /kk) ja Puhepaketti 250min (norm. 15,90 /kk) yhteensä hinnalla 19,90 /kk koko 24 kk sopimuskauden ajan (norm. 619,92 /24 kk). Sopimuskauden kokonaishinta 477,60 . Tarjouspaketin etu sopimuksella 142,32 . Palvelu sisältää 40 Mt tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana (jonka jälkeen nopeus hidastuu 64 kbit/s). Maksiminopeudet (jopa 6 Mbit/s ja normaali vaihteluväli 0,4 ­ 3 Mbit/s) käytettävissä ainoastaan 3G-verkon alueilla. Katso suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti. 19 · Radio ja musiikkisoitin 90 /kk Näppärästi nettiin - missä vain! Sonera nettitikku · Nettiinverkonmaksiminopeudella · 24kksopimuksella(svh. 119 ) Automaattinen asennus · MicroSD-muistikorttipaikka (jopa 8 Gt) · Sisäinen antenni Nyt on millä puhua! Minun Sonera -liittymän avaajalle 3000 minuuttia puhetta kaupan päälle! · · · · Kun avaat Minun Sonera -liittymän Soneran ja Tele Finlandin liittymiin Ilmainen puheaika voimassa vuoden 2011 loppuun asti Mikäli liittymässä on puhepaketti, ilmaiset puheaikaminuutit ovat käytettävissä puhepakettiin kuuluvien minuuttien loppumisen jälkeen alk. 11 90 /kk Nettitikku Huawei E173, Fiksunetti-palvelu ja Liikkuva netti -liittymä yhteensä -hinnalla 11,90 /kk koko 24 kk:n sopimuskauden ajan. Sopimuskauden kokonaishinta 285,60 . Palvelu sisältää 3 Gt tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden -aikana, jonka jälkeen nopeus hidastuu 64 kbit/s. Maksiminopeudet (jopa 6 Mbit/s ja normaali vaihteluväli 0,4­3 Mbit/s) käytettävissä ainoastaan 3G-verkon -alueilla. Katso suuntaa-antavat peittoalueet: www.sonera.fi/kuuluvuus. Hinta voimassa toistaiseksi. 18.1.-30.6.2011 ajalla uuden Minun Sonera -liittymän avaavat asiakkaat saavat puhelut Soneran ja Tele Finlandin liittymiin 3 000 min 0 /kk 31.12.2011 asti. Tarjous koskee kotimaan puheluita Soneran ja TeleFinlandin liittymiin ja puheluita vastaajaan. 3 000 min ylittävät puhelut veloitetaan hinnaston mukaisesti. Tekstiviestit, puhelut muiden operaattoreiden liittymiin, ulkomaanpuhelut, puhelut erityismaksullisiin numeroihin ja puhelut ulkomailla laskutetaan hinnaston mukaan. P A L V E L E V A I T- J A M O B I I L I T A L O · Oulu, Kempeleentie 5 · Kemi, Kauppakeskus Corona, Karjalahdenkatu 7 · Rovaniemi, Vierustie 5 OULU KEMI / TORNIO ROVANIEMI KEMIJÄRVI SODANKYLÄ LEVI IVALO · Kemijärvi, Luusuantie 6
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 15 Meiltä myös parhaat lahjat löytyvät meiltä Tyylikkään valkoinen Nokia E5-00 · Iso näyttö · QWERTY-näppäimistö · 5 Mpix kamera · FM-radio ja musiikkisoitin · Facebook ja Twitter · Sähköposti ja WLAN iPhone Nyt myös valkoisena. Suojapussit alk. 9,90 239 Targus laukku + hiiri Kosketusnäytöllinen viihdepakkaus Nokia 5228 · 3,2" kosketusnäyttö · 2 Mpix kamera · FM-radio ja musiikkisoitin · Facebook ja Twitter 49 Silicon Power Armor A10 320GB Ulkoinen kiintolevy varmuuskopiointiin 89 Acer eMachines G640 · 17,3" näyttö · 3 Gt/250 Gt · Windows 7 Iskunkestävä! 79 Konica Minolta Magicolor 1600W Aito värilasertulostin Acer eMachines E528 · 15,6" näyttö · 2 Gt/160 Gt · Windows 7 399 549 149 · Sodankylä, Kasarmintie 10 · Levi, Keskuskuja 2 · Ivalo, Petsamontie 5 · www.tty.fi
• 16 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Auto joihin voit luottaa. ja Helmi-vaihtoautot ovat 0­6 vuoden ikäisiä laatuyksilöitä, joiden kunto on tarkistettu ainutlaatuisella 111 kohdan tarkistusohjelmalla.Niinpä uusimmilla Helmillä on merkkiin katsomatta 2 v / 30 000 km takuu ja vanhemmillakin Käyttöturva, jonka laajuuden voit päättää itse. Lisäturvaa tuo vielä 30 vrk vaihto-oikeus sekä kattava 24h tiepalvelu, jonka saat vuodeksi veloituksetta! www.helmivaihtoautot.fi Volvo S80 D5 Summum Geartronic vm. -07, 189 tkm 26.900,- Toyota PRIUS HSD 5ov A vm. -09, 36 tkm 23.200,- Saab 9-5 2.0t Linear Wagon A vm. -05, 31 tkm 21.900,- Kia SPORTAGE 2.0 4wd EX 5d vm. -06, 61 tkm 19.600,- Yamaha MIDNIGHT STAR 1900 vm. -08, 1 tkm 16.900,- Mercedes-Benz B 180 CDI 5d vm. -07, 299 tkm 16.500,- Opel ASTRA 1 6 Enjoy Comfort Wagon .6-1 vm. -08, 93 tkm 15.900,- Mitsubishi OUTLANDER 2.4 Sport AT vm. -04, 228 tkm 12.900,- Fiat GRANDE PUNTO 1.3 Multijet Dynamic 5d vm. -08, 40 tkm 12.500,- Osaava ja kokenut Fiat- ja Kia-huolto. Valtuutetut GM-huollot: Opel ja Chevrolet p. 0207 408 924 ROVANIEMI · Isoaavantie 1 Automyynti: 0207 408 921, arkisin 9-18, lauantaisin 10­15. M. Maununiemi 0207 408 657 · J. Pallari: 0207 408 660 · P. Palonen: 0207 408 211 · J. Sarajärvi: 040 342 7214 Huolto: 0207 408 924, arkisin 8-16. Alfa Romeo, Chevrolet, Fiat, Kia, Lada, Lancia, Opel, Saab Soittajahinta 0207-alkuisiin numeroihimme on lankapuhelimesta 3,2 snt/min + 8,28 snt/puhelu (alv 23 %) ja matkapuhelimesta 19,2 snt/min (alv 23 %).
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 17 Ilmiöt Kansalaisopiston kurssilta alkoi projekti, joka johti kokonaisen kirjan syntymiseen Suku Ivalolaista Anja Akujärveä kiinnosti suku, johon hän liittyi avioituessaan vuonna 1983. Appi tunsi taustansa niin hyvin, että piirteli nuorelle miniälle sukupuun 1700-luvulle asti. Teksti: Riitta Tolonen Kuva: Pekka Tolonen Sukupuukuva: Anja Akujärvi Kävi ilmi, että esi-isät olivat asuinpaikkaa vaihtaessaan ottaneet uuden asuinpaikan nimen. Näin Ivalon Akujärvelle asettunut Morottaja oli muuttanut nimensä Akujärveksi. pohjatiedot oman sukututkimuksen tekoon. ­ Sieltä se projekti alkoi. Kirkonkirjat ovat parhaita lähteitä, joita löytyy oman paikkakunnan kirkkoherranvirastosta 1800-luvun puoliväliin asti ja maakuntaarkistoista varhaisempia. Kun minä aloitin, mikrofilmeillä olevia tietoja pystyi tutkimaan ainoastaan kirjaston hankkimalla laitteella. Nykyäänhän nämä tiedot löytyvät suoraan netistä, Anja toteaa. Työ opettaa tekijäänsä, ja monenmoisilla käsialoilla ja myös ruotsiksi kirjoitetut kirkonkirjat alkoivat vähitellen avautua. Sukututkijoille tarkoitetut erikoissanakirjat olivat hyväksi avuksi, ja kirjasto palveli tarjoamalla työtilan sekä tarvittavan tekniikan. sukulaisten puoleen, koska 120 vuotta tuoreempia tietoja ei kirkkoherranvirastosta saa katsottavaksi. ­ Sukulaiset olivat hyvin kiinnostuneita ja antoivat tietoja mielellään. He alkoivat heti kysellä, mitä olin löytänyt ja miten tutkimuksen tulokset saisi itsellekin. Lupasin lähettää kaikille jonkinlaisen monisteen tuloksista. Tuohon aikaan Anja oli vielä työssä terveyskeskuksen laboratoriohoitajana, ja projekti oli sopivaa vastapainoa työlle. ­ Vapaa-ajan ongelmia ei ollut koskaan, vaivoin maltoin mennä nukkumaan, Anja naurahtaa. Sukututkijoille tarkoitettu tietokoneohjelma auttoi pitämään lopulta valtavaksi paisuneen tietomäärän järjestyksessä. Monisteen sijaan Anja tulosti kertyneen materiaalin kirjaksi neljä vuotta tutkimuksen aloittamisen jälkeen. ­ Kun olin lähettämässä kirjaa painoon, tuli aika hurja olo. Paljonkohan siinä on virheitä? Uskallanko lähettää? Ensimmäisen painoksen 500 kirjaa Anja myi kahdessa kuukaudessa loppuun. Toisen painoksen 300 kirjasta viimeiset menivät tänä talvena ja kysyntää olisi edelleen. Nuorempikin sukupolvi on kiinnostunut juuristaan. Mikä parasta, kirjaa todella käytetään. ­ Jotkut ovat kertoneet, että kun heillä keskustelu kääntyy johonkin vähemmän tunnettuun henkilöön, on tullut tavaksi todeta, että "katsotaan Morottaja-kirjasta!" Muille maille muuttaneet Anjalle selvisi pian, että Inarin kunnan alueen kylissä asuneet Morottajat olivat olleet kalastaja- ja metsälappalaisia. Heillä saattoi olla jokunen poro omiin tarpeisiin, mutta poronhoidosta elantonsa saaneita oli vain muutama. Tilojen perustaminen ja karjanhoito tulivat kuvaan mukaan myöhemmin. Suvut olivat nivoutuneet tiiviisti yhteen keskinäisten avioliittojen kautta. Anjan tutkimus osoitti, että nykyiset Akujärvet ovat kaikki keskenään jotakin sukua, toisin kuin monet olivat ajatelleet. ­ Jatkuvasti tuli eteen löytöjä, että ai, tuokin kuuluu sukuun! Sellaistakin tietoa tuli, jota ei varsinaiseen sukututkimukseen kirjata mukaan, mutta joka oli itsestä kiinnostavaa. Vaikkapa tiedot kinkereillä pidetyistä lukuharjoituksista ja siitä, kuka oli oppinut lukemaan, kuka ei. Sukututkimuksen tuloksiin ei oteta mukaan myöskään niin sanottua eettistä tietoa eli sukulaisten tekemiä rikoksia ja niistä saatuja rangaistuksia. Ongelmia aiheuttivat ulkomaille muuttaneet suvun jäsenet. Norjaan lähteneistä Anja sai tilattua kirjaston kautta paljon tietoa, mutta Ruotsiin olisi pitänyt itse mennä penkomaan arkistoja Tukholmaan. ­ Heitä voi löytyä myös vaikka laivojen matkustajaluetteloista, Anja lisää. Työ opettaa tekijäänsä Inarin kunnan kansalaisopistossa järjestettiin 1990-luvun alussa sukututkimuskurssi, joka tuli Anjalle juuri sopivaan aikaan. Kurssi antoi hyvät Jalaksille rakennuttuja saunamökkejä! Uutuutena varastot. puh. 016-821 273 www.kemijarvenpuutuote.fi VIEMÄRIEN AUKAISUT ja putkistojen TV-kuvaukset. Monisteesta kirjaksi Kun tutkimus edistyy 1900-luvun puolelle, tutkijan on käännyttävä elävien VIEMÄRIHUOLTO Puh. 0207 121 240 www.kilpimaa.com
• 18 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Kauppakeskus Revontuli | 3 krs. B-hissi | Puh. (016) 319 730 ROVANIEMI 3 VUOTTA! AVOIMET OVET! Tervetuloa synttärikahville la 7.5. klo 11-15 TERVEYSLIIKUNTAPISTE koskee uusia sop ikäsi verran alennusta kuntoilumaksuis ta! ( voimassa 13.5. a sti ) imuksia SYNTTÄRITAR JOUS: www.healthex.fi Pentti Harjumaa, runoilija-toimittaja P O H J O I S E N M I ET TE ITÄ TÄHYI LYÄ Leo Zim m e r m a n n , v a p a a t o i m i t t a j a Olenko jokin unikuva? Minua kiinnostaa elämä, mitä se on? Mitä itse asiassa meidän korvien välissä tapahtuu? Vai tapahtuuko mitään sen kummempaa? Jokainen luo itse omat tarinansa ja todellisuutensa olemassaolostaan. Ilman tarinoita ihminen kuivuisi ja kuihtuisi pystyyn. Yritän saada jotain tolkkua ja valaistusta elämän todelliseen luonteeseen ja tuntoihin pintaa syvemmälle. Mutta kerta toisensa jälkeen huomaan eksyväni harhapoluille. Elämän ja maailman ansoihin. Olenko jokin unikuva? Vai mitä tämä elämä on? Varjomaailmassa vaeltelua ja harhailua, mietin. Läpi elämäni jokin omituinen eksistentiaalinen sivullisuuden, yksinäisyyden ja orpouden tunne on seurannut minua kuin takiainen, vaikka olen päältä päin katsoen elänyt aivan tavallista poroporvarillista elämää. Olen ollut itse itselleni outo ilmestys. Ikävöin ja kaipaan sydämeni syvyydessä jotakin todellisempaa ja aidompaa elämää kuin mihin yllän. Rovaniemen kadulla tuli vastaan tuttu ihminen, jolle valitin elämässä eksyksissä ja hukassa olemisen tunnetta, vaikka päivä oli kaunis ja aurinko paistoi. Yllättäen hän vastasi: ­ Eivät tällaiset tunteet ole itse asiassa vieraita kenellekään. Mutta niiden kanssa on vain pärjättävä ja opittava selviytymään eteenpäin päivästä toiseen. Varsinkin täällä Lapin kairoilla on kullakin omat keinonsa ja tarinansa. Iso jytky on kansan viesti Hemmo Koskiniemi Kiitos tukijoille ja kannattajille sekä menestystä valituille. Työ jatkuu kaupunginvaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. Ollaan yhteydessä 045 279 7373. PENTTI Posti muuttaa Postikadulla sijaitseva Posti 96100 Rovaniemi muuttaa uusiin tiloihin Revontulen kauppakeskukseen, osoitteeseen Koskikatu 27 B, maanantaina 16. toukokuuta. Samalla nykyinen kauppakeskuksessa palveleva Postin myymälä 96200 ja sinne muuttava posti 96100 yhdistyvät ja palvelevat jatkossa asiakkaita nimellä Postin myymälä 96100 Rovaniemi. Kauppakeskuksessa posti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8-20 ja lauantaisin kello 10-14. Asiointiaikaa on laajennettu etenkin niissä posteissa, jotka sijaitsevat kauppakeskuksissa tai liikekeskuksissa. Osoitteeseen Postikatu 1 jää edelleen Postin kirjelaatikko, johon voi jättää lähtevää postia. Se tyhjennetään maanantaista perjantaihin kello 17. Iso jytky ei ole vain Timo Soinin ja perussuomalaisten vaalivoitto, vaan kaikkia suomalaisia koskevan vaalin yksi ilmentymä. Sitä ei ole suurenneltava, mutta ei myöskään vähäteltävä, koska lähes 20 prosenttia kansasta on näin sanonut tahtonsa. Toisaalta enemmän kuin 80 prosenttia kansasta on antanut kannatuksensa muille kuin Soinin porukalle. Kummallakin luvulla on merkityksensä. Vaalien tulos on otettava tosiasiana, ei pelkästään Soinin vuoksi, vaan nimenomaan melko suuren kansanosan mielipideilmaisuna, jonka ytimenä on vaatimus muutoksesta. Kaiken eurokriittisyyden keskellä on muistettava ne peruslähtökohdat, joista kansan tyytymättömyys syvimmiltään pulppuaa. Eriarvoisuus on kasvanut, syrjäytyminen on yhä useamman kohtalo. Sosiaaliset palvelut, kuten sairaanhoito on vain kehnontunut, tuloerot kasvavat, työttömyys ei hellitä ja niin edelleen. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Viimeksi arkkipiispamme muistutti näistä asioista; toisten välittämisestä ja yhteisöllisyydestä, jotka ovat jäämässä kovien arvon alle. EU ja maahanmuutto ovat kaikesta huolimatta sekundäärisiä seikkoja, jotka eivät voi eivätkä saa olla pääasioita, kun puhutaan vaalien tuloksesta. On tietysti ymmärrettävää, että ennakkoluulot perussuomalaisia kohtaan ovat melkoisia. Jonkun Halla-ahon puheet maahanmuuttoasioista eivät ole tästä maailmasta. Toisaalta hän on ryhmänsä ääriilmiö, joita loppujen lopuksi, suuntaan jos toiseen, löytyy puolueesta kuin puolueesta. Populismi on yksi ilmiö perussuomalaisissa, mutta mikä puolue tästäkin ominaisuudesta on vapaa? Perussuomalaiset ei ole äärioikeistolainen esimerkiksi ruotsidemo- kraaattien tapaan. On ollut jotenkin masentavaa seurata niin sanotun liberaalisivistyneistön mediareaktioita ja vihan purkauksia demokraattista vaalitulosta vastaan. Niiden samojen ihmisten, jotka vaalia ennen moittivat Soinia kannattajineen samanlaisesta alatyylistä kuin nyt itse käyttävät. Tässä kohdin heidän, jos keiden, olisi syytä lukea ulkoministeri Stubbin lausunto tarkkaan. On fakta, ettei hallitus synny ilman Soinin joukkoa. Yhtä varmaa on, että Soini on nyt vielä vaikeamman tehtävän edessä kuin ennen vaaleja. Voittojytky on vielä pikku juttu sen rinnalla, että nyt pitäisi toteuttaa vaalilupausten kohdalla myös jytky. Ollaan äärirajoilla, jos edes jotain saadaan lunastetuksi. Hallituksen muodostaminen ja poliittinen kompromissi ei ole konsti eikä mikään. Sen sijaan toteuttaa oikeasti edes jotain tärkeää protestiäänestäjien toiveista, tuntuu kovin vaikealta, ellei suorastaan utopistiselta. Tässä otetaan todellista mittaa Soinista ja hänen joukostaan ja myös muista voittajista. Soinilla on kova tehtävä myös joukkonsa koossapitämisessä ja Kataisella hallituksen pystyssä pitämisessä täyden kauden. Ei kateeksi käy. Itse en menisi lyömään vetoa näiden tavoitteiden onnistumisessa. Äänestäjien vuoksi toivon pessimististen aavistusten olevan omalta kuin muidenkin "ennustajaeukkojen" osalta vääriä. Olkoon onni myötä uuden todellisen jytkyn onnistumiseksi!
• 20 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 21
• 22 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Ravintoloissa tapahtuu Keittiömestari Timo Kyllönen sai Rotisseur-käädyt Nilissä eletään vuodenaikojen mukaan Keittiömestari Kyllönen ei juokse trendien perässä. Lappilaisuudesta ponnistavan Ravintola Nilin ruokalistaan vaikuttaa luonnon antimien kulloinenkin saatavuus. Timo Rehtonen Kyllönen kertoo, että asiakaspalautteissa on ihmetelty, miksi Rovaniemellä ei ole enempää Lappi-ravintoloita. ­ Lappilaisuus on kuitenkin yksi valtakunnan tunnetuimpia brändejä. Monessa ravintolassa tarjotaan kyllä lappilaisia ruokia, mutta ne ovat vain osana ruokalistaa, hän sanoo. Kyllönen on luonut bisnessuhteita lappilaisiin poimijoihin ja metsästäjiin ­ raaka-aineet ovat lappilaista alkuperää naudan- ja karhunlihaa lukuun ottamatta. ­ On valtavan hienoa, että saa käyttää raaka-aineita, jotka ovat läheltä. Esimerkiksi marjat ja sienet ostan suoraan poimijoilta. Osa riistalihasta ostetaan suoraan metsästäjiltä, muun muassa riekkoja hankin Enontekiöltä Pertti Keskitalolta. ­ Kun raaka-aineet tulevat pieneltä alueelta, kaikki raakaaineet voidaan jäljittää. Sama koskee myös muualta tulevia karhun- ja naudanlihaa. Kun halutaan hankkia raaka-aineita pieneltä alueelta, ruokalista myös osaltaan supistuu, koska kaikkea ei ole koko ajan saatavana. Kyllönen käyttää esimerkiksi lisäkkeinä tällä hetkellä vain lanttua, naurista ja porkkanaa. ­ Tärkeää olisi saada yhteys johonkin paikalliseen viljelijään, joka pystyisi takaamaan meille juurestoimituksen ympäri vuoden. Kyllönen sanoo, että Nilissä ei trendejä juurikaan seurata, koska ravintola elää pikemminkin sesonkien mukaan. ­ Sen mukaan mennään, mitä luonto tai ihminen tuottaa. Hampurilais-, ynnä muihin massatrendeihin en tule koskaan lähtemään mukaan. En täällä, enkä missään muussakaan paikassa. Takaisin Kainuuseen? Timo Kyllönen on kotoisin Hyrynsalmelta Kainuusta. Maalaislapsi on jatkanut luontoharrastuksia myös aikuisena metsästämällä, kalastamalla sekä poimimalla sieniä ja marjoja. Harrastukset sopivat keittiömestarin toimen kanssa hyvin yhteen. ­ Poimin myös itse sieniä ja Eläkeläiset kilpailivat karaokessa Suomulla Eläkeliiton Lapin piiri ry:n karaokemestarikarsintakilpailut pidettiin tiistaina Hotelli Suomun tiloissa. Ranualainen Sirkka-Liisa Sääskilahti otti voiton naisten sarjassa ja rovaniemeläinen Viljo Askola miesten sarjassa. Kilpailuun oli saavuttu hyvin laajalta alueelta. Kaukaisin kilpailija oli tullut peräti Espanjasta, toki hänellä oli pääasiallinen tarkoitus tulla Lappiin sukuloimaan ja kilpailu sattui samaan aikaan sopivasti kohdalle. Mukana oli Enontekiön, Kemijärven, Rovaniemen, Yläkemijoen, Posion, Sodankylän, Sallan, Savukosken ja Ranuan alueen eläkeliittolaisia. Yleisöä paikalla oli noin 150 henkilöä. Kilpailulla oli suuri merkitys ja painoarvo, saivathan sarjojen voittajat osallistumisoikeuden valtakunnalliseen loppukilpailuun syksyllä Ouluun. EL Karaokemestari 2011 Valtakunnallinen pääkilpailu on Oulussa, Radisson SAS -hotellissa ensi lokakuussa. Kilpailun suosio on kasvanut vuosi vuodelta: tänä vuonna kilpailijoita oli 41. Alkukierroksella kaikki kilpailijat lauloivat yhden kappaleen. Toiselle kierrokselle tuomaristo valitsi yhteensä kuusi kilpailijaa, kolme naista ja kolme miestä. Finaalikierrokselle selvisivät Onerva Luttinen Kemijärveltä, Rauni Pulska Savukoskelta, Sirkka-Liisa Sääskilahti Ranualta, Viljo Askola Rovaniemeltä, Lauri Mustonen Rovaniemeltä ja Jaakko Paajanen Enontekiöltä. Kemijärven kaupunki luovutti muistolahjan sarjojen voittajille ja Hotelli Suomu lahjoitti voittajille viikonloppupaketin Suomulle. Tuomareiden tehtävä ei ollut helppo ­ heidän oli kiinnitettävä huomio muun muassa siihen, kuinka kokonaisvaltaisesti laulaja hallitsi kappaleensa. Myös sillä oli merkitystä, kuinka hyvin esiintyjä osasi "ottaa yleisönsä". Tuomariston muodostivat Kaisa Akola, Olli Vermas ja Pentti Väyrynen. Koulutusta koiravaljakkoyrittäjille Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yksikössä käynnistyneen Koiravaljakot laadulla menestykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää yrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja alan turvallisuutta. Koiravaljakkoajeluista on tullut yksi suosituimmista ohjelmapalveluista PohjoisSuomessa. Lapissa ja Kainuussa on useita koiravaljakkoyrityksiä. Suurin osa yritysten asiakkaista on ulkomaalaisia lapsiperheitä. Vaikka huskyvaljakot ovat alueemme matkailussa suhteellisen tuore ilmiö, ne mielletään jo osaksi pohjoisen matkailu- ja ohjelmapalvelutarjontaa. Niinpä koiravaljakoilla onkin tärkeä imagomerkitys Pohjois-Suomen kunnille ja matkailulle. Koulutuksen yksi keskeisistä teemoista on turvallisuus, jonka tulee olla yrityksessä luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa. Turvallisuusosaaminen on tärkeää, sillä koiravaljakot tekevät yleensä työtä vaativissa, arktisissa olosuhteissa. Muita koulutuksen keskeisiä teemoja ovat liiketoimintaosaaminen ja eläinten hyvinvointi.
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 23 Kaupallisia esittelyjä Jacques Daniels Project esittelee uusia kappaleitaan Kesää enteillen Rovaniemen isokokoisin progepopkummajainen kömpii esiin kolostaan ja kiekaisee Hilpeän Krouvin asiakas- ja henkilökunnan korvat nurinpäin lauantaina. Paikoitellen myös virne naamalla esitettyä vaihtoehtoista viihdemusiikkia esittävä epämääräiseksikin luonnehdittu Jacques Daniels Project lupaa pistävänsä myös tanssijalat kieroon ja lattian kattoon. Peräti 9-henkinen kokoonpano on työstänyt talven aikana sekä uusia proge- että pop-kappaleita, joiden äänitykset levylle alkavat tänä keväänä. JDP 7.4. Hilpeässä Krouvissa. Liput 5 euroa (sis. narikan). marjoja, esimerkiksi menneenä talvena meillä oli tarjolla poimimiani kangasrouskuja ja lakkoja. Kyllönen ei laske työtuntejaan, koska Nilissä työskentelystä hän saa tarvittavaa kokemusta tulevaisuutta ajatellen. ­ Toiveenani on joskus palata Kainuuseen ja perustaa oma ravintola. Hoidan ravintolakeittiötä niin kuin se olisi omani. Teen siis paljon näkymätöntä työtä, tunteja ei lasketa. Kainuussakin hän haluaisi valmistaa ruokaa maakunnan raaka-aineista. ­ Kun lappilainen ravintolaruoka on antanut minulle näinkin paljon, voisin kuvitella perustavani ravintolan, jossa olisi tarjolla kainuulaista maakuntaruokaa. Ei se hirveän paljon poikkea lappilaisesta, mutta Karjalan, Savon ja Venäjän läheisyydellä on omat vaikutuksensa. Ja Kainuun venäjänmatkailu on nousussa, Sotkamo ja Vuokatti ovat suosituimpia matkailukohteita venäläisten talvituristien keskuudessa, Kyllönen pohtii. vain kouluttautumaan, mutta niin se on aika vierähtänyt kun työtilanne on ollut hyvä. Muun muassa Fransmannissa ja Hotel Santa Clausissa aikaisemmin työskennellyt Kyllönen kehuu Rovaniemen ravintoloita. ­ Kaikkien toimijoiden kanssa tulee erittäin hyvin toimeen ja kaikilta voi tarvittaessa pyytää apua. Yhteistoiminta näkyy muun muassa siinä, että täällä on kehitelty Rovaniemi Menu, joka vaikuttaisi laajenevan yhä useampaan ravintolaan. Kyllä lappilaisuus turistia kiinnostaa, olipa hän kotimainen tai ulkomainen. Ja paikallisille vinkiksi: Rovaniemellä on todella useita hyviä ruokapaikkoja, jotka kannattaisi kaikkien testata. Plukihäiriö Lupilla Ressut Allstars AC-ressujen salibandy-porukasta se alkoi. ­ Tiesimme joukkueessa olevan enemmän tai vähemmän soittaneita ja laulaneita sählynpelaajia, siis miksipä emme kokeilisi soittaa yhdessä? Akustisesti tietenkin ja sitä musiikkia mikä tuntuu mukavalta, ulkomaista ja kotimaista. Aloitimme yhdessä soittamisen vuonna 2007 ja pian bändi kasvoi viisijäseniseksi, bändistä kerrotaan. Biisit on kerätty kunkin toiveiden mukaan Thin Lizzystä Springsteeniin, Freukkareista Sir Elwoodiin, vähän jokaiselle jotakin. Muhkea akustinen soundi on yhtyeelle tärkeintä. Tinapilli tuo piristävää irkkusoundia yhdessä cajun-rummutuksen kanssa. Pe 6.5. Plukihäiriö Lupi: Ressut Allstars. Liput 5 euroa (sis. narikan) Aitienpäiväbuffet 36 /aikuinen Hemmottele Äitiä 8.5.2011 klo 1215 Runsas alku- ja jälkiruokabuffet, pääruokana kylmäsavustetulla lohella täytettyä kuhaa tai ylikypsä hirven entrecôte Koskikatu 14, II krs ROVANIEMI Pöytävaraukset www.hotelsantaclaus.fi/pv p. (016) 321 3227 tai netistä Kääty on kunnianosoitus Timo Kyllönen sai vastikään Rotisseur-käätynsä. ­ Koska käädyt saa vain toisten rotisseurien suosituksesta, on se hieno kunnianosoitus. Rovaniemellä on tällä hetkellä 52 henkilöllä käädyt. Ammattilaisia heistä on 24, josta määrästä puolet on salihenkilökuntaa, puolet keittiön henkilökuntaa. Kun ravintolassa työskentelee sekä keittiön että ruokasalin puolella rotisseuriksi nimitetty henkilö, paikka voi saada rotisseur-kilvet. Rovaniemellä kilpipaikkoja on kaksi: Hotel Santa Claus ja Ky Hotel Ounasvaara. Kyllönen on tehnyt Rovaniemellä 18 vuotta uraa. ­ Alun perin tulin tänne Ravintola Nili perustettu 2006. Omistajat Sakari ja Anne Tainio sekä Marko Huttunen. Omistajilla seitsemän ravintolaa Helsingissä: Ravintolat Saslik, Saaga, Saari, Saaristo, Savu, Samovar ja Savotta. Motto: "Nili tarjoaa tuvan täydeltä tunnelmaa keskellä Rovaniemen ydinkeskustaa, hotellien sekä safariyritysten välittömässä läheisyydessä. " Tilat: 65 henkilön ravintolasalista ja 20 henkilön Porokammista. Sisustuksessa näkyvät lappilainen käsityö ja materiaalit. Koskikatu 20, Rovaniemi Avoinna: ma- to 11-02, pe-la 10-03, su 12-02 Talon Aperitiivi *** Kangasniemen tuhti häränpihvi härän ulkofileepihvi, sipulimuhennosta, Nilin yrttiperunaa ja sinappikaalta Voimassa 3.5. - 28.5. Nilin uusi kevättarjous! Uusi kesän á la carte lista on jo v oimassa, terv etuloa nauttimaan parhaita Lapin makuja! PÖYTÄVARAUKSET: 0400 369669/ restaurant@nili.fi 18,50/ hlö (ovh. 25,30 ilman aperitiivia) Maakuntakatu 24, Rovaniemi Open daily 22-04 Valtakatu 20, 96200 Rovaniemi www.nili.fi Avoinna ti-la klo 18.00 alkaen, ryhmille myös muina aikoina ennakkotilauksesta.
• 24 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 25
• 26 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Kevätilme! (Niin kauan kuin shampoita riittää). SUOM I-VISA KUKA VEIKKAA OIKEIN? 1. Pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä eduskuntaan valittiin Lapista 1) Hanna Mäntylä X) Markus Lohi 2) Simo Rundgren? 2. Ja suurimalla henkilökohtaisella äänimäärällä eduskuntaan jäi Lapista puolestaan valitsematta 1) Ulla Karvo 2) Sari Moisanen 2) Katri Kulmuni? 3. Alkukesällä Napapiirin retkeilyalueelle valmistuu 1) niittykulttuuripolku X) koskenlaskureitti 2) kätkösuunnistusrata? 4. Vietämme nyt 1) energiansäästöviikkoa X) nuukuusviikkoa 2) köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemaviikkoa? 5. Romaanin Alli ­ jäänreunan lintu on kirjoittanut 1) Yrjö Kokko X) A.E. Järvinen 2) Veikko Haakana? 6. Suurin varpuslintumme on 1) kulorastas X) isolepinkäinen 2) korppi? 7. Lapin yliopiston opiskelijoista valmistuu seitsemän vuoden sisällä 1) noin puolet X) noin kolme viidestä 2) noin kaksi kolmesta? 8. Suomen yleisin tiennimi on 1) Koulutie X) Rantatie 2) Kirkkotie? 9. Suunnistuksen Tiomila-viestin voitti toisen kerran peräkkäin 1) Turun Suunnistajat X) Kalevan Rasti 2) Tampereen Pyrintö? 10. Suomalaisten suosituin vihannes on 1) tomaatti X) herkkukurkku 2) lehtisalaatti? Vastaajien oikeat vastaukset yht. Vastaukset: 1. 1) 3 064 ääntä 2. X) 4 578 ääntä 3. 2) 4. X) 5. 1) 6. 2) 7. 1) 8. X) 9. X) 10. 1) Värin ja leikkauksen ottajalle värishampoo KAUPAN PÄÄLLE! 1 2 3 4 T:mi Niina Määttä Puh. 045 278 4048 Maakuntakatu 21, ROVANIEMI Antti Tuisku 12.5. SAARENKYLÄN TANSSITALO SANU, KLO 18-21 Tilaisuus on alkoholiton nuorisotilaisuus. Tilaisuudessa ei saa kuvata eikä äänittää, saliin ei saa tuoda kameraa eikä kännykkää. Jätä kamera ja puhelin kotiin tai talolla narikkaan. oppisopimus on hyvä diili OPPISOPIMUSKOULUTUSTA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE Syyskuussa · Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja · Hierojan ammattitutkinto · Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto · Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Lokakuussa · Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Marraskuussa · Vanhustyön erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutus on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Kysy lisätietoja oppisopimuskeskuksesta. 18-20 Megaxdisco DJ Juke 20-21 Antti Tuisku LIPUT 15, ENNAKKOON PRISMASTA S-KORTILLA 13 LISÄTIETOJA PUH. 0400 690 706 Lauantaina 14.5. Jari Sillanpää ja Men In Black klo 20-0.30 Menot TEATTERI Rovaniemen teatteri · To 5.5. klo 19 Sarasvatin hiekkaa · To 5.5 klo 19 Myötätunto · Pe 6.5. klo 19 Sarasvatin hiekkaa · Pe 6.5 klo 19 Myötätunto · La 7.5 klo 19 Sarasvatin hiekkaa · La 7.5. klo 19 Myötätunto Lipunmyynti: Lappia-talon lippukassa, puh. 0400 282 484 ja Yhteispalvelupiste Osviitta, Hallituskatu 7, puh. (016) 322 6800. www.rovaniementeatteri.fi. · Su 8.5. klo 15 Jukka Puotila Show - Jukka Puotila tykittää jälleen kymmenissä tunnetuissa henkilöhahmoissaan katsojat naurukyyneliin. Lappia-talo, Liput 25 e. MUSIIKKI · Hilpeä Krouvi: Pe 6.5. Plukihäiriö lupi: Ressut Allstars klo 22, Liput 5 e · La 7.5. Jacques Daniels Project klo 22. Liput 5e. · Su 8.5. klo 12 & 14, äitienpäivälounas. Napapiirin Viihdeorkesteri. STAND UP · Ke 11.5. klo 21.00. ANITTA "IsoA" AHONEN. Liput 8,-/5,- Comico. SEMINAARI · Seminaari pohjoisen luonnon ja sen antimien merkityksestä terveydelle, hyvinvoinnille sekä pohjoiselle elinkeinoelämälle. Tapahtuma on osallistujille maksuton, lisätietoja www.lao.fi/ tapahtumat. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rantavitikan kampus (Jokiväylä 11) torstaina 5.5.2011 klo:09.00-19.00. SATULAUANTAI · Rovaniemenn pääkirjaston lastenosastolla vietetään satulauantaita 7.5. klo 13.00 alkaen. Ohjelma on tavallista jännittävämpi, sillä tavattavissa on kaksi tuoretta lastenkirjailjaa. Rovaniemeläiset sisarukset Tiina ja Annariikka Qvist ovat kirjoittaneet toisen osan Niiki ja Alvari ­kirjasarjaan. Niiki ja Alvari; Rosvomaisen likainen juttu -las- MENOT-palstalle kootaan lehden jakelualueen kiinnostavia tapahtumia. Voit lähettää menovinkin toimitukselle osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. TOI M ITUS SUOSITTELEE Eeva Vanhanen Tanssiteatteri Rimpparemmi kiertueella Lapissa Tanssiteatteri Rimpparemmi esiintyy toukokuussa useilla eri paikkakunnilla Lapissa. Rimpparemmi esittää kaikilla kiertuepaikkakunnilla lapsille suunnatun Minä ja kuu -esityksen sekä varttuneemmalle väelle suunnatun Hurmureita ja Huviveroa -esityksen. Minä ja kuu on laulun, soiton ja kertojan tarinoiden siivittämä lapsille suunnattu tanssiteatteriteos, jossa toinen toistaan erikoisemmat hahmot ottavat määränpääkseen kuun. Hurmureita ja huviveroa on 1950-luvun tunnelmiin vievä teos, jonka runkona on tenkirjan julkistamistilaisuus alkaa lastenosastolla klo 13.00. Ohjelmassa on musiikkia sekä mehu-, keksi- ja karkkitarjoilu. Satulauantai jatkuu musiikkipitoisena klo 14.00. Muusikko Hannu Kulusjärven musiikillinen satutunti sisältää lauluja ja laululeikkejä perheen pienimmille. Koko lauantain ajan lastenosastolla myydään kirjaston kokoelmista poistettuja satukokoelmia huokeaan hintaan. NÄYTTELYT · Lapin Marttojen nuukuusviikon tanssiorkesteri Laulavan Simpukan esiintyminen. Yhtyeen ohjelmisto koostuu Olavi Virran, Kaj Chydeniuksen ja Henry Theelin kaltaisten klassikkojen musiikin lisäksi myös tämän päivän svengaavammasta musiikista. enontekiö utsjoki inari Kiertuepaikkakunnat ja päivämäärät ovat: Ti 3.5. Kemijärvi Ke 4.5. Keminmaa To 5.5. Kittilä Ti 10.5. Ylitornio Ke 11.5. Tornio To 12.5. Sodankylä Pe 13.5. Ivalo perheen elämästä 1900-luvun alkupuolelta näihin päiviin asti. · Rovaniemen kuvataideseuran KEVÄT. Näyttely Lapin maakuntakirjaston Lapponica-salissa 1.5­ 29.5. Näyttely on Rovaniemen kuvataideseuran vuosinäyttely, jossa seuran jäsenet esittelevät uusimpia teoksiaan. · Rovaniemi Melancholies, Irma Varrio 6.­29.5.2011, Varjo Galleria. Irma Varrion valokuvanäyttely esittelee Rovaniemeä melankolian ja romantiikan sävyissä ja tunnelmissa. muonio kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi simo Toimitusjohtaja: Sakke Gustafsson Mediamarkkinointi: Heikki Marttila, p. 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi Kirsti Ulvas, p. 040 419 6277 kirsti.ulvas@lappilainen.fi Anu Valkonen, p. 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi Jakelu: Itella Oy ISSN-L 1799-5957 ISSN 1799-5957 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy salla tervola ranua posio avoimet ovet torstaina 5.5. klo 10-17.30. Kierrätys ja turhakkeetnäyttely. · Lähteentien Pirtillä näyttely Käsityökoulun historiaa. Lähteentien pirtin omaan lähihistoriaan liittyy Käsityökoulun historiasta kertova näyttely. Koulun entiset oppilaat ovat lainanneet näyttelyyn tarvikkeita, oppilastöitään ja työkansioita. Näyttely on pirtin vintillä. · Lähteentien Pirtin Pirtin alakerrassa valokuvanäyttely "Yläkerran mummon kutomat villasukat". Valokuvanäyttely kertoo Pulsan Kustantaja: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy Pohjolankatu 2 96100 Rovaniemi Puh. 0290 031 030 Faksi 0290 031 001 www.lappilainen.fi Päätoimittaja: Timo Rehtonen p. 040 534 5367 timo.rehtonen@lappilainen.fi Ilmoitusten painoasua koskevat huomautukset on tehtävä kolme päivää ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehti julkaistaan force majeur -varauksin.
• LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi 27 RAKENNAMME ROVANIEMEÄ! Eurooppa-päivän iltatilaisuus Lapin maakuntakirjastolla tiistaina 9.5. Eurooppalainen Lappi -yhdistys ja Rovaniemen seudun Suomi-Unkari -seura järjestävät yhdessä 9.5.2011 vietettävän Eurooppa-päivän tilaisuuden Lapin maakuntakirjastolla. Unkarin EU-puheenjohtajuuden johdosta Unkari on tilaisuuden teemana. Mukana on muun muassa unkarilaisia vieraita Rovaniemen ystävyyskaupunki Veszpremistä. Tilaisuudessa kuullaan myös Eurooppaliikkeen ja Suomen Unkarin-ystävien puheenvuorot sekä nähdään Eurooppa- ja Unkariaiheista ohjelmaa. Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu. Tilaisuus pidetään klo 18­20 Lapin maakuntakirjaston Lapponica -salissa (Rovaniemi). Osta, myy, vaihda, vuokraa, lahjoita - Kauppa käy ilmoitustaululla Ilmoituksen jättö Soita 0600 - 41 33 67 (pvm). Toimi ohjeiden mukaan. Ilmoituksen hinta 5 Kirjoita Rivi5 (väli) ROI (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta. Max. 160 merkkiä Rivi5 ROI Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e Esimerkki Olen pirteä, eloisa nainen. Etsin sinua 58+, suomalainen, rehti mies, joka olet tasapainossa itsesi kanssa. Emme kumpikaan ole kadottaneet elämän uteliaisuutta. (999788) Reipas huumorimies. Etsin sinua matka, tanssiseuraksi, ehkä matkailuautoiluun mökkeilyyn, välillä talvella lämpimään. Olen 64v, empaattinen, hoikahko nainen Kemistä. Kiitos, jos vastaat. (999775) Tässä mukava, +50v nainen etsii sitä oikeaa Lapin miestä. Ikä, näkö tms. ei väliä, vaan tavat. Ethän juo etkä tupakoi. Osaat puhua ja halia. (999222) Mukava, reipas, huumorintaj., 50v nainen etsii seuraa rohkeasta, kaikesta kivasta nauttivasta, mukavasta, n. 50v miehestä. Vastaa pian, jos kiinnostuit. (999019) Etsin miestä, joka vie mut mukanaan kesään. Autoilee, kalastaa, metsästää. Ei kapakoi eikä polta. Pahe pieni voi olla. Oon Knista 49/162/XL nainen. En ole mietiskelijä, olen toimelias luontoystävä. (998992) Mistä löytäisin sinut, luonnossa viihtyvän, 56-60v miehen, erakon, kullanhuuhtojan tai poromiehen, Lapinmiehen? Ymmärrät tuulen kuiskauksen, kuulet laineen liplatuksen, revontulten laulun. Vastaa, odotan. Olet ehdottoman raitis. (998990) SOITTAMALLA TEKSTIVIESTILLÄ Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. 1 Ilmoitukseen vastaaminen Uusia ja valmiita, rakenteilla olevia, saunallisia koteja, pienasuntoja pienille talouksille, rivi-ja kerrostalokoteja perheille sekä järkeviä sijoituskohteita hyviltä paikoilta, kun etsit pääomillesi turvallista tuottoa. Tutustu kohteisiimme www.uusikoti.com Rovakatu 13, Rovaniemi Puh. 0400 693 407, 016-313 474 Avoinna ark. 10-16 w w w. u u s i k o t i . c o m Lähetä viesti numeroon 173197. Ilmoituksen hinta 5 Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähettävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. HUOM! Ilmoitusta ei voi jättää tekstiviestillä GoMobile-liittymästä. lappilainen.ilmoitukset.com Toimi ohjeiden mukaan ja jätä ilmoitus. Ilmoituksen hinta 5 lappilainen.ilmoitukset.com Voit halutessasi liittää ilmoitukseesi kuvan. Maksutapa verkkopankit sekä luottokortti. Kuva- ja/tai kehysilmoitus INTERNETISSÄ Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi. Prostituution ja vastaavien seksuaalipalveluiden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9§), tällaisia ilmoituksia ei julkaista. 2 Ilmoituksen jättäminen KO HTI J U TA J A I S I A Julkaiseminen Lehti ilmestyy joka torstai. Seuraavaan lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan Lappilainen-lehdessä sekä kaikkien palvelussa mukana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelussa. Ilmoituksesi näkyy koko Suomessa! LIITY ILMAISEKSI ccdate.net Mies etsii sinua Sinä aito Lapin nainen, ota rohkeasti yhteyttä +50v mieheen. Kohta on kesä ja kärpäset. (1000791) roi-press. Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8. Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi. Lähetä viesti numeroon 173193. 3 Oma ilmoitus: vastaukset 4 Oma ilmoitus: sulkeminen Jutajaisissa esiintyminen kiinnostaa Jutajaisten tulevan kesän ulkomaiset kansantanssiryhmät tulevat Bulgariasta, Italiasta, Japanista, Marin tasavallasta Venäjältä ja Turkista. Ulkomaisten esiintyjien varauksista vastaavan Timo Nurmen mukaan Jutajaisille tulee vuosittain kymmenittäin mielenkiintoisia esiintymistarjouksia eri puolilta maailmaa. ­ Lennokas bulgarialainen lastenryhmä Zvetzditza ja italialainen I Bej-ryhmä ovat olleet hakijoina jo useampana vuonna, ja nyt tärppäsi. Ainujen Humpe-sisarukset Japanista tuotetaan Jutajaisiin yhteistyössä Suomen Japanin Instituutin kanssa. Jutajaiset on jo vuosien ajan vuosittain kutsunut vierailulle pienten suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia Venäjältä. Vieraina ovat olleet niin hantit, karjalaiset, komit, Kuolan saamelaiset, mansit, marit, mordvalaiset, nenetsit, udmurtit kuin vepsäläisetkin. ­ Tämän kesäisenä vieraana on heistä marien Mari Pamash-ryhmä, jonka vierailuun on saatu tukea opetusministeriön Sukukansaohjelmasta. Izmirin yliopistosta tulevien turkkilaisten kansantanssin taitajien vierailu puolestaan toteutetaan yhteistyössä Rimpparemmin kanssa. Rovaniemellä vierailleet ja vierailevat ryhmät ovat tavallaan myös Rovaniemen ja Lapin markkinoijia. Timo Nurmi kertoo aiempien vuosien kokemusten perusteella, että vierailujen jälkeen kerrotaan ystäville ja tutuille kokemuksista ja näkemisistä. ­ Italialainen I Bej -ryhmä on jo etukäteen lähettänyt kotikaupunkinsa Erban lastentarhoille ja esikouluille, joissa on kaikkiaan kuusisataa lasta, kirjeen, jossa se kerrotaan joulupukin (Babbo Natale) asustavan napapiirillä Suomen Lapissa. Kirjeessä he myös kertovat ryhmänsä matkaavan Napapiirille tulevana kesänä ja pyytävät lapsia kirjoittamaan joulupukille. Ryhmä puolestaan on valmis toimittamaan lasten kaikki kirjeet henkilökohtaisesti Joulupukille. ­ Aiomme myös toteuttaa mahdollisuuksiemme mukaan italialaisten toiveet ja vierailla heidän kanssaan Joulupukin luona. Teksti: Maaret Mattila, Kuva: I Bej-ryhmä Lemmenjoen isomuksia näytille Kultamuseoon Kultamuseon perusnäyttely uudistuu ja avataan yleisölle kesäkuun 16. päivänä. Näyttelyn viralliset avajaiset tapahtuvat Kullanhuuhdonnan SM-kisojen aikana järjestettävän Kultamuseojuhlan yhteydessä 28. elokuuta. Perusnäyttelyn avajaisia juhlistaa ainutlaatuinen kultahippukokoelma, johon kuuluu muun muassa parikymmentä isomusta Lemmenjoen kulta-alueelta. Kokoelma on esillä museolla 28.7­12.8 välisen ajan. Kultamuseon mukaanLemmenjoen isomuksista koostuvan kokoelman kokoaminen on merkittävä kulttuuriteko, jonka takana on pitkäaikainen Lapin ystävä Antti AarnioWihuri. Aarnio-Wihuri on tutustunut useilla Lemmenjoelle suuntautuneilla Lapin retkillään moniin legendaarisiin kullankaivajiin, jotka tarjosivat ostettavaksi työnsä tuloksia. Ajan mittaan hipuista kertyi kokoelma, johon moni viime vuosien isomushippu päätyi. Kokoelma on rajattu tiukasti Lemmenjoen hippuihin, mikä lisää sen merkittävyyttä. Kokoelman arvoa ei voi mitata maailmanmarkkinahinnoilla ­ jo jokainen hippu on ainutkertainen yksilönsä, ja hippujen arvoa lisää kuuluminen harvinaiseen kokoelmaan. Harvinainen hippukokoelma ei ole ainoa Antti Aarnio-Wihurin kultakulttuurin hyväksi tekemä työ. Hän on ollut alusta alkaen monin tavoin tukemassa Kultamuseon toimintaa. Nainen etsii sinua Oletko rauhallinen, n. 50v, sopusuht. mies, raitis ja mukava? Tunnet joskus elämäsi tyhjäksi, kun viereltäsi puuttuu ystävä, jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Sinua kaipaa samanikäinen, ok nainen. (1000766) Sinä 52-55v, hellä mies, pidät koti-illoista, nuotion tuoksusta ja huolta itsestäsi. Tässäpä +50v, nätti ja soma nainen, ei toisen oma. Ei seikkailen. (1000569) Ei eksy taivaanlintukaan, kun etsii omaa pariaan. Olen 56v, hoikka, nuorekas, kotona/mökillä puuhasteleva, oululainen naishenkilö. Löydänkö parini? (1000294) Harrikkamies hakusessa, 36-42v. Nätti, naisellinen, aito ja mukava nainen kaipailee kyytiin. (999999) Vapaana kulkeva, mut herrasmiehen tavat hallitseva kunnon mies, tämä on sinulle. Olen vapaa, kaunis, tumma vaan en liian tulinen, luotettava, 48/159/60 nainen. Kesään kahden kaiken kivan merkeissä. Ei luusereita, ei vakivastaajia. (999921) Kesä tulee. Olen 48/187/91, ristiverinen, savuton, vähän alkoa käyttävä, huumorilla/käsityötaidolla varustettu, maaseudulla asuva, erähenk. mies. Hakusessa olis samaa ikäluokkaa, savuton, nätti, samoja arvoja arvostava nainen. (1000773) Olen 57v mies. Harrastan luonnos liikkumista, marjastusta ja kalastusta. En tupakoi, saunaoluet otan kohtuusti. Sinä samanhenk., +50v nainen, ota yhdeyttä. Nimim. Lapinmies. (1000517) Olen 50/178/L, savuton, alkoton sinkku. Haen tositark. hellää naista marja-, hiihtoja nuotiokaveriksi. (999871) Kesä tulee, mutta sinä 40-47v, lappilainen nainen vielä puutut elämästäni. Olet huumorintaj., iloinen, luotettava, kurvikas, tykkäät hellyydestä, pusutteluista, mukavasta yhdessäolosta. Sinua etsii 44v Lapin mies. (999697) Etsin sinua tyttö, 40-50v, kaveriksi. Olen 48/176/56 mies, oma talo ja kesämökki. Jos löytyis yhteinen polku, kevättä kohti? (999414) Täällä 54v mies etsii vapaata naista Lapinläänistä. Haen tositark. (999292) Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnro ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä numeroon 173193 (1,20e/viesti). Neuvonta Joka päivä kello 9-21 0400 - 808 654. Soita tai tekstaa. Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,21e /min +pvm, tekstiviestit nroon PL 118 OU 173193 1,20e/kpl. Mies etsii naista, n. 65-70/n.160. Oothan rehellinen. Kevättä odotellessa. Luonnosta ja tanssista pitävä. Ikäni 73v, mutta nuorekas. Tositark. (1000802) Harrikkamies, 36v, tatuoitu ym., etsii mukavaa naista mukaan. Ikä 28-39v. (1000777) Täällä olisi aivan normaali mies, käyn töissä ja asun yksin, olen 53v. Etsin tositark. ystävää. (1000691) Täällä olisi aivan normaali mies, käyn töissä ja asun yksin, olen 53v. Etsin tositark. ystävää. (1000689) Löytyisikö täältä seuraa? Olisit ikäiseni, savuton, mukava. Minä olen 54/180, vapaa, savuton mies. (1000683) Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero YRITYSILMOITUKSET Mene osoitteeseen lappilainen. ilmoitukset.com ja klikkaa "Jätä ilmoitus" -painiketta. Ilmoituksen tekeminen on yksinkertaista ja helppoa. Maksu käy vaivattomasti verkkopankissa tai luottokortilla. Tee oma ilmoituksesi Esimerkki-ilmoitus PERHEILMOITUKSET Onnittele, kiitä, ilmoita uudesta vauvasta, lähetä äitien/isäinpäivän onnittelu.. Voit ladata ilmoitukseesi vaikkapa oman kuvasi. Vain kekseliäisyys on rajana! Esimerkki-ilmoitus Jätä ilmoitus Lappilaiseen lappilainen.ilmoitukset.com
• 28 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi Kyllä saletisti natsaa kun ostat Tekniset Valokulmasta! AEG F 87004P ASTIANPESUKONE hintaetusi Nyt vain 990 440 PESUKONEITA -linkous 1200 rpm alk. 550 32¨ TAULU-TV 239 399 189 Täyskorkeat PAKASTINKAAPIT K 185 / L 54,5 / 59 cm alk. 42" TAULU-TV kaapeli- ja antenni alk. 389 alk. 289 SAMSUNG HT-C 5.1 KOTITEATTERI tehot 330w at aks M 4-LEVYISET LIEDET vain alk. 199 www.laattapiste.fi MEILTÄ JOUSTAVA JA NOPEA KOTIINKULJETUS, OMA HENKILÖKUNTA HOITAA HOMMAN KOTIIN. KAIKKIA TUOTTEITA RAJOITETTU ERÄ. ETELÄKESKUS: Lampelankatu 4 P. 020 756 8620. Avoinna arkisin 9.30-18.00, la 10.00-16.00 0207-alkuiset numerot 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min lankaverkosta tai 14,9 snt/min soittaessasi matkapuhelinverkosta Kaikki kylpyhuoneeseen! Balteco vesihierontaammeet alkaen LAATOITUSTUOTTEET JA VEDENERISTEET POHJASTA PINTAAN. Tervetuloa Rovanieme n 1430,- 15.5. essuille 14.­ Rakentajam e 59­60. osastollemm Toukokuun loppuun asti ammeen ostajalle ylellinen yllätys kaupanpäälle! LAATTAPISTE COLLECTION ROVANIEMI Teollisuustie 13, Eteläkeskus. Puh. (016) 310 403. Palvelemme arkisin 9 - 18 ja lauantaisin 10 - 14. ristyslevy wedi vedene t päivittäin työnäytökse e. osastollamm Puh. (016) 310 403. Arkisin 7 - 17 PROCENTER