ANNE UKKOLA,
VUODEN SUUHYGIENISTI 2014
Ihanan
puhtaat
ottaa meillä vastaan!
Kauniin
hohtavat
Varaa aikasi hammaskiven poistoon ja puhdistukseen kokeneelle ja pidetylle Anne Ukkolalle
044 494 2135 | Ukkoherrantie 15 | www.rovaniemenviisaudenhammas.fi
!
O
K
A
J
JÄTTI
9-10
25.2.2015
VIIKKO
23. VUOSIKERTA
Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Ranua, Rovaniemi, Salla,
Sodankylä, Savukoski, Tervola, Utsjoki, Ylitornio
Hiihtolomalla
liikkumaan ja
leikkimään!
59
e
-90%
NYT ON Jopa
HALPAA!
TULE
TEKEMÄÄN
LÖYTÖJÄ!
HopLop ja
Rollohalli
avoinna joka
päivä 10-20!
set
Päästömittauk
a!
veloituksett
KULLAN HINTA NOUSI!
MYY TARPEETTOMAT
KULTAKORUSI MEILLE!
Hinta sisältää kaikki pakolliset
päästömittaukset, myös OBD-testin.
Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg).
Tarjous voimassa määräaikaiskatsastuksen yhteydessä 27.2.2015 saakka.
Saarenkylä ja Eteläkeskus
Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi
www.rollohalli.fi
www.hoplop.fi
20
Kaupun
sydämessä!
la 21.3. klo 11-15
su 22.3. klo 12-15
TORNIO
Autopalvelu Ojanperä
Autotarvike Kuukasjärvi
InterSport Mäkimaa
K-Citymarket
K-Market Kirsikka
K-Supermarket Ykkönen
K-Market Lohipato
Neste Oil
Prisma
Tampereen SäästöTex
Teboil
Pohjolan Sanomat
Park Hotel Tornio
VOJAKKALA
K-Market Vojakkala
KEMI
InterSport
Prisma
K-Citymarket
Pohjolan Sanomat
KEMINMAA
K-Citymarket
Pörhön Autoliike
TERVOLA
Neste Tervakuksa
Pilkkikortin/-arvan hinta
Tapahtuman
juontavat:
Kalle Palander ja
Jari Vesa
OSTA PILKKIKORTTISI MEILTÄ:
tona
Pääpalkin UTO
VUODE N A00?
arvo 30.0
-huolto
21.-22.3.2015
gin
Pilkkikilpailuajat:
Arvonnassa a
uutt
jälleen kolme a!
henkilöauto
Meillä kello- ja kultasepän palvelut sekä valtuutettu
TORNION SUURPILKIT
J UB
IL
R
JUHL
U
I
OS
M SÅ
EU
AV
Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00
Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä
si?
elle p.fi
s
p
a
lo !
ot l
.hop
toiv n www ippuja
ä
l
n
i
u
äs
ailu voita
Mit tu kilp
ja
s
i
ll
Osa
ROVANIEMI: Rovakatu 25, p. 044-740 3360,
ark. 9.30-18, la 10-15, www.timanttiset.fi/kultavirta
KEMI: Corona, p. 044-740 3370, ark. 9-18, la 9.30-15
KARUNKI
K-market Ruoka-Aitta
YLITORNIO
Rauta & Kone Nippeli
Seo Ylitornio
15?
20-vuotisjuhlan
kunniaksi
.
Perjantaina 20.3
ILTAPILKEISSÄ
KIÄ
JUHLAMEININ .!
lk
a
klo 18.00
S
mm. ILOTULITU
t
Majoituspaketi
pilkkeihin: io.fi
PELLO: S-market
info@phtorn io.fi
tai www.phtorn
ROVANIEMI
Ollin Erä ja Kalastus
Prisma
II: Kärkkäinen
OULU:
Kärkkäinen, Prisma Limingantulli
Arvottavien
teisarvo
palkintojen yh
www.merilappi.com/suurpilkit
60 849?
Visual Design Oy
HELMITARJOUS:
KATSASTUS
Konttinen muuttaa Rovaniemellä Rinteenkulmaan
2
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
25.2.2015
www.lappilainen.fi
Kommentoi juttuja netissä
L U K I J A N K U V A | Jaana Sillman
KOLUMNI
Perusnuorisotyö
turvattava kunnissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM valmistelee nuorisolain uudistamista kevään 2015 aikana. Tavoitteena
on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta.
Nuorisolain valmisteluun on kutsuttu joukko nuorisoalan ammattilaisia. Nyt meillä on oiva tilaisuus testata
kuntien nuorisovaltuustojen toimivuutta, jotta myös
nuoret pääsevät sanomaan sanottavansa.
Mänty kuin tippaleipä.
L U K I J A N K U V A | Hannu Koskenranta
Pienten kuntien näkövinkkelistä voimassa olevaan
nuorisolakiin toivoisi uudistuksia joilla turvataan perusnuorisotyön asema. Valitettavan usein törmätään
tilanteeseen, jossa kaikki päättäjät ovat liikuttuneen
yksimielisiä siitä, että nuorisotyöhön on järkevää
panostaa. Käytännössä säästökohteita etsittäessä on
nuorisotyö kuitenkin aina ensimmäisten joukossa
liipaisimella.
Menestyksekkään nuorisotyön peruslähtökohtia ovat
mm. työntekijöiden ammatillinen koulutus, monialainen yhteistyö koulun, kodin ja eri viranhaltijoiden
välillä sekä pitkäjänteisyys. Nämä ovat kaikki asioita,
jotka perustuvat ammattitaitoon, luottamukseen, vuorovaikutustaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen tilanteen
hahmottamiseen.
Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa suuri joukko
nuorisotyöntekijöitä on pätkätyöläisiä. Tämä johtaa
väistämättä siihen, että määräaikaisissa työsuhteissa
työskentelevillä nuorisotyöntekijöillä ei ehdi muodostua luottamuksellista suhdetta ohjattavaan nuoreen
eikä yhteistyöverkostoon, joka on ehdoton edellytys
nuoren ohjaamisessa eteenpäin.
Tästä se talvi lähti käyntiin.
L U K I J A N K U V A | Anne-Mari Meltaus
On tehty laskelmia siitä, että elämän kaaren aikana oikeita raiteita kulkeva nuori säästää valtakunnan tasolla
miljoonan. Tämä on kuitenkin haastava laji perustella,
koska kunnat elävät talousarvioissaan vuosi kerrallaan
ja monesti haetaan nopeita säästöjä.
Nuorisotyöhön panostaminen on panostamista tulevaisuuteen ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan.
Pienissä kunnissa nuorten on lähdettävä koulutuksen
perässä maailmalle eivätkä säästöt monesti toteudu
omassa kunnassa vaan siellä jossain minne nuoret
muuttavat.
Tästä syystä perusnuorisotyö tulee turvata uudessa
nuorisolaissa. On kaikkien etu, että maailman tuuliin
lähtee nuoria, joilla on terve itsetunto ja tahto onnistua.
Uuden nuorisolain tulee saada laille kuuluva arvo ja
asema.
Petteri Salmijärvi
liikunta- ja
nuorisotoimenjohtaja,
Salla
Luonnon voimaa.
Lappilaisten omat kuvat
Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia
luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan lehden sivuilla tai Lappilaisen
facebook-sivulla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa toimitus@lappilainen.fi
3
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Talvilomilla aika nostaa esiin
lappilainen työ ja kaikkien vaalit
Lappilainen
Kevät keikkuen kiirii keskellä
talvisia lomaviikkoja. Pohjoisen hiihtoladuilla näkee
nyt valtakunnan poliitikkoja.
Liikkeellä ovat myös Lapin
eduskuntavaaliehdokkaat,
jotka nostattavat vaalikuntoisuutta huhtikuun eduskuntavaaleihin.
Lappilainen tuo ehdokkaiden eteen yhteisen teeman:
mistä työtä Lappiin ja meille
lappilaisille?
Lauantaina 21.3.2015 pidettävä Lappilainen lehden
ja yhteistyökumppaneiden
vaalipaneeli Rovaniemellä
haastaa ehdokkaat tuomaan
esiin työn tekemisen paikkoja
pohjoisessa.
Lukijat haastetaan sitä
ennen kertomaan, missä on
tekemättömän työn paikkoja,
mitä normeja tulisi purkaa,
mitä kysymyksiä yrittäjyydestä ja uudesta työstä esittää.
Lukijat, äänestäjät, pääsevät
keskustelemaan työstä yhdessä ehdokkaitten kanssa vaalipaneelin jälkeen pidettävässä
teemakahvilassa.
Kerro, missä on uutta
työtä, työllistäviä tehtäviä ja
tekijöitä. Tarvitaanko lisää
palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, pätkätyötä, yrittäjyyttä?
Lähetä ajatuksia, kysymyksiä
ja ehdotuksia osoitteeseen
toimitus@lappilainen.fi
Ajassa
Kari sai
äidinmaidossa
kosketuksen
kuivalihaan
Kuva: Emma Kilpimaa
Savukoskelainen Kari Kilpimaa on saanut
jo äidinmaidossa kosketuksen ja suutuntuman poron kuivalihaan. Mies muistaa olleensa polvenkorkuinen, kun hääräsi lihatalkoissa
vanhempiensa jaloissa. Mieleen on jäänyt
kun hänet heristeltiin kenturalle potkimaan
palloa. Kari harmitteleekin, kun on saanut
olla kuivalihakokkina vasta 30 vuotta.
Elisa Javarus
Kari on poromies ja yrittäjä
KorvatunturinMaan osuuskunnassa. Mies itse valmistaa
kuivalihaa 200-300 kiloa
vuosittain. Suurin osahan
siitä menee myyntiin, mutta
kyllä se maistuu niin makialle
Kilpimaan omassa suussakin.
Kari neuvoo, että lihan pitää
olla äärimmäisen hyväkuntoisesta porosta. Ja siinä saa olla
rasvaakin.
Parasta olisi, jos poro olisi
Kari Kilpimaa ei kykene sanoin kuvaamaan miten makiaa kuivaliha voi olla.
Varsinkin kun se on ison härän selkäfileestä, tikun nokassa nuotiolla paistettuna.
teurastettu joulun aikoihin.
Mikäli ajankohta on myöhäisempi, eläimen on oltava tuhti
vaadin tai härkäporo.
Näppituntumalla
hitunen sokeria
Liha leikataan luuttomaksi ja
nivelet avataan. Tämä siksi,
että ahavatuuli pääsisi kunnolla leuhuuttamaan lihoja.
Lihasta leikataan 5 sentin
levyisiä korkeintaan 20 sentin
korkuisia suikaleita, samalla
Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
periaatteella kuin matonkuteet. Leikkauspöydän ohjeet
muistaessa suolaaminen on
helpompaa ja kuivuminen
tasaista.
Tässä vaiheessa lihat narutetaan, punnitaan ja suolataan
2,5 prosenttiseksi karkealla
merisuolalla. Joukkoon heitetään näppituntumalla hitunen
sokeria, se kun antaa lihalle
mustan värin ja valmiina se
maistuukin makiammalta.
Karin ohjeen mukaan
Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
paksuimmat palaset laitetaan
pahnan pohjimmaiseksi. Hän
lisää suola-sokeriseoksen aina
kuivana ja hieroo sen lihan
pinnalle. Kun suola valuu,
paksuimmat kimpaleet alla
saavat tuhdimmin maustetta.
Lihat viedään nollahuoneeseen kahdeksi vuorokaudeksi.
Ensimmäisen
vuorokauden jälkeen lihat
käännetään nurinniskoin ja
pidetään suola-astiassa vielä
toinen vuorokausi.
Kypsyminen
säiden armoilla
Poronpaistilihat suolataan pari päivän ajan ennen ripustamista
kevättuulen kuivatettaviksi.
Kanaverkko suojaa kuivalihat linnuilta ja muiltakin pitkäkyntisiltä.
Kun kimpaleet on narutettu,
ne on helppo heittää roikkumaan. Suojaverkkokin kannattaa laittaa, ettei eläimet
pääse niihin käsiksi.
Ja saattaa se liha kadota
kahdella jalalla kulkevankin
parempiin suihin. Karilla oli
lapsena tapana salaa käydä
puukon terällä jyrsimässä lihapaloja kesken kypsytyksen.
Käryhän se kävi, kun Kari kaiveli hampaitaan aamupuuron
jälkeen.
Kuivaliha kypsyy 1-4 viikossa. Haarukka on niin lavea
koska kuivuminen on täysin
säiden armoilla.
? Juuri nyt on erinomainen keli, liha lähtee heti
kuivumaan, Kari paljasti
Lappilaiselle kuluvan viikon
maanantaina.
? Jos kuivausaikaan osuu
sumuiset ja sateiset rämpsykelit, lihat pitää livauttaa äkkiä
pakkaseen ja ottaa uusi yritys,
Kari jatkaa.
Ajankohta on osuttava nappiin. Päivisin lämpötila tulisi
olla nollan silmässä, öisin hitusen pakkasen puolella. Liha
kuivuu ahavatuulen sitä hyväillessä, kaukana auringosta.
Mikäli liha paistattelee päivää
lämpimässä, se pilaantuu.
4
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
M I E T E L A U S E I TA
Mies makaa sivusta vedettävässä sängyssä, kattelee peräkylän
järvelle. Sanoo: - Akat pelkäävät maailman loppua ja miehet mettien
loppua, mutta eivät ne lopu. Mettät kasvavat tohinalla ja uusia
akkoja ilmaantuu tilalle. Niin maailma pyörii entiseen malliin.
Pentti Harjumaa
Aamulla opettelet lapsen askeleet. Keskipäivällä kuljet polkua kiirehtien.
Illalla matka hidastuu ja polku kirkastuu kirkastumistaan elonaikaa kohti
Nanni Törrö
Kuva: Elisa Javarus
N I M I PÄ I VÄT
25.2.
26.2.
27.2.
28.2.
1.3.
2.3.
3.3.
3.3.
4.3.
5.3.
6.3.
8.3.
9.3.
10.3.
ke
to
pe
la
su
ma
ti
ke
to
pe
la
su
ma
ti
Tuija, Tuire, Vanessa
Nestori
Torsti
Onni, Sisu, Kalevalan päivä
Alpo
Virve, Fanni, Virva
Kauko
Ari, Arsi
Leila, Laila
Tarmo
Tarja, Taru, Taika
Vilppu, Naistenpäivä
Auvo
Aurora, Aura
N I M E N TA K A N A
E l i sa J av arus
Sallassa pääsee keilaamaan
Elisa Javarus
Sallan kunnassa on avattu
keilahalli entisen SallaTexin
toimitiloihin. Hallinnollisesti
keilahalli kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen, liikunta- ja nuorisopalveluihin.
Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopistealueena on
ennaltaehkäisevä työ. Keilahalli tarjoaakin ympärivuotisen harrastusmahdollisuuden
kaiken ikäisille.
Liikuntapalveluiden merkittävä asiakasryhmä on
ikäihmiset. Tällä hetkellä
Sallassa toimii kaksi eri
ikäihmisten järjestöä joissa
on yhteensä noin 200 jäsentä.
Kokonaisvaltaisen arjenhallinnan kannalta on tärkeää
aktivoida ikäihmiset harrastusten pariin, jotka tukevat
heidän fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä. Aktiivinen toiminta tukee myös
ikäihmisten kotona asumista
mahdollisimman pitkään.
Kiinteistössä, johon keilahalli on toteutettu, toimii
myös nuorten työpaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö
on ohjeistanut kuntia, että
nuorten
työpajatoimintaa
tulee kehittää omarahoitteisemmaksi. Keilahalli tarjoaa
korkeatasoisen oppimisympäristön nuorten työpajan
asiakkaille.
Nuoret pääsevät asiakaspalvelutilanteisin erilaisten
ryhmien kanssa, oppivat
rahan käsittelyä sekä saavat
käsityksen
yrittäjyydestä.
Keilahalli parantaa nuorten
työpajatoimintaa tarjoamalla
korkeatasoisen toimintaympäristön sekä erilaisen sisällön
kuin mihin perinteisesti on
totuttu.
Kunta toivoo, että se pystyy
tarjoamaan mielekästä ja houkuttelevaa työtä lorvimisen
tilalle. Työstä tulee olla aidosti
hyötyä silmällä pitäen jatkoopintoja tai työllistymistä
avoimille markkinoille.
Keilahallihankkeella parannetaan sekä monipuolistetaan
Sallan kunnan liikuntalajitarjontaa. Itä-Lapin alueella ei
ole tällä hetkellä keilahallia.
Lähimmät keilahallit löytyvät
Rovaniemeltä ja Kuusamosta.
Yhden päivän talviloma
Riitta Kemppainen-Koivisto
Tykästy tykkytaiteeseen
Lumikenkäile
Jos et hiihdä tai muutoinkaan
talvilomaile, niin talvitunnelmasta voi nauttia myös
muutoin. Tarvitset vain yhden
päivän. Piipahda metsään kokemaan vaikka seuraavanlaisia seikkailuja:
Tuntureilla tykkylumi tekee
kevättalven
maisemasta
erityisen kauniin. Puille tuo
tuhansia kiloja painava kuorma ei tiedä hyvää, sillä taakka
rasittaa usein katkeamispisteeseen asti. Harmillista.
Yllästuntureiden alueella on
lukuisia merkittyjä reittejä
tarpojille. Voit tehdä pienen lenkin Kukastunturiin,
Luontokeskus Kellokkaasta
Jokerikuppilaan tai Kesängin
keitaalle. Jounin Kaupan rannasta pääset Karilan Navettagalleriaan tai vaikka Kuerin
reittiä Pyhän Laurin kappelilta Kuerin yli Velhonkodan
suuntaan.
Myös hotelleilta kulkee
selkeitä reittejä tuolihisseille,
Aurinkotuvalle tai Kahvikeitaan laavulle.
kuva: Martti Rikkonen
vat reviirinsä sijainnin toisille koiraille ja houkuttelevat
naaraita puolisoikseen. Yhdistä pöllöretki revontulten
tiirailuun.
Makkaraa nuotiolla
Mikään ei voita päiväretken
ruokailuhetkeä
nuotiolla.
Makkaran tuoksu kantautuu
jo nenään, valmiita tulentekopaikkoja on usein jo ihan
kotimetsän tuntumassa.
kuva: Metsähallius
Hullaannu helmipöllön
huhuilusta
Helmipöllö.
Kevättalven myötä alkavat
helmipöllöt puputtamisen.
Soidinäänellään ne ilmoitta-
Tykkylumi.
Kuva: Tuija Kumpulan kotialbumi
Sisulla ja
sydäntä
kuunnellen
elämässä
eteenpäin
Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen
ja juontaa juurensa havupuusuvun nimestä tuijat - Thuja.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä annettu 14 417
henkilölle. Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta.
Kemijärveläinen Tuija Kumpula kantaa nimeä, johon
hänen äitinsä oli ihastunut. Suku oli ollut nimeä vastaan,
mutta äiti sai tahtonsa läpi ja tyttö kastettiin Tuijaksi.
Kotikylässään Räisälässä Tuija oli ainokainen Tuija, niin
myös koulussa.
Alwari Tuohitorven hitti vuodelta 1975 Älä iske Tuijaa,
Tuija sua huijaa ei aiheuttanut naisen nuoruusvuosina
minkäänlaista hälyä. Biisiä kuunneltiin ahkerasti, mutta
Kemijärven Tuijaa ei kiusoiteltu sävellyksen soidessa.
Nyt keski-iän ohitettuaan vanhat kaverit ovat muistelleet
keskenään kouluvuosia ja laulaneet Tuijalle hyvässä hengessä Alwarin kappaletta.
Tuija on tuttu kasvo itälappilaisille, hän on palvellut
asiakkaita Kemijärven uimahallissa jo vuosikymmeniä. Nainen elää elämänsä parasta aikaa jonka hän pyhittää täysin
itselleen ja läheisilleen. Tuija on muutaman kuukauden
mittaisella siestalla vuorotteluvapaan turvin.
Iloisella, pirteällä ja energisellä Tuijalla ei ole vapaa-ajan
ongelmia vaikka päivät eivät tällä hetkellä kulu leipätyössä.
Nainen nauttii omasta ajasta ihan kotioloissa, huushollia
hoitaessa sekä harrastusten parissa.
Tuijan paras kaveri on 12-vuotias Nala-koira. Se on lohduttanut suurissa suruissa ja elänyt mukana ilojen keskellä.
Parivaljakko ulkoilee useita kertoja päivässä, Tuijalla riittää
puhtia myös omiin hiihto- ja juoksulenkkeihin. Elokuvien
katselu on yksi Tuijan intohimoista.
- Niin kauan kun minulla pelaa kaksi jalkaa liikun ja
kävelen, Tuija kertoo.
Tuija arvostaa omia vanhempiaan, ihania lapsiaan ja
neljää lastenlastaan. Naisella on aikuinen tytär ja poika,
elämä on suonut hänelle myös ainutlaatuisen ottotyttären.
Tuija Kumpula muistuttaa Lappilaisen lukijoita:
- Kunnioittakaa toisia ihmisiä. Muistakaa kiittää siitä,
mitä teillä on.
- Sisulla ja sydäntä kuunnellen elämässä eteenpäin.
5
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Yhteishaku on käynnissä!
24.2.-17.3.
www.sogsakk.fi
Hae opiskelemaan Suomen huipulle!
Meillä voit opiskella esim. lähihoitajaksi,
luonto-ohjaajaksi, käsityöalan artesaaniksi,poronhoitajaksi, merkonomiksi, kokiksi ja paljon muuta!
Katso lisää www.sogsakk.fi tai soita p. 040 707 3793
tai lähetä sähköpostia opintotoimisto@sogsakk.fi
Katso myös matkailu, eräopas- tai sairaanhoitajakoulutus!
Meillä voit opiskella myös
saamen kielen taitajaksi tai
media-alan ammattilaiseksi.
Poronhoitajaksi aikova:
2-3 vuodessa ammattilaiseksi
- puolet ajasta oikeassa työssä
tarjonta:
Katso koko
k.fi
www.sogsak
YHTEISHAKU 2015
Taitajien tekijä
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
Ajoneuvoasentaja
Automaalari
Elintarvikkeiden valmistaja (myös amlu)
ICT-asentaja
Kaivosmies
Kartoittaja (myös amlu)
Koneistaja
Kunnossapitoasentaja
Leipuri-kondiittori (myös amlu)
Lentokoneasentaja (myös amlu)
Levyseppähitsaaja
Lihatuotteiden valmistaja (myös amlu)
Maalari
Maarakennuskoneenkuljettaja
Putkiasentaja
Puuseppä
Rikastaja
Sähköasentaja (myös amlu)
Talonrakentaja (myös amlu)
Vaatetusompelija (myös amlu)
Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
www.lao.fi
LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
Merkonomi (myös amlu)
LUONNONTIETEIDEN ALA
Datanomi
SOSIAALI- JA TERVEYSALA
Kosmetologi
Lähihoitaja (myös amlu)
Parturi-kampaaja
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA
Tarjoilija (pk/yo)
Kokki (pk/yo)
Vastaanottovirkailija (pk/yo)
Matkailupalvelujen tuottaja (pk/yo, myös ammattilukio)
Matkailuvirkailija (pk/yo)
Koulutuspaikkakunnat:
= Kittilä (mahdollisuus opiskella myös Kolari/Ylläs -alueella)
= Kemijärvi
= Rovaniemi
Lapin matkailuopisto
www.lamo.fi
Luonto-ohjaaja
Metsuri - metsäpalvelujen tuottaja
Metsäkoneenkuljettaja
Ympäristönhoitaja
Koulutuspaikkakunnat:
= Kemijärvi
= Rovaniemi
= Sodankylä
.fi
aku@redu
polku.fi
8 4105, h
to
9
7
in
0
p
2
.o
0
w
.
ulu.
essa ww
nasta puh
a perusko
15 osoitte
kuneuvon
ksissa,
atimuksen
tymän ha
- 17.3.20
to koulutu
.
va
yh
h
.2
sy
e
ta
ä
4
n
to
ä
2
u
P
ih
u
sk
.
k
va
a
lä
tu
o
h
lu
ky
ki
is
u
n
u
a
il
te
ko
d
h
tt
Y
en
. Amma
iemi ja So
Rovaniem
lä, Rovan
ia paikkoja
Lisätietoja
ja tai
aspohjais
ärvi, Kitti
il
ij
p
m
p
e
io
K
t
yl
a
s
eitä opinto
k/yo myö
aikkakunn
sken jään
p
sp
ke
ta
,
tu
in
to
lu
u
in
in
o
a
K
m
en tutk
.
issa, joissa
yös amlu?
ammatillin vissa ryhmissä.
Koulutuks
a
suoritettu
aininta ?m
tk
m
in
ja
ä
m
ss
ja
m
rä
ie
ko
e
a
joiden p
nulla on
iskelupaik
p
si
o
li
a
ä
it
ik
a
m
p
ussa
stamme va
a erillisha
neuvonna
Voit hake
Kysy haku
s.
a
il
p
p
olet ylio
6
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Pohjosen Vinkkeli yhdistää
Seppo Körkkö
Jos en väärin muista, nyt on
menossa kolmas nuorisolain
uudistamiskierros
oman
inarilaisen nuorisotyöurani
ajoilta. Tahti ollut kerta vuosikymmenessä.
Minulla on selkeä muistikuva parinkymmenen vuoden
takaa, lakiuudistusvuodelta
1996. Oli huono hillavuosi.
Liikuskelin Karigasniemen
tie varren jängillä ja turhautuneena
hillattomuuteen
nousin lähitunturiin. Sieltä
näki kauas Muotkatuntureille
ja myös Utsjoen suuntaan.
Pötköttelin tunturikoivikossa,
kun tajuntaan piirtyi absurdina
ajatuksena se, että yhteiskunta
on kehittänyt nuorisopolitiikan
tännekin. Ajatus kummitteli
korvien välissä koko päivän ja
piirtyi kysymyksenä mitä sillä
ja nuorisotyöllä on tekemistä
täällä. Aika outoa, luulisi että
tunturi inspiroisi aivan muihin
mietteisiin.
Sittemmin on tapahtunut
paljon.
Nuorisotyö tempaa
mukaansa
Nuorisotyö on laji, jossa tekeminen tempaa mukaansa
ja usein vimma on ajatusta
edellä. Työ on täynnään
kiintoisia kokeiluja ja onnistuneita toimia, sellaisia
jotka koukuttavat ja vievät
eteenpäin.
Ajatus puolestaan vaatii
rauhoittumista. Työtovereiden tapaamisesta saa hyvät
sytöt ja ajetuilla kilometreillä
on ajatusta edistävä vaikutus.
Monilla kynsitulillakin on tullut pohdiskeltua nuorisotyön
maailmaa. Suurimmat niistä
tulista ovat ne kolmen metrin
kynsitulet, ne joilla ajatus on
ollut todella kirkas ja joiden
lämmöstä on loihdittu parhaat
ideat. Ja taas on menty?
Ennaltaehkäisevä työ
muuttunut korjaavaksi
Kun on riittävän kauan hommissa, saa mahdollisuuksia
ottaa kantaa. Ellen väärin
muista, niin olen arvioinut
julkisesti ainakin kahta lakiuudistusta ja yhtä hallituksen
lapsi- ja nuorisopoliittista
ohjelmaa. Ja kun ihminen on
lappilainen nuorisotyöntekijä,
on kehys selvä: kauas on pitkä
matka, verkostojen yhteistyö
on voimaa, perinteinen monikulttuurisuus elää ja maassamuuttoon liittyvän työn tarve
on voimissaan. Tulevaisuuden
Lapin itsetunto on juuri niin
vahva kuin niillä nuorilla,
jotka maakunta lähettää Innovaatio-Suomen kasvukeskuksiin toteuttamaan opinnollisia
unelmiaan ja ottamaan mittaa
elämästä.
Lueskelin ministeri Pia
Viitasen nuorisolain uudistamiseen liittyvää tiedotetta.
Jotenkin päädyin kysymään,
että löytyykö uutta auringon
alla. Tiedotteessa hehkutellaan tavoitteella turvata palvelujen saatavuuden tasa-arvo ja
yhdenvertaisuus koko maassa.
Ei, ei taas tätä. Jos tuota lukee kuin piru raamattua, niin
se on kuin läiskäisy märällä
rätillä päin naamaa. Miksi
pitää kirjoitella tuommoista,
josta kaikki täällä tietävät, että
se ei ole totta.
Huomioni kiinnittyi myös
siihen, että rakettimaisesti
eri puolille maata levinnyt
etsivä nuorisotyö on tiedotteen suurin viime vuosien
menestystarina. Onhan se
toki sitä ja siellä tehdään todella arvokasta työtä kovalla
sykkeellä. Silti: virhe ei ole
nuorisotyön, mutta joidenkin
virhearviointien varaanhan se
menestystarina rakentuu.
Minun onni taitaa olla
se, että nyt on menossa työkohdaltani viimeinen lain
uusintakierros. Semmoinen
lapsenuskoinen toive on,
että seuraavalla kierroksella
ei enää pidettäisi tulipalojen
sammuttamista keskiössä.
Jospa palattaisiin juurille ja
nuorisotyö keskittyisi sammuttelun sijasta toimintaan,
jolla tuetaan sitä, ettei uusia
palopesäkkeitä löydy. Siinä on
vinha ero.
Niin. Ei tämäkään kierros
taida olla kolmen metrin
kynsituli, lopullinen ratkaisu.
Eteenpäinmeno kuitenkin.
Sitä paitsi palveluthan voivat
sijoittua mihin tahansa ja silti
tie lappilaisnuorille on avoin
muutenkin kuin poismuuttomielessä.
Karigasniemeltä
itsetuntoa
Palataanpa sinne Karigasniemen tien varteen. Ei
niiltä ?minun? hillajängiltä
ole mikään matka sinne
mistä muuan Ailu Valle on
noussut oman kulttuurinsa
valovoimaiseksi lähettilääksi.
Itsetunto ja tahto, niitä ei onneksi voi määritellä pykälillä
tai momenteilla. Niihin voidaan kylläkin vaikuttaa. Jopa
nuorisotyö voi.
Oli laki mikä tahansa,
nuorisotyö tarvitsee ennakkoluulottomuutta ja tervettä
itsetuntoa. Se tulee tekemisestä. Ja siitä, että käyttöön
otetaan se paras voimavara
mikä on: lappilainen nuori.
Kun Saamelaiskäräjien ja
Tornion nuorisoneuvostot
ja Inarin nuorisovaltuusto
lähtivät syksyllä tapaamaan
opetusministeriä ja valloittamaan Helsinkiä, ja muodostivat yhteistyön allianssin,
Pohjosen Vinkkelin, meillä
nuorisotyöläisilläkin oli kyllä
voittajafiilis. Missähän se onkaan, se Innovaatio-Suomi?
Nuorisolain uudistus puhuttaa
perjantaina 27.2. alan ammattilaisia
Rovaniemellä
Riitta Kemppainen-Koivisto
Lapin kantoja vuoden 2016
alusta suunnitellun lain sisältöön tuovat nuorisotyön
päällikkö Auli Pietikäinen
Torniosta, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri
Salmijärvi Sallasta, vapaaaikatoimen sihteeri Heikki
Inarin nuorisosihteeri kaipaa kolmen metrin kynsitulia ja kirkkaita ajatuksia.
Oletko miettinyt mainostaa Lappilaisessa? Soita, kerron mielelläni lisää.
Anu 045 120 2701 tai pyydä tarjous anu@lappilainen.fi
N
LAPI I N
SU UaRis-
ilm ehti!
lul
jake
www.lappilainen.fi ? www.facebook.com/lappilainen
sua
u
u
s
t
u
k
t
Ny
Kuusamo!
COOLISTI DUUNIIN!
Meillä opiskelussa on tekemisen
meininki ja tekemisessä ilo. Kun
sinulla on oma haaveammatti,
me tarjoamme siihen koulutuksen.
Tervetuloa Kuusamoon!
i
Hakeminen: www.opintopolku.fi
se
lki
nt
lli
ti
Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015
o
ma
20
Am
14
Ka
mmattio
un a
pi
sto
Lähihoitaja, pk/yo ? Matkailupalvelujen
tuottaja, pk/yo ? Kokki, pk/yo ? Asiakaspalvelun ja myynnin merkonomi, pk/yo
? Talonrakentaja, pk ? Sisustuspuuseppä, pk ? Sähköasentaja, pk
nu
nk
ou
lutuksen laatu
pa
Järvistö Enontekiöltä, nuoriso-ohjaaja Raija Vanhamaa
Rovaniemen Setlementistä,
nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman Saamelaiskäräjiltä, työpajaohjaaja Katja
Tuukkanen
Ylitorniolta,
työpajaohjaaja Kari Mäki Pellosta, etsivä työntekijä Elina
Viisanen Torniosta, ohjaus- ja
palveluverkoston puheenjohtaja Riitta Kuha Ranualta, toiminnanjohtaja Mika Suomaa
Nuorisokeskus Vasatokasta
Inarista, Rovaniemen nuorisovaltuuston edustaja Eelis
Palokangas ja koordinaattori
Jaana Fedotoff Oulun Nuorten tieto- ja neuvontatyön
kehittämiskeskuksesta.
8
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
LAPPI HERÄTYS!
KEVÄTPAMAUS
KESKELLÄ TALVEA!
TARJOUKSET VOIMASSA
31.3.2015 saakka
K-Plussa-tarjous
69,90
99,90
NYT EI JÄÄDÄ LUMEEN
MAKAAMAAN!
Kaupoissa nisukahvit
torstaina 26.2.
? TERVETULOA!
59,90
69,90
Etusi 10,-
Kärkihiomakone
Ryobi EMS180RVA30 180 W + 30 paperia
Multihiomakone jossa kolme konetta samassa;
2 erilaista tasohiomakonetta ja kärkihiomakone. Nikkarin hiomakone monimuotoiselle
pinnoille. Vakiona laukku. 500712491
Hinta ilman K-Plussakorttia 79,90 ?
10,-/33 prr
Akkuporakone Makita DF330DWE 10,8V
Ammattilaisen kompaktin kokoinen 10,8 V
pora/ruuvinväännin. 10 mm pikaistukka ja
2 vaihdetta. 2 x 1,3 Ah Li-ion-akku ja 50 min
pikalaturi. Vakiona laukku ja vyökotelo.
500838100
12,95
Etäisyysmittari Bosch PLR 15
Rakentajan ja remontoijan taskukokoinen
etäisyysmittari monipuolisiin mittauksiin
sisätiloissa. Helpot käyttötoiminnot yhdellä
napin painalluksella. Mitta-alue 0,15 ? 15 m,
mittaustarkkuus ± 3 mm, paino 80 g, virtalähde 2 x 1,5 V LR03 (AAA). 501076778
Työkalusalkku Prof
53-osainen työkalusarja
upeassa muovisalkussa.
500884680
399,-
7,95
4,95/pr
pr
Työkäsine Winter Latex
atex
Joustava ja lämmin talvikäsine luonnonkumista. Käsineissä on akryylivuori.
Sopii huolto- ja rakennustöihin.
Koot 10 ja 11. 501223886
Kuulosuojain 3M Peltor H510A Optime 1
Peltor Optime I-luokan kuulosuojain.
Kevyt, matalakupuinen yleissuojain.
Tehokas vaimennus erityisesti korkeilla
taajuusalueilla mahdollistaa myös helpon
kommunikoinnin. Keltainen. 501028343
19,95
2,-/pkt
2 pkt / talous
Costarica kahvi
500664197
Palovaroitin Housegard SA401S 9V
Optinen peruspalovaroitin. Reagoi nopeasti
voimakkaalla signaalilla 85 dB. Yksinkertainen testitoiminto. Pariston vaihtotarpeen
ilmaisin. Voidaan asentaa vain, kun paristo
on paikallaan. Testattu ja hyväksytty
EN14604. 501085781
Akkuporakone Makita DDF458RFJ + kaira
Kairan vääntöön soveltuva erittäin voimakas akkuporakone -58 Nm! Sovite istukalle.
Akut 2 kpl 18V Li-ion 3,0 Ah. Latausaika vain
n. 22 min! reikiä yhdellä akulla n. 30 - 50 kpl
jopa 40 - 60 cm jäähän. Mukana myös tasapainopilkki Makitan väreissä. 501249770
Tilaa netistä ja nouda kaupan noutopisteestä
Tilaa verkosta, nouda kaupasta
? verkkokauppa on käytössä yhä
useammassa Rautiassa.
Verkkosivuilla olevien tuotteiden
määrää lisätään kovaa vauhtia.
Tilausohjeet löydät osoitteesta:
http://www.rautia.?/tilaa/
Tuotteiden määrät vaihtelevat myymälöittäin. Tarjoukset voimassa 31.3.2015 saakka tai niin kauan kuin varatut tavaraerät riittävät.
9
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Ammattitaitoinen henkilökuntamme palveluksessanne!
Paikallinen Rautia kauppiaasi
Rautia Ivalo
Ivalontie 71,
99800 Ivalo
p. 020 742 4070
Rautia Sodankylä
Rautia Levi
Sumantie 2,
99600 Sodankylä
p. 010 346 6260
Tunturitie 1,
99130 Sirkka
p. 0207 856 770
89,-
Lahjakortti
Rautia Ylläs-Kolari
Rautia Kemijärvi
Asematie 1,
95900 Kolari
p. 020 7850 730
Varastotie 6-8,
98100 Kemijärvi
p. 010 286 6770
995,-
99,-
Presentkort
Ladattava Rautian lahjakortti
Laude-elementti 140 x 400 x 21
Tervalepästä valmistettu alalaude. Sis.
lauderungon, laude-elementin, etulaudan, kannatinpuut sekä kiinnitysruuvit.
500672206
Ilahduta ja anna lahjaksi valinnan
vapaus. Lataa kassallamme kortille
haluamasi summa 10 ? ja 500 ? väliltä.
TEXLINE HUOPAPOHJA
JOUSTOVINYYLIMATOT
VARASTOTUOTTEET
-15%
Kaikki lumityökalut
Laude-elementti 140 x 600 x 21
Tervalepästä valmistettu ylälaude. Sis.
lauderungon, istuinelementin, etulaudan,
kannatinpuut sekä kiinnitysruuvit.
500672189
979,-
Ilmalämpöpumppu Panasonic QE9PKE
Lämmitysteho max 5,5 kW, Energialuokka A+,
SCOP 4,5. Tilasuositus 20 - 120 m². Ylläpitolämmön toiminto 8/10 ast. mm. mökkikäyttöön.
Hinta sis. sisä- ja ulkoyksikön. 501108167
499,-
Aina valmis ja
moderni varaava
sähkökiuas
- 20 %
Sähkökiuas Harvia Forte AF6 musta
Käyttökytkimet edessä. Valaistu digit. ohjauspaneeli, josta
helppo säätää ja valita lämmitysteho. Saunan koko 7 - 12 m³.
Kivimäärä max 100 kg, kiuaskivet lisähintaan. 500650276
s linko
Tehoka seen
oli
monipu maatila
n!
käyttöö
3 kpl erä!
2.500,-
/kpl (alv0%) + toim.kulut.
Lumilinko Leppä 255 LS lapasyötöllä
? Maatilakäyttöön erinomaiseti sopiva malli on vahva runko ja avara lumen puhallusputki. Sopiva
työkone myös pienehköille maataloustraktoreille pihojen, pihateiden auraukseen.
? Lapasyöttöpuhallus oik. puolelle ? Työlev. 255 cm, tehotarve 35-60 kW
? Hydraulinen lumenohjaus lippa
Nurmisiemenet saapuneet.
Valmistakka Varde Thurö 10
Nopeasti lämpöäluovuttava kamiina. Keveytensä ansiosta
voidaan asentaa puulattian päälle. Väri musta. Päältäliitos. Liitoshalkaisijan ukomitta 150 mm. 501234618
Hawk 25 TR
Tee klapit siellä
missä puut ovat!
? Hydraulitoim. ketjusaha,
max. 25 cm puut
? Terä pyörii vain sahatessa
? Autom., hydr. puun
halkaisu 2- tai 4- os.
? Hydraulivetoinen poistokuljetin
? Varastoitavissa pieneen tilaan
Falcon
1 kpl erä!
3.500,-
(alv0%) + toim.kulut.
Kokoluokkansa nopein halkaisuliike.
Yksivipuinen.
Tilaa nyt kevään ENNAKKOHINTAAN!
200 kg / rahtivapaa toimitus.
? Nopeat
hydrauliset
toiminnot - ei
kiilahihnoja
? Teräketjun voitelu säädettävällä
pumpulla
Muista polttoöljytilaus!
9.439,-
Kysy rahoitusta!
alv 0% + toim.kulut
K-MAATALOUS SODANKYLÄ K-MAATALOUS TORNIO
Sumatie 2, puh. 0103466260
Juha 050-4636903
Jorma 050-4636907.
Palvelemme ma-pe 8.30-17 ja la 9-13
www.k-maatalous.?
Kisällinkatu 6, 95420 Tornio
? Tuomas 050-389 0821 ? Jyrki 050-560 6821
? Jouko 0400-712 546 ? Kalle 040-559 8269
? Peter 040-576 2110 ? Bertil 070-640 3190.
Palvelemme ma-pe 8.30-16.30, la 9-14
K-MAATALOUS ROVANIEMI
Paljetie 4 ? Eriksen Rainer, 050 462 0763 ? Juujärvi
Juho, 040 566 2939 ? Louhikoski Antti, 050 349
9908 Palvelemme ma-pe 9-17, la suljettu
RAUTIA K-MAATALOUS
KEMIJÄRVI
Varastotie 6-8
Palvelemme: ma-pe 8-17 ja la 9-14
K-MAATALOUS
Hinnat voimassa niin kauan kuin rajattu erä riittää. Kuvien koneissa mahd hintaan kuulumattomia lisävarusteita.
10
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Lapin lastenkulttuurille130 000 euroa
Kuva: Suvi Ahtiainen
teuttamassa toimintaa.
Saamelaiskulttuuriopetusta
järjestetään kokeiluluoteisesti
Rovaniemen saamelaislapsille
varhaiskasvatuksesta yläasteikäisiin. Tässä ovat mukana Saamelaiskulttuurin
läänintaiteilija, Saamelainen
lastenkulttuurikeskus Mánnu,
Mii ry ja Rovaniemen kulttuuritoimisto.
Maaliskuussa Kemin
Mangapäivät
Kemissä järjestettävään Mangapäivään lähdetään 21.3. porukalla bussilla Rovaniemeltä.
? Lähtö on aamulla ja paluu illalla ja hinta 10 euroa.
Retkelle osallistuu nuoria
myös muualta Lapista. Alle
12-vuotiaat voivat ottaa vanhempansa mukaan, kertoo
Pasma tulevasta retkipäivästä.
Mangamatkalle voi ilmoittautua 16.3. mennessä
osoitteessa sirkka.pasma@
rovaniemi.fi
24 tuntia sarjakuvaa- tapahtumaan osallistuu syksyisin nuoria ympäri Lappia.
Rovaniemen kirjaston Lappiosaston kanssa yhteistyössä
tuotettu
valokuvanäyttely
?Lappi lähti ja palasi ? Evakkomatka lapsen silmin? kiertää parhaillaan ja vielä ensi
vuonna eri puolilla Lappia.
Syksyksi on suunnitteilla teatteriryhmän kiertue verkoston
toimijoiden ja vähän muunkin
Lapin kanssa.
Kuva: Kari Heikkilä
Viime vuonna päiväkotilaiset avasivat Satusivellin taidenäyttelyn Saarenkylän kirjastolla, jossa Syväsenvaaran päiväkodin lapset esittivät
musiikkiesityksiä. Juontajana Sirkka Pasma.
Lapsille suunnataan kulttuuria etenkin kouluissa,
päivähoidossa, kirjastoissa ja muissa taidelaitoksissa. Näin jokainen
lapsi pääsee kokemaan ja
tekemään taidetta, vaikka
siihen ei kotona kannusteta eikä ohjata. Tätä työtä
tukee Lapissa kuntien ja
maakunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyö.
Riitta Kemppainen-Koivisto
Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Rovaniemi,
Kemi, Tornio, Kittilä, Kolari,
Ranua ja Saamelaiskäräjät.
? Näillä paikkakunnilla on
omia yksittäisiä tapahtumia,
mutta seitsemän tahon yhteistyöllä voidaan toteuttaa
myös isompia kokoontumisia,
konsertteja ja kiertueita, kiertäviä näyttelyitä ja suunnitella
yhteisiä teemoja, kertoo Lapin
lastenkulttuuriverkoston
koordinaattori Sirkka Pasma.
Ehkä tärkein etu verkostoitumisessa on pitkien
välimatkojen ja vähäisten
kulttuuritoimijoiden alueella
se, että on olemassa foorumi, josta saa tukea ja apua
pulmatilanteissa. Voi peilata
omia ideoita, jakaa hyviä
käytänteitä, ideoita ja saada
voimaa lastenkulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen omalla
toimialueella.
Työpajoja, näyttelyitä,
ostopalveluita,
koulutusta,
materiaaleja
Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että kun rahaa
saa, pitää 60 % olla omaa
rahoitusta. Lapin saama tuki
on 130 000? tämän vuoden
lastenkulttuuritoimintaan.
Kemin kaupungin osuus on
potista suurin.
Pääosa rahoista käytetään
kunnissa tuottamalla päiväkotilapsille ja koululaisille
koulupäivän sisällä teatteriesityksiä, konsertteja ja työpajoja
ammattitaiteilijoiden voimin.
Toimijat järjestävät myös kaikille avoimia kilpailuja, kuten
Lasten ja nuorten valtakunnallinen sarjakuvakilpailu,
esityksiä ja konsertteja lapsiperheille ja kursseja ja työpajoja nuorille. Toimintatavat
vaihtelevat kunnan sijainnin,
välimatkojen, kulttuuritarjonnan ja muiden resurssien
mukaan.
Esimerkiksi Kemissä lapsille
järjestetään työpajoja pääasiassa Lastenkulttuurikeskuksen tiloissa. Torniossa lapset
Naisasiaa vaalikentillä
Lappilainen
Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistys järjesti vuoden
2015 eduskuntavaaleissa oleville ehdokkaille avoimen tilaisuuden Aineen taidemuseon
tiloissa. Tilaisuuteen osallistui
65 kuulijaa ja potentiaalista
äänestäjää, jotka saivat kuulla
ja kysyä, miten maata ja Lappia tulisi kehittää. Mukana
paneelikeskustelussa olivat
Pirkka Aalto (KD), Kalle-Pekka
Hietala (VIHR), Katri Kulmuni
(KESK), Raija Lummi (KOK),
Hanna Mäntylä (PS), Janne
Olsen (SDP), Rhea Rantanen
(RKP) ja Tarja Tapio (VAS).
Naisliiton Tornion yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Riitta
Tervahauta pitää tärkeänä että
eri tahot kutsuvat ehdokkaita
tilaisuuksiin, avaavat ovia ja järjestävät tilaisuuksia. Yhdistyksen tarkoitus on koota yhteen
naisia eri puolueista ja tahoista.
? Yhdistys perustettiin
vuonna 1907 ja silloin kajahti
ilmoille laulu ?Siskot yhteen
liittykäät?. Kahden vuoden
kuluttua Suomi täyttää 100
vuotta. Oma yhdistyksemme
suunnittelee vaikuttajanaisista koottua kirjaa, jossa
tuodaan esiin, miten tärkeää
aktiivisten naisten esiinmarssi
on ollut Suomen kehitykselle,
kertoo Leena Hämäläinen yhdistyksen toiminnasta.
Alkuajan yhden markan jäsenmaksusta ja ompeluseuran
perustamisen ajoista seurasi
Naiskotiteollisuuskoulun perustaminen vuonna 1930.
Keskiviikkona 25.2 vietetään
yhdistyksen
kevätkokousta
Meänhovin tiloissa. 19.3. pidetään Minna Canthin jäljillä
tilaisuus ammattiopisto Lappian tiloissa, jossa Eija Lassila
kertoo oman näkökulman tietokirjailija Minna Maijalan kirjasta ?Hellä, herkkä, hehkuvainen
Minna Canth?. Tilaisuudessa
keskustellaan myös Naisten
Ääni - tietokantahankkeesta
sekä lukupiirin perustamisesta
osastoon. Tilaisuudessa musiikkia ja kahvitarjoilu. Lisätietoja
yhdistyksestä http://www.alatornionosasto.fi/fi
Kuva: Leena Kähkönen
Tornion Aineen taidemuseolla vaalipaneelia seurasi 65 kuulijaa.
ja nuoret vierailevat Maakuntamuseon Aineen taidemuseon työpajoissa ja näyttelyissä
kulttuuriopetussuunnitelman
mukaisesti. Ranualla palvelut
ostetaan pääasiassa alueellisilta ja valtakunnallisilta lastenkulttuurin ammattilaisilta.
Rovaniemen rahoitus suuntautuu mm. päiväkodeissa
toteutuvaan Satusivellin-toimintaan. Se sisältää henkilökunnan koulutusta, kiertävän
taidenäyttelyn, materiaalihankintaa ja varhaiskasvatuksen
toimintaa täydentäviä esityksiä ja vierailuja.
Pororaito on lasten avoin toiminnallinen veistoskierros. Leikkivällä
kierroksella mukana myös kulttuurituottaja Ulla Lempiäinen
Rovaniemeltä.
Kuva: Sirkka Pasma
Saamelaisalueella
kiertävä työntekijä
Saamelaiskäräjien lastenkulttuurin työntekijä pääasiassa
matkustaa henkilökohtaisesti
saamelaisten kotiseutualueen
kunnissa järjestämässä ja to-
Kivalonpuiston päiväkotilapset pääsivät näyttelyn julkistamistilaisuuteen ja työpajaan Rovaniemen kirjastolla.
Pellolaisille tulee järjestää
päivystyspalvelut suomen kielellä
Kuva: Mikko Pelkonen
Lappilainen
Pellon kunta ei ole huomioinut
kuntalaistensa oikeutta saada
terveydenhuollon palveluja
suomen kielellä. Hoitohenkilökunnan
suomen
kielen taidon puutteista
on mahdollisesti johtuvia
potilasturvallisuusriskejä
sopimuksessaan päivystyspalveluista Norbottenin läänin
maakäräjien kanssa.
Aluehallintovirasto ei pidä
riittävänä Pellon kunnan
antamaa selvitystä, jonka mukaan kuntalaisten ja kunnan
edun mukaista on jatkaa
päivystysyhteistyötä Norbottenin läänin maakäräjien kanssa
siten, että kunta järjestää
päivystyksen Övertorneålla
ilman suomen kielen taitoista
lääkäriä.
Kun Pello suomenkielisenä kuntana järjestää
päivystyspalvelut tai muita
terveydenhuoltolain mukaisia
palveluja, aluehallintovirasto
katsoo, ettei niitä voi tarjota
tulkin avustuksella.
Näin ollen Pellon kunnan
tulee järjestää kiireellisen
hoidon palvelunsa siten, että
potilasta hoitava lääkäri osaa
suomen kieltä. Pellon kunta
saa tilaisuuden tulla kuulluksi ennen kuin sille määrätään
200 000 euron uhkasakko
puutteiden korjaamikseksi.
Selvitys asiassa on toimitettava Lapin aluehallintovirastoon
viimeistään 27.3.2015.
Aluehallintovirasto
on
määräyksen
antamisesta
sakon uhalla kuullut sosiaali- ja terveysministeriötä.
Ministeriön antaman lausunnon mukaan Pellon kunta
tulisi velvoittaa järjestämään
päivystyspalvelut
suomen
kielellä suomenkielisille potilaille.
11
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Mene osoitteeseen tiketti.fi ja osta
liput keikalle
TAIVAS
Pihvipirtti
Tonttula
12
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Elisa Javarus
Petri Tolonen (vas.), motokuljettaja Ville Jussila ja ajokoneenkuljettaja Veli-Matti Vuonnala pitävät pienen työmaapalaverin Tuulusvaarassa. Toisessa vuorossa motoa ajaa Ville-Matti Räsänen ja ajokonetta Arsi
Hihnavaara.
Keitele Group laajensi Lapissa puunkorjuuseen
Elisa Javarus
Keitele Group on kasvamassa
Suomen suurimmaksi yksityiseksi sahaksi. Yritys on
yksi Suomen suurimmista
mekaanisen puunjalostuksen
toimijoista. Sahatavaraa sekä
jalosteita toimitetaan 30 maahan. Suurimmat markkinaalueet ovat Japani ja EU-maat.
Keiteleen tuotteet ekologisesti kestävään rakentamiseen
ovat kuusi- ja mäntysahatavara, höylätyt tuotteet, liimapuu,
sormijatketut määrämittatuotteet ja aihiot. Sahatavara
ja jatkojalosteet hivelevät
silmää sisustuksessa ja ovat
lujuudeltaan turvallisia käyttää talonrakennuksessa.
Yritys on laajentanut toimintaansa Lappiin. Vajaa vuosi
sitten starttasi Keitele Groupin sahan, suurtehohöyläämön ja liimapalkkitehtaan
rakennustyöt Kemijärvellä.
Tuotantolaitos on jo otettu
käyttöön, sahalinjoja koeajetaan laitoksen kapasiteettia
nostetaan täyttä höyryä kohti
maksimia.
Puukauppaa Lapissa
Luotettavat, vankat neljännesvuosisadan
perinteet
puukaupasta on nyt myös
lappilaisten
ulottuvilla.
Keitele Forest Oy nimittäin
aloitti puukaupan viime
marraskuussa. Leimikoita
ostetaan kolmen hankintaesimiehen voimin.
Kemijärvi, Pelkosenniemi,
Savukoski, Salla hankintaalueella palvelee Teemu
Pohjola. Posio, Ranua, Sallan
eteläosat, Kuusamo alueella
Antti Syrjälä ja Rovaniemi,
Sodankylä, Kittilä, Ylitornio,
Pello hankinta-alueella Petri
Tolonen.
Korjuun yksikköhinnan
lisäksi Keitele käyttää katkonnassa monipuolisia metsänomistajan kannalta edullisia
pituuksia ja läpimittoja.
Keitele Forest Oy on sitoutunut metsänomistajalähtöi-
seen metsien sertifiointiin ja
ympäristöasioiden huomioimiseen. Hakkuukohteiden
rajaukset ja niihin liittyvät
monimuotoisuuskysymykset
suunnitellaan yhdessä metsänomistajien kanssa.
Tuulusvaaran
talvileimikot
Keitele keskittyy sahapuuvaltaisiin leimikoihin, päätehakkuisiin ja varttuneisiin
harvennuksiin.
Omaan
SAVOTTAKAHVILASSA TAPAHTUU!
ENSI-I
SAVOTTAKA LTA
HVILASSA
NOORAN
KARAOKE
4.3. 11.3.
klo 16-20
26.2. klo 19.00
Savotta iltamat
Kymppi/nokkamies Hannu
Huumonen, jätkäpelimanni
Erkki Kiviniemi ja Rainer Siirtola
saha.
-Lapin savotoilla syötiin aina
poronkäristystä ja kalaa,
nisukahvit, jota nytkin syödään.
Ruokailu alkaa klo 17.00 liput
25?
-Ohjelmassa on kilpailuja,
Nätti-Jussi ?tarinoita ym.
savottahuumoria.
Kesto 1.5 h.
Liput ilman ruokailua 10?
ESITYKSET MYÖS:
5.3. klo 19.00
Savotta iltamat
12.3. klo 19.00
Savotta iltamat
3.3. klo 19.00
Kevättä rinnassa
Kultaisen harmonikan voittaja
Jukka Huhtamella ja laulaja
Lauri Tammela esittävät
paikallisten tekijöitten
sanoituksia ja sovituksia.
Kesto 1.5 h, liput 15?
ESITYKSET MYÖS:
10.3. klo 19.00
Kevättä rinnassa
24.3. klo 19.00
Kevättä rinnassa
8.3. klo 19.00
Kansainvälinen
naistenpäivätapahtuma
Kaamasen kotitarve orkesteri
vierailee menestyksekkäällä
revyyllään TOIMEEN
TULLAAN.
Kesto 1.5 h, liput 10?
27.3. klo 19.00
Seinäjoen
Poliisilaulajien kvartetti
Kesto 1.5 h, liput 10?
tuotantoon hankittu tavara
käytetään tarkoin, mitään ei
heitetä hukkaan.
Petri Tolonen esittelee Sodankylän Tuulusvaaran talvileimikoita. Alueella hakataan
useamman isännän puuta,
yhteensä noin 8 500 kiintoa.
Hakattava alue on yli 20
kilometrin mittaisen talvitien
päässä. Tolonen on tyytyväinen, kun moni isäntä innostui
puukaupoille samaan aikaan.
Taipaleitten takana olevien
talviteitten rakennus ja ylläpito kun pakkaa maksamaan
melkoisesti.
Savukoskelainen metsäkoneyritys A&L Harju Oy
urakoi Tuulusvaarassa yhden
koneketjun voimin kahdessa
vuorossa.
Tolonen kiittelee koneyrityksen kokemusta tukin tarkasta katkonnasta ja hyvästä
korjuujäljestä.
Pohjoisen puuta
31.3. klo 19.00
Se vain elämää
Ensi-iltaohjelma tehty
SavottaKahvilaa varten.
Esittäjinä näyttelijä/ohjaaja
Kai Lehtinen sekä Heikki
Rantanen.
Kesto 1.5 h, liput 20?
ESITYKSET MYÖS:
2.4. klo 10.00
Se vain elämää
5.4. klo 10.00
Se vain elämää
Tervetuloa
Lisätietoja ohjelmasta:
www.savottakahvila.fi sekä savottakahvilan
8.4. klo 19.00
Yhteislauluilta
Kapellimestarina Esa Roine
10.4. klo 19.00
Lauluja Lapinmaasta
ja maailmalta
Juha Vartiainen ja Esa Roine.
Kesto 1.5 h, liput 15?
12.4. klo 19.00
Yhteislauluilta
Kapellimestarina Esa Roine
13.4. klo 19.00
Lauluja Lapinmaasta
ja maailmalta
Juha Vartiainen ja Esa Roine.
Kesto 1.5 h, liput 15?
sivuilta.
Hyvä tukikohtasi on
Laanilan SavottaKahvila
joka sijaitsee nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella.
99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903, savotta@kahvila.inet.fi
15.4. klo 19.00
Lauluja Lapinmaasta
ja maailmalta
Juha Vartiainen ja Esa Roine.
Kesto 1.5 h, liput 15?
17.4. klo 19.00
Yhteislauluilta
Kapellimestarina Esa Roine
Keitele valmistaa asiakkailleen korkealaatuisia tuotteita
pohjoisen hitaasti kasvaneesta, tiheäsyisestä havupuusta.
Tuotannosta on noin 50 prosenttia kuusta ja 50 prosenttia
mäntyä. Kemijärven yksikkö
sahaa 100 prosenttisesti mäntyä.
Puunkorjuussa käytetään
modernia
metsää
säästävää
korjuutekniikkaa.
Nykyaikaiset kuljetuksen logistiikkajärjestelmät lisäävät
puunhankinnan tehokkuutta.
Keitele Forest Oy on vakavarainen perheyhtiö, jonka juuret ovat syvällä ympäröivässä
hankinta-alueessa. Tolonen
painottaa, että yritykselle
tärkeitä asioita ovat aitous,
rehellisyys ja luotettavuus - se
mikä luvataan, myös pidetään.
Vuosittaiset kantorahatulot
metsänomistajille, urakointija kuljetusmaksut yrittäjille
Keitele Forest Oy:n hankinnasta ylittävät 30 miljoonaa
euroa.
13
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Osuuskuntaa ei markkinoida
yritystä pohtivalle
Hiihtolomaile
leffaan
Kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto
Kuva: Shutterstock
Lappilainen
Nuortenkirjasto
Omassa
(pääkirjasto, Jorma Eton tie
6) esitetään elokuvia hiihtolomaviikolla maanantaista perjantaihin kello 13. Joka päivä
osallistujat saavat äänestää
katsottavan elokuvan kolmesta vaihtoehdosta. Näytettävät
elokuvat ovat sallittuja yli
7-vuotiaille.
Osuuskunta tulee jatkossa tutuksi yrittäjyyttä opiskeleville. Monelle yrittäjyysopinnoista vastaavan Helena Tompurin mukaan toiminimen
perustaminen on liian suuri taloudellinen riski. Osuuskunta voi olla parempi väylä yrittäjän uralle.
Riitta Kemppainen-Koivisto
Osuuskunta ei ole kovin
yleinen vaihtoehto aloittaa
yritystoimintaa. Tämä tuli
esille erityisesti yritysneuvojien haastatteluissa, joita tehtiin koko pohjoisen Suomen
alueella. Lapin yliopiston ja
Oulun yliopiston Eteläisen
instituutin KOVI- hanke kartoitti, millaisia ovat korkeakoulutettujen osuuskunnat.
Jos alueella ei juuri ole osuuskuntia, silloin yritysneuvojat
eivät osaa neuvoa kysyjää.
Tällöin päädytään esittämään
yrittäjän uraa pohtivalle toiminimen perustamista.
? Toiminimellä aloittaminen tai osakeyhtiön perustaminen sitoo aloittelijan
taloudellisesti
isompaan
riskiin kuin jos aloittaisi
yrittäjän uraa osuuskunnan
kautta. Osuuskunnassa olet
palkansaaja, joka antaa mahdollisuuden saada opintotukea tai työttömyyskorvausta,
kertoo korkeakoulutettujen
osuuskuntayrittäjyyttä tutkinut projektipäällikkö Raimo
Yrittäjyysopinnoissa
lehtori Rauno Rusko
uskoo osuuskunnan
olevan tulevaisuuden työpaikka
monelle valmistuneelle maisterille.
Lapin yliopisto tarjoaa jatkossa mahdollisuutta opiskella oppilaiden
muodostamassa osuuskunnassa. Projektipäällikkö Raimo Jänkälä
on yhdessä tiiminsä kanssa kehitellyt sopivaa mallia.
Jänkälä Lapin yliopistolta.
Ne
korkeakoulutetut,
joilla on kokemusta osuuskuntayrittämisestä, pitävät
osuuskuntaa yritysmuotona
turvallisena ja taloudellista
riskiä pienenä. Osuuskunta
on myös helppo tapa laskuttaa ja hoitaa kirjanpito omasta
asiantuntijatyöstä.
Osuuskunta toimii
työn välittäjänä
Korkeakoulutettujen osuuskunnat eivät ole KOVIhankkeen aineiston mukaan
niinkään yrityksiä kuin työn
välittäjiä, työosuuskuntia.
? Ihmetystä tuloksissa herätti se, kuinka vähän nykyisissä
nuorten korkeakoulutettujen
osuuskunnissa hyödynnetään
yhteistä osaamista ja yhteiskehittämistä. Tämän suuntaista
toimintaa on eniten taide- ja
kulttuuripuolen
osaajien
perustamissa osuuskunnissa,
tietää tuloksista kertoa Rauno
Rusko, joka kouluttaa Lapin
yliopistolla yrittäjyyskasvatusta ja johtamista.
Osuuskuntamuotoinen
tapa toimia tulevaisuuden
työmarkkinoilla tuntuu kuitenkin olevan hyvä vaihtoehto,
josta puhutaan liian vähän.
Harva yhdistää yrittämisen
ja osuuskunnan toisiinsa.
Korkeakoulutettuja on työttömänä jo yli 50 000, ja moni
voisi tarttua tekemään työtä
osuuskunnan kautta.
? Jotkut osuuskunnat ovat
halpoja perustaa. Jäsenmaksu voi olla 10 tai 100 euroa,
vuosimaksu saman verran.
Useinkaan korkeakoulutettu
ei tarvitse työtilaa, koneita tai
muuta infraa, vaan palveluita
voi tuottaa kotona, mökillä,
kahvilassa, yleisissä tiloissa.
Useassa oppilaitoksessa tällainen osuustoiminnallinen
malli jo toimii, mutta pohjoisen yliopistoista se vielä
puuttuu, tietää kertoa Helena
Tompuri, joka on laajentamassa osuustoimintamallia Lapin
yliopistoon.
Luvassa on nauruhermoja
kutkuttavia hyvän mielen
elokuvia ja pientä purtavaa.
Elokuvanäytöksiin on vapaa
pääsy eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Nuortenkirjasto Oma on
avoinna hiihtolomaviikolla
2.-7.3. ma-to klo 9-20, pe klo
9-18, la 11-16.
Lapissa on
sotainvalideja
lähes 200
Kuva: iStock
Tulevaisuuden
työ voi olla
osuustoiminnallista
Kun
korkeakoulutettujen
virat ja toimet vähenevät ja
ihmisten yrittäjyyttä halutaan lisätä, on osuuskunnilla
sosiaalinen tilaus. Pätkätyöt,
töiden ja opiskelujen limittyminen ja yhdessä tekeminen
ovat tulevaisuuden työn trendejä. Tämä vaatii kuitenkin
sitä, että osuuskuntia perustettaisiin, kokeiltaisiin tätä
kautta palveluitten myymistä
ja tarjoamista jo opiskeluaikana. Samalla tuotaisiin yksin
yrittämisen rinnalle yhdessä
yrittämisen kulttuuri.
? Osuuskuntalaki uudistui
vuosi sitten. Se muutti osuuskuntia osakeyhtiöiden suuntaan, jolloin mahdollisuus
saada ulkopuolista rahoitusta
parani. Lapissa meillä on vain
muutama nuorten korkeakoulutettujen muodostama
osuuskunta, ja niiden jäsenmäärä tuntuu olevan kasvussa. Lisää kaivattaisiin. Lapin
yliopisto haluaa olla mukana
kehittämässä osuuskuntia ja
luoda opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tätä kautta
yrittäjyyden olemukseen jo
opintojen aikana, kertoo Jänkälä Lapin yliopistolta.
Rovaniemen Kehityksen
yritysneuvojan Eija JussilaSalmen mukaan on mielenkiintoista, että osuuskunta
ja sen perustaminen on ollut
tämän vuoden puolella useastikin esillä myös neuvontaasiakkaan omasta aloitteesta.
? Joten kiinnostus on kasvanut, toivottavasti osuustoiminnan tutkiminen jatkuu
tavalla tai toisella ja yliopistoon perustetaan osuuskunta
opiskelijoiden käyttöön, kertoo Jussila-Salmi.
Lue lisää osuuskuntatoiminnan kehittämisestä osoitteessa: http://www.ulapland.
fi/yrittajyys
Sotainvalidien Veljesliitto juhlii 75. juhlavuottaan liput liehuen.
Lappilainen
Sotainvalidien Veljesliiton
Lapin piirissä on vielä 184 sotainvalidia. Vuodenvaihteessa
koko maan sotainvalidimäärä
oli 3 910.
? Alueemme sotainvalidien
keski-ikä on 91 vuotta, Lapin
piirin toiminnanjohtaja Veijo
Kyllönen arvelee.
Sotainvalidien kovasta kunnosta kertoo se, että suurin
osa heistä asuu yhä edelleen
kotona.
? Lapin sotainvalideista lähes
60 prosenttia asuu kotona tai
palveluasunnoissa, Kyllönen
sanoo.
Sotainvalidien Veljesliiton
sotainvalidijäseniä ovat Suomen sodissa 1939-1945 rintamalla, sotatoimialueella tai
kotirintaman pommituksissa
vammautuneet sotilaat, lotat
ja siviilit.
Veljesliiton jäseniä ovat
myös sotainvalidien puolisot
ja lesket. Kaikkiaan puolisoita
oli vuodenvaihteessa 1 479 ja
leskiä 9 054. Lapin piirin alueella puolisoita oli 65 ja leskiä
326.
Viime vuoden aikana sotainvalidien poistuma koko
maassa oli 20,2 prosenttia.
?Sotainvalidit ovat sitkeitä. Jäsenistömme korkea
keski-ikä huomioiden heitä
on edelleen yllättävän paljon
ja suurin osa heistä on hyvässä
kunnossa, Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeri Markku
Honkasalo kertoo.
Sotainvalidien Veljesliitto
viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. Pääjuhla järjestetään
liiton perustamispäivänä 18.8.
Helsingissä.
14
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Pia Jokela
Risto Yrjänheikki on tykästynyt pitkätukkaisiinsa. Ylämaankarja viihtyy ulkona läpi talven paksun nahkansa ja karvapeitteensä ansiosta.
Ylämaankarjan kasvattaja toivoo
Lappiin omaa pienteurastamoa
Pia Jokela
Rovaniemen Hirvaalla Risto
Yrjänheikki tarjoilee pitkätukkaiselle Humputus-sonnilleen
leipää. Myös pörröiset emolehmät tulevat otsatukat silmillään hamuamaan makupaloja.
? Nämä ovat kesyjä ja
rauhallisia. Ei ole ihme, että
rodun ympärillä on nyt hyvä
henki päällä. Ylämaankarjan
kasvattajia tulee koko ajan
lisää ja ihmiset haluavat
käydä ihastelemassa niiden
juhlallista olemusta, kertoo
Yrjänheikki.
Entisen
sähkömiehen,
valomainosyrittäjän ja hankeasiantuntijan tili tulee nyt 35
karjaeläimestä, jotka hän osti
vuonna 2007 jäätyään työttömäksi palkkatyöstä. Mies halusi tehdä jotakin täysin erilaista
ja vapaampaa.
Uusi työ
karjanhoidosta
Ylämaankarjassa viehätti se,
että rotu on helppohoitoinen,
eikä karjan ylläpitoon tarvinnut tehdä isoja investointeja.
Rotu viihtyy hyvin ulkona
ympäri vuoden ja nauttii saadessaan laiduntaa monivuotisilla
luonnonlaitumilla.
Yrjänheikki kasvattaa karjaansa kahdessa paikassa, Hirvaalla
Peterinniemessä sekä Ternuvuomassa. Päätuotanto on
tällä hetkellä jalostuskarjan
kasvatus, lihantuotanto on
vain sivubisnestä.
? Tällä hetkellä tuotantoon
tulee minulta noin kymmenen
eläintä vuodessa. Kehittämismahdollisuuksia olisi kyllä,
sillä pihvikarjana Highland
on lihamarkkinoilla kilpailukykyinen. Sen liha on maukasta, tummaa ja marmoroitua,
Yrjänheikki kehuu.
Lihantuotannon pullonkaula Lapissa on rovaniemeläisen karjankasvattajan
käsityksen mukaan pienteurastamon puute. Samaa mieltä
on Rovaniemen Kehitys Oy,
joka yhdessä lihantuottajien
kanssa selvittää parhaillaan
pienteurastamotoiminnan
käynnistämistä Rovaniemellä.
Logistisesti Rovaniemi olisi
järkevin sijaintipaikka pienteurastamolle, joka palvelisi
koko Lapin ja lähialueiden
lihakarjantuottajia.
? Uskon, että pienteurastamolle löytyy osakkaita.
Keskustelutilaisuuksissamme
on ollut paikalla 10?20 potentiaalista osakasta lampureista
Highland-, Angus- ja Hereford
?karjankasvattajiin, kertoo
Yrjänheikki.
Hänen mukaansa lihanjalostus synnyttäisi pai-
kallista ruokakulttuuria ja
toisi lisäarvoa keskeisimmän
elinkeinomme eli matkailun
ympärille.
? Mutta jos haluamme
jalostusta,
tarvitsemme
teurastamon. Suurille elintarviketaloille kuten Atrialle
rahtiteurastus ei ole ydintoimintaa, vaan ne haluavat
keskittyä rakentamaan omaa
liiketoimintaansa,
toteaa
Yrjänheikki ja ennustaa, että
realistinen tavoite Rovaniemen pienteurastamotoiminnan käynnistymiseen olisi
joskus ensi vuoden lopulla.
Paitsi että hän näkee ruoan
kulttuurin kivijalkana, on
hänellä karjankasvatuksessa
vahva eettinen ideologia.
Hänen kolme teesiänsä ovat
hyvinvointi, taloudellinen
kannattavuus ja ekologinen
kestävyys.
Highland sopii erittäin
hyvin maisemanhoitoon ja
perinnebiotooppikohteiden
laiduntamiseen. Naudan kasvatuksessa ei käytetä väkirehua, vaan eläimet kasvatetaan
karkearehulla.
Yrittäjyys kiehtoo Yrjänheikkiä. Hän on ylämaankarjan
lisäksi ostanut Rovaniemen
ympäristöstä peltoja ja maita
sekä vuosi sitten myös maatilamajoitusta 20 hengelle
tarjoavan Aapishovin Tapion-
kylästä. Ounasjoen rantamilla
sijaitsevaa taloa mies vuokraa
isommille matkailijaryhmille.
Jos olet kiinnostunut
pienteurastamotoiminnan
käynnistämisestä, niin ota
yhteys:
Risto Saukkoriipi,
Rovaniemen Kehitys Oy,
puh. 040 572 0523
risto.saukkoriipi@rovaniemi.fi
Ylämaankarja (highland cattle)
? Alkujaan Skotlannista.
? Ylämaankarjalla on suuret sarvet ja paksu turkki.
? Nahka on kaksi kertaa tavallisen naudan nahkaa paksumpi ja sillä on kaksinkertainen karvapeite: alempi, villava
karva toimii lämpöeristeenä ja pidempi, karkea päällikarva
sadetakkina.
? Voi viettää talvensa ulkona.
? Luonteeltaan rauhallinen, säyseä ja peloton. Puolikesy.
? Emolehmä painaa 600 kg ja sonni 800 kg.
? Teuraskypsä kolmen vuoden iässä. Emolehden teuraspaino 300 kg (vrt. poron teuraspaino 22 kg).
? Lihassa on riistainen maku. Maku muistuttaa hirvenlihaa.
? Suomessa on reilut 400 ylämaankarjatilaa. Lapissa parikymmentä kasvattajaa.
? www.highlandcattle.fi ja www.pihvikarjaliitto.fi
15
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille.
S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?8.3.2015:
Kaikki Fiskars
Functional paistinpannut
-15%
S-ETUKORTILLA
OMISTAJALLE 28.2. ASTI:
MUUMI-UUTUUS!
Arabia Muumi
Keräilylautanen 19 cm 2 kpl
39
95
(59,95)
KEVÄTTÄ MAKUUHUONEESEEN!
Vallilan pussilakanasetti
42
95
/setti
Koko: 150x210cm.
Osuuskauppasi.
Arabia Muumi
Muumitalo muki 0,3l
12
50
16
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa
S-ETUKORTILLA OMISTAJAHINTAAN:
Suksia ja
hiihtojalkineita
30 KPL ERÄ!
Jeti Lumikengät naisille ja miehille
59
00
(79,95)
-30% -50
ERÄ Rapala
Sportsman -30°C
Lämpösaappaita
Lyhytvartiset:
19
90
pari
Pitkävartiset (kuvassa):
29
90
PRISMA ROVANIEMI
ma?pe 8?21, la 8?18, su 12?18
17
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
palveluja ja hyötyjä omistajille.
Kaikki luistimet vähintään
-30%
0%
Kaikki jääkiekkosuojat vähintään
-30%
Esla T2 tai T4 polkukelkka
60
00
(115,00)
T2 käyttäjän pituus: 100-130cm
T4 käyttäjän pituus: 125-165cm
Osuuskauppasi.
POISTOHINTAAN
Warrior Dynasty AX
Komposiittimailoja
35
00
kpl
18
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille.
S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?8.3.2015:
Naisten ja miesten farkut
-15%
S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?28.2.2015:
Imurit, imuritarvikkeet,
höyrypesurit ja ikkunankuivaimet
-15%
Lautapelit, legot ja lelut
-15%
ESIM.
Dirt Devil Vaporex M380
Höyrypuhdistin
Osuuskauppasi.
79
95
19
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
www.siida.fi
KU U KAU DEN KI RJA
R iitta Ke m p p a i n en - Ko ivis to
Harjumaan koskettavat lauseet
Sanat vailla kotia on Pentti Harjumaan uusin teos,
josta löytyy mietteitä joka
lähtöön.
Kirjailija on koonnut
runoja ja ajatuksia kansien
väliin 1970-luvulta alkaen.
Tunnetuimpiin ja luetuimpiin kuuluu varmasti
Nätti-Jussin tarinat, joista
uusin version on vuodelta
2013. Itse kannan osia I ja II
mukanani rinkassa, josta ne
ovat hyvä kapsaista esiin kun
reissulainen kaipaa hyvää
lappilaista huumoria.
Harjumaa pohtii uudessa teoksessaan elämän ja
kuoleman problematiikkaa.
Vapautta ei tunnu aina
olevan ja uskonnon olemus
enemmän ahdistaa kuin
lohduttaa. Ihmisessä olevan
hyvän ja pahan tasapainoilua
riittää yli 200 sivun verran,
voittopuolisesti lohduttavaa
ja armollista tekstiä.
Harjumaan sanoin monilla
on niin kiire, ettei ole aikaa
tavata edes itseään. Sanat
vailla kotia toivottavasti löytää paikan lukijan yöpöydällä,
SaamelaiSmuSeo & luontokeSkuS
Puh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari
Avoinna 20.9.? 31.5. ti ?su klo 10 ?17, ma sulj.
1.6.?19.9. joka päivä klo 9?19
Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485
inarin matkailuinfo puh. 040 168 9668
sillä näiden ajatusten äärellä
voi päästä hitusen verran
syvemmälle ja antaa itsetutkiskelulle passelisti aikaa.
Harjumaa päättää teoksensa ajatelmaan, jossa olisi
suotavaa, että jokainen laulaisi omalla äänellään. Kyllä
maailmaan ääntä mahtuu,
tietää Harjumaa, jonka ajatuksia voisi lukemisen lisäksi
myös kuunnella.
Teoksia saa kirjastoista.
Viikoittain niitä julkaistaan
Lappilainen lehdessä Sieltä
täältä palstalla.
Sallassa eniten
hirvivahinkoja
KAUPUNGIN LAAJIN
VALIKOIMA SUOMESSA
VALMISTETTUJA
PERÄVAUNUJA.
VALMISTAJA: BESTNET OY / TURENKI
Kelkkamiesten suosikkivaunu
AKU CP327-L
AKU CS 265-L
Kokonaispaino 750 kg
Omapaino 201 kg
Laitakorkeus 34 cm
Lehtijousitus
Nokkapyörä lisävaruste
Kippi kaasujousella
Takalaita vaneroitu
Lavan koko 148 x 327 cm
Laitakorkeus 34 cm
Jousitus: lehtijousi
Suositun
peräkärryn
UUSITTU
VERSIO!
Viime vuoden tilastojen
mukaan tapahtui 57 Lapin
yksityismetsänomistajan taimikossa hirvieläinvahinkoja.
Tuhoja oli eniten itäisessä Lapissa, etenkin Sallan kunnan
alueella.
Taloudellista vahinkoa on
aiheutunut yli 120 000 euron
edestä vuosittain. Sallan osuus
summasta oli viime vuonna
82 955 euroa eli 68 % koko arvioidusta korvaussummasta.
Kemijärven osuus oli 23 961
euroa, 20 % arvioidusta korvaussummasta. Kittilä selvisi 5
148 eurolla eli 4 % arvioidusta
korvaussummasta. Inarin, Keminmaan, Muonion, Pellon,
Posion, Simon, Tervolan,
Tornion ja Ylitornion alueilta
ei saapunut lainkaan hakemuksia hirven aiheuttamista
vahingoista.
Valtiolta hirvivahinkokorvauksia ovat oikeutettuja
saamaan yksityiset metsänomistajat.
Metsähallitus,
metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat eivät voi saada korvauksia hirvien aiheuttamista
vahingoista. Korvaukset maksetaan hakijoille huhti - toukokuussa 2015 metsästäjiltä
hirvilupamaksuina kertyvistä
valtion varoista.
2100e
Avoimet kylät
Vikajärvellä
Lappilainen
Vikajärven seudun kylät ry:n
kolme kylää Olkkajärvi, Vika ja
Vikajärvi järjestävät lauantaina
6. kesäkuuta valtakunnallisen
kylätapahtuman. Silloin esitellään myös palvelujen lähellä olevia tontteja mahdollisille
omakotirakentajille. Jakoon
on tulossa kunnallistekniikan
piiriin saadut kaupungin tontit ja myös yksityisiä tontteja
on paljon.
Rauni Korva-Hyötylältä
laatii opinnäytetyön alueen
lasten ja nuorten turvallisuudesta sekä luontoympäristön
hyödyntämisestä.
Yhdistyksen puheenjohtaja
on Aarre Hyötylä ja hallitukseen kuuluvat Keijo Tams,
Maarit
Korkiakoski,Tuula
Hietaniemi, Jorma Pöykkö,
Yrjö Niemi, Airi Kelloniemi,
Arvo Saraniemi, Ulla Eskelinen, Tuomo Harju, Lilja Myllymäki ja Reijo Keskikastari.
850e
Kysy
ta!
vaihtotarjous
100 cm Jaxal-kuomulla
Lappilainen
TARJOUS
(ovh 978e)
Nokkapyörä, kippi,
tukijalat, sisävalo,
kuorman kiinnityskoukut pohjassa 6+6.
Lavan koko
144x346x159cm
(ovh 2.494e)
VAIHDA PERÄKÄRRYSI UUTEEN.
REILU HYVITYS VANHASTA
MYÖS OSAMAKSULLA.
Kysy lisää.
3900e
AKU CP350-L/F
Alakorkalontie 9, 96300 Rovaniemi
Puh. 0400 545 878
Avoinna ma-pe 8-16.30
VAIHDA PERÄKÄRRYSI
UUTEEN.
REILU HYVITYS VANHASTA!
-50%
n
a
a
k
u
m
n
e
e
t
n
i
r
Pe
T
E
S
K
U
T
I
O
M
L
I
VAALIJÄTTIJAKELUT eduskuntavaalien aikaan:
28.3., 8.4. ja kiitosilmoitukset 29.4.
PAINOSMÄÄRÄ 60 000 ja jakelu joka kotiin:
Rovaniemi, Inari, Ivalo, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi,
Pello, Ranua, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio.
SUURJÄTTIJAKELU 15.4. PAINOSMÄÄRÄ 90 000!
LISÄJAKELU MYÖS KEMI-TORNIOON!
Heikki Marttila 0400 692 432
heikki.marttila@lappilainen.fi
www.lappilainen.fi
Anu Valkonen 045 120 2701
anu.valkonen@lappilainen.fi
www.facebook.com/lappilainen
20
LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi
Rovaniemen Kuntokeskuksesta
saa liikuntareseptit
Kuva: Elisa Javarus
Elisa Javarus
Rovaniemen Kuntokeskuksessa hoidetaan asiakkaita jo
kolmannessa polvessa. Toimitusjohtaja Juha Ylisaari aloitti
toiminnan liki 34 vuotta sitten, ensimmäiset asiakkaat
olivat sotaveteraaneja.
? Nyt meillä käy jo heidän
lastenlapsensa, Ylisaari kertoo.
Ammoisina aikoina suo,
kuokka ja jussi ylikuormittivat ihmisiä. Nyt käpristytään
jo kolmekymppisenä liikkumattomuuteen, istumatyön
ääreen.
Urheiluhieroja Ylisaari ja
naprapaatti Hennika Paananen pohtivat, että lappilaiset
taajamien asukkaat liikkuvat
haja-asutusalueitten ihmisiä
enemmän.
Heidän mielestään kuntakeskuksissa on helppo lähteä
liikunnallisten harrastusten
pariin. Maaseudulla taas on
vaarana jumittua seinien
sisäpuolelle, kun esimerkiksi
ohjattua liikuntaa ei ole lähimaastossa.
Elämänlaatuun voi
itse vaikuttaa
Hennika ja Juha tietävät, että
on olemassa täydellisiä himo-
liikkujia. Hennika mainitsee,
että ääripään
harrastaja hurauttaa autolla
keskustaan ja
nousee hissillä
kuntosalille.
Tällöin hyötyliikuntaa ei
käytetä hyväksi.
Ylisaari puolestaan kertoo
nuorista, joiden liikuntaa
on
melkein
toppuuteltava.
Yhtä kaikki
ihmisen keho
tarvitsee polttoaineen lisäksi
lihastyötä. Ellei
nuo puntit ole
tasan, kroppa
alkaa oireilla.
Huono kunto tuo kylkiäisenä henkisen pahan olon
ja ruumiillisen väsymyksen.
Tuon yhtälön kanssa on vaikea elää. Mieli on maassa, työ
ei maita eikä yksinkertaisesti
jaksa mitään.
Juha Ylisaari muistuttaa,
että ihmiskehon ongelmat on havaittava ajoissa.
Ihanteellisin tilanne olisi
säännöllinen kunnon yllä-
Petri Kilpamäki (vas.) ja aikanaan laskuvarjo-onnettomuudessa loukkaantunut Markku
Karjalainen ovat tavanneet
säännöllisesti liki kuuden vuoden ajan. ? Kyllä nyt kelpaa
lähteä taas kisaamaan, kiittelee Markku.
pitäminen, ennaltaehkäisy
niin, että vältyttäisiin muun
muassa selkä- ja niskaongelmilta.
Juha muistelee erästä asiakastaan joka yli 100-vuotiaana
oli tuumannut:
? Kyllä ne nuo kuuskymppiset on huonossa kunnossa.
? Tämä osoittaa, että omaan
elämänlaatuun voi itse vaikuttaa, Juha painottaa.
Eri alojen
osaajien tiimi
Rovaniemen Kuntokeskus
ja Saarenkunto palvelevat
10 ammattilaisen voimin.
Ylisaaren mukaan eri alan
osaajat muodostavat tiimin
joka jakaa ammattitaidolla
liikuntareseptit.
Fysioterapeutti Petri Kilpamäki kertoo, että fysioterapia
on nykypäivänä harjoitustera-
piaa. Petrin mukaan aktiivisen
harjoittelun ja manuaalisen
terapian yhdistämisellä päästään parhaisiin tuloksiin.
Esimerkiksi lonkka- tai
polvileikkaukseen jonottavalla toipuminen on helpompaa,
jos kuntoutus alkaa jo ennen
toimenpidettä.
Petri pitää toiminnan ja
työkyvyn ylläpitämistä ensiarvoisen tärkeänä. Sään-
nölliset hoidot esimerkiksi
liikuntarajoitteisilla edistävät
omatoimisuuden säilymistä
sekä parantumista arjessa.
Kuntokeskuksen
palveluista fysioterapia ylläpitää ja
parantaa ihmisen työ- ja toimintakykyä sekä liikkumista.
David Selkäkonsepti ja
EVE-järjestelmä on tutkimus- ja hoitomenetelmä selän
ongelmiin joka toteutetaan
yksilöllisesti suunniteltuna
hoito-ohjelmana.
Apua saa myös alaraajaongelmiin, hierontapalveluja ja
naprapatiaa sekä kuntosali on
käytössä.
Juha Ylisaari kertoo, että
he ovat tehneet erään merkittävän suuren yrityksen
kanssa sopimuksen joka takaa
Rovaniemen Kuntokeskuksen
palvelut kyseisen yrityksen
henkilökunnalle.