Lappilainen 26.08.2015 - Lehtiluukku.fi

PikkunaaRmuT Piiloon ennen syyssaTeiTa! meiltä auTomaaliT ja muut maalausTaRvikkeeT niin pieniin kuin isoihin pintaremontteihin. Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17, | www.polarrengas.fi 35 26.8.2015 VIIKKO Lapin suurin ilmaisjakelulehti! ? Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin ? www.lappilainen.fi Kesän kuumat pelit! PS4 + Metal Gear Solid V PS4 500gb pelikone ja Metal Gear Solid V samassa paketissa. Julkaisu 1.9. Varaa omasi. Kesätarjous: KATSASTUS 59 429,90 set Päästömittauk a! tt veloitukse Until Dawn PS4 e 69,90 Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin. Tuo käytetyt pelit ja pelikoneet vaihdossa. Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg). Tarjous voimassa määräaikaiskatsastuksen yhteydessä 31.8.2015 saakka. TUTUSTU UUTEEN SYYSMALLISTOON Pandora.net Meillä pelien ja pelikoneiden korjauspalvelu. ROVANIEMI: Uusi osoite RINTEENKULMA, p. 044-740 3360, ark. 10-18, la 10-15 KEMI: Corona, p. 044-740 3370, ark. 9-18, la 9.30-15, verkkokauppa timanttiset.fi Meillä kello- ja kultasepän palvelut sekä valtuutettu -huolto Saarenkylä ja Eteläkeskus Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi Konttinen Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385 www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä TAKKITURKKIASIAA Airamo Design Nahkatakit, Kääntötakit sekä Pellava-asut Rovaniemellä SENIORIMESSUILLA 5-6.9. Lapin Urheiluopistolla. VANHASTA SYNTYY UUTTA, SUURET JA PIENET KORJAUKSET JA MALLIMUUTOKSET NAHKA-ASUIHIN JA TURKKEIHIN AMMATTITAIDOLLA. www.airamo.fi Kauppakatu12 Tornio p. 0400 291 520 Puutarhan syksy GreenCare 5 kg 15 Grillaustarvikkeita ja kalusteita ERÄ 90 5kg Norm. 18,90 PUUTARHAMULTA GreenCare 50 l kalkittu ja lannoitettu 10 00 4 sk Puutarhan syksy GreenCare 20 kg Norm. 16,80 ??????????? ?? ??????? ????? ? ????? ????????.?????????? ??????? Palvelemme myös venäjäksi: +358 503 880 210 ??????????? ?????: jarkko.talja@k-rauta.fi -50% Kukkivat kesäkukat 29 -30%-70% 90 20kg Norm. 34,90 alk. Ulkoruukut Palvelemme Ark. 07.00 - 18.00 La 09.00 - 15.00 Su suljettu -20% Löydät meidät myös facebookista. Alennukset lasketaan normaalihinnoista, tarjoukset voimassa 31.8.15 tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
2 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi 26.8.2015 www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä P KOLUMNI Ruuhkavuosien eränkäyntiä Vielä ehdit mukaan syksyn aloitukseen! Vapaita opiskelupaikkoja peruskoulun päättäneille, ylioppilaille, alanvaihtajille sekä ilman ammatillista tutkintoa oleville. Lisätietoa ja hakeutuminen osoitteista www.lao.fi tai www.lamo.fi tai ottamalla yhteyttä hakuneuvontaamme puh. 020 798 4105, haku@redu.fi KEMIJÄRVI: ? hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt ? kone- ja metallialan pt ? liiketalouden pt ? metsäalan pt ? rakennusalan pt ? sosiaali- ja terveysalan pt SODANKYLÄ: ? kaivosalan pt ? liiketalouden pt ? rakennusalan pt ? sähköalan pt ? talotekniikan pt KITTILÄ, LEVI-INSTITUUTTI: ? hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt ? matkailualan pt ROVANIEMI: ? elintarvikealan pt ? hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt ? hiusalan pt ? kone- ja metallialan pt ? liiketalouden pt ? luonto- ja ympäristöalan pt ? maanmittausalan pt ? matkailualan pt ? puualan pt ? talotekniikan pt ? tekstiili- ja vaatetusalan pt ? tieto- ja tietoliikennetekniikan pt ? tieto- ja viestintätekniikan pt Jos sinulla on työkoke musta tai kesken jää neitä opintoja, ota yhteyttä ja selvitä mahdollisuutesi suor ittaa ammatillinen tutkinto jousta vasti myös muilla alo illa ! Hakuneuvonta: puh. 020 798 4105, haku@r edu.fi Tarkista myös ajantas ainen aikuiskoulutusta rjonta osoitteessa: www.lao .fi/aikuiskoulutuskalen teri Muista myös oppisop imusmahdollisuus! Op pisopimuskoulutus on mahdollista uuteen työpaikkaan työ llistyv ille, työssä jo oleville sekä yrittäjänä toimiville. Kysy lisää puh. 020 798 4191, info@lapinoppisopim us.fi Monessa lappilaisperheessä eletään vuoden odotetuinta aikaa. Kairat kutsuvat taas samoilijoitansa tärkeiden harrastusten pariin. Marjaa, sieniä ehkä kalaakin on saatu pakkaseen. Ajatukset heleistä pystykorvahaukuista, onnistuneista sorsapaisteista ja hirven kaadoista ovat monen metsästäjän haaveissa. Meitä kairaan hurahtaneita ruuhkavuosissa eläviä on paljon. Mahdollisuus eränkäyntiin ja puhtaassa luonnossa liikkumiseen on lappilaisessa arvoasteikossa korkealla. Tähän arvoon soisi myös mahdollisimman monen lapsen ja nuoren saavan tukea kasvussaan. Maamme hallitusohjelman linjaus, ?liikutaan tunti päivässä? kuulostaa oikean suuntaiselta. Tämä ajatus toteutuu varmasti osin jo monissa maakuntamme perusopetusta tarjoavissa kouluissa. Luonto ja liikunta yhdistetään perinteisesti vuodenkierron vaihteluihin. Luontaisten olosuhteiden ollessa ainutlaatuiset, olisiko meillä maakuntana mahdollisuus profiloitua vielä syvemmin luontoliikuntaan ja erätaitoihin eri kasvatusasteista lähtien? Tämä ajatus kytkeytyy läheisesti myös elinkeinoihin ja työllisyyteen, kun pohtii kuinka paljon potentiaalia esim. matkailu oheispalveluineen maakunnassamme tarjoaa. Toisaalta liikunnan ja luonnon yhteys yksilön hyvinvointiin on myös kiistaton. Lähtökohdat ja tilanteet vaihtelevat paljon, joten jokainen kokee ja elää ruuhkavuodet tavallaan. Kaveripiirin tasoisella otantatutkimuksella vaikuttaa siltä, että alituinen kiire ja suorittaminen ovat n. 30?50 -vuotiasta arkipäivää. Tuttavapiirissä on itseni lisäksi muitakin hurahtaneita kala- ja metsämiehiä. Vähemmän tai enemmän filosofiset keskustelut aiheesta ovat osoittaneet, että ainakin toisinaan puolisoiden mielestä syksy on vähemmän odotettua aikaa. Aikaa vievää eränkäyntiä riittää ja ukot ovat aina menossa. ?Pittääkö se taas lähteä tyhjää pyytämään? tai ?eikö se tulisi halvemmaksi lähikaupasta? -kommentit ovat toisinaan allekirjoittaneen ?kämpällä? osuneet ja uponneet. Sateisen kesän olemattomat rusketusraidat on verhoiltu taas nykyaikaisesti camo- ja kalvopuvuilla. Metsään mennään harrastamaan, fyysistä ja psyykkistä kuntoa hoitamaan. Toiset liikkuvat ryhmässä, toiset yksin, kukin tavallaan. Meillä luonto kutsuu perhettä yhteisesti. Rehellisyyden nimissä 5-vuotiaan suomenpystykorvani Armin kanssa tehdyt retket ottavat oman aikansa. Kiitos ja kumarras kotijoukoille, että ymmärrätte ja annatte mahdollisuuden toisinaan aikaa vievälle ruuhkavuosien eränkäynnille. Voi sitä onnea ja yhteisöllisyyttä, kun joulumetsoa pureskellaan ja iskän erämuisteloita taas kuunnellaan;) Anssi Vuolio pystykorvamies Kuva: Anssi Vuolio
3 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi Lappilaiset lukevat painettuja lehtiä Lappilainen Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston Asiakaspalvelu 2020 - projektissa toteutetussa kyselyssä selvitettiin mm. miten lappilaiset seuraavat mediaa. Tulokset osoittivat, että Lapissa on ahkeria lukijoita. 75 % kyselyn vastaajista lukee ilmaisjakeluita ja 63 % maksullisia lehtiä. Painettu lehti on arvossaan, mutta verkkosivutkin tavoittavat lukijat eri Lapin kunnissa. 96 % on kiinnostunut henkilöjutuista, kolumneista ja toimitetuista jutuista. Vastaajista 68 % seuraa lehdistä kauppojen tarjontaa, ilmoituksia ja tarjouksia. Luettavasta aineistosta seuratuimpia ovat henkilöhaastattelut, kolumnit ja toimitetut jutut. Näistä kiinnostuneita on 96 % vastaajista. Alueen tulevat tapahtumat ja menot kiinnostavat myös. Ilmaisia viikoittain ilmestyviä kaupunkilehtiä tai paikallislehtiä lukee liki puolet vastaajista. Kysely tehtiin Webropol -kyselynä Internetissä yli 1000 asukkaalle marraskuussa 2014. Asiakaspalvelu 2020 oli esiselvitysvaihe, jonka pohjalta suunnitellaan jatkohanketta kohdistuen mm. nettikaupan haasteisiin. Ajassa Hautaan pääsevät kaikki, mutta ei ilmaiseksi Kuvat: Rovaniemen seurakunta Suomessa ihmisten hautaus ja hautausmaiden ylläpito on annettu evankelisluterilaisen kirkon hoidettavaksi. Hautaan pääsevät kaikki, kuuluipa kirkkoon tai ei. joulun aikaan. Tällaisia yksityishenkilöitten hautoja ovat esimerkiksi kirkkoherroina Rovaniemellä toimineiden haudat. Kirkollisvero tärkeä tulonlähde Nykyisin n. 78 % Rovaniemen asukkaista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nuoria alle 50-vuotiaita jäseniä on Riitta Kemppainen-Koivisto Jos omaiset haluavat, voidaan vainaja tuhkata ennen hautaamista. Pohjoisen väen tuhkauksia hoidetaan Kajaanissa ja Oulussa. Jos vainaja on kirkon jäsen, korvaa Rovaniemen evankelisluterilainen seurakunta 200 euroa tuhkausmatkan kuluista. Veteraanihauta-alueita on Tavivaarassa ja IV hautausmaan kappelipuistossa. Tavivaaran hautausmaalla on varattu hautaosasto ortodoksiseurakunnan jäsenille, erillinen hautaosasto islamuskoisille ja tunnustukseton hauta-alue. Historiallisista haudoista huolehditaan Rovaniemellä on 2562 sellaista hautaa, joiden hoitoon käytetään seurakunnan hautainhoitorahaston varoja. Keskimäärin yhden haudan hoitokulu on 83 euroa vuodessa. Eniten käytetään rahaa vapaussodassa kaatuneitten vainajien muistomerkin hoitoon, jonka vuosikulut ovat 266 euroa. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten, sankarivainajien, evakossa kuolleitten ja espanjantautiin menehtyneiden rajamiesten hautoja hoidetaan 168 eurolla vuodessa. Myös yksityisten henkilöitten hautoja hoidetaan, mutta niiden määrä on vähenemään päin. Joitakin haudoista hoidetaan vain kesäisin, toisille sytytetään myös kynttilät hieman vähemmän, mutta yli 70-vuotiaista 80 % kuuluu kirkkoon. Rovaniemellä kirkollisveroja kertyy noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteisöverotuotto oli viime vuonna 1,028 miljoonaa euroa. Ensi vuonna yhteisöverotuotto poistuu. Valtio kuitenkin maksaa jatkossa hautaustoimen hoidosta, väestökirjanpidosta, rakennuksista ja irtaimistosta koituvia kuluja, eli summa pysynee samana vaikka verotuotto poistuukin. Rovaniemellä siunataan n. 450 vainajaa vuodessa. Arkkuhautoja on suurin osa, 80 % ja uurnahautoja loput 20 %. Tiedot on koottu Rovaniemen seurakunnan toimintakertomuksesta vuodelta 2014 ja toimintasuunnitelmasta kuluvalle vuodelle. Rovaniemen seurakunnan III hautausmaalla Viirinkankaalla on 5 200 hautasijaa. Hautausmaalle on haudattu mm. Mannerheimristin ritari Toivo Korte. Sieltä löytyy myös Väinö Aaltosen suunnittelema vakaumuksensa puolesta 1918 kuolleiden muistomerkki. Talkoilla hautuumaa siistiksi Riitta Kemppainen-Koivisto Suomessa hautaustoimilaki sääntelee ihmisten hautaamista. Sen mukaisesti evankelisluterilaisen kirkon hautausmaat ovat avoinna kaikille. Hautapaikan on oltava samanhintainen riippumatta siitä onko vainaja kirkon jäsen tai ei. Hautausmailla on lisäksi oltava tunnuksettomia alueita. Erillisiä uskontokuntiin sitoutumattomia hautausmaita Lapissa on olemassa Kemissä ja Kolarissa. Kirkon monopoliasema hautausmaiden ja kappelirakennusten suhteen vaikuttaa edelleen voimakkaasti suomalaiseen hautauskulttuuriin. Vapaa-Ajattelijain liitto ja sen jäsenyhdistykset pyrkivät uskonnottomien hautausmaiden yleistymiseen aktiivisen toiminnan kautta. Vapaa-ajattelijoita pohjoisessa Lapin asukkaita Vapaa-ajattelijoiden liitossa edustavat Kemin, Luoteis-Lapin ja Ro- vaniemen yhdistykset. Pertti Periniva johtaa toimintaa Kemissä. Vapaaajattelijain omaan hautausmaahan liittyen halutaan tänä vuonna selvittää, millaisia mahdollisuuksia Kemin kaupungin ja valtion työllistämisvaroilla sekä yhdistyksen varoilla on palkata työntekijä ensi kesäksi hautausmaan kunnossapitoon. Perinteisesti hautausmaata on tähän asti hoidettu talkoovoimin. Kolarissa yhdistystä luotsaa Reijo Raappana Vaattojärvellä, Rovaniemellä Keijo Karvinen. Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua. Vapaa-ajattelijoiden aatteellinen tavoite on tieteellisen maailmankatsomuksen levittäminen ja tutkiminen. Yhteiskunnallisena tavoitteena on uskonnottomien aseman parantaminen, Suomen molempien valtionkirkkojen erottaminen valtiosta ja niiden julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen. Toiminnassa korostuu vaatimus uskonnonvapauslain soveltamisesta ja koulun elämänkatsomustietoopetuksen vaaliminen. Kuva: Pertti Periniva Vapaa-ajattelijat huolehtivat Kemin uskonnottomien hautausmaan siivouksesta talkoovoimin.
4 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi M I E T E L A U S E I TA Valtakunnassa ovat asiat sitä paremmin, mitä vähemmän tiedetään miten epäoikeudenmukainen se on. Pentti Harjumaa Puhumisen silta. Ihminen on rikkaampi toisten ihmisten tapaamisten jälkeen. Kanssapuheilla on merkittävä vaikutus. Hyvän keskustelun sato tuo iloa, kiitosta ja toivonnäköaloja aikaa ja ikuisuutta varten. Harvoin kohtaamisessa voi sanoa köyhtyneensä. Nanni Törrö Remu reissaa Roadrunner -juhlakiertueella N I M I PÄ I VÄT Kuva: Risto Vuorimies Elisa Javarus Suomalaisen rock-musiikin eittämätön legenda Remu Aaltonen on startannut mittavalle Roadrunner-albumia juhlistavalle kiertueelle. Alkuperäisen Roadrunnerin julkaisusta 40-vuotta. Remu and His All Stars ?kokoonpano juhlistaa Roadrunner-levyn 40-vuotista historiaa myös Lapissa; Rovaniemellä, Inarissa ja Levillä. Kiertueella on mukana muun muassa Ruotsin True Talent -voittaja Dimitri Keiski. ? Nyt saavat lavat täristä ja töristä ja yleisö onnesta vapista, kun vanhat gonat hyppäävät areenoille, Remu Aaltonen sanoo. ? Roadrunner syntyi vuonna 1974, mutta on yhä vaan kuin uudestisyntynyt beibi äitinsä sylissä, eikä vanhene eikä kuole koskaan, Remu jatkaa. Vuoden 1974 lopulla julkaistu Roadrunner oli Hurriganes-yhtyeen toinen albumi. Monet musiikkiarvostelijat pitävät sitä yhtenä maamme rockmusiikin merkittävimmistä albumeista. Roadrunneria on myyty Suomessa kaiken kaikkiaan huimat 170 000 kappaletta. Levyltä löytyvät muun muassa Get On, Tallahassee Lassie ja I Will Stay -laulut. Remu on suomirockin perusjäärä Roadrunner nousi suureen Etelä-Korealainen keramiikkataiteilija ja kansainvälisen keramiikkajärjestö IAC:n neuvoston jäsen Suku Park (Suck-Woo Park) on valittu Vuoden posiolaiseksi vuonna 2015. Suku on asunut Posiolla vuodesta 2011 lähtien. Suku on kehittänyt määrätietoisesti ja aktiivisesti Posion kansainvälistä keramiikkakeskustoimintaa ja -matkailua viime vuosien aikana yhdessä paikallisen matkailu- ja keramiikkatoimialan kanssa. Hänen verkostojensa ansiosta Posiolle on saatu vierailemaan yhä enemmän taiteilijaryhmiä kansainvälisen keramiikkajär- ke to pe la su ma ti Ilmi, Ilma Rauli Tauno Iina, Iines, Inari Eemeli, Eemi Arvi Pirkka N I M E N TA K A N A E l i sa J av arus Kuva: Eemin kotialbumi Roadrunner-kuvauksista 1970-luvulta on löydetty ennen julkaisematon kuva Remusta 40 vuoden takaa. Kuva saa nyt juhlistaa kiertueen ulkoasua. suosioon Suomessa, ja se oli samalla Hurriganesin ensimmäinen Ruotsissa julkaistu albumi. Lisäksi sen Cadillacin takapenkeillä istuvia bändin jäseniä esittävä kansikuva on valittu lukuisia kertoja Suomen parhaaksi levynkanneksi. Remu Aaltonen on kiistämättä Hurriganesin sielu ja henki. Samalla Remu on elävä legenda ja suomirockin perusjäärä. Samanlaista kuolematonta klassikkoaineista edustaa Roadrunner-albumi, joka on Suomi-rockin historian merkkipaalu. Nyt yleisölle tulee mahdollisuus nähdä ja kuulla Remua ja Roadrunneria vielä kerran yhdessä. ? Rock?n roll ei kuole koskaan, eikä kuole Roadrunner- kaan, Remu vakuuttaa. ? Nyt kaikki messiin, kun Get On pauhaa ja Talahassee Lassee vedetään sellaisella vimmalla että oksat pois! Roadrunner-kiertue Lapissa: 9.9. Korundi Rovaniemi. 10.9. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inari. 11.9. Hulluporo Areena Levi. Suku Park on Vuoden posiolainen Lappilainen 26.8. 27.8. 28.8. 29.8. 30.8. 31.8. 1.9. Kuva: Posion matkailuyhdistys ry jestö IAC:n kautta (International Academy of Ceramics). Vuodesta 2013 lähtien noin kuukauden kestoisia keramiikkasymposiumeja on järjestetty Posiolla kerran vuodessa, mutta tänä vuonna näitä symposiumeja järjestetään kolminkertainen määrä muun muassa Sukun aktiivisen maailmalla tehdyn markkinointi- ja verkostotyön ansiosta. Tunnettu keraamikko maailmalla Suku Park on pitänyt keramiikkataidenäyttelyjä ympäri maailman. Suku Park on maailmalla hyvin tunnettu keraamikko, joka on syntynyt Soulissa, EteläKoreassa vuonna 1947. Hän on pitänyt keramiikkataidenäyttelyjä ympäri maailmaan, muun muassa Ruotsissa, Koreassa ja Saksassa. Posiolle Suku muutti ensimmäisen kerran perheineen vuonna 1984 työskennelläkseen Pentik Novuksen taiteellisena johtajana. Kolmen vuoden Posiolla asumisen jälkeen Suku muutti Espooseen ja sitten Fiskarsiin, jonne hän perusti oman yrityksen. 2000 ?luvun alusta lähtien Suku toimi korealaisen yliopiston professorina, josta eläkkeelle jäätyään hän muutti takaisin Posiolle vuonna 2011, erityisesti Anu Pentikin kutsun aikaansaamana. Eemi saa vihdoin nimensä kalenteriin Eemi Hermanni Sammalniemi on 17-kesäinen miehenalku. Eemin äiti Outi Keränen keksi pojalleen harvinaisen nimen. Se juontaa juurensa perheen isopappojen Eemelin ja Eemilin kunnioittamiseen. Taustalla oli myös ajatus, että Eemi sointuu kivasti isosisko Oonan nimeen. Ihan pienenä pojan vastaan ei kaimoja tullut, mutta Eemil nimisiä kavereita Eemillä on ollut. Tällä haavaa nuori mies ei tunne ketään saman nimistä. Eemi kirjataan vuonna ensimmäisen kerran kalenteriin. Perheessä uskotaan, että tulevaisuudessa poika saa varmasti useita kaimoja. - Nimen kirjoitusta saa aina olla korjaamassa, usein se vääntyy Eemiliksi tai Eeliksi. - Joskus Konttisen kisoissa nimi tulkittiin Eeviksi ja minut oli laitettu tyttöjen sarjaan, nuorukainen muistelee. Eemi opiskelee toista vuotta Lapin Ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi kolme siskoa Oona, Aksiina ja Fiinu sekä tiibetinterrieri Ruska. Nuorella miehellä on tyttökaveri nimeltään Saana. Eemin vapaa-aika kuluu kuntosaliharrastuksen, kitaran soitton sekä mopon pajottamista parissa. Eemin ensimmäiselle viralliselle nimipäivälle on jo suunnitelmia: - Hyvä ystäväni juhlii samana päivänä synttäreitä, joten varmasti keksimme jotain kivaa ja mukavaa. Saatanpas leipassa jäätelökakunkin. - Minua voi seurata ig:ssä @emelssoni, Eemi hihkaisee. Eemi on miehen etunimi, muunnelma Eemilistä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä 604 henkilölle. Vuodesta 2015 lähtien Eemin nimipäivä on 30. elokuuta, joka ennestään on Eemelin ja Eemilin nimipäivä.
5 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi TULE TUTUSTUMAAN KOTIELÄINPIHAAN, PELLEPUISTOON, ROBOTTINAVETTAAN JA BIOKAASULAITOKSEEN. YLI SATA NÄYTTEILLEASETTAJAA, LÄHIRUOKAA JA KÄSITÖITÄ! AMMATTIOPISTO LAPPIA MYY KÄYTÖSTÄ POISTETTUA TAVARAA, MAATALOUSKONEITA YM! ESIINTYMÄSSÄ NOPSAJALKA JA MITRA! LIPUT 5?, ALLE 7- VUOTIAAT ILMAISEKSI WWW.TERVOLA.FI Viinimarja on puutarhojen suosikki Kuva: Wikimedia Lappilainen Suomalaisille luonto on lähellä sydäntä ja monelle viherpeukalolle oman pihan antimet ovat kesää parhaimmillaan. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus kertoo, että viinimarja on yleisin löydös suomalaisten puutarhoissa. Yleisin laji on kyselyn mukaan viinimarja. Puutarhoissa kukoistavat myös perinteiset suosikit kuten karviaispensaat, omenapuut ja erilaiset yrtit. - Suomalaisten kasvattamien lajien monipuolisuus näkyi suosion jakaantumisena tasapuolisesti monelle eri puutarhan kasvatille. Kyselyn mukaan helppohoitoinen Pihaviljely on harrastus Helppohoitoinen ja pitkäikäinen viinimarja on suomalaisen puutarhan suosikki. ja pitkäikäinen viinimarja on kuitenkin suosikki suomalaisissa puutarhoissa, Suomalaisen Työn Liiton tut- kimuspäällikkö Jokke Eljala kertoo. - Puutarhan kasvatus näyttäisi olevan selvästi enemmän Kesämökit alivakuutetaan Elisa Javarus Osa kesämökeistä on vailla riittävää vakuutusturvaa. IF -vahinkovakuutusyhtiön tutkimuksen mukaan alivakuuttaminen korostuu etenkin huvilavakuutuksissa. Alivakuuttamisella tarkoitetaan sitä, että rakennus on pinta-alaltaan ja omaisuusarvoltaan suurempi kuin vakuutussopimukseen on merkitty. ? Täyden korvauksen saamiseksi on tärkeää, että loma-asunnon pinta-alatiedot ja valitut irtaimiston ja rakennuksen enimmäiskorvausmäärät ovat riittävät, Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen muistuttaa. Paraskaan vakuutus ei estä vahinkoa, mutta hyvä vakuutus helpottaa vahingon jälkeistä elämää. Mökkeilijä tarvitsee erillisen vakuutuksen loma-asunnolle. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuun vapaa-ajan asuntoon, jossa materiaalit, kodinkoneet ja huonekalut ovat uusia, sopii parhaiten riittävän laaja kotivakuutus. Vaatimattomalle mökille riittää yleensä kotivakuutusta suppeampi turvataso, joka vanhemman ikäluokan ja etenkin naisten harrastus. Naiset kasvattavat miehiä selvästi enemmän erityisesti yrttejä. Vaikka puutarhan kasvatus oli iäkkäämpien parissa kautta linjan muita ikäryhmiä suositumpaa, yllättäen karviaismarja oli sellainen laji, joka oli selvästi yleisin nuorten puutarhakasvattajien joukossa, Eljala jatkaa. Kuva: Wikimedia Pihaviljelyn suosio on kasvussa. Rautakeskon liikkeissä on pistetty merkille pihaviljelyn nousu harrastukseksi, mikä on kasvattanut viljelyyn liittyvien tuotteiden kysyntää. Puutarha- ja työvälineosastolla vierailee Rautakeskon myyntipäällikkö Ville Särkilahden mukaan jatkuvasti perheitä, joille omavaraisesti tuotettu ruoka on hyvin tärkeää. - Itse kasvattamalla saadaan varmistettua ruoan tuoreus ja alkuperä, ja oikeilla valinnoilla voidaan jopa säästää ruokalaskussa. Monelle hyötyviljely on kuitenkin enemmän harrastus kuin ruoan tuotantoon tähtää- vää suorittamista, Särkilahti kertoo. - Suomalaiset ovat innokkaita ja varsin taitavia puutarhureita. Kasvavaa kiinnostusta viljelyyn on etenkin nuorten, kaupunkilaisten ja kerrostalossa asuvien keskuudessa. Internet on noussut yleisimmäksi puutarhanhoidon tietolähteeksi, ja ollut siten mukana vauhdittamassa viljelyn suosiota, Särkilahti jatkaa. Puutarhatarvikkeiden hankinnassa on hyvä muistaa kotimaiset vaihtoehdot. Luotuja Luotuja kuLkemaan kuLkemaan ESITTELY- JA MYYNTIPÄIVÄ perjantaina 11.9. Rovaniemellä Telemiehessä. Paikalla Ultracom asiantuntija. Mökkeilijä tarvitsee erillisen vakuutuksen loma-asunnolle. korvaa esimerkiksi palo-, murto- ja myrskyvahingot. Kesämökkiä uhkaavat riskit liittyvät ensi sijassa murtovarkaisiin ja tulipaloihin. Poliisille ilmoitetaan vuosittain tuhansia mökkimurtoja. Palovaroitin myös mökille Vaikka kesämökillä piilee lukuisia palovaaroja, merkittävä osa kesämökeistä on ilman toimintakuntoista palovaroitinta. Palovaroittimet ovat pakollisia varus- teita myös loma-asunnoissa. Mökin omistaja samoin kuin vuokralainen on velvollinen hankkimaan vähintään yhden varoittimen jokaiseen asuinkerrokseen ja pitämään sen toimintakunnossa. Palovaroittimen toimintakunto samoin kuin alkusammutuskeinot ja pelastautuminen palotilanteessa on hyvä käydä säännöllisin väliajoin läpi koko perheen voimin. Mökkiläinen voi joutua selviytymään pitkäänkin omin avuin ennen kuin palokunta ehtii paikalle. Huipputarjouksia uuden pannan ostajalle ja myös nykyisille asiakkaille. Myös tarviketarjouksia koko päivän ajan. Sampokeskus, ma-pe 10-19, la 10-17. Puh. 040 120 www.ultracom.? 6699 myynti@telemies.fi www.telemies.fi www.ultracom.?
6 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi Annikki Kariniemi Lapin kuvaajana Kuva: Jouni Laaksomies Jouni Laaksomies Annikki Kariniemi kirjoittaa, ja taitaa sen niin elävästi, että haastaa lukijansa mukaan matkoilleen. Annikki kuljettaa meitä romaaneillaan ympäri Lappia. Hän jakaa kirjansa kuten mahtava Maaselkä vetensä. Osa virtaa pohjoiseen, Inarinjärveen ja sieltä Paatsjokea myöten Jäämereen. Jännittävä ja romanttinen, lappalaisten elämää keisarinajan Suomessa valottava teos ?Matkalla maan ääreen? liikkuu Utsjoen maisemissa. Osa vedestä suuntaa matkansa itään, Luttojokea ja Nuorttia pitkin Nuorttijärveen ja edelleen Tulomajokea Annikki Kariniemi ? kirjallisuusseura ry ? perustettiin vuonna 1999 Ylitorniolla ? tavoite kirjailija Annikki Kariniemen (1913? 1984) kirjallisen tuotannon ja elämäntyön tunnetuksi tekeminen ja ? lisätä kirjallisuuden harrastusta yleensä sekä innostaa aloittavia kirjoittajia ? järjestää kirjailijaluentoja ja seminaareja ? vuosittain Meltosjärvellä järjestettävän Kirja kylässä ? tapahtuma ? lisätietoa puheenjohtaja Marja Tuominen, p. 0400 110 006 Innoittajana Kemijoki Annikki Kariniemi innoittaa lukijoitaan. Hänen nimeään kantava seura vaalii kirjailijan muistoa. myöten Vienanmereen. Täältä on lähtöisin huima matkakertomus Jacob Esaiaksenpojan Wenäjän retki. Siinä on Suomen lähihistoriaa itärajan takaa kaikilla mausteilla tarjottuna. Lukijan harmiksi «ruotsinpappi» ei koskaan päässyt Solovetskin luostarisaarelle. Sinne oli matkalla koko joukko pyhiinvaeltajia veneillään. Ruotsinpappi ja hänen vilkas serkkunsa onnistuivat saamaan soutajan paikan vanhan ukon veneeseen. Mukana olivat myös nuori vaimo ja tämän muutaman vuoden ikäinen poika. Vanhauskoiset ortodoksit, «starovärtit», uhkasivat heidän matkantekoaan kaikin keinoin. Sen lisäksi että matka oli vaarallinen, sen keskeyttivät lopulta jäälautat. Matkalaiset saivat vain kaukaa ihailla mahtavaa luostaria ja sen kultaisia kupoleita. Kun paluuseremoniat ystävällisten isäntien kanssa Vienan Kemissä oli rattoisasti vietetty, lähti Inarin kirkkoherra kävelylle. Annikki kertoo: ? Lähdin kävelemään pellon piennarta, kuulin lintujen liverryksen ylhäiskorkeuksista, näin jyvän olevan jo oraalla kuin hentoinen vihreys olisi vetäisty yli mustan kostean pellon. Ja kun käännyin katsomaan Walgealle merelle, voi niin kovin tutuksi tulleelle, tunsin piston sydämessäni. Kyyneleet nousivat tahtomatta silmiini, mutta ne eivät olleet enää pettymyksen eivätkä ahdistuksen kyyneleitä, vaan jotakin aivan muuta. Kun palasin takaisin pihapiiriin, oli iltalypsyn aika ja lenseä tuuli toi karja-aitauksesta ytelän lannan hajun. Lehmisavu oli sytytetty, sillä sääski oli tullut ja lypsäjän loikotus sekoittui Kemijärvellä alkaa ekokampaaja -koulutus Ekokampaajan tarjoamat hoidot ovat hieno lisä luontoa lähellä olevaan lappilaiseen palvelutarjontaan. yhteydessä luonnonmukaisia vaihtoehtoja kemikaalien käytön sijaan. - Monelle parturi-kampaajalle tämä on varmasti oikein hyvä täydentävä lisä palveluihin, tähdentää Penttinen. Myös tuotekehitystä Lappiin Lapin ammattiopiston Kemijärven toimipisteessä koulutetaan myös luonnonvaratuottajia. Toimipistejohtaja Tapani Kähkönen näkeekin tässä alojen välisen yhteistyön mahdollisuuden. - Luonnonvaratuottajilta löytyy varmasti paikallisia vaihtoehtoja tuotteiksi, joita ekokampaaja voi työssään käyttää. Meillä on tilat ja osaaminen tuotekehitykseen olemassa, tuumii Kähkönen. Karvosen ja Penttisen mukaan kysyntää kotimaisille tuotteille on, mutta ekokampaajan käyttämiä tuotteita valmistetaan Suomessa vähän. Kosmetiikkalaki on tiukka, mutta Kemijärven toimipisteen opettajilla on ammattitaitoa, jonka avulla yrityksiä voidaan ohjata ja opastaa kehittämään tuotteitaan kosme- Kirjailijalle tärkeitä jokia olivat Ounasjoki, Tornionjoki, Simojoki ja Kemijoki. Sen latvat saavat alkunsa maaselän tuntureilta. Tuo Suomen mahtavin joki on monella tapaa innoittanut Annikki Kariniemeä, olihan Rovaniemi hänen syntymäkauppalansa ja opinahjonsa. Sieltä on tekijän kynään tarttunut jatkosodan saksalaisajalta romaani Veren kuva. Ilmestyessään teos herätti porvarisrouvien taholta ristiriitaisen vastaanoton. Tarina on rohkea kuvaus nuoresta naisesta, joka sitoo sairaalassa saksalaissotilaiden saamia haavoja samaan aikaan kun hänen miehensä puolustaa isänmaataan Sallan rintamalla. Mies lähettää verenmakuisia, mutta kaipausta tulvivia kirjeitä nuorikolleen, joka vain harvakseltaan vastaa niihin. Oltakoon nuoren naisen moraalista mitä mieltä hyvänsä, on kuvaus Ounaskosken rannalta kaunista kerrontaa. Iltakävelyllä nainen huomaa saksalaisen majurin istumassa koskipuistikon penkillä sydänkohtauksen saaneena. Hän kaivaa upseerin taskusta pelastavan nitropurkin, työntää pillerin tämän kielen alle ja saattaa miehen, kainalosta tukien, majapaikkaansa Pohjanhoviin. Mahtavassa, temppelimäisessä sisääntuloaulan pylvässalissa nautitaan yhdessä kallista juotavaa. Lopulta päädytään majurin huoneeseen. Heidän rakastelunsa symbolina esittäytyy ikkunasta kohoava maisema Ounasvaaralle ja sen juurella virtaava majesteettinen Kemijoki. Kemijoki, jota Annikki Kariniemi kuvaa, oli vielä kahleista vapaa. Vaikka joki nyt on valjastettu, on se edelleen mahtava voimassaan. Joki purkaa kiukkunsa turpiinien juoksupyörissä. Ne tuottavat energiaa, joka johdetaan valtavien ristikkopylväiden tukemien kupariköysien välityksellä etelän tehdashalleihin. Mutta voimaloiden välisissä suvannoissa, patoaltaissa, joki pysähtyy miettimään omaa hiljaista solisevaa itkuaan. Jokaiselle, joka istahtaa jollekin entisen kosken rantakivelle kuuntelemaan, se kertoo ajasta, jolloin joen juttukavereina olivat kaukaisilta meriltä kutemaan saapuneet hopeakylkiset lohet ja niitä mustakylkisillä, taidokkaasti veistetyillä veneillään pyytämään lähteneet jokirannan talojen isäntämiehet. Uljaan ja vapaan joen uskollisia kaunottaria olivat nuo lohet ja veneet, joista kirjailija ja opettaja Annikki Kariniemi ei koskaan lakannut kertomasta. LAPPI LAI N EN LU O N N OS S A Kuva: Lapin ammattiopisto Elisa Javarus Lapin ammattiopisto tarjoaa syksyllä Pohjois-Suomen parturi-kampaajille mahdollisuuden opiskella ekokampaajaksi. Ekokampaaja on hiusalan peruskoulutuksen ja ekokampaajakoulutuksen saanut parturi-kampaaja, joka tarjoaa hiustenhoitoa luontoa ja ihmistä kunnioittaen, kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Palvelutoiminnassa suositaan kasviperäisten, ekologisten ja biologisten tuotteiden käyttöä. Ekokampaajan tarjoamat hoidot ovatkin hieno lisä luontoa lähellä olevaan lappilaiseen palvelutarjontaan. - Ekokampaajan palvelumallissa hiusten hoidon perustana on asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kyse ei siis ole vain luonnontuotteiden käytöstä kampaajan työssä, kertovat Lapin ammattiopiston Kemijärven toimipisteen parturi-kampaajaopettajat Tanja Karvonen ja Rakel Penttinen. Opettajien mukaan ekokampaajan palvelut ovat kysyttyjä tälläkin hetkellä. Myös ammattikoululta tiedustellaan usein asiakaspalvelupäivien lehmänkellon kilkatukseen. Maa hajahti hedelmällisenä ja iltakellojen ääni kaikui kirkolta käsin lempeänä ja anteeksiantavana. tiikkalain mukaisesti. Paikalliset tuotteet tekisivät hoidosta entistä ekologisemman. Tuotteissa voidaan käyttää monia lappilaisia raaka-aineita, joiden hankintaan koulutusta annetaan parhaillaankin Kemijärven toimipisteessä. - Esimerkiksi tuntureilla kasvava ruusujuuri on aloeveran tavoin hyödynnettävä tuote, sanoo Karvonen. Ensimmäiseen ekokampaajan koulutukseen otetaan 16 opiskelijaa. Opiskelu alkaa Kemijärvellä lokakuussa ja päättyy kesäkuussa 2016. Koulutukseen kuuluu lähiopetuspäiviä, etäopiskelua sekä työssäoppimista. Lähiopetuksesta vastaa enimmiltä osin Mona Mether, joka on toiminut ekokampaajana jo 15 vuotta ja hakenut oppinsa muun muassa Tanskasta ja Ruotsista. Lisätietoja ekokampaajan koulutuksesta saa toimipistejohtaja Tapani Kähköseltä numerosta 020 798 4714 sekä Lapin ammattiopiston wwwsivuilta. Rantakurvi Kolarissa Kuvan otti ja tiedon jakoi Timo Mantovaara. Kolarissa on pesinyt kahtena kesänä peräkkäin Rantakurvi, joka ei ole kovin yleinen lintu pohjoisessa. Rantakurvi on harvinainen pesimälaji Perämeren rannikolla, satunnaisesti sitä tavataan myös Pohjois-Karjalassa ja Kemijärvellä. Linnun päälevinneisyysalue on Euraasian havumetsävyöhyke Vienanmerestä itään. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 5?10 paria. Hyvän tekemisen tunti 30.8. klo 12?13 Lappilainen Vuosittaista lähimmäisen päivää vietetään ensi sunnuntaina 30. elokuuta. Lähimmäisen päivä kannustaa ihmisiä tekemään toisilleen hyvää. Tempauksen järjestää Kirkkohallitus. Päivän perinteenä monessa seurakunnassa siunataan uusia vapaaehtoisiin tehtäviinsä. Lähimmäisen päivänä vietetään myös Hyvän tekemisen tuntia kello 12?13. Tarkoitus on muistuttaa ihmisiä siitä, että hyvän tekeminen on hauskaa ja synnyttää iloa. Hyvän tekeminen on ilmaista, ja siihen tarvitaan antajalta vain aikaa ja aktiivisuutta. Tekojen ei tarvitse olla isoja, vaan pienetkin teot riittävät.
7 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi Portaissa kompuroidaan tavaroihin Elisa Javarus Portaissa sattuu verrattain paljon vapaa-ajan tapaturmia. Lähitapiolan vahinkotilastoista ilmenee, että tavallisia porrasvahinkoja ovat tilanteet joissa henkilö kompastuu portailla säilytettyihin tavaroihin. Myös ulkoportaiden kehno kunto aiheuttaa usein kaatumisia. - Vaikka määrällisesti ei puhuta isosta vahinkosumasta, on kuitenkin merkillepantavaa, että portaissa ja rappusissa sisä- ja ulkotiloissa sattuu paljon tapaturmia. Tärkein ohje on, että kodin portaissa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Niihin kompastuminen voi olla kohtalokasta. - Monet tapaturmista sattuivat, kun henkilö kantoi tavaraa portaissa ja kompastui jaloissa pyörivään esineeseen. Tämä voi olla tavallista etenkin lapsiperheissä. Eräässä tapauksessa henkilö kaatui portailla olleisiin superpalloihin, sanoo LähiTapiolan turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen. Kodin portaissa juostaan usein kiireessä, mutta tutuissakin portaissa voi sattua vahinko. Kiireen välttäminen on keskeinen asia tapaturmien ehkäisemisessä. Portaisiin kiinnitettävä karhennustarra vähentää portaitten liukkautta. Myös hyvällä valaistuksella on merkitystä. Tapaturmista valtavat kustannukset Pelastustoimen tilastojen mukaan kotitapaturmat ja vapaa-ajan tapaturmat ovat kesäaikana selvästi yleisempiä kuin muut onnettomuudet. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen arvion mukaan koti- ja vapaa-ajantapaturmat aiheuttavat vuositasolla Suomessa jopa 1,2-1,5 miljardin euron kustannukset, kun huomioi- daan muun muassa hoitokulut, sairauspäivärahat ja muut etuudet, pelastustoimen kulut ja aineelliset vahingot. LähiTapiolan tilastojen mukaan porrastapaturmista seuraa tyypillisimmin jalkojen nyrjähdyksiä tai murtumia. Myös päävammoja syntyy jonkin verran. Vakavammat vammat ovat harvinaisia, mutta pahimmillaan portaissa kaatuminen tai putoaminen voi aiheuttaa jopa kuoleman. Huonokuntoinen ulkorappunen on riski Toinen vahinkotilastoista esiin Peltikatot ja kattoturvatuotteet noussut, portaisiin liittyvä ilmiö ovat kaatumiset huonokuntoisissa, sammaltuneissa ulkoportaissa. Monet vahingot sattuvat vapaa-ajan asunnoilla. - On tapauksia, joissa talven jälkeen mennään kesämökille ja portaat pettävät alta. Tai sammaltuneet portaat ovat märkinä niin liukkaat, että niissä on kaaduttu. Ulkorappusten kunto on syytä tarkistaa säännöllisesti ja varsinkin talven jälkeen, kun lumi ja kosteus ovat voineet tehdä tuhoja rakenteisiin, Määttänen sanoo. Kuva: Elisa Javarus Monet vahingot sattuvat vapaa-ajan asunnoilla huonokuntoisissa ulkoportaissa. suoraan tehtaalta ilman välikäsiä Meiltä myös asennukset! PELTITYÖT ? Kattopellit, seinäpellit ? Peltiverhoisten teko ? Peltikattojen teko ? Julkisivujen rakentaminen ? Plasmaleikkaukset KATTOTURVATUOTTEET ? Tikkaat, lumiesteet ja kulkusillat Soita ja pyydä tarjous! Myynti: Antero 040 547 1509, Seppo 0400 681 439 www.peltiseppo.fi Sipolantie 1, 96100 Rovaniemi Puh. 010 2315 200 Palvelemme info@peltiseppo.fi ma?pe 7.00?16.30 60-vuotias vaate- ja kenkäkauppa lopettaa Pelkosenniemen kirkonkylällä N U U P LOP TI N Y Y M -30% NYT KAIKKI -70% . . . % 0 -4 Paljon Vaatteet, kengät, käsityötarvikkeet, kemikaliot, kodintekstiilit ja lelut KELLARISTA HURJAMÄÄRÄ TUOTTEITA 5 JA 10 ?! I KAIKK U! T T E N ALEN NYT EDULLISESTI! Naisille, miehille, ja lapsille ? Puseroja, hameita, housuja , farkkuja ? Lenkkareita, kumppa reita, juhlakenkiä ? Uni- ja alusasuja ? Työvaatteita ? Talvikenkiä ja -vaatteita A S U S T E ? KE N K Ä PESONEN Sodankyläntie 13 | 98500 PELKOSENNIEMI 016 851 264 | www.pesosenkauppa.fi Palvelemme: ma-pe 10-17 la 9-14 32. RUSKAMARATON 5.9.2015 Täysmaraton Puolimaraton Kymppi Ruskareissu - Nuortenjuoksut
8 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi Meriltä laulavaksi maalariksi Kuva: Pertti Peippo kotialbumi Lappilainen Hoitoa ja hoivaa Paapalta Lappilainen ? Olen 24-vuotias liikunnallinen ja eläinrakas nuori mies. Kouluttauduin hierojaksi, urheiluhierojaksi, eläintenhoitajaksi ja nyt opiskelen ammattikorkeakoulussa jalkaterapiaa. Näin kertoo itsestään Matti Paappa. Hän on juuri perustanut oman yrityksen, jotta voisi opettaa ihmisiä ja ratkaista heidän ongelmiaan. KuntoPaapan palvelut tarjoavat apua erityisesti päänsärkyyn, huonoon ryhtiin ja erinäisiin kipuihin esim. jalkapohjassa. ? Teen myös perusjalkahoitoa, kiireettömästi ja yksilöllisesti palvellen. Koiranhoitoon kuuluu kynsien leikkuu, tottelevaisuuskoulutus ja etsinnän perusteiden opettamista pentukoirille. ? Suoritin varusmiespalvelukseni sotakoiraohjaajana ja eläintenhoitajakoulutuksessa opin kouluttamaan viranomaiskoiria, selvittää Paappa osaamistaan. Lisätietoa KuntoPaapasta saa Facebookin ryhmässä. Valvontakampanja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi Lappilainen Aluehallintovirasto on kesän aikana käynnistänyt valvontakampanjan, jossa satunnaisesti valituilta yrityksiltä kysytään esimerkiksi käteismaksujen yleisyyttä liiketoiminnassa. Kyselyn saaneita yrityksiä ei epäillä väärinkäytöksistä. Vastauksista on apua viranomaisille valvonnan kohdistamisessa niille toimialoille, joilla on todellinen riski tietämättään joutua rahanpesijän välikädeksi. Harmaa talous kuriin Harmaan talouden myötä julkinen sektori menettää vuosittain huomattavan määrän verotuloja. Harmaaseen talouteen liittyy myös rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen. Aluehallintoviraston tehtäväksi on annettu valtakunnallisesti valvoa rahanpesulain säädösten noudattamista. Yksi valvonnan suurimmista haasteista on tunnistaa alat, joilla riskit ovat suurimmat. Tähän työhön aluehallintovirasto tarvitsee yritysten apua. Laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta niille elinkeinonharjoittajille, joilla normaalin toimintansa puitteissa on mahdollisuus havaita rahanpesua ja terrorismin rahoitusta tai joita voidaan arvella käytettävän hyväksi näihin tarkoituksiin. Elinkeinonharjoittajista käytetään nimitystä ilmoitusvelvollinen. Ilmoitusvelvolliset ovat avainasemassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja selvittämisessä, koska heidän avullaan viranomaisilla on parhaat mahdollisuudet saada tietoa epäilyttävistä liiketoimista. Karaokesta levyn tekijäksi Seuraava haave karaokelaitteiden jälkeen oli oman levyn tekeminen. Se vaati paljon työtä, sanojen harjoittelua, oikeiden ihmisten etsimistä. Löytyi väkeä auttamaan ummikkoa levyn tekemisessä. Kuvioihin putkahti Rami Hammar, jonka kanssa hommat saatiin sujumaan ja ensimmäinen levy valmiiksi. Kun ensimmäinen laulamiseen liittyvä haave oli toteutettu, oli aika nauttia oman työn jäljestä, maalailla autoja oman äänen soinnussa ja Hammarin kitaran tahdissa. Syntyi toinen levy, mutta sekään ei riittänyt. Tuli halu päästä esiintymään konsertissa suurelle yleisölle. ? Konsertissa pääsee mukaan matkalle Ivalon Puhakanmutkan olohuoneen treeneistä Korundin konserttisaliin, valaisee Pertti Peippo tulevaa. Hän lupaa, että kappaleet koskettavat, naurattavat, itkettävät, herättävät tunteita. ? Ehkä tunnelma sytyttää pienen kipinän kuulijassa, syttyy palo sydämeen, joka auttaa toteuttamaan omaa unelmaansa, uumoilee Peippo. Elämässä-konsertti kuultiin aiemmin Inarin Sajoksessa, jossa vastaanotto oli niin suurenmoinen, että matkaa päätettiin jatkaa isommalle kirkolle. Tulkinnat Topi Sorsakosken parhaimmasta tuotannosta liikuttanevat myös Rovaniemen konserttiyleisöä. Huippu kohde myynnissä Wanha Hirsitalo Marrasjärveltä Kenraali Walleniuksen naapurustosta. Omakotitalo, Pirtti, k, th, 4mh, kph ja S, 143 m2 Sammalseläntie 1120, 97320 Marrasjärvi. Haaveissa punainen Hirsitalo ja perunamaa Marrasjärven rannalta? Harvinainen kohde myynnissä wanha hirsitalo 1934v rakennettu, Marrasjärvellä 1.3 ha rantatilalla, rantaa noin 150m. Vuosien varrella tehty isoja remontteja. Hirsinen rantasauna, hirsinen navetta jossa autotalli, grillikota ja puuliiteri. Sähköt on ja oma porakaivo sekä jätevesijärjestelmä likakaivolla ja imetyskentällä. Valtionmetsästysmaat ja Marrasjärven kalastusmahdollisuudet. Myyntihinta: 249 000 euroa (2 371,43 e/m2). Rakennusvuosi: 1934. Huoneiston yleiskunto: hyvä. ETUOVI Kohde 7641568 Matti Paappa muutti Rovaniemelle ja perusti oman hoitoalan yrityksen. Ihmisten lisäksi hoitoa saavat myös koirat. Pertti Peipon tarina ja hänen haaveensa toteutuu 29.8.2015 Rovaniemen Korundissa. Pertti on Raumalla vuonna 1951 syntynyt ja Ivaloon päätynyt mies, jonka matka on ollut pitkä ja elämässä on tapahtunut paljon. Mies on elänyt taatusti täysillä, tekoja katumatta, pienistä haaveista totta tehden. Hän ei ole meinannut, vaan mennyt ja tehnyt. Tätä mottoa seuraten on edetty tilanteesta kuin tilanteesta. Kun muut tekevät mitä osaavat, Peippo tekee mitä haluaa. Pertin työ alkoi meriltä ja päätyi monen mutkan kautta Ivaloon automaalariksi ja yrittäjäksi. Tuohon väliin on mahtunut seitsemän lasta, satoja koiria ja metrejä taluttimia, tuhansia kiloja koiranruokaa. Kymmeniä menetyksiä, satoja suruja ja pettymyksiä, tuhansia valvottuja öitä, murheita ja ilonhetkiä, miljoonia teekupillisia. Niistä kaikista on selvitty ymmärtämällä, että elämän matkalla on monta kuoppaa, alamäkeä, ylämäkeä ja täyttä pystyseinää. Peippo on aina pitänyt musiikista. Viheltäen ja laulaen on elämästä selvitty paljon helpommin kuin murehtimalla ja itkemällä. Kun on ollut olemassa unelma, jonka haluaa toteuttaa, on ollut myös valmiutta tehdä sen eteen töitä. Pertti Peipon unelma on ollut oppia laulamaan, muistamaan sanat, tulkitsemaan ja tuomaan tuo kaikki yleisön eteen, konsertissa. Kaikki on lähtenyt todella pienestä, muutama vuosi sitten kotiin hommatuista karaokelaitteista. Silloin lähti laulun taito pikku hiljaa rullaamaan, äänestä kuului palo ja halu toteuttaa itseään. Joillakin tuo taito on, joillakin ei. Peipon sydämessä palo on iso. aninkainen.fi Rovaniemi / Koti-Tiikeri Oy Kiinteistönvälitystä vuodesta 1964 Ota yhteyttä: Jarno Marttila Kiinteistönvälittäjä, LKV, Yrittäjä Puh. 040 5353 178 jarno.marttila@aninkainen.fi www.aninkainen.fi
9 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi L A P P I L A I N E N E U R O O PA S S A Arktinen on oma lukunsa Viileän kesän jälkeen ei ensimmäisenä tule mieleen se, että ilmastomme on lämpenemässä. Jäämassojen sulaminen arktisilla alueilla on kuitenkin osoitus siitä, että ilmaston lämpeneminen on käynnissä ja jatkuu kiihtyvällä tahdilla ellemme ryhdy toimenpiteisiin. Arktinen alue on erityisen herkkä ilmaston muuttumiselle. Lämpeneminen tuo mahdollisuuksia ? kuten uusien merireittien avautumisen ? mutta myös paljon uhkia. Jääpeitteen häviäminen muuttaa sääoloja arktisella alueella rajuimmin ja helpottunut luonnonvarojen hyödyntäminen aiheuttaa ympäristöhaittoja. Arvioidaan, että maapallon löytymättömistä öljyvaroista yli 10 prosenttia on arktisella alueella. Vaikeat olosuhteet ja korkeat kustannukset ovat pitäneet porauslautat viime vuosiin saakka pois arktisilta vesiltä sitten Kuva: Sirpa Pietikäinen 70-luvun öljykriisin. Tänä keväänä Yhdysvallat antoi kuitenkin öljy-yhtiö Shellille luvan öljynporaukseen arktisella alueella. Paineet hyödyntää alueen luonnonvaroja herättää useita ympäristönsuojelun kannalta olennaisia kysymyksiä. Pohjoinen arktinen on yhä tärkeämpi osa kansainvälistä valtapolitiikkaa, arktinen ekosysteemi äärimmäisen herkkää ja puhdistumisajat ovat muuta avomerta pidemmät. Pahimmillaan onnetto- Lapin kehitysnäkymät täynnä mahdollisuuksia Elisa Javarus Lapin toimintaympäristön nykytilaa ja kehitysnäkymiä vuoteen 2020 luotsaava katsaus on ilmestynyt. Hallitusohjelman kärkihankkeista muun muassa biotalous, digitalisaatio ja palveluiden kehittäminen tarjoavat Lapille mahdollisuuksia. Huolta tulevaisuudesta aiheuttaa taantuman pitkittymisen mukanaan tuomat haasteet: väestön väheneminen ja saavutettavuus. Katsauksessa arvioitiin Lapin kehitystä muun muassa elinkeinojen, aluetalouden, kansainvälisyyden, maankäytön, julkisten palveluiden, osaamisen, ympäristön ja kulttuurin näkökulmasta. Katsauksen ovat laatineet noin 40 Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton, Lapin aluehallintoviraston ja muiden organisaatioiden asiantuntijaa. - Luontoon ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot luovat monipuolisia kasvun mahdollisuuksia. Matkailu on jatkuvasti kasvava, kehittyvä ja monipuolistuva elinkeino. Teollisuusyritysten viennin kasvu vahvistaa Lapin taloutta ja lappilaisten yritysten liikevaihdon kehitys on koko maata positiivisempaa, kertoo katsausta valmistellut strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskukselta. Lapin menestyksen avaimia ovat edellä mainittujen lisäksi alueen vetovoimaisuuden ja voimistuvan brändin hyödyntäminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen, yritysten kansainvälistyminen, klusterit sekä yli toimialojen ja valtakunnan rajojen vahvistuvat verkostot. Taantuma tuo tummia pilviä Tummia pilviä Lapin taivaalle tuo Suomen taantuman pitkittyminen ja sen seurauksena toteutettavat voimakkaat sopeuttamistoimenpiteet ja resurssien heikkeneminen. Väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytetyksi ja työttömyydet pitkittyvät. Lapin saavutettavuudessa on parannettavaa sekä liikenteellisesti että tietoliikenneyhteyksien osalta. Yritysten kansainvälistymisessä on kehittämistarpeita ja eri toimialojen välillä on osin intressiristiriitoja. Myös koulutuksen saatavuus voi heikentyä tulevaisuudessa. muudessa tuhoutuva alueen lajisto ei toivu ympäristökatastrofista koskaan. Kannatan varovaisuusperiaatteen mukaista politiikkaa arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tehokkaan ympäristönsuojelun varmistamisen myös pahimmassa tapauksessa ? mittavan onnettomuuden tapahtuessa ? tulee olla lähtökohta kaikelle alueella tapahtuvalle taloudelliselle toiminnalle. Kyse ei ole siitä, etteikö arktista aluetta voisi hyödyntää; kyse on siitä, mitkä ovat vastuukysymykset ja pelisäännöt. Olen esittänyt arktista ympäristövaikutusten arviota, joka tulisi tehdä aina suurten, ympäristöä kuormittavien hankkeiden alla. Arktisen alueen erityispiirteet vaativat osaamista ja sitä löytyy Arktisesta keskuksesta. Tämä osaaminen antaa välineet siihen, että kasvava taloudellinen toimeliaisuus vilkastuttaa pohjoisen alueen taloutta ja samalla kunnioittaa sen ympäristöä. Tutkimusammattitaidon lisäksi tarvitaan yhteistyötä sekä tutkimusrahoitusta saaneiden tahojen kesken että poliittisten vaikuttajien kesken. Tarvitaan alueellisten toimijoiden, hallituksen ja suomalaisten europoliitikkojen vahvaa yhteistä työtä. Myös arktisen keskuksen toiminta on turvattava pysyvällä rahoituksella. Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko (KOK) Seppo Mauno huuhtoi tuplamestariksi Rokulipäivillä Elisa Javarus Laanilan Savottakahvilan Rokulipäiviä vietettiin sateettomassa ilmassa. - Pihamarkkinoilla aloitettiin. Tänä vuonna oli myyjiä enemmän kun ennen, kaukaisimmat olivat Kaakonkulmilta. Kävijöitäkin oli myös edellisvuosia reilummin, joka on hyvä juttu tämä taantuma aikana, kertoo emäntä Kaisa Särkelä. Pihalla tapahtui, Kullervo Rauhala soitti kitaraa teltassa, toisaalla heitettiin tikkaa. Virtaavanveden Sm-kisa ?ja kasavaskauskisaan löydettiin mestarit. Kansanedustaja Mikko Kärnä oli kaikkien jututtettavissa. Samalla sai hyviä Suomi nousuun -viestejä yhteisiin talkoisiin Inarin kunnan alueeltakin. Saariselän julkiskasvo, tervatehtailija Enska Mäntykangas Kutturanperältä sai pohjalaisten tyttöystävien toimesta kesälookin. Iltapäivällä Töysän Nuoriseuran porukka opetti hoijakka ja juhlapoloneesin askelia, iltasella hypättiin pohjalaiset häät. - Onnistunut tapahtuma, Inarinjärven muikku ja porokeitto saivat kyytiä. Onneksi on kiva ja osaava yhteistyöverkosto, josta apua tulee, kiittelee Kaisa. Kullanhuuhdonnan SMvirtaavassa vedessä: 1) Seppo Mauno 2) Marko Touru 3) Tapio Teuho-Markkola 4) Aila Mikkonen. Kaikenkansan Kasavaskauskisa :1) Seppo Mauno 2) Pirjo Tilli 3 )Heljä Sivula 4) Tapio Teuho-Markkola. Tikkakisa lapset: 1) Niko Säily 2) Helmi Rapakko 3) Miska Miettinen. Naiset: 1) Eija Kurttila 2) Hanna Paajanen 3) Pirjo Tilli. Miehet: 1) Mika Paajanen 2) Marko Touru 3) Marko Säily. Ulos luontoon Suomen luonnon päivänä 29.8. Lappilainen Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8. suunnataan katseet kauniiseen pohjoisen luontoon ja jaetaan luontokokemuksia Metsähallituksen luontopalvelujen luontoretkillä ja -tapahtumissa. PyhäLuoston kansallispuistossa Suomen luonnon päivää vietetään hyvinvointia luonnosta ? teemalla ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pääsee sieniretkelle. Sompion luonnonpuistossa suunnataan geologiaretkelle Nattasille Sompiojärven tuntumaan. Tarkemmat aikataulut ja osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.luontoon.fi/ tapahtumat. Suomen Luonnon päivä Naavassa 29.8. klo. 9-17 Hyvinvointia luonnosta Lapin Marttojen sieninäyttely ja sienineuvontaa Naavassa Cafe Loimun lounaslistalla sienimetsän saaliita 10-14 Opastettu retki Isokurun kautta Karhunjuomalammelle Karhunjuomalammen hyvinvointipiste, 11-14 Ka esittelyssä paikallisia hyvinvointia edistäviä luonnontuotteita 16-17 Luento: Pohjoisen ravinnon laatu ja sen vaikutus hyvinvointiin, luennoitsijana tutkija Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Tervetuloa mukaan maksuttomaan ohjelmaan! Luontokeskus Naava Luontotie 1, Pyhätunturi puh. 0205 64 7302 pyhaluosto@metsa.. www.luontoon../naava KU U KAU DEN KI RJA Ri i t t a Ke mppai ne n-Koi v i s t o Karu on poromiehen usko virkavaltaan Annikki Marjalan tarinat Lapin poromiesten elinkeinon puolesta ovat vaikuttavaa luettavaa. Suurpedon kosketus ei jätä epäselväksi poromiesten epäluuloa poliisia ja rajavartiostoa kohtaan. Virkavallalta kun ei tukea eikä turvaa saa pyytämälläkään. Usko lakiin horjuu. Kun kotipihan metsän reunassa vaanii susi, ahma, karhu tai kettu tai taivaanrannassa liihottaa korppi, vaaran voi aistia. Poromies osaa ennakoida uhan, varautua ja suojautua: perheen pienimmät viedään turvaan, kotieläimet suojaan ja porot vapailta laitumilta kotipihan suojaan. Sisukkaita ovat myös naiset Marjalan tarinoissa. 18 kirjan tarinaa perustuvat haastatteluihin. Niissä usein poroisäntää suivasee, kun virkatakkinen astuu pirttiin ilmoittamatta, kaahaa kartanolle kyselemättä, syyllistää ilman perusteita, kyttää ja kaartele lähistöllä. Byrokratia rassaa kun joutuu tekemään valituksia ja korvausvaatimuksia. Kun työkelkka viedään kartanolta, on poromiehen tulo, eläminen ja toimet katkolla. Lempeyttä löytyy lukemisessa, kun poromies pitää hyvää huolta suojateistaan. Suojaa vaatimet vasomisaikaan, pelastaa vasan hukkumiselta ja pitää koiran ruokakupin sisätiloissa. Kirjan perusvire on syvällä kairassa, jonka ääni ei päivän uutisissa juuri kuulu eikä suojelua petoeläimiltä saa. Marjala, Annikki. 2015. Suurpedon kosketus. Mediapinta.
10 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi VALIKOIMAMME UUDISTUU JA PALJON TUOTTEITA POISTOHINTAAN! Huom! Omenanmaistajaiset siirtyneet 5.9. lauantaille. MYYMÄLÄSSÄMME HYVÄ VALIKOIMA PUITA, PENSAITA JA MANSIKAN TAIMIA SYYSISTUTUKSEEN! KEKKILÄ SYYSLANNOS 20kg TARJOUS! 990,00 TARJOUS! PALLOKRYSANTEEMIT, ULKOSYKLAAMIT JA UUTUUTENA SYYSORVOKIT! BIOLAN PIKAKOMPOSTORI 220 eco Biolan Pikakompostori 220 eco on kompostori keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Lämpöeristetty rakenne ja tehokas ilmanvaihtojärjestelmä tuottavat TARJOUS! kompostia nopeasti. Rajoitettu erä. norm. 469,00 Värit harmaa, /3pkt tharmaa ja punainen. 25,90/sk 1,295/kg Loput PAINELETKUT TOPGREEN SOUTUVENE KAISLA 470 Veneen leveys sekä korkea köli pitävät huolen siitä, että vene on vakaa. Veneen soutuominaisuudet ovat erinomaiset, ja veneen vakaus mahdollistaa turvallisen käytön vaikkapa verkkoja kokiessa. Nauti soutelemisesta, kalasta tai metsästä, Kaisla 470 on kokoluokassaan paras valinta. Rajoitettu tarjouserä ! JAHTI & VAHTI ENERGIA 15kg TARJOUS! TARJOUS! OVH -50% 23,40/ sk alehinnat alk 5,95 ?/rla 429 norm. 1290,00 (1,56e/kg) Norm. 27,50/sk (1,83e/kg) UUTUUTENA RIISTAKAMERAT! Tule tutustumaan! TILAA TEBOIL POLTTOÖLJYT MEILTÄ! Agrimarket ROVANIEMI Alakorkalontie 10 96300 Rovaniemi, puh. 010 76 84860 Avoinna elo- ja syyskuussa ma-pe 9-17 ja la 9-14. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä. Takana 60-vuotinen taival Pesosen pienoistavaratalo hiljentyy Elisa Javarus Pelkosenniemeläisen pienoistavaratalon isännän Aarne Pesosen ura urkeni jo kansakoulussa. Veri veti hieromaan kauppoja, tavara vaihtoi omistajaa Aarnen käsien kautta jo 1940-luvulla. Kiihtelysvaarassa kasvanut Aarne tilasi tavaraa postin kautta ja myi niitä eteenpäin. Olipahan miehellä tupakkaviljelyskin, hän pakkasi tupruteltavaa Klubi-laatikoihin ja nehän kävivät kaupaksi. Armeijan jälkeen Aarnella tuli muutto Pelkosenniemelle kun hän pääsi Osuuskaupan palvelukseen. Muutama vuosi vierähti vieraan leivissä, myös Porossa ja riistassa. Sotavuosien jälkeen puut- Mutkan kautta Aarnen Sirkka -vaimo löysi tiensä Pelkosenniemen uuden kauppiaan palkkalistalle. Silloin sinetöitiin Sirkan ja Aarnen kohtalo; heistä tuli pari. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Riitta ja Juha. Pesosen kaupan repertuaari laajeni, muutamaan otteeseen muutettiin väljempiin vuokratiloihin. Lopulta perhe teki päätöksen rakentaa Kuva: Elisa Javarus ihan ikioma liiketalo jossa he myös asuivat. teesta kärsineet ihmiset pystyivät tekemään ostoksia. Aarne haaveili omasta liikkeestä jonka mies pisti pystyyn vuonna 1955. Kunnassa asui silloin 2 800 ihmistä. Kaikki alkoi Pelkosenniemellä vuokratiloissa Kemikaali- lelu- ja tupakkakaupasta. Alusta asti Pesonen on tehnyt yhteistyötä Veikkauksen kanssa. Kiitollisin mielin muistellen Pitkin pitäjää kiitäneet kiitokset ovat kertoneet, että se mitä Pesosella ei ole tai mitä ei liikkeen kautta saa tilattua, sitä ei sitten tarvita. Aarne ja Sirkka muistelevat kiitollisin mielin 60 takana olevaa vuotta. Kauppiasperhe uskoo, että palvelu ja vilpitön auttaminen ovat olleet menestyksen avaimet: - Meillä on ollut ihania asiakkaita omassa kylässä, Kemijärvellä etenkin Tapionniemessä ja Vuostimossa sekä Savukoskella ja heitä aina odottaa. Puhumattakaan matkailijoista ja ohikulkijoista jotka muistavat pistää tässä jarrut pohjaan. - Terveisiä tulee ulkomaita myöten. Ihmiset kertoilevat hetkestä kun ovat saaneet määrätyn vaatteen joka komeilee muistojen albumeissa. Kyllä he muistavat mainita, että Pesoseltahan se aikanaan ostettiin. Hiljattain tuli kiitoksia polkupyörästä jonka eräs poika sai yli 30 vuotta sitten Lapin reissulla. Se ostettiin Pesoselta ja sen rattaat pyörivät edelleen. Viralliselta nimeltä AsusteKenkä Pesonen on ollut kyläläisten kokoontumispaikka läpi vuosikymmenten. Etenkin maitotilipäivät sekä savotat ja uitto keräsivät kansaa kauppaan. Aarne ja Sirkka jäävät eläkkeelle Pesosella kohdataan ilman kiirettä. Vuosikymmenten saatossa väki on vähentynyt, Pelkosenniemellä asuu enää 935 asukasta. Kuulumisia vaihdetaan ja maailmaa parannetaan kaupassa vielä hetken aikaa. Perhe on päättänyt, että Aarne ja Sirkka jäävät ansaituille eläkepäiville. Edessä on loppuunmyynti joka jatkuu ainakin vuoden loppuun saakka. Tällä hetkellä Pesonen myy varastoaan vähintään 30 prosentin alennuksella. Kellarissa pääsee tekemään löytöjä vitosella. Vaikka Pesosen kauppa sulkee ovensa, se jatkaa elämää Pyhätunturilla pienoistavaratalo Ilonassa jonka emäntänä toimii Riitta Pesonen. Aarne Pesonen on vaikuttanut useissa järjestöissä, seuratoiminnassa ja kunnan luottamustehtävissä. Hän on ollut yksi Pyhätunturin perustajajäsenistä. Itsekin nuoruudessa urheilijana kunnostautunut Aarne on ollut perustamassa myös Pelkosenniemen urheilijoitten nuorisotoimintaa sekä Pelkosenniemen yrittäjiä. Lionsien toiminta ja hyväntekeväisyystyö ovat Aarnen sydäntä lähellä. Aarne, Sirkka ja Riitta Pesonen kiittävät uskollisia asiakkaitaan Pelkosenniemellä. Riitta jatkaa kauppiasperinteitä Pyhätunturilla Ilonassa. Juha-veli vaikuttaa Etelä-Suomessa opetustehtävissä.
11 LAPPILAINEN viikko 35/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Pekka Kiirala Sanni valmistaa kultanauhoista koruja Riitta Tolonen Sanni Lehtinen oli pikkutyttönä heppahullu niin kuin useimmat ikäisensä tyttölapset. Hevosten hoidon lisäksi hän katsoi tallilla tarkasti, miten hevosten suitset, valjaat ja satulat oli valmistettu. Sen vuoksi lahjaksi saatujen leikkihevosten kömpelöt varustukset ärsyttivät häntä. - Meillä oli kotona laatikollinen nahanpaloja, joista askartelin leikkihevosille oikeanlaiset varusteet. Pussinsulkijoista sain toimivat soljet, vaikka niiden katkaisemiseen käytetyt äidin sakset kyllä siinä hommassa tuhoutuivat, Sanni muistelee. Käsityökoulu Näpsä Sannin kädentaitojen ilmene- minen jo lapsuudessa ei ollut kuitenkaan mikään varsinainen yllätys. Hänen isänsä on seppä ja äiti kalligrafi eli korutekstauksen ammattilainen. Isovanhemmatkin olivat käsityöläisiä. Monet pikkukoululaiset saavat muskarissa hyvän pohjan elinikäiselle musiikkiharrastukselle. Sanni oli iloinen siitä, että juuri hänen kouluvuosinaan Pirkanmaalla aloitti käsityökoulu Näpsä. - Kolmen vuoden aikana ehdittiin tutustua monenlaisiin materiaaleihin ja tapoihin tehdä erilaisia käsitöitä. Peruskoulun jälkeen Sanni opiskeli Pirkanmaan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Korupuoli kiinnosti koko ajan enemmän, ja opiskelu jatkui kultasepän ammattilaiseksi asti. Kiehtovat filigraanilangat Vaikka käsityöala oli Sannille itsestään selvä ammatinvalinta, opiskeluaikaa meni melkoisesti vapaan opiskelijaelämän merkeissä. Tilanteen muutti iäkäs eestiläinen seppä, joka opetti kurssilla filigraanitekniikkaa. - Se upposi heti. Kun sain langat eteeni, totesin, että ?mun olis pitänyt tehdä tätä aina!? Filigraanitöissä käytetään hyvin ohuita kulta- ja hopealankoja, jotka seppä valmistaa itse. Vaikka tekniikka on tunnettu jo paljon ennen ajanlaskumme alkua, sen taitajat ovat nykypäivänä harvassa. Eestiläisen opettajan kurssista lähtien Sanni on opiskellut filigraanitekniikkaa Kuva: Riitta Tolonen Filigraanilangoista käsityönä valmistettu kultasormus. itsenäisesti, koska opettajia tai oppikirjoja ei ole saatavilla. - Hidasta se on ollut, mutta polte kehittyä on kova. Kokeilemalla olen itse kehittänyt tapani tehdä työtä, ideoinut korumalleja ja toteuttanut niitä. Kun on ongelmia, ei auta muu kuin istua alas, miettiä, keksiä ja kokeilla, Sanni kertoo työstään. Työ alkaa siitä, että hopeasta tai kullasta valetaan tanko, joka valssataan ohueksi, nelikanttiseksi nauhaksi. Nauhaa vedetään vetolevyn rei?istä lävitse niin että siitä tulee pyöreä. Mitä pienempien reikien lävitse nauha kulkee, sitä ohuemmaksi ja pitemmäksi se käy. Sen jälkeen seppä aloittaa pitkäjänteisen, hitaan ja tarkkuutta vaativan työnsä valmistamalla ensin erikseen pikkuruiset osaset, jotka sitten juottaa yhteen. Rikkinäinen esine on kuin potilas Sanni kertoo, että hennosta rakenteestaan huolimatta käsityönä tehdyt filigraanikorut ovat kestäviä, koska puristuksella saatu nauha on rakenteeltaan tiivis. Aito filigraanikoru on uniikkituote toisin kuin muotilla sarjatyönä tehdyt tuotteet. Sanni voi valmistaa korun asiakkaan idean mukaisesti tai muokata oman mallinsa yhdessä asiakkaan kanssa. - Tein äskettäin vihkisormuksen, jonka suunnitteluprosessi tapahtui sähköpostilla yhdessä tilaajan kanssa. Vaikka Sanni ei ole nimennyt omia korumallejaan, lehti on niissä usein toistuva kuvio ja muistuttaa mukavasti kultasepän sukunimestä. Sanni tekee luonnollisesti kaikenlaisia tilaustöitä hopeasta ja kullasta. Pajalle voi tuoda myös korjausta tarvitsevat korut ja muut arvoesineet. - Minulle jokainen rikkinäinen esine on kuin potilas, jonka pitää saada parasta mahdollista hoitoa. Tavallisia tapauksia ovat katkenneet ketjut ja koon muuttamista kaipaavat sormukset. Sannin pajalle Rovaniemen Kalotinlinnaan voi poiketa myös ihan vain katsomaan kultasepän äärimmäistä tarkkuutta vaativaa työskentelyä. Joskus kultaseppä tarvitsee pienten työkalujen sijaan jyhkeän alasimen. Joulupukin Pajakylässä kaasutellaan 28.?29.8.2015 Lappilainen Rovaniemen uusi loppukesään koko perheen tapahtuma on täynnä rallihumua ensi viikonloppuna. Joulupukin Pajakylän ja Santaparkin alu- eella pidettävään kisaan on ilmoittautunut yli 300 ajajaa. Aiemmin Levin maisemissa kaahattu kisa siirtyy samalla pysyvästi Napapiirin tuntumaan. Rovaniemelle tulevat vii- konloppuna Suomen kovimmat kuskit ja tehokkaimmat rallisprint-autot. Napapiirillä kaasuttaa molempina päivinä yli 150 kuskia. Tämä on Future-sarjan suurimpia osanottajamääriä koko kaudella, kertoo Juha Keskiniva Rovaniemen Kuva: Rovaniemen Kehitys urheiluautoilijoista. Lähtölaukaus on Lordin aukiolla jo torstaina 27.8. kello 13?17. Ohjelmassa on kilpa-autojen lisäksi live-musiikkia sekä Cuppi-kettu ja Onni Orava jakamassa ilmapalloja. Tapahtuman järjestää Rovaniemen Urheiluautoilijat.