Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
4.3.2016
Yhteisöllisyys
some-aikakautena
Avoimuus, saatavilla olevan tiedon määrä ja sosiaalisuus ovat muuttaneet rooliaan merkittävästi ja niiden merkitys kasvaa koko ajan tärkeämmäksi. Teknologian kehittyminen mahdollistaa jatkuvasti uudenlaisia toimintatapoja tehostaa toimintaa ja uusia sosiaalisia viestintävälineitä syntyy kuin sieniä sateella. Tietoa on saatavilla paljon ja sen
nopeasta saatavuudesta sekä helposta eteenpäin jakamisesta on
muodostunut kilpailutekijöitä. Mutta yksittäisenä toimijana on vaikea
saada ääntään kuuluville, joten yhtä tärkeäksi kuin edellä mainitut
asiat, on noussut myös yhteisöllisyys.
Aktiivisen ja sosiaalisen yhteisön piirteitä ovat yhteiset kiinnostuksen
kohteet, rohkea positiivinen asenne, innovointikyky ja kaikille avoin
joustava työskentelytapa. Yhteisöt muodostuvat kuitenkin ensisijaisesti ihmisistä ja näiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tätä ei mikään
media, palvelu tai teknologia voi korvata, sillä yhteisö tarvitsee toimiakseen sosiaalista pääomaa: asiantuntijoita ja heidän sosiaalisia
verkostojaan, yhdessä jaettuja arvoja ja normeja, sitoutumista ja
ennen kaikkea - luottamusta yhteisön tekemiseen.
Niin sanotut joukkoistamishankkeet onnistuvat, jos niiden takana on
joukko samaa kieltä puhuvia ihmisiä. Hyvänä esimerkkinä kirpputoritoiminta. Saarellakin toimii useampi aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa
kaikilla ryhmänjäsenillä on yhteinen tavoite: saada omat tuotteet
kiertoon ja tehdä uusia löytöjä! Juuri tätä samaa merkityksellisyyttä,
yhteisten tavoitteiden saavuttamista sekä asiantuntijoita tarvitaan
vaikuttavan ja tavoitteellisen kaupunginosayhdistyksen toimintaan.
Myös Lauttasaari-Seura etsii yhteisöllisyyttä some-aikakautena.
Saari kasvaa ja se elää suuren muutoksen kautta. Miten voisimme
yhdessä vaikuttaa positiivisen kehityksen kulkuun? Olen erityisesti
viime viikkoina päässyt kuulemaan useamman lauttasaarelaisen tarinaa ja havaintoni
lopputulos on pelkästään positiivinen. Edellytykset vaikuttavaan yhteisöllisyyteen löytyy
meistä saarelaisista!
Nro 8 ? 4.3.2016
LIIKENNEILTA
- Miten julkinen liikenne palvelee lauttasaarelaisia
elokuusta eteenpäin?
Tilannekatsaus Lykin auditoriossa 15.3. klo 18-19.
Paikalla Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö
Laura Sundell.
Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu klo 17.30.
Lauttasaari-Seura ry:n KEVÄTKOKOUS
Lykin auditorio 15.3. klo 19.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Hallitus
Osoite: Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19.
Aimo Tukiaisen puistossa
kaadetaan puita
Lauttasaaren Aimo Tukiaisen puis
tossa aloitetaan peruskorjaustyöt
vielä tämän vuoden aikana. Työt alkavat puiden kaadolla.
Aimo Tukiaisen puiston lehmuskujanteelle tehtiin viime vuonna
kuntotutkimus, jossa noin puolet
kujanteen puista todettiin niin
huonokuntoisiksi, että ne on poistettava. Tilalle istutetaan myöhemmin uudet puut. Kaatotöistä
huolimatta puistossa sijaitseva
päiväkodin piha-alue on normaalisti käytössä. Puut kaadetaan
maaliskuun aikana ennen lintujen
pesimäajan alkamista.
Nina Lukkari
Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja
Tässä lehdessä
Lauttasaareen on haaste saada vuokralaisia.....s. 3
Vanhempainyhdistys on koulun apu ja tuki.......s. 4
Tervemenoa abit!...............................................s. 6
Wanhat juhlivat näyttävästi...............................s. 7
Lauttasaaresta löytyi
sotapropagandatoimisto................................s. 8-9
Lauttasaari
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
ToPoLan 2006-syntyneiden poikien joukkueesta Martti Rekola, Verneri Everi ja Erik Bäclund sekä
ToPoLasta lähtöisin oleva Seagullsien päävalmentaja Mikko Larkas valmistautuvat Hoops for Kids
-tapahtumaan.
Suuri koripallotapahtuma Lykissä
Tulevaisuuden
koripallotähdet
pääsevät jälleen hiomaan taitojaan
yhdessä Helsinki Seagullsin pelaajien ja valmennusjohdon kanssa, kun
suureen suosioon noussut Hoops
for Kids -tapahtuma järjestetään
kolmannen kerran sunnuntaina 6.
maaliskuuta Lauttasaaren yhteiskoululla. Tapahtuma kerää yhteen lähes kaksisataa eri-ikäistä
pääkaupunkiseudun juonioriseurojen koripallonharrastajaa vasta-alkajista kilpapelaajiin.
Vauhdikkaan päivän aikana Sea
gullsin miehet pääsevät jakamaan
oppejaan monipuolisten harjoitusten kautta, sekä näyttämään
omia taitojaan ja haastamaan junnuja erilaisten harjoitteiden parissa. Paikalla junnuja tsemppaamassa on myös tietysti joukkueen
rakastettu Lokki-maskotti.
Hoops for Kids -tapahtumassa
on aktiivisesti mukana perinteikäs helsinkiläinen junioriseura
ToPoLa, joka tarjoaa laadukasta
koripallotoimintaa kaikenikäisille koripalloilusta kiinnostuneille.
ToPoLan toimintaan mahtuu aina
mukaan tasosta riippumatta.
Itsekin koripallouransa ToPoLassa aloittanut Seagullsin päävalmentaja Mikko Larkas on
innoissaan, että Lokit pääsevät
antamaan jotakin takaisin pienimmille faneilleen.
?Tapahtuma antaa meille valta
vasti energiaa ja tuo vaihtelua
arjen harmauteen. On upeaa katsoa innostuneita junioireita ja
imeä samalla puhdas urheilun
ilo omaan tekemiseen?, hän kommentoi.
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
3
Vieraskynä
Lauttasaaren yhteisöllisyyden voima
Lauttasaarelaisten lapsiperheiden huoli on näkynyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lauttasaaren paikallisyhdistyksen (MLL) järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Perheitä askarruttaa, onko saarellamme jatkossa neuvolapalveluita lainkaan tai kuinka perheen arjen saisi sujumaan,
kun lähipäiväkodin sijaan tarhapaikka löytyykin esimerkiksi
Eirasta. Lasten jaksaminen puutteellisissa koulutiloissa
huolestuttaa. Myös vapaa-ajan liikuntapaikkoja kaivattaisiin lisää. Tärkeimpänä kysymyksenä lienee, mikseivät
nykyiset kaavoitukset paranna lauttasaarelaisten peruspalveluita, asuinolosuhteiden toimivuutta ja viihtyvyyttä?
Perheiden toiveet näyttävät peilaavan hyvin MLL:n ajamia
arvoja ja toimintamallia: lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointi tulisi huomioida mahdollisimman laajalti asuinympäristömme kehitystyössä. Kiireisen arjen keskellä
palveluiden toivotaan löytyvän läheltä omaa kotia. Myös
harrastusmahdollisuuksien tulisi olla yhdenvertaisesti saavutettavissa, ja siksi esimerkiksi Pyrinnön kentän ja muiden ulkoilualueiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Vuokrat ovat laskeneet Lauttasaaressa, mutta vuokralaisia niihin on entistä vaikeampi saada.
Lisäksi toimistotilaa lojuu saarella tyhjillään.
Vuokra-asunnot
odottavat asukkaitaan
Lauttasaaren vuokrat ovat laskeneet, mutta vuokralaisten löytäminen vaatii entistä enemmän aikaa.
L
Teksti ja kuva Laura Sarpola
auttasaari on kaupungin palveluita
arvostavan, mutta
luonnon tarjoamaa
hengähdystaukoa
kaipaavan unelmapaikka. Kun saarelle kerran tulee, harva tahtoo enää
lähteä pois.
Vuokramarkkinoilta kuuluu kui
tenkin kummia. Asunnot seisovat
tyhjillään, vaikka pääkaupunkiseudulla kysyntää tunnetusti riittää ja
hinnatkin ovat tulleet ennätysvuosista alaspäin. Mistä on kyse?
?Taustalla on useampikin syy.
Asuntotarjontaa on entistä enemmän, ja asuntosijoittajat ovat ostaneet paljon asuntoja. Samaan
aikaan varsinkin nuoret ovat os
taneet paljon pieniä asuntoja, lä
hinnä omiksi ensiasunnoiksi, kun
lainojen korot ovat nyt matalia.
Tämä on nostanut pienten asuntojen hintaa suhteessa perheasuntoihin. Lisäksi on taloudellinen puoli.
Lauttasaaressa tuntuu myös Nokian toimipisteen myyminen merkittävästi, sillä saarella asui paljon
Nokialaisia?, selittää Kiinteistötoimisto Takio LKV:n toimitusjohtaja Arif Hamidulla.
Samalla linjalla ovat myös
Huom! Suomen Asuntopalvelut
Oy:n välittäjät Martti Luukkanen ja Shama Österman.
?Nykyisellä korkotasolla kaksion ostaminen on pieneen asuntoon pyrkivälle varteenotettava
vaihtoehto.
Kuukausivuokralla
pyörittää jo kaksion hintaan vaadittavaa lainaa, mikä kasvattaa
omaa varallisuutta sen sijaan, että
rahat menevät vuokranantajille?,
he vahvistavat.
Lisäksi sopivien vuokralaisten
löytäminen vie aiempaa kauemmin. Maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, eikä monilla ole vakituisia
tuloja. Tällaisen henkilön on vaikea saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta.
Metron suurimmaksi vaikutukseksi vuokramarkkinoi
den kannalta ennustetaan saaren
sisäisten painopisteiden muuttumista. Saaren etuosassa joukkoliikenneyhteydet vetäytyvät hieman
kauemmas, kun taas aiemmin
vaikeammin tavoitettavissa ollut
Katajaharjun alue nousee keskeisemmäksi liikenneyhteyksien parantuessa.
?Uskon, että metro tulee lisäämään Lauttasaaren vuokra-asuntojen houkuttelevuutta, kun esi
merkiksi Otaniemi tulee entistä
lähemmäs. Minä uskon, että met
rolla tulee olemaan enemmän positiivisia, kuin negatiivisia vaikutuksia?, Hamidulla summaa.
Toimistotilojen suhteen markkinat näyttävät synkemmiltä. Toimistorakennukset jäävät hiljalleen tyhjilleen, ja purkutuomion
saaneiden tilalle nousee asuinrakennuksia.
?Lauttasaarelainen hintataso
ei ole houkutteleva, varsinkaan
yhdistettynä vanhempien tilojen
monimuotoisten muutostöiden
tarpeisiin. Lisäksi pysäköintitilan
järjestyminen sekä henkilökunnalle että asiakkaille on heikoissa kantimissa Lauttasaaressa?,
Luukkanen ja Österman toteavat.
Kaiken kaikkiaan Helsingissä
on jo yli miljoona neliötä tyhjää
?
Nykyisellä korkotasolla kaksion
ostaminen on pieneen
asuntoon pyrkivälle
varteenotettava
vaihtoehto.
toimistotilaa. Kehän varrelle rakennetut, uudet ja hienot toimistorakennukset vetävät yrityksiä
puoleensa. Niihin pääsee helposti
mistä tahansa ilmansuunnasta.
?Saaren toimistorakennukset
ei
vät oikein pysty kilpailemaan
näiden uusien kanssa. Meidän toimistomme ovat 1970- ja 1980-lukujen raakaa pienteollisuustilaa,
mutta sellaista teollisuutta ei Hel
singissä juuri enää ole. Tämä on
johtanut siihen, että Lauttasaaresta
on hävinnyt paljon työpaikkoja, ja
jatkossa niitä häviää varmaan vain
lisää?, Hamidulla pohtii.
Vuokranantajien näkökulmasta tilanne ei siis ole erityi-
sen hyvä.
MLL:n toiminnassa lähellä perheitä olemme huomanneet,
että perhekahvilat ja kerhot ovat suosittuja tarjotessaan
vanhemmille mahdollisuuden luoda verkostoa lapsen
kasvuympäristöön ja tutustua toisten lasten vanhempiin. MLL:n perhepelipäivän saama suosio on merkki
siitä, että helpolle yhdessä tekemiselle on kysyntää.
Vanhemmuutta ja kasvatusta tukevat luennot koetaan
tärkeiksi ? ne auttavat jaksamaan arjessa paremmin.
Poikkeuksellista lauttasaarelaisten keskuudessa on yhteisöllisyyden voima. Entistäkin voimakkaammin halutaan
tarttua ja vaikuttaa asioihin sekä tehdä yhdessä, koska
se on kaikkien yhteinen etu. Aktiivisen osallistumisen
ja vapaaehtoistoiminnan myötä kohtaamme toisemme
ja parannamme paitsi elämänlaatuamme myös yhteisen
asuinalueemme viihtyvyyttä. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja läheisten ihmisten huomioinen arkisilla
teoilla on yhdelle harrastus ja toiselle elämäntapa.
Lauttasaaressa on monia lapsiperheiden arkea ja elämää
helpottavia yrityksiä ja yhteisöjä. Paikallisten palveluiden
suosiminen olisi varmasti kaikille hyödyksi. Olisiko lauttasaarelaisilla yrityksillä, yhteisöillä ja
yhdistyksillä vielä mahdollisuus
tiiviimpään yhteistyöhön, jotta
saisimme Lauttasaareen parempia toimintamahdollisuuksia?
Outi Jokinen
syntyperäinen lauttasaarelainen
MLL Lauttasaaren paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
?Pitkään tyhjään roikottaminen
kerää ylimääräisiä kustannuksia.
Nyt vuokrausajat ovat venyneet,
isompien asuntojen osalta hyvinkin pitkiksi. Sijoitetulle pääomalle ei juuri kerry tuottoa?, Luukkanen ja Österman kertovat.
Vuokra-asunnoista asukkaitaan
odottavat erityisesti kaksiot. Lauttasaaressa halvimmat irtoavat noin
850 eurolla kuukaudessa. Runsas
tarjontakin laskee hintoja, ja keskimäärin vuokrat ovatkin tulleet
alaspäin noin 50-100 euroa.
?Myyntihintoihin nähden vuokrataso on edullinen, mutta mitään
radikaalia päätelmää en lähtisi
vuokrien laskusta silti tekemään.
Se on sidoksissa lainojen matalaan
korkotasoon?, Hamidulla selittää.
Kalleimpia ovat uudet, 2010-luvulla rakennetut talot. 2000-luvun alkupuolella rakennetuissa
kin alkaa puolestaan olla jo
tarvetta remontille, ainakin kylpyhuoneiden ja keittiöiden päivittämiselle. Hintatason kannalta
merkityksellisin on asunnon kunto. Vuosien varrella myös vuokralaisten oma vaatimustaso on
noussut.
?Kaksikymmentä vuotta sitten
meni luukku kuin luukku. Nykyään saadakseen hyvät vuokralaiset tulee myös asunnon olla
hyväkuntoinen ja siisti. Vuokra-asunnot täytyy myös hinnoitella oikein, ei asettaa mitään ylivuokria?, Hamidulla ohjeistaa.
4
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
Satu Lipponen, Milla
Helander, Minna
Ankkuri ja Lauttasaaren ala-asteen rehtori Johanna Honkanen-Rihu pitävät
vanhempainyhdistyksen työtä tärkeänä apuna koululle.
Vanhempainyhdistys
on oppilaan asialla
Aktiivinen vanhempainyhdistys on työskennellyt Lauttasaaren ala-asteella yli kaksikymmentä vuotta. Tämän
hetken haasteena ovat koulun sisäilmaongelmat.
L
Teksti ja kuva Pauliina Eriksson
auttasaaren ala-asteen
koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka on toiminnallaan tukenut koulutyötä
jo vuodesta 1993 alkaen.
Vanhempainyhdistyk
sen ydinajatus on tukea Lauttasaaren
ala- asteen koulutyötä ja reagoida kulloinkin esiin tuleviin koulun ja oppilaiden tarpeisiin. Hallituksen puheenjohtaja Minna
Ankkurin mukaan eräs vanhempainyhdis
tyksen päämääristä on se, että jokaisella
lapsella olisi koulussa hyvä olla. Siihen
päästään vaikuttamalla viihtyvyyteen, tur
vallisuuteen ja päätöksentekoon.
Myös yhteisöllisyys nousee hallituksen
jäsenten puheissa vahvasti esille ja kaikki
pitävät yhdessä tekemistä yhtenä toiminnan parhaista puolista.
?Aktiivisella mukanaololla tutustuu oman
asuinalueen lapsiin vanhempineen, saa mukavia kokemuksia sekä lisää tietoa koulusta?, kertoo hallituksen jäsen Jessica Karhu.
Milla Helander puolestaan sanoo vanhempainyhdistyksessä toimimisen tuovan
ennen muuta hyvää mieltä.
?Minua on ilahduttanut mukaviin ihmisiin tutustuminen, tunne siitä, että pääsee
vaikuttamaan asioihin ja tuottaa iloa lapsille ja perheille unohtamatta yhteistyötä
koulun henkilökunnan kanssa.?
Mukavimpina yksittäisinä hetkinä Helander nostaa esiin lapsille järjestetyt dis
cot sekä Pyrkän kisat.
Myös Lauttasaaren ala-asteen rehtori
Johanna Honkanen-Rihu painottaa van
hempainyhdistyksen toiminnan merkitys
tä. Hän korostaa yhdistyksen olevan koulussa hyvin tärkeä toimija ja mukana ot-
tamassa kantaa asioihin sekä ideoimassa
toimintaa.
?Lauttasaaren ala-asteen vanhempainyhdistys on vuosittain tukenut koulua monipuolisin hankinnoin. Koulun näkökulmasta vanhempainyhdistyksen toiminta
on erittäin tärkeää ja yhteistoiminta edistää kodin ja koulun välistä kumppanuutta
ja yhteistyötä?, kertoo Honkanen-Rihu.
Kuluva lukuvuosi on tuonut muka-
naan kysymyksen siitä, pitäisikö vanhempainyhdistyksen ottaa vahvempi rooli liittyen koulun sisäilma- ja tila-asioihin.
Erityisesti Myllykallion koulun sisäilmatilanne on osoittautunut ongelmalliseksi
ja vanhempainyhdistyksen lisäksi monilla
vanhemmilla on herännyt huoli opiskeluolosuhteista. Onko koulurakennus edes
koulunkäyntiin soveltuvassa kunnossa? Se
tiedetään, että lukuisia koulun oppilaita ja
opettajia on ilmoittanut mahdollisista sisäilmaongelmista johtuvasta oireilusta, ja
yksi opettaja joutunut lopettamaan työskentelyn koulussa kokonaan.
Tilakeskus on toteuttanut Myllykallion
koululla sisäilmatutkimuksia. Ilmanvaihto on yksi syy sisäilman huonoon laatuun.
Luokkatilojen sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee korkeaksi lähes kaikissa mitatuissa tiloissa. Myös mikrobi- ja bakteerilöydöksiä tehtiin. Tilannetta on koetettu
helpottaa asentamalla osaan luokkatiloista
ilmanvaihtokoneita ja ilmanpuhdistimia.
Näillä näkymin kouluun ollaan ensi
kesän aikana tekemässä ikkunaremonttia
karmieristeiden mikrobivaurioiden poistamiseksi. Myös viime kesänä koulun pihalle
tuodun puukoulun osalta sisäilmatutkimukset ovat käynnissä, sillä rakennukseen
on satanut sisälle.
Myllykallion koulun perusparannusta
on pyritty kiirehtimään ja aikaistamaan
monelta taholta, mutta toistaiseksi näyttää
siltä, että korjaus on tulossa vasta vuosien
päästä.
Vanhempainyhdistys toivoo, että par
hail
laan käynnissä oleva, THL:n ja Hel
singin yliopiston yhteistyönä toteu
tet
ta
va sisäilmakysely toisi lisää tietoa ja
välineitä tilanteen ratkaisemiseksi ja että
korjausaikataulua nopeutetaan, mikäli se
on tilojen käyttöturvallisuuden takaamiseksi perusteltua. Toteutettava sisäilmakysely on kehittämishanke, jossa selvitetään
Etelä- ja Keski-Helsingin koulujen oppilaiden ja vanhempien kokemuksia koulun sisäilman laadusta sekä kehitetään sisäilmakyselyä.
?
Koulun näkökulmasta
vanhempainyhdistyksen
toiminta on erittäin tärkeää.
Huoli koulunkäynnin edellytyksis
tä ja olosuhteista on yhteinen ja käsillä
olevat asiat haastavia. Jessica Karhu pitää
vaikuttamista yhtenä vanhempainyhdistyksen tehtävistä ja korostaa, että vanhempainyhdistyksellä on mahdollisuus tehdä
myös sellaisia koulua tukevia aloitteita, joita koulun henkilökunnan ei ole luontevaa
tehdä.
?Erityisen tärkeää on oikean tiedon
välittäminen tilanteesta sekä vanhempien
että koulun ja kaupungin suuntaan. Vanhempainyhdistyksen tehtävä on omalta
osal
taan huolehtia, että sisäilmatilanne
saadaan hyväksi mahdollisimman pian?,
Karhu painottaa.
FAKTA
Tue koulutyötä
Yksi vanhempainyhdistyksen toiminnan kulmakivistä
on varainkeruu. Varoja
saadaan paitsi erilaisten
tapahtumien tuotoista,
myös vanhemmilta kerättävistä jäsenmaksuista ja
lahjoituksista. Vanhempien
tuki onkin erittäin tärkeää
toiminnan mahdollistamiseksi. Kerätyillä varoilla on
vuosien aikana hankittu
koululle niin opetus- kuin
välituntivälineitä, kustannettu teatteriesityksiä, ladattu
matkakortteja sekä tarjottu
elokuvaelämyksiä koululla.
Tänä vuonna vanhempainyhdistys on päättänyt
hankkia koululle jalkapalloja
välitunneille sekä uusia
iPad-tablettitietokoneita
uudenlaista oppimista varten. Suunnitteilla on myös
sirkustyöpaja. Kaikki hankinnat toteutetaan yhdessä
rehtorin ja yhteysopettajan
kanssa niistä lähtökohdista
ja tarpeista, joita koululla on. Yhteistyö koulun
kanssa toimiikin hallituksen
jäsenten mukaan sujuvasti.
Voit olla mukana lasten
koulutyön tukemisessa maksamalla yhdistyksen
jäsenmaksun 15 euroa tilille
FI48 1112 3500 550402.
Maksun viestikenttään
vanhemman ja lapsen nimi
ja luokka. Vapaaehtoinen
kannatusmaksu on myös
mahdollinen. Vanhempainyhdistys kiittää tuestasi!
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
v ALARAAJAKIVUT
v ALASELKÄONGELMAT
v HIIRIKÄSI-OIREYHTYMÄ
K A LE VALA IN E N
v OLKAPÄÄOIREET
v NISKAKIVUT
v SKOLIOOSIN HOITO
JÄ S E N K OR J AUS
? M O D ER N I MO B IL IS A AT IO H OITO ?
5
Rauhallisia unia
toivottaa
ILPO KANKKUNEN
KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA
050 350 8432
VÄINÖNPOIKA
www.varaaheti.fi/kalevalainen
Lauttasaarentie 37 A
00200 Helsinki
OPEN DAY!
The Lauttasaari English
Playschoolilla on avoimien ovien päivä
tiistaina 8.3. 2016
klo 16.30-17.30.
WELCOME! TERVETULOA!
The Lauttasaari English Playschool
Gyldenintie 7 ? 00200 Helsinki
Puh. 09 630 030 ? www.lauttasaariplayschool.fi
Uusimman Lauttasaari-lehden saat myös
R-kioskilta, kirjastosta tai Punaisen Huvilan
piharakennuksen punaisesta postilaatikosta.
Vuokrataan kalustettuja asuntoja vesivahingon
ja remontin ajaksi osoitteessa Lauttasaarentie 3.
www.seasiderooms.fi Puh. 0400 404 797
Lauttasaaren kansalliset seniorit ry
Ensi viikolla Lauttasaari-lehdessä teemana
KEVÄTKOKOUS
maanantaina 14.3.2016 klo 12.00
Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa.
Käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat.
Hallitus
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
80,5 m² Melkonkatu 9 A.
Todella valoisa 6. kerroksen kulmahuoneisto! 3H,
AVOK. KPH, SAUNA, WC,
VH + TILAVA LASITETTU
PARVEKE. Asunto Oy
Helsingin Serica on valmistunut 2007. Kaikki huoneiston pinnat ovat erittäin
hyvässä kunnossa. Viihtyisä, selkeä pohjaratkaisu.
Tonttiosuus on oma. Vattuniemen hyvät kauppapalvelut 350-400 m etäisyydellä. Bussipysäkki 50
m. Hp. 442.000 ?. Myydään myös autohalliosake erillishintaan 16.000 ?.
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Veli-Pekka Närhi
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
Luoteisväylä 25.
Vuokrataan erinomaisella, arvostetulla paikalla hyväkuntoinen 3-tasoinen rivitalohuoneisto.
Huoneistossa 3-4 makuuhuonetta, tilavat oleskelutilat, 2 wc:tä ja oma autotalli, huoneiston
kokonaispinta-ala on 160 m². Vuokra 2.200?/kk.
Pitkäaikainen sopimus palkitaan vuokranalennuksella.
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
6
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
Tervemenoa abit!
Lauttasaaren yhteiskoulun abiturientit juhlivat penkkareita 18. helmikuuta.
Vaatteissa välähti niin supersankareita ja discohemmoja kuin eläimiä ja väritettyjä haalareita.
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
7
Wanhojen päivän hurmaa Lykissä
Lauttasaaren yhteiskoulu täyttyi perjantaina
19. helmikuuta säihkeestä ja kimalluksesta.
Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat eli
wanhat juhlivat statustaan koulun vanhimpina abiturienttien lähdettyä edellisenä päivänä
penkinpainajaisten saattelemina lukulomalle.
Teksti Anna Saurama Kuvat Pekka Ahola, Heini Pirilä ja Anna Saurama
Perinteiseen tapaan wanhoja saatiin ihailla Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntasalissa. Wanhat olivat edellispäivänä koristelleet salin muun muassa hopeanauhoilla, valoaidalla ja ilmapalloilla. Monisatapäisen yleisön tuolit kehystivät salia sen joka sivulta. Lykin wanhojen tansseja säesti jälleen maamme suurimpiin amatööriorkestereihin lukeutuva Lauttasaaren orkesteri, jonka johtajana toimii Gösta Ölander. Elävä musiikki luo päivään
aina erityislaatuista tunnelmaa. Tanssien saloihin nuoret oli vihkinyt Lykin kokenut kaksikko, liikunnanopettajat
Kari ?Kapa? Grönroos ja Meri Katainen.
Aamulla ennen päivän
ohjelman alkamista kavaljeerit purkivat jännitystään
pöytäjalkapallon kimpussa.
Lykin suositun pelipöydän
ympärillä näkee harvemmin
aivan näin tyylikästä porukkaa. Kun wanhoilla oli puolilta päivin takana esitykset
Myllykallion alakoululaisille
sekä koulun omalle väelle, oli
edessä monen tunnin tauko
ennen iltaesitystä perheille.
Odottavien aika ei käynyt
pitkäksi, kun koko koulu oli
juhlaväen käytössä. Osa
musisoi, osa katsoi elokuvaa, osa pelasi ja osa viihtyi
ruokalassa. Suurin osa siis
teki tavanomaisia asioita parhaimpiinsa pukeutuneena.
Andrei Toivainen ja Mona Karbasi tiesivät kertoa, että
tänä vuonna wanhojen pukumuodissa uusia muotivärejä olivat erityisesti tummansininen ja navy eli laivastonsininen. Lisäksi heidän mukaansa daamien päällä
näki nyt aiempaa enemmän yksinkertaisempia, kapeamman mallisia pukuja. Itse Karbasi oli päätynyt turkoosiin mekkoon, jonka miehusta oli kirjailtu strassein.
?Ajattelin alunperin pinkkiä, eli tämä on aivan sen vastakohta! Mutta kokeilin ja tykkäsin?, hän kertoi valinnastaan.
?Ihan liikaa?, huudahtavat Milena ja Aino kuin yhdestä suusta kysyttäessä paljonko rahaa kului wanhojen
päivään valmistautumiseen. ?Tosin se riippuu vähän
keneltä kysyy?, he huomauttavat pilke silmäkulmassa.
Mekko pelkästään voi maksaa 300 euroa, kampaajakäynti 60. Milena oli saanut lainata koruja ja stoolaa äidiltään, eli kaikkea ei ole tarvinnut hankkia varta vasten
tähän päivään. ?Toki puvun voisi ommella itse, mutta
kun ei ole taitoa?, nauravat Aino ja Milena. Kuvassa Eetu
Pelttari, Milena Elomaa, Annika Taipale ja Aino Bergius.
Tanssiesitysten välillä turkoosiin sonnustautunut
Anni Koivu kohenteli kurssitoverinsa Rea Huovisen
laivastonsinistä helmaa. Erilaiset vaaleat ja pastellisävyt tuntuivat hallitsevan tämän vuoden mekkoja,
mutta myös erilaiset sinisen sävyiset puvut olivat
suosittuja. Nyt oli nähtävissä lisäksi paljon tyyliltään
iltapukumaisempia, sulavalinjaisia asuja ja hieman
aiempaa vähemmän vannehameita. Vaikka muhkeammat helmat kuitenkin yhä olivat enemmistössä,
Lykissä ei juuri röyhelöitä näkynyt. Sen sijaan strassit
ja tekojalokivet pitivät edelleen pintansa koristaen lähes jokaisen puvun miehustaa, vyötäisiä tai helmaa.
Erika Hiltunen kertoi vaaleiden ja sinisten sävyjen olevan tänä vuonna muodissa. Hiltunen oli itse päätynyt
ensin mainittuun, ja hänen oma mekkonsa noudatteli myös sulavalinjaisempaa trendiä. Hiukset oli kiedottu nutturalle, joka erilaisissa muodoissaan on vuodesta toiseen wanhojen päivän suosituin kampausmalli.
Vaihtelu eri vuosina tuntuu kohdistuvan ennen muuta mekkojen väriskaalaan, esimerkiksi viime vuonna
hallinneet persikan ja sampanjan sävyt loistivat nyt
lähes tyystin poissaolollaan. Sen sijaan olkaimeton
tyyli oli edelleen vahvoilla.
Lauttasaari
8
Nro 8 ? 4.3.2016
Heidi Ruotsalainen on tonkinut tietoa lottien työstä agenttikoulussa sekä löytänyt Lauttasaaresta sotapropagandatoimiston. ?Kirjan kirjoittaminen on ollut kuin
kasaisi 10 000 palan palapeliä. Vaikka se onkin turhauttanut, samalla se on palkinnut.?
Agenttikoulun l
Äänislinnassa toimi jatkosodan aikana agenttikoulu, jossa työskenteli useita lottia salaisissa tehtävissä, vaarallisissa olosuhteissa. Agenteiksi koulutettiin venäläisiä sotavankeja.
L
Teksti ja kuva Katja Pesonen
auttasaarelaisella Heidi
Ruotsalaisella
on ollut
mahdollisuus
sukeltaa
sellaisen historian syövereihin,
mihin harva on kajonnut. Se sisältää tarinoita naisista, jotka
jatkosodan aikana komennettiin
lottatehtäviin Päämajan tieduste
luorganisaatioihin. Heidän taus
tansa tutkittiin, heidät opetettiin
käyttämään aseita ja puolustamaan
itseään hyökkäyksiä vastaan. Heille
paljastui työssään armeijan tarkimmin varjeltuja salaisuuksia, joten työ oli erittäin salaista, vaativaa
ja ennen kaikkea vaarallista. Ja tämä tarina on totta.
Heidi Ruotsalainen on yhdessä
Matti Kososen kanssa kirjoittanut kirjan Agenttikoulun naiset ?
Lottana vakoilijoiden ja kaksoisa-
genttien keskellä (Tammi 2015).
Se kertoo näistä naisista, jotka
työskentelivät kaukopartiomiesten ja agenttien rinnalla Äänislinnan agenttikoulussa Osasto Kuismasessa ja Osasto Raskissa.
Heidi Ruotsalainen työskente
lee erityisluokanopettajana, ja tekee samalla Maanpuolustuskor
keakoulussa väitöskirjaa sotilastiedustelusta. Matti Kosonen on
entinen Itä-Suomen yliopiston
opettaja.
?Olimme jutelleet Matin kanssa pitkään sotahistoriasta ja sain
käyttööni
kaukopartiojohtajan
asiakirjajäämistön. Kävimme niitä yhdessä läpi ja huomasimme,
ettei naisista ole kirjoitettu lainkaan?, Ruotsalainen avaa idean
löytymistä.
Agenttikoulu sijaitsi Äänislinnassa aluksi Gogolinkadulla,
josta se siirrettiin vuonna 1942
Metsäteknikumin mäelle, ja sieltä seuraavana vuonna Sotjärvelle. Naisia työskenteli siellä useita
kymmeniä. He saivat koulutuksen
Lotta Svärd -järjestössä, jonka
jälkeen heidät sijoitettiin tiedusteluosastoihin. Monilla oli aikaisempaa kokemusta puhelinvälittäjän työstä, joten siitä tuli heidän
työnsä myös agenttikoulussa.
Naisia toimi lisäksi radistilottina,
konekirjoittajina ja muonittajina.
Konekirjoittajat joutuivat puhtaaksikirjoittamaan erittäin arkaluontoisia asiakirjoja. Jotta lotat
eivät saisi tietää liikaa, jokainen
heistä sai kirjoitettavakseen vain
joka toisen tai kolmannen sivun,
jolloin raporteista ei syntynyt heille kokonaiskuvaa. Työn luonteen
vuoksi lottien taustat tutkittiin
tarkkaan. Heillä ei saanut olla menneisyydessään selkkauksia vir
kavallan kanssa eivätkä he saaneet
kuulua väärään puolueeseen.
Agenttikoulun naisilla oli hyvin
erilaiset taustat ja he olivat eri
ikäisiä, pääasiassa kahdenkymmenen molemmin puolin. Vanhin
heistä oli Mira ?Missi? Elisabeth
Braun. 35-vuotiasta Missiä pidettiin jo ikänaisena, joten hän olikin
muille yhtä aikaa isosisko ja äiti.
Missi oli naisista ainoa, joka ei ollut lotta. Hänet oli palkattu venäjän kielen taitonsa vuoksi.
Agenttikoulun miehet olivat pääosin venäläisiä nuorukai-
sia, suomalaisten sotavankeja.
?Suomalaiset eivät halunneet
?
Niinkin järkyttävää
kuin sota oli, se oli
monelle nuorelle
elämän parasta aikaa.
vakoojiksi, sillä he tiesivät sen
vaarat. Noin 90 prosenttia vakoojista tapettiin jossain vaiheessa.
Kaksoisagentit vuotivat suunnitelmia ulospäin ja agentteja osattiin usein odottaa hyökkäysvalmiudessa näiden tiedustelumatkoilla?, Ruotsalainen kuvailee.
Sotavangeilla ei ollut mitään
menetettävää. Suomessa he viruisivat vankileirillä tai joutuisivat
tapetuiksi. Tapetuiksi he päätyisivät myös Neuvostoliitossa rangaistukseksi siitä, että olivat jääneet kiinni. Siksi he aloittivat työt
mielellään.
?Yleensä tehtäviin otettiin vankeja, joilla oli katkeruutta maataan kohtaan, kuten politrukkeja
tai arvoltaan sotamiehiä ylempiä,
kuten upseereita. Vaarana tällaisessa rekrytoimisessa tietysti
olivat kaksoisagentit, mutta heitä osattiin usein epäillä. Raski oli
tehnyt taidetta agenttien rekrytoimisesta ja kouluttamisesta,
niin hyvä hän oli.?
Kun samaan paikkaan laitettiin
nuoria miehiä ja naisia, voisi luulla lemmenkipinöiden sinkoilevan
yhtenään. Ruotsalaisen mukaan
oli kuitenkin toisin.
?Lotat ja agenttikoululaiset eivät saaneet olla keskenään liian
tuttavallisia. Heidän välillään oli
enemmänkin ystävyyttä kuin romansseja, sillä he pitivät yhtä ja
ymmärsivät toisiaan vaikeassa tilanteessa.?
Sota on aina hirvittävää, mutta
Ruotsalainen kertoo siinä olleen
myös toinen puoli.
?Niinkin järkyttävää kuin sota
oli, se oli monelle nuorelle elä
män parasta aikaa. Tuolloin yh
teisöllisyys oli ainutlaatuista.
Koko maassa ihmiset tekivät työtä yhteisen asian eteen. Nuoret
olivat kaukana kotoa ja he joutuivat aikuistumaan nopeasti, mutta erityisesti naisille oli valtavan
vapauttavaa päästä pois vanhempiensa valvovien silmien alta
rakentamaan omaa itsenäistä elämää. Moni tyttö sai sodan myötä
itseluottamusta.?
Nro 8 ? 4.3.2016
Lauttasaari
9
Vakoojaksi Saksaan
Saksalaiset värväsivät omaan agenttikouluunsa suomalaisia koulutettuja ja kielitaitoisia nuoria naisia. Heitä
opetettiin pukeutumaan oikein ja valitsemaan asunto,
josta pääsi useampaa kautta ulos, heidän identiteettinsä hävitettiin ja tilalle annettiin uusi henkilöllisyys
sekä turvattu toimeentulo. Plastiikkakirurgialla piirteet muutettiin, jotta entinen minä katoaisi. Heidät oli
määrä pudottaa laskuvarjolla Suomeen, mutta Saksa oli
värväyksen aikana jo luhistumassa ja sota ehti loppua
ennen kuin saksalaiset ehtivät siirtää kouluttamiensa
agenttien taidot käytäntöön.
Miksi naiset sitten lähtivät kotimaataan vastaan? Heidi Ruotsalainen kertoo saksalaisten käyttäneen ikivanhaa ja hyväksi havaittua suostuttelutekniikkaa: pelottelua. Naisille vakuutettiin, että Suomi tullaan miehittämään eikä sillä ole tulevaisuutta, joten sitä ei silloin olisi
naisillakaan.
?Yksi värvääjistä oli suomalainen Ruth Munch. Hän
oli hyvä työssään ja tiesi kyllä, miten tytöille tulisi käymään ja että agentin ammatti tarkoitti lähestulkoon
varmaa kuolemaa. Munch jäi myöhemmin kiinni ja hänet tuomittiin maanpetoksesta.?
Lauttasaaren
propagandatoimisto
Maija Hahlanterä maidonhakureissulla kesällä 1941 Leppäsyrjässä. Lotatkin kantoivat
ajoittain asetta mukanaan turvallisuussyistä. Lotat ymmärsivät olevansa erinomainen
tietolähde Neuvostoliiton tiedustelulle.
lotat
Lotat Helmi Luostarinen ja Sirkka Määttänen muonittivat agenttikoulutettavia ja suomalaisia
kouluttajia.
Lauttasaareen sijoitettiin välirauhan aikana sa
lainen
radioasema ja propagandatoimisto yhteen tuon ajan
monista huviloista. Siellä työskenteli talvisodan aikana
vangiksi jääneitä puna-armeijan upseereita, jotka eivät
halunneet palata vankienvaihdossa takaisin Neuvostoliittoon, jossa heitä olisi odottanut varma kuolema. Sen
sijaan he ilmoittautuivat poliittisiksi vangeiksi ja jäivät
työskentelemään toimistoon Peter Sokolovin alaisuuteen.
Sokolov oli valkoemigrantti ja venäläinen vakoilumaailman ammattilainen, joka oli loikannut englantilaisten
mukaan vuonna 1918 bolsevikkien kaapattua vallan Venäjällä. Hän toimi huvilan isäntänä, emäntänä oli talon
omistaja ja Sokolovin tuttava. Jatkosodan aikana Sokolov
toimi toisinaan opettajana agenttikoulussa. Sotavankitoimiston varsinainen esimies oli kapteeni Reino Raski, joka
myöhemmin siirtyi Äänislinnan agenttikoulun johtoon.
Vankien päivät kuluivat lautta
saarelaisessa huvilassa töitä tehden. Radioasemalla kirjoitettiin propaganda-artikkeleita sekä ana
lysoitiin neuvostouutisia.
Miehillä oli valtavasti töitä, mutta he tekivät sen tehokkaasti ja hyvin. Ruotsalainen uumoilee Lauttasaaressa
olleen viidestä kymmeneen henkilöä. Huvilan sijainnista hänellä ei ole tarkkaa tietoa.
Reino Raskin tuolta ajalta säilyneet haastattelut ovat
Ruotsalaisen mukaan erittäin suoria. Hän kertoo esimerkiksi kuinka Sokolov löysi Lauttasaaren toimistoon
vahvistukseksi juutalaisen analyytikon, jonka analyysit
olivat pistävän tarkkoja ja paikkansa pitäviä. Miehen
tehtäviin kuului kuunnella Englannin ja Neuvostoliiton radiolähetyksiä ja laatia raportteja muun muassa
Neuvostoliiton sotapotentiaalista. Eräässä hänen tekemässään analyysissä paljastui Saksan tuleva tappio,
vaikka samaan aikaan Saksa eteni kovaa tahtia kaikilla
rintamilla. Raskia käskettiin hankkiutumaan eroon juutalaismiehestä, sillä pessimistisiä analyysejä ei haluttu
kuulla.
?Suomen ja Saksan tiedustelupalvelut tekivät paljon
yhteistyötä. Ylipäätään ilman Saksaa emme olisi pärjänneet Neuvostoliittoa vastaan. Siksi Suomessa oltiin
jopa hyvin saksalaismielisiä. Saksan tekemät julmuudet
paljastuivat vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ei kukaan pohjolassa sitä ennen tiennyt keskitysleireistä mitään?, Ruotsalainen kertoo.
Hänellä ei ole tiedossa, mitä toimiston miehille tapahtui jatkosodan jälkeen. Ylipäätään paljon tietoa on hävinnyt Stella Polariksen myötä. Stella Polaris oli operaatio, joka käynnistettiin turvaamaan Suomen tiedustelutoiminnan edellytykset siltä varalta, että Neuvostoliitto
onnistuisi miehittämään Suomen jatkosodan aselevossa.
Operaatiossa siirrettiin tiedusteluosaston henkilökuntaa perheineen sekä arkistoa ja tiedusteluvälineitä
Ruotsiin.
Myös Sokolov pääsi pakenemaan Ruotsiin sodan päätyttyä. Henkilöllisyytensä salaamiseksi hän vaihtoi nimensä, ja hänet on myös haudattu peitenimellä.
Lauttasaari
10
Nro 8 ? 4.3.2016
Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurviselle ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastaja Sebastian De Carolle
turvallisuus on ammatti ja sydämen asia.
Turvallisuus haltuun
Turvallisuutta pidetään yllä puhaltamalla yhteen hiileen.
Monissa taloyhtiössä turvallisuusseikat ovat kuitenkin huonolla tolalla.
K
eskiviikkona 16. maaliskuuta
pidetään Lauttasaaren yhteiskoululla turvallisuusilta, jossa
puhutaan tiukkaa asiaa turvallisuudesta kokonaisuudessaan. Se
käsittää niin paloturvallisuuden
kuin turvallisuuden liikenteessä,
kotona ja asuinympäristössä.
Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurviselle ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastaja Sebastian De Carolle
turvallisuus on sydämen asia. Pelastusliitto kouluttaa aivan tavallisia ihmisiä omatoimisesti pitämään huolta turvallisuusasioista ja on siinä Suomen
johtavia yhdistyksiä. Pelastuslaitoksen tuottamaa
turvallisuustietoutta taas käytetään koko maan laajuisesti. Kurvinen ja De Caro toivovat, että ihmisten
kiinnostus turvallisuuteen kasvaisi. On klisee, että
siitä kiinnostutaan vasta sitten, kun vahinko on jo
tapahtunut, mutta niin se valitettavasti menee.
?Yleensä ihmiset ajattelevat, että pelastuslaitos
ylläpitää turvallisuutta. Se on väärä käsitys. Turvallisuus on asia, josta ihmisten tulisi itse huolehtia ja
turvallisuus on pettänyt siinä vaiheessa, kun pelastuslaitosta tarvitaan?, De Caro täsmentää.
Helsingin Pelastusliitto kouluttaa isännöitsijöitä ja asuintalojen hallituksen jäseniä huolehtimaan rakennusten tur
val
lisuudesta. Isännöitsijän
tehtävä on valvoa, että turvallisuusasiat toteutuvat, ja
taloyhtiön hallitus vastaa pelastuslainsäädännön edellyttämistä toimenpiteistä.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vastuulla
on huolehtia asuintalojen lakisääteisestä valvonnasta
ja neuvonnasta, jota Helsingissä toteutetaan omavalvonnan avulla. Omavalvonta tarkoittaa taloyhtiön itse
Teksti ja kuva Katja Pesonen
suorittamaan tarkastusta, josta se raportoi pelastuslaitokselle. Omavalvonta tulee kattamaan kaikki Helsingin asuintalot vuoteen 2025 mennessä. Raportointi
kannattaa, sillä jos sitä ei tee määräaikaan mennessä,
pelastusviranomainen tulee taloyhtiöön tekemään
maksullisen valvontakäynnin. Kaiken lisäksi isossa
osassa taloyhtiöitä on turvallisuusasioita retuperällä.
?Lähetimme raportointipyynnön vastikään 284
taloyhtiölle. Vastauksen lähetti 277, joista jopa
230:lle määrättiin korjauksia?, toteaa De Caro.
Jokaiselle Helsingin asuinalueelle järjestetään
omavalvontakierroksen aikana asukasiltoja, joissa
jaetaan muun muassa turvallisuustietoa. Tällä hetkellä omavalvonnan piirissä ovat Lauttasaaressa
Kotkavuoren ja Vattuniemen asuinalueet.
?
Turvallisuus on
pettänyt siinä vaiheessa,
kun pelastuslaitosta tarvitaan.
Mitä taloyhtiöiden turvallisuudessa sit-
ten on yleensä pielessä? Kurvisen mukaan muun
muassa pelastussuunnitelma. Joko sitä ei ole tehty,
sitä ei ole jalkautettu asukkaiden pariin tai se on
vain jäänyt lojumaan jonkun pöytälaatikon pohjalle.
Ihannetilanteessa pelastussuunnitelma olisi selkeä,
nopealukuinen sekä asukkainen saatavissa ja opeteltavissa. Hyvä tilaisuus sen käsittelyyn on taloyhtiön yhtiökokous. Pelastussuunnitelman tekemiseen tarvitaan koulutusta, pelastusliitto kouluttaa ja
pelastuslaitos neuvoo mielellään.
?Muita turvallisuusseikkoja ovat valaistus, lukitukset, kattolumet ja liukkauden torjunta. On taloyhtiön
vastuulla esimerkiksi huolehtia siitä, että piha on
talvisin hiekoitettu?, Kurvinen muistuttaa.
De Caro lisää ongelmat veden ja sähköpääkeskuksen pääsulkujen merkinnöissä. Vahingon sattuessa
vesi ja sähkö on saatava pois nopeasti, siksi sulkupaikat on merkittävät selkeästi ulos asti.
Oma lukunsa on väestönsuojien kunto. Taloyhtiöillä olisi hyvä olla väestönsuojahoitaja, joka pitää
huolen väestönsuojan toimivuudesta ja ajanmukaisuudesta. Kriisin sattuessa suojan on oltava valmis
vastaanottamaan ihmisiä 72 tunnin sisällä, joten se
vaatii säännöllistä huoltoa. Jos väestönsuoja menee
toimintakelvottomaksi, sen kunnostaminen maksaa
helposti 60 000 euroa. Väestönsuojan hoitajan koulutus taas on yhden illan kurssi.
Ja ne palovaroittimet. Niiden oikeasta sijainnista
ja toimivuudesta ei voi puhua liikaa.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Helsingin pelastusliitto auttavat mielellään taloyhtiöitä parantamaan turvallisuutta. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät niiden nettisivuilta osoitteista hel.fi/omavalvonta
ja helpe.fi. Lisätietoa ja tarkempi aikataulu tulevasta
turvallisuusillasta löytyy tämän lehden sivulta 13.
Lauttasaari
12
Nro 8 ? 4.3.2016
Lukijan ääni
Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tekstin pituus maksimissaan 2500 merkkiä välilyönteineen.
Pro Pyrkkä!
PÄÄ SI ÄI SE N
SIELUNMESSUT
su 12.3.2016 klo 18 Taidetehdas Porvoo
la 19.3.2016 klo 18 Lauttasaaren kirkko
su 20.3.2016 klo 18 Mäntsälän kirkko
MARI PALO, SOPRAANO (KAISA RANTA 19.3.) | TUIJA KNIHTILÄ, ALTTO
MIKA POHJONEN, TENORI (CHRISTIAN JUSLIN 19.3.) | HEIKKI ORAMA, BASSO
LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI | ESA HEIKKILÄ, JOHTAA
DOMINANTE KUORO | SEPPO MURTO, KUORONVALMENNUS
MOZART: REQUIEM, AVE VERUM CORPUS, LAUDATE DOMINUM
PUCCINI: MESSA DI GLORIA (OSA GLORIA),
AHMAS: MULTA KUIVATKOON HÄN KYYNELEET
Liput ennakkoon
Lauttasaareen ja Mäntsälään www.netticket.fi
Porvooseen lippu.fi
sekä tuntia konsertteja ennen ovelta
Kaavoittaja esitti ajatuksiaan Län
siväylän
alueen kaavamuutoksesta muun muassa
Pyrkän kohdalla. Miten Pyrkän käy? Voiko
kaavoittaja tuhota omalla tietämättömyydellään Larun urheiluhistorian?
Lauttasaaren Pyrinnön urheilukentällä
on poikkeuksellisen suuri historiallinen
arvo. 50- ja 60-luvuilla Lauttasaaren Pyrinnön urheilijat saivat useita Suomenmes
taruuksia yleisurheilussa. Samoilla vuosikymmenillä olivat Pyrinnön urheilijat
pääosassa, kun Suomi voitti siihen aikaan
supersuositun massatapahtuman SuomiRuotsi yleisurheilumaaottelun.
50-luvulla pelasi myös Lautta
saaressa
menestyvä jääkiekkojoukkue Westend.
Tässä joukkueessa pelasi kyseisellä ?Pyrkkä- Areenalla? menestyksellisesti muutamia
nuoria pelaajia. Nämä nuoret jääkiekkoilijat
edustivat Suomea nuorten maajoukkueessa
ja jatkoivat pelaamista myöhemmin SM-liigassa, Töölön Vesassa eli nykyisissä Jokereissa ja HJK:ssa, joka tänä päivänä tunnetaan
nimellä HIFK. Lapsuuden ja nuoruuden ystäväni Hjalliskin pelasi aktiivisesti jääpalloa
ja jääkiekkoa Pyrkällä. Alkulämmittelyjen
aikana hän johti aina luistelujonoa.
Dicken pelasi 50- ja 60- sekä 70-luvulla
aika ajoin ylintä jääpallosarjaa Suomessa
ja Pyrkällä. Dicken voitti junnuissa jääpallossa myös muutamia piirinmestaruuksia,
ja valtakunnallisella tasolla oltiin nuorissa
kärkijoukkue.
Kesäaikana olivat talven jääkiekkokaukalon tenniskentät kovassa käytössä. Me
pikkupojat emme maksaneet niistä lainkaan tuntivuokraa, vaan kyttäyksen kautta
havaitsimme vapaan tenniskentän ja puikahdimme verkkoaidan välistä pelaamaan,
kunnes seuraava varaaja ajoi meidät pois.
Vahtimestari oli aina paikalla kopissaan.
Hän oli kaikkien meidän tuntema ja rakastama Ahjo. Hän ei koskaan mukamas huomannut, että pikkupojat livahtivat aidanraosta pelaamaan ilmaiseksi tennistä. Ahjo
oli kaikkien meidän aktiivien kunnioitettu
ja rakastama persoona, jolla oli suuri nuorisourheilusydän. Hän ymmärsi nuorten
liikuntakasvatusta. Ahjon vaatimaton persoona auttoi meitä nuoria eteenpäin urheiluharrastuksissa. Pysyimme erossa muista
aikamme paheista.
Onko Pyrkkä meidän larulaisten liikunnallinen hyvinvointipaikka vai kuolaavan
grynderin maapohja? Pyrkällä on ollut
kymmenien vuosien ajan positiivinen vaikutus Larun nuorison urheilu- ja ulkoiluharrastamiseen. Peruskunnostuksen jälkeen Pyrkän kenttä on kovassa käytössä
joka päivä.
Vanhan liiton rakennusalan henkilönä tulkitsen, ettei asemakaava esitä Pyrkän poistamista, mutta pahaa pelkään, että Pyrkkä on
niin arvokasta asuinkerrostalon rakennusmaata meren läheisyydestä johtuen, että kaavan mukana Pyrkkä siitä lähtee tai ainakin
supistuu oleellisesti höntsäkortteli-urheilukentäksi.
Valitsetko lapsellesi poistuneen Pyrkän
tilalle pussikaljan? Urheilu- ja liikuntakulttuurihistoria tulee säilyttää Lauttasaaressa. Pyrkkää ei pureta!
Pyrkän puolesta,
Jaakko Laksola,
joka on katkaissut sormensa Pyrkällä
Vesitornin paikalle
todellakin sopisi maamerkki
Vesille!
Veikko Rinne kirjoitti Lauttasaari-lehdessä
45/2015, että hänen mielestään vesitornin paikalle sopisi hyvin uusi maamerkki.
Korkea torni asuntoineen ja ravintoloineen
ei soveltuisi keskelle puistoa, mutta pohjimmiltaan ajatus on hyvä.
Vesitorni oli Lauttasaaren maamerkki ja
näkyvänä ja tunnettuna rakennuksena siitä muodostui koko kaupunginosan symboli.
Lauttasaari menetti paljon kun vesitorni purettiin. Uusi maamerkki olisi hyvä korvaus
menetetylle vesitornille. Lisäksi vesitornin
paikalle rakennettu, puistoon soveltuva maamerkki edistäisi hyvin niitä tavoitteita, että
Kotkavuoren laki jää virkistysalueeksi.
Vesitornin kattotasanteelta au
kesi huikea näköala Lauttasaareen ja lähialueille,
meri välkehti joka puolella. Paikka siis soveltuisi mainiosti näkötornille, eikä uuden
tornin tarvitsisi olla vesitornia korkeampi.
Tornin tietenkin pitäisi soveltua puiston
keskelle ja sen pitäisi olla riittävän kevytrakenteinen. Uuden näkötornin yhteyteen pi-
täisi luonnollisesti kiinnittää Lauttasaaren
vesitornin muistokyltti.
Tällainenkin rakennus voi olla jopa arkkitehtonisesti merkittävä, esimerkkejä ulko
mailta löytyy vaikka kuinka. Uusi näkötorni
voisi siis olla koko kaupunkiakin hyödyttävä
kohde. Myös rahoitukseen löytyy konsteja.
Esimerkiksi Saksassa on eräällä paikkakunnalla toteutettu näkötorni paikalliseen
puistoon myymällä tornin portaat lähiseudun yrittäjille. Uuden maamerkin luomisessa soisi toki kaupunginkin olevan jollain panostuksella mukana.
Kuuluupa näkötorni sitä paitsi Kotkavuoren historiaankin. Kallion kaupungin
puoleisella laidalla sijaitsi vuosina 18871901 puurakenteinen näkötorni, jonka
saaren silloiset kesäasukkaat rakensivat
talkoilla.
Lauttasaaren eteläkärjessä erityi
sesti uimarannan läheisyydessä monille ulkoilijoille on tullut tavaksi liikkua luonnontilaisessa puistossa kävelyteiden ulkopuolella.
Väkimäärä ja alueen ulkoilukäyttö on kasvanut niin, että luonto ei tule tätä kestämään ja tällä menolla menetämme kohta
alueen kauniin kasvillisuuden varpuineen
ja kukkineen. Lauttasaaren rantojen koskemattomuutta voimme vaalia säilyttämällä
puistoalueen alkuperäisen rantaluonnon.
Käyttäkäämme siis ensi sijassa kulutusta
kestäviä kävelyteitä.
Pyydän Lauttasaari-Seuraa hankkimaan
kävelyteiden alkupisteisiin ja risteyskohtiin kävelyteillä pysymistä suosittavat ohjeet ja opastukset.
Ville Elomaa
Ulkoilijat pysykööt kävelyteillä
Seuraavassa Lauttasaari-lehdessä on Vesille-teema.
Alan toimijoille ilmoitushinnoista kampanjatarjous!
Tiedustelut ja tilavaraukset viimeistään maanantaina 7.3. seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466.
Rantaluonnon puolesta
Lauttasaari
Nro 8 ? 4.3.2016
13
Lukijan kuva
KÄDENTAITOMESSUT
HELSINKI 5.-6.3.2016
LUOMISEN ILOA ? KÄSIN TEHTY
Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17
Wanha Satama
Pikku Satamakatu 3-5
Aikuiset 10 ? / Lapset 7-15 v. 5 ?
OT
LISÄTIED
W W W. K A D E N TA I TO M E SS U T. F I
Lauttasaaren
TURVALLISUUSILTA
Kajavanrannantie 2. Kuva Caj Grönholm
Lauttasaaren Yhteiskoululla,
Isokaari 19, keskiviikkona 16.3.
17.00-18.00 yleisöllä on mahdollisuus harjoitella alkusammutusta Lauttasaaren VPK:n
ohjaamana koulun pihalla.
17.00-18.00 Pullakahvit 200 ensimmäiselle
18.00-20.15 Ohjelma auditoriossa:
? Ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta
Helsingin kaupungin Turvallisuus- ja valmiusyksikön
päällikkö Matti Koskinen
? Lauttasaaren turvallisuusympäristö
poliisitehtävien valossa
Helsingin poliisilaitos; ylikonstaapeli Pertti Haapiainen
ja vanhempi konstaapeli Kirsi Autio
? Kodin ja asuinympäristön turvallisuustekijöitä
- mm. asuintalojen pelastussuunnitelma ja omavalvonta
Helsingin kaupungin pelastuslaitos, palotarkastaja
Sebastian De Caro
Eva Kallio, Ville Malm ja Saara Goldhorn musisoivat riparistartissa.
Musiikkia nuorten
aikuisten bändissä
HELPE
Tilaisuuden järjestävät Lauttasaari-Seura ry ja Helsingin pelastusliitto HELPE ry
Lauttasaaren seurakunnan viikkomessuissa voi
nykyään kuulla nuorten aikuisten bändiä.
K
Teksti ja kuva Aino Valojärvi
eskiviikkoisin kello 19 Lauttasaaren kirkossa pi
dettävissä
viikkomessuissa on viime
syksystä lähtien ollut mahdollisuus kuulla vapaaehtoisista
nuorista aikuisista koostuvaa
bändiä. Bändistä vastaa kanttori Aino Valojärvi, joka myös soittaa kokoonpanossa pianoa ja
laulaa. Muuten bändissä ovat vaihtelevasti mukana ainakin kitaristi, rumpali, huilisti ja laulaja.
Bändissä laulava Saara Goldhorn kertoo
bändin olevan sopivan kokoinen siinä mielessä,
että laulujen ja virsien toteutustapaa voidaan
miettiä yhdessä. Laulajan on mahdollista vapaasti valita jokin muukin ääni kuin melodia.
Myös bändiin kuuluva ammattihuilisti Eva Kallio sanoo voivansa varioida soittoaan pianon
ja muiden soittimien luoman pohjan päälle.
Kumpikin vapaaehtoisista nuorista aikuisista
kokee harrastuksensa hyväksi tavaksi hoitaa
hengellisyyttään ja osallistua seurakunnan tilaisuuksiin. Samanhenkisten ihmisten tapaami-
nen motivoi käymään harjoituksissa. Sekä Goldhornilla että Kalliolla on vahva tausta musiikin
opiskelusta sekä harrastamisesta esimerkiksi
kuoroissa.
Lauttasaaren kirkossa keskiviikkoisin kello
18 harjoitteleva bändi on viikkomessujen lisäksi
ollut mukana muissakin seurakunnan tapahtumissa kuten saarnan paikalla toteutetussa Beetle
hem-kuvaelmassa ja jouluyön messussa. Tammikuussa bändi on säestänyt veisuja niin sanotussa
riparistartissa, jolloin kaikki uudet rippikoululaiset on kutsuttu kirkolle.
Noin 40 minuuttia kestävässä viikkomessussa käytetään esimerkiksi virsikirjaa ja Nuoren
seurakunnan veisukirjaa kirkkovuoden aiheita
seuraten. Yhteislaulujen lisäksi bändi vastaa ehtoollisen aikana kuultavasta musiikista.
Bändistä kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset voivat olla yhteydessä kanttori Aino
Valojärveen ja tulla kokeilemaan yhdessä soittamista tai laulamista. Varsinaiset musiikin
opinnot eivät ole tälle edellytys. Bändiin voi
osallistua sen verran, kuin omat aikataulut antavat myöten.
Etsimme Lauttasaaresta KT-huoneistoa neliöiltään 110 - 140
uudehkosta tai peruskorjatusta talosta. AT- tai AH-paikka on
välttämätön. Jos olet ajatellut myyntiä noin vuoden sisään,
ota yhteyttä! P. 044 511 5955/Eyvor.
Lauttasaari
14
Nro 8 ? 4.3.2016
Saarella tapahtuu
Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
Drumsö
Pensionärer rf
Månadsmöte måndagen 7 mars. Heidi
Kontkanen berättar om sina intressanta
resor till Egypten och visar bilder.
Lördagen 12.3 kl. 15.15 går bussen
från Drumsö hjältegravar till Fallåker,
?Kärlek i luften? heter pjäsen. Vi delar ut
biljetterna i bussen om Du ej fått den re
dan.
Kulttuurikeskus
Sähinä
SÄHINÄSSÄ TAPAHTUU:
Sähinän taidegalleria on avattu! En
simmäisessä näyttelyssä nähdään kuva
taiteilija Hector Köhlerin maalauksia.
Galleria on auki to?la klo 10?18.
Makers Kahvila on nyt auki myös
maanantaisin! Makers palvelee viikon
jokaisena päivänä: ma?pe klo 7.30?19.30
ja la?su klo 10.00?17.00.
Perjantai 4.3. klo 17?21 Liikuntasalin
avovuoro ? tule treenaamaan omatoimi
sesti! (Sisäänpääsy 3 e)
Maanantai 7.3. klo 19?20 Astangajooga (10 e / kerta)
Keskiviikko 9.3. klo 10?11 Latinotanssin senioriryhmä, klo 19?20 Hatha-flow-jooga (14 e / kerta)
Torstai 10.3. Suvitanssin latinotanssia
klo 18?19 (alkeet) ja klo 19?20 (jatko)
Perjantai 11.3. klo 17?21 Liikuntasalin
avovuoro ? tule treenaamaan omatoimi
sesti! (Sisäänpääsy 3 e)
TULOSSA:
Sunnuntai 20.3. klo 12?16 Sähinän
kirppis: varaa myyjäpaikka osoitteesta
kirppis@sahina.fi!
Perjantai 25.3. klo 18?20 Zulu Sessions: hiphop-kulttuurin nimeen vannova
avoin tila, jossa voi treenata katutanssia,
sketchailla graffiteja, kirjoittaa riimejä tai
fiilistellä DJ:n korvakarkkeja. (Sisäänpää
sy 2 e)
LAUTTASAAREN
KANSALLISET
SENIORIT RY - LAKE
Ma 14.3.2016 klo 12.00 kevätkokous
Seurakuntasalissa. Kokouksen jälkeen
ylikomisario Juha Hakolan esityksen ai
heena on ?Turvallinen kotikaupunkimme
Helsinki?. Tilaisuudessa luovutetaan va
ratut teatteriliput ?Kaktuksen kukkaan?,
?Taikahuiluun? ja ?Toimitusjohtajaan?.
Ti 22.3.2016 klo 14.00 on mahdollisuus
käydä yhdessä Sotamuseossa, Liisan
katu 1:ssä ?Hakkapeliitoista rauhantur
vaajiin?. Pääsymaksu 3 euroa.
Varataan liput Kansallisteatterin esityk
seen 11.5.2016 ?Kaksi matkaa Israeliin?.
Liput 28 euroa ja ne luovutetaan 9.5.2016.
Jäsenmaksuja voi vielä maksaa käteisenä
myös kokouksen yhteydessä.
Senioripiiri tekee syysmatkan Lontooseen 21.-25.9.2016. Halukkaat voivat
ottaa yhteyden Anneli Dahlberg-Lahti
seen.
Lauttasaaren
keskustaseura ry
Lauttasaaren keskustaseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään
maanantaina 14.3. klo 18 osoitteessa
Särkiniementie 5a, 5 krs. Kokouksessa
asialistalla on sääntömääräisten asioiden
lisäksi valmistautuminen kesäkuun puo
luekokoukseen ja kuntavaaleihin 2017.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Lisätietoja: sihteeri Sanna Rauhansalo,
puh. 050 340 6174, sanna.rauhansalo@
luukku.com
Lauttasaaren
musiikkiopisto
Tapahtumiin on vapaa pääsy
Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin ?salis
sa, jos ei toisin mainita. Katso mahdolli
set muutokset ja lisäkonsertit opiston net
tisivuilta www.lmo.fi
pe 4.3. klo 18.00 Maalismatinea
la 5.3. klo 9.00-12.00 Pianistien taituripäivä musiikkiopistolla
ke 9.3. klo 19.00 Pianistien konsertti,
Leena Kotkavuoren oppilaat
la 12.3. klo 10.30 & 11.30 Muskarilaisten kevätkonsertit
ke 16.3. klo 19.00 Keskiviikkosoittajaiset
la 19.3. klo 14.00 Laulajat barokissa,
Sari Anneli Ruokosen oppilaat
ma 21.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
ti 22.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
ke 23.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
to 24.3. klo 18.30 Kamariorkesterin
konsertti
Lauttasaari-Seura ry
15.3. klo 18 LIIKENNEILTA Lykin auditoriossa, Isokaari 19. Julkisen liikenteen
elokuussa muuttuvista palveluista kerto
massa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja
Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö
Laura Sundell. Kahvitarjoilu klo 17.30 al
kaen.
15.3. klo 19 Seuran kevätkokous Lykin
auditoriossa, Isokaari 19. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat
saatavina Seuran toimistolta viikkoa en
nen kokousta.
16.3. klo 17 Lauttasaaren turvallisuusilta yhdessä Helsingin pelastusliiton kanssa Lykissä, Isokaari 19. Ajan
kohtaista tietoa Helsingin, Lauttasaaren
ja kotien turvallisuudesta. Klo 17-18 mah
dollisuus harjoitella alkusammutusta VPK:n
kanssa. Kahvitarjoilu.
LUOVUUDEN
TORI AGORA RY
Ohjatut joogatunnit jatkuvat kevätkaudel
la tiistaisin nuorisotalo Apajassa (Pajalah
dentie 10a) seuraavasti:
Dynaaminen jooga 19.1.-10.5.2016 klo
9.30-10.45 ja hatha jooga 12.1.-10.5.
2016 klo 10.45-12.15. Ei toimintaa hiihto
lomaviikolla 8. Ilmoittautuminen ja tiedus
telut Virva Garam: 041 444 1225.
MLL:n LAUTTASAAREN
PAIKALLISYHDISTYS
Yhdessä Vanhempana ? iltapäivä Laut
tasaaressa la 12.3. Lauttasaaren kirkolla. Klo 15 -16 luennoitsijana Tuire Sal
minen; ?Vanhemmuus ? kommunikaatio,
kohtaaminen ja toisen huomioiminen?,
ja klo 16.15 ? 17.45 Liisa ja Juha Välilä
?Läheisyyden voimavara parisuhteessa?.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Luentojen välissä kahvitarjoilu. Mahdol
lisuus lastenhoitoon yli 1-vuotiaille. kts.
https://lauttasaari.mll.fi.
MLL Lauttasaaren Lastenvaatekirppis su 10.4. klo 10-12.30 Myllykallion
koululla. Myyntipaikkoihin ilmoittautu
minen alkaa ma 14.3. osoitteeseen lautta
saarimll@gmail.com, pöytähinnat https://
lauttasaari.mll.fi.
Perhekahvila on avoinna keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo).
Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle
kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille
on leluja ja paljon leikkikavereita - van
hemmat saavat toisistaan vertaistukea ja
uusia ystäviä.
Kevään 2016 ohjelmaa
perhekahvilassa
9.3. Nosh vaate-esittely/Anu Hyvönen
ja Vauvojen ja taaperoiden (6kk-24kk) vä
rikylpy klo 10.00-10.45/Pirjo Nylander, il
moittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylan
der@gmail.com, 10 e/kerta
16.3. Ilmainen ?kirppis?
Tuo mukanasi sinulle tarpeettomia tava
roita ja löydä aarteita. Ainoastaan tavara
vaihtaa omistajaa, ei raha
ja Vauvojen ja taaperoiden (6kk-24kk) vä
rikylpy klo 10.00-10.45/Pirjo Nylander, il
moittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylan
der@gmail.com, 10 e/kerta
23.3. Pilatesharjoittelu synnytyksen jäl
keen/Riina Marttinen. Peilisalissa ilmai
nen pilatestreeni (max. 20 osallistujaa
saapumisjärjestyksessä)
30.3. Kahvittelua
6.4. Kahvittelua
13.4. Oman elämän aarrekartta
Haaveet ja unelmat voivat toteutua vasta
sitten, kun ne on tuotu julki! Askarrellaan
itsellemme oman elämän aarrekartta ja
unelmat voivat toteutua...
Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden Leikkipuistossa joka
keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isä- lap
sitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät
lapsineen.
ÖPPNA DAGHEMMET
TALLEN
BARN från 0 år tillsammans med sina
vårdare välkomna till öppna daghemmet/
familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen
10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och
fredag kl. 9-12.30.
Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna
åskådliggörs med skojig rekvisita. Serve
ring. Avgift 8 e.
Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla
som inte har svenska som modersmål!
Närmare information tel 040 530 7390 un
der Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/
drumso.
Lauttasaaren
kirkko ja seurakuntakeskus
Myllykallionrinne 1F
p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.
Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhe
limitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302.
(Tila- ja toimitusvarukset viraston aukiolo
aikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318
tai diakoniatoimistolta.
To 3.3. klo 12 Torstai-piiri, miten torjun
liukkautta, Kylli Tikkanen.
Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet ?
raamattupiiri. B-porras toinen kerros.
Pe 4.3. klo 9-12 Avoin perhekerho kai
kille lapsille ja hoitajille.
Koululaiskonsertti seurakuntasalissa klo 12.30-13.15. TreTonus lyömäsoit
tajat. : Alakoulun 3-5 luokat.
klo 16 Junnu sähly alakouluikäisille.
Su 6.3. klo 11 Messu, Heusala, Valojär
vi. Pyhäkoulu.
Ma 7.3. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin
perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa
klo 10-11.
klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa
mukaan työstämään keramiikkasavesta
omannäköistä taidetta.
klo 17.30 Elektroniikkakerho
klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.
Ti 8.3. klo 11 Seniorilaulut, laulattajana
Helka Silventoinen. Ykkös- ja kakkosluok
kalaisten iltapäivä,
klo 13 Kryptaklubi,
klo 17 Kokkikurssi ja
klo 17 koripallokerho. Lisätietoja teijo.
junnola@evl.fi.
klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toi
nen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen.
ke 9.3. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa,
klo 15 Lapsikuoro kirkossa,
klo 17.30-20.30 Larun Olohuone Kirkkokahvilassa. Seurustelua ja mukavaa
yhdessäoloa kaikenikäisille rupatellen ja
askarrellen, neuloen ja leikkien. Vapaaeh
toistiimin valmistama Tähdellinen iltapa
la, voileipiä ja hedelmäsalaattia, tarjolla
klo 18-20. Vapaaehtoinen maksu esim. 1
e, tuotto Opettajat ilman rajoja -projek
tille. Kaupan lahjoittamaa leipää myös
kotiinviemisiksi.
Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kai
kille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule
mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi
klo 19 Viikkomessu, Markkunen, Valo
järvi
To 10.3. klo 10.30 Töppösryhmä neulo
taan pieniä ja suuria kastetöppösiä kaste
perheille.
klo 12 Torstai-piiri, retkipäivä. Ei ko
koontumista kirkolla.
Pe 11.3. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille.
klo 16 Junnu sähly alakouluikäisille.
La 12.3. Parisuhdeiltapäivä seurakuntasalissa Ohjelma: klo 15 Avaus ja MLL:n
Tuire Salminen puhuu aiheenaan ?Tie
toinen vanhemmuus?, klo 16 kahvitauko,
klo 16.15 Kataja-Parisuhdekeskuksesta
Juha ja Liisa Välilä puhuvat aiheenaan
?Läheisyyden voimavara parisuhteessa?,
klo 17.45 palaute ja lopetus. Ei ennakkoil
moittautumista, vapaa pääsy, lastenhoito
järjestetty, ilmoitus lastenhoitotarpeesta
viim. 10.3. Reima Niemelälle, 050 380 35
25, reima.niemela@evl.fi.
Su 13.3. klo 11 Messu, Työrinoja, An
dersson, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuo
ro, pyhäkoulu.
Klo 18 Kirkossa: Matkalla Marian
kanssa. Ritva Koistinen, kannel, Ai
ja-Leena Ranta, laulu ja Kaija Pakarinen,
lausunta. ohjelma 10 e
Muuta
Kirkkokahvila on auki arkisin 10-17,
keskiviikkoisin klo 10-21. Makoisaa
lounasta on tarjolla klo 11-13. Lämpimän
lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas
6 euroa. 3-12 -vuotiaat lapset syövät puo
leen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta
vanhemman lounastaessa itse.
Johannes
församling
Mer information på Johannes hemsida:
www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes
Lö 5.3 Kl. 16: Orgelmatiné i S:t Jacobs
kyrka med Sixten Enlund.
Sö 6.3 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs
kyrka. Lindström, Böckerman. Kyrkkaffe.
kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan.
Terho, Lindström, Enlund. Chorus Sanctae
Ceciliae. Kyrkkaffe.
kl. 19: Helsingfors Orgeldagar. Orgel
konsert. Helsingfors Orgeldagar med Mar
tin Schmeding, Tyskland.
Må 7.3 kl. 10?11.30: Babyrytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För
barn under 1 år. Wiklund.
kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds närvaro i vår samvaro? i S:t Jacob. Gert
rud Strandén.
kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ung
domslokalen. Romberg.
Ti 8.3 kl. 11-12: Stolgymnastik för daglediga. Högbergsgatan 10 E, 2 vånin
gen. Wiklund.
kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan
med Maria Tuokko.
kl. 18: Korsvägen i Johanneskyrkan.
Lindström, Enlund.
On 9.3 Obs! Ingen Diakoniträff p.g.a.
personalens planeringsdag.
kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan.
Busck-Nielsen, Hätönen.
To 10.3 kl. 10?11.30: Musiklek för 0-3
åringar i S:t Jacob. Wiklund.
Fr 11.3 kl. 10?11.30: Knatterytmik i
Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån.
För barn över 1 år. Wiklund.
kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög
bergsgården, Högbergsgatan 10 E.
Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12.
JEHOVAN TODISTAJAT
Raamatullinen esitelmä sunnuntaina
6.3.2016 klo 11.00: ?Palveleminen Jeho
van yhtenäisen järjestön yhteydessä?. Pu
heen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Päätä
että ?veljellinen rakkautesi? pysyy!?. Kaik
ki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnan
sali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi
Larutori
Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n.
25 merkkiä.
Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
tai soita 050 591 6466.
Perjantaisin ilmestyvän lehden
viimeinen aineistopäivä on
saman viikon maanantai.
Vuokralle tarjotaan
Kalust. asunto remontin
ajaksi/vesivah. 0400 404 797
Lauttasaarentie 3.
Vuokralle tarjotaan
Kellarivarastoja 5 - 20 m2.
Lauttasaarentie 29.
Isännöitsijätoimisto
Talon Isäntä Oy. 050 55 44 898.
Näyttelyitä
Hanne Romppasen
maalauksia ja grafiikkaa
maaliskuun ajan Na-xetissa.
Tallbergin puistotie 1.
AA-kokouksia
Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja
la klo 17.30 Lauttasaaren
kirkko, D-porras.
TUHANNET KIITOKSET
ystävälliselle rouvalle, joka
tarjosi apuaan ja saattoi meidät
kotiovelle kompastuttuani ja
loukattuani pahasti olkapääni
Kasinonrannassa lauantaina
13.2.2016 n. klo 14.
Kiitollisina Leila ja Nicke-koira
Lauttasaari.fi
? Larun uutiset
ja tapahtumat
? Lue Lauttasaarilehti netissä
? Paljon ajankohtaista
Laru-tietoa!